4/2013 - Yritysmaailma

Comments

Transcription

4/2013 - Yritysmaailma
Etelä- ja Länsi-Suomen läänin
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Henna Virkkunen,
Hallinto- ja kuntaministeri s. 2
SISÄLLÄ
Kari Jääskeläinen,
Suomen Yrittäjät s. 6
Timo Martiskainen, Stara s. 8
Tapio Rautava,
Sastamalan kaupunki s. 10
Jarkko Mattila, IS-Hankinta Oy s. 12
Markku Laakso, HUS-Logistiikka s. 16
Jouko Turto,
Turun Kiinteistöliikelaitos s. 20
Vanhustyön keskusliitto ry. s. 25
Syyskuu 4/2013
JULKISEN SEKTORIN PALVELUT
STANLEY ASSURE™
Hyötysuhteeltaan tehokkain vaihtoehto
STANLEY ASSURE™ kokonaisratkaisu on palvelukokonaisuus,
jossa yhdistyy tarkasti asiakkaan tarpeisiin mitoitettu turvallisuusjärjestelmätoimitus, huolto- ja ylläpitopalvelut, etähallinta ja
-valvontapalvelut sekä kokonaisuuden edullinen rahoitus.
SOSIAALI- ja
KUNTATALOUS
mukana Kuntamarkkinat
-tapahtumassa 11.-12.9.2013
Stanley Security Oy:n
osastolla A1 K-krs.
Stanley Security Oy | Puhelin: 020 4705 | www.stanleysecuritysolutions.fi
1
2
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Kunnilla merkittävä rooli hallituksen
päättämissä rakennetoimissa
Kataisen hallituksen budjettiriihessä sopima
rakennepoliittinen ohjelma tähtää merkittävään kunta- ja palvelurakenteiden uudistumiseen ja sitä kautta tuottavuuden kasvuun.
Julkisen talouden 4,7 prosentin kestävyysvajeen kattamisesta ohjelmassa noin puolet on
kohdennettu kuntataloudelle. Rakennetoimissa
onnistuminen tarkoittaa parannusta kuntataloudelle.
Erityisen merkittävänä hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen pitää hallituksen päätöstä keventää kuntien tehtäviä ja velvoitteita
miljardin euron edestä.
Hallituksen budjettiriihen
rakennelinjaukset antavat uutta
vauhtia kuntauudistuksen ja
sosiaali- ja terveydenhuollon
uudistuksen etenemiseen
Kuntatalouden
tasapainottaminen
on hallituksen tärkeimpiä tavoitteita
Henna Virkkusen mukaan
edessä on vaativa uudistus,
jossa tarvitaan tiivistä valtion
ja kuntien yhteistyötä. Valtio on
varautunut tukemaan kuntia uudistuksen kaikissa eri vaiheissa
eli selvitysvaiheessa, valmisteluvaiheessa ja toteutusvaiheessa. Kuntaliitoksiin tähtäävien
selvitysavustusten ja yhdistymisavustusten lisäksi kunnille
on tarjolla tukea myös palvelutoiminnan, demokratian
ja johtamisen kehittämiseen. – Kaupunkiseuduille räätälöidään yhdessä kuntien kanssa
yksilöllinen muutoksentukiohjelma tukemaan kuntaliitosta.
Vahvoille, uusille kunnille on
myös mahdollista käynnistää
niin sanottu kevennetyn säätelyn kokeilu, jossa kunta saa
vapaammin hoitaa erikseen
sovittua tehtäväkenttää. Tällä
haetaan tuottavuutta ja uusia
toimintamalleja.
Virkkusen mukaan osana
valtionosuusuudistusta kuntien
ja valtion välisessä kustannustenjaon tarkistuksessa siirrytään
vuosittaiseen menettelyyn.
Myös valtion kunnille säätämiin tehtäviin ja velvoitteisiin
liittyvien kustannuslaskelmien luotettavuuden arviointiin
kiinnitetään entistä enemmän
huomiota. – Hallitus aikoo keventää
kuntien tehtäviä ja velvoitteita
miljardin euron edestä, mikä
on välttämätöntä kuntatalouden
vakauttamiseksi. Tehtävien ja
velvoitteiden keventämisen toimintaohjelma toteutetaan vuo-
sina 2014-2017. Ohjelma on
parhaillaan Kuntien tehtävien
arviointi -työryhmän valmistelussa, ja päätökset sen sisällöstä
tehdään marraskuun loppuun
mennessä, sanoo Virkkunen.
-Velvoitteiden vähentämisen tueksi käynnistetään ensi
vuoden alusta myös paikallisia
kokeiluja rakennelain tavoitteet
täyttäville kunnille, Henna
Virkkunen kertoo.
-Hallitus päätti jo edesauttaa tehokkaampaa työnjakoa
palveluiden tuotannossa väljentämällä kelpoisuusvaatimuksia. Samoin subjektiivista
päivähoito-oikeutta voidaan
rajoittaa osapäivähoitoon, jos
toinen vanhemmista on kotona esimerkiksi hoitovapaalla.
Muun muassa näillä päätöksillä
on suotuisaa vaikutusta kuntatalouteen, Virkkunen arvioi.
Kuntatalouden­
menojen
­hillitsemiseksi
­tar­vitaan
­rakenteellisia
uudistuksia
Henna Virkkusen mukaan
kuntien menojen kasvun hillitseminen on keskeistä tilanteessa, jossa tiedämme, että
tulevaisuudessa palvelun tarve
yhä kasvaa.
- Rakenteellisten uudistusten
osalta haasteina on, miten kuntaan saadaan lisää yrityksiä ja
työpaikkoja ja miten saadaan
pidempiä työuria. Työllisyyden paranemisesta johtuvalla
talouskasvulla on yksinomaan
myönteisiä vaikutuksia julkisen
talouden tasapainoon.
Työurien pidentäminen on
ollut yksi kuluneen vuoden suurimmista keskustelunaiheista.
-Meillä eläkejärjestelmä on
laskettu sen varaan, että suomalaisten työura olisi 40 vuotta,
nykyisin se on 32 vuotta. Tällaisessa taloustilanteessa, kun
Julkaisija:
Koskee Yritysmaailma -lehden valmistamaa aineistoa
©
www.yritma.fi
Joensuun Kustannus Oy
Yritysmaailma
Suokatu 22 B, 5. krs
70100 Kuopio
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen
maailmanmarkkina ei vedä ja
väkeä vähennetään työpaikoilla, monen on vaikea ymmärtää, miksi työuraa halutaan
pidentää. Tosiasia kuitenkin
on, että väestön ikääntyessä
Suomen huoltosuhde kääntyy
muutamassa vuodessa dramaattisesti. Silloin kaikki työikäiset
ja -kykyiset tarvitaan töihin.
Vain siten voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan palvelut.
Olen vakuuttunut siitä, että
hyviä keinoja työurien pidentämiseen alkupäästä löytyy. Kun
nuorten pääsyä opiskelemaan
nopeutetaan ja opinto-ohjausta
tehostetaan, saadaan työuria pidennettyä nykyisestä tuntuvasti, Henna Virkkunen vakuuttaa.
- Tarvitsemme perusteellista
rakenteiden ja toimintatapojen
uudistamista. Kuntauudistus
on laaja kokonaisuus, jolla
pyritään vastaamaan myös yhä
heikkenevään talouden haasteisiin.
Talouden tasapainottamiseksi tarvitaan sekä valtion että
kuntien toimia.
- Kuntataloutta ja kansalaisten palveluja ei saa päästää
kriisiytymään. Kuntaliitosselvityksiä ei tarvitse pelätä.
Niiden kautta niin päättäjät kuin
asukkaatkin saavat tarpeellista
tietoa kuntien yhdistymisen
vaikutuksista. Vasta tämän
pohjalta valtuustot voivat tehdä
tarpeelliset päätökset, Virkkunen toteaa.
Suomen turvattava
julkisen talouden
pitkän aikavälin
kestävyys
- Yksi tärkeimmistä asioista
on julkisen talouden kestävyys,
jossa tärkeänä osana on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen uudistaminen. Palvelut
pohjautuvat kuntapohjaiseen
järjestelmään ja näin ollen se
on vahvasti sidoksissa kuntarakennemuutokseen, Virkkunen
toteaa.
Virkkusen mukaan kuntien
menojen kasvun hillitseminen
on keskeistä tilanteessa, jossa
tiedämme, että tulevaisuudessa
palvelun tarve yhä kasvaa.
Kuntarakenneuudistusta vauhditetaan
kaupunkiseuduilla
Kuntarakenneuudistusta
vauhditetaan erityisesti kaupunkiseuduilla varautumalla
asettamaan valtion erityiset
kuntajakoselvittäjät suurimmille kaupunkiseuduille syksyn
2013 aikana.
Osana rakennepoliittista ohjelmaansa hallitus päätti myös
täydentää kuntarakennelakia
siten, että valtioneuvostolle
annettaisiin tietyissä rajatuissa
tapauksissa toimivalta päättää
kuntien yhdistymisestä tilanteessa, jossa kuntarakennelain
Sivunvalmistus:
Päätoimittaja:
Joensuun Kustannus Oy
Yritysmaailma
E-mail:
[email protected]
[email protected]
Risto Käyhkö
Puh: 010 820 5700, 050 521 5656
Fax. 013-312 199
Toimittajat:
Eini Kettunen puh. 010 820 5715
Sirpa Pitkänen puh. 010 820 5705
Kuva: STT-lehtikuva/valtioneuvoston kanslia.
tavoitteet eivät ole toteutettavissa kuntien toimin vapaaehtoisesti. Toimivalta rajattaisiin kuntarakennelain 4d§
3 momentissa tarkoitettuihin
yhtenäisiin työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenteen alueisiin ja
edellyttäisi alueen asukkaiden
enemmistön tukea.
-Tarkemmat kriteerit ja menettelytavat valmistellaan tänä
syksynä valtiovarainministeriössä. Lain täydennys annetaan
eduskunnalle talven aikana,
Henna Virkkunen sanoo.
-Myös kuntien rahoitusjärjestelmää ollaan uudistamassa
ja myös sen tavoitteena on
tukea sitä, että meillä olisi
mahdollisimman vahvat ja
elinvoimaiset kunnat ja kannustava ja läpinäkyvä rahoitusjärjestelmä kunnille valtion
puolesta. Syksyn aikana on
odotettavissa koelaskelmia
valtion osuusjärjestelmästä. Rahoitusjärjestelmän on tarkoitus
tulla voimaan vuonna 2015,siis
samana vuonna kuin sosiaali-ja
terveydenhuollon järjestämislaki, Virkkunen mainitsee.
Metropolialueen
rakenteet uudistuvat
Osana rakennepoliittista
kannanottoaan hallitus päätti
vahvistaa metropolialueen kilpailukykyä, estää segregaatiota
sekä tehostaa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua
Ilmoitukset:
Liisa Kinnunen
Puh. 010 820 5722
Hannu Maatela
Puh. 010 820 5727
Juha Losoi
Puh. 010 820 5717
Sirpa Törrönen
Puh. 010 820 5723
ja toteutusta edistämällä alueen
kuntaliitoksia ja kokoamalla
sen tueksi metropolihallinnon.
Vaaleilla valittava metropolivaltuusto hyväksyisi alueen
metropolikaavan, joka ohjaisi
kuntien päätöksentekoa maankäytön, asumisen ja liikenteen
asioissa ja varmistaisi, että
valtion kanssa yhdessä päätetyt
kaavoitus- ja asuntotavoitteet
täyttyvät. Metropolihallinnon
tehtävien tarkka sisältö ja laajuus riippuvat alueella tapahtuvien kuntaliitosten laajuudesta.
-Metropolialueella on jo
kuntien omasta toimesta käynnistynyt kaksi suurta kuntaliitosselvitystä. Hallitus kannustaa kuntia etenemään näissä
selvityksissä. Alueen kokonaisuuden varmistamiseksi
valtiovarainministeriö tulee
nyt asettamaan alueelle myös
erityisen kuntajakoselvittäjän,
jotta metropolialueen kaikki
kunnat saadaan mukaan kuntaliitosselvityksiin, hallinto- ja
kuntaministeri Henna Virkkunen sanoo.
Metropolihallintoon liittyvä
lainsäädäntö käynnistetään
nopealla aikataululla rinnan
kuntaliitosselvitysten kanssa. Kuntaliitosten ja yhteisen
hallinnon kokonaisuudesta on
määrä tehdä päätökset vuoden
2015 alkuun mennessä siten,
että uusi rakenne voisi tulla voimaan viimeistään 2017 alusta.
Paino:
Lehtisepät Oy
Pieksämäki
Osoitteellinen jakelu:
Itella Posti Oy
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
3
Erheelliset hälytykset
– yhteinen haasteemme
Nykyisen kaltaisessa taloustilanteessa sekä julkisen
hallinnon että yritystenkin on pyrittävä tehostamaan
toimintaansa sekä etsittävä säästötoimenpiteitä. Säästäminen on sinänsä hyvä asia, kunhan toimenpiteet
saadaan kohdistettua niin, että ne eivät vaaranna
organisaation kykyä suoriutua perustehtävistään.
Parhaat säästötoimenpiteet itse asiassa saattavat jopa
auttaa toiminnan tehostamisessa.
-Tällainen järkevä ja toiminnan tehostamista auttava
säästökohde on esimerkiksi
automaattisten paloilmoittimien erheellisten hälytysten
aiheuttamien kustannusten
pienentäminen. Pelastustoimen
yhteisestä Pronto-tietokannasta
selviää, että erheellisten hälytysten määrä Suomessa on
häkellyttävän suuri, Stanley
Security Oy:n myyntijohtaja
Kim Starck kertoo.
-Joka vuosi pelastustoimi
hoitaa noin 22 000 automaattisen paloilmoittimen alulle panemaa hälytystehtävää.
Näistä tehtävistä lähes 98 %
on luokiteltavissa erheellisiksi. Tutkimusten mukaan tämä
aiheuttaa yhteiskunnalle yhteensä noin 39 miljoonan euron
kulut. Jokainen meistä maksaa
osansa noista erheellisten hälytystehtävien kuluista, sillä
yhteiskunnan kulut katetaan
pääsääntöisesti yksityisiltä ja
yrityksiltä kannettavasta verotuksesta, Starck korostaa.
-Automaattiset paloilmoittimet ovat erittäin tärkeitä
järjestelmiä ja niiden on voitu osoittaa pelastavan monia
ihmishenkiä vuosittain sekä
pienentävän merkittävästi aineellisia vahinkoja tulipalojen
aikaisen havaitsemisen ansiosta. Järjestelmiä siis tarvitaan,
mutta niiden aiheuttamien erheellisten hälytysten kustannuksia ei kukaan tarvitse.
-Me Stanley Security Oy:ssä
haluamme konkreettisesti vähentää yritysten sekä yhteiskunnan turhia kuluja, jotta
yrityksillä sekä organisaatioilla olisi mahdollisuus käyttää
varojaan tärkeämpiin ja hyödyllisempiin tarpeisiin. Osana
tätä tavoitetta Stanley Security
Oy on lahjoittanut Helsingin
kaupungin pelastuskoululle
vastikkeetta opetuskäyttöön
paloilmoitinsimulaattorin. Simulaattorin rahallinen arvo on
huomattava eikä Pelastuskoululla ole ollut mahdollisuutta
itsenäisesti hankkia käyttöönsä kyseisen kaltaista laitetta,
Starck toteaa.
-Automaattisten paloilmoitusten aiheuttamat tehtävämäärät edustavat huomattavaa osaa
Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen tehtävien kokonaismäärästä. Lahjoittamaamme
simulaattoria tullaan hyödyntämään laajasti koulutustar-
koituksissa. Me toivomme,
että lisäämällä ja parantamalla
pelastusalan ammattilaisten
tietotaitoa paloilmoitinjärjestelmistä, he voivat entistäkin
paremmin ja tehokkaammin
toteuttaa omaa operatiivista toimintaansa, paremmin neuvoa ja
ohjeistaa kiinteistönomistajia
sekä muita paloilmoitinlaitteista vastuullisia, jotta erheellisten
hälytysten määrät Suomessa
saataisiin merkittävästi vähenemään, Kim Starck täsmentää.
-Automaattihälytykset ovat
osa pelastusalan ammattilaisten
arkea Helsingissäkin. Nyt koululle saatu paloilmoitinsimulaattori tulee olemaan koulun
virkatutkintokoulutuksen käytössä ahkerasti. Alipäällystöopiskelijat ja tulevat pelastajat
saavat käytännössä kokemusta
paloilmoittimella työskentelystä. Hienoa tekniikkaa ja älyä
sisällään pitävä simulaattori
tulee tutuksi, kun sitä pääsee
käytännössä kokeilemaan ja
etsimään myös hälyttävän
kohteen oppilaitoksen sisältä.
Käytännössä harjoittelemalla
laadukkaalla laitteella operatiivisen henkilöstön osaaminen ja
toimintavarmuus hälytystilanteissa lisääntyy.
-Simulaattoria tullaan käyttämään myös palotarkastajien
sekä operatiivisen henkilöstön täydennyskoulutuksissa ja
soveltuvin osin myös Pelastuskoulun kaupungin kiinteistöhuoltohenkilöstölle järjestämässä lyhytkurssitoiminnassa,
toteaa Helsingin Pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen.
STANLEY SECURITY
KOKONAISVALTAISIA TURVARATKAISUJA
Kuvassa vasemmalla Helsingin Pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen ja Stanley Security
Oy:n myyntijohtaja Kim Starck.
STANLEY SECURITY
KOKONAISVALTAISIA TURVARATKAISUJA
KULUNVALVONTA
TYÖAJANSEURANTA
PALOTURVA
KAMERAVALVONTA
Stanley Security Oy | Puhelin: 020 4705 | www.stanleysecuritysolutions.fi
HENKILÖTURVA
4
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Palvelumuotoilua ikääntyville
Käyttäjälähtöisyys on
uusi asia niin kansainvälisessä innovaatiopolitiikassa kuin kansallisessa
kehittämistoiminnassakin. Yhteiskunnan muutosten mukana palvelun
käsite muuttuu. Tämän
päivän markkinointi ja
erityisesti innovatiivisten palvelukonseptien
kehittäminen vaatii kuluttajien aktivoimista.
Ei käyttäjäkeskeisyyden itsensä vuoksi, vaan
koska asiakkaat voivat
olla erinomainen uusien
ideoiden lähde.
Palvelumuotoilu lähtee inhimillisen toiminnan, tarpeiden, tunteiden ja motiivien
kokonaisvaltaisesta ymmärtämisestä. Asiakasymmärryksen pohjalta tuotetaan uusia
palveluinnovaatioita. Palvelumuotoilu tarkoittaa palvelujen
innovointia, kehittämistä ja
suunnittelua muotoilun menetelmin.
Ikääntyvä - paras
palvelujensa
suunnittelija
Nykyiset ikääntyneille suunnatut palvelut ovat riittämättö-
mät. Myös ikääntyneenä hyvinvointi kumpuaa itsenäisestä ja
laadukkaasta elämästä tutussa
ja turvallisessa kotiympäristössä.
Tekesin rahoittamassa Savonia-ammattikorkeakoulun
Palvelumuotoilua ikääntyville (PALMU) –tutkimushankkeessa kehitettiin uusia
tukipalvelumalleja, -tuotteita
ja viriketoimintaa ikääntyneille. Niitä hyödynnetään
sairaalahoidon jälkeen, kotona asuvien ja vammaisten
itsenäiseen selviytymiseen
sekä palvelukeskuksiin.
Tapaustutkimusten soveltaminen helpottaa toimintamallien
käyttöönottamista ja levittämistä sosiaali- ja terveysalalla.
Savonia-ammattikorkeakoulun osaamisaluejohtajan
Kaija Sääsken mielestä on
oiva tilaisuus näyttää, mitä
on käyttäjälähtöinen palvelumuotoilu . Sääski toteaa,
että palveluja kehitetään nyt
ikäihmisten toiveet huomioon
ottaen yhdessä asiakkaan ja
asiantuntijoiden kanssa.
-Asiakaslähtöisyys on todella
tärkeää ja heiltä usein tulevat
myös arvokkaimmat ideat,
Sääski vakuuttaa.
Ihmislähtöisellä
palvelumuotoilulla
helpotusta arkeen
-Muotoilulla ja luovilla lä-
den. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjut sekä potilaan
kohtaaminen yksityissektorilla
on mitä suurimmassa määrin
myyntityötä, mutta myös asiantuntijatyötä. Miksei myös
julkisissa palveluissa, Sääski
korostaa.
-Käyttäjälähtöisessä palvelujen suunnittelussa Sylvi itse on
palvelun suunnittelija, ei siis
vain asiakas. Käyttäjälähtöisessä suunnittelussa palvelun käyttäjä osallistuu palvelutarpeensa
määrittelyyn ja suunnitteluun
monipuolisilla palvelumuotoilun menetelmillä. Osallisuus jo
sinällään sitouttaa mahdollisen
uuden palvelumallin käyttöönottoon.
Savonia-ammattikorkeakoulun osaamisaluejohtaja Kaija
Sääski
Kuvaaja: Marjut Tikkanen.
hestymistavoilla on paljon
annettavaa palvelututkimuksen
laajalle kentälle, niin menetelmien, käytännön kuin tieteellisen lähestymistavankin
kannalta, Sääski vakuuttaa.
-Monet yritykset ovat heittäneet johtoportaansa kentälle
kokeilemaan aidon asiakkaan
kohtaamista. Asiakaslähtöi-
syys pelkkänä strategisena
iskulauseena ei enää riitä. Se
pitää hallita myös käytännössä.
Monelle johtajalle voi asiakastyössä tulla helposti olo, ettei
minua palkattu myyjäksi vaan
asiantuntijaksi, Kaija Sääski
toteaa.
-Johdon jalkautuminen asiakastyöhön avaa alan vaativuu-
Käyttäjälähtöisyys­
on palvelu­
muotoilun ydin
- Professori Satu Miettinen
kuvaa palvelumuotoilua prosessina, jossa työkalut painottavat
vahvoja sosiaalisia taitoja, empatiaa käyttäjiä kohtaan, luovuutta ja visuaalista ajattelua.
Suunnittelijat työskentelevät
koordinaattoreina kaikkien
sidosryhmien välillä, Kaija
Sääski määrittelee.
Yksinäisyys ja turvattomuus
ovat monen ikäihmisen karua
arkea. 93-vuotias Sylvi opetteli
Savonian Kuopion Muotoiluakatemian opiskelijoiden
ohjauksessa käyttämään Skype-
yhteyttä Helsingissä asuvaan,
lähes 70-vuotiaaseen aikamiespoikaansa sekä Australiassa
asuviin lapsenlapsiinsa.
Hämmennys ja liikutus olivat
molemminpuolisia, kun elävä
näkö- ja puheyhteys toiselle
puolelle maapalloa avautui.
Kädentaidot
kehittävät
- Erityisesti vanhenevien
ihmisten hyvinvoinnin tukemisessa voidaan käyttää luovan
prosessin, kädentaitojen ja
ilmaisun menetelmiä. Sylvi
ei olisi koskaan voinut kuvitella olevansa taitelija. Ei
ollut Idols- tai Talent-kilpailuja.
Oli vain tekemisen halu ja
tarve. Hankkeessa on toteutettu kaksi näyttelyä: Elämän
rikkautta -ikääntyneiden
ITE-taiteilijoiden yhteisnäyttely sekä Elämä näkyvissä
–näyttely, Kaija Sääski kertoo.
Yhteystiedot:
Kaija Sääski
osaamisaluejohtaja
Savoniaammattikorkeakoulu
Puh. 044 785 6922
[email protected]
savonia.fi
Vuokraus tuo joustoa
kunnan vaihteleviin autotarpeisiin
Monessa kunnassa pohditaan, miten kunnan
kiinteitä kuluja ajoneuvokaluston osalta
voitaisiin alentaa. Autojen käyttöastetta seuraamalla voi avautua
mahdollisuuksia säästöille. Kunnan kannattaa
omistaa vain ne ajoneuvot, joille voidaan taata
ympärivuotinen käyttö
ja ruuhka-ajat kalustoa kannattaa täydentää
vuokrakalustolla. Samoin tilanteissa, joissa
kuljetettavan tavaran
määrä vaihtelee ja on
tarvetta erikokoisille tavara-autoille, vuokraaminen on usein paras
ratkaisu.
Autonvuokraus tuo
selkeitä säästöjä
-Europcarin minileasingtuote on joustava tapa hoitaa
pitkäkestoisempia autotarpeita. Tietyn minimiajan jälkeen
auton voi palauttaa milloin
vain ja näin kunta ei joudu
maksamaan seisovasta autosta.
Vuokra-auton käyttö puolustaa
paikkaansa etenkin sesonkiluonteisessa toiminnassa, jossa
autojen käyttötarve saattaa
Europcar Suomessa
Europcar on Suomen johtava autovuokraamo. Europcar
on asiakaslähtöinen autovuokraamo, jonka palvelut joustavat yrityksesi tarpeiden mukaisesti. Laaja autovalikoimamme näppärästä kaupunkiautosta isoon kuorma-autoon
tarjoaa ratkaisun yrityksesi kaikkiin kuljetustarpeisiin.
Europcarilla on toimintaa 30 paikkakunnalla yli 70 vuokrauspisteessä.
Noin 2200 vuokra-auton kalustosta 80% ovat VW tai
Audi merkkisiä.
Europcar on ainoa autovuokraamo Suomessa jolla on
sekä ISO 9001 että ISO 14001 sertifikaatit.
Yhteystiedot:
Interrent Oy - Europcar Franchisee Finland
Perintötie 8 , 01510 Vantaa Finland
Timo Keskinen ,Sales Director
Mobile: + 358 (0) 403062 482
[email protected] europcar.fi
Europcar on julkishallinnon vahva ja luotettava sopimuskumppani.
vaihdella paljonkin vuodenajan
tai muun sesongin mukaan,
kertoo myyntijohtaja Timo
Keskinen Europcarista.
Vuokra-auto kotimaan virkamatkalle
-Tänä päivänä pohditaan sitä,
onko virkamiesten järkevää
kulkea kotimaan työmatkoja
omilla autoilla ja missä on raja,
minkä jälkeen vuokra-auton
käyttö on kannattavampaa.
Tämän rajan voidaan arvioida
olevan noin 150 kilometrissä
per päivä, Keskinen selvittää.
- Europcarin autojen keskiikä on n. 7kk ja näin työmatkaaja ajaa aina viimeisintä turvallisuusteknologiaa olevalla
autolla uusin rengassarjoin.
Eikä vuokra-auton tarvitse
näyttää vuokra-autolta, vaan
erikseen sovittaessa auto voidaan brändätä kunnan oman
autokaluston näköiseksi, Timo
Keskinen mainitsee.
Europcar on mukana
Kuntamarkkinoilla
osastolla S43,
sisääntulokerroksessa.
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
5
Eximia Valmennus
Laadukkaat koulutukset
kustannustehokkaasti ja vaivattomasti
Henkilöstövuokraus on yhä
yleisempi tapa työllistyä nykyisin myös koulutusorganisaatioissa. Se on helppoa ja
joustavaa niin työntekijälle
kuin työnantajalle. Toimeksiantojen pituus voi vaihdella
yhdestä päivästä jopa vuosiin.
Väliaikaista henkilöstöä tarvitaan monissa eri tilanteissa.
Koulutusorganisaatiot käyttävät kouluttajavuokrausta
usein ruuhkahuippujen tasoittamiseen, omien vakituisten
työntekijöiden sijaisiksi ja lisätyövoiman tarpeen kas­vaessa
tilapäisesti.
Eximia Valmennus on suomalainen yritys, jonka erityisosaamista on kouluttajavuokraus. Yritys tarjoaa
kou­lu­tusorganisaatioille asiantuntevat kouluttajat ja koulutuskokonaisuudet sekä näyttöjen
arvioinnit nopeasti ja kustannustehokkaasti asiantuntevan
kouluttajaverkostonsa avulla.
Sisältöä ja näkemyksiä eri kohderyhmille
suunniteltuna
- Eximia Valmennus on
luotettu ja tunnettu yhteistyökumppani, jonka kautta
asiantuntijoita saa kiireellisel-
läkin aikataululla. Tehokkuuden taustalla ovat pitkäaikaiset
asiakassuhteet sekä laajat kontaktiverkostomme.
Henkilöstöhankinnan tavoite
on onnistunut valinta, joka
vaatii toteutuakseen aikaa ja
ammattitaitoa. Me voimme
tarjota tätä ammattitaitoa. Meillä on jatkuvasti uusiutuva ja
kasvava kouluttajajoukko, joka
omaa monipuoliset taustat – yhdistävänä tekijänä tämän hetken
asiantuntemus ja koulutusosaaminen omalla erityisalallaan,
Eximia Valmennuksen asiakkuusjohtaja Jaakko Mikkonen
luonnehtii yrityksen toimintaa.
Kouluttajat ja
valmentajat
edustavat laajaa
osaamiskenttää.
-Palvelumme räätälöidään
aina juuri kunkin asiakasorganisaation tilanteen ja tarpeen
mukaiseksi. Kauttamme voi
hankkia asiantuntemusta ja
näkemystä lähes mille tahansa liike-elämän osa-alueelle
juridisista ja liiketalouden kysymyksistä aina organisaatiopsykologiaan ja esiintymis- ja
viestintätaitoihin. Osaavat kouluttajamme ja valmentajamme
ovat käytössäsi lyhyistä luennoista ja pienryhmätilaisuuksista aina laajoihin organisaation
kehitysohjelmiin. Kouluttajan
voi tilata joko yksittäiseen
koulutuspäivään tai osaksi
suurempaa tutkintokoulutusta,
Mikkonen kertoo.
- Asiantuntijamme toimivat
kouluttajina, opettajina ja luennoitsijoina mm. aikuiskoulutuskeskuksissa, toisen asteen
oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja muissa koulutusorganisaatioissa. Lisäksi
teemme yhteistyötä yritysten,
liittojen sekä järjestöjen kanssa.
Esimerkiksi Suomen suurimmat aikuiskoulutuskeskukset
luottavat Eximia Valmennukseen, Mikkonen mainitsee.
Palautteemme
säännöl­lisesti
erinomaista tasoa
-Ei ole sattumaa, että koulutukseen ja henkilöstön jatkuvaan kehittämiseen panostavat organisaatiot menestyvät
kaikkein parhaiten. Osaaminen
ei ole kiinni onnesta, vaan
henkilöstön suunnitelmallisesta
kehittämisestä. Kouluttajamme
ovat osa Eximian laatuprosessia, jossa kaikkien kouluttajien
Kuntosali, ryhmäliikunta, palloilusalit
– kulunvalvonta
haltuun Kulkurilla!
Haluatko työntekijöiden keskittyvän asiakaspalveluun ja
myyntiin vai avaamaan ovea?
Kulkuri auttaa tehostamaan toimintaa ja suuntaamaan voimavarat oikein ja hallitusti. Ratkaisujamme ovat mm.:
• ovenavaus RFID ja Mg-tekniikalla, myös netin yli
• asiakashallinta, erilaiset käyttäjäoikeudet eri vuorokaudenaikoina eri hinnoittelulla
• videovalvonta ja asiakastunnistaminen
• vuoronvaraus internetissä tai paikallisesti
Kuntakohteita mm. Karvia, Laukaa, Loviisa, Ilmajoki, Iitti ja
Kankaanpää.
Kulkuri toimii yhteistyössä Polarin kanssa
Club Management-saleissa Suomessa
ja Ruotsissa.
nut
Kulkurin on valin
aikkaa!
jo 300 liikuntap
Sovik Oy
Alasinkuja 2, 52300 Ristiina
Puh. 015-8661235
[email protected]fi
www.sovik.fi
palautetta seurataan aktiivisesti
ja uudet kouluttajat testataan
näyteluennolla. Palvelumme
sisältävätkin aina laatutakuun.
-Kouluttajiemme asiantuntemus, esiintymistaito sekä heidän käyttämänsä materiaali on
arvioitu erinomaisiksi Eximia
Valmennuksen jokaisena toimintavuotena, alkaen vuodesta
2005. Palautteissa arvioidaan
koulutuksiemme eri osa-alueita
asteikolla 1-5.
Vuoden 2011 palautteissa
suurin kiitos kohdistui kouluttajiemme asiantuntemukseen
(4,55) ja esiintymistaitoon
(4,49). Myös materiaalien laatu arvioitiin erinomaiseksi
(4,23). Asiakkaamme ovat
olleet ehdottoman tyytyväisiä saamaansa koulutukseen
myös tänä vuonna. Me Eximia
Valmennuksella olemme yhdessä kouluttajiemme kanssa
sitoutuneet jatkamaan yhä korkeammalla laatutasolla myös
tulevaisuudessa, Jaakko Mikkonen korostaa.
Eximia Valmennus
09 2727 130
[email protected]
eximia.fi
www.eximiavalmennus.fi
!
Valmennustiimi Eximia Oy on perustettu
vuonna 2000 kahden naisen voimin. Yhtiö on
kasvanut voimakkaasti perustamisvuodesta
lähtien, kasvun yhä jatkuessa. Eximia Valmennus on Suomen laajimman yliopistoihin
ja korkeakouluihin hakeville suunnattujen
valmennuskurssien tarjoajan Valmennustiimi
Eximia Oy:n liiketoimintayksikkö. Valmennustiimi Eximia valmentaa vuosittain tuhansia nuoria
onnistumaan elämänsä tärkeimmissä kokeissa.
Vuonna 2005 yrityksessä tehtiin uusi strateginen
päätös ja perustettiin Eximia Valmennus. Eximia Valmennus tarjoaa palveluja kaikille kouluttajia ja koulutuspalveluja käyttäville organisaatioille ympäri Suomea.
Sopimus kanssamme varmistaa laadukkaat koulutukset
kustannustehokkaasti ja vaivattomasti.
Laatua ja vaikuttavuutta
palveluihin – Tasa-arvon
kehittämistä toimivasti
Päättäjä, tiedätkö mitä hyötyä tasa-arvo ja moninaisuus tuovat
kunnallesi? Tasa-arvo ja moninaisuus parantavat henkilöstön
hyvinvointia sekä palvelujen laatua ja vaikuttavuutta.
Tiedätkö, toteuttaako kuntasi tasa-arvolakia? Onko kunnassasi
käytössä henkilöstöpoliittinen ja toiminnallinen tasaarvosuunnitelma? Tasa-arvolaki edellyttää näitä suunnitelmia.
WoM Oy tarjoaa tasa-arvo- ja moninaisuuskoulutusta ja
konsultointia julkiselle sektorille. WoM:illa on monipuolinen
kokemus kuntien ja valtion organisaatioiden koulutuksesta ja
konsultoinnista.
Ota yhteyttä!
Lue lisää WoM:in nettisivuilta, josta löytyy myös tietoa ja
oppaita: www.wom.fi
WoM World of Management Oy
Erottajankatu 11 B 11, 00130 Helsinki
puh. 040 553 8878 (Sinikka Mustakallio)
tai toimisto (09) 6813 9080
[email protected]
www.wom.fi
6
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Rohkeutta kuntien palvelutuotantoon
Kuntien palvelutuotanto
on suuren haasteen edessä väestön ikääntymisen
ja työvoiman vähentymisen vuoksi. Samaan
aikaa kuntien taloudellinen liikkumavara pienenee. Kunnissa tulee
parantaa palveluiden
tuottavuutta sekä etsiä
uusia tapoja ja kumppaneita palvelutuotantoon.
Palveluprosesseja tulee
uudistaa hyödyntäen yksityistä sekä kolmatta
sektoria kuntalaisten
palvelujen tuottajina entistä enemmän.
Hallittu muutos tarvitsee
selkeät suuntaviivat kuntien
palvelumarkkinoiden kehittyessä. Selkeät linjat ovat myös
tärkeä viesti pk-yrityksille, jotka miettivät jatkuvasti mikä on
kuntien tahtotila, kyky sitoutua
yhteistyöhön ja ostaa palveluita
yrityksiltä. Kuntien kanssa
yhteistyötä tekevät ja yhteistyötä suunnittelevat yritykset
odottavat kunnilta linjavetoja,
sillä ne osaltaan antavat varmuutta investoida ja kehittää
yritystoimintaa.
Palvelustrategialla voidaan
ohjata palveluiden järjestämistä, palveluverkkojen ja
palveluiden laatua. Samalla
sillä linjataan kunnan palvelurakenteen ja palvelutuotannon
kehittämistä. Palvelustrategian
perspektiivin tulee olla riittävän pitkällä, sen aikaväli on
oltava yhtä valtuustokautta
pidemmällä.
