Kotiuttamisen 40-vuotismuistopäivä 6.10.1984 Säkylässä

JALKAVÄKIRYKMENTTI 56
ISÄMMAAMME JA KANSAMME SUOJANA
1941-1944
ja sen henkilökunta rauhan oloissa vv . 1944-1984
itsenäisyytemme ja vapautemme valvojina
KOTI UTTAMISEN
40-VUOTISPÄIVÄNÄ
Säkylässä 6 .10 .1984
Porin Prikaatissa
TÄstÄ se alkoi . . .
Kuva Motista vuodelta 1918 .
4
. . .eikÄ se tÄhÄn pÄÄttynyt!
"Nouskaa pojat valleille" sanoin
aikoinaan puhutellessani RykmenttiÄ . "Valleja" ei tÄssÄ mielessÄ ole enÄÄ mutta maanpuolustustahdon ja hengen lujittamisessa niitÄ on edelleenkin . SiksipÄ meidÄn vanhojen on edelleenkin muistettava nuorisomme ja lÄheistemme kasvatus oikeassa
hengessÄ . "Tahto rautainen on,
kunto kuolematon" voi olla vanhetessammekin henkisenÄ ohjeenamme .
Samalla kun tervehdin kiltaveljiÄ
kotiuttamisen 40 v . muistojuhlassa tahdon vielÄ kiittÄÄ TeitÄ kaikkia vuosipÄivieni juhlallisuuksien
jÄrjestÄmisestÄ joita oheiset toimituksen kuvatkin osoittavat .
Toimituksen kuvan " TÄstÄ se alkoi . . ." johdosta kerron seuraavan :
Elimme Kouvolassa kevÄttalvella
v . 1918 . Kouvola oli vapaussodan
alkaessa "punaisten" puolella
rintamaa . MeillÄ koulupojilla oli
kuitenkin
vÄhÄisestÄ tiedosta
huolimatta omat ajatuksemme .
Varsinkin kun olimme kuulleet
pappien ja muiden kansalaisten
murhista olimme pÄÄttÄneet tehdÄ jotakin . Ja se jotakin oli suunnitelma siirtyÄ rintaman yli valkoisten puolelle . MeitÄ oli kolme
poikaa jotka suunnittelimme tÄtÄ
hommaa . Artturi Petersen hankki
meille aseiksi komeat tuppipuukot, Uuno Keto valmisteli meille
leimasimen joka tosin oli 9 mm liian leveÄ ja 7 mm liian korkea myöhemmin oikeaan verrattuna . IsÄni
oli tietoinen hankkeistamme ja
varoitteli meitÄ . Kuitenkin lÄhdimme liikkeelle ja "lupakirjamme"
kelpasi oikein hyvin leimoineen ja
"allekirjoituksineen" . Sitten kun
lÄhestyimme varsinaista rintamalinjaa alkoikin kova koetuksemme . Olimme valinneet yksinÄisen
vartiomiehen jolle esitimme siihen
astisen piilossapitÄmÄni
"voinhankeluvan" punakaartille .
TÄmÄ vartiomies uskoi niin vakaasti leimoihimme ja papereihimme ettÄ vakuutti paikallesaapuneelle toistakymmentÄmiehiselle partiolle poikien olevan varmasti oikealla asialla . NiinpÄ pÄÄsimme kovan keskustelun jÄlkeen
kuitenkin liikkeelle . Saavuttuamme valkoisten linjoille alkoivat sitten uudet vaikeudet, etulinjan
miehet vÄittivÄt ettÄ on niin monia vÄÄriÄ miehiÄ yrittÄnyt tulla
ylitse mikÄ millÄkin verukkeella .
Sitten löytyi kuitenkin joku joka
tunsi meidÄn taustamme . Niin
matka jatkui ja pian olimme Ek"toisessa
lundin
"LentÄvien
komppaniassa .
MitÄ tulee toisen kuvan tekstiin
" . . .eikÄ se tÄhÄn pÄÄttynyt" siitÄ
kerron toisella kerralla .
Motti-Matti
Ev . Matti A . Aarnio
5
Omistettu JR 56 :n aseveljille kotiuttamisen 30-vuotisjuhlassa 1974 .
Motti - Matti
1 . Ryk-ment-ti tÄÄ
tut - tu
meil- le,
se
C
G7
mie - hil - le har- maan-tu - neil - le,
A7
taas
Dm
vei - je - yt - tÄ
luo,
D7
G7
muis - tot inie - liin
tuo .
G7
C
a--
mat - kai - la niin mon- ta
I
C
E7
A
tiel - lÄ
Dm
D7
pois
G
uu - pui kes - ken
C
F
G
työn .
A7
i
Kol- laan
pÄi-vÄt
tnie - leen jÄi - vÄt,
jat-koiuune nÄin AÄ- nis- tÄ pÄin,
c
s
nyt vei - jet,lau- la - kaam- me : Mot-ti - Mat - ti,
jÄl-leenrai-ku-koon!Motti-Mat-ti,
6
Mot-ti-Mat-ti,
Mot- ti- Mat- ti,
lau- lu
vie-lÄ kau-an kai-ku-koon!
2 . RetkillÄ huimilla veimme
me venhot vuolteisiin,
puurautatien oivan teimme
myös soihin kaukaisiin .
Maan alla korsuissa saimme
yöt viettÄÄ kuunnellen,
joskus me polkua haimme
-luo korven kyynelten .
Linjaan tuosta
saatiin juosta,
jatkoimme nÄin
huomista pÄin,
nyt, veljet, laulakaamme :
Motti-Matti jne .
4 . Rykmentti taistossa, työssÄ
noin kunniansa loi,
Karjalan korpien yössÄ
se maata vartioi .
Jos meitÄ vammat ja vaivat
jo veivÄt maahan pÄin,
rakkaamme vainolta saivat
he turvan silloin nÄin .
Kalleimpaamme
suojelkaamme
Jatkakaamme nÄin
huomista pÄin,
nyt, veljet, laulakaamme :
Motti-Matti, jne.
3. Johtomme taktiikka kesti,
kun voitot ratkaistiin :
valloitusmarssit se esti,
tiet kaikki katkaistiin .
Laajoilla SuojÄrven soilla
kuin sissit kuljettiin
rautainen renkaamme noilla
kun kiinni suljettiin .
Umpeen otti,
tehtiin motti
jatkoimme nÄin
huomista pÄin,
nyt, veljet, laulakaamme :
Motti-Matti, jne .
5. Joukkomme harvennut tÄÄllÄ
nyt rauhaa puolustaa,
kansalla nÄin ryhdikkÄÄllÄ
on kallis synnyinmaa .
Lasten ja lastemme lasten
se olkoon kasvupuu,
ihmisten niin onnekasten,
kun laulu vaientuu .
Toivein, innoin,
tÄysin rinnoin,
jatkamme nÄin
huomista pÄin,
nyt veljet laulakaamme :
Motti-Matti, jne .
Sanat : Antti Henttonen
7
JR 56 :n ensimmÄinen
komentaja
ajalla 1941
Martti Vilho Vihma - alunperin
Wichmann - oli syntynyt 12 .2 .
1898 ja kuoli vuosikaudet sairastettuaan 8 .9 . 1963 .
VielÄ elÄmÄnsÄ lopulla monivaiheista taivaltaan muistellessaan
eversti Vihma puhui aivan erityisellÄ lÄmmöllÄ JR 56 :sta ja sen
henkilöstöstÄ . - "HeidÄn luottamuksensa arvo on minulle korvaamattoman kallis", hÄn kirjoitti
muistiinpanoissaan . ErÄÄssÄ toisessa yhteydessÄ hÄn merkitsi
muistiin seuraavat lauseet : "Vaikka olenkin jÄÄvi lausumaan
kÄsitykseni JR 56 :n vaikutuksista
sotatoimiin - nimenomaan komentajakauteni ajalta - ei mikÄÄn voi muuttaa sitÄ vakaumustani ja mielipidettÄni, ettÄ rykmentti
suoriutui
tehtÄvistÄÄn
odotusteni mukaan, aiheuttamatta minulle henkilökohtaisesti ainoatakaan pettymystÄ ankarimmissakaan vastoinkÄymisissÄ!"
TiedÄn, ettÄ vanha soturi oli todella tÄtÄ mieltÄ, ja ettÄ nuo sanat edustivat hÄnen pidÄttyvÄisessÄ ilmaisussaan poikkeuksellisen korkeaa kiitosta . Tuo tyyni
kiitollisuus oli myös hÄnen ominta itseÄÄn . M . V . Vihma oli luonteeltaan hillitty ja harkitseva, toi-
missaan velvollisuudentuntoinen
ja tasapuolinen, sotaa ja sen vaiheita arvioidessaan varsin kriittinenkin . Siihen luontaiseen maltillisuuteen, jolla hÄn pyrki edistÄmÄÄn
maansa
ja
kansansa
eheÄmpÄÄ tulevaisuutta, liittyi syvÄ myötÄelÄmisen taito ja pyrkimys huolenpitoon niistÄ, joita
hÄn oli velvollinen johtamaan .
"Ihmisyys on tÄrkein mitta sotilaalle, ja varsinkin sotilaalle", hÄn
tapasi sanoa, syvintÄ vakaumustaan heijastaen .
Eversti Martti Vihman poika, Jyrki
Vihma, on lahjoittanut isÄnsÄ
saaman kuvakokoelman "Vihman
tie" JR 56 :n Kilta ry :n arkistoon
sÄilytettÄvÄksi ja aikanaan luovutettavaksi Sota-arkistoon .
Toivottavasti voin sen tuoda nÄhtÄvÄksi SÄkylÄn kokoukseen .
Matti Haussila
9
1
JR 56 :n kiltaveljet ja -sisaret
Sodan ankarissa olosuhteissa
syntynyt yhteenkuuluvuus ja ystÄvyys ovat juurtuneet pysyvÄsti
mieliimme .
Sen aistii voimakkaana myös
maanpuolustuskiitojen kokoontumisten yhteydessÄ . Ulottamaila toimintansa myös nuorison piiriin ovat killat myötÄvaikuttaneet isÄnmaanrakkauden
ja puolustustahdon lujittamiseen niiden ikÄpolvien piirissÄ,
jotka ovat ottaneet vastuun
isÄnmaamme rakentamisesta .
Toivotan JR 56 :n kiilalle jatkuvaa menestystÄ toiminnassaan
ja kotiuttamisensa 40-vuotisjuhlia viettÄville JR 56 :n veteraaneille antoisaa yhdessÄoloa
aseveljien ystÄvÄpiirissÄ .
J . Valtanen
Puolustusvoimain komentaja
Kenraali
11
Minulla on kunnia esittÄÄ JR
56 :n veteraanisisarille ja -veljille
Lounais-Suomen SotilaslÄÄnin
kaikkien joukko-osastojen, esikuntien ja laitosten lÄmmin tervehdys .
Kiltanne kokoontuessa viettÄmÄÄn kotiututtamisenne 40-vuotismuistoa kiitÄn teitÄ kaikkia
panoksestanne vapaaehtoisen
hyvÄksi .
maanpuolustustyön
Olen seurannut kiltanne vilkasta toimintaa ja todennut, miten
ala-osastot ovat toimineet vireÄsti ja miten te olette myös
jatkuvasti auttaneet vÄhÄosai-
sempia veteraaniveljiÄ ja sotainvalideja .
Joukko-osastoperinteen vaalimisessa te olette toimineet esimerkillisesti .
Toivotan JR 56 :n Kiilalle jatkuvaa menestystÄ sen jo perinteisissÄ toiminnoissa ja Teille, kotiuttamisenne
40-vuotistilaisuuksiin kokoontuneille veteraaneille, toivotan antoisaa asevelitilaisuutta Porin Prikaatin
suojissa . Teen kunniaa JR 56 :lle
ja kiitÄn teitÄ siitÄ, ettÄ Kiltanne
kautta siirrÄtte rykmentin hengen
maanpuolustustahtona
nuorisollemme .
OIAAA_ti
Lauri Koho
Lounais-Suomen SotilaslÄÄnin
komentaja
Kenraaliluutnantti
13
Rykmentin kotiuttamisen 40-vuotisjuhla palauttaa mieliin jatkosodan ankarat taistelut, raskaan rauhan ja runnellun isÄnmaan vaikeat vuodet . Silloinen
kotiuttaminen merkitsi rykmentille myös tehtÄvÄn pÄÄttymistÄ
isÄnmaan palveluksessa . Jokainen sen sotilas voi hyvÄllÄ omallatunnolla ja vakaumuksella todeta, ettÄ he tÄyttivÄt velvollisuutensa ja antoivat kaikkensa
isÄnmaan puolesta . SitÄ osoittivat rykmentin harvenneet rivit,
sen taistelut ja maineteot .
Kun esitÄn tervehdykseni JR
56 :n Kiilalle kotiuttamisjuhlan
johdosta, en voi muuta kuin tehdÄ kunniaa rykmentille ja esittÄÄ Kiilalle parhaat kiitokset siitÄ, ettÄ se on vaalinut maineikkaan rykmenttinsÄ perinteitÄ ja
erikoisesti siitÄ, ettÄ se on sÄilyttÄnyt yksimielisyytensÄ ja yhtenÄisyytensÄ nÄin pitkÄlle ja
siirtÄnyt
rykmentin
hengen,
maanpuolustustahdon nuorisolleen .
JR 56 hengessÄ rrakentakaamme vastaisuudessakin itsenÄistÄ Suomeamme .
Erkki Tuuli
Maanpuolustuskillat ry :n
puheenjohtaja
15
Olemme elÄneet aikana, joka on
ihmiskunnan myrskyisin ja monipuolisin .
Lapsuutemme ja
nuoruutemme osui itsenÄisen
Suomen ensimmÄisille vuosikymmenille, jolloin pirstoutunut
kansakuntamme
yhtenÄistyi .
Nuorina miehinÄ taistelimme
ÄskettÄin saavutetun vapauden
puolesta . Toisen maailmansodan tapahtumat ja suurvaltojen
voimapolitiikka vetivÄt meidÄt
armotta kurimukseensa . Ankaraa ja epÄtasaista taistelujen
ajanjaksoa seurasivat rauhan
vuosikymmenet . NeljÄnkymmenen vuoden aikana olemme kokeneet uusien keksintöjen aiheuttaman valtavan muutoksen
elÄmÄnmenoomme .
Samanaikaisesti olemme rakentaneet
uuden, taloudellisesti ja myös
henkisesti voimakkaan Suomen . Nyt olemme elÄmÄn ehtoon saavuttaneina luovuttaneet tai luovuttamassa vastuun
kansamme
tulevaisuudesta
seuraaville sukupolville .
Taistelujemme tarkoitus ja saavutukset ovat vuosikymmenien
saatossa kirkastuneet . Olemme
pienenÄ kansakuntana ainutlaatuisella tavalla osoittaneet tahtomme ja kykymmme maamme
puolustamiseen tulipa vihollinen miltÄ suunnalta tahansa .
Puolustustaistelumme vÄlittömÄnÄ seurauksena maatamme
ei miehitetty kuten tapahtui kaikille muille sotaan vedetyille
pienille kansakunnille . Turvasimme myös itsenÄisyytemme .
PitemmÄllÄ aikavÄlillÄ se on lujittanut sekÄ ulkoisesti ettÄ sisÄisesti asemaamme . Vaaran
aikojen yhteenkuuluvaisuuden
tunne on ollut sittenkin repiviÄ
voimia voimakkaampi .
Kun JR 56 aseveljet kokoontuvat kotiuttamisen 40-vuotistilaisuutensa, voimme tehdÄ sen
pystyssÄ pÄin ja varmoina siitÄ,
ettÄ sodan vuodet eivÄt olleet
"menetettyjÄ" vuosia . On luonnollista, ettÄ edellytÄmme yhteiskunnalta ja valtiovallalta tÄmÄn perusasian nykyistÄkin selvempÄÄ tunnustamista . Sen pitÄÄ tapahtua juhlapuheiden korulauseiden lisÄksi kÄytÄnnöllisinÄ toimina . Invaliidiemme ja
kaikkien rintamiesten ja naisten
vanhuudenpÄivÄt on turvattava .
NÄinhÄn tekevÄt kaikki sotaan
osallistuneet valtiot . YhtÄ tÄrkeÄtÄ on myös, ettÄ kansassamme sÄilyy itsenÄisyyden ja vapauden sÄilyttÄmiseksi vÄlttÄmÄtön
puolustustahto .
Kun
nÄin tapahtuu, voimme tyytyvÄisin mielin muistella JR 56 kunniakasta taistelujen tietÄ ja samalla tervehtiÄ nykyisiÄ puolustusvoimiamme - SÄkylÄn HuovirinteellÄ .
Antero Kallio
Killan puheenjohtaja
17
EvI . V . Rusanen, Uud . JP :n komentajan toimesta laadittiin 11 .10 .-69 varten yllÄolevasta
kartasta 165 x 149 cm laaja piirros . Kapteeni Matti Haussila piirsi edellÄolevasta karttamme .
Wiklund on - tuttu turkulainen - palvelutavaratalo kaupungin keskustassa .
Eerikinkatu 11,
20100 Turku 10
WUCLUND
MMMM
IATIKLUND
18
HyvÄt aseveljet!
NeljÄkymmentÄ vuotta on pitkÄ
aika ja me tiedÄmme, ettÄ niihin
voi sisÄltyÄ monenkaltaisia vaikeita ja elÄmÄnkokemuksia . Kuluneitten vuosikymmenien vieriessÄ olemme saaneet kokea
oman maamme valtavan kehityksen nykyiselle korkealle tasolleen . Maaksi, jossa asiat
ovat varsin hyvin, elÄmÄn olosuhteet suotuisat, elÄmisen taso korkea laatuinen ja tulevaisuuden toiveet ja odotukset lupaavia . Kaikki saavutettu, jota
me itsekukin olemme olleet mukana hankkimassa, on vaatinut
paljon työtÄ ja vaivannÄköÄ,
mutta tuloksia voimme tarkastella tyytyvÄisinÄ . Maailmassa
ei ole montakaan maata, joka
olisi yhtÄ hvyin pystynyt seuraamaan tapahtunutta kehitystÄ ja
kÄyttÄmÄÄn sen tuloksia omaksi hyvÄkseen kuin on meidÄn
kohdallamme . Uudet syntyneet
ja varttuneet sukupolvet ovat
saaneet kasvaa ja kehittyÄ
oloissa, joita itse omassa nuoruudessamme tuskin osasimme
kuvitellakaan .
TÄmÄ kehittymisen kausi alkoi
syksyllÄ 1944 erittÄin vaikeasti,
mutta iloksemme voimme todeta saavutustemme kasvaneen
vuosi vuodelta . SÄilytimme sotien kovissa koettelemuksissa
omakohtaisen
kehittymisen
keskeisimmÄn edellytyksen,
asemamme itsenÄjsenÄ kansakuntana ja tÄmÄ on se yksinkertainen perustotuus, joka selittÄÄ kaiken ja on tehnyt kaiken
tapahtuneen mahdolliseksi . TÄmÄ ainoa kestÄvÄ lÄhtökohta
puuttuu monelta tÄssÄ maailmassa ja se nÄkyy . Kansakunnan on kohdattava ja ratkaistava kunkin ajan vaatimukset juuri
19
sellaisina kun ne eteen tulevat .
Me voimme oikeutetusti todeta
menetellemme oikein .
ItsenÄistymisestÄmme tulee kuluneeksi 67 vuotta . Koettelemmuksiemme ajat sijoittuvat 22 .
ja 27 . itsenÄisyyden vuoden vÄliin . Ne kuuluvat siis jo kohta tÄmÄn ajan ensimmÄiseen kolmannekseen, perustamisen ja
turvaamisen vaiheeseen . Emme
ehkÄ tarvitse enÄÄn samoja menetelmiÄ - ja kaikki hartaasti
toivomme ettÄ nÄin todella olisi
- mutta me voimme todeta, ettÄ tiukan paikan tullen tÄmÄ
kansakunta on omannut kaikki
ne ominaisuudet, joilla itsenÄinen tulevaisuus lunastetaan .
Urpo Levo
Kenraaliluutnantti
//D
Kirjapaino Pika Oy
RieskalÄhteentie 61, 20300 Turku
Puh . 381 431 & 381 432
20
Rovasti Arvo Heikkala 15.4.1978
Uudenkaupungin kirkossa
Rakkaat sotaveteraaniveljet sotilaskotisisaret lotat .
Pslamiin 66 on kirjoitettu seuraavat pyhÄt sanat "Tulkaa ja
katsokaa Jumalan töitÄ, HÄn on
peljÄttÄvÄ teoissansa ihmislapsia kohtaan, HÄn hallitsee voimallansa iankaikkisesti, HÄnen
silmÄnsÄ vartioitsevat kansoja,
niskoittelijat Älkööt nostako
pÄÄtÄÄn, KiittÄkÄÄ te kansat
meidÄn Jumalaamme korkealle
kaiuttakaa HÄnen ylistystÄnsÄ,
HÄn antaa meidÄn sielullemme
elÄmÄn eikÄ salli meidÄn jatkamme horjua" .
Me olemme kokoontuneet tÄnÄÄn JR 56 :n veljesjuhlaan verestÄmÄÄn vanhoja muistoja ja
katselemaan historian valossa
Jumalan ihmeellisiÄ tekoja joita
HÄn on Suomen kansalle tehnyt .
ErÄs historiantutkija on suuresti
ihmetellen lausunut : Kun olen
Suomen kansan vaiheita seurannut menneisyyden hÄmÄrstÄ
nykyhetkeen olen yhÄ enemmÄn
vakuuttunut siitÄ ettÄ kansojen
Jumala on Suomen kansan valinnut toiseksi omaisuuskansakseen . Apostolien tekojen 17 .
luvun 26 vÄrsyssÄ sanotaan :
"Jumala on pannut koko ihmiskunnan asumaan kaiken maanpiirin pÄÄlle ja sÄÄtÄnyt heille
heidÄn mÄÄrÄtyt aikansa ja asutuksensa rajat ettÄ he etsisivÄt
Jumalaa" .
Kun me tÄtÄ pyhÄÄ sanaa sovel25
lamme Suomen kansaan niin
siinÄ on selitys miksi Suomen,
heimo aikojen hÄmÄrÄssÄ lÄhti
Volgan ja Uralin vÄliseltÄ alueelta pÄÄmÄÄrÄnÄÄn kaukainen
Suomenniemi . Kristuksen syntymÄn tienoissa he tÄnne saapuivat . Noin tuhat vuotta he
tÄÄllÄ elivÄt metsÄstys ja kalastus elinkeinoinaan, he saivat
tuona aikana kokea uusiutuvasti vierasheimoisten hyökkÄyksiÄ
mutta kun kristinusko tÄnne
tuotiin 1150-luvulla joutui Suomen heimo lÄhes 700 vuodeksi
Ruotsin vallan alaisuuteen ja
sen jÄlkeen 108 vuodeksi VenÄjÄn keisarikunnan komentoon .
IsenÄisyysajatukset alkoivat kytee johtavien miesten mielissÄ
jo 1240-luvulta lÄhtien ja jatkuivat vuosisadasta toiseen . NÄlkÄ
ja ruttotaudit koettelivat kovasti
kansan kestÄvyyttÄ ja uskoa parempaan tulevaisuuteen ja joko
lyhempiÄ tai
pitempiaikaisia
sotia olemassaolonsa puolesta
he joutuivat kÄymÄÄn keskimÄÄrin kerran joka miespolven eli
noin 60 vuoden aikana . NÄitten
lukemattomien
vaikeuksien
kouristuksessa he oppivat ymmÄrtÄmÄÄn "vaikka koettaa eipÄ hylkÄÄ Herra", tutkimattomat ovat Herran tiet .
MeidÄn silmÄmme ovat nÄhneet
VenÄjÄn keisarikunnasta irtautumisen, itsenÄistymisen ja vapautumisen ajan . Me olemme
jÄnnittyneinÄ seuranneet kahdentuhannen jÄÄkÄrin ja noin
70 .000 valkoisen armeijan sotilaan taistelua jolla Suomen itsenÄisyys ja vapaus lopullisesti sinetöitiin . HeidÄn pÄÄmÄÄrÄnÄÄn oli alunperin Suomen irroittaminen VenÄjÄstÄ ja keisarikunnan holhouksesta ja venÄ26
lÄisten joukkojen karkoittaminen Suomen maaperÄltÄ, se onnistui heille mutta tÄÄllÄ oli syntynyt toinen, 100 .000 miehen armeija jonka pÄÄmÄÄrÄ ja vakaumus oli toisenlainen . Silloin
kansakunnan ruumiiseen lyötiin
syviÄ ja kauan kirveleviÄ haavoja mutta lailliset olot palautettiin . Miksi nÄin tÄytyi kÄydÄ ettÄ
veli veljeÄnsÄ vastaan silloin
nousi .
