1, sotela 11.12.2013 17:00

Transcription

§ -1, SOTELA 11.12.2013 17:00
OSALLISTUJAT
Päätöksentekijät
Eerola Aila
Eerola Anja
Hakala Kirsi
Hokkanen Risto
Holmroos Anna
Kujamäki Kari
Leskinen Pirkko
Nuora Irma
Pakarinen Juha
Pekkola Petri
Puittinen Marko
Vornanen Timo
puheenjohtaja
varapuheenjohtaja
jäsen
Muut osallistujat
Hirvonen Pasi
Haapanen Jorma
Hiiri Anne
Koskimies Sanna
kaupunginhallituksen edustaja
palvelujohtaja
terveysjohtaja
hallinto- ja kehittämispäällikkö, sihteeri
vanhustenhuollon johtaja
sosiaalijohtaja
controller
nuorisovaltuuston edustaja
Irma Nuoran avustaja
Rosqvist Liisa
Sahala Heli
Spännäri Maija
Tulla Niko
Poissa
ALLEKIRJOITUKSET
LAILLISUUS JA
PÄÄTÖSVALTAISUUS
PÖYTÄKIRJAN
TARKASTUS
Pöytäkirjan tarkastajat
PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ
Puheenjohtaja
Sihteeri
§ 149, SOTELA 11.12.2013 17:00
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Oikaisuvaatimusohje
§ 150, SOTELA 11.12.2013 17:00
Pöytäkirjan tarkastajat
Valitaan Marko Puittinen ja Timo Vornanen.
Seuraavana vuorossa ovat Anja Eerola ja Kirsi Hakala.
Ei oikaisuvaatimusohjetta
§ 151, SOTELA 11.12.2013 17:00
Käsittelyjärjestys
Hyväksytään listan mukaisena.
§ 152, SOTELA 11.12.2013 17:00
KH: 1427/2013
Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokousaikataulu sekä pöytäkirjojen asettaminen nähtäväksi
2014
Sotela 11.12.2013
Valmistelija: Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh. 234 4209
Kotkan kaupungin hallintosäännön 3 §:n mukaan toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja päättämässään paikassa.
Kuntalain 63 §:n mukaan lautakunnan pöytäkirja siihen liittyvine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen
yleisesti nähtävänä siten kuin siitä on ennakolta ilmoitettu. Muun viranomaisen pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä, jos asianomainen viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi.
Myös muun viranomaisen kuin lautakunnan pöytäkirja olisi pidettävä yleisesti nähtävänä aina, jos siihen sisältyvästä päätöksestä on mahdollisuus
tehdä kuntalain 89 §:n mukainen oikaisuvaatimus. Salassapitosäännökset
asettavat luonnollisesti omat rajoituksensa asiassa.
Asianhallintayksikkö laatii lautakuntien ilmoittamista kokousajoista sekä
pöytäkirjojen nähtävänä pitämisestä luettelon, joka asetetaan yleisön nähtäväksi kaupungin ilmoitustaululle. Muuta ilmoitusta kokousajoista tms. ei
tarvita, ellei erityislainsäädännöstä muuta johdu.
Esittelijä:
Palvelujohtaja Jorma Haapanen
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää
1. kokoontua vuoden 2014 aikana seuraavasti:
ke 29.1.
ke 5.3.
ke 26.3.
ke 23.4.
ke 21.5.
ke 11.6.
ke 27.8.
ke 24.9.
ke 29.10.
ke 19.11.
ke 10.12.
sekä tarvittaessa puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Kokoukset alkavat kaupungintalossa kello
17.00 ja ryhmät kokoontuvat kello 16.00, ellei toisin ilmoiteta.
Esityslistalle tarkoitetut asiat toimitetaan kaupungintalon asianhallintayksikköön viimeistään kokouspäivää edeltävän viikon keskiviikkona.
2. määrätä, että lautakunnan pöytäkirjat tarkastetaan viimeistään 3. arkipäivänä kokouksen jälkeen kaupungintalon asianhallintayksikössä,
3. määrätä vuoden 2014 lautakunnan pöytäkirjat pidettäviksi yleisesti nähtävinä 4. arkipäivänä kokouksen jälkeen kaupungintalon asianhallintayksikössä, Kustaankatu 2,
4. määrätä sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat pidettäväksi yleisesti nähtävinä kunkin kuukauden 1. päi-
§ 152, SOTELA 11.12.2013 17:00
KH: 1427/2013
vänä tai milloin kuukauden 1. päivä on lauantai, sunnuntai tai pyhäpäivä, seuraavana arkipäivänä virka-aikana asianomaisen viranhaltijan
toimipisteessä sekä
5. suositella yksilöhuoltojaostolle kokousten pitämistä kuukauden 2. torstaina seuraavasti:
to 16.1.
to 13.2.
to 13.3.
to 10.4.
to 8.5.
to 12.6.
to 14.8.
to 11.9.
to 9.10.
to 13.11.
to 11.12.
Ote:
Lautakunnan jäsenet ja varajäsenet
Kaupunginhallituksen edustaja ja varaedustaja
Nuorisovaltuuston edustaja ja varaedustaja
Yksilöhuoltojaosto
Esittelijät
Valmistelijat
Virastomestari
Cafe Toivo
Lähettipalvelu
Puhelinkeskus
Oikaisuvaatimusohje
§ 153, SOTELA 11.12.2013 17:00
SOTE: 1205/2013
Terveydenhuollon vastuualueen toimintasäännön muutos koskien mielenterveystyön
palvelualuetta
Sotela 11.12.2013
Valmistelija: Mielenterveysjohtaja Kirsi Warjus-Ulvinen, puh. 234 3600
1.1.2012 voimaan tulleen sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosäännön
4 §:n kohdan 14 mukaan sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on hyväksyä lautakunnan alaisten vastuualueiden toimintasäännöt.
Terveydenhuollon vastuualueen toimintasääntö on hyväksytty sosiaali- ja
terveyslautakunnassa 12.12.2007 ja se on tullut voimaan 1.1.2008. Toimintasääntöön on hyväksytty muutoksia sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksissa 22.2.2012 sekä 28.8.2013.
Terveydenhuollon toimintasäännön 8 §:ssä, joka koskee mielenterveystyön
palvelualueen johtamista sekä tehtäväalueita, määritellään tehtäväalueiden
jakautuvan mielenterveyskeskukseen, kuntoutustyöryhmään sekä asumispalveluihin. Sosiaali- ja terveyslautakunta on kokouksessaan 28.1.2003
päättänyt sairaanhoitopiiriltä kunnallistetun aikuispsykiatrian toimintakokonaisuuden nimeksi Kotkan mielenterveyskeskus. Mielenterveyskeskus on
tuolloin koostunut aikuispsykiatrian poliklinikoista (Kotka ja Karhula), sivuvastaanotoista sekä toimintakeskuksesta. Sivuvastaanottojen ja toimintakeskuksen lakkauttamisen ja psykiatrian poliklinikoiden yhdistämisen myötä mielenterveyskeskus-nimike ei enää kuvaa nykyistä toimintaa ja sen tilalle ehdotetaan psykiatrian poliklinikka–nimikkeen käyttöönottoa.
Terveydenhuollon vastuualueen toimintasäännön 8 § muutoksessa on
huomioitu mielenterveystyön palvelualueen nykyiset tehtäväalueet, jotka
ovat
1.
2.
3.
Psykiatrian poliklinikka
Kuntoutustyöryhmä
Asumispalvelut
Toimintasäännön muutos tulee voimaan 1.1.2014 alkaen.
./.
Terveydenhuollon vastuualueen toimintasääntö on liitteenä.
Esittelijä:
Terveysjohtaja Anne Hiiri
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslauta päättää hyväksyä terveydenhuollon vastuualueen
toimintasäännön 8 § muutoksen.
Ote:
Säädöskokoelma
Oikaisuvaatimusohje
§ 153, SOTELA 11.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Terveydenhuollon toimintasääntö
TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ
YLEISTÄ
1§
Soveltamisala
Terveydenhuollon vastuualueen toimintaa ohjataan ensisijaisesti sosiaali- ja
terveyslautakunnan sekä hallintosäännön määräyksillä. Tämä toimintasääntö
sisältää sosiaali- ja terveyslautakunnan em. sääntöjen perusteella antamat
tarkemmat määräykset toiminnan järjestelyistä, sisällöstä ja viranhaltijoiden
tehtävistä ja ratkaisuvallasta.
2§
Toiminta-ajatus
Sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosäännön 1 §:n mukaisesti terveydenhuollonhuollon vastuualueen tehtävänä on ihmisarvoa kunnioitten edistää väestön
terveyttä kannustamalla väestöä ottamaan vastuuta terveydestään ja tarjoamalla keinoja itsehoidon toteuttamiseksi sekä järjestää sairauksien hoito tarpeenmukaisilla palveluilla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
3§
Toimintatapa
Terveydenhuollon toimintatapa on moniammatillinen ja verkostoituva.
Palvelujen tarjonta perustuu terveydenhuollon ammattilaisen tekemään arvioon ennaltaehkäisystä ja hoidon tarpeesta.
II
ORGANISAATIO
4§
Terveydenhuollon vastuualue
Terveydenhuollon vastuualue jakautuu seuraaviin palvelualueisiin:
Avoterveydenhuollon palvelualue
Suun terveydenhuollon palvelualue
Terveyskeskussairaalan palvelualue
Mielenterveystyön palvelualue
Erikoissairaanhoito
Terveydenhuollon vastuualuetta johtaa terveysjohtaja. Terveysjohtajan sijaisena toimii hänen määräämänsä viranhaltija.
5§
Avoterveydenhuollon palvelualue
Avoterveydenhuollon palvelualuetta johtaa avoterveydenhuollon johtaja. Avoterveydenhuollon johtajan sijaisena toimii hänen määräämänsä viranhaltija.
Avoterveydenhuollon palvelualue jakautuu seuraaviin tehtäväalueisiin:
1. Vastaanottotoiminta
2. Kuntoutus
3. Terveydenedistäminen
4. Muu avoterveydenhuolto
6§
Suun terveydenhuollon palvelualue
Suun terveydenhuollon palvelualuetta johtaa ylihammaslääkäri. Ylihammaslääkärin sijaisena toimii hänen määräämänsä viranhaltija.
7§
Terveyskeskussairaalan palvelualue
Terveyskeskussairaalan palvelualuetta johtaa terveyskeskussairaalan vastaava ylilääkäri. Vastaavan ylilääkärin sijaisena toimii hänen määräämänsä viranhaltija.
Terveyskeskussairaalan palvelualue jakautuu seuraaviin tehtäväalueisiin:
1. Osastotoiminta
2. Poliklinikkatoiminta
3. Geriatrinen keskus
8§
Mielenterveystyön palvelualue
Mielenterveystyön palvelualuetta johtaa mielenterveysjohtaja. Mielenterveysjohtajan sijaisena toimii hänen määräämänsä viranhaltija.
Mielenterveystyön palvelualue jakautuu seuraaviin tehtäväalueisiin:
1. Psykiatrian poliklinikka
2. Kuntoutustyöryhmä
3. Asumispalvelut
9§
Erikoissairaanhoidon palvelualue
Erikoissairaanhoidon palvelujen ostot valmistelee ja niitä seuraa terveysjohtaja.
Erikoissairaanhoidon palvelualueeseen kuuluu muun ohella ensihoito ja sairaankuljetus.
10 §
Johtoryhmä
Terveysjohtaja nimeää vastuualueen johtoryhmän. Johtoryhmä toimii terveysjohtajan apuna vastuualueen kehittämisessä, suunnittelussa ja johtamisessa.
III
VIRANHALTIJOIDEN TEHTÄVÄT JA RATKAISUVALTA
11 §
Terveysjohtajan yleiset tehtävät
Terveysjohtajan yleiset tehtävät on määrätty sosiaali- ja terveyslautakunnan
johtosäännössä. Vastuualueen johtajan henkilöstöhallinnollinen ratkaisuvalta
on määritelty hallintosäännössä. Hallintosäännössä määrätyn lisäksi terveysjohtaja valitsee alaisensa viranhaltijat ja työntekijät ja vahvistaa heidän tehtäväkohtaisen palkkauksensa hallintosäännön määräysten mukaan.
Päättää julkisuuslaissa tarkoitetusta asiakirjan antamisesta.
Päättää lautakunnan vahvistamissa rajoissa vahingonkorvauksen tai vastaavan hyvityksen myöntämisestä silloin, kun kaupunki on korvausvelvollinen tai
se voidaan katsoa korvausvelvolliseksi.
Terveysjohtajalla on oikeus antaa tätä toimintasääntöä täydentäviä määräyksiä sekä poiketa tarvittaessa tämän toimintasäännön tehtäväalueita koskevista määräyksistä.
12 §
Palvelualueiden johtajien yleiset tehtävät
Palvelualueen johtajan yleisinä tehtävinä ovat muualla määrätyn ohella
1. palvelualueen toiminnan johtaminen, suunnitteleminen, kehittäminen ja
koordinointi yhdessä henkilöstön kanssa sekä asetettujen toiminnallisten,
taloudellisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttamisesta vastaaminen;
2. palvelualueen toiminta-, talous- ja käyttösuunnitelmien, toimintakertomuksen sekä muiden tarpeellisten suunnitelmien valmistelusta ja antamisesta
huolehtiminen;
3. ulkopuolisille tehtävien töiden ja tuotteiden sekä annettavien palvelujen
suoritusperusteista ja hinnoittelusta päättäminen lautakunnan vahvistamien yleisten perusteiden mukaan;
4. valita alaisensa viranhaltijat ja työntekijät ja vahvistaa heidän tehtäväkohtaisen palkkauksensa hallintosäännön määräysten mukaan;
5. päättää irtaimistopoistojen hyväksymisestä, ellei asiasta ole muuta määrätty;
6. päättää palvelualueensa hankinnoista sosiaali- ja terveyslautakunnan
vahvistamaan euromäärään saakka;
7. huolehtia yhteistyön sujumisesta kaupungin muiden toimintayksiköiden
kanssa;
8. hyväksyä yksityiset palvelusetelituottajat lautakunnan asettamien kriteerien mukaisesti.
13 §
Terveysjohtajan ratkaisuvalta
Terveysjohtaja päättää terveydenhuollon antamisesta ja järjestämisestä sekä
siihen liittyvistä muista toimenpiteistä siltä osin, kuin asia ei kuulu lautakunnan
tai jaoston päätettäväksi terveydenhuollon lainsäädännön puitteissa.
Terveysjohtaja päättää pelastussuunnitelma-asiat.
14 §
Terveydenhuollon vastuualueen ylihoitajan ratkaisuvalta
Terveydenhuollon vastuualueen ylihoitajan tehtävänä on valita terveyskeskussairaalan hoitohenkilökuntaan kuuluvat viranhaltijat ja työntekijät ja vahvistaa heidän tehtäväkohtaisen palkkauksensa hallintosäännön määräysten mukaan;
15 §
Avoterveydenhuollon palvelualueen viranhaltijoiden ratkaisuvalta
Avoterveydenhuollon johtaja päättää avoterveydenhuollon palvelualuetta koskevat asiat.
Neuvola- ja kouluterveydenhuollosta vastaava lääkäri päättää hyvinvointineuvoloiden osalta lääketieteellistä asiantuntemusta vaativat asiat.
Kansanterveystyöstä vastaava lääkäri päättää lääketieteellistä asiantuntemusta vaativista asioista avoterveydenhuollon osalta.
Kuntoutustyöryhmän lääkäri tai fysioterapian osastonhoitaja päättävät
oman työnjaon mukaan lääkinnällisen kuntoutuksen maksusitoumuksista.
Terveysasemien ja fysioterapian osastonhoitajat päättävät asiakasmaksuista,
niiden alentamisesta ja perimättä jättämisestä.
Fysioterapian osastonhoitaja päättää vammaispalvelulain mukaisista pienistä
asunnonmuutostöistä sovitun työnjaon mukaan.
Veteraaniyhdyshenkilönä toimiva fysioterapeutti päättää veteraanikuntoutuksien maksusitoumuksista.
16 §
Suun terveydenhuollon palvelualueen viranhaltijoiden ratkaisuvalta
Suun terveydenhuollon ylihammaslääkäri päättää suun terveydenhuollon palvelualuetta koskevat asiat mukaan lukien asiakasmaksut, niiden alentamiset
ja perimättä jättämiset.
17 §
Terveyskeskussairaalan palvelualueen viranhaltijoiden ratkaisuvalta
Terveyskeskussairaalan vastaava ylilääkäri päättää terveyskeskussairaalan
palvelualuetta koskevat asiat.
Sosiaalityöntekijä päättää laitoshoidon pitkäaikaishoidon maksut sekä laitoshoidon asiakasmaksut, niiden alentamiset ja perimättä jättämiset. Lisäksi sosiaalityöntekijä päättää yksilökohtaisen hoiva-asumisen järjestämisestä.
18 §
Mielenterveystyön palvelualueen viranhaltijoiden ratkaisuvalta
Mielenterveysjohtaja päättää mielenterveystyön palvelualuetta koskevat asiat.
Kuntoutusasiantuntija päättää mielenterveystyön palvelualueen asumispalveluja saavien henkilöiden asiakasmaksut, niiden alentamiset tai perimättä jättämiset. Mielenterveysjohtaja päättää palvelusetelien myöntämisestä.
19 §
Asiakirjojen allekirjoittaminen
Terveysjohtaja allekirjoittaa terveydenhuollon vastuualuetta koskevat asiakirjat.
Palvelualueen johtaja allekirjoittaa palvelualuetta koskevat asiakirjat.
Tehtäväalueen esimies allekirjoittaa pelkästään tehtäväaluetta koskevat asiakirjat.
20 §
Päätösten tekeminen
Päätökset, jotka viranhaltija tekee hänelle annetun päätösvallan nojalla, allekirjoittaa ao. päätöksentekijä. Mitä edellä on sanottu päätöksestä, on vastaavasti voimassa niiden nojalla tehdyistä sopimuksista, mikäli päätöksentekijä ei
ole valtuuttanut siihen muuta viranhaltijaa.
Otteen viranhaltijan päätöksestä allekirjoittaa pöytäkirjan pitäjä.
§ 154, SOTELA 11.12.2013 17:00
SOTE: 1567/2013
Asiakasmaksulain ja -asetuksen muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin
1.1.2014
Sotela 11.12.2013
Valmistelijat: Terveysjohtaja Anne Hiiri, puh. 234 5231
Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist, puh. 044 702 7506
Controller Maija Spännäri, puh. 234 5214
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävistä maksuista säädetään
sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa 734/92 ja
–asetuksessa 912/02 (asiakasmaksulaki ja asiakasmaksuasetus).
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja, kotihoidon palveluseteliä ja
eräitä tulorajoja on tarkistettu 21.11.2013 annetulla valtioneuvoston asetuksella ja sosiaali- ja terveysministeriön ilmoituksella (Valtioneuvoston
asetus 825/2013 ja sosiaali- ja terveysministeriön ilmoitus 826/2013). Asiakasmaksuja tarkistetaan joka toinen vuosi kansaneläkeindeksin muutoksen
mukaisesti, tämä muutos vuosien 2011 ja 2013 välillä oli 6,70 %. Samoin
tarkistetaan kotona annettavan hoidon tulorajoja ja laitoshoidon vähimmäiskäyttövaroja työeläkeindeksin muutoksen mukaisesti, tämä muutos
vuosien 2011 ja 2013 välillä oli 6,54 %.
Kohtuuttoman korkeaksi nousevan maksurasituksen estämiseksi on asiakasmaksuista palvelujen käyttäjälle kalenterivuoden aikana aiheutuvilla
kustannuksilla enimmäismäärä eli maksukatto, joka nyt kansaneläkeindeksillä tarkistettuna nousee 679 euroon. Palvelujen käyttäjältä perittyjen maksujen yhteismäärää laskettaessa otetaan huomioon kalenterivuoden aikana perityt maksut terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkärinpalvelusta,
yksilökohtaisesta fysioterapiasta, poliklinikkakäynnistä, päiväkirurgisesta
hoidosta, sarjahoidosta, yö- ja päivähoidosta, kuntoutushoidosta sekä lyhytaikaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoidosta.
Maksukaton ulkopuolelle jäävät mm. kaikki tulosidonnaiset maksut, suun ja
hampaiden tutkimus ja hoito, sairaankuljetus, pitkäaikaisen laitoshoidon
maksut, lääkärintodistusmaksut, viivästyskorko ja perintäkulut sekä niin
sanotut sakkomaksut käyttämättä jätetystä palvelusta.
Edellä mainitun ilmoituksen mukaisesti valtioneuvosto on antanut asetuksen (825/2013) asiakasmaksujen muuttamisesta. Lainsäädännöllä määrätyt maksut ovat enimmäismaksuja, joita kunta ei voi ylittää.
§ 154, SOTELA 11.12.2013 17:00
SOTE: 1567/2013
Voimassa olevat maksut, €
Terveyskeskuslääkärin vastaanotto
-käyntimaksu
- vuosimaksu
Kotisairaanhoidon käyntimaksu
-lääkärin/hammaslääkärin
kotikäynti
-muun henkilön kotikäynti
Fysioterapian käyntimaksu
Sairaalan poliklinikkamaksu
Sarjahoito/hoitokerta (enintään 45 hoitokerralta/kalenterivuosi)
Päiväkirurgian maksu
Lyhytaikaisen laitoshoidon hoitopäivämaksu
Päivä- ja yöhoidon maksu
- päiväsairaalamaksu
Kuntoutushoidon maksu
Pitkäaikaisen laitoshoidon käyttövara
Maksukatto
- lyhytaikaisen laitoshoidon ylläpitomaksu
maksukaton ylittymisen jälkeen
Lääkärintodistus
Lääkärintodistus/ajokorttitodistus
Peruuttamaton poisjäänti (15 vuotta täyttäneeltä mikäli ei hyväksyttävää syytä) terveskeskuksen lääkärin, suun ja hampaiden tutkimuksen ja hoidon, erikoissairaanhoidon avohoidon vasaanottoajasta.
Suun terveydenhuollon maksut
perusmaksu erikoishammaslääkärillä
perusmaksu hammaslääkärillä
perusmaksu suuhygienistillä
toimenpidemaksut vaativuuden mukaan
kuvantamistutkimukset: hammaskuva
: panoraamartg
ehkäisevä hoito
tutkimukset, hammastarkastukset
ja sairauksien hoito toimenpideluokituksen vaativuusluokan mukaan:
proteettiset toimenpiteet
Kotona annettavan palvelun tulorajat:
- 1 henkilön talous (maksuprosentti 35)
Tulorajan korotus kustakin lisähenkilöstä
(maksuprosentti alenee 1 %-yksikön kustakin
lisähenkilöstä)
Omaishoitajan lakisääteisen vapaan aik. palveluista/vrk
Maksu 1.1.2014 €
13,80
27,50
14,70
29,30
13,80
8,70
7,50
27,50
14,80
9,30
8,00
29,30
7,50
90,30
32,60
15,10
8,00
96,40
34,80
16,10
11,30
99,00
636,00
12,10
105,00
679,00
15,10
33,90
40,90
16,20
36,20
43,60
33,90
36,20
14,00
9,60
7,50
14,90
10,20
8,00
6,20
13,80
6,20
6,60
14,70
6,60
6,20
13,80
27,50
40,20
56,40
40,20
27,50
134,20
163,00
6,60
14,70
29,30
42,90
60,20
42,90
29,30
143,20
173,90
528,00
975,00
1528,00
1890,00
2288,00
2627,00
563,00
1039,00
1628,00
2014,00
2438,00
2799,00
321,00
342,00
10,60
11,30
§ 154, SOTELA 11.12.2013 17:00
SOTE: 1567/2013
Lisäksi maksuasetuksessa todetaan, että asiakasmaksulain 7 §:n 2 ja 3
momentin perusteella lastensuojelulain mukaisena avohuollon tukitoimena,
sijaishuoltona tai jälkihuoltona järjestetystä perhehoidosta, laitoshuollosta
tai asumispalveluista lapsen tai nuoren tuloista perittävä maksu voi olla
enintään 1 432,40 euroa kuukaudessa. Perittävä maksu ei saa kuitenkaan
ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia.
Sosiaalihuoltolain 29 b §:n 1 momentin mukaisen jatkuvan ja säännöllisesti annetun kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palvelusetelin arvo on vähintään 27,00 euroa tuntia kohden, jos kotitalouden tulot eivät ylitä laissa säädettyä tulorajaa. Tulorajan ylittyessä ylittävä tulo vähentää palvelusetelin
täyttä määrää kotitalouden koon mukaan määräytyvällä prosenttiosuudella
ylittävästä tulosta jaettuna 60:lla. Alin palvelusetelin arvo on 7,00 euroa
tuntia kohti.
Palvelusetelin arvon määrittämisen perusteena olevat tulorajat noudattavat
maksuasetuksessa vahvistettavia kotona annettavan palvelun kuukausimaksun laskennassa noudatettavia määräyksiä.
Esittelijä:
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää ottaa 1.1.2014 käyttöön asiakasmaksulain ja -asetuksen mahdollistamat euromääräiset asiakasmaksut ja
maksujen määräytymisperusteet.
Ote:
Sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja vanhustenhuollon vastuualueet
Kaakon Taitoa Oy/Pirjo Saalasti
Oikaisuvaatimusohje
§ 155, SOTELA 11.12.2013 17:00
SOTE: 1567/2013
Kunnan päätökseen perustuvat asiakasmaksut 1.1.2014
Sotela 11.12.2013
Valmistelijat: Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist, puh. 234 5236
Sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh. 234 5231
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävistä maksuista säädetään
sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa 734/92 ja
-asetuksessa 912/92 (asiakasmaksulaki ja asiakasmaksuasetus).
Asiakasmaksulaissa todetaan, että kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista
voidaan periä maksu palvelun käyttäjältä, jollei lailla toisin säädetä. Laki itsessään määrittelee sekä maksuttomat sosiaali- ja terveyspalvelut että palvelut,
joista voidaan periä maksuasetuksen mukaiset enimmäismäärät tai maksun
määräytymisestä maksukyvyn mukaan.
Indeksitarkistukset eivät koske sellaisia asiakasmaksuja, joiden määrästä ja
perusteista ei ole säädetty. Näin ollen esimerkiksi sosiaalihuoltolain mukaisten
asumispalvelujen ja kotipalvelun tukipalvelujen asiakasmaksut jäävät indeksitarkistusten ulkopuolelle.
Tilapäisestä kotipalvelusta voidaan periä kunnan päättämä kohtuullinen maksu. Tilapäisen kotihoidon käyntimaksuksi esitetään 9,30 euroa/käynti, joka
voidaan periä enintään kaksi kertaa vuorokaudessa. Kotona annettavan palvelun maksut eivät saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia.
Hoiva-asumisessa hoitoja palvelumaksu sisältää perushoidon, sairaanhoidon sekä kuntoutuksen ja määräytyy asukkaan bruttotulojen mukaan. Palveluasumisen perusmaksu sisältää turvallisuuden, hoivan, huolenpidon, ohjauksen sekä viriketoiminnan ja henkilökunnan saatavuuden ympäri vuorokauden.
Tarvikemaksu sisältää päivälehden, wc- ja talouspaperit, henkilökunnan käyttämät siivousaineet sekä henkilökohtaiseen hygieniaan tarvittavat pesuaineet
ja perusvoiteet.
Asiakasmaksulaissa määritellään maksuttomiksi palveluiksi psykiatrisessa
avohoidon yksikössä annettu hoito siihen liittyvää osittaista ylläpitoa lukuun
ottamatta. Mielenterveystyössä kriisi- ja intervallihoitoa järjestetään asumisyksikkö Miekun toimesta ja tiloissa. Kriisi- tai intervallipaikalla olevalle asiakkaalle järjestetään mm. ateriapalvelut, lisäksi käytettävissä on yhteistilat ja -tarvikkeet sekä lehdet.
Ikäihmisten lyhytaikaisella perhehoidolla tarkoitetaan toimintaa, jossa yksityinen henkilö sitoutuu omassa kodissaan hoitamaan ikääntynyttä ihmistä. Perhehoidolla tuetaan ikääntyneitä kotihoidon ja omaishoidon asiakkaita tarjoamalla kuntouttavaa lyhytaikaista perhehoitoa. Lyhyitä hoitojaksoja voidaan
käyttää myös jatkokuntoutuspaikkana hoidettavan kotiutuessa sairaalasta tai
muissa vastaavissa tilanteissa. (Sotela 26.10.2011 § 161)
Alla olevassa taulukossa on lueteltu tukipalvelujen ja muut kaupungin päätettävänä olevat maksut vuodelta 2013 ja esitys vuodeksi 2014.
Maksut peritään alla olevan suuruisena kotihoidossa ja hoiva-asumisessa,
vanhustenhuollossa omassa ja ostopalveluissa sekä mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa ateriapalvelujen osalta. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa myös tarvikemaksu esitetyn mukaisena.
Maksut
2013/€
Esitys
2014/€
§ 155, SOTELA 11.12.2013 17:00
SOTE: 1567/2013
Ateriat:
Aamiainen/aamupala
Lounas
Päiväkahvi
Päivällinen
Iltapala
Koko päivä
2,30
6,85
1,15
4,30
1,00
15,00
2,30
7,00
1,15
4,40
1,00
15,70
104,00
41,00
7,50
25,00
8,70
104,00
41,00
8,00
25,00
9,30
25,00
25,00
Muut maksut:
Palveluasumisen perusmaksu/kk
Tarvikemaksu/kk
Saunamaksu/krt
Turvapuhelinkäynti/krt
Tilapäisen kotihoidon käyntimaksu
Ylläpitomaksu intervalli- ja kriisihoidossa/vrk
Lyhytaikaisen perhehoidon maksut:
alle 6 tuntia (puolipäivä)
yli 6 tuntia (kokopäivä)
16,10
34,80
Sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalvelujen sekä muiden tukipalveluina
järjestettävien kuljetuspalveluiden omavastuuosuuden maksuna on kulloinkin
voimassa olevan linja-auton vakiovuorotaksan mukaisen 6 kilometrin matkan
kertamaksu.
Vaikeavammaisten kuljetuspalvelun omavastuu
Vammaispalvelulain mukaisista kuljetuspalveluista voidaan vaikeavammaiselta henkilöltä periä enintään paikkakunnalla käytettävissä olevan julkisen liikenteen maksua vastaava maksu tai muu siihen verrattavissa oleva kohtuullinen maksu (asetus sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista 6 §). Maksu määräytyy ensisijaisesti linja-autoliikenteen taksan mukaan. Asetuksen sanamuodosta ei ilmene se, onko vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelumaksun omavastuuosuutena käytettävä yksittäisen lipun hintaa vai sarjalipun yksittäisen matkan hintaa tai esimerkiksi 30 vuorokauden sarjalipun hintaa.
Kotkassa on ollut voimassa käytäntö, että kaupungin sisäisissä matkoissa
omavastuu määräytyy linja-autotaksan 6 kilometrin matkan kertamaksun perusteella. Tällä käytännöllä on tähän asti huomioitu taksin tilaamisesta aiheutuvat kustannukset, joista on tehty uusi kustannuksia alentava päätös. Kaupungin ulkopuolelle suuntautuvilta matkoilta omavastuu on peritty kaukoliikenteen taksojen mukaisesti toteutuneiden kilometrien mukaan.