Hyvä palvelustrategia on
ytimekäs ja linjakas, josta käy
selville kunnan tavoitteet ja
linjat palvelujen tuottamiselle
ja palvelutuotannon kehittämiselle. Palvelustrategissa tulee
linjata mitä palveluita kunta
tuottaa, mitä ei ja mihin keskitytään. Eli selkeät linjaukset
karsittavista palveluista ja palveluista, joita vahvistetaan. Palvelustrategian tulisi määrittää
selkeät linjaukset palveluiden
järjestämis- ja tuotantotavoista
ja palveluprosesseista. Samalla
tulee linjata mitä palveluita
tuotetaan itse, mitä yhteistyössä
muiden julkisten toimijoiden
kanssa ja mitä ostetaan ulkopuolelta. Samalla tulisi linjata
miten kehitetään palvelujen
kustannuslaskentaa ja kansalaisten tietoisuutta palveluiden
todellisista kustannuksista.
Palveluseteli
toimii – Jyväskylän
­esimerkki rohkaisee
Vuonna 2009 voimaan astunut palvelusetelilaki mahdollistaa palvelusetelien käytön lähes
kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palvelusetelillä
lisätään asiakkaan valinnanmahdollisuuksia. Laki antaa
kunnille melko vapaat kädet
kehittää omannäköisiään palvelusetelikäytäntöjä.
Palvelusetelit tuovat selviä
hyötyjä asiakkaille. Asiakas voi
setelin avulla valita itse palveluntuottajansa ja saa näin aina
haluamaansa laatua sopiviksi
katsomillaan kustannuksilla.
Lisäksi setelit lisäävät tarjontaa. Näin palveluiden laatu,
saatavuus ja kustannustaso
paranevat kilpailun myötä.
Jyväskylän kaupungissa on
tehty määrätietoista työtä palvelusetelijärjestelmän kehittämiseksi jo vuosia. Äskettäin
Jyväskylän kaupunki julkaisi
tietoja palvelutuotannostaan,
joka todistaa, että palvelutuotanto palvelusetelien avulla on
tehokasta.
Jyväskylän kaupunki on laskenut oman palvelutuotantonsa
todelliset kustannukset. Jyväskylän palvelusetelijärjestelmässä on mukana 200 yritystä.
Markkinoilla toimii isoja ja pieniä yrityksiä ja kilpailu toimii.
Jyväskylässä käytetään palveluseteleihin 10 miljoonaa
euroa vuodessa, joka on vain
pari prosenttia kaupungin sosiaali -ja terveystoimen budjetista. Jyväskylän kaupungin
laskelmien mukaan tuo 10
miljoonan palvelutuotanto palvelusetelijärjestelmällä omana
tuotantona tehtynä olisi maksanut 12 miljoonaa. Jyväskylän
kaupungin laskemien mukaan
palvelusetelijärjestelmä tuottaa
selviä kustannushyötyjä mm.
päivähoidossa 10 prosenttia,
avosairaanhoidossa 74 prosenttia ja lasten tilapäisessä
kotiavussa jopa 102 prosenttia.
Ennen muuta Jyväskylässä
kuntalaiset ovat tyytyväisiä.
Palvelut pelaavat, vaihtoehtoja on tarjolla ja markkinat
toimivat. Valinnanvapauttahan
kuntalaiset haluavat, eivät ideologia kiistoja siitä kumpi on
parempi, julkinen vaiko yksityinen. Kumpaakin tarvitaan
kehittämään ja kirittämään
toisiaan.
Kari Jääskeläinen
Suomen Yrittäjät
Elinkeinoasioiden
päällikkö
[email protected]
yrittajat.fi
Kari Jääskeläinen, Suomen Yrittäjät,
Elinkeinoasioiden päällikkö
Valokuvaaja: Sini Pennanen
Aktiivista arkea!
Kuurojen Palvelusäätiö tarjoaa palveluasumista,
kotipalveluita sekä työ- ja päivätoimintaa
viittomakielisille kuuroille, kuurosokeille ja eri
kommunikaatiomenetelmiä käyttäville henkilöille.
Eri puolilla Suomea toimivat palvelukeskukset
tarjoavat viittomakielisen yhteisön,
moniammatillista apua sekä turvallista ja
virikkeellistä arkea.
Rica kokoustila ja auditoriokalusteet asennettuna.
• Testatusti toimivat ratkaisut
• Paloturvalliset kankaat ja materiaalit
• Palkittua Designia
• Kestävyyden tuomaa taloudellisuutta
• Auditorioiden saneeraukset
ja kuntotarkastukset
Tutustu myös www.selka.fi
julkitila- ja ravintolakalustemallistoon!
Kysy lisää:
Jussi Pohjola
[email protected]fi
puh. 044 256 8878
www.kuurojenpalvelusaatio.fi
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
7
Kouvolaan ainutlaatuinen Ratamo-keskus
Kotiharjuun, Kouvolan keskustan tuntumaan rakennetaan ainutlaatuinen Ratamokeskus. Ratamo-keskus tulee olemaan koko
kaupungin elinvoimaisuuden avaintekijä,
joka tarjoaa ensiluokkaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Ratamo-keskus on enemmän
kuin sairaala, sillä siihen yhdistetään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon
lisäksi sosiaalipalveluja. Se on ensimmäinen
rakennus Suomessa, joka on suunniteltu
integroidulle toiminnalle.
Ratamo-keskus on oleellinen osa uudistuvaa Kouvolan
sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelurakennetta, jolla vahvistetaan niin sosiaalihuollon
ja terveydenhuollon kuin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden ja palveluketjujen yhteensovittamista. Tämä tukee valtakunnallisia
sosiaali- ja terveydenhuollon
kehittämistavoitteita ja on kaupunkistrategian mukaisesti keskeisin kehittämishanke Kouvolassa. Projektin aikataulutavoite
on, että RATAMO – keskus on
hyväksytysti käyttöönotettu
vuonna 2017.
Projektin ulkopuolelle on
rajattu vanhojen kiinteistöjen
käyttö sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkkoon
liittyvät muut ratkaisut, kuten
palvelubussit ja terveyskioskit.
Nämä kuuluvat kaupungin Hyvinvointipalvelujen toimialan
kehittämistoimintaan.
Ratamo1 -projekti vastaa
Ratamokeskuksen palvelujen
ja rakentamisen suunnittelusta
ja toteutuksesta.
Kouvolan suurin kehittämishanke Ratamo 1 tähtää
perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä sosiaalipalvelujen yhdistämiseen yhdeksi
toimivaksi kokonaisuudeksi.
Ratamo 1 -projekti jatkaa Kouvolan terveyspalvelut -hankkeessa (KoTePa -hanke) tehtyä
kehittämistyötä.
!
Ratamo vie
tulevaisuuteen
- RATAMO – keskus toimintamalli tarkoittaa laajaa
sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluintegraatiota, jossa
Pohjois-Kymen sairaalan ja terveyskeskussairaalan toiminnot
on yhdistetty ja erikoissairaanhoidon lisäksi on merkittävä
määrä perusterveydenhuollon
sekä sosiaalitoimen palveluja.
Uudet palveluprosessit tarkoittavat asiakaslähtöisiä potilaan
palvelutarpeen ympärille luotua
joustavaa, laadukasta, oikeaaikaista palvelukokonaisuutta,
jossa huomioidaan palveluprosessien sujuvuus ja tukipalveluiden kattavuus, Ratamo1
-hankkeen projektipäällikkö
Sirpa Mäntynen kertoo.
-Ratamossa sosiaalitoimen,
perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut ovat
yksi kokonaisuus. Näin luodaan
edellytykset saumattomille
palveluketjuille ja vähennetään asiakkaiden pompottelua.
Lähipalveluina toteutettavilla
sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla on olennainen
merkitys väestön kokemalle
hyvinvoinnille. Tulevaisuuden lähipalveluja ovat myös
sähköiset, liikkuvat ja kotiin
tarjottavat palvelut, Mäntynen
sanoo.
Julkishallinnon palveluiden
tuottavuus, laatu ja vaikuttavuus ovat olleet viime vuosina
Projektin tavoitteet ja tarkoitus
Hankkeessa
1) yhdistetään sosiaalipalvelut, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito asiakaslähtöiseksi palvelujärjestelmäksi.
2) suunnitellaan moderni sairaala/terveysasema/sosiaalipalvelu-keskus, jossa on hyvät
työskentelyolosuhteet, kannustava työilmapiiri
ja korkea tutkimus- ja hoitoteknologiataso.
paljon huomion keskipisteenä.
Professori Raimo Lovion ja
tutkija Sirkku Kivisaaren
mukaan uudistusten suuntia ei
haeta enää yksinomaan uuden
julkisjohtamisen opeista tai
julkisten palveluiden karsimisesta vaan myönteisestä
lähtökohdasta.
-Ikärakenteesta johtuva palvelutarpeen kasvu ja taloudellisten resurssien rajallisuus
edellyttävät toiminnan painopisteen siirtämistä korjaavasta toiminnasta ennaltaehkäisevään. Hoito on muuttunut
enemmän avohoitopainotteiseksi, jossa on kuntouttava ote,
Mäntynen kertoo.
-Kouvolan kaupungissa aloitettiin aktiivinen sosiaali- ja
terveyspalveluiden kehittäminen vuonna 2008 palvelujen
turvaamiseksi alueella, jonka
väestö on vanhusvoittoista.
Kehittämisen tavoitteena on
laadukkaiden, asiakaslähtöisten
ja kustannustehokkaiden palveluiden kehittäminen, perusterveydenhuollon vahvistaminen, perusterveydenhuollon ja
erikoissairaanhoidon parempi
yhteistyö, työnjakoa, teknologiaa ja osaamista parantamalla. Myös sosiaalipalveluiden
kehittämisessä ja sosiaalityön
ja terveydenhuollon yhteistyön suunnittelussa on ollut
sama periaate, Sirpa Mäntynen
luonnehtii.
Uudistuva
­palvelurakenne –
terveyspalveluista
kokonaisvaltaiseen
hyvinvointiin
RATAMO1-projektissa innovaatioiden syntymistä voidaan
edistää huomioimalla projektisuunnittelussa ja toteutuksessa
eri näkökulmat.
Terveydenhuollon toimintaympäristö muuttuu hoitoprosessien kehittyessä ja toiminnan
muuttuessa väestön ikääntymisen ja kehittyvien hoitomenetelmien johdosta. Tämä uhkaa
lisätä jo ennestään korkeita
terveydenhuollon kustannuksia.
Logistiikan kehittäminen, eli
potilas-, henkilöstö- ja materiaalivirtojen optimointi, on yksi
keino hallita näitä kustannuksia. (Paavilainen 2008, 2-4).
Potilasvirta tarkoittaa potilaan
etenemistä eri toimijoiden tai
toimintojen välillä. (Väihinpää
2009, 8).
Pauling (2003) on Paavilaisen (2008, 5) mukaan arvioinut,
että jopa 30–50 % sairaalan
-Ratamo-keskuksen tuloaula tulee olemaan avara, valoisa ja miellyttävä. Odotustilat sijaitsevat aulan yhteydessä. Asiakkailla on omat kulkureittinsä, ja henkilökunta liikkuu pääosin
omia reittejään. Tilat ovat muunneltavissa tarpeen mukaan. Keskuksen suunnittelussa on
kuunneltu henkilöstön asiantuntemusta mm. tilojen sijainnin, materiaali- ja potilasvirtojen
liikkumisen sekä lähekkäin sijoitettavien toimintojen osalta, Ratamo1 -hankkeen projektipäällikkö Sirpa Mäntynen kuvailee.
Kuvien copyright: Kouvolan kaupunki
kustannuksista liittyy jollakin
tavoin logistisiin toimintoihin
eli potilas- ja materiaalivirtoihin sekä niiden hallintoihin.
Näitä kustannuksia voitaisiin
merkittävästi vähentää soveltamalla logististen virtojen parhaita käytäntöjä. Yksi
merkittävimmistä keinoista
on suunnitella sairaalan tilat
siten, että ne tukevat logistisia
ratkaisuja. Paavilaisen (2008,
5) mukaan sairaalan logistiikan
kehittämisessä on ensiksi luotava käsitys sairaalan potilas- ja
materiaalivirroista ja niiden
volyymeistä ja ongelmista.
Yksi merkittävimmistä kei-
!
Ratamo hyvinvointipalvelut
• Uudistuva palvelurakenne – terveyspalveluista
kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin
• Sosiaali- ja terveyshuolto sekä
erikoissairaanhoito toimivat saumattomasti
asiakkaan tarpeen mukaan
• Ratamo-keskus uudisrakennus
• Yhden luukun periaate – sujuva hoitopolku
noista tehostaa toimintaa on
optimoida järjestelmän potilas-,
henkilöstö- ja materiaalivirrat.
Jokainen ”turhaan” sairaalassa
makaava potilas aiheuttaa kustannuksia ja varaa/vie paikan
seuraavalta hoidon tarvitsijalta.
Jokainen lääkärin siirtyminen
paikasta toiseen on pois lääkärin kliinisestä työpanoksesta.
Jokainen turha kalliita hoitovälineitä tai lääkkeitä sisältävä
varasto tai välivarasto kasvattaa
toimintaan sitoutuvaa omaisuutta. (Paavilainen 2008, 4).
Yhteystiedot:
Annikki Niiranen apulaiskaupunginjohtaja
puh. 020 615 3101, annikki.niiranen @kouvola.fi
Kouvolan kaupunki • Hyvinvointipalvelut • Hyvinvointipalveluiden johto
Torikatu 10, 4. krs • PL 85, 45101 Kouvola
www.kouvola.fi
Sirpa Mäntynen projektipäällikkö
puh. 020 615 8008, sirpa.mantynen @kouvola.fi
Kouvolan kaupunki• Hyvinvointipalvelut • Ratamokeskus projekti
www.kouvola.fi
http://www.kouvola.fi/index/aikuisvaestolle/tietoakouvolasta/kehityshankkeet/ratamo1.html
8
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Stara
Viihtyisän ja turvallisen
kaupunkiympäristön rakentaja
Stara on Helsingin kaupungin oma rakentamispalvelu – rakentamisen, ympäristönhoidon ja logistiikan
moniosaaja. Stara on kaupungin virastojen joukossa
uusi tulokas, mutta Staran juuret ulottuvat vuonna
1878 perustettuun Helsingin rakennuskonttoriin asti.
-Stara on tuottajavirasto, joka
toimii liiketaloudellisella periaatteella. Tuotamme Helsingin
kaupungin tarvitsemia palveluja. Rakennamme ja hoidamme
katuja ja puistoja, korjaamme
rakennuksia, hoidamme luonnonmukaisia alueita sekä tarjoamme logistiikan ja teknisen
alan palveluja, toimitusjohtaja
Timo Martiskainen määrittelee Staran toimintaa.
-Vuoden 2009 alusta olemme
pitäneet Stadista huolta omana
virastona ja vuodesta 2010
toimineet nimellä Stara. Olemme yhdessä luoneet toimivan
ja tehokkaan kokonaisuuden,
joka on lunastanut paikkansa
Helsingin kaupungissa, Martiskainen toteaa.
-Huolehdimme Stadista noin
1 600, kesäisin jopa yli 2 000
ammattilaisen voimin. Virastomme liikevaihto on noin 240
miljoonaa euroa (v. 2012).
Suurimpia asiakkaitamme ovat
rakennusviraston katu- ja puisto-osasto, kiinteistöviraston
tilakeskus, HKR-rakennuttaja
sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän
vesihuolto.
-Toimintamme on hyvin
monialaista. Staran liiketoimintayksiköt jakautuvat seitsemään osastoon: kaupunkitekniikan rakentaminen, kaupunkitekniikan ylläpito, raken-
nustekniikka, ympäristönhoito,
geopalvelu ja logistiikka sekä
hallinto-osasto, joka koordinoi
kaikkea toimintaa matriisin
omaisesti tukipalvelu-yksikkönä , Martiskainen esittelee.
Kehitystä kaupunki­
laisten eduksi
Viime vuoden hankkeista
Martiskainen mainitsee esimerkiksi kävely- ja pyöräilyreitti
Ruoholahden ja Töölönlahden
yhdistävän Baanan.
-Myös designvuosi näkyi
Staran toiminnassa. Staralaiset
rakensivat kehuja niittäneen Paviljongin ja muotoilivat nuorten suunnitelmat komeiksi
kukkakuutioiksi. Tuoreet ideat
pääsivät lentoon kokemuksen,
käytännön viisauden ja käden
taitojen siivittäminä.
-Uuden toimintavuoden työkohteita ovat muun muassa
Vanhan kauppahallin peruskorjaus, Etelä-Hermannin ja
Arabianrannan kadut, Stadin
ammattiopisto, Herttoniemen
teollisuusalueen kunnallistekniikka ja kadut, Kirkonkylän
väistöpäiväkoti Malmilla, Myllypuron vanhustenkeskus,
Ravintola Leijonakortteli,
Viikinojan puisto, Myllypuron
voimalaitoskorttelin kadut ja
keskustan puisto, Naulakallion
hoito- ja kasvatuskoti ja Pirkkolan liikuntapuisto, Martiskainen
luettelee.
- Helsingin Tukkutorin alueella tehdään elävöittämishankkeita Museoviraston tarkkojen ohjeistusten mukaisesti.
Lisäksi olemme saneeranneet
Helsingin työterveyskeskuksen
ison kiinteistön, Helsinginkatu
24, josta saimme erittäin hyvää
palautetta, Martiskainen kertoo.
Yksi erikoinen rakennustekninen kohde oli ruotsinkielisen koulun Staffansby
lågstadieskolan saneeraus. Lisäksi Martiskainen mainitsee
Sofiankadun panimoravintolan
Bryggerin keväällä valmistuneen saneerauksen.
Kaupunkitekniikan rakentamisen puolelta Martiskainen
mainitsee mm. Kalasataman
alueen pohjarakentamisen ja
aluerakentamisen.
-Kehä 1 varrella Lallukan
asuntoalueella on tehty pohjarakentamista, samoin Kivikon alueella. Itä-Helsingissä
olemme rakentaneet Jokeriliikenteen joukkoliikenneväylää. Pitkäaikainen, mittava
hanke on Jätkänsaaressa, jossa
Stara on ollut vahvasti mukana
sekä pohjarakentamisessa että
katujen rakentamisessa. LänsiMetron rakentamisessa Stara
on ollut geopalvelun osalta
mukana. Kustannustehokkuutta
on lisännyt se, että metrotunnelista louhittua kivimurskaa
Staran toimitusjohtaja Timo Martiskainen.
on pystytty hyödyntämään Jätkänsaaren rakennustyömaalle,
Martiskainen kertoo.
Menestystekijät­
– avaimet
uudistumiseen
-Viimeisen parin vuoden
aikana olemme päivittäneet
strategiaamme.
Vuoden aikana ja etenkin
vuoden lopussa toteutimme organisaatiossamme uudistuksia,
joiden vaikutus näkyy tulevaisuudessa kaikessa toiminnassa.
Päivitetyt menestystekijämme
ovat varmistamassa sen, että
Stara on halutuin palveluntuottaja ja työnantaja myös
tulevaisuuden kiristyvässä toimintaympäristössä. Mutta tässä
työssä voimme todella onnistua
vain hyvässä kumppanuudessa
asiakkaidemme ja kaupunki-
laisten kanssa, Martiskainen
toteaa.
-Staran strategisena tavoitteena on kehittyä toiminnallisesti
tehokkaana palveluntuottajana,
joka toimii liiketaloudellisesti
omakustannusperiaatteella ja
palvelee asiakkaitaan kilpailukykyisesti.
-Meidän menestystekijöitä
on osaava ja motivoitunut henkilöstö, joka varmistaa sujuvan
palvelu-tuotannon.
Asiakaslähtöinen toimintatapa on keskeinen toimintamme
periaate: etsimme ratkaisuja
asiakkaan tarpeisiin asiakkaan
lähtökohdista käsin. Kehitämme toimintaamme ja kumppanuutta yhdessä asiakkaidemme
kanssa. Hyvin toimivat prosessit luovat mahdollisuudet
henkilöstön onnistumiselle.
Toimintaympäristön jatkuvassa
muutoksessa kaiken on toimittava hyvin ja vastuullisesti,
keskinkertaisuus ei riitä, Martiskainen painottaa.
-Kannustava johtaminen on
perusedellytys työssä jaksamiselle. Palautteen antaminen ja
saaminen ovat henkilöstöjohtamisen keskeisiä elementtejä,
niillä varmistamme onnistumisemme.
Innovatiivinen työote on
tärkeää menestykselle, sillä
tämän päivän suunnitelmat
ja innovaatiot ovat tulevaisuuden arkea. Vahva brändi auttaa erottumaan ja lisää
vetovoimaa. Stara näkyy, ja
meidät tunnetaan ja tiedetään
ammattilaisiksi. Tämä myös
asettaa toiminnalle korkean
vaatimustason, toimitusjohtaja
Timo Martiskainen määrittelee
Staran toimintaa.
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
9
Homeko haittana?
- Hankintajuristit auttavat
sellä huolellisuudella kiinnittäen huomiota asiantuntijuuteen.
Esimerkiksi kilpailuttamalla
rakennusurakat kaksivaiheista
rajoitettua menettelyä hyödyntäen hankintayksiköllä on mahdollisuus valita varsinaiseen
tarjouskilpailuun ehdokkaiden
joukosta ne tarjoajat, joilla on
parhaat edellytykset toteuttaa
rakennusurakka.
Hallitus päätti 28.8. – 29.8.2013 pidetyissä
budjettineuvotteluissa osoittaa sosiaali- ja
terveydenhuollon rakennusten homekorjaushankkeisiin kertaluonteisesti 15 milj. euroa
ja oppilaitosten ja päiväkotien homekorjaushankkeisiin 35 milj. euroa. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan toukokuussa valmistuneen
mietinnön mukaan homeen terveyshaittavaikutukset ovat 450 miljoonaa euroa vuodessa ja
rakennusten korjausvelka on noin 30 – 50 miljardia vuodessa. Luvut ovat järkyttävän suuria.
Homevaurioita on määrällisesti eniten yksityishenkilöiden
omistuksessa olevissa rakennuksissa. Suhteellisesti eniten
homevaurioita on kuitenkin
kuntien omistamissa rakennuksissa. Erityistä huomiota
valiokunta kiinnittää koulujen,
päiväkotien sekä sosiaali- ja
terveydenhuollon rakennusten
heikkoon kuntoon.
Ongelmasta tekee erityisen
vakavan se, että kyseessä on
lasten ja nuorten terveyden
vaarantaminen. Lasten sairastumisriski esimerkiksi astmaan
on suurempi kuin aikuisten.
Homeiset koulut, päiväkodit ja
sairaalat ovat kuntien yhteinen
ongelma, joka vaikuttaa lähes
jokaiseen kotitalouteen Suomessa. Henkilöstö sekä lapset
viettävät merkittävän osan
arkipäivistään koulussa. Näin
ollen koulun sisätilaongelmat
vaarantavat monen ihmisen
työ- ja opiskeluturvallisuuden.
Homeongelma on paisunut
niin suureksi, ettei sitä ratkaista
vuodessa tai kahdessa. Eduskunnan tarkastusvaliokunta
luettelee mietinnössään 14
toimenpidettä. Mukana on kosteudenhallinnan parantamista,
ohjausjärjestelmän uudistamista, säädösten muuttamista,
vastuiden selvittämistä ym.
Oleellista on kuitenkin, että tehtävän suuruudesta huolimatta
sen kimppuun pitää käydä. Sel-
Koulut ja sairaalat ovat vaativia rakennusurakoita, sillä
rakennettaessa tulee huomiota
kiinnittää erilaisiin asioihin
kuin tavallisissa rakennusurakoissa. Jo hankintaprosessissa
tulee asettaa tiukat laatukriteerit
rakennusurakalle. Hankintaprosessissa on syytä kiinnittää
erityistä huomiota tarjoajien
soveltuvuudelle asetettaviin
vähimmäisvaatimuksiin. Rakennusurakoissa tärkeänä osana
laatua on tarjoajan kokemus
vastaavista urakoista sekä
työnjohtajan pätevyys, joita
hankintayksikkö voi käyttää
soveltuvuuden vähimmäisvaatimuksina.
vää on, että vastuukysymyksiä
joudutaan selvittämään myös
oikeudessa.
Homekeskusteluissa keskitytään ensisijaisesti siihen,
kuka on syyllinen ja kuka
maksaja. Hyvin yleistä on myös
aiheesta vaikeneminen. Esimerkiksi opettajia painostetaan
vaikenemaan koulun sisäilmaongelmista. Monet opettajat
pelkäävät jopa menettävänsä
työpaikkansa, mikäli he ottavat
koulun homeongelman esille.
Tilanne on hyvin turhauttava
niin henkilökunnalle, lasten
vanhemmille kuin lapsillekin.
Kannattavampaa olisi keskittyä
siihen, miten ongelma korjataan
mahdollisimman nopeasti.
Homekoulujen ja -sairaaloiden kohdalla on kyse henkilöiden työsuojelusta, johon kuuluu
olennaisena osana kiinteistössä
oleskelevien henkilöiden terveydensuojelu sekä oppilaiden
oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön. Julkiselle
vallalle annetaan perustuslaissa
velvoite huolehtia työvoiman
suojelusta ja edistää väestön
terveyttä. Perusopetuslain mukaan opetuksen järjestäjällä on
vastuu huolehtia oppilaiden
opiskeluympäristön turvallisuudesta.
Kunnan työnantajana tulee ryhtyä toimenpiteisiin homeongelman poistamiseksi.
Asianajaja, KTM Marita Tapola.
Kunnan huono taloudellinen
tilanne ei voi olla tarvittavien
toimenpiteiden esteenä. On
ensiarvoisen tärkeää, että kunta
ryhtyy nopeasti toimiin sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi.
Toisinaan kysymykseen saattaa
tulla esimerkiksi väistötiloihin
siirtyminen, mikä on lasten
terveyden kannalta huomattavasti parempi ratkaisu kuin
homeiseen kouluun jääminen. Päiväkotien ja koulujen
väistötilat voidaan ratkaista
esimerkiksi väliaikaisilla tilaelementtirakennuksilla, jotka
kunta voi joko ostaa omakseen
tai vuokrata tarvittavaksi ajaksi.
Myös tilaelementtien hankinta
tai vuokraus on kilpailutettava
hankintalain mukaisesti. Mikäli
kunnalla on useamman väistötilan tarve tulevaisuudessa, voi
kunta kilpailuttaa tilaelementit
puitejärjestelynä. Tällöin kunta
voi väistötilatarpeen syntyessä
käyttää kevennettyä kilpailutusta eli minikilpailuttaa
tarvittavat tilat puitesopimustoimittajien kesken.
Toisinaan jo alunperinkin
virheellisesti rakennetun koulun korjaamisen sijaan uuden
koulun rakentaminen voi olla
kannattavampaa. Erilaisiin
hätäkorjaustoimenpiteisiin ja
pikaremontteihin uppoaa helposti suuria rahasummia, jotka
menevät kuitenkin hukkaan,
kun ongelmaa ei lopulta saada
korjattua. Vaikeassa tilanteessa
kunnilta tarvittaisiin rohkeita
päätöksiä. Uuden koulun rakentaminen saattaa vaikuttaa
radikaalilta ratkaisulta, mutta
sijoitus puhtaaseen kouluun
on sijoitus lasten ja nuorten
tulevaisuuteen.
Virheistä tulee oppia ja jatkossa kilpailuttaa urakat erityi-
Tärkeänä osana onnistunutta
kilpailutusta ja lopputulosta on
hyvin laadittu urakkasopimus,
jossa on riittävät ehdot laadun
toteutumiseksi. Sopimuksessa
voidaan edellyttää esimerkiksi
tiettyjen materiaalien sekä
rakennustapojen käyttämistä. Sopimuksessa tulee ottaa
huomioon myös urakoitsijan
vastuukysymykset, jolloin urakoitsijalla on jo tarjousta tehdessään tieto siitä, mitä tilaaja
haluaa ja mitä urakoitsijalta
edellytetään.
On kestävän kehityksen mukaista rakennuttaa koulu, jota
homeongelmat eivät vaivaa
tulevaisuudessa. Siksi jo urakoitsijoiden kilpailuttamisessa
on tärkeää turvautua asiantuntijoiden apuun. Onnistuneella
kilpailutuksella ja huolellisesti
laaditulla urakkasopimuksella
voidaan ennaltaehkäistä tulevaisuuden ongelmia.
Homekoulujen korjaukset
ja uusien rakentaminen on
järkevintä toteuttaa laskusuhdanteen aikana, jolloin voidaan
hyödyntää rakennusurakoiden
työllistävä vaikutus. Lisäksi rakennusurakka voidaan pilkkoa
pienemmiksi urakoiksi, sillä
tällöin myös pienet yritykset
voivat osallistua tarjouskilpailuun.
Hyödynnä oikea ajankohta
ja toteuta homeen vaatimat investoinnit nyt. Konsultoi omaa
Hankintajuristiasi - laitetaan
syksyn hankinta-asiat kuntoon
heti!
Suomen Hankintajuristit
Asianajotoimisto Oy
Marita Tapola
+348 44 5566 333
[email protected]
Onko tarjous
hylättävä
vai ei?
Tarjouskilpailuissa vastaanotetaan säännönmukaisesti puutteellisia tarjouksia. Velvoittaako
tarjouksessa oleva puute hankintayksikköä hylkäämään tarjouksen? Oikeuttaako tarjouksen
puutteellisuus hylkäämään tarjouksen?
Oikeuskäytännössä tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuus
on yksi tyypillisimmistä valitusperusteista. Valitukset viivästyttävät hankintapäätöksen täytäntöönpanoa. Haluamme tarjota välineitä tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden arviointiin
teoksen ”Tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus” (kirjoittaja:
Marita Tapola, kustantaja Sanoma Pro Oy 2012) avulla. Teoksen voitte ostaa hyvin varustetuista kirjakaupoista tai kätevästi
suoraan Sanoma Pron verkkokaupasta osoitteesta: http://sanomapro.fi/sanomapro/tarjouksen-tarjouspyynnonmukaisuus/
Esimerkiksi markkinaoikeuden tapauksessa MAO:292/13
hankinnan kohteena ovat olleet Virve-päätelaitteet, päätelaitteisiin liittyvät tarvikkeet sekä huoltopalvelut ja tarvittavat
ohjelmointityökalut. Valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut,
ettei sen tarjoama päätelaite täytä tarjouspyynnön liitteen 1
kohdassa 1.2 edellytettyä pakollista vähimmäisvaatimusta
”The offered radio terminal shall support imminent call disconnection (with UI) as specified in TTR001-01” merkitsemällä
lomakkeeseen ”non-compliant”. Markkinaoikeus katsoi, että
hankintayksikkö oli menetellyt oikein sulkiessaan valittajan
tarjouksen tarjouskilpailusta.
Haluatko vastaanottaa tietoa ajankohtaisista asioista julkisissa hankinnoissa? Seuraamme viikoittaisissa uutiskirjeissämme markkinaoikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden
viimeaikaisia oikeustapauksia. Voitte tilata maksuttoman
uutiskirjeemme sähköpostiosoitteesta [email protected]
10 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Sastamalasta uuteen Sastamalaan
Sastamala toimi aikoinaan suurena kirkkopitäjänä, jonka reunat
hipoivat Pohjanmaan
lakeuksia. Ensimmäinen
maininta Sastamalasta
löytyy vuodelta 1303 eli
710 vuotta sitten.
Nykyinen Sastamalan
kaupunki aloitti toimintansa vuoden 2009 alussa, jolloin Vammalan
kaupunki sekä Mouhijärven ja Äetsän kunta
yhdistyivät. Kiikoisten
kunta puolestaan yhdistyi Sastamalan kaupunkiin vuoden 2013 alusta.
muille sopimuskunnille. Kiikoisten yhdistyttyä Sastamalaan ainoana sopimuskuntana
yhteistoiminta-alueella on tällä
hetkellä Punkalaitumen kunta.
-Sastamalan kaupunki on
parhaillaan uudistamassa kaupunkikonsernin strategiaansa,
joka ulottuu vuoteen 2020 asti.
Nykyinen visio ”Kasvun Sastamala” eli mitä me haluamme
olla strategiakauden päättyessä
on samalla saamassa uuden
muodon. Uuden strategialuonnoksen mukaan ”Sastamala on
rohkea edelläkävijä ja osaava
kunnallisten toimintatapojen
uudistaja”, Sastamalan kaupungin kehittämisjohtaja Tapio
Rautava esittelee.
-Kaupungin arvoina tähänastisessa strategiatyössä ovat
esille nousseet rohkea realismi,
osaava uudistuminen, yhteistyön voima, elinvoimaisuus ja
asukkaiden hyvinvointi. Strategisina valintoina, eli missä
meidän pitää onnistua, on otettu
voimakkaimmin esille elämänhallinnan edistäminen, turvallinen kasvun ja opin polku,
Sastamala on laaja noin
25.700 asukkaan maaseutukaupunki Lounais-Pirkanmaalla
Tampereen keskusseudun vaikutusalueella. Kaupunki on
pinta-alaltaan hyvinkin laaja,
yhteensä 1.532 km2. Kaupungin
etelärajalta pohjoisrajalle on
linnuntietä 63 km ja länsirajalta
itärajalle 41 km.
Kaupunki muodostuu Sastamalan ydinkeskustasta Vammalasta ja entisistä Keikyän,
Kiikan, Kiikoisten, Karkun,
Mouhijärven ja Suodenniemen
kuntakeskuksista. Kaupungin
sijainti Tampereen, Turun ja
Porin muodostamassa kolmiossa hyvien liikenneyhteyksien
varrella valtateiden 11 ja 12
sekä Pori-Tampere –rautatien
halkomana lähellä kasvukeskuksia luo erinomaiset puitteet
alueen edelleen kehittymiselle.
Sastamala julistautui Suomen kirjapääkaupungiksi tammikuussa 2013. Kaupungin
kirjallisen kulttuurin juuret ovat
vahvat. Vuosittain järjestetään
valtakunnalliset Vanhan kirjallisuuden päivät, ensi vuonna jo
30. kerran.
yritystoiminnan edellytysten
luominen, vetovoiman vahvistaminen ja tasapainoinen talous,
Rautava määrittelee ja jatkaa:
ja mitkä hajautetusti lähellä
kuntalaisia samalla hyödyntäen
sähköisiä palveluja,Tapio Rautava toteaa.
-Strategia valmistuu syksyn
kuluessa ja kaupunginvaltuusto
hyväksyy sen näillä näkymin
marraskuun kokouksessaan.
Strategiatyön ohessa laaditaan
myös hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaa, joka rakentuu viiden toimenpideohjelman
avulla.
-Parhaillaan Sastamalassa
otetaan käyttöön toimintajärjestelmää, jolla mahdollistetaan
kattava ja integroitu toiminnan johtaminen ja seuranta.
Järjestelmäksi on valittu IMS
Toimintajärjestelmä. Tavoitteena on valitun järjestelmän
avulla kehittää toimintaa entistä
yhtenäisemmäksi ja läpinäkyvämmäksi lisäten prosessien
sujuvuutta ja laadunhallintaa,
Rautava selvittää.
Palvelujen
­kehittäminen
ja ­toiminnan
ohjaaminen
-Taloudellinen toimintaympäristö, tietoyhteiskuntakehitys
ja ikääntyminen ovat suuria
haasteita myös Sastamalassa.
Varsinkin sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntä kasvaa.
Omat haasteensa asettavat
lisäksi palvelujen yhteensovittamiseen ja järjestämiseen
liittyvät kysymykset uuden
Sastamalan kuntakeskusten
alueella: mitkä palvelut on
tarkoituksenmukaisinta ja tehokkainta tuottaa keskitetysti
-Kaupungin strategiatyön
rinnalla päivitetään kaupunkirakennesuunnitelmaa. Se on
ohjeellisena noudatettavaksi ja
huomioon otettavaksi laadittava
suunnitelma valmisteltaessa kaupungin maankäyttöä,
maanhankintaa, toimintojen
ja palvelujen sijoittamista,
palveluverkkoja ynnä muita
vastaavia asioita koskevaa päätöksentekoa, kehittämisjohtaja
Tapio Rautava kertoo.
Sastamalan kaupungin kehittämisjohtaja Tapio Rautava.
Kuvaaja Tauno Santaoja.
Sastamalan
­kaupunkikonserni
ja uusi strategia
Sastamalan kaupunki toimii
prosessiorganisaationa, jossa
on kolme ydinprosessia: kasvu
ja kulttuuri, yhdyskunta ja
ympäristö sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Sastamalan Vesi
ja Työterveys Akaasia toimivat
sisäisen konsernin liikelaitoksina. Ulkoiseen konsernikokonaisuuteen kuuluu palveluja tuottavina tytäryhtiöinä Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy,
Sastamalan Tukipalvelu Oy,
Sastamalan Ruoka- ja Puhtauspalvelut Oy, Sastamalan Lämpö
Oy ja Sastamalan Vuokratalot
Oy. Konsernihallinto toimii
kaupunkikonsernin johtamis- ja
ohjausprosessina.
Konserniin kuulumattomina kaupunkilaisille palveluja
tuottavina kuntayhtymämuotoisina yhteisöinä toimivat
muun muassa Pirkanmaan
sairaanhoitopiiri ja Sastamalan
koulutuskuntayhtymä.
Vuoden 2012 alusta sosiaalija terveyspalvelujen yhteistoiminnassa siirryttiin kuntayhtymästä vastuukuntamalliin,
jossa Sastamala vastuukuntana
tuottaa kyseiset palvelut yhteistoimintasopimuksen mukaisesti
Kuva Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päiviltä.
Kuvaaja Katrin Havia.
Toimiva kilpailu tehostaa julkista taloutta
Julkisten palvelujen tarve
lisääntyy jatkuvasti väestön
ikääntyessä. Tämän vuosikymmenen loppuun mennessä
meillä on Suomessa enemmän
eläkeläisiä suhteessa työikäisiin
kuin missään muussa EUmaassa. Sosiaali- ja terveyspalvelut nielaisevat jo nyt yli
puolet kuntien menoista, eikä
tilannetta ainakaan helpota se,
että huoltosuhde heikkenee
jatkossa ennätystahtia. Samaan
aikaan kunnista jää työntekijöitä eläkkeelle sellaista tahtia, että
kuntien pitäisi tulevaisuudessa
imeä palvelukseensa kaksi
kolmasosaa työmarkkinoille
tulevista.
Haastavalle yhtälölle on tehtävä jotain, ja tehdäänkin. Hallitus on käynnistänyt mittavan
kuntauudistuksen, jonka jäljiltä
kuntien lukumäärä tullee pienenemään huomattavasti nykyisestä. Samanaikaisesti jatketaan
sosiaali- ja terveydenhuollon
sekä kuntien valtionosuusjär-
jestelmän uudistamista. Ensi
vuoden talousarvion yhteydessä hallitus julkisti myös
toimenpiteensä rakenteellisiksi uudistuksiksi. Julkisen
palvelutuotannon tuottavuutta
halutaan parantaa muun muassa
vähentämällä kuntien tehtäviä,
hyödyntämällä paremmin tietotekniikkaa ja selvittämällä
vaihtoehtoisia rahoitusmalleja.
Aiheellisia pohdintoja kaikki tyynni. Esimerkiksi paljon
palstatilaa saanut kuntauudistus voi poistaa kehitystä
jarruttavia keinotekoisia rajoja
ja rakenteita. Voi myös olla,
ettei tulevaisuuden kunta tee
enää kaikkea sitä, mitä se tänä
päivänä tekee. Fakta on kuitenkin se, että julkisia palveluja
tarvitaan jatkossakin, ja silloin
on kysyttävä miten ne tuotetaan
järkevimmin. Kuten yksityisillä
markkinoilla, myös julkisessa palvelutuotannossa tuloksellisimmat ja tehokkaimmat
tuotantotavat löytyvät terveen
ja toimivan kilpailun myötä.
Tätä kautta voidaan saavuttaa
edullisempia hintoja, parempaa
laatua ja uusia innovatiivisia
toimintatapoja.
Kilpailuolosuhteiden täysimääräinen hyödyntäminen
edellyttää tietysti, että ostajalla
on osaamista, ja tarjouskilpailuihin voivat osallistua myös
pk-yritykset. Selvää on myös,
ettei kunnan tule omalla toiminnallaan vääristä kilpailua
markkinoilla.
Muissa Pohjoismaissa, ja
etenkin Ruotsissa, asiakkaan
valinnanvapaus on aivan toista
luokkaa kuin meillä. Suomessa
kuntalainen ei voi itse päättää,
miltä palveluntuottajalta hän
hakee haluamansa, ja verovarojen kautta itse kustantamansa
palvelun. Tämä on vahinko,
sillä palvelusetelijärjestelmä,
henkilökohtainen budjetti ja
vastaavat asiakkaan päätösvaltaa korostavat järjestelyt
ovat omiaan luomaan vireää
kilpailua eri toimijoiden välille.
Mikäpä kirittäisi palveluntuottajaa paremmin kuin jaloillaan
äänestävä asiakas: huonoa palvelua saanut kuntalainen pistää
viidakkorummun kumisemaan.
Ruotsissa valinnanvapaus on
nopeuttanut hoitoon pääsyä,
ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä.
Ruotsista voisi toivottaa tervetulleeksi toisenkin kilpailua
edistävän käytännön eli palvelualoitejärjestelmän. Siinä
yritys, järjestö tai vaikkapa
yksityishenkilö voi haastaa
kunnan nykyisen tavan tuottaa
tiettyä palvelua, jos se uskoo
että palvelu voitaisiin tuottaa
edullisemmin, laadukkaammin
tai muuten tarkoituksenmukaisemmalla tavalla. Kolmannes
aloitteista onkin johtanut jatkotoimiin eli yleensä aloitteen kohteena olleen palvelun
avaamiseen kilpailulle. Järjestelmän edellytyksenä lienee,
että julkinen sektori tiedostaa
oman palvelutuotantonsa aidot
kustannukset, ja pystyy siten
vertaamaan niitä esitettyihin
vaihtoehtoihin. Olisi veronmaksajien etu, että tällainen
kustannustietoisuus leviäisi
myös suomalaisiin kuntiin.
Elinkeinoelämän
keskusliitto EK
Jukka Lehtonen
Asiantuntija/
Senior Adviser
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
11
AIKOPA tarjoaa korkeakoulutasoisia
täydennyskoulutus- ja kehittämispalveluja
Nopeasti muuttuva työelämä vaatii jatkuvasti
uudenlaista ammattitaitoa. Kajaanilainen
AIKOPA tarjoaa työelämän tarpeita vastaavia korkeakoulutasoisia
täydennyskoulutus- ja
kehittämispalveluja alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.
AIKOPA toimii niin yritysten kuin kunta-alan
henkilöstön osaamisen
tukijana ja palvelee myös
yksityisiä henkilöitä.
AIKOPAn taustalla ovat
Kajaanin ammattikorkeakoulun koulutuspalvelut ja Oulun
yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen aikuiskoulutus.
”Yhteistyö Kajaanissa on
organisoitu Kajaanin korkeakoulujen konsortiomallin pohjalta. Syyskuusta 2009 aikuiskoulutuspalvelujen tuottamisesta on vastannut AIKOPA”,
kertoo johtajana toimiva Tuula
Honkanen.
Yksiköillä on yhteiset tilat Linnankadulla. Asiakkaita
palvellaan joustavasti yhden
luukun periaatteella.
”Korkeakoulujen arviointineuvoston kuluvan vuoden kesäkuussa julkaistussa raportissa
’Korkeakoulut yhteiskunnan
kehittäjinä’ AIKOPAn toimintamalli sai kiitosta”, Honkanen
iloitsee.
AIKOPAn laaja tarjonta kattaa osaamisen varhaiskasvatuksesta ikäihmisiin. AIKOPA
koordinoi ja toteuttaa myös
erilaisia hankkeita, joissa hyödynnetään Oulun yliopiston ja
Kajaanin ammattikorkeakoulun
osaamisalueita. Palvelutoiminnassa tehdään kansallista
ja kansainvälistä yhteistyötä
yliopistojen, tutkimuslaitosten,
asiantuntija- ja kehittäjäorganisaatioiden sekä yritysten
kanssa.
”AIKOPA on osa Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskusta, jonka yhteistyöyliopistoja ovat Lapin, Itä-Suomen
ja Jyväskylän yliopistot. Tämä
mahdollistaa neljän yliopiston
tarjoamat koulutusmahdollisuudet”, Honkanen selvittää.
Toiminnallista yhteistyötä
tiivistetään myös Kainuun ammattiopiston aikuiskoulutuksen
kanssa.
Koulutukset suunnitellaan
AIKOPAssa tiimityönä ja huomioidaan asiakkaan tarpeet.
Koulutukset toteutetaan maksupalvelulla ja erilaisilla rahoituksilla.
”Asiakasmäärämme on yli
4000”, Honkanen mainitsee.
Täydennyskoulutuksena
tarjotaan pitkin vuotta yliopistotasoisia ammatillisia
valmiuksia parantavia opintoja,
kuten työnohjaajakoulutusta,
työyhteisö- ja tiimitaitoja sekä
tutkintoja täydentäviä sosiaali-,
terveys-, kasvatus- ja opetusalan koulutuksia.
”Opetus- ja kasvatusalalla
tehdään tiivistä yhteistyötä
Oulun yliopiston tiedekuntien
kanssa. AIKOPAssa on tällä
hetkellä tutkinto-opiskelijoina
lastentarhanopettajaopiskelijoita. Nyt Kainuun kuntien
tarpeisiin ollaan hakemassa erityisopettajakoulutusta”,
Honkanen valottaa.
organisaatioiden sisäisessä
kehitystyössä.
”Kartoitustyössä tehtiin valtakunnallisestikin ainutlaatuista yhteistyötä paikallisen
ammatillisen koulutuksen ja
ELY-keskuksen kanssa”, Helka
Luttinen selvittää.
VAKA-hanke­
­pätevöittää lastentarhanopettajaksi
Kajaanissa parhaillaan meneillään oleva lastentarhanopettajaksi pätevöitymiskoulutus toteutetaan VAKA-kehittämishankkeessa. Kainuun
ELY-keskus on myöntänyt
hankkeelle ESR-rahoituksen.
Omarahoitusta ovat antaneet
Kajaanin kaupunki, Sotkamon
kunta, Kuhmon kaupunki ja
Oulun yliopiston Kajaanin
yliopistokeskus.
”Kainuun kuntiin tarvitaan
lisää päteviä lastentarhanopettajia. Suurin syy lastentarhanopettajapulaan on eläköityminen. Samanaikaisesti
perhepäivähoidon osuus on
vähenemässä ja kunnat ovat
lisänneet avoimen varhaiskasvatuksen palveluja. Pedagogista osaamista tarvitaan”,
kertoo projektipäällikkö Tuula
Tervo-Määttä.
Pätevöitymiskoulutukseen
oli Tervo-Määtän mukaan runsaasti kelpoisia hakijoita.
”19 opiskelijaa on nyt suorittamassa opintojaan. Useimmilla on pohjakoulutuksenaan
lastenhoitajan tai sosionomin
tutkinto.”
Opiskelijat suorittavat lastentarhanopettajan tutkinnon
Oulun yliopiston vaatimusten
mukaisti. Jokaiselle opiskelijalle on laadittu henkilökohtainen
opintosuunnitelma, ja useimmat opiskelevat työnsä ohessa.
Opinnot alkoivat tammikuun
lopussa 2013 ja kestävät maaliskuulle 2015.
”Aikuisopiskelijoiden tavoin myös lastentarhanopettajan pätevöitymiskoulutukseen
osallistuvat opiskelijat ovat
äärettömän motivoituneita,
joten uskon, että he onnistuvat
tutkinnon suorittamisessa”,
Tuula Tervo-Määttä sanoo.
AIKOPA on osaamisen­
kehittämisen
kumppani
AIKOPA on osaamisen kehittämisen kumppani, jonka
toimintaa kuvaa asiakaslähtöisyys.
”Yrityksille ja kuntaorganisaatioille tekemämme C&Q
-kartoitukset antavat erinomaisen pohjan sille, että voimme
suunnitella koulutuksia, joihin
asiakkaalla on todellista tarvetta ja joista asiakas saa todellista
lisäarvoa. C&Q -osaamistarvekartoituksen perusteella olemme toteuttaneet koulutuksia
Kajaanin kaupungin lisäksi eri
toimialoille, kuten esimerkiksi
pankkisektorille, ICT-alalle
sekä kaivannais- ja metalliteollisuudelle”, kertoo suunnittelija
Sanna Kemppinen.
Koulutukset suunnitellaan
yhteistyössä asiakkaiden kanssa.
”Tänä päivänä on tärkeä
tuntea asiakkaan liiketoimintaa
ja kuunnella asiakasta. Meille
on ensisijaisen tärkeää, että
asiakas saa meiltä laadukkaan
koulutuskokemuksen. C&Qosaamistarvekartoitukset ovat
Osaamiskartoitus
tuottaa monipuolista tietoa
AIKOPAn palveluihin kuuluvat myös osaamiskartoitukset,
joita varten on käytössä C&Q
–osaamisenhallintajärjestelmä.
Asiakas saa AIKOPAlta monipuolisia tilastollisia raportteja,
jotka sisältävät tietoa henkilöstön osaamisesta, osaamistarpeista ja urasuunnitelmista.
Osaamiskartoitukset toteutetaan joko internetin kautta
tai lomakekartoituksina. Osaamisvalmiuksien mittaaminen
perustuu henkilöstön itsearviointeihin ja heidän lähiesimiestensä arviointeihin.
”Nopeasti muuttuva työelämä vaatii jatkuvasti uudenlaista
ammattitaitoa. Tänä päivänä
yritysten ja kuntaorganisaatioiden keskeinen kilpailuvaltti
on osaaminen ja sen menestyksekäs johtaminen. Ajantasaisen
Suunnittelija Sanna Kemppinen (vasemmalla), johtaja Tuula
Honkanen ja suunnittelija Helka Luttinen.
ja riittävän korkean osaamisen
lisäksi on ratkaisevaa, miten
tehokkaasti osaamista käytetään”, toteaa suunnittelija Helka
Luttinen.
Luttinen korostaa, että osaamisen johtamisen tulee olla
lähtöisin organisaation strategiasta.
”Keskeistä on ymmärrys
siitä, mitä ja minkä tasoista
osaamista strategian menestyksellinen toteuttaminen vaatii
ja mikä on organisaation oma
osaamisen taso.”
Jotta osaamista voidaan
suunnitelmallisesti johtaa ja
kehittää, on osaaminen tehtävä
näkyväksi.
”Henkilöstön nykyinen osaaminen tulee kartoittaa ja tehdä
suunnitelmia siitä, kuinka organisaatio varmistaa riittävän
osaamisen tulevaisuudessa.
Menestys syntyy osaamisesta
ja osaamisen haltuunotto on jatkuva prosessi”, Luttinen sanoo.
Osaamiskartoituksissa saatuja tuloksia voidaan käyttää
hyödyksi henkilöstön työnjaon,
vastuiden ja valtuuksien selvittämisessä sekä päällekkäisyyksien vähentämisessä, mutta
myös rekrytoinnissa ja uuden
henkilön perehdyttämisessä
sekä piilevän osaamispotentiaalin hyödyntämisessä. Myös
organisaation muutostilanteissa osaamisen kuvaaminen
ja kehittäminen ovat keinoja
varautua tulevaisuuteen.
”Kartoituksen avulla löydetään osaamiskuilut ja toisaalta
voidaan löytää henkilöstöstä
sellaisia vahvuuksia, joista ei
ole tiedetty. Jollakin voi esimerkiksi olla harrastus, jonka
tuomaa osaamista voidaan hyödyntää myös työssä, jollakin
taas voi olla kielitaitoa, josta ei
ole tiedetty”, Luttinen kuvailee.
Luttinen muistuttaa, että
osaamisen merkitys tulee jatkossa korostumaan entisestään.
”Asiantuntijuus muuttuu ja
ammattitaitovaatimukset ja
-tehtävät sekoittuvat ja limittyvät kovaa vauhtia. Osaavien
ja sitoutuneiden työntekijöiden
arvo kasvaa.”
Kajaanin ammattikorkeakoulun Telma-hankkeen aikana
tehtiin osaamiskartoituksia ja
-suunnitelmia kainuulaisissa
yrityksissä ja kuntaorganisaatioissa.
”Kartoitukset antoivat hyvin
tietoa osaamisen tasosta niin
toimialoittain kuin yrityskohtaisesti”, Luttinen kertoo.
Kajaanin kaupungin tukipalveluhenkilöstön osaamiskartoitus tehtiin kevään 2013
aikana. Osaamiskartoitus on
osa Kajaanin kaupunkikonsernin tuloksellisuusohjelmaa
vuosille 2013 – 2016. Ohjelman
tavoitteena on mahdollinen
tukipalveluiden tiivistäminen.
”Osaamiskartoitusta varten
perustettiin työryhmät asiakaspalveluun, asianhallintaan,
henkilöhallintoon, markkinointiin ja viestintään sekä
taloushallintoon. Tietohallinnon osaamiskartoitus tehtiin
pilottina syksyllä 2012. Nyt
tietohallinto on keskitetty yhteen toimipaikkaan.”
Osaamiskartoituksessa saatuja tietoja on käytetty hyväksi
sekä koulutusten työelämävastaavuuden kehittämisessä että
meille yksi tärkeä väline, jota
voimme hyödyntää. Osaamiskartoitus voidaan myös tehdä
aina tarvittaessa uudelleen,
sillä osaamistarpeet muuttuvat
toimintaympäristön muuttuessa. Yhteistyötä tehden opimme tuntemaan asiakkaamme
toiminnan ja pystymme jopa
ennakoimaan koulutustarpeita”,
Kemppinen sanoo. Kemppinen pitää isona etuna
sitä, että on kahden emo-organisaation tuki ja laajat valtakunnalliset kouluttajaverkostot.
”Tämä luo joustavuutta ja
kilpailukykyä toiminnalle.
Voimme löytää asiakkaalle
juuri hänen osaamisen kehittämisen tarpeisiin sopivan
ratkaisun ja toteutuksen.”
Kemppisen mukaan AIKOPAssa panostetaan toiminnan
jatkuvaan kehittämiseen ja
korkeaan laatuun.
”Tavoitteenamme on tukea
pitkäjänteisesti asiakkaiden
osaamisen ja asiantuntijuuden
kehittämistä, tarjota asiakkaille
heidän tarvitsemiaan laadukkaita koulutusratkaisuja ja olla
mukana luomassa ja tukemassa
heidän menestystään.
Kainuun, Pohjois-Suomen
ja Ylä-Savon alueen lisäksi
AIKOPA tuottaa palveluja
valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.
”Visiona on suuntautua entistä enemmän kohti valtakunnallisia koulutuksia”, Sanna
Kemppinen mainitsee.
Onnistujan
opintie
Suomen ainoana koko korkea-asteen aikuiskoulutus
saman katon alta!
AIKOPAsta työyhteisöille, yrityksille ja yksityishenkilöille
•
Kattavat henkilöstökoulutukset
•
Monipuoliset koulutus- ja kehittämispalvelut
•
Erikoistumiskoulutukset
•
Avoin ammattikorkeakoulu ja avoin yliopisto
•
Arviointi- ja aluetutkimukset sekä aluekehittämispalvelut
•
Osaamiskartoitukset
Oletko sinä meidän seuraava yhteistyökumppanimme vai tuletko itse
opiskelemaan?
Katso lisätiedot: www.aikopa.fi
Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA
Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI
www.aikopa.fi
12 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
IS-Hankinta
Kokonaisuus etuna
Kesäkuussa-2007 voimaan astunut uusi hankintalaki mahdollistaa
tehokkaan kilpailuttamisen. Yleisesti ottaen julkisiin hankintoihin pätevät
samat pääsäännöt kuin
yksityisen sektorin hankintoihinkin: on asetettava selkeät tavoitteet,
jotta tiedetään mahdollisimman tarkkaan, mitä
hankitaan ja luotava
tarjouspyyntö siten, että
tarjoukset ovat keskenään vertailukelpoisia.
Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan valtion, kuntien ja
kuntayhtymien, valtion liikelaitosten sekä muiden hankintalainsäädännössä määriteltyjen
hankintayksiköiden tekemiä
hankintoja.
Julkisten hankintojen onnistunut tekeminen edellyttää
hankintatoimen järjestämistä ja
hyvää hankintojen organisointia. Käytännössä tämä tarkoittaa
ajantasaista hankintastrategiaa
ja sen mukaan tehokkaasti toimivaa hankintatointa.
Tehokkuutta sopivasti keskittämällä ja hajauttamalla
-Hankintatoimi vaatii johtamista, ammattitaitoa, hankintojen suunnittelua, ohjeistusta
ja kokonaisuuksien hallintaa.
Hankintatoimen asianmukaisella hoidolla voidaan säästää
IS-Hankinta Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Mattila.
aikaa ja rahaa, ja saada aikaan
onnistuneita hankintoja, ISHankinta Oy:n toimitusjohtaja
Jarkko Mattila määrittelee.
Julkisia hankintoja voidaan
tehdä myös yhteishankintayksikön kautta.
-Viime vuosina ovat asiakkaamme enenevässä määrin
keskittäneet hankintojensa toteuttamista meille. Yhteishankintojen tekeminen on johtanut
myös asiantuntemuksen keskittymiseen ja tehokkaampaan
kilpailuttamiseen. Hankintojen
KYSin uuden sairaalan Evoluutio-julkisivutaideteos.
toteuttaminen mahdollisimman tarkoituksenmukaisina
kokonaisuuksina edellyttää
muun ohella sitä, että hankinnat
toteutetaan hankinnan kohteen
edellyttäminä kokonaisuuksina
huomioiden markkinoilla olevat kilpailuolosuhteet, Mattila
toteaa.
IS-Hankinta Oy
tarjoaa asiakkailleen
täydellisen hankinta­
palvelupaketin
Vahvassa kasvussa oleva,
Pohjois-Savon johtava hankintapalveluita tuottava ISHankinta Oy on energinen
yritys, joka haluaa olla alansa ja
alueensa paras palvelutuottaja.
Yhtiön asiakkaita ovat julkisen hankintalain alaisia yksiköitä; kuntia, kuntayhtymiä ja
seurakuntia. -Yhtiöllä on tätä
nykyä 30 asiakasomistajaa,
pian niitä on 40 ja sitten 50.
Lyhyen aikavälin tavoitteenamme on saavuttaa kattava
asiakaspeitto Pohjois-Savon
alueella, Mattila kertoo.
IS-Hankinta pyrkii toteuttamaan kilpailutukset mahdollisimman selkeästi ja läpinäkyvästi. Tavoitteena on
vastaanottaa mahdollisimman
paljon tarjouspyyntöjä vastaavia tarjouksia, joiden kautta
rakennetaan tarkoituksen mukaiset sopimukset asiakkaiden
hyödynnettäväksi.
-IS-Hankinnan mukaan tuloksellinen hankintatoiminta
perustuu asiakkaiden laatimiin
hankintasuunnitelmiin, tarpeiden ja hankintavolyymien
järkevään yhdistämiseen sekä
parhaiten markkinaan sopivaan
hankintastrategiaan ja ammattitaitoiseen kilpailuttamiseen ja
laadukkaaseen sopimushallintaan, Mattila selvittää.
Onnistunut
­hankinta edellyttää
yhteistyötä
- Yhdessä asiakkaan kanssa
määrittelemme tarjouspyynnöt.
Ammattilaisena vastaamme
!
IS-Hankinta Oy aloitti toimintansa
1.1.2011. Yhtiön toiminnan tarkoitus on
edistää ja ylläpitää kilpailua markkinoilla.
IS-Hankinta on voittoa tavoittelematon yhtiö, jonka omistaa -30 julkisyhteisöä. Yhtiön
perustajat ja samalla suurimmat osakkaat
ovat Kuopion kaupunki ja Pohjois-Savon
sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Vuosittaisten kilpailutusten arvo n. 300 MEUR. Yhtiön
palveluksessa on 20 hankinta-alan ammattilaista.
Yhtiön toiminta rahoitetaan osakkaiden vuosimaksuilla ja sopimustoimittajien maksamilla komissiomaksuilla.
asiak­kaidemme julkisten hankintojen kilpailuttamisvelvoitteen täyttämisestä kustannustehokkaasti ja asiakaslähtöisesti.
Yritys solmii puitesopimuksen
asiakkaan kanssa, jonka myötä
IS-Hankinta kantaa vastuun
hankinnan suunnittelusta, toteutuksesta, hankintasopimuksen tekemisestä sekä juridisesta
puolesta. Lisäksi IS-Hankinta
hoitaa sopimushallinnan, mukaan lukien mm. reklamaatiot
ja sopimuskauden järjestelyt,
kuten mahdolliset neuvottelut
koskien hinnantarkistuksia.
Lisäksi tarjoamme hankintakoulutusta ja –neuvontaa sekä
logistisia palveluja sopimuksen mukaan. Asiakkaat voivat
keskittää hankintatehtävänsä
IS-Hankinnalle haluamassaan
laajuudessa, joko kokonaan tai
osittain. Mahdollista on myös
toimia ns. kevennetyn menette-
lyn periaatteella, jossa asiakas
itse tekee hankintapäätöksen
ja sitä myöten kantaa vastuun
myös juridisesti päätöksenteosta ja sopimushallinnasta, Jarkko
Mattila luonnehtii IS-Hankinta
Oy:n toimintaa.
-IS-Hankinnan palvelut
ovat korkealaatuisia ja niiden
suunnittelun lähtökohtana ovat
asiakkaiden tarpeet. Toimintaamme ohjaa asiakaslähtöisyys, avoimuus, tuottavuus ja
vastuullisuus.
Asiakastutkimuksen mukaan
yli 60 prosenttia asiakkaistamme on valmis suosittelemaan
IS-Hankintaa yhteistyökumppanina ja aikoo jatkossa itsekin hyödyntää tarjoamiamme
palveluja nykyistä laajemmin,
Jarkko Mattila toteaa.
www.is-hankinta.fi
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
13
Cloudia Oy
Julkisen sektorin hankintaprosessin
sähköistämisen asiantuntija ja edelläkävijä
Julkisen sektorin hankintaprosessi eroaa merkittävästi yritysten hankinnoista ennen kaikkea
hankintaprosessia vahvasti ohjaavan monisäikeisen kansallisen hankintalainsäädännön ja
EU-hankintadirektiivien
takia. Lisäksi hankintaprosessin toimintatavat
ja käytännön tarpeet julkisella sektorilla eroavat
yritysmaailmasta. Tämän
takia yritysmaailmaan
suunnitellut hankintajärjestelmät eivät sovellu
julkiselle sektorille, vaan
tarvitaan järjestelmä,
joka osaa ottaa em. asiat
toimivasti huomioon.
-Hankintajärjestelmän toteuttaminen vaatii teknisen
kyvykkyyden lisäksi myös
erikoisosaamista julkisen sektorin hankintaprosessin toiminnasta ja tarpeista, Cloudia
Oy:n myyntijohtaja Marko
Haapalainen toteaa.
-Suomen tasolla hankintakilpailutuksessa liikkuu miljardeja, ja se vaatii hankintajärjestelmältäkin vahvaa tietoturva-
auditointia ja standardisointia.
Cloudian järjestelmät tarjoavat
käyttäjille nykyaikaiseen
pil­v i­t eknologiaan perus­t u­
vat ratkaisut, jotka täyttävät
tiukimmatkin tietoturva­
kriteerit, Haapalainen vakuut­
taa.
Cloudia Oy on keskittynyt
vuodesta 2009 lähtien liiketoimintaan julkisella sektorilla.
Alun perin vuonna 1997 perustettu suomalainen ohjelmistoyritys on kasvanut viime
vuosina nopeasti tarjoamalla
asiakkailleen älykkään sähköisen hankintajärjestelmän
vaihtoehtona perinteiseen sähköpostien ja dokumenttien
lähettämiseen
Cloudian asiakkaita ovat
organisaatiot, joiden tulee nou-
dattaa julkisen sektorin hankintalakia. Cloudian asiakkaita
ovat mm.kunnat ja kaupungit,
kuntayhtymät, kuntien liikelaitokset ja osakeyhtiöt, erilaiset
yhteishankintayksiköt, sairaanhoitopiirit, koulutuskuntayhtymät, ammattikorkeakoulut ja
muutamat valtion organisaatiot
ja virastot.
Cloudian järjestelmä
on yksi Euroopan
johtavista hankinta­järjestelmistä
-Julkisen sektorin hankintaprosessin sähköinen hallinta on
Cloudian osaamisaluetta. Ydintavoitteena on edistää julkisen
sektorin sopimusten mukaista
ostamista, joka on tehokkain
tapa varmistaa hankintojen
todelliset säästöt ja kustannustehokkuus. Cloudia Hankintajärjestelmä käsittää kilpailutusjärjestelmän ja sopimusajan
elinkaaren hallinnan lisäksi
mahdollisuudet ostamiseen,
seurantaan ja hankintojen suunnitteluun. Hankintajärjestelmän
avulla hankintayksiköt pystyvät
helpottamaan jokapäiväistä toimintaansa, saavuttamaan isoja
säästöjä hankintaprosessissaan
sekä kehittämään hankintojaan
ja tehostamaan toimintaansa,
Haapalainen kuvailee ja jatkaa:
-Toimittajat pystyvät osallistumaan julkisiin hankintoihin
helpommin ja keskittymään
määrämuotoseikkojen sijasta
hyvien tarjousten antamiseen.
Tasapuolisuuden lisäksi tämä
myös lisää kilpailua. Julkinen
sektori kokonaisuudessaan
pystyy toimimaan kustannustehokkaammin.
-Olennaisena Cloudia vahvuutena on se, että hankintajärjestelmämme on kehitetty
alkumetreiltä lähtien yhteistyössä useiden eri hankinta-alan
ammattilaisten kanssa. Samaa
linjaa toteutetaan systemaattisesti myös järjestelmän koko
ajan jatkuvassa kehitystyössä.
Näin Cloudia on luonut hankintajärjestelmän, joka vastaa
täsmällisesti juuri julkisen
sektorin asiakkaiden ja lainsää-
dännön muuttuviin tarpeisiin
nyt ja tulevaisuudessa. Cloudia
Hankintajärjestelmä vastaa
jo nyt myös tuleviin EU-hankintadirektiivien uudistuksen
asettamiin vaatimuksiin, Marko
Haapalainen määrittelee.
Kuntasektorin
virallinen hankinta­
järjestelmätoimittaja
Suomessa
- Olemme alan markkinajohtaja Suomessa. Muun muassa
kymmenen suurinta kaupunkia
käyttää järjestelmäämme.Vuonna 2011 Cloudia valittiin Suomessa kuntien ja kaupunkien
omistaman KL-Kuntahankinnat
Oy:n kilpailutuksen myötä
kuntasektorin viralliseksi hankintajärjestelmätoimittajaksi.
Tämä kattaa noin 70 % Suomen
julkisen sektorin toimijoista,
käsittäen mm. kunnat, kaupungit, kuntayhtymät, kuntien
liikelaitokset, kuntien osakeyhtiöt, sairaanhoitopiirit ja muut
kunnallishallintoon kuuluvat
organisaatiot, Haapalainen
kertoo.
-Suomessa Cloudialla on
toimipisteet sekä Helsingissä
että Joensuussa. Voimakkaan,
mutta hallitun kasvun myötä
Cloudia on hakemassa markkinajohtajan paikkaa koko
EU-markkina-alueella.Tällä
hetkellä meillä on toimipaikka
mm. Britanniassa, Haapalainen
mainitsee.
Cloudia EU:n komission isännöimässä
ohjausryhmässä
Marraskuussa-2012 Cloudia
valittiin järjestelmätoimittajana
Euroopan komission johtamaan
12 hengen kehityspaneeliin,
jonka tarkoituksena on luoda
yhtenäinen standardi julkisen
hankinnan seurannalle ja mittaamiselle EU:ssa. IDC:n ja
Cap Geminin moderoimaan
paneeliin kuuluu asiantuntijoita
Euroopan maiden keskushankintayksiköistä sekä hankinnan asiantuntijoista yleensä.
Cloudian edustus paneelissa
perustuu vahvaan näyttöön
kaupallisena järjestelmätoimittajana.
®
Monialainen, kansainvälinen tiedeyliopisto
Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista yliopistoista. Yliopistolla
on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa.
Itä-Suomen yliopisto on 13 koulutusalallaan monialaisin yliopisto Suomessa. Hakukohteita on lähes 50 ja opetustarjonta kattaa noin 100 pääainetta.
Yliopiston tutkimuksen vahvuusaloja ovat metsä ja ympäristö, terveys ja
hyvinvointi sekä uudet teknologiat ja materiaalit.
Tutkinto-opiskelijoita on 15 000 ja aikuisopiskelijoita 15 000. Yliopisto
työllistää 2 800 henkilöä.
Kuva Kuopion kampukselta. Kuvassa etualalla Kuopion tiedepuiston rakennuksia, yliopiston kampus sijoittuu molemmin puolin Savilahtea. Taustalla
näkyvät KYS ja Puijon torni.
www.uef.fi
14 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Uusi lehti
hoitotyössä on
kääntynyt
Hyvästi kynä
ja paperi!
Uusihoiva tuo
helpotuksen
– enemmän
aikaa ihmisille.
Olemme mukana Kuntamarkkinoilla 11. – 12.9.2013 kertomassa
hoitotyön mobiiliratkaisuista – tervetuloa osastollemme 3.13!
Lisätietoja: www.acando.fi, [email protected]
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
15
KOHTAAVATKO HINTA JA LAATU
TYÖNOHJAUKSESSA?
Työnohjauksen vahvimmaksi valintakriteeriksi on kilpailutuksen myötä muodostunut hinta. Ilmiön seurauksena
työnohjausta tarjoavat tahot eivät voi tuottaa palvelua
ammattimaisella otteella vaan rinnalle tarvitaan päivätyö,
jonka avulla saadaan toimeentulo. Tämä muodostaa uhan
laatukysymyksille, kun työnohjauksesta on tullut tuote,
jota tehdään harrastusmielellä oman työn ohella.
Jokaisella työntekijällä ja
työyhteisöllä pitää olla oikeus
tehdä työnsä mahdollisimman
hyvin ja laadukkaasti. Toiminnan laadun varmistamiseksi ja
ylläpitämiseksi työnohjaus on
yksi käyttökelpoinen työkalu.
Työnohjauksesta saadaan tehokas ja toimiva työkalu työyhteisön käyttöön, kun työnohjaajaa
valittaessa on otettu huomioon
organisaation tavoite ja työnohjaajalle asetetut kriteerit.
Kun lähtökohta on organisaatiolle selvä, on työnohjauksen
vaikuttavuus konkreettisesti
nähtävissä.
Hoitoalalla ja erityisesti psykiatrian puolella työnohjaus on
jo mielletty työhön kuuluvaksi
osaksi ja työnantajalla on velvollisuus sitä myös työntekijöille järjestää. Valitettavasti
velvollisuuden pakko ja taloudellisuuden vaatimukset ovat
jyränneet kaiken muun alleen.
Lakisääteistä palvelua tuotetaan
siten, että kriteerit täyttyvät ja
ainoaksi valintakiriteeriksi on
muodostunut työnohjausta tarjoavan palveluntuottajan hinta.
Tuottavuuden ja tehokkuuden vaatimukset ovat kovat ja
se koskee myös työnohjauksen ostamista. Tällä hetkellä
monissa kunnissa kilpailutus
on ulkoistettu joko omaksi
toimialueekseen tai sen teko on
ohjattu kokonaan ulkopuoliselle palveluntuottajalle. Tämän
seurauksena palvelun ostaja/
kilpailuttaja on ajautunut hyvin
kauas siitä työstä, jota palvelun
käyttäjä puolestaan tekee. Kuitenkin työnohjauksen vaikuttavuuden kannalta tärkeintä on
organisaation selkeä tavoitteen
asettaminen työnohjaukselle,
joka jokaisessa työyhteisössä
on omanlaisensa. Ei voida olettaa, että kilpailutuksen tekijä
tietää millaista työnohjausta
jokaisessa kunnan yksikössä
tarvitaan. Tällöin käy helposti
niin, että tarve ja tarjonta eivät
kohtaa. Mikäli työnohjaukselle
ei ole asetettu selkeää tavoitetta
niin työnohjaajan valintakin on
mahdoton tehtävä.
Miten valitsen
työnohjaajan?
Sopivaa työnohjaajaa voi-
daan lähteä valitsemaan sen
jälkeen, kun organisaatio on
hahmottanut tavoitteen työnohjaukselle. Työnohjaajien kenttä
on hyvin kirjava ja haastetta
lisää se, ettei työnohjaajan pätevyydelle ole mitään lakisääteistä ohjeistusta. Työnohjaajaa
valittaessa kannattaa selvittää
työnohjaajan saama koulutus
tehtävään. Suomessa tarjotaan
hyvin erilaisista lähtökohdista
käsin olevaa työnohjaajakoulutusta. Ammattitaitoinen työnohjaaja on saanut vähintään 60
opintopisteen (noin kaksivuotisen) koulutuksen. Suomen
työnohjaajat Ry:n sivuilta löytyy työnohjaajakoulutuksen
sisältösuositukset.
Työnohjaajan viitekehys
kertoo myös paljon siitä millaisesta prosessista on kysymys.
Kannattaa tarkkaan miettiä
mitä organisaatio tarvitsee
päästäkseen asettamaansa tavoitteeseen ja sen pohjalta
valita työnohjaaja. Esimerkiksi
työyhteisön muutostilanteeseen
haettuun työnohjaukseen sopii
huomattavasti paremmin ratkaisukeskeinen viitekehys kuin
psykoanalyyttinen.
Valintaa tehtäessä on syytä
pysähtyä miettimään onko
työnohjaus palveluntarjoajan
elinkeino vai harrastus? Intensiteetti on tätä taustaa vasten
hyvin erilainen. Paradoksi tässä
on se, että hinnalla kilpailuttaminen on aiheuttanut sen, että
Suomessa pieni osa koulutetuista työnohjaajista pystyy
tekemään työstään elinkeinon.