ItsenÄisyyden ja vapauden ilmapiirissÄ kaikenpuolinen kehitys
ja edistys vaurastui silmin nÄhden . Eri kansalaispiirien erimielisyydet pÄÄmÄÄristÄ ja tavoitteista unohtuivat seuraavien
kahdenkymmenen vuoden aikana . Kahden miehen hallitsevat
hahmot, Marsalkka Mannerheimin ja lakit .tri VÄinö Tannerin
alkoivat lÄhestyÄ toisiaan . Meille kÄsittÄmÄttömÄllÄ tavalla
muutamassa vuodessa tÄmÄ
kansa kypsyi ennenaavistamattomalla yksimielisyydellÄ puolustamaan itsenÄisyyttÄÄn ja
vapauttaan ulkoapÄin tulevaa
vaaraa vastaan . Kun esivallan
kÄskystÄ talvisotaan lÄhdettiin
ja sitten 1941 jatkosotaan ei kukaan kysynyt minkÄlainen jÄsenkirja Sinulla on tai onko ollenkaan . Ei kysytty ammattia eikÄ sukupuoltakaan . YhteensÄ
ennen taistelujen pÄÄttymistÄ
kenttÄarmeijassa
oli
noin
450 .000 ja kotijoukoissa 150 .000
miestÄ, 145 .000 lottaa ja joukko
sotilaskotisisaria osallistui kukin omalla paikallaan kodin, uskonnon ja isÄnmaan puolustustyöhön . Ei kukaan osannut aavistaa sitÄ valtavaa ylivoimaa
joka silloin oli voitettava . Sotilaspapiston tehtÄvÄnÄ oli rohkaista taistelijoita "ÄlkÄÄ peljÄt-
1
kö heitÄ muistakaa suurta ja pejÄttÄvÄÄ Herraa ja sotikaa poikienne, veljienne, vaimojenne,
tyttÄrienne ja kotienne puolesta", nÄin pyhÄ Raamattu kehotti
aikoinaan Israelin
kansaa .
HyökkÄÄjÄ luuli parissa viikossa tekevÄnsÄ selvÄn vastustajista saatuaan vÄÄriÄ tietoja
suomalaisten puolustustahdosta . PÄÄmajassa kummankin sodan aikana sotatoimia johtanut
kenraali Airo on nyt 80-vuotiaana haastattelijoille korostanut ettÄ tapahtui suoranainen
ihme kun Suomen kansan eri
leirit yhtyivÄt yksimielisinÄ itsenÄisyyttÄ puolustamaan vaikka
varusteet ja aseistus olivat kovin puutteelliset . Ei sotaan lÄhdetty uhmassa eikÄ voitonkaan
toivossa . Suomenlahden etelÄpuolella olleitten itsenÄisten
valtioitten kohtalo velvoitti meitÄ . Ei Jumala antanut tÄmÄn
kansan vielÄ silloin tuhoutua
"HÄnen silmÄnsÄ vartioitsevat
kansoja", nÄin sanoo pyhÄ Raamattu . Paljon silloin rukoiltiin
kodeissa, kirkoissa ja rintamalla kyllÄ karskeinkin mies lÄhetti
hiljaisia rukouksia tykistökeskityksessÄ öisellÄ vartiopaikallaan ja hyökÄykseen valmistauduttaessa . Ei Jumala valitsemaitaan kansalta joka HÄneltÄ
apua pyysi sitÄ suinkaan kieltÄnyt" . Suomen Marsalkallakin oli
PÄÄmajassaan jokapÄivÄisessÄ
kÄytössÄ monista kohdin alleviivattu Raamattu . SiitÄ hÄnkin Jumalan lupauksia etsi vaikeitten
ratkaisujen keskellÄ ja kun tÄnÄÄn muistan erityisesti JR
56 :tta Kollaan maastossa kesÄllÄ -41, jolloin Kannaksen Armeijan Esikunnasta tulin teitÄ tervehtimÄÄn, niin hyvin hiljaisia te
olitte . Suuret tappiot te olitte
vastikÄÄn kokeneet . Puhumani
Jumalan Sana löysi tien sydÄmiinne . JR 56 oli yksi rengas siinÄ puolustusketjussa joka Suomelle
itsenÄisyyden
pelasti
mutta Jumalalle kuuluu kunnia
kaikesta, HÄn piti sielumme
elossa eikÄ sallinut meidÄn jalkaimme horjua .
MitÄ historiankirjoittajat nyt
ajattelevat
nÄistÄ
kolmesta
Suomen itsenÄisyyden ja vapauden puolesta kÄydystÄ sodasta, olivatko ne vÄlttÄmÄttömiÄ He savonat, nÄin tÄytyi tapahtua kun itsenÄisyys ja vapaus tahdottiin sÄilyttÄÄ . Ennen
sodan syttymistÄ kÄydyissÄ
neuvotteluissa oli kysymys pienistÄ alueluovutuksista Leningradin turvaksi mutta kenraali Airo vÄittÄÄ etteivÄt ne olisi riittÄneet, koko Suomi oli tÄhtÄimessÄ . KÄsittÄmÄttömÄnÄ sÄÄntönÄ ajallisuudessa on ettÄ toisten tÄytyy kuolla ettÄ toiset voisivat elÄÄ . Me toteamme tÄnÄ
pÄivÄnÄ ettÄ korkea hinta jouduttiin maksamaan vapaudesta
viime sotien johdosta sankarikalmistoissa lepÄÄ yhteensÄ
90 .056 sotilasta ja 152 lottaa,
sodissa haavoittui noin 200 .000
miestÄ sotaleskiÄ jÄi 24 .000, sotaorpoja 50 .000, ilmapommituksessa sai surmansa 800 ja haavoittui 1500, pysyvÄsti invalidejÄ on lÄhes 70 .000 ja kotinsa
Karjalaan joutui jÄttÄmÄÄn noin
400 .000 . Rintamasotilaita elÄÄ
vielÄ 340 .000 ja sotavammoja
saaneita 2 .200, ei itsenÄisyyttÄ
saatu ilmaiseksi ei totisesti ilmaiseksi saatu . Suomelle kuuluvia alueita ei meille lahjoitettu
mutta ne jouduttiin vÄkevÄmmÄlle luovuttamaan .
27
IsÄnmaan tulevaisuudesta huolta kantavat sotaveteraanit ja
kristillinen seurakunta ÄlkÄÄ te
masentuko vaikka ympÄrillÄnne
nÄette tuhon ja kuoleman merkkejÄ, ei ikiaikojen Jumala jÄtÄ
tÄtÄ rakastamaansa Suomen
kansaa tuhoutumaan niinkauan
kun tÄÄltÄ nousee avunhuutoia
HÄnelle . Nuorison keskuudessa
on monella tavalla ilmennyt Jumalan etsintÄÄ ja hengellistÄ
herÄÄmistÄ, tyhjyyttÄÄn kumiseviin kirkkoihin on alkanut kokoontua rukoilijoita, rippikoulut
ovat tulleet suosituiksi, seksin
ihannoimiseen on alettu vÄsyÄ,
erinimiset remutilaisuudet eivÄt
enÄÄ vedÄ koolle niinpaljon vÄkeÄ kuin ennen . Ja kuulkaa mitÄ
kanta-Loimaan ja Loimaan kaupungin sankarihaudoilla 31 .3 .
tÄnÄ vuonna kaksi alokasta puhui 950 :lle toverilleen jotka heidÄn kanssaan samana pÄivÄnÄ
antoivat sotilasvalan, toinen
heistÄ lausui : "Kansan yhteistunto ja sisÄinen voima ovat
isÄnmaan itsenÄisyyden edellytys, kun itsenÄisyys on turvattu
selviÄvÄt muut ongelmat mitÄ
erimielisyyttÄ ne aiheuttanevatkin . Me kaikki olemme samassa
veneessÄ, Jumala ei meitÄ hylkÄÄ kun me tÄytÄmme velvollisuutemme" . Ja toinen sanoi :
"Ei nykyinenkÄÄn sukupolvi halua sotaa mutta jokaisen meidÄn tÄrkein tehtÄvÄ on turvata
rauhan sÄilyminen ja itsenÄisyytemme
loukkaamattomuus" .
Kuulitteko, he puhuivat isÄnitsenÄisyytemme
maasta ja
loukkaamattomuudesta ja heitÄ
kuunteli 950 asetorveria sankarihaudan ÄÄrellÄ ja he rohkaisivat toisiansa "ei Jumala meitÄ
hylkÄÄ" .
28
Asepalveluksesta
kieltÄytyy
vuosittain noin 500 miestÄ, parhaillaan on tekeillÄ laki joka helpottaa entistÄ enemmÄn nÄiden
asemaa . NÄmÄ pyrkivÄt palvelemaan muita tarkoituksia vaan ei
isÄnmaan turvallisuutta ja nykyistÄ
yhteiskuntajÄrjestystÄ .
KiittÄkÄÄ Jumalaa nyt herÄÄmÄssÄ olevasta jalosta nuorisostamme ja ÄlkÄÄmme unohtako tÄssÄ muistojen juhlassa
kÄrsiviÄ invalideja .
Yli kolmekymmentÄ vuotta ilman valonpilkahdusta elÄnyt
sotasokea Matti Melander kertoi kun hÄneltÄ kysyttiin hiljattain mitÄ hÄn ajattelee nÄkökykynsÄ menettÄmisestÄ isÄnmaan puolustustehtÄvissÄ ollessaan : "KyllÄ mulle isÄnmaan
itsenÄisyys, kun se kerran on
sÄilynyt, on mun itteni erellÄ,
sen asian rinnalla ei tÄÄ mun itteni olkoonkin pimeÄssÄ niin kovin tÄrkiÄ ole" ja seinÄjokelainen sotainvalidi Eino Ketola jota sairaaloissa on vammansa
takia 128 kertaa leikattu on sÄilyttÄnyt vielÄ valoisan optimisminsa . "Joskus vaikean yön jÄlkeen tuntuu tuskalliselta nousta uuteen aamuun, en ajattele
tulevaisuuttani kovin pitkÄllÄ
tÄhtÄimellÄ, uskon ettÄ Taivaan
IsÄ pitÄÄ minusta huolen, olen
vÄhÄÄn tyytyvÄinen" .
KiittÄkÄÄ Jumalaa, ettÄ HÄn on
invalideille voimaa ja kestÄvyyttÄ kuormansa kantamiseen antanut ja seuraavathan siunaavat
ajatukset tÄnÄÄn ja aina muulloinkin sankarihaudoissa nukkuvia .
Kun erÄÄn kunnanvaltuuston
puheenjohtajalta
tiedustelin
miksei kunnan havuseppeleitÄ
enÄÄ ole useana vuonna tuotu
sankarihaudalle, hÄn vastasi :
"Sankarihaudalla kÄynti on tullut jo niin tavanomaiseksi, ei se
ole enÄÄ muodissa" . Ja kun
pÄÄministeriltÄ kysyttiin edusmiksi
valtiovallan
kunnassa
puolesta
itsenÄisyyden
60-vuotisjuhlapÄivÄnÄ ei valkoisten vapaussoturien haudalle ei HelsingissÄ viety seppelettÄ, muita kyllÄ muistettiin, hÄn
vastasi eduskunnan edessÄ "Se
unohtui" . Me kaikki siirrymme
jo pian ajan rajan toiselle puo-
lelle ei mikÄÄn toinen sukupolvi
ole aikanansa saanut nÄhdÄ
niin suuria, maatamme ja kansaamme koskevia tapahtumia
kuin me . Kertaan vielÄ psalmin
66 sanoja : "KiittÄkÄÄmme meidÄn Jumalaamme joka on ihmeellinen teoissansa ihmislapsia kohtaan, HÄn on pitÄnyt
meidÄn sielumme elossa eikÄ
ole meidÄn jalkaimme sallinut
horjua, antakaa Jumalalle kunnia ."
Aamen
ä PUKKILA
TIC ä VETONIT
ä REPO ä P
BUS ä VARIAX . RATI
ä SAKA ä GALVATEK ä PARAFON
ä ELEMATIC ä MULTILIFT . ISOLEVY
ä PARLOK . NUMMI ä VARTTI ä LUJA
ä GALVATEK . VARMA . MULTILIFT
ä ISOLEVY äSAFEMATIC äP UKKILA
Suomalaista huipputason osaamista.
rpartek
29
Vastapuolen kapteeni,
jonka pakasta muistona jokeri vielÄ tallella
ja muuan Ivan .
Matti Haussila vetÄÄ komppaniaa kohti
NuosjÄrveÄ syyskuussa 1941 .
32
Eversti Matti Aarnio ottaa vastaan 80 v . pÄivÄnÄÄn pitÄjÄnviirejÄ Santahaminassa v .
1981 .
Eversti Matti Aarnio 75 v . pÄivÄnÄÄn 1976 rva Aino Aarnio Pekka Aaltonen, Saara Lipponen, Matti Aarnio ja rva Eeva Kallio .
33
UpinniemessÄ mm . ev. Jarkka, Mauno Koivisto, Motti äM atti ja kommodori EinoSiivonen .
Eurajoella 13 .10 .1979 A . Kallio, Urpo Levo, Matti Aarnio, Erkki Tuuli ja Jarmo Merinen .
34
Erkki Tuuli, kenr,ltn . Levo, Antero Kallio, Erkki Ettala ja Jarmo Merinen
. Motti-Matti
haastattelee nykyajan everstejÄ 13 .10 .1979.
35
13 .10 .1979 Eurajoki, Kallio, Motti ja Levo .
13 .10 .1979 Eurajoki, vuosikokous LeppÄnen, Nybacka ja Haussila .
36
AI
to
Alttaripalvelus 4 .6 .1977 Laitilan kirkossa - rovasti Joose Hytönen ja edesmennyt rehtori Matti Karstikko .
13.10.1979 Eurajoki, Kallio, Motti, Levo ja Tuuli .
KARI
Kari, oopyright ƒ 1980 by anangement with Helsingin Sanomat
Kas tÄssÄ, juhiapuheeni .
39
SANKARIHAUTAPUHE EURAJOELLA
13 .10 .1979. AAPO RAJAHALM E .
Juuri eilen tuli kuluneeksi 40
vuotta siitÄ vakavasta hetkestÄ,
jolloin Neuvostoliiton johtajat
lokakuun 12 pÄivÄnÄ 1939 klo 17
ottivat vastaan ensimmÄisen
kerran suomalaiset neuvottelijat Moskovassa .
Turhaan eivÄt tuhannet suomalaiset kokoontuneet Helsingin,
Viipurin ja Terijoen asemille
saattamaan J .K . Paasikiven johtamaa valtuuskuntaa ja laulamaan "Kuullos pyhÄ vala" sekÄ
"Jumala ompi linnamme" .
Suomen kansa vaistosi silloin
mistÄ oli kysymys . Ja se halusi
osoittaa valtuusmiehilleen, mihin tÄÄllÄ niin tarvittaessa oltiin
valmiita .
NÄin alkoi 40 vuotta sitten se vii-
den vuoden viiltÄvÄ aika, jonka
kuluessa tÄmÄn maan ja kansan
kypsyys, kyky ja tahto hoitaa itsenÄisesti ja vapaasti omia asioitaan punnittiin raskaimmalla
mahdollisella tavalla .
Kuinka on lainkaan mahdollista, ettÄ me selvisimme siitÄ?
On aivan varma, ettÄ omat voimamme eivÄt siihen riittÄneet .
Se oli ja tulee vadt'edeskin olemaan "suuremmas kÄres" .
40 vuotta sitten tÄÄllÄ Pohjolassa syntyi uljas legenda 105 :stÄ
pÄivÄstÄ, talvisodan ihme, yksimielisyyden
vallankumous .
Maaliskuun 13 pÄivÄnÄ 1940
saatiin rauha, mutta kun sen ehdot kuultiin, vedettiin siniristiliput puolitankoon ja Karjalan
43
mukana koko Suomi itki .
Rauhasta tuli vain vÄlirauha, joka alusta alkaen oli tÄynnÄ ulkoista uhkaa, epÄtietoisuutta,
levottomuutta ja pelkoa . Ja sitten, heleimmÄn suven kirkkaina
pÄivinÄ, juhannuksen alla 1941
Suomen mies pukeutui jÄlleen
harmaaseen ja astui riviin .
Satakunnan
ja
VarsinaisSuomen yhtymÄkohdassa, silloisella Vakka-Suomen suojeluskuntapiirin alueella perustettiin JalkavÄkikrykmentti 56 .
Perustamispaikkoina
olivat
Rauma, Rauman Mlk, Eurajoki,
Lappi, Panelia, Laitila, PyhÄranta, Kalanti, Vehmaa ja Uusikaupunki .
Talvisodan monumentaalisessa
pÄivÄkÄskyssÄÄn marsalkka
Mannerheim oli sanonut olevansa ylpeÄ mm . "Satakunnan viljavien vainioitten ja VarsinaisSuomen lauheitten lehtojen pojista" . NÄiden seutujen pojat
saivat nyt kesÄsodan kasteensa
Kollaan kovia kokeneilla kankailla ja soilla . TÄstÄ 12 pÄivÄÄ
kestÄneestÄ taisteluvaiheesta
tuli rykmentille koko jatkosodan
raskain aika . Vajaassa kahdessa viikossa oli kokonaismenetys yhteensÄ 930 upseeria,
aliupseeria ja miestÄ, eli lÄhes
kolmannes koko rykmentin vahvuudesta .
TÄmÄn jÄlkeen JR 56 : tie kulki
Petroskoin,
KarhumÄen
ja
HiisjÄrvi-VansjÄrven
kautta
MaaselÄn kannaksen Kriville,
josta kÄÄnnyttiin, jÄlleen juhannuksen alla, vuonna 1944 kohti
koti-Suomea . Viimeiset taistelut
kÄytiin Loimolan suunnalla ja
jÄlleen Kollaa kesti .
Syyskuun 4 pÄivÄnÄ 1944 aseet
vaikenivat ja marraskuussa, 35
44
vuotta sitten saavuttiin takaisin
kotiseudulle . TÄssÄ samassa
Eurajoen kirkossa pidettiin RE :n
ja IP :n pÄÄosan pÄÄttÄjÄisjumalanpalvelus, jossa pataljoonan
sotilaspastori Erkki Ervamaa piti voimakkaan saarnan . Niin palasivat muiden mukana myös
Eurajoen miehet kotikonnuilleen . Osa heistÄ oli kuitenkin
palannut jo aikaisemmin . HeidÄn nimensÄ ovat nÄissÄ laatoissa, joiden ÄÄreen me nyt ensimmÄisen kerran koko rykmentin nimissÄ olemme kokoontuneet osoittamaan kunnioitustamme, kiitostamme ja kaipaustamme .
NÄitten kumpujen alle on kÄtketty 130 sankarivainajaa . HeistÄ on talvisodan uhreja 13 ja jatkosodan aseveljiÄ 117, joista
valtaosa JR 56 :n miehiÄ .
Silloin kun lÄhdettiin, meille uskottiin yhteinen tehtÄvÄ, jota
vaativampaa ei ole . Sankarivainajamme suorittivat sen tavalla,
jonka rinnalla me tunnemme
omat tekomme aina köykÄiseksi .
Me marssimme tÄnÄÄn tÄlle pyhÄlle paikalle siniristilippujen
juhlistamaa tietÄ ja Eurajoen
nuorten meille soittamien sÄvelten tahdissa . Askeleemme on jo
lyhyempi ja hitaampi kuin 35
vuotta sitten ja rivimme harvenee kiihtyvÄllÄ vauhdilla . Sigfrid
Sirenius sanoo mietekirjassaan :
"Jos Jumala on antanut meille
nuoruudessamme suuria ajatuksia,
jalojen tapahtumien
odotuksia ja uhrimieltÄ niiden
toteuttamiseksi, ÄlkÄÄmme antako niiden vanhemmalla iÄllÄ
himmetÄ, vaikka vuodet satavat
pÄÄhÄmme lunta ja veremme
kierto hidastuu" .
TÄllÄ paikalla meille annetaan
velvotusta, voimaa ja uskoa .
Me tunnemme ja tiedÄmme, ettÄ
ellemme kykene sÄilyttÄmÄÄn
tÄllÄ pohjoisen ankaralla kamaralla olevaa isÄnmaatamme
omana, vapaana ja itsenÄisenÄ,
silloin me koko perustan kaikkeen muuhunkin hyvÄÄn ja arvokkaaseen menetÄmme . TÄmÄ
on se perustotuus, jonka puolesta uhrit on annettu .
Totuus, jonka me veteraanit niin
hartaasti toivomme juurtuvan
myös nuorisomme, tulevien polvien sydÄmiin, ajatuksiin ja tahtoon . EtteivÄt he kysyisi mitÄ tÄmÄ maa voi tehdÄ minun hyvÄkseni, vaan kysyisivÄt mitÄ minÄ
voin tehdÄ tÄmÄn maan hyvÄksi,
maan josta Aleksis Kivi kirjoitti
jo sata vuotta sitten : "Mi autuus
helmaas nukkua, sÄ uniemme
maa . SÄ kehtomme, sÄ hautamme, sÄ aina uusi toivomme . Oi
Suomenniemi kaunoinen, sÄ
iankaikkinen" .
Eurajoen sankarihaudalla 13 .10.1979 . vasemmalta Sakari Salmesvirta, Antero Kallio,
Sylvi Lehtonen, Eino Hurunen ja Matti Aarnio .
45
KILTAVELI A.R . SAINION PUHE
KALANNIN SANKARIHAUDALLA
JR 56 VUOSIP„IV„N„ 1983
Kutsuivat TeitÄ isÄnmaa
kuoleman uhka .
Suitsevat rauniot rakkaitten
kotien tuhka,
veljeimme veri huutavat
taivasta vasten,
riistetyt ruumiit
kyynelet Äitien, lasten .
JR 56 on hiljentynyt tÄnÄÄn vuosipÄivÄnÄÄn kunnian tekoon
nÄille vaienneille voittajille, jotka ovat kaikkensa antaneet, jotta isÄnmaa olisi vapaa ja lippu
liehuisi .
Sotaan kuuluu uhrin laki . Se on
katkera vÄlttÄmÄttömyys kan46
salle kokonaisuudessaan ja erikoisen kipeÄsti kirvelevÄ niille,
joita se lÄhemmin koskee . Kansamme antoi raskaimman uhrinsa niiden riveistÄ, jotka huomispÄivÄnÄ olisivat kantaneet
vastuun . MissÄ unelmat veivÄt
uloimmaksi, missÄ elÄmÄ soitti
tÄysintÄ suvea, sieltÄ luoti kulki
kuin parhainta etsien .
EhkÄ tÄmÄkin sankarihauta on
kerran nÄhnyt vanhan lesken,
joka on saattanut ainoan poikansa, ainoan toivonsa tÄnne,
tai nuoren vaimon, jolta olivat jo
kyynelvirrat ehtyneet raju tuska
puistattaa hÄnen hentoa ole-
mustaan kun hÄn polvistuu miehensÄ kummun ÄÄrellÄ, voi miksi tÄmÄ sattui juuri minulle, vain
muutamia ihania kevÄtpÄiviÄ
sai heidÄn onnensa olla muidenkin nÄhtÄvissÄ, kunnes sodan armottomuus murskasi kaiken, tai nuorukaisen joka kuiskaa kumpunsa alta minulta ei
jÄÄnyt isÄÄ ei ÄitiÄ ei edes rakastettua, kaikki oli vielÄ unelmaa, mutta suurinta tuksaa ei
jÄÄnyt jÄlkeeni, ehkÄ joskus tulee joku joka istuttaa kukkasen
kummulleni .
Me varmasti kaikki rakastamme
ja arvostamme rauhaa, erityisesti ne jotka ovat armottoman
sodan henkilökohtaisesti kokeneet ja toivomme yli kaiken ettei
rauha jÄrkkyisi .
Mutta me emme saa emmekÄ
voi unohtaa, ettÄ Suomen viime
sodista pelasti mitÄ suurimmin
uhrein sen yksimielinen kansa .
Suomi oli Englannin ohella viime maailmansodassa ainoa Euroopan sotaakÄyvÄ maa, jonka
suurten ydinalueitten yli ei sota
kulkenut . Suomi oli myös ainoa
ensimmÄisessÄ
maailmansodassa itsenÄisyytensÄ saavuttanut maa, jonka itsenÄisyys
sÄilyi toisen maailmansodan
myrskyjen jÄlkeen .
Ilman taistelua meitÄ olisi odottanut Baltian kohtalo ja rajan
siirtyminen Tornionjokeen ja
Pohjanlahteen . TÄmÄ on ainoa
totuus .
Sankariveljet JR 56 :n elossa olevat aseveljet ja me kaikki tÄÄllÄ
paikallaolijat olemme teille suuressa kiitollisuudenvelassa siitÄ, ettÄ olitte kÄrkijoukko silloin,
kun turvattiin Suomen mahdollisuus rauhaan vapaudessa .
TeissÄ on jatkunut "Termopylain taru" . TeissÄ on ikuinen
isÄnmaa .
Henkenne annoitte
edestÄ Suomen,
Jumala varjele
kansamme huomen .
47
VIHTORI RINTANEN
IN MEMORIAM
Saatoimme Sinut Vihtori Rintanen tÄnÄÄn haudan lepoon rakastamasi isÄnmaan poveen .
Siirryit hiljaisten aseveljien rykmenttiin ja seuraat meidÄn, tÄnne vielÄ jÄÄneiden toimintoja
tuolta taivaan sinestÄ, niin uskomme .
Kaksi vuotta sitten me lÄhiystÄvÄsi ja aseveljesi seisoimme kotipihallasi siniristilipun kohotessa 70-vuotispÄivÄsi kunniaksi omaan, uuteen salkoosi .
Sateisessa kevÄtsÄÄssÄ kaikui
silloin laulumme : "Siniristilippumme, sulle valan vannomme
kallihin, sinun puolestas elÄÄ ja
kuolla . . ." TÄnÄÄn se sama lippu
hulmuaa puolitangossa .
Kuolema oli meille sotilaille silloin 40 vuotta sitten jokapÄivÄinen vieras . SiitÄ kertovat nuo
vaikeat ristit tÄÄllÄ Lapinkin
kirkkomaan katveessa .
TÄnÄÄn kun kannoin Sinua Viku
haudan lepoon, oli koko ajan
mielessÄni, kuten niin usein ennenkin, pÄinvastainen muisto
40 vuoden takaa . SinÄ kannoit
silloin minut - takaisin elÄmÄÄn .
Oli heinÄkuun 10 pÄivÄ 1944
KÄsnÄselÄn tiellÄ Loimolassa .
AamuhÄmÄrissÄ olimme me
Motti-Matin (JR 56) miehet lÄhteneet liikkeelle ja koukkasimme vihollisen kuormaston kimppuun . Kovissa taisteluissa niin
moni jÄi sinne Karjalan korpeen .
Vihollisen kuormasto, 7 panssarivaunua ja paljon muuta tuhottiin . Sitten tuli kÄsky : tehtÄvÄ
suoritettu, takaisin .
Minua se ei saavuttanut enÄÄ .
Telaketjujen kilinÄÄ, kranaattien rÄiskettÄ, konetuliaseiden
papatusta eivÄt korvani enÄÄ
kuulleet . Makasin maassa, lÄmmin veri pulppusi useista reijistÄ, tajunta oli sammumassa .
Silloin tulit SinÄ, Viku . Olit todennut : "Se pihisee vielÄ . Kaveria ei jÄtetÄ" .
Karhun voimiliasi koppasit minut syliisi ja kannoit yksin pitkÄn matkan kunnes tavoitit toiset . Ilman Sinua olisi yhden sotilaan elÄmÄ pÄÄttynyt 21-vuotiaana .
Kiitos sinulle SinÄ roteva, rauhallinen, erinomainen soturi, sanat eivÄt riitÄ . . .
Kaikkivaltias siunatkoon työsi
ja suokoon Sinulle ikuisen rauhan . Me muistamme Sinut niin
kauan kuin meille elonpÄiviÄ
vielÄ annetaan .
A
27 .5 .1984
Heikki Lampinen
49
.
YIIKers . Vihtori Rintasen 70 Äv pöivön kunniaksi pystyttivöt ystövöt ja aseveljet
hönelle lippusalon ja vetivöt siihen merkkipöivön aamuna 18 .5 .1982 ensimmöisen kerran lipun .
Kuvassa ev .luutn .evp Reino Vösti onnittelemassa entistö Terijoen JP 1 :n jöököriö ja tömön vaimoa .
KYLLä BIOLANILLA
P fntoS kY
Valmistaa :
Lankanauloja ja betoniverkkoa
~~
Eikö maksa paljoa : 25 I :n
sökki Biolan-kanankakkaa
riittöö 100 m 2 :IIe koko
kesöksi .
-
EURA puh . 938/50 107
Luonnollisesti :Biolan
OY KARINIEMI AB
Puh . 938/50 444
Kariniemi broilerin tekijö
50
KILTAVELI JA ULKOPUOLINEN
YSTäVäMME
MUISTITKO TILATA SUOMEN
SOTILAAN VUODEKSI 1985
Siitö tulee Kiilalle "kymppi" ja
itse saat maanpuolustushenkistö luettavaa .
1 R 5 Bli
K;ukainea ,
a
4.K
1 .K
2. K
Eura
ƒ3
0
E/) R 56
Krh . K
L appti
Ty*t .K
Koi .
Ksh .j ./I P
Krh ÄjÄ/tP;
1,
3 .K
lKo6is oki . -
~~
`~
Ä'
,
Rauma
.1
f
i
Py~4maa
Hinn2rJ oki Hon~ifafifi
0
`,
Py böranfa "
0
0
o
'
8 .K
Laififa
E/11 P
S. K
`
Kalanti
'
uusikaupunki 0
1
Loiaiahfi
Ä
~. K
'1
E/II[ P
12 . K
a `%
10 . K
-` Ä
1
0
0
,`/
ÄÄ
. Ku5favi
mynärnökl
VQhmaa
0
K9 v h.j. /II P
11 .K
Karjala
0
1 .1
Miefoinen
0
r
laivassa(o
0
65
i
Upseerikokelas Matti Haussila, 1 .JK/JP 4 :n 1 Joukkueen
johtaja . Miesh„n on t„ytt„ rautaa, nykykielt„ lainataksemme . Kaupunkimilj…… on lomailevan Haussilan taustana . - Silm„ilk„„mme kuvaa! Upseerikokelas kantaa
vy…ll„„n puukkopistint„, joka viel„ vuonna 1936 kuului
kokelaiden varustukseen. Kokelaat itse kutsuivat asetta
yleisesti "tikariksi" . N„ill„ herroilla oli takanaan Reserviupseerikoulussa, vanhassa hyv„ss„ Haminassa, k„yty
puolen vuoden Ä . pseerikurssi . - Ei, mutta katsokaapa
Haussilan ' jatsareita", jotka olivat tuolloin erityisesti siviilinuorison suosiossa . Kokelaat kyll„ saivat pit„„ omia
saappaita lomalla . varsia ei vain olisi saanut ty…nt„„
muodinmukaiseen "ruttuun" .
KILTAVELJEN MUISTOJA ALOKASAJALTA J††K†RIPATALJOONASTA v :lta 1935
Kaupunkilaispoika anoi ajan tavan mukaan vapaaehtoisena j„„k„ripataljoonaan ja hyv„ksyttiin .
Taustana oli h„nell„ tehollista koulutusta suojeluskunnassa n . 240 p„iv„n verran, sen ajan varusmiehen saaman ampumakoulutuksen ylitt„v„ saavutus, ryhm„njakokoulutus ja korpraalin korkea
arvo .
N„in h„n sitten saapui palveluspaikkaansa varautuneena etuk„teen siihen mit„ tuleman piti ja uskoen hyv„ll„ palveluksella p„„sev„ns„ kunniallisesti sotilasuran alkuun . (Niinkuin sitten k„vikin) .
Sitten seurasivat tavanomaiset kuviot, tukka pois, p„„lle m/22 asepuku, isot "polsut" jalkaan .
Ryhmanjohtajat olivat toimistossa k„yneet tietysti ottamassa selv„„ uusien "mokkereitten" taustasta koska tupaan ilmestyi pieni korpraali kysyen : "Outtako oullunna herra siviliss„" . T„h„n vastaus : "Olin korpraali, Herra korpraali" . Ja nopeasti vastaus : "Ti„ll„ ette ou ennee korpraal, ottakee
jakkara etteen, k„ykee kyykkyyn ja antakee hyppi„" .
Alokas teki ty…t„ k„sketty„ mutta taisi v„h„n hymyill„ kun taas tuli : "Mittee ty… hymmyilett„" . Ja
vastaus : "Olen tullut t„nne vapaaehtoisena ja aikomuksenani on ohjes„„nn…n mukaan suorittaa
palvelukseni, Herra korpraali" . Korpraali : "Heitt„kee se jakkara pois, mutta kyll„ teilt„ viel„ hymy
hyytyy" . Siihen se sitten j„i, mutta alokas sai opin miten suhtautua vaikeisiin esimiehiin .
Siihen aikaan oli tapana my…nt„„ alokkaalle ns . kuntoisuuslomaa suoritetun suojeluskuntapalveluksen mukaan, jalkav„ess„ jopa 30 vrk . mutta erikoisaselajeissa 15 vrk . Alokkaamme ilmoittautui
tietysti t„h„n kokeeseen .
"Sulkeisissa" kaikki sujui hyvin ja sitten seurasi kuulustelu tiedoista, sen suoritti j„„k„rikapteeni .
N„in se sitten k„vi, kapteeni aloitti raskaimman j„lkeen : "Selitt„k„„ pyyhk„isev„ luodinrata" . Aiokas selitti . Kapteeni : "Mist„ te sen niin varmasti tiesitte ." Alokas : "Seh„n on Kapteenin edess„ olevassa kirjassa, voisin kyll„ piirt„„ sen taululle" . Kapteeni : "Mik„ kirja t„m„ sitten on?"
Alokas : "Seh„n on Suojeluskuntalaisen Opas ja herra kapteeni voisi kysy„ siit„ vaikeampiakin asioita, onhan siin„ toki jalkav„en aseet ja paljon muuta." Kapteeni : "Ei t„ss„ nyt sitten enemp„„ kysell„, kutsukaa seuraava sis„„n ja per„st„ kuuluu komppaniaan ."
Ja niin sitten alokas sai sen 15 vrk . kuntoisuusloman josta tietysti oli tavallaan iloa p„„si n„ytt„m„„n kavereille ja my…s tytt…yst„ville itsen„„n, mutta my…hemmin takaiskuna sen kahden viikon
puuttuminen fyysillisen kunnon j„lkeenj„„neisyys alokasr„„kiss„ .
Kerrottakoon kuitenkin ett„ kapteeni oli samana iltana esitt„nyt j„„k„rikapteenitovereilleen kompakysymyksen„ : Mik„ on pyyhk„isev„ luodinrata?
Eik„ valitettavasti kukaan sit„ osannut selitt„„ .
Kirjoittaja on tahallaan j„tt„nyt kysymyksen kiltaveljien vastattavaksi, oikein vastanneitten palkinnot riippuvat ent . j„„k„rin varallisuustilanteesta.
M .H .
66
1
1
t
MATTI HAUSSILA
JR 56 :n KILTA
RY:n TOIMINTAA
a
s
Kotiuttamisemme 30-vuotismuistojulkaisussa on kunniapuheenjohtajamme Matti Aarnio
kertonut kokoontumistemme
sodanj„lkeisist„ vaiheista vuoteen 1972 asti .
35-vuotisjulkaisussa olen selostanut Killan toimintaa vv . 19721979 . Nyt pyrin samaan laajentaen kertomusta ja kertaamalla
vuosikokousjulkaisujen
t„rkeimpi„ kohtia .
Lis„ksi toisaalla Maanpuolustuskillat ry :n 20-vuotista toimintaa koskeva selostus .
T„ss„ yhteydess„ palaamme
viel„ Killan perustamiseen ja rekister…intiin .
Jo monissa yhteisiss„ kokouksissamme oli esitetty kilta-yh-
distyksen virallista perustamista, Upinniemen kokouksessa
12 .10 .1969 teki Vihtori Siivo
(Rauma) esityksen, joka johti
toimenpiteisiin . Monien neuvottelujen ja kokousten tuloksena
saatiin kokoon s„„nn…t joiden
mukana toiminta tulisi tapahtumaan .
Laitilassa 18 .7 .1971 sitten laadittiin perustamiskirja rekister…ity„ yhdistyst„ varten, nimeksi tuli JR 56 :n Kilta ry .
allekirjoittajat
Sopimuskirjan
olivat : Matti A . Aarnio, Martti Silanter„, Kustaa Ala-Kaila, Veikko Vesa, Lauri Junnila, Erkki
Luntamo, Erkki Keskitalo ja Vihtori Siivo . Kilta rekister…itiin v„litt…m„sti .
Otteita s„„nn…ist„ : "Killan tarkoituksena on, valtiovallan hyv„ksym„t voimassa olevat kansainv„liset sopimukset huomioonottaen, JR 56 :ssa ja muissa
3 ‡ :ss„ tarkoitetuissa joukoissa
paivelleiden maanpuolustushengen vaaliminen, j„sentens„
keskin„isen„
ep„poliittisena
yhdyssiteen„ toimiminen, killan
piiriin kuuluvien perinteiden ja
yhteisten muistojen vaaliminen
sek„ vaikeuksiin joutuneiden,
ensi sijassa omien j„senten ja
sotaveteraanien tai heid„n perheittens„ avustamiiien ja tukeminen" .
"3 ‡ Killan varsinaiseksi j„seneksi voi p„„st„ tai voidaan kutsua jokainen vuosien 1941-44
sodan JR 56 :ssa ja sille alistetuissa joukoissa palvellut samoin h„nen perheenj„senens„
ja j„lkel„isens„ sek„ em . joukkojen piiriss„ toimineet lotat ja
soti laskotisisaret ."
67
YLEIST†
Kilta ry :n rekister…imisen j„lkeen on toiminta muotoutunut
nykyisiin uomiinsa huipentuen
vuosikokoustapahtumiin
eri
paikkakunnilla useinkin Puolustusvoimien
joukko-osastojen
suojissa .
Kiltamme puheenjohtajaksi
vaihtui v . 1976 Antero Kallio
Matti Aarnion j„„dess„ kunniapuheenjohtajaksi .
Kuitenkin
Motti-Mattimme joka ik„„ntyneen„ halusi jakaa nuoremmille
monet teht„v„ns„ joita Kiltamme hengess„ oli tarmolla ja
l„mm…ll„ hoitanut ja johtanut,
osallistuu edelleenkin neuvoillaan toimintaamme . Samoin
monivuotinen kiltasihteeri, Oiva
Juvala luopui sairauden vuoksi
teht„v„st„„n . H„nen tilalleen
johtokunta kutsui Matti Haussilan .
Johtokunta on pysynyt kiltaveljien luottamusta nauttivien veljien
t„ytt„m„n„,
muutokset
ovat aiheutuneet kuolemantapauksista ja sairauden vuoksi .
Johtokunnan j„senet ja alueosastojen toimihenkil…t ovat
voimiaan s„„st„m„tt„ toimineet Kiltamme hyv„ksi .
Poismenneitten muistoa on
kunnioitettu adressein, seppelein ja mahdollisuuksien mukaan olemalla edustettuina hautaustilaisuuksissa, viime aikoina on pyritty viem„„n Killan lippu paikalle .
Tilaisuuksiimme on osallistunut
runsaasti
Puolustusvoimien
ylint„ p„„llyst…„, monet heist„
paikallisen tilaisuuden is„nt„n„, er„„t jopa aikoinaan aloittaneet upseeriuransa JR 56 :n riveiss„ .
Kokonaisuudessaan
kantahenkil…kunta on tilaisuu68
den tullen huomattavasti auttanut meit„ j„rjestely- ym . asioissa .
VARAINHANKINTA
KIIKARIKIV††RIT Puolustusvoimien ampumatoiminnan kehitt„minen
Matti Aarnion aloitteesta kiinnitettiin huomio meille aikoinaan
eritt„in t„rke„„n tarkk'ampujakoulutukseen . N„in syntyi ajatus lahjoittaa Kiltaamme my…nteisesti suhtautuneille joukkoosastoille kiikarikiv„„rit .
Vuosikokouksessamme 12 .-13 .
10 .1974 S„kyl„ss„ lahjoitettiin
Porin Prikaatille 3 kpl tarkoitukseen sopivia kiikarikiv„„reit„
tukkiin kiinnitettyine plaketteineen .
Edelleen asiaa kehitelt„ess„
sai Matti Aarnio mukaamme
muitakin maanpuolustushenkisi„ yhtes…j„ . Niinp„ vuosikokouksemme 18 .9 .1976 yhteydess„ H„m .JP :n suojissa H„meenlinnassa saatiin aikaan seuraava lahjoitus Panssariprikaatin
joukoille, kokonaista 6 kiikarikiv„„ri„ joiden lahjoittajat olivat :
RUK :n kurssi 2, 1 kpl . H„m .PJ :n
Kilta + Talvisodan JP 4 (HIIPIJ†T) 1 kpl . Prikaati Kuussaaren
aseveljet (Heimosoturit) 1 kpl . ja
JR 56 :n kilta ry . My…hemmin
Puolustusvoimat ovatkin kiinnostuneet hankkimaan kiv„reit„
t„h„n tarkoitukseen .
INVALIDIHUOLTO ja muut
avustukset
Edell„mainittu maanpuolustusyst„v„llinen toimintamme ei
kuitenkaan ole Kiltamme ainoa
eik„ edes p„„tarkoitus . S„„nt…jemme mukaan on pyritty taloudellisesti tukemaan vaikeuksis-
sa olevia velji„mme . T„t„ varten
on s„„nt…m„„r„inen "Avustusrahasto" . Lis„ksi on neuvoin ja
hakemuksin autettu sota-invalidivelji„mme, usein hyvinkin tuloksin . Alueosastot ovat suorittaneet jouluvierailuja lahjoin ja
tervehdyksin . Kaunialan sotavammasairaalassa on Helsingin
alueosasto vieraillut s„„nn…llisesti .
J†SENM††R† ja sen kehitys
Kiltamme j„seneksi liittyv„t siihen oikeutetut vapaaehtoisesti .
Rykmenttimme on vuosien kuluessa hajaantunut ymp„ri maata ja monet yhteydet aseveljiin
ovat katkenneet . Kokousilmoitusten avulla kuitenkin aina l…ytyy yhteytt„ haluavia velji„, siksip„ vuosikokouksista on pyritty ilmoittamaan kautta maan .
T„t„ tiet„ on j„senm„„r„ koko
ajan kasvanut .
My…s alueosastot ovat paikkakunnillaan suorittaneet huomattavaa j„senhankintaa . Monet
vuodet k„ynniss„ ollut nais- ja
nuorisotoiminta ei ole viel„ saavuttanut toivottua tulosta . T„m„ monissa kokouksissa p„„tetyn toiminnan k„ynnist„minen
samoinkuin perinteitten ker„ys
antavat meille paljon teht„v„„ .
J„senten rekister…inti kortistoksi henkil…tietoineen aloitettiin v .
1972 . Kehityst„ kuvaa v. 1973
elokuussa suoritettu laskenta,
592 j„sent„, ja siit„ kasvu v :n
1978 huhtikuuhun jolloin j„senm„„r„ oli 1 .142 . V :sta -78 on kortistoa tarkistettu useampaan otteeseen . Kuitenkin monien poismenojen, joista kaikista ei ole
tietoa, johdosta varsinkin Suomen-Sotilas tilaustarjousten yhteydess„ on k„ynyt ilmi ett„ to-
dellinen j„senm„„r„ on t„ll„
hetkell„ alle 800 . Varsinaisesti
kokouksiin osallistuvia n . 3-400 .
Kuitenkaan kortistosta ei ole
ket„„n poistettu vaan s„ilytetty
historiaa varten .
J„senten jakautuma oli 15 .4 .
1978 alueosastottain l„hiymp„rist…ineen seuraava : Rauma
247, Uusikaupunki 264, Laitila
106, Helsinki 205, Tampere 59,
Etel„-H„me 43, Turku 64, hajallaan eri puolilla maata 154 j„sent„ .
MAANPUOLUSTUSKILLAT ry
ja Pohjoismainen yhteisty…
Kiltaveljet ovat osallistuneet
MPK :n j„rjest„miin tilaisuuksiin
ja koulutustapahtumiin .
Puheenjohtajamme Antero Kallio
on useita vuosia kuulunut
MPK :n hallitukseen, v .sta 1981
hallituksen varapuheenjohtajana ja Kiltaneuvostoon ovat kuuluneet kiltasihteeri ja kaksi kiltavelje„.
Suomen -Sotilas/Suomen Mieslehden siirytty„ MPK :n omistukseen on sen levikki„ edistetty,
varsinkin kun Kiltamme saa jokaisesta vuosikerrasta hyvityksen . Lis„ksi julkaisussa on kiltapalsta jota voimme k„ytt„„
tiedotukseen .
Pohjoismaiset kiltap„iv„t on pidetty joka toinen vuosi . 1971
J…rstadamoen Norja, mukana
Matti Aarnio . 1973 H„meenlinna
Suomi, tavallaan mukana koko
JR 56 :n Kilta ry . 1975 Vordingborg Tanska, mukana Matti Aarnio ja Olavi Saulivaara . 1977 Ystad Ruotsi, mukana Ilkka Are ja
Matti Haussila (MH H„m .JP :n
edustajana) . Ystads Allehanda
kirjoitti suomalaisten osanotostamme seuraavasti : -D„r fanns
69
veteraner inte bra med en eller
tvö tapperhetsmedaljer utan
med hela br…sten fulit . Siis : Siell„ oli veteraaneja joilla ei ollut
vain yksi tai kaksi urhoollisuusmitallia, vaan koko rinta t„ynn„ .
(Olikohan pieni kateus mieless„?) . 1979 Bergen Norja, mukana Paavo Riikkil„, Olavi Saulivaara, Ilkka Are ja Matti Haussila . T„lt„ matkalta pieni episoodi : Menomatkalla Hki-Tukholma
aamupalan yhteydess„ MH oli
varannut pienen salkun johon
varasi runsaasta laivap…yd„st„
ev„st„ edess„olevaa Oslon
matkaa varten . Ja OS seurasi
esimerkki„ tehden my…s pakettia . Tarjoilijatar huomasi t„m„n
ja tuli sanomaan ett„ mukaan ei
saa ottaa mit„„n . T„h„n OS vetosi ett„ "kun kapteeni k„ski" .
Tarjoilijatar tietysti luuli OS :n
tarkoittavan laivan kapteenia ja
kysyi "miss„ se kapteeni sitten
on" . T„h„n OS "tuossahan se
istuu minua vastap„„t„" . Niinp„ sitten tarjoilijatar ei h…lmistyneen„ osannut sanoa mit„„n
ja OS jatkoi paketin tekoa .
1981 Pansio-Turku Suomi, mukana Matti Haussila . Marlin Iik……ritarjoilu ruotsalaisten mieleen . Loistava juhlaillallinen Turun linnassa .
1983 Slagelse Tanska . Mukana
Antero Kallio ja Matti Haussila .
Jo K……penhaminassa ilmoittautui oppaaksi ja tulkiksi tanskalainen ilmavoimien yliluutnantti
selv„ll„ suomenkielell„ . Ja kaverit kysym„„n : Miss„ olet oppinut? T„h„n yliluutnantti : Siell„
miss„ tekin . (H„n oli Tanskaan
tamperelaistyt…n
avioituneen
poika ja oli tosiaan oppinut suomenkielen siell„ miss„ mekin) .
Pohjoismaiset kiltap„iv„t ovat
70
merkitt„v„ tilaisuus, vahinko
vain ett„ osanottajam„„r„ on
rajoitettu .
PALKITSEMISET
Kilta-ansiomitalin ovat saaneet
seuraavat kiltaveljet :
Matti Aarnio
Erkki Luntamo
Veikko Vesa
Antero Kallio
Kustaa Ala-Kaila
Tauno Tuovinen
Aapo Rajahalme
Niilo Nurmi
Matti Haussila
Vihtori Rintanen
Toivo Haijanen
Ilkka Are
Hilding Nybacka
Urpo Levo
Kosti Tammenniemi
Olli K Varho
Martti Silanter„
Yrj… Heikkil„
Martti Huhtamaa
Mauri Sormaala
Vuodesta 1977 sai Maanpuolustuskillat ry oikeuden esitt„„
Suomen Valkoisen Ruusun ja
Suomen Leijonan ritarimerkkej„
j„senilleen, t„t„ oikeutta olemme k„ytt„neet hyv„ksemme
mahdollisuuksiemme mukaan .
Koska n„it„ my…nnett„ess„ eiv„t pelk„st„„n kilta-ansiot tule
kysymykseen, vaan huomioidaan aikaisemmat kunniamerkit ja muu sosiaalinen tausta ja
saavutukset, katson sopivaksi
luetella vain kauttamme ritarimerkkej„ saaneiden nimet :
Martti Silanter„
Juhani Valsta
Erkki Keskitalo sotainvalidity…st„
Arno Mikkola
Kustaa Ala-Kaila
r
5
Aapo Rajahalme
Onni Laukkanen
Aimo Heikkil„
Erkki Putkonen
Alpo Maasilta
Juhani S„yn„slahti
Kosti Tammenniemi
Mauri Sormaala
Erkki Normala
Martti Ylilammi
Veikko Mattila
Kaarlo Norppa
v . 1981 muutettiin asevelvollisuuslakia siten ett„ toimiupseerien res . ik„ nostettiin 50-60
vuoteen, t„m„ antoi aiheen esitt„„ Kiltamme alle 60-vuotiaille
aliupseereille ylennyksi„, n„it„h„n viel„ oli jonkun verran . Tulos oli kuitenkin melkein olematon,
sihteerin kiertokirjeest„
huolimatta, vain Helsingist„
kaksi kersanttiylennyst„, Olavi
Salo ja Heikki Virtanen .
Kiltaviirej„ on jaettu paljon, sihteerin kirjaukset eiv„t riit„, niit„h„n ovat alueosastot jakaneet
muulloinkin kuin vuosikokouksissa . Kuitenkin on aina muistettu palkita kulloisenkin tilaisuuden is„nt„v„ki, niin sotilaat
kuin sivilitkin t„ll„ huomionosoituksella .
VARAINHANKINTA JA
JULKAISUTOIMINTA
Kilta ei ole perinyt mink„„nlaista j„senmaksua koko olemassaolonsa aikana . Varainhankinta on siis t„ytynyt j„rjest„„
muulla tavoin . Alkuunsa toimitettiin "hattuker„yksi„" joiden
l„hin tarkoitus oli jonkun paikallisen veljen avustaminen . Eri kokousten kulut pyrittiin mitoittamaan sen mukaan ett„ j„rjest„jille ei j„isi tappiota . Jumalanpalveluksissa ker„tty kolehti on
k„ytetty paikallisiin avustuksiin
ja jopa kerran Kaunialan Sotavammasairaalalle osittain, joskus my…s Sotainvalidien Veljesliitolle .
Alueosastot ovat kokouksissaan j„rjest„neet toimintansa
tukemiseksi arpajaisia ym . kilpailun tapaisia osoittaen huomattavaa
kekseli„isyytt„
ja
ovatkin osoittaneet kuinka tullaan toimeen "ilman valtion tukea" jota kaikki nyky„„n valittaen vaativat .
Kiltamerkit, -viirit ja Motti-Matti
-marssin „„nitteet eiv„t ole voittoa tuottaneet, ne on k„yt„nn…ss„ myyty omakustannushintaan . †„nitteit„ on viel„ saatavissa ja koska ne ovat kustantaneet itse itsens„, loput ovat
puhdasta tuloa .
25 v . ja 30 v . julkaisut sitten tuottivat ilmoituksil!aan juhlien kulujen lis„ksi mahdollisuudet lipun hankintaan ja mm . kiikarikiv„„rilahjoituksiin . N„ist„ tuonnempana .
30 v . julkaisusta alkoikin sitten
uusi vaihe julkaisutoiminnassa .
Puheenjohtajan ja sihteerin toimesta vuosittainen julkaisu kiltaveljien toimituskunnan avustamana . Se on sis„lt„nyt aina,
aikaisemman monistetun vuosikertomuksen sijasta painetun,
riitt„en joka k„teen . Lis„ksi siin„ on aina paikkakunnan mukaan tuotu pit„j„n tai joukkoosaston historiaa, esille . Ilmoituksin on saatu varoja j„rjestelykuluihin ja muihin hankintoihin . Julkaisujen sis„ll…n suhteen ei ole ollut vaikeuksia, ilmoitusten hankinta ei ole ollut
niink„„n helppoa johtuen tietysti monien muitten j„rjest…jen
yh„ enev„st„ tukijoitten tarpeesta .
71
Kuitenkin alueosastojen paikkakunnilla paikalliset j„rjest…t
ovat tukeneet toimintaamme
erilaisten lahjoitusten muodossa .
Suomen Sotilas-lehden tilauksista Killan saama hyvitys 10-1
vsk on riitt„nyt nipin napin j„senmaksuumme MPK :lle, tilauskanta on jatkuvasti ollut nousussa, kuluvana vuonna 88 tilausta . Se ei ole paljon . T„st„ lis„„ tuonnempana .
Seurasi kunnianosoitus Hietaniemen sankarihaudalla ja
sielt„ kuljetus Upinniemeen jossa esittelyt Laivaston koulutushallillaja Kaasusuojelukoululla .
Kommodori Eino Siivonen ja
eversti Gunnar ˆhman johtivat
n„it„ esityksi„ .
Asevelikokous jossa mm .
p„„tettiin Killan perustamisesta pidettiin Upinniemess„ ja viel„ lopuksi iltajuhla varuskunnan
kerholla .
Kotiuttamisen
25-VUOTISM UISTOPAIVAT
11 .-12 .10 .1969 Santahaminassa Uudenmaan J„„k„ripataljoonan varuskunnassa ja Upinniemess„ Laivaston tukikohdassa .
Tilaisuus alkoi Santahaminassa
11 .10 ., is„ntien puolesta olivat
evl . Veikko Rusanen ja ev . Gunnar ˆhman kokoontumisesta
l„htien mukana .
Kutsuvieraana oli kenr . Paavo
Talvela .
Uud .JP :n toimesta j„rjestettiin
taistelun„yt…s ja uusimman
ase- ja muun kaluston esittely .
Mm . sinkoammunta suoritettiin
"kovilla" ja n„in voitiin todeta
sen todellinen teho . My…s it .kanuuna automaattisine ihmelaitteineen her„tti ansaittua huomiota .
Illalla oli Kansallisteatterissa tilattu n„yt„nt… .
P„iv„n kuluessa monet veljet
vuosien takaa l…ysiv„t toisensa
ja muistot pantiin kiert„m„„n .
Seuraavan p„iv„n ohjelman alkoi jumalanpalveluksella Temppeliaukion kalliokirkossa . Saarnan piti teol .tri Risto Pyysalo ja
liturgeina toimivat kiltaveljet
Veikko Aavikko ja Matti Karstikko .
72
Kotiuttamisen
30-VUOTISMUISTOPAIVAT
12-13 .10 .1974
S„kyl„ss„ Porin Prikaatin Huovinrinteen varuskunnassa .
Porin Prikaatin suojissa juhlat
onnistuivat loistavasti Sotilasl„„nin Komentajan kenr .itn . Urpo levon ja prikaatin p„„llyst…n
antaessa
juhlatoimikunnalle
kaiken tukensa . Kiltamme lipun
naulaus ja vihkiminen suoritettiin, lipun vihki rykmentin pastori, rovasti Hyt…nen . Lippu esiintyi sitten kirkossa ja p„iv„juhlassa, lippuvartiona olivat kiltamme nuoret . Ohjelmassa kuulimme rykmenttimme kunniamarssin, Motti-Matin, kantaesityksen Rauman poikasoittokunnan esityksen„ . Marssin on s„velt„nyt kiitaveli Juhani Valsta
ja sanoittanut Antti Henttonen .
Sittemmin sen on sovittanut
suurelle
sotilassoittokunnalle
Arthur Fuhrman . Killan pienoislippuja lahjoitettiin Prikaatin
p„„llyst…lle, Kiltaa tukeneille
kunnille ja ansiotuneille Killan
j„senille .
Edell„ on jo tullut mainituksi kiikarikiv„„rien luovutus Prikaatille . P„iv„juhlassa esiintyiv„t Lai-
i
s
tilan kirkonkyl„n kansakoulun
oppilaskuoro ja tamperelainen
poikakuoro Pirkan Pojat .
Taistelun„yt…s, johon osalistuivat my…s ilmavoimat, n„htiin
Porsaanharjun maastossa . Korkealta harjulta oli hyv„ n„kyvyys, joukkojen erinomaista
suoritusta voitiin seurata kokonaisuudessaan .
Varuskuntakerholla vietetyn illan j„lkeen sunnuntaiaamuna
oli tilaisuus saunomiseen ja
uintiin, pidettiinp„ uintikilpailutkin . Onnistuneen juhlan tunnelmaa lis„si sunnuntaiaamun her„tys kasarmin tuvissa- joka
toi mieleen muistoja vuosikymmenien takaa .
Kotiuttamisen
35-VUOTISMUISTOP†IV†
Eurajoella 13 .10 .1979
Tilaisuus alkoi kokoontumisella
Eurajoen keskustan kansakoululla . Sielt„ marssittiin kirkolle
suorittaen ohimarssin jonka
vastaanotti kenr .luutn . Urpo levo seurueineen . Kutsuvieraina
everstit Olli Rekola ja Olavi Aspinjaakko sek„ Eurajoen kunnan edustajat . Riviss„ marssi
mm . 1/JR 56 :n entinen joukkueenjohtaja, nykyinen RUK :n johtaja eversti Veikko Linnakko .
Ohimarssin j„leen seurasi kunnianosoitus
sankarihaudalla,
siell„ puhui kv . Aapo Rajahalme . Jumalanpalveluksen pitiv„t
Eurajoen papit (Kartano-Uljas) .
Kansakoululla vuosikokous ja
ravintola
p„iv„juhla .
Illalla
Kulta-Kelossa vapaata yhdess„oloa, pikkuporsaita, makkaraa
ja olutta .
Pitempimatkaiset y…pyiv„t Kulta-Kelon kelohonkam…keiss„ .
Juhlajulkaisussa oli mm . fil .
maisteri Antti Kyl„np„„n ansiokas kirjoitus "Eurajoella ajasta
aikaan", raumangi„lisi„ juttuja
ja haastattelusarja rykmentin
viimeisest„ suuresta tempauksesta v . 1944 Kagrakankaalla .
T„h„n kokoukseen oli my…s her„tetty henkiin rykmentin vanha
rintamerkki joka monelta oli
matkan varrella kadonnut, samoin MM-hihamerkki .
VUOSIKOKOUKSET
julikaisujen 1977-1983 mukaan
Aluksi kuitenkin Vihtori Siivon
s„„st„m„ p…yt„kirja kokouksesta Raumalla 1 .3 .1953 . T„m„
oli er„it„ ensimm„isi„ tilaisuuksia sodan j„lkeen .
(oheisena p…yt„kirja alkuper„isen„)
P…yt„kirja tehty sodanaikaisen
JR 56 :n kokoontumistilaisuudessa Raumanlinnan juhlasalissa 1 .3 .1953 alk . klo 10 .00 saapuvilla oli 108 miest„, jotka olivat
palvelleet t„ss„ rykmentiss„ .
Aluksi majuri L. Miettinen toivotti sek„ entisen rykm .kom .
eversti M .A . Aarnion, ett„ entiset asetoverit tervetulleeksi
Raumalle keskustelemaan ja
p„„tt„m„„n yhteisist„ ajankohtaisista asioista . Samalla h„n
ehdotti kokouksen puheejohtajaksi kapt. Yrj… Salon ja sihteeriksi V . Siivon . P…yt„kirjan tark .
valittiin E . Ettala ja A . Rajahalme .
2 ‡.
Joht . A . Rajahalme ilmoitti p„iv„n ohjelman, joka oli seuraavanlainen : klo 12 .00 k„ynti sankarihaudalla, klo 13 .00 eri valiokuntien kokoukset sek„ ruokailut eri paikoissa. Klo 15 .00 yhteinen jumalanpalvelus Rauman
73
kirkossa, klo 16 .30 yleinen juhla
Raumanlinnan juhlasalissa, klo
18 .00 yhteinen illallinen Raumanlinnan ravintolassa .
3 ‡.
Puheenjohtaja tuomari Y . Salo
toivotti eversti Aarnion tervetulleeksi taas Suomeen ja erikoisesti "56 :een" .
4‡
Puheenjohtaja selosti rykmentin merkin luovuttamista koskevaa ajatusta Satakunta-talolle
Helsinkiin jota Sat .osakunta oli
sinne pyyt„nyt . Asian johdosta
keskusteltiin melko pitk„lti jonka keskustelun yhteydess„ maj .
Miettinen esitti ajatuksen, ett„
luovutettaisiin rykmentin merkki my…skin Vars . suomalaisten
osakunnan huoneistoon, koska
n . puolet rykmentin miehist„ oli
Varsinais-Suomesta . Ehdotusta
kannatettiin . T„m„n j„lkeen valittiin valiokunta p„iv„n aikana
suunnittelemaan t„h„n liittyvi„
kysymyksi„ ja luovutushetke„,
sek„ tekem„„n n„ist„ ehdotuksensa iltap„iv„kokoukselle . Valiokunnan puheenjohtajaksi valittiin ev . M .A . Aarnio ja muiksi
j„seniksi 0 . Varho, A . Rajahalme, L. Miettinen, P . Aaltonen, K .
Ala-Kaila, A . Mikkola ja V . Siivo .
5 ‡.
Puheenjohtaja selosti invalidija huoltoty…t„ ja mit„ sen hyv„ksi olisi yhteisesti teht„v„ .
Asian johdosta keskusteltiin
vilkkaasti ja oltiin sit„ mielt„
yleens„, ett„ jotakin olisi teht„v„ terveydest„ k„rsim„„n joutuneiden hyv„ksi . Asiaa kehitt„m„„n ja iltap„iv„kokoukselle
esitt„m„„n valittiin valiokunta
johon tulivat, puheenjohtajaksi
tuomari Y . Salo, sek„ muiksi j„seniksi johtaja A . Lehto, 0 . Tuo74
minen, Isotalo, Lipponen, Manner, E . Kurikka, V . Antola ja kap .
Hiiter„ .
Jatkokokous samassa paikassa
klo 16 .30 . Puheenjohtajaksi valittiin E . Ettala ja siht . V . Siivo .
Juhlakokouksen alussa soitti
raumalainen poikasoittokunta
muutamia kappaleita, jotka yleis… otti vastaan suurin suosion
osoituksin .
1 ‡.
Juhlakokoukselle esitti maj . L .
Miettinen rykmentin ensim . komentajan eversti Vihman tervehdyksen, koska h„n oli itse estettyn„ tulemasta tilaisuuteen . T„m„n j„lkeen esitti eversti M . A .
Aarnio voimakashenkisen ja
l„mpim„n tervehdyksens„ entisille alaisilleen mainiten mm . ett„ Suomen Marsalkka Mannerheim oli sanonut sodan p„„tytty„ JR 56 :sta esim . seuraavsti :
kiitokseni seuratkoon teit„ kaikkialla .
2 ‡.
Merkkivaliokunnan puheenjohtaja M . A . Aarnio selosti valiokunnan esityksest„ seuraavaa :
1) ett„ rykmentin merkki luovutettaisiin, sek„ Satakuntalaisille, ett„ Varsinais-Suomalaiselle
osakunnalle .
2) ett„ luovutettava merkki valmistettaisiin puusta
3) ett„ luovutustoimikuntaan valittaisiin seuraavat henkil…t : ev .
Vihma ja Aarnio, A . Kallio, K .
Hietarinta, K . Ala-Kaila, T . Juvala, P . Aaltonen, V . Siivo, L . Miettinen ja A . Manner .
Yll„oleva esitys hyv„ksyttiin yksimielisesti
kokonaisuudessaan .
3 ‡.
Huoltoty…valiokunnan puheenjohtaja Y . Salo selosti valiokun-
r
nan vaikeaa ty…sarkaa ehdottaen lopuksi valiokunnan puolesta seuraavaa : ett„ valitaisiin
kapt . Hiiter„ piirin alueelle yhdysmieheksi ja h„nen lis„kseen
E . Ettala ja V . Vesa, jotka voivat
ottaa avukseen esim . yhden
miehen joka pit„j„„n joka tiet„„
huoltoty…n kohteita ja tuntee
my…skin JR 56 :ssa palvelleet .
4 ‡.
Keskusteltiin seuraavasta kokoontumisesta ja p„„tettiin valita majuri L . Miettinen yhdysmieheksi joka ottaa itselleen tarpeelliset apulaiset ja mik„li
mahdollista kokoonnutaan syksyll„ 1954 jolloin tulee kuluneeksi 10 vuotta kotiutumisesta .
5 ‡.
Kokouksen puheenjohtaja E . Ettala lausui kiitokset osanottajille ja toivotti hyv„„ ruokahalua
kerrosta ylemp„n„ olevassa
ruokasalissa jossa yhteinen illallinen sy…tiin .
Raumalla 1 .3 .1953
Kokouksen puolesta : V . Siivo
Vuosikokous LAITILASSA
4 .6 .1977
Jumalanpalvelus kv . V . Vuorisalo ja kv :t Joose Hyt…nen ja Matti
Karstikko . Sankarihaudalla ja
Karjalaan j„„neiden muistomerkill„ toimittaja ja rva V„in…
Salmela-Mattila sek„ Arvo ja
Saara Lipponen .
Marssi Yhteiskoululle, ohimarssi kenr .luutn . Erkki Set„l„ ja ev .
Aarnio .
Vuosikokous ja vuosijuhla, juhlapuhe kenr . E . Set„l„ .
Iltajuhla rav . Kantakievarissa .
Julkaisun ilmoitukset Laitila,
Uki ja Turku .
Vuosikokous UUDESSAKAUPUNGISSA 15 .4 .1978
Jumalanpalvelus kv . Arvo Heikkala, kv . Veikko Aavikko .
Ohimarssin johti kv . Arvo Sainio, vastaanottivat kenr .iuunt .
Urpo Levo ja ev . Aarnio .
Sankarihaudalla kv . Onni Laukkanen .
Vuosikokous ja -juhla, kenr . Levo, varuskuntasoittokunta, Laulu-Veikot .
Illalla rav . Kirsta .
Julkaisun ilmoitukset Uki, Kalanti, Vehmaa, Lokalahti, Taivassalo .
Vuosikokous TURUSSA
19 .4 .1980 Hamburger B…rsiss„
kunnianosoitus
Johtokunnan
sankarihaudalla .
Vuosikokous ja -juhla .
Iltajuhla Hamburger B…rssin
juhlasalissa .
Martti Silanter„, Antero Kallio,
kenr . luutn . Urpo Levo . Juhlaesitelm„ prof . Toivo T . Rinne "N„in
eliv„t esi-is„mme Turussa" .
Urpo Levo esitettiin Killan kunniaj„seneksi, hyv„ksyttiin .
Julkaisun ilmoitukset Turku .
Vuosikokous SANTAHAMINASSA 4 .4.1981 ja Matti A . Aarnion
80-vuotisjuhla
Johtokunnan kunniak„ynti Hietaniemen sankarihaudalla ja
Suomen Marsalkan haudalla .
Vuosikokous ja
Motti-Matin
80-vuotisjuhlallisu…det . Puheen
piti MPK :n puheenjohtaja Erkki
Tuuli, rykmentin ja Kiilan puolesta toi tervehdyksen Kustaa
Ala-Kaila . Onnitteluihin ja tervehdyksiin sis„ltyiv„t kuntaviirien luovutus aina Posiota my…ten, Uud .JP :n komentaja ev .ltn .
Heiskasen luovuttama plaketti
75
Lapin sodan JP 2 :n komentajalle Motti-Matille ja my…s Lapin
sodan Motin autonkuljettajan
kertomus .
Kutsuvieraina kern . Levon lis„ksi mm . Helsingin varuskunnan
p„„llikk… ev . Olli Rekola .
Uud .JP :n esittelyn j„lkeen siirryttiin ruokailun j„lkeen illanviettoon kerholle . Musiikista
vastasi Helsingin varuskuntasoittokunta .
Julkaisussa ye .maj . Pertti Suomisen JP 2 :n-Uud .JP :n historia .
Tilaisuudessa julkistettiin my…s
Motti-Matti marssimme „„nite
jossa solistina Pekka Aaltonen,
marssinhan on s„velt„nyt Juhani Valsta, sanoittanut Antti
Henttonen ja soittanut Arhur
Fuhrmanin sovittama Helsingin
Poli isisoittoku nta .
25 .4 . Kadettikoululla pidetyss„
MPK :n vuosikokouksessa valittiin Antero Kallio kiltaj„rjest…n
varapuheenjohtajaksi .
15 .8 . t„ytti 60 v . kunniaj„senemme kenr .luutn . Urpo Levo, j„„den samalla el„kkeelle LounaisSuomen sotilasl„„nin komentajan virasta. H„nt„ k„viv„t Turussa tervehtim„ss„ Martti Silanter„, Arno Mikkola, Kosti Tammenniemi ja Matti Haussila j„tt„en adressin ja plaketin .
Ilmoitukset :
Johtokunta,
Hel .alueosasto, Laitila, Turku,
E-H„me .
Vuosikokous LAITILASSA
22 .5 .1982
Jumalanpalvelus kv . Arvo Heikkala, kv . Veikko Aavikko, kv .
Matti Karstikko .
Sankarihaudalla ja Karjalaan
j„„neiden muistomerkill„ kunnianosoitus, puhe kv . Jorma
P„rk… .
76
Ohimarssin vastaanottivat kenr .
ltn . Urpo Levo ja Motti-Matti
seurueineen .
Vuosikokous ja -juhla, Laitilan
kunnan tervehdys maanv . Eero
Kerttula .
Juhlapuhe kenr .ltn . Levo . Musiikista huolehti Laitilan soittokunta sek„ paraatissa ett„ kokouspaikalla .
Kilta-ansiomitalista oli tullut virallinen, sen my…nt„„ Puolustusministeri, siksi kokouksessa
jaettiin uudet kunniakirjat ja
nauhat aikaisemmin my…nnettyjen tilalle .
Iltajuhla hotelli Kantakievarissa, Juhani Valstan haitari s„esteli tavan mukaan ties monennen kerran laulua ja tanssia .
Ilmoitukset : Johtokunta, Laitila,
Turku .
Julkaisussa kunnanjohtaja, kv .
Eero Honkisen tervehdys ja
Kustaa Ala-Kailan hankkima
"Jussi Lingrenin muistelma vv .
1808-1809 sodasta" . Muistelma k„sitteli Laitilan komppaniaa ja oli kirjoitettu paikallisella
murteella .
Vuosikokous KALANNISSA
9 .4.1983
VUOSIKOKOUSOHJELMA
Klo 10 .00 kirkko, sarnaa rov . Arvo Heikkala, liturgina rov . Veikko Aavikko, uruissa ja kanttorina Kari Kes„l„inen .
Klo 11 .00 sankarihauta, vapaaryhmittyminen kirkon eteen sankarihaudan l„helle . Virsi 495 :2 ja
3 . Yleis… ja soittokunta . Puhe
mv Arvo R . Sainio . Seppeleiden
lasku ja v„litt…m„sti Narvan
marssi soittokunnan esitt„m„n„ .
J„rjest„ytyminen hautausmaan
etupuistikkoon 4-jonoon . Komentaa A . R . Sainio .
M
Ohimarssi
ohjelmalehtiseen
merkitty„ reitti„ my…ten keskustaan . S„„st…pankin edess„ ohimarssin ottaa vastaa Turun Sotilaspiirin p„„llikk… eversti Pentti Laamanen seurassaan mm .
kunniapuheenjohtaja Matti A .
Aarnio "MOTTI-MATTI", kunniaj„sen Urpo Levo ja puheenjohtaja Antero Kallio .
Klo 12 ruokailu urheilutalon hallissa . Lis„ksi „„nitteit„ ja kiltaarpoja . Klo 13 .00 vuosikokous
yl„kerran
baaritiloissa .
Klo
14 .00 vuosijuhla Palloiluhallissa. Klo 17 .00-21 .00 Illanistujaiset, seurustelua, Motelli L„nnentie, Uudessakaupungissa (ei
varsinaista ohjelmaa, ei ruokailupakkoa) .
VUOSIJUHLAOHJELMA
Motti-Matti 1 . ja 5 . s„k . Soittokunta ja yleis… . Tervehdyssanat
Killan puh .joht . prof . Antero Kallio . Kalannin kunnan tervehdys
kunnanjoht . Ensio Kiukkonen .
Torvisoittoa Varuskuntasoittokunta .
Yksinlaulua
"Meij„n
dorp" opettaja Heikki Santala .
Juhlapuhe Tur .Sot .piirin p„„llikk… ev . Pertti Laamanen . Kuorolaulua Uudenkaupungin LauluVeikot johtaa Pekka Harmovaara . Palkitsemiset puheenjohtaja
ja sihteeri . Vapaa sana . Maamme soittokunta ja yleis… .
P…yt„kirja JR 56 :n Kilta ry :n vuosikokouksesta, joka pidettiin
Kalannissa 9 .4 .1983 . Saapuvilla
oli yli 400 osanottajaa . Avauksen suoritti Killan puheenjohtaja Antero Kallio . Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Erkki
Luntamo ja sihteeriksi Antti
Laaksonen .
1 ‡.
Kokous todettiin lailliseksi ja
p„„t…svaltaiseksi .
2 ‡.
P…yt„kirjan tarkastajiksi valittiin Erkki Korpila ja Mauri Maunula .
3 ‡.
Puheenjohtaja esitti v :n 1982
toimintakertomuksen, joka sellaisenaan hyv„ksyttiin yksimielisesti .
4 ‡.
Rahastonhoitaja Aimo Heikkil„
esitti v :n 1982 tilit ja luettiin tilintarkastajien niist„ antama
lausunto . Tilit hyv„ksyttiin ja
my…nnettiin tili- ja vastuuvapaus tilivelvollisille .
5 ‡.
Killan puheenjohtaja Antero
Kallio esitti v :n 1983 talousarvion ja toimintasuunnitelman,
josta mainittakoon erityisesti
se, ett„ vuonna 1984 pidet„„n
kotiuttamisen 40-vuotisjuhlakokous S„kyl„ss„ Huovirinteen
varuskunnassa . Toiminta- ja talousarvio hyv„ksyttiin yksimielisesti .
6 ‡.
Killan puheenjohtajaksi alkaneelle toimintavuodelle valittiin
edelleen professori Antero Kallio .
7 ‡
Valittiin johtokunnan erovuorossa olleet j„senet Juhani S„yn„slahti, Juhani Valsta, Ragnar
Kurkilahti, Vihtori Siivo, Rauno
Salminen, Kosti Tammenniemi,
Toivo Haijanen ja Vilho Valliluoto kaikki yksimielisesti uudelleen .
8 ‡
Tilintarkastajiksi valittiin Victor
Poras ja Jarno Jalasvirta sek„
varatilintarkastajaksi Martti Silanter„ ja Alpo Maasilta .
77
9 ‡.
Maanpuolustuskillat ry :n kiltaneuvostoon valittiin edustajiksi
Juhani S„yn„slahti ja Veikko
Mattila ja Matti Haussi :a .
10 ‡ .
Killan viralliseksi ilmoituslehdiksi hyv„ksyttiin Suomen Sotilas, Suomen Mies- lehti sek„
maasamme ilmestyv„t p„„lehdet .
11 ‡ .
Koska muita asioita ei esitetty,
p„„tti puheenjohtaja kokouksen kiitt„m„ll„ l„mpimin sanoin
entisi„ asevelji„ asiallisesta kokouksen kulusta .
Uusikaupunki :
Erkki Luntamo, Martti Jaakkola,
Ragnar Kurkilahti, Niilo Nurmi .
Rauma :
V„in… Lepp„nen, Martti Huhtamaa, Vihtori Siivo, Aapo Rajahalme .
Laitila :
Kustaa Ala-Kaila, Paavo Karru,
Aarne Tuominen, Toivo Haijanen, Viljo Valliluoto .
Pirkanmaa-Tampere :
Arvo V . Lehto, Risto Kokkonen,
Rauno Salminen .
Etel„-H„me:
Maire Lonka
Turku :
Kosti Tammenniemi .
Kalannissa 9.4 .1983
Erkki Luntamo, Antti Laaksonen, Erkki Korpila ja Mauri Maunula .
ALUEOSASTOT
Helsinki-. Erkki Putkonen .
Rauma : Veikko Vesa .
Yhdysmiehi„ : Laitila : Eero Honkinen, Vilppula : Toivo Hakosalmi, Posio : Urho Meril„inen
KILLAN JOHTO
Kunniapuheenjohtaja Matti A .
Aarnio
Kunniaj„sen Urpo Levo
Puheejohtaja Antero Kallio
Kiltasihteeri Matti Haussila
Killan rahastonhoitaja Aimo
Heikkil„
Johtokunnan j„senet:
Helsinki
Juhani S„yn„slahti, Hilding Nybacka, Teemu Tuovinen, Veikko
Mattila, Juhani Valsta .
VUODEN TEEMA
Maanpuolustusty… on jatkuvaa
maanpuolustustahdon kehitt„mist„huolta
huomisesta .
Maanpuolustusj„rjest…jen yhteinen tunnus merkitsee meid„n
osaltamme jatkuvuuden turvaamista ja perinteiden vaalimista .
Kuluvan ja tulevan vuoden tunnuslauseemme: Kiltaveli ja sisar, joko tilasit Suomen Sotilaan, kannatitko omaa Kiltaamme?
78
VIHTORI SIIVO
-kun sain komennuksen rykmentin
esikuntav„„peliksi
Olin palvellut jatkosodan alusta
l„htien 4/56 :n komppanian v„„pelin„ . Teht„v„ oli miellytt„v„ ja
mielek„st„ huolehtia komppanian "„itin„" huollosta ja kaikenlaisesta hyvinvoinnista . Vaihtelu jokatapauksessa antaa aina
piristyst„ kaikissa teht„viss„,
uusien kasvojen ja t…iden muodossa .
Kev„t 1943 oli juuri saapumaisillaan my…skin Hiisj„rven maisemille ja sen tulo oli niin voimakasta, ett„ er„„nkin korsun pojat ilmoittivat yhten„ aamuna,
ett„ vett„ tulee korsuun niin kovasti ettei kahdeksan miest„
tahdo ehti„ kantamaan sit„
pois . Niin oli kiireesti saatava
pojille toisenlainen asunto ja se
oli tietysti teltta joka oli vaarallisempi . T„m„ seutu oli sill„hetkell„ melko rauhallista ja niin
pojat muuttivat osittain upotettuun telttaan, el„m„n taas jatkuessa .
N„ihin aikoihin tuli JR 56 :n esikunnasta m„„r„ys, ett„ minun
olisi seuraavana aamuna ilmoittauduttava rykmentin adjutantille kapt . Yrj… Salolle, ottamalla
kaikki henkil…kohtainen omaisuus mukaan . L„ht… oli luonnollisesti hieman haikeaa n„in pitk„n yhdess„olon j„lkeen, joka
oli kest„nyt jo l„hes kaksi vuotta ja kaikki olivat kuin velji„ kesken„„n . M„„r„ys oli kuitenkin
m„„r„ys ja niin ajattelin menness„ni, ett„ ellen siell„ p„rj„„
tulen takaisin oman komppaniaani . Hevonen :miehineen tuli
tuomaan - minut Pindusin kyl„„n, joka oli tihe„sti rakennettu
ven„l„inen uudenpuoleinen kyl„, jossa olivat melkein kaikki
rakennukset s„ilyneet, paitsi
mit„ pojat olivat l„mmitykseen
polttaneet . Sielt„ sitten yhden
t„llaisen talon yhdest„ huoneesta l…ytyi toimisto jossa
edelt„j„ni v„„peli Vesanto otti
minut vastaan . Naapurihuoneessa olivat kirjurit ja toisessa
sivuhuoneessa oli adjutantin
p…yt„, h„n
oli
k„ym„ss„
rykm .komentajan ev .ltn . M . A .
Aarnion luona . Keskustelin siin„ edelt„j„ni kanssa t…ist„ minulle tulevat kuulumaan . Tiedusteluuni ovatko esimiehet ja
muut hankalia, h„n vastasi, ett„
eiv„t ole mutta eritt„in tarkkoja
ja h„n sanoi, ett„ tehd„„n pieni
koe . Niin h„n sekoitti hieman
adjutantin kapt . Yrj… Salon kyni„ h„nen p…yd„ll„„n ja sanoi,
ett„ katso sitten mit„ tapahtuu
kun Salo tulee .
Kovin pitk„„n ei kest„nytk„„n,
kun t„m„ silm„lasip„inen rauhallisen n„k…inen Herra ilmestyi, min„ ilmoittauduin h„nelle
ja h„n k„ski edelt„j„ni tarkoin
selvitt„m„„n minulle kaikki toiminnat mit„ rykmentin komentotoimistossa voi tapahtua . Sen
j„lkeen h„n soitti puhelimella
jollekin henkil…lle ja samalla
h„n vaistomaisesti toisella k„dell„ j„rjesteli taas kyn„ns„ oikeaan j„rjestykseen ja tarkasti
pituuden mukaan . T„ss„ minua
hieman pelotti, ett„ kuinkahan
79
jÄmtti ja tarkka tÄmÄ kapt . Salo
mahtaakaan olla . MielestÄni sopeuduimme oikein hyvin toisiimme ja meistÄ tuli ajamittaan
mitÄ parhaat sotakaverit ja mikÄ
parasta minÄkin sain Yrjö Salolta paljon opittavaa elÄmÄn varrelle .
Sitten oli vielÄ toinen hieman
jÄnnittÄvÄ hetki kun rykmentin
komentaja tuli toimistoon ja
tein hÄnelle ilmoituksen . HÄn istuuntui rinnalleni ja tiedusteli
minulta monenlaisia mahdollisia asioita, joista kuitenkin selvisin milestÄni hyvin, jota myöhemmin todisti sekin, ettÄ minusta tuli mÄÄrÄtyllÄ tavalla
ev .luutn . Aarnion jota lempinimellÄ kutsuttiin "Motti-Matiksi", jonkilainen hovihankkija .
HÄnellÄ kun kÄvi paljon korkeita
vieraita aina PÄÄmajasta asti ja
aina piti olla jotakin tarjottavaa
niin "Motti" sanoi joskus minulle, ettÄ hoida sinÄ niin, ettÄ aina
on jotain hyvÄÄ varastossa
esim . sÄilykkeitÄ ja yksi "keppi"
pahanpÄivÄn varalta . TehtÄvÄ
olikin joskus vaikeahko, mutta
kai se homma jotekin tuli hoidettua koska ei suurempia moitteita tullut, mielummin pÄivÄnvastoin .
KesÄkuun alkupÄivinÄ 1943 pÄÄsi rykmenttimme lepoon ja pois
rintamavastuusta ja niin mekin
siirryimme yhden kauniin korpilammen rannalle, koko rykmentin esikunta . Pataljoonat asettuivat lÄhiympÄristöön, ei kuitenkaan kovin lÄhelle, koska 1
patl . oli matkaa n . 20 km . TÄssÄ
lepovaiheessa rentouduttiin, uitiin saunottiin ja jopa urheiltiin,
tehtiin halkomotteja, kuten koti
suomessakin . Halkomotit taisivat jÄÄdÄ sinne Karjalan korpiin
80
mikÄli eivÄt pojat polttaneet
lÄmpimÄkseen . TÄmÄ kesÄ oli
mukavaa ja leppoisaa kesÄlomaa ja kun kaiken lisÄksi pÄÄstiin kotilomille vuoron perÄÄn,
niin kaikki tuntui oikein mukavalta .
Vaarat vaanivat kuitenkin joka
tilanteessa . Omalle kohdalleni
sattui seuraavanlainen tapaus .
Adjutanttimme kapt . Y . Salo
soitti 1 P :n toimistosta, johon
vastasin, kuuluvuus oli erittÄin
huono ja yritin painaa kuuloketta kovasti korvaani vasten, jolloin kuului mahdottoman kova
pamahdus ja aivan kun pÄÄ olisi
haljennut ja niin menin tajuttomaksi . Sitten kun virkosin oli jo
rykmentin lÄÄkÄri W. Wester
paikalla vieressÄni ja tuuppi minua, ettÄ herÄÄppÄs jo kyllÄ olet
jo maanut pitkÄn ajan . HÄn antoi minulle jotain lÄÄkettÄ ja niin
selvisin melko nopeasti muuten, mutta ukonilman ollessa en
kyllÄ pitkin aikoihin puhelimeen
mielellÄni vastannut . JÄlkeenpÄin kuulin, ettÄ se samainen
ukkonen oli iskenyt siellÄ matkan varrella puhelinpÄivystÄjiÄ
möttöksiin useampia. Kapt . Salo sanoi kuulleensa toisessa
pÄÄssÄ vain pienen rapsauksen,
mutta puhelu kyllÄ katkesi .
Loka-marrakuun
vaihteessa
oli kesÄlomamme ohi ja rykmenttimme siirtyi ns . Krivin lohkolle asemiin . TÄmÄ lohko tunnettiin hyvin verisenÄ paikkana,
mutta meidÄn kohdallamme oli
kuitenkin onni mukana ja koko
meidÄn siellÄ oloaikanamme ei
"rysy" tehnyt mitÄÄn suurempia
operaatioita
meitÄ
vastaan,
pientÄ nahinaa oli kyllÄ vÄhÄn
vÄliÄ .
Majoituspaikat
olivat
edeltÄjiltÄmme jÄÄneet kohta-
laiseen kuntoon, mutta "pienois
puna-armeija" hyökkÄsi joka yö
oikein miljonayksiköillÄ . Lutikoiden torjumisesta olikin meille suuri työ, jotta saimme edes
jonkilaisen rauhan asua .
TÄÄllÄ oli myöskin hieman viihdykettÄkin, sillÄ Malun aseman
lÄhellÄ oli elokuvateatteri, jonne
kyllÄ oli matkaa joiltakin lohkoilta useita kilometrejÄ . NÄihin
aikoihin perustettiin myöskin
Upseeri-ja Aliupseerikerhot, jotka toimivat sen kun se niissÄ
oloissa oli mahdollista, virkistys
ja tukitoimintaa ajatellen . Upseerikerhoa veti kapt . Yrjö Salo
ja Aliupseerikerhoa vÄÄpeli V .
Siivo .
Kokonaisuudessa tÄmÄ "KrivillÄ" elÄminen oli sikÄlÄisissÄ
oloissa mukiin menevÄÄ korpielÄmÄÄ, kaukana kaikesta muusta maailmasta mm . KarhumÄestÄ . Me elimme omassa valtakunnassamme ottaen huomioon,
ettÄ aina oli vihollinen tuossa
muutaman sadan metrin etÄisyydellÄ, eikÄ koskaan tiennyt,
ettÄ koska sieltÄ tullaan . NiinpÄ
aika kuluikin mahdottoman nopeasti ja tuli kevÄt ja kevÄÄn
mukana sen tuoma luonnon
kauneus . Lampien jÄÄt sulivat
ja niin alkoi taas uintikausi niillÄ paikoin missÄ se vaan oli
mahdollista, olivathan muutamat kÄyneet koko talven myöskin saunasta lumihangessa ja
sillÄ tavalla saaneet elÄmÄllensÄ vaihtelua ja piristystÄ .
Touko-kesÄkuun vaihteen ajoissa alkoi kuulua sitten hÄlyttÄviÄ
uutisia vihollisen aktivisuudesta monella Suomen pitkÄllÄ
rintama-alueella .
Muutaman
pÄivÄn kuluessa tuli sitten meillekin varoitus, ettÄ lÄhtö voi tul-
la mikÄ hetki tahansa . Juhannusaaton aattona se sitten tulikin ja mahdottomalla kiireellÄ,
sillÄ vihollinen oli pÄÄssyt katkaisemaan yhden meidÄn huoltotiemme ja nÄin saanut haltuunsa tÄrkeÄn teiden risteyskohdan josta meidÄn pÄÄasiallinen huoltomme toimi . MeillÄ ei
ollut muuta vaihtoehtoa, kuin
pitkin metsiÄ tulla kaikkine
kuormastoinemme . Matka oli
hankala ja vaivalloinen, mutta
suuremmilta vahingoilta sÄÄstyttiin ja niin pÄÄsimme vihdoin
taas tielle ja samalla uudelle
pÄÄpuolustuslinjalle,
jonka
taakse asetuimme . Yksiköt miehittivÄt tÄmÄn linjan, mutta seuraavana pÄivÄnÄ elikÄ juhannusaattona vihollinen hyökkÄsi
raivokkaasti ja pÄÄsi ylittÄmÄÄn
yhden kapean vesistön suurilla
tappioilla . Joukkomme löivÄt
sillÄ kertaa kuitenkin vihollisen
takaisin . JuhannuspÄivÄnÄ olikin sitten sellainen tykistötulitus, ettÄ tuntui loppu lÄhestyvÄn . Seuraavana pÄivÄnÄ irtaannuttiinkin tÄstÄ ja lÄhdettiin
Kumsan-PorajÄrven kautta kohti SuojÄrveÄ, jatkuvasti vihollista viivyttÄen . Muutaman pÄivÄn
kuluttua olimmekin SuojÄrvellÄ
josta tehtiin vielÄ koukkaus
SÄÄmÄjÄrvelle asti, kohti AÄnislinnaa . Pieneksi jÄi sekin koukkaus ja niin meidÄt heitettiin nopeasti Kollaan seudulle, lÄhelle
niitÄ paikoja josta olimme kesÄllÄ 1941 lÄhteneet tÄlle kiertueelle . Kagrakangas oli vielÄ se
yksi kuuma paikka jossa vihollinen meinasi vÄkisin murtaa linjamme ja osittain onnistuikin,
mutta vastahyökkÄyksellÄ poikamme selvittivÄt tilanteen .
Tappioita tuli luonnollisesti mo81
lemmille, mutta ehkÄ hyökkÄÄjÄlle hieman enemmÄn .
TÄssÄ vaiheessa tuli minulle
taas uusi tehtÄvÄ . ErÄÄnÄ pÄivÄnÄ tuli mÄÄrÄys mennÄ heti ottamaan 1 P :n talousupseerin tehtÄvÄt vastaan, koska tÄtÄ tehtÄvÄÄ hoitanut luutn . A . Vuorela
on mÄÄrÄtty komppanian pÄÄlliköksi . Niin minÄ menin ja ilmoittauduin 1 P :n komentajalle Majuri 1 . Viljakaiselle, hÄn sanoi, ettÄ
hoida sinÄ putiikkia ja huoltoa,
nyt soditaan . TÄssÄ vaiheessa
olivat kuitenkin jo sotapÄivÄt
onneksi vÄhissÄ ja niin vÄlirauha tulikin 19 .9 .1944 . VÄlittömÄsti mekin siirryimme Enon pitÄjÄn Revon kylÄÄn, jossa majoituimme muutamaksi pÄivÄksi
saunoen, siistiytyen ja selvitellen varusteita . Koti-Suomeen
lÄhtö tapahtui samalta Kaltimon asemalta, jolta olimme kesÄllÄ 1941 lÄhteneet sotaretkellemme . Juna tulla puuskutti ja
toi meidÄt sitten taas kotoisille
tanhuille . MeidÄn pataljoonamme pÄÄjoukko tuli Eurajoen asemalle ja sieltÄ paikkakunnan
Seurojen talolle, kouluille ym . ja
sieltÄ parin pÄivÄn kuluttua kukin kotiin, enemmÄn tai vÄhemmÄn sekÄ ruumiillisesti ettÄ
henkisesti ylirasittuneita . Uskon kuitenkin, ettÄ me kaikki
olimme ylpeitÄ saadessamme
olla ajamassa vihollista pois kotitantereiltamme Karjalasta ja
muualta .
Korkein rakasta isÄnmaatamme
aina tulevaisuudessakin siunatkoon ja varjelkoon .
05~: ä
IfF
01
lavSSaw TMrrastare Oy
on maakunnan ainoa
yksityinen teurastamo .
Ostamme
teöraskarjaa
Rauman talousalueen
ainoana teurastamona
AALTO tarjoaa tuottajille :
- lyhyet kuljetusmatkat
- sairasteurastus palvelun
- edulliset jalosteiden
ostomahdollisuudet
- edulliset palautukset
- luokitteluun perustuvan
hinnoittelun
OSTOASIAMIEHEMME
RAUMAN YMPƒRIST„SSƒ
HankintapÄÄli .
Mikko Laihonen
Lappi TLpuh . 60 490
Arvo Aalto
Lappi TLpuh . 61 001
Lauri Uusitalo
Rauma mlk . . . .puh . 40 560
Simo Tuomola
Eurajokipuh . 80 024
Liity tyytyvÄisten
asiakkaiden joukkoon
tuottamalla
AALTO-LAATUA
r
puh. 12 800
Lihanjalostamo
Erkki Aalto Oy
Monnankatu 2,26660 RAUMA
82
i
ERKKI LUNTAMO
UUDENKAUPUNGIN
ALUEOSASTON TOIMINTAA
Kun JR 56 :n Kilta ry :n sÄÄnnöt
perustavissa kokouksissa 18 .7 .
-71 ja 15 .4 .-72 olivat tulleet hyvÄksytyiksi, lÄhti liikkeelle myös
4 … :ssÄ mainittu alueosastotoiminta . TÄmÄ oli vÄlttÄmÄtön toimenpide, koska JR 56 :n riveissÄ
ehti jatkosodan aikana olla ainesta hyvin laajalta alueelta .
KeskeisimmÄt paikkakunnat olivat kuitenkin Rauman ympÄristö, Uudenkaupungin ympÄristö
ja Laitila pataljoonien perustamispaikkoina, jotka sitten kiltatoiminnan alettua ovat edelleen
pysyneet varsin merkittÄvinÄ
al ueosastoi na .
Uudenkaupungin alueosaston
perustava kokous pidettiin ravintola Kirstassa 9 .12 .-73 . Vaikka lÄsnÄ oli vain 11 osanottajaa
(Uki 4, Kalanti 4, Lokalahti 1, MynÄmÄki 1 ja Taivassalo 1) lÄhti
toiminta liikkeelle niissÄ merkeissÄ, jotka selvÄsti mainitaan
kiltasÄÄntöjen 2 … :ssÄ :nimittÄin
maanpuolustushengen vaaliminen, jÄsenten keskenÄisenÄ
epÄpoliittisena
yhdyssiteenÄ
toimiminen, killan piiriin kuuluvien perinteiden ja yhteisten
muistojen vaaliminen sekÄ vaikeuksiin joutuneiden jÄsenten
ja heidÄn perheittensÄ avustaminen ja tukeminen .
NÄissÄ merkeissÄ ja puitteissa
on toiminta vuosittain pyörinyt .
Uudenkaupungin alueosaston
kohdalla vaikeutena on lÄhinnÄ
paikkakuntien laaja-alaisuus ja
monilukuisuus . Kuntien Kalanti,
Uusikaupunki, Lokalahti, MynÄmÄki, Mietoinen, Karjala TI, Vehmaa, Taivassalo, Kustavi ja YlÄne lisÄksi on yksittÄisjÄseniÄ
vielÄ Koski TI :n, Kyrön ja Nousiaisten jÄlkeen kauempaakin, joten tiedottaminen ei ole vallan
yksinkertainen asia .
JÄsenistömme vahvuus on tÄllÄ
hetkellÄ 321, mikÄ lukumÄÄrÄltÄÄn lienee alueos~stojen puitteissa suurin . Viime vuosina on
erikoista huomiota kiinnitetty
nimenomaan naisjÄsenmÄÄrÄn
lisÄÄmiseen .
(MeillÄ nyt 72 naisjÄsentÄ) TÄssÄ hankinnassa kunnostautui
erityisesti Vehmaan innokas kiltaveteraani Yrjö HeikkilÄ (s .
1904) jo v . 1978 . Naisten mukaantulo vuotuisiin tapahtumiin
83
on ollut omiaan piristÄmÄÄn tilaisuuksia, ne ovat tulleet kotoisammiksi . Samalla naisia on
saatu osallistumaan koko killan
yhteisiin vuosijuhliin entistÄ
runsaammin . TÄssÄ ovat tuoreessa muistissa nimenomaan
juhlat Laitilassa -82 ja Kalannissa vuonna -83 .
Osastomme suorittamaan avustamispiiriin on koko ajan kuulunut 5 perhettÄ . Sana "avustaminen" ei tietenkÄÄn ole ihan oikea sanonta tÄssÄ tapauksessa ; onhan kyse vain pienestÄ, n .
150 markan joululahjasta, mikÄ
pöydÄn anteja lisÄten on aina virittÄnyt niin saajien kuin paketin
viejienkin ajatukset ja tunteet
oikeaan joulumieleen .
Vaikka jÄsenmaksua eikÄ muutakaan varsinaista tulolÄhdettÄ
ole, on keksitty muita menetelmiÄ ; alkuaikoina, jo ennen kiltaa, toimeenpantiin yhteisissÄ
tilaisuuksissa "hattukerÄys" ja
arvottiin lahjaksi saatuja esineitÄ kassavarannon kartuttamiseksi . JÄlkimmÄinen toimenpide on edelleen osoittautunut hyvÄksi .
Arvokkain anti varoihin tuli kuitenkin viime vuonna, kun Kalannin Maamiesseura ja Maataloustuottajat lahjoittivat kenttÄateriatarvikkeet osastollemme
ja Marttojen toimesta hoidettiin
valmistaminen ja kahvitus . TÄmÄ arvokas ja merkittÄvÄ lahjoitus kuntalaisilta oli kaunis kunnianosoitus kiltatoimintaa kohtaan ja ansaitsee todella kaikkien kiitollisuuden . VÄhÄisenÄ
vastalahjana luovutimme jÄrjestöille kiltaviirit hopealaattoineen . Ilmoitushankinnoilla vuosijulkaisuihin on niinikÄÄn saa84
tu varjoja, hiukan jopa killan
myyntiartikkeleilla .
Vuosina 1973, 1978 ja 1983 Uudenkaupungin alueosasto on
toiminut killan vuosikokouksen
ja -juhlan jÄrjestÄjÄnÄ . Vaikka tilaisuuden organisointi vaatiikin
aina aikaa, työtÄ ja huolta, on se
kuitenkin omiaan aktivoimaan
osaston jÄsenistöÄ ja saa myös
itse paikkakunnan asujamistonkin havaitsemaan, miten sodan
kurimuksessa hankittu aseveljeys on ehyttÄ ja kestÄvÄÄ ajan
virrasta huolimatta . NÄiden tapahtumien yhteydessÄ aina
myös yhteistoiminta kunnan
seurakunnan ja varuskuntasoittokunnan vÄlillÄ vilkastuu ja aina se on ollut myös varsin kitkatonta .
MerkkipÄiviÄ on pyritty huomioimaan mahdollisuuksien mukaan, erikoisesti tietenkin vilkkaasti toimintaan osallistuneitten kohdalla . Tavallisimmin se
on tapahtunut oman kunnan kiltajÄsenten toimesta . Kuolintapauksissa havuseppeleen hankinta on pÄÄosin tapahtunut samoissa merkeissÄ.
Osaston jÄsenistöÄ on myös
muistettu kiltajuhlissa viirein,
maanpuolustuskilta-ansiomerkein, jopa Suomen Leijonan ritarikunnan 1 . luokan ritarimerkein . TÄstÄ "mitalisateesta" on
erikoisesti kiitos annettava kiltasihteeri Matti Haussilalle "hoputtamisesta" huomioida aktiivinen kiltatoiminta .
Luonnollisesti osastomme on
ollut mukana killan huomionosoituksissa ja kerÄyksissÄ, kuten kiltaviirien luovutuksessa
kunnille (9), kiikarikivÄÄrien luovutuksessa, lipun naulauksessa
ja lippuvartiossa . Motti-Matille,
kunniapuheenjohtajalle
killan
ojennettiin
80-vuotislahjana
kuntaviirit osastomme aloitteesta, jonka sitten myös Rauman alueosasto toteutti . Erikoislaatuinen huomionosoitus
oli saajalle varsin mieluisa, jopa
yllÄttÄvÄ . Kunnille osaston puolesta meni kiitoskirje .
Alueosastotoiminta on ollut ja
on edelleen oikeaan osunut toimenpide . Ilman tÄtÄ jÄrjestelyÄ
ei JR 56 :n Kilta ry . olisi vuosien
saatossa voinut vuosikertomuksiisa saada sitÄ toiminnallisuutta, mikÄ nyt on toteutunut . Alueosastot ovat varmasti juuri se
mahti ja vÄline, josta koko kilta
elinvoimansa ammentaa .
Kun SÄkylÄssÄ vietÄmme kotiuttamisen 40-vuotisjuhlaa, olen
vakuuttunut siitÄ, ettÄ joukkomme on mahtavan suuri siitÄ huolimatta, ettÄ niin moni kiltaveli
ja -sisar on jo poistunut ajallisuudesta tai kunto on niin heikentynyt, ettei voi tilaisuuteen
osallistua . Olinpaikallaan he
kuitenkin ajatuksin ja muistelmin voivat pÄÄstÄ mukaan ja jÄlkipolville kertoa siinÄ kuten
kaikki juhlaankin osallistuneet
aseveljeyden, tuon pitÄvimmÄn
veljeyden kestÄvyydestÄ ja merkityksestÄ maan vapautta puolustettaessa .
LEIPOMO PERINNETTƒ JO
80 VUOTTA TURUSSA
Leipomo Salonen
ja Kumpp .
TURKU, Rykmentintie 6, puh . 921/353 700 .
MyymÄlÄ-Kahvio, puh . 921/356 070 .
85
KAUKOPARTIO JA SISSITOIMINTAA
Etenemisvaiheen pysÄhdyttyÄ
ƒÄni sjÄrven-SeesjÄrven vÄlisellÄ kannaksella ja rintamalinjojen vakiinnuttua, perustivat
MaaselÄn suunnan sotatoimiyhtymÄt kaukopartioyksikköjÄ .
08 .02 .-42 aloitti toimintansa 1
D :n kaukotiedusteluosasto vahvuus 50 miestÄ johtajana vÄnr .
O . Alitalo ja toisessa upseerina
vÄnr . P . Lindroos .
25 .03 .-28 .03 .-43 teki 20 miehen
vahvuinen partio vÄnr . P . Lindroosin johdolla tiedusteluretken
Meri-MaaselkÄÄn, tappiot 3 kaatunutta 2 haavoittui ja 1 paleltunut .
Osasto purettiin 30 .07 .-42 ja
miehet palasivat perusyksikköinsÄ .
09 :01 .-43 aloitti toimintansa 1
D :n 2 jÄÄk . komppania (os . Tör-
nin 1 vaihe) vahvuus 116 miestÄ
komppanian pÄÄllikkönÄ luutn .
L . Törni ja joukkueen johtajina
vÄnrikit P . Lindroos, H . PitkÄnen
ja S . Korhonen .
Koulutus alkoi vÄlittömÄsti erittÄin kovana ja tehokkaana kÄsittÄen aseiden, rÄjÄhteiden, miinojen kÄytön ja tapahtui koulutus melkein poikkeuksetta suksien pÄÄllÄ, varsinaisen asevarustuksen lisÄksi repussa oli 4
tÄysipainoista tiiltÄ, ollen pÄivÄmarssit umpihangessa 20-40
kilometriÄ . LepopÄiviÄ oliva jokaviikkoiset hiihtokilpailut joissa palkintoina KarhumÄen lomia .
Kaukopartioretket SeesjÄrven
-OttajÄrven
kannaksella tavoitteena VÄÄrÄkosken (VenÄlÄisiÄ hiihtojoukkoja) OnttajÄr-
07 .06 .-43 Salmijoki
86
ven itÄpuolella . 15-22 .02 .-43 ja
10 .-17 .03 .43 . Retkiin osallitui 1
D :n 1 jÄÄk .kompp . (JR-35 miehistÄ) sekÄ toiseen retkeen myös
Sinisen prikaatin jÄÄk .komppania .
Komppaniamme tappiot olivat
ensimmÄisellÄ retkellÄ 1 haavoittunut ja toisella retkellÄ 9
kaatunutta ja 8 haavoittunutta .
Varsinaisesti os . Törnin 1 vaihe
pÄÄttyi komppanian purkamiseen 30 .04 .-43 kuitenkin niin, ettÄ vÄnr . P . Lindroosin johtamana 20 miehen suuruisena partiona tehtiin 2 tiedustelu - ja vangin sieppausyritystÄ Salmijoella
27 .05 .-43 ja 07 .06 .-43 viimeisellÄ
kerralla tappiot 2 kaatunutta ja
3 haavoittunutta .
Osasto Törni li vaihe alkoi kesÄkuun lopussa -43 aluksi 42 miehen vahvuisena nousten mÄÄrÄ
60 mieheen miehet JR 35 ja JR
56 miehistÄ .
Osasto Törni III vaihe
Joulukuussa 1943 osasto muuttui komppaniaksi vahvuus 150
miestÄ .
II ja III vaiheen partioretkistÄ ja
taisteluista on varatuomari K .
PyökÄri kirjoittanut JR-56 Kotiuttamisen 25-vuotisjulkaisussa ja koska tÄmÄn kirjoittajan
partioretket pÄÄttyivÄt haavoittumiseen Salmijoella 07 .06 .-43
ei ole henkilökohtaisia muistiinpanoja . Sotahistoriat kuitenkin
kertovat, ettÄ Os . Törni joutui
varsinaisten partiotehtÄvien lisÄksi suorittamaan vastaiskuja
joista merkittÄvin oli 4 .-5 .07 .
-44 RavanmÄki SÄÄmÄjÄrven
pohjoispuolella . VenÄlÄisen 368
divisioonan saartoyritys epÄonnistui os . Törnin vallattua menetetyt asemat sivustasta hyökkÄÄmÄllÄ ja pitÄmÄllÄ ne kun-
nes apua tuli - os . Törni menetti vuorokauden taistelussa puolet vahvuudestaan .
Taistelussa hankittu aseveljeys
on kestÄnyt myös rauhan pÄivinÄ, jokavuotinen vuosikatselmus
touko-kesÄkuun vaihteessa viimeksi 31 .5 .-84 Iaivamatka Turku
-Tukholma-Turku sai liikkeelle 43 miestÄ ja 13 naista . Osoiteluettelon mukaan meitÄ on elossa 93 miestÄ joista 80 miestÄ
kirjoittautui 83 perustetun muistorahaston perustajajÄseneksi
kartuttaen rahaston
11 .000,markan suuruiseksi jo ensimmÄisenÄ toimintavuotena .
02 .08 .-84 teemme tervehdyskÄynnin presidentti ja rouva Koiviston luokse Kultarantaan kaikkien
aikojen
oletamme
osanottajaennÄtystÄ .
Veikko Mattila
pankinjohtaja Helsinki
87
ERKKI ETTALA
ALKOHOLONGELM
Katost vaam Baneliam boikki,
olettak tekkin dullk kaupunkkihi . Olettak saannf friipÄevÄn
geskem
barha elongorjuaja .
TÄmssi mnÄÄ paohasim barilip
Panelia isÄnÄllk ko mnÄÄ treffasi heijÄ Rauman dorill yhtenk
kaunins suviaamun . Sodast ol
kulunn muutam vuas .
Poja oliva olis siÄll mnuun gansan yksilip paikoill ja juttu pii
sas vaikk kuip pali sillo harvon
go met toinen doisen nÄi . Kovast harvo oikke se ol ja ko mes
siin aikan olim braakkaskell ni
hes saiva mnuu luppama ett
mnÄÄ ja Vennu - yks meijÄ sotakambraateijan gans - jonku
viiko sisÄlit tleem Baneliaha vi88
sitill . Eik mnuu sembualest pali
yllyttÄt tarvinnukkan go mnÄÄ
tÄmse luppauksen dei . Luanikkai miÄhi oliva hek ko siin ny
mnuun gansan jaarittiliva ja mone muus siÄll heijÄn gotokylÄsÄs . MnÄÄ tunsi ussema heijÄ
emÄndÄski ja oli oikke miÄlisÄn
gon dÄmne virkistys ny ol tiÄdos . PyhÄpÄevÄks mes se reisu
sitt sovesi, aamujunall mennÄ ja
ehtojunallt tullan gotti .
MnÄÄ hai sitt Vennu ylös ja vÄhim buhein gaikk oliki reedas .
Tuliaisiks osteta viina, kaks
pualikast pöytviina .
- Kyll kummingi se vaa sopev
lÄhi o mutt mitÄs luule ett ne
emÄnÄt tykkÄvÄk ko mep pyhÄaamust kirko aikan mene sinnt
trankkama, sanosi mnÄÄ kom
baremi emÄnÄt tunsi .
- Nii mutt ekkös ny muist, kyll
nep poja vissi ryypy ottiva ain
go jolla vaa ol jottan darjottavan
meinas Vennu .
- Ottivak kaiketakki hes siÄll
mutt se ongi vallan doine asi
siÄllk ko heijÄn gotonas . Se o
saamare sÄser asi tiÄdÄks, kyll
mnÄÄ nef farbruurit tunne, sanosi mnÄÄ ko luulin olevan hiuka
sisÄll nÄis asjois .
- Nii mutt kyll ne ÄijÄ vissin gamalast kattova josei meill mittÄn duliaissi ols sillo harvon go
me heillk kylÄhÄ menen diivas
Vennu . Mahtak kaks pottu piisatakka?
TÄmmöst jahnamist mes siins
sitt aikan pidi ja viime mes sovesi ett viina osteta, kaks pualikast pöytviina niigom buhe ol .
i
PyhÄaamust mes sortteerasi itten Rauma junaham botuinen
bÄivinen . Menttin golisteltti aika faartti ja siin mennes met tei
jongungaldast programmiakki
ett misÄ mek kÄy, kuikk kaua misÄkim baikas olla ja mist mes
saa heosen go viÄ meijÄn doisest huushollist toissehe .
MÄe Henrik ol meit taksuunall
vastas ja vei meijÄn gottias .
- Oi voi sendÄn de raarip poja,
om mar ny lysti kon dliitt tÄnn
meillekki . Te olett ny yÄsse
meill ja ottakka ny paltto pois yltÄn ja tehkÄ hyvi ja ottakka kaffett ja kuit teijÄ muijan ja ja mukulan jaksava, stÄÄ tul kon göytt
ko emÄnd oikke ol faartis . Mek
koeti selittÄ ett me mene saman
ehtonnk kotti ja ett meill o mond
muut paikka ko meijÄm bidÄis
kÄymÄhÄn go vaan annat meill
heose viÄmÄ meijÄ Vanhandaloho .
- Ett mar te ny mihingÄ lÄhd siunakkon go unhoti vallam
buuron beljÄstys emÄnd ja men
garaten duvam bualell nii ett
mes saim buhutelluks Henrikki .
- Kuulestis Henrik sanosi
mnÄÄ ja kattlim bisin gatto, kuulestis ei ol nÄhtykkÄn dÄsÄ
montte aikka - jaa'a, kyll ne
aja vaa liukkaste juakseva niin diÄdÄks olis meillt tuall hiukam blörö ainettakki jos niigom
bassais .
Henrikki vÄhtÄs aikas toolillas
ja sai sitt sanotuks etei heillp
pruukatas semssi ainei lainga .
On girko aikaki ja mukulat tosa
karalemas . Oteta sitt joskus pareman gerran go met tleen gaupunkkihi selitt Henrik totisenas .
Potu jÄivÄk korkkamat siin
huushollis ja sama ol rÄkning
kolmes muus paikas ko mes sitt
Henriki heosellk kiÄrsi . Henrik
ol jo vallan duskastunn ja lÄks
viime heosines kotti, en diÄd
olik hÄn otett meijÄn daikk
isÄndvÄem bualest .
Jalkasi mes sitt tramppasi viimÄssem baikkahan go ol kanskoul . Opettaja ol kans meijÄ sotakavereijan . Ko me aikan siÄllk
kolisteli ni viime ovi avatti ja
nuar nÄtt vaimihmne ol meit
vastas . Mes sanosin goht ketÄ
me ole ja mist ja hÄn gehus olevas opettaja frou ja kans opettaja .
- Ei ol ny Ake kotons sanos tÄmÄ nuar nÄtt vaimihmne, hÄn
lÄks partiopoikkatten gans retkell mutt kyll hÄn siÄll nu jo oli
o nii ett herrat tekevÄ hyvi vaa ja
kÄyvÄs sisÄll, kyll hÄn bian dlee .
Me oli Vennun gans askroinns
sen gamala asjan gimpus ett
mahtak vaa lopultakkin gÄöd nii
ett nuap potu viÄdÄn gorkkamat
takasi Raumall .
- Mutt kyll tua Ake ny ko hÄn
gaupungist kotosingi o, kyll hÄn
vissi ryypy otta, o ennen gummingi ottann vai mitÄs luule, sanosi mnÄÄ ko rupesi valla hermostuman goko potuihi .
- Tua frouaki o nii nuar ja kaupungilaise sorttine etei se sungam baha tykk vaikk mep piÄne
rootin dÄsÄ ryyppÄ, innostus
Vennuki . Frou ol mennk köökim
bualellk kaffettas laittama ja
mes sai ny aikka klaarat tua
viinjutu loppuhu .
- Kuulestis Erkk, ole mes sendÄ elÄmÄsÄn pahemppiakki asjoi klaarann ja ny mes sanon
dollf flikallk kui meijÄ asjan
makka ja ett mep prykÄ ny ittellen gaffeplörön dykkÄs Vennu .
Ei sungan domne flikk sills sitt
mittÄ mahd jos mep pottun ava .
89
On dÄsÄ jo maine kÄrsinn nii
etei se siit se huanomaks enÄ
tul .
MnÄÄ oli juur menos hakemam
bottu veskastan go Ake tul kotti .
Siihe meijÄ meiningin jÄlle lahosiva . Frou karas tamburiihi
miÄstÄs vasta tiÄttvÄstengi andama meriselityst kahdest raumalaisest ko istusivas salis ja
vartosiva isÄnttÄ .
Ake tul sisÄll ja toevott meijÄt
tervetulluks fiinin gouluhus .
Frou trahteeras kaffet ja nisust,
ol lonkka ja ol neljÄ lai piparkakku .
Kuka tahanas ossa arvat etei
mennk ko vartt ko meijÄ juttun
gÄÄnys sottaha . Kuingastetei
olis kÄÄndynn, nii liki se viÄl ol .
Ei ol vaikki arvat seki ett kohtpuale frou tyrstÄnys meijÄ jutuihin ja lÄks köökkihi, hÄnell ol
kuulem baremppakin dekemist .
Ko Ake hetkeks men ulos huanest ni mes sovesi Vennun gans
ett ny ei kysytÄkkÄ ett saank me
tarjot isÄnÄll ryypy, me lyÄm botum böyttÄhÄ ja sano Akell ett
meill on dosa viÄl yks pott pöytviina jÄljell, viitiks tuad klasei ni
saadam biÄne .
Ko Ake tul takasi ni met tei juur
niigo ol sovitt . Vennu löi tÄysnÄisem botum böyttÄhÄ ja sanos Akell ett onk snuulik klasei
ni saadan dua pott tyhjÄks ennen go me lÄhde junall .
MnÄÄ katosi Akem bÄÄli ett milt
tomnem buhe kuulosta ja nÄi ett
hÄn men vallam bleikiks . Sama
ol rÄkning nÄÄmÄs tÄÄllk ko
muuhallakki .
MnÄÄ huamasi ett Ake fundeeras montten gerta mitÄ hÄne ny
pidÄis tekemÄ . Sitt hÄn selitt
meill ett ko hÄn o opettaja ni ei
hÄnen bass klutat tomste aineit90
ten gans lainga . HÄne frouaski
o valta nyhter ja semne on dull
hÄnestÄkki .
Siins stÄÄ sitt oltti . Ei hyvÄlt
nÄyttÄnn . Se ny selkes ett tuliaisten gans ol kaikk menn niim
bÄi seinÄ ko mentt taita . Olis
ollp parve ko olis ottann mirtin
daikk palssamin gainlohos, ei
olis kukkam baha tykÄnn .
Kapple aikka me istusi valta
mykkÄn . Mutt kyll Ake lopuldakki fiinist klaarast asjas . Kon gaffe ol juatt Ake sanos ett kyll hÄn
miÄlelÄs nÄytÄis meillk kouluas,
se ol uus ja fiin rakenus . Ja ko
mes siin lÄhtö tei ni Ake sanos
Vennull ett panns se pott ny povehes ko mennÄ . Tomnem buhe
meinas stÄÄ ett kyll tÄsÄ kaikk
viÄl iloks muuttu . Ja todestakko, ko me olim bari luakka katto, ni Ake sanos ett istukast ny
poja noihim bulpeteihi, huilata
hiuka . Ite hÄn avo jongungaldasen gonttuuri ove ja tul siÄlt
koht takasin golm vanha-aikkast plÄkkpottu koorasas . Jokane enne sotta kanskoulu kÄynn
nuap potu muista . PiÄn neliskanttinem bott, etikett joka kantill ja niis seisos "Akvilan Kirjoitus Mustetta" .
Otetast nys sitt pojap piÄn sÄhiÄine sanos Ake ja löi plÄkkpotu
meijÄ nokkan all . HÄn sanos ett
heill o nÄit vaikk kuip pali, ne
om buhtaks tiskatt ja juur passelin gokkossiki eiköst ol . Ett ol
vissi ennem blÄkkpotust viina
ryypÄnnykkÄ vai mitÄ naureskel
Ake . Sitt mek kilistelim botui yhtehe ja skoolasi . Ja koht perÄhÄnÄn doisen gontim bÄÄll .
Olikost tÄmne ny laingan dosika? Nii lysti ko se oliki ett pöytviinpott vihdo viime ol korkatt
niin doisengautt tunnus ai vaa
siit ett me olim botuinen vÄÄrÄs
paikas . Puhe rupes sendÄ luanistama ja ai enemÄ ja enemÄ
me rupesi muistama mitÄlai
hullmaist siÄli sodas ol itekkungi etten dull .
Kaffe juamsse ja koulu syynihi
ol menn niim bali aikka ett meijÄn dul aik lÄhti junali . Pott ol
viÄl pualellas ja me olsi jÄttÄnns
se Akell mutt hÄn sanos ett on
gaimin bualim bareve ett viÄtt
se mennesÄn .
Mes sanosi hyvÄst Akell ja hÄne
frouvalles ja lÄksin dramppaman Banelian dakduunall . Ei sillo mittÄn biilei oli enk mek kehdann ruvet heostakka mistÄn
gerjÄmÄ .
Ott tiima verran go met tua matka jalkasin dei . Se vajanainem
bott ol Vennum boviplakkris ja
hÄn sanos ett hÄnd harmitta vaila viÄtÄvÄn davalik ko se siÄll
holise . Sitt hÄn rupes hollama
semmost ett olis pareve ko ryyppÄis se viinam bois .
01 vai ny sanosi mnÄÄ, ei sungam böytviina siin ryypÄtÄk kon
gÄvellÄm bisi maandiÄt . Pöyt
siihen darvita, pöyt, kÄsitÄks?
Eik meill ol aikka istattap pyÄrtnöllekkÄ stÄÄ nauttima, hyvÄ ko
junahan gerjetÄ .
Ko junahan bÄÄsti ni me istusin
gumpaki vaunum benkill omis
ajatuksisan . Reis ol ollk kaikim
buali hintas vÄÄrtt, emÄnÄ ja
isÄnÄ oliva oli höövelei, ruakka
ja kyytti tarjotti ja kÄskettin dull
uuden gerra .
Ko Vennu ol aikas pÄevÄ meno
fundeerann
ni
hÄn
gatos
mnuum bÄÄlen ja sanons : "Mihi
met tua viinan gans joudu" .
- Sans stÄÄ, samois lengeis o
nmuungi ajatuksen giÄrtÄnn sanosi mnÄÄ totisenas .
Sitt me istusi iso aikka vailla
verka ja fundeerasin gumpakin
dykönÄn stÄÄ riivatu viina . Meil
ol ny ongelm niingon dÄhÄ aikka
maailma sanota,
alkoholongelm .
Me resuneerasin dÄtÄ asjatan
simppÄi ja tÄmppÄi mutt ei siitt
mittÄ jÄrjellist pÄÄtöst saatt toimeks . Me oli oli nii giit tÄsÄ
hommasan etem me lainga oli
huamann ett muup pasaseerari
oliva istuskeli valla verka ja vartoskelivak kui met tÄmÄ ongelma ylitte ny pÄÄsen daikk pÄÄseng lainga .
Konei mittÄlai valmist ruvennk
kuuluma ni viime yks heijÄ joukostas rohkas luandos ja sanos
ett kumne mahdais ollp poja jos
freistaisitt menn Lappihin, diÄd
vaikk luanistais paremi .
No tes se sanositt, se met teengi pÄÄs meilt niigo yhdest
suust . Me tykkÄsi ett sem bojam
bÄÄs o muutakkin gon göhnÄ ko
hÄn noi fiini neuvo osas antta .
Ei Rauma junas tiÄdÄm kukka
mittÄn doinen doiselles puhhu
uskall mutt nyt rupes sorin gÄymÄ ja kaikill ol lysti ko mes sendÄ oli nÄi nÄssist klaaranns se
meijÄ ongelman .
91
AAPO RAJAHALME
LAPPILAISSI KOTISEUTUVIARAI
Lappilaiset Kalle Krappe, Eino
Yli-Kerttula ja Jussi Viljanen tekivÄt heinÄkuun lopulla 1943
vierailumatkan MaaselÄn Kannakselle .
JR 56 oli silloin lepovuorossa
AhvenjÄrven maisemissa rintaman takana . Matkan tarkoituksena oli kÄydÄ tervehtimÄssÄ
Lappi TL :stÄ kotoisin olevia poikia ja viedÄ heille kotiseudun tuliaisia . Krappe ja Yli-Kerttula olivat itse olleet 1 patl . :n Krh-joukkueen mukana kesÄsodan taisteluissa 1941, jonka jÄlkeen heidÄt oli kotiutettu . Viljanen oli
ensi kertaa ItÄ-Karjalassa . HÄnen matkakokemuksistaan julkaisi LÄnsi-Suomi kirjoituksen
12 .8 .1943 . Krappen Kallen samasta matkasta Lapin murteella laatima kirjoitus julkaistiin
LÄnsi-Suomen palstoilla kah92
dessa numerossa 7 .8 . ja 10 .9 .
1943 . Seuraavassa otteita "Kalle Kustamboja muisteluksist" :
"Mek kÄvei Äskem boikki kahdomas rintamat . 01 meil sentÄ jotta viÄmistÄkki hiukan, ko lotas
sÄÄlisivÄ ja ihde koetetti hankkis siihe jottan tÄödenyst viÄl .
RaumankylÄn kaut me mentti ja
siÄl ol kohjastamist eri taval, ennenkon kaik asia oliva jÄrjestyksen . Piiri "valistus" sanos, et
sint tÄyty pistÄs saappak konttihis ko sin mene .
MnÄÄ hai vanha sotaruajun
konttuurist ja pÄÄti, et te olet
ennenki siÄl ollu, niin tulkkast
jÄlle fölihi vaa . Ne olivak kumminki pula-ajan tÄhde niin kryppistynny, etten mnÄÄ niit konttihin menemÄ saan . Levu olis kyl
ol, mut peukalvarvas ol vallan
kaksinkerroin ko mnÄÄ niit koetim bruuvat . ƒit löys kumminkin
kaapist oikke hyvÄnÄköse jatsari ja niil mnÄÄ sit reissu lÄksi .
Mut ko mnÄÄ olim biÄne aikka
Rauman kadui trampan, nii
mnÄÄ huamasi, et ne oliva niin
korkkirintase, et flotkasivak
kantpÄist . Kaks vesikello ne olivak kerjen jo tekemÄ ennenko
mnÄÄ huamasi, ettei tul asia
nÄillÄkkÄ kontverhoil niim bitkÄs reisus . Ei siin mikkÄ muu
auttan, ko soittak kotti vaa ja
kÄski, et lÄhettÄkkÄ hyvÄ ihmse
Äkki mnuum bualkenkÄn Vuahjoe asema) ja nii sit kÄvei kans .
MnÄÄ pÄÄti, et jos mnÄÄ kerram
butto suaho, vaikkei muut kon
kainloalt saak, ni se o juur se
sama, jos sit o saappat taik ken-
kÄk konteis . Sit juna vislas, ja
mep poja istuttiin komiast toises luakas, noka ittÄm bÄi .
Tampere asemaravintola mes
sit mentti ja pÄÄtetti et ruveta
syÄmÄ . Eino ko on tunnet hyvÄluantoseks miÄheks avo kapsÄkkis ja sanos, et ny syÄdÄnkin
tÄÄlt . SiÄl oliki syÄmist . Ensi
siÄlt tul yht ja toist hyvÄ ja sit se
poik vet esil jumalattoma flÄngÄyksem balvattu porssambersusta . Ko mes siin sitt syÄtti, ni
ihmse vahtasiva vÄhÄ kovaste
meit pÄi . Kyl mnÄÄ sen tiÄdÄ, ettei ne meijÄn böyttavojan ihaillu
ko ei meist kumpaka os syÄd
silttaval, et kaffel olis vasemas
kÄdes ja viÄl nurimbual . Ei kyl
ne stÄÄ porssaliha vahtasiva ja
mnÄÄ oli nÄkevÄnnÄs et mone
frööknÄn tiukat kual leuambÄÄhÄ ko siit siuhde men, mut ei
mek ko rÄhmitti vaa eik ol ymmÄrtÄvÄnnÄs . Sit me mentti
odotushuane laatjal maat, pantti selkrep pÄÄala ja ruvetti nukkuma .
Sitt mentti junaha jÄlle ja matk
jatkus .
Eino herÄt sit kerra mnuu ja sanos, et "kahdost poik tutui maisemi" ja sitÄ siin oliki . Muistus
vÄhÄ elÄvÄste miÄlehe ne aja
juur pÄivilles kaks vuat takasin
ko siin maastos oltti . Sillo ol rys
meit siin vastas, tapeltti ja railakkast sittekki . Luanikast se ol
ny junan klasist kahdo niit samoi paikoi ja hunteerat mennyi
asioi . - Sillo se ol toist . 01 kyl
vaa .
Sillo sai olt taas taas mustas
nokises maas, niinkom blaastarklap jos meinas viÄl hengsauhu joskus vettÄ, ko rys lÄhet kaikenkokkost kapsÄkki niimpali
ko hÄttÄmin kerkes . Me oltti eri
nokissi poikki sillo . Oikke naurut, kon kahdos kaveris naama,
vaik ihde ol pualt piruma nÄköne . Kui moni meist mahdoi naamas pest niitten kovimpitten
bÄevÄtten aikan . Ja misÄstÄs sit
olis pes, ko vet ei ol lÄhimaisakka . SiÄl jossan töpinÄm paikoil
ol kyl se joki, mist koko taplukse
ova nimeski saan, mut ei mes
sinp pÄÄst . Juu . Mut kyl sillo
lystiki ol, ko vÄÄpel ol paistattan
plÄtti ja lÄhet niit meil, niinkon
kilteilp pojil ainakki, (kiitoksi
vaa viÄlÄkki Reko) ja samas lÄhetykses tul viÄl tupakkiakki ja
Jallu sai heittÄ lepÄnkÄnsÄst tekemÄs yhtesem biipu ja rysvainaja seljÄst evakoitu mahorkpussi hemmetinteit .
Semmost se ol sillo, mut ny me
istutti junas ja ryypÄtti sitÄ kretIiinifÄrist sakariinvet ko Eino ol
josta asemalt saan hamstratuks .
PÄÄteasemal ol poikki tul vasta,
Äkki vaa tavara autoho ja sit sitÄ
mentti . KuarmahÄkÄttimes matka jatketti ja se o sit vÄhÄ vihollisen klupust mailma siÄlp pÄi .
Oikke maost tek hÄijy, ko se
kosla nost takapuoles pystö ja
lÄks sukeltama melkke oitis
alaspÄi . Sit se kÄÄns keikkis,
ajur koplas ai vaam biÄnemppi
ja piÄnemppi vaihtei pÄÄt ja sit
sitÄ painetti melkke oitis pÄin
taevast . Onnelisest mep pÄÄsim
boikkatten kanttiinils saak, mut
sit alko satama .
Kaks miÄst ol siÄl ulkon sadejakup pÄÄs, enk meh heit tuntennuk kotei naama lainkka nÄkyn .
Toine miÄhist huus sentÄ ajuril,
et ajakkan ton meils saak, ja sit
met tunsi ÄÄnest et Lehto Arkke
se ol, vanh esimiÄs "höökimise
ajoilt" ja toine ol Kuljum poik .
93
Tasasen Kasu ol tul vasta meit
ja meijÄn tavaroitan ja olis kaike
viÄn meijÄn korohoron kÄmpil
yÄks . Me oltiin kumminki nii ryÄtynnyi poikki, et pÄÄtetti nukku
Arkken tyköns se yÄ ja lullamat
sit kans nukuttinki .
Arkkem bÄÄmaja ol juur koskem
barttal ja hÄn lupas lÄmmityttÄs
sauna ehtokseks . Mot-Mat ol luvant tuls sink kans, ko hÄnel ol
jotta muit asioi siÄlppÄin toimitettavan . Me lÄhdetti siit paikast korohorom boikatten tyÄ .
SiÄl ol vanhoi sotakaverei aikataval ja kaik kovasten tyÄntouhus . Edelinem boruk ol vissi olk
kovastem biÄni miÄhi ko olivat
tehne nii matali korsui, ett poikkatten tÄyryi korkottak koht ovelÄvek, klasi ja kato muutmal
hirskerral . Tammisen Topi tais
pojil ol mestar ja puhtast se
poik kirvest heilut .
"IsÄl" (alias Pohjamo) ol sentÄn
korkkemp tupa ja hÄn tunnuski
olevas siihen tyytyvÄine . "Ait"
ol pois kotto, ko ol lÄhten lomal
juur pahimal aikka . Osmo ol
siÄlh hÄnelk korvikken ja joudui
olema siint tyÄs nii nuukasten,
ettei kerjen edes saunahan, ko
Hessu ol meijÄn kunniaksen jÄrjestÄn . HÄn oliki sen tyÄn tehn
tapas jÄlkkem berustelisest .
Se saun ol kauni jÄrve rannal,
taik lammeks semmost taedeta
sanno ja se sauna viÄres ol
semssi vekottimi, ko mnÄÄ koeta selittÄ . Sauna ja lamme vÄlil,
juur lamme rannalk kasvo jumalattoma suur peteij ja sen petejÄ
ladvas oli hirmuse suur oks . Se
oksan keskpaikoil ol sidot rautalank ja se lanka alases pÄÄs
ol puukalik .
Ko sit ot siihen kalikkahan kii ja
kiipust saunan katom bÄÄl, hei94
lit konttis ja annoi men, ni siit
sai semsen kyyti jÄrvehe et se
siit laist kÄvei . Hessu osas sen
tava nii, et tiÄs hellittÄ juur parastlaisse aikka siit kalikast,
nytkÄs kerra vaa ja putos vettem
bÄÄ edel . Me Einon kans koetettiin kans parastan, mut kyl mep
pudotti vette niinko Jumal sallei
ja saatiin toise naorama sitÄ
touhu . - Luanikas vÄrk se jokatapaukses kumminki ol . Ykkösteltas mes sit ihmetelttin kon
Tammisen Topi plÄtti paist . Ko
plÄtt ol aikas paistuns siink kaminam bÄÄl, ni Topi ot pannuvartten kii, kÄsi pit semsem biÄne fietkaukse ja plÄt putos pannuhun toisimbuali nii et flatkat
vaa . "Pikku-Nurmine" nÄyi ollu
juur sama vÄÄrtine siin touhus .
- Kokei ja keittokoulu opettaji
niist pojist siÄlk kehitty kaikist
jÄrjestÄs . MnÄÄ hunteerasi, et
mahtak nep pojak ko siÄlt naimattomant tuleva, ikÄs vanhanpoikan ol . Ei rualaittamisen tÄhden kumminka, jos ei sit muut
kutsumust naima sat tulema .
Uni ol kai pettÄnk, kosk herÄsi
siihen ko Osmo nÄrÄyt et "mitÄst siihe ole maat men, eks
vanha paikkatas enÄ tun" . Olisin kyl varmasten bilttossen
mennykkin, kon Karim boik olis
vaa olp plassillas ja Kask maan
makolles siint toiselp pual vanhan tava jÄlkke . Poja olivak
kumminki laahan telttahan toolei ja muit ylellisyyskapinoi ja
sempualen kai mnÄÄ olin Toevose Jallum blassil maat men .
"Kolmanes" kÄytti sit oikkem
borukal ja hyvÄns siÄl pidetti .
PiÄtlÄ Osmo ja Mikola Viku olivap pistÄn pöödÄ niin klupuseks, et tul miÄle, et mitÄst me
heil trahteeran ko he joskus
meilt tuleva . Kiitoksi vaa koko
komppanial . Vesa ol tiÄtystem
bois ja isÄnyst pit Tuakko, vanh
hyvÄ tut hÄnki .
Kyl kaiken tÄÄllÄkki o jokane
huaman monem boja vasemas
hias semse merkin ko o "kaks
ÄmmÄ pÄÄlisi", sininen bÄÄl ja
punane al . Se tarkotta "MOTMATI" rykmentti . TÄmÄ herr ol
luvanut tul Arkken tyÄ syÄmÄ Einon tuami uussi peruni ja saunaha ja sins sit mentti .
Mot-Mati fölis ol Viljakainen,
Kailan KyÄr Laitlast ja Rajahalmen boik Raumalt . Suuri fiskaalei kaik, mut luanikkoi miÄhi .
SyÄtti rÄhmitti ja painutti sauna .
Mat ja KyÄr meijÄn kansan sint
tulivak kon toisilh herroil ol kiiru
jonkkis muuhal .
Majur (se ol Arkke lÄheti sukunimi) ol lÄmmittÄns sauna ja tehn
se hyvi, niinkon kaik muukkin
tyÄs . Siink kÄyttin koskes ja löylys voorotelle, niinkauva, ett
Mat ja Eino viimÄhdeks sit enÄ
löylys oliva .
Mot-Mat ol oikken tavalinen
kansa miÄs, et harvo nii suur
herr semne o . KyÄr paohas oikke Laitlan kiÄlt, eik lainkka yrittÄnykkÄ ol herra ja mnuun tul
miÄlen talvsoda aikkane vÄnrikiks pÄÄs kansakouluopettaja,
ko ol nii suur herr, et pan korpraalin knappiskin kiip pistÄmÄ
ja ol niiko mikÄkin kalkkun .
"Tomssi suamlaiste sotaherratte ollakim bitÄ", sanos Jus viimÄhdeks ja sit me nukutti ja oltti sma miÄlt .
Kanttiinin keissuist Jus jo kirjoittiki ja ei siit se enemppÄ . Ehtost ko jo maattii, tuli Helströmin Topi ja Aerla Uuno hakema
meit "Kolmantte" oikke heose
ja kummipyörÄsten kans .
Topil ol virkune ja hyvi hoidet
heone ja Uuno heone seoras
hÄnt laitumel niiko juatinkarko .
Hyvi nep poja oliva heoses hoitan .
Mot-Mat ol kÄsken meit lÄksisaunan, ko me muutonkin komentopaikalt passin ja pilettin
hai . JÄrve rannal, yhden kölhÄm
bÄÄl Mat ol "kotkanpesÄs"
tehn . Mes sai nÄhd siÄl hÄne
herttase frouvaski . HÄn ol satun liÄvÄst saerastuma, jossan
kenttÄlotan tehtÄvis ja ol sattumalt tÄÄl "Pappan" turvis saeraslomatas viÄttÄmÄs . - Sekasi meinas men asia ens, ko Mat
sanos frouvatas Jussiks ja ain
ko hÄn jotta frouvailes sanos,
nii meijÄ Jus luut et hÄnt tarkotetti, mut kyl se asi siit pia selkes .
"MASA" - huus Mat oikke sotaÄÄnellÄs pÄi semmost korkkia
mÄkki, ko me oltti sauna menos .
SilanterÄ Masa siÄlt tuliki sit
kaikes komeudesas ilkalaste .
Majuri oliva leiponnup pojast
jÄlkken ko viimeks nÄhti ja kyl
hÄn se vÄÄrtine onki .
SaunastpÄÄsty menttin tiÄtyst
jÄrve ja tehti jos jotakilai tempui
ko laiturilt sin jÄrve hypeltti . Masa vÄit et hÄn liuku kauimaks,
ko laiturim bÄÄst hypÄtÄ, mut
Mot-Mat men yht kauas . PualvÄlihi mnÄÄkin bÄÄsi, vaikkan hyppÄsi nii ylös ja kauas et meinasi
makonahan halkast ko vettem
butosi . Tul semnenki miÄle, ett
mahdoivak ne poja vaa varppaijas rÄpyttÄs siÄl vede al, ko he
niin tavattoman kauas sukelsiva .
Mikvala Mannen kÄmpÄs Arkken kans se yÄ nukutti ja siin
kÄmpÄm bÄÄs ol suurils sanoil
oikke suameks tekstat et "Mul
95
Vaun", ja siihe malli se ol rakennettukki . KylÄ-Kreula Masa kÄvei siÄl uimahousuillas ja lintkoer Iirppas perÄs . Siit ei poik
malt luappus sotatouhuisakkan, ko o sivilis niim pahaks lintmiÄheks tottun .
Mont muutakki vanha kaveri
siin tavatti, ennenko lÄhdetti .
Mot-Mat ol kaiken kukkuraks
antan meil viÄl oma autos asemalk kyytti . Jus sanoski vaa
ykskantta, ettei pojat tyhjÄmpÄite Mattias keh ja sama miÄlt
met toise oli . Lehto Arkke jÄrjest meijÄm baperin kuntto, juna
vislas ja Mot-Mat jÄi poikattes
kans vartiopaikalles . Kiitoksi
teilk kaikil ja kaikest .
Tykistöjermui ol matkavarrel ja
se ol seorav tavote . Koht ko juna pysÄs ni Saarela Jus tul polkpyÄrÄn kans niinko ukkosem
buht . Auton kans me viÄtti jÄlle
niinko suurekki herra, vaikkei
matka pali ollukka . PiÄne juhlas
siÄllÄkkin kerjetti toimeks saama, vaikkei aikka pali ollukka .
Kapteen pit niis niin kaunim buhe et oikke harmit ko ei ol mittÄ
semmost vekotint fölis et olis
voin hÄne sanas ikuista .
Narvila Erk pit lÄksimpuhe ja sit
asemalk ko aik ol kÄyn nÄttihi
jo . Kyl niittem boikatten kans
olis aik kulun vaik kuink kauva,
mut ei auttan ko aik lopus keske .
Tulomatkal ko Jus men klosetti,
ni juna pysÄs melkken koht ja
sillo Jus sanos vÄhÄ kiukkusest
et : "sanotan kyl, ettei klosetti
saak kÄyttÄs sillon ko juna seiso, muttei missÄ sanota, ettei
juna saap pysÄyttÄs sillon ko joku on klosetis" . Kirkkalan tanhfahuus ko Jus IÄks pois linjaautost, ni mnÄÄ ajattelin et annast kahdok kui Jussin kÄy selkreppus ja kapsÄkkis kans, mut
niin kevakkaste se poik pisteskel, kotei muut olis kÄynyk ko
Raumals saak . Semssi ne ova
ne vanhankansan tervaskanno,
ettei ne mistÄm bahan" .
ASIANAJOTOIMISTO
ARNO MIKKOLA & KUMPP.
YLIOPISTONKATU 24 B
20100 TURKU 10
PUH . 14 250
96
Lappilaiset kotiseutuvieraat, kunnauisneuvos Vihtori Vahala ja mv . Lauri Kirkkala vierailulla HiisjÄrvellÄ KÄmmenen lohkolla kevÄttalvella 1942 .
Korsulla lappilaisia aseveljiÄ tapaamassa .
97
VEIKKO VESA
OTTEITA 3
.1J R 56:n
SOTAPäIVäKI RJASTA
Kutsukortit oli kesÄkuun puolivÄlissÄ v . 1941 jaettu Lappi TL :n
pitÄjÄssÄ, niinkuin ympÄri koko
Suomen niemen . Kaunis kesÄ
oli juuri alkamassa ja monenlaiset työt edessÄ .
Ne oli nyt jÄtettÄvÄ kotivÄen
huostaan .
Miehet kokoontuivat Lapissa
keskuskansakoulle . TÄÄllÄ muodostettiin yksi jÄlkavÄkikomppania ja krh .joukkue .
Perustamispaikan
pÄÄllikönÄ
toimi luutn . VÄinö Salminen ja
hÄnestÄ tuli myös 3 . K :n pÄÄllikkö . VÄÄpeliksi yksikköön tuli Lapin oma mies Jussi Anttila .
Krh .joukkueen johtajaksi mÄÄrÄttiin vÄnr. Arvo Lehto .
VÄinö Salminen oli luonteeltaan
rauhallinen ja sovitteleva, joten
hÄn oli vaativaan tehtÄvÄÄn hyvin sopiva .
Alusta alkaen hÄn itse piti
komppanian
sotapÄivÄkirjaa,
jossa hÄn muutamalla lauseella
antaa selvÄn kuvan siitÄ kuinka
hommat silloin hoidettiin .
NÄin kertoo sotapÄivÄkirja :
98
"18 .6 . klo 12 .00 Yksikkö 5905 :n
perustaminen Lappi TL :n kirkonkylÄn kansakoululla . Perustamisvaiheen pÄivinÄ lottien
muonitus .
19 .6 . RyhmittelyÄ, miesten sijoitusta ja varusteiden jakoa .
20 .-22 .6 . Muodollista harjoittelua, asekÄsittelyÄ. KenttÄpappi
Vesalan kenttÄjumalanpalvelus .
Kuormaston kuntoon laittoa, varusteiden hankintaan .
23 .6 . 10 .00 KenttÄjumlanpalvelus . Keskitysmatka alkaa .
14 .00 Marssi Vuojoelle .
17 .00 Ruokailu
18 .00 Lastaus
22 .00 Junan lÄhtö
24 .6 . 10 .00 Saavuttiin Parolaan .
VÄlittömÄsti purkaus . Marssi
leirintÄalueelle LehijÄrven rantaan .
25 .6 . Ohjelman mukainen pÄivÄpalvelus . Oppitunnit, uintia .
26 .6 . Sama kuin edellÄ . Komppania saunassa . Muodollista ja
taistelukoulutusta . Uintia . Jumalanpalvelus past . Lehtinen .
Ilma hÄlytys ."
SotapÄivÄkirjan mukaan patl .
lÄhti 29 .6 .-41 Tampereen ja JyvÄskylÄn kautta itÄrajalle . Purkausasema oli Kaltimo . PitkÄt
marssit olivat edessÄ . 13 .7 . ylitettiin pakkorauhan raja . Matka
jatkui TolvajÄrven suuntaan ja
lopulta saavuttiin Loimolaan ja
sieltÄ kunniakkaille Talvisodan
Kollaan taistelukentille . TÄÄllÄ
luutn . Salmisen 3 . kompp . ja koko JR 56 kÄvi 2 viikkoa ankaria
taisteluja vihollista vastaan .
NÄistÄ rasittavista taisteluista
komppania siirtyi muiden mukana VieljÄrvelle ItÄ-Karjalan puolelle . TÄÄltÄ eteneminen jatkui
Aunuksen tien suuntaan .
KÄsiala sotapÄivÄkirjassa muuttuu ja se kertoo :
"10 .9 . klo 7 .00 Sateen yhÄ jatkuessa komppania rupesi solumaan ohi KirvesjÄrven kohti Aunuksen tietÄ . EdessÄ kuului
taistelujen melske kun 3 . pataljoona ajoi vihollista edellÄÄn
Aunuksen tielle .
13 .00 Kompp . pysÄhtyi, laittoi
teltat kuntoon erÄÄlle erittÄin
kauniille kumpareelle . Vihollisen kranaatteja ujelteli yli leirialueemme .
17 .00 Vihollinen ampui onnistuneimman keskityksensÄ mitÄ
olimme kokeneet sitten Kollaan
pÄivien . Keskitys kesti 6-8
min ., mutta teholtaan se oli kauhea . Komppania menetti erinomaisen ja taitavan pÄÄllikkönsÄ VÄinö Salmisen ja hÄnen mukanaan kaatui lisÄksi 2 upseeria
(vÄnrikit Hiisivuori ja KilpelÄinen), 1 aliupseeri ja 7 miestÄ .
Haavoittuneina makasi 1 upseeri ja 17 miestÄ . Mieliala lÄhenteli
alinta mahdollista rajaa . ErittÄin kaivattiin luunt . VÄinö Salmista, sillÄ kaikki olivat tottuneet turvautumaan hÄneen vaikeimmissakin tehtÄvissÄ ."
Luutn . VÄinö Salminen haudattiin Rauman sankarihautaan yhtÄaikaisesti hÄnen hyvÄn ystÄvÄnsÄ luutn . Eero Uuramon
kanssa . Molemmat olivat kotoisin Raumalta, kÄyneet samaan
aikaan koulua ja valmistuneet
opettajiksi Rauman Seminaarista . YhdessÄ he pelasivat jalkapalloa Rauman Pallo-Iiroijen
edustusjoukkueessa . He toimivat molemmat opettajina Rauman Karin kansakoulussa ja
sieltÄ he yhdessÄ lÄhtivÄt JR
56 :n mukana rakasta isÄnmaataan puolustamaan .
NÄin yhteinen ja lÄheinen elÄmÄn taival pÄÄttyi yht'aikaa rinnakkain Rauman sankarihautaan .
k
Vasemmapuolemen (merkki rintapielessÄ) on VÄinö Salminen ja hÄnen vierellÄÄn Eero
Uuramo .
99
K .K . TUOKKO
ERäS IHMISKOHTALO
JATKOSODAN PYƒRTEISSä
Korpraali Eino EtelÄ (nimi muutettu) tuli tÄydennysmiehenÄ
Lappi TI :n komppaniaan lokakuun lopulla vuonna 1941 Suununniemelle Orsan kylÄÄn . HÄn
oli mukana sotatoimissa jotka
johtivat Kontupohjan valtaukseen . Todellisen karvansa konepistoolimiehenÄ EtelÄ nÄytti
KarhumÄen taisteluissa VaaksjÄrven ja PerÄlahden maastossa . Rykmentin saarrostusliikkellÄ oli tarkoitus saada vihollinen
vetÄytymÄÄn KarhumÄen suuntaan . Lupaavan alun jÄlkeen
juututtin puolustustaisteluun .
Pakkanen ja pureva tuuli koettelivat sitkeÄn vihollisen ohella
asemissa kyyrötteleviÄ miehiÄ .
ErittÄin vaikea oli 16 .-17 .11 . vÄlinen yö . SotapÄivÄkirja kertoo :
Ankaran taistelupÄivÄn jÄlkeen
seurasi avonaisella tuulen pieksemÄllÄ kukkulalla kÄrsimystÄyteinen vuorokausi . Tilanne jatkui koko yön ja miehet jouduttiin pitÄmÄÄn lumeen kaivetuissa asemissa . Pakkasta oli lÄhes
30 astetta . Telttoja ei ollut . Aamu valkeni pitkÄÄnkin pitemmÄn odotuksen jÄlkeen ja kaikki
olivat kohmeessa . PÄivÄn kuluessa omien joukkojen eteneminen
rautatien
suunnassa
edistyi
etulinjamme
tasolle .
Komppania halusi valloittaa
edellisenÄ pÄivÄnÄ menettÄmÄnsÄ mÄennyppylÄn ja liittyi
hyökkÄykseen . Ensin varovasti
edeten ja loppumatka syöksyen
ja hurjasti huutaen juostiin suoraan vihollisasemiin . YllÄtys oli
1 00
tÄydellinen ja vihollinen pakeni
kÄsirysyn jÄlkeen .
Hanki punersi verestÄ ja hiljenneet toppatakkeihin ja turkkeihin pukeutuneet pakenijat reunustivat kulku-uria . KÄrjessÄ
taisteli hirveitÄ ÄÄniÄ pÄÄstellen
korpraali Eino EtelÄ . KyyryssÄ
ripeÄsti liikkuen ja lyhyitÄ sarjoja pÄÄstellen tÄmÄ sodan ammattilainen teki tehtÄvÄnsÄ .
Partaisena ja risainen lumipuku
pÄÄllÄÄn hÄn oli pelottavan nÄköinen .
EtelÄ oli vapaaehtoisena mukana myös johtamassani partiossa, jonka tehtÄvÄnÄ oli ottaa yhteys Muurmannin , radalle edenneisiin omiin joukkoihimme,
mutta joka kÄvelikin vihollisen
esikuntaan ja soppajonoon . Ratapenkereen suojassa juosten
ja kovasti ampuen pÄÄstiin lÄpi
miinakenttien ja vihollismiehityksen omalle puolelle . EtelÄ
ylennettiin taisteluansioidensa
perusteella alikersantiksi 11 .12 .
1941 .
Maaliskuun lopulla vuonna 1942
siirtyi joukkueeni LampaanpÄÄn
tukikohtaan HiisjÄrven rannalle .
Vartiopalvelu oli raskasta, ruoka erittÄin heikkoa ja kaikenlainen kuripito vaikeaa .
EtelÄ lÄhti tukikohdasta lomalle
huhtikuun alussa ja kÄytti ilmeisesti koko lomansa juopotteluun niin ettÄ, hÄnet pantiin putkaan . Pataljoonan komentaja
joutui rankaisemaan sankariamme . Tuomio oli 5 vuorokautta
yksinkertaista arestia ja loma-
Kielto, syynÄ joutuminen juopujÄrjestysviranomaisten
neena
pidÄttÄmÄksi . EtelÄ toi lomalta
tullessaan useita pulloja viinaksia . Vapaa-ajat istuttiin kortilla
ja jÄrjestyksenpito huonoissa tiloissa oli todella hankalaa .
Korsut olivat huonokuntoisia ja
niiden kunnostaminen ja itse
asiassa uudelleen rakentaminen oli nÄin jÄlkeenpÄin ajatellen vaikeimpia tehtÄviÄni sodan
aikana . Uuden korsun tarvikkeet
oli hankittu paikalle, mutta pulmana oli, miten saada korsu rakennetuksi . Miehet olivat vÄsyneitÄ ja haluttomia työntekoon .
TyömenetelmÄ oli yksinkertainen : Aseiden puhdistus aloitettiin aamulla muutaman sadan
metrin pÄÄssÄ kuusien alla paikassa, mihin huonompi korsu ei
nÄkynyt . LÄhetin kanssa nostelimme reput ja muut tavarat
ulos ja asetimme pikkupaukut
trotyylia korsun nurkkiin . Hetken kuluttua korsua ei enÄÄ ollut .
EtelÄ ja hÄnen korttikaverinsa
Kuurtinen (nimi muutettu) horjuivat hiprakassa korsun jÄÄnnösten luo ja jatkoivat syntynyttÄ riitaansa toisiaan ammuskellen . EtelÄllÄ oli konepistooli ja
Kuurtisella pistooli . Nostin kÄteni kohti taivasta ja lÄhdin rakentamaan rauhaa . Ammunta
jatkui . Mene pois tieltÄ . En minÄ
sinua ammu, huusi EtelÄ, ja
taas laukaus . Kuurtinen pamautti takaisin . PÄÄsin EtelÄn
luo ja hÄn luovutti konepistoolinsa . Kuurtinen heitti pistoolin
kiroten jalkoihini . Jonkin verran
pelotti .
Sitten alkoikin ripeÄ korsun teko . Kahden pÄivÄn kuluttua vierailulle saapuneelle naapuritu-
kikohdan miehelle EtelÄ esitteli
niissÄ oloissa upeaa korsua kertoen, ettÄ pÄÄtettiin tÄssÄ eilen
tehdÄ uusi korsu ja tÄssÄ se nyt
on .
Juhannuksena 1942 siirryttiin
reserviin ja elokuussa KonsajÄrvelle lepoon . Etulinjan takana
tehtiin estetöitÄ ja valmistettiin
puhdetöitÄ . EtelÄn vyölle ilmestyi pitkÄ alumiininen tuppi puukkoineen . Mies pelasi korttia,
juopotteli, valvoi ja oli onneton,
kun ei saanut lomaa . Kaupunki
ja korttitoverit vetivÄt puoleensa, eikÄ KarhumÄki ollut kaukana .
Elokuun viimeisenÄ pÄivÄnÄ oltiinkin sitten taas etulinjassa,
tÄllÄ erÄÄ Salmijoella . EtelÄ oli
omalla lomallaan KarhumÄessÄ .
Olin
pÄÄllikkönÄ
Salmijoen
suussa olleessa tukikohdassa .
Vartiopalvelu oli erittÄin raskasta : 8 tuntia vuorokaudessa . Joka yö oli myös pientÄ vihanpitoa
vihollisen kanssa . Miehet olivat
hiljaisia ja nukkuivat vapaaaikansa . Sain vuoroloman ja lomalle lÄhtiessÄni kehoitin sijaistani, luokkatoveriani Kauko
Kuismasta olemaan varovainen
EtelÄn kanssa, kun hÄn ilmestyy
maisemiin .
ErÄÄnÄ aamuna krapulainen
EtelÄ hoippui korsun oviaukkoon, kohotti pistoolinsa ja sanoi : liikkumatta . Tiitta ja joku
muukin yritti tarttua aseeseensa ja Kuismanen puhelimenkampeen . EtelÄ huusi : "NÄpi irti" ja jatkoi "tapan itseni ja vien
teistÄ muutaman mennessÄni" .
Hiljaisuutta kesti kauan . EtelÄ
horjui oviaukossa, vilkaisi halveksivasti, korsukuntaa sylkÄisi
ja sanoi : "Paskat minÄ teistÄ",
1 01
nosti pistoolin ohimoonsa ja
laukaisi . Ruumis kaatui korsuun . Kuismanen sanoi ykskantaan : Nostakaa ulos, soppakuski vie mennessÄÄn . PÄivÄ oli
5 .9 .1942 . Kuismanen totesi myöhemmin, erÄstÄ sanontatapaansa kÄyttÄen, ettÄ tilanne oli vÄhintÄÄnkin jÄykkÄ ja hullunkurinen .
Eino EtelÄ oli taistelija, jolle nopeasti vaihtuvat hyökkÄystaistelun tilanteet olivat elÄmÄÄ,
mutta jolle asemasotavaihe oli
liian raskasta .
Muistan aina EtelÄn nousemassa ylös mÄkeÄ vihollisasemiin
KarhumÄen maastossa .
Auran
Ä* tehdas Oy
PL 6
20751 TURKU
Puh . vaihde
921 -442000
KRUUNU
PUKINE
Purokatu 7 „ 21200 RAISIO
Puh . 921 .786 711
1 02
Telex
62359
KAPT . PEKKA KINKKU
KILLAN HISTORIIKKIA
19 .2 .1984
1 KILLAN SYNTY JA
SYNNYTTäJäT
Porin Prikaatin Killan perustava
kokous pidettiin Turun varuskunnan upseerikerholla 15 .2 .
1959 .
Kokouksessa oli osanottajia
kaikkiaan 86 ja valittu johtokunta allekirjoitti perustamista koskevan sopimuskirjan . Allekirjoittajina Auno Kuiri, Ilmari Honkanen, Eino Laitakari, Martti SilanterÄ, Eino Perko, Jouko Aaltonen ja Olavi Vuokko . Yhdistysrekisteriin Kilta merkittiin 7 .4 .
1959 .
Kokouksen osanottajat olivat
osin entisessÄ Porin RykmentissÄ ja talvisodan aikaisessa 1 .
Prikaatin III pataljoonassa palvelleita ja osin sotien jÄlkeisen
JR 6 :n, 3 .Pr :n ja Porin Prikaatin
kasvatteja . Killan perustaminen
oli tullut esille 1950-luvulla ja
Karjalan Kaartin Killan tultua
perustetuksi olivat "Porilaiset"
myös pÄÄttÄneet ryhtyÄ toimintaan . Joukko-osaston silloinen
komentaja eversti myöhemmin
kenraali V-P Somerkari oli omalta osaltaan myös voimakkaasti
vaikuttamassa Killan syntyyn .
HyvÄksyttyjen sÄÄntöjen mukaan Killan tarkoituksena oli
mm . toimia jÄsentensÄ keskeisenÄ yhdyssiteenÄ vaalimalla
Killan piiriin kuuluvia historiallisia perinteitÄ ja muistoja sekÄ
tukemalla vaikeuksiin joutuneita veteraanejaan .
Tarkoituksestaan Kilta toteuttaa kerÄÄmÄllÄ perinneaineistoa, julkaisemalla Kiltaa koskevia painotuotteita, elÄvöittÄmÄllÄ historiallisia muistoja sekÄ
jÄrjestÄmÄllÄ kokous-, esitelmÄ-, keskustelu- ja retkeilytilaisuuksia .
II ALKUVUOSIEN TOIMINTA
Toiminta lÄhti liikkeelle hÄmmÄstyttÄvÄn ripeÄsti ja Kiilalle
valittiin mm . seuraavat elimet :
johtokunta ; puheenjohtaja Ilmari Honkanen, työvaliokunta, valtuuskunta ; puheenjohtaja Auno
Kuiri, perinnetoimikunta ; puheenjohtaja Eino Laitakari ja
maakuntatoimikunta ; puheenjohtaja Jussi Kaski .
EnsimmÄisen toimintavuoden
tilaisuuksista ja tuloksista voidaan mainita mm . kymmenen
1 03
työvaliokunnan kokousta, kolme johtokunnan kokousta, yhteysmieskokoukset Turussa ja
Porissa ja jÄsenmÄÄrÄn kohoaminen 166 :een . Suurena tapahtumana jÄrjestettiin yhteistoiminnassa Porin Prikaatin kanssa Porin marssi heinÄ-elokuussa Poriin ja Satakuntaan . Ennen
paluumarssin alkamista Turkuun Porissa olevat Killan jÄsenet jÄrjestivÄt tilaisuuden Juhana Herttua-ravintolaan, jossa tilaisuudessa virinneen keskustelun seurauksena saatiin aikaan
Porilainen -lehden ilmestyminen kahdenkymmenen vuoden
tauon jÄlkeen yhteistoiminnassa Prikaatin kanssa . Alusta alkaen Kilta on siis lÄhtenyt siitÄ,
ettÄ sillÄ tulee olla tiivis kosketus Porin Prikaatin perinnejoukko-osastoonsa .
ErittÄin tehokkaasti ja ripeÄsti
alkanut toiminta jatkui seuraavina vuosina voimakkaana . Jo
kolmantena toimintavuotena jÄsenmÄÄrÄ ylitti 500, porilaispÄivÄÄ vietettiin mm . Turussa, Loimaalla, Porissa ja Salossa . Paikallisosastoja perustettiin porilaispÄivien yhteydessÄ Poriin
1959, Loimaalle 1960, Saloon
1961 ja SÄkylÄÄn 1963 . PÄÄkaupungin paikallisosasto perustettiin 1966 ja myös Rauman
osasto perustettiin v . 1966 .
Perinteiden vaalimisessa pÄÄstiin
konkreettisella
tasolla
eteenpÄin v . 1961 maj . evp . Eino
Laitakarin toimitettua Porin Prikaatin kultainen kirja -nimisen
teoksen 1 osan . Nykyisen komean pukukavalkadimme edeltÄjÄnÄ esitettiin Turun porilaispÄivillÄ v . 1961 entisten "porilaisten" pukujen kokoelma .
1 04
III PRIKAATIN SIIRTYMISVAIHE
Prikaatin siirtyessÄ lopullisesti
SÄkylÄÄn v 1966 pystytettiin lÄhtöjuhlallisuuksien yhteydessÄ
Porilaispatsas Turun Kasarmille . Porilaispatsaan paljastus
edusti Killan toiminnan siihen
astista huippua . Turussa jÄrjestetty maanpuolustusjuhla lÄhtöparaateineen oli mahtava voimannÄyttö Kiilalta ja sen puuhamiehiltÄ . Erityisesti on tÄllöin
mainittava kiltaveljet Martti SilanterÄ ja Toivo Lehmusvirta,
joiden pyyteettömÄn työn tuloksena patsashanke saattoi toteutua .
LÄheisesti siirtymÄvaiheen toimintaan liittyyi vielÄ Louhisaaressa vietetty kesÄjuhla kesÄllÄ
1967 ja ikimuistoiset porilaispÄivÄt Lapualla 14 .7 .1968 . Lapua porilaispÄivien yhteydessÄ
perustettiin Killan alaosasto
EtelÄ-Pohjanmaalle ja juhlaesitelmÄn piti kaikkien porilaisten
kunnioittama kenraali Adolf
Ehrnroot .
1960-luvulla sai alkunsa myös
Turun osaston voimin yllÄpidetty vuosittainen vireÄ vierailutoiminta . Vierailusta mainittakoon
mm kÄynti Mikkeliin Savon Prikaatiin v 1963, Uumajan ja Tukholman retket ja JÄÄmeren retki . Retkien touhukkaana jÄrjestÄjÄnÄ on tullut tunnetuksi Kiltamme pitkÄaikainen taloudenhoitaja Aarre Hotokka,
IV TOIMINTA 1970-LUVULLA
Prikaatin siirryttyÄ lopullisesti
SÄkylÄÄn Kiltamme katkesi pÄivittÄinen
kiinteÄ
napanuora
joukko-osastoonsa .
Toiminta
kyllÄ jatkui vireÄnÄ mutta se oli
kÄytÄnnöllisistÄ syistÄ johtuen
Turku-keskeistÄ . Toimintamuotoina oli edelleen porilaispÄivÄt
vuosittain, varusmiesten palkitsemiset kotiuttamispÄivien yhteydessÄ, erilaiset vierailut ml,
yhteydet kummijoukko-osaston
Kiltaan Ruotsissa ja esitelmÄtilaisuudet . Killan pitkÄaikaiselle
puheenjohtajalle Totti Mannerhoville on annettava aivan erityinen kiitos toiminnan yllÄpitÄmisestÄ aktiivisena ja vireÄnÄ ko
aikana .
PorilaispÄiviÄ vietettiin tÄllöin
yleensÄ kesÄkuun saapumiserÄn valatilaisuuksien ja Prikaatin jÄrjestÄmien maakuntamarsOhjelmien
sien
yhteydessÄ .
suunnittelussa ja tilaisuuksien
jÄrjestelyissÄ Kilta antoi aina
apuaan ja sen edustajia oli mukana mm Porin, Huittisten, Rauman, Kurun, Merikarvian ja
Naantalin PorilaispÄivillÄ .
V NYKYNäKYMää
Vuoden 1982 vuosikokouksessamme Kilta sai uuden puheenjohtajan Jouko Rajalan ansioituneen vanhan puheenjohtajan
Totti Mannerhovin siirryttyÄ sivuun killan keskusjohdosta ja
ryhdyttyÄ
hoitamaan
Turun
alaosaston toimintaa . Samasa
vuosikokouksessa myös valtuuskunnan puheenjohtaja evi
evp Kalevi Kuusela luopui ansi-
okkaan toimintakauden jÄlkeen
tehtÄvistÄÄn ja kenraaliluutnantti Urpo Levo on siitÄ lÄhtien
suostunut antamaan nimensÄ
ja toimintapanoksensa Kiltamme kÄyttöön .
SÄkylÄn osuus ja varuskunnan
panos on em pÄÄtösten jÄlkeen
toimissamme ratkaisevasti lisÄÄntynyt . Upseeri- ja toimiupseerikunnan antama apu ja komentajan konkreettinen tuki on
ollut leimaa-antavana toiminnan viime vuosina . Erityisesti on
kiinnitetty huomiota alaosastojen elvytykseen, panostettu varusmiehiin suuntautuviin toimiin ja pyritty pitÄmÄÄn nimeÄ
esillÄ lehdistössÄ . Alaosastoja
on elvytetty mm Raumalla, Porissa, Tampereella, HelsingissÄ,
SeinÄjoella ja SÄkylÄssÄ . Tuloksena on ollut mm jÄenmÄÄrÄn lisÄÄntyminen kolmanneksella .
Kiltamme on myös antanut nimensÄ kÄyttöön joukko-osastomme historiateoksen julkaisemiseksi, historiateoksen joka
kÄsikirjoituksen osalta alkaa olla valmis ja saattaa tulla painoon jo kuluvan vuoden aikana .
Kiltamme nykyjohto suhtautuuu
tulevaisuuteen
optimisesti
muistaen
joukko-osastomme
tunnuslauseen Kunnia, Velvollisuus, Tahto sisÄltÄmÄt tavoitteet .
Marjuri opetti asevelvollisia :
- Kun ammumme laukauksen ilmaan, ammus putoaa maahan maan
vetovoiman johdosta .
- EntÄ jos ammumme veteen, kysyi erÄs alokas .
- No jaa. . . se on taas merivoimien ongelma, totesi majuri .
1 05
EVERSTI LNT . J . KINNARI
PORIN PRIKAATIN HISTORIIKKI
JA PERINTEITä
EdeltÄjÄjoukko-osastoja
Jo 1500-luvun alkuvuosikymmenistÄ lÄhtien olivat lukuisat satakuntalaiset suorittaneet vakinaista sotapalvelusta hajautettuina sekÄ suomalaisiin ettÄ
ruotsalaisiin lippukuntiin . Yksinomaan Satakunnan alueelta
koottu jalkavÄkilippukunta perustettiin v . 1581 . Myöhemmin
muodostettiin useita satakuntalaisia lippukuntia ja ne osallistuivat moniin sotavaiheisiin ja
taisteluihin sekÄ lippukunta- ettÄ
suurrykmenttijÄrjestelmÄn
voimassaoloaikana .
Perustaminen
Helmikuun 16 . pÄivÄnÄ 1626 Tallinnassa laaditussa muistiossa
kÄski kuningas Kustaa II Aadolf
sotalaitosorganisaation uudistussuunnitelmaansa
liittyen
koota jalkavÄkirykmentin Satakunnan maakunnan alueelta .
TÄmÄn rykmentin komentajana
toimi sen muodostaja, suomalainen everti Arvid Horn . Koska
Satakunnan vÄkiluku nÄihin aikoihin oli suhteellisen pieni, liitettiin tÄydennysalueisiin kihlakunta HÄmeestÄ ja VarsinaisSuomesta . Joukko-osaston lÄhtiessÄ 19 .8 .1626 Turusta kohti
Puolan sotanÄyttÄmöÄ, oli sen
vahvuus noin 1150, joista vanhoja koulutettuja sotamiehiÄ oli
noin 400 ja alokkaita hieman yli
700 . Miehistön maakuntasuhde
pysyi suunnilleen samanlaisena
aina 1600-luvun lopulle, jolloin
1 06
ruotujakolaitoksen vakiintuessa
joukko-osaston tÄydennysalueeksi tuli yksinomaan Satakunta .
Alunperin oli rykmentissÄ kaksi
pataljoonaa, kummassakin neljÄ komppaniaa. 1791 liitettiin
rykmenttiin vielÄ III Pataljoona,
Ratsutilapataljoona . Rykmentin
vahvuus noihin aikoihin oli yli
1500 korpraalia ja sotamiestÄ .
Olemassaolonsa ensi vuosikymmeninÄ nimitettiin joukkoosastoa kulloinkin komentajansa muKaan, mutta ainakin jo
vuodesta 1674 vakiintui sen pysyvÄksi viralliseksi nimeksi Porin
Rykmentti . Sittemmin
1700-luvulla tuli tavaksi varustaa joukko-osaston nimi etuliitteellÄ Kuninkaallinen .
Osallistuminen sotiin
Kuninkaallinen Porin Rykmentti
osallistui vv . 1626-1809 miltei
kaikkiin Ruotsi-Suomen valtakunnan kÄymiin sotiin saavuttaen pÄÄllystönsÄ sekÄ miehistönsÄ urhoollisen ja kunnollisen
kÄytöksen ansiosta kunniakkaan nimen Suomen sotahistoriassa .
Rykmentti tai sen osia oli mukana vuosina 1626-1809 mm .
seuraavissa huomattavimmissa
sodissa ja taisteluissa .
PUOLAN SOTA vv . 1626-1629
- Mewen linnoituksen puolustus 11 .-21 .9 .1626 ja 19 .6 .-2 .7 .
1627 (eversti Arvid Horn, n . 350
m)
- Branitza-joen taistelu 2 .2 .
1629 (ev Juhana Lilliehöök, n .
300 m)
- Puolalaisen Thorn'in kaupunkilinnoituksen valtausyritys 6 .2 .
1629 (kapt . Arvid Wittenberg, v .
100 m)
30-VUOTINEN SOTA
- Leipzigin taistelu 23 .10 .1642
(ev . Aksel St…larm, n . 400 m)
- Jankann eli Taborin taistelu
24.2 . 1645 (ev . Aksel St…larm ja
kapt . Aksel Grothusen, n . 140 m)
KAARLE X KUSTAAN SODAT
Puolaa ja VenÄjÄÄ vastaan
- Riian kaupunkilinnoituksen
puolustus venÄlÄisiÄ vastaan
20 .8 .-6 .10 .1656 (evi . Vilhelm
Bock, n . 250-300 m),
- Riian puolustus puolalaisia
vastaan, syyskuu 1657 - uusi
vuosi 1658 (evl . Vilhelm Bock, n .
70 m),
- Strasburgin kaupunkilinnoituksen puolustus, talvi 1658 joulukuu 1659 (ev . Juhana Pleitner, n . 300 miestÄ) .
SODAT KAARLE XI
hallitusaikana
Sotaretki
ItÄ-Preussiin
15 .10 .1678-4 .2 .1679 (evl . Arvid
Fogelhufvud, n . 400 miestÄ) reittiÄ
Riika-Holhof-TukkumHolmhof-Memel-Tilsit
(6 .12 .
1678) -Resenberg-Twer-Telzen (27 .1 . 1679)
- Riika .
SUURI POHJAN SOTA
1700-1719 KAARLE XII
- Narvan taistelu 20 .11 .1700
(evl . Gerhard Ernest von Lode ja
kapt . