Tylliläinen kevät 2014 - Tornion yhteislyseon lukion kotisivut

Sisällys
3
4
6
7
8
11
12
13
14
16
18
20
21
23
24
25
26
27
28
Pääkirjoitus
Tornion kuumin kesätyö
Kolumni
Heli Laiho
Löytöjä bittimaailmasta
Kevääksi kotiin -novelli
Testaa sukupuolesi!
Yksi onnellisuus, kiitos!
Tylliläinen goes global
Tyllin kulttuurikatsaus
Kirjoittaen New Yorkiin
Lämmöllä muistaen
Arvostelut
Kello 08:57 -novelli
Vapaus-gallup
Suomalainen huumori
Yleisönosastokirjoitukset
Testin tulokset
Suomen suloinen suvi -runo
OSOITE: Tornion yhteislyseon lukio,
Kauppakatu 29, 95400 Tornio
PAINOPAIKKA: Tornion kirjapaino
KANNEN KUVA: Lotta Seppälä
KIITOS: Anna-Maija Niskavaara ja
Jaana Stoor sekä tukijat
Kuvat: Adapteri-hanke, nuorisotiedotuspiste Aaltonen, Jesse
Juopperi
--Pääkirjoitus--
Vapautta ilmassa
P
ääsiäisen aikaan koin positiivisen järkytyksen palatessani pohjoisen reissulta: lumikinokset olivat kadonneet
ja portaille uskalsi istahtaa ilman
takkia. Märän maan tuoksu tervehti minua
ensimmäisenä saapuessani kotiin. Vaikkei kyseinen tuoksu ehkä hellinytkään sieraimiani,
oloni oli mukava. Pitkään odotettu helpotuksen tunne valtasi minut tuolloin. Nyt oltiin jo
voiton puolella.
Kevään lehtemme aihe pakotti minut
ajattelemaan, mitä vapaus minulle merkitsee.
Joskus vapaus tarkoitti minulle juuri sitä hetkeä, jolloin olin saanut projektit hoidettua ja
minulla oli vain aikaa. Kyseinen ajattelutapa
oli virhe, sillä luonteestani johtuen tavoitin
kyseisen tilan hyvin harvoin: kun minulla vihdoin oli aikaa, aloitin uuden projektin.
Synnynnäisenä projektien haalijana
olen rauhaton ilman tekemistä ja jollain kierolla tavalla jopa pidän asioiden suorittamisesta.
Vapaus siis ei ehkä tarkoitakaan irtautumista
kaikesta – ainakaan minun tapauksessani. Minulle vapautta on vain olla oman päiväni herra, ylin virkamies päättämässä aikatauluista.
Kesälomalla koittaa siis minunkin vapauteni
hetki luku-urakasta huolimatta, sillä deadlinet
ja aamuherätykset päätän minä itse.
Pohdintani seurauksena tahdon vielä muistuttaa, että vapaus on muutakin kuin
itselle voitettua aikaa. Kuten kansien välistä
voi lukeakin, aiheeseen ”vapaus” on onnistuttu yhdistämään monipuolisesti asioita jopa
kuolemasta onnellisuuteen. Toimittajat ottivat
myös vapauden kirjoittaa juttuja pieni pilke
silmäkulmassaan, joten tämän lehden jotakin
sisältöä ei suositella tosikoille. Koko lehteä ei
(valitettavasti) voitu lyödä ihan leikiksi, joten
sen sivuilla on myös painavaa ja vakavaa asiaa.
Lehdestä löytyy jopa jotain hyödyllistä: olemme tehneet jutun kaupunkimme tarjoamista
työpaikoista tulevan kesän uravalintaa pohtiville ja sukupuolitestin niille, joille se on yhä
arvoitus.
Aivan liian monen vapaus-sanan jälkeen tahdon vielä onnitella jokaista, joka on
selvinnyt lukuvuoden mittaisesta urakasta,
ja tuskin enää tarvitsee mainita, mikä olotila
kyseisen urakan jälkeen koittaa. Nauttikaa lomastanne ja sen tuomasta vapaudesta ja aloittakaa arjesta vapautuminen lukemalla lehtemme. Hauskaa kesää!
Ida Hookana
3
Tornion kuum
Monttu auki
Tämä on ainoa asiakaspalveluammatti, jossa asiakkaat
eivät valita palvelun laadusta – kovin usein ainakaan.
Löysin kutsumusammattini toimittuani muutaman
vuoden kirjastonhoitajana, mutta ammatin sosiaalinen
puoli ahdisti minua. Tämän myötä siirryin hieman hiljaisempaan työympäristöön, joka sopii minulle. Ulospäinsuuntautuneisuutta ei vaadita yhtään! Joka toiselle
kuoppaa kaivaa, on ammatiltaan haudankaivaja.
Heikki Haudankaivaja, 40, Alatornio
Riemu on rajaton
Työtehtäväni on katsoa lapsukaisten perään ja leikkiä
heidän kanssaan (tai ilman heitä) täällä pienessä Tornion paratiisissa: Felixin leikkipuistossa. Työni on niin sanotusti ”ihkua” (<3). Ainoana negatiivisena puolena on
itse lapset: he eivät koskaan saavu leikkikentälle, joten
joudun pitämään hauskaa yksin. Lapset ovat kasvaneet
niin isoiksi, että videopelit ovat saaneet heidät valtaansa.
On minulla onneksi yksinkin kivaa (xD).
Pirkko Puistotäti, 25, Pudas
Kovaa kuin jää
Kesä on ollut luminen, joten töitä riittää! Harva varmasti arvaa, että kaupunkimme rahat kuluvat meidän
lumenkolaajien palkkoihin – jopa kesälläkin. Joskus on
ollut plusasteita yölläkin, joten lumen puuttuessa keksin muita aktiviteetteja, kuten luudalla ratsastaminen ja
lasten pelottelu. Kun kesän on ennustettu olevan vähäluminen, olen ajatellut lähteä vaihtoon johonkin Etelä-Euroopan maahan, kuten Maltalle tai Kongoon. Ilmaiset
työvaatteet joka kymmenes vuosi, mukavan yksinäinen
työympäristö – tähän ammattiin sinäkin tahdot tarttua!
Lasse Lumenluoja, 92, Kemi
4
min kesätyö
Ruohonjuuritasolla
Olen pitänyt Tornion puiston viidakosta huolta nyt kolme vuotta ja olen työstäni ylpeä. Nuoret usein aliarvioivat kaupunkimme tarjoamia työpaikkoja, mutta tämä työ
ylittää odotukset. Ainoa huono puoli työssäni on ehkä
hieman epäkäytännölliset työvälineet, mutta tärkeintä on
lähelle luontoa pääseminen. Todellinen työnantajani on
oikeastaan itse luontoäiti, ja minulle riittää, että hän on
työni tulokseen tyytyväinen.
Riitta Rikkaruoho, 20, Metsä
Elämä on laiffii
Olen ollut nyt ammatissani eli työttömänä viisi vuotta.
Työnsaanti on ollut helppoa, sillä työkokemusta on kertynyt joka kesä lisää ja kilpailu on vähäistä. Työajat ovat
melko joustavat, ja lomat ovat koululaisen kesäloman
mittaisia. Työn huonoina puolina pidän kylmiä aamuja
ja öitä puistossa, kovaa puistonpenkkiä ja lapsia. Työnantajana Kela on ollut avokätinen. Suosittelen tätä ammattia kaikille!
Pekka Pultsari, 57, Juhannussaari
Puhelinlangat laulaa
Olen toiminut koko kesän unelma-ammatissani: puhelinmyyjänä. Puhelinmyyjän ammatti voi aiheuttaa teissä
suuriakin ennakkoluuloja, mutta työssäni on enemmän
hyviä kuin huonoja puolia. Asiakkaat ovat lempeän ystävällisiä, halukkaita ostamaan ja työyhteisö on mukava. Joskus saatan flirttailla asiakkaiden kanssa, mikä tuo
pienen lisäpotkun päivään ja murtaa jään myyjän ja asiakkaan väliltä. Tämän työn sinäkin haluat!
Ritva Rimputtaja, 47, Arpela
5
--Kolumni--
Somen viemää
T
uttu näky kahvitauolla, välitunnilla,
bussipysäkillä, kaverin luona illanistujaisissa tai oikeastaan aivan missä
tahansa: ihmiset näpertävät älypuhelimiaan, tekstailevat, päivittävät Instagramia tai
Twitteriä, selailevat Facebookia, ottavat kuvia,
pelailevat. Tätä tapahtuu usein silloinkin, kun
seurassa on omia kavereita tai ystäviä. Silloinkin, kun tapaamisesta on sovittu aikaisemmin.
Vaikka ympärillä on ihmisiä, ruudun takana
on joku kiinnostavampi - tai jotain kiinnostavampaa.
Mikä on saanut meidät kuvittelemaan,
että jossain on jatkuvasti jotakin käsillä olevaa
hetkeä hauskempaa? Tuskin sitä on ehtinyt istahtaa kavereiden kanssa kahvipöytään, kun jo
jonkun kännykkä ilmoittaa olemassaolostaan
ärsyttävän piipityksen tai tärinän avulla. Ellei
ilmoita, joku läsnäolijoista kaivaa kuitenkin
puhelimensa esille hoitaakseen jonkin erittäin
tärkeän ja ehdottoman akuutin asian. Pahimmillaan tästä seuraa tragikoominen näky: ihmiset viettämässä kahvihetkeä näennäisesti
toistensa, todellisuudessa älypuhelimiensa
seurassa.