Usein rinnalle tarvitaan muu
säännöllinen palkkatyö ja näin
ollen työnohjauksesta on tullut
harrastustoiminta, jota tehdään
oman työn ohessa. Välttämättä
tämä ei ole kenenkään etu.
Kuntien kilpailutuksissa on
voimakkaasti painotettu sitä,
että työnohjaajilla pitää olla
sen toimialan kokemusta, missä hän toimii työnohjaajana.
Esimerkiksi opettajille järjestettävässä työnohjauksessa yhtenä kriteerinä on työnohjaajan
työkokemus opetusalalta. Tätä
näkökulmaa on hyvä miettiä
kriittisesti. Jo organisaation
asettaessa tavoitetta työnohjaukselle kannattaa rajata haetaanko työyhteisölle mentorointiapua vai työnohjausta.
Työnohjauksen ja
mentoroinnin ero
Mentoroinilla tarkoitetaan
oman alan kokeneemman ammattilaisen antamaa ohjausta
ja opetusta työn käytännöistä.
Mentoroija siirtää omaa ammattitaitoaan ja kokemustaan
suoraan ohjattavalleen. Työnohjauksessa puolestaan ei ole
tarkoitus lähteä neuvomaan
ohjattavaa konkreettisesti työskentelytavoissa vaan auttaa
ohjattavaa itse oivaltamaan
työnsä haasteet ja tarttumaan
niihin. Yleensä toimialasta
riippumatta työnohjauksen tarpeet työyhteisössä ovat hyvin
samankaltaisia, joten työnohjaajan ei ole välttämättömyys
tuntea toimialan yksityiskohtia. Työnohjaajan tehtävänä
on avata uusia ulottuvuuksia,
murtaa ajattelun lukkoja ja
vahvistaa vuorovaikutustaitoja.
Tällaiseen työskentelyyn voi
usein olla tehokkaampaa saada
työnohjaaja, joka tulee täysin
eri alalta ja tuo näkökulmia
ohjattavien toimialan ulkopuolelta. Esimerkiksi opetusala
on useiden muutosten ristipaineessa kuten uusien opetusmenetelmien, tietotekniikan,
monikulttuuristen oppilaiden,
suurien ryhmäkokojen ja tiukkojen resurssien kanssa. Aivan
erilaisia näkökulmia opettajien
työnohjaukseen voisi antaa
ohjaaja, joka tulee yritysmaailmasta, jossa nämä asiat ovat
olleet jo kauemmin työhön
kuuluvana osana.
Mitä työnohjaus voi
työyhteisölle parhaimmillaan antaa?
Ammattitaidolla ja tavoitteellisesti toteutettuna työnohjaus tuo työyhteisöön hyvää,
kolmella eri tasolla. Yksilötasolla työnohjaus tukee ja kannustaa työntekijää jaksamaan ja
kehittämään omaa työtään sekä
itseään siten, että motivaatio
ja ilo näkyvät hänen päivittäisessä tavassaan tehdä työtä.
Työntekijä on valmis ottamaan
kokonaisvaltaisemmin vastuun
Taina Riipinen ja Anu Rajala ovat sosionomeja, johdon työnohjaaja CSLE ja coach koulutuksen
saaneita työnohjaajia. He ovat yrittäjiä ja tekevät ammatikseen työnohjauksia, valmennuksia
ja koulutuksia työyhteisön kehittämispalveluita tuottavassa Awen Oy:ssä.
omasta työstään ja työssä kestävyys lisääntyy siten, että eteen
tulevat vaikeudet pystytään
näkemään asioina, joiden yli
voidaan mennä eikä muserruta
niiden alle.
Työyhteisötasolla työnohjaus vahvistaa työyhteisöä
toimimaan yhteisen tavoitteen
saavuttamiseksi ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Kun työyhteisö on toimiva ja
asiat on yhdessä sovittu, niin
jokainen sen jäsen tietää, mitä
häneltä odotetaan ja mikä on
riittävän hyvää työtä.
Organisaatiotasolla hyvä työhyvinvointi, jonka yksi osa-alue
on työnohjaus, tuo taloudellista
tulosta. Työyhteisö tekee tuottavaa työtä ja sairauspoissaolot
ovat tutkitusti pienemmät kuin
sellaisissa organisaatioissa mis-
sä työyhteisön työhyvinvointiin
ei ole panostettu.
Työnohjauksen
vaikuttavuus
Työnohjauksen vaikuttavuuden osoittaminen on vaikeaa,
koska työnohjaus perustuu
ohjattavan kokemuksiin. Kuitenkin työnohjausta ostettaessa pohditaan aina sen hintaa
suhteessa vaikuttavuuteen.
Vaikuttavuuden todentamisen
vaikeus on yksi syy siihen miksi
julkisessa kilpailutuksessa hinnasta on tullut määräävä tekijä.
Työnohjauksen tulee aina
olla hyvin läpinäkyvää, organisaatioita tukevaa toimintaa.
Riittävällä työnohjauksen arvioinnilla ja tavoitteiden toteutumisen jatkuvalla seurannalla
saadaan työnohjauksen vaikuttavuudesta arvokasta tietoa.
Erilaisilla mittareilla kuten
sairauspoissaolojen seurannalla voidaan saada lisätietoa
työohjauksen vaikuttavuudesta.
Kun työnohjauksen tavoite on
ollut ostajalle alusta asti selkeä
ja tehtävään on valittu laadun
kriteerit täyttävä työnohjaaja
ei työnohjaus ole enää pelkkä
kuluerä vaan tuote, joka tuo
mukanaan myös taloudellista
hyvinvointia.
Kirjoittajat:
Taina Riipinen,
sosionomi ja työnohjaaja,
johdon työnohjaaja
Master-CSLE® coach
Anu Rajala,
sosionomi,
johdon työnohjaaja
CSLE® coach
16 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
HUS:n uuden
logistiikkakeskuksen toteutuksessa
varauduttu kasvuun ja kehitykseen
Sairaaloiden nykyiset
palveluratkaisut on rakennettu pääsääntöisesti
logistiikan näkökulmasta; tilatut tavarat pyritään tuomaan mahdollisimman tehokkaasti
osastoille. Logistiikan kehittämisellä saavutetaan
hankinnan oheiskustannuksissa reaalisäästöjä
ja työn kohdentumista
oikeisiin asioihin.
HUS:n hallitus päätti elokuun lopussa uuden logistiikkakeskuksen rakentamisesta
urakkasopimuksena SRV Yhtiöt Oy:n kanssa. Urakoitsija
valikoitui HUS-Tilakeskuksen
ja HUS-Logistiikan tekemän
tarjouskilpailun jälkeen.
HUS-Logistiikka liikelaitos on jo muutaman vuoden
ajan valmistellut uuden logistiikkakeskuksen hanketta,
jonka tavoitteena on hoito- ja
yleistarvikkeiden varastojen
keskittäminen koko HUS-alueella yhteen toimi-pisteeseen,
hankinnan ja varastoinnin tehokkuuden ja toimintarutiinien
services
Pr ocurement Training and Counseling Services
kehittäminen sekä ja mm. potilasosastojen tarvikevarastojen
täyttöpalvelujen laajentaminen.
Hanke mahdollistaa lisäksi
liikelaitoksen palvelujen lisäämisen HUS:n jäsenkunnille.
Kilpailutuksessa tarjouksen tehneitä pyydettiin myös
osoittamaan sopiva tontti rakennukselle. Logistiikkakeskus
valmistuu logistisesti optimaaliselle paikalla Vantaankoskelle, Vantaalle arviolta loppuvuodesta 2014.
-Uusi logistiikkakeskus tarvitaan, koska vanha keskusvarasto puretaan uuden lastensairaalan tieltä Meilahdessa,
HUS-Logistiikan toimitusjohtaja Markku Laakso kertoo.
Logistiikkakeskuksen kokonaispinta-ala tulee olemaan on
6000 neliötä, josta korkeavarasto-tilaa on 2700 neliötä, lisäksi
keskukseen tulee kolmikerroksinen pientavaravarasto.
- Toimintaa voidaan aina
tehostaa, ja sitä kautta pyritään
vaikuttamaan kustannusten
kehittymisen kasvuun jatkossa,
Markku Laakso vakuuttaa.
-On arvioitu, että uuden
logistiikkakeskuksen myötä
säästöt tulevat olemaan noin 3
miljoonaa euroa vuodessa.
Toimitettavan materiaalin
!
HUS on 24 kunnan muodostama kuntayhtymä. Sen tehtävänä on tuottaa jäsenkunnille ja
niiden asukkaille tarpeellisia erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja.
HUS:n osana toimiva yliopistosairaala HYKS
vastaa lisäksi hoidon tuottamisesta harvinaisia
sairauksia ja muuten vaativaa hoitoa tarvitseville
potilaille omaa sairaanhoitopiiriä laajemman
erityisvastuualueen (erva) väestölle ja joissakin sairauksissa myös koko maan väestölle. Hyksin ervaan kuuluvat
Uudenmaan sairaanhoitopiirin lisäksi Etelä-Karjalan
sosiaali- ja terveyspiiri Eksote ja Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea
vuotuinen arvo on noin 150
milj. euroa. Lisäksi HUS-Logistiikalla on asiakkaina 20
kuntayhtymän jäsenkuntaa,
joille toimitetaan tuotteita lähes 10 milj. eurolla vuodessa,
Laakso mainitsee.
HUS-Logistiikka on kunnallinen liikelaitos, joka on osa
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän
organisaatiota. HUS-Logistiikka liikelaitoksen toimintaajatuksena on tuottaa palveluja
niin, että resursseja vapautuu
sairaalan ydintoimintaan.
-Liikelaitos toimii kuntayhtymän yhteishankintayksikkönä ja huolehtii lisäksi
kuntayhtymän logistiikka- ja
kiireettömästä sairaankuljetuspalveluista. Liikelaitoksen
sairaankuljetuskeskus vastaa HUS:n ja jäsenkuntien
toimintayksiköiden välisistä
hoitolaitossiirroista erillisten sopimusten mukaisesti.
-Liikelaitoksen asiakkaina ovat
kaikki kuntayhtymän yksiköt.
Palveluja tarjotaan myös niille
kuntayhtymän jäsenkunnille ja
HYKS erva-alueelle, jotka ovat
tehneet palvelusopimuksen
liikelaitoksen kanssa. Rajoitetusti palveluja tarjotaan myös
ulkoisille asiakkaille, lähinnä
terveydenhuollon sektorilla
toimiville yhteisöille tai yrityksille, Markku Laakso luonnehtii
HUS-Logistiikan toimintaa.
Julkisten hankintojen
asiantuntija ja
kouluttaja
Tarjoamme hankintayksiköille vuosien kokemuksella mm.
Konsultointia hankintaprosessien virheettömässä läpiviemisessä
Hankintojen kilpailuttamispalvelua
Sopimusten laadintaa ja avustamista sopimusneuvotteluissa
Hankintatoimen organisointia ja ohjeistusta
Avustamista markkinaoikeusprosesseissa
Erityisosaamistamme ovat mm.:
Sosiaali- ja terveystoimen palveluhankinnat
Kumppanuushankkeet ja ulkoistukset
ICT-ala, esim. tietojärjestelmät, valmisohjelmistot, tietoliikenne, erilaiset palvelut
Terveydenhuoltoalan tavarahankinnat,
Yhtiöittämiseen liittyvät hankintajuridiikan kysymykset, in-house lausunnot
Infra-alan hankinnat, rakentamisen juridiikka
työnantajan ja
työntekijän arjessa.
Koulutuspalvelut
Tutustu kurssitarjontaamme osoitteessa www.ptcs.fi/koulutusta.
Tarjoamme myös tilauskoulutusta ympäri Suomea.
Olkaa yhteydessä. Keskustellaan miten voisimme auttaa Teitä.
toimitusjohtaja
Pauliina Karinkanta
p. 0400 – 281 091
[email protected]
Lisätietoja yrityksestämme ja henkilöstöstämme
löydätte osoitteesta www.ptcs.fi
Marika Raitaniemi
040 701 4578 | [email protected]
www.loistevalmennus.fi
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
17
Julkisten ICT-hankintojen ammattilainen
!
Onnistunut ICT-ratkaisun hankinta ja käyttöönotto on julkiselle
sektorilla prosessi, joka
vaatii hankintayksiköltä paljon osaamista ja
resursseja. Tästä syystä
useat hankintayksiköt
hyödyntävät projekteissa alaan erikoistunutta
Valkeakosken kaupunki ja Learnpoint ovat tehneet
tiivistä yhteistyötä useassa ICT-projektissa. Kaupungin edustajana projekteissa on toiminut tietohallintojohtaja Markku Salakka.
Juuri päättyneessä projektissa Learnpoint konsultoi ja kilpailutti Valkeakosken koordinoiman
Etelä-Pirkanmaan seutukunnan tietoliikenneverkon.
Yhteistyön tuloksena seutuverkon toiminnallisuus ja
kustannustehokkuus paranevat olennaisesti, kun rakenne päivitetään vastaamaan nykyaikaista palveluverkkoa. Aikaisemmin
Learnpoint on konsultoinut mm. kaupungin puhelinjärjestelmäratkaisun sekä päätelaitepalvelut.
-Yhteistyö on sujunut hyvin mutkattomasti, olemme saaneet juuri sitä palvelua mitä olemme tarvinneet ja toivoneet.
Oleellista on myös se, että Learnpoint toimii puolueettomana
yhteistyökumppanina, Salakka luonnehtii yhteistyötä Learnpointin kanssa.
asiantuntiorganisaatiota.
Learnpoint on erikoistunut
tele- ja tietoliikennepalveluiden
hankintojen läpiviemiseen.
13 vuoden historiansa aikana
Learnpoint on noussut maan
johtavaksi toimijaksi toimialallaan ja yritys on palvellut
yli tuhatta suomalaista organisaatiota.
-Roolimme julkisella sektorilla on erityisen vahva ja
olemme toteuttaneet yli 400
ICT-kilpailutusta julkisille hankintayksiköille, liiketoimintajohtaja Petri Paala kertoo.
-Toimintamme perinteinen
tukijalka on telekommunikaatioratkaisut. Olemme konsultoineet satojen organisaatioiden
puhelinratkaisut. Perinteisten
järjestelmä- ja liikennekilpailutusten lisäksi asiantuntijuutemme ulottuu toimialakohtaisista erityisratkaisuista aina
laajoihin puitejärjestelyihin
asti. Hankintakonsultoinnin
Kuvassa vasemmalta Valkeakosken tietohallintojohtaja Markku Salakka sekä Learnpointin
Olli Mäkinen ja Petri Paala.
lisäksi vastaamme usein myös
asiakkaidemme käyttöönottoprojekteista ja ICT-ratkaisujen
strategisesta suunnittelusta.
-Toiseksi liiketoimintaalueeksemme on kasvanut
erilaiset tietoliikennekonsultoinnit. Näistä mainittakoon
esimerkiksi organisaatioiden
tietoliikennepalvelut, seutuverkkohankkeet ja useat laajat
kiinteistöliittymäprojektit, Petri
Paala kertoo.
Puolueettomuutemme tukee julkista
hankintaprosessia
- Puolueettomuus on ollut
arvomme yrityksen alusta asti.
Puolueeton roolimme ja asiantuntemuksemme tunnustetaan
myös tarjoajien keskuudessa
ja saamme heiltäkin kiitosta
sujuvasta ja reilusta prosessin
läpiviennistä.
-Syvä asiantuntemus yhdistettynä puolueettomuuteen
varmistaa julkisten hankintakonsultointiemme onnistumisen. Hyvänä osoituksena mainittakoon, että yli 400 julkisesta
hankkeistamme vain yksi on
päätynyt markkinaoikeuden
käsittelyyn, Paala toteaa.
Haasteena nopeasti
muuttuva ICT-kenttä
- Asiakaspalautteen ja ko-
kemuksemme perusteella tunnistamme merkittävimmän
haasteen hankintayksiköiden
itse toteuttamissa kilpailutuksissa; ICT-palvelut hankitaan
tyypillisesti 3-5 vuoden sopimussyklillä. Siksi tarjolla
olevia ratkaisuja sekä niiden
toiminnallisia ja taloudellisia
eroavaisuuksia ei tunneta riittävällä tavalla, kertoo Paala.
Ilman riittävää näkemystä
riskinä on tarvemäärittelyn
perustuminen käytössä olevaan tai yksittäisen toimittajan
suosittelemaan ratkaisuun, jolloin organisaation muuttuneita
tarpeita ja markkinoilla olevia
uusia ratkaisuja ei pystytä huo-
mioimaan riittävällä tavalla.
-Todellinen kustannustehokkuus saavutetaan vasta, kun
hankinnan kaikki kustannuselementit pystytään huomioimaan
ja vertailemaan todelliseen
käyttöön perustuen. Ratkaisujen sisältö ja kustannusrakenne ovat monimutkaistuneet
valtavasti viime vuosina, Paala
tarkentaa.
Learnpoint konsultoi ICTratkaisuja päivittäin. Julkisen
sektorin lisäksi asiakkaina on
satoja keskisuuria ja suuria
yrityksiä. Näin henkilökunta
on jatkuvasti tekemisissä alan
hankintojen kanssa ja pysyy
ajan tasalla alan nopeassa kehityksessä.
Onnistunut yhteistyö
poikii tyytyväisiä
asiakkaita
-Tyytyväiset asiakkaat ovat
tärkein voimavaramme ja paras
markkinointikanavamme. Seuraamme asiakastyytyväisyyttä
säännöllisesti ja tuoreimman
tutkimuksen mukaan 98% asiakkaista suosittelisi Learnpointia ICT-hanketta suunnittelevalle organisaatiolle, Paala kertoo
tyytyväisenä.
-Toimintatapamme on rento,
rehellinen ja tehokas – asiakkaamme arvostavat sitä, toteaa
Petri Paala iloisena.
Learnpoint Oy
Puh: 0424 1424 1
www.learnpoint.fi
Aastran tekniikka ratkaisi Rauman
terveydenhoidon muuttuvat tarpeet
Raumalla terveydenhoito siirtyi sai­
raanhoitopiiriltä takaisin kaupungille. Tekniikan uudistuksella haettiin
eväitä parempaan asiakaspalveluun
ja sääs­töjä puhelukustannuksiin.
Kun kuntien toimintatavat vaihtuvat, tarvitaan
usein muutoksia myös vies­
tintäjärjestelmiin.
Uudistetussa ympäristössä
raumalai­s ia palvelee kaksi
toisiinsa kytkettyä Aastra MXONE –puhepalvelinta. Toinen
on terveydenhuoltoa ja sairaalaa var­ten ja toisesta yhdistetään
kaupungin muihin toimintoihin.
Kovissa kuormitus­tilanteissa
ylivuototoiminto ohjaa toisen
vaihteen auttamaan.
Aastra Solidus eCare
on kaiken keskiössä
Terveydenhuollon paluu
viestintäjärjestelmään sai
projekti­j oukkueen vaiheistamaan uudistuksen tarkasti.
Puhepalve­l inpäivitysten jälkeen kaupunki on kartoittanut
Solidus eCare -yhteyskeskusratkaisun ominaisuuksia.
Mobiililiittymien lisäys on
parantanut henkilöstön tavoi-
tettavuutta ja tuonut säästöjä.
Soliduksesta saa jatkossa nykyistä tehokkaammat asiakaspalvelutyökalut.
Terveysasemat saavat joko
yhteisen ajanvarauksen tai asemakohtaisen Soliduksen. Aastran tekniikan ansiosta voi valita
kumman tahansa ratkaisun.
Aastran avulla
voi koota tarkoituksenmukaiset
yhteyden-pitotavat
Raumalla päädyttiin lisäämään mobiiliittymiä, joiden
piirissä onnistuvat veloituksettomat sisäpuhelut. Sairaalaympäristössä toimintavarmimmalla lankajärjestelmällä on
edelleen iso rooli, esimerkiksi
lääkärien vastaanotoilla on digipuhelimet. Langaton DECTjärjestelmän kattaa puolestaan
koko sairaala-alueen ja sen
hälytyspuhelimien avulla saadaan nopeasti kokoon myös
elvytysryhmät.
-Solidus eCare on paitsi yhteyskeskus, myös multimediaympäristö, jonka sovelluksien avulla voidaan tehostaa
ruuhka-ajan asiakaspalvelua
esimerkiksi hajauttamalla ajanvarauksia laajemmalle vastaanottajajoukolle ja ottamalla
käyttöön asiak­kaita palvelevat
takaisinsoittotoiminnot.
-Solidukseen voidaan keskittää halutut tekniikat, toimipisteet ja palveluprosessit
sekä saada kaikesta raportointi,
jonka avulla toimintaa voidaan
helposti seurata ja kehittää edelleen, painottaa toimitusjohtaja
Kai Virtanen Aastra Finland
Oy:stä.
Aastra kehittää ja
valmistaa innovatiivisia viestintätuotteita ja -sovelluksia
yrityksille
Aastra Finland on kanadalaisen Aastra Technologies
-konsernin Suomen tytäryhtiö. Aastra on yksi maailman
johtavista yritysviestintää kehittävistä yrityksistä. Aastra
Finland toimittaa multimediaa
hyödyntäviä viestintäratkaisuja
suomalaisille yritysasiakkaille
sertifioitujen myyntipartnereiden ja jälleenmyyjien kautta.
-Tuotevalikoimaamme sisältyy monikanavainen Contact
Center -asiakaspalveluratkaisu,
viestintäpalvelimet kaiken kokoisille yrityksille sekä langalliset ja langattomat päätelaitteet
ja ohjelmistot puhelin ja vide
oneuvottelukäyttöön,Virtanen
esittelee.
-Avoimet rajapinnat mahdollistavat Aastran järjestelmien
integroimisen saumattomasti
osaksi asiakkaan ICT-ympäristöä. Aastran toimittamat sovellukset voidaan asentaa myös
virtuaalipalvelinympäristöön.
-Aastra vastaa myös lukuisien yritysostojen kautta tuotevalikoimaan valittujen järjestelmien ylläpidosta ja edelleen
kehittämisestä, Kai Virtanen
kertoo.
Aastra Finland Oy
Tekniikantie 14
(Innopoli 2)
02150 Espoo
Puh:0 9 525 510
www.aastra.fi
18 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Softwave Ohjelmistot vastaa
sovelluksillaan julkisen sektorin tarpeisiin
!
Julkinen sektori on varsin merkittävä asiakas
suomalaisille ohjelmistoyrityksille. Sillä sen
tarpeet ja kyky rahoittaa
teknisesti kehittyneitä,
kuluja säästäviä ratkaisuja ovat vauhdittaneet
uusien ohjelmistojen ja
integroitujen järjestel­
mien kehitystä.
Softwave Ohjelmistot Oy
auttaa asiakkaitaan luomaan
tuottavamman, kustannustehokkaamman ja mielekkäämmän työympäristön. Yritys
tarjoaa julkisen hallinnon ja
yritysten käyttöön asiantuntevia
ja kattavia sovelluspalveluja,
joilla saadaan tietotekniikka vastaamaan asiakkaiden
muuttuvia tarpeita. Yrityksen
kotipaikka on Kokkola ja toimialueena koko Suomi.
-10 vuotta toiminut Softwave
kasvaa ja voi hyvin, toteaa hallituksen puheenjohtaja Janne
Lehtinen ja jatkaa, että asiakaslähtöinen palvelu sekä nuorekas
ja innovatiivinen osaava henkilökunta takaavat sovellusten
ja palveluiden korkean laadun.
Yrityksessä työskentelee
tällä hetkellä 15 alan ammattilaista ja rekrytoimme jatkuvasti
uutta henkilökuntaa.
Toimintamme perustuu
omiin kehittämiimme sovelluksiin, joiden lisäksi tarjoamme niihin liittyvät koulutukset
ja asiantuntijapalvelut. Näin
kykenemme varmistamaan
jatkuvan tuotekehityksen mukanaan tuomat edut ja turvaamaan paikkamme kehittyvän
teknologian eturivissä, Janne
Lehtinen luonnehtii Softwaven
toimintaa.
Julkiselle sektorille tarjottavat palvelut ovat keskittyneet
tuotteistamisen, kustannuslaskennan ja tiedolla johtamisen
kehittämiseen. Yhteistyö asiakkaiden kanssa alkaa usein
jonkin osa-alueen kehittämisellä ja laajenee siitä sitten
hyvän ja toimivan yhteistyön
myötä myös muille osa-alueille.
Lopputuloksena on siis luotu
toimivia kokonaisratkaisuja
asiakkaiden toiminnan avuksi.
Innovatiivinen
tietotalo
Softwaven toiminta perustuu
Opiferus Tietovarasto on moniulotteinen tiedolla johtamisen apuväline: Tietotulvasta tiedolla
johtamiseen!
laadukkaisiin helppokäyttöisiin
sovelluksiin ja asiakaslähtöiseen toimintaan. Kokonaisratkaisussa on otettava huomioon
asiakkaan toiminnan tarpeet
ja erityispiirteet. Ohjelmisto
sovitetaan asiakkaan eikä asiakas ohjelmiston mukaan. Kokonaisvaltainen palvelupaketti
sisältää eri osa-alueiden ohjelmistot, koulutukset, asiantuntijapalvelut ja käyttötuen. Yhä
enemmän ratkaisuja tarjotaan
”avaimet käteen” periaatteella,
joka on asiakkaille helppo toimintatapa.
Softwave tarjoaa asiakkailleen Opiferus Tuoteperheen,
joka koostuu viidestä nykyaikaisesta sovelluksesta. Opiferus tarkoittaa ”apua antavaa”.
Sovellusperhe keskittyy taloushallinnon ja toiminnan
tehostamiseen sekä tiedolla
johtamiseen. Tuoteperheen ideana on, että kaikki sovellukset
integroituvat toinen toisiinsa,
Lehtinen kertoo.
Tietotulvasta ­tiedolla
johtamiseen
Opiferus Tuoteperheen sovellusten perusidea on toimia
perusjärjestelmien tuottaman
tiedon jalostajana siihen muotoon, ett sitä voidaan hyödyntää
päätöksenteossa. Kantavana
ajatuksena on päästä tietotulvasta tiedolla johtamiseen!
daan mallintaa organisaatioiden
toimintokustannuksia ja kehittää erilaisia suorituskykymittareita toiminnan tehokkuuden
seuraamiseen. Opiferus Toimintolaskennasta on saatavilla
täyden version lisäksi myös
katseluoikeus- versio, jolla voi
tarkastella tehtyjä laskentamalleja, Lehtinen kertoo.
Opiferus Toimintolaskenta tehokkaaseen
sisäisenlaskennan
hallintaan
Opiferus Toimintolaskenta
on nykyaikainen toimintoperusteiseen kustannuslaskentaan
perustuva kustannus- ja kannattavuuslaskenta ohjelma. Ohjelmalla voidaan toteuttaa toimintolaskennan ohella myös muita
laskentamenetelmiä. Opiferus
Toimintolaskenta soveltuu niin
pk-yritysten kuin julkisenhallinnon organisaatioiden tehokkaaseen sisäisenlaskennan
hallintaan. Ohjelmistolla voi-
Opiferus Työajanmittaus - tehokas
työkalu organisaation työajan mittaamiseen eri tarpeisiin
Selainpohjainen Opiferus
Työajanmittaus soveltuu yhtä
lailla julkisten organisaatioiden
kuin yritystenkin jaksottaiseen
työajan mittaamiseen. Tulokset
ovat helposti hyödynnettävissä
esimerkiksi tuotteiden ja palveluiden kustannuslaskennassa,
työajan käytön vertailuissa eri
osastojen välillä sekä työnjaon uudelleen organisoinnissa.
Toteutetun työajanmittauksen tulokset saadaan esiteltyä
tiedon tarvitsijoille helposti
selainkäyttöisen sovelluksen
graafisella raportoinnilla.
KOTIHOIDON TOIMINTOKUSTANNUSTEN JAKAUMA
Opiferus Työajanmittaus ja Opiferus Toimintolaskenta muodostavat tehokkaan työparin
perustiedon jalostamiseen päätöksenteon tueksi.
Opiferus Taloussuunnittelulla hallitaan
koko taloussuunnitteluprosessi
Opiferus Taloussuunnittelu
on täysin uudenlainen työkalu
organisaation taloussuunnittelun ja toteutumaseurannan tehokkaaseen kokonaishallintaan
ja jatkuvaan parantamiseen.
Opiferus Taloussuunnittelulla
hallitaan koko taloussuunnitteluprosessi aina tiedon tuottamisesta sen hyödyntämiseen saakka. Talousarviota laadittaessa
Olemme Kuntamarkkinoilla
osastolla S.06, Kuntatalon
toisessa kerroksessa, infoa
vastapäätä.
on rinnalla koko ajan näkyvissä
johdon asettama raami, johon
talousarviota verrataan halutulla tarkkuustasolla. Taloussuunnitteluprosessi on vuorovaikutteinen ja kokonaistilanne
on reaaliaikaisesti nähtävissä.
Talousarvion luonnin jälkeen
saadaan tehtyä esimerkiksi kuukausitason laskelmat helposti,
koska ohjelmalla voidaan jakaa
uusi talousarvio kuukausille
käyttämällä hyväksi esimerkiksi edellisen vuoden toteutunutta
kuukausijakoa. Myös itse määritellyt jakomallit on helppo
tehdä. Tällä toiminnallisuudella
on suuri merkitys talouden
ennustamisen onnistumisen
kannalta.
Talousarvion laadinnan jälkeen päästään tekemään talousarvio – toteutuma seurantaa,
joka voidaan tehdä halutulla
tarkkuustasolla. Keskeinen
tavoite on talousseurannan
jalkauttaminen organisaatiossa
vastuuhenkilöille. Tavoitteena
on myös ajan hermolla pysyminen niin, että seuranta tapahtuu
koko ajan kunkin kuukauden
kirjanpidon valmistuttua.
Koko organisaation taloussuunnittelua ja toteutumaseurantaa koskevat tiedot ovat
kootusti yhdessä tietokannassa,
jota hallitaan selkeällä ja nykyaikaisella käyttöliittymällä,
Lehtinen toteaa.
Opiferus ­Tietovarasto
on uusi, selain­
pohjainen datapankki
Opiferus Tietovarasto on
dynaaminen työkalu tiedon
keräämiseen, hallintaan sekä
esittämiseen. Opiferus Tietovarastolla voidaan tuottaa ajantasaista tietoa päätöksenteon
tueksi kustannustehokkaasti.
Opiferus Tietovarasto toimii
johdon työpöytänä yhtä lailla
kuin osana operatiivista toimintaa, esimerkiksi tietojen
keruussa koskien vaikkapa
ateriapalveluiden tuotanto-
määrien seurantaa. Tämä tieto
toimii mm. sisäisen laskutuksen
pohjana, perustietona tuotekohtaiselle kustannuslaskennalle ja
yleisenä seurannan kohteena.
Johdon työpöytäratkaisusta
esimerkkinä on koko kaupunkia
koskeva raportointiratkaisu,
jossa samassa järjestelmässä on talous, toiminta, asiakkuudet ja henkilöstö. Näiden
osa-alueiden tietoja voidaan
tarkastella nykyaikaisella käyttöliittymällä joko yhdessä tai
erikseen. Talousosiossa voidaan
seurata esimerkiksi keskeisten
talousmittareiden kehitystä
kolmannesvuosittain. Henkilöstöosiossa voidaan seurata
esimerkiksi koko organisaation
sairauspoissaolojen kehitystä ja
porautua tarvittaessa hyvinkin
tarkalle tasolle. Talouden ja
henkilöstön tietojen yhdistämisestä esimerkkinä käy
sairauspoissaolojen kustannusvaikutuksen analysointi
organisaation eri osa-alueilla.
Asiakaskoulutus
tärkeä osa palvelua
järjestelmätoimitusten yhteydessä
Kaikki koulutukset räätälöidään asiakaskohtaisesti käyttäen asiakkaiden omia tietoja
ja toimintaympäristöä. Tällä
taataan koulutuksen korkea
laatu ja osuvuus. Kouluttajina toimivat Softwaven omat
asiantuntijat, joilla on laaja
kokemus käytännön projektien
toteuttamisesta. Samat henkilöt siis toteuttavat sovellusten
käyttöönoton ja koulutukset,
jolloin asiakkaan toimintatapa
on jo ennestään tuttu. Asiakkaiden palaute koulutuksista on
ollut erittäin positiivista.
www.softwave.fi
Myynti & Konsultointi:
Janne Lehtinen
([email protected]),
puh. 010-2928 827
TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN
VRK-HINTOJEN VERTAILU 2012
Opiferus Toimintolaskennalla saadaan luotua helposti vertailulaskelmia eri yksiköiden välille.
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Laajakaistapalvelu on
kuntalaisen perusoikeus
Luotettava ja varma laajakaistayhteys on tänä päivänä jokaisen kansalaisen perusoikeus. Erilaisia
palveluita käytetään yhä enemmän Internetin kautta. Kotitalouksissa laajakaistayhteyttä tarvitaan niin
pankkiasioiden hoitoon, yhteydenpitoon ystävien
ja sukulaisten kanssa kuin viihdepalveluiden käyttöön. Julkisessa hallinnossa ja yritysmaailmassa
laajakaistayhteyden avulla huolehditaan mm. erilaisten tietojen välittämisestä organisaation sisällä
ja organisaatiosta ulos.
Pelastuslaitoksen ajoneuvoissa on käytössä toiminnanohjausjärjestelmä, jonka avulla pelastuskalusto saadaan oikeaan
paikkaan. Suurimpien kaupunkien pelastuslaitoksilla on käytössä
@450-laajakaista, joka mahdollistaa ruuhkattomat laajakaistayhteydet myös kriittisissä tilanteissa.
Kirjastoautojen palvelu on laajentunut kirjojen lainaamisesta
myös Internet-yhteyden tarjoamiseen haja-asutusalueiden asukkaille. Kirjastoauton henkilökunta neuvoo Internetin käytössä.
Datame @450-laajakaista on käytössä mm. Tampereen alueella
toimivissa kirjastoautoissa.
Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kunnat ovat pakotettuja
etsimään kustannussäästöjä ja tehostamaan toimintaansa. Ikäihmisiä kannustetaan asumaan kotona mahdollisimman pitkään.
Kotihoidon palvelut ovat kehittyneet viime vuosina huomattavasti. Kotisairaanhoidon ja muiden liikkuvien työntekijöiden aika
on käytettävä tehokkaasti hyväksi toiminnanohjausjärjestelmän
avulla. Kaikissa näissä tilanteissa tarvitaan laajakaistayhteyttä.
Koska laajakaistayhteyttä tarvitaan hyvin laajasti eri puolilla, on
Datamen @450-laajakaista hyvä vaihtoehto. Sen peittoalue kattaa
99,9 prosenttia Suomen väestöstä. Vain n. 5000 asukasta on
peittoalueen ulkopuolella.
@450-laajakaista on saavuttanut suuren suosion sellaisten
käyttäjien keskuudessa, jotka tarvitsevat nettiyhteydelle vakaan toiminnan niin kaupungeissa kuin haja-asutusalueilla
sekä myös erämaa-alueilla. Palvelu sopii kaikille käyttäjille,
on kyseessä sitten paikallinen yritystoiminta, etätyötä tekevä
tai lomailija. Verrattuna 3G-verkkoon on @450-verkko paitsi
alueellisesti kattavampi, myös vakaampi. @450-verkko ei
ruuhkaudu suurissakaan yleisötapahtumissa koska se on
tarkoitettu vain laajakaistapalvelua varten. Tästä syystä muun
muassa isot tapahtumajärjestäjät ovat ottaneet sen omakseen.
Lisäksi verkon tekniikka mahdollistaa erinomaiset puhepalvelut kuten VoIP-puheen.
19
datame
VALTAKUNNALLISESTI PAIK ALLINEN
Julkisten kohteiden kalustaja
Erical Oy
Rannankyläntie 19,
44250 Äänekoivisto
Puh. 020 7439 680
Fax. 020 7439 681
[email protected]
[email protected]
• Sairaalakoulu Jyväskylä
• Laakson sairaala
• Savelan päiväkoti
www.erical.fi
Promist Oy, Kumitehtaankatu 5, 04260 KERAVA, p. 010 327 0214, f. 020 747 9099
20 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Turun Kiinteistölaitoksen merkittävin
tilapuolen uudishanke Hirvensalon
monitoimitalon rakentaminen
Turun Kiinteistöliikelaitos (aiemmin Kiinteistöliikelaitos ja Tilaliikelaitos) vastaa kaupungin
kiinteän ja rakennetun omaisuuden hallinnasta
ja kehittämisestä sekä tarjoaa toimintaympäristöjä
ja toimitiloja.
Kiinteistöliikelaitos vastaa myös yleisten alueiden ylläpidosta ja rakennuttamisesta, kaupungin omistamien rakennusten ylläpidosta ja rakennuttamisesta sekä kiinteistöjen käyttöön liittyvistä palveluista,
kiinteistönpidosta, kiinteistöomaisuuden hankkimisesta, vuokraamisesta, myymisestä ja kehittämisestä.
Kiinteistötoimialaa johtaa toimialajohtaja Jouko Turto.