1.1.2014 alkaen vaikeavammaisten kuljetuspalvelun omavastuuna peritään
kaikilla matkoilla linja-auton vakiovuorotaksan mukainen kilometrien mukaan
määräytyvä kertalipun hinta.
Esittelijä:
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä, että 1.1.2014 alkaen asiakasmaksuihin tehdään edellä esitetyt muutokset.
Ote:
Kotihoito
Mielenterveyskeskus
Hoiva-asuminen
Vammaispalvelut
Kaakon Taitoa Oy
§ 155, SOTELA 11.12.2013 17:00
Controller-yksikkö
Oikaisuvaatimusohje
SOTE: 1567/2013
§ 156, SOTELA 11.12.2013 17:00
SOTE: 1566/2013
Kotkan terveyskeskuksen kuntoutuksen ryhmäkuntoutuksen maksut vuoden 2014 alusta
Sotela 11.12.2013
Valmistelijat: Osastonhoitaja Marja Koskinen, puh. 05 234 7447
Avoterveydenhuollonjohtaja Riitta Johannala-Kemppainen,
puh. 040 648 2297
Kuntoutuksen palvelut
Terveydenhuoltolain mukaan kunnan on järjestettävä potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus, mihin kuuluu kuntoutusneuvonta ja
-ohjaus, toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi, kuntoutustutkimus, toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat
sekä muut kuntoutumista edistävät toimenpiteet, apuvälinepalvelut, sopeutumisvalmennus ja edellä luetelluista tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat
kuntoutusjaksot laitos- ja avohoidossa.
Näitä laissa mainittuja palveluja voidaan järjestää myös ostopalveluina
(esim. erityisterapiat, laitoskuntoutus, apuvälineet). Kotkan terveyskeskuksen kuntoutus vastaa avovastaanoton (sisältää akuutti- ja lähetevastaanoton), ryhmätoiminnan ja Karhulan sairaalan vuodeosastojen fysioterapiapalveluista, päiväsairaalan kuntoutusjaksoista, kotikäynneistä varmistamaan kotona selviytymistä, vaikeavammaisten yli 65-v. toiminta/liikuntakykyä merkittävästi rajoittavien sairauksien kuntoutusjaksoista, vajaatyökykyisten työhön paluuta tukevista kuntoutusjaksoista sekä terveyttä
ja itsenäistä selviytymistä edistävästä toiminnasta.
Asiakasmaksulain mukaan maksuttomia palveluita ovat kuntoutusneuvonta
ja -ohjaus, kuntoutustutkimus ja sopeutumisvalmennus. Asiakasmaksua
voidaan periä yksilökohtaisesta fysioterapiasta ja sarjahoidosta. Maksu on
tällä hetkellä asetuksen mukaisesti 7,50 €/käyntikerta ja 1.1.2014 alkaen
8,00 €/krt. Tämä kerryttää myös asiakkaan maksukattoa.
Maksuttomia ryhmiä ovat myös veteraanien ryhmät ja terveyden edistämisen ryhmät kuten Tulpparyhmät, nivelinfot.
Ryhmäkuntoutus
Sarjahoitona järjestettävä kuntoutus ja lääkinnällinen kuntouttaminen voidaan järjestää osaksi ryhmäkuntoutuksena ja osaksi yksilöllisenä kuntoutuksena. Ryhmässä tapahtuvasta kuntoutuksesta tulee jokaisella henkilöllä
olla oma, henkilökohtainen hoitosuunnitelma, jota toteutetaan samoin perustein kuin jos hoito toteutettaisiin yksilökuntoutuksena. Edellytyksenä on,
että jokaisesta käynnistä tulee merkintä jokaisen henkilön omiin potilasasiakirjoihin. Ryhmäkuntoutukseen otetaan henkilöitä, joilla on hoitavan
lääkärin antama lähete/ohjaus lääkinnälliseen kuntoutukseen.
Kuntoutuksen fysioterapiassa järjestettyjä ryhmiä vuonna 2013 ovat olleet
mm. neurologiset ryhmät, toimintakykyryhmät, selkäryhmät, tuki- ja liikuntaelimistön ryhmät sekä leikkauksen jälkeiset kuntoutusryhmät.
Ryhmässä on yksi tai kaksi ohjaajaa. Ryhmien tavoitteisiin kuuluu ohjaus ja
kannustus omaehtoiseen harjoitteluun, oikeiden liikemallien ja harjoitustekniikoiden oppiminen sekä terveysneuvonta ja vertaistuki. Tavoitteena on
toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantuminen. Ryhmät kokoontuvat kerran
viikossa kymmenen viikon ajan.
Kuntoutusyksikön tavoitteena on lisätä ryhmäkuntoutuksen määrää, jotta
palveluja pystytään tarjoamaan mahdollisimman monelle kotkalaiselle. Ny-
§ 156, SOTELA 11.12.2013 17:00
SOTE: 1566/2013
kyisin kuntoutuksessa maksullisia ovat olleet vain yksilökäynnit. Ryhmätoiminta on verrattavissa yksilökäyntiin, ryhmillä ja ryhmäläisillä on tavoitteet. Ryhmässä (osassa) suoritettavat harjoitteet ovat yksilöllisesti laadittu
ryhmään osallistuvalle (tutkimuskerta ennen ryhmää) ja aina harjoitukset
ohjataan yksilöllisesti. Ryhmiin osallistumiseksi tarvitaan lähete.
Ryhmäkuntoutus esitetään maksulliseksi 1.1.2014 alkaen ja maksuiksi
esitetään:
Ryhmä
21,00 €/10 kertaa
Allasryhmä 30,50 €/10 kertaa
Ryhmämaksu laskutetaan ensimmäisen käyntikerran jälkeen potilastietojärjestelmän kautta. Mikäli asiakas on pois 5 kertaa ja syynä ovat painavat
terveydelliset syyt, hänet voidaan siirtää seuraavaan mahdolliseen ryhmään.
./.
Kuvaukset kuntoutuksen ryhmätoiminnoista
Esittelijä:
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää vahvistaa ryhmäkuntoutuksen asiakasmaksut 1.1.2014 alkaen esittelytekstin mukaisesti allasryhmä
30,50 €/10 kertaa ja muut ryhmät 21,00 €/10 kertaa.
Ote:
Fysioterapiaosasto
Maksutoimisto
Kaakon Taitoa Oy
Controlleryksikkö
Oikaisuvaatimusohje
§ 156, SOTELA 11.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Ryhmätoiminta ja kuvaukset ryhmistä
4.12.2013 Kotkan tik / fysioterapiaosasto/ th
1/8
Kotkan terveyskeskus/ Fysioterapiaosasto
FYSIOTERAPIAN RYHMÄT
Neurologiset ryhmät
Tavoitteena että asiakas/omainen täyttää toimintakyky kaavakkeen ennen
fysioterapia vastaanottoa kotona.
Ikinä projektin Lyhyt fyysisen suorituskyvyn testistö ja tarvittaessa Bergin
tasapaino testi suoritetaan fysioterapian vastaanotolla. Testitulokset kirjataan
potilas tietojärjestelmään, fraasit testistä löytyy Efficasta.
Ryhmän kesto:
ryhmä kokoontuu x1vk
10viikon jakso.
RYHMÄJAKO:
Neurologinen ryhmä / Maanantai klo 13.00, klo 14.00
Kesto
50 min (10min+10min valmisteluaika)
Paikka
Karhula/ kuntosali ja ryhmätila
Ohjaajat
2 ohjaajaa
Kohderyhmä
Asiakas liikkuu pyörätuolilla, pienet matkat avustettuna kepin tai rollaattorin
tuella. Tarvitsee avustusta laitteisiin siirtymisissä sekä osittaista ohjausta
liikkeiden suorittamisessa. Ryhmässä toimimisen edellytyksenä on että
ymmärtää annettuja ohjeita ja on aloitekykyinen.
Neurologinen tasapainoryhmä / Tiistai 9.15
Kesto
Paikka
Eskola / kuntosali
Ohjaajat
2 ohjaajaa
Testaus
Yksilökäynti/Tasapainotesti, kehon koostumusmittaus
Kohderyhmä
Tasapainon epävarmuus kävellessä, etenkin ulkona kävely epävarmaa,
kävelyn apuväline; ei käytössä tai käytössä keppi (rollaattori), omatoiminen.
Toimii kaksikätisesti.
Tavoite
Toiminta- ja liikuntakyvyn varmentuminen ja kannustaminen myös kodin
ulkopuolella toimimiseen/liikkumiseen. Yleinen terveysneuvonta ja vertaistuki.
Neurologinen ryhmä / Keskiviikko klo.13.15 ja 14.15
2/8
Kesto
Karhula /50 min (10min+10min valmisteluaika)
Paikka
kuntosali ja ryhmätila
Ohjaajat
2 ohjaajaa
Kohderyhmä
Asiakas pystyy kävelemään pieniä matkoja itsenäisesti rollaattorin tai
kävelykepin tuella, pyörätuoli voi olla pidemmillä matkoilla käytössä. Potilas
tarvitsee avustusta tai ohjausta laitteisiin siirtymisissä, toimii itsenäisesti.
Ryhmässä toimimisen edellytyksenä on että ymmärtää annettuja ohjeita ja on
aloitekykyinen.
Tavoite
Toimintakyvyn palautuminen, ylläpysyminen ja liikkumisen varmentuminen.
Vertaistuki
Neurologinen ryhmä / Perjantai klo 12.00
Kesto
50 min (10min +10min valmisteluaika)
Paikka
Karhula / kuntosali
Ohjaajat
2 ohjaajaa
Testaus
Yksilökäynti/ Neurologinen testaus + toimiva testi
Kohderyhmä
Asiakkaat, joilla toimintakyky on alentunut. Ongelmia on sekä ylä- että
alaraajan toiminnassa, lihasjäykkyyttä - ja heikkoutta. Kävelee itsenäisesti,
kävelyn apuvälineenä keppi tai rollaattori.
Toimintakykyryhmät
Toimintakykyryhmä /Keskiviikko 11.00
Kesto
Paikka
Karhula / kuntosali
Kohderyhmä
Asiakkaille, joilla on toimintakyky alentunut, tasapaino heikentynyt, kotona
pärjääminen heikkoa ja yleistä voimattomuutta.
Kävelee itsenäisesti, kävelyn apuvälineenä kävelykeppi tai rollaattori.
Ohjaajat
2 ohjaajaa ryhmässä
Testaus
Yksilökäynti/ Toimivatesti ja kehon koostumusmittaus
Tavoite
Toimintakyvyn ylläpysyminen ja parantuminen. Terveysneuvonta.
3/8
TULE / Kuntosali – ryhmät
Selkäryhmä Non-Stop x10 käyntiä
Jaksot
1xvk/ 10 viikon jakso
Kesto
50min (10min+10min valmisteluaika)
Paikka
kuntosali
Ohjaajat
1 ohjaaja
Testaus
Tutkimuskäynti
Kohderyhmä
Asiakkaat, joilla on selkävaivoja ja vartalolihasten heikkoutta.
Ohjelma
Omatoimista harjoittelua ryhmässä ohjattujen harjoitteiden mukaan.
Tavoite
Asiakas saa tietoa ja ohjeita harjoittelusta ja oppii ottamaan vastuuta
omatoimisesta harjoittelusta ja selän hyvinvoinnista. Vertaistuki.
Tules LHT ryhmä Non-Stop x10 käyntiä
Jaksot
1xvk/ 10 viikon ajan
Kesto
50 min (10 min+10min valmisteluaika)
Paikka
kuntosali
Kohderyhmä
Tuki - ja liikuntaelin oireet.
Ohjaajat
1 ohjaaja
Testaus
Tutkiminen ja yksilöllisen harjoitusohjelman laadinta ja ohjaus.
Kuntosalilaitteiden käytön opetus.
Ohjelma
Asiakkaalle laaditaan henkilökohtainen harjoitusohjelma. Harjoitteet ohjataan
asiakkaalle ennen ryhmään tuloa. Asiakkaan kirjallinen ohje harjoitteista
säilytetään kuntosalilla olevassa kansiossa.
Tavoite
Kannustetaan omaehtoiseen harjoitteluun, oikeiden liikemallien ja
harjoitustekniikoiden oppiminen, vertaistuki ja terveysneuvonta.
Tules-ryhmä
Jaksot
Kesto
Paikka
Ohjaajat
Testaus
kuntosali
1 ohjaaja
Tutkiminen ja henkilökohtaisen harjoitusohjelman laadinta ja ohjaus.
kuntosalilaitteiden käytön opetus
Kohderyhmä
Ohjelma
Tavoite
Tuki - ja liikuntaelin oireilevat. Ryhmä on sopiva etenkin ikääntyneille.
Henkilökohtainen kuntosaliohjelma laaditaan yksilöfysioterapiakäynnillä,
kirjallinen ohje liikkeistä kuntosalilla olevaan kansioon.
Kannustetaan omaehtoiseen harjoitteluun. Oikeiden liikemallien ja
harjoitustekniikoiden omaksuminen. Vertaistuki ja terveysneuvonta.
Torstai klo 8 – 9
Selkäryhmä Non-Stop x10
Jaksot
Kesto
Paikka
kuntosali
Ohjaajat
1 ohjaaja
Testaus
Tutkiminen
Kohderyhmä
Asiakkaat, joilla on selkävaivoja ja vartalolihasten heikkoutta.
Ohjelma
Omatoimista harjoittelua ohjattujen harjoitteiden mukaan.
Tavoite
Asiakas saa tietoa ja ohjeita harjoitteista ja oppii ottamaan vastuuta
omatoimisesta harjoittelusta ja selän hyvinvoinnista. Vertaistuki.
4/8
Perjantai klo 8 – 9
LHT- ryhmä Non-Stop x10
Jaksot
Kesto
Paikka
kuntosali
Testaus
Tutkiminen ja yksilöllisen harjoitusohjelman laadinta ja ohjaus.
kuntosalilaitteiden käytön opetus
Kohderyhmä
Tuki - ja liikuntaelin oireilevat asiakkaat.
Ohjelma
Oma kuntosaliohjelma laaditaan yksilöfysioterapiakäynnillä, kirjallinen ohje
liikkeistä kuntosalilla olevaan kansioon.
Tavoite
Kannustus omaehtoiseen harjoitteluun, oikeiden liikemallien ja
harjoitustekniikoiden oppiminen. Vertaistuki ja terveysneuvonta.
Tulossa syksy 2013
Olkapääryhmä
Kohderyhmä Olkapääkipupotilas
Tavoite:
Potilas saa ohjeita olkapääharjoittelusta ja motivoituu pitkäkestoiseen
harjoitteluun toimintakyvyn parantumiseksi.
Kesto
Ryhmä kokoontuu 10 kertaa; kerran viikossa tunnin kerrallaan.
Ryhmän suositeltava potilasmäärä on 3 - 6 henkilöä, jotta yksilöllinen ohjaus
on mahdollista.
Ohjelma
Ryhmässä keskitytään olkapään toimintaan ja kehon hallintaa parantaviin
harjoituksiin. Ryhmän teemoja ovat ryhti, olkanivelen ja hartiarenkaan
liikkuvuus- ja lihasharjoitukset, rintarangan liikkuvuus
ja keskivartalon hallinta. Lisäksi keskitytään myös rentoutumiseen ja
hengitykseen, venyttelyihin sekä ergonomiaan ja toiminnallisiin olkapään
harjoituksiin
Ryhmän teemat toistuvat viiden viikon välein.
Olkaryhmän toteutusta helpottaa kiertoharjoittelu, jolloin voidaan tehdä
vaikeusasteeltaan erilaisia harjoituksia.
Allasryhmät:
5/8
Ryhmäohjausaika 30 min +15 min vapaata vedessä liikkumista. Valmistelut 15 min.
Karhuvuorikoti, Vuorenrinne 4
Neurologinen allasryhmä
Maanantai 14.15 -14.45
Jaksot
1xvk/ 10 viikon ajan.
Testaus
Toimiva testi, tasapainotestit ennen ryhmään tuloa
Kohderyhmä
Neuroloiset sairaudet; ms, lihassairaudet, lievät aivohalvaukset,
spinaalistenoosi oireet, joilla alaraajaheikkous. Tasapaino ja
kehon hahmotus heikentynyt.
Kriteerinä ryhmään osallistumiselle on omatoimisuus allastiloissa.
Ohjelma
Omatoimista harjoittelua ohjattujen harjoitteiden mukaan.
Tavoite
Toimintakyvyn ja liikkumisen varmentuminen, lihasvoiman ja tasapainon
parantuminen, vertaistuki.
Postoperatiivinen olkapääryhmä
Maanantai 15.00 -15.30
Jaksot
Nonstop- ryhmä 1xvk / 10 viikon ajan.
Testaus
Olkapään liikkuvuus ja toiminta
Kohderyhmä
Olkapääleikatut:,aloitus aikaisintaan 3vk operaatiosta. Potilaalla tiedossa
omat liikerajoitukset, joita noudattaa ryhmässä.
Ohjelma
Harjoittelua annettujen ohjeiden mukaan. Ryhmäohjaus tai circuit -tyyppisesti
edeten.
Tavoite
Olkapään liikkuvuuden ja toiminnan parantuminen. Vertaistuki.
Selkäryhmä
Tiistai 8.00-8.30
Aika
Nonstop- ryhmä 1xvk / 10 viikon ajan
Testaus
Fysioterapeuttinen tutkiminen
Kohderyhmä
Asiakkaat, joilla on selkäkipuja ja vartalolihasten hallinnan heikkoutta.
Tasapainossa on epävarmuutta selkäkivun seurauksena.
Ohjelma
edeten.
Tavoite
Selän toiminnan ja hallinnan parantuminen ja kivun lievittyminen. Vertaistuki.
Postoperatiivinen alaraajaryhmä
Tiistai 8.45 – 9.15
Aika
Nonstop- ryhmä 1xvk/ 10 viikon ajan.
Testaus
Polven liikkuvuus ja toiminta
Kohderyhmä
Polvi - ja lonkkaleikkauksen jälkeen asiakkaille, joilla polven tai lonkan
keinonivel tai narkoosimobilisaation jälkikuntoutus.
Ohjelma
Harjoittelua annettujen ohjeiden mukaan. Ryhmäohjaus tai circuit tyyppisesti
edeten.
Tavoite
Alaraajan liikkuvuuden ja toiminnan parantuminen ja vertaistuki.
6/8
Allasryhmät:
Ryhmäohjausaika 30 min+15 min vapaata vedessä liikkumista. Valmistelut 15 min.
Eskolan palvelutalo, D-rappu
Selkäryhmä
Keskiviikko 8.00 – 8.45
Aika
Nonstop-ryhmä 1xvk/10 viikon ajan.
Testaus
Selkäkipupotilaan tutkiminen
Kohderyhmä
Asiakkaat, joilla on selkäkipuja ja vartalolihasten hallinnan heikkoutta.
Tasapainon epävarmuus selkäkivun seurauksena
Ohjelma
edeten.
Tavoite
Selän toiminnan ja hallinnan parantuminen ja kivun lievittyminen. Vertaistuki
Alaraajaryhmä
Jaksot
Nonstop- ryhmä 1xvk/ 10 viikon ajan
Kohderyhmä
Asiakkaat, joilla on lonkka- tai polvikipuja tai muita alaraajaoireita.
Ohjelma
Harjoittelua annettujen ohjeiden mukaan. Ryhmäohjaus tai circuit tyyppinen
ohjaus.
Tavoite
Reumaryhmä
Torstai 14.00 – 14.30
Jaksot
1xvk /10 viikon ajan.
Kohderyhmä
Reumapotilaat
Ohjelma
Harjoittelua annettujen ohjeiden mukaan. Ryhmäohjaus tai circuit - tyyppinen
ohjaus.
Tavoite
Reumapotilaiden toimintakyvyn ylläpysyminen. Vertaistuki.
Tules- ryhmä
Torstai 14.45- 15.15
Jaksot
Kohderyhmä
Tuki - ja liikuntaelin oireileville potilaille.
Ohjelma
edeten
Tavoite
Tules oireiden lievittyminen ja toimintakyvyn parantuminen. Vertaistuki.
7/8
Syksy 2013 – kevät 2014 Eskolan
vesivoimistelut Karhuvuorikodissa.
Selkäryhmä
Aika
Nonstop-ryhmä 1xvk/10 viikon ajan.
Testaus
Selkäkipupotilaan tutkiminen
Kohderyhmä Asiakkaat, joilla on selkäkipuja ja vartalolihasten hallinnan heikkoutta.
Tasapainon epävarmuus selkäkivun seurauksena
Ohjelma
edeten.
Tavoite
Selän toiminnan ja hallinnan parantuminen ja kivun lievittyminen. Vertaistuki
Alaraajaryhmä
Jaksot
Nonstop- ryhmä 1xvk/ 10 viikon ajan
Kohderyhmä
Asiakkaat, joilla on lonkka- tai polvikipuja tai muita alaraajaoireita.
Ohjelma
Harjoittelua annettujen ohjeiden mukaan.
Ryhmäohjaus tai circuit tyyppinen ohjaus.
Tavoite
Reumaryhmä
Torstai 8.00 – 8.30
Jaksot
1xvk /10 viikon ajan.
Kohderyhmä
Reumapotilaat
Ohjelma
Harjoittelua annettujen ohjeiden mukaan. Ryhmäohjaus tai circuit - tyyppinen
ohjaus.
Tavoite
Reumapotilaiden toimintakyvyn ylläpysyminen. Vertaistuki.
Tules - ryhmä
Torstai 8.45 – 9.15
Jaksot
Kohderyhmä
Tuki - ja liikuntaelin oireileville potilaille.
Ohjelma
edeten
Tavoite
Tules oireiden lievittyminen ja toimintakyvyn parantuminen. Vertaistuki.
8/8
Muut ryhmät
Tulpparyhmä
Tulppa-ohjelman sisältö ja ominaispiirteet
Tulppa-avokuntoutusryhmät kokoontuvat terveyskeskuksissa 10 kertaa kerran viikossa 2-3
tuntia kerrallaan sekä kaksi seurantakertaa 6 kk ja 12 kk kuluttua ryhmän alkamisesta.
Ryhmissä on keskimäärin 10 kuntoutujaa.
Ohjelma sisältää sydänkuntoutusaiheita kuten valtimotautien vaaratekijät ja niiihin
vaikuttaminen, lääkehoito, ravinto, liikunta, mielialatekijät, kivunhoito, oireiden tarkkailun ja
hätätilanteet.
Kuntoutujakohtaiseen tavoitteiden asetteluun ja tulosten seurantaan kiinnitetään erityistä
huomiota. Kukin kuntoutuja valitsee vaaratekijöistään ns. avaintekijän, jonka muuttamiseen
hän sitoutuu. Kuntoutujan vaaratekijöissä tapahtuvia muutoksia seurataan 0 kk, 6 kk ja 12
kuukauden kuluttua. Seurattavat tekijät ovat verenpaine, veren rasva-arvot, verensokeri,
painoindeksi, vyötärönympärys, tupakointi ja kävelymatka mitattuna 6 minuutin
omavauhtisella kävelytestillä. Lisäksi käytetään liikunta- ja ruokapäiväkirjoja sekä erilaisia
motivointitestejä.
Ryhmänvetäjinä ovat terveyden- tai sairaanhoitaja ja fysioterapeutti ja vertaisohjaaja.
Luentojen sijasta ryhmässä käytetään paljon käytännön tekemistä kuten esimerkiksi
kotitehtäviä, kauppakierroksia, liikuntaa ja testejä. Kuntoutujien kirjallisena aineistona on
Tulppa-ryhmäläisen työkirja. (www.sydanliitto.fi)
Nivelrikkoinfo
Infoluento polven ja lonkan nivelrikko potilaille
Sisältö:
Tietoa nivelrikosta ja sen hoidosta
Lihasvoima ja liikkuvuusharjoittelu ohjaus ja kotiharjoitteluohjeet
Kivunhoito-ohjaus
§ 157, SOTELA 11.12.2013 17:00
SOTE: 1575/2013
Omaishoidon palvelusetelien arvot ja asiakasmaksut sekä toimeksiantosopimuksen,
ikäihmisten perhehoidon ja omaishoidon tukitiimin asiakasmaksut 1.1.2014 alkaen
Sotela 11.12.2013
Valmistelijat: Palveluohjaaja Susanna Hakulinen, puh. 234 5901
Palveluohjaaja Hannele Moisio, puh. 234 7505
Kotihoidon johtaja Pia Ruuskanen, puh. 234 7506
Kotkassa käytössä olevat palvelusetelit:
Omaishoidon palvelusetelit: (Sotela 31.1.2007 § 21)
Palvelusetelillä voidaan järjestää omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajalle
tarvittavat palvelut, jotka korvaavat omaishoitajan antamaa palvelua. Asiakasmaksu 11,30 €/vrk. Omaishoidon palvelusetelit kohdistuvat kotihoidossa virallisen omaishoidon piirissä oleville yli 18-vuotiaille hoidettaville.
Muussa tilapäishoidossa asiakas maksaa palveluntuottajalle omavastuuosuutena palvelusetelin arvon ja tuottajan hinnan erotuksen.
Toimeksiantosopimus: Omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikainen sijaishoito on voitu 1.8.2011 alkaen järjestää myös toimeksiantosopimuksella, jonka kunta tekee sijaishoitajan kanssa. Sosiaali- ja terveyslautakunta on (25.1.2012 § 10) tehnyt päätöksen toimeksiantosopimuksen
käyttöönotosta. Samalla on päätetty toimeksiantosopimuksen asiakasmaksut.
Ikäihmisten lyhytaikainen perhehoitomalli on otettu käyttöön yhtenä
vaihtoehtona omaishoitajan loman ja vapaan aikaisen tilapäishoidon järjestämisessä hoidettavalle 1.1.2012 alkaen.(Sotela 26.10.2011 § 161)
Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt omaishoidon tukitiimin toiminnan aloittamisesta 14.4.2008 ja samalla vahvistanut omaishoidon lyhytaikaismaksut (Sotela 26.3.2008 § 51).
Asiakkaan kotiin annettavien tilapäishoidon asiakasmaksujen yhtenäistäminen omaishoidon tukitiimin ja yksityisen palveluntuottajan palveluissa
on kirjattu vuoden 2013 talousarvion tavoitteisiin. Tällä hetkellä asiakasmaksut ovat erisuuruiset ja määräytyvät joko tuntiperusteisesti tai käyntikertojen mukaan.
Palvelusetelien arvot ja asiakasmaksut ovat käytössä omaishoidossa, kotiin annettavissa palveluissa ja lyhytaikaishoidossa alla olevan taulukon
mukaisesti.
Lyhytaikaishoidon palvelusetelit ovat käytössä myös muissa vanhustenhuollon lyhytaikaishoidoissa.
Toimeksiantosopimuksen, ikäihmisten perhehoidon sekä omaishoidon tukitiimin asiakasmaksut määräytyvät alla olevan taulukon mukaisesti.
Omaishoidon palvelusetelien arvot ja asiakasmaksut, toimeksiantosopimuksen ja
ikäihmisten perhehoidon asiakasmaksut.
Seteli
Lyhytaikaishoito lakisääteinen vapaa:
vuorokausiseteli
Voimassa oleva arvo alk.
1.1.2013
Esitys 1.1.2014 alkaen
89,40 €/vrk(Maria-koti pieni huone)
93,70 €/vrk
§ 157, SOTELA 11.12.2013 17:00
Lyhytaikaishoito
vuorokausiseteli
SOTE: 1575/2013
99,40 €/vrk (Maria-koti iso huone)
103,70 €/vrk
Uusi (Maria-koti pieni huone ras
113,70 €/vrk
kashoitoinen)
Uusi (Maria-koti iso huone
raskashoitoinen)
124,40 €/vrk (Kotka-koti)
148,70 €/vrk
129,95 €/vrk
0
75,00 €/vrk (Maria-koti pieni
123,70 €/vrk
75,00 €/vrk
huone)
85,00 €/vrk (Maria-koti iso huone)
Uusi (Maria-koti pieni huone ras-
85,00 €/vrk
95,00 €/vrk
kashoitoinen)
105,00 €/vrk (Maria-koti iso huone
raskashoitoinen)
107,00 €/vrk (Kotka-koti)
105,00 €/vrk
Mikeva
125,20 €/vrk
113,20 €/vrk
kertaseteli
336,40 €/kpl
324,00 €/viikko (uusi)
Toimeksiantosopimuksen asiakasmaksu
Omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikainen
sijaishoito
Sijaisuus yli 12 tuntia
Voimassa oleva asiakasmaksu alk. 1.1.2013
Sijaisuus alle 12 tuntia
8,70 €/krt
Voimassa oleva asiakasmaksu alk. 1.1.2012
Ikäihmisten perhehoidon asiakasmaksu
Omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikainen
sijaishoito
Sijaisuus yli 12 tuntia
Sijaisuus alle 12 tuntia
Omaishoidon tukitiimin
asiakasmaksu
Asiakasmaksu omaishoitajan virkistysvapaan ajalta
(kotiin annettava palveluseteli)
10,60 €/ vrk
11,30 €/vrk
15,00 €/vrk
16,00 €/vrk
9,30 €/krt
1.1.2014 alkaen
10,60 €/vrk
11,30 €/vrk
15,00 €/vrk
8,70 €/krt
16,00 €/vrk
9,30 €/krt
Voimassa oleva asiakasmaksu
0-2 tuntia
0-4 tuntia
7,00 €/kerta
9,30 €/kerta
3-4 tuntia 15,00 €/kerta
9,00 €/käyntikerta
0-4 tuntia
9,60 €/kerta
Esittelijä:
Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää vahvistaa omaishoidon palvelusetelien arvot ja asiakasmaksut sekä omaishoidon tukitiimin, toimeksiantosopimuksen ja ikäihmisten perhehoidon asiakasmaksut esityksen mukaisesti.
§ 157, SOTELA 11.12.2013 17:00
Oikaisuvaatimusohje
SOTE: 1575/2013
§ 158, SOTELA 11.12.2013 17:00
SOTE: 1576/2013
Kotihoidon palvelusetelien arvot 1.1.2014 alkaen
Sotela 11.12.2013
Valmistelijat: Kotihoidon johtaja Pia Ruuskanen, puh. 234 7506
Kunta päättää ne sosiaali- ja terveyspalvelut, joiden järjestämisessä se
käyttää palveluseteliä. Kunta hyväksyy ne palveluntuottajat, joiden palvelujen maksamiseen voidaan käyttää sen myöntämää palveluseteliä. Kunnan
on pidettävä luetteloa hyväksymistään palveluntuottajista. Kunnan tulee
myös peruuttaa palveluntuottajan hyväksyminen, jos edellytykset eivät
enää täyty tai tuottaja pyytää peruuttamista.
Palveluntuottajan hyväksyminen edellyttää, että tuottaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin ja tuottaja täyttää toiminnalle joko yksityisen sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain tai yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain asettamat vaatimukset. Palveluiden on vastattava vähintään sitä
tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Lisäksi tuottajalla tulee olla riittävät vakuutukset ja tuottajan tulee täyttää kunnan mahdollisesti erikseen asettamat vaatimukset, joiden tulee kuitenkin olla tuottajia syrjimättömiä ja perustua puolueettomasti arvioitaviin seikkoihin.
Lain mukaan asiakkaalla on oikeus kieltäytyä palvelusetelistä, joilloin kunnan tulee ohjata hänet kunnan muulla tavoin järjestämien palvelujen piiriin.
Toisaalta asiakkaalla ei ole ehdotonta oikeutta vaatia palveluseteliä, vaikka
sellainen kunnassa olisikin käytössä.
Palvelusetelin saanut asiakas tekee tuottajan kanssa sopimuksen ja maksaa tuottajalle palvelusetelin arvon ja tuottajan määrittelemän palvelun hinnan välisen erotuksen.
Palvelusetelin arvon tulee olla kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa on
otettava huomioon kustannukset, jotka aiheutuvat kunnalle vastaavan palvelun tuottamisesta kunnan omana tuotantona tai ostopalveluna sekä asiakkaan maksettavaksi jäävä arvioitu omavastuuosuus.
Jatkuvan ja säännöllisesti annetun kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palvelusetelin arvon määräämisessä noudatettavat tulorajat on vahvistettu sosiaali- ja terveysministeriön ilmoituksessa 826/2013.
Kotkassa on palvelusetelit vanhustenhuollon kotihoidossa käytössä seuraavasti:
Palveluseteli sotainvalidien kotihoidon ja tukipalvelujen hankintaan:
(Sotela 14.12.2004 § 221)
Palveluseteli myönnetään sotainvalideille, joiden haitta-aste on vähintään
20 %, käytettäväksi kotihoidon ja kotipalvelun tukipalveluiden hankintaan ja
asiakas valitsee palveluntuottajan lääninhallituksen rekisteriin merkityistä
tuottajista.
Asiakkaalla ei ole omavastuuosuutta.
Palveluseteli lyhytaikaishoidon järjestämiseen:
(Sotela 15.6.2004 § 118)
Kotihoidon tukipalveluna myönnetään palveluseteli lyhytaikaiseen ympärivuorokautiseen hoitoon sairaalasta kotiutettavalle jatkohoidoksi tai kotihoidon asiakkaalle vaihtoehtona laitoshoidolle.
Asiakas maksaa tuottajalle omavastuuosuutena palvelusetelin arvon ja
tuottajan hinnan välisen erotuksen. Asiakkaan omavastuu voi vaihdella
tuottajittain, koska tuottajat voivat vapaasti hinnoitella palvelut kunnan toiminnalle asettamien ehtojen rajoissa.
§ 158, SOTELA 11.12.2013 17:00
SOTE: 1576/2013
Palvelusetelin arvo on tasasuuruinen.
Palveluseteli ikääntyneiden päiväkeskustoimintaan:
(Sotela 22.11.2005 § 183)
Kotipalvelun tukipalveluna myönnetään palveluseteli virikkeellisen ja kuntouttavan päiväkeskustoiminnan järjestämiseen asiakkaalle 1—5 krt/vk,
asiakaskohtaisen tarveharkinnan perusteella määräaikaisena. Päiväkeskustoimintaa voidaan tarjota asiakkaille myös omaishoitajan virkistysvapaan järjestämisen vaihtoehtona.
tuottajan hinnan välisen erotuksen. Asiakkaan omavastuu voi vaihdella
tuottajittain, koska tuottajat voivat vapaasti hinnoitella palvelut kunnan toiminnalle asettamien ehtojen rajoissa.
Palvelusetelin arvo on tasasuuruinen.
Palveluseteli tilapäisen kotihoidon järjestämiseksi:
(Sotela 25.4.2007 § 76)
Palveluseteli on tarkoitettu kotihoidon asiakkaille, jotka kokevat tarvitsevansa erityistä tukea kotiutustilanteessa ja palveluntarve on lyhytkestoinen
tai sairauden vuoksi tilapäisesti ovat erityisen seurannan ja valvonnan tarpeessa tai toimintakyvyssä tapahtuneen oleellisen muutoksen johdosta
palveluntarve on tilapäinen.
tuottajan hinnan välisen erotuksen.
Palvelusetelin arvo on tasasuuruinen ja seteleitä myönnetään 1—20 kpl
korkeintaan kahden viikon ajaksi.
Palvelusetelien hinnat:
Seteli
Voimassa oleva arvo alk.
1.1.2013
Sotainvalidien kotihoito
ja tukipalvelut
Siivous:
30,60 €/h
Siivous:
31,40 €/h
Kotihoito:
39,50 €/h
49,40 €/h lauantaisin
79,00 €/h sunnuntaisin
20,50 €/pv
26,50 €/h
Kotihoito:
40,60 €/h
50,80 €/h lauantaisin
81,20 €/h sunnuntaisin
21,00 €/pv
27,00 €/h
Päivätoiminta
Tilapäisen kotihoidon
palveluseteli
Esittelijä:
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää vahvistaa kotihoidon palvelusetelien
arvot edellä esitetyn mukaisesti 1.1.2014 alkaen.
Oikaisuvaatimusohje
§ 159, SOTELA 11.12.2013 17:00
SOTE: 1571/2013
Palvelusetelin käyttöönotto suun terveydenhuollossa ja avoterveydenhuollossa
Sotela 11.12.2013
Valmistelijat: Ylihammaslääkäri Päivi Vatanen, puh. 0400 307 283,
avoterveydenhuollon johtaja Riitta Johannala-Kemppainen,
puh. 040 648 2297 ja
terveysjohtaja Anne Hiiri, puh. 234 5233
Palvelusetelilain tarkoituksena on palvelusetelin avulla lisätä asiakkaan ja
potilaan valinnanmahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta ja edistää
kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä elinkeinotoimen ja yksityisten palvelujen tuottajien yhteistyötä. Palvelusetelitoiminnan avulla on mahdollista osaltaan toteuttaa Kotkan kaupunkistrategiaa.
Suun terveydenhuollon palveluseteli
Suun terveydenhuollossa palvelujen tarve, kysyntä ja tarjonta ovat olleet epätasapainossa koko 2000-luvun. Väestö säilyttää omat hampaansa nykyisin pitempään kuin aikaisemmin ja ikääntyneilläkin on omia hampaita suussa. Tämä lisää osaltaan hoidon tarvetta ja kysyntää. Samanaikaisesti terveyskeskuksella on ollut vaikeuksia rekrytoida uusia hammaslääkäreitä. Usean vuoden ajan palvelujen kysyntä on noussut ja suun terveydenhuollossa työskentelevien hammaslääkäreiden määrä on vähentynyt. Tämä on johtanut vastaanottojen ruuhkautumiseen, hoitokäyntien välien pitenemiseen ja ajoittain
hoitotakuun täyttäminen on ollut vaikeaa. Tässä tilanteessa on käytetty myös
vuokratyövoimaa täydentämään omaa kapasiteettia. Potilas- ja käyntimäärät
ovat vuosittain nousseet, mutta siitä huolimatta edellä kuvatut ongelmat ovat
lisääntyneet.
Kiireettömään hoitoon pääsee nykyisin hoidon tarpeesta riippuen 3—6 kk sisällä ja tutkimukseen noin 5 kk sisällä. Jo hoidossa olevilla hoitokäyntien välit
vaihtelevat 2—5 kk välillä. Erityisen ongelmallista on päivystysvastaanotolla
käyneiden asiakkaiden jatkohoitokäyntien toteuttaminen. Jatkohoitoa tarvittaisiin usein 2—4 viikon sisällä eikä siihen nykyisillä voimavaroilla ole mahdollisuutta. Tätä tilannetta helpottamaan suun terveydenhuollossa on valmisteltu
palvelusetelin käyttöönottoa.
Palvelusetelillä hankitaan ensisijaisesti päivystysten jatkohoitoja sekä muita
ns. puolikiireellisiä hoitoja. Vastaanotolla todettuun hoidon tarpeeseen annetaan valtakunnallisilla sairausvakuutuskoodeilla kirjattu palveluseteli. Palvelusetelillä hankittavien toimenpiteiden arvo määräytyy oman toiminnan kustannusten avulla määritetyn perustoimenpiteen (ns. yhden pinnan paikka,
koodi SFA10) arvon perusteella. Muiden hankittavien toimenpiteiden arvot
määräytyvät Suomen Hammaslääkäriliiton ylläpitämän laskurin avulla siten,
että muiden toimenpiteiden arvot ovat tietyin vaativuuskertoimin suhteessa
perustoimenpiteeseen (SFA10). Jotta potilaat hyödyntäisivät palveluseteliä
mahdollisimman paljon ja jotta toiminnalla olisi vastaanottojen ruuhkautumista
keventävä vaikutus, tulee palvelusetelin arvon olla niin suuri, että potilaan
omavastuu ei ole kovin paljon korkeampi kuin terveyskeskuksessa. Omavastuuosuuksien suuruudet tiedetään tarkkaan vasta, kun mukaan tulevat hammaslääkärit ovat toimittaneet hinnastonsa Kotkan kaupungille. Asiakkailla on
mahdollisuus palveluntuottajarekisterissä vertailla palveluntuottajia ja omavastuuosuuksia. Asiakkaat voivat siten itse valita, miltä palveluntuottajalta he palvelun hankkivat. Aina on myös mahdollista jäädä Kotkan kaupungin suun terveydenhuollon asiakkaaksi, mutta silloin odotusajat ovat väistämättä pitempiä.
Palvelusetelillä hankkimistaan palveluista asiakas ei enää saa Kelakorvausta.
§ 159, SOTELA 11.12.2013 17:00
SOTE: 1571/2013
Palveluntuottajilta edellytetään yksityisestä terveydenhuollosta annetussa
laissa asetettujen vaatimusten täyttämistä. Yksityisen palveluntuottajan palveluiden tulee olla vähintään vastaavien kunnallisten palveluiden tasoisia. Kunnan viranomaisella tulee olla mahdollisuus palveluntuottajan tilojen tarkastamiseen.
Palveluntuottajat hyväksyy suun terveydenhuollon palvelualueen johtaja eli
ylihammaslääkäri. Hyväksyttyjen palveluntuottajien yhteystiedot ja hinnat julkaistaan palvelusetelioperaattori Smartumin ylläpitämässä palvelutuottajarekisterissä (www.palveluseteli.fi ). Hammashoitolassa voidaan tiedot antaa paperitulosteena niille, joilla ei ole internet-yhteyttä käytettävissään.
Avoterveydenhuollon palveluseteli
Avoterveydenhuollossa palveluseteli on tarkoitus ottaa käyttöön jalkojen hoidossa. Pääosin jalkojenhoitopalvelut tuotetaan diabeetikoille jalkojen riskiryhmäluokittelun perusteella. Jalkojenhoitajan palvelujen tuottaminen on ajoittain
ollut vaikeaa ja palvelusetelillä on tarkoitus tukea diabeetikoiden jalkojen hoidon saatavuutta. Diabeteshoitaja tai lääkäri antaa palvelusetelin vastaanotolla, jos riskiluokitus täyttyy. Palvelusetelin arvo tulee määräytymään oman jalkojenhoidon tuotannon mukaisesti. Varsinaisesti omavastuuta ei potilaalle tule. Palveluntuottajien tulee täyttää annetut kriteerit mm. henkilöstön osaamisen, täydennyskoulutuksen, tilojen ja välineiden osalta. Palveluntuottajien yhteystiedot löytyvät myös palveluntuottaja-rekisteristä, avoterveydenhuollon
johtajan hyväksynnän jälkeen. Käyttöönoton valmistelutyö jatkuu mm. hinnoittelun ja kriteerien osalta.
Palvelusetelin ja tiedonsiirron tekninen toteutus
Palveluseteli toteutetaan sähköisesti. Valtakunnallinen hanke sähköisen palvelusetelin kehittämiseksi (PSOP) on toistaiseksi kesken, ja ennen sen valmistumista otetaan Kotkassa käyttöön sähköinen Smartum Oy:n ratkaisu.
Palvelu mahdollistaa palvelusetelin käytön aloituksen välittömästi. Smartum
Oy:n kanssa on toistaiseksi voimassa oleva yksityiskohtainen sopimus, joka
kattaa molemminpuoliset vastuut ja velvollisuudet. Sopimuksen irtisanomisaika on 3 kuukautta. Kotkan kaupungin Smartum Oy:lle maksamien palkkioiden
kokonaismäärä ei ylitä vuosittaista hankinnan kilpailuttamista edellyttävää
kynnysarvoa.
Palvelusetelilain mukaisesti kunta toimii rekisterin ylläpitäjänä ja palvelusetelitoiminnassa kertyvät potilastiedot ovat osa kunnan omaa potilasrekisteriä. Tietojen siirrossa yhteistyökumppanina on Diktamen Oy. Tiedot siirretään viiden arkipäivän kuluessa, joten siltä osin täytetään lain vaatimukset.
Myös röntgenkuvat voidaan siirtää sen avulla sähköisesti.
Esittelijä:
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että palvelusetelitoiminta käynnistetään vuoden 2014 alkupuolella suun terveydenhuollossa ja avoterveydenhuollossa.
Lautakunta valtuuttaa palvelualueiden johtajat jatkamaan valmistelua. Valmistelun jälkeen toiminnan käynnistäminen tuodaan erikseen sosiaali- ja terveyslautakunnan päätettäväksi.
Oikaisuvaatimusohje
§ 160, SOTELA 11.12.2013 17:00
SOTE: 1563/2013
Muutoksia toimeentulotukilakiin 1.1.2014 lukien
Sotela 11.12.2013
Valmistelija: Sosiaalityön johtaja Anna Liakka, puh. 234 5267
./.
Sosiaali- ja terveysministeriön kuntainfo 8/2013 on liitteenä.
Muutos toimeentulotukilakiin 1.1.2014 lukien:
1. Perusosan indeksikorotus
Toimeentulotuen perusosia korotetaan kansaneläkeindeksin kehityksen mukaisesti 1.1.2014 alkaen. Korotuksen jälkeen yksin asuville henkilöille maksettava
toimeentulotuen perusosa on 480,20 euroa ja yksinhuoltajille maksettava korotettu perusosa on 528,22 euroa kuukaudessa. Myös perheenjäsenille maksettavat
perusosat nousevat vastaavasti.
Toimeentulotuen perusosan määrä on sidottu kansaneläkeindeksin kehitykseen.
Kansaneläkeindeksi seuraa elinkustannusindeksiä, jonka Tilastokeskus laskee
keskeisten hyödykkeiden hintatietojen perusteella. Kela vahvistaa kansaneläkeindeksin pisteluvun. Vuonna 2014 pisteluku on 1630.
Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto, jolla turvataan vähintään välttämätön toimeentulo. Tuen tarkoituksena on lisätä henkilöiden ja perheiden sosiaalista turvallisuutta ja itsenäistä suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä.
2. Perusosan alentaminen
Toimeentulotukilain 10 §:ssä on säädetty seuraukset siitä, että henkilö ilman perusteltua syytä kieltäytyy hänelle tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai muista pykälässä säädetyistä toimenpiteistä, ja tämä on aiheuttanut
toimeentulotuen tarpeen. Kuntakirje sisältää tarkempaa tulkintaohjeistusta, miten
perusosaa voi alentaa ja alennettujen toimeentulotuen perusosien vähimmäismäärät 1.1.2014 lukien.
Esittelijä:
Sosiaalijohtaja Heli Sahala
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi ja noudatettavaksi muutokset
toimeentulotukilakiin 1.1.2014 lukien.
§ 160, SOTELA 11.12.2013 17:00 / Pykälän liite: STM Kuntatiedote 2014
▀
SOSIAALI- JA
TERVEYSMINISTERIÖ
KUNTAINFO
Helsinki 19.11.2013
8 / 2013
Kuntien toimeentulotukiasioita hoitaville toimielimille
Toimeentulotuki 1.1.2014 lukien
1.
Toimeentulotuen perusosien määrät
Toimeentulotuen perusosia korotetaan 1.1.2014.
Toimeentulotukilain mukaan toimeentulotuen perusosan määrä on sidottu kansaneläkeindeksin kehitykseen
(9 a §). Kansaneläkeindeksin pisteluvuksi vuodelle 2014 on vahvistettu 1630. Toimeentulotuen perusosien
määrät nousevat indeksikorotuksen verran 1.1.2014.
Kaikissa kunnissa sovelletaan samoja toimeentulotuen perusosien euromääriä. Yksin asuvan henkilön perusosan määrä on 480,20 euroa kuukaudessa 1.1.2014 lähtien. Yksinhuoltajalle korotettuna maksettavan perusosan määrä on 528,22 euroa. Perusosien määrät eri perheenjäsenten osalta on esitetty oheisessa liitteessä 1.
Sosiaali- ja terveysministeriön käyttämät perusosien laskentaperiaatteet esitetään liitteessä 3.
2.
Perusosan alentaminen
Toimeentulotukilain 10 §:ssä on säädetty seuraukset siitä, että henkilö ilman perusteltua syytä kieltäytyy
hänelle tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai muista pykälässä säädetyistä toimenpiteistä, ja tämä on aiheuttanut toimeentulotuen tarpeen. Ote toimeentulotukilaista on liitteenä 2.
Lain 2 a §:ssä säädetään velvollisuudesta ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Jos toimeentulotuen hakija
ei ilmoittaudu työvoimatoimistoon työnhakijaksi, toimeentulotuen perusosan suuruutta voidaan alentaa hänen osaltaan siten kuin lain 10 §:ssä säädetään.
Toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa lain 10 §:n mukaisesti, mutta 10 §:n soveltamisen seurauksena ei
voi olla ettei tukea myönnetä lainkaan. Alentaminen koskee ainoastaan kyseisen henkilön perusosaa, ei muita
tuen piirissä olevia eikä toimeentulotuen muita osia.
Perusosaa voidaan alentaa enintään 20 prosenttia ja yhteensä enintään 40 prosenttia toimeentulotukilain
2 a §:n ja 10 §:n tarkoittaman henkilön kohdalla. Alentamisen ehdoista säädetään lain 10 §:n kolmannen
momentin kohdissa 1 ja 2. Alentamista ei siten voida tehdä mekaanisesti, ja oheisen taulukon euromäärät
ovat asiakkaalle suoritettavan perusosan ehdottomia vähimmäismääriä.
Mainitun 10 §:n neljännen momentin mukaan alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen
ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista
voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Alentamisen kestoa ei siten määritellä toimeentulotuen hakuajankohdasta tai tuen myöntämispäivämäärästä käsin.
Perusosan alentamiselle asetettuja ehtoja ja mm asiakkaalle tässä yhteydessä aina laadittavaa suunnitelmaa
käsitellään sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille
(STM Julkaisuja 2013:4) luvuissa 4.2.2 ja 4.2.3. Opas on luettavissa ministeriön verkkosivustolta.
Meritullinkatu 8, Helsinki
PL 33, 00023 VALTIONEUVOSTO
www.stm.fi
Puhelin
0295 16001
Telekopio (09) 6980 709
e-mail: [email protected]
[email protected]
▀
SOSIAALI- JA
TERVEYSMINISTERIÖ
2(7)
Perusosan alentamista on käsitelty sosiaali- ja terveysministeriön Kuntainfossa 7a/2011 (29.11.2011). Sosiaali- ja terveysministeriön Kuntainfo 8a/2010 käsittelee perusosan alentamista sellaisen täysi-ikäisen alle 25vuotiaan henkilön kohdalla, joka on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei
ole työttömyysturvalain 8 luvun 2 §:n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen. Kuntainfot ovat luettavissa
ministeriön verkkosivustolta.
Alennettujen toimeentulotuen perusosien vähimmäismäärät 1.1.2014 lukien
Perusosan alentamista koskee toimeentulotukilain 10 § (ks liite 2)
Kansaneläkeindeksi ja ylimääräinen indeksikorotus 1630
Tuen saaja
Euroa/kk
Euroa/pv 1)
2)
Yksin asuva
- alennettu enintään 20 %
384,16
12,81
288,12
9,60
Yksinhuoltaja
422,58
14,09
316,93
10,56
Muu 18 vuotta täyttänyt
Avio- ja avopuolisot, kumpikin
10,88
326,54
8,16
244,90
Vanhempansa tai vanhempiensa luona
asuva
18 vuotta täyttänyt henkilö
280,44
9,35
210,33
7,01
1) Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (toimeentulotukilaki
15 §), toimeentulotuen perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukauden euromäärä
kolmellakymmenellä
2) Sekä yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa asuva vanhempi, joka ei ole avioliitossa tai elä
toimeentulotukilain 3 § 1 momentin mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa (toimeentulotukilaki, 9 §)
Lisätietoa:
Ylitarkastaja Jaakko Ellisaari, puh 0295 1603 305
Asuntoneuvos Raimo Kärkkäinen, puh 0295 1603 302
E-posti muodossa: [email protected] (ä muutetaan a:ksi)
Sosiaali- ja terveydenhuollon uutiskirje:
STM:n uutiskirje kunnille ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille sisältää ajankohtaista tietoa
sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvistä asioista. Uutiskirje on tilattavissa STM:n verkkosivustoilta
www.stm.fi.
▀
SOSIAALI- JA
TERVEYSMINISTERIÖ
3(7)
Lähteitä:
Toimeentulotuen verkkosivusto: www.stm.fi -> Toimeentulo -> Toimeentulotuki
Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille (STM:n julkaisuja 2013:4):
http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1850826#fi
(Ruotsiksi: http://www.stm.fi/sv/pressmeddelanden/webbnyhet/-/view/1866534#sv)
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet (STM oppaita
2001:11):
http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/julkaisut/opas01_11/lakipaketti.pdf
(Ruotsiksi: Klientens ställning och rättigheter inom socialvården (SHM handböcker 2003:3)
http://pre20031103.stm.fi/svenska/pao/publikat/klienthandbok/klienthandbok.pdf)
Muualla verkossa:
Toimeentulotukilakiin ja sen oikeuskäytäntöön voi tutustua verkossa esimerkiksi Edilex- palvelun
(www.edilex.fi) tai Finlex-palvelun kautta (www.finlex.fi) tai www.suomenlaki.fi
Laki toimeentulotuesta (1412/1997) (Finlex:)
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412
(Ruotsiksi: http://www.finlex.fi/sv/laki/ajantasa/1997/19971412)
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) (Finlex:)
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000812
(Ruotsiksi: http://www.finlex.fi/sv/laki/ajantasa/2000/20000812)
Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuja: www.oikeusasiamies.fi
Oikeuskanslerin ratkaisuja: http://www.oikeuskansleri.fi/fi/ratkaisut/
Toimeentulotuen tilastot: www.thl.fi -> Tilastot -> Tilastot aiheittain sekä Tilastotietokannat
(Ruotsiksi: www.thl.fi/sv -> Statistik -> Statistik efter ämne och Statistikdatabaser)
Toimeentulotuki kunnittain: www.thl.fi/hyvinvointikompassi
(Ruotsiksi: http://hyvinvointikompassi.thl.fi/sv/web/hyvinvointikompassi/)
LIITTEET:
Liite 1: Perusosien määrät 1.1.2014 lähtien
Liite 2: Toimeentulotukilaki 10 §
Liite 3: Perusosien laskentaperiaatteet
▀
SOSIAALI- JA
TERVEYSMINISTERIÖ
4(7)
Liite 1
TOIMEENTULOTUEN PERUSOSIEN MÄÄRÄT 1.1.2014 LÄHTIEN
Kansaneläkeindeksi ja ylimääräinen indeksikorotus 1630
Tuen saaja
Euroa/kk
Yksin asuva 2)
Yksinhuoltaja
Muu 18 vuotta täyttänyt
Avio- ja avopuolisot kumpikin
Euroa/pv 1)
480,20
528,22
16,01
17,61
408,17
13,61
Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva
18 vuotta täyttänyt henkilö
350,55
11,69
10-17-vuotias lapsi
10-17-vuotias 1. lapsi
10-17-vuotias 2. lapsi
10-17-vuotias 3. lapsi jne
336,14
312,13
288,12
11,20
10,40
9,60
Alle 10-vuotias lapsi
Alle 10-vuotias 1. lapsi
Alle 10-vuotias 2. lapsi
Alle 10-vuotias 3. lapsi jne
302,53
278,52
254,51
10,08
9,28
8,48
1)
Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (toimeentulotukilaki 15 §), toimeentulotuen perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukausimäärä kolmellakymmenellä
2)
Sekä yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa asuva vanhempi, joka ei ole avioliitossa tai elä toimeentulotukilain 3 § 1 momentin mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa (toimeentulotukilaki 9 §)
Esimerkki toimeentulotuen perusosan laskemisesta perheelle
Lapsiperhe 5 lasta (lapset 14, 12, 10, 7 ja 5 vuotta)
Toimeentulotuessa huomioon otettavat menot
Perusosat
1 aik.
1 aik.
1. lapsi (14 v)
2. lapsi (12 v)
3. lapsi (10 v)
4. lapsi ( 7v)
5. lapsi ( 5 v)
408,17 e
408,17
336,14
312,13
288,12
254,51
254,51
Yhteensä 2 261,75 e
▀
SOSIAALI- JA
TERVEYSMINISTERIÖ
Toimeentulotukilaki (1412/1997) (Ote)
5(7)
Liite 2
10 §
Alennettu perusosa
Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen
tarve aiheutuu siitä, että:
1) henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa, tai hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä
ole voitu tarjota taikka ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvalain 8 luvun
2 §:n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen;
2) kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettu maahanmuuttaja on ilman perusteltua syytä
kieltäytynyt kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotoutumissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotoutumissuunnitelmaa ole voitu laatia;
3) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 3 §:ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt
osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen; tai
4) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 §:ssä tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain
8 luvun 7 §:ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan.
Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja
tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta
asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi.
Perusosan suuruutta voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia:
1) jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002), kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin; tai
2) jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jos hän
toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi
kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta.
Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettu alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida
pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien."
▀
SOSIAALI- JA
TERVEYSMINISTERIÖ
6(7)
Liite 3
Perusosien laskentaperiaatteet
Toimeentulotuen perusosan määrä on toimeentulotukilain 9 §:n mukaan yksin asuvalla henkilöllä 444,26
euroa kuukautta kohti. Muiden henkilöiden saama perusosa lasketaan täysinä prosentteina suhteessa yksin
asuvan henkilön perusosaan.
Toimeentulotukilain 9 a §:n mukaan perusosan määriä tarkistetaan siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa säädetään. Kansaneläkeindeksi seuraa elinkustannusindeksiä, jonka Tilastokeskus laskee keskeisten
hyödykkeiden hintatietojen perusteella. Kansaneläkeindeksi lasketaan vuosittain heinä-, elo- ja syyskuun
keskimääräisen hintatason perusteella.
Lain 9 §:ssä säädetyt perusosien määrät vastaavat sitä kansaneläkeindeksin pistelukua, jonka mukaan vuoden
2011 tammikuussa maksettavina olleiden kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.
Vuoden 2011 kansaneläkeindeksin pisteluku on 1508. Siten kunkin tulevan vuoden perusosan euromäärä
saadaan kertomalla tämä toimeentulotukilain 9 §:n antama euromäärä 444,26 e halutun vuoden kansaneläkeindeksin ja vuoden 2011 kansaneläkeindeksin suhteella. Perusosat määritetään sentin tarkkuudella. Pyöristyksessä käytetään ns. yleistä pyöristyssääntöä, toisin sanoen pyöristämättömän luvun ollessa
tasan puoli senttiä tämä pyöristetään ylöspäin seuraavaan täyteen senttiin. Muissa tapauksissa pyöristys tehdään lähimpään täyteen senttiin.
Esimerkiksi vuodelle 2012 perusosa on yksin asuvalle henkilölle:
444,26 € * 1565 / 1508 = 461,05 e.
Laskentakaavassa 444,26 e on toimeentulotukilain 9 §:ssä ilmoitettu yksin asuvan henkilön perusosan euromäärä vuoden 2011 kansaneläkeindeksin tasossa. Luku 1508 on kansaneläkeindeksi pisteluku vuodelle 2011
ja 1565 kansaneläkeindeksin pisteluku vuodelle 2012. Saatu euromäärä on pyöristetty täysiksi senteiksi.
Muiden henkilöiden saamat perusosat ovat toimeentulotukilain 9 §:n mukaan prosenttiosuuksia yksin asuvan
henkilön perusosasta. Ensin lasketaan yksin asuvan henkilön perusosan määrä, joka pyöristetään täysiksi
senteiksi. Muiden henkilöiden perusosat lasketaan kertomalla yksin asuvan henkilön pyöristetty perusosa ko.
prosenttiosuudella. Saatu luku pyöristetään täysiksi senteiksi.
Toimeentulotuki määrätään kuukaudelta, mutta tarpeen mukaan se voidaan myöntää ja maksaa kuukautta
lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta (toimeentulotukilaki 15 §). Perusosan määrä päivää kohti lasketaan jakamalla henkilölle kuukautta kohti myönnettävä täysiksi senteiksi pyöristetty euromäärä kolmellakymmenellä
(30 päivää).
Alennetut perusosat: Henkilölle myönnettävän toimeentulotuen perusosaa voidaan toimeentulotukilain
10 §:n ja 2 a §:n sisältämillä perusteilla alentaa enintään 20 prosentilla ja yhteensä enintään 40 prosentilla. Perusosien alennetut euromäärät lasketaan prosenttiosuuksina edellä saatujen eri henkilöiden vastaavien
perusosien euromääristä. Näin saatu euromäärä pyöristetään täysiksi senteiksi.
▀
SOSIAALI- JA
TERVEYSMINISTERIÖ
7(7)
JAKELU:
Sosiaalilautakunnat tai vastaavat toimielimet
Aluehallintovirastot ja niiden toimipaikat
Oikeuskanslerinvirasto
Eduskunnan oikeusasiamies
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta
Hallinto-oikeudet
Korkein hallinto-oikeus
Kuluttajavirasto
Lapsiasiavaltuutettu
Maahanmuuttovirasto (Migri)
Rikosseuraamuslaitos
Sisäministeriö / maahanmuutto-osasto
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry
Sosiaaliasiamiehet ry
Sosiaaliavustajat (Tukholma, Geneve ja Pietari)
Suomen Kuntaliitto
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Sosiaaliportti/THL
Työ- ja elinkeinoministeriö
STM/sosiaali- ja terveyspalveluosasto
▀
STM:n kuntainfot Internetissä
http://www.stm.fi/tiedotteet/kuntainfot
▀
§ 161, SOTELA 11.12.2013 17:00
SOTE: 1574/2013
Kuntien välinen sopimus työvoiman palvelukeskus Väylän johtajan kustannusten jakamisesta
Sotela 11.12.2013
Valmistelija: Sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh. 234 5231
Kaakkois-Suomen työvoiman palvelukeskusten yhteistoimintasopimus on
allekirjoitettu 27.9.2013. Sopimus koskee myös Kotkan-Haminan seudun
työvoiman palvelukeskusta, joka tuottaa palvelut kaikille EteläKymenlaakson kunnille.