Vastarannan kiiskenä hankin ensimmäisen älypuhelimeni vasta muutama kuukausi sitten, kun uskollinen Nokiani otti ja
kuoli vanhuuteen. Aluksi olin hämmentynyt
joutuessani älylaitteiden tuntemattomaan
maailmaan. Sitten olin mielissäni, sitten jäin
koukkuun. Ihmettelin, miten olin pärjännyt
kaikki ne vuodet ilman älypuhelinta. Sehän
6
kuului normaalin ihmisen perusvarustukseen!
Heräsin harhastani vasta, kun huomasin olevani yksi niistä kahvipöydän pikku somettajista.
En enää hallinnut kännykkää, vaan kännykkä
hallitsi minua. Aloin ikävöidä rakasta vanhaa
halkopuhelintani. Se oli ollut paikalla silloin,
kun sitä tarvittiin, mutta ymmärtänyt muulloin pysyä poissa.
Myönnän kuulostavani vähän tekopyhältä vaahdotessani asiasta, johon itsekin
syyllistyn. En väheksy nettiä tai kännykkää
yhteydenpidon välineenä. Olen kuitenkin vakaasti sitä mieltä, että meidän pitäisi keskittyä
ympärillä oleviin ihmisiin alituisen sosiaalisessa mediassa poukkoilun sijasta. Meidän on
murrettava kuvitelma, jonka mukaan jää aina
jostakin paitsi, ellei ole jatkuvasti älylaitteensa
kimpussa. Sosiaalisen median tarkoituksenahan on palvella tosielämää eikä päinvastoin.
Paitsi jostakin jää pikemminkin silloin, jos sulkee silmänsä juuri nyt tapahtuvilta, näkyviltä,
kuuluvilta ja tuntuvilta asioilta.
Teen älypuhelimeni kanssa sopimuksen. Vastedes tapaamme korkeintaan joitakin
kertoja päivässä, emme enää minuutin, viiden
tai kymmenen välein. Turha näpertäminen
on kiellettyä. Tahdon keskittyä niihin asioihin, jotka toimivat ilman akkua ja nettiyhteyttä. Olen samaa mieltä kuin Johann Wolfgang
von Goethe: mikään ei ole arvokkaampaa kuin
tämä päivä.
Heta Kallioranta
--Haastattelu--
Kultturellien eläkepäivien viettoon
Englannin- ja ranskanopettajamme Heli Laiho istuu
haastateltavaksemme iloisesti hymyillen. Hänellä on
meneillään viimeinen vuosi opettajan työssä ennen eläkepäivien viettoon siirtymistä. Ensi syksynä koulussamme on siis yksi tyylikäs kieltenopettaja vähemmän.
Kielet ovat kulttuuria harrastavan Helin intohimo. Läheisin kaikista on ranska,
johon hän ihastui lukioaikoinaan.
Murrosikäisenä Heli kertoo olleensa laiska oppilas, joka lintsasi tunneilta ja vähät välitti läksyjen teosta.
Lukiossa asiat kuitenkin muuttuivat, kun Heli innostui koulunkäynnistä ja huomasi, että kielet olivat
hänen juttunsa. Lähtiessään lukion
jälkeen opiskelemaan ranskaa ja
englantia Turun yliopistoon Heli ei
vielä tiennyt, mikä tuleva työ olisi.
Eri kouluilla tehtyjen sijaisuuksien
kautta opettajan ammatti muotoutui sopivaksi vaihtoehdoksi.
36-vuotisen uransa aikana
Heli on työskennellyt sekä yläkouluissa että lukioissa. Hän kertoo oppineensa työssään paljon kärsivällisyyttä ja itsehillintää. Nuorempana
hän kuulemma “räjähti” helpommin, mitä on vaikea
uskoa katsoessa tyynen rauhallista opettajaamme. Mielenkiinto ja kipinä työhön on pysynyt yllä, koska kielissä riittää päivittämistä ja opetusmenetelmät muuttuvat
kovaa vauhtia. Parasta opettajuudessa kuitenkin hänen
mielestään on se, että saa työskennellä nuorten kanssa,
opettaa heitä ja oppia siinä samalla itsekin.
Mieleenpainuvimpia hetkiä Helin uran aikana ovat olleet lukuisat oppilaiden kanssa tehdyt matkat
Ranskaan, Italiaan ja Espanjaan. Comenius-hankkeista
on jäänyt hyviä muistoja, samoin ylioppilasjuhlien iloisesta mutta haikeasta tunnelmasta, kun vanhat oppilaat
ovat lähteneet maailmalle. Helin hieno ura sai tänä ke-
väänä arvoisensa päätöksen, kun Ranskan suurlähetystö
löi hänet ritariksi kiittääkseen häntä ranskan kielen ja
kulttuurin hyväksi tehdystä työstä.
Eläkepäiville siirtymisen myötä Heli pääsee
nauttimaan pitkistä, kiireettömistä aamuista. Helin harrastuksiin kuuluvat ystävien tapaaminen, lukeminen,
valokuvaus, lenkkeily ja luonnossa liikkuminen. Television katsomisesta Heli ei juuri välitä, mutta
elokuvat ovat lähellä sydäntä. Yksi
hänen suosikeistaan on ohjaajalegenda Aki Kaurismäen elokuva
Kauas pilvet karkaavat. Eläkepäivinään Heli aikoo paitsi viettää aikaa
harrastustensa parissa myös jatkaa
kielten opiskelua. Kielitaiturin tavoitteena on muun muassa oppia
puhumaan espanjaa aiempaa sujuvammin ja parantaa italian kielen
taitoja. Matkahaaveitakin löytyy:
eniten Heliä kiehtovat Ranska, Italia, Espanja sekä Latinalainen Amerikka.
Koulumaailmasta Heli jää
kaipaamaan ihmisiä, sekä oppilaita
että kollegoja. Loputtomien koepinojen korjaamista ja siitä aiheutuvia niskakipuja ei sitä
vastoin tule ikävä. Se tosin hieman harmittaa, että työskentelyaika uudessa, ilmavassa lukiorakennuksessa jää
lyhyeksi. Jäähyväisiksi lukioväelle Heli jättää kehotuksen
opiskella kieliä mahdollisimman paljon:
“Jokaisen uuden kielen myötä elää uuden elämän. Jos puhuu vain yhtä kieltä, elää vain kerran.” (Raymond Gevaert)
Ida Hookana ja Heta Kallioranta
7
Löytöjä bitti
Jenna Marbles
Tyler Oakley
Jenna Marbles on yhdysvaltalainen YouTube-velho, ja hänen kanavaansa tilaa yli 13
miljoonaa ihmistä ympäri maailman, mikä
tekeekin hänestä yhden YouTuben suosituimmista henkilöistä. Olemme seuranneet Jennan
menoa jo lähes kolmen vuoden ajan ja voimme kertoa, että hauskempaa ihmistä saa etsiä!
Jennan videoiden aiheet vaihtelevat laidasta
laitaan, mutta hauskuus ja rehellisyys eivät
mihinkään katoa. Erityisen hauskoja videoista tekee se, että hän uskaltaa nauraa itselleen
ja käyttää omia kämmäilyjään esimerkkeinä.
Ehkä juuri sen vuoksi Jennaan on niin helppo
samaistua, sillä useat hänen kämmeistään ovat
sattuneet myös meille muille, mutta niistä ei
vain ole kerrottu kellekään!
Tyler on ehdottomasti YouTuben kuplivin persoona, joka saa sinut hymyilemään surkeimpanakin päivänäsi. Voi tietysti olla, että Tylerin
äärettömän iloinen ja positiivinen persoona
ei kaikkiin vetoa tai saattaa jopa joitakuita ärsyttää, mutta meihin se ainakin vetoaa! Videoissaan hän muun muassa vastaa seuraajiensa
kysymyksiin, tekee toinen toistaan kummallisempia haasteita muiden youtubettajien kans- Suosikkivideo: Drunk makeup tutorial
sa tai pelkästään kertoo päivästään. Tylerin
persoona on vain niin energinen ja mukaansatempaava, ettei videoita voi olla katsomatta!
Ehkäpä juuri sen vuoksi hän sai kutsun Valkoiseen taloon päivälliselle itse Barack Obaman
kanssa. Jos kesällä joudut sulkeutumaan sisälle
rankkasateen vuoksi, klikkaa Tylerin kanavalle, niin hän varmasti piristää päivääsi.