Kiinteistöliikelaitoksen toimintaa ohjaa johtokunta. Liikelaitoksessa on kolme tulosaluetta, joiden
toimintaa tukevat yhteinen hallinto ja tukipalvelut. Tulosalueet ovat; kiinteän omaisuuden kehittäminen, infrapalvelut ja tilapalvelut.
- Kiinteistölaitoksen vuoden 2014 investointiesitys on kokonaisuutena noin 90 milj.€ jakaantuen
suunnilleen puoliksi tilainvestointeihin ja puoliksi infrainvestointeihin. Meidän merkittävin tilapuolen uudishanke ensi vuonna on Hirvensalon monitoimitalon rakentaminen sisältäen muun muassa
esimerkiksi Syvälahden uuden yhtenäiskoulun sekä päiväkodin, toimialajohtaja Jouko Turto kertoo.
-Pääpaino tilainvestoinneissa on kiinteistöjen peruskorjauksissa, joista merkittävin uusi hanke on
kaupunginteatterin saneeraus ja laajennus. Tämän lisäksi työlistalla on sivistys- ja hyvinvointitoimialan rakennusten peruskorjauksia.
-Kustannustason nousu ja erityisesti uudet määräykset aiheuttavat merkittävästi paineita kustannusten
hallintaan. Uhkana on myös, että uudet määräykset ja ohjeet sekä niiden soveltaminen johtaa sellaiseen tilanteeseen, että peruskorjauksen elinkaari jää varsin lyhyeksi ja kohde joudutaan korjaamaan
uudestaan varsin lyhyen ajan jälkeen, Turto toteaa.
Kiinteistöjen ­turvallisuuteen ja v
­ alvontaan panostettu
-Kiinteistöjen turvallisuusasiat ovat vakiona mukana projekteissa. Esimerkiksi vanhainkotien
saneerauksissa uusin tekniikka on otettu käyttöön kuten myös esimerkiksi Impivaaran uimahallin
saneerauksessa ja laajennuksessa, Jouko Turto mainitsee.
Turun kiinteistöliikelaitoksen toimialajohtaja Jouko Turto
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
21
Fireconilta oikea
sammutusratkaisu oikeaan paikkaan
Vankalla ammattitaidolla suunniteltu, asennettu ja huollettu sammutusjärjestelmä on paras mahdollinen turva
henkiselle ja fyysiselle pääomalle. Alan vankka asiantuntija
on sammutusjärjestelmätoimittaja Firecon Group Oy, jonka
osaamisesta hyötyvät monet erilaiset kohteet.
Firecon Group Oy:n juuret
ulottuvat 80-luvulle. Sammutusalan toiminta aloitettiin
tällöin Paloinsinööritoimisto
Spezplanin nimissä Kärkölän
Lappilassa. Toimisto suunnitteli
sammutusjärjestelmiä.
Nykyään Firecon Group Oy
on Suomen suurin sammutusjärjestelmätoimittaja. Vuodenvaihteessa tytäryhtiö Softex
Oy fuusioitui Firecon Group
Oy:öön. Lisäksi Firecon on joulukuussa tehdyn yrityskaupan
myötä vahvistanut asemaansa
automaattisten sammutusjärjestelmien johtavana yrityksenä.
Yrityskaupan kohteena olivat
Oulussa sijaitsevat Novemera
Oy, Putki- ja Säiliöasennus
Oy ja LVI-Xpert Oy. Firecon
Group ja uudet tytäryhtiöt
yhdistävät jatkossa voimansa
alan kasvavilla markkinoilla.
Firecon on täyden palvelun talo,
joka suunnittelee ja asentaa
räätälöityjä sammutusjärjestelmiä asiakkaidensa erilaisiin tarpeisiin. Yritys toimii
maanlaajuisesti tukikohtinaan
Lahti, Tampere, Espoo, Turku, Lappeenranta, Kuopio ja
Oulu. Konserniin kuuluu uusien
Oulun tytäryhtiöiden lisäksi
tytäryhtiö Firecon Eesti Oü
Tallinnassa.
Ajoissa yhteys
asiantuntijaan
Firecon toteuttaa perinteisiä
sprinklerijärjestelmiä, vesisumujärjestelmiä, vaahtosammutusjärjestelmiä, kylmien tilojen
erikoisjärjestelmiä, kaasusammutusjärjestelmiä sekä uutuutena myös keittiösuojausjärjestelmiä. Ratkaisujen toteutuksessa
yritys käyttää alan johtavien
valmistajien komponentteja.
-Periaatteenamme on löytää
aina paras mahdollinen sammutusjärjestelmäratkaisu, oli
kyseessä sitten uusi tai vanha
kiinteistö. Onnistunut lopputulos syntyy asiakkaan ja urakoitsijan yhteistyönä. Me tuomme
projektiin pitkän kokemuksen
kartuttaman asiantuntemuksen,
mutta kuuntelemme aina myös
asiakasta, toimitusjohtaja Antti
Maksimainen kertoo.
Firecon on toteuttanut lukuisan määrän sammutusjärjestelmiä liike-, varasto-, logistiikka-,
teollisuus- ja asuinrakennuksiin
sekä erilaisiin hoiva- ja palveluyksikköihin. Viime aikojen
merkittävimpiä toteutettuja
referenssikohteita ovat olleet
Suomen tähän saakka suurin
sammutusjärjestelmäprojekti
SOK:n uudessa logistiikkakeskuksessa Sipoossa, Kauppakeskus Veturi Kouvolassa,
VR Transpoint Moreeni Hämeenlinnassa, Kuusakoski Oy
Ekopark II Lahdessa ja HUS
Lohjan sairaala Lohjalla.
Fireconin palvelutarjonta
kattaa sammutusjärjestelmien
suunnittelun, asennuksen ja
huollon sekä konsultoinnin
automaattisiin sammutusjärjestelmiin liittyvissä asioissa.
Koska markkinoilla on tänä
päivänä todella paljon erilaisia
sammutusjärjestelmiä, urakoitsijan asiantuntemus korostuu
työn kaikissa vaiheissa.
-Mitä aiemmin sammutusjärjestelmän hankintaa suunnitteleva asiakas on yhteydessä
asiantuntijaan, sen paremmin
olosuhteiden ja tilojen käyttäjien tarpeiden kartoittaminen
sekä sammutusjärjestelmän
EconAqua suutin toiminnassa.
teknisen suunnittelun toteutuminen onnistuu, Maksimainen
muistuttaa.
Vuosihuollot hoidettava sammutusjärjestelmissäkin
-Ammattitaitoisestikin asennettu laadukas sammutusjärjestelmä takaa parhaan mahdollisen turvan sekä ihmisille
että omaisuudelle vain asianmukaisesti ja säännöllisesti
huollettuna, painottaa palvelupäällikkö Jarkko Honkasalo
Firecon Group Oy:stä. Sammutusjärjestelmän toimivuuden
varmistamiseksi tarvitaan laitteiston valinnan ja asennuksen
jälkeen edelleen asiakkaan ja
asiantuntijan yhteistyötä.
-Sprinklerilaitteiston säännöllinen huolto on ensiarvoisen
tärkeää, jotta varmistutaan
järjestelmän toimivuudesta.
Tulipalon sattuessa järjestelmän tulee reagoida paloon
sille suunnitellulla tavalla.
Tämä saadaan varmistettua
säännöllisellä huollolla. Laitteiston käyttäjän tulee muistaa
huolehtia, että järjestelmän
kokeilu-, huolto- ja kunnossapito-ohjelma tulee toteutettua,
Honkasalo muistuttaa.
Valtakunnallisesti toimiva,
sammutusjärjestelmiä toimittava Fireconin huoltotoiminnan
tavoitteena on jatkaa yhteistyötä asiakkaan kanssa asennustyön jälkeenkin: meidän on
luontevaa palvella asiakasta
Sprinklerikeskus
esimerkiksi vuosihuoltojen toteutuksessa, Honkasalo toteaa.
- Vuosihuoltoasiakkaamme
ei tarvitse huolehtia itse huoltojen ajantasaisuudesta, me
hoidamme huollot ajallaan ja
joustavasti. Asiakas saa aina
huollosta raportin, joka sisältää
huoltopöytäkirjan tarkastetuista
komponenteista. Pöytäkirjasta
ilmenevät myös mahdolliset
havaitut korjaustarpeet. Firecon
vuosihuoltoasiakkaat saavat
käyttöönsä internet-pohjaisen
huoltojärjestelmän.
Järjestelmään tallennetaan
muun muassa kaikki huoltodokumentit, joita asiakas voi halutessaan seurata ja tarkastella
milloin tahansa. Järjestelmässä
voi tehdä myös vikailmoitukset
reaaliajassa.
Fireconin asiakkaina on
muun muassa liike-, varasto-, logistiikka-, teollisuus- ja
asuinrakennusten omistajia,
myös esimerkiksi hoiva- ja
palveluyksikköjä. Huoltotyöt
on tarpeen suunnitella niin, että
asiakkaan normaalille toiminnalle aiheutuu mahdollisimman
vähän häiriötä.
- Jokaisella kohteella on
omat vaatimuksensa huoltojen
suhteen. Suurissa kohteissa
huollot kestävät pidempään ja
ne voivat olla hyvinkin vaativia. Toiminnan häiriöt ja
keskeytykset voidaan estää
suunnittelemalla huolto huolella etukäteen, Honkasalo lupaa.
Jarkko Honkasalo painottaa,
että kaikki sammutusjärjestelmien huollot on syytä tilata
Turvatekniikan keskuksen (TUKES) ja Finanssialan keskusliiton (FK) hyväksymältä sammutuslaitteistojen asennus- ja
huoltoliikkeeltä. Firecon Group
Oy kuuluu hyväksyttyihin liikkeisiin.
-Huolto-osastomme toimialueena on koko Suomi.
Pyrimme vastaamaan asiakkaan
tarpeisiin nopealla ja joustavalla palvelulla ja kehittämään jatkuvasti toimintaamme, Jarkko
Honkasalo toteaa.
Lisätietoja:
Firecon Group Oy
Puh. 020 7434 888
[email protected]
www.firecon.fi
22 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Nummelan Kaarikeskussäätiö
Vaivatonta asumista senioritaloissa
Senioriasunto edustaa
uutta elämänlaatua tarjoavaa asumismuotoa,
joka on tarkoitettu itsenäistä ja aktiivista elämää eläville ihmisille.
Asunnot sopivat esimerkiksi senioreille, jotka
haluavat asua omassa toimivaksi ja turvalliseksi suunnitellussa
kodissaan, ja nauttia
lähiympäristön monipuolisesta palvelutarjonnasta: hyvinvointiin ja
virkistykseen kuuluvista
palveluista, kauppapalveluista jne.
Senioriasunnot tuovat elämään turvallisuutta ja sujuvuutta, jota kaipaavat esimerkiksi
hissittömässä talossa, liian
suuressa, pihatöiden suhteen
työteliäässä tai muuten sopimattomassa asunnossa elävät
varttuneet aikuiset. Asumismukavuuteen ja toimivuuteen sekä
liikkumisen esteettömyyteen
kiinnitetään erityistä huomiota
jo huone- ja sisustussuunnittelussa. Kylpyhuoneet, keittiöt,
parvekkeet ja talon kulkuväylät
sekä muut tilat ja piha-alueet
suunnitellaan senioreiden asumismukavuutta silmälläpitäen.
Nummelan Kaarikeskussäätiön rakennuttama A s Oy
Vihdin Nummelan Anjankaari senioritaloon valmistui 26
omistusasuntoa sekä sauna-,
liikunta- ja kokoontumistiloja
asukkaiden käyttöön. Asunnot
ovat kaksioita tai kolmioita
kooltaan 36-63 neliötä.
Kesäkuussa-2013 valmistunut uudisrakennus on kytketty
Kaarikeskuksen nykyisiin rakennuksiin ja Kaarikeskuksen
kaikki palvelut ovat uudisrakennuksen asukkaiden käytössä.
-Tämäkin talo on tarkoitettu 55 vuotta täyttäneille.
Vanhetessa ja mahdollisesti
voimien heikentyessä itsenäisesti asuvalla asukkaalla on
mahdollisuus ostaa tarpeittensa
mukaisia hoito- ja hoivapalveluja Kaarikeskussäätiöltä aina
saattohoitoon asti, toiminnanjohtaja Riitta Rahko kertoo.
Asunnot suunniteltu
turvallisiksi ikäihmisten erityistarpeet
huomioiden
Asuntoihin kuuluu perusvarustuksena hoitajakutsujärjestelmä, jolla Kaarikeskuksen
ammattitaitoinen koulutettu
henkilökunta on tarvittaessa
saatavilla mihin vuorokauden
aikaan tahansa. Tämä malli on
tuttu Asunto Oy Kaarikodista,
jonka Kaarikeskussäätiö en-
simmäisenä hankkeenaan rakennutti Pisteenkaaren varrelle
vuosina 1988 - 89.
Liikkuminen senioritalossa
on esteetöntä. Talo on mitoitettu
apuvälineillä liikkumiseen. Iso
hissi ja leveät käytävät mahdollistavat myös hoivasängyllä
kuljetuksen. Tukitankoja on
harkituissa paikoissa. Paloturvallisuuteen on varauduttu
sprinkler- laittein. Lisäksi asunnoissa on huoneistokohtainen
viilennys. Keittiössä on mm.
astianpesukone sekä turvallisuutta lisäävät turvaliesi ja
muut kalusteet, joissa tavarat
ovat käden ulottuvilla, helposti
saatavilla.
Pohjakerroksessa sijaitsevat
tilat toimistoille ja vastaanottotoimintaan sekä tilava kuntosali
ohjattuine liikuntaryhmineen,
tietotupa internet yhteyksin ja
lehtien lukusali. Nämä kaikki
ovat säätiön kaikkien asukkaiden käytettävissä. Katetuissa
käytävissä voi talvella tehdä
turvallisesti liukastumatta päivälenkkinsä. Yhteisössä on
myös ravintola joka tarjoaa
asukkaille ja muille Kaarikeskuksessa asioiville kaikki
vuorokauden ateriat vuoden
jokaisena päivänä.
Kaarikeskussäätiön tiloissa
kokoontuu viikoittain monia
virkistystilaisuuksia, kerhoja,
opintopiirejä, liikuntaryhmiä
ja muita tapahtumia, joihin
asukkaat voivat siis osallistua.
Kiinteästi Kaarikeskukseen
liittyvällä puistoalueella on
ikäihmisille suunniteltu lähiliikuntapaikka Kaarenkierros,
jossa on mm. tasapainon harjoittamiseen sopivat laitteet.
Vaihtoehtoja
­tuettuun asumiseen
-Kaarikeskussäätiö on vuonna 1986 yksityishenkilöiden
perustama yleishyödyllinen
säätiö, jonka tarkoitus on edistää ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden asumisolojen
parantamista sekä vanhenevan väestönosan vireyden ja
omatoimisuuden säilyttämistä
ja tukea heidän mahdollisuuksiaan asua omassa kodissaan
turvallisesti, toiminnanjohtaja
Riitta Rahko kertoo ja jatkaa:
-Tänä päivänä säätiö on monipuolinen ikäihmisten ja vammaisten tuki- ja palvelukeskus,
joka tarjoaa kodinomaista palveluasumista ja monipuolista
virkistys- ja kuntoutustoimintaa
alueen asukkaille.
Nummelan keskustassa sijaitsevaan Kaarikeskukseen
kuuluu säätiön omat talot Kaarikallio ja Kaarihovi sekä
asunto-osakeyhtiö Kaarikoti
sekä kesäkuussa valmistunut
senioritalo, Asunto Oy Anjankaari.
Näiden lisäksi Kaarikeskuksella on kaksi muistihäiriöisille
asukkaille tarkoitettua kotia,
Nummelan keskustassa sijaitsevat Viljonkoti ja Vesankoti,
joissa molemmissa on 17
tehostetun palveluasumisen
paikkaa, Riitta Rahko kertoo.
DomaCare on hoiva-alalle
kehitetty asiakastietojärjestelmä
DomaCare on sosiaali- ja terveysalalle kehitetty monipuolinen työkalu asumis- ja
kuntoutuspalveluja tarjoaville yksiköille ja kotihoitoyrityksille. Järjestelmän avulla teet
päivittäiset hoitotyön kirjaukset ja raportit, sekä tarvittavat suunnitelmat.
Kotihoidossa jaat asiakaskäynnit työntekijöille mobiilisovelluksiin ja seuraat
kotihoitajien työpäivän kulkua. Laskutus hoituu järjestelmän kautta
automatisoinnin avulla helposti ja nopeasti.
DomaCare on integroitavissa yleisimpiin kirjanpito- ja talousjärjestelmiin.
Pyydä ohjelmiston esittely ja tarjous! Etäesitykset vaivattomasti ja nopeasti.
Asiakastietojen hallinta
Laskutus
Mobiilijärjestelmä
olemme viimeksi kuluneen vuoden aikana tutustuneet useaan asiakastietojärjestelmään ja loppusuoralla oli kolme järjestelmää, jotka kaikki ovat erikoistuneet sosiaalialalle. domacare erottui hyvän käytettävyyden ansiosta muista
järjestelmistä. Haimme kokonaisvaltaista ohjelmistoa ja domacare vakuutti
meidät myös muilla ominaisuuksillaan. olemme erittäin tyytyväisiä valintaamme
ja alkavaan yhteistyöhön invian oy:n kanssa.
Tilastot ja raportointi
- Jouni Riihimäki, Kuurojen Palvelusäätiö
mainio vire valitsi domacaren kymmenen järjestelmän joukosta. Käyttäjien
mielestä domacare nousi selvästi yli muiden käyttömukavuutensa ansiosta.
domacaren avulla varmistetaan yksikön toiminnan sujuva käynnistäminen,
laatujärjestelmän mukainen toiminta, hyvä tietosuoja ja sujuva laskutus.
- Johanna Paavolainen, Mainio Vire Oy
020 7424 0900
|
www.domacare.fi
|
[email protected]
Lisätietoja:
Riitta Rahko
toiminnanjohtaja
Nummelan
Kaarikeskussäätiö
Pisteenkaari 13
03100 Nummela
puh. 044-3644 501
[email protected]
kaarikeskus.fi
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
KUKKAPYLVÄS
VARJELEE KOTONA
ASUVAA
Vuonna 2010 Seniortek Oy sai Lapin InnoSuomi palkinnon
kehittämälleen liiketunnistintekniikalle ja patentin kyseiselle
järjestelmälle maaliskuussa 2013. HoivaTurvaksi nimetyn laitteiston ja sen toiminnalliset edut tuntee hyvin Seniortekin Pertti
Niittynen.
– Tällä hetkellä Suomessa on noin 250 000 diagnosoitua muistihäiriöistä. Heidän lisäkseen on paljon
muita ryhmiä, jotka tarvitsevat teknologiaa kotona asumisen tueksi, Niittynen taustoittaa nykytilannetta. – Väestön ikääntyessä heitä tulee koko ajan lisää, eivätkä mitkään resurssit riitä, jotta heidät
kaikki voitaisiin sijoittaa palvelutaloihin tai erityisasumisyksiköihin, etenkin kun palvelutaloissa on
yhä enemmän myös vuodehoitoa tarvitsevia ikäihmisiä. Siksi Alzheimerista, dementiasta ja muista
muistin ongelmista kärsivien pitäisi voida asua kotonaan niin kauan kuin se vain on mahdollista ja
he itse niin haluavat. Ikäryhmässä 70 vuotta ja sen ylitse, tilanne on nopeasti kumuloitumassa, joten
toimenpiteisiin pitää ryhtyä nyt, jotta se saadaan hallintaan.
– Kun puhutaan turvateknologiasta, tulee helposti mieleen valvontakamera ja mukana pidettävä
tunnistin – yleensä hälytysranneke. Seniortek Oy:n kehittämässä teknologiassa pystytään liiketunnistimien avulla saamaan tarvittava hälytystieto ilman hankalaa ranneketta tai intimiteettisuojaa rajoittavaa
videokuvaa. Järjestelmän kautta voidaan välittää kotihoitoon tiedot siitä jos asukas on kaatunut, ollut
liikkumatta määrätyn ajan tai poistunut luvatta asunnosta. Myös palovaroittimet, kosteusanturi, sekä lvija kodinkoneiden sähköiset ohjaukset voidaan kytkeä osaksi HoivaTurvaa. Hälytys ja muu informaatio
voidaan ohjata matkapuhelimiin ja erityyppisiin päätelaitteisiin kuten tabletteihin ja sähköpostiin. Se
taltioi lokitietona kodin tapahtumat ja ne voi jälkikäteen todentaa, kuvailee Niittynen teknologiaa ja
sen keskusyksikköä, joka on kotoisasti nimetty ”kukkatolpaksi”, jota se kieltämättä muistuttaa.
– Laite ei ole kalliimpi kuin turvapuhelin, mutta silti etenkään kunnalliset päättäjät eivät ole täysin
ymmärtäneet HoivaTurvan tuomia mahdollisuuksia, kun luodaan iäkkäiden asumiseen turvallisuutta
ja helpotetaan hoitotyötä, sanoo Seniortekin tuotekehitystiimistä Pertti Niittynen.
Teksti Harri Närhi
23
nge
a
uksille
De patti phuuridenge
- douva hin godjiba
24 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Anna kunnia vanhuksille
Omaisten hoitoon luottaneet vanhukset ovat nyt
kasvokkain yhteiskunnan palvelujen kanssa, sillä
nuoret opiskelevat tai työskentelevät toisella paikkakunnalla. Elinolosuhteet ovat parantuneet, kouRomaniväestön
on tapahtunut
suuria
lutustaso noussut elämässä
ja työelämään
pääsy helpottunut.
monet,70-luvulta
muutoksia
alkaneen
pysyvän
asumisen
Silti
osin kiertävääkin
elämää
viettäneet
roGreen
Care
–
toimijaa
ja
ikäihmistä
yhdistävät yhteiset intressit
Elinolosuhteet
parantuneet,
manivanhukset ovat
kuuluvat
edelleen koulutussosiaalisesti ja tataso
noussut heikommin
ja työelämään
pääsy helpottunut.
Silti
loudellisesti
toimeentulevaan
väestönGreen
– toimijaa
ja ikäihmistä
yhdistävät yhteiset intressit
monet,
osin Care
kiertävääkin
elämää viettäneet
romaniosaan.
vanhukset kuuluvat edelleen sosiaalisesti ja taloudellisesti
heikoimmin toimeentulevaan
väestönosaan.
Romanivanhuksilla
ei ole kokemusta
liikunnan,
Green Care – toimijalla on vihreä peukalo, kainalossaan lempeä eläinkaveri tai ympärillään vehreä harrastusten ja ruokavalion merkityksestä elämänmaatila. Romanivanhuksilla
ei ole
kokemusta
liikunnan,
laatua
lisäävinä tekijöinä.
Kuntoutus
ja valistus
eivät
Green Care – toimijalla on vihreä peukalo, kainalossaan lempeä eläinkaveri tai ympärillään vehreä harrastusten
ruokavalion merkityksestä
elämäntavoita
heitä.jaPuutteellisesta
koulunkäynnistä
johmaatila. Itä‐Suomen yliopiston biologian laitos suunnitteli ja toteutti yhdessä Savon ammatti‐ ja aikuisopiston laatua
lisäävinä
tekijöinä. Kuntoutus ja
tuen lukuja kirjoitustaidottomuus
onvalistus
suurin eivät
syrsekä Ylä‐Savon ammattiopiston kanssa yhteensä 30‐ opintoviikon täydentävän monimuotokoulutuksen tavoita
heitä.
Monet
vanhukset
kokevat
yksinäisyyttä
jäyttävä
tekijä.
Monet
vanhukset
kokevat
yksinäiItä‐Suomen yliopiston biologian laitos suunnitteli ja toteutti yhdessä Savon ammatti‐ ja aikuisopiston ja
tyhjyyttä
elämässään.
syyttä
ja tyhjyyttä
elämässään.
osana SENNI–projektia. Koulutus oli suunnattu erityisesti sosiaali‐ ja terveysalan ammattilaisille ja heille sekä Ylä‐Savon ammattiopiston kanssa yhteensä 30‐ opintoviikon täydentävän monimuotokoulutuksen täydennyskoulutus tarjosi runsaasti erilaisia lähestymistapoja käyttää eläimiä, luontoa, puutarhaa ja osana SENNI–projektia. Koulutus oli suunnattu erityisesti sosiaali‐ ja terveysalan ammattilaisille ja heille Virkistykseen ja harrastukseen tarkoitetut julkiset
Toimisto
täydennyskoulutus tarjosi runsaasti erilaisia lähestymistapoja käyttää eläimiä, luontoa, puutarhaa ja maaseudun toiminnallista arkea tuottaakseen yhä laadukkaampaa, vaikuttavampaa ja Toimisto avoinna
palvelut jäävät useimmilta käyttämättä, eivätkä kolmaaseudun toiminnallista arkea tuottaakseen yhä laadukkaampaa, vaikuttavampaa ja asiakaslähtöisempää hoiva‐, hoito‐ ja kuntoutustyötä. ma-ke 9.30-13.30.
mannen sektorin palvelut tavoita vanhuksia.
- se on viisautta
Projektin tavoitteet
•De tukea
romanivanhusten itsenäistä ja mielekästä
patti phuuridenge
- douva hin godjiba
kotona asumista
Omaisten hoitoon luottaneet vanhukset ovat nyt
kunnia vanhuksille
kasvokkain yhteiskunnan palvelujen kanssa, sillä
•Anna
- seohjata
on viisauttaromanivanhuksia vanhuspalvelujen
nuoret opiskelevat tai työskentelevät toisella paikkakunnalla. Elinolosuhteet ovat parantuneet, kouRomaniväestön
on tapahtunut
suuria
lutustaso noussut elämässä
ja työelämään
pääsy helpottunut.
käyttäjiksi
muutoksia
alkaneen
pysyvän
asumisen
Silti monet,70-luvulta
osin kiertävääkin
elämää
viettäneet
roElinolosuhteet
ovat
parantuneet,
manivanhukset
kuuluvat
edelleen koulutussosiaalisesti ja ta• valistaa romanivanhuksia hyväntaso
terveyden
noussut heikommin
ja työelämään
pääsy helpottunut.
Silti
loudellisesti
toimeentulevaan
väestönmonet,
osin
kiertävääkin
elämää
viettäneet
romaniosaan.
ja kunnon merkityksestä
vanhukset kuuluvat edelleen sosiaalisesti ja taloudellisesti
heikoimmin toimeentulevaan
väestönosaan.
Romanivanhuksilla
ei ole kokemusta
liikunnan,
• tarjota informaatiota ja tietoa valtakunnallisesti
harrastusten ja ruokavalion merkityksestä elämänRomanivanhuksilla
ei ole
kokemusta
liikunnan,
laatua lisäävinä tekijöinä.
Kuntoutus
ja valistus
eivät
kulttuurisensitiivisistä palveluista
harrastusten
ruokavalion merkityksestä
elämäntavoita heitä.jaPuutteellisesta
koulunkäynnistä
johlaatua
lisäävinä
tekijöinä. Kuntoutus ja
tuen lukuja kirjoitustaidottomuus
onvalistus
suurin eivät
syr• tarjota koulutusta ja neuvontaa tavoita
vanhuspalvelujen
Monet
vanhukset
kokevat
yksinäisyyttä
jäyttäväheitä.
tekijä.
Monet
vanhukset
kokevat
yksinäija
tyhjyyttä
elämässään.
syyttä
ja tyhjyyttä
elämässään.
tarjoajille
Virkistykseen ja harrastukseen tarkoitetut julkiset
palvelut jäävät useimmilta käyttämättä, eivätkä kol• tarjota sosiaalineuvontaa romanivanhuksille
mannen sektorin palvelut tavoita vanhuksia.
Romanivanhukset kaipaavat erityistoimia, jotta he
uskaltautuisivat ja osaisivat hakeutua yleisten palvelujen piiriin.
Phurane kaale on RAY:n
romaniToisaaltatukema
vanhuspalvelujen
tarjoajat kaipaavat kipeästi tietoa ja opastusta erilaisten kulttuurien huomioivanhuksille suunnattujen kulttuuri
sensitiivisten
misessa.
Phurane kaale on RAY:n tukema romanivanhuksille
palvelujen ohjaus-, käyttö- ja
kehittämisprojekti.
suunnattujen kulttuurisensitiivisten palvelujen ohjaTietoa tarvitaan, jotta voidaan tarjota vähemmistöön
us-, käyttö- ja kehittämisprojekti.
kuuluville romanivanhuksille turvallinen ja kulttuuria huomioiva vanhuus niin kotona kuin laitoshoidossakin.
Toimisto
Toimisto avoinna
ma-ke 9.30-13.30.
asiakaslähtöisempää hoiva‐, hoito‐ ja kuntoutustyötä. Ensimmäiset Green Care –toimijat valmistuvat marras‐joulukuussa 2013. He käyttävät Green Care – Yhteystiedot
Romanivanhukset kaipaavat erityistoimia, jotta he
Ensimmäiset Green Care –toimijat valmistuvat marras‐joulukuussa 2013. He käyttävät Green Care – Linnanrakentajantie 6 C 3
uskaltautuisivat
ja osaisivat hakeutua yleisten palvemenetelmiä joko itsenäisinä yrittäjinä tai hoiva‐ ja hoitoalan yrityksissä. Yhteystiedot
Linnanrakentajantie 6 C 3
00880 Helsinki
menetelmiä joko itsenäisinä yrittäjinä tai hoiva‐ ja hoitoalan yrityksissä. 00880 Helsinki
lujen
piiriin.
Projektipäällikkö
SENNI ‐projektissa kehitettiin kolme erilaista Green Care – palvelumallia ikäihmisten tarpeisiin. SENNI ‐projektissa kehitettiin kolme erilaista Green Care – palvelumallia ikäihmisten tarpeisiin. Toisaalta
vanhuspalvelujen tarjoajat kaipaavat kipeäsKullekin ryhmälle valittiin yksi ryhmää yhdistävä GC‐elementti.
Projektipäällikkö
Tiina Pirttilahti
ti Kullekin ryhmälle valittiin yksi ryhmää yhdistävä GC‐elementti.
tietoa ja opastusta erilaisten kulttuurien huomioi-
Tiina Pirttilahti
mobile: 044 088 1003
Projektityöntekijä
Riitta Wallenius
mobile: 044 330 8944
misessa.
Tietoa tarvitaan, jotta voidaan tarjota vähemmistöön
Ennaltaehkäisevä turvallinen
Ennaltaehkäisevä kulttuukuuluville romanivanhuksille
ja
ria huomioiva vanhuus niin
kotona kuin laitoshoidossakin.
Omaisten hoitoon luottaneet vanhukset ovat nyt kasvokkain
yhteiskunnan
palvelujen
kansPhurane kaale
on RAY:n tukema
romanivanhuksille
suunnattujen kulttuurisensitiivisten palvelujen ohjasa, sillä nuoret opiskelevat tai työskentelevät toisella paikkakunnalla.
us-, käyttö- ja kehittämisprojekti.
Elinolosuhteet ovat parantuneet, koulutustaso noussut
ja työelämään pääsy helpottunut. Silti
monet, osin kiertävääkin
elämää
viettäneet
romanivanhukset
kuuluvat
edelleen
sosiaalisesti
ja
2013-201
5.
Projekti
on
kolmivuotinen
Omaisten hoitoon luottaneet vanhukset ovat nyt
kasvokkain yhteiskunnan
palvelujenväestönosaan.
kanssa, sillä
taloudellisesti heikommin
toimeentulevaan
nuoret opiskelevat tai työskentelevät toisella paikRomanivanhuksilla
ei oleElinolosuhteet
kokemusta
harrastusten ja ruokavalion merkitykseskakunnalla.
ovatliikunnan,
parantuneet, kouRomaniväestön
elämässä
on tapahtunut
suuria
lutustaso noussut
ja työelämään
pääsy helpottunut.
tä elämänlaatua lisäävinä
tekijöinä.
Kuntoutus
ja valistus
eivät tavoita heitä. Puutteellisesta
muutoksia
alkaneen
pysyvän
asumisen
Silti monet,70-luvulta
osin kiertävääkin
elämää
viettäneet
rokoulunkäynnistä johtuen
lukujaparantuneet,
kirjoitustaidottomuus
on suurin syrjäyttävä tekijä. Monet
Elinolosuhteet
ovat
manivanhukset
kuuluvat
edelleen koulutussosiaalisesti ja tanoussut heikommin
ja työelämään
pääsy helpottunut.
Silti
loudellisesti
toimeentulevaan
väestönvanhukset kokevattaso
yksinäisyyttä
ja tyhjyyttä
elämässään.
monet,
osaan. osin kiertävääkin elämää viettäneet romaniDe patti phuuridenge
Virkistykseen
ja
harrastukseen
tarkoitetut
julkiset
palvelut jäävät useimmilta käyttämättä,
vanhukset
kuuluvat
edelleen
sosiaalisesti
ja
taloudel- douva hin godjiba
Romani_esite_PhuraneKaale_090910.indd
2
hoitoonväestönosaan.
luottaneet
vanhukset ovat nyt
lisesti
heikoimmin
toimeentulevaan
Romanivanhuksilla
ei Omaisten
oletavoita
kokemusta
liikunnan,
eivätkä
sektorin
palvelut
vanhuksia.
Anna kunnia kolmannen
vanhuksille
kasvokkain
yhteiskunnan
palvelujen kanssa, sillä
harrastusten ja ruokavalion
merkityksestä elämän- se on viisautta
nuoret opiskelevat tai työskentelevät toisella paikRomanivanhuksilla
eikakunnalla.
ole
kokemusta
liikunnan,
laatuakaipaavat
lisäävinä tekijöinä.
Kuntoutus
ja valistus
eivät
Romanivanhukset
erityistoimia,
jotta
uskaltautuisivat
ja osaisivat hakeutua
Elinolosuhteet
ovat he
parantuneet,
kouRomaniväestön
on
tapahtunut
suuria
lutustasomerkityksestä
noussut elämässä
ja työelämään
pääsy
helpottunut.
ruokavalion
elämäntavoita heitä.jaPuutteellisesta
koulunkäynnistä
johmuutoksia
alkaneen
pysyvän
asumisen
Silti monet,70-luvulta
osin kiertävääkin
elämää
viettäneet
royleisten palvelujenharrastusten
piiriin.
laatua
lisäävinä
tekijöinä.
Kuntoutus
ja
valistus
tuen
lukuja kirjoitustaidottomuus
on
suurin
syrElinolosuhteet
ovat
parantuneet,
koulutusmanivanhukset
kuuluvat
edelleeneivät
sosiaalisesti ja tataso
noussut
ja työelämään
pääsy
helpottunut.
Silti
loudellisesti
heikommin
toimeentulevaan
väestöntavoita
Monet
vanhukset
kokevat
yksinäisyyttä
jäyttäväheitä.
tekijä.
Monet
vanhukset
kokevat
yksinäiToisaalta vanhuspalvelujen
tarjoajat
kaipaavat
kipeästi
tietoa
ja opastusta erilaisten kulttuumonet,
osaan. osin kiertävääkin elämää viettäneet romanija
tyhjyyttä
elämässään.
syyttä
ja tyhjyyttä
elämässään.
vanhukset kuuluvat edelleen sosiaalisesti ja taloudelrien huomioimisessa.
lisesti
heikoimmin toimeentulevaan
väestönosaan.
Romanivanhuksilla
ei ole kokemusta
liikunnan,
harrastusten tarkoitetut
ja ruokavalion merkityksestä
elämänVirkistykseen
ja harrastukseen
julkiset
Toimisto
Tietoa tarvitaan,
jotta voidaan
tarjota
vähemmistöön
kuuluville
romanivanhuksille turvalliRomanivanhuksilla
ei ole
kokemusta
liikunnan,
laatua lisäävinä
tekijöinä.
Kuntoutus
ja valistus
eivät
Toimisto avoinna
palvelut jäävät useimmilta
käyttämättä,
eivätkä
kol- elämänharrastusten
ruokavalion
merkityksestä
tavoita
heitä.jaPuutteellisesta
koulunkäynnistä
johnen ja kulttuuria huomioiva
vanhuus
niin
kotona
kuin
laitoshoidossakin.
laatua
lisäävinä
tekijöinä.
Kuntoutus
ja
valistus
eivät
tuen
lukuja
kirjoitustaidottomuus
on
suurin
syrma-ke 9.30-13.30.
mannen sektorin palvelut tavoita vanhuksia.
Projekti on kolmivuotinen 2013-2015.
Romani_esite_PhuraneKaale_090910.indd 2
9.9.2010 11:47:42
a he
lve-
Yhteystiedot
eäsioi-
Projektipäällikkö
öön
uuhoi-
Projektityöntekijä
Riitta Wallenius
mobile: 044 330 8944
9.9.2010 11:47:42
Tasapainottava Tasapainottava 9.9.2010 11:47:42
Green Care‐ palvelun vetovoima perustuu myös siihen, että toimijalla ja asiakkaalla on yhteinen Green Care – toiminta tarjoaa virikkeellistä tekemistä erilaisille asiakkaille yhdessä muiden samanhenkisten kanssa tai yksilöllistä toimintaa kohdistettuna juuri asiakkaan omiin tavoitteellisiin Green Care – toiminta tarjoaa virikkeellistä tekemistä erilaisille asiakkaille yhdessä muiden tarpeisiin. Lisää SENNI–projektista sivulta www.uef.fi/senni. SENNI–projektin Green Care–yrittäjät samanhenkisten kanssa tai yksilöllistä toimintaa kohdistettuna juuri asiakkaan omiin tavoitteellisiin löydät SENNI Facebook–sivuilta! tarpeisiin. Lisää SENNI–projektista sivulta www.uef.fi/senni. SENNI–projektin Green Care–yrittäjät löydät SENNI Facebook–sivuilta! 9.9.2010 11:47:42
Tiina Pirttilahti
mobile: 044 088 1003
Toimintakykyä Toimintakykyä lisäävä lisäävä kiinnostuksen kohde. Yhteinen intressi tuo uudenlaisen tarttumapinnan sosiaali‐ ja terveysalan Green Care‐ palvelun vetovoima perustuu myös siihen, että toimijalla ja asiakkaalla on yhteinen toimijalle kohdata asiakas hänelle mieluisassa elämysmaailmassa. kiinnostuksen kohde. Yhteinen intressi tuo uudenlaisen tarttumapinnan sosiaali‐ ja terveysalan toimijalle kohdata asiakas hänelle mieluisassa elämysmaailmassa. 9.9.2010 11:47:42
Linnanrakentajantie 6 C 3
00880 Helsinki
Riitta Wallenius mobile: 044 330 8944
Ennaltaehkäisevä palvelumalli on niille ikäihmisille, joilla toimintakykyä on vielä runsaasti jäljellä. Toimisto
Toimisto avoinna
ma-ke 9.30-13.30.
Ennaltaehkäisevä palvelumalli on niille ikäihmisille, joilla toimintakykyä on vielä runsaasti jäljellä. Toimintakykyä ylläpitävä malli on niille ikäihmisille, joilla on jo jonkin asteisia toimintakyvyn Toimintakykyä ylläpitävä malli on niille ikäihmisille, joilla on jo jonkin asteisia toimintakyvyn muutoksia ja tasapainottava toimintamalli on niille ikäihmisille, joilla muistisairaus on edennyt jo muutoksia ja tasapainottava toimintamalli on niille ikäihmisille, joilla muistisairaus on edennyt jo vaikeaan vaiheeseen. vaikeaan vaiheeseen. Tervetuloa tutustumaan Kuntamarkkinoille osastollemme S.14, 2. krs.
Romani_esite_PhuraneKaale_090910.indd 2
Projektityöntekijä
nyt
sillä
aiktavoita
Monet
vanhukset
kokevat
yksinäisyyttä
jäyttäväheitä.
tekijä.
Monet
vanhukset
kokevat
yksinäija
tyhjyyttä
elämässään.
syyttä
ja tyhjyyttä
elämässään.
ouYhteystiedot
Romanivanhukset kaipaavat erityistoimia, jotta he
uria
nut.
Virkistykseen ja harrastukseen
tarkoitetut
julkiset ma-ke 9.30-13.30.
Toimisto
Toimisto:
avoinna
Linnanrakentajantie
6C3
uskaltautuisivat ja osaisivat
hakeutua yleisten
palveToimisto avoinna
palvelut jäävät useimmilta käyttämättä, eivätkä kolisen
ro00880
Helsinki
lujen piiriin.
ma-ke
9.30-13.30.
mannen sektorin palvelut
tavoita vanhuksia.
Yhteystiedot:
taLinnanrakentajantie
6 CProjektipäällikkö
3,Yhteystiedot
00880 Helsinki
Romanivanhukset kaipaavat
erityistoimia, jotta he
Silti
önToisaalta vanhuspalvelujen
tarjoajat jakaipaavat
kipeäsLinnanrakentajantie 6 C 3
uskaltautuisivat
osaisivat hakeutua
yleisten palve00880
Helsinki
lujen piiriin.
aniTiina
Pirttilahti
ti tietoa ja opastusta erilaisten
kulttuurien
huomioiProjektipäällikkö:
mobile:
044 088 1003
misessa.
delToisaalta vanhuspalvelujen tarjoajat kaipaavat kipeäsProjektipäällikkö
Pirttilahti
puh. 044 088
1003
Y:n tukema romanivanhuksille
Tiina Pirttilahti
ti tietoa ja opastustaTiina
erilaisten kulttuurien
huomioin.
nan,
mobile: 044 088 1003
misessa. tarjota vähemmistöön
Projektityöntekijä
risensitiivisten palvelujen
ohjaTietoa tarvitaan, jotta voidaan
mänPhurane kaale on RAY:n tukema romanivanhuksille
Projektityöntekijä:
misprojekti.
romanivanhuksille
turvallinen
ja kulttuuRiitta
Wallenius
Projektityöntekijä
suunnattujen kulttuurisensitiivistenkuuluville
palvelujen ohjaTietoa tarvitaan,
jotta voidaan
tarjota vähemmistöön
nan,
ivät
us-, käyttö- ja kehittämisprojekti. ria huomioiva vanhuuskuuluville
romanivanhuksille
turvallinen
ja kulttuu-puh. 044
Riitta Wallenius
mobile:
044
330 8944
niin kotona
kuin
laitoshoiRiitta
Wallenius
330
8944
mänohmobile: 044 330 8944
ria huomioiva vanhuus niin kotona kuin laitoshoiotinen 2013-2015. Projekti on kolmivuotinen 2013-201
dossakin.
5.
dossakin.
ivät
syryttä
näi-
iset
kol-
mobile: 044 088 1003
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
25
”Ei pelkästään vuosia elämään vaan elämää vuosiin”
Osallisuutta lähiympäristöstä
-hankkeessa tuetaan ikäihmisten
hyvinvointia osallisuuden keinoin
Osallisuuden ja yhteisyyden kokeminen ovat merkittäviä psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia edistäviä
ja voimavaroja tukevia tekijöitä ikääntyneillä henkilöillä. Osallisuus tarkoittaa mukanaoloa, vaikuttamista ja huolenpitoa sekä yhteisesti rakennetusta
hyvinvoinnista osalliseksi pääsemistä. Ikäihmisten
mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen ja
osallistumiseen tulee vahvistaa, jotta heillä säilyy
tunne merkityksellisyydestä ja lähiympäristöönsä
kuulumisesta. Osallisuuden tukemista suunniteltaessa on huomioitava eri kohderyhmien tarpeet. Kolmatta ikäänsä elävät aktiiviset ikäihmiset tarvitsevat
hyvinvointia tukevaa neuvontaa ja mahdollisuuksia
toimia esimerkiksi vapaaehtoisina ja vertaistukijoina.
Neljännessä ja viidennessä iässä tuen tarpeet muuttuvat yksilöllisesti heikentyneen toimintakyvyn myötä.
Yhteistyössä tavoitetaan ja tuetaan
yksinäisyydestä ja alakuloisuudesta­
kärsiviä ikäihmisiä
Osallisuutta lähiympäristöstä -hanke (2012–2015) kohdistuu
syrjäytymisriskissä oleviin alakuloisiin ja yksinäisyyttä kokeviin,
omissa kodeissaan asuviin ikäihmisiin. Hankkeen aikana luodaan
etsivän työn toimintatapoja, joiden avulla nämä henkilöt voidaan
tavoittaa nykyistä paremmin. Hanke toteutetaan yhteistyössä Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenterin, Jyväskylän seurakunnan
Diakonian vanhustyön kehittämishankkeen ja Jyväskylän kaupungin kanssa. Yhteistyömuotojen vahvistaminen on erittäin tärkeää,
jotta voimme tavoittaa ja aidosti tukea ikäihmisen hyvinvointia
kokonaisvaltaisemmin. Moniammatilliset tapaamiset lisäävät tie-
toisuutta eri tahojen toiminnasta ja madaltavat yhteyden ottamisen
kynnystä asiakkaan asiassa.
Ikäihmisen toiveet lähtökohtana
Etsivän työn kautta löydettyjen ikäihmisten luona käydään,
pohditaan yhdessä heidän kanssaan jokaisen omaa elämäntilannetta
sekä mietitään tarvittavia tukitoimia, sosiaalisia yhteyksiä ja osallistumismahdollisuuksia. Kun pyrimme huomioimaan ikäihmisen
omat toiveet ja tarpeet, hän voi kokea arvostusta ja tuemme hänen
voimavarojaan.
Vapaaehtoistyö voimavarana
Toisena kohderyhmänä ovat aktiiviset vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet ikäihmiset. Heidän osallisuuttaan pyritään lisäämään
mahdollistamalla vapaaehtoistyössä toimiminen sen eri muodoissa sekä oman alueen toimintojen suunnitteluun osallistuminen.
Vapaaehtoiset toimivat henkilökohtaisina ystävinä auttaen mm.
ulkoilussa ja asioinnissa keskustelun ollessa aina tärkeä osa autettavan tukemista. Hankkeessa toimii myös vapaaehtoisten vetämiä
matalan kynnyksen keskusteluryhmiä. Vapaaehtoisten osaamisen
ja toiveiden huomioiminen antaa hyvän pohjan ilon saamiselle
toimintaan osallistumisesta. Vapaaehtoisille tarjotaan mahdollisuus
kokemusten jakamiseen ryhmässä, mikä tukee heidän jaksamistaan
ja lisää johonkin kuulumisen tunnetta. Vapaaehtoistyön saamiseksi
toimivaksi ja arvostetuksi toimintamuodoksi ammattityön rinnalle
vaatii vielä ajattelutapojen muutosta, mutta tästä löytyy positiivisia
kokemuksia.
Ideariihi mahdollistaa uusia luovia ratkaisuja
Alueelliset lähiverkkoryhmät ovat toimintamuoto, jossa eri toimijoita ja asukkaita kutsutaan säännöllisesti yhteisen pöydän ääreen
arvioimaan ja kehittämään ikäihmisille tarjottavia paikallisia toimintamahdollisuuksia. Kun ryhmä tulee tutuksi, yhdessä ideoiden
ja voimavaroja yhdistäen saadaan enemmän aikaan. Jyväskylässä
toimii myös vanhusvapaaehtoistyöryhmä, jossa pohditaan mm.
yhteistyömahdollisuuksia eri vapaaehtoistoimijoiden kesken.
Katja Pynnönen, 044 7850 196, [email protected]
Irma Äyräväinen, 044 7145 966, [email protected]
GeroCenter on ikääntyvän väestön toimintakyvyn ja
hyvinvoinnin edistämiseen keskittyvä tutkimus- ja kehittämiskeskus. Käynnissä olevia hankkeitamme ovat Ray:n
rahoittama Osallisuutta lähiympäristöstä -hanke sekä Kelan
omaishoitajien kuntoutuskurssien arviointitutkimus ja Hyvän kuntoutuskäytännön seuranta -hanke. Tarjoamme myös
koulutus- ja asiantuntijapalveluita kehittämistyön tueksi.
www.gerocenter.fi.
Syksyn Vanhustenviikolla useita teematapahtumia
Valtakunnallista vanhustenpäivää ja -viikkoa vietetään jälleen lokakuussa
6.–13.10. Tämän vuoden
teemana on Hyviä vuosia
– Goda år. Teeman kautta Vanhustyön keskusliitto haluaa nostaa esiin,
että ikääntyminen on
jokaisen kohdalla omanlaistaan ja hyviä vuosia
voi viettää, vaikka rajoitteita toimintakykyyn
vuosien mittaan tulisikin.
Valtakunnallista vanhustenpäivän pääjuhlaa
vietetään sunnuntaina
6.10.2013 Porvoossa.
Hyviin vuosiin ikääntyneenä
liittyy monenlaisia asioita. Toimintakyky on yksi keskeinen
tekijä. Elämään tulee uutta
suhteellisuutta ja ymmärrystä
siitä, että kaikkea ei jaksa ihan
samaan tahtiin kuin nuorempana. Iloa ja nautintoa tuovat
pienetkin asiat. Hyvää terveyttä
toivotaan ja turvallista asumista
ja hoivaa, kun sen aika koittaa.
Tärkeintä ikäihmisille on itsemääräämisoikeus, oikeus päättää omista asioistaan, oikeus
tulla kuulluksi ja nähdyksi.
Keskeistä on myös arvostuksen
kokeminen ja tarpeellisuuden
tunne, luonnehtii Vanhustyön
keskusliiton toiminnanjohtaja
Pirkko Karjalainen Vanhustenviikon teemaa.
Tietotekniikkaan liittyvää
kansallista SeniorSurf-teemapäivää vietetään tiistaina
8.10.
SeniorSurf-päivää on vietetty
jo muissa Pohjoismaissa. Nyt
ideaa viedään eteenpäin laa-
jamittaisen yhteistyön avulla
Suomessa. Tavoitteena on,
että teemapäivänä ikäihmiset,
jotka eivät vielä ole päässeet
tutustumaan Internetin mahdollisuuksiin, voivat kokeilla
sitä mukavalla ja turvallisella
tavalla opastajien seurassa.
Muun muassa kirjastot, palve-
lukeskukset, tietotuvat ja muut
yhteisöt avaavat ovensa SeniorSurf-päivänä. Vanhustyön
keskusliitto koordinoi teemapäivää ja liiton verkkosivuilta
www.vtkl.fi>SeniorSurf-päivä
löytyy idealehtinen tapahtumien järjestämiseksi. Tapahtumille on myös oma Facebook-sivu
www.facebook.com/seniorsurf.
suomi.
– Tietotekniikka mahdollistaa elämänpiirin laajentamisen.
Vaikka kotoa ei pystyisi enää
liikkumaan, voi vaihtaa mielipiteitä, olla yhteydessä sukulaisiin ja tuttaviin, oppia uutta
ja löytää viihdettä ja virikkeitä,
Pirkko Karjalainen kannustaa.
muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Vanhustenpäivä
ja -viikko on esillä myös Facebookissa. Sivuille toivotaan
ilmoituksia tapahtumista, joita
järjestetään vanhustenviikolla.
Lempeä kosketus -teemapäivää vietetään keskiviikkona 9.10. Suomen Kosmetologien yhdistys yhdessä
Vanhustyön keskusliiton kanssa on kutsunut oppilaitoksia
ja yhdistyksen jäsenyrityksiä
järjestämään teemapäivänä
tapahtumia palvelutaloissa tai
liikkeissä. Teemapäivän avulla
kannustetaan pitämään huolta
ihostaan ja itsestään. Myös
ikäihmisellä on oikeus nautintoon ja kauneuteen, se tuo
elämäniloa arkipäivään.
Vanhustenpäivä on ensimmäisiä valtakunnallisia teemapäiviä. Ensimmäinen järjestettiin syyskuussa 1954. Vuonna
1967 juhlan ajankohdaksi vakiintui lokakuun ensimmäinen
sunnuntai. 1972 vanhustenpäivään lisättiin vanhustenviikko.
Vanhustyön keskusliitto on
runsaan 340 vanhusten hyväksi työskentelevän yhteisön
keskusjärjestö. Jäsenyhteisöt
ylläpitävät mm. palvelutaloja,
vanhainkoteja ja muistisairaiden hoivakoteja eri puolilla
maata. Yhteisöt tarjoavat myös
koti- ja tukipalveluita sekä
järjestävät monipuolista vapaaajan toimintaa vanhuksille sekä
ohjaavat vapaaehtoistyötä.
Liiton jäseninä on myös valtakunnallisia eläkeläis- ja potilasjärjestöjä sekä tutkimusyhteisöjä. Raha-automaattiyhdistys
tukee avustuksin keskusliiton
toimintaa.
Vanhustyön keskusliitto
on tuottanut kampanjamateriaalina julisteen ja lehden
innoittaakseen eri yhteisöjä
viettämään vanhustenviikkoa.
Aineistoa on postitettu kevään
ja kesän aikana laajasti vanhustyössä toimiville tahoille
ympäri Suomen. Aineisto on
ladattavissa keskusliiton nettisivuilla Vanhustenpäivä ja
-viikko.
Valtakunnallista vanhustenpäivän pääjuhlaa vietetään sunnuntaina 6.10.2013
Porvoossa. Juhlaa valmistellaan yhdessä Porvoon kaupungin, vanhusneuvoston ja
Lisätietoja
Pirkko Karjalainen,
toiminnanjohtaja,
050 636 11
Leena Valkonen,
viestintäpäällikkö,
050 4210 762
etunimi.sukunimi vtkl.fi
26 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Elinvoimaa liikunnallisella kuntoutuksella
Jokainen liikkeelle saatu
ikäihminen ja onnistunut omaisten ohjaus
tuovat energiaa ja hyvää
oloa niin asiakkaalle
kuin fysioterapeutille.
Suomen Fysiogeriatrian
kuntoutustiimit näkevät
päivittäisessä työssään
kuntoilun mahdollisuudet ja vaikutuksen.
Ikääntyneiden ja muistisairaiden elämän laadun
ylläpitämisessä ja säilymisessä kotioloissa on
laajamittaisella kuntoutuksella suuri merkitys.
Fyysinen aktiivisuus on yksi
tärkeimmistä tekijöistä, joilla
voidaan lievittää vanhenemiseen liittyvää biologisten
voimavarojen nopeaa heikkenemistä. Pitkäaikainen vuodelepo ja passiivinen elämäntyyli
vievät alaraajojen lihasvoiman
yllättävän nopeasti. Ihmisiä
kannattaa rohkaista fyysiseen
aktiivisuuteen ja tarjota erilaisia
liikunnallisia mahdollisuuksia.
Liikunnan ja kuntoutuksen
vaikutuksista terveyteen on
myös paljon näyttöä. Viikon
vuodelepo vie alaraajojen lihasvoimasta 25%. Liikunnallisella
muistikuntoutuksella on tutkitusti tuloksellista vaikutusta.
Ikäihmisen kunto, kuntoutuminen ja toimintakyky on
myös jokaisen ihmisen oman
tahdon asia.
-On tärkeää, että ikäihmiset
ja muistisairaat saadaan innostumaan liikkeelle ja oman
toimintakyvyn ylläpitämisestä, olipa sitten kyseessä arjen
askareista selviytyminen, kä-
Fysiogeriatrian ammattitaitoinen tiimi.
velykyvyn paraneminen tai
vaativamman kunnon ylläpitäminen. Innostus ja motivaatio
syntyvät, kun arjen askareet
sujuvat paremmin ja väsyminen
on vähäisempää, vakuuttaa
toimitusjohtaja Maija Käyhty
Fysiogeriatriasta.
Koulutusta positiiviseen vanhustyöhön
hoitohenkilökunnalle
Suomen Fysiogeriatria on
fysiogeriatrisen kuntoutuksen
edelläkävijä ja uranuurtaja
Suomessa. Jo 30- vuoden ajan
yritys on ollut mukana kehittämässä ja toteuttamassa
ikäihmisten ja muistisairaiden
kuntoutuspalveluita sekä kouluttamassa hoitohenkilökuntaa.
Yritys on erikoistunut muistisairaiden kuntouttamiseen ja
monipuolisten geriatristen kuntoutuspalvelujen tarjoamiseen.
Koulutus, kuntoutussuunnitelmat, kuntoarviot sekä neuvonta ja ohjaus ovat tärkeässä
roolissa, kun yritys palvelee eri
kohderyhmiä.
- Suomen Fysiogeriatrian
asiakkaita ovat ikäihmiset, veteraanit, muistisairaat, omaiset
sekä hoitohenkilökunta, jotka
toivovat kuntoutusta kotiin ja
hoivakotiin.
Ikääntyneisiin ja muistisairauksiin erikoistuneet fysioterapeutit voidaan tilata
toteuttamaan kuntoutusta kotona ja hoivakodeissa sekä
kouluttamaan henkilökuntaa,
Maija Käyhty kertoo.
Syksy 2013 KOULUTUKSET Tilkan auditoriossa
Koulutusten kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilökunta
Ergonomia-potilassiirrot, koulutus 2.10.2013
Käytännönläheinen koulutuspäivä siitä, miten apuvälineillä ja oikeilla otteilla
kevennetään hoitajien työtä. Oikein käytettynä apuvälineet helpottavat siirtymistä
ja säästävät vanhuksen sekä hoitajan voimavaroja. Hinta 150€ + alv 24% / hlö
Dementiatyön Passi®, koulutus 17.-18.10.2013
Koulutus on käytännönläheinen, inhimillisyyteen perustuva lähestymistapa
dementiatyöhön. Koulutuksen teemana ovat muistikuntoutus, lääkehoito ja
haasteet, mielen merkitys, persoona muistisairaan ihmisen ymmärtämisessä sekä
ravitsemuskuntoutus. 290€ + alv 24% /hlö
Vanhusten monipuolinen kuntoutus - onnistuuko arjessa?
Koulutuspäivä 30.10.2013
Päivän aiheina mm.: Hyvät kuntoutuskäytännöt, koti kuntoutuksen keskiössä,
liikunnallinen muistikuntoutus, musiikin merkitys kuntoutuksessa, kulttuurimuutos
vanhustyössä ja taiteen merkitys kuntoutuksessa. Hinta 190€ + alv 24% / hlö
MUISKU -muistikuntoutusohjaaja, koulutus 21.-22.11.2013
Koulutuksessa saat tietoa muistisairauksien vaikutuksista fyysiseen toimintakykyyn.
Tutustut muistisairaan ihmisen maailmaan ja saat valmiuksia vuorovaikutustaitoihin.
Perehdyt muistikuntoutukseen, fysioterapiaan, ryhmien ohjaukseen ja
päiväkuntoutukseen. 290€ + alv 24% /hlö
Kysy myös tilauskoulutuksista:
- Muistikuntoutuksen teemapäivä
- Kuntouttava työote
- Ergonomiakoulutus
- Hoivahenkilöstön työhyvinvointi
Tarkempi ohjelma
www.fysiogeriatria.fi.
Ilmoittautumiset ja tiedustelut:
Suomen Fysiogeriatria Oy
09 3922 302 • [email protected]fi
Tutkimusprojektin päiväkuntoutusryhmä kuntoilee.
Kuntoutussuunni­
telma laaditaan
ikäihmisen ja muisti­
sairaan tarpeisiin
pohjautuen
- Suunnitelman lähtökohtana
on pitkäjänteinen ja tavoitteellinen ajatus, että asiakkaan omia
toiveita kunnioitetaan.
Jokaiselle kuntoutujalle laaditaan oma henkilökohtainen
liikunta- ja kuntoutussuunnitelma.
Kuntoutujan tarpeiden mukaan räätälöidyllä toiminnalla
tuetaan asumista kotona pidempään.
Yksilöllisellä kuntoutussuunnitelmalla tavoitellaan
sujuvaa arkea ja entistä parempaa elämisen laatua, Käyhty
määrittelee.
-Suomen Fysiogeriatria on
kehittänyt muistisairaita varten
oman kotikuntoutuskonseptin,
jossa arvioidaan tarpeet sekä
ohjataan toimintaan. Kuntoutuksen harjoitteilla parannetaan yhdessä liikkumiskykyä,
lihasvoimaa, hengitystä ja tasapainoa, rentoutetaan mieltä
sekä kehoa.
Liikunnallinen muistikuntoutus hidastaa kotona asuvien
toimintakyvyn ja muistin heikkenemistä.
Käyhtyn mukaan omaishoitajien tukeminen ja elämänlaadun parantaminen on kuntoutusprosessiin erittäin tärkeä
osa-alue.
- Toimintamme kantava voima on, että kuuntelemme herkällä korvalla asiakkaidemme
ääntä, Maija Käyhty korostaa.
Muistisairaiden
liikunnallinen kuntoutus on tutkitusti
tuloksellista
-Olemme olleet mukana
Suomessa ainutlaatuisessa
tutkimushankkeessa, Käyhty
mainitsee.
-”Kotona asuvien dementiapotilaiden kuntoutus”tieteellinen tutkimushanke
toteutettiin Kelan rahoittamana yhteistyössä Vanhustyön
Toimipisteemme historiallisessa Tilkassa.
Ikä ei ole este liikunnalle,jos muuten on terve.89 vuotias Anna
Riipinen ulkoilee potkupyörällä päivittäin.
keskusliiton sekä Oulun- ja
Helsingin yliopistojen kanssa
vuosina 2007- 2011. Tutkimusta johti professori Kaisu
Pitkälä Helsingin yliopistosta.
Geriatrista fysioterapiaa
toteutettiin yksilöllisenä kotikuntoutuksena ja päiväkuntoutuksena 10 hengen ryhmässä
vuoden ajan. Vuoden jälkeen
tulivat uudet päiväkuntoutujat
ja kotikuntoutusperheet, Käyhty selvittää.
-Nyt on tieteellisesti todistettu, että muistikuntoutus kannattaa. Hyvät tulokset tulivat
todellisiksi puolen vuoden
harjoittelun kohdalla. Harjoittelun on oltava riittävän
tehokasta sekä säännöllistä
toimintaa. Vanhuslain tullessa
voimaan 7/2013 haasteenamme on taistella ikäihmisten
ja muistisairaiden oikeuksien
puolesta ja saada kuntoutusta
kotiin sekä hoivakotiin. Haasteenamme on saada ikäihmiset
ja muistisairaat liikkumaan
enemmän. Jotta muistisairas ja
hänen puolisonsa voisivat asua
sairauden edetessä pidempään
kotona ja arki sujuisi mahdollisimman kitkattomasti heille
on tarjottava tueksi myös kuntoutuspalveluita, Maija Käyhty
painottaa.
Fysiogeriatria toimii
Tilkassa ja tammikuussa 2014 Lehtisaaren Senioritalossa
sekä ”Kuntoutuskotipilotti” Espoon
MikevanHelmessä
-Moderni kuntoutuskeskus
Fysiogeriatria Tilkka kuntosali,
kotikuntoutus ja geriatristen
fysioterapiapalveluiden lisäksi
keskuksessamme toimii hyvinvointituotteiden myymälä sekä
koulutuskeskus.
HUR smart-card älykortilla toimivan kuntosali Tilkan
laitteet ovat helppokäyttöisiä
ja tehokkaita. Laitteessa oleva selkeä kosketusnäyttö ja
älykortille ladattu ohjelma
tekee kuntosaliharjoittelusta
iloista ja tehokasta. Suoritukset
tallentuvat älykortille jolloin
harjoitusohjelma on aina ajan
tasalla. Säännöllinen kuntosaliharjoittelu pitää ikäihmisen
ja muistisairaan kunnon korkealla ja mielen virkeänä, Maija
Käyhty painottaa.
- Samanlainen kuntosali palvelee MikevanHelmen
toimipisteessämme Espoon
Matinkylässä. Espoossa toteutamme lisäksi vuoden pituista
”Kuntoutuskoti-pilottia” Espoon kaupungin ja Mikevan
yhteisprojektina espoolaisille
kotiin kuntoutuville ikäihmisille, kertoo Maija Käyhty
tyytyväisenä.
-Fysiogeriatria Tilkka on
koulutus- ja benchmarking
vierailukohde alan ammattilaisille. Aamukahvit kokoavat
yhteen kuntoutuksesta, vanhenemisesta ja muistisairauksista
kiinnostuneet ammattilaiset.
Muistikuntoutuksen teemapäivät, Muistikuntoutusohjaajakoulutus, DementiatyönPassi
ja monet muut koulutukset
tarjoavat monipuolista täydennyskoulutusta sosiaali- ja
terveydenhuoltoalan ammattilaisille, Maija Käyhty esittelee.
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
27
Onko meillä tähän varaa?
Kaatumisista ja murtumista aiheutuvat hoitopäivät ja muut haitat
ovat tragedia yksilölle
ja hänen läheisilleen.
Puhumattakaan yhteiskunnalle aiheutuvista
kustannuksista. Kuntalaisen on otettava vastuu
omasta terveydestään.
Toimintakyvyn ylläpito
ja omahoidon tuki ovat
ratkaisu kuntalaisen
selviytymiseen kotona.
Yhteistyössä Luustoliiton
kanssa kunnan jo olemassa olevia hyviä toimintoja voidaan tehostaa
ilman lisäkustannuksia.
Yli 65-vuotiaille suomalaisille sattuu vuosittain 100 000
kaatumistapaturmaa, joista
40 000 vaatii sairaalahoitoa.
Murtumista ja kaatumistapaturmista aiheutuu ylivoimaisesti
eniten sairaalahoitopäiviä koko
maassa. Esimerkiksi vuonna
2012 pelkästään Helsingissä yli
75-vuotiailla oli kaatumisista
ja putoamisista aiheutuneita
hoitopäiviä noin 110 000.
Jokaisen lonkkamurtuman
kokonaishoito vuoden aikana
maksaa noin 22 000 euroa.
Murtuma lisää laitoshoidon
tarvetta. Jos murtuman saanut
henkilö ei enää kotiudu, niin
hoitokustannukset ovat keskimäärin 50 000 euroa vuodessa.
Murtumasta seuraa moninkertainen uuden murtuman
riski ja murtuma alentaa eliniän
ennustetta. Joka 4. lonkkamurtumapotilas saa vuoden
sisällä murtumasta jonkin uuden murtuman, joista puolet
on lonkkamurtumia. Lisäksi
joka 5. lonkkamurtumapotilas
kuolee ensimmäisen vuoden
aikana murtumasta.
Väestön ikääntyessä kaatumiset ja murtumat lisääntyvät
entisestään. Luunmurtuma on
henkilökohtainen tragedia.
Suomessa tapahtuu vuosittain
noin 40 000 murtumaa, joiden
taustalla on luuston haurastuminen. Osteoporoottisen murtuman saa joka 3. yli 50-vuotias
nainen ja joka 5. mies. Kaatumistapaturmista ja murtumista
aiheutuu kustannuksia niin
yhteiskunnalle, sosiaali- ja
terveydenhuollolle kuin murtuman saaneelle itselleen. Luustoterveyden edistäminen ja
kaatumisten ehkäiseminen on
kansantalouden ja -terveyden
näkökulmasta keskeistä.
heikkenemisen aiheuttamien
terveydellisten ongelmien tunnistaminen sekä niihin liittyvä
varhainen tuki. Lisäksi vanhuspalvelulaki edellyttää iäkkäiden kuntalaisten itsenäisen
suoriutumisen järjestelmällistä
edistämistä ja tukemista.
Terveydenhuoltolain mukaan
kunnan tehtäviin kuuluu myös
kuntoutumisen edistäminen
ja sopeutumisvalmennuksen
järjestäminen, jos se ei ole
määritelty Kelan tehtäväksi.
Kela ei järjestä kuntoutusta tai
sopeutumisvalmennusta luustokuntoutujille (osteoporoosia
ja osteopeniaa sairastaville
henkilöille).
Luustokuntoutujat jäävät
usein yksin diagnoosinsa ja
kysymyksiensä kanssa. Edellytys lääke- ja omahoitoon
sitoutumiselle on ohjaus, opetus
ja neuvonta, joista kuntoutujan
kotikunnan perusterveydenhuolto on vastuussa.
Järjestelmällinen yhteistyö
ja ammattilaisten tarjoama
omahoito-ohjaus ovat avaimia
kaatumisien ehkäisyyn ja itsenäiseen kotona selviytymiseen.
Kenellä on vastuu?
Terveydenhuolto- ja vanhuspalvelulain mukaan kunnan tehtävänä on kuntalaisten
terveyden, hyvinvoinnin ja
toimintakyvyn ylläpito sekä parantaminen. Kunnan palveluiksi on myös määritelty iäkkäiden
terveyden ja toimintakyvyn
Miten kunta säästää?
Murtumia sekä niiden kustannuksia ja haittoja voidaan
ehkäistä antamalla luustokuntoutujille tietoa ja tukea heidän
kotipaikkakunnallaan. ASKOtoiminta on Luustoliiton kehittämä luustokuntoutujien avo- ja
ryhmämuotoinen omahoidon ja
sopeutumisvalmennuksen malli. ASKO-toiminnan tavoitteena
on luustokuntoutujan itsenäinen omahoidon toteuttaminen.
ASKO-toimintamalli sisältää
asiantuntijoiden kokoaman
materiaalin sekä tarkan suunnitelman Luustoinfotilaisuuden
ja/tai omahoitokurssin toteuttamisesta.
Lisäksi ammattilaisille tarjotaan koulutusta ja jatkuvaa
tukea. Toimintaa kunnan tarpeisiin soveltamalla voidaan
lisätä kuntoutujan hyvinvointia,
toimintakykyä ja omatoimisuutta. ASKO-materiaalien
hyödyntäminen ja toiminnan
toteuttaminen ei vaadi suoraa
• Valtakunnallinen kansanterveys-, potilas- ja liikuntajärjestö
• Tarjoaa tietoa, tukea, toimintaa, edunvalvontaa ja virkistystä
• 19 jäsenyhdistystä ja yhteensä 3500 jäsentä
• Kansainvälisen osteoporoosisäätiön (IOF), SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n, Suomen tuki- ja liikuntaelinliiton Suomen Tule ry:n ja Soveltavan liikunnan yhdistyksen
SoveLi ry:n jäsenliitto
• www.luustoliitto.fi
!
Aikapommi
• Noin 40 000 luuston haurastumisesta johtuvaa
murtumaa vuosittain
• Osteoporoottinen murtuma joka 3. yli 50-vuotiaalla naisella ja joka 5.
miehellä
• Kaatumisten ja murtumien
johdosta eniten sairaalahoitopäiviä koko maassa
• Noin 7 300 lonkkamurtumaa vuosittain
• Yhden lonkkamurtuman
kokonaishoitokustannukset noin 22 000 €/ vuosi
• Laitoshoidon jatkuessa
lonkkamurtumapotilaan
hoitokustannukset noin 50
000 €/ vuosi
• Joka viides lonkkamurtumapotilas kuolee ensimmäisen vuoden aikana
murtumasta
Luustokuntoutuja jää usein yksin kysymystensä kanssa.
(Kuva Ansa Holm)
taloudellista panostusta yhteistyöpaikkakunnilta, sillä
hankkeen rahoittaja on Rahaautomaattiyhdistys.
ASKO-toiminta on mahdollisuus tehostaa ja koordinoida
kunnassa jo olemassa olevia
hyviä toimintoja ja käytäntöjä. Samalla voidaan lisätä ja
kehittää paikallista yhteistyötä
sekä ammattilaisten kesken että
kolmannen sektorin kanssa.
Kuntalaisten omahoitovalmiudet paranevat ja heillä on
mahdollisuus selviytyä kotona
pidempään. ASKO-toiminta
on kunnan askel lähemmäs
Terveydenhuoltolain peräänkuuluttamaa kunnan eri toimijoiden välistä yhteistyötä,
perusterveydenhuollon vahvistamista ja kustannusten kasvun
hillitsemistä.
Luustoliiton tarjoamaa luustoterveyden omahoidon tietotaitopakettia ei ole tällä hetkellä
mistään muualta saatavilla.
Kuntoutujien arjessa toteutettava moniammatillinen ohjaus ja tuki on avain itsenäiseen
ja pitkäjännitteiseen omahoidon
toteuttamiseen. Omahoitovalmiuksia lisäämällä kuntoutuja
pystyy hallitsemaan elämäntilanteensa ja ottamaan vastuun
omasta terveydestään.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö
Pauliina Tamminen,
Suomen Luustoliitto,
puh. 050 371 4558,
[email protected]
luustoliitto.fi
Lähteitä mm.
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2013; 129 (5):
452–3.
Lüthje, Helkamaa, Kaukonen, Nurmi-Lüthje & Kataja
2012. Arch Gerontol Geriatr.
2012 May–Jun; 54(3): e294-9.
Nurmi, Narinen, Lüthje &
Tanninen 2003. Arch Orthop
Trauma Surg 2003; 123: 551–4.
Terveyden ja hyvinvoinnin
laitos 2013 mm. PERFECTaineisto vuodelta 2009 ja Piste
tapaturmille -sivusto.
LUUSTOLIITTO JA ASKO-HANKE
11.–12.9.2013
Kuntamarkkinat, osasto S.20, 2. krs, Kuntatalo, Helsinki
LUUSTOLIITON TIETOISKU
Vanhuspalvelulaki käytäntöön: kuntalainen oman terveytensä vastuunkantajana
Iiris Salomaa, ft AMK, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki ja Rap-mummo Eila
12.9.2013 klo 12.00–12.20
Kuntamarkkinat, huone 4.11, 4. krs, Kuntatalo, Helsinki
TERVETULOA!
Rap-mummo Eila ottaa kantaa.
(Kuva Ansa Holm)
28 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
MuistiApu-hankkeessa kehitetään
verkostomaista toimintamallia
Etelä-Karjalassa on parhaillaan meneillään
MuistiApu-hanke, jonka tarkoituksena on kehittää muistisairaiden arjen ja toimintakyvyn
tukemiseen asiakaslähtöinen toimintamalli
panostamalla muistikuntoutuksen parissa
työskentelevien osaamiseen ja työelämän
laatuun. Toimintamallissa hyödynnetään
verkostoitumista eri sektoreiden ja toimijoiden
välillä.
MuistiApu-hanketta hallinnoi Etelä-Karjalan sosiaali- ja
terveyspiiri Eksote. Hanketta
toteutetaan yhteistyössä seuraavien toimijoiden kanssa:
Terveyspalvelu Puolakka Oy,
Lappeenrannan Kuntoutus Oy,
Savikunto Oy, Etelä-Karjalan
Terveyspalvelu Oy, KaakkoisSuomen 4H piiri ry, Koti- ja
hoivapalvelut Hyvinvointia
Kotiin Oy ja Etelä-Karjalan
Muisti ry.
”Nämä yritykset ja yhdistykset ovat olleet mukana jo hankkeen valmisteluvaiheessa, ja
niillä on kokemusta/osaamista
muistikuntoutuksesta”, kertoo
MuistiApu-hankkeen projektipäällikkö Anne Hjelt.
Hankkeen taustalla on Kansallinen muistiohjelma.
”Koko maassa sairastuu vuosittain 13 000 ihmistä muistisairauteen. Vuonna 2010 EteläKarjalan alueella arvioitiin olevan noin 3380 yli 65-vuotiasta
muistisairasta. Vuonna 2025
heitä arvioidaan olevan jo lähes
5000”, Hjelt sanoo.
Projektisuunnitelman mukaisesti palvelutuotanto toteutuu
tulevaisuudessa yhä enemmän
erilaisten kumppanuusosapuolien yhteistyönä.
”Se merkitsee siirtymistä
julkisen hallinnon vahvasti
johtamasta toiminnasta verkos tomaiseen
monitoimijamalliin,
johon kuuluvat olennaisesti
asiakkaiden osallisuus sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen
sektorin yhteistyö. Hankkeessa voimavaroja yhdistämällä
uuden toiminnan tai palvelun
kehittäminen mahdollistuu”,
Hjelt selvittää.
Toukokuun alussa 2012 alkaneen MuistiApu-hankkeen oli
alun perin määrä kestää vuoden
2013 loppuun. Hanke on saanut
jatkoaikaa 28.2.2014 saakka.
Rahoituksesta vastaavat Eksote
ja Tekes.
Hanketta toteutetaan kolmessa vaiheessa, jotka ovat
palveluntarjoajien ja avainammattiryhmien sekä hyvien käytäntöjen kartoitus, valmennus
uusiin työkäytäntöihin ja mallin
testaaminen ja levittäminen
sekä arviointi.
Avainryhmätoiminta
hedelmällistä
MuistiApu-hankkeen avainryhmään kuuluu kymmenen
Eksoten edustajaa, kuusi yritysten edustajaa ja kaksi yhdistysten edustajaa. Mukana ovat
myös hankkeen projektipäällikkö ja konsulttina yliopettaja
Pirjo Vaittinen Saimaan ammattikorkeakoulusta.
Avainryhmätoiminta on ollut
Anne Hjeltin mukaan erittäin
hedelmällistä.
”Avainryhmän kanssa on
käyty valtavan kiinnostavia
keskusteluja, ja tapaamiset ovat
luoneet hyvän mahdollisuuden
verkostoitumiselle eri toimijoiden välille.”
Hankkeessa ollaan luomassa
muistikuntoutuksen yritysverkostoa, jonka tiedot tulisivat
alustavasti verkkoon Hyvis.fi
-sivustolle.
Avainryhmän työskentelyä. Menossa muistikuntoutuksen uusien työkäytäntöjen suunnittelua
sekä verkostojen luomista.
ja palvelujärjestelmään liittyen
sekä kurssi myös mahdollistaa
vertaistuen saamisen. Tavoitteena on tehdä tästä pysyvä
toimintamalli.”
Lisäksi suunnitteilla on Eksoten oma Moodle-oppimisympäristö, jonka hyödyntämistä
muistiosaamisen lisäämisessä
suunnitellaan. Myös yritysverkoston mahdollisuutta oppimisympäristön käyttämiseen
kartoitetaan.
Anne Hjelt korostaa, että
muistisairauksien osalta vaaditaan ammatti-ihmisiltä paljon
osaamista.
”Tavoitteena olevan yksilöllisen hoidon ja kuntoutuksen
kannalta esimerkiksi ikäihmisen elämänhistorian tunteminen
on tärkeää ja vuorovaikutuksen
merkitys korostuu. Ja vaikka
käytäntönä on kuntouttava
työote, on hyvin tärkeää osata
tunnistaa se vaihe, jolloin kotona ei voi enää pärjätä.”
Vanhustyöhön tarvitaan lisää
osaavia työntekijöitä.
”Yksi MuistiApu-hankkeen
tavoitteista on lisätä vanhusten
hoidon vetovoimaisuutta. Uskon, että alan houkuttelevuus
lisääntyy sitä kautta, että palvelukokonaisuudet ja hoidon
rakenne ovat kunnossa. Vaikka
muistisairauksia ei vielä voida
parantaa, sairastuneen toimintakykyyn voidaan vaikuttaa
kuntoutuksella paljon”, Hjelt
toteaa.
Muistiasioihin
­liittyvää koulutusta
suunniteltu
Anne Hjelt on osallistunut
pienryhmän jäsenenä muistiosaamisen kartoituksen suunnitteluun. Kartoituksesta on
vastannut Vuokko Majoinen
(Eksoten kehittämisohjelmahanke). Kartoituksen pohjalta
on suunniteltu myös muistiasioihin liittyvää koulutusta.
Esimerkiksi Saimaan amk:n ja
Eksoten yhteistyönä on suunniteltu muistikoordinaattorikoulutusta ensi vuodelle.
”Hankkeessa on esitetty
muistikoordinaattorien määrän
lisäämistä suosituksia vastaavalle tasolle. Eksoten alueella
tämä tarkoittaisi kymmentä tai
yhtätoista muistikoordinaattoria”, Hjelt mainitsee.
Myös ensitietokurssi-pilotin
aikataulu ja sisältö on suunniteltu. Kurssille kootaan Eksoten
muistipoliklinikan kautta noin
20 hengen pilottiryhmä muistisairaita, joista jokainen voi
ottaa mukaan yhden omaisen.
Ryhmä kokoontuu neljä kertaa viikon välein kaksi tuntia
kerrallaan.
”Ensikurssilla annetaan ohjausta ja neuvontaa muistisairauksiin, muistikuntoutukseen
MuistiApu-hanke
Uutta muistikuntoutukseen
Anne Hjelt
MuistiApu-hankkeen projektipäällikkö
puh. 040 139 0331
yttä!
Ota yhte
[email protected]
Merja Tepponen, kehittämisjohtaja
Chief Development Officer, Doc.Sci
puh. 0400 655197
[email protected]
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)
Vaihde 05 352 000, faksi 05 352 7800
[email protected], [email protected]
Valto Käkelän katu 3, PL 24, 53101 Lappeenranta
www.eksote.fi
Asiakasfoorumien
tuloksia hyödynnetään uusien työkäytäntöjen luomisessa
Kehittämistyötä ohjaavat
osaltaan asiakasfoorumit.
”Asiakasfoorumit on toteutettu kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla yhteistyössä Etelä-Karjalan Muisti
ry:n kanssa Savitaipaleella,
Parikkalassa ja Lappeenrannassa. Niihin on osallistunut
muistisairaita ja heidän läheisiään sekä Eksoten ja seurakunnan edustajia. Kokoontumiset
jatkuvat syyspuolella”, Hjelt
kertoo.
Asiakasfoorumien tuloksia
hyödynnetään uusien työkäytäntöjen luomisessa.
”Omaiset ovat muistisairaan
kotona asumisen onnistumisen
kannalta merkittävä ryhmä. On
mietittävä, millä tavoin heidän
jaksamistaan voidaan tukea.
Esimerkiksi sijaishenkilöitä
ja päivätoimintaa tarvitaan.
Myös psyykkisen tuen tarve on
selvitettävä.”
Laadukasta elämää
muistisairaudesta
huolimatta
Eksoten kehittämisjohtaja
Merja Tepponen uskoo, että
MuistiApu-hankkeen myötä
saadaan kehitetyksi sellaisia
uusia toimintamalleja, joiden
avulla ikäihmiset voivat elää
laadukasta elämää muistisairaudesta huolimatta. Henkilöstölle
hanke avaa uusia mahdollisuuksia kehittää omaa työtään.
”Valtakunnallisena tavoitteena on, että muistisairaat
voisivat olla kotonaan niin
kauan kuin mahdollista. Väestön ikääntymisen myötä on
löydettävä uusia käytäntöjä,
jotta tähän haasteeseen voidaan
vastata. Julkisen puolen lisäksi
mukaan tarvitaan yrityksiä ja
kolmannen sektorin toimijoita”,
Tepponen sanoo.
Tepposen mukaan yhteistyö
eri osapuolten välillä on tuonut
esille paljon uusia näkökulmia
ja mahdollisuuksia.
”Yrityksiltä on tullut tosi
kiinnostavia ideoita, kuten esimerkiksi se, että nuoret voisivat
perustaa miniyrityksiä.”
Hankkeen tavoitteena on
helpottaa tiedon ja oikeiden
palvelujen löytämistä muistisairauden eri vaiheissa. Myös
tietämystä muistikuntoutuksen
mahdollisuuksista pyritään
lisäämään.
”Tarkoituksena on rakentaa
hyvin toimiva palveluketju
muistisairauksien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen toteamiseen”, Merja Tepponen
summaa.
MuistiApu-hanke on palkannut ajalle 1.9. - 31.12.2013 pilottikoordinaattorin, jonka tehtäviin kuuluu muistikoordinaattoritoiminnan jalkauttaminen
käytäntöön sekä hankkeessa
luotujen uusien toimintamallien
testaaminen ja juurruttaminen.
”Pilottikoordinaattoriksi
saatiin kokenut osaaja, joka
ollut perustamassa muistipoliklinikkaa. Luotan siihen, että
hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja käytetään jatkossa
Eksoten omana toimintana.
Eksotella halutaan kehittää
ikäihmisten palveluita, ja Merja
Tepposen tuki on ollut koko
ajan hankkeen takana”, Anne
Hjelt kiittelee.
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
29
”Osallisena omassa elämässä”
Vammaisalalla osana
sosiaali- ja terveydenhuoltoa tapahtuu paljon
ja isoja rakenteellisia ja
sisällöllisiä asioita. Vammaispolitiikan keskiöön
ovat nousseet ihmis- ja
perusoikeustarkastelut,
jotka ovat muuttaneet
niin vammaisuuden ymmärtämistä kuin vammaispolitiikan tavoitemäärittelyjäkin. Samaan
aikaan vammaisalan
sisäisten muutosten
kanssa vammaispalvelujen järjestämiseen ja
toteuttamiseen vaikuttaa
käynnissä oleva kuntarakenteen sekä koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden
uudistaminen.
-Vammaisten henkilöiden
osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen ovat jo pitkään
olleet keskeisiä vammaispoliittisia tavoitteita maassamme.
Osallisuutta edistetään tekemällä kehittämistyötä yhdessä
palvelunkäyttäjien, työntekijöiden ja päättäjien kanssa,
vaikuttamalla asenteisiin sekä
rohkaisemalla vammaisia ihmisiä osallistumaan aktiivisesti
palveluiden suunnitteluun ja
toteutukseen, Vammaispalveluhanke 2:n projektipäällikkö
Marketta Salminen toteaa.
-Meneillään oleva kuntarakenteiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistamistyö vammaisalan sisäisten
haasteiden ja muutosten ohella
tulevat vaikuttamaan vammaispalvelujen kansalliseen,
seudulliseen ja paikalliseen järjestämiseen ja toteuttamiseen,
Salminen sanoo.
Vammaispalveluja koskevaa
lainsäädäntöä ollaan uudistamassa. Yhteiskunnan esteettömyyttä ja saavutettavuutta
eri osa-alueilla tulee edelleen
kehittää, jotta yhdenvertaisuus
toteutuisi. Perinteisesti palvelujärjestelmän kehittäminen
on ollut organisaatiolähtöistä,
nykyinen suunta on palvelujen
tarvitsijan ja käyttäjän näkökulma. Palveluiden käyttäjän
näkökulmasta korostuvat juuri
yksilön oikeudet ja valinnan
mahdollisuudet.
Asiakaslähtöisyys
vammaispalveluissa
Parhaillaan on käynnissä valtakunnallinen vammaispalveluhanke Vammaispalveluhanke
2, joka on jatkoa vammaispalveluhankkeelle 2010–2012
(VammaisKaste).
-Hanketta hallinnoi Eteva
kuntayhtymä. Hankkeen tarkoituksena on edistää vammais-
palvelujen uudistamista, jossa
keskeistä on vammaisten henkilöiden osallisuuden lisääminen,
lähipalvelujen vammaistyön
vahvistaminen ja vammaispalvelujen erityisosaamisen turvaaminen, Marketta Salminen
luonnehtii kehittämishanketta.
-Vammaispalveluhanke 2 on
ainoa valtakunnallinen Kastehanke. Oleellinen merkitys
hankkeelle on, että olemme
pystyneet jakamaan osaamista
ja hyviä käytäntöjä ja tekemään tiivistä yhteistyötä koko
valtakunnan alueella, Salminen
toteaa.
-Yhdessä, monien toimijoiden kanssa tehty kehittämistyö
on muodostanut Vammaispalveluhankkeen ytimen. Yhteiskehittämisessä ovat olleet
mukana vammaiset henkilöt ja
heidän läheisensä, alan työntekijät, järjestöt ja monet muut.
Päättäjiä olisi kaivattu lisää
yhteisiin foorumeihin.
Jatkohanke jatkaa aloitettua
vammaispalveluiden kehittämistyötä keskittyen tulosten ja
hyvien käytäntöjen juurruttamiseen ja levittämiseen.
Hanke rakentuu
kahdeksasta alueellisesta osahankkeesta
-Kehittämishanke uudistaa
vammaispalveluja kaikkiaan
kahdeksan toimijan yhteistyönä. Vammaispalveluhanke
toteutuu kuntien, kuntayhty-
Johanna hallitsee sähköisen
viestinnän
Suomalaisen työelämän ulkopuolella on
arvioitu olevan noin 30 000 vammaista ja
osatyökykyistä henkilöä, joilla on usein
halua ja kykyä tehdä töitä. Monilta vammaisilla tai osatyökykyisillä ihmisillä on
myös osaamista ja koulutusta, mutta etenkin nuorilla vain vähän työkokemusta.
Jos työkokemusta ei kerry, on työelämästä
vaikea saada kiinni vanhempanakaan.
Kesätyö tarjoaa arvokasta kokemusta myös
sellaisille henkilöille, joiden vamma tai pidempiaikainen sairaus hankaloittaa toimintaa muilla
elämän aloilla.
Käytännön läheisyys ja työssä oppiminen ovat
erityisen tärkeitä. Koskaan ei voi tietää, mitä
hyötyä kesätyöstä on. Se ei aina välttämättä liity
siihen, mitä tekee tulevaisuudessa, mutta se tuo
yleistä ymmärrystä työelämästä.
Aikuisuuden kynnyksellä oleva Johanna
Mäkinen haki kesätöitä Ylisen hoiva-ja kuntoutuspalveluista. Johanna aloitti työt kesäkuun
puolessa välissä ja työskenteli heinäkuun loppuun asti. Johanna on pitkäaikaisessa hoidossa
Ylöjärvellä sijaitsevan TAYS:N kehitysvammahuollon palveluissa.
-Johanna on taitava käyttämään sähköisiä
viestimiä ja näin ollen hän pystyi kesätyössään
hyödyntää näitä taitojaan. Johannan työtehtäviin
kuului mm. blogin kirjoitus ja osaston työt.
Hän työskenteli neljänä päivänä viikossa noin
3 tuntia kerrallaan, projektisuunnittelija Liisa
Lindberg kertoo.
Osana Johannan työhön kuului lisäksi tutustumiskäyntejä erilaisiin yksiköihin, jotka
voisivat mahdollisesti olla Johannalle sopivia
asumisvaihtoehtoja.
Kysyin Johannalta ,mikä oli mukavinta hänen
työssään.
-Ehkä se, että saa vaihtaa huonetta. Kun sai
pohtia asioita, Johanna kertoo.
Työpaikkani sijaitsi puheterapeutti Venlan
huoneessa ja psykologi Sannan huoneessa.
Kävit kesätyössäsi tutustumassa kolmeen eri-
Johanna Mäkinen
laiseen asumisvaihtoehtoon, millaisia kysymyksiä
heille esitit?
-Minkä ikäisiä asukkaita siellä oli? Voiko siellä
olla yövieraita? Missä on lähin kauppa?
Miltä sinusta tuntui ensimmäisellä käynnillä
Joukontaloon Hervannassa?
-Mua vähän jännitti.
Entä miten viimeinen käynti muotialan validiataloon sujui?
-Siihen mä olin hyvin valmistautunut.
Mitä tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?
-Peruskoulun jälkeen menen ehkä aitoon koulutuskeskukseen, sen jälkeen ehkä muutan Seinäjoelle.
Oletko miettinyt millaisessa paikassa haluaisit asua
kun lähdet opiskelemaan?
-Ehkä jossain tällaisessa yksikössä tai pienkodissa.
Liisa Lindberg on nähnyt kehitysvammaisten
hoitotyön kehittymisen yhä yksilöllisempään
suuntaan. -Yksilökeskeinen elämän suunnittelu ja
aktiivinen tuki, jotta asukas tulisi paremmin kuulluksi, ovat tämän hetken trendejä.
-Vammaisten ja osatyökykyisten työllistäminen
tuottaa hyötyä molemminpuolisesti. Se on myös
tapa osoittaa sosiaalisen vastuun kantamista, muistuttaa Liisa Lindberg.
Asiakkaita kehittämistyössä
mien, sosiaalialan osaamiskeskusten, järjestöjen, oppi- ja
tutkimuslaitosten, yksityisten
palveluntuottajien ja muiden
vammaisalan toimijoiden yhteistyöverkostoissa Uudenmaan, Kanta-Hämeen, PäijätHämeen, Pirkanmaan, EteläSavon, Pohjois-Savon, PohjoisKarjalan, Etelä-Pohjanmaan,
Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin
maakunnissa sekä ruotsinkielisillä alueilla, Salminen
selvittää.
Hanke kuuluu sosiaali- ja
terveydenhuollon kansalliseen
Kaste-kehittämisohjelmaan.
Kehittäminen perustuu palvelunkäyttäjien tarpeisiin.
Hankkeen ensimmäinen vaihe alkoi keväällä 2010 ja päättyi
syksyllä 2012. Hankkeen toinen
vaihe on alkanut syyskuussa
2012 ja jatkuu vuoden 2013
syyskuuhun.
Vammaispalveluhankkeella
on kaksi kehittämisteemaa: 1)
Hyvinvointia, osallisuutta ja
terveyttä edistävä palvelurakenne ja 2) Osaaminen uusissa
rakenteissa ja palveluissa.
Hankkeen osahankkeet tekevät tiivistä yhteistyötä koko valtakunnan alueella. Hanketyöntekijöistä muodostettiin tiimit
hankkeen teemojen mukaisesti.
Tiimit varmistavat ylimaakunnallisesti tapahtuvan kehittämistyön ja vastaavat omalta
osaltaan tulosten levittämisestä
koko hankealueelle. Teemoja
yhdistävät kehittämistavoitteet:
1) Vammaispalvelut muodostavat selkeän ja tarkoituksenmukaisen palvelukokonai-
Kuvaaja: Malin Johansson/Kårkulla
suuden
2) Yksilöllisesti ja käyttäjän
tarpeiden mukaisesti toteutetut
palvelut, jotka tukevat vammaisten henkilöiden yksilöllistä elämistä ja asumista sekä
edistävät heidän osallisuuttaan
3) Vammaisalalla työskentelee riittävä ja osaava henkilöstö.
Vammaispalvelujen
järjestämisessä
korostetaan
yksilöllisyyttä ja
asiakaslähtöisyyttä
- Vammaispalvelujen järjestämisen ja toteuttamisen
muutossuunnaksi on omaksuttu
laitoshuollon purkaminen ja
avohuollon palvelujen kehittäminen, pyrkimys erityispalveluista yleisiin peruspalveluihin
sekä vammaispalvelujärjestelmän kehittäminen monimuotoisemmaksi. Lisäksi palvelujen
järjestämisessä on korostettu
yksilöllisyyttä ja asiakaslähtöisyyttä. Vammaispolitiikan
näkemykset vammaisten henkilöiden tarvitseman avun ja tuen
järjestämisen tavoitteista ja
suunnasta on hyväksytty periaatteen tasolla. Kehittämistyötä
tarvitaan, jotta ajatukset konkretisoituvat palveluratkaisuiksi
ja vammaistyön uudenlaisiksi
palvelu- ja työkäytännöiksi,
jotka ovat laadukkaita ja joiden
toteuttamiselle on taloudelliset
edellytykset, Marketta Salminen selvittää.
Laitoksista
yhteisöihin
Vammaisten laitosasumis-
malli on murroksessa. Valtioneuvoston periaatepäätöksen
mukaan kehitysvammaisten laitospaikat lakkautetaan vuoteen
2020 mennessä. Tulevaisuus
ei perustu suuriin ryhmäkoteihin ja erityisryhmien asumiskeskittymiin, vaan normaalin
asuntokannan hyödyntämiseen
kehitysvammaisten asumisessa.
-Kehitysvammaisten ihmisten asumisessa ja palveluissa
on käynnissä rakennemuutos.
Laitosasumista vähennetään
merkittävästi valtioneuvoston
periaatepäätöksen mukaisesti.
Uudet laatusuositukset ohjaavat
rakentamista. Myös asumisen
tukipalveluissa tarvitaan kokonaan uudenlaista ajattelua,
Salminen toteaa.
-Hyvinvoinnin kannalta
olennaista on ihmisten oma
toiminta ja sosiaaliset suhteet. Asumisratkaisujen on
turvattava näihin mahdollisuus.
Vammaiset ihmiset haluavat
elää kuten kaikki muutkin,
tavallisessa asuinympäristössä
muiden ihmisten keskuudessa.
Asumisen rakennemuutoksen suurin haaste on, opimmeko
ajattelemaan uudella tavalla.
Aina henkilön tarvitsemaa
palvelukokonaisuutta ei ole valmiina olemassa, vaan palvelut
voidaan räätälöidä vasta sitten,
kun tuen tarve on arvioitu. Nyt
olisi tärkeää ottaa palveluja
tarvitsevat ihmiset mukaan
suunnittelemaan omia asumispalvelujaan ja myös muita
palvelujaan, Marketta Salminen
korostaa.
Vammaispalvelujen valtakunnallinen
kehittämishanke 2
p. 040 304 7065
[email protected]
http://vammaispalveluhanke.eteva.fi
Innokylä/Vammaispalveluhanke
30 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Dags för något nytt?
Onko nyt uuden aika?
www.optimaedu.fi/vuxna
Alfa Partners - aikuiskoulutusta
ammattilaisille
ALKAVIA KOULUTUKSIA 2013-14:
• Psykoterapeuttisten valmiuksien
erikoistumisopinnot 30 op (Oulu ja Helsinki)
• Neuropsykiatrinen valmentaja
20 op (Helsinki)
• Ratkaisukeskeinen taideterapia
20 op (Helsinki)
• Eläinavusteinen
valmennus ja terapia
20 op (Helsinki)
www.alfapartners.fi
Puh. 040 934 4249
Alfa Partners Aikuiskoulutus
Oppimiskeskus TrioSigma
14. valtakunnallinen
Satakieliseminaari 26.-27.9.2013
Järvenpää-talon Sibelius-sali, Järvenpää
Alustavat teemat
• Muuttuva maailma, monipuoliset haasteet.
Riittävätkö työntekijän taidot?
* Lisävammojen rooli lapsen tutkimuksessa ja
kuntoutuksessa
* Monikulttuurisuus osana arkityötä
• Kuuloteknologian rajat ja mahdollisuudet nyt ja
tulevaisuudessa
* Kantasoluhoidot ja nanoteknologia kuulonkuntoutuksessa, professori Helge Rask-Andersen, Uppsala
* Lähitulevaisuuden tekninen kuulonkuntoutus
• Arki, mikä ihana keino kuntouttaa!
* Puheterapian perinteet murroksessa:
uudet toimintatavat haastavat puheterapeutit ja perheet,
puheterapeutti (AVT) Lyndsey Allen, Nottingham
• Koulu- ja päiväkotiarki – pirstaleinen vai toimiva
kokonaisuus?
* Uuden koululain vaikutus huonokuuloisen lapsen arkeen.
* Päiväkoti ja koulu ovat lastasi varten.
Vievätkö käytäntömme kohti yhteistä tavoitetta?
Ohjelma valmistuu toukokuussa - tervetuloa!
Seuraa tiedotusta nettisivuiltamme ja Facebookissa.
www.satakieliohjelma.fi
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
31
Ruskis toimii kuntien kumppanina
erityisopetuksen järjestämisessä
!
Ruskis – Oppimis- ja ohjauskeskus tekee kuntien kanssa
yhteistyötä erityisopetuksen
järjestämiseksi kouluissa.
Kumppaniyhteistyössä Ruskis
tuo moniammatillisen opetuksen ja oppimista tukevan
kuntoutuksen asiantuntijuutensa osaksi lähikoulun arkea.
Koulun henkilökunta saa tukea
työhönsä suoraan omassa työympäristössään. Yhteistyömalli
sopii niin pienille kuin isoille
kunnille sekä kaupungeille tai
esimerkiksi tietylle opetustoimen alueelle isossa kaupungissa.
Moniammatillista
asiantuntijuutta
Yhteistyö Porvoossa on esimerkki Ruskiksen kunnille
tarjoamista palveluista tukea
tarvitsevien oppilaiden opetuksen järjestämiseksi lähikouluperiaatteen mukaisesti.
Kuntakumppanuusmallissa
Ruskis tuo vaikeasti vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten erityisopetuksen ja oppimista tukevan kuntoutuksen osaamisensa osaksi koulun arkea.
Käytännössä tämä tarkoittaa,
että siinä missä aiemmin tukea
tarvitseva oppilas useimmiten
lähetettiin erityiskouluun, nyt
opetuksen ja kuntoutuksen ammattilaiset tulevat hänen omaan
kouluunsa.
– Näin Kunnat pystyvät järjestämään opetuksen helpommin kotikunnassa. Koulun
henkilökunta saa käytännön
tukea suoraan työhönsä omassa
ympäristössään, ohjaava opettaja Minna Rouste Ruskikselta
kertoo.
– Porvoon ohella Ruskis on
solminut kumppanuussopimuksia muun muassa Kouvolan ja
Haminan kanssa. Yhteistyömalli sopii pienille ja isoille
kunnille tai esimerkiksi tietylle
opetustoimen alueelle isossa
kaupungissa, Ruskiksen rehtori
Leena Airaksinen sanoo.
– Yhteistyön sisältö rakentuu
koulun ja kunnan tarpeiden
pohjalta. Porvoossa työ käynnistyi kartoittamalla, millaista
Ratkaisuja oppimisen ja
­osallistumisen haasteisiin
Ruskis | Oppimis- ja ohjauskeskus tarjoaa
moniammatillisia palveluja varhaiskasvatuksen,
opetuksen sekä sosiaali- ja terveysalan toimijoille. Palvelumme vahvistavat lasten ja nuorten
yhdenvertaista koulunkäyntiä ja osallistumista
lähikouluissa sekä tukevat heidän lähipiiriään.
Työskentelemme kuntien kumppanina yleisen, tehostetun
ja erityisen tuen järjestämiseksi opetuksessa.
Toimimme erityisopetuksen kehittämishankkeissa ja
verkostoissa. Osallistumme tutkimushankkeisiin, joissa
selvitetään lasten ja nuorten toimintakykyä ja oppimista
tukevaa kuntoutusta. Asiantuntijuutemme perusta on Helsingissä toimiva Ruskeasuon koulu, jolla on yli 120-vuotiset
perinteet liikunta- ja monivammaisten sekä pitkäaikaissairaiden oppilaiden opetuksesta ja kuntoutuksesta. Olemme
osa oppimis- ja ohjauskeskusten valtakunnallista Valteripalveluverkostoa.
ohjausta työntekijät tarvitsevat,
kun luokassa on vaikeasti vammainen oppilas, Rouste jatkaa.
Kartoituksen pohjalta Porvoossa asetettiin tavoitteeksi
muun muassa etsiä yhdessä
työtapoja, jotka tukevat oppilaiden aktiivista osallistumista
ja oppimista sekä työtavoiksi
esimerkiksi moniammatillinen
samanaikaistyöskentely oppitunneilla ja työnohjaus.
Viime syksyn aikana Ruskiksen työntekijät tekivät kymmenkunta ohjauskäyntiä Porvooseen. Käynneille osallistui
eri alan ammattilaisia kuten
opettajia, koulunkäynninohjaajia ja terapeutteja. Heillä kaikilla on pitkä kokemus työstä
liikunta- ja monivammaisten
sekä pitkäaikaissairaiden lasten
kanssa Ruskiksella toimivassa
Ruskeasuon koulussa.
– Moniammatillisuus ja vuosikymmenten kokemus liikuntavammaisten lasten opetuksesta ovat vahva valttimme. Meille
ovat tuttuja monet pulmat, jotka
kouluissa tulevat eteen ensimmäistä kertaa.
– Meillä on tietoa oppimisesta tukevasta kuntoutuksesta ja
apuvälineistä. Me rohkaisemme
opettajia keskittymään olennaisiin asioihin ja annamme
kollegiaalista tukea, Rouste
kuvailee.
Samalla rahalla
enemmän osaamista
Kumppaniyhteistyö Ruskiksen kanssa helpottaa myös erityisopetuksen kokonaisuuden
järjestämistä.
– Suunnitelmallisessa yhteistyössä kunta tietää, mihin sitoutuu ja paljonko varaa
resursseja. Jokaista asiaa ei
tarvitse erikseen pohtia, eikä
jokaisesta maksusitoumuksesta
erikseen päättää, Airaksinen
kuvailee.
– Voimme sopia tietyn ohjauskäyntimäärän tai tietyn
rahasumman, jonka kunta varaa palveluihimme. Niiden
kohdentamisesta käytännössä
päätetään kouluissa.
Kun Ruskis tuo osaamisensa
lähikouluun sen sijaan, että
oppilas ja hänen lähityöntekijänsä lähtevät esimerkiksi tukijakoslle erityiskouluun, kunta
saa samalla rahalla enemmän
asiantuntijuutta käyttöönsä.
– Palvelujemme saavutettavuus on parempi. Osaamisestamme hyötyy näin paljon
laajempi joukko, Airaksinen
kiteyttää.
Kuvat:
Pentti Hokkanen,
Falming Star Oy
32 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Suomen ryhmäpsykoterapia ry
Gruppsykoterapi i Finland rf
LÄHIJOHTAMISEN
HAASTEET
TYÖYHTEISÖSSÄ
Koulutus pidetään Suomen ryhmäpsykoterapia ry:n tiloissa
Uudenmaankatu 23 A 2, 00120 Helsinki keskiviikkoisin klo 9.00 – 15.30.
Seminaaripäivien rakenne on seuraava:
09.00 – 11.30 luento pienine taukoineen
11.30 – 12.30 lounastauko
12.30 – 13.30 koulutusryhmän analyyttinen tarkastelu
13.30 – 14.00 kahvitauko
14.00 – 15.30 työnohjaus
Viimeinen työnohjauskerta 10.12.2014 korvautuu opintokokonaisuuden arviointi- ja
palautekeskustelulla sekä todistusten jaolla. Kouluttajat ovat mukana keskustelussa.
LÄHIJOHTAMISEN ERILAISET HAASTEET JA ESIMIEHEEN
KOHDISTUVAT ODOTUKSET
15.1.2014
Johdantoluento aiheeseen
12.2.2014
Mitä lähijohtajan ja esimiehen on hyvä tietää yhteisö- ja
ryhmädynamiikasta?
Koulutusryhmäpsykoanalyytikko, työnohjaaja Pertti Muurinen
Koulutusryhmäpsykoanalyytikko, organisaatiokonsultti Kari Kurkela
Perustehtävän ja organisaation rakenteiden merkitys
lähijohtamisessa ja yhteisödynamiikassa
Koulutusryhmäpsykoanalyytikko, organisaatiokonsultti Kari Kurkela
16.4.2014
ELÄMÄNKOKEMUSTEN VAIKUTUKSET
PSYYKKISEEN JAKSAMISEEN
OHJELMA TORSTAINA 24.10.2013
9.00 – 9.10
9.10 – 10.30
10.30 – 11.00
11.00 – 12.15
12.15 – 13.15
13.15 – 14.30
14.30 – 15.00
15.00 – 16.15
Lähijohtaminen ja työyhteisön korjaavat voimat
Koulutusryhmäpsykoanalyytikko, organisaatiokonsultti Kari Kurkela
SEMINAARIN AVAUS
Psykoanalyytikko, koulutusryhmäpsykoanalyytikko Maija Leinonen
TAAKKASIIRTYMIEN MERKITYS MIELEN MAAILMAAN
Filosofian lisensiaatti, koulutuspsykoanalyytikko Pirkko Siltala
Kahvitarjoilu
LAPSUUDEN VARJOT
Lääketieteen tohtori, lastenpsykiatrian dosentti Jari Sinkkonen
Lounas
NUORUUS, VÄISTÄMÄTÖN MUUTOS
Nuorisopsykiatrian emeritusprofessori Veikko Aalberg
Kahvitarjoilu
MUUTOS ON TULLUT JÄÄDÄKSEEN MUTTA IHMINEN
TARVITSEE JATKUVUUTTA
Professori, psykohistorioitsija Juha Siltala
OHJELMA PERJANTAINA 25.10.2013
8.30 – 9.45
9.45 – 10.15
10.15 – 11.30
11.30 – 12.30
12.30 - 13.45
TEEMA I
12.3.2014
PSYKO-TEAM KOULUTUS OY
järjestää Helsingissä, Finlandia-talossa seminaarin
13.45 – 14.15
14.15 – 15.30
KUORMITTAVAT ELÄMÄNKOKEMUKSET KEHON
JA MIELEN MUISTOINA
Psykologi, kriisi- ja traumapsykoterapeutti Tuija Turunen
Kahvitarjoilu
SURU JA TRAUMAATTINEN SURU OSANA PERHEEN ELÄMÄÄ
Psykologi, kriisi- ja traumapsykoterapeutti Tuija Turunen
Lounas
TYÖNTEKIJÄN OMAN JAKSAMISEN TUKEMINEN
Psykologi, kriisi- ja traumapsykoterapeutti Tuija Turunen
Kahvitarjoilu
PERSOONALLISUUDEN JA ELÄMÄNKOKEMUSTEN
VAIKUTUS MUUTOKSISTA SELVIÄMISEEN
Psykologian lisensiaatti, kouluttajapsykoterapeutti(VET) Jan-Henry Stenberg
Sitova ilmoittautuminen 10.10.2013 mennessä kotisivuilla olevan ilmoittautumislomakkeen välityksellä
(www.psyko-team.fi) .
Osallistumismaksu on 398 euroa (sis. alv 24 %) koko seminaarin ajalta ja 235 euroa (sis. alv ) yhdeltä päivältä.
Seminaarissa jaettava luentomateriaali sekä ruokailut ja kahvitarjoilut sisältyvät hintaan.
Ilmoittautuminen on sitova ilmoittautumisajan päättymisestä 10.10.2013 lähtien. Ilmoittautumisajan päättymisen
jälkeen tehdystä peruutuksesta veloitetaan 50 % kokonaishinnasta toimisto- ja järjestelykuluina. Koko osallistumismaksu peritään, mikäli peruutusta ei ole tehty viimeistään seminaaria edeltävänä päivänä tai mikäli ilmoittautunut ei saavu
seminaariin. Esteen sattuessa voi osallistujan vaihtaa.
TIEDUSTELUT SEMINAARIIN LIITTYEN : Maija Leinonen gsm 040-7004450,
email: [email protected]
TEEMA II
KATEUDEN ERILAISET KASVOT TYÖYHTEISÖSSÄ
28.5.2014 Esimies, kateus ja kilpailu työyhteisössä
Koulutusryhmäpsykoanalyytikko, organisaatiokonsultti Kaj J. Davidkin
20.8.2014
Primitiiviset reaktiot yhteisössä ja niiden käsittely
Koulutusryhmäpsykoanalyytikko, organisaatiokonsultti Kaj J. Davidkin
TEEMA III
ORGANISAATION SUOJAUTUMINEN PERUSTEHTÄVÄN
SUORITTAMISELTA
17.9.2014
Työyhteisön tunneilmapiirin keskeiset tekijät, perustehtävän
välttäminen ja suojautumistarpeet yhteisössä
Koulutusryhmäpsykoanalyytikko, organisaatiokonsultti Esko Klemelä
15.10.2014 Sosiaaliset defenssit sekä keskustelukulttuurin luominen ja
ylläpitäminen lähijohtamisen haasteina
Koulutusryhmäpsykoanalyytikko, organisaatiokonsultti Esko Klemelä
12.11.2014 Yhteistyö ja päätöksenteko organisaation eri yksiköiden välillä
Ryhmäpsykoanalyytikko, organisaatiokonsultti Mikko von Bruun
11.12.2014 Suuren ryhmän dynamiikka ja yhteisön sairaus lähijohtamisen
haasteena
Ryhmäpsykoanalyytikko, organisaatiokonsultti Mikko von Bruun
Osallistumismaksu on koko opetusjakson ajalta 1980 euroa + alv 24 % .
Maksu on mahdollista suorittaa myös kahdessa erässä.
Ilmoittautuminen viimeistään 31.10.2013 mennessä.
Osanottajamäärä on rajoitettu.
Osanottajat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä.
Tiedusteluihin vastaavat
Pertti Muurinen p. 0400-879 344, [email protected] ja
Helena Roivainen p. 040-8487 316, [email protected]
Kirjalliset ilmoittautumiset lähetetään joko Suomen
ryhmäpsykoterapia ry:n kotisivuilla
www.suomenryhmapsykoterapia.fi
olevan ilmoittautumislomakkeen välityksellä tai osoitteeseen:
Suomen ryhmäpsykoterapia ry c/o Psyko-Team Oy,
Annankatu 29 A 26, 00100 HELSINKI
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kilpailuttaminen
ja laatu ovat viime vuosina olleet erityisen
ajankohtaisia kysymyksiä – ja ovat yhä vielä.
Mistä palvelujen laatu syntyy ja miten sitä voi –
joskus ilman kustannuksiakin – lisätä?
SEMINA
Tiukka talous ja
palvelujen laatu
ARI
Mielenterveysmessuilla WANHASSA SATAMASSA,
Helsingin Katajanokalla (Pikku Satamakatu 3–5)
keskiviikkona 20.11.2013 kello 13.30–16.00
Seminaari on tarkoitettu kuntapäättäjille, pk-yritysten johtohenkilöille sekä muille
palvelujen kilpailutuksen ja laadun kanssa painiskeleville.
13.30
14.00
14.30
15.00
15.30
Tiukan talouden kunta ja palvelujen laatu
Vertti Kiukas, pääsihteeri, SOSTE
Mistä laatu syntyy – rahako ratkaisee?
Olli E. Kangas, VTT, tutkimusjohtaja, KELA
Kokemusasiantuntemus asumispalvelujen laadun kehittäjänä
Heini Kapanen, kehittämispäällikkö, Mielenterveyden keskusliitto
Mitä tarkoittaa laajennettu työyhteisö?
Leena Sariola, erityisasiantuntija,
Helsingin Diakoniaopisto / Työelämäpalvelut
Loppukeskustelu
Seminaarin hinta on 120 euroa, sisältää ohjelman
lisäksi kahvitarjoilun ja mahdollisuuden tutustua
Mielenterveysmessujen monipuoliseen näyttelyyn. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: www.mielenterveysmessut.fi
Kysy lisää: [email protected], puh. 0500 477 839
YHTEISTYÖ
KUMPPANEINEEN
4
YRITYSMAAILMA
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
33
7
Valtakunnalliset koulutukset yhden luukun periaatteella
Punainen Risti
on Suomen johtava ensiavun asiantuntija
Ensiapukoulutus on osa
yrityksen työturvallisuutta
ja ennalta ehkäisevää työterveyshuoltoa. Suomen
Punainen Risti tarjoaa ensiapukoulutuksia yrityksille ja yhteisöille keskitetysti
yhden luukun periaatteella.
”Yritykset, joilla on toimintaa useilla paikkakunnilla, voivat
tilata ensiapukoulutukset kauttamme joustavasti kaikkiin toimipaikkoihinsa”, kertoo valtakunnallisia koulutuksia koordinoivan Helsingin ja Uudenmaan
piirin ensiapukoulutuksen päällikkö Mirja Sjöberg.
Helsingin ja Uudenmaan piiri
kouluttaa omalla toimialueellaan
vuosittain runsaat 11 000 henkilöä. Ensiapukursseja pidetään
sekä piirin koulutuskeskuksessa
Helsingin keskustassa että asiakkaiden tiloissa.
”Kaikki kurssit toteutetaan
niin, että osanottajat saavat
runsaasti käytännön harjoitusta. Ryhmässä voi olla kouluttajaa kohti korkeintaan 15 osallistujaa.”
Ensiapu on elämäntaito
Punaisen Ristin EA 1® on
16 tuntia kestävä ensiavun pe-
tulipalon syttyessä. Koulutukseen voi osallistua kerralla jopa
45 henkilöä.
”Turvapassi-koulutuksen
suorittaneet saavat Punaisen
Ristin todistuksen, joka on voimassa kuusi vuotta ja ensiavun
osalta kolme vuotta.”
Vaikka Punaisen Ristin ensiapukurssit ovat eripituisia ja
-sisältöisiä, kaikissa niissä on
yhteinen ydin: henkeä pelastava hätäensiapu.
”Ensiapu on elämäntaito.
Esimerkiksi sydämenpysähdyksessä välittömästi annettu painelupuhalluselvytys tuplaa saira-
uskohtauksen saaneen mahdollisuudet palata normaaliin elämään”, Sjöberg sanoo.
Mukana turvallisuuden
ja auttamisen ketjussa
Ensiapukurssit ovat myös osa
järjestön varainhankintaa. Hankkimalla koulutuksen Suomen
Punaiselta Ristiltä voi olla osana turvallisuuden ja auttamisen
ketjua ja tukea vapaaehtoista ensiapuryhmä- ja ystävätoimintaa.
”Vapaaehtoistoimintaamme
voi tukea myös liittymällä kannatusjäseneksi”, Mirja Sjöberg
mainitsee.
Ensiapukurssit pääkaupunkiseudulla:
Ensiapukurssit
seudulla: piiri
SPR HelsinginTurun
ja Uudenmaan
SPR
Varsinais-Suomen
piiri
• Puh.
020 701 2376 koulutussihteeri
Leena Lepistö
sähköpostitse
[email protected]
• Puh.
020 701 2414
kurssisihteeri Petri Riikonen
• sähköpostitse [email protected]
Lisätietoja kursseista:
Ensiapukurssit Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa:
SPR Länsi-Suomen piiri
Ensiapukurssit
pääkaupunkiseudulla:
• Yritysten
Puh. 020 701
2845
ensiapukurssit:
SPR
Helsingin
ja Uudenmaan
ensiapukoulutuksen
päällikköpiiri
Anne Heiskanen
•
Puh.
020
701
2376
koulutussihteeri
Leena
Lepistö
•• Puh.
020 701 2376
koulutussihteeri
Leena
Lepistö
sähköpostitse
[email protected]
sähkö[email protected]
[email protected]
• •sähköpostitse
Ensiapukurssit
Satakunnassa:
• nettisivuilta osoitteesta
Nopea ensiapu voi pelastaa työkaverin tai läheisen hengen.
ruskurssi, jolla oppii auttamaan
onnettomuuksissa ja tavallisimmissa sairauskohtauksissa sekä
pienemmissä koti- ja vapaa-ajan
turmissa. EA 2® on ensiavun jatkokurssi, joka kestää 16 tuntia.
”Hätäensiapukurssilla opitaan toimimaan tilanteissa, joissa
tarvitaan nopeasti apua. Kahdek-
KYS, sairaala-alue uudisrakennuksineen.
san ja kuuden tunnin mittaiset
hätäensiapukurssit jatkavat EA
1® ja EA 2® -todistusten voimassaoloaikaa kolmella vuodella”, Sjöberg selvittää.
Tarjolla on myös ammattikuljettajille tarkoitettua Trafin
hyväksymää ensiapukoulutusta.
Punainen Risti järjestää avoi-
mien ensiapukurssien lisäksi tilauksesta turvapassikoulutuksia
ja muita räätälöityjä kursseja yrityksille ja muille työyhteisöille.
SPR Turvapassi® on työpäivän mittainen, harjoituspainotteinen koulutus, johon sisältyvät hätäensiavun perusteet
sekä toiminta uhkatilanteissa ja
SPR
Satakunnan
piiri
Ensiapukurssit
Pohjanmaalla
ja Keski-Suomessa:
http://www.punainenristi.fi/yrityksille/ensiapukurssit
• Puh.
020 701 2818
kurssisihteeri
SPR
Länsi-Suomen
piiri
• sähköpostitse [email protected]
• Yleiset
Puh. 020ensiapukurssit/tiedustelut
701 2845
ensiapukoulutuksen
päällikkö
Anne Heiskanen
Ensiapukurssit
Turun
seudulla:
ja ilmoittautumiset:
•SPR
sähköpostitse
[email protected]
Varsinais-Suomen
piiri
Puh.020
020 701
701 2414
2377 kurssisihteeri
• •Puh.
kurssisihteeriPäivi
PetriKarvinen
Riikonen
sähköpostitseosoitteessa:
[email protected]
sähköpostitse
[email protected]
•• •Kurssikalenteri
•www.punainenristi.fi/opi-ensiapua
nettisivujen kautta osoitteessa
• Kurssikalenteri osoitteessa:
http://www.punainenristi.fi/opi-ensiapua
•www.punainenristi.fi/opi-ensiapua
Tarjouspyynnöt
ryhmäkursseista:
• www.punainenristi.fi/yrityksille/ensiapukurssit
Tarjouspyynnöt ryhmäkursseista:
www.punainenristi.fi/yrityksille/ensiapukurssit
YRITYSMAAILMA
34 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
5
Brändäyksen maantieteestä:
Miksi paikalla on väliä?
dollisuus selviytyä ja paikkabrändäys
tarjoaa työkalut tälle. Paikkabrändäys ei
ole enää pelkästään kunnan tai kaupungin toteuttama markkinointikampanja,
jota elinkeinostrategiat sivuavat – jos sivuavat. Pääpiirteissään paikkabrändäys
on ollut pitkälti logojen, iskulauseiden
ja kalliilta kalskahtavien mainoskampanjoiden voittokulkua – sillä ei kuitenkaan onnistuta tuottamaan pysyviä tuloksia, jotka hyödyttäisivät niin paikan
asukkaita, yrityksiä kuin muitakin paikasta kiinnostuneita. Brändäyksessä yksittäiset, satunnaiset asiat eivät merkitse
mitään, vaan johdonmukaisuus, sitoutuminen ja paikan hyväksi toimiminen
pitkäjänteisesti. Nykymaailmassa paikkabrändäys ei ole kuitenkaan enää pelkästään julkisen puolen tehtävä. Yrityksethän ovat brändänneet omia tuotteitaan ja palveluitaan jo yli sadan vuoden
ajan. Brändi on ollut yrityksille niiden
varallisuuden dynamo. Nyt katse tulee
kääntää paikkoihin: hyvä paikkabrändi
on yrityksille tärkeää, koska sen avulla
päädytään positiiviseen paikkakierteeseen, jossa kiinnostavat yritykset houkuttavat osaavaa työvoimaa, joka puolestaan voi kehittää taas uutta liiketoimintaa, joka houkuttaa paikkaan sijoittajia ja investointeja, jotka houkuttavat
taas puolestaan uusia yrityksiä. Kyse
on usein pitkälti osaajien houkuttelusta.
He haluavat paikan, jossa on kiintoisa
työskennellä, mutta myös asua. Silloin
korostuvat paikan sosiaalis-kulttuuriset
ominaisuudet. Yritykset tarvitsevat hyvän paikkabrändin luomisessa kuitenkin
julkisen sektorin kanssa tehtyä yhteistyötä; tarjoaahan julkinen sektori suuren
osan paikan peruspalveluista ja toiminnoista, jotka osaltaan vaikuttavat siihen,
Globalisaation ohjatessa maailman pääomavirtoja, investointien sijoittamispäätöksiä, työvoiman liikkeitä ja kulttuurimme
muutoksia on ollut yleinen hokema, että maapallo on pelkkien
verkostojen muodostama tila, jossa maantieteelliset rajat menettävät merkityksensä. Paikka kun paikka, voisi todeta. Samalla nykyisessä informaatioähkyssä ihmiset miettivät yhtä paikkaa vain muutamia sekunteja tai minuutteja vuodessa – miten
siis luoda kuva paikasta, joka jää ihmisten mieliin ja sydämiin?
jan apu on hyväksi, kun ”omat silmät”
tahtovat sokeutua paikan mahdollisuuksien näkemiseen. Silti on tärkeää, että
paikan asukkaat ovat mukana rakentamassa brändiä, muutoin vaarana on, että
brändistä tulee päälle liimattu kiiltokuva, joka murenee, kun todelliset toimet
eivät vastaakaan hehkuttuja lupauksia.
PAIKKABRÄNDIN idea lyhykäisyydessään on, että paikan nimi herättää
meissä positiivisia tunteita. Olemme
kiinnostuneita paikasta, seuraamme,
mitä siellä tapahtuu – kenties haluamme
asua siellä ja perustaa sinne yrityksen.
Hyvä paikkabrändi on lupaus paikasta:
se luo paikalle vahvan erottautumistekijän muista, se kiehtoo ja kiinnostaa,
se toimii laadun takeena ja lisää paikkaan suuntautuvia investointeja, yritysja asukasvirtoja sekä positiivista julkikuvaa. On syytä muistaa, että elleivät
paikat itse ohjaa omaa mielikuvaansa,
sen tekee yleinen mielipide, tietämättömyys ja sattuma.
MITEN sitten valitsemme paikan, jossa
kliseisesti on ”hyvä asua, elää ja yrittää”? Paikka saakin paikkabrändäyksessä laajemman merkityksen: ensin
on tietysti tärkeää, että paikalla on tietty maantieteellinen sijainti, jolle harvoin mahdamme mitään, mutta jonka
tekijöitä voidaan käyttää hyväksi brändin perustyössä: paikka osataan sijoittaa kartalle. Kaikilla paikoilla on myös
vetovoimatekijöitä – oli se sitten kaunis
järvimaisema, paikan tarjoama kylien
verkko tai upeat liikuntamaastot. Toiseksi: ihmiset tekevät paikan. ”Paikan
hengellä” on merkitystä. Tuottavatko
paikan sosiaalis-kulttuuriset verkostot
PAIKKABRÄNDISSÄ mielikuvilla on
merkitystä. Mielikuvilla voidaan ohjata ihmisten käyttäytymistä, mutta hyvä paikkabrändi ei rakennu pelkästään
mielikuvien varaan. Taustalla on pitkä
strategiatyö, paikan identiteetin ja imagon pohdinta sekä markkinointiviestien
etsintä. Usein ulkopuolisen asiantunti-
TarraT
Sari Klinga
asujalleen hyviä elämyksiä? Lisäävätkö ympärillä olevat ihmiset luovuutta ja
innovaatioita? Paikan hengestä on tullut
jopa maantieteellistä sijaintia tärkeämpi tekijä: useat paikkaan sidotut päätökset perustellaan lopulta tunteella. Kun
yksittäinen ihminen pohtii eri kuntien
välillä asumis- tai yrittämispäätöksiään,
voi lopullinen ratkaiseva tekijä olla se,
että toinen paikka ”tuntuu” toista paremmalta.
TERMI ”paikkojen välinen sota” ei ole
pelkkä pelottavan kuuloinen sanonta,
vaan täyttä totta: pelkästään Euroopassa
yli 500 aluetta ja 100 000 kuntayhteisöä taistelee samoista resursseista. Tässä kilpailussa erottuminen on ainut mah-
millainen mielikuva paikasta syntyy.
TULEVAISUUS on yhteisbrändäyksen
aikaa: se on prosessi, johon osallistuvat,
paikan asukkaat, yrittäjät kuin julkinenkin sektori. Yhteistoiminnalla saadaan
luotua ihmisiä houkuttava ja kiinnostava brändi. Yhteisbrändi on tärkeä:
se kertoo kaikkien alueella toimivien
yhteiset arvot – ”tällaiseen toimintaan
me sitoudumme”. Hyvä brändi tuo siis
etuja niin yrityksen myymille tuotteille ja palveluille kuin asukkaille. Kun
brändi ja sen arvolupaukset tunnetaan,
tiedetään aina, mitä paikka ”X” ja sen
toimijat tarjoavat. Se vähentää olennaisesti tarvetta mainontaan.
FINNISH PLACE BRANDING OY on
erikoistunut paikka- ja aluebrändäykseen. Yritys sijaitsee Turussa, mutta
toimialueena on koko Suomi. Hyvän
paikkabrändin pohjalla on vahva visio
ja strategia paikasta, jonka päälle rakennetaan kumppanuuksien verkosto brändin toteuttajiksi. Yritys tekee kaikenkokoisia projekteja, – ”pienikin voi olla
brändi”-, joiden yhteinen nimittäjä on
kiinnostus paikan ”hyvinvointiin”. Finnish Place Branding Oy tarjoaa myös
neuvonta-, luennointi- ja koulutuspalveluita paikkabrändäyksestä sekä sen
viestinnän ohjauksesta. Jokainen brändäyspaketti räätälöidään yhdessä asiakkaan kanssa, jotta luotavasta brändistä
tulee erottuva ja ainutlaatuinen.
Yhteydenotot, tiedustelut:
Finnish Place Branding Oy
Sari Klinga • [email protected]
www.fpb.fi
| Kevama - Ihmistä lähellä |
joTka
– MAKEAA HYVÄLLÄ
TAVALLA –
pysyväT
• Tyyppi- ja arvokilvet
• Varoitukset
• Viivakoodit
Täyden palvelun
kirjapaino
Offsetpaino | Digipaino | Jälkikäsittely
Perinteinen offsetpainatus 1-4 värisille painotöille kuten esitteet,
käyntikortit, lomakkeet, ym.
Nopea ja laadukas digipainatus on hyvä ratkaisu pieniin painosmääriin.
Jälkikäsittely
• Erilaiset sidonnat
• Keräily, nidonta
• Täydelliset postituspalvelut
• Monipuoliset alan käsityöt:
pakkaaminen, lajittelu.....
BMP71 on monipuolinen, helppokäyttöinen ja kompakti tulostin.
BMP21 on helppokäyttöinen, edullinen ja nopea tulostin.
Täysmehutiivisteet
Soseet
Täysmehut
Bonne_sk_tarrat_500PRO.pdf
1
13.4.2012
16.11
T.pdf
1
13.4.2012
Bonne_sk_tarrat_100PROS.pdf
2 Bonne_sk_tarrat_300PROS.pdf
13.4.2012
16.10
Bonne_sk_tarrat_100PROS.pdf
3
13.4.2012
16.10
1
13.4.2012
16.10
sk_tarrat_SEKA_1L.pdf
1 16.11
13.4.2012
16.12 Bonne_sk_tarrat_100PROS.pdf
Bonne_sk_tarrat_500PRO.pdf
2
13.4.2012
Bonne_sk_tarrat_300PROS.pdf
3 16.11
13.4.2012
16.10
6 13.4.2012
13.4.2012
16.10
Bonne_sk_tarrat_300PROS.pdf
1 16.10
13.4.2012
16.10
Bonne_sk_tarrat_MUUT.pdf
3 Bonne_sk_tarrat_300PROS.pdf
Bonne_sk_tarrat_300PROS.pdf
4
13.4.2012
16.10
2
13.4.2012
16.10
Bonne_sk_tarrat_300PROS.pdf
5
13.4.2012
BBP11 on kompakti ja edullinen pöytätulostin mm.
viivakooditarrojen, tyyppikilpien ja varoitusmerkintöjen
Cool Barcode Maker
Trial version can only output one barcode!
tulostukseen.
Bonne Juomat
Oy
Barcode
Maker
Cool Barcode
MakerMaker
Cool Barcode
CoolCool
Barcode
Maker
Trial version
can onlyMaker
output one barcode! Cool Barcode Maker
Cool Barcode
Cool Barcode Maker
18.
www.bonnejuomat.fi
Itkonniemenkatu 65, 70500 Kuopio
GSM 044 791 8426 | [email protected]
www.kevama.fi
SOKEROITU
KARPALOLUUMU
OMENA
ANANAS
PÄÄRYNÄ
SEKA
APPELSIINI
HEDELMÄ
SITRUUNA
OMENA
TÄYSMEHUTIIVISTE
TÄYSMEHUTIIVISTE
TÄYSMEHUTIIVISTE
TÄYSMEHUTIIVISTE
PUOLUKKA
TÄYSMEHUTIIVISTE
NEKTARI
SUUTE MUSTIKKA
TÄYSMEHUTIIVISTE
MEHUTIIVISTE
TÄYSMEHU
TÄYSMEHUTIIVISTE
KALJA
SEKA
C
C
C
C
bonne_ilmoitus le 127 x ko 180.indd
1
M
C
maltextrakt
Y
M
M
Sockrad blandsaft
Y
C
M
C
Y
M
Y
M
C
M
Y
C
C
M
M
Y
CM
CM
M
Y
CM
Y
Y
MY
CM
MY
CM
CM
MY
MY
C
18.2.2013 16:04:04
APPELSIINI
M
Ananasjuicekoncentrat
Päronjuicekoncentrat Äppeljuicekoncentrat
C
Apelsinjuicekoncentrat
PlommonnektarBlandjuicekoncentrat
Fruktjuicekoncentrat
TÄYSMEHU
TÄYSMEHU
Äppeljuicekoncentrat
Y
CM
MY
–
9.2
20.
Cool Barcode Maker
Trial
version
canTrial
only
output
one only
barcode!
Trial version
can
only output
oneoutput
barcode!
Cool
Barcode
Maker
Trial
version can only output oneTrial
barcode!
Trial version can
only
output one
barcode!
version
can
one
barcode!
version can only output one barcode!
Cool Barcode Maker
ode Maker
Trial version
can only output one barcode!
Trial
version
can only outputTrial
one version
barcode!can only output one barcode!
on can only output
one
barcode!
de!
012
16.11
ASIANTUNTIJA
Puh. (09) 350 5530
www.exxi.fi
Y
CM
M
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
35
2/3 kärsii hiirikäsioireista,
22 % tietää sen johtuvan työstä
Työergonomian ammattilainen Kim Lönnqvist
suosittelee kaikkia toimistotyöntekijöitä ottamaan ergonomian ja työhyvinvoinnin vakavasti.
Tavalliset työvälineet eivät auta, jos käyttäjä on
rikki. Yksi sairauspäivä
maksaa yli kolme sataa
euroa ja parempi ergonomia todetusti säästää ja
edistää työhyvinvointia
Avaintieto Oy:n tuoterepertuaari perustuu ongelmien ratkaisemiseen, joista yleisimmät
ovat rannevaivat sekä selän ja
niska-hartia-alueen kipu. On
todettu, että istuminen tietokoneen ääressä sekä hiiren käyttö
ovat yleisiä syitä rasitukselle.
Ihmistä ei ole luotu istumaan, mutta toisaalta toimistotyössä sitä on vaikea välttää.
Tästä syystä olemme yrittäneet
löytää parhaat mahdolliset ergonomiaratkaisut hyvinvoinnin
ylläpitämiseen, toimitusjohtaja
Kim Lönnqvist kertoo.
Yrityksen ydin on keskihiiri,
”RollerMouse”, jonka tarkoitus
on ehkäistä hyvin yleinen hiirikäsivaiva. Samalla työskentely-
RollerMouse Re:d tämä täysin uudistunut RollerMouse tuo
kaikki hiiren toiminnot suoraan näppäimistönteen, erittäin
tarkka (2400dpi) ja helppo käyttää ja soveltuu suoraan ilman
ajureita sekä PC että Mac ympäristöön.
Kim Lönnqvist (vasemmalla) ja Lucas Lönnqvist (oikealla) kädessään täysin uudistunut
RollerMouse Re:d.
asento paranee, mukavoittaen
ja nopeauttaen työtä. ”RollerMouse” asetetaan näppäimistön
eteen, ja sillä ohjataan hiiren
liikkeitä ohjaustangon avulla.
Yrityksen maahantuoma ”RollerMouse lanserattiin vuonna
2001, ja sen jälkeen se on ollut
ylivoimainen markkinajohtaja.
RollerMouse on todella
laadukas tuote ja sen elinikä
on moninkertainen verrattuna
tietokoneeseen, sanoo Kim
Lönnqvist.
Istumaongelmien ratkaisuun
Kim ja markkinointivastaava
Lucas Lönnqvist nostavat esille
kaksi tuotetta: satulatuolin ja
Touch-LED valaisimen valoa voit säätää aina sopivaksi tarpeesi mukaan päivänvalosta lepovalaistukseen, ajastintoiminto sammuttaa valon automaattisesti, Led valaisimet säästävät
sähkölaskuissa ja antavat värinättömän ergonomisen valaistuksen työpisteeseen.
aktiivituolin Active/Air Balance. Satulatuoli sisältää memory
foamia, mikä muokkautuu
takapuolen mukaan ollakseen
mahdollisimman monelle hyväntuntuinen. Aktiivituoli on
luotu estämään pitkään paikalla
istumisen aiheuttamia selkäkipuja. Istuessa aktiivituolit
mahdollistaa täyden liikkumisen vahvistaen selkä- ja
vatsalihaksia, sekä parantaen
verenkiertoa.
Yrityksellä on kahdeksan
vankan kokemuksen omaavaa
työntekijää. Myynti tapahtuu
koko maan kattavan jälleenmyyjäverkoston kautta, ja tarkoitus on että loppuasiakas saa
tuotteet tutulta ja turvalliselta
toimittajalta. Avaintieto Oy:n
pitkä kokemus alalta ja yhteistyö työfysioterapeuttien kanssa toimivat vahvana pohjana
tuotteiden kehittämisessä. Kim
kehuu myös työntekijöitään
kertomalla heidän olevan intoa
täynnä ja valmiita palvelemaan
asiakkaita.
Olemme onnellisia kun käyttäjät saavat apua tuotteistamme
ja tyytyväinen asiakas tuo lisäarvoa yritykselle.
Osoitteesta www.avaintieto.
fi löydätte koko tuotevalikoimamme. Jälleenmyyjinä ovat
toimistotarvikeliikkeet, tietokone- ja IT-ratkaisutoimittajat,
kalustetoimittajat sekä ergonomiayritykset kautta maan.
Active Balance tuoli parasta lääkettä selälle, istumalla
saat liikuntaa ja verenkierto
paranee, selkä saa tarvittavaa liikettä jollon vaivat
vähenee, syvät vatsalihakset
aktivoituu kroppa kiinteytyy
ja voit paremmin.
OysterMouse on ainut markkinoilla oleva pystyhiiri joka soveltuu sekä vasen- että oikeakätiselle, hiiri säätyy käyttäjän tarpeisiin 5 asentoon. löytyy sekä langattomana että langallisena.
Paljon enemmän kuin pelkkä hiiri
RollerMouse Re:d on käyttäjän vartalolle suunniteltu älykäs tietokonehiiri.Vertaistaan hakevaa
tarkkuutta, hallintaa ja mukavuutta.Työnteko
ei koskaan ole tuntunut näin hyvältä.
www.avaintieto.fi
36 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
iLOQ –Vankka kokemus turvallisuusalalta
iLOQ on lukitusalan teknologiamurrosta johtava suomalainen kasvuyritys.
Suomalainen iLOQ on kehittänyt maailman ainoan digitaalisen lukitusjärjestelmän, joka tuottaa tarvitsemansa
energian avaimen työntöliikkeestä.
iLOQ-järjestelmä ratkaisee avainten
katoamiseen ja kopiointiin, lukituksen
ylläpitoon sekä elinkaarikustannuksiin
liittyvät ongelmat ympäristöystävällisesti
ilman paristoja ja kaapelointia.
iLOQ tuli markkinoille vuonna 2008 ja vuoden 2012 lopussa
Suomessa iLOQin avaimia
oli käytössä satojatuhansia.
Yhtiöllä on yli 10 prosentin
markkinaosuus ja se on elektromekaanisten lukkojen markkinajohtaja Suomessa.
iLOQ nostaa lukitusturvallisuuden pysyvästi uudelle tasolle
-Erityisen suurta kiinnostusta iLOQin elektromekaanista
järjestelmää kohtaan on kaupunkien lukitusteknisesti vaativissa kohteissa mutta myös
asuinkiinteistöissä on voimakkaassa kasvussa. Suomen
yleisimmän avaimen, Abloyn
Execin patentti päättyi maaliskuussa, mikä on myös lisännyt iLOQ-lukkojen kysyntää.
Suurimmat iLOQin julkisen
puolen asiakkaat ovat Helsingin
kaupunki, Lahden kaupunki
ja Espoon Asunnot Oy, iLOQ
Oy:n Suomen myyntijohtaja
Tomi Karjalainen kertoo.
-Vahvasti salattu järjestelmä mahdollistaa joustavan ja
turvallisen pääsyoikeuksien
hallinnan korkeaa turvatasoa
vaativissa sarjalukostokohteissa kuten liikekiinteistöissä,
toimistorakennuksissa ja asuntoyhtiöissä. Tuoteperhe kattaa
oviin asennettavat lukot, riippulukot ja kalustelukot.
-iLOQ-järjestelmää hallinnoidaan internetin kautta. Pääsyoikeuksien hallinta on nopeaa
ja helppoa, kadonneet avaimet
voidaan poistaa järjestelmästä
käden käänteessä. Lukkosylinterin uudelleenohjelmointi
tapahtuu joko avaimella tai ohjelmointilaitteella. Järjestelmän
avaimia voidaan myös etähallita kiinteistöön asennettavalla
avaintenpäivityspisteellä sekä
lukot voidaan halutessa kaapeloida täysin etähallittaviksi,
Tomi Karjalainen kuvailee.
Kaupungit siirtyvät
vauhdilla älylukkoihin
-Kaupungit ovat siirtymässä
älykkääseen lukitukseen helppokäyttöisyyden, paremman
turvallisuustason ja pienempien
kustannuksien takia, Karjalainen korostaa.
-Jos esimerkiksi avain katoaa
tai kiinteistön käyttötarpeet
muuttuvat, voidaan lukot ohjelmoida uudelleen nopeasti
ja huomattavasti mekaanista
lukitusjärjestelmää edullisemmin. Sähköiseen tunnistuksen perustuvat iLOQ- lukot ja
avaimet ovat vahvasti salattuja,
joten kiinteistöön pääsevät vain
ne, joiden kuuluukin päästä.
Väärinkäyttötapauksissa lukoista pystyy lukemaan lisäksi
helposti kulkutapahtumat.
-Toinen syy elektromekaanisten lukkojen nopeaan
yleistymiseen on lukkojen
helppo asennus ja edulliset
elinkaarikustannukset. Lukkopesä voidaan asentaa suoraan
nykyaikaiseen lukkorunkoon.
Järjestelmä tarjoaa lähes samat
ominaisuudet kuin parin tuhannen euron kulunvalvontajärjestelmä, joten kiinteistön turvallisuustaso saadaan nostettua uudelle tasolle järkevällä hinnalla.
Lisäksi digitaalisen lukituksen
elinkaarikustannukset ovat
perinteisiä lukitusjärjestelmiä
huomattavasti edullisempia,
Karjalainen selvittää.
Esimerkkinä vahvasta säh-
köiseen tunnikseen siirtymisestä Tomi Karjalainen nostaa
Tampereen alueen, jossa iLOQlukitusjärjelmän ovat hiljattain hankkineet muun muassa
Koukkuniemen vanhainkoti,
Pyynikin sosiaali- ja terveysasema sekä Tampereen opiskelijasäätiö TOAS Paawola.
Tampereen Koukkuniemen vanhainkoti:
Pohjoismaiden
suurimpaan vanhainkotiin innovatiivista
teknologiaa
Tampereen Koukkuniemen
vanhainkodista rakennetaan
uudenlainen ”vanhusten kaupunki”, jossa asukkaiden arkea
helpottavat uusimmat teknologiset ratkaisut. G4S Tampereen
lukkoasema asentaa suururakassa nykyaikaisen älykkään
lukitusjärjestelmän.
Vanhainkodissa älykkäät
lukitusratkaisut tuovat asukkaiden arkeen turvallisuutta
ja lisäävät asumismukavuutta.
Kansainvälisesti lukitusratkaisuissa siirrytään yhä enemmän
sähköisiin ja älykkäisiin lukkoihin. Pyrimme jatkuvasti
olemaan edelläkävijä uusimman teknologian ja osaamisen
suhteen
Koukkuniemen vanhainkodin uusi älykäs lukitusjärjestelmä toimii elektronisilla
avainpesillä ja avaimilla. Yli
900 oveen asennettavan älylukon ansiosta asukkaiden ja
henkilökunnan kulkuoikeudet
voidaan hoitaa helposti ja turvallisesti. Suomessa kehitetty
elektroninen iLOQ lukitusjärjestelmä kehittää tarvitsemansa
sähköenergian avaimen työntöliikkeestä.
- Haluamme rakentaa mahdollisimman hyvän ja turvallisen hoivapaikan ja samalla
tarjota työntekijöillemme hyvät
työskentelyolot. Tämän takia
käytämme hyvinvointiteknologian uusimpia ratkaisuja.
Kokonaisuudessaan yhteistyö
G4S Tampereen lukkoaseman
kanssa on ollut loistavaa ja he
hallitsevat suuretkin kohteet,
kertoo Tampereen kaupungin turvallisuuspäällikkö Pasi
Keinonen.
-Sähköinen iLOQ-lukitusjärjestelmä tulee käytössä perinteistä mekaanista lukitusjärjestelmää edullisemmaksi
Sähköiseen tunnistukseen perustuva iLOQ- avain ei vaadi toimiakseen virtalähdettä.
iLOQ- lukkopesät ovat yhteensopivia nykyaikaisten lukkorunkojen kanssa, Tomi Karjalainen
toteaa avatessaan ovea.
ja turvallisemmaksi pitkällä
tähtäimellä. Esimerkiksi asukkaan kadonnut avain on nopea
ja edullinen poistaa käytöstä.
Lukkojen muutokset voidaan
tehdä nopeasti ja huomattavasti
pienemmillä kustannuksilla
kuin perinteisissä mekaanisissa
malleissa. Avaimiin voidaan
antaa lisäksi joustavasti oikeuksia, vaikka saunatilan käyttöön
tietyksi ajaksi, Pasi Keinonen
kuvailee.
Julkisen puolen
merkittävimmät
lukitusongelmat
Jyväskylän Ammattikorkea-
koulun Rakennustekniikan koulutusohjelman, Tekniikan ja
liikenteen opiskelija Aki Aalto
teki toukokuussa 2012 opinnäytetyön Jyväskylän Ammattikorkeakouluun: ”Helsingin
kaupungin lukitus- ja avaintenhallintajärjestelmät”.
Opinnäytetyön tavoitteena
oli Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskuksen
toimeksiannosta selvittää kiinteistöviraston hallinnoimien
kiinteistöjen lukituksissa ilmeneviä ongelmia sekä etsiä
ja esittää toimivia ratkaisuja
avaintenhallinnan sekä lukitusasioiden kustannustehokkuuden parantamiseksi.
Näitä näkökulmia ja tietoja
varten tehtiin sähköinen kyselytutkimus, johon vastauksia
kertyi 334 kappaletta, mikä
vastaa 53 % kyselyn saaneista
henkilöistä.
jestelmälle annettiin reunaehdoiksi se, että lukituksen tulisi
olisi olla elektroninen ja että se
olisi järjestettävissä ilman kaapelointia, lukitusjärjestelmälle
tulisi löytyä avaintenhallintaohjelma ja lisäksi sen pitäisi soveltua pääsääntöisesti olemassa
oleviin lukkorunkoihin.
Teknisten ominaisuuksien
puolesta soveltuvammaksi ja
helppokäyttöisemmäksi vaihtoehdoksi valikoitui iLOQ S10
-järjestelmä. Järjestelmä antaa
mahdollisuuden liikkumisen
kiinteistössä yhden avaimen
periaatteella, kuitenkin siten
että kiinteistön ulkokuoren
lukitukset ovat etäohjauksen
piirissä. Lisäksi iLOQ S10 järjestelmä on paristottomampana
vaihtoehtona käyttökustannuksiltaan sekä käyttäjäystävällisyydeltään parempi vaihtoehto.
(Aalto 2012)
Lisääntyvien turvallisuusvaatimusten
takia selkeänä vaatimuksena oli lukkojen
muunneltavuus käyttäjien
vaihtumisen myötä. Oleellisena asiana pidettiin myös
kadonneen avaimen poistamista
järjestelmästä ripeästi turvallisuustason ylläpitämiseksi.
(Paakkunainen 2011; Hongisto
2011)
Perinteisillä mekaanisilla
lukitusjärjestelmillä ei näitä
ominaisuuksia saavutettu, joten
vaihtoehtoja tutkittaessa jär-
Lähde:Aki Aalto, opinnäytetyö Helsingin kaupungin
lukitus- ja avaintenhallintajärjestelmät. Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Rakennustekniikan koulutusohjelma Tekniikka
ja liikenne
Lisätietoja iLOQ lukitusjärjestelmästä ja jälleenmyyjistä:
www.iLOQ.com

Similar documents

Pyöräily

Pyöräily sommarveckoslut. Tidtabeller finns på adressen: http://www.visitporvoo.fi

More information