Ohjelmistoala - Toimialaraportit

Comments

Transcription

Ohjelmistoala - Toimialaraportit
Näkemyksestä menestystä
Ohjelmistoala
Toimialaraportit ennakoivvatv liiketoimintaympäristön muutoksia
www.toimialaraportit.fi
Työ- ja elinkeinoministeriö • Maa- ja metsätalousministeriö • Opetus- ja kulttuuriministeriö
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus • Tekes • Finpro • Matkailun edistämiskeskus • VTT
Ohjelmistoala
Toimialaraportti Timo Metsä-Tokila
6/2014
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Julkaisusarjan nimi ja tunnus
Käyntiosoite
Postiosoite
Aleksanterinkatu 4
00170 HELSINKI
PL 32
Puhelin 029 506 0000
00023 VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) 1606 3666
Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri)
Toimialaraportti
6/2014
Julkaisuaika
16.12.2014
Timo Metsä-Tokila
Toimeksiantaja(t)
Työ- ja elinkeinoministeriö
Toimielimen asettamispäivä
Julkaisun nimi
Ohjelmistoala
Tiivistelmä
Ohjelmistoalan on osa laajempaa liike-elämän palveluiden kokonaisuutta. Liike-elämän palvelut ovat olleet jo noin
kolmen kymmenen vuoden ajan ripeimmin kasvava toimiala niin Suomessa kuin muuallakin länsimaissa. Kasvun on
ennustettu jatkuvan selvästi keskitasoa nopeampana myös tulevina vuosina, vaikka talouden yleiset näkymät ovat
suhteellisen synkkiä. Taloudellisella taantumalla voi olla jopa toimialaa edistävä vaikutus, kun yritykset tehostavat ja
kehittävä omaa toimintaansa.
Nyt käsillä olevassa raportissa käsitellään toimialaa: ohjelmistot, ohjelmistojen konsultointi ja siihen liittyvä toiminta.
Tilastokeskuksen toimipaikkatilastojen mukaan ohjelmistoalan yrityksiä vuoden 2012 lopussa oli yhteensä 5370.
Suurin yksittäinen alatoimiala on ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 3360 yrityksillä. Vertailun vuoksi koko informaatio- ja viestintäalalla yrityksiä oli hieman yli 9000. Henkilöstä ohjelmistoalalla työskenteli yli 42000 henkilöä ja
liikevaihtoa alan yritykset kerryttivät yhteensä noin 6,3 miljardia euroa. Kaikilla mittareilla ohjelmistoala on siis noussut merkittäväksi osaksi suomalaista elinkeinoelämää. Myös sen työllistävä vaikutus on huomattava. Alan kehittyessä ohjelmistoalan yrityksissä työskentelee yhä monipuolisempia osaajia. Kehitys on johtanut siihen, että ollakseen menestyvä ohjelmistoalan yritys enää ei riitä, että yrityksessä on osaavia ohjelmoijia vaan yrityksessä tulee olla osaamista myös esimerkiksi erilaisiin palvelun sisältöihin.
Ohjelmistoalan keskeisimmäksi muutostekijäksi nostetaan digitalisoituminen. Digitalisoituminen on nopeutunut viimeisen muutaman vuoden aikana kun niin tietokoneet, tablettitietokoneet sekä puhelimet ovat kehittyneet siten, että
niissä voidaan käyttää lähes kaikkia internet-pohjaisia sovelluksia. Lisäksi esimerkiksi erikoistavarakaupassa verkkokauppojen vaikutus näkyy selkeästi. Verkkokaupat ovat yleistyneet vähittäiskauppamuotona ja muokanneet kaupankäynnin mekanismeja. Nykyään vähittäiskauppa ei ole enää paikallista, vaan aidosti globaalia. Myös Suomen
nousu houkuttelevaksi kohteeksi sijoittaa suuria tietoliikenteen datakeskuksia on herättänyt huomiota myös maailmalla. Suomen kylmää ilmanalaa ja vakaita yhteiskunnallisia oloja kuvaillaan kilpailuetuina, kun monikansalliset ITyhtiöt valitsevat kohteita tarvitsemilleen palvelinkeskuksille.
Lisätietoja: TEM Toimialapalvelu, Esa Tikkanen, [email protected],
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Timo Metsä-Tokila, [email protected]
Asiasanat
Ohjelmistoala, ohjelmistoalan kehitys, tulevaisuus, julkisen sektorin ohjelmistotoimittajat
ISSN Verkkojulkaisu
ISBN Verkkojulkaisu
2323-7678
978-952-227-926-2
Kokonaissivumäärä
Kieli
Hinta
56
Suomi
-
Julkaisija
Työ- ja elinkeinoministeriö
Kustantaja
Publikationsseriens namn och kod
Besöksadress
Postadress
Alexandersgatan 4
00170 HELSINGFORS
PB 32
00023 STATSRÅDET
Telefon 010 606 000
Telefax (09) 1606 2166
Författare
Branschrapport
6/2014
Publiceringstid
16.12.2014
Timo Metsä-Tokila
Uppdragsgivare
Arbets- och näringsministeriet
Organets tillsättningsdatum
Titel
Branschrapport om programvarubranschen
Referat
Programvarubranschen utgör en del av den mer omfattande helheten företagstjänster. Företagstjänsterna har redan i cirka tre decennier varit den snabbast växande branschen i såväl Finland som andra västländer. Det har förutspåtts att tillväxten kommer att fortsätta klart snabbare än genomsnittet även under de kommande åren, fastän de
allmänna utsikterna för ekonomin är relativt dystra. Den ekonomiska recessionen kan rentav ha en främjande inverkan på branschen, då företagen effektiviserar och utvecklar sin egen verksamhet.
I denna rapport behandlas branschen IT-tjänster. Enligt Statistikcentralens statistik över arbetsställen fanns det vid
utgången av år 2012 sammanlagt 5370 företag i programvarubranschen. Den största enskilda underbranschen är
dataprogrammering med 3360 företag. För jämförelsens skull kan konstateras att det inom hela informations- och
kommunikationsbranschen fanns något över 9000 företag. Programvarubranschen sysselsatte över 42000 personer och företagen i branschen omsatte sammanlagt cirka 6,3 miljarder euro. Enligt alla mätare har programvarubranschen således blivit en betydande del av det finländska näringslivet. Även dess sysselsättningseffekt är betydande. I och med att branschen utvecklas, arbetar i programvaruföretagen personer med en allt mångsidigare
kompetens. Utvecklingen har lett till att det inte räcker med att ett företag inom programvarubranschen har kunniga
programmerare, för att det ska vara framgångsrikt, utan företaget ska också ha kunskap om olika serviceinnehåll.
Digitaliseringen lyfts fram som den viktigaste förändringsfaktorn inom programvarubranschen. Digitaliseringen har
blivit snabbare under de senaste åren, när såväl datorer, tablettdatorer som telefoner har utvecklats så att i dem
kan användas nästan alla internetbaserade applikationer. Dessutom märks nätbutikernas inverkan tydligt, t.ex. i
specialvaruhandeln. Nätbutikerna har blivit vanliga som detaljhandelsform och de har format om mekanismerna
inom handeln. Numera är detaljhandeln inte längre lokal utan genuint global. Också det att Finland har blivit ett
lockande land för etablering av stora datacenter har väckt uppmärksamhet ute i världen. Finlands kalla klimat och
stabila samhållsförhållanden beskrivs som konkurrensfördelar, när multinationella IT-bolag väljer etableringsställen
för de servercenter som de behöver.
Ytterligare upplysningar: ANM Branschtjänst, Esa Tikkanen, [email protected],
Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland, Timo Metsä-Tokila, [email protected]
Nyckelord
Programvarubranschen, programvarubranschens utveckling, framtid, programvaruleverantörer inom den offentliga
sektorn
ISSN
ISBN
2323-7678
978-952-227-926-2
Sidoantal
Språk
Pris
56
Finska
-
Utgivare
Arbets- och näringsministeriet
Förläggare
Sisältö
0 Saatteeksi..........................................................................................................5
Osa 1. Katsaus toimialaan..................................................................................7
1.1 Alan kuvaus ja määrittely....................................................................7
1.2 Toimialan kytkeytyminen muihin aloihin..............................................9
1.3 Toimialan yleiset muutosvoimat..........................................................12
2
Toimialan rakenne......................................................................................15
2.1 Kuvaus toimialan yrityksistä................................................................15
2.2 Toimialan alueellinen jakauma............................................................19
2.3 Uudet ja lopettaneet yritykset toimialalla.............................................23
2.4 Toimialan suurimmat yritykset.............................................................26
3
Markkinoiden rakenne...............................................................................28
3.1 Markkinoiden kokonaiskuva................................................................28
3.2 Asiakkuudet toimialalla.......................................................................29
4
Alan yritysten taloudellinen tilanne..........................................................30
4.1 Kannattavuus......................................................................................30
4.2 Vakavaraisuus ja maksuvalmius.........................................................31
4.3 Pääoman käytön tehokkuus................................................................32
5
Investoinnit ja tuotekehitys.......................................................................34
5.1 Toimialan investoinnit..........................................................................34
5.2 Tuotekehitys toimialalla.......................................................................35
Osa 2. Toimialan asema ja merkitys tulevaisuudessa.....................................38
1.1 Pk-yritysbarometrin havaintoja............................................................38
Osa 3. Raportin yhteenveto ja toimintasuositukset.........................................45
Liite Jussi Valtonen & Timo Metsä-Tokila: Analyysi kuntien ja
kuntainliittojen ohjelmistojen ja tietohallintopalvelujen
ulkopuolisista toimittajista.................................................................................47
4
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
0 Saatteeksi
Toimialaraportit-julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuoden 2014 lopulla julkaistaan seitsemän toimialaraporttia. Raportit käsittelevät elintarvikealaa, uusiutuvaa energiaa, kaivosalaa, puualaa,
ohjelmistotoimialaa, luovia aloja sekä matkailua. Nämä ja aiemmin julkaistut raportit ovat
saatavissa TEM Toimialapalvelun internet-sivulta osoitteesta www.temtoimialapalvelu.fi.
Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne löytyvät kyseisen raportin kohdalta.
Raportissa käytetään lähteenä viimeistä saatavissa olevaa tilastoaineistoa ja toimialan
yritysten, yrittäjien ja alan muiden merkittävien toimijoiden näkemyksiä. Yksi keskeinen tiedon lähde raportin laatimisessa on ollut yritysten omiin nykytilan ja tulevaisuuden arvioihin
perustuva työ- ja elinkeinoministeriön, Suomen Yrittäjien sekä Finnvera Oyj:n Pk-yritysbarometri. Lisäksi olen haastellut raporttia varten alan yrittäjiä sekä muita toimijoita.
Raportissa käsitellään toimialan rakennetta, markkinoita, tyypillisiä piirteitä, taloudellista
tilaa sekä kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Toimialaraporttien sisältöä on kehitetty pääasiallisen lukijakunnan eli yrittäjien tarpeiden pohjalta. Julkaisut palvelevat myös
hallinnon kuten ELY-keskusten sekä muiden toimialan sidosryhmien tarpeita.
Ohjelmistoala on säilyttänyt vetovoimaisuutensa ja uusia yrityksiä syntyy alalle suhteellisen paljon. Ohjelmisto-osaamisesta on muodostunut eräänlainen läpileikkaava osaamisvaatimus ja teema koko elinkeinoelämälle ja talouden tulevaisuuden suunnille. Ala onkin
osin välttynyt nykyisen taloudellisen taantuman suurimmilta negatiivisilta vaikutuksilta. Enää
ei kyseenalaisteta sitä, että tietotekniikkaan panostamalla yritykset voivat tehostaa toimintaansa ja kohottaa kannattavuuttaan. Myös teknologinen kehitys tukee toimialan positiivista virettä. Viimeisen kahden vuoden aika esimerkiksi digitalisoituminen on edennyt huimaa
vauhtia. Lisäksi se, että ohjelmistoalan pelikenttä on globaali, tuo alan yrityksille sellaisia
mahdollisuuksia, joita muilla aloille ei ilman merkittäviä investointeja ole.
Ohjelmistoalaa on hieman vaikea luokitella tilastollisesti. Tilastoluokitusten TOL 2008:n
mukaisesti alaa kuvaa parhaiten toimialaluokka 62 ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta, mutta samalla useat merkittävät ohjelmistoja tuottavat yritykset rajautuvat toimialan ulkopuolelle. Esimerkiksi monissa mainostoimistoissa ja useissa taloushallintoalan
yrityksissä tehdään omia ohjelmia, vaikka yrityksen päätoimiala on jokin muu kuin toimialaluokka 62. Uskon silti, että raportti antaa hyvän ja ajanmukaisen kuvan toimialan tilanteesta ja ennen kaikkea tulevaisuuden suunnista.
Raportissa on myös erillinen osio, jossa analysoidaan niitä yrityksiä, jotka ovat myyneet
ohjelmistoja ohjelmistopalveluja kuntasektorille. Tällä analyysillä pyrimme vastaamaan kysymykseen siitä, minkälaiset yritykset menestyvät kuntasektorin ohjelmistoja käsittelevissä kilpailutuksissa. Olen kirjoittanut analyysin Jussi Valtosen kanssa. Kiitos myös Kuntaliitolle yhteistyöstä. Ilman Kuntaliiton apua analyysi ei olisi ollut mahdollinen.
Lausun kiitokseni kaikille niille henkilöille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat
olleet myötävaikuttamassa tämän raportin syntymiseen. Toivon, että raportti antaa virik-
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5
keitä alan yrityksille niiden kehittäessä toimintaansa ja palvelee lisäksi myös muita alasta kiinnostuneita.
Turussa 2.12.2014
Timo Metsä-Tokila
Toimialapäällikkö
6
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Osa 1. Katsaus toimialaan
1. Toimialan määrittely
1.1 Alan kuvaus ja määrittely
Ohjelmistoalan kuvaus, määrittely ja jaottelu vaihtelevat jonkin verran alan kirjallisuudessa. Tässä selvityksessä käytetään lähtökohtana ohjelmistoalan jakoa kolmeen eri osa-alueeseen, jotka ovat:
1. Ohjelmistotuotteet, joita ei ole suunniteltu tai valmistettu asiakaskohtaisesti ja jotka muodostavat yhden kokonaisuuden. Näitä tuotteita markkinoidaan ja toimitetaan
samanaikaisesti jopa miljoonille käyttäjille. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset mobiilisovellukset, pelit sekä taulukkolaskenta-, tekstinkäsittely- ja virustorjuntaohjelmistot.
2. Asiakaskohtaiset ohjelmistot, jotka räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan yleensä tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Usein näiden ohjelmien avulla pyritään
ratkaisemaan jokin hyvin tarkkaan määritelty tarve esimerkiksi yrityksessä.
3. Sulautetut ohjelmistot, jotka tehdään osaksi muuta kuin varsinaista atk-tuotetta, esimerkiksi ohjelmistoiksi matkapuhelimiin.
Ohjelmistoilla on tärkeä rooli osana innovaatioita ja yritysten tuotteita. Lisäksi kaikkiin edellä mainittuihin liiketoimintoihin liittyy palveluita. Nykyisin esimerkiksi ohjelmistotuotteiden
tarjoaminen verkkopalveluna on tuoteliiketoiminnan pääasiallinen kanava.
Ohjelmistotuoteliiketoiminnan ja muun ohjelmistoliiketoiminnan erottaminen toisistaan
on alan rakennemuutoksen takia hankaloitunut, ja se on keinotekoista. Tämän vuoksi esimerkiksi vuosittainen Suomen ohjelmistoyrityskartoitustutkimus on tarkastellut kotimaista
ohjelmistoliiketoimintaa yhtenä kokonaisuutena. Ohjelmistoalan osa-alueiden väliset rajat ovat häilyviä. Sama ohjelmisto voidaan usein luokitella moneen eri ryhmään (kuvio 1).
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7
Kuvio 1. Ohjelmistoalan jakautuminen
Ohjelmistoala on kasvanut 2000-luvulla ja vakiinnuttanut paikkansa osana suomalaista
elinkeinoelämää. Nykyään sanaa ohjelmistoala käytetään hyvin vakiintuneesti, vaikka sillä voikin olla erilaisia sisältöjä. Tekes on määritellyt ohjelmistoihin liittyvän liiketoiminnan
eri käsitteet seuraavasti:
•
Erityisesti ohjelmistotuotteisiin liittyvää liiketoimintaa kutsutaan ohjelmistotuoteteollisuudeksi eli ohjelmistotuoteliiketoiminnaksi.
•
Ohjelmistoteollisuus tarkoittaa tuotteistettujen ja asiakaskohtaisesti suunniteltujen
ohjelmistojen ja niihin liittyvien palvelujen kokonaisuutta, jota kutsutaan myös ohjelmistoliiketoiminnaksi.
•
Ohjelmistoala on laajin käsite, joka kattaa tuotteiden ja asiakaskohtaisen suunnittelun lisäksi sulautetut ohjelmistot.
Ohjelmistoalan määrittely perustuu tässä raportissa TOL 2008 -toimialaluokituksen mukaiseen toimialaluokkaan 62: ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta. Virallisesti toimialaluokkaan 62 kuuluvat erityisosaamista tarjoavat tietotekniikkapalvelut kuten ohjelmien ja ohjelmistojen kirjoittaminen, muuntaminen, testaaminen ja tuki sekä sellaisten tietokonejärjestelmien suunnittelu, joissa yhdistyy laitteisto-, ohjelmisto- ja viestintäteknologia.
Myös asiakkaan tiloissa tapahtuva tietokonesysteemien ja tietojenkäsittelylaitteiden hallinta ja käyttö kuuluvat toimialaluokkaan 62. Muut laitteistoihin ja ohjelmistoihin liittyvät asiantuntijapalvelut ja tekniset palvelut luetaan myös kuuluvaksi tähän luokkaan.
Toimialaluokan 62 ensimmäinen alaluokka on 6201 ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus. Siihen kuuluvat ohjelmien ja ohjelmistojen kirjoittaminen, muuntaminen, testaaminen
ja tuki. Tarkemmin eriteltynä se pitää sisällään rakenteen ja sisällön suunnittelun tai ohjelmakoodin kirjoittamisen varusohjelmistoja (ml. päivitykset ja korjaustiedostot), sovelluksia (ml. päivitykset ja korjaustiedostot), tietokantoja, web-sivustoja ja tietokonepelejä varten. Lisäksi luokkaan kuuluu olemassa olevan sovelluksen muuntaminen ja konfigurointi
tilaustyönä asiakkaan järjestelmäympäristöön sopivaksi. Sekaannusten välttämiseksi tähän alaluokkaan tai ohjelmistoalan kokonaisuuteen ei kuulu valmisohjelmistojen kustantaminen eikä kääntäminen tai muokkaaminen erityiskohderyhmälle omaan lukuun (lokalisointi). Myöskään web-sivustojen erillinen graafinen suunnittelu ei kuulu ohjelmistoalaan.
8
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Seuraava alaluokka on 6202 atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi. Siihen kuuluu sellaisten tietokonejärjestelmien suunnittelu, joissa yhdistyvät laitteisto-, ohjelmisto- ja viestintäteknologia. Palveluun voi sisältyä myös käyttäjien koulutus. Tähän alaluokkaan ei puolestaan kuulu tietokoneiden, oheislaitteiden ja ohjelmistojen myynti eikä keskustietokoneiden ja vastaavien asennus.
Kolmas alaluokka on 6203 tietojenkäsittelyn ja laitteistojen käyttö- ja hallintapalvelut.
Tähän kuuluvat asiakkaiden tiloissa tapahtuva tietokonesysteemien ja tietojenkäsittelylaitteiden hallinta- ja käyttöpalvelut sekä niihin liittyvät tukipalvelut. Viimeinen alaluokka ohjelmistoalalla on 6209 muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta, johon kuuluvat muualla luokittelemattomat tietotekniset ja tietojenkäsittelypalvelut kuten computer disaster recovery eli toipumissuunnitelmien teko ja vaurioiden elvytys, henkilökohtaisten tietokoneiden
asennus ja ohjelmistojen asennuspalvelut. Tähän alaluokkaan ei kuitenkaan kuulu keskustietokoneiden ja vastaavien asennus.
Ohjelmistoalan läheisiä toimialoja ovat toimialaluokat 61 ja 63. Tietopalvelutoiminnan
luokkaan 63 kuuluvat internet-hakuportaalit, tiedon käsittely ja palvelintilan vuokraus sekä
muut toiminnot, jotka mahdollistavat tiedon hakemisen. Luokka 61 televiestintä puolestaan
kostuu televiestintään liittyvien oheispalveluiden tuottamisesta eli puheen, datan, tekstin,
äänen ja videoiden siirrosta. Tarvittavat siirtojärjestelmät voivat perustua yhteen teknologiaan tai teknologioiden yhdistelmään. Toiminnalle olennaista on tiedon ja muun sisällön
siirto, ei sisällön tuottaminen.
1.2 Toimialan kytkeytyminen muihin aloihin
Toimialaluokituksessa ohjelmistoala on osa laajempaa liike-elämän palveluiden toimialakokonaisuutta. Liike-elämän palvelut ovat olleet jo noin kolmen vuosikymmenen ajan ripeimmin kasvava toimiala niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. Kasvun on ennustettu
jatkuvan selvästi keskitasoa nopeammin myös tulevina vuosina. Taloudellisella taantumalla voi olla jopa alaa edistävä vaikutus, kun yritykset tehostavat ja kehittävät toimintaansa.
Suomen avainklustereiden tulevaisuutta kartoittavan tutkimuksen mukaan koko liikeelämän palvelusektorin työllisyys tulee Suomessa kasvamaan vuoteen 2015 mennessä
vuosittain 2,8 prosenttia työllisyyden keskimääräisen kasvun ollessa 0,7 prosenttia. Nykyinen talouden taantuma ja epävarmuus eivät näytä hidastavan liike-elämän palveluiden
käyttöä, sillä taantumassa yritykset tarvitsevat ehkä jopa enemmän liike-elämän palveluja.
Liike-elämän palveluissa niin sanotut osaamisintensiiviset alatoimialat ovat herättäneet
viime vuosina laajaa kiinnostusta. Aiheesta on tehty lukuisia tutkimuksia. Osaamisintensiivisillä liike-elämän palveluilla (knowledge-intensive business services, KIBS) tarkoitetaan
niitä yritysten toisille yrityksille tai julkiselle sektorille tuottamia palveluja, joissa asiantuntijatoiminnalla on erityisen suuri merkitys. Osaamisintensiivisiin liike-elämän palveluihin luetaan yleensä seuraavat toimialaluokat: ohjelmistoala, tutkimus ja kehittäminen, lainopilliset
palvelut, taloushallinnon palvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, tekniset palvelut sekä
konsultti- ja henkilöstöpalvelut.
Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen merkitys ei rajoitu niiden asemaan keskeisenä kasvualana, vaan niillä on myös yleistä taloudellista kasvua tukeva merkitys. Ai-
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 9
emmin liike-elämän palvelujen kasvun nähtiin johtuvan pelkästään kustannustekijöihin liittyvästä toimintojen ulkoistamisesta, mutta uudemmissa tutkimuksissa on korostettu ulkopuolisten palvelujen käytön motiivina asiantuntemus- ja osaamisvaatimuksia. Niillä, joilla
on asiakkainaan suuri määrä muitakin yrityksiä, on yksittäisiä yrittäjiä laajempi näkökulma.
Osaamisintensiiviset palveluyritykset ovat keskeisessä asemassa asiakasyritystensä liiketoiminnan kehittämisessä levittäessään tietoa uusista ideoista ja parhaista käytännöistä.
Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen pääryhmistä suurimmaksi on 2000-luvulla noussut sekä henkilöstöllä että liikevaihdolla mitattuna ohjelmistoala. Lähes joka viides
osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen toimipaikoista edustaa taloushallintoalaa. Taloushallinnonpalveluissa on paljon pieniä toimijoita. Eniten toimipaikkoja on kuitenkin teknisen suunnittelun ja insinööripalveluiden aloilla, jotka ovat perinteisesti hyvin pienyritysvoittoisia. Työnvälitystoiminnan alalla on henkilöstöä huomattavasti, mutta liikevaihdossa ja
toimipaikkojen määrässä se jää merkittävästi jälkeen muista osaamisintensiivisistä aloista.
Toimialatarkastelujen rinnalle ovat nousseet erilaiset talouden klusteritarkastelut. Tässä
selvityksessä klusterikäsitettä käytetään melko väljässä merkityksessä viittaamaan yritysryppäisiin, jotka ovat eri tavoin vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja joiden keskinäinen
vuorovaikutus tuottaa synergiaetuja. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen voidaan
katsoa muodostavan oman kokonaisuutensa tai klusterinsa, jossa keskeinen yhdistävä tekijä on osaamisen suhteellisen korkeat vaatimukset ja asiantuntemus. Toimialojen työntekijöille on tyypillistä korkea koulutustaso. Viimeisinä vuosina yhä enemmän liike-elämän palvelujen saralla yhteiseksi tekijäksi on noussut tietotekniikan hyödyntäminen. Tällaista yhteistä resurssi- ja osaamispohjaa hyödyntävää yritysrypästä tai verkostoa voidaan nimittää myös horisontaaliseksi klusteriksi. Perinteisemmin klusterikäsitteellä on viitattu samaan
arvoketjuun kuuluvaan yritysverkostoon, jota voidaan nimittää vertikaaliseksi klusteriksi.
Kuvio 2. Pk-yritysten kytkeytyminen liike-elämän palveluihin. (Kuviossa eri toimialojen osuudet ovat siinä suhteessa kuin niillä työskentelee henkilöitä vuoden
2012 toimipaikkatilaston mukaan.)
62 Ohjelmistot, konsultointi ja
siihen liittyvä toiminta
PK-yritys
y y
64 Rahoituspalvelut (pl.
vakuutus- ja
eläkevakuutustoiminta)
65 Vakuutus-, jälleenvakuutusja eläkevakuutustoiminta (pl.
pakollinen sosiaalivakuutus)
691 Lakiasiainpalvelut
692 Laskentatoimi, kirjanpito ja
tilintarkastus; veroneuvonta
702 Liikkeenjohdon konsultointi
73 Mainostoiminta ja
markkinatutkimus
10
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen muotoutumista yhä selvemmin omaksi
klusterikseen kuvastaa toimialarajojen hämärtyminen. Tyypillisin toimialarajojen hämärtymiseen liittyvä ilmiö on eri liike-elämän palvelujen siirtyminen osittain konsultoinnin ja neuvonnan alueelle. Kehitys on luonnollista seurausta tietoteknisten ratkaisujen, markkinoinnin
ja viestinnän, lainopillisten kysymysten sekä taloushallinnon entistä tiiviimmästä suhteesta
asiakasyritysten strategiaan ja johtamiseen. Työ muuttuu esimerkiksi yhä enemmän taloudelliseksi konsultoinniksi tai talousprosessien tietotekniseksi ohjaamiseksi kirjanpito- ja tilintarkastusta harjoittavissa yrityksissä. Havaintoa tukevat myös tätä raporttia varten tehdyt
haastattelut. Muutamat ohjelmistoalan yrittäjät totesivatkin olevansa asiakkaidensa strategisia kumppaneita niin tietotekniikkaan liittyvissä kuin muissakin asioissa. Havainto kuvaa
myös tietotekniikan läpileikkaavaa asemaa liiketoiminnassa tänä päivänä. Osittain eri toimialat menevät päällekkäin ja ne myös tukevat toisiaan erittäin hyvin.
Kuvio 3. Ohjelmistoala osana tieto- ja viestintäteollisuutta
Kysyntä ohjelmistotuotteille ja -palveluille vaihtelee asiakastoimialasta riippuen. Vaihtelevuus ohjaa myös ohjelmistoalan omaa kehitystä ja panostusta. Vahvat ja kehitykseen panostavat toimialat ohjaavat ohjelmistoklusterin kehitystä, ja näillä alueilla muodostuu todennäköisemmin uusia alan yrityksiä. Toimintaa suuntaavia virtauksia ohjelmistoalalle ovat olleet 70-luvulla automaatioala, 80-luvulla elektroniikka-ala, 90-luvulla tietoliikenneala ja telepalvelut ja 2000-luvulla mobiilipalvelut. Aivan viime vuosina digitaalisuus on noussut esille talouden kaikille saroilla. Yksi maailman suurimman mainosalan toimija Razorfishin Jeff
Dachis onkin todennut, että kaikki mitä voidaan digitalisoida, se myös tullaan digitalisoimaan.
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 11
1.3 Toimialan yleiset muutosvoimat
Lähtökohtaisesti ohjelmistoalasta ei kannata puhua pelkästään suomalaisena teollisuuden
alana tai palveluiden tuottajana. Ohjelmistoala on useimmissa tapauksissa jo pienissäkin
yrityksissä globaalia maailmanlaajuista toimintaa. Ohjelmistoalan rahallisesta arvosta antaa jonkinlaisen kuvan kansainvälinen ICT-alan tutkimus- ja konsultointiyritys Gartner, joka
on arvioinut, että ohjelmistoalan liikevaihto koko maailmassa on yli 400 miljardia dollaria.
Vuotuiseksi kasvuksi Gartner arvioi lähes viisi prosenttia.
Edellä esitettyjen lukujen paikkaansa pitävyyttä on maallikon vaikea arvioida, mutta
joka tapauksessa ohjelmistoalasta on tullut yksi merkittävin liiketoiminta-alue koko maailmassa. Merkittävää tässä kehityksessä on myös se, että toiminnan globaalisuus tuo alan
toimijat samoihin verkkoihin ilman, että tekijöiden paikalla tai kulttuuritaustalla on suurta
merkitystä. Sosiaalinen media ja tietoverkot ovat myös mullistaneet yhteiskunnallisen kehityksen useissa maissa.
Ohjelmistoalasta on tullut koko elinkeinoelämän läpileikkaava tekijä. Monen toimialan
koko todellinen kehitys on kiinni siitä, miten hyvin sillä pystytään soveltamaan ja hyödyntämään tietotekniikkaa. Esimerkiksi taloushallinnossa tietotekniikan tulosta kirjapitoon on
puhuttu pitkään, mutta vasta nyt alamme nähdä sovelluksia, jotka aidosti nopeuttavat ja
selkeyttävät taloudellisen informaation käytettävyyttä.
Selvittääkseni ohjelmistoalan yleisimpiä muutosvoimia ja -suuntia keräsin syksyn 2014
suurimmista suomalaisista sanomalehdistä uutisia, jotka käsittelevät ohjelmistoalan kehitystä. En kerännyt erilaisia uusia teknisiä ratkaisuja, joita alalla nousee, vaan yritin etsiä
sellaisia asiasanoja ja asiayhteyksiä, jotka vaikuttavat toimialan kehitykseen. Ajatukseni ei
ollut tehdä analyysiä toimialan teknisestä kehityksestä vaan siitä, mitkä tekijä ajavat kehitystä alalla yleisellä tasolla. Kuvioon 4 on kerätty sanomalehdissä yleisemmin esitetyt asiat. Kuviossa mustalla tekstillä ovat kaikkein keskeisimmät muutostekijät. Lisäksi mitä suuremmalla tekstillä sana on kirjoitettu, sitä useammin se esiintyi sanomalehtien teksteissä.
Myös sillä, missä sana kuviossa on, on merkitys. Esimerkiksi puhuttaessa pelialasta puhuttiin myös animaatiosta, kun taas kyberturvallisuudesta puhuttaessa artikkeleissa useimmiten mainittiin tietotekniikan turvallisuuskysymykset.
Sinistä tekstiä olen käyttänyt niissä tapauksissa, kun asiasana esiintyy artikkelissa positiivisessa sävyssä ja punaista silloin, kun artikkelin sävy kokonaisuutena on negatiivinen.
Muutamat asiasanat ovat keltaisella värillä, mikä tarkoittaa sitä, että asiakokonaisuus oli
esillä niin negatiivisesti kuin positiivisesti sanomalehdissä. Kyseessä ei ole tarkka tieteellinen analyysi vaan suuntaa antavat asiakokonaisuuksien hahmotelma. Kuvio antaa meille suuntaa ja neuvoja siitä, mitkä asiat alan yritysten ja päättäjien on syytä ottaa huomioon
omassa toiminnassaan.
12
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Kuvio 4. Ohjelmistoalan kehityssuuntia ja -tekijöitä.
Lisää ohjelmoijia
Ex-nokialaiset
Datakeskus
Suomi
Teollinen internet
Big data
Tabletti
Autot
Sulautetut jjärjestelmät
j
Verkkokauppa
KoulutusmarkkinatÄäni
Käytettävyys
Arkkitehtuuri
iTunes
Riskit
Sähköinen maksaminen
Pilvipalvelut
Tunnistautuminen
Kuvat – liikkuva kuva
Digitalisaatio
Turismi
Konsultaatio
Käyttösuunnittelu
Virtuaalitodellisuus
Hoiva-ala
Sovellukset
Animaatio
3D tulostus
Konsultaatio
Intia
pp
Itä-Eurooppa
Tietotekniikan ulkoistus
Kustannustehokkuus
Tiedon hallinta ydin liiketoimintaa
Laatu
Puitesopimus
Ulkoistus vedettiin takaisin
Sähköinen järjestelmä
Helppous / Käytettävyys
Ti t jä j t l ä hankinta
Tietojärjestelmän
h ki t
IT tuo kestävää kehitystä
Asiakasdata
Riskit
Terveyden huolto
Konsultaatio
IT-kustannukset kasvaa
E-lasku
Taloushallinto
Peliala
Tulevaisuus
Suomi
Oppilaitosyhteistyö
Konsultaatio
Kyberturvallisuus
Globaalisuus
Mobiilisovellus
Ilmainen tai maksullinen
Prosessiautomaatio
Nettiäänestys
Poliitikot ja päättäjät
eivät ymmärrä. …”
”Oli tarkoitus olla käytössä jo vuonna …”
Ohjelmistoalan keskeisimmäksi muutostekijäksi syksyllä 2014 nousi digitalisoituminen. Digitalisoituminen on nopeutunut viimeisen muutaman vuoden aikana, kun niin tietokoneet,
tablettitietokoneet sekä puhelimet ovat kehittyneet siten, että niissä voidaan käyttää lähes
kaikkia internet-pohjaisia sovelluksia. Osin tästä johtuen Googlen mukaan Suomessa tehdään joka päivä noin 30 miljoonaa hakua, joista 15 prosenttia on uusia hakuja. Samalla
haut synnyttävät mittavan tietokannan, joka puolestaan kertoo siitä, mitä kuluttajat etsivät.
Nykyään hakukoneiden käyttöä voidaankin pitää yhtenä talouden ennustamisen välineenä.
Samalla myös esimerkiksi mobiililaitteissa käytettävien laitteiden sovellusten käytön vaatimukset kasvavat. Jos esimerkiksi älypuhelimella etsitään jotain internet-sivustoa eikä kyseinen sivusto aukea kunnolla, on erittäin todennäköistä, että kuluttaja ei palaa enää kyseiseen palveluun. Mobiililaitteiden kehittyminen ja kuvan sekä äänen siirtyminen digitaaliseen muotoon muuttaa myös ihmisten suhtautumista television katseluun. Tutkimusten mukaan kolme neljästä suomalaisesta katsoo videoita ja televisio-ohjelmia myös Youtubesta.
Varsinkin erikoistavarakaupassa verkkokauppojen vaikutus näkyy selkeästi. Verkkokaupat ovat yleistyneet vähittäiskauppamuotona ja muokanneet kaupankäynnin mekanismeja. Nykyään vähittäiskauppa ei ole enää paikallista vaan aidosti globaalia useimmilla toimialoilla. Kaupan liiton (2013) tutkimuksen mukaan verkkokauppa kasvaa noin 11 prosenttia
vuodessa, ja seitsemän kymmenestä suomalaisesta on ostanut jotain myös ulkomaisista
verkkokaupoista. Varsinkin muotiin ja matkustamiseen liittyvät ostokset ovat siirtyneet tehokkaasti verkkoon. Joidenkin arvioiden mukaan viime vuonna kansainvälisen verkkokaupan arvo oli noin 25 miljardia dollaria, ja sen arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä 130 miljardiin dollariin.
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 13
Suomessa peliteollisuudesta on 2000-luvun aikana tullut merkittävä osa suomalaista
kulttuurivientiteollisuutta. Kotimarkkinoiden pienuuden ja pelimarkkinoiden globaalin luonteen vuoksi yli 90 prosenttia pelialan suomalaisesta tuotannosta päätyy vientiin, joten myös
kansantalouden ja vientitulojen kannalta peliteollisuus on merkittävä toimija. Pelialan yrityksillä on varsinkin monien nuorten mielessä hyvin positiivinen mielikuva. Useat pelialan yritykset tekevätkin yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja hyödyntävät mm. animaatiotekniikkaa.
Suomen nousu houkuttelevaksi kohteeksi sijoittaa suuria tietoliikenteen datakeskuksia
on herättänyt huomiota myös maailmalla. Suomen kylmää ilmanalaa ja vakaita yhteiskunnallisia oloja kuvaillaan kilpailuetuina, kun monikansalliset IT-yhtiöt valitsevat kohteita tarvitsemilleen palvelinkeskuksille.
14
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
2 Toimialan rakenne
2.1 Kuvaus toimialan yrityksistä
Tilastokeskuksen toimipaikkatilastojen mukaan ohjelmistoalan yrityksiä vuoden 2012 lopussa oli yhteensä 5370. Suurin yksittäinen alatoimiala on ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 3360 yrityksellä. Vertailun vuoksi koko informaatio- ja viestintäalalla yrityksiä oli hieman yli 9000. Henkilöstöstä ohjelmistoalalla työskenteli yli 42000 henkilöä ja liikevaihtoa
alan yritykset kerryttivät yhteensä noin 6,3 miljardia euroa.
Taulukko 1. Ohjelmistoalan yritysmäärä, toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto vuonna 2012.
Toimiala
Informaatio- ja viestintäala
Yritykset
9 066
Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto
(Milj €)
10 242
81 340
15 960
Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta
5 370
5 853
42 024
6 308
Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus
3 360
3 664
25 149
3 394
Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi
1 635
1 702
7 646
1 192
Tietojenkäsittelyn ja laitteist. käyttö- ja hallintapalv.
257
354
8 858
1 660
Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta
118
133
371
62
Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot
Kuviossa 5 on esitetty ohjelmistoalan suhteellista kehitystä. Kokonaiskehitys on ollut hyvin nousujohteista koko tarkasteluajan vuosina 2007–2012. Ainoastaan toimialan liikevaihto putosi vuoden 2009 finanssikriisin aikoina. Liikevaihdon pudotuksesta huolimatta alalle
syntyi tasaisesti uusia yrityksiä, ja yritysten määrä on jakanut kasvuaan kaikkina tarkasteluvuosina. Samoin liikevaihto on kasvanut huomattavasti vuoden 2010 jälkeen.
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 15
Kuvio 5. Ohjelmistoalan suhteellinen kehitys yritysmäärän, toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon suhteen.
125
120
115
Yritysten määrä
110
Toimipaikkojen määrä
105
Henkilöstön määrä
Liikevaihdon määrä
100
95
90
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot
Taulukoissa 2, 3, 4 ja 5 on esitetty tarkempi erittely ohjelmistoalan muutoksesta vuosina 2007–2012. Tarkasteltaessa yritysten määrän kehitystä kasvu on ollut erittäin vahvaa.
Koko toimialalle on tullut lisää yrityksiä peräti 836 kuudessa vuodessa. Huomattavin kasvu on ollut ohjelmistojen suunnittelussa ja valmistuksessa, jossa yrityksiä on tullut lisää lähes viidennes. Toimipaikkojen kehitys on ollut luonnollisesti hyvin samansuuntainen. Niiden lisäys on ollut 15 prosenttia.
Taulukko 2. Yritysmäärän kehitys ohjelmistoalalla vuosina 2007–2012.
Yritykset
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta
4534
4783
4857
4981
5201
5370
18,4 %
Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus
2807
3008
3071
3110
3238
3360
19,7 %
Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi
1454
1489
1480
1534
1604
1635
12,4 %
Tietojenkäsittelyn ja laitt. käyttö- ja hallintapalv.
227
229
237
243
258
257
13,2 %
Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta
46
57
69
94
101
118
156,5 %
Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot
16
Muutos
2007- 2012
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Taulukko 3. Toimipaikkojen määrän kehitys ohjelmistoalalla vuosina 2007–2012.
Toimipaikat
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta
Muutos
2007- 2012
5091
5338
5339
5464
5655
5853
15,0 %
Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus
3173
3368
3375
3411
3536
3664
15,5 %
Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi
1515
1550
1548
1600
1663
1702
12,3 %
Tietojenkäsittelyn ja laitt. käyttö- ja hallintapalv.
357
361
344
355
349
354
-0,8 %
Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta
46
59
72
98
107
133
189,1 %
Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot
Ohjelmistoala on yksi harvoista toimialoista, joissa henkilöstömäärä on kasvanut. Absoluuttisesti kasvua on tapahtunut yli viisituhatta henkilöä. Suhteellisesti huomattavin kasvu on
tapahtunut atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi -alatoimialalla. Tämä ilmiö selittyy alan
kehityksellä, koska ohjelmistoihin liittyvä neuvonta ja konsultointi ovat yhä suuremmassa
osassa. Kehitys on luonnollista ja vastaa varmasti siihen, mitä toivotaankin. Ohjelmistoala
ei ole vain uusien ohjelmien koodaamista, vaan niiden käyttöön ja erityisesti hyödyntämiseen liittyvät toiminnot kasvavat. Samalla rajanveto esimerkiksi taloudellisen ja yleisemmän liiketoimintakonsultoinnin välillä hämärtyy yhä enemmän.
Taulukko 4. Henkilöstömäärän kehitys ohjelmistoalalla vuosina 2007–2012.
Henkilöstö
Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta
Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Muutos
2007-2012
36905 39343 38010 38437 40133 42024
13,9 %
23055 25179 23050 22953 23840 25149
9,1 %
Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi
5381
5661
6384
6738
7084
7646
42,1 %
Tietojenkäsittelyn ja laitt. käyttö- ja hallintapalv.
8192
8182
8326
8504
8893
8858
8,1 %
Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta
277
320
249
242
316
371
33,9 %
Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot
Ohjelmistoalan liikevaihdon kokonaismäärä vuonna 2012 oli noin 6,3 miljardia euroa. Kasvu on ollut kuuden vuoden aikajaksolla erittäin hyvää tasoa verrattuna koko muuhun talouteen. Toimialan kokonaisliikevaihto on kasvanut lähes viidenneksellä. Itse ohjelmistojen
suunnittelussa kasvu on ollut vajaan kymmenen prosentin tasoa. Kasvu on merkittävä ottaen huomioon sen, että varsinkin vuonna 2009 alan kokonaisliikevaihto laski merkittävästi. Toimialan sisällä huomattavin kasvu on tapahtunut atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi -alatoimialalle, mikä kertoo myös siitä, miten toimiala muuttuu yhä enemmän myös konsultoivaan suuntaan.
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 17
Taulukko 5. Liikevaihdon kehitys ohjelmistoalalla vuosina 2007–2012.
Liikevaihdon määrä (Milj. €)
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Muutos
Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä
toiminta
5 270,3 5 820,0 5 382,1 5 382,4 5 859,6 6 308,2
19,7 %
Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus
3 123,9 3 528,6 2 874,6 2 875,4 3 126,2 3 394,1
8,6 %
Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi
Tietojenkäsittelyn ja laitt. käyttö- ja
hallintapalv.
Muu laitteisto- ja tietotekninen
palvelutoiminta
999,2 1 021,3 1 100,5 1 191,6
41,3 %
1 277,0 1 377,3 1 487,6 1 456,3 1 590,4 1 659,9
843,6
30,0 %
25,9
881,9
32,2
20,7
29,4
42,5
62,5
141,2 %
Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot
Kuviossa 6 on esitetty kaikkien toimialojen ja ohjelmistoalan jalostusarvon kehitys. Jalostusarvo kuvaa sitä, kuinka paljon tuottaja lisää omia panoksiaan kuten työtä, pääomaa ja
osaamista ostamiinsa panoksiin. Jalostusarvo on tuottajan aikaansaama arvonlisäys tuotantoketjussa, minkä vuoksi arvonlisäys on jalostusarvon synonyymi. Ohjelmistoalan kehitys on ollut erittäin suopeaa itsessäänkin, mutta eritoten verrattaessa kaikkiin toimialoihin. Vaikka vuoden 2009 finanssikriisi näkyy kuviossa selkeästi, on alan yleinen kehitystrendi erittäin positiivinen.
Tarkasteltaessa Tilastokeskuksen kasvukatsaustilastoja voidaan havaita, että vuoden
2013 aikana yli puolet ohjelmistoalan yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan vähintään 15 prosenttia edellisestä vuodesta. Yritykset, joiden toiminta supistui, vaikutus koko ohjelmistoalan kasvuun on ollut pienempi paitsi nyt kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.
Tosin kasvavien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on huomattavasti suurempi kuin supistuvien yritysten liikevaihdon lasku, jolloin ohjelmistoalan kasvu jatkuu tasaisena.
Kuvio 6. Ohjelmistoalan ja talouden yleinen jalostusarvon suhteellinen kehitys
vuosina 2007–2012.
120
110
100
Kaikki toimialat
90
80
Ohjelmistot,
konsultointi ja siihen
liittyvä toiminta
70
60
50
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot
18
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Ohjelmistoalan ikärakenne poikkeaa jonkin verran muista toimialoista. Kuviossa 7 on esitetty niin ohjelmistoalalla työskentelevien henkilöiden kuin alan yrittäjien ikärakenne verrattuna muuhun työväestöön ja yrittäjiin. Reilusti joka viides ohjelmistoalalla työskentelevä
henkilö on 30–34-vuotias. Alan yrittäjissä yleisin ikähaarukka on 35–39 vuotta. Ikärakenne selittyy sillä, että alan yrittäjäksi ryhdytään usein muutaman vuoden työskentelyn jälkeen. Yrittäjäksi lähdetäänkin usein suuremmasta yrityksestä joko omasta aloitteesta tai
yt-neuvottelujen alettua.
Kuvio 7. Ohjelmistoalan ja muiden toimialojen työntekijöiden ja yrittäjien ikärakenne vuoden 2010 lopulla.
25 %
20 %
Kaikki työlliset
15 %
Yrittäjät pl. maatal.yrittäjät
10 %
Työlliset, ohjelmistot ja
konsultointi
5%
Yrittäjät, ohjelmistot ja
konsultointi
0%
18 19
20 24
25 29
30 34
35 39
40 44
45 49
50 54
55 59
60 64
65 -
Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto
2.2 Toimialan alueellinen jakauma
Ohjelmistoala on erittäin voimakkaasti keskittynyt Uudellemaalle ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Ohjelmistoalan ohella rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä liike-elämän palvelut
laajemminkin ovat voimakkaimmin keskittyneet suurimmille kaupunkiseuduille, erityisesti
Uudellemaalle. Kuviossa 8 on esitetty ohjelmistoalan jakautuminen henkilöstön ja liikevaihdon suhteen ELY-keskusalueittain. Keskittymistä selittää osittain se, että Uudellamaalla on
taloudellista toimintaa muista maakuntia suhteellisestikin enemmän. Myös se, että useiden isompien yritysten pääkonttorit sijaitsevat pääkaupunkiseudulla, edistää tätä kehitystä.
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 19
Kuvio 8. Alan henkilöstön ja liikevaihdon osuus ELY-alueittain vuonna 2012.
Ahvenanmaa
Lapin ELY-keskus
Kainuun ELY-keskus
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Pohjanmaan ELY-keskus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Keski-Suomen ELY-keskus
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Pohjois-Savon ELY-keskus
Etelä-Savon ELY-keskus
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Pirkanmaan ELY-keskus
Hämeen ELY-keskus
Satakunnan ELY-keskus
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Uudenmaan ELY-keskus
0
10
Kaikki yritykset
20
TOL 62
30
40
50
60
70
80
Kuntien toimittajat
Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot
Uudenmaan jälkeen Pirkanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa ovat ohjelmistoalalle seuraavaksi
merkittävimmät alueet. Pohjois-Pohjanmaan kohdalla tulevina vuosina Nokian toimintojen
vähentyminen vaikuttaa ohjelmistoalan kehitykseen. Toisaalta usein suuret rakennemuutokset ovat myös alku uudelle kehitykselle. Kun suuryritykset irtisanovat esimerkiksi alan
osaajia, on yksi varteenotettava vaihtoehto oman yrityksen perustaminen. Pirkanmaan ja
Pohjois-Pohjanmaan jälkeen selkeä seuraava ohjelmistoalalle merkittävä maakuntakaksikko on Varsinais-Suomi ja Keski-Suomi. Myös molemmissa näissä maakunnissa on elektroniikka- ja ohjelmistoteollisuudessa tapahtunut huomattavia muutoksia.
20
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Kuvio 9. Liikevaihto/toimipaikka ohjelmistoalalla ELY-keskuksittain vuonna 2012
(1000 €).
Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot
Kuviossa 9 on edelleen hahmoteltu ohjelmistoalan alueellisia eroja. Uudellamaalla ohjelmistoalan toimipaikkojen liikevaihto on keskimäärin selkeästi korkeampi kuin muualla. Toiseksi korkeimpaan kategoriaan yltävät Pirkanmaa ja Ahvenanmaa. Erot selittyvät osin sillä, että varsinkin Uudellamaalla on suurempia yrityksiä kuin muualla maassa. Taulukossa
6 on esitetty liikevaihto per työntekijä ELY-keskusalueittain. Uudenmaan ELY-keskuksen
alueella yhden ohjelmistoalan yrityksen työntekijän keskimääräinen liikevaihtokertymä on
170 tuhatta euroa koko maan keskiarvon ollessa 150 tuhatta euroa. Keskiarvon yläpuolelle pääsee myös Etelä-Savo.
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 21
Taulukko 6. Liikevaihto/henkilö ohjelmistoalalla ELY-keskuksittain vuonna 2012
(1000 €).
ELY-keskusalue
Liikevaihto / henkilö
(1000) euroa
Koko maa
150
Uudenmaan ELY-keskus
170
Varsinais-Suomen ELY-keskus
131
Satakunnan ELY-keskus
145
Hämeen ELY-keskus
130
Pirkanmaan ELY-keskus
120
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
143
Etelä-Savon ELY-keskus
157
Pohjois-Savon ELY-keskus
125
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
116
Keski-Suomen ELY-keskus
122
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
117
Pohjanmaan ELY-keskus
100
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
111
Kainuun ELY-keskus
Lapin ELY-keskus
Ahvenanmaa
86
87
137
Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot
Ohjelmistoalalla yleisiä ammattinimikkeitä ovat muun muassa sovelluskehittäjä, ohjelmistosuunnittelija, web-kehittäjä ja ohjelmistoarkkitehti. Eri aloille kouluttautuneiden henkilöiden
työmahdollisuuksia voidaan mitata työvoiman kohtaannon käsitteen kautta. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaantotilanne ohjelmistoalan ammateissa vuoden 2014
lokakuussa on esitetty maakunnittain seuraavissa kartoissa (Kuva 10). Tarkastelu on tehty työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet ne avoimet työpaikat, jotka eivät ole
tulleet TE-toimiston tietoon ja työnhakijoista muut kuin työttömäksi rekisteröityneet. Ohjelmistoalalla nämä epäviralliset väylät työllistyä ovat merkittäviä, ja usein alalle työllistytään
referenssien ja harjoittelun kautta.
Kuvioista 10 selviää, että alalla on ylitarjontaa työvoimasta. Ohjelmistoalaan liittyvät ammatit ja koulutusohjelmat ovat olleet jo pitkään nuorten suosiossa ja erilaisia ohjelmistoalan
suunnittelijoita, ohjelmoijia ja vastaavia valmistuu monista oppilaitoksista. Myös TE-hallinnon ammattibarometri kertoo, että tilanne jatkuu tämänkaltaisena myös tulevaisuudessa.
22
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Kuvio 10. Arvio työmarkkinatilanteesta seuraavan puolen vuoden aikana lokakuussa 2014 eri ohjelmistoalan työtehtävissä.
Sovellussuunnittelijat
Sovellusohjelmoijat
Sovellusarkkitehdit
Paljon pulaa hakijoista
Pulaa hakijoista
Tasapaino
Liikaa hakijoita
Paljon liikaa hakijoita
Lähde: Ammattibarometri.
2.3 Uudet ja lopettaneet yritykset toimialalla
Ohjelmistoalalle on viimeisten vuosien aikana syntynyt runsaasti uusia yrityksiä. Toimiala
on vetänyt puoleensa uusia yrittäjiä, ja monelle alaa opiskelevalle yrittäjyys ja yrittäjyyden
uudenlaiset muodot ovat selkeitä vetovoimatekijöitä. Myös alan teknologinen kehitys luo
uusia mahdollisuuksia yritystoiminnalle. On hyvin tavallista, että alalla menestyneet henkilöt perustavat useita ohjelmistoalan yrityksiä. Ala on myös pystynyt houkuttelemaan sijoittajien mielenkiinnon. Varsinkin menestyneet pelialan yritykset ovat erittäin vetovoimaisia työpaikkoja, mutta myös sijoituskohteita. Alalle on tyypillistä, että kynnys ostaa jotain
osaamista yrityksen ulkopuolelta on matala. Lisäksi verkostomainen toiminta omalta osaltaan edistää alan yrittäjyyttä.
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 23
Kuvio 11. Alalle perustettujen yritysten suhteellinen määrä.
16 %
14 %
12 %
10 %
Ohjelmistot ja
konsultointi
8%
Toimialat yhteensä
6%
4%
2%
0%
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot
Vaikka uusien yritysten määrä ohjelmistoalalla on laskenut viimeiset vuodet, on niiden määrä vielä korkeampi kuin muilla toimialoilla yhteensä. Kuvio 11 kertoo, että vuonna 2012 alle
vuoden ikäisten ohjelmistoalan yritysten määrä oli koko toimialan yrityskannasta 12 prosenttia. Luku on reilu kolme prosenttia korkeampi kuin yleensä. Mitä korkeampi luku on,
sitä dynaamisempi ja ehkä uudempi toimiala on kyseessä. Monessa mielessä on erittäin
hyvä, että alalle syntyy runsaasti uusia toimijoita. Usein näissä uusissa yrityksissä kehitetään uutta tekniikkaa ja niiden soveltamista innovatiivisesti.
Kuviossa 12 on puolestaan lopetettujen yritysten suhteellinen määrä. Vuonna 2012 lopetettujen ohjelmistoalan yritysten määrä oli vajaa kahdeksan prosenttia yrityskannasta.
Luku on hieman korkeampi kuin muilla toimialoilla yhteensä. Taulukosta 7 löytyy yksityiskohtaisempi alatoimialakohtainen tieto. Mielenkiintoista on nähdä, että uusien yritysten perustaminen toimialalle on jatkunut voimakkaana. Samalla vaikka konsultoinnin osuus on
esimerkiksi liikevaihdon suhteen kasvanut, ei uusia juuri tietotekniikan konsultointiin keskittyneitä yrityksiä olisi erityisen paljon perustettu.
24
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Kuvio 12. Ohjelmistoalalla lopetettujen yritysten suhteellinen määrä.
12 %
10 %
8%
Ohjelmistot ja
konsultointi
6%
Toimialat yhteensä
4%
2%
0%
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot
Taulukko 7. Ohjelmistoalalle perustettujen ja alalta lopettaneiden yritysten määrät.
Aloittaneet
2010
2011
2012
2013
Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta
1010
1063
1077
1143
yritykset
- Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus
580
641
688
702
- Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi
325
333
312
323
- Tietojenkäsittelyn ja laitt. käyttö- ja hallintapalv.
62
52
45
41
- Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta
43
37
32
77
Lopettaneet
Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta
514
594
694
.
yritykset
- Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus
298
334
434
.
- Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi
164
204
208
.
- Tietojenkäsittelyn ja laitt. käyttö- ja hallintapalv.
41
39
33
.
- Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta
11
17
19
.
Nettomuutos Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta
496
469
383
- Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus
282
307
254
161
129
104
21
13
12
- Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi
- Tietojenkäsittelyn ja laitt. käyttö- ja hallintapalv.
- Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta
Alpoittaneet/ Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta
yrityskanta
32
20
13
13 %
13 %
12 %
- Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus
12 %
12 %
12 %
Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi
13 %
13 %
12 %
Tietojenkäsittelyn ja laitt. käyttö- ja hallintapalv.
15 %
12 %
11 %
Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta
25 %
19 %
15 %
Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 25
2.4 Toimialan suurimmat yritykset
Ohjelmistoalan suurimpien yritysten listaaminen on haasteellista. Alla olevat tiedot ovat ytunnuskohtaisia. Monilla suurilla yrityksillä on useita yhtiöitä, joiden kautta ne harjoittavat
omaa liiketoimintaansa. Ohjelmistoalalla vuosittaiset vaihtelut ovat myös huomattavia, sillä kun esimerkiksi jokin suuryritys lopettaa toimintansa, tietohallintoa ja ohjelmistokehitystä tekevät ihmiset usein siirtyvät johonkin toiseen yritykseen osana yritysjärjestelyä.
Mielenkiintoista taulukossa 8 on mm. se, että listalle on päässyt useita tietoturvaan liittyviä yrityksiä, ohjelmistoalan konsultointia tekeviä yrityksiä ja sieltä löytyy myös yksi pelialan
yritys. Alan suuret yritykset voidaan monella tavalla nähdä kehityksen edistäjinä, mutta ohjelmistoalalla uusin teknillinen osaaminen löytyy usein pienistä start-up-yrityksistä. Alalla
onkin tyypillistä, että uutta tekniikkaa kehittävät yritykset ovat erittäin houkuttelevia kohteita myös sijoittajille. Monet ohjelmistoalan start-upit saavat alkunsa siitä, että yrittäjäksi ryhtyvät ovat kehittäneet osaamistaan jossakin suuressa yrityksessä ja sopivan hetken tullen
osaajat päättävät kokeilla omia siipiään yrittäjinä. Suuryrityksille nämä pienet yritykset ovat
erittäin potentiaalisia teknologiakumppaneita, kun kehitetään uutta tekniikkaa ja palveluita.
26
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Taulukko 8. Ohjelmistoalan suurimmat työllistäjät ja ko. yritysten liikevaihto vuonna 2013 sekä ohjelmistoalan suurimmat työllistäjät vuonna 2012.
Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus
Liikevaihto vuonna 2013
Henkilöstö
CGI Suomi Oy
298986979
3231
Fujitsu Finland Oy
407642856
1918
64570000
1016
Basware Oyj
Digia Finland Oy
86556000
722
Capgemini Finland Oy
102858195
596
Rovio Entertainment Oy
153516410
547
F-Secure Oyj
133345000
504
84699000
339
Oy Samlink Ab
Airbus Defence and Space Oy
120386981
310
Tietokarhu Oy
37236000
292
Microsoft Oy
79767352
253
Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi
Insta DefSec Oy
36588953
322
Affecto Finland Oy
42401115
313
Accenture Technology Solutions Oy
24845000
295
LTC-Otso Oy
35915933
285
Appelsiini Finland Oy
54624374
276
CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy
31186000
251
Medbit Oy
40069000
165
Tietojenkäsittelyn ja laitt. käyttö- ja hallintapalv.
Tieto Finland Oy
744677000
4037
Tieto Healthcare & Welfare Oy
64858000
462
Atos IT Solutions and Services Oy
65513691
447
Cybercom Finland Oy
23741345
248
Tilastokeskuksen mukaan ohjelmistoalan suurimmat työllistäjät vuonna 2012
TIETO FINLAND OY
4429
CGI SUOMI OY
3238
FUJITSU FINLAND OY
1689
ACCENTURE SERVICES OY
1113
OY IBM FINLAND AB
988
DIGIA FINLAND OY
773
CAPGEMINI FINLAND OY
622
BASWARE OYJ
482
TIETO HEALTHCARE & WELFARE OY
475
IXONOS FINLAND OY
411
Lähteet: Tilastokeskus ja Asiakastieto.
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 27
3 Markkinoiden rakenne
3.1 Markkinoiden kokonaiskuva
Suuri osa ohjelmistoalan toiminnasta voi olla globaalia aivan yrityksen alkutaipaleelta alkaen. Software Industry Surveynkin mukaan yhä useampi suomalainen ohjelmistoalan yritys tekee tuotteita globaaleille markkinoille. Maailman talouksien ja toimintamallien yhdentyminen toisaalta antaa uusia mahdollisuuksia ohjelmistoalan yrityksille ja toisaalta yhdenmukaistuvat ohjelmistoalan standardit ja käytännöt tekevät kansainvälisen kaupan aiempaa helpommaksi.
Kansainvälisistä merkittävistä it-alan konsulttiyrityksistä mm. Gartner on ennustanut,
että ohjelmistoala kasvaa globaalisti vuoden 2014 aikana vajaan kolmen prosentin vauhtia. Alan on ennustettu jatkavan tasaista kasvua vielä pitkään, mikä luo myös suomalaisille alan yrityksille mahdollisuuksia. Kasvua on ennustettu erityisesti Brasilian, Intian ja Venäjän it-markkinoille. Tosin myös Kiinan ja Yhdysvaltain markkinat nähdään hyvin positiivisesti. Euroopassa kasvun ennustetaan olevan hitaampaa. Ennusteissa oli otettu osittain huomioon myös Ukrainan kriisin mukanaan tuomia taloudellisia ja poliittisia pakotteita.
Taulukossa 9 on esitetty ohjelmistoalan tuotannon bruttoarvon kehitys vuosina 2008–
2012. Kasvua alalla on tapahtunut ko. aikana reilu kymmenen prosenttia. Samalla myös
Tullin tilastojen mukaan viennin arvo on kasvanut reilusti. Ohjelmistoalan vienti on kasvanut yli viidenneksen tarkasteluajanjaksona. Samana ajanjaksona ohjelmistoalan tuonti on
kuitenkin kasvanut huomattavasti enemmän. Tullin tilastoja tarkasteltaessa on muistettava, että kaikki ohjelmistoalan vientitoiminta ei raportoidu toimialakoodin 62 alle. Suomalaisilla ohjelmistoalan yrityksillä ei välttämättä ole yhtä paljon valmiita ohjelmistoalan tuotteita kuin monikansallisilla ohjelmistojäteillä. Varsinkin pienten ohjelmistoyritysten osaamista ja tuotteita viedään esimerkiksi sulautettuina järjestelminä osana jotain muuta tuotetta.
Taulukko 9. Ohjelmistoalan tuotannon bruttoarvo sekä viennin ja tuonnin vaikutus
toimialaan.
TUOTANTO (milj. €)
Bruttoarvo
- Vienti
Jää
kotimaahan
2008
6 324
92
6 232
2009
5 797
71
2010
6 069
76
2011
6 426
2012
7 040
Muutos
2008 - 2012
Tarjonta
124
6 356
5 726
82
5 808
5 994
176
6 170
85
6 341
238
6 580
111
6 928
216
7 144
716
20
696
92
788
11 %
21 %
11 %
74 %
12 %
Lähde: Tilastokeskus/Palvelujen alue ja toimialatilasto ja Tullihallitus/Uljas TOL
28
+ Tuonti
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
3.2 Asiakkuudet toimialalla
Kuten edellä on jo todettu, ohjelmistoalan toiminta on usein kytkeytynyt monen muun alan
toimintaan, esimerkiksi rahoitusalaan ja moniin teollisiin aloihin. Raha- ja hyödykevirtojen
tarkastelu on eräs tapa kuvata alan liiketoiminnan toimintaympäristöä, alan yritysten kehittämistä ja investointeja. Kuviossa 13 on panoksiin liittyvissä rahavirroissa käytetty lähteenä Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastoja vuodelta 2013. Tuotos- tai hyödykevirroissa on lähteenä käytetty Pk-yritysbarometriä. Koska pk-yritysbarometrissä mukana ovat vain pk-yritykset, on panostarkastelukin tehty pienille, alle 10 henkilöä työllistäville yrityksille.
Ohjelmistoalalla työvoimakustannusten sekä muiden liiketoiminnan kustannusten osuus
panoskäytössä on merkittävä. Lähes puolet alle 10 henkilöä työllistävien mainosalan yritysten panoksista menee työvoimakustannuksiin ja 15 prosenttia aineisiin ja tarvikkeisiin kuten tietokoneisiin ja niiden ohjelmiin. Muut kulut muodostavat noin 22 prosenttia alan panosrakenteesta. Ulkopuolisia palveluita käytetään alalla myös jonkin verran (11 prosenttia). Jos panostarkastelu ulotetaan myös yli 10 henkilön yrityksiin, työvoimakustannusten
osuus pienenee ja aineiden ja tarvikkeiden osuus kasvaa.
Alan tuotteet tai palvelut myydään lähinnä yksityisen sektorin yrityksille. Suurin yksittäinen asiakaskunta ovat teollisuuden eri alojen yritykset. Myös palvelualan yritykset ovat
merkittävä asiakaskunta. Kuvion 13 mukaan vain kahdeksan prosenttia asiakkaista olisi ulkomailla. Huomioitavaa on myös se, että kuntien ja valtion osuudet ovat suhteellisen pienet. Matalat luvut voivat kertoa myös siitä, että julkisella sektorilla ei hyödynnetä riittävästi ohjelmistoalan yritysten osaamista ja tuotteita.
RAHAJAhyödykevirrat
HYÖDYKEVIRRAT
Kuvio 13.
Raha- ja
ohjelmistoalalla.
Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus
TOL: 6201
TUOTOS (ensisijaiset asiakkaat)
3%
Yksityishenkilöt / kotitaloudet
3%
Kunnat
9%
Valtion laitokset / yksiköt
1%
Yhdistykset / järjestöt
26 %
Palvelualojen yritykset
29 %
Teollisuuden yritykset
21 %
Muiden toimialojen yritykset
8%
Ulkomaat / palvelujen vienti
PANOSKÄYTTÖ, alle 10 henkilön yritykset
Aineet ja tarvikkeet
15 %
Ulkopuoliset palvelut
11 %
Työvoimakustannukset
47 %
Pääomakustannukset
5%
Liiketoiminnan muut kulut 22 %
Ohjelmistojen
suunnittelu- ja
valmistus
Lähde:2014.
PK –yritysbarometri, syksy 2014
Lähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilastot,
2013 (ennakko)
Lähteet:
Tilastokeskus/tilinpäätöstilastot,
2013 (ennakko) sekä PK-yritysbarometri, syksy
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 29
4 Alan yritysten taloudellinen tilanne
4.1 Kannattavuus
Yrityksen tärkeimpänä toimintaedellytyksenä on pidetty kannattavuutta. Mikäli yrityksen
kannattavuus on heikko, ei sillä ole pitkään elämisen edellytyksiä, jolloin toiminta joudutaan
ennen pitkään lopettamaan. Heikko kannattavuus merkitsee sitä, että yritys tuottaa tappiota ja syö omaa pääomaansa, joka väistämättä tulee loppumaan jossain vaiheessa. Ohjelmistoalan tilanne on taloudellisten tunnuslukujen valossa hyvä. 2000-luvun alussa talouden tunnusluvut heikkenivät kautta linjan, mutta vuosituhannen alkuvuosien jälkeen alalla
tehtiin erittäin hyviä tuloksia.
Seuraavissa taulukoissa esitellään ohjelmistoalan kannattavuutta myyntikate- ja käyttöprosenttien sekä tilikauden tulosprosentin avulla. Myyntikate antaa yrityksen sisäisessä laskennassa käsityksen tuoteryhmäkohtaisesta kannattavuudesta. Käyttökateprosentti puolestaan kertoo, kuinka paljon yrityksen liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään yrityksen toimintakulut, ja liiketulosprosentti kertoo, kuinka paljon varsinaisen liiketoiminnan tuotoista on jäänyt jäljelle ennen rahoituseriä ja veroja suhteutettuna liikevaihtoon.
Tunnusluku huomioi toimintakulujen lisäksi myös yrityksen käyttöomaisuuden kulumisen
eli poistot. Luku soveltuu sekä yksittäisen yrityksen kehityksen että saman toimialan yritysten väliseen vertailuun.
Taulukko 10. Ohjelmistoalan yritysten myyntikateprosentin kehitys vuosina 2007–
2013. Vuoden 2013 tieto on ennakkotieto.
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Kaikki toimialat
44,5
44,3
46,8
45,7
45,0
44,4
44,4
Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta
87,6
88,8
89,2
88,5
88,1
87,2
87,8
Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus
90,5
89,4
89,5
89,2
88,5
87,7
90,3
Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi
78,1
81,5
86,8
85,3
86,4
85,9
81,6
Tietojenkäsittelyn ja laitteist. käyttö- ja hallintapalv.
86,6
92,1
90,4
88,9
88,6
87,1
86,7
Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta
78,8
83,5
73,0
86,1
87,2
88,2
75,1
Lähde: Toimiala Online/ Tilastokeskus, Tilinpäätöstilastot
Myyntikateprosentit ohjelmistoalalla ovat erittäin korkeita verrattuna kaikkiin toimialoihin.
Tärkeää ohjelmistoalan tarkastelussa on se, että prosentit ovat pysyneet korkeina eikä todellista tason muutosta alaspäin ole tapahtunut. Kuviossa 11 on puolestaan esitetty alan
myyntikateprosentin kehitys. Tämänkin tunnusluvun kohdalla tulkinta on edellisen kaltainen elikkä merkittävää kateprosenttien putoamista ei ole tapahtunut. Ohjelmistojen käyttökateprosentit ovat keskimäärin korkeammalla kuin kaikilla toimialoilla eikä suuria tason
pudotuksia ole tapahtunut. Ainoastaan tietojenkäsittelyn ja laitteistojen käyttö- ja hallintapalveluiden kohdalla käyttökateprosentti on pudonnut lähes kaikkien toimialojen tasolle.
30
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Taulukko 11. Ohjelmistoalan yritysten käyttökateprosentin kehitys vuosina 2007–
2013. Vuoden 2013 tieto on ennakkotieto.
Kaikki toimialat
Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta
Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus
Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi
Tietojenkäsittelyn ja laitteist. käyttö- ja hallintapalv.
Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
9,4
7,9
6,5
7,7
7,0
6,0
6,4
11,3
10,8
9,5
9,1
9,3
9,5
10,6
10,7
10,9
8,8
9,6
9,3
10,0
12,6
8,7
10,0
8,8
7,1
8,2
9,0
8,8
13,6
11,1
11,4
9,2
9,4
8,7
7,2
8,4
10,6
6,5
15,8
22,1
11,4
6,7
Lähde: Toimiala Online/ Tilastokeskus, Tilinpäätöstilastot
Taulukko 12. Ohjelmistoalan yritysten tilikauden tulosprosentin kehitys vuosina
2007–2013. Vuoden 2013 tieto on ennakkotieto.
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Kaikki toimialat
7,9
4,5
3,3
4,8
5,4
3,7
3,0
Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta
6,5
6,0
4,4
4,7
4,6
3,9
5,6
Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus
7,1
6,2
3,0
3,7
4,1
4,3
6,2
Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi
6,0
8,0
5,8
3,8
5,4
5,5
5,3
Tietojenkäsittelyn ja laitteist. käyttö- ja hallintapalv.
5,5
4,3
6,4
7,0
4,4
1,9
4,6
Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta
7,8
3,1
7,6
11,0
17,3
5,0
-4,6
Lähde: Toimiala Online/ Tilastokeskus, Tilinpäätöstilastot
Taulukon 12 mukaan ohjelmistoalan tuloksentekokyky on pysynyt hyvänä tarkasteluajanjakson aikana. Muutokset ovat olleet pieniä paitsi alatoimialalla muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta. Vuoden 2013 ennakkotiedon mukaan ko. alatoimialan yritysten tulokset ovat painuneet tappiolle.
4.2 Vakavaraisuus ja maksuvalmius
Hyvä kannattavuus ei tavallisesti yksin riitä pitämään yritystä pinnalla, mikäli sen rahoitus ei
ole kunnossa. Vaikka toiminta ei olisikaan tappiollista, voi kannattavuus olla kuitenkin niin
heikko tai velkaantuneisuus niin suuri, ettei sillä kyetä kattamaan yrityksen rahoituksellisia
velvoitteita, kuten lainojen korkoja ja lyhennyksiä. Tällöin heikko rahoitusrakenne voi olla
syynä yrityksen vaikeuksiin. Omavaraisuusaste mittaa yrityksen vakavaraisuutta, tappion
sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Tunnusluvun arvo kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön varallisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla. Mitä korkeampi yrityksen omavaraisuusaste on, sitä vakaammalle pohjalle yrityksen liiketoiminta rakentuu. Taulukossa 13 on esitetty ohjelmistoalan omavaraisuusprosentin kehitys. Taulukon
mukaan tilanne vastaa yleistä suomalaisten yritysten tilannetta. Yleisen tulkinnan mukaan
yritysten tilanne on hyvä, kun omavaraisuusaste on 35 ja 50 prosentin välissä. Ainoastaan
vuoden 2013 ennakkotiedon mukaan alatoimialan muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta tilanne on heikentynyt merkittävästi viime vuoden aikana.
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 31
Taulukko 13. Ohjelmistoalan yritysten omavaraisuusasteprosentin kehitys vuosina
2007–2013. Vuoden 2013 tieto on ennakkotieto.
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Kaikki toimialat
47,0
42,5
44,2
44,5
44,6
44,1
43,4
Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta
50,6
48,9
49,1
49,2
48,6
45,3
45,7
Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus
47,5
47,3
43,2
42,3
40,9
41,7
38,2
Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi
42,6
43,7
49,8
47,1
49,5
47,1
51,4
Tietojenkäsittelyn ja laitteist. käyttö- ja hallintapalv.
57,4
53,2
56,9
59,9
60,9
50,2
57,8
Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta
19,4
34,2
22,2
37,8
51,1
49,7
19,7
Lähde: Toimiala Online/ Tilastokeskus, Tilinpäätöstilastot
Vaikka kannattavuus ja vakavaraisuus olisivat kunnossa, tulee yrityksen selviytyä myös liiketoimintansa juoksevien kulujen maksuista. Taulukossa 14 on ohjelmistoalan Quick ration
kehitys. Quick ratio mittaa yrityksen kykyä selviytyä lyhytaikaisista veloistaan nopeasti rahaksi muutettavilla omaisuuserillään. Tunnusluku mittaa yrityksen kassavalmiutta ja rahoituspuskurien tilaa. Yrityksen rahoituspuskurit eivät saa olla liian pienet, sillä tällöin yrityksellä ei ole käytettävissä varoja mahdollisiin yllättäviin menoihin. Luvun suositusarvo on 1,
jolloin yrityksen rahoitusomaisuus kattaa täysin lyhytaikaisten velkojen määrän. Ohjelmistoalan tilanne on hyvä ja verrattavissa yleiseen yritysten tilanteeseen.
Taulukko 14. Ohjelmistoalan yritysten Quick ratio -tunnusluvun kehitys vuosina
2007–2013. Vuoden 2013 ennakkotiedot puuttuvat.
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Kaikki toimialat
1,2
1,1
1,1
1,1
1,1
1,2
2013
Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta
1,6
1,5
1,5
1,5
1,5
1,2
Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus
1,9
1,8
1,7
1,6
1,6
1,5
Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi
1,6
1,4
2,0
1,8
1,6
1,6
Tietojenkäsittelyn ja laitteist. käyttö- ja hallintapalv.
1,2
1,0
1,1
1,1
1,1
0,7
Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta
1,5
1,4
1,3
1,7
2,3
2,2
Lähde: Toimiala Online/ Tilastokeskus, Tilinpäätöstilastot
4.3 Pääoman käytön tehokkuus
Viimeisenä ohjelmistoalan yritysten taloudellisen tilanteen mittarina käytetään pääoman
käytön tehokkuuteen liittyvää pääoman kokonaistuottoprosenttia. Käyttöpääoma mittaa yrityksen juoksevaan toimintaan sitoutuvan rahoituksen määrää ja siten myös pääoman käytön tehokkuutta. Käyttöpääomaprosentissa käyttöpääoma suhteutetaan liikevaihtoon, koska sen erät ovat riippuvaisia liikevaihdon määrästä. Käyttöpääomaprosenttia voidaan vertailla pääasiassa vain saman toimialan yritysten kesken. Ohjelmistoalalla käyttöpääoman
prosentit ovat pysyneet hyvinä. Ainoastaan vuoden 2013 ennakkotiedon mukaan alatoimialan muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta tilanne on heikentynyt merkittävästi viime vuoden aikana. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kyseessä on ennakkotieto.
32
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Taulukko 15. Ohjelmistoalan yritysten kokonaiskäyttöpääoman tuottoprosentin kehitys vuosina 2007–2013. Vuoden 2013 tieto on ennakkotieto.
Kaikki toimialat
Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
9,9
6,5
4,0
5,5
5,8
4,4
5,7
9,2
9,2
6,3
6,6
7,1
6,0
11,2
Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus
11,8
11,4
5,6
6,7
7,2
6,7
12,1
Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi
7,6
10,4
10,2
7,4
10,1
11,5
12,5
Tietojenkäsittelyn ja laitteist. käyttö- ja hallintapalv.
6,4
5,5
5,9
6,1
5,5
2,8
9,3
13,2
13,1
12,0
31,3
27,1
10,0
-6,3
Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta
Lähde: Toimiala Online/ Tilastokeskus, Tilinpäätöstilastot
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 33
5 Investoinnit ja tuotekehitys
5.1 Toimialan investoinnit
Ohjelmistoala ei ole kovin investointiaktiivinen toimiala verrattuna esimerkiksi konepajateollisuuteen. Ohjelmistoalalla korostuvat osaaminen sekä uuden teknologian hyödyntäminen. Tästä syystä tarkkoja analyysejä ohjelmistoalan investoinneista voikin olla suhteellisen
vaikea tehdä. Suuntaa antavat kuitenkin tiedot yritysten taseissa ja tilinpäätöksissä. Kuviossa 14 on esitetty ohjelmistoalan kaikkien yritysten keskimääräiset investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin. Vertailun vuoksi kuviossa 15 on otettu mukaan vain alle
10 henkilöä työllistävät ohjelmistoalan yritykset. On luonnollista, että pienissä yrityksissä
investointien määrät ovat huomattavasti pienemmät. Mielenkiintoista on havaita, että pienissä yrityksissä aineettomat investoinnit ovat jo merkittävämpiä kuin aineelliset. Tarkasteluajan aikana tässä on tapahtunut selvä muutos.
Kuvio 14. Ohjelmistoalan investoinnit.
160000
140000
120000
100000
80000
60000
40000
20000
0
2006
2007
2008
Aineettom.hyöd. nettoinv. 1000 e
Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskuksen tilinpäätöstiedot
34
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
2009
2010
2011
Aineell.hyöd. nettoinv. 1000e
2012
Kuvio 15. Ohjelmistoalan investoinnit alle 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä.
20000
18000
16000
14000
12000
10000
8000
6000
4000
2000
0
2006
2007
2008
2009
Aineettom.hyöd. nettoinv. 1000 e
2010
2011
2012
Aineell.hyöd. nettoinv. 1000e
Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskuksen tilinpäätöstiedot
5.2 Tuotekehitys toimialalla
Ohjelmistoala on hyvin tuotekehitysintensiivinen toimiala. Teknologinen kehitys on nopeaa
ja monesti kaksikin vuotta vanha teknologia on jo vanhentunutta. Yksi tapa kuvata tuotekehitysintensiteettiä on tarkastella haettujen patenttien määriä. Tosin ohjelmistoalalla patentointi ei aina ole kannattavaa johtuen alan nopeasta kehityksestä.
Kuvio 16. Informaatio- ja viestintäalojen patentit ja patenttihakemukset Suomessa.
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
2008
2009
2010
2011
2012
Kotimaiset hakemukset
Yritysten lkm (kotimaiset hakemukset)
Kotimaiset patentit
Yritysten lkm (kotimaiset patentit)
2013
Lähde: Tilastokeskus
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 35
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 ohjelmistoalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan
menot yhteensä olivat noin 343 miljoonaa euroa. Vuoden 2009 finanssikriisi laski panostusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen noin kymmenyksellä ja vuonna 2010 kyseinen luku oli
303 miljoonaa euroa. Vuodesta 2011 alkaen tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan on ohjelmistoalalla panostettu huomattavasti. Vuonna 2013 toimiala käytti jopa 426 miljoonaa euroa t&k-toimintaan. Taulukossa vuoden 2013 tiedot on eritelty rahoituslähteittäin.
Taulukko 16. Ohjelmistoalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen lähteet.
Atk, ohjelmistot, konsultointi
428,6
Oma rahoitus
337,7
Ulkopuolinen rahoitus yhteensä
90,9
Finnvera, lainat
Tekes,lainat
Muut julkiset lainat
0,5
Tekes, avustukset
23,7
Muu TEM
0,7
Muut hallinnonalat
1,4
Muu julkinen rahoitus
0,1
Rahastot
0,0
Muut kotimaiset yritykset
0,5
3,0
21,5
Oman konsernin ulkomaiset yksiköt
Muut ulkomaiset yritykset
2,5
EU
4,2
Muut kansainväliset järjestöt
0,1
Muu ulkomainen rahoitus
2,0
Lähde: Tilastokeskus
36
2013
T&k-menot yhteensä
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
30,6
Kuvio 17. Ohjelmistoalalla työskentelevän tutkimus- ja kehitystoiminnan henkilöstön määrän kehitys vuosina 2008–2013.
5000
4500
4000
3500
3000
2500
2000
1500
1000
500
0
2008
2009
2010
Tutkijat ja tuotekehitysinsinöörit
2011
2012
2013
Muu t&k-henkilöstö
Lähde: Tilastokeskus
Vuoden 2009 finanssikriisi näkyy myös ohjelmistoalalla työskennelleen henkilöstön määrässä. Sen jälkeen varsinkin tutkijoiden ja tuotekehitysinsinöörien määrä on kasvanut tasaisesti. Muun henkilökunnan määrä laski hieman vuonna 2013. T&k-henkilökunnan määrän kehityksellä on suuri merkitys alan tulevaisuuden menestykseen, mutta myös suomalaiseen koulutuspolitiikkaan. Varsinkin tietotekniikan koulutusohjelmiin on ollut paljon hakijoita niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissakin, ja näistä koulutusohjelmista valmistuvat monesti suuntaavat juuri ohjelmistoalan tutkimus- ja tuotekehitystehtäviin.
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 37
Osa 2. Toimialan asema ja
merkitys tulevaisuudessa
Ohjelmistoalalla ja -osaamisella tulee jatkossa olemaan merkittävä asema Suomen talouden nostamisessa reippaalle kasvu-uralle. Ohjelmisto-osaamisen leviäminen kaikille elinkeinoelämän alueille on erittäin tärkeää, ja sen eteen kaikkien tahojen, niin julkisten kuin
yksityisten, kannattaa tehdä työtä. Tämän raportin toisessa osiossa hahmotan suomalaisen ohjelmistoalan asemaa ja merkitystä tulevaisuudessa. Mitkä ovat sellaisia suuntia ja
kehityskulkuja, joita avaamalla ja seuraamalla suomalaisesta ohjelmisto-osaamisesta nousee yhä uusia menestyskertomuksia?
Ohjelmistoalalla on toimialan oman työllistävän ja kansantaloudellisen merkityksen lisäksi yhä tärkeämpi rooli myös muille toimialoille. Yritysten ydinprosesseja toteutetaan yhä
useammin tietoteknisin apuvälinein. Ohjelmistojen osuus tuotteiden valmistuskustannuksista kasvaa koko ajan. Tähän on vaikuttanut muun muassa runsaasti sulautettuja ohjelmistoja sisältävien tietoliikennetuotteiden valmistuksen voimakas lisääntyminen. Toimialan
tuotteilla ja palveluilla on laaja horisontaalinen vaikutus teollisuuden, palveluiden ja kaupan aloilla, sillä yritysten tietojärjestelmät muodostavat olennaisen osan niiden liiketoimintaprosesseista ja kilpailukyvystä.
1.1 Pk-yritysbarometrin havaintoja
Työ- ja elinkeinoministeriö on vuosien saatossa teettänyt erilaisia selvityksiä pk-yritysten
toimintaympäristöstä ja kehitysnäkymistä. Vuoden 2010 alusta ministeriö ja TEM Toimialapalvelu yhdistivät resurssinsa Suomen Yrittäjien ja Finnveran toteuttaman pk-yritysbarometrin kanssa. Näissä selvityksissä on tietoja mm. henkilöstökehityksestä kuluneen vuoden aikana samoin kuin yritysten odotuksista seuraavalle vuodelle. Viimeisin pk-yritysbarometri on julkaistu syksyllä 2014. Selvityksessä haastateltiin yhteensä 1018 liike-elämän
palveluiden alojen yritystä. Ohjelmistoalan yrittäjiä tässä ryhmässä oli mukana 106.
Pk-yritysbarometrin vastaajista vajaa viidesosa (17 %) arvioi henkilökunnan määrän
kasvavan seuraavan vuoden kuluttua, kun taas 11 prosenttia arvioi henkilökunnan määrän pienenevän. Liike-elämän palveluissa suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta ovat koko maan ja myös teollisuus- sekä palvelutoimialojen pk-yritysten näkymiä paremmat. Noin joka neljäs liike-elämän palveluissa toimivista vastaajista arvioi henkilökunnan
määrän kasvavan seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan määrän pienenemistä ennakoi paljon pienempi joukko eli 8 prosenttia vastaajista.
38
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Kuvio 18. Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan
vuoden kuluttua prosentteina. (Saldo luku tarkoittaa sitä, kun nousevasta/paranevasta kehityksestä vähennetään laskeva/huononeva kehitys.)
Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 2014
Pk-yritysten suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on koko maassa laskenut keväästä
2014. Puolet koko maan pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaan lähimmän
vuoden aikana. Koko maan pk-yrityksistä 28 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan ja
19 prosenttia huononevan. Liike-elämän palvelutoimialan yritykset arvioivat suhdannenäkymät paremmiksi kuin vertailuryhmissä yleensä. Saldoluku on toimialalla 20 prosenttia ja
noussut viime vuodesta selvästi.
Kuvio 19. Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana prosentteina.
Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 2014
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 39
Koko maan pk-yrityksistä 37 prosenttia on mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä.
Asemansa säilyttämään pyrkiviä pk-yrityksiä on kolmannes ja yritystoiminnan loppumista
ennakoivia on vain kolme sadasta yrittäjästä. Myös liike-elämän palveluissa yleisin ryhmä
muodostuu mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkivistä yrityksistä (41 %). Luku on lähes sama edellisvuoteen nähden. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus (10 %) on
noussut hieman. Toimialalla asemansa säilyttämään pyrkiviä pk-yrityksiä on reilu neljännes ja toiminnan loppumista ennakoi kolme prosenttia vastaajista.
Kuvio 20. Pk-yritysten kasvuhakuisuus prosenteissa.
Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 2014
Ohjelmistoalan tulevaisuuden suuntiin vaikuttavia tekijöitä ja ilmiöitä
Olen nostanut seuraaviin kappaleisiin sellaisia tekijöitä, asioita ja ilmiöitä, jotka vaikuttavat
ohjelmistoalan kehitykseen Suomessa. Nämä seikat ovat luonnollisesti myös globaaleja
tekijöitä. En sellaisenaan ota kantaa yksittäisten tekniikoiden kehitykseen vaan pyrin nostamaan esille sellaisia laajempia ilmiöitä, joiden vaikutus voi olla ohjelmistoalalle niin tekninen kuin toiminnallinenkin.
Digitaalisuus tulee lävistämään kaiken toiminnan
Digitaalisuus ei voi olla erillinen osa liiketoimintaa vaan sen pitää olla osa yrityksen jokaista
prosessia ja funktiota. Tällä hetkellä moni yrityksen prosessi on vain osittain digitalisoitu tai
jopa kokonaan digitalisoimatta. Yhtenä esimerkkinä ovat johdon raportointi sekä henkilöstöhallinto. Liiketoimintatiedon raportoinnissa luotetaan yhä usein paperiin sen sijaan, että
tiedot olisivat yhteisessä sähköisessä raportointijärjestelmässä. Myös henkilöstöön liittyvissä toiminnoissa turhan moni työvaihe on vielä manuaalinen. Automatisoimalla työvaiheet
työntekijöiden aikaa voidaan vapauttaa huomattavasti enemmän tuottavampaan työhön.
40
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Digitaalisuus lisää asiakkaan ja loppukäyttäjän mahdollisuuksia
Perinteisesti myyjällä on aina ollut enemmän tietoa tuotteesta ja palvelusta kuin ostajalla.
Digitaalisessa toimintamallissa tämä ei enää pidä paikkaansa, vaan verkon tarjoama tieto siirtää vallan ostajalle. Digitaalisessa ympäristössä tiedon asymmetria muuttuu. Verkon
ansiosta kuluttajalla on pääsy valtavaan määrään tietoa, joka liittyy eri tuotteisiin ja palveluihin. Myyjä ei voi enää kontrolloida ja annostella ostajalle tarjottavaa tietoa vaan ostaja
voi itse tehdä hintavertailuja ja lukea muiden arvioita tuotteen tai palvelun laadusta ja toimivuudesta. Yritys löytää itsensä yhtäkkiä tilanteesta, jossa asiakas voi esimerkiksi sanoa
myyjälle tuotteen hinnan olevan väärä.
Digitaalisessa liiketoiminnassa ostajalla on enemmän valtaa kuin myyjällä. Tämä muutos vaikuttaa myös itse myyntityön sisältöön ja käytäntöihin. Tästä syystä myyjän tulee jatkossa saada mahdollisimman paljon tietoa ostajasta etukäteen. Digitaalisessa liiketoiminnassa arvoketjujen sisällä olevat välikädet häviävät. Esimerkiksi kirjapainoalan toimintamallit, tuotteet ja jakelukanavat ovat muuttuneet viime vuosina juuri digitaalisuuden vuoksi. Fyysisessä maailmassa erillään olleet toimijat luovat uusia liiketoimintamalleja, joissa
lisäarvo syntyy uudella tavalla. Usein yritys siirtyy suoraan asiakasrajapintaan, jolloin asiakkaan kohtaamisesta tuleekin suurin haaste.
Samalla digitaalisuus merkitsee sitä, että monet hyvin perinteiset toimialat ja yritykset
ovat tulleet oman toimintansa loppuun. Esimerkiksi elokuva-alalle digitaalisuus on luonut
haasteen mm. elokuvien jakelun mahdollisuuksien lisääntyessä. Myös monista tavarataloista ja erikoistavarakaupoista on tullut eräänlaisia näyteikkunoita sille, mitä kuluttajat lopulta tilaavatkin verkkokaupoista.
Verkkokaupasta tulee meidän kaikkien lähikauppa
Verkkokauppojen nousua on kuvattu yhdeksi kaupanteon suurimmaksi murrokseksi. Yhä
useampi kuluttaja ei ainoastaan hanki tietoa verkon kautta vaan tekee myös ostoksensa
verkossa. Verkkokauppaan liittyvät kasvuprosentit ovat huomattavan suuria. Verkkokauppa edustaa yhtä uutta kanavaa, joka edellyttää omanlaistaan toimintalogiikkaa. Pärjätäkseen verkossa ei riitä, että monistaa perinteisten myymälöiden toimintatapoja. Sen sijaan
verkkokaupan kaltainen muutos edellyttää syvällistä ymmärrystä niin uuden kanavan toiminnasta kuin myös perinteisestä kaupasta. Perinteisellä kaupalla on vahva osaaminen siitä miten kauppaa käydään myymälöiden kautta, mutta se ei kuitenkaan riitä uudessa monikanavaisessa kaupassa. Ehkä voittajina tästä kisasta selviävät ne, jotka pystyvät yhdistämään kivijalkakaupan ja verkkokaupan. Tulevaisuudessa myös verkkokaupoilta tullaan
vaatimaan yhä parempaa ja persoonallisempaa palvelua hintakilpailukyvyn ohella. Samalla
myös eettiset kysymykset nousevat esiin, ja verkkokaupassakin kotimaisuus voi olla valtti.
Milloin julkinen sektori uskaltaa hyödyntää tietotekniikan mahdollisuudet?
Yksi vastaus valtioiden ja paikallishallinnon tehostamiseen ja kustannusten karsimiseen on
jo pitkään ollut toimintojen sähköistäminen. Varsinkin nykyisen taloudellisen epävarmuuden
aikana verotulojen entistä parempi kohdentaminen on vääjäämättömästi edessä. Suomessakin on useita hankkeita ja suunnitelmia siitä, miten yksittäisiä toimintoja siirretään verkkoon. Nykyteknologia mahdollistaa vielä pidemmälle menevän palvelun kuin vain nykytie-
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 41
don siirtämisen sähköiseen muotoon. On varmasti niin, ettemme edes näe, mitä kaikkia
ongelmia tietotekniikan avulla voimme ratkaista. Yksi mahdollinen apuväline voisi olla julkisella sektorilla aiempaa parempi käyttäjätiedon analysointi ja jopa toiminnan ennakointi.
Samalla asiakaskokemuksesta tulee entistä merkittävämpi toimintaa ohjaava tekijä. Monessa suomalaisessa organisaatiossa tai palvelussa ei ole pystytty nostamaan asiakasta
toiminnan keskiöön. Liian usein asiat ja muodollisuudet hallitsevat ajatteluamme. Virossa
on tehty muutamia merkittäviä päätöksiä, joilla sähköisyyden ja tietotekniikan hyödyntäminen julkisella sektorilla on kasvanut merkittävästi. Emme varmastikaan voi kopioida muualla toteutettuja malleja sellaisenaan, mutta ainakin voisimme ottaa mallia siitä innosta ja
uskalluksesta, joilla näitä uudistuksia on viety eteenpäin.
Eri alojen osaajien ja yritysten yhteistyö on avain moneen uuteen ulottuvuuteen
Suomi on pieni maa eikä lähitulevaisuudessa ole näkyvissä sellaista elinkeinoelämän alaa,
joka yksin nostaisi Suomen nykyisestä taloudellisesta epävarmuudesta. Voimme ottaa käyttöön jo kuluneen ja monesti käytetyn keinon. Meidän on tehokkaasti sekoitettava eri toimialojen osaajia ja yrityksiä tietotekniikan ammattilaisten kanssa. Ehkä tässä voisikin olla todellista haastetta julkisen sektorin toimijoille. On tärkeää pohtia, miten saamme aiempaa tehokkaammin ja vaikuttavammin eri alojen yritykset tekemään yhteistyötä. Tämä on yksi keskeisistä kysymyksistä, kun pohdimme ohjelmistoalan tulevaisuutta. Ohjelmistoalan yritykset
voivat suunnitella ja toteuttaa omia hankkeitaan, mutta heti kun toimintaan otetaan mukaan
taho, jolla on tietotekniikan avulla ratkeava ongelma, pääsemme eteenpäin kehityksessä.
Tietotekniikan konsultointi jatkaa kasvuaan
Seuraavien viiden tai jopa kymmenen vuoden aikana tietotekniikan konsultointia tekevien
yritysten määrä tulee kasvamaan tasaisesti. Uusin teknologia on aina kaksi askelta edellä
tavallista mobiililaitteen tai tietokoneen käyttäjää. Tästä syystä niin kuluttajat, mutta erityisesti yritykset, tarvitsevat laitteiden hallintaa ja käyttämistä tehostavia konsultteja.
Teollisen internetin lupaus
Teollinen internet on nimitys teolliselle ja liiketoiminnalliselle murrokselle, joka tulee muokkaamaan useimmat teollisuuden, liiketoiminnan ja julkisen palvelun sektorit uuteen uskoon
seuraavien 10–15 vuoden aikana. Tulevaisuuden visioissa teollista internetiä verrataan aiempiin teollisiin vallankumouksiin: höyryvoiman, rautateiden ja tehdasteollisuuden tuloon;
sähköverkon luomiseen sekä internet-vallankumoukseen. Teollisella internetillä tarkoitetaan esimerkiksi koneisiin asennettujen sensoreiden välistä kommunikointia ja sen ympärille muodostettua liiketoimintaa. Teollinen internet on megatrendi, jonka hyödyt tunnustetaan maailmalla, mutta hyödyntäjiä on vielä toistaiseksi vähän. Itse asiassa jokainen meistä synnyttää uutta tietoa esimerkiksi käyttäessään älypuhelinta.
Ennakoinnista tulossa valtti moneen menestykseen
Tulevaisuuden menestyvimmissä digitaalisissa ratkaisuissa yhdistyvät kyky käyttää laajoja tietokantoja, kyky rakentaa muita parempia analyyttisiä malleja sekä kyky viedä ennustettavat toimenpide-ehdotukset nopeasti käytäntöön sekä osaksi toimintaa. Tulevaisuuden
42
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
interaktiivinen laite kykenee keräämään, käsittelemään ja välittämään tietoa omasta toiminnastaan. Älylaite pystyy myös muuttamaan toimintaansa sen perusteella, mitä tietoa
se kerää itsestään ja mitä tulee ohjaustietona ulkopuolelta. Varsinkin terveydenhoidon saralla tämänkaltaisille palveluille ja laitteille tulee jatkossa olemaan merkittävää kysyntää,
koska näin esimerkiksi mahdolliset riskiryhmät pystytään tunnistamaan riittävän ajoissa.
Uuden sukupolven palveluiden kehittäjät haussa
Digitalisoituminen ja tietotekniikan kehittyminen tuo haasteita myös alan osaamiselle. Teknisen osaamisen lisäksi tarvitaan yhä enemmän erilaisia sisällön tuottajia, palveluiden testaajia, henkilöitä, jotka vastaavat palveluiden visuaalisesta ilmeestä, jne. Vaikka monet ohjelmistoalan ja varsinkin pelialan yritykset tekevät yhteistyötä oppilaitosten kanssa, tarvitaan myös uusia avauksia. Jotta alan tuotteet eivät jää liian kauas niiden kohdekäyttäjistä,
ohjelmistoala tarvitsee henkilöitä, joilla on kyky hahmottaa palvelut uuden teknologian silmin siten, että ovat käyttäjäystävällisiä, moderneja ja samalla kustannustehokkaita. Viimeisen parin vuoden aikana esimerkiksi Nokialta on vapautunut paljon ohjelmistoalan osaajia.
Erilaisia toimintamalleja on luotu, jotta heillä ja vastaavista tehtävistä vapautuneilla henkilöillä olisi toimintaympäristöjä, joissa heidän osaamistaan voidaan hyödyntää. Näitä kokeiluja kannattaa jatkaa. Digitaalisuus tuo myös tuotteiden ja palveluiden testaamisen asiakkaille yhä helpommaksi ja tuotteiden testausmahdollisuus voi olla yksi kilpailuetu, jota yrityksissä kannattaa pohtia.
Yrittäjyyden muodot muuttuvat
Ohjelmistoalalle sopii erittäin hyvin se, että yrittämisen muodot muuttuvat koko ajan. Verkostojen merkitys kasvaa ja osa-aikainen yrittäjyys on aiempaa suositumpaa. Osa-aikaisissa yrittäjissä voi olla myös potentiaalia uusille innovaatioille. Monilla osa-aikaisesti yritystoimintaa harjoittavilla on osaamista kahdesta erilaisesta yritystoiminnan kentästä. Useilla on pääasiallinen palkkatyö ja tämän lisäksi he harjoittavat yrittäjyyttä sivutoimena. Näiden ihmisten vahvuus on se, että heillä on kokemusta kahdesta toimintakulttuurista. Heidän kauttaan voi syntyä uusia palveluinnovaatioita, jotka parhaassa tapauksessa ovat vietävissä digitaaliseen maailmaan. Osa-aikayrittäjyyden lisäksi osuuskuntayrittäjyys kiinnostaa yhä suurempaa joukkoa. Varsinkin kulttuurin ja luovan alan ammateissa osuuskuntien
kautta työskenteleminen on suosittua.
Ohjelmistoala rikastuu, jos se osaa rakentaa sillan kulttuurin kentälle
Luovan alan kasvu on ollut voimakasta viimeisten vuosien aikana. Myös ohjelmistoala luetaan kuuluvaksi hajanaiseen luovaan toimialakokonaisuuteen. Uskallan väittää, että jos
pystymme syvällisesti yhdistämään ohjelmistoalan osaamisen perinteisiin kulttuurin kentän aloihin kuten teatteriin, elokuvaan ja kuvanveistoon ei yhdistämisestä synny vain uudenlaisia palveluja vaan myös toisenlaista sisällöllistä lisäarvoa. Kulttuurin kentän ja maailman ymmärryksen lisääntyessä avaamme tulevaisuudessa uusia ovia, joiden takana olevista asioita emme vielä osaa piirtää tarkkaa kuvaa. Vahva arveluni on, että asiat, jotka tällä tavoin saavutamme, liittyvät ihmisten elämänlaadun kohoamiseen.
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 43
Ohjelmistoala on tulevaisuuden kasvuala
Kaikki indikaatiot viittaavat siihen, että ohjelmistoala on tulevaisuuden kasvuala. Merkittävin kasvu tulee varmasti teollisten prosessien digitalisoimisesta, ennakoitavuuden lisääntymisestä ja kuluttajien käyttäytymistä ohjaavien innovaatioiden yleistymisestä. Oman haasteensa tämä luo sille, että alan yrityksille on tarjolla riittävästi rahoitusta, jotta kannattavat
tuote- ja palveluideat voidaan kehittää markkinoilla oleviksi tuotteiksi. Tarvitsemme siis uudenlaisia ratkaisuja. Samalla julkisen sektorin rahoitukseen kaivataan tuoreita toimintamalleja. Rahoituksen lisäksi esimerkiksi Team Finland voisi ottaa näkyvämmin ovien avaajan
roolin. Verkostoituminen on jo kulunut termi, mutta siinä meillä suomalaisilla on vielä paljon opittavaa. Ehkä yksi hyvä mittari julkisen sektorin toiminnalle voisi olla se, kuinka moni
ohjelmistoalan yritys on päässyt kiinni globaaliin kasvuputkeen. Jotta saamme lukea näitä kasvutarinoita, tarvitaan rahoitusta, kontakteja, ripaus sattumaa ja monia muita asioita.
Samalla voisimme ottaa oppia Supercellin tai Rovion kehittäjien positiivisesta ja ennakkoluulottomasta asenteesta.
Muuttaako ohjelmistoala kansallisvaltioiden olemusta?
Tarkoituksella jätin viimeiseksi ohjelmistoalan mahdollisuuden vaikuttaa kansallisvaltioiden
demokraattiseen kehitykseen. Sosiaalisen median merkityksestä on puhuttu paljon useiden
maiden yhteiskunnallisten muutosten synnyttäjänä tai vauhdittajana. Näyttö sosiaalisen median voimasta on kiistaton. Se on tukenut ihmisten pyrkimyksiä saada äänensä kuuluviin.
Voimme nostaa esille myös sellaiset uudet avaukset, joita on tehty mm. Virossa. Maa
alkoi myöntää ensimmäisenä maana maailmassa sähköisiä oleskelulupia ulkomaalaisille. Perusidea pohjautuu Suomessakin käytössä olevaan sähköiseen henkilökorttiin, jonka
käyttötapaa on nyt laajennettu. Henkilökortti on Virossa avain erilaisiin sähköisiin palveluihin. Viro näyttää jatkojalostaneen suomalaisen tuotteen todelliseksi menestystuotteeksi.
44
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Osa 3. Raportin yhteenveto ja
toimintasuositukset
Seuraavan viiden ja kymmenen vuoden aikajaksolla ohjelmistoala tulee olemaan kasvuala
niin Suomessa kuin muuallakin. Ala on globaali, mutta sen tulee olla mukana siellä, missä
kasvu on nopeinta. Suomalaisten ohjelmistoalan yritysten tuleekin pystyä verkostoitumaan
mahdollisimman monikerroksisesti. Pk-yrityksillä loppuvat resurssit suhteellisen nopeasti,
jos niiden tulee rakentaa omia verkostojaan moneen suuntaan yhtäaikaisesti. Tässä tulisikin esimerkiksi Team Finland -verkoston ottaa näkyvämpää roolia ja toimia eräänlaisena
suomalaisten yritysten oven avaajana maailmalla nykyistä tehokkaammin.
Suomalaiset yritykset ovat erityisen vahvoja tietoturva-alalla, mobiilisovellusten rakentamisessa ja pelialalla. Ehkä pohjoinen mentaliteettimme sopii hyvin pelinkehittäjille. Tähän mennessä tietotekninen vallankumous on tapahtunut pääasiassa laitetasolla, mutta viimeisen muutaman vuoden aikana on voimistunut sisältöjen ja palveluiden todellinen digitalisoituminen. Seuraavan kymmenen vuoden aikana merkittävä muutos esimerkiksi liikeelämän palveluiden saralla tulee olemaan se, että palvelut siirtyvät joko kokonaan tai osittain automatisoiduiksi asiantuntijapalveluiksi. Toivottavaa on, että julkinen sektori ei ota sivusta katsojan roolia, jossa se odottaa, että muut kokeilevat ensin uuden teknologian mahdollisuuksia ja ryhtyy soveltamaan sitä vasta siinä vaiheessa, kun se on jo vanhentunut.
Ohjelmistoalan vaikutus laajenee seuraavien vuosien aikana. Toimialalla on nyt reilu
42 000 työntekijää, ja heidän määränsä tulee kasvamaan ja monipuolistumaan osaamisja koulutustaustan osalta. Työvoiman kasvulla tulee olemaan merkittävä vaikutus varsinkin
nuorten aikuisten urapolkuihin työmarkkinoilla, mikä luo muutospaineita myös oppilaitosten suuntaan. Olisi erittäin hedelmällistä miettiä, miten voisimme integroida uusimpien teknologioiden tuomat mahdollisuudet opetukseen esimerkiksi ammattikorkeakouluissa. Tällä en tarkoita pelkästään sitä, että uusimpia ohjelmia sovelletaan opetuksessa vaan myös
sitä, että olisi mahdollista lähettää esimerkiksi tietotekniikan opiskelijat opintojen välillä syvemmälle työelämään. Kaikki tahot tunnustavat työharjoitteluiden tärkeyden, mutta oman
pohdintansa paikka olisi siinä, miten harjoittelujaksoja voitaisiin syventää ja yksilöllistää.
Ohjelmistoalalla pienten yritysten rooli tulee jatkossakin olemaan merkittävä. Usein näistä pienistä yrityksistä voi löytää uusimmat teknologiset avaukset, ja ne syntyvät spinn-offina tai suoraan oppilaitoksesta valmistuneiden innokkuudesta. Maassamme tulisi vakavasti etsiä uudenlaisia rahoituskanavia, että alkuvaiheessa olevat yritykset voivat jatkaa, jos
vain markkinat näkevät niiden tuotteen olevan kannattavia.
Toimintasuositukset
Alalla toimivien yritysten ja varsinkin pienten ohjelmistoalan yritysten kannattaa ajatella globaalisti. Vaikka asiakkaat saattavat olla kaikki samassa kaupungissa, jossa yritys toimii, ohjelmistoalalla liiketoiminnalla on potentiaalia olla globaalia hyvinkin nopeasti ja huomattavasti vaivattomammin kuin monella muulla toimialalla. Yritysten kannattaa myös etsiä eri-
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 45
näköisiä ja eri tavalla ajattelevia kumppaneita. Epätavallisista suunnista voi nousta ajatuksia, joiden digitalisoiminen luo pohjan uusille tuotteille.
Alan opetusta tarjoavien oppilaitosten kannattaa jatkaa ja syventää yhteistyötä niin suurten kuin pientenkin alan yritysten kanssa. Samalla oppilaitoksissa voitaisiin viedä tietoteknistä ymmärrystä ja mahdollisuuksia eteenpäin siten, että niiden hyödyntämisestä muodostuisi huomaamaton osa eri alojen toimintaa. Oppilaitoksissa voitaisiin myös miettiä, voisivatko ne hyödyntää esimerkiksi pitkän uran jossakin kansainvälisessä yrityksessä tehneiden henkilöiden osaamista. Tällaisten osaajien ei välttämättä tarvitsisi toimia suoraan opettajina vaan enemmänkin oppilaiden harjoitusyritysten ja vastaavien mentoreina. He voisivat avata kansainvälisen oven oppilaiden arkeen.
Pohdittaessa julkisen sektorin roolia lähinnä ohjelmistoalan yritysten rahoittajana olisi varmasti hedelmällistä, jos myös julkisen sektorin rahoittajat ottaisivat enemmän riskejä uusien nousevien ohjelmistoalan yritysten suhteen. Samalla meidän tulisi miettiä, miten tuomme liike-elämän palveluiden ammattilaisten osaamisen lähemmäs nousevia ohjelmistoalan yrityksiä.
46
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Liite
Analyysi kuntien ja kuntainliittojen ohjelmistojen ja
tietohallintopalvelujen ulkopuolisista toimittajista
Jussi Valtonen & Timo Metsä-Tokila
Konkreettisten tuotteiden ohella palvelualojen markkinoiden kehittyessä on palveluiden
ostaminen ulkoa nousemassa nyt uudeksi, todelliseksi vaihtoehdoksi julkisella sektorilla.
Ostaminen ulkoa vaatii valtiolta ja sen erilaisilta laitoksilta sekä kunnilta ja kuntayhtymiltä uudenlaista osaamista, kilpailuttamista ja sopimussäännösten hallintaa. Julkiset organisaatiot ja toimijat ovat velvollisia käyttämään hyväksi olemassa olevat kilpailuttamismahdollisuudet ts. kilpailuttamaan hankinnat, jotka tehdään esimerkiksi kunnallisten organisaatioiden ulkopuolelta.
Hankinnoilla tarkoitetaan tavaroiden ja palveluiden ostamista, vuokraamista tai siihen
rinnastettavaa toimintaa sekä urakalla teettämistä. Keskinäiset sopimusperusteiset toimeksiannot ja erilaiset kumppanuudet, joihin liittyy rahallinen vastike, luetaan myös kilpailutettaviin hankintoihin. Suomessa sovellettava hankintalaki on EU-direktiivien mukainen, mutta soveltamisalaltaan sikäli laajempi, että Suomessa laki velvoittaa kilpailuttamaan kaikki
hankinnat. Kilpailutettavia hankintoja ovat siis kaikkien toimialojen hankinnat.
Julkisen sektorin kilpailuttaessa hankintoja tarjouksista tulee hyväksyä se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Valintaperusteena ”kokonaistaloudellinen edullisuus” on yleisin. Vain tavarahankinnoissa käytetään valintaperusteena enää jossain tapauksissa halvinta hintaa. Kokonaistaloudellisella edullisuudella tarkoitetaan hinnan
ja hankinnan laadun ja muiden tekijöiden muodostamaa kokonaisuutta.
Julkisen sektorin ohjelmisto- ja tietohallintohankinnat nousevat ajoittain myös median käsittelyyn. Yksi eniten julkisuudessa olleista julkisen sektorin ohjelmisto ja tietohallintohankkeista on pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveydenhuoltoon tuleva Apotti-hanke.
Hankkeessa kehitetään sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintaa siten, että toiminnan tueksi tulee uusi asiakas- ja potilastietojärjestelmä, joka muun
muassa mahdollistaa nykyistä paremman sähköisen asioinnin ja palvelut, takaa tietojen reaaliaikaisen saatavuuden palvelu- ja hoitopaikasta riippumatta sekä tukee ammattilaisen
osaamista. Hankkeen kustannusarvioksi on esitetty jopa puoli miljardia euroa.
Julkisen sektorin ohjelmisto- ja tietohallintohankinnat eivät aina ole kovin yksiselitteisiä. Varsinkin pienissä alan yrityksissä kilpailutukset koetaan raskaiksi sekä jäykiksi ja joskus jopa tulkinnanvaraisiksi. Parhaan tarjouksen valitseminen ei ole aina niin yksiselitteistä
kuin hankintalaki edellyttäisi. Toisaalta myös hankinnan kohteen kuvaaminen liian yksityiskohtaisesti on ongelmallista. Oman mausteensa kilpailutukseen tuo se seikka, että jos tarjouskilpailussa hävinnyt yritys riitauttaa päätöksen, hankinta saattaa pahimmillaan viivästyä yli vuodella. Asiantuntijoiden mukaan niin ostajien kuin myyjien osaamisessa on parantamisen varaa. Julkinen sektorin on myös keskittänyt omia tietohallintotoimintojaan, jotta
alan palveluiden ja laitteiden kilpailuttamista voitaisiin keskittää. Kuntien Tiera Oy on kuntatoimijoiden omistama valtakunnallinen yhteistyöverkosto, joka kehittää kuntakentän pro-
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 47
sesseja, tietojärjestelmiä ja toimintatapoja. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori
puolestaan aloitti toimintansa vuoden 2014 alussa. Valtorin tehtävänä on tuottaa ja kehittää tietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalveluja sekä sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalveluja valtion laitoksille. Jatkossa näiden kahden organisaation merkitys myös ohjelmistoja tietohallintoalan hankintojen kilpailuttamisessa on hyvin keskeinen.
Tämän analyysin tarkoitus on tarkastella niitä yrityksiä, jotka ovat tehneet kauppaa kuntasektorin kanssa. Tarkastelemalla sitä, minkälaisten yritysten kanssa kunnat ohjelmistoalan
hankintoja tekevät saamme tietää, millaiset mahdollisuudet alan erikokoisilla toimijoilla on
toimia kunnan ohjelmisto- tai tietohallinnon toimittajana. Varsinkin pk-yritykset ovat usein valittaneet, että niiden mahdollisuudet menestyä julkisen hallinnon kilpailutuksissa ovat heikot.
Analyysissä olemme käyttäneet Kuntaliitolta saatua listaa yrityksistä, jotka ovat toimittaneet ohjelmisto- ja tietohallintotuotteita ja -palveluja kunnille ja kuntainliitoille. Listassa
oli 174 yrityksen tiedot. Lista ei ole kaikenkattava, mutta se antaa suuntaa kilpailutuksissa menestyvistä yrityksistä. Meillä ei myöskään ole käytössä kaikkien näiden yritysten tilinpäätöstietoja. Olemme verranneet yritysten tietoja ohjelmistoalaan (toimialaluokka 62)
yleensä. Vertailussa on otettava huomioon, että kaikki kuntien toimittajat eivät kuitenkaan
ole ilmoittaneet kaupparekisteriin päätoimialakseen 62, joten osa kuntien ohjelmistotoimittajista on muilta päätoimialoilta.
Analyysin tarkasteluaikaväli on 2010–2013 ja se perustuu nimellisarvoihin, sillä inflaatiota ei ole huomioitu luvuissa. Nokian Oyj:n, joka ei kuulu päätoimialaan 62, romahdus ja
sen aiheuttamat lieveilmiöt voivat heikentää joidenkin tilastoista tehtyjen havaintojen luotettavuutta. Kuntien toimittajien yritysryhmästä ei voida luotettavasti suoraan ottaa talouslukujen ja henkilöstölukujen summaa, koska niiden lukumäärän muutos perustuu painokkaasti kuntien toimittajien listalle pääsyyn eikä luonnolliseen yrityslisääntymään. Kohtalaisen luotettavia tuloksia kuitenkin saadaan tästä ryhmästä tarkastelemalla sen suhteellisia
tai yrityskohtaisia lukuja.
Toimittajien maantieteellinen jakautuminen
Kuviossa 1 on esitetty kuntien toimittajien, koko ohjelmistoalan sekä kaikkien maamme yritysten toimipaikkajakauma. Kuntien ohjelmistotoimittajat vuonna 2012 koostuvat 174 yrityksestä, joista 163:lle löytyi vuositilastosta toimipaikkoja. Yhteensä toimipaikkoja on 613,
mikä osaltaan kertoo siitä, että joukossa on mukana suuria yrityksiä, joilla on useita toimipaikkoja ympäri maata. Toisaalta ohjelmistoala kokonaisuutena on huomattavasti keskittyneempi Uudellemaalle kun kuntatoimittajien joukko. Osaltaan tämä kertoo siitä, että joukossa on joitakin paikallisesti toimivia yrityksiä, mutta myös siitä, että suuryritykset ja niiden eri toimipaikat ovat keskeisessä roolissa kuntatoimittajajoukossa.
48
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Kuvio 1. Toimipaikkojen jakauma vuoden 2012 aineiston pohjalta kuntatoimittajien,
koko ohjelmistoalan sekä kaikkien maamme yritysten kohdalla.
Ahvenanmaa
Lapin ELY-keskus
K i
ELY
k k
Kainuun
ELY-keskus
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Pohjanmaan ELY-keskus
Et lä P hj
Etelä-Pohjanmaan
ELY
ELY-keskus
k k
Keski-Suomen ELY-keskus
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
P hj i S
Pohjois-Savon
ELY
ELY-keskus
k k
Etelä-Savon ELY-keskus
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Pi k
Pirkanmaan
ELY
ELY-keskus
k k
Hämeen ELY-keskus
Satakunnan ELY-keskus
V i i S
Varsinais-Suomen
ELY
ELY-keskus
k k
Uudenmaan ELY-keskus
0
Kaikki yritykset
10
20
TOL 62
30
40
50
60
Kuntien toimittajat
Lähde: Kuntaliitto sekä TEM toimialaonline / Tilastokeskus toimipaikka- ja yritysrekisteri.
Tarkasteltaessa henkilöstön jakautumista näiden kolmen kohderyhmän kohdalla huomaamme, että kuntatoimittajat keskittyvät pääkaupunkiseudulle. Pirkanmaa on toiseksi suurin
maakunta ja Varsinais-Suomi on kolmas. Ehkä hieman yllättävää on, että Oulun ympärillä
oleva Pohjois-Pohjanmaa on vasta kolmas suunnilleen yhtä suurella osuudella kuin Keski-Suomi. Havainto tukee sitä seikkaa, että suuret ohjelmistotoimittajat ovat hyvin voimakkaita, kun kilpaillaan kuntien hankinnoista.
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 49
Kuvio 2. Henkilöstön jakauma vuoden 2012 aineiston pohjalta kuntatoimittajien,
koko ohjelmistoalan sekä kaikkien maamme yritysten kohdalla.
Ahvenanmaa
Lapin ELY-keskus
K i
ELY
k k
Kainuun
ELY-keskus
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Pohjanmaan ELY-keskus
Et lä P hj
Etelä-Pohjanmaan
ELY
ELY-keskus
k k
Keski-Suomen ELY-keskus
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
P hj i S
Pohjois-Savon
ELY-keskus
ELY k k
Etelä-Savon ELY-keskus
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Pi k
Pirkanmaan
ELY
ELY-keskus
k k
Hämeen ELY-keskus
Satakunnan ELY-keskus
V i i S
Varsinais-Suomen
ELY-keskus
ELY k k
Uudenmaan ELY-keskus
0
10
Kaikki yritykset
20
TOL 62
30
40
50
60
70
Kuntien toimittajat
Lähde: Kuntaliitto sekä TEM toimialaonline / Tilastokeskus toimipaikka- ja yritysrekisteri.
Liikevaihdon kohdalla on havaittavissa sama suunta kuin henkilöstönkin kohdalla. Uudenmaan asema on merkittävä. Tosin koko ohjelmistoalan suhteellinen osuus liikevaihdosta
on suurempi kuin kuntatoimittajaryhmän. Huomion arvoista on myös, että liikevaihto kuntatoimittajien keskuudessa on hieman tasaisemmin jakautunut kuin koko ohjelmistoalalla.
Liitetaulukossa on tarkempia lukuja liittyen alueelliseen jakautumiseen.
50
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Kuvio 3. Liikevaihdon jakauma vuoden 2012 aineiston pohjalta kuntatoimittajien,
koko ohjelmistoalan sekä kaikkien maamme yritysten kohdalla.
Ahvenanmaa
Lapin ELY-keskus
Kainuun ELY-keskus
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Pohjanmaan ELY-keskus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Keski-Suomen ELY-keskus
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Pohjois-Savon ELY-keskus
Etelä-Savon ELY-keskus
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Pirkanmaan ELY-keskus
Hämeen ELY-keskus
Satakunnan ELY-keskus
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Uudenmaan ELY-keskus
0
10
Kaikki yritykset
20
TOL 62
30
40
50
60
70
80
Kuntien toimittajat
Lähde: Kuntaliitto sekä TEM toimialaonline / Tilastokeskus toimipaikka- ja yritysrekisteri.
Talouden tunnuslukujen vertailu
Jatkamme tarkastelua kolmen yritysryhmän (ohjelmistoala, kaikki yritykset Suomessa ja
kunnille ohjelmistoja ja tietohallintopalveluja toimittavat yritykset) tilinpäätöstietojen osalta.
Kunnat ovat ostaneet tarvitsemansa ohjelmistot ja niihin liittyvät palvelut n. 150 yritykseltä. Nämä yritykset ovat suhteellisen suuria, sillä ne yksinään työllistävät puolet siitä, mitä
koko ohjelmistoalan yrityksissä on henkilökuntaa. Tarkastelujaksolla 2010–2013 ohjelmistoalan työllistävyys ja yritysten lukumäärä ovat kasvaneet muita toimialoja nopeammin.
Kaikkien yritysten työllistävyys on heikentynyt, mikä on kansantalouden kehityksen kannalta hyvin negatiivista.
Ohjelmistoalan yhteenlaskettu liikevaihdon kasvu yritystä kohden on ollut hieman kaikkien toimialojen liikevaihdon kasvua nopeampaa. Kuntien toimittajien liikevaihdon kasvu
yritystä kohden on puolestaan ollut pysähdyksissä tarkastelujakson ajan lukuun ottamatta vuotta 2011. Samoin tässä yritysjoukossa yritysten tilikausien tuloksien välillä on voimakasta heittelyä. Karkeasti arvioiden ohjelmistoala on pärjännyt parhaiten yrityskohtaisen tuloksellisuuden kehittämisessä, kun taas kaikilla toimialoilla ja kuntien toimittajilla se on laskenut. Ohjelmistoalan parantuneesta menestyksestä huolimatta sen henkilöstömäärä on
vähentynyt yritystä kohden eniten. Kuntien toimittajien henkilöstö yritystä kohden on laskenut vähiten.
Tarkasteltaessa näiden kolmen ryhmän kannattavuutta ohjelmistoalan kannattavuus ja
sijoitetun pääoman (taseen loppusumma) tuotto on kasvanut, kun taas kuntien toimittajil-
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 51
la ja kaikilla toimialoilla tuotto ei ole kasvanut. Kuntien toimittajia lukuun ottamatta yritykset
ovat kuitenkin pystyneet kasvattamaan sijoitetun pääoman tuottamaa liikevaihtoa.
Ohjelmistoalan yritysten liikevaihto henkilöä kohden on kasvanut suotuisasti. Liikevaihto on myös kasvanut nopeammin kuin henkilöstön määrään suhteutetut henkilöstökulut.
Samaan suotuisaan suuntaan on muuttunut myös koko alan liiketulos. Kuitenkaan kaikilla
toimialoilla ja kuntien toimittajissa tällaista suotuisaa kehitystä ei ole tapahtunut, mikä on
erityisesti heikentänyt niiden tulosta ja kansainvälistä kilpailukykyä. Kaikkien kolmen ryhmän varsinaisen liiketoiminnan kulurakenteessa aine- ja tarvikekäytön osuus on hieman lisääntynyt ja vastaavasti liiketoiminnan muiden kulujen osuus hieman vähentynyt. Kuntien
toimittajien vieras pääoma suhteessa liikevaihtoon on kasvanut, kun taas kahdella muulla
ryhmällä se on vähentynyt. Jos taas vieraan pääoman osuutta tarkastellaan suhteessa taseeseen, ovat ryhmien kehityssuunnat päinvastaiset.
Taulukko 1. Ohjelmistoalan sekä kunnille ja kuntainliitoille ohjelmistoja ja tietohallintopalveluja toimittaneiden yritysten taloudellisen tilanteen tunnuslukuja vuosina
2009–2013 (Vuoden 2013 tiedot ovat ennakkotietoja). Taulukossa on myös kaikkien
toimialojen tiedot vertailua varten.
Toimiala
Kuntien ohjelmistotoimittajat (Ohjelmistoalan yritysryhmä, lokakuu
2014, Vuosi 2013 = ennakkotieto)
Vuosi
2009
2010
PERUSTIETOJA
Yritysten lkm. Yhteensä
Henkilöstön lkm kokoaikavastaavana
2011
2012
2013
2010-13
143
150
157
159
159
21 031
20 941
21 332
21 644
21 486
5 332 614
5 438 869
6 071 175
5 877 758
5 816 470
6,9 %
376 531
543 707
655 531
305 556
408 168
-24,9 %
37 291
36 259
38 670
36 967
36 582
0,9 %
2 633
3 625
4 175
1 922
2 567
-29,2 %
147
140
136
136
135
-3,2 %
Tilikauden tulos/Liikevaihto
7,1 %
10,0 %
10,8 %
5,2 %
7,0 %
0,0 %
Tilikauden tulos/Taseen loppusumma
3,6 %
5,2 %
5,8 %
2,2 %
3,0 %
-0,6 %
0,51
0,52
0,54
0,42
0,43
-16,1 %
Liikevaihto (1000€)
Tilikauden tulos (1000€)
PERUSTIETOJA/YRITYS
Liikevaihto/Yritys (1000€)
Tilikauden tulos/Yritys (1000€)
Henkilöstö/Yritys
KANNATTAVUUS
Liikevaihto/Taseen loppusumma
HENKILÖSTÖTEHOKKUUS
Liikevaihto/Henkilö (1000€)
254
260
285
272
271
4,2 %
Tilikauden tulos/Henkilö (1000€)
18
26
31
14
19
-26,8 %
Palkat ja henkilösivukulut/Henkilö (1000€)
63
65
66
67
69
6,6 %
VARSINAISEN LIIKETOIMINNAN KULURAKENNE(%
Aine- ja tarvikekäyttö
15,3 %
17,0 %
18,0 %
19,1 %
20,9 %
5,6 %
Ulkopuoliset palvelut
19,9 %
18,8 %
22,4 %
19,2 %
18,2 %
-1,7 %
Palkat ja henkilösivukulut
24,0 %
23,7 %
22,1 %
23,6 %
24,4 %
0,5 %
Liiketoiminnan muut kulut
19,1 %
19,5 %
18,6 %
19,4 %
18,1 %
-1,0 %
VELKAANTUNEISUUS
52
Suhteellinen velkaantuneisuus(%) = Vieras
pääoma/Liikevaihto
54,5 %
52,3 %
50,7 %
60,3 %
58,5 %
3,9 %
Vieras pääoma/Taseen loppusumma
28,0 %
26,9 %
27,4 %
25,5 %
25,3 %
-2,7 %
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Toimiala
62 Ohjelm, konsult, siihen liitt. Toim (TOL 2008, Vuosi 2013 =
ennakkotieto)
Vuosi
2009
PERUSTIETOJA
Yritysten lkm. Yhteensä
Henkilöstön lkm kokoaikavastaavana
Liikevaihto (1000€)
Tilikauden tulos (1000€)
2010
2011
2012
2013
2010-13
4824
4968
5204
5372
5750
15,7 %
39074
39744
41112
43513
41975
5,6 %
5 517 656
5 762 089
6 061 410
6 645 540
7 009 394
21,6 %
255 818
284 711
293 527
274 433
408 748
43,6 %
1 144
1 160
1 165
1 237
1 219
5,1 %
PERUSTIETOJA/YRITYS
Liikevaihto/Yritys (1000€)
Tilikauden tulos/Yritys (1000€)
53
57
56
51
71
24,0 %
Henkilöstö/Yritys
8,1
8,0
7,9
8,1
7,3
-8,8 %
Tilikauden tulos/Liikevaihto
4,6 %
4,9 %
4,8 %
4,1 %
5,8 %
1,2 %
Tilikauden tulos/Taseen loppusumma
4,5 %
5,1 %
5,0 %
4,2 %
6,4 %
1,9 %
0,96
1,02
1,04
1,02
1,10
7,0 %
KANNATTAVUUS
Liikevaihto/Taseen loppusumma
Liikevaihto/Henkilö (1000€)
HENKILÖSTÖTEHOKKUUS
141
145
147
153
167
15,2 %
Tilikauden tulos/Henkilö (1000€)
6,5
7,2
7,1
6,3
9,7
35,9 %
Palkat ja henkilösivukulut/Henkilö (1000€)
60
61
63
65
66
7,7 %
1,4 %
VARSINAISEN LIIKETOIMINNAN KULURAKENNE(%)
Aine- ja tarvikekäyttö
10,2 %
11,0 %
11,2 %
12,1 %
11,6 %
Ulkopuoliset palvelut
16,7 %
15,6 %
15,5 %
15,5 %
18,1 %
1,4 %
Palkat ja henkilösivukulut
40,3 %
40,2 %
40,0 %
40,1 %
37,8 %
-2,5 %
Liiketoiminnan muut kulut
22,6 %
23,4 %
23,3 %
22,3 %
21,3 %
-1,3 %
Suhteellinen velkaantuneisuus(%) = Vieras
pääoma/Liikevaihto
53,3 %
50,1 %
50,0 %
53,7 %
49,4 %
-3,9 %
Vieras pääoma/Taseen loppusumma
51,3 %
51,2 %
51,9 %
54,9 %
54,2 %
2,9 %
VELKAANTUNEISUUS
Toimiala
Toimialat yhteensä (TOL 2008, Vuosi 2013 = ennakkotieto) Vuosi
2009
PERUSTIETOJA
Yritysten lkm. Yhteensä
Henkilöstön lkm kokoaikavastaavana
Liikevaihto (1000€)
Tilikauden tulos (1000€)
PERUSTIETOJA/YRITYS
Liikevaihto/Yritys (1000€)
2010
2011
2012
2013
2010-13
241438
242592
244324
245179
252594
4,1 %
1303765
1285738
1343782
1323967
1262970
-1,8 %
331 037 068 352 669 454 379 149 898 390 432 379 384 184 984
11 080 922
17 386 417
21 025 457
14 901 644
11 608 123
8,9 %
-33,2 %
1 371
1 454
1 552
1 592
1 521
4,6 %
Tilikauden tulos/Yritys (1000€)
46
72
86
61
46
-35,9 %
Henkilöstö/Yritys
5,4
5,3
5,5
5,4
5
-5,7 %
Tilikauden tulos/Liikevaihto
3,3 %
4,9 %
5,5 %
3,8 %
3,0 %
-0,3 %
Tilikauden tulos/Taseen loppusumma
2,9 %
4,3 %
5,0 %
3,4 %
2,8 %
-0,1 %
0,86
0,87
0,91
0,90
0,92
5,7 %
Liikevaihto/Henkilö (1000€)
254
274
282
295
304
10,9 %
Tilikauden tulos/Henkilö (1000€)
8,5
13,5
15,6
11,3
9
-32,0 %
Palkat ja henkilösivukulut/Henkilö (1000€)
42
43
43
46
47
10,2 %
KANNATTAVUUS
Liikevaihto/Taseen loppusumma
HENKILÖSTÖTEHOKKUUS
VARSINAISEN LIIKETOIMINNAN KULURAKENNE(%) Aine- ja tarvikekäyttö
52,3 %
53,3 %
54,1 %
54,6 %
54,6 %
2,4 %
Ulkopuoliset palvelut
8,3 %
8,3 %
8,6 %
8,8 %
8,7 %
0,4 %
Palkat ja henkilösivukulut
16,1 %
15,2 %
15,0 %
15,2 %
15,2 %
-1,0 %
Liiketoiminnan muut kulut
15,7 %
14,8 %
14,8 %
14,7 %
14,3 %
-1,3 %
Suhteellinen velkaantuneisuus(%) = Vieras
pääoma/Liikevaihto
VELKAANTUNEISUUS
65,5 %
63,8 %
60,9 %
61,9 %
61,3 %
-4,2 %
Vieras pääoma/Taseen loppusumma
56,1 %
55,6 %
55,4 %
55,9 %
56,4 %
0,4 %
Lähde: Kuntaliitto sekä TEM Toimiala Online / Tilastokeskus yritysten tilinpäätöstiedot.
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 53
Yhteenveto
Analyysin perusteella kuntien ja kuntainliittojen kilpailuttaessa ohjelmisto- ja tietohallintohankintoja suuret yritykset menestyvät pieniä paremmin. Syitä tähän lienee monia. Mitä
suuremmiksi kokonaisuuksiksi hankinnat kootaan, sitä hankalampaa pienillä yrityksillä on
vastata näihin tarjouspyyntöihin. Olisikin toivottavaa, että suuryritykset, jotka esimerkiksi
toimittavat mittavia ohjelmistokokonaisuuksia, käyttäisivät paikallisia yrityksiä alihankintakumppaneina mahdollisuuksien mukaan.
Analyysin mukaan myös ohjelmistoalan kehitys kokonaisuutena on ollut suotuisampaa
kuin niiden yritysten, jotka toimittavat ohjelmistoja ja tietohallintoratkaisuja julkiselle sektorille. Aineistomme on sen verran kapea, että tätä kausaliteettia emme täysin pysty osoittamaan, mutta monesti julkisissa hankinnoissa hintakilpailu voi olla niin kovaa, että se pudottaa yritysten katteita merkittävästi. Varsinkin monille pienille ohjelmistoalan yrityksille
on kannattavampaa tehdä tuotteita yksityiselle sektorille ja pyrkiä siellä pitkiin asiakassuhteisiin. Yksi julkisen sektorin heikkous voi myös olla se, että sen tulee kilpailuttaa toimittajia säännöllisin väliajoin.
54
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Liitetaulukko. Toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon jakauma vuoden 2012 aineiston pohjalta kuntatoimittajien, koko ohjelmistoalan sekä kaikkien maamme yritysten kohdalla. Lähde: Kuntaliitto sekä TEM Toimiala Online / Tilastokeskus toimipaikka- ja yritysrekisteri.
Kuntien ohjelmistotoimittajat 2012 (Ohjelmistoalan yritysryhmä, Perusjoukkona 174 y-tunnusta,
josta 163:lle löytyi vuositilastosta toimipaikkoja)
Ely-keskusalue
Toimipaikkojen
lkm
Liikevaihto
1 000 €
Henkilöstön
määrä
Toimipaikkojen
lkm (%)
Henkilöstön
määrä
(%)
Liikevaihto
(%)
613
21 770
5 888 720
100,0 %
100,0 %
100,0 %
Uudenmaan ELY-keskus
190
13 336
3 637 805
31,0 %
61,3 %
61,8 %
Varsinais-Suomen ELY-keskus
48
1 099
376 925
7,8 %
5,0 %
6,4 %
Satakunnan ELY-keskus
20
154
37 422
3,3 %
0,7 %
0,6 %
Hämeen ELY-keskus
32
849
233 419
5,2 %
3,9 %
4,0 %
Pirkanmaan ELY-keskus
56
2 194
500 379
9,1 %
10,1 %
8,5 %
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
39
318
93 783
6,4 %
1,5 %
1,6 %
Etelä-Savon ELY-keskus
17
136
23 397
2,8 %
0,6 %
0,4 %
Pohjois-Savon ELY-keskus
28
450
97 493
4,6 %
2,1 %
1,7 %
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
21
597
148 182
3,4 %
2,7 %
2,5 %
Keski-Suomen ELY-keskus
32
872
227 490
5,2 %
4,0 %
3,9 %
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
17
68
19 048
2,8 %
0,3 %
0,3 %
Pohjanmaan ELY-keskus
35
696
214 918
5,7 %
3,2 %
3,6 %
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
43
658
163 491
7,0 %
3,0 %
2,8 %
7
68
…
1,1 %
0,3 %
27
270
94 018
4,4 %
1,2 %
1,6 %
1
6
…
0,2 %
0,0 %
Kainuun ELY-keskus
Lapin ELY-keskus
Ahvenanmaa
Koko ohjelmistoala TOL luokka 62
Ely-keskusalue
Henkilöstön
määrä
Liikevaihto
1 000 €
Toimipaikkojen
lkm (%)
Henkilöstön
määrä
(%)
Liikevaihto
(%)
5853
42024
6308174
100,0 %
100,0 %
100,0 %
Uudenmaan ELY-keskus
3015
25066
4251124
51,5 %
59,6 %
67,4 %
Varsinais-Suomen ELY-keskus
463
1983
260144
7,9 %
4,7 %
4,1 %
Satakunnan ELY-keskus
120
399
57834
2,1 %
0,9 %
0,9 %
Hämeen ELY-keskus
231
827
107187
3,9 %
2,0 %
1,7 %
Pirkanmaan ELY-keskus
588
5364
642154
10,0 %
12,8 %
10,2 %
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
165
803
114593
2,8 %
1,9 %
1,8 %
67
178
27979
1,1 %
0,4 %
0,4 %
144
855
106646
2,5 %
2,0 %
1,7 %
72
378
43859
1,2 %
0,9 %
0,7 %
259
1778
217286
4,4 %
4,2 %
3,4 %
Etelä-Savon ELY-keskus
Pohjois-Savon ELY-keskus
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Keski-Suomen ELY-keskus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Toimipaikkojen
lkm
85
319
37209
1,5 %
0,8 %
0,6 %
Pohjanmaan ELY-keskus
157
807
81001
2,7 %
1,9 %
1,3 %
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
339
2657
294148
5,8 %
6,3 %
4,7 %
Kainuun ELY-keskus
31
121
10408
0,5 %
0,3 %
0,2 %
Lapin ELY-keskus
83
212
18468
1,4 %
0,5 %
0,3 %
Ahvenanmaa
34
279
38136
0,6 %
0,7 %
0,6 %
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 55
Kaikki yritykset Suomessa
Ely-keskusalue
Toimipaikkojen
lkm
Liikevaihto
1 000 €
Toimipaikkojen
lkm (%)
Henkilöstön
määrä
(%)
Liikevaihto
(%)
353686
1475760 392740124
100,0 %
100,0 %
100,0 %
Uudenmaan ELY-keskus
100162
532877 191601344
28,3 %
36,1 %
48,8 %
Varsinais-Suomen ELY-keskus
35067
125102
27417615
9,9 %
8,5 %
7,0 %
Satakunnan ELY-keskus
16012
60428
14750599
4,5 %
4,1 %
3,8 %
Hämeen ELY-keskus
24493
92092
18597148
6,9 %
6,2 %
4,7 %
Pirkanmaan ELY-keskus
31345
132390
30216100
8,9 %
9,0 %
7,7 %
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
18332
73147
16792515
5,2 %
5,0 %
4,3 %
Etelä-Savon ELY-keskus
10547
33618
5201351
3,0 %
2,3 %
1,3 %
Pohjois-Savon ELY-keskus
15294
55871
10120388
4,3 %
3,8 %
2,6 %
9690
33784
6430564
2,7 %
2,3 %
1,6 %
Keski-Suomen ELY-keskus
16287
62668
11730521
4,6 %
4,2 %
3,0 %
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
17139
48125
9596731
4,8 %
3,3 %
2,4 %
Pohjanmaan ELY-keskus
18513
66279
16005261
5,2 %
4,5 %
4,1 %
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
22576
94008
19644263
6,4 %
6,4 %
5,0 %
4319
16448
2629595
1,2 %
1,1 %
0,7 %
11340
39437
9889668
3,2 %
2,7 %
2,5 %
2570
9488
2116461
0,7 %
0,6 %
0,5 %
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Kainuun ELY-keskus
Lapin ELY-keskus
Ahvenanmaa
56
Henkilöstön
määrä
TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
www.tem.fi
mmm.fi
minedu.fi
ELY-keskus.fi
tekes.fi
finpro.fi
visitfinland.com
vtt.fi