Suosikkivideo: HOW BIG?! (#AskTyler #16)
8
imaailmasta
Vsauce2
Vsauce2 on Kevin Lieberin ylläpitämä kanava, joka on uusin YouTube-löytö. Kanavallaan
Kevin esittelee mitä mielenkiintoisimpia uusia
keksintöjä ja tutkimuksia, jotka todellakin ovat
tajunnanräjäyttäviä. Jos itse olet kiinnostunut
tämän kaltaisesta sisällöstä, suosittelen klikkaamaan Kevinin sivulle, sillä kanavalta löytyy
tällä hetkellä yli 200 videota, joten uutta ainesta kyllä riittää! Vsauce-nimen alla on myös
kaksi muuta kanavaa: Vsauce ja Vsauce3, joista ensimmäisellä Michael Stevens pyrkii ratkomaan filosofisia kysymyksiä ja Vsauce3:lla Jake
Roper keskittyy muun muassa videopelien
maailmaan.
Suosikkivideo: THIS IS NOT AN ALIEN – Mind
Blow #64
Elämää Venlan silmin
Monelle varmasti Salatuista elämistä tuttu Heidiä näyttelevä Venla Savikuja kirjoittaa niin
sanottua fitfashion-blogia. Blogissa on ammattilaisen luotettavia ohjeita ja vinkkejä terveellisestä liikkumisesta muodilla maustettuna.
Itsekin 90-luvulla syntynyt Venla kannustaa ja
ohjaa lukijoita liikkumaan ja näkemään asioiden positiiviset puolet. Hän pitää myös huolen
omista faneistaan ja lukijoistaan ja kirjoittaa
hyödyllisiä postauksia esimerkiksi liiallisen liikunnan riskeistä ja vähäisestä ravinnon saannista. Venla kertoo, miten tulee toimia ja mitä
kannattaa välttää. Näitä vinkkejä liikkujat eivät
halua missata!
Papananaama
http://venlasavikuja.fitfashion.fi/
Henkilökohtaisesti emme paljoakaan suomalaisia youtubettajien kanavia tilaa, mutta Oona Instagram: @venlasavikuja
”papananaama” Laitisen kanava kyllä osui ja
upposi! Hän tuli tunnetuksi ensimmäisellä videollaan ”Suomen kielen junttius”, ja meno on
jatkunut yhtä hyvänä siitä saakka. Oona käsittelee videoissa aiheitaan hyvin kriittiseen mutta myös humoristiseen tyyliin ja pyrkii myös
rikkomaan stereotypioita. Hän muun muassa
kertoo omasta peruukkikokoelmastaan kuin
se olisi jokaisen naisen perustarve.
Suosikkivideo: Suomen kielen junttius
9
Matildanna’s
Stripes and Sequins
Matilda on 18-vuotias, pirteä ja monipuolinen
bloggaaja. Hänen intohimoihinsa kuuluvat
erityisesti muoti ja ruuanlaitto. Ruuanlaittoreseptejä löytyy maukkaasta Oreo-juustokakusta
browniepohjalla kotitekoiseen ’’roskaruokaan’’
ja raikkaisiin hedelmäsmoothieihin. Muotia
Matilda seuraa aktiivisesti ja etsii myös edullisia ratkaisuja asuihin sekä asusteisiin, vaatteiden tuunaamista unohtamatta. Kaiken tämän
kruunaa kekseliäs sommittelutaito ja valokuvaus, minkä huomaa heti jokaisesta postatusta
kuvasta.
Amerikkalaista suosiota saavuttanutta muotiblogia ylläpitää kolmekymppinen Grace
Atwood. Blogista on helppo löytää etsimäänsä,
ja eritoten lukijaan puree vakuuttava DIY-puoli. Ideoita on kymmeniä jokaisesta eri asusteesta: korvakoruista, käsikoruista, pienistä
arkivinkeistä... Blogi ei todellakaan ole tylsä
tai mitenkään vanhanaikainen, päinvastoin
kirjoittajan kypsä ikä tuo ammattimaisuutta ja
luotettavuutta toteutuksiin. Eikä haittaa, vaikka laajentuneena ja suosittuna blogin ulkoasu
on enemmänkin kotisivu-meininkiä kuin perinteistä bloggaamista.
http://matildannas.blogspot.fi/
Instagram: @matiildanna
http://www.stripesandsequins.com/
Instagram: @graceatwood
Milka Rämö ja Lotta Seppälä
10
10
10
--Novelli--
Kevääksi kotiin
”Tuuli se kulkee ja lentävi lehti
Onnellinen on se, ken laaksohon ehti.”
(Eino Leino)
Olin kevään lapsi. Keväällä synnyin, keväällä iloitsin ja
keväällä tahdoin lähteä. Mutta tänään auenneet pajunkissat ja pitkään piilossa ollut aurinko eivät olleetkaan
tulleet hakemaan minua. Paikkani paratiisissa oli annettu naapurisängyn Mairelle. Olin vihainen Jumalalle.
Hän oli sallinut talven lapsen etuilla jonossa. Minäkin
tahdoin jo pois.
En minä näin olisi tahtonut viettää vanhuuttani: valkoisissa lakanoissa, valkoisessa huoneessa juoden
laimeaa kahvia ja katsellen muiden lähtöä. Olin jo luovuttanut tänne tullessani. Silti kukaan ei tuntunut kuulevan pyyntöäni. Olin kateellinen niille, jotka olivat jo
saaneet kutsun viimeisiin juhliin. Pettymys täytti minut
jokainen aamu, kun avasin silmäni. Missä minun kutsuni viipyi?
Olin tehtäväni maan päällä jo suorittanut. Vuosien ajan olin hoitanut miestäni, tiputellut lantteja pääsiäisnoitien koreihin ja pitänyt talon lämpimänä. Olin
rakastanut, ollut onnellinen ja nähnyt lapsenlapseni
syntymän. Olin haudannut omat lapseni ja vienyt kukkia heidän haudoilleen joka sunnuntai. Viime vuosien
ajan jouduin päivittäin kertomaan elämäni rakkaudelle,
kuka olin ja miksi hän oli luonani. Syötin hänet, puin ja
hoidin. Taistelin, ettei hänkin joutuisi tähän vankilaan.
Niin paljon minä häntä rakastin!
Mutta taisteluni hävisin. Talo on kylmä, sydän
on kylmä. Riisipuurossa ei ole tarpeeksi voita, ja leipä
on vaaleaa. Taakse jäivät kävelyretket, rauhalliset lauantaiaamut ja yhteiset joulut, tilalle tulivat aamulääkkeet
ja hautajaiset. Minä muistan kaiken sen onnen ja ilon,
muttei kukaan muista minua. Ei edes mieheni, ainoa
voimavarani. Kaiken sen työn jälkeen.
On taas aika taistella. Aurinko on sammunut.
En syntynyt luovuttajaksi, mutta minun tulee taistella
voidakseni antaa periksi. Istahdan pyörätuoliin, omaan
maanpäälliseen helvettiini. Liikkumisesta en koskaan
olisi tahtonut luopua. Sydämeni on murskana, muttei se
pysähdy.
Hoitajien keskuudessa olen se hullu mummo,
joka höpöttää viikatemiehestä ja karkailee huoneestaan.
En voi tuottaa pettymystä tälläkään kertaa, joten liukenen huoneestani ja vinssaan pitkin käytävää kuin paraolympialaisten pikaviestissä. Tällä kertaa ehdin hissiin
asti. Koko käytävä nukkuu ja kuorsaa. Hoitajat ovat kai
puhdistamassa märkiä lakanoita ja oksennuksen täyteisiä lattioita.
Vanhuus on iskenyt minuunkin, mutten koskaan unohda määränpäätäni: kolmas kerros, toinen ovi
vasemmalta. Tasoittelen hengitystäni. Enää ei ole pitkä
matka.
Ja minä selviän. Huoneessa haisee puolikuollut. Silti minä jatkan huoneen perälle asti. Tämä voi olla
viimeinen tilaisuuteni.
Ja siellä hän makaa: letkuissa, laitteissa ja niin
levollisena. Hänen sielunsa on jo mennyt, mutta ruumis
kamppailee vastaan. Minä tulin viemään sen, mitä omistin. Mitä olin omistanut jo kahdeksantoistavuotiaasta
ja minkä puolesta olin taistellut. Painanut sormuksen
nimettömääni ja ottanut pois vasta sormen kuihtuessa
liian pieneksi.
Tämä on meidän hetkemme. Tartun hänen käteensä ja puristan sitä. Hän vielä tuntee sen. Varmasti
tuntee. Kömmin ulos helvetistä ja istahdan hänen sängylleen. Silitän hänen poskeaan aivan kuin olisimme
yhä nuoria. Irrotan happinaamarin. Hän ansaitsee hengittää itse.
Käytävältä alkaa kuulua ääniä, mutta oloni on
yhä levollinen. Minähän olen kotona! Suukotan rakkaani poskea ja painan itseni sitä vasten. Hyräilen laulua,
joka soi hääpäivänämme. Toinen käteni kurottaa kohti
hengityskoneen töpseliä. Aurinko alkaa nousta. Se on
tullut hakemaan. Ovi avautuu.
Kulta, meidän on mentävä.
”Päivä kun nousee, niin sammuvi tähti.
Ei se ijäks sammu, ken elämästä lähti.
(Eino Leino)
Nuku tähti helmassa päivän.”
Ida Hookana
11
Testaa sukupuolesi!
6.
Paljon penkki?
ai squatseja? Teen vain niitä
1.
Olen…
a)
a)
mies
b) juuri tilasin Kartellilta yhden
b) nainen
c)
c)
d) en tee, mutta Instagramissa 70 kg.
en ole varma
ai newtoneina?
d) Olli Herman.
7.
Minusta tulee isona
2.
Ensimmäisenä kiinnitän huomion
vastakkaisessa sukupuolessa
a)
Michael Jackson
a)
silmiin
b) köntti
c)
Cheek
b) ääneen
d) missi.
c)
matemaattisten ongelmien ratkaisutaitoihin
8.
Lempipelini
a)
silmäpeli ;);););)
d) olen Cheek ja luukutan vain itseäni.
3.
Lempimusiikkiani on…
a)
klassinen
b) vältän elektroniikkaa, joten vastaan Kimble
c)
b) ooppera
c)
ei ole
pelit aiheuttavat koukuttumista, joten vältän
pelaamista
d) The Sims 3.
d) minä itse.
9.
Olen myös
4.
Vapaa-ajallani mieluiten…
a)
Olli Herman edelleen
a)
suojelen luontoa valistamalla ihmisiä
supermarketeissa muovipussien vaaroista
b) hipster enkä vastaa näihin mainstreamkysymyksiin
b) olen Wilmassa
c)
#selfie
d) harjoittelen twerkkausta.
5.
Laittautumiseen minulla kuluu aikaa…
a)
en tiedä, mutta Justin Bieber on ihana
b) ai tunteina?
c)
c)
ai sekunteina?
d) olen hipster.
jättänyt jalkapäivän väliin, kun Instagram
ei toiminut enkä voinut ilmoittaa siitä
kenellekään
d) salibandyn pelaaja, sillä en koskaan oppinut
luistelemaan.
10. Uskon tulokseksi tulevan…
a)
salil eka salil vika
b) Olli Herman
c)
mieluiten joku Harry Potterin henkilöistä
d) en tiedä, mutta timantit ovat ikuisia.
Nyt laske, mitä vaihtoehtoja olet valinnut eniten, ja katso tuloksesi sivulta 27!
12
--Artikkeli--
Yksi onnellisuus, kiitos!
Kesällä onnellisuutta on auringonpaiste, talvella lämpimät vaatteet, koeviikolla hyvät numerot ja torstaina se, että huomenna on perjantai.
Mutta onko onnellisuudelle olemassa yleispätevää määritelmää? Voiko sen määrittää siten,
että se koskee jokaista ihmistä, koska kuitenkin
jokainen meistä kokee onnellisuuden täysin eri
tavoin, kuin naapurin setä Jarmo sen kokee.
Tuskin olen ensimmäinen, joka asiaa on pohtinut, sillä onnellisuus on kuitenkin yksi niistä
asioista, mitä kaikki haluavat, mutta kukaan ei
oikeastaan tiedä, miten se saavutetaan.
Yksilön elämänkatsomuksen lisäksi
onnellisuuteen vaikuttavat tietysti olosuhteet.
Afrikkalaiselle 18-vuotiaalle nuorelle onnellisuus on varmasti eri asia kuin suomalaiselle
nuorelle. Sota-aikana onnellisuutta oli se, kun
mies palasi rintamalta yhtenä kappaleena,
kun taas nykyään onnellisuutta on saada uusin FIFA-peli joululahjaksi. Nykyään juuri tavaroiden sanotaan tuovan onnen, mutta onko
asia ihan näinkään vai onko maailma todella
muuttumassa niin turhamaiseksi kuin vaikuttaa? Voiko onnellisuutta olla ilman nykyaikaisia härpäkkeitä?
Seuraavaksi kuvioihin astuu tietysti
iki-ihana rakkaus. Mikä tekisikään minut onnellisemmaksi kuin löytää se oikea? Rakkaushan ei ainakaan ole nykyaikainen härpäke, vai
kuinka? Kaupungilla, kun vastaan tulee selvästi vastarakastunut pariskunta, voi nähdä,
kuinka onnellisuus säteilee heidän ympärillään. Pitkä siirappivana vain seuraa heitä, kun
he kävelevät pitkin kävelykatua sydämen kuvat
silmissään. Sitä tuntee itsensä niin pieneksi ja
onnettomaksi sellaisen onnen rinnalla. Mutta
entä jos asiaa tutkitaan vieläkin syvemmältä?
Voiko ihminen olla onnellinen pelkästään itsensä kanssa ilman suurta rakkautta tai uutta
FIFAa?
Vähän aikaa sitten koin käsittämättömän onnen tunteen, joka tuli kuin tyhjästä.
En ollut rakastunut enkä ainakaan saanut sitä
kuuluisaa peliä. Olin vain kävelemässä kaupasta kotiin enkä voinut olla hymyilemättä itsekseni. Silloin aloin miettiä onnellisuuden käsitettä. Ilmeisesti onnellisuuden ei tarvitsekaan
johtua mistään. Ihminen voi olla onnellinen
yksinäänkin, ja jos minulta kysytään, ihmisen
täytyisi osata olla onnellinen ilman ulkoista
apua. Entä jos kaikki ulkoiset onnellisuuden
apuvälineet vietäisiinkin pois? Ihminenhän
olisi silloin periaatteessa täysin onneton.
Avain onnellisuuteen ei mielestäni ole
jokin konkreettinen asia, vaan pikemminkin
onnellisuus on asenne. Samalla tavalla kuin
positiivinen asenne koulua kohtaan tuottaa
positiivisia tuloksia, niin onnellinen asenne
elämää kohtaan tuottaa onnellisia tuloksia.
En tietystikään väitä, että uudet ja hienot tavarat ja asiat eivät saisi tuottaa minkäänlaisia
onnellisuuden tunteita. Paremminkin nämä
konkreettiset asiat vahvistavat jo ennestään
olemassa olevaa onnellisuutta, jolloin elämän
takaiskut eivät täysin uuvuta ihmistä, sillä se
perimmäinen onnellisuus on edelleen tallessa.
Totta kai esimerkiksi eroa saa surra, mutta ei
sen vuoksi saisi täysin elämäniloaan menettää.
Uskallan väittää, että onnellisuus on
meidän kaikkien saavutettavissa, jos vain päätämme. Se ei vaadi maata ja mammonaa vaan
pelkästään asennemuutoksen. En väitä, että se
olisi helppoa, mutta eihän Roomaakaan päivässä rakennettu.
”Folks are usually about as happy as
they make up their minds to be.”
(Abraham Lincoln)
Milka Rämö
13
Tylliläinen
ALANYA, TURKKI
duille yrittäessäni itsepintaisesti löytää perille.
Mainitsemisen arvoinen on tietysti
Väkiluku: 104 573
myös Alanyan yöelämä, joka jatkuu aina aaAlanya on juuri niin täydellinen paikka, miltä mun pikkutunneille saakka. Baareja, yökerse kuvissa näyttää. Meri jatkuu silmänkanta- hoja ja ravintoloita on tarjolla enemmän kuin
jaksaa edes laskea, ja jos komattomiin, palmupuut koti-ikävä pääsee yllättämään,
ristavat tienlaitoja, aurinko
löytyy Kleopatran rannan
paistaa täydeltä taivaalta ja
läheisyydestä myös Suoruoka on parempaa kuin
mi-baari!
hyvää! Jos haluat lomallaViikko Alanyan lämsi vain maata reporankana
mössä ei ainakaan minulle
paahtavan auringon alla ja
ollut riittävän pitkä aika,
ehkä käydä pienellä huvisillä tekemistä ja nähtävää
pursiajelulla, Alanya on siolisi riittänyt vielä seuraanun matkakohteesi.
vankin viikon ajaksi. ViiJos auringon otkossa ehtii kuitenkin kätaminen alkaa jossakin
räyttää itsensä paloauton
vaiheessa nyppiä, on Alaväriseksi, joten suosittelen
nyassa myös muutamia
lämpimästi aurinkorasvan
nähtävyyksiä. Lähes joka
käyttöä!
päivä on mahdollisuus lähMilka Rämö
teä veneajelulle tutkiskelemaan lukuisia luonnon
muovaamia luolia tai käydä
vierailemassa Alanyan linnoituksella, joka rakennettiin 1200-luvulla.
Myös shoppailumahdollisuudet
ovat valtavat, ja
hinnatkin
ovat
melko edulliset.
Suosittelen kuitenkin kysymään
reittiä näille mahtaville ostosapajille, sillä itse eksyin
Alanyan pikkuka14
goes global
LONTOO, ISO-BRITANNIA
Väkiluku: 7,8 miljoonaa (Suur-Lontoo 12-14
miljoonaa)
Lontoo on juuri niin suuri ja ruuhkaisa
pääkaupunki kuin moni kuvittelee. Nähtävyyksiä ja tekemistä löytyy jokaisen mieleen:
Big Ben, London Eye, huvipuistoja, taide- ja
tieteismuseoita, valtavia virkistysalueita sekä
huikeita shoppailumahdollisuuksia!
Katukuvaa somistavat tutut punaiset
kaksikerroksiset bussit sekä Underground-asemien opaskyltit. Ei pidä myöskään unohtaa
vasemmanpuoleista liikennettä, jossa saakin
sitten aikansa toilailla ja tottua.
