docSuPer-lehti 3/2008
download 
Report Transcription
SuPer-lehti 3/2008
3 • 2008 Urpaani-Ulla hauskutti opintopäivillä super 3 2008 ● 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Terveyskeskuksista on tehtävä houkuttelevia 7 Sijoittajat kiinnostuivat terveydenhuollosta 8 Maaliskuun lyhyet 9 Näin vastattiin! 9 Lehtikatsaus 10 SuPer on kasvanut tasaisen varmasti 14 Terveysmatkailu lisääntyy 18 Paula Risikko arvostaa lähihoitajien ammattitaitoa 20 Isä Mitro pohtii, miten pahoinvointia voisi estää 14 22 Hilkka Olkinuora korostaa nähdyksi tulemista 24 Maire Laasonen on Vuoden Superilainen 26 La Carita -säätiön tunnustukset Kuka vastaa omatoimiselle terveysmatkailijalle toisessa EU-maassa tehdystä hoitovirheestä? 27 Lähihoitajien kokemuksista koottiin kirja 21 28 Vanhuudessa vakaumus korostuu 32 Tutkittua Komedienne Ulla Tapaninen esiintyi 1600 superilaiselle opintopäivien huipennukseksi. 34 Hoitajat terveysaseman luukulla Suomussalmella 35 LH Tuomo ”Tumppi” Valokainen 36 Pieniä uutisia 37 Kun virtsa ei kulje 38 Käypä hoito 40 Elämää myötätuulessa 44 Edunvalvontatyksikkö tiedottaa 46 Superristikko 47 Lähihoitaja Kähönen 47 Mitä mieltä – vastaa kyselyyn! 48 Matkailijan terveysriskit 50 Suomi-koti Australiassa 55 Hyviä uutisia Kongosta 58 Liittohallitusehdokkaat valittu 59 Äänestä, vaikuta ja voita! 50 Finlandia Village Australian itärannikolla on 45paikkainen vanhainkoti suomalaisille. 60 Jäsenrekisteri tiedottaa 61 Siskon pakina 62 Työttömyyskassan ajankohtaiset 63 P.S. 66 Kuulumisia 67 Arkistomme aarteita 2 super 3 • 2008 18 Opintopäivien osanottajat nostivat maljan 60-vuotiaan SuPerin kunniaksi Tampereella 12. helmikuuta. 10 Monet kampanjat ovat tehneet liittoa tunnetuksi. super 55. vuosikerta. Tilaushinta 48 €/vuosi Aikakauslehtien liiton jäsen Juhlat alkoivat Julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu 12 00520 Helsinki Fax (09) 2727 9120 Päätoimittaja leena lindroos Leena Lindroos (09) 2727 9174 Taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) 2727 9176 Toimittaja Marjo Sajantola (09) 2727 9173 Toimittaja Sonja Kähkönen (09) 2727 9175 Vierailevat kirjoittajat Eila Hirvonen, Päivi Hujakka, Seija Ojala, Jonna Söderqvist, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas, Maija-Liisa Westman Kannen kuva Ulla Tapanisen kuvasi Jukka Järvelä Ulkoasu Timo Numminen Jukka Järvelä Painos 72 700 kpl Ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) 2727 9175 Osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri 010 2727 140 Tilatut: toimitus (09) 2727 9175 Kirjapaino ISSN 0784–6975 Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. S uPerin 60-vuotisjuhlavuosi käynnistyi konkreettisesti Tampereella pidetyillä opintopäivillä helmikuun alussa. Tapahtuma on aina suosittu, mutta tällä kertaa ilahdutti se, että kouluttautumaan oli päässyt ennätyssuuri joukko superilaisia, 1600 hoitotyön ammattilaista. Jo tunnelmasta aisti, että tarjonta vastasi kysyntää ja asia varmistui osanottajien jättämästä palautteesta. Tampereella nostettiin malja kuluneiden vuosikymmenten kunniaksi. Lisää maljoja kilistellään kuluvan vuoden aikana 15 SuPerin aluejuhlassa eri puolilla maata. Järjestelyt ovat hyvällä mallilla, ja oman alueesi juhlasta tiedotetaan ammattiosastojen aktiivien välityksellä aikanaan. SuPer-lehden osastolla Tampere-talon talvipuutarhassa kävi kuhina. Lehti toivoi osanottajilta mielipiteitä siitä, mikä SuPerissa on parasta. Kiitosta sai toiminta joka lohkoltaan. Liitto on itsenäinen ja yhtenäinen, täällä suhtaudutaan järkevästi tosiasioihin, vallalla on reilu mehenki ja jäsenistöstä pidetään huolta. Liitto on myös tuttu ja turvallinen, luotettava ja vastuuntuntoinen, avoin ja aktiivinen, tasapuolinen ja yhteisöllinen. Edelleen iloisuus ja innostavuus tulivat esiin SuPerin parhaina puolina. Puheenjohtaja Juhani Palomäki viritti opintopäivien osanottajat vastaanottavalle taajuudelle kertaamalla SuPerin edeltäjän, Apusisarjärjestön keskustoimikunnan apusisarten käyttäytymistä koskevia sääntöjä täydentäviä ohjeita 1940-luvun alusta: ”Apusisaren on esiinnyttävä yksinkertaisesti ja vaatimattomasti, mutta silti arvokkaasti sekä oltava sievästi ja siististi puettu... Jouduttuaan sairaalatyöhön tulee apusisaren tunnollisesti noudattaa kaikkia sairaalan sääntöjä ja määräyksiä. Hänen on esiinnyttävä kunnioittavasti ja kohteliaasti esimiehiään kohtaan. Jos esim. hänen esimiehensä tulee huoneeseen, on apusisaren noustava häntä tervehtimään eikä apusisar saa istua ennen kuin esimies on istuutunut. Kaikki saamansa tehtävät on hänen suoritettava iloisesti ja reippaasti pyrkimättä itse valikoimaan töitään.” Toiveen iloisesta ja reippaasta työotteesta puheenjohtaja jätti yhä vakavasti otettavaksi tavoitteeksi kaikille tämän päivän työhön. 3 • 2008 super 3 Ajankohtaista Maaliskuu 8.3. Kansainvälinen naistenpäivä super kärkisijoilla sttk:n ketjukirjekampanjassa Tammi-helmikuun aikana järjestettiin kaikkien STTK:laisten liittojen yhteinen jäsenhankintakampanja sähköpostilla. SuPerilaisille aktiiveille lähti noin 1800 sähköpostia, jotka kampanjan aikana etenivät upeasti kakkossijan 12.3. Keltaisen nauhan päivä, Reumaliitto 13.3. Alzheimer-keskusliiton 20-vuotisjuhlaseminaari, Helsinki, Alzheimerkeskusliitto ry 17.–19.3. Luottamusmiestutkinto, 3. opintojakso, Helsinki, SuPer ry 18.3. SuPerin alueellinen 60-vuotisjuhla, Oulu, SuPer ry 23.3. Maailman tuberkuloosipäivä 27.3. Puheenjohtaja- ja sihteeripäivä, Helsinki, SuPer ry 31.3.–1.4. Perustietoa SuPerista -koulutus varsinaisille jäsenille, Seinäjoki, SuPer ry 31.3.–4.4. Luottamusmiestutkinto, 2. opintojakso, Kuopio, SuPer ry Huhtikuu 7.4. Maailman terveyspäivä 7.4. VII Valtakunnallinen tuberkuloosipäivä, Helsinki, Filha ry uusi laatusuositus ikäihmisten palveluille Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat yhdessä julkaisseet ikäihmisten palvelujen uuden laatusuosituksen. Suositus on tarkoitettu kunnille ikäihmisten palvelujen kehittämistyön ja arvioinnin välineeksi. Lisäksi suositus sisältää palvelujen eettiset periaatteet. Suosituksessa linjataan keskeiset strategiset osa-alueet ikäihmisten palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Näitä ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, palvelurakenteen kehittäminen, henkilöstön määrä, osaaminen ja johtaminen sekä asuin- ja hoitoympäristöt. Ikääntyneiden palvelujen laatusuositus koskee ikääntyneiden säännöllisesti käyttämiä palveluja, kuten kotihoitoa, omaishoidon tukea, pitkäaikaista hoivaa ja hoitoa tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja laitoksissa, sekä laajemmin ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimia. Näille palveluille suositus asettaa 10.–12.4. Nuoret SuPer-lähihoitajat laineilla, koulutusristeily Tukholmaan, SuPer ry 11.4. Kansainvälinen Parkinson-päivä, Suomen Parkinson-liitto ry 13.–20.4. Sydänviikko, Suomen Sydänliitto ry 14.–16.4. Luottamusmiestutkinto, 3. opintojakso, Helsinki, SuPer ry 15.4. Yksityissektorin yhdysjäsenkurssi, Oulu, SuPer ry 17.4. Paikallinen sopimustoiminta, Oulu, SuPer ry 17.–18.4. Puheenjohtajien valmennus, 2. jakso, Helsinki, SuPer ry 24.–25.4. Perustietoa SuPerista -koulutus varsinaisille jäsenille, Hämeenlinna, SuPer ry 26.4. SuPerin alueellinen 60-vuotisjuhla, Lapua, SuPer ry 4 super 3 • 2008 arvoisesti katsottaessa prosentuaalista osallistumista. Hienoa, että jäsenemme ovat tyytyväisinä valmiita markkinoimaan SuPerin jäsenyyttä. Lämmin kiitos kaikille, jotka ovat vieneet hyvää SuPer-viestiä eteenpäin! myös valtakunnalliset määrälliset ja laadulliset tavoitteet, joiden pohjalta kunnat asettavat omat tavoitteensa ottaen huomioon paikalliset tarpeet. Viime aikoina on kysytty, riittääkö suositus turvaamaan toimivat palvelut ikäihmisille asuinpaikasta riippumatta. – Hyväkään suositus ei paranna palveluja ellei suosituksen toimeenpanosta huolehdita. Tutkimusten mukaan suositukset toimivat hyvin, kun ne sisältävät konkreettisia tavoitteita ja kun tavoitteiden toteutumista arvioidaan kunnissa säännöllisesti. Lisäksi suositusten toimeenpanoa on tuettava koulutuksella, peruspalveluministeri Paula Risikko painottaa. – Suositusten toimeenpano on ensisijaisesti kuntien vastuulla. Kunnissa toimeenpano edellyttää eri tahojen yhteistyötä ja myös päättäjien sitoutumista palvelujen kehittämiseen. lisätietoja: www.stm.fi >julkaisut Nyt on aika... • tarkkailla vaalipostia: vaaliliitto- jen ja valitsijayhdistysten asiamiehet saavat 14.3. mennessä tiedot hyväksytyistä ja hylätyistä ehdokaslistoista ja 19.3. mennessä kaikki äänioikeutetut jäsenet saavat äänestysaineiston. • osallistua ammattiosaston kevätrientoihin. • tutustua SuPerin kevään ja kesän kurssitarjontaan. • ilmoittautua uusien jäsenten PeSu-koulutukseen 24.–25.4. Hämeenlinnassa. • ilmoittautua yksityissektorin yhdysjäsenkurssille 15.4 Ouluun ja 6.5. Hämeenlinnaan. Ilmoittautuminen noin kuukautta aikaisemmin liiton jäsensivun kautta. • tutustua vanhustyön uusiin laatukriteereihin osoitteessa www.stm. fi. • liittyä jäseneksi vanhustyön osaajiin www.oamk.fi/aktiivinenvanhuus. • ilmoittautua TERVE-SOS-tapahtumaan 21.5.–22.5. Jyväskylässä. 31.3. mennessä ilmoittautuneet edullisemmin seminaariin! Vanhusten palvelujen laatusuositus haastaa päättäjät puheenjohtaja juhani palomäki U udistettu ikäihmisten palvelujen laatusuositus julkistettiin helmikuun puolivälissä. Suositus on tarkoitettu kunnille ikääntyvien palvelujen kehittämisen ja arvioinnin välineeksi. Laatusuosituksessa on paljon hyvää, muun muassa ennaltaehkäisevien kotikäyntien lisääminen ja ylipäätään terveyttä edistävien toimenpiteiden painottaminen. Ikäihmisten kotona asumista pyritään tukemaan ja tavoitteena on, että palvelutarpeet arvioidaan yksilökohtaisesti. Keskeisiä tavoitteita ovat myös henkilöstön työhyvinvoinnin lisääminen ja vanhustenhoidon osaamisen kehittäminen. Myös johtajuudelle on asetettu haasteita. Laatusuosituksessa on määritelty seuraavasti: ”Henkilöstömitoitus on onnistunut silloin, kun asiakkaiden palvelu- ja hoitotarpeet on otettu huomioon ja riittävä määrä ammattitaitoista henkilöstöä tuottaa määrältään, laadultaan ja vaikuttavuudeltaan tarkoituksenmukaisia palveluita asiakkaille inhimillisesti ja kustannustehokkaasti.” Tiedämme, että vanhustenhuollossa on liian vähän koulutettua henkilökuntaa. Jo nyt on vaikeuksia saada alaa houkuttelevaksi työpaikaksi erityisesti nuorille. Erilaisia hankkeita tämän edistämiseksi on meneillään valtakunnallisella tasolla. Tehy sitoutui syksyn sopimusratkaisussaan siihen, ettei henkilöstömäärää saa lisätä. Tämä tuottavuuskohta tulee tekemään vaikeaksi vanhustenhuollon henkilöstömäärän turvaamisen. On ollut valitettavaa huomata, että monissa kunnissa vanhustenhuollossa esiintyneet laadun puutteet on korjattu vasta omaisten tai henkilökunnan lääninhallitukseen tekemien valitusten kautta, eikä aina silloinkaan. Keskeinen kysymys uudessa laatusuosituksessa onkin, kuinka kunnat saadaan toimimaan laatusuositusten mukaisesti ilman raskaita valitusprosesseja. Laatusuositus on kaiken kaikkiaan tärkeä väline vanhustenhuollon kehittämisessä, ja sen noudattamisen sitovuutta on lisättävä. Laatusuosituksesta tulee tehdä velvoittava määräys, jossa koulutetun hoitohenkilökunnan määrän vähimmäisvaatimus on säädetty. Vanhustenhuollossa suurimpana ongelmana on henkilökunnan riittämättömän määrän lisäksi vailla koulutusta olevien suhteellisen suuri osuus. Tilanne kuormittaa työssä olevia ammattilaisia. Kouluttamattoman henkilökunnan ammattitaito ei myöskään riitä tuottamaan laatusuosituksessa kuvattua hoidon ja palvelun laatua. Kunnallisvaalit ovat lähellä. Haastetaan ehdokkaat toimimaan vanhustenhuollon tulevaisuuden puolesta. 3 • 2008 super 5 Terveyskeskuksista on tehtävä houkuttelevia hoito- ja työpaikkoja teksti jukka järvelä kuva eija hiltunen Julkinen perusterveydenhuolto vaatii tehokkaita kehittämistoimia. SuPerin puheenjohtajan Juhani Palomäen mukaan erityisesti terveyskeskusten toimintaa ja myös julkisuuskuvaa on parannettava. Palomäki on huolissaan julkisen sektorin toiminnan läpinäkymättömyydestä ja terveyskeskusten heikosta vetovoimaisuudesta, mutta myös hoitohenkilökunnan osaamisen käytön rajoittamisesta ja perusongelmista työnjaossa. – Jos terveyskeskuksiin ei saada vetovoimaa kansan keskuudessa, on vaarana, että työssä olevat ja hyvin toimeentulevat eivät enää käytä terveyskeskuspalveluja. Ne jäisivät vain pienituloisten ja eläkeläisten hoitopaikoiksi. Palomäen mukaan terveyskeskusten vastaanottotoimintaa on tehostettava, jotta niihin pääsisi yhtä nopeasti sisään kuin yksityiselle puolelle. Palomäellä ei sinänsä ole mitään yksityistä terveydenhuoltoa vastaan, mutta julkinen puoli ei saa näivettyä sen rinnalla. – Vastaanottotoiminnassa on käytettävä koko henkilöstöä, myös lähi- ja perushoitajia sekä terveyskeskusavustajia. Nyt on menty toiseen suuntaan, mutta onneksi paikoin jo alettu havahtua asiaan. tehokkuus ja johtaminen Yksityistä terveydenhuoltoa väitetään paljon tehokkaammaksi kuin julkista. Palomäen mukaan tämä selittyy osin sillä, että julkisella puolella henkilökunta joutuu sitoutumaan moniin hankkeisiin, jotka vievät aikaa varsinaiselta potilastyöltä. – Julkisen puolen toimintaan pitää saada lisää läpinäkyvyyttä, jotta potilastyön todellista tehokkuutta voitaisiin verrata yksityiseen puoleen. Tehokkuutta tarvitaan, kun hoidettavien määrä kasvaa ja suuret hoitajaikäluokat jäävät eläkkeelle. – Korostan jälleen, että tehokkuutta ei revitä hoitajien selkänahasta. Oikeanlainen hoidon tehostaminen itse asiassa vähentää hoitajien työtaakkaa. – Lähi- ja perushoitajien kannalta tär6 super 3 • 2008 Hyvä työasenne parantaa julkisen terveydenhuollon julkisuuskuvaa. keäksi nousevat lähiesimiesten johtamistaidot. Usein esimiehet eivät ole osanneet jakaa tehtäviä niitä osaaville hoitajille. Joskus joutuu epäilemään, onko tämä myös järjestöpoliittinen kysymys. – Kun työtä on liikaa, esimiesten tehtävä on päättää mitä tehdään ja miten. Palomäki on huolissaan nuorten lähihoitajaksi aikovien puolesta. He eivät hakeudu hoitoalalle, jos eivät saa tehdä koulutustaan vastaavaa työtä, kuten lääkkeenjakoa, poliklinikkatyötä tai joitakin sairaanhoidollisia tehtäviä. kaste-ohjelma Sosiaali- ja terveysministeriön Kastekehittämisohjelmassa vuosille 2008– 2011 keskitytään muun muassa perusterveydenhuollon ja terveyskeskusten kehittämiseen, johtamiseen sekä henkilöstön saatavuuteen. SuPerin yhtenä tavoitteena on saada perusterveydenhuolto toimimaan linkkinä erikoissairaanhoitoon ja vanhustyöhön. Ydintermejä ovat esimerkiksi hoitajien osaaminen sekä palveluketjun ja sähköisten palvelujen toimivuus. lisätietoja kasteesta: www.stm.fi muita kehittämiskeinoja Hoitoketjujen tehostaminen on yksi julkisen terveydenhuollon kehittämisen avaimista. Palomäki tähdentää, että erikoissairaanhoidosta potilaita on saatettava ystävällisesti ja sosiaalisesti eteenpäin. Turha makuuttaminen terveyskeskuksissa ja sairaaloissa voisi olla sekin historiaa, jolloin kotihoidon ja tuetun palveluasumisen merkitys siis korostuu, samoin omaishoitajien asema. – Vuodeosastotyö on vaativaa ja raskasta. Osastojen pitää erikoistua, jotta saataisiin omia pieniä yksikköjä myös alkoholi- ja huumeongelmaisille, jolloin häirintäkin vähenisi. Palomäki muistuttaa myös kuntouttavan hoito-otteen tärkeydestä laitostumisen uhkaa vastaan. – Potilaiden omia voimavaroja on hyödynnettävä niin paljon kuin mahdollista. Heillä on oltava koko ajan jotakin tekemistä, ei siis sen odottamista, että joku muu tekisi asiat heidän puolestaan. Palomäki esittää myös katto-organisaatiota, joka huolehtisi terveys- ja sosiaalialan sähköisen tietotekniikan pelisäännöistä koko maassa. Yhtenäinen tekniikka nopeuttaisi hoitoa sekä toisi säästöä ja kaivattuja tehoja palveluihin. superin tv-mainos kilpailee voitosta Mikä sijoittajia kiinnostaa terveydenhuollossa? teksti jukka järvelä Pääomasijoittajat ovat kiinnostuneet sosiaali- ja terveydenhuollon yrityksistä. Esimerkiksi kahdessa yksikössä vanhuksille palveluasumista tarjoava Hoitokoti Päiväkumpu on äskettäin saanut taakseen sijoitusyhtiö Korona Investin hallinnoiman Terveysrahaston. Mistä on kysymys, sijoitusjohtaja Hannu Juvonen? Pääomasijoitus on sitoutunutta, yrityksen kasvuun ja kehittämiseen pyrkivää pääasiassa oman pääoman ehtoista rahoitusta alkuvaiheessa tai kasvuvaiheessa oleville yrityksille. Pääomasijoittaja osallistuu aktiivisesti yrityksen kehittämiseen hallitustyöskentelyssä, strategioiden kehittämisessä, toimialatuntemuksessa ja yritysjärjestelyissä. Terveysrahaston sijoittajina toimivat yhteiskuntavastuulliset säätiöt ja rahastot (42 %), vakuutusyhtiöt (23 %) ja Sitra (35 %). Miksi näin toimitaan? Pääomasijoitus vahvistaa yrityksen omaa pääomaa, joka parantaa yrityksen omavaraisuutta. Tällöin myös vieraan pääoman kuten pankkilainen saatavuus paranee. Sijoittaja voi pääoman lisäksi tuoda yritykseen myös osaamiseen liittyvää lisäarvoa. Pääomasijoitus parantaa myös yrityskuvaa, koska sijoitus tehdään erittäin tarkan harkinnan ja yrityksen tutkimisen kautta saatavan tiedon perusteella. Kuka tästä hyötyy? Pääomasijoittamisesta hyötyvät sekä omistaja tai yrittäjä että sijoittaja. Sijoituksen tuoma lisäarvo voi johtaa yrityksen kasvun nopeutumiseen ja arvon nousuun. Millä perusteella sijoittaja valitsee kohteet? Jokaisella pääomasijoittajalla on omat sijoituskriteerinsä, joista on alun perin sovittu pääomia kerättäessä. Kriteerit voivat koskea kohdeyritysten toimialaa, sijaintia tai esimerkiksi kehitysvaihetta. Terveysrahasto sijoittaa sellaisiin terveydenhuollon palveluyrityksiin, jotka edustavat alansa parasta käytäntöä ja joilla on mahdollisuus yrityksen kasvun kautta edistää parhaiden käytäntöjen laajempaa käyttöä. Sijoituksille on siis asetettu yhteiskuntavastuullinen tavoite, jonka mukaan sijoitusten täytyy edistää suomalaisten hyvinvointia. Miten sijoittaminen ja voitontavoittelu vaikuttavat hoidon laatuun? Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyrityksen laatu ei sinänsä riipu yrityksen rahoituksen rakenteesta. Pääomasijoittaja huolehtii, että kohdeyrityksissä noudatetaan hyvää hallintotapaa. Terveysrahastolla on erityisesti tavoitteena se, että kohdeyrityksemme ovat alansa parhaita sekä asiakkaiden ja palvelun laadun että henkilöstön näkökulmasta. Montako yritystä Terveysrahastolla on sijoituskohteena? Terveysrahastolla on tällä hetkellä viisi kohdeyritystä. Coxa on palkittu tamperelainen tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala, joka on pääasiassa kuntien ja kuntainliittojen omistama. Fysiosporttis on palkittu espoolainen fysioterapiayritys, jolla on tällä hetkellä kuusi toimipistettä pääkaupunkiseudulla. Pihlajalinna on tamperelainen nopeasti kasvava lääkäriasemayritys, joka kehittää uusia innovatiivisia toimintamalleja perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Respecta Oy on valtakunnallinen apuvälineitä ja apuvälinepalveluja tuottava ja kehittävä yritys, jonka ovat alun perin perustaneet Suomen Punainen Risti ja Invalidisäätiö yhdessä. Terveysrahaston uusin sijoitus on helsinkiläinen ryhmäkotimuotoisia tehostettuja asumispalveluja tuottava Hoitokoti Päiväkumpu. Terveysrahasto on näissä kohdeyrityksissään vähemmistöomistajana. Sijoitukseen liittyy aktiivinen osallistuminen kohdeyritysten hallintoon yhteisesti asetettujen kehitystavoitteiden toteuttamiseksi. SuPerin taannoisen vanhuskampanjan tv-mainos on päässyt Voitto-mainoselokuvakilpailun loppusuoralle, jolle valittiin 30 Suomen parasta mainoselokuvaa noin 200 yrittäneestä. SuPerin Daddysitter-nimisessä mainoksessa poika tuo iäkkään isänsä mukaan kokoukseen, koska ei ole löytänyt isälleen hoitopaikkaa. Voittaja julkistetaan torstaina 6. maaliskuuta. Palkitut mainoselokuvat esitetään MTV3:lla, Subilla ja Nelosella 8.–9. maaliskuuta. kampanjalla vanhustyön työvoimapulaa vastaan Alzheimer-keskusliitto toteuttaa kevään aikana kampanjan, jolla pyritään vaikuttamaan vanhus- ja dementia-alan työvoiman riittävyyteen tulevaisuudessa. Muistimarkkinat-nimisen imagokampanjan tarkoitus on saada lähihoitajaopiskelijat innostumaan vanhustyöstä ja erikoistumaan alalle. Väestön ikääntymisen takia ammattitaitoisten työntekijöiden tarve vanhus- ja dementiatyössä kasvaa, mutta ala ei houkuttele nuoria. Työn sisältöön liittyy paljon ennakkoasenteita, joihin Alzheimerliitto pyrkii nyt vaikuttamaan. Kampanja toteutetaan yhdeksässä sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa. Kampanjapäivinä oppilaitoksissa esitellään kunkin alueen vanhus- ja dementia-alan yhdistyksiä ja työnantajia. Lisätietoja: www.muistimarkkinat.fi. uusi yhdistys tuo vanhustyön osaamisen valokeilaan Vanhustyön osaajat ry on moniammatillinen, valtakunnallisesti toimiva yhdistys. Sen tarkoituksena on edistää vuorovaikutusta kaikkien niiden ammattikuntien ja muiden toimijoiden välillä, jotka osallistuvat vanhusten hoitoon, hoivaan ja kuntoutukseen sekä alan koulutukseen, kehittämis- ja tutkimustoimintaan. Jäsenistössä on sosiaali- ja terveysalan sekä kulttuurin ja taiteen edustajia. Henkilöjäsenmaksu on 20 euroa ja kannatusjäsenmaksu 100 euroa. Lisää tietoa osoitteesta www. oamk.fi/aktiivinenvanhuus tai puheenjohtaja Salla Seppäseltä: [email protected].fi.. 3 • 2008 super 7 Marjoja verisuonille Sairaudet vievät vuosittain merkittävän osan suomalaisten työpanoksesta. Varsinkin mielenterveysongelmat, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, tapaturmat sekä sydänsairaudet tuntuvat työmarkkinoilla. Kansanterveys-lehdessä julkaistun artikkelin mukaan sairaudet ja ennenaikaiset kuolemat vähentävät vuosittain lähes puoli miljoonaa henkilötyövuotta. Menetykset painottuvat vanhempiin ikäryhmiin, mutta myös parhaassa työiässä olevien työpanoksesta jää puuttumaan merkittävä osa. Säteilyturvakeskuksen tutkimus matkapuhelimen säteilyn vaikutuksesta ihmisen ihoon vahvistaa solukokeista saadut tulokset: elävä kudos reagoi matkapuhelimen säteilyyn. STUK:n tuore tutkimus on ainutlaatuinen maailmassa, sillä matkapuhelimen säteilyn vaikutusta proteiinien ilmenemisessä tutkittiin ensimmäistä kertaa ihmisillä. ”Matkapuhelimen säteilyllä on biologisia vaikutuksia. Vaikka muutokset ovat pieniä, ne ovat kuitenkin olemassa”, sanoo STUK:n tutkimusprofessori Dariusz Leszczynski. Leszczynskin mukaan on kuitenkin vielä ennenaikaista sanoa, vaikuttavatko matkapuhelinsäteilyn aikaansaamat muutokset terveyteen. www.edilex.fi Sata grammaa marjoja ja lasillinen mehua päivässä voi laskea verenpainetta, lisätä hyödyllistä HDL-kolesterolia ja parantaa verihiutaleiden toimintaa. Suomalaistutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että marjat ja niiden terveelliset polyfenolit saattavat olla avuksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisemisessä. Tutkimukseen osallistui 72 keski-ikäistä suomalaista, joilla oli kohonnut verenpaine, kolesteroliongelmia tai muita sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Tutkittavat söivät pääasiassa mustikkaa ja mustaherukkaa, mutta myös mansikoita, vadelmia, puolukoita ja aroniaa. E-pilleri toimii lääkkeenä Tuoreen brittitutkimuksen mukaan ehkäisypillerit ovat ehkäisseet arviolta 200 000 munasarjasyöpää ja 100 000 niistä aiheutuvaa kuolemaa sen jälkeen, kun pillereitä alettiin käyttää 1960-luvulla. Pillereiden on tiedetty ehkäisevän munasarjasyöpiä, mutta brittien tutkimus on ensimmäinen, jossa on uskottavasti arvioitu ehkäisypillereiden pitkäaikaisia vaikutuksia. uutispalvelu duodecim uutispalvelu duodecim Nostotekniikka ei auta am publishing ingr Oikeuksia omaishoitajille työ- ja elinkeinoministeriö 8 super 3 • 2008 ingram publishing Työryhmä on ryhtynyt selvittämään omaishoitajien hoitovapaaoikeuden toteuttamiseen liittyviä kysymyksiä. Tarkoituksena on selvittää omaisten hoitamiseen ja toisaalta hoitajien työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen liittyviä kysymyksiä. Selvitystyö perustuu kansanedustaja Arto Satosen lakialoitteeseen, jossa ehdotetaan työsopimuslain muuttamista siten, että omaishoitajana toimiva henkilö olisi oikeutettu enintään kolmen vuoden palkattomaan vapaaseen työ- tai virkasuhteestaan. Lakialoitteen on allekirjoittanut 122 kansanedustajaa. Tuoreen tieteellisen katsauksen mukaan nostotekniikan opetus ei auta selkäkivun ehkäisyssä. Työterveyslaitos kävi läpi 11 tutkimusta, joiden mukaan selkäkivut pysyivät samana nosto-opetuksesta tai liikunnan vaikutuksista huolimatta. Tutkimuksista suurin osa koski potilaiden nostoa. Erikoislääkäri Kari-Pekka Martimon mukaan todennäköisin syy siihen, miksi opetuksesta ei ole hyötyä selkäkivun ehkäisyssä on se, että ei ole olemassa turvallista nostotekniikkaa. työterveyslaitos ishing koonnut jukka järvelä Kudos reagoi kännykkään ingram publ maaliskuun lyhyet Työväki sairastaa säteilyturvakeskus Isäkin vauvalomalle! Tukholman yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan avioeron todennäköisyys laskee, jos isä pitää vanhempainvapaata. Kun vastuu kodin töistä ja lapsista jaetaan molempien sukupuolten kesken, parisuhde kohenee ja vanhempien tyytyväisyys lisääntyy. Avioerojen todennäköisyyden ja isien pitämän vanhempainvapaan välinen yhteys on havaittu muun muassa Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa. Suomessa solmitaan vuosittain noin 28 000 avioliittoa. Eroon päättyy puolestaan noin 13 000 avioparia vuodessa. sosiaali- ja terveysministeriö Mielen sairaus vie kehonkin Mielenterveysongelmista kärsivillä on muita suurempi riski sairastua fyysisiin sairauksiin ja kuolla keskimäärin kymmenen vuotta keskivertosuomalaista aiemmin. Eriarvoisuuden syitä on selvitetty Stakesin raportissa. Hoidettavissa olevat fyysiset sairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit, diabetes tai hengityselinten taudit jäävät usein mielenterveyden ongelmista kärsivien henkilöiden kohdalla hoitamatta hoidon saamiseen liittyvien esteiden takia. Fyysinen sairaus voi jäädä psyykkisten oireiden katveeseen. Mielenterveyspotilaita voidaan myös kohdella huonosti terveyspalveluissa. www.edilex.fi Mitä mieltä? Helmikuun kysymys oli: Saatko tarpeeksi täydennyskoulutusta? muut lehdet ” ”Julkisuutta en lähtenyt hakemaan ja korostan, etten ikinä menisi mihinkään muuhun ohjelmaan. Big Brother oli minun haaveeni ja se toteutui.” Television Big Brother -ohjelmaan osallistunut lähihoitaja Riitta Laari motiivi 1/2008 ”Lähinnä minua säälitti ja hävetti tuon ahdistelijan puolesta, että miten hän saattoi kuvitella minun olevan hänestä tippaakaan kiinnostunut.” Menneisyydessään mieslääkärin ahdistelemaksi joutunut kansanedustaja Päivi Räsänen suomen lääkärilehti 6/2008 54 % 46 % kyllä saan en saa Kyllä saan, koska En saa, koska Meillä on paljon sisäistä koulutusta. Itse voin osallistua myös talon ulkopuolisiin koulutuksiin. On omasta aktiivisuudesta kiinni. Työterveyshuollossa työskentelevä perushoitaja ei tarvitse täydennyskoulutusta samalla tavalla kuin muu. Näinhän työpaikoilla ajatellaan. Työnantaja on päättänyt, että jokainen pääsee. Tarjolla vähänlaisesti kiinnostavaa koulutusta. On tarjontaa, jos jaksaa osallistua. Olen ollut kahdeksan vuotta samalla osastolla sijaisena ja vain vakituisia suositaan. Vaadin itse, ei sitä kukaan tarjoa! Meillä kotipalvelussa on paljon koulutuksia, joista voi valita mieleisensä. Ohjaaja ilmoittaa sitten kurssille. Vaikka olen sijaisena, saan aina halutessani osallistua koulutuksiin. Ehto on jatkuva ammatillinen kouluttautuminen. Uusia tietoja ammattitaidon ylläpitämiseen. Tuntuu, että normaalia työtä ei ehdi tehdä. Koulutus ei ole aina sitä mitä itse haluaisi. Työnantajani ei yksinkertaisesti järjestä mitään koulutusta. Kaupungilla ei riitä raha… Ovat kuulemma kalliita. Tuntuu, että meitä nuorempia syrjitään tässä ja että samat kyllä pääsee. Osastonsihteereille suunnattua koulutusta on hyvin vähän ja sijaista ei palkata. Pätkätyöläinen on aina viimeinen ja silloin on rahat loppu. uusi kuukauden kysymys löytyy sivulta 47. ”Tämä työ ei sovi täydellisyyden tavoittelijalle. Epävarmuutta on siedettävä, tai muuten stressiin tukehtuu.” Päivystävä meteorologi Ari-Juhani Punkka työ terveys turvallisuus 1/2008 30 vuotta sitten Apuhoitajaliitossa valmistauduttiin tuolloin joka kolmas vuosi pidettyyn liittokokoukseen. Aulis Hämäläinen muistutti Suorat sanat -palstalla ammattijärjestöelämän politisoitumisen vaaroista. ”Me apuhoitajat olemme yhtenäisen koulutuksemme perusteella olleet yksimielinen ammattikunta. Älkäämme antako poliittisten voimien tätä yhtenäisyyttä hajottaa. Ammatillinen edunvalvontamme on meille kaikille yhteinen, riippumatta siitä, mihin maaperään on kasvanut poliittinen kantamme. Mikään ryhmittymä ei voi tätä edunvalvontaa suorittaa yksin, kaikkia tarvitaan. Jos joku poliittinen suunta yrittää vallata yksipuolisesti luottamushenkilöitten paikat, se on silloin toiminnallaan paljastanut itsensä. Pääasiana ei enää olekaan apuhoitajien edunvalvonta vaan ammattijärjestössä poliittinen valta.” apuhoitajalehti 3/1978 3 • 2008 super 9 10 super 3 • 2008 SuPer on kasvanut vahvaksi vaikuttajaksi teksti leena lindroos kuvitus superin arkisto Suomen Apuhoitajayhdistyksen perustamisvuonna 1948 liittomme toiminta käynnistyi 280 jäsenen voimin. Nyt superilaisia on lähes 70 000. Kasvu on ollut tasaista ja jatkuvaa. ”Kun Suomen Apuhoitajayhdistys perustettiin, emme osanneet aavistaa, että pienestä sinapinsiemenestä kasvaisi puu kaikkine niine ulottuvuuksineen, jotka yhdistyksellämme nyt on. Yhdistyksemme suurin tehtävä on ollut ja on yhdistää jäsenemme voimakkaaksi ryhmittymäksi, joka ajaa asiaamme ja vaatimuksiamme eteenpäin. Olemme myös tunteneet toveruutta ja yhteenkuuluvuutta, joka on voimistanut meitä jokaista.” Näin kirjoitti Apuhoitajayhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja Etel Söderlund 1950-luvun taitteessa. Tuolloin toiminta oli jo niin vakiintunutta, että toimisto oli siirretty Naistenklinikalta puheenjohtajan yksityiskotiin ja yhdistykselle hankittiin kirjoituspöytä ja kirjoituskone. 1950-luvulla yhdistys loi pohjan toimintamuodoilleen presidentti Svinhufvudin miniän, Gurli Svinhufvudin toimiessa monipuolisesti valveutuneena puheenjohtajana. Jäsenmäärä kohosi 1960-luvun vaihteeseen tultaessa jo 2500:een. Aune Ahopalo valittiin puheenjohtajaksi vuonna 1963 ja hän hoiti tehtävää vuoteen 1972. Jäsenmäärä kasvoi liiton historian huippuprosenteilla: 34 prosentilla vuonna 1965 ja 38 prosentilla vuonna 1966. Apuhoitajayhdistyksen 20-vuotisjuhlavuonna 1968 jäseniä oli 7 500 eli yhdistys kuului jo Sydämellä ja ammattitaidolla -kampanjaan liittynyt juliste ”Tekisitkö Sinä tätä työtä 140 markalla päivä?” sai vuoden 1984 valtakunnallisen Kultahuippu-palkinnon. keskisuurten ammattijärjestöjen joukkoon. Paikallisosastojen perustaminen aloitettiin vuonna 1955. Vuosikymmenen lopulla niitä oli vain muutama, mutta 1970luvun taitteeseen tultaessa jo 20. Vuosikokous 1971 päätti purkaa Suomen Apuhoitajayhdistyksen ja tilalle perustettiin Suomen Apuhoitajaliitto helmikuussa 1972. Puheenjohtajaksi valittiin Mirjam Timonen. Myös nämä molemmat muutosvuodet toivat runsaasti lisää jäseniä, liittoon kuului jo 10 000 apuhoitajaa. Liiton täyttäessä 30 vuotta vuonna 1978 jäsenmäärä oli 17 000. Suomen vastaanotto-osastoavustajat ry perustettiin vuonna 1968 Helsingissä. Vuonna 1976 yhdistys liittyi Suomen Apuhoitajaliittoon. Jäseniä on nyt noin tuhat. 1989: 33 000 jäsentä 1980-luvulla liitto muun muassa päätti olla liittymättä Tehyyn ja jäädä itsenäiseksi järjestöksi. Salme Pihl seurasi Mirjam Timosta puheenjohtajana vuonna 1981. Rekisteröityjä ammattiosastoja oli jo 169 ja jäsenmäärä 21 000. Liiton nimi muutettiin Suomen Perushoitajaliitoksi vuonna 1984 ja myös lyhenne SuPer rekisteröitiin. Vuoden 1989 lopussa liitolla oli 192 ammattiosastoa ja 33 000 jäsentä. 1980-luvulta lähtien SuPer on vahvistanut järjestökuvaansa ja aktivoinut jäseniä monipuolisesti. Jäsen- ja imagokampanjat ovat olleet näkyvä osa toimintaa ja tehneet sekä järjestöä että jäsenten työtä tunnetuksi. Syksyllä 1982 liitto aloitti tiedotuskampanjan teemana Enemmän aikaa potilaalle. Sen tarkoitus oli kiinnittää suuren yleisön ja päättäjien huomio jäsenten työoloihin, työ- 3 • 2008 super 11 littää ja se keskittyi jo uuden lähihoitajatutkinnon ja ammattinimikkeen tunnetuksi tekemiseen. Vuonna 1995 Opetusministeriö hyväksyi lähihoitaja-tutkintonimikkeen. 1996 SuPerissa toteutettiin Lähihoitaja-projekti, jolla edelleen pyrittiin vahvistamaan lähihoitajien ammatillista asemaa. SuPer ylitti jo vuonna 1997 reilusti vuodelle 2000 asettamansa 50 000 jäsenen tavoitteen. Vuonna 1998 liitto täytti 50 vuotta ja jäsenmäärä oli vuoden lopussa 53 000. Juhlavuosi vahvisti SuPerin imagoa, ja liitto sai runsaasti julkisuutta tiedotusvälineissä. Vuonna 1999 suurin osa ammattiosastoista vietti 20-vuotisjuhliaan. Juhani Palomäki valittiin SuPerin puheenjohtajaksi vuonna 2000. Tämän vuosituhannen alun toimintaa on leimannut aktiivinen ote sekä sisäiseen että ulkoiseen toimintaan. Vuoden 2002 lopussa jäsenmäärä oli 56 000 ja ammattiosastoja 209. Tuolloin käynnistettiin kansallinen terveysprojekti. SuPer keräsi yli sadan suomalaisen vaikuttajan nimet vetoomukseen terveydenhuollon oikeudenmukaisen toteutumisen puolesta. Vetoomus luovutettiin pääministerinä toimineelle Paavo Lipposelle projektin loppuraportin julkistamisen yhteydessä. 2007: 69 000 jäsentä ”Tavoitteena mahdollisuudet parempaan perushoitoon” oli Suomen Apuhoitajaliiton kampanjan teema vuonna 1982. aikaan ja virkapulaan. Vuosina 198485 vuorossa oli laaja Sydämellä ja ammattitaidolla -kampanja. Sen tunnuksena oli sydäntarra. Vapaavuorossa olleet apuhoitajat käyttivät yhden lauantain antamalla seuransa vanhainkotien asukkaille – kerrankin ilman kiirettä. Kampanjan tarkoitus oli osoittaa konkreettisesti mitä panostusta riittävä hoito vaatii. Kampanjan todetaan onnistuneen hyvin. Vuonna 1986 SuPer toteutti Operaatio Kultatuoli -kampanjan. Sen avulla kerättiin yhdessä SPR:n kanssa varoja avustajien palkkaamiseksi vammaisten avuksi. Rahaa saatiin kokoon kaikkiaan 240 000 markkaa. 12 super 3 • 2008 2002: 56 000 jäsentä Kaarina Muhli valittiin liiton puheenjohtajaksi vuonna 1990. Jäseniä oli tuolloin 35 000. Vuosikymmenen alkua varjosti lama. Vuonna 1992 työttömyysaste nousi Suomessa lähes 19 prosenttiin ja työttömyys alkoi kasvaa myös koulutetun hoitohenkilöstön keskuudessa. SuPerin kattojärjestö TVK ajautui konkurssiin vuonna 1992, ja seuraavana vuonna SuPer liittyi STTK:n jäseneksi. Vuonna 1992 liiton nimi muutettiin Suomen lähi- ja perushoitajaliitoksi. Julkisuus- ja jäsenhankintakampanjan nimenä oli SuPer osaa, uskaltaa, vä- Vuodesta 2004 lähtien SuPer on tehostanut jäsenhankintaansa. Tuon vuoden lopussa kokonaisjäsenmäärä oli 61 000. Järjestäytymisperiaatteita laajennettiin niin, että jäsenkelpoisiksi tulivat farmanomit ja lääketeknikot. Lähi-, perus- ja apuhoitajien sekä vastaanotto-osastoavustajien ohella SuPeriin ovat tutkintonsa perusteella voineet jo liittyä myös ensihoitajat, lastenhoitajat, hammashoitajat, mielenterveyshoitajat, kuntohoitajat, lääkintävahtimestarit ja sairaankuljettajat, terveyskeskusavustajat, vastaanottohoitajat, osastonsihteerit, kodinhoitajat, päivähoitajat, kehitysvammaisten hoitajat, sosionomit, sairaanhoitajat sekä terveydenhoitajat. Geronomit liittyivät SuPeriin ensimmäistä kertaa vuonna 2005. Vuonna 2006 SuPer toteutti Hakeudu hoitoon -jäsenhankintakampanjan ja jäsenmäärä nousi 66 000:een. Vuonna 2007 vuorossa oli Suosittele SuPeria -jäsenhankintakampanja ja vuoden lopussa jäseniä oli 69 000. Vuonna 2007 SuPer järjesti myös vanhustenhoidon tilaan huomiota kiinnittäneen kampanjan, jossa suomalaisia heräteltiin miettimään, kuka hoitaa isääsi ja äitiäsi. Uusin jäsenhankintakampanja toteutettiin STTK:n liittojen yhteisenä, sähköisenä ketjukirjeenä tämän vuoden alussa. Tämän päivän superilainen on keski-iältään 37-vuotias. Naisia jäsenistöstä on 96 prosenttia. Lähihoitaja on yleisin tutkinto, sitä edustaa 67 prosenttia. Ammattinimikkeenä taas yleisin on perushoitaja, heitä on 42 prosenttia. Suurin osa superilaisista on kuntien palveluksessa, 78 prosenttia, mutta jo 21 prosenttia edustaa yksityistä sektoria. Superilaisten yleisin työpaikka kuntaalalla on 35 prosentilla terveyskeskus. Kunta-alalla työskentelevistä superilaisista 87 prosenttia tekee vuorotyötä. SuPerin jäsenyksikön päällikkö Sari Kainulainen korostaa hyvää jäsenpalvelua koko toiminnan kulmakivenä: – Se tarkoittaa avoimuutta, tavoitet- tavuutta, ammattitaitoa ja sitä, että toimitaan luvattujen asioiden eteen, hän sanoo. – Suurin osa jäsenistä uskoo ja turvaa liittoon, vaikka juuri heille ei koko jäsenyyden aikana tulisi kertaakaan tarvetta henkilökohtaiseen yhteydenottoon. SuPerin imago on hyvä. Kainulainen korostaa, että toiminnan kannalta juuri SuPerissa toteutunut vahva, tasainen kasvu on parhaiten hallittavissa. Sen toteutuessa jäsenten palvelutaso pysyy katkeamatta hyvänä. SuPerin jäsenmäärä perustamisvuodesta 1948 lukien lukien 65 000 60 000 55 000 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 1948 1952 1956 1960 1964 1968 1972 1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2007 Jokaisessa SuPer-lehden juhlavuoden numerossa kerrotaan apu-, perus- ja lähihoitajien sekä alan 60-vuotiaan ammattiyhdistystoiminnan historiasta itse juhlavuoden tapahtumia unohtamatta. 3 • 2008 super 13 14 super 3 • 2008 Hoitoturisti ei tarvitse matkalleen viranomaisten lupaa Rajattomat terveysmarkkinat rikkaiden EU-maiden riemu? teksti antti vanas kuvitus salla pyykölä Hoitomatkailua kehittämällä voitaisiin ehkä tasata EU-maiden hoitoruuhkia. Toisaalta rajattomista terveysmarkkinoista saattaisi koitua ongelmia köyhille unionimaille ja vähäosaisille asuinmaasta riippumatta. Potilaiden eriarvoistuminen on huolettanut erityisesti unionimaiden ammattiliittoja. Voiko leikkausjonoon juuttunut suomalaispotilas lähteä hakemaan apua muista EU-maista omin luvin valtion tukea menettämättä? Ilmeisesti voi. Euroopan Unionin säädöksiin liittyviä kiistoja ratkova EYtuomioistuin on velvoittanut viime vuosina useaan kertaan jäsenmaata korvaamaan toisessa jäsenmaassa annettuja hoitoja silloinkin, kun potilas on ollut liikkeellä oma-aloitteisesti. Omatoiminen terveysmatkailu on määrätty korvattavaksi siitä huolimatta, että terveyspalvelut jätettiin viime vuonna voimaan tulleen palveludirektiiviin ulkopuolelle. Terveydenhuollon ei siis kuulu EU-rajat vapaasti ylittävien palvelujen piiriin. Sekavan tilanteen takaa avautuu mielenkiintoisia näkymiä. Työ on entisen itäblokin maissa edelleen halpaa, myös lääkärin- ja hoitotyö. Lonkan tekonivelleikkaus maksaa EU-maissa keskimäärin runsaat 5000 euroa. Hintahaitarin ääripäissä ovat Hollanti ja Unkari; edellisessä leikkaus maksaa 8700, jälkimmäisessä 1300 euroa. Halvimman ja kalleimman tarjouksen välinen ero on lähes seitsenkertainen, ja tarjousten esittäjät toimivat vain tunnin lentomatkan päässä toisistaan. Tilanne näyttäisi avaavan herkullisia mahdollisuuksia terveysbisnekselle. Juuri tästä syystä EU:n vasemmisto ja ammattiliitot ovat jarrutelleet terveyspalvelujen vapautumista. Vapaus valita hoitomaa olisi arvostelijoiden mukaan käytännössä rikkaiden maiden vapautta, sillä köyhillä EU-mailla ei ole varaa kustantaa kansalaistensa käyntejä monin verroin kalliimmissa hoidoissa esimerkiksi Hollannissa. Häviäjiä olisivat myös vauraiden maiden huonosti koulutetut kansalaiset, joilta puuttuu hoitomatkailun edellyttämä kielitaito. Mustanmeren rantaan rakennettuihin edullisiin hoitoparatiiseihin olisi luultavasti helppo houkutella terveysturisteja rikkaasta lännestä. Vähemmän maksukykyisten romanialaisten ja bulgarialaisten terveydenhuolto saattaisi tästä kuitenkin kärsiä. suomalainen haluaa sairastaa suomessa EU-komissiolta odotellaan tämän kevään aikana terveyspalvelujen liikkuvuutta selkiyttävää direktiiviehdotusta. Selviteltävää riittää. Korvataanko sairaalahoidon ohella myös toisessa EUmaassa annettu päiväkirurgia tai polikliininen hoito? Kuka vastaa jälkihoidosta, kuka hoitovirheistä? Suomalainen potilasvahinkovakuutus korvaa tällä hetkellä vain Suomessa sattuneet hoitovirheet. Julkisista varoista korvatut omatoimiset hoitomatkat ulkomaille ovat harvinaisia tapauksia; niiden kustannukset 3 • 2008 super 15 jäävät suunnilleen prosenttiin unionimaiden terveydenhuollon kokonaismenoista. Suomessa korvauksia maksetaan vuosittain parillekymmenelle hoitomatkailijalle. – Suomalaista ei tahdo saada hoitoon edes naapuripaikkakunnalle, saati sitten ulkomaille, väittää lääkäriliiton kansainvälinen asiantuntija Jukka Siukosaari. Käytäntönä näyttää olevan, että ilman viranomaisten lupaa lähteneet saavat korkeintaan Kela-korvauksen. Ennakkoluvan saaneilla omavastuuosuus on sama kuin kotimaassa annetuissa hoidoissa. Sääntöjä terävöittävää uutta terveysdirektiiviä pidetään silti lääkäriliitossa tarpeellisena, sillä kansainvälisen hoitomatkailun merkityksen odotetaan kasvavan sitä mukaa, kun kansalaisten kielitaito paranee ja monikansalliset perheet yleistyvät. Terveysdirektiivin odotetaan selkiyttävän myös EU:n sisäisiä reseptikäytän- 16 super 3 • 2008 töjä. Aiheesta tammikuussa väitelleen Mia Mäkisen mukaan unionimaat sallivat yleensä lääkkeiden maahantuonnin, jos käyttäjä tuo lääkkeet rajan yli itse tai tilaa ne postimyyntiapteekista. – Itse hakemalla voi Suomeen tuoda vuoden lääkeannoksen, postitse yläraja on kolmen kuukauden annos. Nettiapteekkeja ei turvaongelmien vuoksi suosita. Hollannissa toimii yksi apteekki, josta voi tehdä tilauksen internetin kautta, Mäkinen kertoo. Korvauksen saaminen itse maahantuoduista lääkkeestä saattaa olla hankalaa. Kela korvaa Suomeen tuodun reseptilääkkeen vain, jos sitä saa täkäläisistä apteekeista samalla nimikkeellä ja samankokoisissa pakkauksissa. – Sähköiset lääkemääräykset tekevät tuloaan. Käyttöjärjestelmät ja reseptimallit poikkeavat kuitenkin toisistaan niin paljon, että sähköisten reseptien hyödyntäminen sisämarkkina-alueella tulee olemaan vaikeaa, Mäkinen arvelee. hammaslomalle puolaan? Jukka Siukosaari jakaa EU:n sisäisen hoitomatkailun kahteen osaan: julkisten terveyspalvelujen vaihtoon ja yritysten järjestämään terveysturismiin. Näistä kahdesta yksityisen terveysbisneksen merkitys on selvästi suurempi ja nopeammin kasvava. Kuinka suureksi se on jo paisunut, sitä ei tiedä kukaan. – Kyseessä on eräs aivovuodon muoto. Terveysturismi syö uusien EU-maiden kansallisia hoitoresursseja, Siukosaari miettii. Samalla kun paikallisia voimavaroja siirtyy terveysturistien käyttöön, niitä siirtyy välttämättömistä vähemmän tärkeisiin hoitoihin, tyypillisesti kauneuskirurgiaan. Alan tuoreimmat tarjoukset löytyvät internetistä. Briteille suunnatulta Treatment Abroad -sivustolta löytyvä hinnasto kertoo kasvojen kohotuksen maksavan englantilaisessa yksityissairaalassa 4300–6000 puntaa. Puolassa kasvot kohoavat vähän alle 2000 punnalla. Isommat rinnat saa Puolasta puoleen hintaan Englantiin verrattuna. Yritys nimeltä Scandactive houkuttelee skandinaaveja hoitolomalle Puolan Gdanskiin. Viikonlopun hammasmatka Puolaan -paketti maksaa 300 euroa sisältäen matkat lentokentältä hotelliin, kaksi yötä neljän tähden hotellissa, henkilökohtaisen avustajan, hampaiden tarkastuksen sekä opastetun turistikierroksen Gdanskissa. Varsinaisesta hammashoidoista laskutetaan erikseen. Suomesta ulkomaille tehtävien terveysmatkojen välineenä on useimmiten bussi ja kohteena Baltian maat, monasti myös entisen itäblokin maat keskisessä Euroopassa. Matkalle ei lähdetä sairauksia parantamaan vaan rentoutumaan spa- ja wellbeing-tunnelmissa. Toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti Suomen matkatoimistoalan liitosta ei tiedä yhdenkään liiton 150 jäsenyrityksestä järjestäneen matkoja, joihin liittyy varsinaisia lääketieteellisiä toimenpiteitä. – Asiasta on kyllä keskusteltu ja siihen liittyviä bisnesmahdollisuuksia mietitty. Hoitomatkojen järjestämiseen liittyvät riskit näyttävät kuitenkin liian suurilta. Pelätään, että matkatoimisto joutuu korvausvastuuseen perillä sattuneesta hoitovirheestä, Mäki-Fränti selittää. hoitotakuu ei jätä tilaa turistipotilaille – Suomalaisilla terveyspalveluilla on hyvä maine ja eurooppalaisittain kohtuullinen hintataso. Venäläisiä kiinnosSuomen julkinen terveydenhuolto ei ainakaan tällä hetkellä tavat erityisesti lapsettomuushoidot, neurokirurgia ja sydänmyy palvelujaan itse maksaville ulkomaisille potilaille. Kysyntutkimukset. tää löytyisi ainakin Pietarin suunnalta. Laki ei aseta yli jääviEHPC:n suomalaiset yhteistyökumppanit ovat toistaiseken resurssien myynnille esteitä, jos vierailta laskutetaan palsi olleet yksityisiä terveyspalvelujen tuottajia. Julkista sektovelun todelliset kustannukset. ria lähestyttäessä palaute on Tolkin mukaan vaihdellut kiinParhaat mahdollisuudet rikkaiden itäisten hoitoturistien nostuneesta skeptiseen. rahastamiseen olisi Lappeenrannassa päämajaansa pitävällä – Keskustelua haittaa se, ettei julkisella puolella ole oleEtelä-Karjalan sairaanhoitopiirillä. massa hinnastoja itse maksaville asiakkaille. Asiaa ei haluta – Kymmenen vuotta sitten asiasta oli puhetta. Jonkun fir- viedä eteenpäin, koska pelätään syytöksiä omien kansalaisten syrjimisestä. Siitähän ei ole kysymys, vaan ulos myytäiman kanssa oltiin tekemässä sopimustakin, mutta homma ei sitten lähtenyt vetämään. Tällä siin vain yli jäävää kapasiteettia, hetkellä sairaala on täynnä omia Kansallisen hoitojärjestelmän nurkat Tolkki vakuuttaa. potilaita ja hoitotakuu on huoSairaaloiden tarvitsisi vain ilkannattaisi koluta ja löytyvät ”löysät” lenaihe numero yksi, kertoo moittaa mitä hyllystä löytyy, ja pitäisi myydä itse maksaville ulkoEtelä-Karjalan sairaanhoitopiiEHPC:n kaltaiset yritykset hoirin johtaja Jouko Partanen. Hätaisivat markkinoinnin, matkat maisille asiakkaille. nen tietämänsä mukaan turistija tulkkaukset. Suomen hoitojopotilaita ei hätätapauksia lukuun ottamatta oteta julkiseen noja voitaisiin vastaavasti purkaa viemällä välittäjäyritysten hoitoon missään muuallakaan Suomessa. ohjauksella asiakkaita sinne, missä kyseistä hoitoa löytyy. Suomalaisia terveyspalveluja ulkomaille markkinoivan EuTolkki uskoo asenteiden olevan muuttumassa bisnestä suosivaan suuntaan myös Suomen julkisessa terveydenhuollossa. ropean Health Promotion Centerin (EHPC) toimitusjohtaNiin tai näin, kansainvälinen hoitomatkailu jatkaa kasvuaan. jan Leila Tolkin mielestä kansallisen hoitojärjestelmän nurkat kannattaisi koluta ja löytyvät ”löysät” pitäisi myydä itse mak- Englannista ulkomaille hoitoon matkustavien määrä lisäänsaville ulkomaisille asiakkaille. tyy joka vuosi neljänneksellä. 3 • 2008 super 17 superin opintopäivät tampere-talo 12.–13.2.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko: Lähihoitajien vahvuus esiin teksti leena lindroos kuvat jukka järvelä – Uudistuvassa terveydenhuollossa lähihoitajan on oltava sillä paikalla, minkä ammatti ansaitsee, totesi peruspalveluministeri Paula Risikko puheessaan SuPerin opintopäivillä Tampereella. Risikon mukaan lähihoitajatutkinnon laaja-alaisuus on vahvuus, josta tulee pitää kiinni. – Lähihoitajan ydinosaamisen muodostavat sosiaali- ja terveysalalle yhteiset hoidon, huolenpidon ja kasvatuksen perustaidot. – Koska lähihoitajan työ on välitöntä asiakastyötä, se edellyttää vahvoja vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaitoja sekä kykyä työskennellä moni-ammatillisis- sa tiimeissä, Risikko jatkoi. Hän korosti myös, että lähihoitajakoulutuksessa on yhä tärkeämpää kiinnittää huomiota käytännön taitoihin, mutta myös tiedonhankinnan, oppimaan oppimisen ja työn kehittämisen valmiuksiin. Ministeri Risikon mukaan tervey- Puheenjohtaja Juhani Palomäki: opintopäivien luentotiivistelmät kokosi marjo sajantola SuPer on vahvempi kuin koskaan – 60 vuotta täyttävällä SuPerilla on pitkä historia. Läpi vuosien perussävel on ollut sama, ajamamme asiat eivät ole paljoa muuttuneet. Aina on tehty kovaa työtä ja siinä on onnistuttu hyvin. Tänään SuPer on vahvempi kuin koskaan, totesi puheenjohtaja Juhani Palomäki avatessaan opintopäivät Tampereella. Puheessaan Palomäki piti tärkeänä hoitohenkilökunnan työnjaon kehittämistä keskeisenä osana perusterveydenhuollon kehittämistä. – Jokaisen osaaminen on otettava käyttöön. Tällä hetkellä osaamisen käytön rajoittaminen on merkittävä työmotivaatiota heikentävä tekijä. Tuottavuuden näkökulmasta tällaiseen järjettömyyteen ei olisi varaa. Alalle tulisi saada vetovoimaa. Hyvän hengen luomisessa esimiehet ovat avainasemassa. Työn mielenkiinnon kasvattaminen lähtee motivoivasta ja kannustavasta ilmapiiristä, mahdollisuudesta käyttää osaamistaan ja erikoistua. Palo- mäen mukaan on vielä liian paljon työpaikkoja, joissa nöyryytetään lähihoitajia. Viime syksyn neuvottelukierrosta Palomäki luonnehti erikoiseksi. Se kuitenkin nosti palkat sellaiselle tasolle, jolla ne eivät ole ennen olleet. Hän korosti, että työilmapiirin ja henkilöstöryhmien välisten suhteiden tulee olla kunnossa. Jos näin ei ole, potilaat ja asiakkaat joutuvat sijaiskärsijöiksi ja hoidon laatu väistämättä heikkenee. – Jokainen meistä voi osaltaan vaikuttaa ilmapiiriin ja rakentaa toimivaa työyhteisöä. Siis kaikki tehtävät suoritetaan iloisesti ja reippaasti. Palomäki kertasi lyhyesti liiton perustamisvaiheet ja hauskutti Tampere-talolle kertyneitä 1600 jäsentä lukemalla Apusisarjärjestön keskustoimikunnan laatimia sääntöjä täydentävistä ohjeista, miten siivosti ja kuuliaisesti apusisarten tuli pukeutua ja käyttäytyä. Koulutuksen oltava asiaa Aivoille energiaa unesta Terveys- ja hoivapalvelujen muutoksissa henkilökunnan tietojen ja taitojen on vastattava toimintaa. Keskeisiä vaatimuksia ovat hoitamistaidot, jokaisen hoitajan ydinosaaminen, hoitotyön tiedonhallinta, tietotekniset taidot, tiedon käyttäminen ja hyödyntäminen sekä muutoksen hallinnan ja kehittämisen osaaminen, joka painottuu sosiaalisten ja yhteistyötaitojen hallintaan. Täydennyskoulutuskyselyyn vastanneiden superilaisten tämän hetkiset koulutustarpeet kohdistuvat lääkehoitoon ja sen eri muotoihin, haavanhoitoon sekä atk:n hallitsemiseen. Täydennyskoulutukseen liittyvät tarpeet painottuivat hoitotyöhön sekä erilaisten tautien ja sairauksien osaamisen hallintaan. Unen aikana ihminen tankkaa lisää energiaa erityisesti aivoilleen. Väsymyksen ja aivojen toimintahäiriöiden syynä voi olla yksinkertaisesti aivojen energian puute. Pitkään jatkuvan unettomuuden syyt on selvitettävä ja hoidettava niitä. Uni- ja nukahtamislääkkeet vähentävät syvän unen ja REM-unen määrää, joita molempia tarvitaan muistamisen ja oppimisen kannalta. Yleisimmät unihäiriöt ovat toiminnallinen sopeutumisunettomuus, masennukseen liittyvä unettomuus, levottomat jalat -oireyhtymä sekä uniapnea. Myös REM-unihäiriö on tärkeätä tunnistaa, koska se voi ennustaa esimerkiksi Parkinsonin taudin puhkeamista 3–10 vuoden kuluttua. osastonhoitaja arja mattila 18 super 3 • 2008 neurologian dosentti markku partinen Paula Risikko kertoi huvittuneena löytävänsä Juhani Palomäen kertaamista apusisarten käytös- ja ammattitaitovaatimuksista yhtäläisyyksiä siihen, mitä ministeriltä vaaditaan. denhuollon työnjaon uudistamisessa on meneillään toinen aalto. Siinä kehitetään hoitohenkilöstön keskinäistä työnjakoa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Tehtävämuutokset eivät saa keskittyä koskemaan vain lääkärien ja sairaanhoitajien välistä työnjakoa vaan myös lähi- ja perushoitajien työnkuvaa on arvioitava uudelleen. – Kun mietitään, miten sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköt pitävät kiinni olemassa olevasta henkilöstöstään, ratkaisun avaimia ovat muun muassa ammatillisen osaamisen kehittäminen, kannustinjärjestelmät, urakehitysmahdollisuudet ja johtaminen. Vuoteen 2020 mennessä noin joka viides avautuvista työpaikoista tulee sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Näistä puolet on lähihoitajien paikkoja. Haasteena työvoiman saatavuuden ja riittävyyden turvaamisessa on alueellinen tasapaino. Sen säilyminen edellyttää yhteistyön tiivistämistä sekä toiminnassa, koulutuksessa että päätöksenteossa alueellisesti ja valtakunnallisesti. Paras-hankkeen rakenteelliset uudistukset eivät Risikon mukaan saa vaarantaa perusterveydenhuollon ja sosiaalisektorin yhteistyötä: ei saa hävittää sitä, mikä 20 vuoden työllä on saatu hyvin toimivaksi. Vuorotyöläisen uni Hyvä sairaalahygienia Vuorotyö ei välttämättä ole terveysriski, jos vuorotyöläinen pystyy nukkumaan riittävän hyvin työvuoronsa jälkeen. Iän vaikutus on merkittävä. Nuorilla haitat eivät ilmene samalla tavalla kuin yli 45-vuotiailla. Vuorotyöhön sopeutuminen ja haitat riippuvat myös ihmisen vuorokausityypistä. Iltatyyppiset ihmiset sopeutuvat parhaiten yötyöhön, mutta heillä on eniten ongelmia niin sanottujen pätkäöiden jälkeisissä aamuvuoroissa. Työvuorojen väliin ei jää riittävästi aikaa nukkua ja seurauksena on univajetta. Jatkuva yli 1,5 tunnin univaje lisää taas riskiä lihomiseen ja myös muun muassa tyypin 2 diabetekseen. Hyvällä sairaalahygienialla pyritään epidemioiden ehkäisyyn ja varhaiseen pysäyttämiseen tehokkaasti ja taloudellisesti. Tavanomaisten varotoimien tarkoitus on katkaista mikrobien ja infektioiden tartuntatiet. Tavoitteena on, että kaikki työntekijät sisäistävät osuutensa infektioiden ehkäisyyn. Infektioiden torjuntatyö on kaikissa yksiköissä tärkeämpää kuin koskaan. Entistä vaativampien infektioiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä voi vain arvailla: resistentit mikrobit, vaikeasti sairaiden potilaiden hoitomenetelmien kehittyminen, ikääntyminen, globalisaatio ja matkustamisen helppous, valmisruuat ja lisäaineiden mukanaan tuomat vaikutukset ihmisiin. neurologian dosentti markku partinen vs. vastaava hygieniahoitaja minna vuorihuhta 3 • 2008 super 19 Miksi hyvinvointi näyttää kasvattavan pahoinvointia? teksti jukka järvelä Lisääntyvään hyvinvointiin näyttää vääjäämättömästi liittyvän myös kasvava pahoinvointi. Helsingin ortodoksisen seurakunnan pastori Isä Mitro pohti asiaa värikkäässä puheenvuorossaan. Työnsä puolesta syvälle ihmisen elämänkaaren salaisuuksiin perehtynyt Isä Mitro kertoi, että hänen ihmiskäsityksensä muuttui oman äidin hoidon myötä. – Löysin ihmisyydestä uusia puolia ja sain kosketuspintaa vanhuuteen uudella tavalla äitini säärihaavoja hoitaessani. Opin käytännössäkin sietämättömän kivun merkityksen. Tarvitaan omakohtainen kokemus, että tällaiset asiat menevät luihin ja ytimiin saakka. Mitro kertoi myös omista sairauksistaan sekä niiden kasvattavasta ja pysäyttävästä voimasta. Vanhuus vaivoineen, hoivatyö ja hoitaminen ovat osa ihmisen arkea. Pappismies tiivisti havaintojaan ja saamaansa palautetta sanomalla tyylilleen uskollisesti, että silloin kannattaa kiittää Jumalaa, kun suoli toimii. työn vai ihmisen arvo? Vakavoitunut Mitro välitti kuulijakunnalle koko kansan sympatiat. – On vaikea löytää ammattikuntaa, joka saisi vastaavan tuen. Isä Mitro myönsi nöyrtyneensä, kun hän itse kävi lähellä masennusta ja uupumusta. Pääteemanaan Isä Mitro pohti, miten voimme estää pahoinvoinnin yleistymistä hyvinvointiyhteiskunnassamme. Ensimmäinen askel ratkaisuun on pahoinvoinnin tunnustaminen. Seuraavaksi jokaisen työssäkäyvän pitää muistaa, että ensin tulee elämä ja vasta sitten työ – osana elämää. Elämä ei siis ole osa työtä. Viimeisenä tulee todellinen hyvinvointi, joka on mielen eheyttä, ei muuta. Mitron mukaan pohdimme liikaa mielekästä työtä, kun pitäisi miettiä ja etsiä elämän mieltä. – Olenkin sitä mieltä, että työn arvo näyttää ohittavan jopa ihmisarvomme. Työn kuvaa tulisi Mitron mukaan laajentaa: sielullistaa ja henkistää. Työn on oltava suorittamisen ja toimittamisen lisäksi tuntemista, kokemista ja luomista, jottemme olisi pelkkiä orjia vaan työmme herroja. – Me emme saa luovuttaa arvoamme markkinavoimille emmekä tuottavuuden ja tehokkuuden alttarille. Meidän on itse löydettävä ja työstettävä arvomme ja tunnistettava arvo myös toisissa. Näin hoitaessamme toisia tulemme myös itse hoidetuksi. Mitro muistutti, että hoitajissa ja hoidettavissa on samoja piirteitä. Molemmat ovat eläviä ihmisiä, kuolevaisia, tuntevia, pelokkaita ja myös ahdistuneita. hyperiläiset Arvoja sanotaan koviksi ja pehmeiksi. Isä Mitro käänsi asetelman kutsumalla pehmeitä arvoja ”todella koviksi, joiden rinnalla kovat arvot pehmenevät”. Syntymä ja kuolema kuuluvat näihin todella koviin arvoihin. – Talouselämää ja kasvua ei ole ilman eläviä ihmisiä, jotka elävät syntymän ja kuoleman jännityksessä. – Elämää ei pidä ulkoistaa turhalla järkeilyllä ja tärkeilyllä, Isä Mitro päätti esityksensä, jonka hän suuntasi hyperiläisiksi ylentämilleen superilaisille. Haavahoidon aseptiikka Haavan mekaaninen puhdistus Infektioiden torjunnassa tärkeitä ovat aseptiset työskentelytavat ja käsihygienia. Haava suojataan mikrobeilta estämällä mikrobien pääsy haavaan sitä hoidettaessa. Myös ympäristö suojataan haavan mikrobeilta varomalla levittämästä mikrobeja ympäristöön käsien, hoitovälineiden tai jätteiden välityksellä. Hoitovälineet säilytetään pölyttömässä ja kuivassa tilassa. Haavanhoitotarvikkeita käsitellään desinfioiduin käsin. Jokaista haavahoitoa varten kerätään erikseen kaikki tarvittavat välineet esimerkiksi hoitokärryyn, ja potilaan sänky suojataan eritteiltä nestettä läpäisemättömällä vuodesuojalla. Haavan säännöllisessä mekaanisessa puhdistuksessa haavasta poistetaan kate, eritteet ja vanhat hoitoaineet. Puhdistuksessa tulee käyttää apuvälineinä Hunterin atuloita, veistä tai kyrettiä ja näiden käytön tekniikka on hallittava. Haavan puhdistaminen ei saa tuottaa potilaalle kipua. Myös haavaa ympäröivä iho on puhdistettava ja hoidettava. Haavan koko on dokumentoitava säännöllisesti, piirtämällä tai valokuvaamalla. Haavan ulkonäkö, eritteen määrä ja potilaan kipu on kirjattava. Hoidettaessa laskimoperäisiä alaraajahaavoja on aina muistettava turvotuksen estohoito ja painehaavoja hoidettaessa kevennyshoito. hygieniahoitaja rita niemi sairaanhoitaja sirpa paananen 20 super 3 • 2008 ”Maaseudulla kytätään naapureita ja perintöä, kaupungissa saa kuolla rauhassa!” Ulla Tapanisen räväkkä show kutitti nauruhermoja. Urpaani-Ulla Hossasta Koomikko ja näyttelijä Ulla Tapaninen päätti opintopäivien avauspäivän naurupommeillaan. Osa hoitajista melkein putosi penkiltään pitkän luentopäivän päätteeksi, kun entinen Suomussalmen hossalainen, nykyinen ”urpaani sitdown-koomikko” kertoi elämästään ja maailman menosta. Tapaninen leukaili, että suomalaisen naisen pitää kerätä surusta möykky sydämen alle, istua yksin kotona itsesäälissä ja sanoa vielä sähkösopimuskin irti pimeyden varmistamiseksi. Vaihtoehtona on harrastaa jotakin eli istua ”kahaviloissa ja safeissa” tai oopperassa, joogata selkärankaan uppoavissa tangoissa, hohtokeilata eli urheilla ja juopotella yhtä aikaa tai kokata etnis-entisen keittiön mukaan. Tapaninen kertoi ”turpavärkillään” Mäntyniemen vanhan salaisuuden, nimesi kolmikon Halonen–Mönkäre– Hyssälä Trio Töykeiksi, paljasti 20 minuutin pikaromanssinsa Oskari Katajiston kanssa, analysoi Hannele Laurin hammaskuoret, kuvaili ”Nuurströmin tekotissejä” ja vähän omiaankin. Lopuksi komedienne yllytti koko salin huutamaan kolme kertaa: ”Minä muutun muuksi”. Lääkkeistä ummetusta Dementiakäytösoireiden ehkäisy Ummetuksella tarkoitetaan yleensä tilannetta, jossa ulostaminen tapahtuu harvemmin kuin kerran kolmessa vuorokaudessa tai kun siihen liittyy subjektiivisia haittoja. Jotkut tosin ajattelevat potevansa lääkitystä tarvitsevaa ummetusta, jos suoli ei toimi jokaisen ruokailun jälkeen. Vanhuksen ummetuksen hoidossa on oleellista tarkistaa hänen lääkityksensä. Tämän lisäksi tehty ravinnon kuitupitoisuuden lisäys ja osmoottiset laksatiivit säännöllisesti käytettyinä auttavat monia. Osa tarvitsee vielä suolta stimuloivia lääkkeitä, kuten sennaa, bisakodyylia ja natriumpikofosfaattia. Joskus joudutaan antamaan myös peräruiskeita. Suomalaisten vanhainkotien asukkaista yli 90 prosentilla on jonkinasteinen kognition alentuma ja noin 75 prosentilla heistä on vähintään keskivaikea dementia. Ennalta ehkäisy on parasta hoitoa dementian käytösoireiden hoidossa. Oheissairaudet on tutkittava ja lääkittävä ja lääkehoito arvioitava 3–6 kuukauden välein. Säännöllinen, vanhuksen voimavarat huomioiva liikunta ja ulkoilu ehkäisevät monia käytösoireongelmia. Tärkeintä on vanhuksen lämmin ja ymmärtävä kohtaaminen. Riittävä henkilöstöresurssi yhdistettynä asianmukaiseen koulutussuunnitelmaan auttavat selviytymään käytösoireiden hoidon aiheuttamista haasteista. geriatrian erikoislääkäri lauri seinelä ylilääkäri jussi ripsaluoma 3 • 2008 super 21 Hilkka Olkinuora: Tulevaisuuden vanhus on vuoteen asiakasomistaja teksti sonja kähkönen Nähdyksi tuleminen on ihmisen perustarve ja -oikeus. Jokainen haluaa kuulua yhteisöön elämän alusta sen loppuun, totesi pastori ja toimittaja Hilkka Olkinuora opintopäivillä. Kauhistelemme usein yksin jätettyjen vanhusten omaisia – miksi lapset ovat unohtaneet vanhempansa? Olkinuoran mukaan kiire ja vaativa työelämä eivät enää kunnioita vanhuutta. Lapsilla ei ehkä ole voimia poiketa arjen rutiinien keskeltä ikääntyneen omaisensa luokse. Vanhusta voi olla vaikea katsoa kasvoihin, sillä hän muistuttaa meitä omasta tulevaisuudes- tamme ja katoavaisuudestamme. – Jokaisen ihmisen perimmäinen haave on tulla nähdyksi, ei pelkästään katsotuksi. Kun katsomme vanhusta, katsomme samalla vanhuutta. Emme aina näe vanhusta yksilönä, vaan lajin edustajana, jolloin persoonallisuus väistyy. Vanhuus voi näyttäytyä meille hellyttävänä elämänvaiheena. Voimme kokea vanhuksen viisaana ja kärttyisenä tai toisaalta hanka- Myös vanhuksilla on oikeus turhamaisuuteen ja haaveisiin, Hilkka Olkinuora huomautti puheessaan opintopäivillä. lana ja häiritsevänä. – Yhteiskunnassa ikääntyneet tulevat kalliiksi ja aihe on poliittisesti kuuma peruna. Vanhukset ovat ongelma päätöksentekijöille. Jos vanhus ei tänään tapa itseään, Aira Samulin on pitkään tehnyt työtä nuorten kanssa, mutta hän totesi vuosi sitten 80 vuotta täytettyään, että on aika huomioida myös ikäihmiset. Yhdessä Suomen Mielenterveysseuran entisen toiminnanjohtajan Pirkko Lahden kanssa Samulin alkoi kiertää vanhainkoteja, tai vanhuuden koteja, kuten hän tapaa sanoa. Kiertueellaan Samulin ja Lahti etsivät yhteistä kieltä van- husten kanssa, jotka saattoivat olla vaikeastikin dementoituneita. Aira Samulin huomasi, että monen vanhuksen silmät alkoivat loistaa, kun hän aloitti keskustelun näiden menneisyydestä. Keskustelua oli rakennettava monella tapaa. Esimerkiksi ikää kysyttäessä vanhukset eivät aina osanneet vastata, mutta syntymäaikansa he usein muistivat. – Vanhusta on lähestyttävä kuin eläintä tai vauvaa, hellästi ja rauhallisesti. Hänen on huomattava, ettei vaaraa ole. Kuka tahansa säikähtää kovaäänistä ihmistä, Samulin totesi opintopäivillä. Ikääntyneille järjestetyissä tilaisuuksissa laulettiin vanhoja, tuttuja lauluja. Vanhuksia ja vanhainkotien henkilökuntaa innostettiin myös tanssimaan. Opintopäivien yleisö sai niin ikään perehtyä Aira Samulinin suunnitteleman tanssin kuvioihin. Onnistunut saattohoito Työhyvinvoinnin motivaatiopolku Omahoitajuus on edellytys onnistuneeseen saattohoitoon. Omahoitaja vastaanottaa potilaan ja täyttää perustietolomakkeen. Hän laatii hoitosuunnitelman, jossa huomioidaan potilaan tavat ja realistiset hoitotoiveet. Hoitosuunnitelmaa päivitetään potilaan kunnon mukaan. Omaiset ovat tärkeä osa saattohoitoa ja hekin tarvitsevat omahoitajan tukea. Hoitosuhteessa on erittäin tärkeää avoimuus ja luottamus. Omahoitaja seuraa potilaan oireita ja antaa oireiden mukaista hoitoa. Kuoleman lähestyessä tilanteesta on osattava keskustella potilaan kanssa ja löydettävä oikeat sanat. Jokainen kuolema on ainutkertainen. Työn imu on suhteellisen pysyväluonteinen, tunne- ja motivaatiotäyttymyksen tila. Työn imua kokeva on työssään tarmokas, omistautunut ja siihen uppoutunut. Työn erilaiset voimavaratekijät, esimerkiksi esimiehen tuki, arvostus ja työn tulosten näkeminen auttavat työn vaatimusten kohtaamisessa ja lisäävät työn motivoivuutta. Se näkyy lisääntyneenä työn imun ja ammatillisen aikaansaamisen tunteen kokemuksina, jotka edelleen ovat myönteisessä yhteydessä työhön ja nykyiseen työpaikkaan sitoutumiseen ja työyhteisön uudistushakuisuuteen. Tätä myönteistä voimaantumisen polkua voidaan kutsua työhyvinvoinnin motivaatiopoluksi. lähihoitaja denis kucevic dosentti jari hakanen Ikinuori Aira Samulin: Vanhusta lähestyttävä kuin eläintä tai vauvaa 22 super 3 • 2008 Aira Samulin paljasti itsensä ja 22-vuotiaan Hyrsy-kissansa nuorekkuuden salaisuudeksi terveet elämäntavat – riittävän unen, liikunnan ja monipuolisen ruokavalion. niin huomenna viimeistään. Siitä kertovat itsemurhatilastot. Ikääntyneet kokevat itsensä hyödyttömiksi ja tarkoituksettomiksi. He toivovat, että heillä olisi vielä merkitystä jollekin. – Sukupolvemme vanhukset ovat työtä tehneitä ja sodan nähneitä raivaajia. He ovat lunastaneet asemansa tekemällä ja häpeävät nyt omaa voimattomuuttaan ja avuttomuuttaan. – Tuleva sukupolvi ajattelee, että elämä on projekti, joka on suoritettava loppuun asti. He ovat tottuneet saamaan kaiken heti ja he vaativat yhä enemmän. Tulevaisuudessa olemmekin vuoteen asiakasomistajia, Olkinuora kuvaili. Nyky-yhteiskunnassa eletään keskellä tehokkaan hoitamisen ihannetta, jossa puhutaan asiakkaista persoonattomasti Lonkka a2 -potilaina. Työ on sen palkitsevuudesta huolimatta kuormittavaa. Työssä uupumisen ensimmäisiä oireita on se, että oma ärtymys kohdistuu asiakkaaseen. – Hoitajien väsyminen vaikuttaa kokonaisuuteen. Tavoitteena ei ole tarjota jokaiselle vanhukselle kaikkea mahdollista, vaan selkeää perushoitoa. Vähitellen ei enää sitäkään ole saanut tehdä, Olkinuora näpäytti. Muutos syö energiaa Suola ja kolesteroli kuolemaksi Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan ihminen sietää yllättävän kovaakin stressiä ja on tyytyväinen elämäänsä, jos hän uskoo pystyvänsä itse vaikuttamaan elämäänsä. Kun usko horjuu ja muutoksia tulee liikaa, ihmiset kyynistyvät. Kyyninen ihminen on menettänyt uskon, toivon ja rakkauden. Jos atk-järjestelmä vaihtuu joka vuosi ja organisaatiokaavio joka toinen vuosi, kukaan ei jaksa niistä innostua. Sen jälkeen on vaikea saada läpi hyvääkään uudistusta. Muutos vie aina energiaa ja se on järeä ase. Siksi siihen pitää suhtautua kunnioittavasti ja käyttää sitä – ei organisaation, vaan ihmisten hyväksi. Verenkiertoelinten sairauksien aiheuttama kuolleisuus on pienentynyt, mutta ne aiheuttavat edelleen yli 40 prosenttia kaikista kuolemista Suomessa. Sepelvaltimotautikuolleisuuteen vaikuttavat veren kolesterolin lisäksi ikä ja verenpaineen kohoaminen. Haitallisinta kohonnut kolesteroli on ylipainoisille tupakoitsijoille. Runsas suolan käyttö lisää sydän- ja verisuonitautivaaraa sekä suoraan että välillisesti kohottamalla verenpainetta. Suomalaisten naisten keskimääräinen suolansaanti on noin kahdeksan ja miesten noin kymmenen grammaa, vaikka suositus on vain viisi grammaa päivässä. toimittaja maarit tastula kuntoutusohjaaja marketta salonen 3 • 2008 super 23 Vuoden Superilainen on Valmis uusiin haasteisiin teksti marjo sajantola Täydennyskoulutuksen tarve hoitotyössä on korostunut, koska hoidettavat ovat entistä monisairaampia. Vuoden Superilainen, perushoitaja Maire Laasonen on aina valmis oppimaan uutta. Valinta Vuoden Superilaiseksi oli perushoitaja Maire Laasoselle iloinen yllätys: – Naurattaa vieläkin, miten työkaverit ovat niin sanotusti touhunneet selkäni takana ja osanneet vielä olla ihan hissun kissun asiasta. Esityksen Vuoden Superilaiseksi tekivät työkaverit Lappeenrannan Armilan sairaalasta. Laasonen työskentelee osastolla kuusi, missä tarjotaan lyhytaikais- ja vuorohoitoa keskimää- rin 28 potilaalle. – Enimmäkseen potilaat ovat iäkkäitä, mutta nykyisin alkaa tulla oman ikäisiäni ja jopa nuorempia monisairaita ihmisiä hoidettavaksi. Osaston luonteesta johtuen työni on mielenkiintoista ja monipuolista. Meillä myös kokeillaan erilaisia työskentelytapoja, joten mikään ei ole niin jatkuvaa kuin muutos! Hoitotyössäkin on tapahtunut suuria muutoksia Laasosen yli kolmenkymmenen työvuoden aikana. Valmistuttuaan apuhoitajaksi Lappeenrannan terveydenhoitoalan oppilaitoksesta jouluna 1976 hän työskenteli Lappeenrannan ympäristökunnissa muun muassa terveyskeskusten vuodeosastolla, ter- veyskeskusavustajana ja hoivadementiayksikössä. Armilassakin työvuosia on kertynyt liki 14. – Kun aloitin hoitotyössä, apuhoitajan työ oli hyvin tehtäväkeskeistä. Nykyisin ihminen hoidetaan yksilöllisesti kokonaisuutena, ja työ on ihmisläheisempää eikä vain suorittamista. Aiemmin ei tällaisia vuorohoito-osastoja osannut edes kuvitella. Laasonen toteaa, että potilaaksi tulevat ihmiset ovat nykyisin paljon huonokuntoisempia, kuin hänen aloittaessaan hoitoalalla. Hoidettavat ovat monisairaita, joten hoitohenkilöstön on ylläpidettävä jatkuvasti ammattitaitoaan ja hyödynnettävä kaikki tiedonpäivitysmahdollisuudet, muuten ei pysy tah- Vuoden Esimies Miia Salomäki: Hienoa saada palautetta työstä Kun kuntaliitos yhdistää erilliset työporukat, on hyvän yhteishengen löytäminen tärkeää sekä asiakkaiden että työntekijöiden hyvinvoinnin kannalta. Pälkäneen kotihoidossa tähdätään vahvaan me-henkeen. Pälkäneen Onkkaalan ja Luopioisten kotihoitoyksiköt yhdistyivät vuosi sitten kuntaliitoksen myötä. Kotihoidon ohjaaja Miia Salomäen haasteena oli muokata kahdesta erillisestä työyh- teisöstä yhteen hiileen puhaltava porukka, joka antaa työllensä kaiken ammatillisen osaamisensa. Salomäen mielestä esimiehen on oltava kannustava, koska työ kotihoidossa on raskasta. Hän toivoo, että kuntapuolella oivallettaisiin, kuinka työntekijöiden jaksamista voitaisiin tukea pienelläkin sijoituksella, esimerkiksi järjesjatkuu sivulla 26 Rintakipu yleisin oire Elvytyksessä toimittava ripeästi Akuutin sepelvaltimo-oireyhtymän kliininen kuva on laaja ja ulottuu oireettomasta tapahtumasta äkkikuolemaan. Yleisin ilmentymä on puristava rintakipu. Erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä hengenahdistus tai yleistilan selittämätön lasku voivat olla sydäninfarktin pääasiallinen oire. Potilas hoidetaan alkuvaiheessa sydänvalvontaosastolla, mutta hoitoajat ovat koko ajan lyhentyneet. Tämä luo paineita henkilökunnan osaamiselle sekä vuodeosastoilla että jatkossa sairaaloiden poliklinikoilla ja avohoidossa. Monelle potilaalle kohtaus tulee ilman aikaisempaa sairastamista, joten hänen on vaikea omaksua kaikkea kerrottua. Jos potilas ei herää, on soitettava välittömästi hoitolaitoksen elvytysnumeroon tai hätänumeroon 112 ja sanottava, että kyseessä on elvytystilanne. Hoitolaitoksessa on oltava defibrillaattori. Sydänpysähdyspotilaan tehokkain hoito ennen defibrillaattorin paikalle saamista on painelu-puhalluselvytys. Painelutaajuus on 100 kertaa minuutissa ja painelun ja puhallusten suhde aikuisten elvytyksessä on 30:2. Monitoroidun potilaan mennessä kammiovärinään tai kammiotakykardiaan, joka romahduttaa verenpaineen, defibrilloidaan mahdollisimman nopeasti. Monitoroimattoman potilaan tai löydetyn potilaan kohdalla aloitetaan ensiksi 2 minuutin painelu-puhalluselvytys, jonka jälkeen tarkistetaan rytmi. kardiologian erikoislääkäri kjell nikus sairaanhoitaja maarit björkqvist 24 super 3 • 2008 – Olen ollut aina valmis oppimaan ja kokeilemaan kaikkea ja olen edelleen – ikä ei ole mikään este oppimiselle, Maire Laasonen huomauttaa. dissa mukana. Työpaikan vaihtaminenkin on aina tuntunut Laasosesta hyvältä, sillä hänen mielestään silloin saa myös mahdollisuuden oppia uutta ja kehittyä ammatissaan. mieli ja keho kuntoon Työyhteisön välitön ilmapiiri on Laasonen mielestä korvaamaton voimavara. Työssäjaksamista tukee erittäin paljon se, että on ystäviä, joiden kanssa voi vaihtaa ajatuksia, jakaa iloja ja pohtia vaikeitakin asioita. Hän muistuttaa, että hoitajan on huolehdittava myös omasta hyvinvoinnistaan niin fyysisestä kuin psyykkisestä, sillä jos itse ei voi hyvin, miten sitä voisi muitakaan auttaa. Laasonen jää elokuussa eläkkeelle, mutta aikoo tehdä keikkatyötä, jos kysyntää on ja oma terveys pysyy hyvänä. Hän myöntää joskus miettivänsä, mihin maailma on menossa ja miten hoitajat tulevat jaksamaan työssään. – Jossainhan ihmisellä on se jaksamisen raja – hoitajallakin. Toivoisin kuitenkin, että tulevaisuudessa olisi riittävästi osaavaa henkilökuntaa, jotta hoidettavilla olisi riittävästi läsnäoloa ja turvaa. En kuitenkaan pelkää tulevaa. Eletään vain tästä eteenpäin ja kaikkihan kehittyy koko ajan. Sydämen asialla Työnantajan ehkäistävä työpaikkaväkivalta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sydänkeskuksessa räätälöidään potilaalle yksilöllinen ja oikea-aikainen hoito, joka voidaan toteuttaa kokonaisvaltaisesti yhdessä yksikössä. Sydänkeskuksella on jatkuva valmius päivystyspotilaiden hoitamiseksi. Kaiken toiminnan perustana on osaava sydänhoitoon erikoistunut henkilöstö, joka takaa tuloksellisen toiminnan sekä potilaan hyvän ja vaikuttavan hoidon. Henkilöstön erityisosaamisen lisäämiseen tähdätään muun muassa työkierrolla, kouluttamisella, eri ammattiryhmien välisen yhteistyön tiivistämisellä ja raja-aitoja madaltamalla. Tiimityön merkitys tulee entisestään korostumaan. Terveydenhuollossa syntyy jopa 60 000 työpaikkaväkivaltatilannetta vuosittain. Turvattomuuden tunne vaikuttaa suoraan henkilökunnan työssäjaksamiseen ja työntekijät joutuvat keskittymään työnteon lisäksi myös omasta turvallisuudestaan huolehtimiseen. Työnantajan perusvelvollisuuksiin kuuluu muun muassa ohjeistuksen laatiminen, rakenteelliset turvaratkaisut ja avunhälyttämismahdollisuudesta huolehtiminen. Työntekijältä edellytetään annettujen ohjeiden noudattamista, työnantajan tarjoamien suojavälineiden käyttämistä sekä havaittujen turvallisuusriskien ilmoittamista eteenpäin omille esimiehilleen. perushoitaja mirja juusola erikoissairaanhoitaja olli koivunen 3 • 2008 super 25 tämällä henkilökunnalle virkistyspäiviä. Salomäen ovi on aina avoinna, jotta alaiset voivat tulla puhumaan huolistaan. Hän painottaa sitä, että töihin on oltava kiva tulla. – Asioihin on puututtava heti, ennen kuin ne ovat isoja möykkyjä. Työntekijät joutuvat työkohteissaan joskus vaikeisiin tilanteisiin. Käyn tarvittaessa selvittämässä ristiriidat, etteivät he lähityöntekijöinä joutuisi hankalaan välikäteen. Ei ole oikein, että työntekijät joutuisivat miettimään, mitä kohteessa on seuraavalla kerralla vastassa. Henkilökuntani pitää saada keskittyä rauhassa työhönsä. Alaisiltaan hän odottaa ammattitaitoa, organisointikykyä ja joustavuutta kaikkia kohtaan. Tietyt työt on hoidettava päivän aikana, mutta henkilöstö osaa itse katsoa, missä järjestyksessä. – Minulla on niin ammattitaitoista väkeä, että työt sujuvat. Jos henkilöstö ei olisi näin joustavaa, en pystyisi tekemään omaa työtäni näin kuin teen. Me kaikki olemme tehneet kovasti töitä hyvän yhteishengen saavuttamiseksi. Nyt ihan oikeasti ajattelemme, että me! Valinta Vuoden Esimieheksi oli Salomäelle täysi yllätys: – Täytyy sanoa, että mykistyin. Eniten minun mieltäni lämmittää se, että kaikki ovat nähneet näin paljon vaivaa ja tehneet esityksen. Harvemmin esimiehen työssä saa palautetta, vaikka paljon juteltaisiinkin. Mielestäni tämä merkitsee, että jotain olen tehnyt oikein. Tunnustusta vanhustyöstä La Carita -säätiö jakoi opintopäivien yhteydessä tunnustuspalkinnot vanhustyön arvostusta ja alan vetovoimaisuutta edesauttavasta osaamisesta. Tuhannen euron stipendit saivat vanhainkoti Pankarannan Poukama-osasto Mikkelistä ja Puolarmetsän sairaalan osasto 4 D Espoosta. Dementiayksikkö Poukamassa on luotu laaja-alainen lyhytaikaisen hoidon toimintamalli, joka huomioi myös omaishoitajien jaksamisen. Palkinnon vastaanottivat lähihoitajat Anne Kerman ja Maija Vornanen. Puolarmetsän osasto 4 D on esimerkki hyvin toimivasta ja kehittämiseen innostuneesta pitkäaikaishoidon osastosta. Henkilökunnan koulutukseen ja työssäjaksamiseen on panostettu. Palkinnon vastaanottivat lähihoitaja Raija Kaarna ja perushoitaja MarjaLeena Huuskonen. Anne Kerman ja Maija Vornanen sekä Marja-Leena Huuskonen ja Raija Kaarna vastaanottivat työpaikkojensa edustajina La Caritas-säätiön tunnustuspalkinnon. Kuvassa myös Antero Partanen, Soili Nevala SuPerista sekä Sirpa Salin. La Carita -säätiön tarkoituksena on vanhusten ja ikääntyvien hyvinvoinnin edistäminen Suomessa. Säätiön puo- lesta palkinnot jakoivat puheenjohtaja Antero Partanen ja hallituksen jäsen Sirpa Salin. Kuin yhtä suurta perhettä teksti sonja kähkönen SuPer-lehti kysyi opintopäivien yleisöltä, mikä SuPerissa on parasta. Kyselyn osanottajamäärä oli suuri, vastauksia tuli runsaat 650 kappaletta. Vastausten mukaan jäsenyyden suurin etu on se, että liitto pitää superilaisten puolta. Vastauksissa todettiin muun muassa seuraavasti: SuPerissa on tekemisen meininki ja liitto puolustaa nimenomaan toisen asteen koulutuksen saaneita lähihoitajia, SuPerin edunvalvonta on jäsenten tuki ja turva, 26 super 3 • 2008 SuPer auttaa ongelmatilanteissa. keimpänä liiton kautta syntyvää yhteenToiseksi parhaimpana SuPerissa kuuluvuutta: me kaikki puhallamme pidettiin sen koulutustarjontaa. Eten- yhteen hiileen, liitto on kuin 70 000 kin opintopäivät saivat paljon kehuja. hengen superperhe, erityisesti lähihoiSuPerin inhimiltajien oma liitto, luki Iso, turvallinen, luotet- vastauksissa. lisyys, läheisyys ja turvallisuus saivat Parhaina etuina pitava, jäsenen asialla. kolmanneksi eniten dettiin myös SuPerin kannatusta. Vastauksissa todettiin SuPedynaamisuutta, omaa lehteä, puheenrin olevan iso, turvallinen ja luotettava johtajaa ja liiton näkyvyyttä mediassa. liitto, joka on aina jäsenen asialla. Kaikkien arvontojen tulokset löytyMoni kysymykseen vastannut piti tär- vät Kuulumisia-palstalta, sivulta 65. Olen ammatiltani lähihoitaja Juhlakirja julki opintopäivillä teksti seija ojala SuPerin toiminta täytti 60 vuotta tammikuun lopussa. Helmikuun opintopäivillä Tampereella julkaistiin pyöreiden vuosien juhlakirja Olen ammatiltani lähihoitaja. Kirja kertoo lähihoitajakoulutuksen kehittymisestä hämmentävistä alkuajoista vakiintuneeseen nykytilanteeseen saakka. Vanhamuotoiset koulutasoiset tutkinnot lakkautettiin ja tilalle muodostettiin aivan uusi, laaja-alaiseen osaamiseen valmistava lähihoitajatutkinto. Tutkinnon suunnittelu käynnistyi vuonna 1989 ja lähihoitajakoulutus aloitettiin koko maassa vuonna 1993. Teos esittelee seitsemän 100 opintoviikon koulutuksessa opiskelleen lähihoitajan pienoiselämäkerrat. Yksi aivan ensimmäisistä lähihoitajista muistelee koulutuksen alkuaikojen hämmennystä: ”Työharjoittelupaikoissa me olimme ensimmäiset uranuurtajat. Työntekijät eivät oikein tienneet, mitä opiskelijoita me olemme, emmekä me tienneet sitä kunnolla itsekään.” Viiden lapsen yksinhuoltajana kouluttautunut lähihoitaja sai opiskeluaikoina osakseen äidin alituiseen lukemiseen kyllästyneen nuorimmaisensa nykyaikaista komentelua: ”www. äiti.fi, tuu antaan mulle kaakaota!” kasvua ammattiin Viime vuosituhannen lopussa, elokuussa 1999, lähihoitajakoulutus laajeni 120 opintoviikkoon. Syventävien opintojen valikoimaa ja kestoa laajennettiin, työharjoittelu muuttui työssäoppimiseksi koulutuksen ja työelämän yhteistyön vahvistuessa. Kirjassa tarkastellaan ammatinharjoittamisoikeuden sääntelyn, lääkehoidon ohjeistuksen, hoitotakuun ja sähköisten potilastietojärjestelmien vaikutuksia lähihoitajien työhön. Laajemmasta koulutuksesta valmistuneet moniosaajat kuvailevat lähihoitajuuttaan monipuolisesti. He ovat valmistuneet erilaisia kouluttautumisväyliä pitkin, myös maahanmuuttajalähihoitaja on mukana kertomassa kokemuksistaan. Lukija voi seurata opiskelijan kasvua ammattiinsa kirjan neljäntoista lähihoitajan pienoiselämäkerran kautta. Nämä henkilöt valittiin ilmoittautuneiden joukosta keväällä 2007 siten, että lopputuloksena oli mahdollisimman monipuolinen lähihoitajaryhmä. Yhtäältä työtehtävät, työympäristöt ja koulutusaikana suoritetut syventävät tai suuntaavat opinnot ja toisaalta elämänhistoria, elämäntilanne ja asuinympäristö ovat näillä lähihoitajilla hyvinkin erilaisia ja vaihtelevia. ”Annamme asiakkaalle aikaa tehdä itse niin paljon kuin pystyy, mutta tietysti autamme jos todella tarvitaan. Jotkut asiakkaat sanovat, että vieressä seisot etkä mitään viitsi tehdä. Kerron silloin, miksi minä siinä seison, etten ole vain nuori laiska likka. Asiakkaat ymmärtävät yleensä ihan hyvin, etten heti auta, että se on heidän omaksi parhaakseen…” eettisesti kestävä työote Peruspalveluministeri Paula Risikko kertoo kirjassa näkemyksiään lähihoitajakoulutuksen ja lähihoitajien työn tulevaisuudesta. Eettinen osaaminen on kaikkein tärkein lähihoitajan ammattitaidon osatekijä nyt ja tulevaisuudessa. Ministeri kannustaa lähihoitajia ottamaan työssä käyttöön myös kaiken muun osaamisensa käytännön tilanteissa. Näyttöön perustuva toiminta johtaa parhaiten lähihoitajien osaamisen täysimääräiseen hyödyntämiseen, millä vastataan myös tulevaisuuden lisääntyvään työvoimatarpeeseen. Olen ammatiltani lähihoitaja -kirja soveltuu hyvin luettavaksi kenelle tahansa lähihoitajan työstä kiinnostuneelle. Toivottavasti se löytää tiensä mahdollisimman monien lähi-, perus- ja apuhoitajien, lähihoitajaopiskelijoiden ja heitä opettavien henkilöiden lukemistoon. Kirja on jatko kymmenen vuotta sitten julkaistulle apusisarten, apuhoitajien ja perushoitajien koulutusta, työtä ja työtehtäviä kuvailevalle Arjen ihmeitä -kirjalle. Opintopäivien osallistujat saivat ensimmäisinä ostaa uunituoretta lähihoitajakirjaa Tampereella. Opintopäivien jälkeen kirjaa ei myydä SuPerin toimistolta, vaan kirjakaupoista. Tiedusteluihin vastaa kustannuspäällikkö Isa Lukkarinen: isa. lukkarinen@kirjapaja.fi tai puh. 020 754 2283. olen ammatiltani lähihoitaja -kirjan on kirjoittanut seija ojala. kuvat on ottanut marjo koivumäki. ulkoasu on leena toivolan. 3 • 2008 super 27 28 super 3 • 2008 Hoitaja on myös uskon ja toivon välittäjä teksti ja kuva liisa uusiniitty kuvitus joonas väänänen Hoitaja on mitä mutkikkaimpien koneiden ja laitteiden ammattilainen. Kun potilasta askarruttavat kuolema ja tuonpuoleiset asiat, käytännön työhön koulutettu hoitaja onkin yksin oman uskonsa varassa. Uskon ja toivon välittäminen ovat kuitenkin tärkeä osa hyvää hoitoa. Lähihoitajat Elina Melender, 21, ja Unelma Mansikka-aho, 58, kohtaavat lähes päivittäin potilaita, jotka esittävät heille maailman vaikeimman kysymyksen: ”Miksi minun pitää kärsiä? Mitä pahaa olen tehnyt, kun minua näin rangaistaan?” Kysymykseen ei osaa vastata pappikaan, mutta käytännön hoitotyötä tekevältä odotetaan suoraa ja nopeaa selitystä. Sitä edellyttää jo sängyn pohjalta katsova hätääntynyt silmäpari. Elinalla on vastaus mietittynä: – Yritän sanoa, että meidän jokaisen on elettävä täällä päivä kerrallaan. En oikein osaa sanoa muutakaan. Unelman vastaus on samantapainen: – Meille on jokaiselle annettu syntyessä myös kuolinpäivä. On vain elettävä sen mukaan. Naiset työskentelevät alle 3000 asukkaan Evijärven kun- nassa, Elina vanhainkodilla, Unelma hoivakodilla. Potilaiden henkinen kunto vaihtelee. Jotkut soittelevat omaisilleen ja lukevat sanomalehtiä. Osa on muistihäiriöisiä. Jotkut eivät reagoi enää puheeseen. – Maailmankatsomus tai uskonnollinen vakaumus voimistuvat, kun ikää tulee. Jos on nuoresta saakka ollut uskovainen, luottamus säilyy myös vanhana, Unelma huomauttaa. Unelman ei ole vaikea puhua uskonnosta, sillä hän kasvoi kymmenlapsisessa lestadiolaisperheessä. Vaikkei hän omaksunutkaan uskonsuuntaa sellaisenaan, uskonnolliset kysymykset ovat hänelle tuttuja jo lapsuudesta. Elina sanoo suhtautuvansa uskontoon myönteisesti, vaikkei uskova olekaan. Unelma pystyy suhtautumaan luontevasti uskonnollisiin kysymyksiin pitkän kokemuksen kautta. Hän tuntee vanhastaan potilaansa. – Olen ollut ennen hoitoalalle tuloa töissä kaupassa ja harjoittelujaksolla olin kotisairaanhoidossa. Tunnen monet evijärveläiset kolmannessa polvessa. Vuonna 2006 koulusta päässeelle Elinalle tuttuja on vähemmän: – Tunnen ennestään lähinnä niitä vanhoja ihmisiä, jotka ovat omalta kotikylältäni. En tiedä, mitä he ajattelevat uskonnosta. 3 • 2008 super 29 hoitaja vai sielunhoitaja Monilla potilailla on kuoleman lähestyessä tarve puhua hengellisistä asioista. Hoitaja saattaa olla ainoa, jolle ahdistunut potilas purkaa sydäntään. Hoitaja on lähellä, hän katsoo ja koskettaa. Unelma on pannut merkille, etteivät kaikki omaiset halua puhua potilaan kanssa uskonnosta tai lähestyvästä kuolemasta. – Omaiset saattavat sanoa, että kyllä sinä vielä paranet ja tulet sitten kesällä kotiin. Minusta tuntuu pahalta, kun kuolemansairasta narrataan. Unelman mielestä on tärkeä huomata potilaan kuolemanpelko ja hengellinen hätä. Siihen tarvitaan hoitajalta tiettyä hengen hienoutta. Asioista pitäisi aina puhua mahdollisimman avoimesti: – Enemmän potilas ahdistuu siitä, ettei hänelle ole rehellinen. Silti kaikessa pitäisi nähdä valoisampi puoli. Jos on vähänkään aihetta, sanon että sinulla on ollutkin parempi päivä. Katsotaan, meneekö huomenna yhtä hyvin. Minusta tärkeintä on saada toinen paremmalle mielelle. Elina on nähnyt, miten vanhukselle on kova paikka, jos oma lapsi kuolee. Silloin hoitaja joutuu taas hankalan kysymyksen eteen, kun vanhus kyselee, miksei hän saanut lähteä ennemmin. Siihen ei kumpikaan osaa vastata. – En voi vastata edes niin, että kyllä minä tiedän miltä sinusta tuntuu, koska se ei ole totta. Minulta ei ole kuollut lasta. En voi tietää, miltä sellainen tuntuu. Puristan mieluummin kädestä tai halaan, Unelma toteaa. Molemmat sanovat pohtineensa elämän tarkoitusta hoitaessaan pitkään sairastanutta. Niin parkkiintuneita he eivät työssään ole, ettei ihmisen osa koskettaisi. – Ehkä meitä terveitä muistutetaan, että jokaisella elämällä on jokin suurempi tarkoitus, jota emme sillä hetkellä käsitä. Joitakin miehiä saattavat painaa sotamuistot, mutta niistä ei naishoitajille juuri puhuta. Unelma arvelee, että ne ovat asioita, joista puhutaan paikalle kutsulle miespapille. viisi leipää ja kaksi kalaa Uskonto saattaa joskus panna vanhuksen pään pyörälle, kun muisti pettää ja mieli on sekava. Unelma kertoo erään vanhuksen käyneen syömättömäksi. Vanhus ilmoitti, että Jeesus kielsi häntä syömästä. – Sanoin ettei Jeesus voi kieltää ketään syömästä. Hänhän Toivo antaa pohjan hyvälle hoidolle Suomalaisista yli 80 prosenttia kuuluu evankelisluterilaiseen Hoitajan on sanottu tarvitsevan kolmenlaiset korvat: häkirkkoon ja kaksi kolmannesta ilmoittaa rukoilevansa säännen pitää kuulla, mitä potilas sanoo, mutta hänen on kuultanöllisesti. Ei ole ihme, että moni hakee lopun lähestyessä us- va myös se, mitä potilas ei kerro. Lisäksi hänen on kuunnelkonnosta turvaa ja lohtua. tava omaa sisintään. Hengellisyys, Jumalaan uskominen ja toivo tulevasta, paSuomalaisilla ei ole aina riittävästi sanoja ilmaista hengellisiä remmasta elämästä mainitaan osana hyvää hoitoa. Ne kuulutarpeitaan. Virret ja hengelliset laulut voivat olla hyvä keino johvat samaan ryhmään kuin läheiset ihmissuhteet ja perhe. datella keskustelua potilaan toivomaan suuntaan. Oleellista ei Usein potilas toivoo hoitajan puhuole laulajan ääni vaan virren tai laulun savan hänelle hengellisistä asioista ja kuoHoitajalta vaaditaan herk- nat, joiden avulla voi syntyä keskustelua. leman jälkeisestä elämästä. Hän haluaa tietyt psalmin kohdat rauhoittavat kyyttä kuulla toisen ihmisen Myös kuulla uuden, paremman elämän toivosja lohduttavat. Raamatusta löytyy myös ta, joka kristinuskon perusopin mukaan kutsu ja taitoa vastata siihen. tuomion sanoja, joita kannattaa välttää. liittyy kuolemaan. Vastoin vakaumustaan kukaan ei pysHoitajalta vaaditaan herkkyyttä kuulla toisen ihmisen kutty aidosti ja rehellisesti toista auttamaan. Jos hoitajalta puuttuu su ja taitoa vastata siihen. Häneltä edellytetään taitoa ymmärhengellinen näkemys, hänen on paras keskittyä niiden potilaitää kuolevan ihmisen hengellinen näkökulma, mutta pitää silden hoitamiseen, jotka jakavat hänen arvomaailmansa. Hän voi ti omansa. Koska kuoleva on hyvin riippuvainen hoitajastaan, keskustella potilaan kanssa asioista, jotka ovat tuottaneet tälle ja hoitajalla itsellään saattaa olla vahva vakaumus, tämä ei saa iloa elämän varrella. tuputtaa omia näkemyksiään. liisa uusiniitty 30 super 3 • 2008 hommasi viisi leipää ja kaksi kalaa, jolla ruokki ihmisiä. Ei hän halunnut, että ihmiset ovat nälissään ja kuolevat. – Niinkö meinaat, pappa arveli ja alkoi vähitellen syödä. – Kyllähän tässä työssä huumoriakin tarvitaan, naiset tunnustavat. Jos ihmisellä on luja usko, hänen on Unelman mielestä helpompi selviytyä elämänsä koettelemuksista. Ihminen on jo valmiiksi pohdiskellut elämänsä kulkua ja tarkoitusta. – Kovia kokenut ihminen ei yleensä kapinoi kohtaloaan, vaan hän uskoo, että kaikki mikä tapahtuu, on ennalta määrätty. Jos elämässä ei ole ollut isoja kompastuskiviä, voi olla kova paikka hyväksyä vanheneminen ja kuolema. Unelman äiti kuoli 76-vuotiaana pitkään sairastettuaan. Äidiltä oli kuollut yksi lapsi pienenä ja toinen aikuisena. Kun Unelman isä oli kuollut syöpään kahdeksan kuukautta aikaisemmin, äiti oli valmis lähtemään isän viereen. – Tapasin isän edellisiltana ennen hänen kuolemaansa ja isä pyysi anteeksi, jos jotakin on välillämme. Molemmilla vanhemmillani oli kaunis lähtö, omat vanhempansa saatellut Unelma muistelee liikuttuneena. Elina on pannut merkille, että toisinaan puolisostaan huolehtineet kuolevat itsekin lyhyen ajan sisällä. Heillä on vahva usko, ettei ero ole lopullinen. – He sanovat, ettei ole enää syytä nousta sängystä. Heidän elämästään on kadonnut merkitys. Joillakin oli kyynisempi näkemys vähän siihen tyyliin, että elämä on siinä, kun on kaksi metriä maata päällä. Toiset taas uskoivat, että ihminen siirtyy hengellisyyttä ei opi koulusta pilven reunalle seuraamaan, mitä täälVarsinkin ilta- ja yövuorojen aikana lä alhaalla puuhaillaan. Meitä neuvothoitajasta saattaa tulla potilaan uskottiin olemaan oma itsemme mahdollitu ja sielunhoitaja. Elinalle tulee silloin simman aidosti. tällöin tunne, että hänen pitäisi tietää Millaista puhetta haluaisit itse uskonnosta enemmän. kuulla? – Meille ei koulussa juuri opetettu – Toivon, että minua hoitava ihmisitä, miten hengellisistä asioista pitäinen ymmärtäisi, mitä pääni sisällä liiksi puhua. Siellä kokuu ja hän sanoisi rostettiin enem- Hoitaja saattaa olla ainoa, jotain lohduttavaa. män kulttuurien Haluaisin kuuljolle ahdistunut potilas välisiä eroja. Niila lauluja ja mupurkaa sydäntään. hin ei maaseudulla siikkia. Joku pitäijuuri törmää. Meilsi kädestäni ja kerlä ei ole ollut edes ketään romanipotoisi, että siellä minne menen, on hyvä tilasta vaikka heitä asuu paljon Eteläolla. Tarvitseeko aina itse uskoa sanaPohjanmaalla. tarkasti mitä sanoo, jos puhe rauhoitElina on osallistunut saattohoitotaa toista hänen viime hetkillään. potilaan hoidon koulutustilaisuuteen. Unelman mielestä myös hoitaja Unelma uskoo pärjäävänsä maalaisvoisi johdatella keskustelua uskonnon järjellä ja iän tuomalla kokemuksella. suuntaan, jos potilas ei sitä torju. HoiKoulutukseen hän on päästänyt nuotajien kiireestä puhutaan, mutta Unelrempia työtovereitaan. ma vakuuttaa, ettei hänellä ole koskaan Elina ei muista, että kouluaikana oliniin kiire, ettei hän ehtisi laulaa hensi neuvottu, miten potilaan hengelliset gellistä laulua, jos toinen sitä haluaa tai tarpeet otetaan huomioon. Asioita kylistahtaa vuoteen viereen ja lukea pätlä käytiin läpi, mutta lähinnä keskustekää psalmeista. lemalla. Jokainen sai kertoa, mitä ajat– Meille on luvattu, että sellaisessa teli kuoleman jälkeisestä elämästä. tilanteessa ajan voi ottaa vaikka mistä. – Opiskelijoilla oli isojakin näkemyMinusta hyvää hengellistä hoitoa on seroja kuolemasta ja tuonpuoleisesta. läsnäolo ja kuunteleminen. 3 • 2008 super 31 koonnut antti vanas Rasismi ja seksismi eivät johdu vain ennakkoluuloista E vaisempia etniseen syrjitään ja seksismiin, sanoo Alexandra Snellman Upsalan yliopistossa joulukuussa tarkastetussa väitöskirjassaan. Taipumus syntyperään perustuvien arvoasteikkojen rakenteluun johtuu siis ennakkoluulojen ohella tarpeesta halli- JEFFREY PIDGEON tninen syrjitä ei johdu pelkästään valtaväestön ennakkoluuloista kaikkea vierasta kohtaan. Kyse on lisäksi hierarkiauskosta, joka panee laittamaan kaikki asiat – ihmiset mukaan lukien – arvojärjestykseen. Tiukkoihin hierarkioihin uskovat ovat muita taipu- ta muita ja nostaa omaa sosiaalista asemaa. Pyrkimys hallitsevaan asemaan kuuluu olennaisesti miehiseen sosiaalisuuteen; hallitsevuus liittyy Snellmanin mukaan miehiseen identiteettiin sekä miehillä että naisilla. Snellmanin järjestämässä kokeessa ihmisiä pyydettiin määrittelemään rangaistuksia saman tasoisiin rikoksiin syyllistyneille ruotsalaisille ja Lähi-idästä tulleille maahanmuuttajille. Sosiaalisesti dominoivat koehenkilöt olivat muita kärkkäämpiä määräämään tulokkaille kovempia rangaistuksia kuin ruotsalaisille. Etnistä syrjintää on viime vuosina tutkittu aktiivisimmin Hollannissa ja Venäjällä. Snellman väittää etnisen taustan vaikuttavan sosiaaliseen asemaan myös Ruotsissa, jossa sosiaalinen tasaarvo on totta vain keskeltä ylöspäin: keskiluokasta on suhteellisen lyhyt matka huipulle, mutta pitkä matka pohjalle. ”Patriarkaalinen kulttuuri, uskonnollinen aktiivisuus ja se, kuinka kauan maahanmuuttajat ovat maassa olleet vaikuttavat siihen, miten tulokkaat sosiaaliselle asteikolle sijoittuvat”, Snellman määrittelee. Voiko hoitotyön tuottavuutta mitata? oi ja pitääkin, vastaa Anna-Kaisa Pusa väitöksessään otsikon kysymykseen. Moni kuulee vastauksessa jotakin kovaa, julmaakin. Onko vika sanoissa ”tuottavuus” ja ”mitata”? Pitäisikö puhua esimerkiksi sujuvuudesta ja arvioimisesta? Kun lakataan kauhistelemasta sanoja ja pureudutaan itse asiaan, tuottavuuden mittaaminen alkaa tuntua välttämättömältä. Parhaan mahdollisen työtilanteen mittaaminen auttaa hoitotyön johtajia sijoittamaan ja siirtämään hoitajia tehokkaammin potilaiden tarpeiden mukaan. Siitä hyötyvät kaikki – tosin vain sillä ehdolla, että mittaajat ymmärtävät tarkalleen, mitä ovat mittaamassa. – Hoitajien onnistuneella sijoittami- 32 super 3 • 2008 sella suhteessa potilaiden hoidon tarpeeseen näyttäisi olevan vaikutusta sekä hoitajien työhyvinvointiin että potilaiden saaman hoidon laatuun ja potilasturvallisuuteen, Pusa kirjoittaa. Hän kertoo Kuopion yliopistossa joulukuussa tarkastetussa väitöksessään, miten hoitotyön tuottavuutta voidaan mitata potilasluokitusjärjestelmän avulla. Neljästä keskussairaalasta kerätty aineisto antoi viitteitä siitä, että luokitusjärjestelmää olisi voitu hyödyntää laajemmin hoitotyötä johdettaessa. Asiaan vihkiytymättömän mieleen Pusan terminologia jättää kieltämättä koleahkon vaikutelman: hoitoisuusluokituksen OPC avulla pystytään teoreettisesti laskemaan keskimääräinen työ- määrän kuormituskerroin hoitotyön kustannuslaskennan tueksi. PAONCILmenetelmä taas soveltui hyvin vaihtoehtoiseksi työmäärän mittaamisen menetelmäksi. HOLGER SELOVER-STEPHAN V Paljon riippuu pomosta erveyskeskusten pitkäaikaisosastojen sekä vanhainkotien ja palvelutalojen työntekijät arvostavat ennen kaikkea sitä, että esimiehet arvostavat heidän työtään. Pomoilta kaivataan palautetta, tilaa kehittää omaa tonttia ja mahdollisuutta vaikuttaa työyksikön toimintaan, kertoo Stakesin tuore selvitys. Käsitys työnjohdon laadusta näyttää liittyvän kaikkeen, muun muassa käsitykseen oman työn laadusta. Työntekijät, jotka arvioivat työnjohdolta saamansa tuen riittämättömäksi, pitävät myös omaa ammattitaitoaan ja yksikkönsä hoidon tasoa yleensäkin riittämättömänä. Syiden ja seurauksien järjestys jää selvityksen jäljiltä hieman epäselväksi. Pilaavatko taitamattomat työnjohtajat hemmilla ja yksikössä pitkään työskentyöolot, vai joutuvatko he kenties synti- nelleillä oli muita synkempi kuva sekä pukeiksi syistä, joihin eivät itse voi vaiomasta ammattiaidosta että hoidon takuttaa? Se selviää, että vaikeudet kasausosta yleensä. Tutkijoiden mielestä vätuvat. Kun jokin alkaa mennä pieleen, hän koulutusta saaneiden ammattitailopulta kaikki menee pieleen. don kohentaminen vaatii erityistä tukea. Pahan kehä Parantamisen vanäyttää koette- Pomoilta kaivataan palautetta, raa on myös esilevan erityisesti herkkyytilaa kehittää omaa tonttia ja miesten terveyskeskuksia, dessä panna merjoiden pitkäaikais- mahdollisuutta vaikuttaa työ- kille, miltä alaiosastojen työntesista tuntuu. yksikön toimintaan. kijöitä henkilösAineisto kerättöpula painaa raskaampana kuin van- tiin kyselyllä terveyskeskusten pitkäaihainkotien ja palvelutalojen henkilö- kaishoidon osastojen, vanhainkotien kunta. Terveyskeskuksissa ollaan myös ja palvelutalojen työntekijöiltä vuonmuita tyytymättömämpiä työnjoh- na 2002. Mukana oli 1262 vastaajaa 40 toon. pitkäaikaishoitolaitoksesta. Selvitys julLyhyen koulutuksen saaneilla, van- kaistiin tammikuun alussa. Tilaa Orionin nettikaupasta! www.orionetshop.fi T Orionetshop on terveydenhoidon ammattilaisille ja alan opiskelijoille tarkoitettu nettikauppa, josta voit tilata Orionin tuotteet helposti ja edullisesti. Rekisteröidy asiakkaaksi www.orionetshop.fi Aqualan® L 3 • 2008 super 33 Terveyskeskusavustaja Leena Gröhn ja lähihoitaja Helena Heikkinen Suomussalmen terveysaseman potilastoimiston luukulla. Palvelu parani Suomussalmen terveysaseman vastaanotossa teksti ja kuva jukka järvelä Runsaan vuoden käytössä ollut uudistettu potilastoimisto on palvellut asiakkaita hyvin Suomussalmen terveysasemalla. Hoitajien asiantuntemuksesta on palveluluukulla hyötyä, ja vaihtelevat vuorot pitävät työpäivät mielenkiintoisina. merkiksi reseptiasiaan, nyt se onnistuu. Akuuttitilanteissa asiakas voidaan heti ohjata vaikka paareille tai viedä pyörätuolilla nopeasti oikeaan paikkaan. Aiemmin kolmikosta jokaisella oli oma huone käytävän varrella, jonne asiakkaat välikäden kautta johdettiin. Hoitajavetoiset potilastoimistot ovat tuttuja ympäri maata, mutta Kainuussa suomussalmelaiset ovat ensimmäisiä. Toista vuotta toimineessa toimistossa asiakkaat kohtaavat nyt ensimmäiseksi aina hoitoalan ammattilaisen. Aiemmin luukulla oli toimistotyöntekijä, mikä saattoi hidastaa nopeaa tilannearviota, resepteistä ohjeistamista ja muuta apua. Perushoitaja Orvokki Turunen, lähihoitaja Helena Heikkinen ja terveyskeskusavustaja Leena Gröhn tekevät nyt kolmenlaista työtä. Yksi on luukulla, toinen tekee sermin takana töitä reseptien parissa ja kolmas avustaa lääkäreitä toimenpidehoitajana päivän kerrallaan. – Esimiesten ideasta siirryimme tähän, että hoitaja on aina luukulla. Monesti asiakas tarvitsee nopean vastauksen esi- vaihtelua 34 super 3 • 2008 Suomussalmen ammattiosaston puheenjohtajana toimiva Orvokki Turunen on havainnut terveyskeskuksen uusissa järjestelyissä monia etuja. – Kun hoitaja on asiakasta vastassa heti toimistossa eli luukulla, kaikissa hoitoasioissa ei tarvitse mennä poliklinikalle asti, jos siellä on kiire. – Työ on nyt myös vaihtelevaa, sillä tehtävät muuttuvat työpisteen mukaan. Toisaalta yhden päivän aikana saa keskittyä vain yhteen asiaan, ja se tuo rauhallisuutta työrytmiin. Aiemmin kun koko viikon kirjoitti nippukaupalla reseptejä, niin hartiathan siinä menivät jumiin. Reseptihoitajan vuorossa olevan tehtäviin kuuluvat muun muassa lääkärien alaisuudessa tehtävät reseptien kirjaamiset, Marevan-lääkehoidon seuranta sekä lääkärien päiväohjelman teko. Toimenpidehoitajan vuorossa osallistutaan lääkärin apuna esimerkiksi gynekologisiin hoitoihin, luomen poistoihin ja kortisoni-injektioihin. Oman lisänsä työnkuvaan tuo puhelinrumba. Ajanvarauksia otetaan vastaan aamuisin kello 8–10. Asiakkaat saavat potilastoimistosta vaivoihinsa myös puhelinneuvontaa kello 8–16, koska he ovat oppineet luottamaan toimiston kokeneeseen väkeen. Puhelinneuvontaa antaa myös päivystävä sairaanhoitaja poliklinikalla talon toisessa päässä. Helmikuun alusta alkaen Suomussalmen terveysasemalla on ollut kuusi lääkäriä. Joskus lääkäreiden määrä on ollut seitsemänkin, ja kiireessä osa potilastoimiston töistä jää tekemättä neljään mennessä, vaikka työajasta viimeinen tunti on lohkaistu seuraavan päivän valmisteluun. – Hyvä henki meillä on, vaikka kiire lisääntyy koko ajan. Kaikki tuntevat toisensa, joten työpaikan asiat on helppo puhua kerralla selväksi. N E N Ä N Ä Ä V S A N O JO H ei, missä mennään arvomaailma? Vaikuttaa siltä, että yhä ahneemmaksi käyvä mediamaailma syytää säälimättömästi ihmisistä tietoa. Televisio ja lehdistö tekevät jokaisesta kompuroinnista suurta tai jännää. Nuoriso imee tahtomattaankin kyseenalaista infoa kiduksiinsa. Esimerkkeinä mainittakoon urheilijat, pop-idolit, missit, ministeritkin. Jopa suurten tehdaskonsernien johtajat ovat julkkiksia ja tapetillamme. Entinen hiihtäjä, nykyinen kansanedustaja sommitteli televisiossa ajatuksiaan nykyurheilusta: ”Täytyy panostaa urheiluvalmennukseen ilman dopinkeja. Etenkin nuorisolle tulisi antaa valmennusta rehtiin urheiluun”! Kaikki me tiedämme Kaisan ja Jeren tapaukset. Miksei myös nuoriso. Ampumahiihto on huono yhdistelmä, jos urheilijat suihkivat kiväärit valmiina doupattuina laduilla. Jeren pussissa oli kiellettyjä aineita. Hänkin pelasi joukkuepeliä. Pop-idolit näyttävät hyvältä televisiossa, nuorilta, joilla menee kivasti. Kuitenkin lehdet kirjoittavat alituiseen kompuroinneista ja ylilyönneistä. Mitä herkullisempi kaatuminen, vaikka vain esiintymislavalla, sitä kärkevämpi kritiikki koristelee iltapäivälehtien sivuja. Eikä suinkaan rakentavassa mielessä. Ja nuorisokin lukee. Miten sitten vastuunsa kantavat poliittiset henkilöt? Mieskansanedustaja ahdisteli seksuaalisesti työtoveriaan (naista). Hoitotyö, tuo ikuinen missio. Ministeri heilutti huuliaan, ja suunnitelmana on, että kaukomailta tuotaisiin hoitohenkilökuntaa. Heidäthän pitäisi kouluttaa ja myös asuttaa. Mutta olisiko Suomen omille nuorille ja vanhemmille Suurta tai jännää. työttömille oppisopimuskoulutusta ja oma asuntokin? Ei tällä vuosituhannella. Suomen Summassa asuvan perheenisän työpaikka lopetti toimintansa. Se tehdas oli sauhutellut puunjalostustehtävissä 50 vuotta. Tehdas oli laskenut jätevedet järveen ja koko kylä, kaupunki tuoksuu selluloosalle. Nyt tehdas lähtisi halvemman työvoiman perään. Tällaisen päätöksen voi tehdä vain arvontunnoton, kova ihminen. Onko rohkaisevaa, kun kotimainen teollisuus ja tuotanto siirtyy halpatuotantomaihin? Mitä tällaiset laajamittaiset esimerkit tekevät nuorisolle? Mediassa ja todellisessa maailmassa käsitellään taas ikäviä asioita ikävällä, arvoja kunnioittamattomalla tavalla. Onko keinoja kaihtamatta saatu voitto makeaa? Onko raha, ura, kilpailu, pyrkiminen, julkisuushuuma ja sen ”hakuisuus” ainoa tie ihmisyyteen? Mihin jää työ ja koti, perhe ja elämä? Kuka meitä hoitaa, kun olemme vanhempia, mummoja ja vaareja. Mitä tapahtuu sitten, jos viimeisetkin ”arvo”-käsitteet hautautuvat mukanamme? Vanhemmat ihmiset vielä tietävät, että vaikka vain ”hyvää päivää” kuuluu itsestään selviin arvoihin. Minkälaisia esimerkkejä sinä annat nuorisolle? LH TUOMO ”TUMPPI” VALOKAINEN 3 • 2008 super 35 Uusi asetus täsmentää opiskelijoiden työskentelyä terveydenhuollossa Kesäkuun 2008 alusta alkaen lääketieteen opiskelijoilta edellytetään pääsääntöisesti viiden vuoden opintojen suorittamista ennen kuin he voivat toimia terveyskeskuksessa tai päivystyksessä tilapäisesti lääkärin tehtävissä. Sairaanhoitajiksi opiskelevilla on oltava suoritettuina hyväksytysti kaksi kolmasosaa opinnoistaan ennen kuin he voivat työskennellä tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön tehtävässä. Kesää odotellessa Liota soppaherneitä muutama tunti huoneenlämpöisessä vedessä ja painele ne sitten kevyesti ohueen multakerrokseen. Parissa viikossa saat versoista kesäistä makua salaattiin tai pirteyttä leivän päälle. Lämpimiin ruokiin ne kannattaa lisätä vasta kypsennyksen loppuvaiheessa. SuPer-lehden tarina alkoi vuonna 1953 Suomen Apuhoitaja -lehden näytenumerosta. Alkuvuosina artikkelien joukossa julkaistiin ruokareseptejä, vinkkejä, kaskuja ja aforismeja. Kuukauden vinkki tarjoilee palan vanhaa nykyaikaan sovitettuna. Herneessä on itua. - Tuntematon yksityinen toimivammaksi Valtioneuvosto on asettanut yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvottelukunnan edistämään yksityisten palvelujen muotoutumista toimivammaksi osaksi sosiaali- ja terveyspalveluja. Neuvottelukunnan tärkeimpänä tehtävänä on kehittää yksityisiä sosiaali- ja terveyspalvelumarkkinoita sekä edistää niiden monipuolistumista ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Neuvottelukunnassa ovat edustettuina työ- ja elinkeinoministeriö, yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontaviranomaiset, palvelujen tuottajat ja näitä edustavat järjestöt, työmarkkinajärjestöt sekä Suomen Kuntaliitto. 36 super 3 • 2008 Valtioneuvosto antoi helmikuussa asetuksen lääketieteen ja muun terveydenhuollon alan opiskelijan toimimisesta tilapäisesti laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä. Kaikkien terveysalan opiskelijoiden oma oikeusturva paranee, kun ammattihenkilön tehtävissä toimimista ja ohjaajan velvollisuuksia täsmennetään. Kunnan tai kuntayhtymän on nimettävä kyseistä ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutettu laillistettu ammattihenkilö johtamaan ja val- vomaan opiskelijan toimintaa. Ohjaajan on perehdytettävä opiskelija, seurattava oma-aloitteisesti opiskelijan toimintaa sekä puututtava siinä mahdollisesti ilmeneviin epäkohtiin. Myös potilasturvallisuus paranee, kun opiskelijoiden ohjausta ja valvontaa selkeytetään. Työnantajalla on velvollisuus arvioida tapauskohtaisesti opiskelijan valmiudet ja edellytykset tehtävään sekä määritellä yksityiskohtaisesti tehtävänkuva, vastuut, toiminnan rajat ja muut velvoitteet. Lisäksi työnantajan on varmistettava, että opinnot on hyväksytysti suoritettu. Terveydenhuollon toimintayksikön on itse arvioitava opiskelijan edellytykset toimia tehtävässä, vaikka rekrytointi tapahtuisi vuokrausyrityksen kautta. Erikoissairaanhoidon toimintayksiköissä tai terveyskeskuksen vuodeosastolla lääketieteen opiskelija voisi toimia lääkärin sijaisena neljän opintovuoden jälkeen. Lääketieteen opiskelijan toimiessa päivystävänä lääkärinä hänelle on nimitettävä viivytyksettä tavoitettavissa oleva ja vastuullinen takapäivystäjä. Terveyden edistäminen säästää Merkittäviin sairauksien syihin voidaan vaikuttaa ennalta, mikä tuottaa huomattavia terveyshyötyjä kohtuullisin kustannuksin. Samalla hillitään terveydenhuollon palveluista, sairauspoissaoloista ja varhaisesta eläköitymisestä aiheutuvia kustannuksia Terveyden edistämisen kustannusvaikuttavia keinoja voidaan osoittaa ainakin liikunnan lisäämisen, terveellisen ravitsemuksen, painonhallinnan ja tupakoimattomuuden edistämisessä, alkoholin käytön hillitsemisessä sekä osteoporoosin ja kaatumisten aiheuttamien murtumien ehkäisemisessä, selviää sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tuoreesta julkaisusta. Kansanterveyslaitoksen tutkijat tarkastelevat STM:n toimeksiannosta suomalaisen kansanterveyden keskeisimpiä ongelmia, kuten sydän- ja verisuonitau- tia, tyypin 2 diabetesta, koti- ja vapaaajan tapaturmia sekä murtumia ja mahdollisuuksia niiden vähentämiseksi. Monet terveyden määrittäjät vaikuttavat merkittävästi kansanterveysongelmien syntyyn. Raportin mukaan useimmat elintapoja muokkaavat toimenpiteet vaikuttivat toivotulla tavalla ja niiden kustannusvaikuttavuus on melko hyvä. Esimerkiksi liikuntaa lisäävien sekä ravitsemusta ja painonhallintaa parantavien toimien kustannukset ovat alhaiset niillä saavutettaviin terveyshyötyihin nähden. Tupakoimattomuuden edistäminen on edelleen yksi kustannustehokkaimmista tavoista parantaa kansanterveyttä. Myös alkoholin riskikäyttäjille suunnatut mini-interventiot terveydenhuollossa sekä osteoporoosin haurastuttamien luiden murtumien ehkäisy Dvitamiinin ja kalsiumin avulla ovat kustannusvaikuttavia toimia. Pieksämäkeläinen Jouko Harimaa odottaa kutsua jo toiseen eturauhasen höyläykseen. Hän toivoo, että se jäisi myös viimeiseksi. Kun virtsa ei kulje teksti päivi hujakka kuvat tero eloranta Ei tippa tapa, ja ämpäriin ei huku, laulaa Irwin levyllään. Kun virtsaputken päästä tulee vain tippa kerrallaan, vatsaan sattuu ja rakko painaa, ei ikääntyvää miestä enää paljon naurata. – Ensimmäiset oireet tiedostin jo vuonna 1998, kun olin enoni kanssa kalassa ja virtsaaminen ei sujunutkaan normaaliin tapaan, sanoo pieksämäkeläinen Jouko Harimaa, 58. Vielä tuolloin virtsavaivaan ei juuri puututtu, vaan sitä pidettiin ohimenevänä vaivana. Oireet kuitenkin pahenivat pikkuhiljaa. Vuodet kuluivat ja Harimaa muutti muutamaksi vuodeksi pois kotikonnuiltaan äidin kuoleman jälkeen. Äidin kuoleman tuomat elämänmuutokset nostivat tunteita pintaan, ja oman itsen hoitaminen unohtui. Oli opeteltava yksin olemisen ilot ja surut, opiskeltava käytännön asioita. Vasta kun taidot alkoivat karttua, oli aika palata kotiin. höyläys auttoi Harimaan palatessa kotiin virtsaoireet haittasivat jo arkea. Jokaiselle huoltoasemalle piti pysähtyä, jos tien päälle lähti, eikä pissa kuitenkaan kulkenut kuin tippa kerrallaan. Mies pohti useinkin, mistä kyseinen vaiva mahtoi johtua, oliko hän kenties juonut liikaa kuumaa kahvia tai teetä, oliko kyseessä tulehdus, vai mikä oikein mahtoi olla vikana. Kävelylenkit keskeytyivät tuon tuostakin, kun pus3 • 2008 super 37 ka kutsui. Vatsa kipeytyi, rakko painoi ja ummetus alkoi vaivata. – Asuin tuolloin Virtasalmella ja tuttavani kehotti minua menemään lääkäriin, josta sitten sainkin lähetteen Mikkelin keskussairaalaan, Harimaa muistaa. Kutsu sairaalaan tuli tammikuussa 2003. Tutkimusten jälkeen selvisi, että oli kyseessä hyvänlaatuisen eturauhasen liikakasvu. Harimaa oli ollut harvoin sairaalassa, joten tulevaisuus pelotti. Lääkäri kuitenkin selitti paranemismahdollisuudet ja kertoi vaivan olevan kovin yleinen ikääntyvillä, yli viisikymppisillä miehillä. Harimaan kohdalla päädyttiin eturauhasen höyläysleikkaukseen. – Olin kaksi viikkoa sairaalassa. Aika kului joutuisasti, hoitajat auttoivat pesuissa, ruoka oli hyvää ja virtsarakossa oleva letkukin lakkasi vaivaamasta, Harimaa kertoo. Leikkauksen jälkeen virtsaputki oli alkuun hivenen arka. Toipuminen oli nopeaa, sillä nyt ei tarvinnut enää pysähdellä pitkillä kävelylenkeillä puun taakse, vaan kesti hyvin odottaa kotiin asti. Virtsasuihkukin oli taas ennallaan. uusi höyläys edessä Osittain näkövammainen Harimaa asuu nykyään Pieksämäen Rahkapuiston palveluasunnossa ja käy tekemässä kansalaisopiston päivätoiminnassa kahdesti viikossa koritöitä ja muita käsitöitä. Harimaan muu vapaa-aika kuluu musiikkia kuunnellessa ja televisiota katsellessa. Myös kirjoittaminen kiinnostaa. Kirjasto on HariOikeastaan odotan maan mielipaikkoleikkausta, jotta voin ja, ja kaupunki on tuttu liikkua. jälleen jatkaa On helppo harterveempää elämää. rastaa, kun paikat ovat kunnossa ja lääkitykset kohdallaan, tosin Harimaan lääkityksistä ainoa koskee verenpainetautia. Positiivinen elämänasenne ja ystäväpiiri auttavat elämässä eteenpäin. Talvella 2007 alkoivat virtsavaivat uudestaan ja nyt Harimaa odottaa kutsua Mikkelin keskussairaalaan. Hän toivoo vain, että tämä höyläys olisi viimeinen. – Virtsarakon tähystys teki häijyä, selvää ahtaumaa siellä tuntuu olevan. Mutta ei minua pelota tuleva höyläys, nyt kun tiedän, mitä se pitää sisällään. Oikeastaan odotan leikkausta, jotta voin jälleen jatkaa terveempää elämää, Harimaa hymyilee. 38 super 3 • 2008 Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu määritelmä ja epidemiologia Eturauhasen hyvänlaatuisessa liikakasvussa suurenevat rauhasen sekä glandulaariset että stroomaosat. Suurentuma ahtauttaa virtsaputkea aiheuttaen virtsankulun esteen ja virtsaamisoireita. Hyvänlaatuinen liikakasvu yleistyy iän myötä. Histologisesti prostatahyperplasiaa todetaan jopa 80 prosentilla yli 60-vuotiaista miehistä, mutta vain 40 prosentilla esiintyy siitä johtuvia virtsaamisoireita B. Hoitamattomien, oireisten potilaiden riski saada virtsaumpi viiden vuoden kuluessa vaihtelee välillä 4–7 prosenttia A, ja leikkaushoidon tarve ilmaantuu noin 10 prosentille B. oireet ja tutkimukset Oireet jaetaan kerääntymisoireisiin (tiheä virtsaamistarve, yövirtsaaminen, virtsauspakko ja pakkoinkontinenssi) ja tyhjennysoireisiin (virtsantulon viipyminen, heikentynyt virtsasuihku, ponnistuksen tarve virtsatessa, virtsauksen keskeytyminen, vajaan tyhjentymisen tunne ja virtsaumpi). Oireita voidaan selvittää kyselylomakkeella. Suomessa suositellaan käytettäväksi DAN-PSS-1-kyselyä, joka mittaa paitsi oireiden vaikeusastetta myös niiden potilaalle aiheuttamaa haittaa B. Perustutkimuksiin kuuluvat oirekyselylomakkeen ja virtsauslistan täyttö sekä kliininen tutkimus, johon kuuluvat alavatsan palpointi ja eturauhasen tutkiminen peräaukon kautta B. Laboratoriokokeista ovat keskeisiä virtsan tutkiminen sekä seerumin kreatiniinin ja prostataspesifisen antigeenin (PSA) määritykset. Vatsanpeitteiden läpi tehtävällä kaikututkimuksella voidaan selvittää mahdollinen hydronefroosi ja jäännösvirtsan määrä, ja sillä saadaan riittävän tarkka käsitys eturauhasen koosta A. Urologi ohjelmoi potilaskohtaisesti täydentävät tutkimukset, joita ovat virtsan virtaaman mittaus, peräsuolen kautta tehtävä kaikututkimus ja uretrokystoskopia. hoito Lieväoireisille potilaille soveltuu hyvin seuranta B. Myös keskivaikeissa oireissa voidaan aloittaa seuraamalla, jos oireet eivät huononna oleellisesti elämänlaatua eikä komp- Käypä hoito DUODECIM 1999;115(2):162 SUOSITUKSEN TIIVISTELMÄ 1. PÄIVITYS 23.7.2005, s. 1–11 likaatioita ole kehittynyt B. Lääkehoito on usein riittävä, ja se saa oireisen potilaan vähäoireiseksi tai oireettomaksi. 5-alfareduktaasin estäjät finasteridi ja dutasteridi inhiboivat testosteronin metaboloitumista dihydrotestosteroniksi, jolloin sen pitoisuus seerumissa vähenee ja eturauhasen koko pienenee keskimäärin 20 prosenttia puolen vuoden kuluessa A. Tämä johtaa oireiden lievittymiseen ja virtsasuihkun huippuvirtaaman paranemiseen A. Ainoat merkittävät haittavaikutukset liittyvät seksuaalitoimintohin. Alfa-adrenoreseptoriantagonistit eli alfasalpaajat (tamsulosiini, alfutsosiini ja pratsosiini) vaikuttavat pääasiallisesti estämällä eturauhasen ja virtsarakon kaulan sileän lihaksen sympatomimeettista stimulaatiota salpaamalla alfa1-reseptoreita B. Ne lievittävät oireita, lisäävät virtsasuihkun huippuvirtaamaa ja vähentävät jäännösvirtsan tilavuutta merkitsevästi enemmän kuin lume A. Haittavaikutuksina voi ilmetä huimausta, heikotusta ja retrogradista ejakulaatioa. Koska 5-alfareduktaasin estäjän vaikutus alkaa hitaasti, voidaan hoitoon liittää alfasalpaaja ensimmäisten kuuden kuukauden ajaksi. Myös pitkäaikainen yhdistelmähoito tulee kysymykseen. Invasiivisia hoitoja ovat eturauhasensisäiset laajentimet sekä lämpö-, laser- ja leikkaushoidot. Virtsaputken sisäistä mikroaaltohoitoa voidaan nykymuodossaan suositella vain erityisin perustein C. Virtsaputkensisäisen neula-ablaatiohoidon alustavat tulokset ovat lupaavia, mutta pitkäaikaisseurantatulokset puuttuvat eikä tätäkään lämpöhoidon muotoa suositella annettavaksi muutoin kuin erityisistä syistä. Objektiivinen teho on heikompi kuin tavanomaisen höyläysleikkauksen B. Laserhoidot ovat turvallisia mutta useimmiten teholtaan huonompia tavanomaiseen höyläysleikkaukseen verrattuna B. Höyläysleikkaus (transurethral resection of the prostate, TURP) on kultainen standardi, johon uusia hoitomuotoja verrataan. Sen avulla virtsasuihku paranee 54–125 prosenttia, jäännösvirtsa vähenee yli 50 prosenttia ja oireet lievittyvät tehokkaasti. Komplikaatioita ovat verenvuoto, virtsarakon kaulan tai virtsaputken arpikurouma ja ponnistusinkontinenssi. Avoin prostatektomia antaa parhaan tuloksen mitattuna virtsantulon paranemisella, oireiden lievittymisellä ja uusintahoitojen tarpeen vähäisyydellä B. Eturauhasen halkaisuleikkaus (transurethral incision of the prostate, TUIP) sopii potilaille, joiden eturauhasen tilavuus on alle 30 ml ja joilla ei ole suurta keskilohkoa. Katetrihoidoista kestokatetri soveltuu tilapäiseen käyttöön. Häpyluun yläpuolinen katetri on kestokatetria parempi ja suositeltavampi. Myöskin toistokatetrointia voidaan käyttää. hoidon valinta Ratkaisua tehtäessä tulee ottaa huomioon kokonaistaloudellisuus eli määrittää, milloin invasiivinen hoito – joka yleensä parantaa potilaan kokonaan – tulee halvemmaksi kuin vuosikausia jatkuva lääkitys. Leikkaushoito on ensisijainen vaihtoehto, kun jäännösvirtsaa on toistuvasti yli 300 ml, potilaalla on rakossa suuri divertikkeli, uusiutuva makrohematuria tai virtsatieinfektio taikka oireet ovat vaikeat lääkehoidon kokeilun jälkeen, potilas haluaa leikkaushoitoa ja hänellä todetaan ahtauma. suomalaisen lääkäriseuran duodecimin ja suomen urologiyhdistyksen asettama työryhmä Teuvo Tammela, Pekka Hellström, Harri Juusela Antti Jäättelä, Ilkka Kunnamo, Martti Nurmi Kimmo Taari, Kari Tuhkanen Mitä uutta päivityksessä Kaikututkimuksen avulla ei voida sulkea pois eturauhassyöpää. Virtsaputkensisäinen mikroaaltohoito parantaa vähäenergiaisena oireita ja virtsan huippuvirtaamaa 35 prosenttia. Runsasenergiaisen hoidon tulokset ovat olleet vielä paremmat. Laserhoidot ovat turvallisia ja hyödyllisiä mutta useimmiten teholtaan lievästi huonompia tavanomaiseen höyläysleikkaukseen verrattuna. Lisätietoa: www.kaypahoito.fi Näytön asteen ilmoittaminen: A = vahva tutkimusnäyttö, B = kohtalainen tutkimusnäyttö, C = niukka tutkimusnäyttö, D = ei tutkimusnäyttöä 3 • 2008 super 39 40 super 3 • 2008 Jyväskylän Pupuhuhdassa sijaitsevassa yksityisessä hoitokodissa töitä tehdään tosissaan, mutta ei tosikkomaisesti. Elämää myötätuulessa teksti maija-liisa westman kuvat petteri kivimäki J yväskylän keskustasta Pupuhuhdan kaupunginosaan on matkaa kolmisen kilometriä. Auto kiemurtelee ylös mäelle, josta avautuvat huikeat näkymät. Yhden kolmikerroksien talon alakerrasta löytyy palvelukoti, jonka nimi – Elämää Myötätuulessa – kuvastaa talon henkeä. Hoitaja avaa oven ja vierailija törmää ensimmäiseksi nauruun. Myötätuulessa on meneillään päiväkahvihetki. Sairaanhoitajaopiskelija Carolyne Wangari Wanjohi, yksinkertaisemmin Caro, kaataa asukkaille kahvia. Caro on tullut 34 miljoonan asukkaan Keniasta, Nanyukin kaupungista tekemään opetusharjoitteluaan Suomeen. Lähihoitaja Ulla Paananen ja palvelukodin yrittäjät rupattelevat pöydän ympärille kerääntyneiden asukkaiden kanssa. Iloisen puheensorinan lomasta naiset kertaavat aamun tapahtumia. – Puhelin soi ennen seitsemää. Caro oli töihin tullessaan unohtunut lukemaan kirjaa ja ajanut määräpysäkin ohi. Sitten soiteltiin puolin ja toisin, ja Kaarina ajeli autolla etsimässä Caroa. Loppu hyvin, kaikki hyvin: Carolyne löysi Myötätuuleen ennen etsijöitään. automaatti ei korvaa ihmistä Elämää Myötätuulessa on kolmen naisen perustama hoivayritys. Kaarina Syrjäaho ja Saila Raappana-Mäkelä ovat hoitoalan ammattilaisia. Syrjäaho työskenteli sairaanhoitajana viimeksi terveyskeskuksen vuodeosastolla. Lastentarhanopettajana työuransa aloittanut Raappana-Mäkelä koulutti 16 vuotta lähihoitajia Jyväskylän sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa. Kolmas osakas on Outi Vatanen, joka työskentelee vielä kevään Reumasäätiön sairaalan hallintojohtajana mutta siirtyy sitten hänkin yrityksensä palvelukseen. Syrjäaho ja Raappana-Mäkelä olivat miettineet, millaisessa ympäristössä he haluaisivat tehdä työtä ja millaisiin hoitotyön periaatteisiin he voisivat sitoutua. Raappana-Mäkelä oli suunnitellut yksityisen päiväkodin perustamista. – Kun tapasin Kaarinan, alkoivat ajatuksemme kulkea palvelukodin ympärillä. Työssäni olin törmännyt siihen, mikä Leena Jokinen muutti Myötätuuleen kesällä 2007. Aika kuluu lukiessa, televisiota katsoessa ja ulkoillessa. Päiväkahvia tarjoilee lähihoitaja Ulla Paananen. on sallittua tai tarpeellista potilastyötä, mikä ei. Jos syöpäsairas vanha rouva toivoi illalla pääsevänsä suihkuun, suihkuun hän myös pääsi, vaikkei se muiden mielestä työvuoroon olisi kuulunutkaan. Nyt Kaarina Syrjäaho ja Saila Raappana-Mäkelä ovat olleet yrittäjiä vajaan vuoden ajan. Kokemukset ovat olleet rohkaisevia. – Olemme kuin yhtä perhettä. Lähdemme siitä, että ihmisen elämä on loppuun saakka arvokas. Kunnioitamme asukkaan yksilöllisiä tarpeita ja toiveita. Pidämme kiinni siitä, että hyvä hoitaja sanoo kipeätkin asiat suoraan. Meillä ei puhuta selän takana. Palvelukodissa asuu sekä itse maksavia että kuntien ostosopimuksella olevia asukkaita, ensin mainittuja on kolmannes asukkaista. Hoitovuorokauden hinta koostuu vuokrasta, siivouksesta, pyykistä, ruoasta, lääkkeistä, hoidosta ja huolenpidosta. – Suurin kustannuserä muodostuu tällä alalla luonnollisesti henkilökunnan palkoista. Mikään kone tai automaatti ei hoitotyössä korvaa elävää ihmistä. Myötätuulessa asuu kaksitoista vakinaista asukasta. Palvelukotiin voi myös tulla muutamaksi tunniksi tai vaikkapa yöksi. – Palvelemme näin omaishoitajia, jotka saavat tarvitsemansa lepotauon tai aikaa asioiden hoitamista varten. Asukkaat voivat halutessaan tuoda palvelukotiin omia huonekalujaan ja tavaroitaan. – Monille omien rakkaiden valokuvien ja taulujen näkeminen rakentaa kodin tuntua. luottamus ja myönteisyys kantavat Myötätuulessa työskentelee kuusi vakinaista ja 6–8 osa-aikaista tai tuntityöntekijää, eikä eri ammattiryhmiin kuuluvien työtehtävissä ole tiukkaa rajaa. Luottamushenkilöä yrityksessä ei ole, mutta esimiehillä ei ole mitään ajatusta vastaan. Yrittäjät kuuluvat oman alansa ammattijärjestöihin, Syrjäaho Tehyyn ja Raappana-Mäkelä Akavaan. – Työllistämme lähi- ja perushoitajia, jotka ovat enimmäkseen SuPerin jäseniä. Luottamushenkilön valinta ei ole tainnut juolahtaa kenenkään mieleen. Mitään eturistiriitoja meillä ei ole ollut. Työskentelemme kaikki tasavertaisina, ja osallistumme palvelukodin töihin yhdessä henkilökunnan kans- 3 • 2008 super 41 sa, yrittäjät vakuuttavat. Lähihoitaja Ulla Paananen kiittää työyhteisönsä ilmapiiriä ja esimiehiään, joiden työtapoja seuraamalla hoitotyön periaatteet kirkastuvat. – Esimiesten myönteisyys välittyy asukkaisiin ja työntekijöihin. He kannustavat ja kiittävät tasapuolisesti. Saan vastuuta ja tukea, ja työnteko on turvallista. Valmistuttuaan lähihoitajaksi vuonna 1996 Paananen on työskennellyt sijaisena ja määräaikaisissa työsuhteissa. Syksyllä 2007 lähihoitaja soitti Myötätuuleen ja kysyi töitä. – Sijaisuuksien jälkeen tehtiin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Myötätuulessa asukkaiden tarpeita kuunnellaan. – Täällä ei ole potilaan tai asiakkaan prototyyppiä. Jokaisen tarpeisiin vastataan parhaan osaamisen ja taidon mukaan. Lähihoitajana Ulla Paananen kokee olevansa unelma-ammatissaan, vaikka työpäivät ovat välillä kiireisiä ja raskaita. – Minä olen hyvä tässä työssä. Rakastan ihmisiä, ja asukkaiden on helppoa lähestyä minua. Oman lapsenmielisyyden ja avoimuuden säilyttäminen on tärkeää. Ammattitaito ja -osaaminen eivät katoa minnekään, vaikka ne välittyisivät huumorilla höystettynä. Kaarina Syrjäaho Jyväskylästä ja Caroline Wangari Wanjohi Nanyukista, Keniasta. Kielten ja kulttuurien eroavaisuudet eivät ole este hoitotyön ammattilaisen ja sairaanhoitajaopiskelijan sujuvalle yhteistyölle. Me-henki tukee luottamusmiehen työtä Lähes 10 000 superilaista työskentelee yli 2700 yksityisessä sosiaali- ja terveysalan yrityksessä. Yritykset ovat henkilöstömäärältään pieniä eikä niihin aina ymmärretä valita luottamusmiestä. Joskus ajatellaan, että luottamusmiestä tarvitaan vain työpaikoilla, joilla on ristiriitoja. Näin ei tietenkään ole. Luottamusmies on tärkeä osa neuvottelujärjestelmää. Valtakunnallisesti ”ylätasolla” neuvotteluosapuolina esimerkiksi tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa ovat työnantajien ja palkansaajien järjestöjen muodostamat keskusjärjestöt. Tämän saman järjestelmän ”alimmalla” eli paikallisella tasolla neuvotteluosapuolina ovat työnantaja ja luottamusmies. Nykyisissä työehtosopimuksissa on enenevässä määrin sovittu paikallisesti neuvoteltavista asioista, kuten palkankorotusten paikallisesti sovittavista eristä. Hyvä yritys huolehtii siitä, että sen tietojärjestelmät, kirjanpito ja muut yritystoiminnan kannalta tärkeät järjestelmät 42 super 3 • 2008 ovat kunnossa. Miksei se siis huolehtisi siitä, että sen luottamusmiesjärjestelmäkin on kunnossa? Hyvässä porukassa luottamusmiehenkin on helppo toimia. Kun asioita hoidetaan porukan tuella ja yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa, luottamusmiestehtävä on helppo ottaa vastaan. Sehän voisi olla vaikka kiertävä tehtävä, jossa jäsenet voisivat vuorotella ja saada mahdollisuuden oppia monia työelämätaitoja. Yksityissektorin työpaikoilla luottamusmies on Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN:n kolmen jäsenjärjestön SuPerin, ERTOn ja Tehyn yhteinen. Yksityissektorin luottamusmiesvaalit kolmivuotiskaudelle 2008 – 2010 käytiin marraskuussa 2007. Jos työpaikalle ei vielä ole valittu luottamusmiestä, on vaalit hyvä järjestää mahdollisimman pian. Vaaliohjeet voi tulostaa osoitteesta www.superliitto.fi/edunvalvonta/sopimusedunvalvonta/yksityissektorin luottamusmiesvaalit. t i i n a e t e l ä a h o , j ä r j e s t ö a s i a n t u n t i j a , su pe r ihmisarvoista elämää? V uosi sitten tuli anopin aika lähteä laitokseen. Hän oli 88-vuotias. Appi kuoli kuutisen vuotta sitten. Onneksi omakotitalosta oli siirrytty kerrostaloasuntoon palvelujen lähelle. Sieltä mummo kävi kaupassa, lapset hoitivat pankkiasiat ja auttoivat siivouksessa. Kotipalvelusta tuotiin ruokaa pari kertaa viikossa. Viime keväänä tilanne muuttui dramaattisesti. Mummo matkaili mielessään kotomaata ristiin rastiin ja kuvitteli asunnossa liikkuvan vieraita. Lapset veivät äitinsä lääkäriin. Lääkäri lähetti vuodeosastolle dementiatutkimuksiin. Ensimmäisellä viikolla mummo kaatui päänsä naapurin tippatelineeseen. Päälaelle tuli iso palkeenkieli ja kymmeniä tikkejä. Seuraavalla viikolla mummo tavoitettiin puolentoista kilometrin päästä tallaamasta tietä aamutakissa ja tohveleissa. Pakkasta oli kymmenisen astetta, kasvot ja kaula mustelmilla, puoli päätä kääreen peitossa. Keväämmällä hän pääsi palvelutaloon. Iloitsimme, sillä paikka oli lähellä kotiamme. Mutta vapun jälkeen mummoa vietiin taas. Hänet siirrettiin kauemmas, toiseen laitok- seen, kahden hengen huoneeseen. Sinne voi viedä omia huonekaluja ja asukkaat käyttävät omia vaatteita. Se on kunnallinen palvelukoti. Anoppi teki työnsä kotona. Hoiti huushollin ja ison lapsikatraan, ompeli vaatteet päällystakista pyjamaan, marjasti, kalasti ja sienesti ahkerasti. Kansaneläke ei ole suuren suuri, leskeneläke kartuttaa hiukan tuloja. Kaikki, mitä tilille tulee, menee hoitokustannuksiin. Eikä riitäkään; lopuista vastaa kunta. Hoitohenkilökunta ja hoidon taso lienevät yksityisellä ja julkisella puolella yhtäläiset. Onko hyvä huolenpito kiinni asenteesta, siitä, kuinka kohtaamme asiakkaan, asukkaan tai potilaan? Mummolla on ollut onnea. Hän saa ruokaa ja hänen puhtaudestaan huolehditaan. Paikkakunnalla asuu lapsia, jotka käyvät katsomassa. Enimmäkseen mummo tuntee omaisensa. Usein hän ihmettelee korkeaa ikäänsä ja toivoo rauhallista lähtöä. m a i j a - l i i s a w e s t man Martta Häyrynen ja uskollinen ystävä menneiltä vuosilta, mäyräkoira Simi. Liikuntakyvyttömyys toi Martan Myötätuuleen, ja syyskuussa juhlitaan hänen 90-vuotispäiviään. 3 • 2008 super 43 edunvalvontayksikkö tiedottaa yksityisen terveyspalvelualan uusi palkkausjärjestelmä Yksityisellä terveyspalvelualalla otettiin 1.3.2008 lukien käyttöön uusi, työn vaativuuteen perustuva palkkausjärjestelmä. Uudistuksen myötä siirrytään jäykästä ja kaavamaisesta nimikepohjaisesta järjestelmästä tehtävien vaativuuden mukaan määräytyvään palkkaukseen. Tavoitteena on ollut saada alalle aiempaa oikeudenmukaisempi ja kannustavampi palkkausjärjestelmä sekä samalla nostaa alan palkkatasoa. Uudistuksen johdosta maaliskuun alusta lukien käyttöön otettiin uusi palkkataulukko. Palkkausjärjestelmän rakenteen muutoksesta johtuen suurimmat korotukset kohdistuvat työuran alkupäässä oleville työntekijöille. Tärkeää on kuitenkin huomata, ettei kenenkään henkilökohtainen palkka voi laskea uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton johdosta. Uuden järjestelmän mukaan palkka muodostuu vaativuusryhmittelyn mukaisesta palkasta sekä tehtäväkohtaisista työn vaativuuteen vaikuttavista erityistekijöistä. Lisäksi työntekijälle voidaan maksaa henkilökohtaista palkanosaa erilaisilla henkilökohtaiseen työsuorituksiin liittyvillä perusteilla. Työntekijät sijoittuvat tehtävien vaativuuden mukaan kuuteen eri vaativuusryhmään (1–5b). Tehtäväkohtaisen palkan vähimmäistaso määräytyy näiden vaativuusryhmien taulukkopalkkojen perusteella. Eli kussakin vaativuusryhmässä on määritelty minimipalkka, joka samalla on työntekijän tehtäväkohtainen palkka, mikäli työhön ei sisälly erityistekijöitä. Vaativuusryhmiin sijoittaminen tapahtuu kolmen eri vaativuustekijäkokonaisuuden perusteella, joita ovat 1) osaaminen ja harkinta, 2) työn vaikutukset ja vastuu sekä 3) vuorovaikutus työssä. Osaamisen ja harkinnan osalta arvioidaan työtehtävän edellyttämää osaamista sekä sitä, kuinka itsenäistä työ on ja kuinka vaativia harkintatilanteita työ sisältää. Työn vaikutusten ja vastuun osalta arvioidaan työn sisältämää vastuuta sekä työn tekemisen vaikutusten laajuutta ja pysyvyyttä. Vuorovaikutuksen osalta arvioidaan sekä vuorovaikutuksen laajuutta että sen syvyyttä. Työ arvioidaan erikseen jokaisen näi44 super 3 • 2008 den kolmen vaativuustekijäkokonaisuuden osalta. Tämän jälkeen tehdään kokonaisarvio siitä, mikä kuudesta eri vaativuusryhmästä parhaiten vastaa tehtävää työtä. Työ kuuluu siihen vaativuusryhmään, joka kokonaisuutena parhaiten vastaa työtehtävien edellyttämää osaamista ja muuta tehtävän vaativuutta. Mikäli työtehtävään sisältyy tekijöitä, joiden johdosta työn sisältö poikkeaa vaativuusryhmän tavanomaisista tehtäväsisällöistä ja vaativuusryhmän töiden normaalista vaativuustasosta, korottavat palkkaa tehtäväkohtaiset erityistekijät. Kysymys on siis sellaisista työtehtävään sisältyvistä työn vaativuutta lisäävistä osatekijöistä, joiden ei voida katsoa sisältyvän vaativuusryhmän normaaliin työhön eikä tulevan kompensoiduksi vaativuusryhmän vähimmäispalkalla. Tällaisia erityistekijöitä ovat esimerkiksi erityinen työkokemus, osittainen esimiesvastuu, erityinen taloudellinen vastuu, poikkeuksellisen vaativat työolosuhteet, työn edellyttämät erityistaidot tai jokin muu erityistekijä tai vastuu. Työpaikkakohtaisesti määritellään, mitä tällaisia erityistekijöitä työpaikan töihin sisältyy ja miten ne vaikuttavat palkkaukseen. Nämä erityistekijöihin liittyvät soveltamisperiaatteet tulee työpaikalla käydä läpi luottamusmiehen kanssa, ja periaatteet tulee tarkistaa vähintään kerran vuodessa. Tehtäväkohtaisen palkan perusteena käytetään jokaisen työntekijän täyttämää tehtävänkuvauslomaketta. Työehtosopimuksessa on sovittu mallilomakkeesta, jonka avulla tehtävänkuvaus laaditaan. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää työpaikan omaa lomaketta. Mahdollista on myös käyttää pohjana tehtävästä laadittua mallikuvausta, jota sitten työntekijä täydentää tai muuttaa tarpeellisin osin. Tehtävänkuvaus on laadittava huolellisesti ja kaikki tehtävään liittyvät oleelliset seikat on kirjattava. Kun lomake on täytetty, käydään se läpi työntekijän ja työnantajan välillä. Tehtävänkuvauksen perusteella työnantaja sijoittaa työn sopivaan vaativuusryhmään. Ryhmään sijoittamisen lopputulos käydään läpi yhdessä työntekijän ja työnantajan välillä ja merkitään tehtävänkuvauslomakkeeseen. Työntekijän halutessa on arvioinnin perusteet käytävä läpi myös luottamusmiehen kanssa. Tehtäväkohtaisen palkan lisäksi voidaan työntekijälle maksaa henkilökohtaista palkanosaa hyvän työssä suoriutumisen, henkilökohtaisen osaamisen tai muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella. Kyseisen palkanosan perusteena voivat olla esimerkiksi työtulokset, yhteistyökyky, huolellisuus ja työkokemus. Henkilökohtaisen palkanosan vähimmäistason muodostaa vuosisidonnainen takuu, joka korvaa vanhan palvelusvuosilisäjärjestelmän. Työntekijän henkilökohtaisen palkanosan on oltava neljän palvelusvuoden täyttyessä vähintään 6 prosenttia ja seitsemän palvelusvuoden täyttyessä vähintään 11 prosenttia työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta. Tämä henkilökohtaisen palkanosan vuosisidonnainen osa lasketaan työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta. Jos työhön sisältyy erityistekijöitä, eikä palkka siis ole palkkaryhmän vähimmäispalkka, pitää vuosisidonnaisen palkan osuus laskea tästä tehtäväkohtaisesta palkasta. Henkilökohtaisen palkanosan maksuperusteet on selvitettävä henkilöstölle ja kunkin työntekijän osalta henkilökohtaisen palkanosan perusteet käydään läpi työntekijän ja työnantajan välillä. Mikäli palkan määräytymisestä syntyy epäselvyyttä, on asia pyrittävä ratkaisemaan ensisijaisesti työpaikkatasolla. Jos tämä ei onnistu, erimielisyyttä voidaan selvittää normaalisti myös sopijaliittojen kesken. pia zaerens yksityissektorin neuvottelupäällikkö edunvalvontayksikön yhteystiedot Päivystys arkisin kello 8.30 –16.00 numerossa (09) 2727 9160. Sähköposti [email protected]. Henkilökohtaiset sähköpostit muotoa [email protected] Postiosoite: Suomen lähi- ja perushoitajaliitto, Edunvalvontayksikkö, Ratamestarinkatu 12, 00250 Helsinki Fax: (09) 2727 9120 B>8G6E6G6CI66 B6I@6H>A66IJ6# Nissan tarjoaa SuPerin jäsenille turvallisen ja tyylikkään Micran nyt edulliseen jäsenhintaan. Kompaktin kokonsa ja helpon käsiteltävyytensä ansiosta Micra on aktiivisen naisen täydellinen matkakumppani. C^hhVcB^XgVK^h^V&#'("dk# Hinta toimituskuluineen 14.590 ` tai kk-erä jopa vain 149 ` Nissan Financen rahoituksella. Nissanin rahoituksella saat uuden Micran edullisesti myös ilman käsirahaa. Tarjouksen edut saat ilmoittamalla jäsennumerosi jälleenmyyjäliikkeessä. Tarjous on voimassa 12.4.2008 asti. Esimerkkilaskelma sis. käsirahan 3.100 `: kk-erä jopa vain 149 `, laina-aika 36 kk, korkoprosentti 2,90 %, KSL:n muk. tod. vuosikorko 3,14 %, viimeinen maksuerä 7.003 `, KSL:n muk. luottohinta 15.467 `.Esimerkkilaskelma ilman käsirahaa: kk-erä 239 `, laina-aika 36 kk, korkoprosentti 2,90 %, KSL:n muk. tod. vuosikorko 3,18 %, viimeinen maksuerä 7.003 `, KSL:n muk. tod. luottohinta 15.607 `. Laskelma perustuu annuiteettimaksusuunnitelmaan, jossa 1. erä erääntyy 30 päivää auton luovtuksesta ja sisältää luottosuhteen perustamismaksun 75 `. Maksusuunnitelman toteuttaminen edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja Kasko-vakuutuksen. EU-yhdistetty kulutus 4,7 - 6,8/100 km, CO2-päästöt 125 - 163 g/km. Tervetuloa tutustumaan Micraan Sairaanhoitajapäiville 27. - 28.3.2008 Helsingin Messukeskukseen osastolle 2c2! A^h~i^Zid_VB^XgVhiV_Va~]^bb~c_~aaZZcbnn_~canY~idhd^iiZZhiVlll#c^hhVc#[^ 3 • 2008 super 45 H=>;ITX^ina^[Z Superristikko tuuli rauvola NOPEITA MONI SUPERILAISEN ASUNTO KUR- LAPSELKUSTA LISIA HAAVANKIN HOITOON ”MAKSAA” PIIKAKIN SARJOJA LINDÉN LUKKARINEN ISIÄ LIOTTAA PANKISSA RYTMITAUSTA ET! SCOTT SUPERILAISTENKIN SUIHIN ” ” PUUAURA TOLLO! ILMAA VARTEN KUKILLE ROOLEJA JA NYT TUUMASTA TOIMEEN SEPPÄLÄ LOINEN PURJEVENEEN MIEHISTÖÄ JULIUS CAESAR LANGALLE KÖYHÄ OLI SUOSITTUA EKSTRAHOIDA MAITOHINKKIEN PAIKKOJA? SINIVERINEN KOLONISOIDA VIRATTOMIA HÄIJYJÄ LUOTTAA RYPISTÄÄ VUOLLE HETKI OLETTAA SAAKKA SOMERSALO LIITTO TIUKIN VIIALA+ TOIJALA Lähetä ratkomasi ristikko toimitukseen 18. maaliskuuta mennessä Ratkaisijan nimi ja osallistu SuPer-tuotteiden arvontaan! Palautusosoite: SuPer-lehti, Katuosoite Ristikkokisa, Ratamestarinkatu 12, 00520 Helsinki. Postiosoite 46 super 3 • 2008 TR Mitä mieltä? – vastaa kuukauden kysymykseen Vastaa alla olevaan kysymykseemme ja osallistu SuPer-tuotteiden arvontaan. Toivomme kuukausittain mielipiteitä erilaisista asioista – tärkeistä, kepeistä ja kipeistäkin. Kysymykset koskevat esimerkiksi arkielämää, työtä ja järjestötoimintaa. Perustele vastauksesi lyhyesti. Seuraavassa lehdessä kerromme, mitä mieltä vastaajat ovat. Lähetä vastauksesi oheisella kupongilla 18. maaliskuuta mennessä. Postimaksu on maksettu puolestasi. Voit kertoa mielipiteesi myös sähköpostitse: [email protected], kirjoita aihekenttään tunnus ”Mitä mieltä?” Oletko tyytyväinen työhösi? Vastaanottaja maksaa KYLLÄ EN postimaksun Lähetä mielipiteesi 18. maaliskuuta mennessä. Osallistut samalla arvontaan. Huom! Postimaksu on jo maksettu puolestasi. Miksi? Nimi Osoite Puhelin SUPER-LEHTI VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5005172 Ratamestarinkatu 12 00003 HELSINKI Olen iältäni ❑ alle 20 ❑ 20–30 ❑ 31–45 ❑ 46–60 ❑ yli 60 Voit osallistua myös sähköpostitse: [email protected]. Kirjoita sähköpostin aihekenttään ”Mitä mieltä?” ja tekstikenttään mielipiteesi perusteluineen. 3 • 2008 super 47 Reissuripulista rabiekseen Matkailijan uhkana taudit teksti marjo sajantola kuvakooste joonas väänänen Rokotukset, hygienia, turvaseksi ja järjen käyttö unohtuvat turhan monelta suomalaiselta matkailijalta. Unelmalomasta voi tulla painajainen. Influenssa, hengitystieinfektiot ja turistiripuli ovat monen matkailijan yleinen vaiva. Matkusti sitten missä tai miten vain, järjen käyttö ruuan ja juoman suhteen ja hyvä käsihygienia vähentävät turistiripuliin sairastumisen vaaraa. Toiset kärsivät ripulista joka matkalla, toiset eivät koskaan. Myös esimerkiksi mahahaavalääkitys altistaa ripulille. Turistiripulia aiheuttavat bakteerit, virukset ja alkueläimet. Tyypillisiä oireita ovat eriasteinen ripuli, vatsakouristukset ja pahoinvointi. Useimmiten tauti puhkeaa ensimmäisen matkaviikon lopulla ja kestää keskimäärin kolme vuorokautta. Nestehukka voi huonontaa huomattavasti potilaan kuntoa jo yhdessä päivässä. Varsinkin pienet lapset ja vanhukset ovat alttiita nopealle kuivumiselle. Lieväkin ripuli voi olla vaarallinen pitkäaikaista vaikeaa tautia sairastavalle. Kun arkea pakoon lähdetään äkkilähdöllä, harva suomalainen ottaa yhteyttä matkailijan terveysneuvontaan. Vaikka matkavalmisteluihin olisi runsaastikin aikaa, vain alle kolmannes hakeutuu terveysneuvontaan suositusten mukaisesti vähintään kuukautta ennen matkan alkua. Kuitenkin melkein jokainen neuvontaa saanut matkailija hankkii ajoissa suositellut rokotteet ja on muutenkin paremmin varautunut sairauksien ennaltaehkäisyyn kuin ne, joita neuvot eivät kiinnosta. Tähän tulokseen päätyivät Jyväskylän yliopistossa pro gradu -tutkielmansa tehneet Katja Halmela ja Annu Voutilainen. Tropiikkiin matkustavia suomalaisia lentokentällä haastarokotukset ajoissa kuntoon telleet Halmela ja Voutilainen selvittivät myös, että vain runsaalla puolella malaria-alueille matkustavista oli malarianesto- Infektiolääkäri Maija Rummukainen kehottaa paljon matkuslääkitys mukana, vaikka kyse on pahimmillaan hengenvaaraltavia pitämään rokotukset aina ajan tasalla ja suosittelee myös lisesta taudista. Matkustajat perustelivat estolääkityksen puutkauden influenssarokotuksen hankkimista syksyisin. Kaikiltumista riskin vähäisyydellä. Osalla oli epätietoisuutta lääki- la matkailijoilla tulee olla suoja kurkkumätää, jäykkäkouristyksen tarpeellisuudesta ja osa pelkäsi tusta, poliota sekä MPR-tauteja eli Vain runsaalla puolella lääkkeiden sivuvaikutuksia. tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokTerveysneuvonnalla ei myöskään koa vastaan. Jokaisen lomamatkailimalaria-alueille ollut vaikutusta kondomien mukaan jan kannattaa selvittää hyvissä ajoin matkustavista oli malarianottamiseen matkalle, sillä niitä oli kohdemaan tartuntariskit ja mahestolääkitys mukana. matkalle pakannut vain joka viides dolliset pakolliset rokotukset. neuvontaa saanut haastateltu. – Esimerkiksi Saudi Arabiassa viiMatkailijat olivat hakeneet neuvoja internetistä, yleislääkäsumin saantiin vaaditaan meningokokkirokotus ja jos keltakuumerokotus puuttuu, matkailija voi joutua karanteeniin riltä, työterveyslääkäriltä, apteekista tai lähipiiriltään. Afrikassa tai Etelä-Amerikassa, Rummukainen kertoo. Jos matkalle lähtijällä ei ole vakavia perussairauksia, hän ripuli rasittaa ehtii valmistautua tropiikkiin suuntautuvalle matkalleen kuuSuomalaiset tekevät vuosittain noin 4,5 miljoonaa työ- tai lokaudessa parissa. Kuitenkin esimerkiksi sydämen vajaatoimamatkaa ulkomaille. Lomakohteiden kärkipäässä ovat Viminnasta tai huonossa tasapainossa olevasta diabeteksesta kärro, Espanja, Ruotsi, Venäjä ja Kreikka. Kaukomaista Thaisivän on syytä varata rokotusten ottamiseen enemmän aikaa. maa on ylivoimaisesti suosituin. Intia ja muut kaukaiset kohEuroopan matkalle lähtevänkin on syytä tarkistaa rokoteteet kiinnostavat suomalaisia aina vain enemmän ja lisäksi suojansa, jopa perusrokotukset, sillä esimerkiksi Saksassa on reppureissaajat koluavat eksoottisia maita, joissa hygienias- jälleen tuhkarokkoa. Hepatiitti A on tavallinen virus jo Baltita voi vain haaveilla. assa, eikä se ole mitenkään harvinainen myöskään Itä- ja Ete- 48 super 3 • 2008 lä-Euroopassa. Infektion saa saastuneesta ruuasta tai juomavedestä, mutta virus voi tarttua myös henkilöstä toiseen. Hepatiitti B -virus tarttuu pääasiassa veriteitse tai sukupuolisuhteissa, mutta sen voi saada myös rokottamaton terveysmatkailija, joka hoidattaa hampaansa esimerkiksi Virossa tai Puolassa. Terveysmatkailu on kasvattanut suosiotaan, sillä ulkomailta haetaan kotimaata edullisempia hoitoja, myös erilaisia leikkaushoitoja. Rummukainen muistuttaa kuitenkin, että sairaalainfektio voi olla tappava. järjenkäyttö on sallittu Matkailijan suurimmat terveysriskit eivät ole estettävissä rokotuksin. Alkoholin liikakäyttö aiheuttaa sairauksia ja tapaturmia. Mielenterveysongelmiaan ei pääse pakoon reissaamalla, ja useasti olo vain pahenee matkan aikana. Rabiesta eli vesikauhua esiintyy suurimmassa osassa maapalloa, mutta matkailija käy iloisesti silittämään kissoja, koi- ria tai turistirysiin vangittuja apinoita. Seksitaudeilta voi suojautua, mutta ulkomailta tuodaan silti tuliaisina kuppa-, tippuri-, B-hepatiitti ja hiv-tartuntoja. Nykyisin ulkomaille lähtee aina vain iäkkäämpiä ja paljon myös kroonisesti sairaita matkailijoita. Sydän- ja verisuonitaudit ovatkin maailmanlaajuisesti selvästi yleisin matkailijan kuoleman syy. Seuraavaksi eniten ihmisiä kuolee erilaisissa tapaturmissa. Liikenneonnettomuus tai hukkumiskuolema voi olla varomattoman kohtalo. Matkavakuutuksen kattavuus kannattaa selvittää jo ennen matkaa. Monelta turhalta murheelta säästyy, kun selvittää ennakkoon matkakohteensa riskit ja myös muistaa ne matkalla. Kansanterveyslaitoksen nettisivuilla www.ktl.fi on julkaistu Matkailijan terveysopas, joka sisältää tietoa matkailijan tavallisista terveysvaaroista, infektiotaudeista ja malarian ehkäisystä sekä luettelon rokotusvaatimuksista eri maissa. Osoitteesta www.rokote.fi löytyy Matkaajan rokoteopas. Ulkoministeriön sivuilta www.formin.fi saa yleisiä turvallisuustietoja maittain. 3 • 2008 super 49 50 super 3 • 2008 Australian suomalaisvanhusten turva teksti ja kuvat jonna söderqvist Maantieteellisesti Suomi-koti on toisella puolella maapalloa, mutta tunnelmaltaan kotoisen suomalainen. Monilla iäkkäillä on ikävä kaukaista kotimaata, erityisesti joulua ja talvea. Suomalaisuus ja suomalaiset hoitajat ovat heille tärkeitä. nesta. Lähihoitaja Kaisa Kosunen tuli töihin Suomi-kotiin pari kuukautta sitten. Hän on huomannut, että Suomella ja Australialla olisi oppimista toinen toisistaan puolin ja toisin. tärkeä kosketus Stereoista soi Juice Leskisen Viidestois- Monet vanhuksista muuttivat Australita yö ja käytävien seinillä on Suomi-aiaan sotien jälkeen työn, lämmön ja läheisia kuvia. Asukkaat rupattelevat kesheisten perässä, vaihtelun takia tai kuka kenään suomeksi, ihan kuin missä tamistäkin syystä. Suomi-koti on juuri näihansa iäkkäiden tä iäkkäitä austhoivakodissa täälralialais-suomaHoito on täällä paljon lä kotona. Mutlaisia varten. Moläheisempää kuin Suomessa, nella talon asukta toisin kuin Suomessa, ulko- sekä fyysisesti että psyykkisesti. kaista ei ole läheina on lähes 30 siä, suku ja sisastetta lämmintä, kosteaa ja kukkiva kot jäivät aikoinaan Suomeen ja puokesä tammikuussa. liso saattaa olla edesmennyt. LapsetSuomi-koti on 45 paikan hoivako- kin saattavat asua Euroopan kokoisesti suomalaisille ikäihmisille. Se sijaitsee sa maassa niin kaukana, etteivät he pääAustralian itärannikolla Thornslandisse käymään kovin usein. Silloin hoitasa, noin 30 kilometrin päässä Brisba- jan läsnäolo voi olla ainoa läheisyyden tunteen luoja. – Hoito on täällä paljon läheisemVanhuksille on tärkeää saada olla suomapää kuin Suomessa, sekä fyysisesti että lainen, vaikka monet ovat asuneet jo vuopsyykkisesti. Kutsumme iäkkäitä kulsikymmeniä Australiassa. Lähihoitaja Kaisa laksi, sanomme rakastan sinua, halaiKosunen ja Vieno Kulmanen puhuvat Suomikodissa omaa äidinkieltään, suomea. lemme ja kosketamme paljon enem- 3 • 2008 super 51 män kuin mihin olen tottunut kotona, Kosunen kertoo. Hän on huomannut, että juuri tämä piirre on se, mikä poikkeaa kenties eniten suomalaisesta hoitokulttuurista. Vanhuksille on myös hyvin tärkeää, että he saavat puhua omaa äidinkieltään. Hoitajatyöpari koostuu australialaisesta ja suomalaisesta hoitajasta, monet hoitajista ovat kaksikielisiä. – Jotkut asukkaista eivät ole ikinä op- pineet puhumaan englantia ja jotkut ovat unohtaneet englannin kielen dementian takia. Muutenkin suomalaisuus on syvästi juurtunut asukkaiden sydämiin. Itsenäisyyspäivänä oli tarjolla Suomen muotoinen kakku ja ruokalistalla on aina ruisleipää. Ruoka tehdään hoitokodissa ja kokki on suomalainen. – Suomalaisuus on tärkeää ja se tuodaan esiin, Kosunen sanoo. käytännön eroja Kaisa Kosusen mielestä itse työ ei eroa Suomen käytännöistä. – Työn raskaus ja kiire on ihan sama täällä kuin Suomessa. Jutustelu asukkaiden kanssa tapahtuu työn ohessa. Täällä jaksaa kuitenkin paremmin, koska pidämme enemmän huolta toisistamme ja täällä muut työntekijät kysyvät usein, miten olen viihtynyt ja miten jaksan. Se tuntuu ihanalta. Kosunen arvostaa australialaisia lääkehoidon ja lääkeseurannan käytäntöjä. Käytössä on mappi, missä on kaikkien lääkkeiden saajien kuvat, nimet, lääkitykset ja kuvat lääkkeistä. Lääkkeiden antajan pitää myös allekirjoituksellaan kuitata, että lääkkeet on annettu. – Se, että lääkkeet menevät oikealle henkilölle, on todella hyvin varmistettu ja vastavalmistuneesta käytäntö tuntuu turvalliselta. Toisaalta käsihygienian puute on pistänyt silmään. Kosusen mukaan sitä painotetaan koulussa ja muutenkin asia on a ja o Suomessa. – Esimerkiksi jos ottaa hanskoja varastosta, ne pitää kuitata, eikä käsidesinfiointiaineen käyttökään ole täällä niin yleistä kuin Suomessa. Erään potilaan ollessa eristyksessä hoitajien asut olivat muuten asianmukaisia, mutta suojakäsineet puuttuivat. Suomalainen yllättyi myös siitä, että alalla työskentelee kouluttamattomia hoitajia. – Siinä mielessä tilanne on edellä Suomessa. Siellä huomaa, että jonkinlainen valikoituminen alalle on tapahtunut koulutuksen myötä, Kosunen miettii. Ilmasto teettää Australiassa myös lisätyötä. – Suihkuttaminen vie enemmän aikaa täällä, koska potilaiden on päästävä suihkuun useammin kostean ja lämpimän ilmaston takia. eläimet tuovat iloa Päivä Suomi-kodissa alkaa kuudelta, jolloin asukkaat heräävät ja saavat apua pukeutumisessa. Puoli kahdeksalta on aamupalan aika ja puoli kymMyös ruokasalissa huomaa suomalaisuuden, ei vain tauluissa. Ruoka on osa kulttuuria ja koska kokki on suomalainen, asukkaille tarjotaan suomalaista ruokaa ja ruisleipää. 52 super 3 • 2008 Suomalainen sydän Helmi Ihalainen on hyvin perillä siitä, mitä tapahtuu Suomessa. Nyt hän on lukemassa suomalaista juorulehteä ja Jenni Räikkösen haastattelua. – Täytyy pysyä mukana tapahtumissa, hän sanoo hymyillen. Sängyllä on suomenkielinen päivälehti ja seinällä roikkuu Suomi-seinäkalenteri. – Suomalaisuus on aina tärkeä, Ihalainen toteaa viidenkymmenen Australiassa vietetyn vuoden jälkeen. Alun perin hän on Karjalasta, mutta hän ja hänen miehensä asuivat Kotkassa kunnes he päättivät lähteä muille maille. Mies oli paperitehtaalla töissä ja hänen esimiehensä lähti Australiaan. Ihalaiset ja muutama muukin perhe päättivät lähteä myös töiden perässä. Siskot ja sukulaiset jäivät Suomeen. Nyt Helmi Ihalainen on asunut seitsemän vuotta Suomikodissa, missä hän viihtyy todella hyvin. Hän arvostaa mah- – Pidän siitä, että suomalaisia perinteitä seurataan, Helmi Ihalainen sanoo. Hän on asunut seitsemän vuotta Suomi-kodissa ja viihtyy hyvin. dollisuutta saada hoitoa suomeksi ja pitää siitä, että suomalaisia perinteitä seurataan. Mutta aina Australiaan jääminen ei ollut itsestäänselvyys. – Mieheni kuoleman jälkeen minulla oli kova hinku päästä takaisin Suomeen. Mutta lasten takia sitten jäin tänne, hän kertoo. Ihalaisen tytär asuu noin 200 kilometrin päästä. Hänen luonaan Helmi vietti joulua. Helmi Ihalainen pitää säännöllisesti yhteyttä sukulaisiinsa ja siskoihinsa. Ja vaikka hän on suurimman osan elämästään ollut Australiassa, hänen sydämensä kuuluu aina Suomeen. – Oma maa mansikka, muu maa mustikka, hän toteaa haikeasti hymyllen. 3 • 2008 super 53 meneltä on aamupäiväkahvit. Tasan kahdeltatoista on ruokaaika, puoli kolmelta iltapäiväkahvit ja viideltä päivällinen. Sen jälkeen alkavatkin iltapuuhat. – Välillä asukkaiden aika käy pitkäksi, vaikka toimintaa järjestetään, esimerkiksi bingoa ja kortinpeluuta, Kosunen toteaa. Asukkailla on paremmat mahdollisuudet liikkua ulkona lämpimän ilmaston ja hyvien jalkakäytävien ansiosta kuin kylmässä Pohjolassa. Heillä on myös oma pieni puutarha asuntonsa yhteydessä, jota he voivat halutessaan hoitaa. Mut- Suomi-koti – englanninkielinen nimi Finlandia Village – avattu 1986, silloin 30 paikkaa – 1995 valmistui lisärakennus ja 15 lisäpaikkaa – jaettu kolmeen yksikköön: – Hostelli yksin päärjäville, 30 paikkaa – Timanttila dementikoille ja vuodepotilaille, jotka tarvitsevat kaksi hoitajaa, 15 paikkaa – Villat, eli huvilat, 23 taloa suomalaisille iäkkäille, jotka pystyvät elämään itsenäisesti – perustaja ja omistaja Australian suomalainen lepokotiyhdistys – toiminta nojautuu Australian viranomaisten antamiin suosituksiin 54 super 3 • 2008 – Olen viihtynyt hyvin täällä ja saanut uusia näkökulmia hoitotyöhön, Kaisa Kosunen sanoo. Ulkomaan vierailun jälkeen on helpompaa nähdä sekä hyvät että parannettavat asiat kotimaassa. ta asukkaiden mielestä parasta taitaa olla eläinten seuraaminen. Nyt on suunnitelmissa hankkia koira vakituiseksi kaveriksi. – Asukkaat ovat kovin innostuneita pennun tulosta taloon. Kahviaikoina he ruokkivat lintuja ja keskustelevat siitä, miten ne ovat kasvaneet. Joskus aiemmin täällä on ollut myös kananpoikia, jotka olivat olleet todella suosittuja, Kosunen hymyilee. ystävällisyys auttaa jaksamaan Kaisa Kosunen on viihtynyt hyvin Australiassa. Jaksamisen avaintekijä on työntekijöiden yhteisöllisyys. – Täällä on ystävällinen ilmapiiri ja ylipäätään ihmiset ovat mukavia. Hymyilemme paljon toisillemme. Kysymme ”mitä kuuluu?”, ”miten jaksat?” ja ”miten menee?”. Suomalaisilla on vielä paljon opittavaa tämän suhteen, Kosunen toteaa. 20-vuotias Kaisa Kosunen valmistui mielenterveyden ja päihdetyön lähihoitajaksi kesällä 2007 Varkaudessa. Suomessa hän on työskennellyt yhden kesän terveyskeskuksessa, kaksi kesää Helsingin Seniorisäätiöllä ja yhden kesän Jorvin vanhuspsykiatrian osastolla. Australiaan hän matkusti ystävänsä kanssa niin sanotulle working holidaylle, eli tekee työtä matkailun ohessa lomansa aikana. Suunnitelmissa on, että reissu kestää yhteensä puoli vuotta, josta kolme kuukautta kuluu Suomi-kodissa. Ensin kaverukset työskentelivät maatalossa, mutta saivat sitten kuulla Suomi-kodista: – On todella mukavaa saada kokemusta täällä juuri omasta ammattityöstä. Kongon terveydenhuolto kohenee suomalaisvoimin Synnytyssairaala uusin kehitysyhteistyöhanke teksti ja kuvat eila hirvonen Superilainen lähihoitaja Eila Hirvonen on ollut keskeinen henkilö, kun toimivaa terveydenhuoltojärjestelmää on luotu Kongon tasavaltaan. Kongon tasavalta on savannien, sademetsien, vuorten ja mahtavan Kongojoen maa. Päiväntasaaja kulkee läpi maan pohjoisosan. Pinta-alaltaan Kongon tasavalta on suunnilleen samankokoinen kuin Suomi ja asukkaita maassa on noin kolme miljoonaa. Maan pohjoisosat ovat harvaan asutut, suuret kau- pungit etelässä, pääkaupunki Brazzaville ja satamakaupunki Pointe-Noire ovat miljoonakaupunkeja. Vaikka Kongo on öljyvaltio, sen väestö on köyhää, bruttokansantuotto on alle tuhat dollaria vuodessa. Terveydenhoito on periaatteessa kaikkien saatavilla, mutta jokapäiväinen arki kertoo kuitenkin toista. Lapsikuolleisuus on edelleen yli kymmenen prosenttia eli tuhannesta lapsesta 108 kuolee ennen viidettä ikävuottaan. Syitä on monia, esimerkiksi malariaan sairastuneella ei ole varaa hoitoon ja hoitamaton hammastulehdus pääsee usein niin pahaksi, että se johtaa yleis- Näkymä terveysaseman toisesta kerroksesta kohti miljoonakaupunki Brazzavilleä. 3 • 2008 super 55 Dolisien kaupungin ainoan toimivan hammaslääkärin vastaanoton laitteet ovat tulleet Suomesta. Tuoli on Vantaalta käytettynä ja muut laitteet ostettu. Kuvassa terveysaseman seurantakomitean puheenjohtaja Kindi Gomez. Synnytyshuoneessa Dolisien terveysasemalla ensimmäinen syntynyt vauva oli poika ja sai nimekseen Hannu Hirvonen. myrkytykseen ja kuolemaan. Kongon tasavallassa käytiin verinen sisällissota vuosina 1997–1999. Sodan seurauksena terveydenhuollon tilanne paheni ennestään. Maassa on koulutettua ja osaavaa henkilökuntaa, mutta sodan aikana rakennuksia tuhottiin, laitteita ja välineitä varastettiin. Ihmisiltä meni toimeentulo, kun tehtaita suljettiin ja kaikki ulkomaalaiset kauppiaat poistuivat maasta. 56 super 3 • 2008 kehitysyhteistyöprojekti käyntiin pikavauhtia Itse perheineni kuulun joukkoon, joka sodan aikana evakuoitiin maasta. Olin ollut lähetystyöntekijänä ja pastorina maassa noin 13 vuotta. Lähtö Kongosta tammikuussa 1999 ei ollut helppo. Suomeen tultuamme hain ja pääsin lähihoitajakouluun, sillä halusin tehdä jotain aivan uutta elämässäni. Uutta oli sekin, että minusta tuli superilainen. Koulua käydessäni minut kutsuttiin Kongoon ”keikalle”. Sodan aikana raiskattujen naisten tukiprojekti tarvitsi entisen kotikaupunkimme alueelle kielitaitoisen ihmisen kartoittamaan sen alueen naisten tuen tarvetta. Näin minulla oli mahdollisuus tehdä koulutukseeni kuuluva kuntoutusjakson harjoittelu Kongossa. Noiden viiden viikon aikana syntyi idea kehitysyhteistyöprojektista. Kongolaisilla itsellään oli hyviä suunnitelmia hammaslääkäriaseman sekä äitiysja lastenneuvolan perustamisesta. Heillä oli kaikki jo paperille suunniteltuna, selkeät ajatukset hankkeen etenemisestä ja siitä, mitä he odottavat suomalaiselta osapuolelta. Meillä oli jo SuomiKongo Ystävyysseura ja niinpä tartuimme tuumasta toimeen, teimme projektisuunnitelman ja rahoitushakemuksen ulkoministeriölle. Vuodelle 2002 meille myönnettiin rahoitus projektiin ja jatkohankkeillekin saatiin kolmen vuoden rahoitus. Ensin rakensimme Brazzavilleen hammaslääkärin vastaanoton siellä jo olleen pienen terveysaseman yhteyteen. Samalla varustelimme terveysasemaa, äitiysneuvolaa ja laboratoriota ajanmukaisemmiksi. Hammaslääkärin vastaanotolle hankittiin yksinkertaiset, mutta toimivat laitteet Suomesta. Henkilökunta on kongolaista. Hammaslääkärimme, joka oli toiminut valtion sairaalassa viitisentoista vuotta, pääsi nyt ensimmäisen kerran urallaan tekemään töitä toimivilla koneilla ja nykyaikaisilla materiaaleilla. Kätilön työkalupakkiin hankittiin dopplerlaite ja verenpainemittari. Terveysasemalle perustettiin myös pieni apteekki, josta lääkkeet myydään kappaleittain. Siten voidaan varmistaa esimerkiksi antibioottikuurien loppuun syöminen. Apteekin pakkaukset ovat kalliita, yksi pakkaus ei riitä ja kahdessa on liikaa. Särkylääkkeitä ei tarvitse ostaa 30 kappaletta kerralla vaan saa vaikkapa vain päivän tarpeen, johon rahat riittävät. toimintaa myös pääkaupungin ulkopuolella Seuraavassa vaiheessa Brazzavilleen rakennettiin hammaslääkärin vastaanoton yläkertaan silmälääkärin vastaanotto ja optikkoliike. Optikkoliike on toinen toimiva miljoonakaupungissa. Dolisieen, maan kolmanneksi suurimpaan kaupunkiin ja minun entiseen kotikaupunkiini, rakennettiin pieni terveysasema. Sinne sijoitettiin hammaslääkärin vastaanotto, perusterveydenhuollon vastaanotto, laboratorio ja äitiysneuvola. Nyt ei Dolisien ja ympäristön asukkaiden tarvitse enää matkustaa satoja kilometrejä eikä kuluttaa kuukauden tulojaan päästäkseen hammaslääkäriin. Dolisieen avattiin klinikan yhteyteen myös synnytyshuone ja ensimmäinen siellä syntynyt vauva, poika, sai nimekseen Hannu Hirvonen, mieheni mukaan. Pelkkä etunimi ei riittänyt, vaan sukunimikin tuli mukaan lapsen nimeen. Nyt Brazzavilleen on valmistumassa jo olemassa olevan klinikan yhteyteen 18-paikkainen synnytyssairaala. Sairaalan laitteet on hankittu Suomesta, rakentaminen on ollut kongolaisten vastuulla ja henkilökunta on kongolaista. Suomi-Kongo Ystävyysseura avustaa vielä henkilökunnan lisäkouluttamisessa. Synnytyssairaalan on määrä valmistua vielä tämän kevään kuluessa. On ollut hienoa olla superilaisena mukana rakentamassa ja kehittämässä toimivaa perusterveydenhoitoa Kongon tasavaltaan josta oli ehtinyt tulla jo toinen kotimaani ennen paluutani Suomeen. Brazzavilllen 18-paikkainen synnytyssairaala valmistumassa. Kaupungin sementtipula on viivästyttänyt valmistumista. Dolisien terveysaseman henkilökunta ja seurantakomitea laboratoriorakennuksen edessä. 3 • 2008 super 57 Äänestä, vaikuta ja voita teksti markku silvennoinen, pääsihteeri Liittokokousedustajien ja edustajiston jäsenet valitaan postiäänestyksellä. Äänioikeus on yrittäjä- ja varsinaisella jäsenellä, joka on liittynyt jäseneksi 31.12.2007 mennessä. Äänestysaineisto tulee kotiosoitteeseen. Postitus alkaa 19.3.2008. Äänestäminen on helppoa. Jäsen valitsee ehdokasluettelosta itselleen mieluisan ehdokkaan liittokokousedustajaksi ja edustajiston jäseneksi ja kirjoittaa ehdokkaan numeron äänestyslippuun sekä sulkee äänestyslipun äänikuoreen. Tämän jälkeen hän panee äänikuoren palautuskuoreen, johon pannaan myös henkilötiedot sisältävä osa samasta lomakkeesta. Äänestämällä jäsen vaikuttaa siihen, ketkä päättävät SuPerin ja sen jäsenten edunvalvonnasta ja muusta toiminnasta seuraavan neljän vuoden aikana. Liittokokous hyväksyy liiton toimintalinjat, valitsee liiton puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä edustajiston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Liittokokous vahvistaa liittohallituksen muiden jäsenten valinnat. Liittokokous päättää myös edustajiston kevätkokousasioista tämän vuoden osalta. Jokainen äänestänyt ja henkilötieto-osan palauttanut jäsen osallistuu automaattisesti arvontaan. Kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan kolme 800 euron matkalahjakorttia, kaksi taulutelevisiota ja kaksi Nokian 6300 matkapuhelinta. Äänestäminen kannattaa hoitaa mahdollisimman nopeasti, ettei asia unohdu. Palautuskuori on hyvä jättää postin kuljetettavaksi viimeistään 9.4.2008, jotta se on perillä 15.4.2008 mennessä. Kirje menee suoraan Itellaan (Postiin), mikä varmistaa ehdottoman äänestyssalaisuuden. Ääntenlasku tapahtuu Itellassa. Äänestyksen tulos, jossa selviävät valitut liittokokousedustajat ja edustajiston jäsenet, on selvillä 22.4.2008. Valitut liittokokousedustajat kokoontuvat liittokokoukseen Helsinkiin 28.–29.5.2008. Samalla alkaa edustajiston jäsenten toimikausi. Edustajisto kokoontuu säännöllisesti kahdesti vuodessa, syys- ja kevätkokoukseen. liittohallitukseen esitettävät jäsenet Lauantaina 23.2.2008 vaalipiireissä kokoontuivat ammattiosastojen edustajat valitsemaan liittokokoukselle esitettäviä liittohallituksen jäsenehdokkaita. Vaalipiirit esittävät seuraavia jäseniä liittohallitukseen: Uudenmaan vaalipiiri: Silja Paavola varsinainen jäsen, Tuula Korhonen varsinainen jäsen, Teemu Hiilinen varajäsen, Tiina Sainio varajäsen, Ritva Lehtinen varajäsen. Varsinais-Suomen ja Satakunnan vaalipiiri: Jaana Dalén varsinainen jäsen, Helena Heljakka varsinainen jäsen, Marja Nieminen varajäsen, Aila Hänninen varajäsen. Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen vaalipiiri: Anu Tarvainen varsinainen jäsen, Mirja Juusola varsinainen jäsen, Maaret Ollila varsinainen jäsen, Tuula Vallius varajäsen, Marjut Hakala varajäsen, Satu Reunanen varajäsen, Sirpa Moisio58 super 3 • 2008 Suikka varajäsen. Kymen ja Etelä-Savon vaalipiiri: Eija Väistö varsinainen jäsen, Jaana Lajunen varajäsen. Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiiri: Eila Koponen vetäytyi hallitusehdokkuudesta, koska hän aloitti vakinaisessa työsuhteessa liiton toimiston edunvalvontayksikössä 3.3.2008 alkaen. Anne Villman varsinainen jäsen, Johanna Kosloff varajäsen. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan vaalipiiri: Merja Puuskamäki varsinainen jäsen, Tiina Halonen varajäsen. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun vaalipiiri: Paula Halonen varsinainen jäsen, Maili Hernetkoski varajäsen. Lapin vaalipiiri: Raija Mommo varsinainen jäsen, Paula Kellokumpu varajäsen. Lisäksi vastaanotto-osastoavustajien liittohallitusedustajaksi esitetään Anja Törmää sekä ruotsinkielisten edustajaksi Solveig Ehnströmiä. Myös nämä valinnat vahvistetaan liittokokouksessa 28.–29.5.2008 Helsingissä. vaaliehdokkaiden kuvat www-sivulle SuPer julkaisee kaikkien vaaliehdokkaiden tiedot vaalipiireittäin 19.3.2008 SuPerin julkisilla www-sivuilla. Ehdokkaasta julkaistujen perustietojen (nimi, ammatti, ehdokasnumero jne.) lisäksi ehdokkaalla on mahdollisuus lähettää kuvansa julkaistavaksi www-sivujen ehdokasluettelossa. Kuvat lähetetään Lähetä kuva -toiminnolla, joka löytyy SuPerin jäsensivuilta. Kirjautuminen jäsensivuille. Jäsensivuille kirjaudutaan www.superliitto.fi -sivun oikeassa yläkulmassa olevan Kirjaudu jäsensivuille -linkin kautta. Kirjautumisikkunaan kirjoitetaan käyttäjätunnus, joka on jäsennumerosi (jäsenkortissa) ja salasana, joka on henkilötunnuksesi ensimmäistä kertaa kirjauduttaessa. Henkilötunnus kirjoitetaan kokonaisuudessaan viivan kanssa ja tunnuksen loppuosassa oleva kirjain tulee ISOLLA. Esimerkiksi seuraavasti: 010110-110A. Tämän jälkeen järjestelmä pyytää muuttamaan salasanan. Salasanassa on oltava vähintään viisi merkkiä, merkit voivat olla kirjaimia ja numeroita. Kirjoita uusi salasana itsellesi muistiin seuraavaa kertaa varten. Kuvan lähettäminen www-sivujen ehdokastietoihin. Lähetä kuva -toiminto on jäsensivuilla 10.3. saakka. Toiminto löytyy jäsensivuilta otsikon Liittokokousvaalit 2008 alta Lähetä kuva -painikkeesta. Kuvan lähettämiseen on rajoituksia: 1) Kuvan tulee olla alle 2 Mt kokoinen ja 2) kuvan täytyy olla .jpg-muodossa. Mikäli kuva on suurempi tai tiedostomuoto on väärä, kuvan lähetys ei onnistu. Jos sinulla on ongelmia kuvan lähettämisessä tai jäsensivuille kirjautumisessa, voit ottaa yhteyttä SuPerin atk-tukeen, atk-tuki@superliitto.fi. a t u k i a v , ä t s e n ää ! a t i o v ja Äänestän eiden kesken ar v o taan: 800 € ma tkalahjako rt (3 kpl), ta ulu-tv (2 k ti p l) ja Nokian 6300 matkapuh elin (2 kpl). superin liittokokousedustajien ja edustajiston jäsenten vaali 19.3. – 15.4.2008 lisätietoja www.superliitto.fi Jäsenyysasiat Jos sinulla on kysyttävää jäsenasioista, haluat ilmoittaa muutoksista tai antaa vaikka palautetta jäsenpalvelusta, ota yhteyttä [email protected], puh. (09) 2727 9140 tai 010 2727 140. Postitusosoite on SuPer jäsenyksikkö, PL 112, 00521 Helsinki. Jäsenyysasioita lyhyesti • • • • SuPerin jäsenet ovat oikeutettuja lukuisiin jäsenetuihin. Katso jäsenedut tarkemmin www.superliitto.fi/Jäsenyys/ Jäsenedut. SuPerin jäsenmaksu on 1,2 % bruttoansiotuloista Jäsenmaksun laskentakaava: bruttoansio kertaa 1,2 jaettuna sadalla. Jäsenmaksujen perintävaltakirja -lomake löytyy nettivuilta tai sen voi tilata jäsenyksiköstä. Täytä lomakkeeseen omat tie- • • tosi, vie lomake työnantajan edustajalle (palkanlaskija) täydennettäväksi ja postita tämän jälkeen yksi kappale SuPeriin. Ilmoita kaikista muutoksista jäsenyksikköön (mm. äitiysja hoitovapaa-ajat, sairasloma-ajat ym. palkattomat jaksot, työnantaja/työpaikkamuutokset jne.), jotta jäsentietosi ja jäsenetusi pysyvät voimassa. Tarkista omat jäsentiedot: www.superliitto.fi – Kirjaudu jäsensivulle - Sähköinen asiointi 24h – WebLyyti. Muutosilmoitus jäsentietoihin – lomake Täytä alla oleva lomake ja palauta SuPerin jäsenyksikköön, kun jäsentiedoissasi tapahtuu muutoksia. Muista allekirjoittaa ja päivätä lomake. Täytä lomake selkeästi ja muista täyttää omat henkilötiedot. Lomakkeen voi täyttää ja lähettää myös netin kautta. Palauta lomake maksutta osoitteella: SuPer jäsenyksikkö, tunnus 5005173, 00003 VASTAUSLÄHETYS. muutosilmoitus jäsentietoihin – ändringar i medlemsuppgifterna Nimi Namn ______________________________________________ Henkilötunnus Personbeteckning ____________________________________ Osoitteenmuutos/addressförändring. Uusi: ________________________________________alk.________________ Työpaikan muutos/byte av arbetsplats. Uusi työnantaja: _______________________________________________ Uusi työpaikka: _______________________________________________ Voimassa ajalla: ____________________ Tilaan jäsenmaksuviitteet * Beställer medlemsavgiftsreferenser alk.________ Tilaan valtakirjalomakkeen * Beställer fullmakt jäsenmaksuvapautusanomus / befrielse från medlemsavgift Haen jäsenmaksuvapautusta ajalle/för tiden_____/_____20_____ – _____/_____20_____ rastita SYY * anteckna orsaken palkaton sairausvapaa * lönefri sjukledighet kuntoutustuki * rehabiliteringsstöd hoitovapaa / kotihoidontuki * vårdledighet/hemvårdstöd palkaton äitiys- isyys- tai vanhempainvapaa * moderskaps-,faderskaps- eller föräldraledighet työtön, Kelan etuus (ilmoita takautuvasti) * arbetslös, Fpa förmåner (anmälan retroaktivt) muu ilmoitus / annan anmälan Ajalla / för tiden _____/_____20____ – _____/______20____ rastita SYY * anteckna orsaken jatko-opiskelu/täydennyskoulutus (6 €/kk) * fortbildning virkavapaa/oma loma (6 €/kk) * tjänstledighet kotona oleva (6 €/kk) * hemmavarande ulkomailla (6 €/kk) * utomlands yrittäjänä (10 €/kk) * företagsverksamhet pysyvästi eläkkeellä * pensionerad (17 €/vuosi, ei sis. kassan jäsenmaksua) eroan Suomen lähi- ja perushoitajaliitosta sekä lähi- ja perushoitajien työttömyyskassasta * jag avgår ur förbundet samt arbetslöshetskassan alk.*fr.o.m.____/____20____ allekirjoitus underteckning päiväys datum ✃ haluan eläkeläisenä säilyttää työttömyyskassan jäsenyyden* jag vill vara medlem i a-kassan Nyt eletään! päivänä liukastuin niin, että polven nivelside repesi. Sohvalla, päiväksi hiljentyneessä talossa, oli aikaa miettiä. Jostain mieleni sopukoista nousi kuva työpaikaltani vuosien takaa. Kuljin ohi potilashuoneen ja näin toisen hoitajan kumartuneen sängyn yli. Sängyssä peiton alle käpertyneenä makasi Elvi, joka oli kai ajatellut samoin kuin minä nyt: tässäkö se elämä sitten oli. Elvi ei halunnut nousta. Kuulin miten työtoverini sanoi huonokuuloisen Elvin korvaan: ”Elvi, nyt ei kuolla, nyt eletään!” Havahduin sohvalta pystyyn, kyynärsauvani kaatuivat rymisten lattialle, silmissä säkenöi polvikivun lisäksi jotain muutakin. Nyt eletään! Tänään on minun vuoroni. Niin se on ollut joka päivä tähän asti. Ei elämä karkaa, tässähän se on. Se pitää vaan elää. Päivä päivältä, vuosi vuodelta. Tajusin sen rikkauden määrän, elettyjen päivien onnen. Päätin olla laskematta vuosia eteenpäin. Ne loppuvat aikanaan, se on selvä, mutta tänään minulla on tämä päivä elettävänä. On perhe ja isoäitiys ja työ ja sen haasteet. On ystävät. Tässä on kuulkaa paljon yhdelle päivälle. Eikä sitäkään ole kirkossa kuulutettu, ettenkö olisi ensimmäisen lapsenlapseni 50-vuotisjuhlissa. Kun se virtsankarkailukaan ei ole enää ongelma, voi huoletta elää täyttä elämää… Mutta enpä minä sitä enää mieti. Tänään iloitsen täydestä sydämestäni Justuksen ensimmäisistä pienistä hampaista, jotka ovat juuri puhjenneet. SONJA KÄHKÖNEN J oskus vuodenvaihteen tienoilla pukkasi ikäkriisi päälle. Havahduin siihen tosiasiaan, että vietin viidettäkymmenettä vuodenvaihdettani. Vietin sitä lapsenlapseni kanssa – hänelle se oli ensimmäinen. Siinä rakettien paukkeessa lapsi sylissäni tajusin, mikä ikäero meillä onkaan! Minä en ole juhlissa mukana, kun Justus-poika aikanaan täyttää 50 vuotta. Tunsin miten elämä valui käsistäni. Loppu häämötti ja paniikki iski. Tässäkö se elämä sitten oli? Näinkö se hurahti ohi imettäessä, vaippoja vaihtaessa, pyykkiä pesten, naarmuja puhaltaen, kuskaten päiväkotiin, saatellen harvahampaisia ekaluokkalaisia kouluun isoine reppuineen, kuskaten soittotunnille ja jumppatunnille ja sinne ja tänne. Jauhot pöllyten olen leiponut lasten synttärit, rippijuhlat, lakkiaiset, valmistumiset. Ja siinä välissä piipahtanut ainoina vapaahetkinäni paikallisen terveyskeskuksen sairaalassa kolmessa vuorossa. Hyvänen aika, milloin on minun vuoroni? Menikö se jo ohi? Ei siitä ole pitkää aikaa, kun postista tuli vaippamainoksia ja näytepakkauksia. Sitten liityttiin lastenkirjakerhoon, kun liittymislahjana sai suloisen kerhorepun. Postilaatikossa alkoi olla enenevissä määrin hevos- ja lemmikkilehtimainoksia. Sitten alkoi tulla teini-ikäisten äidille osoitetut kuukautissuojanäytteet ja opas ”kaikki mitä tyttäresi haluaa tietää”. Mutta voi sitä onnetonta päivää, kun postilaatikkoon oli pudotettu näyte tippasuojasta ja lehtinen, jossa huoliteltu nainen kertoo, että virtsankarkailukaan ei ole enää ongelma, siitä huolimatta voi elää täyttä elämää. Se paketti oli osoitettu minulle, mummolle. Henkilökohtaisesti. Enää en ollutkaan välikäsi. Olin siirtynyt askeleen kohti loppuani. Siihen samaan syssyyn olemattoman talven tosi liukkaana sisko Pakinoitsija Sisko on yli 20 vuotta perushoitajan työtä tehnyt superilainen. 3 • 2008 super 61 Mistä toimeentulo sairauden jatkuessa? teksti sirkka rytinki kuva janne harju Sairauslomalla olevalle voi syntyä oikeus ansiopäivärahaan Kelan maksettua sairauspäivärahaa enimmäismäärän. Oikeus ansiopäivärahaan edellyttää, että Kelan sairauspäivärahaa enimmäismäärän saaneen sairausloma jatkuu, hän on ilmoittautunut työnhakijaksi työvoimatoimistossa, täyttää jäsenyys- ja työssäoloehdon ja työkyvyttömyyseläkehakemus on vireillä tai se on hylätty. Työvoimatoimistoon kannattaa ilmoittautua heti kun Kelan päätös enimmäismäärästä on saapunut. Jos työsuhde on voimassa, työttömyyskassalle on toimitettava työnantajan todistus siitä, että henkilölle ei ole tarjolla työkykyyn nähden sopivaa työtä. Todistuksen saaminen voi joskus olla hankalaa. Varsinkin isot kuntatyönantajat, joilla on suuri määrä työpaikkoja, usein kieltäytyvät kirjoittamasta todistusta, jos katsovat, ettei tilannetta ole selvitetty. Todistuksen saaminen edellyttääkin sen pyytäjältä aktiivista osallistumista selvitettäessä, voisiko sairaana oleva työllistyä omalla työnantajalla esimerkiksi muussa kuin omassa työssään. Jos työnantaja pyytää työterveyshuollon tekemää työkykyarviointia, se kan- nattaa tehdä. Lisäksi henkilön kannattaa kirjallisesti, mielellään jo sairauslomatodistusta työnantajalle toimittaessaan, ilmaista työnantajalle halukkuutensa ottaa vastaan työkykyynsä nähden sopivaa työtä, mikäli sitä on tarjolla. Henkilön kannattaa samalla pyytää uudelleensijoitusarviointia, jossa henkilö itse, työnantajan ja työterveyshuollon edustaja tai edustajat yhdessä selvittävät henkilön työllistymistä työkykyynsä nähden sopivaan työhön omalla työn- Oikeuskäytäntöä Päivärahanhakija valitti työttömyyskassan hylkäyspäätöksestä työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle. Hakija oli eronnut työstään muutettuaan yli 100 kilometrin päähän työpaikastaan perheen ostettua paikkakunnalta omakotitalon. Autoa ei ollut. Bussilla ja junalla työmatka olisi tullut kalliiksi ja kestänyt useita tunteja. Muuttaessaan ei kummallakaan puolisoista ollut työtä. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta ei pitänyt valittajan esittämiä syitä pätevinä ja hylkäsi valituksen. 62 super 3 • 2008 antajalla. Myös luottamusmies voi henkilön näin halutessa osallistua arviointitilaisuuteen. Mikäli työtä tarjotaan, voi siitä kieltäytymisestä seurata työvoimatoimikunnan asettama karenssi, joka on alle viisi päivää kestävän työn kyseessä ollen 30 päivää ja yli viisi päivää kestävän työn osalla 60 päivää. Karenssin ajalta ei makseta päivärahaa. Työttömyyskassa antaa mielellään lisätietoa. Hakemusten postitusosoite: Lähi- ja perushoitajien työttömyyskassa, PL 117, 00521 HELSINKI Käyntiosoite: Kellosilta 3 Fax (09) 278 6531, www.supertk.fi Toimisto avoinna arkisin klo 8.30 −16.00 Palvelunumerot klo 9 −15 III-TIIMI (09) 2727 9377 Mö –Ö sukunimen alkukirjain [email protected] I-TIIMI (09) 2727 9399 A–Mä sukunimen alkukirjain [email protected] P.S. LAPPEENRANNAN YMPÄRISTÖN AMMATTIOSASTO täl l ä p al sta l l a s u p er in a m m a t t io s a s t o je n e d u sta j a t e r i pu olilta ma a ta pu h u v a t le h d e n a ih e ista. Kuusi kuntaa kaakossa Kävitkö opintopäivillä? s. 18 En nyt käynyt. Edellisestä vierailusta taitaa olla 4–5 vuotta. Hyvä tapahtuma se on. Moni hoitaja kärsii selkäkivuista. Kärsitkö sinä? s. 8 Ei ainakaan toistaiseksi ole selkä vaivannut. Monella muulla kyllä on kipuja. Oletko havainnut lähihoitajan ja perushoitajan työskentelytavoissa eroja? s. 27 Perustyöskentelyssä en ole havainnut eroja. Kuvittelisin, että lähihoitajan koulutuksessa kuitenkin käydään asioita laajemmin läpi. Sairastaako hoitohenkilökunta nykyään enemmän kuin ennen? s. 62 Sairaampia nykyään ollaan ehkä reippaastikin enemmän kuin ennen. Olisikohan kynnys jäädä kotiin madaltunut? Ennen mietittiin sairauslomalle jäämistä hyvin tarkkaan. Näkyvätkö uskonto ja uskonasiat jollakin tavalla työpaikallasi? s. 28 Uskontokuntien kirjo ei täällä ole kovin moninainen. Luterilaisten kanssa asiasta sujuvat luontevasti. Joskus halutaan papin kanssa puhumista, hartauksia pidetään ja sellaista. Lähtisitkö itse hoitoon ulkomaille, jos siihen olisi mahdollisuus? s. 14 Suomikin riittää, mutta jos olisi mahdollisuus hoitoon ulkomailla, niin en pelkäisi lähteä. Oletko koskaan sairastunut lomamatkalla? s. 48 En ole sairastunut. En kanna matkoilla mukana mitään isoa apteekkilaukkua, joitain perusjuttuja vain. Pidätkö hernekeitosta? s. 36 Hernekeitto on hyvä ruoka. Syön sitä Irma Javanainen on aloittanut kolmannen vuotensa Lappeenrannan ympäristön ammattiosaston puheenjohtajana. Javanainen on kokenut ay-toimija. – Jollakin tavalla olen ollut mukana valmistumisvuodestani 1981 lähtien. Muistaakseni heti ensimmäisenä talvena lähdin mukaan kokouksiin. Sittemmin olen toiminut muun muassa yhdysjäsenenä, tiedottajana, hallituksessa ja varapuheenjohtajana. Javanainen asuu Lemillä, mutta työskentelee 18 kilometrin päässä Savitaipaleen kunnan kotihoidossa, pääasiassa palvelutalossa. Tällä hetkellä hän toimii väliaikaisesti kunnan vanhustyön johtajan viransijaisena, mikä lisää paperitöitä. Lappeenrannan ympäristön ammattiosasto ulottuu kuuden kunnan aluIrma Javanainen toimii parhaillaan vanhuseelle: Savitaipale, Lemi, Taipalsaari, työn johtajan viransijaisena. Luumäki, Ylämaa ja Suomenniemi. Jäseniä osastossa on hieman yli 200. Kaikkia kuntia yritetään pitää tasaisesti mukana toiminnassa, joten kokouksia kierrätetään. Javanainen toivoo yhteydenottoja jokaiselta jäseneltä, jotta kaikkien toiveet saataisiin julki. – Kokouksiin osallistujan ei tarvitse pelätä, että heti joutuu ottamaan jonkun tehtäväalueen vastuulleen osastossa! Jäsenistö työskentelee terveyskeskuksessa, vuodeosastoilla, kotipalvelussa ja yhä enemmän myös yksityisissä hoitokodeissa. Kahden vuosikokouksen ja hallituksen kokoontumisten lisäksi vuosittaiseen osaston toimintaan kuuluu myös retki. Viime vuonna ryhmä kävi Helsingissä ostosmatkalla ja Linnanmäen Peacock-teatterissa. Javanainen ei löydä alueeltaan isoja ongelmia. Laaja alue tietenkin asettaa vaatimuksia, eivätkä aivan kaikki jäsenet ole tulleet tutuksi. Tuleva Lappeenrannan ja ympäristökuntien terveyspiiri tuo haasteita myös ammattiosastolle. – Koulutettuja hoitajia ei oikein tunnu olevan saatavilla, eli työvoimapula alkaa olla totta. Muutamalle filippiiniläisellekin voisi täten olla tarvetta, mutta toivottavasti suomalaiset nuoret lähtisivät entistä enemmän mukaan vanhustyön pariin. jukka järvelä ehkä kerran kuussa ja aina itse tehtynä. Purkkiruokia syödään sitten retkillä. Oletko koskaan saanut nauttia oikein hyvän esimiehen alaisuudesta? s. 24 Ketään erityisen loistavaa ei tule mieleen, sillä olen aina saanut nauttia tasaisen hyvistä esimiehistä vanhainkodissa ja kotihoidossa viettämieni vuosien aikana. Mitä kotikunnastasi Lemistä kannattaa tietää? No tietysti särä, joka on lampaanlihasta ja perunasta valmistettu perinneruoka. Se valmistetaan koivuisessa säränimisessä kaukalossa. Toinen kuuluisa asia on ”Lemin punanen potaatti”. Sitten meillä on vielä se neliääninen virrenveisuu. 3 • 2008 super 63 TULE KESÄTÖIHIN ESPOOSEEN ! SAIRAANHOITAJA, PERUS-/LÄHIHOITAJA TAI ALAN OPISKELIJA Haluatko työskennellä sairaanhoitajana tai lähihoitajana moniammatillisessa tiimissä akuuttihoidon tai kuntoutuksen vuodeosastoilla, kotisairaalassa tai hoiva- ja hoitokodeissa. Työyksikkömme sijaitsevat eri puolilla Espoota. Tarjoamme Sinulle mahdollisuuden ammatilliseen kehittymiseen ja kokemuksen hankkimiseen. Tarjoamme työpaikan, jossa voit työskennellä monipuolisesti omaa osaamistasi hyödyntäen. Työn, perheen ja vapaa-ajan yhteensovittamiseksi meillä on joustavia vaihtoehtoja ja voit vaikuttaa itse työaikoihisi. Espoolla on asuntoja työntekijöilleen. Lue lisää kesätyötyöpaikoistamme osoitteesta www.espoo.fi/rekry Voit myös tulla tapaamaan meitä työhönottoon arkipäivisin klo 10-16 välillä (Puolarmetsän sairaala, Puolarinportti 1). Lisätietoja antavat: osastonhoitaja Marjukka Kanerva (09) 8164 7473 ja sairaanhoitaja Marjut Luhtala (09) 8168 2604 TÄYDENNYSKOULUTUS KEVÄT 2008 LÄÄKEHOIDON OSAAMINEN KUNTOON Lääkitysturvallisuus uusin ohjein 12.3. Rovaniemi, 13.3. Oulu, 17.3. Jyväskylä, 15.4. Seinäjoki, 17.4. Helsinki, 13.5. Tampere, 20.5. Turku Riskipotilaat ja riskilääkitys yhteisvaikutusten kannalta 14.3. Seinäjoki, 4.4. Kuopio, 11.4. Turku, 25.4. Helsinki, 9.5. Oulu Kipulääkkeet ja veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet 6.3. Turku Maha-suolikanavan ja hengitysteiden lääkkeet 9.4. Helsinki, 22.4. Turku En säker läkemedelsvård och läkemedelsvård för äldre 13.3. Borgå, 8.4. Vasa, 16.4. Ekenäs, 7.5. Jakobstad, 14.5. Helsingfors, 21.5. Åbo PANOSTA TYÖYHTEISÖTAITOIHIN Meissä on voimaa! – Uutta imua elämään ja työhön 7.4. Oulu, 9.4. Tampere, 10.4. Jyväskylä, 24.4. Kuopio, 7.5. Turku, 8.5. Helsinki, 14.5. Lappeenranta, 21.5. Pori 64 super 3 • 2008 Viestintää ja vuorovaikutusta – Kirjoitus- ja puheviestintätaitojen päivitys 11.3. Kuopio, 14.3. Rovaniemi, 16.4. Turku, 17.4. Helsinki, 23.4. Lappeenranta, 29.4. Pori OPPIA HOITOTYÖN HAASTEISIIN Omahoitaja tunteiden ja ristiriitojen kohtaajana 5.3. Turku, 13.3. Oulu, 17.3. Helsinki, 21.4. Tampere Kuoleman kohtaaminen – Hoitosuhteessa ja hoitoyhteisössä 25.3. Helsinki, 14.4. Turku, 21.5. Kuopio, 22.5. Jyväskylä, 28.5. Lappeenranta Depression moninainen hoito 24.4. Oulu Käytösoireisen dementoituneen ihmisen hoito – Haasteista käytännön ratkaisuihin 14.3. Tampere, 18.4. Turku HYVÄ VANHUUS 2008 -seminaarin suunnittelu on käynnissä, alustavat päivät ovat 15.–16.10.2008. Tiedotamme seminaarista heti kun järjestelyt varmentuvat. Lue lisää netistä tai tilaa esite! www.proedu.fi |(09) 4395 2781 | [email protected] Terhokoti Terhokodin koulutusyksikkö järjestää saattohoidon käytännön koulutusta TULEVIA ILTAPÄIVÄKOULUTUKSIA (klo 13–16) pvm Lapsi omaisena ja lapsen suru 10.3.2008 Kun sanat eivät riitä – Vuorovaikutuksen haasteellisuus kuolevan potilaan hoidossa 31.3.2008 Vaativat ja haasteelliset omaiset – tunnemyrskyn vallassa olevan omaisen kohtaaminen ja tukeminen 8.4.2008 Vaikeasti kohdattavat ja kipeät tunteet hoitotyössä – miksi tunnen mitä tunnen? 14.4.2008 Pitkäaikaispotilaiden ja -asiakkaiden saattohoito – esimerkkeinä vanhukset ja kehitysvammaiset 28.4.2008 Iltapäiväkoulutuksen hinta 60 €. Työnohjausta Tarjoamme koulutuksia myös työpaikkakohtaisesti räätälöityinä tilaajan valitsemassa paikassa Opintokäyntejä ammattiryhmille ja opiskelijaryhmille Annamme mielellämme lisätietoja ja vastaamme tiedusteluihinne. Yhteydenotot: [email protected], puh. (09) 6154 4622 tai [email protected]. Tietoa koulutuksista myös www.terho.fi/koulutus. Koulutukset toteuttaa Terhokodin koulutusyksikkö, johon kuuluvat Terhokodin johtaja LL Juha Hänninen, sairaanhoitaja, työnohjaaja ja työyhteisön kehittäjä Miia Snellman, pastori, sosiaalityöntekijä Tapio Pajunen. VINTIÖVIIKKO, VEKARAVIIKKO JA ELÄKELÄISTEN HYVÄNOLONVIIKKO HUHMARISSA KUNTA-ALAN TYÖMARKKINASEMINARI RAUMALLA 4.–5.6.2008 Teemat: Kunta- ja palvelurakenneuudistus etenee Kunnallisten palvelujen tuloksellisuushaasteet Hinta 210 €, sisältää tarjoilua ja iltaohjelman. Ilmoittautuminen 16.5. mennessä [email protected] tai (02) 824 0647 ja lisätietoja www.lskesayliopisto.fi Järjestäjinä Kunnallinen työmarkkinalaitos, kunta-alan pääsopijajärjestöt, Rauman kaupunki ja Länsi-Suomen kesäyliopisto. SuPer järjestää YRITTÄJÄPÄIVÄN torstaina 10.4. klo 10–16 Paikkana liiton toimisto, os. Ratamestarinkatu 12, Itä-Pasila, Helsinki. SuPer maksaa opetuksen ja ruuat päivän ajalta. Tule kuuntelemaan ja kyselemään uusimmat kuulumiset sosiaali- ja terveysalan yrittäjyydestä. Kaikki superilaiset yrittäjäjäsenet ja yritystoiminnasta kiinnostuneet tervetuloa. Ilmoittautumiset 31.3. mennessä [email protected] Perhelomat järjestää Lomakeskus Huhmarissa pienten lasten perheille tuetut lomaviikot seuraavasti: 1.6.–6.6.2008 Vekaraviikko ja 11.–16.8.2008 Vintiöviikko sekä eläkeläisten erityisviikon HyvänOlonviikko 1. –6.12.2008. SUUNHOIDON PÄIVÄ Majoitustiedot: Lomakeskus Huhmari sijaitsee Polvijärvellä lähellä Joensuuta. Majoitus on erillisissä loma-asunnoissa joissa makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdollisuus ja wc/ suihku. Monitoimitalossa ruokailut, ravintolapalvelut, lasten leikkitilat ja laajennettu vesimaailma. Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto ja vuodepotilaan suunhoitoon perehtyneet hammaslääkärit toteuttavat jo toista kertaa käytännönläheisen Suunhoidon päivän. Päivän aikana kuullaan alustuksia ja keskustellaan niiden pohjalta. Loman sisältö: Vekaraviikko ja vintiöviikko ovat kestoltaan 5 vrk. Ne sisältävät täysihoidon, ohjelmat ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamat lastenhoitopalvelut. Viikot tarjoavat liikuntavirikkeitä, luentoja ja keskustelua vanhemmuudesta sekä pelejä/leikkejä koko perheelle. Eläkeläisten HyvänOlonviikko on kestoltaan 5 vrk. Se sisältää täysihoidon ja ohjelmat. Viikko tarjoaa liikuntavirikkeitä ja luentoja. Kustannukset: Lomasta peritään aikuiselta 100 euroa/lomajakso, lapset alle 16 vuotta ovat ilmaisia. Matkat lomalainen maksaa itse. Valinnat tehdään huomioiden hakijan tulot, terveydelliset tekijät ja elämäntilanne. Hakumenettely: Hakulomakkeen voi tilata SuPerin toimistosta puh. (09) 2727 9126/Kirsi Kauppinen tai osoitteella: SuPer ry, Ratamestarinkatu 12, 00520 Helsinki tai sähköpostilla [email protected]. Hakemus on palautettava Vekaraviikon osalta 25.3.2008, Vintiöviikon osalta 31.5.2008 ja Eläkeläisten viikon osalta 15.9.2008 mennessä yllä olevaan osoitteeseen. 22.4.2008, Helsinki, Hotelli Arthur Aiheita mm. Miksi suuta kannattaa hoitaa Tarvitaanko hampaita Miten voin päätellä, että potilaan suussa on ongelmia Milloin hammasproteesi kaipaa huoltoa? Miten hammasproteesit puhdistetaan ja huolletaan Suunhoitoaineista Kipeä suu – vajaaravitsemuksen syy Tilaisuus järjestetään Helsingin keskustassa Hotelli Arthurissa, osoitteessa Vuorikatu 19. Päivän hinta on SuPerin jäsenille 60 euroa, opiskelijajäsenille 40 euroa ja muille 80 euroa. Hinta sisältää ohjelman, aamu- ja iltapäiväkahvin sekä lounaan. Sitovat ilmoittautumiset 14.3.2008 mennessä www.superliitto.fi – kirjaudu jäsensivuille – sähköinen asiointi. Mikäli et ole SuPerin jäsen, ilmoittaudu sähköpostilla [email protected]. Mainitse ilmoittautuessasi nimi, ammatti, työnantaja, kotiosoite, puhelinnumero ja mahdolliset ruoka-aineallergiat sekä koulutuspäivän nimi ja laskutusosoite. Lisätietoja suunnittelija Sari Erkkilä: [email protected] tai puh. (09) 2727 9152. 3 • 2008 super 65 Kuulumisia 40 vuoden jälkeen Kurssitapaaminen oli antoisa Lue, mitä superilaisille sattuu ja tapahtuu Onnittelut opintopäivien voittajille SuPerin opintopäivillä onni suosi seuraavia: Sana-arvoituksen ratkaisseista ensiapupakkauksen voittivat Aila Koskinen, Hämeenkyrö, Kirsi Paunonen, Joutseno, Marja Virtanen, Vinkkilä, ja juhlavuoden paidan Carita Aaltonen, Helsinki, Leena Kiljunen, Taipalsaari, Ritva Rantala, Kiiminki. Parasta SuPerissa -kyselyyn vastanneista Sokos-hotelliyön voitti Elmi Lillstrang Kurejoelta. SuPer-lehden huivit voittivat: Leena Hyttinen, Ylämylly, Tarja Kesäläinen, Turku, Tuula Kirmanen, Seinäjoki, Tanja Laitinen, Lempäälä, Jaana Lajunen, Imatra, Pirjo Laurila, Kauniainen, Mirja Latva-Kauriinmäki, Kämmenniemi, Päivi Pulakka, Toijala, Leena Valkonen, Laukaa, Marja Virtanen, Vinkkilä. Opintopäivien palautelomakkeen jättäneiden keskuudesta arpa suosi seuraavia: Maritta Keskinen, Viitasaari, Irma Heikkilä, Humppila, Merja Vuorinen, Espoo, Ulla Heikkinen, Kaitainen, Tiina Kojonen, Voltti. Valmistuimme Turun Apuhoitajakurssilta 9 B vuonna 1967. Tapasimme Turussa syksyllä 40 vuoden jälkeen ja muistelimme menneitä. Meillä oli antoisa yhteinen hetki ja päätimme tavata jälleen tänä vuonna, tällä kertaa Salossa 5. kesäkuuta 2008. Yhteyttä voi ottaa Liisaan puhelimitse 0500 788 362. 30 toimintavuotta täyteen Turun yliopistollisen keskussairaalan henkilökuntaneuvosto juhlii 30vuotista toimintaansa 7.3.2008. Eri järjestöjen edustajista koostuva neuvosto tekee yhteistyötä työsuojelun ja muiden yhteistoimintaelimien kanssa ja laatii esityksiä henkilöstön hyvinvointiin ja työyhteisöjen toimivuuteen liittyvistä asioista. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa työskentelevä superilainen Jaana Dalén on henkilökuntaneuvoston puheenjohtajana jo kahdeksatta vuotta. Kuvan ryhmä suoritti tammikuussa SuPerin luottamusmiestutkinnon kolmannen opintojakson. Luottamusmiestaidot hallussa kutsut Punkaharjun ao 504. Sääntömääräinen kevätkokous Harjun Portissa 17.4.2008 klo 18. Ilm. 9.4.2008 mennessä Maritta Kautonen, puh. 0500 552 589 tai [email protected]. Keski-Karjalan ao ry 510. Sääntömääräinen kevätkokous 12.3.2008 klo 17.30, Kansankahvila Kirsikka, Leipurintie 4, Kitee. Iltapala. Ilmoit. Paulalle 7.3 mennessä, puh. 0400 771 301. Järvenpään kaupungin ao 804. Sääntömääräinen kevätkokous 26.3.2008 Järvenpäätalon Terijoki-kokoushuoneessa klo 18. Ilmoittaudu 19.3.2008 mennessä, leena.sipilainen@ jarvenpaa.fi. Tervetuloa. Vaasan ao 312. Sääntömääräinen kevätkokous 15.4.2008 klo 18 Maipin Caféssa, Kauppap.12. Kahvi- ja suolapalatarjoilu. Ilmoit. 10.4. mennessä Hilleville, puh. 050 3687 510, mielel. tekstiviestillä. Tervetuloa. Uudenkaupunginseudun ao 608. Sääntömääräinen kevätkokous ke 2.4.2008 klo 17.30 Vakka-Suomen Osuuspankin tiloissa Uudessakaupungissa. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. 801. Sääntömääräinen kevätkokous to 10.4.2008, klo 18, Sodexho Hotelli Kuninkaantie, os. Lakelankatu 1, Espoo. Espoon ja Kauniaisten ao 801. Juhlimme 25-vuotista taivalta Tallinnan risteilyllä 16.5.–17.5.2008. Ilmoit. sähköpostitse, miel. työpaikoittain, [email protected] 31.3.–14.4. Omavastuu 20 €/hlö. Mainitse koko nimi, syntymäaika ja kansalaisuus. Apuhoitajakurssi 4. Valmistuimme 29.3.1968, 40 vuotta sitten. Tapaamme 29.3.2008, klo 16, Lounassalonki, Kasarmikatu 12, Kuopio. Ilmoit. Helvi Piiraiselle, os. Kovalainen, 10.3. mennessä puh. 040 762 5106. Hei viimeiset apuhoitajatutkinnon saaneet. Valmistuimme Lappeenrannan sairaanhoito-oppilaitoksesta jouluna 1988, 20 vuotta sitten. Olisikohan aika tavata? Yht. Marja-Leena Orti (ent. Salonen), [email protected], puh. 0400 890 663, tai Maija Ahvonen, [email protected], puh. 050 3522 328. Sote sh 5 Turusta 1997 valmistuneet lähihoitajat. Valmistumisestamme tulee toukokuussa 11 vuotta. Olisi mukava treffata kevään aikana. Otapa yhteyttä, Hannele Haapanen, puh. 050 5198 356, Minna Impola puh. 040 5697 690 tai [email protected]. Vaasan ao 312. Ruskamatkan Rukalle 18.9– 21.9.2008. Yksityiskohtaisemmat tiedot ilmoi- S U K A T A U S A S K E L O M J A A T N R A E R U I N E A L P U U T P A A H T I M O T O S A K S P I A L E A P A E L L A I R I I K K O N N I S R E I K Ä A A T U T A L E T U T P E P I R A P E A T P A T O N K I T U P E E N A Ä T Ä N E I E L N A I T T E I N I L K E A N E T OH O S T U T A N T V A L A J K A T A A T K R O K E I A N B I N S E H O B I S T E T U L O R T I U E T T U T U A S U R O O S J U S T I N E S I I N A J O K K I A M O S T I N A T T A A S I A S K T O E S O T A R L A A T K A O T SuPer-lehden helmikuun ristikkokisan voitti Anja Joki Ruukista. Lämpimät onnittelut! mitä mieltä? SuPer-lehden Mitä mieltä? -kysymykseen vastanneiden kesken arvottiin kaksi SuPerin tuotepalkintoa. Palkinnot lähtevät Ritva Virkkulalle Kemiin ja Ulla Karppiselle Porvooseen. tetaan myöhemmin työpaikkojen ilmoitustauluilla ja ammattiosaston omilla nettisivuilla. Lähetä kuulumiset ja kutsut maaliskuun SuPer-lehteen 9.2. mennessä tai huhtikuun lehteen 4.3. mennessä. F.E.FREMLING Valmistuimme Turussa 28.2.1968. Pitäisimmekö 40-vuotiskurssikokouksen? Ajankohta avoin, esim. viikolla 11. Ota yhteyttä puh. Leena Leskinen 041 5066 912, leena_ [email protected] tai Pirkko Lönnqvist 040 7036 028, [email protected]. Espoon ja Kauniaisten ammattiosasto ristikkoratkaisu 2/2008 Suomen Apuhoitajayhdistyksen opintopäivät Tieteellisten Seurojen talolla vuonna 1961. 3 • 2008 super 67 toimisto Ratamestarinkatu 12 00520 Helsinki Puhelinvaihde • (09) 2727 910 • puheenjohtaja Juhani Palomäki p. 2727 9121 • puheenjohtajan sihteeri Sari Äikäs p. 2727 9122 • telefax (09) 2727 9220 Yleishallinto • telefax (09) 2727 9120 • pääsihteeri Markku Silvennoinen p. 2727 9123 • tiedotuspäällikkö Sari Tirronen p. 2727 9162 • tiedottaja Sari Järvinen p. 2727 9138 • järjestöpäällikkö Minna Holm p. 2727 9136 • järjestöasiantuntija Tiina Eteläaho p. 2727 9134 • järjestöasiantuntija Reita Johansson p. 2727 9137 • järjestöasiamies Anne Meriläinen p. 2727 9113 • sihteeri Terttu Ronkainen p. 2727 9124 • sihteeri Aira Silvasto p. 2727 9135 Talous- ja henkilöstöyksikkö • telefax (09) 2727 9120 • talous- ja henkilöstöjohtaja Anne Panttila p. 2727 9127 • asiakaspalvelusihteeri Merja Poikselkä-Takala P. 2727 9294 • henkilöstösihteeri Kirsi Kauppinen p. 2727 9126 • kirjanpitäjä Leena Luostarinen p. 2727 9128 • laskentasihteeri Mervi Härkönen p. 2727 9125 • laskentasihteeri Heli Utter p. 2727 9129 • toimistopalvelusihteeri Kaarina Laintila p. 2727 9118 Edunvalvontayksikkö • puhelinpalvelu (09) 2727 9160, telefax (09) 2727 9120 • johtaja Anne Vaarno p. 2727 9167 • yksityissektorin neuvottelupäällikkö Pia Zaerens p. 2727 9163 • vastaava edunvalvonta-asiamies Juhani Oinonen p. 2727 9132 • lakimies Merja Hyvärinen p. 2727 9166 • lakimies Tuomas Hyytinen p. 2727 9119 • lakimies Mari Stenberg p. 2727 9161 • lakimies Karoliina Partanen p. 2727 9131 • lakimies Anna-Reetta Friipyöli p. 2727 9133 • lakimies Jenni Yli-Mäenpää p. 2727 9114 • lakimies Jan von Konow p. 2727 9165 • edunvalvontasihteeri Raija Mommo p. 2727 9117 • edunvalvontasihteeri Eila Koponen p. 2727 9116 • tutkija Terttu Kullas p. 2727 9159 • laskentasihteeri Sari Kaartoaho p. 2727 9179 • edunvalvontayksikön sihteeri Tarja Sundqvist p. 2727 9164 Jäsenyksikkö • jäsenasioiden vastaava Miia Heikkonen p. 010 2727 146 • puhelinpalvelu 010 2727 140 ma–pe klo 9 –15 • jäsensihteerit Piia Partanen, Päivi Askolin, Paula Wirén, Katja Sirkiä, Irma Dahlbacka ja Tiina Pertilä • telefax (09) 2727 9155 • palveleva sähköposti: [email protected] Kehittämisyksikkö • telefax (09) 2727 9120 • johtaja Arja Niittynen p. 2727 9171 • suunnittelija Leena Kaasinen-Parkatti p. 2727 9151 • suunnittelija Sari Erkkilä p. 2727 9152 • suunnittelija Soili Nevala p. 2727 9157 • suunnittelija Lena Öhman-Jokinen p. 2727 9153 • suunnittelija Paula Soivio p. 2727 9156 • suunnittelija Pirjo Lukkari p. 2727 9148 • ammattiasiainsihteeri Raija Moilanen p. 2727 9154 • opiskelija-asiamies Mari Niemi-Saari p. 2727 9150 • sihteeri Raili Nurmi p. 2727 9172 • sihteeri Mira Kajander p. 2727 9298 SuPer-lehti • telefax (09) 2727 9120, [email protected] • johtaja Arja Niittynen p. 2727 9171 • päätoimittaja Leena Lindroos p. 2727 9174 • taittava toimittaja Jukka Järvelä p. 2727 9176 • toimittaja Marjo Sajantola p. 2727 9173 • toimittaja Sonja Kähkönen p. 2727 9175 • sihteeri Mira Kajander p. 2727 9298 Tietohallintayksikkö • johtaja Arja Niittynen p. 2727 9171 • tietohallinta-asiantuntija Kristina Vuorenmaa p. 2727 9145 • mikrotukihenkilö Irja Nevala p. 2727 9158 • sihteeri Mira Kajander p. 2727 9298 • atk-tuki: [email protected] Työttömyyskassa ma–pe klo 9 –15 • postiosoite: PL 117, 00521 Helsinki, käyntiosoite: Kellosilta 3 • Tiimi 3 Mö–Ö (09) 2727 9377 s-posti: [email protected] • Tiimi 1 A –Mä (09) 2727 9399 s-posti: [email protected] • telefax (09) 278 6531 • johtaja Tuulia Laitalainen p. (09) 2727 9310, gsm 050 310 1210 • tiimivastaava Seija Väisänen, p. (09) 2727 9326 • tiimivastaava Sirkka Rytinki p. (09) 2727 9370, svenskspråkig service • sähköpostit: [email protected] SuPer myös internetissä: www.superliitto.fi Sähköpostit: [email protected] supersvenska översättningar jonna söderqvist Kvalitetsrekommendationen utmanar beslutsfattarna ordförande juhani palomäki D en nya kvalitetsrekommendationen för äldre publicerades i mitten av februari och skall fungera som arbetsredskap för dem som utvecklar och utvärderar åldringstjänsterna. Det finns mycket positivt i kvalitetsrekommendationen, bland annat ökningen av de förebyggande hembesöken och överlag betoningen på verksamheten som främjar de äldres hälsa. Man strävar efter att stöda de äldre så att de kan bo kvar hemma och målsättningen är att servicebehoven skall utvärderas individuellt. Andra centrala målsättningar är också att öka personalens välbefinnande, utveckling av det gerontologiska kunnandet och förbättring av ledarkunskaperna. I kvalitetsrekommendationen står det att personaldimensioneringen har lyckats då kundernas service- och vårdbehov har beaktats och en tillräckligt stor professionell personalmängd producerar kvantitativt, kvalitativt och med tanke på effektiviteten ändamålsenliga tjänster åt kunderna på ett mänskligt och kostnadseffektivt sätt. Vi vet att det finns för lite utbildad personal inom äldreomsorgen. Redan nu är det svårt att göra branschen till en lockande arbetsplats för i all synnerhet unga, men olika riksomfattande projekt för att förbättra den här situationen är på gång. Tehy förband sig i höstens avtalslösning till att inte öka personalmängden och det här produktivitetsmomentet försvårar tryggandet av en tillräcklig personalmängd inom äldreomsorgen. Det har varit beklagligt att märka att många kommuner inte har gjort någonting åt kvalitetsbristerna förrän anhöriga eller personalen har besvärat sig hos länsstyrelsen, och inte alltid ens då. En central fråga är hur man skall få kommunerna att följa kvalitetsrekommendationen utan tunga besvärsprocesser. I det stora hela är kvalitetsrekommendationen ett viktigt arbetsredskap för utvecklingen av äldreomsorgen och det måste bli mer bindande att följa den. Man borde göra kvalitetsrekommendationen till en förpliktigande föreskrift där minimiandelen utbildad personal är stadgad. Ett av de största problemen inom äldreomsorgen är, förutom bristfällig personal, den relativt stora andelen outbildad personal, vilket belastar de utbildade. Den outbildade personalens yrkeskunskap räcker inte heller till för att producera den vård och kvalitet på servicen, så som det beskrivs i kvalitetsrekommendationen. Kommunalvalet närmar sig. Låt oss utmana kandidaterna att verka för äldreomsorgens framtid. supersvenska Festligheterna drog igång leena lindroos S uPers 60-års jubileum började konkret i Tammerfors på studiedagarna i februari. Evenemanget har alltid varit populärt, men den här gången var det glädjande att ett rekordstort gäng SuPer-medlemmar kunde komma på utbildningen, hela 1600 vårdproffs. Redan stämningen avslöjade att utbudet mötte efterfrågan och saken blev helt klar i responsen, som medlemmarna gav. I Tammerfors skålades det till ära för de gångna årtiondena. Ännu mer kommer det att skålas på SuPers 15 regionala fester som ordnas runt om i landet under året. Arrangemangen är på god väg och de aktiva i fackavdelningarna meddelar om festen i din region i god tid. På SuPer-tidningens avdelning i Tampere-talos vinterträdgård myllrade det av folk. Tidningen önskade få åsikter om vad som är bäst med SuPer. Verksamhetens alla delområden fick beröm. Förbundet är självständigt och sammanhållen, man förhåller sig förnuftigt till faktum, en rejäl vi-anda härskar och man tar hand om medlemskapet. Förbundet är också tryggt och bekant, pålitligt och ansvarsfullt, öppet och aktivt, jämlikt och samverkande. Glädje och inspiration lyftes nu också fram som SuPers bästa sidor. Ordförande Juhani Palomäki fick studiedagarnas deltagare nostalgiska vid genomgången av SuPers föregångare Hjälpsysterföreningen och dess centralutskotts anvisningar som kompletterade reglerna gällande hjälpsystrarnas uppförande i början av 1940-talet: ”Hjälpsystrarna skall uppträda enkelt och modest, men ändå värdigt samt klä sig nätt och prydligt. Om hjälpsystern hamnar i sjukhusarbete skall hon samvetsgrant följa sjukhusets alla regler och föreskrifter. Hon skall uppföra sig respektfullt och vänligt mot sina förmän. Om till exempel förmannen kommer in i rummet, så måste hjälpsystern stiga upp för att hälsa och hjälpsystern får inte sätta sig förrän förmannen har satt ner sig. Alla uppgifter hon får skall hon utföra med glädje och med raska tag utan att själv försöka välja ut arbetsuppgifterna.” Ordförande lämnade en önskan om att ett glatt och raskt arbetsgrepp ännu skulle vara en målsättning man tar på allvar i allt arbete i dag. supersvenska Omsorgsminister Paula Risikko på studiedagarna: Närvårdarnas styrka skall lyftas fram – I reformen av hälsovården skall närvårdaren vara på den plats som yrket förtjänar, konstaterade omsorgsminister Paula Risikko när hon talade på SuPers studiedagar i Tammerfors. Enligt Risikko är närvårdarutbildningens bredd en styrka som man skall hålla fast vid. – Närvårdarens kärnkunskaper byggs upp av för social- och hälsovårdsbranschen gemensamma grundfärdigheter i vård, omsorg och fostran. Eftersom närvårdaren i sitt arbete är i direkt kontakt med kunden, så förutsätter det starka färdigheter i växelverkan och människorelationer samt en förmåga att kunna arbeta i mångprofessionella team, fortsatte Risikko. Hon betonade också att det är allt viktigare att i närvårdarutbildningen fästa uppmärksamhet vid praktiska färdigheter, men också vid informationssökning, vid färdigheter att lära sig och vid färdigheter att utveckla arbetet. Enligt minister Risikko är den andra vågen på gång i reformen av arbetsfördelningen i hälsovården och i den utvecklar man vårdpersonalens inbördes arbetsfördelning på sjukhus och hälsocentraler. Förändringarna i uppgifterna får inte bara handla om arbetsfördelningen mellan läkarna och sjukvårdarna, utan också närvårdarnas och primärskötarnas arbetsuppgifter måste omvärderas. – När man funderar på hur verksamhetsenheterna i socialoch hälsovården skall hålla fast vid sin personal, så är nyckelfaktorerna bland annat utveckling av yrkeskompetens, ett sporrande system, karriärmöjligheter och ledarskap. Fram till år 2020 kommer ungefär var femte av de utlysta arbetsplatserna att vara inom social- och hälsovården. Över hälften av dem är närvårdarplatser. Den regionala balansen är en utmaning i tryggandet av tillgången till arbetskraft och en tillräcklig arbetskraft. För att kunna bevara den krävs det ett intensivare samarbete både inom verksamheten, inom utbildningen och inom beslutsfattandet, regionalt och riksomfattande. De strukturella reformerna i kommun- och servicestrukturreformen PARAS får inte riskera samarbetet mellan primärhälsovården och socialsektorn, man får inte förstöra det som man med 20 års arbete har fått välfungerande. Vårdturismen växer text antti vanas illustration salla pyykölä Utveckling av vårdturismen skulle kunna jämna ut vårdköerna i EU-länderna. Men en obegränsad hälsomarknad skulle kunna bli ett problem för de fattiga unionsländerna och för mindre bemedlade, oberoende av vilket land man bor i. Speciellt fackförbunden i unionen har oroat sig för ojämlikt bemötande av patienterna. Under den här våren förväntas EUkommissionen komma med ett direktivförslag där bestämmelserna för rörligheten för hälso- och sjukvårdstjänsterna skall bli klarare. Det finns mycket som behövs redas ut. Skall förutom sjukhusvård också dagkirurgi och poliklinisk vård som getts i ett annat EUland också ersättas? Vem ansvarar för eftervården, vem för felbehandling? Den finska patientskadeförsäkringen ersätter i nuläget endast felbehandlingar som skett i Finland. Vårdresor som man själv företar sig ersätts sällan med offentliga medel, sådana kostnader blir ungefär en procent av de sammanlagda hälsovårdsutgifterna i unionsländerna. I Finland utbetalas ersättning åt ett tjugotal vårdresenärer årligen. – Det är svårt att kunna vårda en finländare ens i grannkommunen, utan att då tala om vård utomlands, hävdar Jukka Siukosaari, internationell ombudsman vid Läkarförbundet. Praxis verkar vara att de som åkt utan myndigheternas lov får högst FPA-ersättning. Av dem som fått förhandsgodkännande är självriskandelen den samma som för vård som getts i Finland. nödvändigt direktiv Vid Läkarförbundet anser man att direktivet, som gör bestämmelserna klarare, är nödvändig eftersom man förväntar sig att den internationella vårdturismen ökar i framtiden i takt med att medborgarnas språkkunskaper blir bättre och de mångnationella familjerna blir vanligare. Hälsodirektivet förväntas också göra EU:s inre praxis gällande recept klarare. Enligt Mia Mäkinen som i januari doktorerade inom ämnet, så tillåter unionsländerna i allmänhet import av mediciner, om användaren själv tar medicinerna över gränsen eller beställer dem från postorderapotek. – När man själv importerar mediciner till Finland så får man ta med sig ett års medicindoser. Om man beställer per post är den övre gränsen tre månaders dos. Nätapotek rekommenderas inte på grund av säkerhetsproblem, men i Holland fungerar ett apotek som man kan beställa från via nätet, berättar Mäkinen. Det kan vara svårt att få ersättning för mediciner som man själv har importerat. FPA ersätter till Finland impor- terade mediciner endast om de finns att få i våra apotek under samma namn och i samma förpackningsstorlekar. – De elektroniska recepten är i antågande. Men användarsystemen och receptmallarna skiljer sig ändå så mycket från varandra, att utnyttjandet av e-recepten på den inre marknaden kommer att vara svårt, förmodar Mäkinen. vårdgarantin lämnar inte rum för turistpatienter Finlands offentliga hälsovård säljer åtminstone inte i dagsläget sina tjänster till betalande utländska kunder. Efterfrågan kommer åtminstone från trakterna kring S:t Petersburg. Lagen hindrar försäljning av överskottsresurser om man fakturerar kunden för tjänstens faktiska kostnader. De bästa möjligheterna att inkassera pengar från rika turister österifrån skulle vara i Villmanstrand där Södra Karelens sjukvårdsdistrikt har sitt högkvarter. – För tio år sedan fördes saken på tal. Vi höll till och med på att ingå ett avtal med ett företag, men sedan gick det aldrig vidare. För tillfället är sjukhuset fullt av egna patienter och vårdgarantin är vårt problem nummer ett, berättar Jouko Partanen som är direktör för Södra Karelens sjukvårdsdistrikt. Enligt vad han vet så tas inte turistpatienter emot i den offentliga vården på andra håll i landet heller, med undantag av nödfall. European Health Promotion Center, EHPC, marknadsför finska hälsotjänster utomlands. Leila Tolkki, chef för EHPC, anser att man skall söka i knutarna på vårt nationella vårdsystem och de ”överlopps” resurser man hittar kan sedan säljas till betalande utländska kunder. – Finska hälsotjänster har ett gott rykte och europeiskt sett skäliga priser. Ryssarna är intresserade av speciellt behandling av barnlöshet, neurokirurgi och hjärtundersökningar. EHPC:s finska samarbetspartners har hittills bara varit privata producenter av hälsotjänster. supersvenska hälsocentralerna måste bli lockande vård- och arbetsplatser text jukka järvelä Den offentliga primärhälsovården kräver effektiva utvecklingsåtgärder. Enligt SuPers ordförande Juhani Palomäki så måste i all synnerhet hälsocentralernas verksamhet och också deras image förbättras. Palomäki är oroad över transparensen i den offentliga sektorns verksamhet och hälsocentralernas dragningskraft, men också över begränsningarna av vårdpersonalens kunnande och grundproblemen i arbetsfördelningen. – Om hälsocentralerna inte känns lockande bland folket, finns risken att de arbetande och välbärgade inte längre använder sig av tjänsterna vid hälsocentralerna. Det skulle bara bli låginkomsttagarnas och pensionärernas vårdplatser. Enligt Palomäki måste hälsocentralernas mottagningsverksamhet effektiveras, så att man skulle komma in lika snabbt som i de privata. Palomäki har i sig ingenting emot den privata hälsovården, men den offentliga vården får inte vissna bredvid den. – I mottagningsverksamheten måste man använda hela personalen, också närvårdare, primärskötare och hälsocentralsbiträden. Nu har det gått åt andra hållet, men lyckligtvis har man ställvis redan börjat vakna upp. effektivitet och ledarskap Den privata hälsovården påstås vara mera effektiv än den offentliga. Enligt Palomäki förklaras det här delvis med att personalen inom den offentliga sektorn är bundna till många projekt, vilket förkortar tiden för det egentliga patientarbetet. supersvenska – Man måste få mera transparens i den offentliga sektorns verksamhet, så att man kan jämföra patientarbetets faktiska effektivitet med den privata sektorn. Effektivitet behövs då antalet, som behöver vård, hela tiden ökar och de stora åldersklasserna bland vårdarna går i pension. – Jag betonar igen att det inte betyder att de sista krafterna skall sugas ur personalen. Effektivering av vården på rätt sätt minskar i själva verket vårdarnas arbetsbörda. – Med tanke på närvårdarna och primärskötarna, så är de närmaste chefernas ledarskap det centrala. Ofta har förmännen inte kunnat fördela uppgifterna till de vårdare som faktiskt har kunskap. Ibland tvingas man misstänka att det här är en organisationspolitisk fråga. kaste-programmet I social- och hälsovårdsministeriets utvecklingsprogram för socialoch hälsovården, Kaste-programmet, för åren 2008 till 2011 koncentrerar man sig på bland annat att utveckla primärhälsovården och hälsocentralernas verksamhet, på ledarskap samt på tillgången till personal. En av SuPers målsättningar är att få primärhälsovården att fungera som en länk till specialsjukvården och äldreomsorgen. Centrala termer är till exempel vårdarnas kunnande samt en fungerande servicekedja och fungerande elektroniska tjänster. Mer information om Kaste finns på www.stm.fi – När det finns för mycket jobb, så är det förmännens uppgift att besluta vad som skall göras och hur. Palomäki oroar sig för de unga som tänker bli närvårdare. De söker sig inte till branschen om de inte får ett arbete som motsvarar deras kunskaper, till exempel utdelning av medicin, poliklinikarbete eller sjukvårdsuppgifter. andra utvecklingsmetoder Effektivering av vårdkedjan är en av nyckelfaktorerna i utvecklingen av den offentliga hälsovården. Palomäki preciserar att klienterna i specialsjukvården måste ledsagas vänligt och socialt framåt. Också onödigt liggande på avdelningar kunde vara historia, då betydelsen av hemvården och det stödda serviceboendet skulle förstärkas, likaså närståendevårdarnas ställning. – Arbetet på bäddavdelningar är krävande och tungt. Avdelningarna måste specialisera sig, så att man skulle få egna enheter också för alkohol- och drogberoende, då skulle också störandet minska. Palomäki påminner också om vikten av det rehabiliterande arbetsgreppet i kampen mot hotet om anstaltsvård. – Patienternas egna resurser måste utnyttjas så långt som möjligt. De måste hela tiden ha någonting att göra, så att de inte förväntar sig att någon annan skall göra det istället för dem. Palomäki föreslår också en paraplyorganisation som skulle ta hand om spelreglerna för social- och hälsovårdens elektroniska datateknik i hela landet. En enhetlig teknik skulle göra vården snabbare och föra med sig besparingar och effektivitet i servicen.