Sopimuksen valmistelun yhteydessä käytiin neuvottelut johtamisjärjestelyistä. Palvelukeskuksella tulee olla kunnan palkkaama johtaja, joka Kotkan-Haminan työvoiman palvelukeskuksen alueella on Kotkan kaupungin
palveluksessa.
Kesällä tapahtuneen valmistelun yhteydessä laskettiin kustannukset johtajan palkkauksesta sekä kuntien väliset maksuosuudet, kun kaikki eteläisen
Kymenlaakson kunnat osallistuvat kustannusten kattamiseen asukasluvun
mukaisessa suhteessa.
Kustannukset perustuvat talousarvioon ja nykyisiin kustannuksiin sekä
Kaakkois-Suomen työvoiman palvelukeskusten yhteistoimintasopimuksessa sovittuun kustannusjakoon.
Vuosikustannuksiksi arvioitiin 71 693,95 €. Kuntien maksuosuudet vuonna
2014 ovat seuraavat:
Kotka
Hamina
Pyhtää
Kaakon kaksikko
45 167,19 €
17 206,55 €
4 301,64 €
5 018,58 €.
./.
Sopimusesitys yhteistyökunnille
Esittelijä:
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää Haminan kaupungille sekä
Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kunnille hyväksyttäväksi liitteen mukaisen sopimuksen työvoiman palvelukeskus Väylän johtajan kustannusten
jakamisesta.
Ote:
Ao. kunnat
Oikaisuvaatimusohje
§ 161, SOTELA 11.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Väylän johtajasopimus
SOPIMUS
1 (2)
KUNTIEN VÄLINEN SOPIMUS TYÖVOIMAN PALVELUKESKUS VÄYLÄN JOHTAJAN KUSTANNUSTEN JAKAMISESTA
OSAPUOLET
Kotkan kaupunki
palvelun tuottaja
Haminan kaupunki
Pyhtään kunta
Virolahden kunta
Miehikkälän kunta
SOPIMUKSEN TAUSTAA
Kaakkois-Suomen työvoiman palvelukeskusten yhteistoimintasopimus on allekirjoitettu 27.9.2013. Sopimus koskee myös Kotkan-Haminan seudun työvoiman palvelukeskusta, joka tuottaa palvelut kaikille Etelä-Kymenlaakson kunnille.
Palvelukeskuksella tulee olla kunnan palkkaama johtaja, joka Kotkan-Haminan työvoiman palvelukeskuksen alueella on Kotkan kaupungin palveluksessa.
Johtajan tehtävänä on toimia työvoiman palvelukeskuksen ja sen eri toimipaikkojen ja
niihin sijoitetun TE-toimiston ja kuntien henkilöstön toiminnallisena esimiehenä ja vastata siitä, että ohjausryhmän määrittelemät toiminnalliset tavoitteet saavutetaan. Johtaja hoitaa verkostoyhteistyötä ja suunnittelee sekä kehittää työvoiman palvelukeskuksen eri toimipaikkojen välistä yhteistyötä. Lisäksi johtaja kehittää TE-toimiston,
kuntien ja Kelan välistä yhteistyötä, tekee asiakastyöhön liittyvät linjaukset yhteistyössä työvoiman palvelukeskuksen henkilöstön kanssa ja vastaa työvoiman palvelukeskuksen kustannusten toteutumisesta työ- ja elinkeinoministeriön antamien ohjeiden
mukaisesti sekä laatii raportit ja kustannusseurannan ministeriölle sekä kunnille.
Kaakkois-Suomen työvoiman palvelukeskusten yhteistoimintasopimuksen mukaan
työvoiman palvelukeskuksen kustannukset muodostuvat palkoista, henkilöstön koulutuksista, vuokrista ja muista toimintaan liittyvistä menoista. Sopijaosapuolet maksavat
kukin palveluksessaan olevan henkilöstönsä palkkakustannukset, työhuoneista aiheutuvat kustannukset sekä puhelin- ja tietoliikennekustannukset. Kaakkois-Suomen TEtoimisto ja työvoiman palvelukeskuksen toiminta-alueen kunnat maksavat puoliksi
mm. toimipaikkakohtaiseen asiakaspalveluun, yhteisiin koulutuksiin ja toimitiloihin liittyvät kustannukset.
SOPIMUS
Kotkan kaupunki palkkaa 1.12.2013 alkaen johtajan Kotkan-Haminan työvoiman palvelukeskus Väylään. Kaikki sopijakunnat osallistuvat johtajan palkasta ja toiminnasta
aiheutuvien kustannusten maksamiseen.
Työvoiman palvelukeskuksen johtajan yhteisinä kustannuksina lasketaan palkka sivukuluineen, työhuoneen vuokra, IT-kustannukset ja puhelinkulut, matka- ja koulutuskustannukset sekä kokouskustannukset. Vuodelle 2014 kustannuksiksi on arvioitu
71 700 euroa.
Postiosoite
PL
48101 KOTKA
Käyntiosoite
Kustaankatu 2
48100 Kotka
Puhelin
Faksi
www.kotka.fi
§ 161, SOTELA 11.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Väylän johtajasopimus
SOPIMUS
2 (2)
MAKSUPERUSTE JA MAKSUJEN PERIMINEN
Maksuperusteena on kunnan asukasluku 1.1.
Kotkan kaupunki laskuttaa muiden kuntien maksuosuudet kaksi kertaa vuodessa
30.6. ja 31.12. talouden toteuman mukaisesti.
SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO JA IRTISANOMINEN
Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi.
Sopimusosapuolet voivat irtisanoa sopimuksen, mikäli Kaakkois-Suomen työvoiman
palvelukeskusten yhteistoimintasopimus irtisanotaan tai päättyy.
ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN
Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti
neuvottelemalla. Jos erimielisyyttä ei saada neuvottelemalla ratkaistua, se käsitellään
Kouvolan hallinto-oikeudessa.
Tätä sopimusta on tehty viisi samansisältöistä kappaletta, kaikille sopijapuolille.
____/____2014
____/____2014
KOTKAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
_________________________
_________________________
Jorma Haapanen
palvelujohtaja
Heli Sahala
sosiaalijohtaja
HAMINAN KAUPUNKI
_________________________
_________________________
PYHTÄÄN KUNTA
_________________________
_________________________
VIROLAHDEN KUNTA
_________________________
_________________________
MIEHIKKÄLÄN KUNTA
_________________________
Postiosoite
PL
48101 KOTKA
Käyntiosoite
Kustaankatu 2
48100 Kotka
_________________________
Puhelin
Faksi
www.kotka.fi
§ 162, SOTELA 11.12.2013 17:00
KH: 1565/2013
Kaakkois-Suomen ELY-keskus/Sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä
Sotela 11.12.2013
Valmistelijat: Maahanmuuttajatyön johtaja Pirjo Puolakka (lomalla) ja
sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh. 05 234 5231
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on uusimassa kuntien kanssa tehtyjä sopimuksia pakolaisten vastaanotosta ja kotoutumispalvelujen järjestämisestä
vastaamaan vuonna 2011 voimaan tullutta lainsäädäntöä.
Valtion kunnille maksamat korvaukset pakolaisten vastaanoton kustannuksiin
edellyttävät, että kunnalla on voimassa oleva sopimus kuntaan osoittamisesta
ja kotoutumisen edistämisestä ELY-keskuksen kanssa.
Sopimus koskee ns. kiintiöpakolaisia sekä Suomeen oleskeluluvan saaneita
pakolaisia, jotka sijoittuvat Kotkaan. Sopimuksella ei sovita vastaanotettavien
pakolaisten määrästä, vaan siitä päätetään Kotkassa kiintiöpakolaisten osalta
vuosittain sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä. Kuntaan sijoittuneiden
määrä vaihtelee vuosittain huomattavastikin: kaikki Kotkan vastaanottokeskuksessa asuvat ja oleskeluluvan saaneet eivät asetu Kotkaan ja toisaalta
pakolaisten maassamuuttoa on jonkin verran. Myös perheenyhdistämiset käsitellään kuntaan sijoittumisena. Vaihteluun vaikuttaa myös se, miten nopeasti
oleskelulupien käsittely Maahanmuuttovirastossa kulloinkin sujuu. ELYkeskus ja kaupunki neuvottelevat maahanmuuttotilanteesta tarpeen mukaan.
Sopimuksen uusiminen on valmisteltu ELY-keskuksen ja kaupungin edustajien yhteistyönä.
./.
Sopimus on liitteenä.
Tämä sopimus liitteineen korvaa Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen ja Kotkan kaupungin välillä 4.1.2000 tehdyn sopimuksen pakolaisten vastaanottamisesta.
Tätä sopimusta sovelletaan sopimuksen voimaantulopäivän jälkeen syntyneiden kustannusten korvaamiseksi kunnalle. Ennen 1. syyskuuta 2011
syntyneet kustannukset korvataan ajankohtana voimassa olleen sopimuksen ja lainsäädännön 45 §:n nojalla.
Sopimuksen taustalla on Etelä-Kymenlaakson kotouttamisohjelma vuosille
2013—2018. Sopimus on voimassa siihen saakka kun kotouttamisohjelma
on voimassa.
Esittelijä:
Sosiaalijohtaja Heli Sahala
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että Kotkan kaupunki tekee liitteen mukaisen sopimuksen Kuntaan osoittamisesta ja
kotoutumisen edistämisestä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa.
Ote:
Kaupunginhallitus
§ 162, SOTELA 11.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Pakolaisten vastaanoton sopimus
KASELY 1306/05.13.05/2013
SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA
KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja Kotkan kaupunki (jäljempänä kaupunki) sopivat kotoutumisen
edistämisestä annetun lain (1386/2010, jäljempänä kotoutumislaki) 2 §:n 2 ja 3
momentissa tarkoitettujen henkilöiden kuntaan osoittamisesta, kotoutumisen
edistämisestä ja palveluiden käytöstä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta
seuraavaa:
1. KOTOUTUMISEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASOLLA
Kotoutumislain 30 §:n mukaan kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu
maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja
seurannasta paikallistasolla. Lisäksi kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan
palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille ja että kotoutumislaissa tarkoitetut
toimenpiteet ja palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin
kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kunnan on huolehdittava oman
henkilöstönsä
osaamisen
kehittämisestä
kotoutumisen
edistämisessä.
Maahanmuuttajille tarkoitettuja toimenpiteitä ja palveluja voidaan järjestää myös
kuntien välisenä yhteistyönä.
Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on kotoutumislain 32 §:n mukaan
laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi
kotouttamisohjelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja jota
tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Ohjelma tulee ottaa huomioon
kuntalain (365/1995) 65 §:n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa.
Kotouttamisohjelman sisällön linjaukset on määritetty kotoutumislain 33 §:ssä.
ELY-keskuksen, työ- ja elinkeinotoimiston, Kansaneläkelaitoksen ja muiden
kunnan alueella toimivien viranomaisten on kunnan aloitteesta osallistuttava
oman toimialansa osalta ohjelman laadintaan, toteutukseen ja toimeenpanon
seurantaan. Paikalliset maahanmuuttaja-, työntekijä- ja työnantajajärjestöt sekä
uskonnolliset yhteisöt voivat tarvittavassa laajuudessa osallistua em.
prosesseihin.
Kotoutumislain 44 §:n mukaan valtion maksamien kotoutumislaissa tarkoitettujen
toimenpiteiden kustannusten korvaamisen edellytyksenä on, että kunta on laatinut
32 §:ssä tarkoitetun kunnan kotouttamisohjelman ja tehnyt 41 §:ssä tarkoitetun
sopimuksen ELY-keskuksen kanssa. Tällä sopimuksella ELY-keskus ja Kotkan
kaupunki sopivat 41 §:n mukaisesti lain 2 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen
henkilöiden kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä.
Etelä-Kymenlaakson kotouttamisohjelma on hyväksytty Kotkan kaupunginvaltuustossa 13.05.2013.
KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS
Salpausselänkatu 22
Vaihde 0295 029 000
PL 1041, 45101 Kotka
www.ely-keskus.fi/kaakkois-suomi
2. HENKILÖPIIRI
Kotoutumislain luvussa 6 mainittujen korvausten piiriin kuuluvat kotoutumislain
2 §:n 2 ja 3 momentin mukaiset henkilöt.
Vastaanoton järjestäminen ja kuntaan sijoitettavat pakolaiset
Kaupunki varautuu järjestämään kotoutumista edistävät palvelut ja toimenpiteet
kotoutumislain 2 §:n 2 ja 3 momentin mukaisille, kuntaan osoitetuille ja sijoittuneille henkilöille.i
Kaupunki päättää vuosittain pakolaisten vastaanottokiintiöistä.
Pakolaiskiintiöllä tarkoitetaan ELY-keskuksen kuntaan osoittamia kiintiöpakolaisia.
ELY-keskuksen ja kaupungin välillä käydään tarpeen mukaan keskusteluja
maahanmuuttotilanteesta.
3. KUSTANNUSTEN KORVAAMINEN
ELY-keskus korvaa kaupungille kotoutumislain 2 §:n 2 ja 3 momentin mukaisista
henkilöistä aiheutuneet lain 6 luvun mukaiset kustannukset valtion talousarvion
rajoissa kotoutumislain 44 §:n, valtioneuvoston asetuksen 1393/2011 1§:n ja
tämän sopimuksen nojalla.
3.1 Laskennalliset korvaukset
Laskennallisen korvauksen määrästä säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Laskennallinen korvaus ajalta 1.9.2011 – 31.12.2011
Kotoutumislain 45 §:n nojalla kaupungille maksetaan valtion varoista
laskennallista korvausta lain 2 §:n 2 ja 3 mukaisten henkilöiden kotoutumista
tukevan toiminnan järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin neljän vuoden ajan
44 §:n 3 tai 4 momentissa säädetystä ajankohdasta lukien.
Laskennallinen korvaus 1.1.2012 alkaen
Kotoutumislain 45 §:n (1313/2011) nojalla kaupungille maksetaan valtion varoista
laskennallista korvausta lain 2 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetun henkilön
ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan
järjestämisestä. Korvausta maksetaan kolmen vuoden ajan 44§:n 3 tai 4
momentin säädetystä ajankohdasta. Ulkomaalaislain 90 §:ssä tarkoitetussa
pakolaiskiintiössä Suomeen otetusta henkilöstä sekä tämän perheenjäsenestä tai
muusta omaisesta, joilla on ollut perheside ennen Suomeen tuloa, korvausta
maksetaan kuitenkin neljän vuoden ajalta.
3.2 Todellisten kustannusten mukaan korvattavat kustannukset
Korvaus kaupungin maksamasta kotoutumistuesta ja toimeentulotuesta
Kaupungille korvataan kotoutumislain 2 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetulle
henkilölle maksetusta kotoutumislain 19 §:n mukaisesta kotoutumistuesta ja
toimeentulotuesta annetun lain mukaisesta toimeentulotuesta aiheutuneet
kustannukset enintään kolmen vuoden ajalta.
Korvaus tulkitsemisen järjestämisestä
Kaupungille korvataan kotoutumislain 2 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetuille
henkilöille järjestetystä tulkitsemisesta aiheutuneet kustannukset.
Korvaus erityiskustannuksista
Kaupungille korvataan kotoutumislain 2 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen
henkilöiden sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksina lain 49 §:n nojalla:
1) ilman huoltajaa olevan alaikäisen sijoittamisesta kotoutumislain 28 §:n
mukaiseen perheryhmäkotiin tai muuhun asuinyksikköön sekä perhehoidosta,
asumisen tukipalveluista ja muista lastensuojelun palveluihin rinnastettavista
toimenpiteistä kunnalle aiheutuvat kustannukset siihen saakka kunnes nuori
täyttää 21 vuotta;
2) vamman tai sairauden edellyttämän pitkäaikaisen sosiaali- ja terveydenhuollon
järjestämisestä kunnalle aiheutuvat huomattavat kustannukset, jos henkilö on
ollut huollon tai hoidon tarpeessa Suomeen saapuessaan enintään kymmenen
vuoden ajalta; sekä
3) erityisistä syistä muut kunnalle aiheutuneet kustannukset enintään kymmenen
vuoden ajalta.
Lisäksi kaupungille voidaan korvata lain 53 §:n nojalla ihmiskaupan uhrille tämän
asemasta johtuvien erityistarpeiden vuoksi järjestettävästä toimenpiteestä ja
palvelusta, jotka liittyvät henkilön turvallisuuden takaamiseen sekä muuhun
uhriasemaan liittyvään erityistarpeeseen.
4. MENETTELY KORVAUSASIOISSA
Korvausajan alkaminen ja päättyminen
Korvausta maksetaan siitä alkaen, kun henkilölle, jonka kunnassa asumisen
perusteella korvaus maksetaan, on rekisteröity ensimmäinen kotikunta
väestötietojärjestelmään.
Jos henkilöllä, jonka kunnassa asumisen perusteella korvaus maksetaan, ei ole
oleskelulupaa maahan tulleessaan, eikä hän voi oleskeluluvan saatuaan saada
kotikuntalain (201/1994) mukaista kotikuntaan, korvausta maksetaan siitä alkaen,
kun hänelle on myönnetty oleskelulupa.
Mikäli
henkilö
ennen
ELY-keskuksen
kaupungille
kohdistamassa
korvauspäätöksessä määritettyä enimmäisaikaa saa Suomen kansalaisuuden,
korvataan kustannukset kotoutumislain mukaisesti sen vuorokauden loppuun,
jolloin henkilö ei ole Suomen kansalainen.
Korvauksen maksaminen
Kaupungin on haettava kotoutumislain 6 luvussa ja tämän sopimuksen kohdassa
3 tarkoitettua korvausta ELY -keskukselle osoitetulla hakemuksella viimeistään
kahden vuoden kuluttua sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana
tapahtuneesta toiminnasta korvausta haetaan.
ELY-keskus maksaa korvaukset kaupungille hakemuksen ja kustannusten
korvaamista koskevan sopimuksen perusteella. Kotoutumislain mukaisten
kustannusten korvaamista koskeva ohje samoin kuin sopimus- ja
hakemusmenettelyssä käytettävät lomakkeet ovat sopimuksen liitteenä.
ELY-keskuksella tulee olla mahdollisuus tarkastaa korvattavat kustannukset
paikan päällä tai pistokokein.
Maksetun korvauksen palautusvelvollisuus
ELY-keskus voi kotoutumislain 55 §:n nojalla määrätä kaupungin palauttamaan
valtion maksaman korvauksen tai osan siitä, jos korvauksen suorittamista varten
on annettu virheellisiä tai erehdyttäviä tietoja tai jos muutoin käy selville, että
korvaus on suoritettu perusteettomasti.
Palautettavalle määrälle on suoritettava korkolain (340/2002) 4 §:n 1 momentin
mukaan määräytyvän korkokannan suuruinen viivästyskorko. ELY-keskuksen
päätös kunnalle perusteettomasti maksetun korvauksen palauttamisesta on
tehtävä
viimeistään
viidentenä
kalenterivuonna
sen
toimintavuoden
päättymisestä, jolta korvaus on maksettu.
Korvausten muutoksenhaku
Kotoutumislain 6 lukuun perustuviin päätöksiin saa hakea muutosta valittamalla
hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
Tiedonsaantioikeus
Työ- ja elinkeinoministeriöllä, aluehallintovirastolla, ELY -keskuksella, työ- ja
elinkeinotoimistolla, kunnan viranomaisella sekä Kansaneläkelaitoksella on
oikeus kotoutumislain 87 §:n (1251/2011) mukaan saada maksutta ja
salassapitosäännösten
estämättä
tämän
sopimuksen
toteuttamiseksi
välttämättömät tiedot toisiltaan, Maahanmuuttovirastolta, vastaanottoja
järjestelykeskukselta, kotoutumista tukevien toimenpiteiden ja palvelujen
tuottajalta sekä ilman huoltajaa olevalle lapselle määrätyltä edustajalta.
5. VOIMAANTULO, SOVELTAMINEN JA IRTISANOMINEN
Tämä sopimus tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2014.
Tämä sopimus liitteineen korvaa Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen ja Kotkan kaupungin välillä 4.1.2000 tehdyn sopimuksen pakolaisten
vastaanottamisesta.
Tätä sopimusta sovelletaan sopimuksen voimaantulopäivän jälkeen syntyneiden
kustannusten korvaamiseksi kunnalle. Ennen 1. syyskuuta 2011 syntyneet
kustannukset korvataan ajankohtana voimassa olleen sopimuksen ja lainsäädännön no 45 §:n nojalla.
Sopimus on voimassa siihen saakka kun kotouttamisohjelma on voimassa.
Jos tämä sopimus irtisanotaan, se päättyy 12 kuukauden kuluttua irtisanomispäivästä.
Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin
sopijapuolelle.
Kotkassa _________kuun ____ päivänä 2013
Kotkan kaupunki
__________________
__________________________
Kouvolassa _______ kuun ____ päivänä 2013
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
__________________
Satu Mäkelä
Johtaja
i
__________________________
Merja Mattila
Ryhmän päällikkö
Kuntaan osoitetuilla tarkoitetaan kiintiöpakolaisten tai oleskeluluvan saaneiden kuntapaikkoja. Sijoittuneilla
henkilöillä tarkoitetaan itsenäisesti kuntaan muuttavia pakolaisen henkilöpiiriin kuuluvia.
§ 163, SOTELA 11.12.2013 17:00
SOTE: 1471/2010
Lapsen ääni / Lapsen paras Etelä-Kymenlaaksossa 2011—2013 jatkohankkeen loppuraportti
Sotela 11.12.2013
Valmistelijat: Sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh. 234 5231
Hyvinvointineuvolan johtaja Hannele Pajanen, puh. 234 7278
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 25.11.2010 kokouksessaan osallistua
Lapsen ääni / Lapsen paras Etelä-Kymenlaaksossa hankkeeseen ajalle
1.10.2011—31.10.2013. Hanke oli jatkoa Lapsen ääni/Etelä-Kymenlaakson
perhepalveluverkosto 2009—2011 hankkeelle, joka kuului osaksi valtakunnallista sosiaali- ja terveysministeriön KASTE-kehittämisohjelmaa.
Kansallisen kehittämisohjelman (KASTE) tavoitteena vuosille 2008—2011 oli
lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä, lisätä terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta, saatavuutta ja kaventaa alueellisia eroja. LAPSEN ÄÄNI/Etelä-Kymenlaakson perhepalveluverkosto –
osahankeen (1.3.2009—31.10.2011) tavoitteena oli luoda selkeitä toimintaperiaatteita sekä joustavia toiminta- ja yhteistyömalleja lasten ja nuorten parissa
työskentelevien toimijoiden kesken sekä kehittää varhaisen tuen ja osallisuuden toimintamalleja peruspalveluissa.
Kuntien näkökulmasta hankkeen keskeisimpiä tuotoksia ovat monitoimijaisen
perhevalmennuksen sekä ennaltaehkäisevän perhetyön mallinnus sekä yhteistyökäytänteiden kehittäminen ja mallintaminen neuvolan ja varhaiskasvatuksen välillä 4-vuotiaan lapsen laajan terveystarkastuksen toteuttamisessa.
Lisäksi seudullisesti mallinnettiin oppilaskuntatoimintaa ja tästä työstä laadittiin Oppilaskuntatoiminnan opas Etelä-Kymenlaaksoon. Varhaiskasvatuksen
kehittämisverkoston työ kohdentui varhaiskasvatuksen sisällölliseen kehittämiseen; varhaisen tuen ja osallistavan työotteen vahvistamiseen.
Lapsen ääni / Lapsen paras Etelä-Kymenlaaksossa jatkohankkeen
(1.10.2011—31.10.2013) aikana keskityttiin kouluikäisten lasten, nuorten ja
heidän perheidensä varhaisen tuen ja osallisuutta lisäävien toimintamallien
kehittämiseen. Hanke toteutettiin hyvinvointineuvolan, opetustoimen ja terveystoimen yhteistyönä. Lisäksi hankkeen tarkoituksena oli vahvistaa toimijoiden välistä laaja-alaista yhteistyötä sekä yhteisesti tehtävää asiakkaan tarpeet
huomioivaa työtapaa. Hankkeen keskeisimpiä tuotoksia ovat laajoista terveystarkastuksista kootun luokkakohtaisen yhteenvedon kokoaminen yhteisöllisen
oppilashuollon välineeksi -toimintamalli sekä käsikirja Voimaa vanhemmuuteen - vaihtoehtoja vanhempainiltojen toteutukseen.
Lapsen ääni -jatkohankkeen kokonaiskustannukset olivat 269 181 euroa, josta valtionosuuteen oikeuttavaa kustannusta 224 675 €. Kotkan maksuosuus
on 38 787 €.
Lapsen paras Etelä-Kymenlaaksossa 2011—2013 toimintaan osallistuivat
Kotkan, Haminan, Virolahti-Miehikkälän sekä Pyhtään edustajat. Hanketta
hallinnoi Kotkan sosiaalitoimi.
Lapsen ääni/Etelä-Kymenlaakson perhepalveluverkoston loppuraportti löytyy
osoitteesta www.kotka.fi/hyvinvointineuvola
./.
Lapsen ääni/Etelä-Kymenlaakson perhepalveluverkoston loppuraportti jaetaan lautakunnan jäsenille erillisenä liitteenä.
Esittelijä:
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä Lapsen paras EteläKymenlaaksossa 2011—2013 loppuraportin tiedoksi.
§ 163, SOTELA 11.12.2013 17:00
SOTE: 1471/2010
§ 163, SOTELA 11.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Lapsen paras loppuraportti
LAPSEN
ÄÄNI
LAPSEN PARAS ETELÄKYMENLAAKSOSSA 2011 - 2013
Loppuraportti | Tiina Palviainen 2013
2
SISÄLLYS
1 JOHDANTO ............................................................................................................... 4
2 LAPSEN PARAS ETELÄ-KYMENLAAKSOSSA HANKKEEN TAVOITTEET,
OSALLISTUJAT, TUOTOKSET JA KÄYTETYT RESURSSIT....................................... 5
2.1 Tavoitteet ............................................................................................................ 5
2.2 Hankkeen kehittämistyöhön osallistuneet ............................................................ 6
2.3 Tuotokset ............................................................................................................ 7
2.4 Käytetyt resurssit ................................................................................................. 8
3 LAPSEN PARAS ETELÄ-KYMENLAAKSOSSA HANKKEEN TOIMINTA .................. 8
3.1 Laajoista terveystarkastuksista koottu luokkakohtainen yhteenveto yhteisöllisen
oppilashuollon välineenä ........................................................................................... 9
3.1.1 5-luokan oppilaan laajan terveystarkastuksen sekä luokkakohtaiseen
yhteenveto - prosessiin liittyvät lomakkeet ........................................................... 10
3.1.2 Polku yksittäisistä terveystapaamisista luokan oppilaiden hyvinvointia
kuvaavaksi yhteenvedoksi ................................................................................... 10
3.1.4 Toimijoiden kokemuksia luokkakohtaisen yhteenvedon kokoamisesta ja
hyödyntämisestä .................................................................................................. 13
3.2. Voimaa vanhemmuuteen - vaihtoehtoja vanhempainiltojen toteutukseen ......... 13
3.2.1 Fokusryhmähaastattelu vanhemmille .......................................................... 14
3.2.2 Palaute vanhempainilloista ......................................................................... 15
3.3 Vastaamo - palvelu osana 8-luokkalaisten laajaa terveystarkastusta................. 16
3.4 Vahvuudet ja vaikeudet -kysely osana esiopetussuunnitelmaa ja kouluun
siirtymisen nivelvaihetta .......................................................................................... 17
3.5 Koulutukselliset interventiot ............................................................................... 18
4 KEHITTÄMISTYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTA ........................................ 19
4.1 Tulokset asukkaiden näkökulmasta ................................................................... 19
4.2 Tulokset kuntien näkökulmasta ......................................................................... 19
Liitteet
3
1 JOHDANTO
Lapsen ääni/ Lapsen paras Etelä-Kymenlaaksossa 2011–2013 on jatkoa Lapsen ääni/
Etelä-Kymenlaakson perhepalveluverkosto 2009–2011 hankkeelle. Hanke on osa valtakunnallista sosiaali- ja terveysministeriön KASTE- kehittämisohjelmaa, jonka tavoitteena on lisätä kuntalaisten osallisuutta, hyvinvointia ja terveyttä sekä vähentää syrjäytymistä ja kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Lisäksi ohjelmalla pyritään parantamaan palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja saatavuutta sekä tasaamaan palveluiden
alueellisia eroja. Etelä-Suomen alueella lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin
kehittämistyö toteutuu Lapsen ääni – kehittämisohjelman kautta. Kehittämisohjelman
päätavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen.
Etelä-Kymenlaakson alueella kehittämistoiminta on vuosina 2011–2013 painottunut
kouluikäisten lasten ja heidän perheiden varhaisen tuen ja osallisuutta lisäävien toimintamallien kehittämiseen. Lisäksi hankkeen tarkoituksena on ollut edelleen vahvistaa
toimijoiden välistä laaja-alaista yhteistyötä sekä yhteisesti tehtävää, asiakkaan tarpeet
huomioivaa työtapaa.
”Lapsen ääni ei kuulu,
jos aikuiset koko ajan PuhuU!”
4
2 LAPSEN PARAS ETELÄ-KYMENLAAKSOSSA HANKKEEN TAVOITTEET, OSALLISTUJAT, TUOTOKSET JA
KÄYTETYT RESURSSIT
2.1 Tavoitteet
Lapsen ääni/ Lapsen paras Etelä-kymenlaaksossa hankkeen tavoitteena on lasten,
nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen. Osatavoitteena on 1)
hyvien työkäytäntöjen kehittäminen kouluikäisten lasten, nuorten ja perheiden varhaiseksi tukemiseksi, 2) ammattilaisten osaamisen ja asiantuntijuuden kehittäminen
kumppanuudeksi, 3) tutkimus- ja arviointitiedonkeruu sekä 4) kumppanuuden sekä
yhteisen työn toteutuminen ja vahvistuminen perhepalveluverkostossa. tavoitteet ovat
yhteneväiset Etelä-Suomen Lapsen ääni kehittämisohjelman tavoitteiden kanssa.
Kuvio 1. Lapsen paras Etelä-Kymenlaaksossa hankkeen tavoitteet.
Kumppanuuden sekä
yhteisen työn
toteutuminen ja
vahvistuminen
perhepalveluverkostos
sa
Tutkimus- ja arviointitiedonkeruu
Lasten, nuorten
ja perheiden
hyvinvoinnin ja
osallisuuden
edistäminen
Hyvien työkäytäntöjen
kehittäminen
kouluikäisten lasten,
nuorten ja perheiden
varhaiseksi
tukemiseksi
Ammattilaisten
osaamisen ja
asiantuntijuuden
kehittäminen
kumppanuudeksi
Tavoitteena oli luoda käytäntö, jossa terveydenhuoltolain mukaisia laajoja terveystarkastuksia ja luokkakohtaisia yhteenvetoja hyödynnetään koulun yhteisöllisen oppilashuollon välineenä sekä oppilaiden koulunkäynnin ja hyvinvoinnin tukemisessa.
5
Lisäksi tavoitteena oli vahvistaa kodin ja koulun välistä kasvatuskumppanuutta sekä
vanhempien välistä yhteistyötä kehittämällä toiminnallisia ja dialogisilla vanhempain- ja
luokkailtamalleja.
Hankkeessa myös selvitettiin ja pilotoitiin sähköisen Vastaamo- palvelun käyttömahdollisuutta nuoren hyvinvoinnin tukemisessa.
2.2 Hankkeen kehittämistyöhön osallistuneet
Lapsen paras Etelä-Kymenlaaksossa hankkeessa olivat mukana Kotkan (hallinnointi)
ja Haminan kaupungit sekä Miehikkälän, Pyhtään ja Virojoen kunnat. Hankkeen toteutumisesta vastasi johtoryhmä yhdessä hankkeen työntekijöiden kanssa.
Hankkeen johtoryhmään kuului edustus kustakin hankkeen toimintaan osallistuvasta
kunnasta. Johtoryhmä kokoontui hankekaudella seitsemän kertaa.
Taulukko 1. Lapsen paras Etelä-Kymenlaaksossa hankkeen johtoryhmä 2011 - 2013.
Johtoryhmän jäsen
Puh.joht. Johtava sosiaalityöntekijä
Satu Ellonen, Kotka
Sosiaali- ja terveysjohtaja
Terttu Franssila, Pyhtää 31.7.2012
asti. Timo Hokkanen 1.8.2012 alk.
Sosiaali- ja terveysjohtaja
Marjo Seuri, Miehikkälä
Perhepalvelujohtaja
Tytti Kaisla, Hamina
Erityisen tuen koordinaattori
Hannele Ylinen, Kotka
Hyvinvointineuvolan johtaja
Hannele Pajanen, Kotka
Opetuspäällikkö
Anne Rosendal, Hamina
Varajäsen
Sivistystoimenjohtaja
Tiina Rosberg, Pyhtää (31.12.12
asti)
Auli Hyttinen, Virolahti
Sosiaalityön päällikkö
Merja Niemelä, Hamina
Vs. avohuollon vastaava terveydenhoitaja Minna Haaja
Opetustoimenjohtaja
Eija Vulkko, Kotka
Vastaava terveydenhoitaja
Salla Kärki, Kotka
Eeva Päiviö, Hamina
Kehittämistyötä on toteutettu yhdessä perhepalveluverkoston työntekijöiden kanssa.
Työntekijät ovat olleet mukana toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.
Syksyn 2012 aikana kehitettyjen työmallien pilotoimiseksi kehittämistyöstä vastaavien
työntekijöiden työpanosta siirrettiin hankkeelle. Perus- ja hanketyöntekijöiden yhteisellä
suunnittelulla ja toiminnalla on pyritty varmistamaan se, että toimijat sitoutuvat uusiin
toimintamalleihin ja yhdessä kehitetyt toiminnot jäävät pysyviksi käytännöiksi hankkeen
päätyttyä. Kehittäminen, toteuttaminen sekä juurruttaminen toteutuvat näin rinnakkain.
Keskeisimpiä toimijoita ja yhteistyökumppaneita olivat terveydenhoitajat, opettajat sekä
kuraattorit.
6
Taulukko 2. Kehittämistyössä aktiivisesti mukana olleet työntekijät.
Pilotti
Luokkakohtainen yhteenveto yhteisöllisen oppilashuollon välineenä
Vastaamo -palvelu osana 8luokkalaisten laajaa terveystarkastusta
Vahvuudet ja vaikeudet -kysely osana esiopetussuunnitelmaa ja kouluun siirtymisen nivelvaihetta
Yhteensä
Työntekijämäärä
59
13
8
80 työntekijää
Asiakkaat, lapset, nuoret ja perheet osallistuivat kehittämistyöhön lähinnä antamalla
palautetta kehitteillä olevasta palvelusta. Palautteet ohjasivat kehittämistyötä eteenpäin. Tämän lisäksi kehittämistyötä suuntaamaan toteutettiin fokusryhmähaastattelu
kuudelle pilottikoulun vanhempainyhdistykselle. Haastatteluihin osallistui 54 vanhempaa.
Taulukko 3. Osallistujamääriä
Pilotti
Luokkakohtainen yhteenveto yhteisöllisen oppilashuollon välineenä
Vastaamo -palvelu osana 8luokkalaisten laajaa terveystarkastusta
Vahvuudet ja vaikeudet -kysely osana
esiopetussuunnitelmaa ja kouluun siirtymisen nivelvaihetta
Vaihtoehtoja vanhempainiltoihin
luokkakohtaiseen yhteenvetoon
liittyvät illat
Vahvuutta vanhemmuuteen illat
Yhteensä
Asiakasmäärä
Yksikköjen määrä
262 oppilasta
10 koulua
934 oppilasta
13 koulua
66 esioppilaan
vanhempaa
3 esiopetusryhmää
77 oppilasta
200 vanhempaa
147 oppilasta
122 vanhempaa
1 808 asiakasta
3 päivähoitoyksikköä
19 luokkaa
48 yksikköä
2.3 Tuotokset
Kehittämistyön tuloksena syntyi materiaalia tukemaan kehitettyjen toimintamallien levittämistä ja juurruttamista. Alla on lyhyesti esitelty näitä tuotoksia, jotka löytyvät kokonaisuudessaan Etelä-Kymenlaakson perhepalveltuverkoston nettisivuilta
(https://sites.google.com/site/perhepalveluverkosto/home).
Laajoista terveystarkastuksista kootun luokkatasoisen yhteenvedon kokoaminen yhteisöllisen oppilashuollon välineeksi - kirjanen sisältää tarkat ohjeet terveydenhoitajalle, ja
luokanopettajalle luokkakohtaisen yhteenvedon kokoamiseksi ja käsittelemiseksi oppilashuoltoryhmässä. Lisäksi käsikirja sisältää käytössä olevat lomakkeet.
Voimaa vanhemmuuteen - vaihtoehtoja vanhempainiltojen toteutukseen käsikirja sisältää kuvauksen, ohjeistukset ja materiaalit hankeaikana toteutetuista toiminnallisista
vanhempain- ja luokkailloista.
7
2.4 Käytetyt resurssit
Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi EteläKymenlaakson alueelle Lapsen paras EteläKymenlaaksossa -kehittämishankkeen toteuttamiseen valtionavustusta 250 337 euroa. Hankkeen
arvioidut kokonaiskustannukset olivat 333 784 €.
Hankkeen
toteuttamisaika
oli
1.11.2011–
31.10.2013. Hankkeen toteutuneet kokonaiskustannukset selviävät loppuraportin painattamisen jälkeen.
Hankkeessa työskenteli projektipäällikkö Tiina Palviainen 1.11.2011–31.7.2013 sekä
projektityöntekijä Pia Salo 1.11.2011–31.7.2012.
Syksyllä 2012 hankkeen kehittämistyöstä kentällä vastuussa olevien perustyöntekijöiden työpanosta siirrettiin hankkeelle kehittämistyön vaatiman tarpeen mukaan (liite 1).
3 LAPSEN PARAS ETELÄ-KYMENLAAKSOSSA HANKKEEN TOIMINTA
Sekä ensimmäisellä että toisella hankekaudella tavoitteena on ollut syventää monitoimijaista työotetta, selkeyttää eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä vahvistaa yhtenäistä arvopohjaa perhepalveluverkoston toimijoiden keskuudessa. Tämä on ollut vahvasti
esillä kaikessa kehittämistyössä ja myös tuonut haasteita kehittämistyön toteuttamiseen. Yhdessä tekemisen kautta on onnistuttu kuitenkin luomaan ja löytämään uudenlaisia mahdollisuuksia, tapoja ja paikkoja, lapsen ja perheen kohtaamiseksi ja tukemiseksi.
Lapsen paras Etelä-Kymenlaaksossa 2011–2013 hankeen kehittämistoiminta keskittyi
pääsääntöisesti laajojen terveystarkastusten sekä siihen liittyvän luokkakohtaisen yhteenvedon yhteistyökäytäntöjen kehittämiseen terveydenhuollon ja opetustoimen toimijoiden välille. Hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin myös vaihtoehtoisia malleja toiminnallisten, dialogisten ja vanhemmuutta vahvistavien vanhempain- ja luokkailtojen toteutukseen.
Hankeaikana selvitettiin sähköisen Vastaamo -palvelun mahdollisuutta nuoren tukijana
osana 8. luokan laajaa terveystarkastusta sekä vahvuudet ja vaikeudet -menetelmän
mahdollisuutta osana esiopetussuunnitelmaa ja kouluun menevän lapsen hyvinvoinnin
turvaajana.
Lisäksi hanke oli mukana ensimmäisellä hankekaudella 2009-2011 kehitettyjen toimintamallien juurruttamis- levittämis-, sekä arviointityössä.
8
3.1 Laajoista terveystarkastuksista koottu luokkakohtainen yhteenveto yhteisöllisen oppilashuollon välineenä
Lapsen paras Etelä-Kymenlaaksossa hankkeen yhtenä tavoitteena oli luoda käytäntö,
jossa terveydenhuoltolain mukaisia laajoja terveystarkastuksia ja luokkakohtaisia yhteenvetoja hyödynnetään koulun yhteisöllisen oppilashuollon välineenä sekä oppilaiden
koulunkäynnin ja hyvinvoinnin tukemisessa.
Neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suunterveydenhuoltoa koskeva asetus (338/2011) säätää, että laajat terveystarkastukset
toteutetaan peruskouluikäisillä lapsilla 1. 5. ja 8. luokalla. Laajojen terveystarkastusten
tarkoituksena on yhdessä muodostaa käsitys lapsen, vanhempien ja koko perheen
terveys- ja hyvinvointitilanteesta. Tavoitteena on 1) vahvistaa lapsen, vanhempien ja
koko perheen voimavaroja, terveyttä ja hyvinvointia; 2) varhentaa perheen ja perheenjäsenten tuen tarpeen tunnistamista; 3) varmistaa tuen oikea-aikainen antaminen ja
järjestäminen perheille; 4) tehostaa syrjäytymisen ehkäisyä ja terveyserojen kaventumista. (Hakulinen-Viitanen & co. 2012,15.)
Yksilötason lisäksi laajoista terveystarkastuksista kertyvää anonyymia tietoa koko luokan hyvinvoinnista kerätään luokka- ja edelleen koulutasoisiksi yhteenvedoiksi. Nämä
yhteenvedot toimivat yhteisöllisen oppilashuollon työkaluina ja auttavat suuntaamaan
koulun ehkäisevää hyvinvointityötä. (Hakulinen-Viitanen & co. 2012, 82).
Hallituksen esityksessä eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi (30.11.2012)
todetaan, että laajoista terveystarkastuksista koottuja luokka- ja koulukohtaisia yhteenvetotietoja käytetään oppilashuoltosuunnitelmassa oppilashuollon kokonaistarpeen
arvioinnin tukena. (Luonnos oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi 30.11.2012).
Lapsen paras Etelä-Kymenlaaksossa hankkeen aikana 2011–2013 kehitimme ja pilotoimme Etelä-Kymenlaakson alueen kymmenellä pilottikoululla 5. luokan laajaan terveystarkastukseen liittyvää luokkakohtaisen yhteenvedon kokoamismallia. Alueellisessa
kehittämistyössä oli mukana pilottikoulujen 5. luokat, kouluterveydenhoitajat, kuraattorit
sekä luokanopettajat ja rehtorit. Kehittämistyössä tukea saimme ja yhteistyötä teimme
myös THL:n asiantuntijoiden kanssa.
Luokkakohtainen yhteenveto sisältää sekä luokanopettajan että terveydenhoitajan näkemyksen luokan oppilaiden hyvinvoinnista.
Luokanopettajan osuus on luokkakohtainen ja sisältää luokanopettajan näkemyksen
luokasta. Tieto kerätään luokanopettajalta lomakkeella. Lomake sisältää seuraavat
aihealueet: luokan rakenne (oppilasmäärä, tytöt/ pojat, tuen tarpeessa olevia), sosiaaliset suhteet ja ryhmän toiminta, luokan työskentelyilmapiiri, kiusaaminen, oppilaiden
osallisuus luokassa.
Terveydenhoitajan osalta yhteenveto kootaan palapalalta terveystarkastuksissa. Terveydenhoitaja kokoaa yhteenvetoon seuraavaa anonyymia tietoa oppilaista: terveystottumukset (paino-pituussuhde, uni, liikunta, ruutuaika, kouluruokailu), vanhemmuus,
yhteistyö kodin ja koulun välillä, mieliala koulussa ja kotona, kiusaaminen, luokan ilmapiiri ja työrauha. Oppilaan ja vanhemman esitietolomakkeet sisältävät myös nämä yhteenvetoon koottavat lasten ja vanhempien hyvinvointia kuvaavat asiat.
9
3.1.1 5-luokan oppilaan laajan terveystarkastuksen sekä luokkakohtaiseen
yhteenveto - prosessiin liittyvät lomakkeet
a) Yhtenäinen kutsu oppilaan laajaan terveystarkastukseen koettiin tärkeäksi. Kutsut
toimitettiin perheille joko kirjeitse tai oppilaan välityksellä. Kutsukirjeen lisäksi jotkut
terveydenhoitajat soittivat vanhemmille ja kutsuivat heidät terveystarkastukseen.
b) Vanhempien esitietolomake on THL:n kehittämä ja alueella pilotoitu esitietolomake
terveystarkastukseen.
c) Oppilaiden esitietolomake oli pilottiaikana alueella yhtenäinen vain psykososiaalisen terveydentilan selvittämisen osalta. Pilotoinnin jälkeen käyttöön otetaan THL.n
kehittämä esitietolomake oppilaille. Tuleva lomake sisältää osioita alueella kehitetystä oppilaan lomakkeesta.
d) Laajaan terveystarkastukseen perustuva luokkakohtainen yhteenveto
– lomake on luokkakohtainen ja sisältää luokanopettajan näkemyksen luokasta ja
lisäksi lomaketta käytetään, kun yhteenvetoa käsitellään terveystarkastusten jälkeen oppilashuoltoryhmässä. Oppilashuoltotyhmässä sovitut toimenpiteet kirjataan
lomakkeeseen. Lomake arkistoidaan oppilashuollon arkistoon.
e) Terveydenhoitajan lomake luokkayhteenvedon kokoamiseksi (terveystottumukset,
vanhemmuus, yhteistyö kodin ja koulun välillä, oppilaiden mieliala koulussa/ kotona, kiusaaminen, luokan ilmapiiri ja työrauha).
f) Lisäksi käytössä on oppilashuoltoryhmä käsittelyn jälkeen koteihin toimitettava
luokkakohtainen yhteenveto.
3.1.2 Polku yksittäisistä terveystapaamisista luokan oppilaiden hyvinvointia kuvaavaksi yhteenvedoksi
Ennen terveystarkastuksia:
1. Lukuvuoden ensimmäisessä oppilashuoltoryhmässä terveydenhoitaja tiedottaa
lukuvuoden aikana toteutettavista laajoista terveystarkastuksista, luokkakohtaisista yhteenvedoista sekä niiden aikatauluista.
2. Terveydenhoitaja tiedottaa prosessista luokanopettajaa ja sopii opettajan kanssa laajoihin terveystarkastuksiin liittyvän oppitunnin ajankohdan.
3. Sovitulla oppitunnilla terveydenhoitaja jakaa oppilaille kotiin toimitettavaksi kutsun laajan terveystarkastukseen, vanhempien esitietolomakkeen sekä suljettavan kirjekuoren, jossa vanhemmat palauttavat lomakkeet terveydenhoitajalle.
4. Oppitunnilla oppilaat täyttävät terveydenhoitajan opastuksella oppilaiden esitietolomakkeen. Terveydenhoitaja kerää oppilaiden esitietolomakkeet itselleen.
5. Terveydenhoitaja antaa luokanopettajalle lomakkeen luokkakohtaisen yhteenvedon kokoamiseksi. Opettaja voi täyttää oman osuutensa lomakkeesta terveydenhoitajan oppitunnin aikana. Lomake palautetaan terveydenhoitajalle kuitenkin ennen terveystarkastusten alkua.
6. Vanhemmat palauttavat esitietolomakkeen sekä kutsun mukana ollen lupakyselyn suljetussa kirjekuoressa koululle ennen terveystarkastuksen alkua.
7. Terveydenhoitaja ja koululääkäri tutustuvat lapsen ja vanhemman esitietolomakkeisiin ennen terveystarkastuksia. Näin hänellä on jo ennakkotieto, mihin
asioihin kunkin lapsen ja perheen kohdalla kannattaa keskittyä.
8. Terveydenhoitaja ja luokanopettaja keskustelevat opettajan näkemyksestä luokasta. Lisäksi he voivat vanhempien kirjallisella luvalla keskustella oppilaskohtaisesti oppilaiden selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa. Oppilaan koulussa selviytymisellä tarkoitetaan hänen vahvuuksiaan ja vaikeuksiaan oppimisessa, koulunkäynnissä ja toverisuhteissa. Tiedonsiirtoa varten tarvitaan vanhemmilta kirjallinen suostumus, joka on siis kutsun liitteenä. Yhden huoltajan suostumus arvion antamiseen on riittävä.
10
Terveystarkastuksen jälkeen:
1. Jokaisen oppilaan terveystarkastuksen jälkeen, terveydenhoitaja kokoaa sovitut
asiat (mittarit) luokkatasoisen yhteenvedon koontilomakkeeseen. Yhteenvedossa seurattavaksi sovitut asiat (mittarit) löytyvät vanhemman tai lapsen esitietolomakkeesta.
2. Kun koko luokan oppilaiden laajat terveystarkastukset on tehty ja sovitut asiat
koottu koontilomakkeeseen, sopivat terveydenhoitaja ja rehtori ajankohdan, jolloin luokkakohtainen yhteenveto käsitellään oppilashuoltoryhmässä. Luokkakohtaiset tulokset raportoidaan prosenttimäärinä kaikista oppilaista.
3. Oppilashuoltoryhmässä luokanopettaja kertoo oman näkemyksensä luokan
toimivuudesta ryhmänä ja terveydenhoitaja esittelee yhteenvedon pohjalta
oman näkemyksensä luokan oppilaiden hyvinvoinnista.
4. Oppilashuoltoryhmässä sovitaan, miten yhteenvetoa hyödynnetään ehkäisevien
toimien luokkakohtaisessa suuntaamisessa sekä koulukohtaisessa oppilashuoltosuunnitelman laatimisessa.
5. Lisäksi oppilashuoltoryhmässä sovitaan, miten luokkakohtainen yhteenveto esitellään sekä oppilaille että oppilaiden vanhemmille. Koteihin toimitetaan kooste
luokkatasoisesta yhteenvedosta.
6. Suunnitelma luokan hyvinvoinnin edistämiseksi sekä yhteenvedon esittelyksi
oppilaille ja vanhemmille kirjataan ”Laajaan terveystarkastukseen perustuva
luokkakohtainen yhteenveto” – lomakkeeseen. Lomake sekä siihen liittyvä terveydenhoitajan koontilomake arkistoidaan oppilashuollon arkistoon
7. Suunnitelman hyödyntäminen ja toteuttaminen osana arkista koulutyötä.
11
Kuvio 2. Prosessi luokkayhteenvedon kokoamiseksi.
12
3.1.4 Toimijoiden kokemuksia luokkakohtaisen yhteenvedon kokoamisesta ja hyödyntämisestä
Terveydenhoitajalta kului koko luokan (n. 20 oppilasta) yhteenvedon kokoamiseen ja
käsittelyyn noin 2-3 tuntia.
Oppilashuoltoryhmälle luokkakohtaisen yhteenvedon koettiin antavan hyvää tietoa luokan tilanteesta ja toimivuudesta ryhmänä (erityisesti rehtorille ja kuraattorille). Työtekijöiden mielestä oli mielenkiintoista tarkastella asioita luokkakohtaisesti ja todeta, että
luokkien työskentelyilmapiiri ja työrauha ovat pääsääntöisesti hyviä ja lapset ovat sekä
kotona että koulussa hyvillä mielin. Pääsääntöisesti pilottiyksiköiden luokkakohtaiset
yhteenvedot olivat positiivisia. Tulevaisuudessa yhteenvetoja voidaan hyödyntää oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa.
Yhteenvedon käsittely oppilashuoltoryhmässä antoi toimijoille uutta näkemystä ja tietoa
erityisesti terveydenhoitajan työn sisällöstä. Lisäksi se lisäsi toimijoiden ymmärrystä
siitä, kuinka opettaja ja terveydenhoitaja voivat yhdessä jakaa asioita ja tukea lasta ja
perhettä. Pilottiyksiköiden terveydenhoitajat ja opettajat kokivat myös, että yhteenveto
toimi hyvänä alustusmateriaalina vanhempainilloissa ja luokkatyöskentelyssä.
Luokkakohtaisella yhteenvedolla voidaan koota koulu- ja kuntatasoista ikäluokkakohtaista hyvinvointitietoa. Tietoa voi hyödyntää koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman
tai kuntakohtaisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinnassa ja arvioinnissa. Hankeaikana kokosimme pilottikoulujen luokkakohtaiset yhteenvedot yhteen saaden näin tietoa alueen 230 viidesluokkalaisen lapsen ja perheen hyvinvoinnista (liite 2).
Yleisesti voidaan todeta, että otoksen lapset ja perheet voivat hyvin. Lapsilla oli kavereita ja he tunsivat olevansa ”aika usein iloisia ja hyvällä tuulella” sekä kotona että koulussa. Vanhemmat olivat tyytyväisiä kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön ja kokivat
saaneensa tarvittaessa tukea vanhemmuuteen. Koosteesta esiin nousseita asioita,
jotka huolestuttivat, olivat koulukiusaaminen ja lasten ylipaino. Koulukiusaamista oli
kokenut 13 % lapsista ja yli 20 % lapsista oli sitä mieltä että heidän luokalla esiintyi
kiusaamista. Ylipainoisia lapsia oli 14,5 %.
Luokkakohtaisen yhteenvedon kokoamiseen liittyvä tarkempi ohjeistus sekä lomakkeet löytyvät tulostettavassa muodossa Lapsen ääni / Lapsen paras EteläKymenlaaksossa hankkeen sivustoilta.
Linkki sivustolle on https://sites.google.com/site/perhepalveluverkosto/home
3.2. Voimaa vanhemmuuteen - vaihtoehtoja vanhempainiltojen
toteutukseen
Lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivien yhteisenä tehtävänä on edistää lasten,
nuorten ja perheiden hyvinvointia. Kun palveluja tuotetaan yhdessä eri toimijoiden ja
asukkaiden kanssa, opitaan ymmärtämään paremmin lasten, nuorten ja perheiden tilanteita.
Yleistä vanhemmuuden vahvistamista ei ole sellaisenaan kirjattu kenenkään toimijan
perustehtävään, mutta se liittyy oleellisesti monen toimijan työhön. Lasten ja nuorten
palveluita säätelevät lait tai ohjaavat asiakirjat velvoittavat toimijoita yhteistyöhön ja
kasvatuskumppanuuteen vanhempien kanssa. Tällaisia asiakirjoja ovat mm. perusopetuslaki ja perusopetuksen laatukriteerit, asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta, laki
13
ja asetus lasten päivähoidosta, varhaiskasvatussuunnitelman perusteet sekä lastensuojelulaki.
Hankeaikana toteutimme erilaisia vanhempain- ja luokkailtamalleja yhdessä terveydenhoitajien, opettajien ja kuraattoreiden kanssa. Kokemukset illoista sekä osallistuneilta että työntekijöiltä saadun palautteen mukaan oli kannustavaa. Osa illoista liittyi
kiinteästi laajoista terveystarkastuksista koottuun luokkakohtaiseen yhteenvetoon.
Keskeisenä tavoitteena jokaisessa vanhempain- tai luokkaillassa oli vertaistuen ja
keskustelun korostaminen. Vanhempia kannustetaan tutustumaan lastensa kavereiden vanhempiin sekä keskusteluun arjen asioista.
3.2.1 Fokusryhmähaastattelu vanhemmille
Syksyn 2012 aikana toteutettiin Lapsen ääni/ Lapsen paras Etelä-Kymenlaaksossa
hankkeen pilottiyksiköiden vanhempainyhdistyksille / toimikunnille suunnattuja fokusryhmähaastatteluja. Haastattelujen tarkoituksena oli selvittää vanhempien näkemyksiä
kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä. Haastatteluihin osallistui yhteensä 54 vanhempaa.
Haastattelukysymyksiä oli viisi:
1. Miten toivoisitte, että luokkakohtaisesta yhteenvedosta esiin nousseita asioita esitettäisiin vanhemmille ja lapsille? Käsiteltäisiin?
2. Hyvä vanhempainilta: millaiseen vanhempainiltaan osallistut mielelläsi? millaiseen
vanhempainiltaan et halua osallistua?
3. Mitä toiveita teillä on kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön?
4. Miten mielestänne kouluikäisen lapsen vanhemman vanhemmuutta voisi tukea?
5. Miten sosiaalista mediaa / nettiä voisi hyödyntää perheille suunnatuissa palveluissa?
1. Luokkayhteenveto
Kouluikäisten lasten laajojen terveystarkastusten yhteydessä kootaan luokkakohtainen
yhteenveto, joka kuvaa yhteisötasolla mm. luokan terveystottumuksia, ryhmän toimivuutta, oppilaiden mielialaa ja mielipidettä luokan työrauhasta ja ilmapiiristä.
Haastattelussa vanhemmat toivoivat, että yhteenvedossa esiin tulleita asioita käsiteltäisiin vanhempainillassa avoimesti keskustellen yhdessä opettajan, terveydenhoitajan ja
vanhempien kanssa. Lasten kanssa asioita voisi käsitellä esim. jollakin oppitunnilla tai
joidenkin haastateltavien mielestä myös yhteisessä vanhemmille ja oppilaille suunnatussa luokkaillassa. Tarvittaessa mukaan asiaa alustamaan voisi kutsua myös ulkopuolisia ”asiantuntijoita” kuten koulupsykologin. Vanhempien mukaan on tärkeää, että he
saavat jo kutsussa tiedon vanhempainillan sisällöstä. Lisäksi toivottiin, että luokkayhteenvedosta tulisi kirjallinen yhteenveto koteihin.
2. Hyvä vanhempainilta
Haastatteluissa nousi vahvasti esille, että vanhemmat osallistuvat mielellään luokkakohtaisiin vanhempainiltoihin, jossa on mahdollisuus tutustua toisiin vanhempiin ja keskustella erilaisista vanhemmuuteen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Vanhempainiltoihin toivottiinkin lisää keskustelua, vuorovaikutusta, toisiin vanhempiin ja opettajaan
tutustumista (erityisesti siirtymävaiheissa tärkeää!), toiminnallisuutta sekä vanhemmuuden vahvistamista.
14
Koko koulun vanhempainillat koettiin, muutamaa poikkeavaa mielipidettä lukuun ottamatta, melko turhauttavina. Vanhemmat toivoivat, että tiedotettavat asiat hoidettaisiin
tiedotteen kautta. Lisähaastetta koulun yhteisiin vanhempainiltoihin toi se, että usein
koulut toteuttavat vanhempainillat siten, että ensin on koko koulun yhteinen ja sitten
luokkakohtainen osuus; tämä järjestely on koettu hankalaksi, jos samassa koulussa on
useampi lapsi eri luokassa.
3. Toiveita kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön
Vanhemmat kokivat, että reissuvihot, kuukausikirjeet ja tiedotteet ovat hyvä yhteistyön
keino. Erityisesti toivottiin, että ko. viestitys tapahtuisi mahdollisimman paljon sähköpostin tai Wilman välityksellä.
Myös tässä kohdin tuotiin esille oman luokan osallistavat vanhempainillat sekä luokkakohtaiset muut tapahtumat hyvinä toimintamalleina.
Toivomuksena oli saada lisää opettajan, oppilaan ja vanhempien välisiä tapaamisia.
Muina hyvinä yhteistyönmuotoina mainittiin koulun toimintaillat sekä avoimet ovet.
Yleisesti vanhemmat toivoivat avoimuutta koulun ja kodin väliseen yhteistyöhön ja sitä,
että lasta koskevista tärkeistä asioista oltaisiin välittömästi yhteydessä vanhempiin;
yhdenkin illan ja yön odottelu koettiin vaikeana.
4. Kouluikäisen lapsen vanhemman vanhemmuuden tuki
Vanhemmuuden tukemisessa vertaistuki nousi tärkeimmäksi tekijäksi. Vanhemmuuden
tukijoina mainittiin perheen ”luonnolliset verkostot” sekä lasten luokkakavereiden ja
harrastusporukoiden vanhemmat. Haastattelujen aikana pohdittiin koulun mahdollisuutta vertaistuen mahdollistajana; luokan vanhempainillat koettiin tässäkin hyväksi toisiin
vanhempiin tutustumisen ja vertaistuen paikoiksi.
5. Sosiaalista median / netin hyödyntäminen perheille suunnatuissa palveluissa
a) Tiedottaminen
Toivottiin selkeyttä kunnan sivustoille esim. miten löytää apua kouluikäisen erilaisiin
vaikeuksiin. Linkit voisi löytyä etusivulta, eri ”kategorioiden” alta.
Hyvinä sivuina pidettiin ”Haminan yhteiset ympyrät” - sivustoa; ”hyvät, kattavat nettisivut, linkkejä paljon”. Yleisesti todettiin, että netin tietotulvasta on vaikea sanoa, mikä on
luotettavaa tietoa.
b) Keskustelut
Vanhempainyhdistyksillä on omia facebook -sivustoja. Ne on koettu hyvinä tiedonjaon
paikkoina. Toisaalta todettiin, että sosiaalisessa mediassa voi olla hankalaa esiintyä
omalla nimellä. Eräässä ryhmähaastattelussa ideoitiin vanhemmuutta tukevaa virtuaalikahvilaa.
c) Koulun ja kodin välinen yhteistyö
Wilma on koettu pääosin positiivisena. Lisäksi toivottiin, että reissuvihkoviestit tulisivat
sähköpostiin ja erilaiset kyselyt tehtäisiin nettikyselynä. Myös erilaiset koulutyöskentelyä kuvaavat blogit on koettu erinomaisina ja niitä toivottiin lisää.
3.2.2 Palaute vanhempainilloista
Hankekaudella vanhempain- tai luokkailtoja järjestettiin yhteensä 20. Iltoihin tai niihin liittyvään tuntityöskentelyyn osallistui yhteensä 546 henkilöä,
joista vanhempia oli 322 ja oppilaita 224. Vanhemmilta kerätyn palautteen (N=256) mukaan he
kokivat illat hyödyllisiksi (KA 4,3, asteikolla 1-5).
Avoimista vastauksista kävi ilmi, että vanhemmat
olivat kokeneet erityisen tärkeänä sen, että heillä
oli ollut mahdollisuus keskustella toisten vanhempien kanssa ja kuulla, että samojen arjen haasteidan parissa kaikki elävät. Lisäksi vanhemmat
15
toivoivat ja kokivat tärkeäksi, että myös jatkossa järjestettäisiin vanhempien välisen
keskustelun mahdollistavia vanhempainiltoja.
Vanhempien palautelomakkeista koottua:
”Kaikki vanhemmat painivat samojen ongelmien kanssa.”
”Vanhempien pitäisi kokoontua useammin ja keskustella yhteisistä pelisäänöistä.”
”Toivottavasti tämä malli jatkuu ja laajenee.”
Iltojen toteuttamisessa mukana olleet lapset kokivat mukana olon ja yhdessä tekemisen pääsääntöisesti ”kivaksi”.
Vanhempain- ja luokkailtojen mallit sekä niissä käytetty materiaali löytyy tulostettavassa muodossa Lapsen ääni / Lapsen paras Etelä-Kymenlaaksossa hankkeen
sivustoilta.
Linkki sivustolle on https://sites.google.com/site/perhepalveluverkosto/home
3.3 Vastaamo - palvelu osana 8-luokkalaisten laajaa terveystarkastusta
Hankeen tavoitteena oli löytää, kehittää edelleen ja pilotoida erilaisia varhaisen tuen
keinoja lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukemiseen. Yhtenä pilotoinnin kohteena oli sähköisen Vastaamo- palvelun pilotointi osana 8. luokkalaisten laajaa terveystarkastusta.
Vastaamo- palvelu mahdollistaa verkossa tapahtuvat keskustelut Väestöliiton asiantuntijoiden ja kuntalaisten välillä.
Lukuvuonna 2012–2013 8- luokan laajan terveystarkastuksen yhteydessä alueen nuorille jaettiin Vastaamo- palveluseteli. Palveluseteli sisältää palveluavaimen, jonka avulla voi kysyä Väestöliiton asiantuntijalta mieltään askarruttavista asioista internetin kautta osoitteessa www.vastaamo.fi. Kysymysten aiheet voivat liittyä esimerkiksi kaverisuhteisiin, mielialoihin, tunteisiin, seksuaalisuuteen tai muuhun henkilökohtaiseen hyvinvointiin. Seteli oikeuttaa viiteen kysymykseen/viestiin ja viiteen vastaukseen. Vastaajina
toimivat Väestöliiton asiantuntijat. Kysyjän henkilöllisyys ei tule missään vaiheessa kenenkään tietoon.
Palvelusetelit annettiin kaikille alueen 8. luokan oppilaille
laajan terveystarkastuksen yhteydessä terveydenhoitajan
toimesta. Vanhemmille lähetettiin kotiin myös tiedote asiasta. Pilotoinnissa oli mukana 13 koulua, 934 oppilasta
sekä 13 terveydenhoitajaa. Pilotoinnin tavoitteena on selvittää Vastaamo -palvelun mahdollisuutta nuoren psykososiaalisen hyvinvoinnin tukijana osana 8. luokkalaisen laajaa terveystarkastusta.
Pilotointi käynnistyi elokuussa 2012 ja seteleiden jako päättyi 30.4.2013.
Koska tiedottaminen palvelun käyttömahdollisuudesta on sähköisten palvelujen kohdalla erityisen tärkeää, panostettiin palvelusta tiedottamiseen. Palvelusetelin jaon yhteydessä oppilaille annettiin saatekirje ja myös vanhemmille lähetettiin kotiin tiedote asiasta. Mukana tiedottamisessa sekä asian esillä pitämisessä oli terveydenhoitajien lisäksi
terveystiedonopettajat sekä kuraattorit. Mahdollisuudesta tiedotettiin vanhempainilloissa, julisteet olivat esillä koulun seinällä, terveydenhoitajan infotunnilla tai terveystiedontunnilla käytiin yhdessä katsomassa, mistä palvelu löytyy ja kuinka sinne kirjaudutaan.
Talven aikana terveydenhoitaja, kuraattorit ja terveystiedonopettajat muistuttelivat oppilaita palvelun käyttömahdollisuudesta.
16
Vastaamo -palvelun käyttö osana 8luokkalaisten laajaa terveystarkastusta
2012–2013
Kirjautumisten määrä
Keskustelun avauksen tehneiden
määrä
Määrä
%- osuus
153
39
15,3 %
3,9 %
Etelä-Kymenlaakson pilotissa 12.8.12–31.5.13 Vastaamo- palveluun kirjautuneiden
määrä oli 153, joka on 15,3 % jaettujen palveluavainten määrästä. Varsinaista keskustelumahdollisuutta käytti 3,9 % palveluavaimen saaneista. Syynä vähäiseen käyttöön
on todennäköisemmin se, että ohjaus palveluun palvelusetelillä on toimimaton nuorille
käyttäjille (unohtuu ja hukkuu helposti).
Palvelua käyttäneet ovat olleet tyytyväisiä palvelun laatuun (KA 4,1,asteikolla 1-5). Koko Etelä-Suomen alueella palvelua käyttäneiden nuorten kysymysten aiheet olivat seuraavia: seurustelu, seksuaaliterveys ja seksuaalinen kehitys, koulu- ja kaveriongelmat,
koulukiusaaminen, suhteet vanhempien ja perheen kanssa, psyykkiseen oireiluun kuten jännittyneisyyteen ja ahdistuneisuuteen liittyvät asiat, päihteiden käyttö, murrosiän
kehitykseen liittyvät kysymykset sekä tukevaisuuden pohdinnat.
Etelä-Kymenlaakson pilotissa kustannus oli noin 300 euroa keskustelua kohden. Johtoryhmän keskustelussa todettiin, että hinnoitteluperiaate (käyttämättömistäkin seteleistä
maksetaan) on kuntien näkökulmasta väärä ja tämä on esteenä palvelun käyttöönotolle. Hyödyllistä oli kuitenkin tehdä kokeilu hankkeen puitteissa ja saada tietoa kuinka
paljon ko. palvelua käytetään ja mitkä ovat kysymysten teemat.
3.4 Vahvuudet ja vaikeudet -kysely osana esiopetussuunnitelmaa ja kouluun siirtymisen nivelvaihetta
Terveydenhuoltoasetus velvoittaa laajaan yhteistyöhön lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Erityisiksi haastekohdiksi yhteistyölle ovat osoittautuneet ns. nivelvaiheet kuten
lapsen siirtyminen esikoulusta kouluun. Kotkassa on pilotoitu vuosina 2012 ja 2013
Vahvuudet ja vaikeudet – menetelmää lapsen psykososiaalisen hyvinvoinnin arvioinnissa.
Menetelmää pilotoitiin yhdessä esiopetusryhmässä keväällä 2012 sekä kolmessa esiopetusryhmissä talvella 2013. Pilotoinnissa oli mukana 66 esioppilasta ja heidän vanhempaa sekä kolme esiopettajaa ja terveydenhoitajaa sekä lääkäri. Pilotoinnin tarkoituksena oli siis selvittää, sopisiko vahvuudet ja vaikeudet – menetelmä osaksi esiopetussuunnitelmaa sekä voisiko se olla työvälineenä kouluun lähtevän lapsen hyvinvoinnin turvaamisessa.
Vahvuudet ja vaikeudet - menetelmä otettiin käyttöön osana esiopetussuunnitelmaa ja
siihen liittyvää kasvatuskeskustelua.
Käytännössä näin:
☺ Esiopettajat ja vanhemmat täyttävät vahvuudet ja vaikeudet -lomakkeet osana
esiopetussuunnitelmaa loka-helmikuussa.
☺ Esiopetuksessa käytävässä kasvatuskeskusteluissa on yhtenä osana Vahvuudet ja vaikeudet – lomakkeen esiin tuomat asiat.
☺ Mikäli huoli vahvuudet ja vaikeudet -lomakkeen kautta herää, kutsutaan vanhempien luvalla kasvatuskeskusteluun mukaan tuleva kouluterveydenhoitaja.
☺ Vanhempien, esiopettajien ja terveydenhoitajan yhteisellä keskustelulla etsitään
ratkaisua lapsen ja perheen tilanteeseen sekä tuetaan lasta ja perhettä eteenpäin.
17
Kokemukset menetelmän mahdollisuudesta olivat kannustavia. Esiopettajilta kerätyn
palautteen mukaan menetelmä selkeytti ja jäsensi lapsen tilannetta sekä antoi uuden
näkökulman ja uutta tietoa lapsesta. Lomake koettiin hyvänä pohjana vanhempien
kanssa käytävälle keskustelulle; sen avulla vaikeita asioita helppo käsitellä.
Lomake myös konkretisoi vanhemmille lapsen tilannetta ryhmässä. Vanhemmat kokivat lomakkeen pääsääntöisesti myönteisenä.
”...hyvä, että tällaisia asioita kysytään”
”... pisti miettimään..”
Esiopettajat ja terveydenhoitajat totesivat, että yhteisen keskustelun kautta ja yhteistyöllä tuki ja apu lapsille ja perheille löytyi helpommin. Jatkopolkuina olivat mm. terveydenhoitajan seurantakäynnit kesällä tai heti koulun alkaessa, perheohjaajan kotikäynti,
lääkärikäynti tai käynti puhe- tai toimintaterapiayksikössä. Menetelmän todettiin vahvistavan yhteistyötä esiopetuksen, neuvolan, koulun sekä kouluterveydenhuollon välillä
koulun aloitusvaiheessa.
Menetelmä tullaan ottamaan käyttöön portaittain koko Kotkan alueella.
3.5 Koulutukselliset interventiot
Hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi ja
uuden toimintamallin vaatiman osaamisen
vahvistamiseksi järjestettiin pilottikoulujen
työntekijöille kaksi koulutusta: Starttipäivä
sekä Hyvän mielen koulu -avaimia mielen
hyvinvointiin.
Toimintamallin levittämiseksi ja juurruttamiseksi projektityöntekijä piti lisäksi 17 info- tai
koulutustilaisuutta.
Lisäksi toimijoiden välisen yhteistyön syventämiseksi ja avoimen vuorovaikutuksen
tukemiseksi järjestettiin perhepalveluverkoston työntekijöille kolme kaksipäiväistä Ratkaisukeskeinen työote lapsen ja nuoren kohtaamisessa - koulutusta.
Hankeaikana järjestettyihin koulutuksiin ja osallistui yhteensä 170 perhepalveluverkoston työntekijää. Infotilaisuuksiin osallistui 132 työntekijää.
Taulukko 6. Lapsen paras Etelä-Kymenlaaksossa hankkeen järjestämät koulutukset, osallistujamäärät sekä kokonaiskeskiarvo osallistujien tyytyväisyydestä koulutukseen.
Koulutus
Kokonais- Osallistukeskiarvo
jamäärä
(1-5)
Starttipäivä: Yhdessä lapsen parhaaksi 24.3.2012
4,1
44
Hyvän mielen koulu -avaimia mielen hyvinvointiin 8. ja
15.11.2012, Suomen mielenterveysseura
Ratkaisukeskeinen työote lapsen ja nuoren kohtaamisessa,
11.2. ja 6.3., 15.2. ja 18.3 sekä 4.-5.6.2013. Kouluttaja Kirsi
Saukkola, KirsiConsulting
4,4
42
4,5
84
Yhteensä
170
18
4 KEHITTÄMISTYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTA
Lapsen ääni/ lapsen paras Etelä-kymenlaaksossa hankkeen arvioinnin keskeisempiä
kysymyksiä olivat asiakastasolla kokevatko lapset ja perheet tulleensa kuulluksi?
ja ovatko lapset ja perheet voineet osallistua palvelujen kehittämiseen?
Palvelurakenne tasolla arviointikysymyksinä olivat onko toimintamallit kehitetty, kuvattu
ja valmiita levitettäväksi? Ovatko työntekijät oppineet työmenetelmien käytön? Onko
moniammatillinen työote kehittynyt ja vankistunut?
4.1 Tulokset asukkaiden näkökulmasta
Luokka- tai vanhempainiltaan osallistuneilta vanhemmilta kysyttiin heidän subjektiivista
kokemustaan kuuluksi tulemisesta. Vanhemmilta kerätyn palautteen mukaan (N=256)
he kokivat, että heitä ja heidän mielipiteitään kuultiin hyvin. (KA 4,4 Likert -asteikolla 15). Kokonaisarvosanaksi vanhempain- tai luokkaillat saivat 4,3.
Kaste-ohjelman yksi tärkeä tavoite on ottaa asukkaat mukaan palveluiden suunnitteluja kehittämistyöhön. Lapsen paras Etelä-Kymenlaaksossa hanke on osallistanut vanhempia vanhempainiltojen sekä kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittämisessä fokusryhmähaastattelun sekä luokka- ja vanhempainiltaan osallistuneille suunnatun palautekyselyn kautta. Ryhmähaastattelu toteutettiin syksyn 2012 aikana. Siihen osallistui
54 pilottikoulun vanhempainyhdistykseen kuuluvaa vanhempaa (ks. sivu 13). Vanhempain- tai luokkailtaan osallistuneilta vanhemmilta pyydettiin palautelomakkeella kehittämisehdotuksia vanhempainiltojen toteuttamiseen. Palautteet ohjasivat mallien edelleen kehittämistä.
4.2 Tulokset kuntien näkökulmasta
Kuntien ja palvelurakenne tasoinen arviointi hanketyön onnistumisesta perustuu hankkeen johtoryhmässä 23.4.2013 käytyyn arviointihaastatteluun. Johtoryhmän arviointihaastattelun kohteena oli erityisesti hankkeessa kehitetty ja pilotoitu 5. luokan laajoihin
terveystarkastuksiin liittyvä luokkakohtainen yhteenveto yhteisöllisen oppilashuollon
työvälineenä -työmalli sekä siihen liittyvät vanhempain- ja luokkailtamallit sekä yleisesti
alueellisen, monitoimijaisesti toteutetun kehittämistyön onnistuminen. Työntekijöiden
oppimista on arvioitu lapsen ääni kehittämisohjelman kautta toteutetulla oppimisenarviointi -kyselyllä. Kyselyyn vastasi 22 työntekijää.
Arviointihaastattelussa johtoryhmä totesi, että mallit ovat kuvattu tarkasti ja ovat valmiita levitettäväksi ja käyttöön otettavaksi. Työmallit ovat olleet käytössä pilottikouluilla ja
syksystä 2013 lähtien ne otetaan käyttöön koko Etelä-Kymenlaakson alueella. Johtoryhmässä ja edelleen kunnittain on sovittu, miten malleja tullaan ottamaan käyttöön ja
kenen vastuulla mallien levittäminen edelleen on. Käyttöönottoa helpottaa se, että kehittämistyötä on lähtökohtaisesti tehty olemassa olevin resurssein ja toimintaympäristön tarpeet huomioiden. Projektityöntekijän tehtävä on ollut toimia kehittämistyön fasilitaattorina.
Johtoryhmän arviointihaastattelun mukaan Lapsen ääni 2009–2013 hankkeen ansiosta
seudullinen yhteistyö sekä toiminnan tasoinen yhteinen tekeminen ovat eri sektoreiden
ja Etelä-Kymenlaakson kuntien välillä lisääntyneet sekä vahvistuneet. Monitoimijainen
ja yhdessä tehtävä työ on vahvistunut ja toisen työn tuntemus lisääntynyt yhteisen toteutetun kehittämistyön ja yhteisesti toteutettavien työkäytäntöjen kautta
Erityisesti pienet kunnat kokevat saaneensa hankkeen ansiosta kollegiaalista tukea
työntekoon ja sen sisällön kehittämiseen. Alueellinen, viiden kunnan alueella toimiva
kehittämistyö, on luonut hyvää pohjaa mahdollisille tuleville sosiaali- ja terveydenhuol-
19
lon uudistuksille. Alueellinen yhteistyö on mahdollistanut myös pienten kuntien mukana
olon Kaste kehittämistyössä.
Koulutukseen osallistuneiden oppimisen arviointi- kyselyn perusteella voidaan todeta,
että koulutuksiin osallistuneet ovat kokeneet koulutuksen vaikuttaneen myönteisesti
omaan osaamiseen lasten, nuorten ja vanhempien kanssa tehtävään työhön sekä menetelmien että asenteiden tasolla.
Koulutuksiin osallistuneilta kerättiin koulutustilaisuuden jälkeen palautetta neljällä väittämällä, joihin he vastasivat asteikolla 1-5 (eri mieltä - samaa mieltä). Osallistuneet
arvioivat koulutukset seuraavasti: tilaisuudesta oli minulle hyötyä KA 4,5,sisältö oli kiinnostava ja ajankohtainen KA 4,6, kouluttajat olivat asiantuntevia KA 4,8, tilaisuus mahdollisti toimijoiden välisen verkostoitumisen KA 3,5. Kokonaiskeskiarvo koulutuksista oli
4,4. Kehitettyjen työmallien osalta kaikki alueen kouluterveydenhoitajat on perehdytetty
ja koulutettu toimintamallien käyttöön.
Lapsen paras Etelä-Kymenlaaksossa osahanke on pyrkinyt mahdollisimman paljon
hyödyntämään kunnissa olemassa olevia verkostoja ja moniammatillisia työryhmiä.
Näin on pyritty varmistamaan se, että hanke- ja kehittämistyö kulkee rinnakkain perustyön kanssa. Tarpeen vaatiessa on hankkeen toimesta kutsuttu koolle tarpeellisia työryhmiä viemään eteenpäin toimintamallien suunnittelua ja arvioimaan kehitettyjä toimintamalleja. Hankkeen järjestämät koulutukset on järjestetty moniammatillisesti ja näin
vahvistettu verkostoituvaa työotetta.
Lapsen ääni/ Lapsen paras Etelä-Kymenlaaksossa -hanke on ollut mukana myös Kotkassa meneillään olevassa varhaisen tuen palveluja kehittämisyksikön (Vatupassin)
suunnitteluprosessissa. Prosessi on luonnollinen jatkumo kunnassa jo yli kymmenen
vuoden ajan jatkuneelle monitoimijaisen työn kehittämisprosessille. Varhaisen tuen
toiminnan kehittämisen, keskittämisen ja uudistaminen tarkoituksena on vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia parantamalla palveluiden tehokkuutta, laatua ja
saatavuutta.
20
Projekti on semmoinen jossa
sitkeät yhdessä arjen osaajien
kanssa etsivät ja löytävät
uusia mahdollisuuksia
Aloittaessani neljä vuotta sitten työskentelyn
Kaste- kehittämishankkeessa sain evääksi lausahduksen:
”Projekti on semmoinen, jossa älyttömät yrittävät saada
haluttomia tekemään mahdottomia.”
Onko näin?
Älyttömät?
Kokemus kehittämistyöstä on tuonut tullessaan monenlaista. Olen oppinut paljon
uusia asioita, tutustunut uusiin ihmisiin ja saanut uudet silmälasit asioiden tarkasteluun (sekä oikeesti että kuvainnollisesti). Positiivinen suhtautuminen, sitkeys ja periksiantamattomuus ovat olleet työssä eduksi.
Haluttomat?
Kumppanuus perustyöntekijöiden ja muiden kehittämistyöntekijöiden kanssa on ollut
suurin rikkaus työssäni. On ollut mielenkiintoista tutustua eri ammattiryhmien tapaan
tehdä työtä. ”Älä tuu ihan iholle” - suhtautuminen on myös tullut tutuksi, mutta se on
ymmärrettävää ja inhimillistä. Työntekijöiden kriittinen tarkastelu ja suhtautuminen
kehittämistyöhön ovat olleet paras kehittämistyön työväline ja osoittaneet todellista
arjen viisautta.
Mahdottomia?
Monitoimijaisesti toteutettavat työmallit ovat haasteellisia, mutta eivät mahdottomia
toteuttaa. Hankeaikana olemme onnistuneet kehittämään useampia monitoimijaisesti toteutettavia malleja ja liittämään ne osaksi perustyötä. Yhteisesti toteutettavien työmallien lisäksi, työntekijät ovat taas ottaneet askeleen eteenpäin yhteistyön
polulla ja uskon, että myös osittain yhdessä tehdyn kehittämistyön ansiosta.
Kokemuksen ja Lapsen äänellä haluaisin todeta:
”Projekti on semmoinen, jossa sitkeät yhdessä arjen osaajien kanssa
etsivät ja löytävät uusia mahdollisuuksia.”
Kumppanuudesta kiittäen,
Tiina
21
Liite 1
Työpanosten siirrot hankeaikana 2011–2013
Nimi,
Kunta
Nimike
Leena Riivari,
Kotka
Terveydenhoitaja
Jaana vanninen,
Kotka
Terveydenhoitaja
Helena Alasvuo,
Kotka
Terveydenhoitaja
Johanna Karjalainen,
Hamina
Terveydenhoitaja
Työtehtävät hankkeessa
Kehitetyn 5-luokan oppilaan laajan
terveystarkastusmallin sekä siihen
liittyvän luokkayhteenvedon pilotointi
Otsolan koulussa sekä Vastaamopalvelun pilotointi Helilän koulussa
terveystarkastusmallin ja siihen liittyvän luokkayhteenvedon sekä Vastaamo-palvelun pilotointi Haukkavuoren koulussa
terveystarkastusmallin siihen liittyvän
luokkayhteenvedon pilotointi Ruonalan koulussa sekä Vastaamopalvelun pilotointi Karhuvuoren koulussa
terveystarkastusmallin ja siihen
liittyvän luokkayhteenvedon sekä
Vastaamo-palvelun pilotointi Vehkalahden koulussa
Mari Hanski,
Hamina
Terveydenhoitaja
Susanne Weppling,
Pyhtää
Terveydenhoitaja
terveystarkastusmallin ja siihen liittyvän luokkayhteenvedon pilotointi
Husulan koulussa.
terveystarkastusmallin ja siihen liittyvän luokkayhteenvedon sekä Vastaamo-palvelun pilotointi Huutjärven
koulussa
Kuraattori
terveystarkastusmallin sekä erityisesti siihen liittyvän luokkayhteenvedon pilotointi Virojoen koulussa.
Eija Kiiski,
Virolahti
Palkkaa
maksettu
ajalta
%
1.9.1231.12.12
15
1.9.1231.12.12
15
1.9.1231.12.12
15
1.9.1231.12.12
15
1.9.1231.12.12
10
1.9.1231.12.12
10
1.9.1231.12.12
10
22
Liite 2
23
Liite 3
LAPSEN PARAS ETELÄ-KYMENLAAKSOSSA 2011–2013 OSAHANKKEEN ARVIOINTI
Lapsen paras Etelä-kymenlaaksossa osahankkeen arvioinnin tavoitteena
oli seurata
1) kehittämisprosessin etenemistä ennakolta sovittujen tavoitteiden
suuntaisesti sekä
2) kehitettyjen mallien sopivuutta asiakastyöhön.
Osahankkeen arvioinnin keskeisempiä kysymyksiä ovat:
1. Asiakastasolla:
Kokevatko lapset ja perheet tulleensa kuulluksi?
Ovatko lapset ja perheet voineet osallistua palvelujen kehittämiseen?
2. Palvelurakenne tasolla:
Onko toimintamallit kehitetty, kuvattu ja valmiita levitettäväksi?
Ovatko työntekijät oppineet työmenetelmien käytön?
Onko moniammatillinen työote kehittynyt ja vankistunut?
Tiedonhankintamenetelmänä kehittämisprosessin arvioinnissa oli kehittämistyöntekijöiden jatkuva itsearviointi ja Lapsen ääni -ohjelman toimesta järjestetty
seurantakysely. Kehitettyjen toimintamallien toimivuutta arvioitiin pilotoinnissa
mukana olleiden työntekijöiden kanssa arviointitilaisuudessa (14.3.13). Lisäksi
asiakastason tuloksia arvioitiin toimintamallien pilotointiin osallistuneille asiakkaille suunnatulla kyselyllä. Palvelurakenne tason tuloksia ja mallien levittämistä
arvioitiin osahankkeen johtoryhmälle järjestetyssä arviointihaastattelussa
(23.4.2013).
Arvioinnista saatu tieto ohjasi ja suuntasi jatkuvasti osahankkeen kehittämistyötä.
Osahankkeen kehittämisprosessin arviointi
Osahankekohtaiset arviointikysymykset
-
Miten tavoitteet ovat edenneet ja toteutuneet?
Onko resurssit käytetty tarkoituksenmukaisesti?
Mitkä tekijät ovat estäneet tai edistäneet muutosta?
Arviointikriteeri
Menetelmät on kuvattu ja tarvittavat
julkaisut ja oppaat
on tuotettu.
Tietoa on siitä, kuin-
Arviointi
(Tiedonkeruu: johtoryhmän arviointihaastattelu, projektityöntekijän
seuranta- ja kokemustieto)
Luokkakohtainen yhteenveto yhteisöllisen oppilashuollon välineenä työmalli on kuvattu käsikirjassa.
Voimaa vanhemmuuteen - vaihtoehtoja vanhempainiltojen toteutukseen käsikirjassa on kuvattuna pilototoidut vanhempain- ja luokkailtamallit.
Käsikirjat sekä muu malliin liittyvä materiaali löytyvät sähköisessä
muodossa Lapsen paras Etelä-Kymenlaakson nettisivuilta
https://sites.google.com/site/perhepalveluverkosto/
24
ka paljon koulutuksia
on järjestetty ja
kuinka monta osallistujaa niissä on ollut.
Tietoa osallisten
lukumääristä on
osahanke tasolla
tiedossa.
Koulutuksia on yhteensä ollut 6 ja osallistujia näihin 170.
Järjestetyt koulutukset:
Starttipäivä pilottikoulun työntekijöille 24.2.2011, osallistujia
44
Hyvän mielen koulu -avaimia mielen hyvinvointiin 8. ja
15.11.12: osallistujia 42.
Ratkaisukeskeinen työote lapsen ja nuoren kohtaamisessa
11.2. ja 6.3., 15.2. ja 18.3 sekä 4.-5.6.2013: osallistujia 84
Toimintamallien pilotoinnin alkaessa syksyllä 2012 pidettiin 12 infotilaisuutta, joihin osallistuivat kehittämisessä aktiivisesti mukana olevat
työntekijät (80) sekä lisäksi muita pilottikoulujen opettajia ja kuraattoreita.
Toimintamallien levittämiseksi ja juurruttamiseksi touko-kesäkuussa
2013 infotilaisuuksia on pidetty 5, joissa oli 52 osallistujaa.
Pilotoinnissa on ollut mukana 1808 asiakasta (1432 oppilasta, 376 vanhempaa)
Kehittämistyössä on aktiivisesti ollut mukana 80 työntekijää.
Toimintamalleja on pilotoitu 48 yksikössä (6 päivähoitoyksikköä, 19
luokkaa, 23 koulua)
Osahankkeen tulosten arviointi
A) Asiakastaso
Osahankkeen arviointikysymykset
- Kokevatko lapset, nuoret ja perheet tulleensa kuulluksi?
- Ovatko lapset, nuoret ja perheet voineet osallistua toimintamallin kehittämiseen?
TULOKSET ASIAKASTASOLLA
Lapset, nuoret ja perheet kokevat tulleensa
kuulluksi
Lasten, nuorten ja vanhempien osallistuminen
palvelujen kehittämiseen on mahdollistunut
Arviointia
(Tiedonkeruu: palautekysely toimintaan osallistuneille vanhemmille ja
oppilaille)
Luokka- tai vanhempainiltaan osallistuneilta vanhemmilta kysyttiin
heidän subjektiivista kokemustaan kuuluksi tulemisesta. Vanhemmilta
kerätyn palautteen mukaan (N=256) he kokivat, että heitä ja heidän
mielipiteitään kuultiin hyvin. (KA 4,4 Likert -asteikolla 1-5).
Vanhemmat ovat olleet mukana vanhempainiltojen ja kodin ja koulun
välisen yhteistyön kehittämisessä focusryhmähaastattelun ja luokka- ja
vanhempainiltaan osallistujien palautekyselyn kautta. Focusryhmähaastattelu toteutettiin syksyn 2012 aikana. Siihen osallistui 54 pilottikoulun
vanhempainyhdistykseen kuuluvaa vanhempaa.
Vanhempain- tai luokkailtaan osallistuneilta vanhemmilta pyydettiin
palautetta illan onnistumisesta sekä myös kehittämisehdotuksia vanhempainiltojen toteuttamiseen.
B) Palvelurakennetaso
Osahankkeen arviointikysymykset
-
Onko toimintamallit kehitetty, kuvattu ja valmiita levitettäväksi?
Ovatko työntekijät oppineet työmenetelmien käytön?
Onko moniammatillinen työote kehittynyt ja vankistunut?
25
TULOKSET PALVELURAKENNETASOLLA
Toimintamallit on kehitetty, kuvattu ja valmiita
levitettäväksi.
Toimintamallit on kirjattu yhteistyökäytännöksi
kunnan strategioihin
Työntekijöiden osaaminen on lisääntynyt ja
kehitettyjä työmenetelmiä osataan käyttää.
Arviointi
(Tiedonkeruu: johtoryhmän arviointihaastattelu, työntekijöiden
arviointitilaisuus sekä oppimisen arviointi -kysely, koulutuspalautteet, projektityöntekijän kokemustieto)
Johtoryhmän arviointihaastattelun kohteena oli hankkeessa kehitetty ja pilotoitu 5. luokan laajoihin terveystarkastuksiin liittyvä
luokkakohtainen yhteenveto yhteisöllisen oppilashuollon työvälineenä -työmalli sekä siihen liittyvät vanhempain- ja luokkailtamallit.
Johtoryhmä totesi, että mallit ovat kuvattu tarkasti ja ovat valmiita
levitettäväksi ja käyttöön otettavaksi. 5. luokan laajaan terveystarkastukseen liittyvä luokkakohtaisen yhteenvedon kokoamismalli on
ollut käytössä pilottikouluilla ja syksystä 2013 lähtien se otetaan
käyttöön koko Etelä-Kymenlaakson alueella osana 5. luokkien laajoja terveystarkastuksia.
Johtoryhmässä ja edelleen kunnittain on sovittu, miten malleja
tullaan ottamaan käyttöön ja kenen vastuulla mallien levittäminen
edelleen on. Käyttöönottoa helpottaa se, että kehittämistyötä on
lähtökohtaisesti tehty olemassa olevin resurssein ja toimintaympäristön tarpeet huomioiden. Projektityöntekijän tehtävä on ollut
toimia kehittämistyön fasilitaattorina.
- Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä
lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma
- Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
- Oppilashuollon strategia
Koulutukseen osallistuneiden oppimisen arviointi- kyselyn perusteella voidaan todeta, että koulutuksiin osallistuneet ovat kokeneet
koulutuksen vaikuttaneen myönteisesti omaan osaamiseen lasten,
nuorten ja vanhempien kanssa tehtävään työhön sekä menetelmien että asenteiden tasolla.
Koulutuksiin osallistuneilta kerättiin koulutustilaisuuden jälkeen
palautetta neljällä väittämällä, joihin he vastasiva asteikolla 1-5 (eri
mieltä- samaa mieltä). Osallistuneet arvioivat koulutukset seuraavasti:
Tilaisuudesta oli minulle hyötyä KA 4,5
Sisältö oli kiinnostava ja ajankohtainen KA 4,6
Kouluttajat olivat asiantuntevia KA 4,8
Tilaisuus mahdollisti toimijoiden välisen verkostoitumisen KA 3,5
Kokonaiskeskiarvo koulutuksista oli 4,4.
Moniammatillinen, monitoimijainen ja verkostoituva työote on kehittynyt ja vankistunut.
Kehitettyjen työmallien osalta kaikki alueen kouluterveydenhoitajat
on perehdytetty toimintamallien käyttöön.
Johtoryhmän arviointihaastattelun mukaan Lapsen ääni 2009–2013
hankkeen ansiosta seudullinen yhteistyö sekä toiminnan tasoinen
yhteinen tekeminen ovat eri sektoreiden ja Etelä-Kymenlaakson
kuntien välillä lisääntyneet sekä vahvistuneet. Monitoimijainen ja
yhdessä tehtävä työ on vahvistunut ja toisen työn tuntemus lisääntynyt yhteisen toteutetun kehittämistyön ja yhteisesti toteutettavien työkäytäntöjen kautta.
Erityisesti pienet kunnat kokevat saaneensa hankkeen ansiosta
kollegiaalista tukea työntekoon ja sen sisällön kehittämiseen.
26
Lapsen paras Etelä-Kymenlaaksossa osahanke on pyrkinyt mahdollisimman paljon hyödyntämään kunnissa olemassa olevia verkostoja
ja moniammatillisia työryhmiä. Myös näin on pyritty varmistamaan
se, että hanke- / kehittämistyö kulkee rinnakkain perustyön kanssa.
Tarpeen vaatiessa on hankkeen toimesta kutsuttu koolle tarpeellisia työryhmiä viemään eteenpäin toimintamallien suunnittelua ja
arvioimaan kehitettyjä toimintamalleja. Hankkeen järjestämät koulutukset on järjestetty moniammatillisesti ja näin vahvistettu verkostoituvaa työotetta.
27
28
§ 164, SOTELA 11.12.2013 17:00
SOTE: 1570/2013
Lääkkeiden annosjakelu ja STM:n ohjeistuksen toimeenpano
Sotela 11.12.2013
Valmistelijat: Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist, puh. 234 5236,
kotihoidon johtaja Pia Ruuskanen, puh. 234 7506 ja
hoivapalvelujen johtaja Tuula Karttunen, puh. 234 7638
./.
Liitteenä STM:n Kuntainfo 6/2013 ja eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu
7.3.2013
Lääkkeiden annosjakelulla tarkoitetaan menettelyä, jossa apteekki toimittaa
asiakkaan tabletti- ja kapselimuotoiset lääkkeet kerta-annoksiin jaettuina enintään kahden viikon erissä. Lääkkeet jaetaan kerta-annoksiksi koneellisesti tai
käsin. Lääkkeiden annosjakelusta apteekit perivät asiakkaalta palkkion, josta
Kansaneläkelaitos maksaa osalle asiakkaista sairausvakuutuslain mukaisen
korvauksen.
Koneellinen annosjakelu tapahtuu jakelukeskuksessa. Lääkkeet toimitetaan
annospussinauhaksi pakattuna kahden viikon erissä asiakkaan haluamasta
apteekista. Eri vuorokauden aikaan annettavat lääkkeet ovat pusseissa erikseen ja hoitajat voivat jakaa lääkkeet suoraan pussista. Ennen annosjakelun
aloittamista tarkistetaan asiakkaan kokonaislääkitys yhteistyössä lääkärin
kanssa.
Keskeisin tekijä koneellisen annosjakelun käyttöönotossa on ollut sen tavoittelema lääketurvallisuuden lisääntyminen. Jakeluprosessiin on sisällytetty useita
tarkastuksia ja lääkkeet mm. valokuvataan. Koneellinen annosjakelu on sosiaali- ja terveysministeriön suosittelema tapa edistää turvallista lääkehoitoa
niiden asiakkaiden kohdalla, joiden lääkitys soveltuu koneelliseen annosjakeluun.
Koneellisessa annosjakelussa asiakas ei osta lääkepakkauksia, vaan maksaa
vain hänelle toimitetuista lääkkeistä. Tämä vähentää lääkehävikkiä. Annosjakelussa käytetään lääkevaihdon piirissä olevia edullisia lääkevalmisteita. Asiakkaalle syntyy säästöä myös koneellisessa annosjakelussa käytettävistä
suurista, edullisemmista lääkepakkauksista, joissa lääkkeiden yksikköhinnat
ovat halvempia.
Sosiaali- ja terveysministeriön ohjekirje kuntiin
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on antanut 2.10.2013, Kuntainfo 6/2013
kunnille ohjekirjeen koneellisen annosjakelun toteutuksesta. Ohjekirjeen sisältö on seuraava:
Eduskunnan oikeusasiamies on 7.3.2013 antanut ratkaisun (Dnro 809/4/11)
koskien lääkkeiden koneellista annosjakelua avohoidossa. Kantelija arvosteli
kuntien menettelyä siirtää kotihoidossa olevien asiakkaiden lääkkeiden jakelu
apteekeille. Eduskunnan oikeusasiamies linjasi, ettei koneellisesta annosjakelusta saa aiheutua asiakkaalle lisäkustannuksia verrattuna kunnan itse järjestämään vastaavaan palveluun.
Lääkkeiden jakelu on kunnan lakisääteiseen järjestämisvelvollisuuteen kuuluva tehtävä osana terveydenhuoltolain (1326/2010) tarkoittamaa sairaanhoitoa.
Kunnalla on erilaisia vaihtoehtoisia tapoja järjestää lakisääteiset tehtävänsä.
Kunta voi kuntalain (365/1995) 2 §:n 3 momentin ja sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) 4 §:n perusteella esimerkiksi hoitaa lääkkeiden jakelun itse tai hankkia lääkkeiden annosjakelupalvelun apteekilta. Jos kunta tai kuntayhtymä järjestää palvelun osto-
§ 164, SOTELA 11.12.2013 17:00
SOTE: 1570/2013
palveluna, palvelun käyttäjältä on sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992, asiakasmaksulaki) 12 §:n 1 momentin mukaan
perittävä samat maksut ja korvaukset kuin kunnan tai kuntayhtymän itse järjestämästä vastaavasta palvelusta.
Asiakkaiden kotona asumisen tukemisen kannalta on joka tapauksessa olennaista, että heidän lääkehoidostaan huolehditaan osana kotihoitoa. Kunta
päättää siitä, miten kotihoidon palvelu järjestetään. Lääkkeiden koneellista
annosjakelua voidaan pitää turvallisuussyistä hyvänä vaihtoehtona. Se myös
vapauttaa kotihoidon työntekijöiden aikaa muuhun hoitoon ja huolenpitoon.
Suurella osalla etenkin kotihoidon vanhusasiakkaista on vaikeuksia asioida itsenäisesti apteekissa.
Ohjeessa on selkeästi todettu, että jos kotihoitoon kuuluu hoitosuunnitelman
mukaisesti lääkkeiden jako annostelijaan, kunta vastaa lisäkustannuksista ulkoistaessaan annosjakelun apteekille. Tällöin kunnan on perittävä palvelusta
samat maksut ja korvaukset kuin kunnan itse järjestämästään palvelusta. Lisäksi on todettu, että sosiaalihuoltolain (710/1982) 22 §:n mukaisessa palveluasumisessa on noudatettava samaa linjaa. Tulkinnanvaraiseksi jää, miten
ympärivuorokautisessa palveluasumisessa koneellinen annosjakelu vaikuttaa
asiakkailta perittäviin maksuihin. Asiakasmaksulaki ei määrittele tehostetun
palveluasumisen maksuja ja kunnat ovat saaneet määritellä ne itse. Tästä
johtuen kunnissa on hyvin kirjavat tavat määritellä palveluasumisen maksut.
STM:n ohjeistus koneellisen annosjakelun kustannusvastuusta ja lain tulkinnasta on saatu 2.10.2013 ja tavoitteena tulee olla, että toimeenpano toteutetaan niin nopealla aikataululla, kuin se kohtuudella on mahdollista.
Nykyinen toimintakäytäntö Kotkassa
Kotkassa lääkkeiden koneellinen annosjakelu on ollut käytössä vuodesta
2008 alkaen. Tällä hetkellä se on käytössä kotihoidossa ja hoiva-asumisen
yksiköissä. Asiakkaita on yhteensä noin 1 100 ja jakelun viikkohinta vaihtelee
5,20—7,00 €. Asiakkaat ovat tehneet sopimuksen suoraan apteekin kanssa ja
vastanneet koneellisen jakelun kustannuksista. Apteekkien perimästä annosjakelupalkkiosta on mahdollista saada Kelalta sairausvakuutuslain mukainen
korvaus, mikäli asiakas on yli 75-vuotias ja hänellä on vähintään kuusi annosjakeluun soveltuvaa korvattavaa lääkettä. Korvauksen suuruus on 1,26 € viikkoa kohti. Kotihoito ja hoiva-asumisen yksiköt ovat tarpeen mukaan vastanneet asiakkaan lääkehoidosta niiden asiakkaiden kohdalla, joiden lääkkeet eivät ole soveltuneet koneelliseen annosjakeluun. Näissä tapauksissa lääkkeiden jakeluun käytetty aika on sisältynyt asiakkaan kotihoidon tuntikehykseen
ja hän on maksanut siitä tulojensa mukaisen kuukausimaksun. Mikäli kyseessä on ollut tilapäisen kotihoidon asiakas, asiakasmaksuna on peritty 8,70 €
käyntikerralta.
Hoiva-asumisen hoitajan suorittama lääkkeenjakelu ei ole vaikuttanut asiakasmaksuun.
Vuoden 2014 talousarviossa ei ole määrärahavarausta lääkkeenjaon kustannuksiin.
Esittelijä:
Ehdotus:
Lautakunta päättää
1. järjestää 1.1.2014 alkaen lääkkeiden jakelun ensisijaisesti apteekin koneellisena annosjakeluna niille kotihoidon ja hoiva-asumisen asiakkaille,
joilla on lääkkeiden jakeluun lakisääteinen oikeus ja joiden lääkitys siihen
soveltuu ja lääkkeiden määrä on pääsääntöisesti vähintään 3 kappaletta,
§ 164, SOTELA 11.12.2013 17:00
SOTE: 1570/2013
2. maksaa nykyisten kotkalaisten lääkkeiden jakoon oikeutettujen kotihoidon
ja hoiva-asumisen asiakkaiden koneellisen annosjakelun kustannukset
1.1.2014 alkaen toistaiseksi, kunnes lisäkustannukset tarkistetaan STM:ltä
ja Kuntaliitolta tulevien ohjeistusten mukaisesti sekä
3. edellyttää, että vanhustenhuollon vastuualue ryhtyy valmistelemaan koneellisen annosjakelun kilpailutusta kotihoitoon ja hoiva-asumiseen.
Oikaisuvaatimusohje
§ 164, SOTELA 11.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Kuntainfo 6-2013
SOSIAALI- JA
TERVEYSMINISTERIÖ
KUNTAINFO
Helsinki 2.10.2013
6/2013
Kuntien järjestämä lääkejakelu
Eduskunnan oikeusasiamies on 7.3.2013 antanut ratkaisun (Dnro 809/4/11) koskien lääkkeiden koneellista annosjakelua avohoidossa. Kantelija arvosteli kuntien menettelyä siirtää kotihoidossa olevien asiakkaiden lääkkeiden jakelu apteekeille. Eduskunnan oikeusasiamies linjasi, ettei koneellisesta annosjakelusta saa aiheutua asiakkaalle lisäkustannuksia verrattuna kunnan itse järjestämään
vastaavaan palveluun.
Lääkkeiden jakelu on kunnan lakisääteiseen järjestämisvelvollisuuteen kuuluva tehtävä osana terveydenhuoltolain (1326/2010) tarkoittamaa sairaanhoitoa. Kunnalla on erilaisia vaihtoehtoisia tapoja järjestää lakisääteiset tehtävänsä. Kunta voi kuntalain (365/1995) 2 §:n 3 momentin ja sosiaali- ja
terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) 4 §:n perusteella
esimerkiksi hoitaa lääkkeiden jakelun itse tai hankkia lääkkeiden annosjakelupalvelun apteekilta.
Jos kunta tai kuntayhtymä järjestää palvelun ostopalveluna, palvelun käyttäjältä on sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992, asiakasmaksulaki) 12 §:n 1 momentin
mukaan perittävä samat maksut ja korvaukset kuin kunnan tai kuntayhtymän itse järjestämästä vastaavasta palvelusta.
Jatkuvasti ja säännöllisesti annetusta kotisairaanhoidosta ja sosiaalihuoltoasetuksen (607/1983)
9 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesta kotipalvelusta voidaan periä kohtuullinen kuukausimaksu,
joka määräytyy palvelun laadun ja määrän, palvelun käyttäjän maksukyvyn sekä perheen koon mukaan. Enimmäismaksun määräytymisestä on säädetty sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa asetuksen (912/1992, asiakasmaksuasetus) 3 §:ssä. Maksun määrä riippuu henkilön
maksukyvyn lisäksi muun muassa siitä, mitä palveluja kotipalvelu ja kotisairaanhoito sisältävät.
Maksu ei myöskään saa asiakasmaksulain 2 §:n mukaan ylittää palvelun tuotantokustannuksia.
Jos kunta hankkii lääkkeiden annosjakelun ostopalveluna, kunta vastaa siitä aiheutuvista kustannuksista. Jos kotihoitoon kuuluu hoitosuunnitelman mukaisesti lääkkeiden jako annostelijaan, kunta
vastaa lisäkustannuksista ulkoistaessaan annosjakelun apteekeille. Tästä ei siis saa aiheutua asiakkaalle lisäkustannuksia, kuten eduskunnan oikeusasiamies edellyttää.
Sosiaalihuoltolain (710/1982) 22 §:n mukaisessa palveluasumisessa on noudatettava vastaavaa linjaa.
Siltä osin kuin lääkkeiden annosjakeluun liittyminen on avohoidon asiakkaalle tosiasiallisesti vapaaehtoista ja asiakas valitsee annosjakelun, asiakkaan tulee vastata itse kustannuksista.
Asiakkaiden kotona asumisen tukemisen kannalta on joka tapauksessa olennaista, että heidän lääkehoidostaan huolehditaan osana kotihoitoa. Kunta päättää siitä, miten kotihoidon palvelu järjestetään.
Meritullinkatu 8, Helsinki
PL 33, 00023 VALTIONEUVOSTO
www.stm.fi
Puhelin
0295 16001
Telekopio 09 6980 709
e-mail: [email protected]
[email protected]
§ 164, SOTELA 11.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Kuntainfo 6-2013
SOSIAALI- JA
TERVEYSMINISTERIÖ
2(2)
Lääkkeiden koneellista annosjakelua voidaan pitää turvallisuussyistä hyvänä vaihtoehtona. Se myös
vapauttaa kotihoidon työntekijöiden aikaa muuhun hoitoon ja huolenpitoon. Koska suurella osalla
etenkin kotihoidon vanhusasiakkaista on vaikeuksia asioida itsenäisesti apteekissa, mahdollisuus
saada kotihoidon apua ainakin lääkkeiden hakemiseen apteekista on välttämätöntä.
Lisätietoja
Lakimies Emmi Koiranen, p. 02951 63568
Hallitussihteeri Mari Laurén, p. 02951 63375
[email protected]
JAKELU
Kunnat
Kuntayhtymät
Eduskunnan oikeusasiamies
Suomen Kuntaliitto
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto
STM:n kuntainfot Internetissä
http://www.stm.fi/tiedotteet/kuntainfot
§ 164, SOTELA 11.12.2013 17:00 / Pykälän liite: Oikeusasiamiehen ratkaisu
7.3.2013
Dnro 809/4/11
Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen
Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen
LÄÄKKEIDEN KONEELLINEN ANNOSJAKELU EI SAA AIHEUTTAA LISÄKUSTANNUKSIA POTILAILLE
1
KANTELU
Kantelija arvosteli 28.2.2011 päivätyssä kirjeessään kuntien menettelyä siirtää kotihoidossa
olevien asiakkaiden lääkkeiden jakelu apteekeille. Kantelijan mielestä asiakkaat ovat eriarvoisessa asemassa siitä riippuen, missä he asuvat. Apteekkien perimä palvelumaksu lääkkeiden
koneellisesta annosjakelusta vaihtelee eri kunnissa eikä annosjakelun kustannuksia lasketa
maksukattoon.
Esimerkkinä kantelija kertoi, että yliopiston apteekki veloitti joulukuussa 2010 hänen äitinsä
lääkkeiden annosjakelupalvelusta 5,40 euroa viikossa, helmikuussa 2011 annosjakelun hinta
oli 10,90 euroa viikossa. Hinta velvoitetaan 52 viikolta vuodessa, vaikka lääkkeiden pussitus
tehdään vain joka toinen viikko.
2
SELVITYS
Kirjoituksen johdosta hankittiin seuraava selvitys (liitteenä):
1) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) lausunto 17.5.2011 ja
2) sosiaali- ja terveysministeriön lausunto 11.1.2013.
3
RATKAISU
3.1 Mitä lääkkeiden koneellisella annosjakelulla tarkoitetaan?
Lääkkeiden koneellinen annosjakelutoiminta alkoi sairaala-apteekeissa vuonna 1991. Avohoidon apteekit ovat tarjonneet koneellista annosjakelupalvelua vuodesta 2002 lukien ja vuonna
2003 palvelu laajeni koko maata kattavaksi.
Annosjakelu on toimintaa, jossa apteekki toimittaa lääkkeet potilaalle erissä valmiiksi kertaannoksiksi jaeltuina. Annosjakelupalvelua tarvitseva potilas tekee sopimuksen palvelusta apteekin kanssa. Koneellisessa annosjakelussa apteekki toimittaa potilaan lääkkeet annostelukertakohtaisissa pakkauksissa 1 – 2 viikon erissä. Palveluun liittyy olennaisena osana potilaan
kokonaislääkityksen kartoitus yhteistyössä hoitavan lääkärin kanssa sekä potilaalle säännöllisesti toimitettava, ajan tasalla pidettävä lääkityskortti.
Koneellisen annosjakelun tavoitteena on tukea rationaalisen lääkehoidon toteutumista. Palvelulla pyritään parantamaan lääkehoidon turvallisuutta, edistämään lääkehoidon onnistumista ja
vähentämään tarpeettomia lääkehoidon kustannuksia. Annosjakelupalvelussa olevien potilaiden lääkitys tarkistetaan tarpeettomien, keskenään yhteen sopimattomien ja päällekkäisten
lääkitysten poistamiseksi. Potilaalla on kerralla kotonaan enintään kahden viikon lääke-erä.
Näin voidaan vähentää esimerkiksi lääkitysmuutoksista aiheutuvaa lääkehävikkiä eikä potilaan
kotiin kerry tarpeettomia lääkkeitä.
Apteekit perivät annosjakelusta potilaskohtaisen maksun jakeluviikkoa kohden. Apteekit hinnoittelevat annosjakelupalvelun itsenäisesti ja hinta on yleensä korkeampi kuin Kansaneläkelaitoksen (Kela) maksaman korvauksen perusteena olevan annosjakelupalkkion määrä (3 euroa). Kelan tilastojen mukaan apteekin perimä korvattava annosjakelupalkkio oli vuonna 2010
keskimäärin 6,40 euroa. Annosjakelupalkkio voi vaihdella eri paikkakunnilla ja eri apteekeissa.
3.2 Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän ehdotukset
Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta työskennellyt työryhmä selvitti avohuollon apteekkitoiminnan kehittämistarpeita erityisesti maan kattavan, turvallisen ja kustannustehokkaan lääkkeiden jakelujärjestelmän säilyttämisen ja yhdenvertaisen lääkkeiden saatavuuden
näkökulmasta. Työryhmä esitti loppuraportissaan (sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä
2011:16) useita lainsäädännön muutosehdotuksia, joista osa kohdistui lääkkeiden koneelliseen annosjakeluun.
Koneellisen annosjakelun kehittämisen lähtökohtina tuli työryhmän ehdotusten mukaan olla:
- toiminnan lakisääteisyys,
- palvelua käyttävien yhdenvertainen kohtelu,
- toiminnan ja sen rahoituksen läpinäkyvyys,
- avohuollon lääkkeen toimittaminen potilaalle apteekista samanhintaisuusperiaatetta noudattaen,
- kilpailuneutraliteetin toteutumisen varmistaminen,
- tietosuojan ja -turvan varmistaminen kaikissa tilanteissa,
- annosjakeludokumentaation kehittäminen ja
- toimintaprosessien joustavuus.
Työryhmä ehdotti, että annosjakelupalvelun rahoitusta uudistetaan siten, että annosjakeluun
liittyvät palkkiot määritellään lääketaksassa palveluiden käyttäjien yhdenvertaisen kohtelun
parantamiseksi. Potilas maksaisi lääkkeestä ja annosjakelupalvelusta lääketaksan mukaisen
hinnan. Myös annosjakelupalkkioiden korvattavuuskriteereitä tulisi työryhmän mielestä tarkistaa tukemaan pitkäaikaissairaiden asianmukaisen lääkehoidon toteutumista. Tavoitteena on,
että palvelumaksut tulevat apteekeissa valtakunnallisesti samalle tasolle riippumatta siitä, millä
paikkakunnalla potilas asuu tai mistä apteekista potilas hankkii palvelun.
3.3 Valviran lausunto
Valviran lausunnon mukaan lääkkeiden jakelua on toteutettu osana sosiaalihuoltolaissa säädetyn kotipalvelun tehtäviä. Asiakasmaksuasetuksen mukaan kotipalvelusta voidaan periä
palvelun käyttäjän maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu. Maksu on jätettävä perimättä tai
sitä on alennettava siltä osin kuin maksu vaarantaa asiakkaan toimeentulon edellytyksiä.
Apteekkien koneellisesta lääkejakelusta asiakkaalta perimät maksut eivät kuulu asiakasmaksulain tai -asetuksen piiriin. Valvira kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, että maksut ovat
kuitenkin asiakkaalle pakollisia menoja, jotka tulisi ottaa huomioon asiakkaan maksukykyä
arvioitaessa. Valviran mukaan näin varmistetaan, että asiakkaalle jää pakollisten menojen
suorittamisen jälkeen riittävä käyttövara.
Valvira toteaa, että yhä useammat Suomen kunnat ovat siirtymässä lääkkeiden koneelliseen
annosjakeluun. Annosjakelun piirissä on jo useita kymmeniä tuhansia kotihoidon ja palvelutalojen asiakkaita, asiakasmäärät tulevat lisääntymään. Kunnat perustelevat annosjakeluun siirtymistä sillä, että lääkehoito on näin turvallisempaa, asiakkaiden lääkekustannuksissa tulee
säästöä ja hoitohenkilöstön työaikaa vapautuu lisääntyviin hoitoja hoivatehtäviin sekä kuntoutusta tukevaan toimintaan. Myös sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa 2005:32 ”Turvallinen lääkehoito – valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa” suositellaan siirtymistä vaiheittain lääkkeiden koneelliseen annosjakeluun lääketurvallisuuden parantamiseksi.
Valvira pitää tärkeänä, että lääkkeiden koneellista annosjakelua koskevat työryhmän ehdotukset etenevät ja että maahamme saadaan eri osapuolia, myös kotihoidossa olevia asiakkaita,
yhdenvertaisesti kohteleva lääkkeiden annosjakelupalvelu.
Valvira pitää tärkeänä, että lääkkeiden koneellisen annosjakelun toteuttamisessa huomioidaan
sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain säännökset, jotka koskevat
asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta
sekä hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tärkeää on myös
huomioida asiakasmaksulain säännökset asiakkaan maksukyvyn arvioimisesta.
3.4 Sosiaali- ja terveysministeriön lausunto
Ministeriö katsoo, että lääkkeiden jakelu on luonteeltaan kotisairaanhoitoon liittyvä tehtävä.
Ministeriön mukaan sitä ei näin ollen olisi tarkoituksenmukaista määritellä osaksi kotipalvelua
tai kotipalvelun tukipalveluksi. Tämän estämättä kotipalvelun työntekijä voi kuitenkin huolehtia
esimerkiksi siitä, että asiakas ottaa hänelle määrätyt lääkkeet ohjeiden mukaisesti.
Ministeriön mukaan lääkkeiden apteekkijakelua voidaan pitää hyvänä vaihtoehtona lääkitysturvallisuussyistä. Lisäksi se vapauttaa kotihoidon työntekijöiden aikaa muuhun hoitoon ja
huolenpitoon. Koska suurella osalla etenkin kotihoidon vanhusasiakkaista on vaikeuksia asioida itsenäisesti apteekissa, on kuitenkin välttämätöntä, että asiakkaalla on mahdollisuus saada
kotihoidon apua ainakin lääkkeiden hakemisessa apteekista.
Ministeriö katsoo lisäksi, että siltä osin kuin lääkkeiden annosjakeluun liittyminen on asiakkaalle tosiasiallisesti vapaaehtoista ja asiakas valitsee annosjakelun, asiakkaan tulee vastata itse
annosjakelun kustannuksista. Vapaaehtoisuuteen liittyy olennaisesti myös asianmukaisen informaation antaminen asiakkaalle, jotta tämä voi tehdä päätöksen. Jos kuitenkin kunta edellyttää asiakkailtaan annosjakeluun liittymistä, kunnan tulisi vastata kustannuksista.
Ministeriö toteaa, että säännöllisestä kotipalvelusta ja kotisairaanhoidosta peritään yhteinen
kuukausimaksu, jonka enimmäismäärä on säädetty asiakasmaksuasetuksessa. Lääkkeiden
jakelun sisältyminen kotisairaanhoitoon voi korottaa asiakkaan maksamaa säännöllisen kotihoidon maksua, ellei hän ole ilman lääkejakeluun kuluvaa aikaa kotihoidon enimmäismaksun
piirissä. Myös tilapäisen kotisairaanhoidon maksuista on säädetty asiakasmaksuasetuksessa.
Sen sijaan kunta voi itse päättää järjestämänsä tilapäisen kotipalvelun ja kotipalvelun tukipalvelujen maksuista, ylärajana palvelun tuotantokustannus.
Ministeriö katsoo, että jos kotisairaanhoitoon kuuluu hoitosuunnitelman mukaisesti lääkehoito,
kunta vastaa kustannuksista ulkoistaessaan jakelun apteekeille.
Jos kotisairaanhoidon piirissä olevan asiakkaan hoitoon ei kotisairaanhoidon hoitosuunnitelman mukaan sisälly lääkehoitoa, lääkejakelu ei sisälly kotisairaanhoitoon. Tällainen asiakas
sekä asiakas, joka ei ole kotisairaanhoidon piirissä, voivat vapaaehtoisesti liittyä annosjakeluun niin halutessaan. Jos kuitenkin kunta edellyttää asiakkailtaan annosjakeluun liittymistä,
kunnan tulisi ministeriön mukaan vastata kustannuksista.
Ministeriö toteaa, että kunnalla on alueellaan terveydenhuollon ja sairaanhoidon järjestämisvastuu ja että kotisairaanhoito järjestetään yleensä terveyskeskuspalvelujen yhteydessä.
Se, että kunta hankkii sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja yksityiseltä palvelujen tuottajalta,
ei ministeriön mukaan johda kunnan järjestämisvastuun siirtämiseen yksityisille.
Ministeriö arvioi yhtenäisestä annosjakelumaksusta säätämisen tarpeellisuutta lääketaksan
valmistelun yhteydessä. Ministeriön tarkoituksena on myös laajemmin selvittää palveluasumisen maksuja hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti.
3.5 Oikeudellinen arviointi
3.5.1 Keskeiset oikeusohjeet
Keskeiset oikeusohjeet käyvät ilmi tämän päätöksen liitteestä.
3.5.2 Oikeudellisen arvioinnin lähtökohtia
Perustuslain 19 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla
tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.
Kuntalain 2 §:n 1 momentin mukaan kunta hoitaa sille laissa säädetyt tehtävät. Sosiaalihuoltolain 17 §:ssä säädetään niistä sosiaalipalveluista, joista kunnan on huolehdittava. Kotipalvelut
ovat tällaisia palveluita. Sosiaalihuoltolain 20 §:n mukaan kotipalveluilla tarkoitetaan muun
muassa henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Sosiaalihuoltoasetuksen 9 §:n 1 kohdan mukaan kotipalveluina
järjestetään kodinhoitajan tai kotiavustajan antamaa kodissa tapahtuvaa henkilökohtaista huolenpitoa ja tukemista. Terveydenhuoltolain 25 §:ssä säädetään, että kunnan on järjestettävä
alueensa asukkaiden kotisairaanhoito. Kotisairaanhoito on hoitoja palvelusuunnitelman mukaista tai tilapäistä potilaan asuinpaikassa, kotona tai siihen verrattavassa paikassa moniammatillisesti toteutettua terveyden ja sairaanhoidon palvelua.
Perustuslain 124 §:ssä säädetään niistä edellytyksistä, joiden vallitessa julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle. Säännöksen mukaan julkinen hallintotehtävä
voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän
tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita
hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan
kuitenkin antaa vain viranomaiselle.
Perustuslain 124 §:n sanamuodolla korostetaan sitä, että julkisten hallintotehtävien tulee pääsääntöisesti kuulua viranomaisille ja että tällaisia tehtäviä voidaan antaa muille kuin viranomaisille vain rajoitetusti. Lähtökohta on, että julkisen hallintotehtävän antamisesta muulle
kuin viranomaiselle säädetään lailla. Koska etenkin julkisten palvelutehtävien hoitaminen on
kuitenkin voitava järjestää joustavasti eikä tällaisten tehtävien antamisesta ole sääntelyn tavoitteiden kannalta tarpeen edellyttää säädettäväksi yksityiskohtaisesti lailla, hallintotehtävän
antamisesta muulle kuin viranomaiselle voidaan säätää tai päättää myös lain nojalla; tehtävän
antamiseen oikeuttavan toimivallan on tällöinkin perustuttava lakiin. Julkisen hallintotehtävän
antamisesta viranomaiskoneiston ulkopuolelle voidaan säätää tai päättää vain säännöksessä
tarkoitettujen edellytysten vallitessa (HE 1/1998, s. 179).
Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvelvollisuus on perustuslain 124 §:ssä tarkoitettu julkinen hallintotehtävä.
Kuntalain 2 §:n 3 momentin mukaan kunta hoitaa sille laissa säädetyt tehtävät itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa ja se voi hankkia tehtävien hoidon edellyttämiä palveluja
myös muilta palvelujen tuottajilta. STVOL:n 4 §:n 1 momentin mukaan kunta voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat tehtävät hoitamalla toiminnan itse (1 kohta), sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa (2 kohta), olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä (3 kohta), hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta,
kuntayhtymältä tai muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta (4 kohta) taikka antamalla palvelujen käyttäjälle palvelusetelin (5 kohta).
Kunnat voivat kuntalain ja STVOL:n edellä mainittujen säännösten perusteella siis toteuttaa
sosiaali- ja terveyspalvelujen lakisääteistä järjestämisvelvollisuuttaan myös hankkimalla palveluja yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Kunta ei voi näiden säännösten nojalla kuitenkaan siirtää
yksityisille palvelujen tuottajille sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvelvollisuuttaan. Jos
järjestämisvelvollisuuteen kuuluva tehtävä sisältää julkisen vallan käyttöä, sen käytön tulee
perustua lain nimenomaisiin toimivaltasäännöksiin, eivätkä kuntalain ja STVOL:n asianomaiset säännökset riitä vaadittavaksi valtuutusperustaksi.
Hallintolain 2 §:n 3 momentin mukaan hallintolakia sovelletaan yksityisissä niiden hoitaessa
julkisia hallintotehtäviä.
Jos kunta tai kuntayhtymä järjestää palveluja STVOL:n 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla ostopalveluna, palvelun käyttäjältä on asiakasmaksulain 12 §:n 1 momentin mukaan perittävä samat maksut ja korvaukset kuin kunnan tai kuntayhtymän itse järjestämistä
vastaavista palveluista.
3.5.3 Kannanotto
Edellä esitetyn mukaisesti Valvira määrittelee lääkkeiden jakelun sosiaalihuoltolain 17 ja 20
§:ssä säädettyyn kotipalveluun kuuluvaksi tehtäväksi, kun taas sosiaali- ja terveysministeriö
katsoo, että lääkkeiden jakelu on terveydenhuoltolain 25 §:ssä säädettyyn kotisairaanhoitoon
kuuluva tehtävä. Määrittelystä riippumatta on käsitykseni mukaan selvää, että lääkkeiden jakelu on tehtävä, joka kuuluu kunnan lakisääteiseen järjestämisvelvollisuuteen.
Useat kunnat ovat siirtymässä tai siirtyneet kotihoidossa ja palveluasumisessa olevien asiakkaiden lääkkeiden jakelussa perinteisestä käsin tapahtuvasta annosjakelusta lääkkeiden koneelliseen annosjakeluun. Koneellisessa annosjakelussa apteekki toimittaa potilaan lääkkeet
annoskohtaisesti pakattuina 1 – 2 viikon erissä. Apteekki perii annosjakelusta palkkion, jonka
suuruus vaihtelee apteekeittain.
Kunta voi päättää, että lääkkeiden jakelussa siirrytään koneelliseen annosjakeluun. Lääkkeiden jakelu on kunnan lakisääteiseen järjestämisvelvollisuuteen kuuluva tehtävä. Käsitykseni
mukaan kysymys on terveydenhuoltolaissa tarkoitetusta sairaanhoitopalvelusta. Tämä merkitsee sitä, että kunta ei voi sulkea potilaidensa lääkkeiden jakelua järjestämisvelvollisuutensa
ulkopuolelle ja siirtää tätä tehtävää potilaidensa itsensä yhdessä apteekkien kanssa järjestettäväksi ja heidän itsensä kustannettavaksi. Kunnalla on erilaisia vaihtoehtoisia tapoja järjestää
lakisääteiset tehtävänsä. Lääkkeiden jakelu ei ole tehtävä, jossa käytetään julkista valtaa. Sen
vuoksi kuntalain 2 §:n 3 momentti ja STVOL:n 4 §:n 1 momentin 4 kohta riittävät valtuutusperustaksi antaa tämä julkinen hallintotehtävä yksityiselle. Kunta voi näiden säännösten nojalla
ostaa lääkkeiden koneellisen annosjakelupalvelun apteekilta, mikä on lainmukainen tapa järjestää koneellinen annosjakelupalvelu.
Kunta voi siis huolehtia itse käsin tapahtuvasta lääkkeiden annosjakelusta tai ostaa lääkkeiden
koneellisen annosjakelupalvelun apteekilta. Jos kunta käyttää viimeksi mainittua ostopalvelua,
siitä ei saa aiheutua potilaalle lisäkustannuksia. Nyt tilanne on tässä suhteessa monissa kunnissa lainvastainen. Lisäksi tilanne on epätyydyttävä siksi, että potilaat ovat eri kunnissa erilaisessa asemassa. Joissakin kunnissa potilas maksaa lääkkeiden koneellisesta annosjakelusta
aiheutuvat kustannukset kokonaisuudessaan itse, muutamissa kunnissa nämä kustannukset
maksaa kunta. Joissakin kunnissa on käytössä osittaisen korvauksen periaatteita: Kunta saattaa kustantaa esimerkiksi 2 euroa annosjakelupalkkiosta tai kunta saattaa pienentää kotihoidon kuukausimaksua esimerkiksi 20 eurolla.
Perusoikeusuudistuksen yhteydessä korostettiin sitä, että julkisen vallan velvollisuutena on
edistää tosiasiallista tasa-arvoa yhteiskunnassa. Perustuslain yhdenvertaisuussäännös, 6 §,
toteuttaa siten myös perustuslain 1 §:n yleistä arvolähtökohtaa oikeudenmukaisuuden edistämisestä yhteiskunnassa. Yhdenvertaisuussäännökseen sisältyy vaatimus samanlaisesta kohtelusta samanlaisissa tapauksissa. Säännös rajoittaa siten myös erilaisuutta kuntien palveluvalikoimissa ja niiden järjestämistavoissa. Terveyspalvelujen toteutumista arvioitaessa tulee
kiinnittää huomiota paitsi kunnan asukkaiden yhdenvertaisuuteen myös yhdenvertaisuuteen
eri kuntien asukkaiden välillä. Terveydenhuoltolain tarkoituksena on toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta.
Korostan riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutumisen valvontaa keskeisen tärkeänä
keinona tämän perusoikeuden turvaamisessa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle.
4
TOIMENPITEET
Saatan edellä kohdassa 3.5 esittämäni käsitykset lääkkeiden koneellisesta annosjakelusta
sosiaali- ja terveysministeriön tietoon.
Pyydän ministeriötä käytettävissään olevin keinoin ohjaamaan kuntia ja kuntayhtymiä yhdenvertaiseen ja lainmukaiseen toimintakäytäntöön lääkkeiden koneellisen annosjakelupalvelun
järjestämisessä.
Pyydän ministeriötä ilmoittamaan 30.6.2013 mennessä, mihin toimenpiteisiin käsitykseni ovat
antaneet aihetta.
LIITE
Päätökseen dnro 809/4/11 liittyvät keskeiset oikeusohjeet
Suomen perustuslaki
Perustuslain (731/1999) 2 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin.
Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.
Perustuslain 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä (1 mom.). Ketään ei saa
ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän
syyn perusteella (2 mom.).
Perustuslain 19 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla
tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä edistettävä väestön
terveyttä. Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
Perustuslain 118 § koskee vastuuta virkatoimista. Virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen päätöksestä, jota
hän on toimielimen jäsenenä kannattanut (1 mom.). Esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen
esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään (2 mom.).
Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista
tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla säädetään. Tässä tarkoitettua syyteoikeutta ei kuitenkaan ole, jos syyte on perustuslain mukaan käsiteltävä valtakunnanoikeudessa (3 mom.).
Perustuslain 121 §:n mukaan kuntien hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla. Hallituksen esityksen mukaan ehdotus
lähtee siitä, että kunnille perusoikeusuudistuksesta mahdollisesti aiheutuvista uusista tehtävistä ja velvoitteista on säädettävä lailla. Tehtävistä säädettäessä on myös huolehdittava siitä,
että kunnilla on tosiasialliset edellytykset suoriutua tehtävistään.
Hallintotehtävän antamiselle muulle kuin viranomaiselle säädetään perustuslain 124 §:ssä.
Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos
se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia,
oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle.
Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirja
Kuntien itsehallintoa turvaa myös Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirja (SopS 65 ja
66/91). Peruskirjan 3 artiklan 1 kappaleen mukaan paikallinen itsehallinto tarkoittaa paikallisviranomaisen oikeutta ja kelpoisuutta säännellä ja hoitaa lain nojalla huomattavaa osaa julkisista asioista omalla vastuullaan ja paikallisen väestön etujen mukaisesti. Peruskirjan 9 artiklan 2 kappaleen mukaan paikallisviranomaisten taloudellisten voimavarojen tulee olla riittävät
suhteessa niihin velvoitteisiin, jotka niille on annettu perustuslaissa tai muussa laissa. Eu-
roopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan määräykset ovat viranomaisia sitovia ja suoraan
sovellettavaa oikeutta.
Kuntalaki
Kuntalain (365/1995) 1 §:n mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto.
Kunnan tehtävistä säädetään kuntalain 2 §:ssä. Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen
ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Kunnille ei saa antaa uusia tehtäviä tai velvollisuuksia taikka ottaa pois tehtäviä tai oikeuksia muuten kuin säätämällä siitä lailla 1 mom.).
Kunta voi sopimuksen nojalla ottaa hoitaakseen muitakin kuin itsehallintoonsa kuuluvia julkisia
tehtäviä (2 mom.). Kunta hoitaa sille laissa säädetyt tehtävät itse tai yhteistoiminnassa muiden
kuntien kanssa. Tehtävien hoidon edellyttämiä palveluja kunta voi hankkia myös muilta palvelujen tuottajilta (3 mom.).
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta
Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992,
STVOL) 4 §:n mukaan kunta voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat tehtävät:1) hoitamalla toiminnan itse; 2) sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien
kanssa; 3) olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä; 4) hankkimalla palveluja
valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen
tuottajalta; taikka 5) antamalla palvelunkäyttäjälle palvelusetelin, jolla kunta sitoutuu maksamaan palvelun käyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palvelujen tuottajalta hankkimat
palvelut kunnan päätöksellä asetettuun setelin arvoon asti (1mom).
Mitä 1 momentin 4 kohdassa säädetään kunnasta, sovelletaan myös tässä laissa tarkoitettua
toimintaa hoitavaan kuntayhtymään (2 mom.).
Hankittaessa palveluja 1 momentin 4 ja 5 kohdassa tarkoitetulta yksityiseltä palvelujen tuottajalta kunnan tai kuntayhtymän on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä
tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta (3 mom.).
Hallintolaki
Hallintolain (434/2003) 2 §:n 3 momentin mukaan lakia sovelletaan yksityisissä niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä.
Hallintolakia sovellettaessa hallintosopimuksella tarkoitetaan hallintolain 3 §:n mukaan viranomaisentoimivaltaan kuuluvaa sopimusta julkisen hallintotehtävän hoitamisesta tai sopimusta,
joka liittyy julkisen vallan käyttöön (1 mom.). Hallintosopimusta tehtäessä on noudatettava hyvän hallinnon perusteita ja riittävällä tavalla turvattava niiden henkilöiden oikeudet sopimuksen
valmistelussa sekä mahdollisuudet vaikuttaa sopimuksen sisältöön, joita sovittava asia koskee.
Terveydenhuoltolaki
Terveydenhuoltolain (1326/2010) 2 §:n 3 kohdan mukaan lain tarkoituksena on toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta.
Terveydenhuoltolain 25 §:n mukaan kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden kotisairaanhoito. Kotisairaanhoito on hoitoja palvelusuunnitelman mukaista tai tilapäistä potilaan
asuinpaikassa, kotona tai siihen verrattavassa paikassa moniammatillisesti toteutettua terveyden ja sairaanhoidon palvelua. Kotisairaanhoidossa käytettävät hoitosuunnitelman mukaiset
pitkäaikaisen sairauden hoitoon tarvittavat hoitotarvikkeet sisältyvät hoitoon.
Sosiaalihuoltolaki
Sosiaalihuoltolain (710/1982) 12 c §:n mukaan tämän lain 17 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetut kotipalvelut ja terveydenhuoltolain 25 §:ään sisältyvät kotisairaanhoidon tehtävät voidaan kokeilussa järjestää osittain tai kokonaan yhdistettyinä kotihoidoksi. Kotihoidon toimeenpanosta huolehtiminen voidaan toteuttaa myös siten, että kunnan kotipalvelujen tehtäviä annetaan asianomaisen kansanterveystyöstä huolehtivan kuntayhtymän toimielimelle, tai siten, että
kansanterveystyön kuntayhtymälle kuuluvia kotisairaanhoidon tehtäviä siirretään asianomaisten kuntien sosiaalihuollosta vastaaville toimielimille.
Sosiaalihuoltolain 17 §:n mukaan kunnan on huolehdittava seuraavien sosiaalipalveluiden järjestämisestä:1) sosiaalityö; 2) kasvatus- ja perheneuvonta; 3) kotipalvelut; 4) asumispalvelut;
5) laitoshuolto; 6) perhehoito; 7) vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja
vammaisten henkilöiden työtoiminta; 8) toimenpiteet elatusavun vahvistamiseksi.
Sosiaalihuoltolain 20 §:n mukaan kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen
hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista.
Sosiaalihuoltolain 21 §:n mukaan kotipalveluja annetaan alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella niille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen 20 §:ssä tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista.
Sosiaalihuoltoasetus
Sosiaalihuoltoasetuksen (607/1983) 9 §:n mukaan kotipalveluina järjestetään: 1) kodinhoitajan
tai kotiavustajan antamaa kodissa tapahtuvaa yksilön ja perheen työapua, henkilökohtaista
huolenpitoa ja tukemista; 2) tukipalveluja, kuten ateria-, vaatehuolto-, kylvetys-, siivous-, kuljetus-, saattaja- sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluita.
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista
Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000, asiakaslaki) 4 §:n
mukaan asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet.
Asiakaslain 5 §:ssä säädetään asiakkaan oikeudesta saada selvitys toimenpidevaihtoehdoista: Säännöksen mukaan sosiaalihuollon henkilöstön on selvitettävä asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut
seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan. Selvitys on annettava siten, että asiakas riittävästi
ymmärtää sen sisällön ja merkityksen.
Asiakaslain 8 §:n mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon
asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sama koskee hänen sosiaalihuoltoonsa liittyviä muita toimenpiteitä.
Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon
asiakkaan etu. Asiakkaan kuulemisesta ennen häntä koskevan päätöksen tekemistä säädetään hallintolaissa.
Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on siis asiakaslain edellä mainittujen säännösten mukaan otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide sekä kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Hänelle on selvitettävä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista
Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992, potilaslaki) 3 §:n mukaan potilaalla
on oikeus ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämään laadultaan hyvään terveydenja sairaanhoitoon.
Potilaslain 5 §:n mukaan potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon
merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hänen hoitoonsa
liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä hänen hoitamisestaan. Selvitystä ei kuitenkaan tule antaa vastoin potilaan tahtoa tai silloin, kun on ilmeistä, että selvityksen antamisesta aiheutuisi vakavaa vaaraa potilaan hengelle tai terveydelle (1 mom.).
Terveydenhuollon ammattihenkilön on annettava selvitys siten, että potilas riittävästi ymmärtää sen sisällön. Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ei osaa potilaan käyttämää kieltä taikka
potilas ei aisti- tai puhevian vuoksi voi tulla ymmärretyksi, on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava tulkitsemisesta (2 mom.).
Potilaslain 6 §:n mukaan potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos
potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan
hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä
tavalla (1 mom.).
Jos täysi-ikäinen potilas ei mielenterveydenhäiriön, kehitysvammaisuuden tai muun syyn
vuoksi pysty päättämään hoidostaan, potilaan laillista edustajaa taikka lähiomaista tai muuta
läheistä on ennen tärkeän hoitopäätöksen tekemistä kuultava sen selvittämiseksi, millainen
hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Jos tästä ei saada selvitystä, potilasta on hoidettava
tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena (2 mom.).
Tapauksissa, joita 2 momentissa tarkoitetaan, tulee hoitoon saada potilaan laillisen edustajan
taikka lähiomaisen tai muun läheisen suostumus. Laillisen edustajan, lähiomaisen ja muun
läheisen tulee suostumusta antaessaan ottaa huomioon potilaan aiemmin ilmaisema tahto tai,
jos hoitotahtoa ei ole ilmaistu, hänen henkilökohtainen etunsa. Jos laillinen edustaja, lähiomainen tai muu läheinen kieltää hoidon antamisen tai hoitotoimenpiteen tekemisen potilaalle, potilasta on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä suostumisesta kieltäytyvän henkilön kanssa muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Jos laillisen edustajan, lähiomaisen tai muun läheisen näkemykset hoidosta eroavat toisistaan, potilasta on hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena (3 mom.).
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992, asiakasmaksulaki) 1
§:n mukaan kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan periä maksu palvelun käyttäjältä, jollei lailla toisin säädetä. Maksu voidaan periä henkilön maksukyvyn mukaan.
Asiakasmaksulain 2 §:n mukaan palvelusta perittävä maksu saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen (1 mom.). Valtioneuvoston asetuksella voidaan
säätää palvelusta perittävän maksun enimmäismäärä ja maksu määräytyväksi maksukyvyn
mukaan. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää myös maksun tarkistamisesta indeksin
muutoksen mukaisesti (2 mom.).
Asiakasmaksulain 6a §:ssä säädetään maksukatosta. Kohtuuttoman korkeaksi nousevan
maksurasituksen estämiseksi on asiakasmaksuista palvelujen käyttäjälle kalenterivuoden aikana aiheutuvilla kus0tannuksilla 590 euron enimmäismäärä (maksukatto). Maksukaton ylittymisen jälkeen ovat maksukattoon sisältyvät palvelut maksuttomia asianomaisen kalenterivuoden loppuun.
Asiakasmaksulain 11 §:ssä säädetään maksun perimättä jättämisestä ja alentamisesta. Sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn
mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun
periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen
elatusvelvollisuuden toteuttamista (1 mom.).
Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että: 1) muitakin kuin 1 momentissa tarkoitettuja maksuja voidaan jättää perimättä tai alentaa 1 momentissa tarkoitetuilla perusteilla;
tai 2) maksuja voidaan alentaa tai jättää perimättä, jos siihen on syytä huollolliset näkökohdat
huomioon ottaen (2 mom.).
Jos kunta tai kuntayhtymä järjestää palveluja sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja
valtionavustuksesta annetun lain 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla ostopalveluna, palvelun käyttäjältä on asiakasmaksulain 12 §:n 1 momentin mukaan perittävä samat
maksut ja korvaukset kuin kunnan tai kuntayhtymän itse järjestämistä vastaavista palveluista.
Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (921/1992, asiakasmaksuasetus) 3 §:n 1 momentin mukaan jatkuvasti ja säännöllisesti annetusta kotisairaanhoidosta
ja sosiaalihuoltoasetuksen 9 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta kotipalvelusta voidaan
periä palvelun laadun ja määrän, palvelun käyttäjän maksukyvyn sekä perheen koon mukaan
määräytyvä kohtuullinen kuukausimaksu.
Asiakasmaksuasetuksen 3 §:n 2 momentin mukaan kuukausimaksu saa olla enintään maksuprosentin osoittama määrä tulorajan ylittävistä kuukausituloista. Maksuprosentit ja tulorajat
ovat seuraavat:
Henkilömäärä Tuloraja euroa/kuukausi Maksuprosentti
1
528
35
2
975
22
3
1 528
18
4
1 890
15
5
2 288
13
6
2 627
11
Kun henkilöitä on enemmän kuin kuusi, tulorajaa korotetaan 321 eurolla ja maksuprosenttia
alennetaan 1 prosenttiyksiköllä kustakin seuraavasta henkilöstä (3 mom.).
Kotona annettavasta palvelusta laaditaan yhdessä palvelun käyttäjän kanssa palveluja hoitosuunnitelma. Suunnitelmaan tulee sisällyttää sekä kotisairaanhoito että kotipalvelu, vaikka
palvelujen tuottamisesta vastaisivat erikseen kunta ja kuntayhtymä. Suunnitelmaa tarkistetaan
palvelujen tarpeen muuttuessa (4 mom.).
Tilapäisestä kotipalvelusta voidaan periä kunnan päättämä kohtuullinen maksu. Tilapäisestä
kotisairaanhoidosta voidaan periä enintään 13,80 euroa lääkärin tai hammaslääkärin suorittamasta kotikäynnistä ja enintään 8,70 euroa muun henkilön suorittamasta kotikäynnistä. Tilapäisestä kotisairaanhoidosta ei saa kuitenkaan periä erikseen maksua sellaiselta henkilöltä,
joka saa 1 momentissa tarkoitettua jatkuvaa kotisairaanhoitoa (5 mom.).
Kotona annettavasta palvelusta perittävä maksu ei saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia (7 mom.).
Lääkelain ja sairausvakuutuslain säännökset
Koneellista annosjakelua koskeva perussäännös on lääkelain (395/1987) 12 a §:ssä. Säännöksen mukaan apteekissa tai sairaala-apteekissa tapahtuva koneellinen annosjakelu on luvanvaraista. Lupaviranomaisena toimii Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.
Annosjakelupalkkion korvaamisesta säädetään sairausvakuutuslaissa (1224/2004). Lain 5
luvun 10 §:n mukaan vakuutetulla, joka on täyttänyt 75 vuotta, on oikeus korvaukseen annosjakelun kustannuksista, jos:1) hänellä on annosjakelun alkaessa vähintään kuusi annosjakeluun soveltuvaa tämän lain mukaan korvattavaa lääkettä; 2) vakuutetun lääkitys on tarkistettu
tarpeettomien, keskenään yhteensopimattomien ja päällekkäisten lääkitysten poistamiseksi; ja
3) annosjakeluun siirtyminen on pitkäaikaisessa lääkehoidossa lääketieteelliseltä kannalta perusteltua (1 mom.).
Peruste annosjakeluun siirtymisestä osoitetaan lääkärin lääkemääräykseen tekemällä merkinnällä (2 mom).
Annosjakelusta perittävän palkkion korvaamisen edellytyksenä on, että apteekki on tehnyt
Kansaneläkelaitoksen kanssa sopimuksen annosjakelusta. Vakuutetulle korvataan annosjakelusta perittävästä palkkiosta 35 prosenttia. Jos yhden viikon hoitoaikaa vastaavien lääkkeiden
jakelusta perittävä palkkio on suurempi kuin 3,60 euroa, korvaus lasketaan 3,60 eurosta (3
mom.).
Vakuutetulle maksettavaksi jäävä omavastuuosuus ei kerrytä vuotuista omavastuuosuutta eikä siitä makseta lisäkorvausta (4 mom.).
§ 165, SOTELA 11.12.2013 17:00
SOTE: 1573/2013
Päiväaikaisen päivystyksen keskittäminen keskussairaalaan kevään 2014 aikana
Sotela 11.12.2013
Valmistelija: Avoterveydenhuollon johtaja Riitta Johannala-Kemppainen,
puh. 040 648 2297
Päivystyksen keskittämisestä on tehty useita suunnitelmia:
Etelä-Kymenlaakson ensiapu ja sosiaalipäivystys (2008/2009), osana Hyvinvointipuisto –tarveselvitystä (2010) ja Hyvinvointipuisto hankesuunnitelmaa (2011), Kotkan kaupungin peruspalvelujen rakennevaihtoehdot (2012), NHG:n vetämien toimintamallityöryhmien esitykset
(2012), Päiväpäivystysselvitys, Kotkan terveysasemien päivystyshoidon
keskittäminen Kymenlaakson keskussairaalaan (2012) sekä osana Carean
sairaalan laajennusta ja peruskorjausta. Carean sairaalan laajennuksen
yhteydessä päivystykselle tulee uudet tilat.
Päiväaikainen päivystys klo 8—16 toimii tällä hetkellä kolmella terveysasemalla. Laboratoriopalvelut päivystykseen ovat saatavilla klo 14 asti,
jonka jälkeen näytteenotto siirtyy keskussairaalaan. Tämä aiheuttaa viiveitä
ja kustannuksia. Röntgenpalvelut ovat vain keskussairaalassa. Näin ollen
potilaan hoito päivystyksessä ei ole sujuvaa vaan tapahtuu kulkemista eri
yksiköiden välillä. Runsaasta potilaiden siirtelystä ambulansseilla toimipisteestä toiseen on syytä päästä eroon. Päivystyksen siirtyminen klo 16 keskussairaalaan terveysasemilta aiheuttaa katkoksia potilaiden hoidossa.
Suunnittelua päiväaikaisen päivystyksen keskittämisestä keskussairaalaan
on jatkettu elokuussa 2013. Suunnittelutyöhön perustettiin työryhmä, jossa
oli edustettuna Kotkan terveysasemilta lääkäreitä ja osastonhoitajia sekä
keskussairaalan ensiavun ja keskitetyn ilta- ja viikonloppupäivystyksen
henkilökuntaa. Päiväaikaisessa päivystyksessä hoidetaan sosiaali- ja terveysministeriön päivystyksen kriteerien mukaiset potilaat sekä ne potilaat,
jotka tarvitsevat esim. sairauspoissaolotodistuksen samana päivänä.
Suunnittelutyö jatkuu edelleen.
Päiväpäivystyksen keskittämisen tavoitteena on löytää synergiahyötyjä
päällekkäisyyksiä vähentämällä, saada päivystyksen kustannuskehitys
maltilliseksi mm. yhdistämällä tarkkailua vaativien potilaiden seuranta ja
estämällä potilaan hoidon katkeaminen klo 15—16. Lisäksi henkilöstön
osalta saadaan vahvistettua osaamista ja voimavaroja. Päivystykseen käytetään tällä hetkellä noin 35 % terveysasemien kapasiteetista ja tavoitteena
on saada päivystyskäynnit vähenemään. Tavoitteena on, että päästään
valtakunnallisesti arvioidulle tasolle 0,3 käyntiä/asukas yhteensä 16 500
käyntiä. Tällä hetkellä Terveysasemien päiväaikaisessa lääkäripäivystyksessä on nyt noin 20 000 käyntiä, lisäksi hoitajakäyntejä on n. 23 000.
Suunnittelutyöryhmästä muodostettiin pientyöryhmä, joka on suunnitellut
päiväaikaisen päivystyksen toimintamallia. Toimintamallit on jaoteltu kolmelle eri potilasryhmälle: kevyt päivystyspotilas, moni-interventioinen päivystyspotilas ja hätätilapotilas. Potilaiden hoidon tarpeen arvio tehdään
edelleen puhelimessa omilla terveysasemilla, josta heidät sitten ohjataan
tarpeen mukaan keskitettyyn päivystykseen ja otetaan käyttöön hoidon tarpeessa triage-luokitus A-E, joka on Suomessa yleisimmin käytössä.
Päiväaikainen päivystys säilyy toistaiseksi Kotkan omana toimintana. Oma
henkilöstö hoitaa päivystyksen kiertävien vuorojen mukaisesti. Lääkäreitä
päivystykseen on suunniteltu 3 ja hoitajia 5 sekä terveyskeskusavustaja.
Heillä on sekä vastaanottoja että he hoitavat tarkkailua vaativat potilaat. Tilat keskussairaala järjestää päiväaikaiselle päivystykselle samassa yhtey-
§ 165, SOTELA 11.12.2013 17:00
SOTE: 1573/2013
dessä, kun keskussairaalan toimintoja muutoinkin muutetaan. Tilat pyritään
osoittamaan mahdollisimman läheltä muutakin päivystystä, jotta kaikki synergiaedut saadaan hyödynnettyä. Keskustelua on myös käyty tukipalvelujen (laboratorio, röntgen, välinehuolto, kuljetukset, laitoshuolto, vartiointi)
järjestämisestä, parkkipaikoista sekä liikennejärjestelyistä.
Päivystyksen kustannukset lisääntyvät alkuun vuokrakustannusten verran,
mutta kun tavoitteisiin käyntien vähenemisessä varsinkin erikoissairaanhoidon osalta päästään, kustannukset alenevat. Käyntihinta terveyskeskuksen päivystyksessä on edullisempi kuin erikoissairaanhoidon päivystyksessä. Samoin myös resurssien käyttö tehostuu ja henkilöstön tarve päivystyksessä vähenee. Kustannusarvioita on tehty tarkemmin aiemmin vuoden 2008/2009 päivystyksen suunnittelussa.
Esittelijä:
Ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että päiväaikainen päivystys keskitetään keskussairaalan tiloihin ja suunnittelutyötä jatketaan.
Ote:
Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (Carea)
Oikaisuvaatimusohje
§ 166, SOTELA 11.12.2013 17:00
SOTE: 316/2013
Kuntalain 51 §:n otto-oikeus/Viranhaltijoitten päätökset ja neuvostojen pöytäkirjajäljennökset
4.12.2013 mennessä
Sotela 11.12.2013
Valmistelija: Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh. 234 4209
Sosiaalijohtajan päätöspöytäkirjat
20.11.2013 § 53
- Työvoiman palvelukeskus Väylän johtajan virkasuhteen vahvistaminen/
Juha Reihe
Terveysjohtajan päätöspöytäkirjat
21.11.2013 § 109
- Ylihoitajan virkasuhteen vahvistaminen/Mattila Liisi
Avoterveydenhuollon johtajan päätöspöytäkirjat
28.11.2013 § 3
- Valinta sairaanhoitajan työsuhteeseen vastaanottotoiminnassa/
Niemi Jenni
Kotihoidon johtajan päätöspöytäkirjat
8.11.2013 § 206
- Valinta sairaanhoitajan työsuhteeseen/Kaukiainen Emmakaisa
11.11.2013 § 207
- Valinta lähihoitajan työsuhteeseen/Esko Salla
11.11.2013 § 208
- Valinta lähihoitajan työsuhteeseen/Markku Riina
13.11.2013 §209
- Valinta lähihoitajan työsuhteeseen/Lehikoinen Jonna
13.11.2013 § 210
- Valinta lähihoitajan työsuhteeseen (vakituinen vuosilomantekjä)/
Sinisalo Anni
13.11.2013 § 211
- Valinta sosiaaliohjaajan virkaan/Lahti Johanna
13.11.2013 § 212
- Valinta lähihoitajan työsuhteeseen/Heikkinen Erika
13.11.2013 § 213
- Valinta liikunnanohjaajan työsuhteeseen/Jokiranta Mirka
14.11.2013 § 214
- Valinta sairfaanhoitajan työsuhteeseen/Kaadu Karin
Hoivapalvelun johtajan päätöspöytäkirjat
18.11.2013 § 136
- Sairaanhoitajan työsuhde/Lax Katarina
18.11.2013 § 137
- Lähihoitajan työsuhde/Ahvenainen Merja
25.11.2013 § 145
- Kaksi sairaanhoitajan työsuhdetta/Lakka Anniina, Heiskanen Sanna
Vanhusneuvosto
Vammaisneuvosto
14.11.201
1.11.2013
Esittelijä:
Ehdotus:
Lautakunta päättää, ettei esiteltyjen päätöspöytäkirjojen johdosta käytetä
kuntalain 51 §:ssä tarkoitettua otto-oikeutta.
§ 166, SOTELA 11.12.2013 17:00
SOTE: 316/2013
§ 167, SOTELA 11.12.2013 17:00
Muut asiat
Sotela 11.12.2013
SOTE: 317/2013

1, sotela 11.12.2013 17:00

Transcription

Similar documents

§ -1, SOTELA 11.2.2015 17:00

Sisällysluettelo SOTELA, 22.4.2015 17:00, Esityslista 1 § -1

Satu Koskela ja Seija Karukannas

Hovioikeus käsittelee - Pääkaupunkiseudun ateistit ry

Vaikuta! - Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestö

Tehostetun palveluasumisen sääntökirja

Rannikonpuolustaja.fi Archive 1999 1

Hinnasto - Smartum