Oxford Street on shoppailun keskus,
josta löytyy monikerroksisia kauppoja hurjine tarjontoineen. Lontoon väkiluku on suuri, eikä sitä unohda missään. Kaupassa et voi
odottaa kassa- tai sovituskoppijonon haihtumista, vaan on heti varauduttava odottamaan
omaa vuoroaan ja usein myös pitkään. Kaupoin ja kioskein ympäröity katu jatkuu aina
vain suoraan (muistakaa, että Victoria’s Secret
löytyykin poikkeavalta
sivukadulta), eikä siitä
yhdessä päivässä noin
vain selviäkään.
Säät eivät yleensä vastaa sateisella saarella rantaloman vaatimuksia, vaan harmaa
pilvisyys on yleistä. Se ei
kuitenkaan haittaa, sillä löytyyhän ilmaisella
Wifillä varustettu Starbucks-kahvila joka kulman takaa! Rahayksikkönä toimii punta, joten
kannattaa muistaa korttia vilautellessaan, että
hinnat ovat normaalia
korkeampia.
Viikko vierähtää
helposti, vaikka miksei
Lontoo olisi toimiva lomakohde vain viikonlopuksikin (vaarana on tosin haluttomuus palata
kotiin). Tuleville turisteille vinkiksi: englannin
puhuminen sallittua, älkääkä
unohtako sitä please-sanaa,
please!
Lotta Seppälä
15
Tyllin kulttu
16
uurikatsaus
17
Kirjoittaen
Ystävyyssuhde – merkittävä asia
H
eräsin aamukuudelta ihmetellen
vieressäni olevaa tyhjää vuodetta, kunnes muistin nähneeni unta.
Unessa Arvo oli nukkunut vieressäni ja minä olin koskettanut häntä varovasti
olkapäähän ja kuiskannut hänen korvaansa
aamun koittaneen. Arvo kuoli toissa keväänä
sydänkohtaukseen. Se oli aurinkoinen päivä,
ihan niin kuin tänäänkin.
Asettelin tekohampaat suuhuni ja irvistin vanhalle ämmälle lasin toisella puolella.
Minkälaisia tulevaisuudenhaaveita sinulla Sekin irvisti. Ennen lasin takaa oli hymyillyt
nuori, kaunis nainen, mutta nykyisin tuo naion?
- Tulevaisuus on vielä vähän auki, mutta äi- nen muuttui yhä kurttuisemmaksi. Sekoitin
dinkieli kiinnostaa. Haluaisin ehkä yliopistoon lääkkeet puuron sekaan. Söin ja aloin lukea
päivän lehteä. Kolmannella aukeamalla kerrotopiskelemaan suomen kieltä.
tiin, että sosiaalisella medialla oli ollut passiivinen vaikutus nuorten ystävyyssuhteisiin. Olin
Miltä voitto tuntuu?
- Hienolta! Olen tosi yllättynyt. Odotan innol- järkyttynyt lukiessani, että joillakin oli tapana
la, että pääsen näkemään Amerikkaa ja tutus- viestitellä puhelimillaan, vaikka he olisivat satumaan uusiin ihmisiin eri puolilta maailmaa. massa tilassa. Minun nuoruudessani ”sosiaaHeta Kallioranta linen media” tarkoitti käytännössä sitä, että
juostiin heinätöiden jälkeen kaverin kotiin kysymään, olisiko kyseinen kaveri kotona. Vastaan saattoi tulla äkäinen talon emäntä käskien
lähtemään takaisin kotiin, toisinaan kukaan ei
vastannut ovenkolkutuksiin. Koskaan ei voinut
tietää etukäteen.
Havahduin tuttuun pirinään. Hulda
soitti ja kysyi, lähtisinkö huomenna mukaan
korttirinkiin. ”Kyllä mie tulen, jos mie en siihen mennessä kuole”, vastasin. Hulda naurahti
ja pyysi tuomaan pelikortit mukanani. Minä
Onneksi olkoon, Julia Pääkkölä! Voitit tammikuussa järjestetyn kirjoituskilpailun ja
sait palkinnoksi kahden viikon matkan New
Yorkiin. Miten innostuit kirjoittamisesta?
- Olen aina pitänyt äidinkielestä, ja yläasteelta lähtien se on ollut lempiaineeni. Äidinkielenopettajani ovat olleet hyviä ja kannustavia.
Lapsuudesta on myös jäänyt hyviä muistoja,
kun minulle luettiin runoja. Kirjoitin niitä
myös itse.
18
New Yorkiin
lupasin.
Jätin potkurini Huldan keittiön ikkunan alle. Nanni oli parkkeeranut Taunuksensa
varastorakennuksen eteen.
Naisen hahmo vilkutti keittiön ikkunan takana. Pyyhin
silmälasini nähdäkseni. Se
oli Nanni punaisessa tikkurissaan. Hulda tuli hymysuin
minua ovelle vastaan ja ripusti tikkitakkini henkariin.
Istuimme keittiönpöydän ääreen syömään Huldan tekemää poronkäristystä. Nanni
lisäsi suolaa, hänellä kun oli
makuaisti vuosien sauhuttelun myötä heikentynyt.
Syödessämme
juttelimme
samoista asioista kuin aina
ennenkin: miehistä, tuttavista, sukulaisista ja leivontaohjeista.
70 vuotta sitten minä, Hulda ja Nanni
olimme olleet leikkimässä ladossa piilosta. Oli
ollut minun vuoroni etsiä. Olin nojannut ladon
seinää vasten laskiessani viiteenkymmeneen.
Silmät avattuani olin nähnyt vain savua ja liekkejä; saksalaiset olivat sytyttäneet ladon palamaan vetäytyessään Lapista. Sen jälkeen kaikki
oli ollut pimeää. Kaiketi olin pyörtynyt hään
vaikutuksesta. Muutaman tunnin jälkeen olin
herännyt läheisessä pirtissä Nannin ja Huldan
ollessa vierelläni. Siitä hetkestä lähtien tiesin,
että tulisimme pitämään yhtä aina.
Kun olimme syöneet, kaivoin korttipakan esille. Hulda sekoitti kortit näppärillä
sormillaan ja jakoi kaikille
viisi korttia. Pelasimme katkoa. Sain huonot kortit, ei
yhtään kuvakorttia. Mutta
tiesin, että huonoilla korteillakin saattoi pärjätä, jos
osasi pelata, ihan niin kuin
oikeassa elämässäkin. ”Ruudut suuret, sanoi lasimestari”,
totesi Nanni lyötyään pöytään ruutuässän. Nanni tuuletti käsillään ja huudahteli
riemukkaasti voittonsa merkiksi. Meitä nauratti. Kello
oli jo sen verran, että Kauniit
ja rohkeat alkaisi pian, joten
lähdimme koteihimme.
Oli kulunut kaksi viikkoa peli-illasta. Kävelin kirkon portaita mustassa leningissäni. Hulda käveli vierelläni. Kun
astuimme kirkkoon, Hulda katsoi minua kyynel silmäkulmassaan. Puristimme käsiämme
vastatusten. Se antoi voimaa, voimaa kestää
tulevat haikeat tunnit, jotka tuntuivat ikuisuudelta.
Arkku oli pieni ja siro. Se oli puhtaan
valkoinen. Asetin ruutuässän kukkalaitteen
viereen. Nannin viimeinen kortti oli pelattu.
Julia Pääkkölä
19
Lämmöllä muistaen
Muistan olleeni ala-asteella, kun ensimmäisen
kerran kuulin nimen Jari Rytilahti. ”Se Jari on
niin cool tyyppi! Puhuu stadin slangia ja kaikkea!” kertoi yläastetta käyvä ystäväni. Hänen
tarinansa Jarista saivat minut aina nauramaan
ja odottamaan yläasteelle pääsyä, sillä silloin
saisin vihdoin tavata tämän miehen, josta olin
niin paljon jo kuullut. Harmikseni en yläasteella saanutkaan Jaria opokseni ja vain vähän
myöhemmin Jari siirtyikin lukiolle. Yläasteella
ollessani puolestaan velipuoleni puhui paljon
Jarista ja siitä, miten mahtava ihminen hän onkaan, ja taas kerran minä sain tyytyä odottelemaan seuraavaa etappia: lukiota.
Lukiossa sain vihdoin ja viimein tutustua Jariin. Hän oli juuri sellainen kuin olin
kuvitellutkin. Hän oli hauska, ymmärtäväinen,
nokkela, jalo ja paljon muutakin. Muistan, kun
eräänkin kerran juutuin Jarin työhuoneeseen
keskustelemaan maailman menosta 45 minuutiksi. Lopulta hänen täytyi lähes hätistää
minut pois, koska olisin voinut kuunnella häntä loputtomiin! Luultavasti siksi olin niin järkyttynyt kuullessani Jarille sattuneesta onnettomuudesta. En vain voinut ymmärtää, miksi
jotain niin kamalaa voisi tapahtua niin hyvälle ihmiselle. Se ei vain ollut reilua. Kun Jari ei
enää ilmestynytkään koulun käytäville, alkoi
tilanteen vakavuus todella iskeä vasten kasvoja. Seuraavaksi meille kerrottiin uutinen, joka
pysäytti koko koulun.
Vaikka Jari ei enää kävelekään iloisesti vastaan koulun käytävillä aamukahdeksan
aikaan, tulee hän pysymään muistoissamme.
Hänen neuvonsa tulevat seuraamaan meitä
elämämme varrella ja opastamaan meitä ehkä
vielä vuosienkin päästä. Toistaiseksi emme voi
20
muuta tehdä kuin toivottaa Jarille hyvää matkaa sinne, missä hän ikinä kulkeekin.
”Jari oli tosi reilu, rehti ja jämpti mies.
Hän oli myös äärettömän mukava. Hienoa Jarissa oli myös se, että hän osasi arvostaa kädentaitoja pänttäämisen lisäksi. Kaikki ihmiset
olivat hänelle samanarvoisia, eikä hän koskaan
luokitellut ketään huonommaksi kuin muut.
Kaipaan häntä lämmöllä ja en voi muuta kuin
ihmetellä, miksi niin hieno ihminen joutui
lähtemään täältä niin varhain.”
(Ray Ohtonen, entinen Tyllin opiskelija)
”Hetkenä aamun hiljaisen
tuli luoksesi rauha ikuinen.
Ovat kätesi ahkerat rauenneet
ja päättyneet arkiset askareet.
On hiljaisuus ja suru sanaton
mut’ tiedämme, sun hyvä olla on.”
Milka Rämö
--Arvostelut-Raavittua rakkautta
Abigail Gibbs: Illallinen vampyyrin kanssa (2013)
Englannista kotoisin oleva Abigail Gibbs (s.1994) on nuori, mutta lupaava kirjailijan alku. Jo
15-vuotiaana hän alkoi julkaista kehittelemäänsä vampyyritarinaa osioina internetissä. Huikean
suosion saavutettuaan allekirjoitettiinkin jo kustannussopimus Abigailin ollessa vasta 18-vuotias.
Tarinassa lontoolainen, valmissanainen teinityttö Violet Lee on päätynyt väärään paikkaan
väärään aikaan. Jouduttuaan kuninkaallisen vampyyrisuvun sieppaamaksi hän viettää monta yötä peläten vampyyriprinssi Kaspar Varnin verenhimoa ja hetkellisiä mielijohteita. Violetin odotellessa apua ja arvaillessa kohtaloaan
Varnien kartanossa on kaikki jo ennalta määrättyä, mutta miten.
Abigail ei ole jättänyt kohtauksia kylmiksi, vaan kuvailee niitä verta ja suolenpätkiä säästelemättä. Kirjaa
lukiessa huomaa tekijän nuoren iän, ja aluksi se tuntuikin pitkästyttävältä. Juoni kuitenkin vie mukanaan, kunnes
se lopulta paljastaa, miten ovelasti kaikki kietoutuukin yhteen, ja kumoaa ennakkoluulot nuoresta kirjailijasta. Jatko-osaa lupaillaankin suomennettuna jo tälle kesälle.
Suosittelen kirjaa mielelläni niille, jotka Abigailin tavoin kaipaavat Twilightin luettuaan enemmän verta ja
seksiä.
Lotta Seppälä
Rakkautta yli rajojen
Leijonasydän (2013), ohjaaja: Dome Karukoski
Dome Karukoskelta on totuttu näkemään mielenkiintoisia elokuvia persoonallisista aiheista.
Myöskään viime vuonna ilmestynyt draama Leijonasydän ei tuota pettymystä. Elokuva kertoo
itäsuomalaisesta uusnatsista Teposta (Peter Franzén), joka yhdessä samanhenkisen porukkansa
kanssa kantaa suomileijonakorua kaulassaan sekä vaanii ja ahdistelee maahanmuuttajia.
Kaikki muuttuu, kun Teppo kohtaa kauniin ja temperamenttisen Sarin (Laura Birn) ja rakastuu. Pian käy
kuitenkin ilmi, että Sarin poika Rhamadhani (Yusufa Sidibeh) edellisestä liitosta on tummaihoinen. Tämä ajaa
Tepon kriisin partaalle: voiko hän samanaikaisesti olla osa monikulttuurista uusperhettä ja kulkea joukossa, joka
haluaa tappaa tai ainakin pahoinpidellä kaikki maahanmuuttajat?
Sarin tullessa raskaaksi ja joutuessa sairaalaan Teppo alkaa tutustua Rhamadhaniin. Heidän välilleen muodostuu yhteys, ja uusnatsiporukan jyrkät mielipiteet alkavat tuntua ahdistavilta. Entiset aateveljet eivät kuitenkaan
päästä uutta perhettään salailevaa Teppoa helpolla. Välit kiristyvät etenkin pikkuveljeen Harriin (Jasper Pääkkönen), joka on kaikkein palavin uusnatsismin kannattaja.
Leijonasydän ottaa kantaa sellaisiin painaviin teemoihin kuin rasismi, rakkaus, ystävyys, uskollisuus. Päähenkilö Teppo on ristiriitainen hahmo, jonka on vaikea luopua ennakkoluuloistaan ja tiiviistä uusnatsiyhteisöstään.
Toisaalta aatteen järjettömyys ja pahuus ahdistavat, ja rakkaus Sariin ja Rhamadhaniin merkitsevät lopulta enemmän. Teppo huomaa uusnatsien ystävyyden kestävän vain sen aikaa, kun hän jakaa heidän mielipiteensä.
Elokuvan parasta antia ovat vakuuttavat ja monipuoliset näyttelijäsuoritukset. Franzénin lisäksi erityismaininnan ansaitsevat ihastuttavan luonteva Yusufa Sidibeh sekä Jasper Pääkkönen, joka on loistava äkkipikaisena
ja kiivaana Harrina. Vaikka aihe on synkkä ja tarina dramaattinen sekä koskettava, huumoria ei kuitenkaan ole
unohdettu. Leijonasydän on ehdottomasti yksi parhaita näkemiäni suomalaisia elokuvia. Suosittelen sitä kaikille.
Heta Kallioranta
21
--Arvostelut--
Pyramidi kertauskirja – kirjojen kirja
Pekka Kontkanen et al.: Pyramidi kertauskirja (2007)
Raavittuani kirjakaupan ovea useita tunteja maanantaisena aamuna sain vihdoin käsiini kaikkien
kirjojen äidin, upean bestsellerin ja uskomattoman mestariteoksen, Pyramidi kertauskirjan. Tämä
kirja on yhteenkokoava päätösosa 14-osaiselle Pyramidi-sarjalle. Tämä kirja pitää huolen siitä, että
sinulla ei ole tylsää lukulomalla abivuotenasi. Kirja myös takaa menestyksen pitkän matematiikan
ylioppilaskirjoituksissa.
Kirjan lukeminen on herkkua alusta loppuun, kunhan vain osaa latinaa ja kreikkaa sekä ymmärtää muinaisia hieroglyfejä. Kirjan juoni sisältää useita mielenkiintoisia käännekohtia. Juonesta voin paljastaa sen verran,
että sini ja kosini saavat lapsen ja nimeävät sen tangentiksi. Tangentti puuttuu peliin myös kirjan muissa osioissa,
muun muassa derivaattaan liittyen. Tangenttia voidaankin pitää teoksen päähenkilönä. Kirjan tapahtumien kannalta tärkein kohta on differentiaalilaskennasta siirtyminen integraalilaskentaan. Suosittelen kirjaa kaikille, jotka ovat
taipuvaisia autismiin ja rakastavat haasteita (ja matematiikkaa).
Väinö Juntura
Vapaus juhlia
Project X (2012), Ohjaaja: Nima Nourizadeh
Project X on Nima Nourizadehin ohjaama ja Matt Draken sekä Michael Bacallin kirjoittama elokuva parin vuoden takaa. Tarinan päähenkilö on Thomas, joka on juuri täyttänyt kahdeksantoista
vuotta. Hänen ystävänsä päättävät järjestää hänelle vuosisadan parhaat synttäribileet ja onnistuvatkin siinä – ehkä liiankin hyvin. Lopulta paikalla on tuhansia ihmisiä ja lopputuloksen voikin jo
arvata.
Elokuva on erittäin mukaansatempaava ja todentuntuinen, sillä se on kuvattu Rec-elokuvien tapaan tavallisella kotoa löytyvällä kameralla. Myös näyttelijät ovat onnistuneet rooleissaan erittäin hyvin, mikä vain vahvistaa
kotivideo-mielikuvaa. Pisteenä i:n päälle ovat elokuvan musiikit, jotka saavat kanki kaikkosenkin tanssijalan vipattamaan! Suosittelen elokuvaa lämpimästi aivan kaikille. Ainakin minuun Project X osui ja upposi!
Milka Rämö
Pakkopullaa vai intohimoa?
Skrillex: Recess (2014)
Yhdysvaltalainen Sonny Moore eli Skrillex on varsin tunnettu elektronisen musiikin tuottaja ja DJ. Miehen uusi levy Recess on jakanut mielipiteitä ympäri maailmaa. 18. maaliskuuta
julkaistua levyä ei osattu edes odottaa, vaan se ilmestyi kuin salama kirkkalta taivaalta. Recess koostuu 11:stä keskenään varsin erilaisesta kappaleesta, joista osa on erittäin tarttuvia
ja osa taas tylsiä ja todella itseään toistavia. Levyn ehkä paras kappale on levyn nimikkosingle Recess.
Skrillexin olemuksesta ja lyhyen uransa alussa julkaistusta materiaalista uhkuu intohimo musiikin tekemiseen. Tämä levy taas osoittaa jotain aivan muuta: levyllä on useita täytebiisejä, jotka vaikuttavat väkisin tehdyiltä.
Pakkopullana tehdyn levyn julkaisu vaikuttaa turhalta, sillä hänen ei olisi vielä tarvinnut edes julkaista uutta levyä.
Artistin tulee toisaalta muuttua pysyäkseen pinnalla, ja tällä levyllä Skrillexin tyyli onkin muuttunut. Biisit
eivät ole ollenkaan yhtä aggressiivisia ja adrenaliinia pumppaavia kuin esimerkiksi Scary Monsters and Nice Sprites
–levyllä, mikä antaakin helposti kuvan intohimon laskusta. Recess on jonkinlainen välivaihe räjähdysmäisen suosion ja artistin tulevaisuuden välissä. Onneksi Skrillexin suosio kuitenkin perustuu enemmän livespektaakkeleihin
kuin albumimaterialiin, joten en usko miehen suosion lopahtavan yhtään.
Joni Palviainen
22
--Novelli--
Kello 08:57
P
omppaan ylös sängystä sydän kurkussa. Mitä kello on? Mikä päivä tänään
on? Iphonen haljennut näyttö vilkutti 08:57. Olin siis myöhässä, pahasti
myöhässä. Jatkoin heräämistä rauhallisemmin,
en mitenkään voisi enää keretä ensimmäiselle
oppitunnille. Kuudes vai seitsemäs poissaoloni? Bilsan opettajani ei enää välitä sen enempää
kuin minäkään. Mikä ikinä minut loikaan, se
ei siunannut minua kiinnostuksella sieniä tai
leppäkerttuja kohtaan, minkä minä sille voin.
Parin tanssiaskeleen saattelemana istahdan pöydän ääreen meikkaamaan. Tummat
muotoon nypityt kulmakarvat eivät tarvitse
ehostusta, lyhyisiin ripsiini hieron reilun kerroksen ripsiväriä. Pitkät platinablondit hiukset
letitän kahdelle letille. Uninen tuhina kuuluu
yhä seinän takaa. Vetaisen jotain puettavaa
kaapista, eteisessä käännän galaxi-kuviolliset
leggingsit oikein päin jalkaani. Air maxit jalkaan ja vihreä snapback päähän, autonavaimet
löytyvät isän takin taskusta.
Juoksen uuteen maasturi-Volvoomme,
pakki päälle ja kaasua, käsijarru pois päältä,
kaasua uudelleen. Poistun pihasta juuri, kun
isä juoksee ikkunaan, perhanan koululaukkukin jäi keittiöön. Onneksi puhelin on toppaliivini taskussa. Napsautan radion päälle,
Suomipopilla soi PMMP: ’’--hei vatipää sul on
sisäinen trauma, märiset enemmän kuin kakaralauma--.’’
Huhtikuinen keskipäivä ei lämmitä
sormiani niin kuin olin toivonut. Istun autossa
ikkunat auki kirpputorin parkkipaikalla, kouluun asti en ehkä vaivautuisikaan, jotain perunoita ja uunimakkaraakin ruokana. En innostu. Viivi soittaa, ei aikomustakaan vastata,
joten painan punaista luuria häpeilemättä.
Klikkaan Volvon ovet lukkoon ja talsin
kauppaan ostamaan kivennäisvettä, onneksi
taskuihin on tapana kerääntyä kolikoita. Pyydän kassalta lisäksi tupakkiaskin, Marlboron
punaista, 5.60 €. Saamarin henkkarit on koululaukussa, poistun kaupasta pelkän kuplivan
veden kanssa. Vaihde päälle ja kaasua, tällä käsijarrulla tosissaan on jokin ongelma kanssani.
Kaasutan jälleen.
Palaan kotiin vasta illalla, kello
19:34. Seitsemän vastaamatonta puhelua, yksi
Viiviltä, loput isältä. Hiippailen portaita pitkin omaan huoneeseeni, isä ja äiti jäävät alakertaan nalkuttamaan touhuistani. Isä kiroaa
minua yhdestäkin naarmusta Volvossa, ihan
turhaan. Äiti uhkailee arestilla, uhkailee vain,
kuten aina. Ihan sama, en välitä.
Lotta Seppälä
23
Vapaus-gallup
1. Mitä vapaus sinulle merkitsee?
2. Mikä saa olosi vapautuneeksi?
3. Milloin viimeksi tunsit olosi vapaaksi? Miksi?
Konsta Lepistö,
13C
Seppo Gullsten,
filosofian maisteri
1.
Vapaus on tärkeä asia.
Se merkitsee vapautta
olla oma itsensä ottaen huomioon myös
toiset ja vapautta
valita vaihtoehdoista.
2.
Kun saa asiat hoidettua, unohdettua
kiireet ja sitä kautta
poistettua stressitekijät.
3.
Tulevaisuudessa
ainakin tämän lukuvuoden saatuani
pakettiin. Yleensä
myös oppitunneilla,
joissa on tekemisen
meininki, on minulla
vapautunut olo.
Vapaus meinaa sitä,
että saa tehdä mitä
lystää ja milloin
lystää. Kuitenkin
noudattaen lakeja!
2.
Kotipuolessa luonnon läheisyydessä
eläminen saa oloni
vapautuneeksi.
Myös harrastukset
eli valokuvaaminen,
videokuvaaminen ja
urheilu, suosikkina
jääkiekko, saavat
oloni vapautuneeksi.
3.
Eilen iltapäivällä
saatuani ruotsin
kotitehtävät tehtyä.
Matias Zolotarev,
12E
Melissa Pirttimaa,
13A
1.
Vapaus merkitsee
sitä, että on vapaa
tekemään mitä lystää ja kukaan ei voi
rajoittaa tekemisiä.
Vapaus merkitsee
myös vapautta puhua,
sananvapautta.
1.
2.
Erityisesti musiikin
kuuntelu saa minut
rentoutumaan ja
vapautumaan. Myös
urheilu saa olon vapautuneeksi.
Vapaus merkitsee
sitä, että saa tehdä
mitä haluaa ilman,
että kukaan määräilee. Vapaus on
tärkeä osa ihmisen
elämää. Jos ihmisellä
ei ole vapautta – ei
ole elämää.
2.
Ystävien seurassa
oleminen saa minut
tuntemaan oloni
vapautuneeksi.
3.
Kun pääsi puhumaan asiasta, joka
oli ollut mielen päällä kauan, ja sai sen
selvitettyä.
3.
24
1.
Eilen illalla kuunnellessani musiikkia ja
yleensä punttisalilla.
Väinö Juntura ja Joni Palviainen
--Artikkeli--
Suomalainen huumori
”Onpa komia keli!” kuuluu tavallinen suomalainen lausahdus elohopean ollessa reilusti nollan
painovoiman pakottamalla puolella ja lumen pyryttäessä. Tämä on hyvä esimerkki suomalaisten
usein käyttämästä surkuhupaisasta huumorista. Suomalaisten toinen yleinen huumorimuoto on
niin sanotut puujalkavitsit, joista ei varsinaisesti aina huomaa niiden edes olevan vitsejä, ja siinähän niiden hauskuus piileekin. Myös tilannekomiikka on olennainen osa suomalaista huumoria.
Surkuhupaisuutta ja tilannekomiikkaa
tekemisiään tai sanomisiaan hyvin negatiivissävytteisesti. Meemit voivat siis toimia kiusaamisen välineenä.
Sketsiohjelmat ovat vallanneet ihmisten sydämet television aikakaudella. Tarjolla
on monenlaista rallatusta vanhasta kunnon
Kummelista supersuosion saavuttaneeseen
Putoukseen. Vaikka television aikakausi onkin
jo menossa ohi, Putous saavuttaa silti miljoonaluokan katsojaluvut. Televisiossa esitettävä
huumori on joskus jopa niin vaikeaa ymmärtää, että se menee ihmisille täydestä todesta.
Esimerkiksi tämän vuoden Emma-gaalassa
esitetyt pilke silmäkulmassa tehdyt tietoiskut
ovat osoitus suomalaisen huumorin vaikeasta
ymmärrettävyydestä. Jopa Tylliläisen toimitukselle nämä vitsit eivät oikein auenneet. Nyt
Nykyhuumori
kuitenkin tiedämme muun muassa, ettei Jouni
Tämän päivän globalisoituneessa maailmassa Hynynen oikeasti ole suomalaisen pop-musiikaikki on maailmanlaajuista – myös huumori. kin käytetyin demolaulaja.
Huumoria haluaville on tarjolla erilaisia palveVäinö Juntura ja Joni Palviainen
luita, joista on tehty myös sovelluksia mobiililaitteille. Näin huumori on aina kätten ulottuvilla hetkellä millä hyvänsä.
Nuoret tekevät erilaisia ”meemejä”, eli
kuvia hupaisalla tekstillä väritettynä, sekä jakavat niitä sosiaalisessa mediassa. Meemit ovat
lontoonkielisiä, joten ne voivat kiertää parhaassa tapauksessa ympäri 9gagin uskomatonta maailmaa. Meemeillä on myös haittapuolia:
ne usein käsittelevät tiettyä henkilöä ja hänen
Suomalainen huumori syntyy usein surkuhupaisuudesta. Huonosti olevia asioita ei haluta
aina sanoa suoraan, vaan niistä väännetään
puolipakolla sarkastisia. Lopulta tästä sarkastisesta voivottelusta muodostuu vitsejä, joita
käytetään kulumiseen saakka. Tämän surkuhupaisuuden takia esimerkiksi ulkomaalaisen
voi olla vaikeaa ymmärtää suomalaista huumoria.
Suomalaiset ovat myös tilannekomiikan eksperttejä. On suuri häpeä mennä hiljaiseksi tukalassa tilanteessa. Moni suomalainen
onkin hyvin sanavalmis ja jäätyy harvoin. Tilannekomiikka on parhaimmillaan tilanteessa,
jossa vähiten sitä osaa odottaa.
25
Yleisönosastokirjoitukset
Elokuvateatteri Tornioon
Pari vuotta sitten Tornion ainoa elokuvateatteri lopetti toimintansa, ja nyt ovat Tornion nuoret jääneet ulkopuolelle vanhasta kunnon elokuvateatterikulttuurista. Jos täällä haluaa lähteä elokuviin, reissu venähtää pitkäksi, sillä on ajettava aina Kemiin
asti. Tämäkin on vain niiden etuoikeus, joilla on ajokortti tai avuliaat vanhemmat.
Kasvavassa kaupungissa kohtuuhintaiselle elokuvateatterille olisi taatusti kysyntää. Vaikka online-vuokrapalvelut lisääntyvät, ei mikään voita elokuvateatterin tunnelmaa. Siinä sivussa
järjestyisi nuorille sekä kaikille muillekin ikäluokille ajanvietettä, josta varmasti valtaosa pitää.
Teatterityttö
Englanti Suomen viralliseksi kieleksi
Suomi on saanut hyvää mainetta kansainvälisillä markkinoilla muun muassa erinomaisen
koulutusjärjestelmänsä ansiosta. On kuitenkin myös estäviä tekijöitä siihen, miksi kansainväliset suuryhtiöt eivät investoi Suomeen. Näitä ovat esimerkiksi syrjäinen sijainti sekä kummallinen ja vaikea suomen kieli. Sijaintiin emme voi vaikuttaa, mutta kieliasiaan voimme.
Muuttamalla englannin Suomen viralliseksi kieleksi lisäämme helposti Suomen vetovoimaa kansainvälisillä markkinoilla. Tämä muutos ei lisäisi koulutuksesta aiheutuvia kuluja, koska englantia opetetaan jo pakollisena aineena kaikille. En näe
mitään järkeä siinä, että Suomessa on virallisena kielenä ruotsi, jota ei puhu lähes kukaan, ja ei-virallisena kieli, jota puhuu lähes koko kansa. Käytännössä tällä muutoksella vain ilmoitettaisiin muille maille, että me osaamme englantia ja että tänne kannattaa tulla.
Englantilainen
Roskat roskiin!
Kun keväinen aurinko sulattaa lumen, ensimmäinen asia, joka silmiini osuu, on kirjava kokoelma erilaisia roskia. Siellä täällä lojuu karkkipapereita, juomatölkkejä sekä rikottuja lasipulloja.
Jonkun suussa muhineet purkat ja nuuskat taas ovat löytäneet paikkansa esimerkiksi pulpetin
tai tuolin alta.
On todella ärsyttävää, että roskat vain heitetään huolettomasti luontoon. Se on paitsi ruman näköistä, myös epäympäristöystävällistä. Luonto on kaikkien yhteinen, ja me kaikki olemme siitä vastuussa. Ei ole kova vaiva laittaa jätteitä roskiin. Kaiken lisäksi juomapulloista ja -tölkeistä saa rahaakin!
Ärtynyt luonnonystävä
26
t
Etuilu pois ruokajonoista!
Koulumme ruokala on niin pieni, että jonot ulottuvat käytävälle asti. Ruokavälitunti on lyhyt, jono liikkuu hitaasti ja kaiken lisäksi on vielä nälkä. Mikään ei ole kaiken tämän päälle ärsyttävämpää kuin se, että jotkut oppilaat etuilevat ruokajonossa.
Mikä oikeus kenelläkään on etuilla jonoissa? Luulisi, että lukiolainen osaisi jo odottaa
vuoroaan ja jonottaa kiltisti. En usko, että kenenkään mielestä on mukavaa tulla ohitetuksi.
Epäetuilija
Tulokset:
Eniten a-vaihtoehtoja
Olet Olli Herman. Sukupuolesi on sekä sinulle että ympäröivälle yhteiskunnalle täysi arvoitus, aivan kuten ajatuksesikin. Rakastat vaaleiden hiustesi suoristamista ja olet omien sanojesikin mukaan ”hotter than hell”. Ajan kanssa
kaikki selviää, joten älä hätäile, vaikka sukupuolesi ei ratkennut vieläkään. Ellet ole tyytyväinen tulokseen, mieti,
mitä äitisi vastaisi, ja tee testi uudelleen.
Eniten b-vaihtoehtoja
Olet salil eka salil vika. Tämäkään ei selvittänyt sukupuoltasi, mutta ei hätää: voit käydä salilla sukupuolestasi huolimatta, kunhan sinulla on Instagram, jonka välityksellä voit ilmoittaa kuntoilustasi. Jos olet mies, suosittelemme
välttämään pitkiä trikoita. Jos olet nainen, suosittelemme tekemään kyykkyjä (#shesquats).
Eniten c-vaihtoehtoja
Olet hipster. Nyt voit rauhassa hengähtää, sillä sukupuoltasi ei voitu vastaustesi perusteella määrittää, mikä sopii
sinulle erittäin mainiosti, ovathan sukupuolet nykyään niin kovin #mainstream. Sovit mainiosti omaan maailmaasi,
jossa mikään ei ole määritelty. Jos nyt välttämättä joku tahdot olla, ole nyt vaikka Michael Jackson.
Eniten d-vaihtoehtoja
Olet matemaatikko. Uusimman tutkimuksen mukaan nykymaailmassa myös naiset kykenevät hurjimpiinkin laskusuorituksiin, joten sukupuolesi on tuntematon (merkitään sitä nyt vaikka kirjaimella x). Jos tieto sukupuolestasi
on sinulle välttämätön, käänny Seppo Gullstenin puoleen. Hän kyllä löytää sinulle kaavan, joka sopii tarkoitukseesi.
Ehkä.
Kuvien tekijänoikeudet:
Gage Skidmore: Jenna Marbles (s. 8)
Peltimikko: Venla Savikuja (s. 9)
Bernd Untiedt: New York (s. 18-19)
Benjamin Gimmel: Blühender Löwenzahn
(s. 28)
Kuntosali
ft balance
27
Suomen suloinen suvi
Kun pihalla virtsa tuoksahtaa
tiedän: kevät tekee tuloaan
Taakse (ehkä) jää ruskea lumi
niin lämmin on tää Suomen suvi
Lumen alta tupakantumpit paljastuu
niin kaunis ja saasteinen on toukokuu
Pojat virittelevät mopojaan
ja ryntäävät pihalle keulimaan
..........mutta Suomen kevät on petollinen
Kun lumesta aurinkotuolit täyttyvät
ja hauet varpaita näykkivät
Juhannus on siis koittanut
ja mummi äidille soittanut
Syksy alkaa heinäkuussa
lehdet ruskistuu jo puussa
Tupakantumpit kastuvat
ja koululaiset kouluun astuvat
Kesä tuli.
Kesä meni.
28
✃
✃
2KK KESÄTARJOUS
opiskelijoille vain
59,-
sis. kuntosali, ohjelmat + opastus, sekä ohjatut tunnit
(voimassa 20.6.14 asti)
✃
Liikuntakeskus HyväFiilis
Varikonkatu 3 • www.hyvafiilis.fi • p. 040-5483522
✃
Jääkärinkatu 10
95400 Tornio
Puhelin 0400 690307
LAPIN ALUEEN
TORNION
KATTAVIN AUTOKOULU PIKASUUTARI
palvelee
ma-pe
9-17
AVAIMET• SAKSET • VEITSET
Hallituskatu 5, 95400 TORNIO
Puh. 040 7740 530
www.lakkapaa.com
Torikatu 9, Tornio
p. 0400 326519, 044 774 0789
www.pohjolanliikennekoulu.fi
Länsiranta 9, 95400 TORNIO
Puh. (016) 481 658, 0400 718 127
www.autokoulu-myllylahti.Ä
The New Generation Spraying Equipment
Maailma tarvitsee edelläkävijöitä
Oletko sinä
pohjoista tekoa?
Jos olet liekeissä pää kylmänä,
hae Lapin ammattikorkeakouluun.
Siinä on sama henki kuin sinussa.
www.lapinamk.fi
Kemi ¤ Rovaniemi ¤ Tornio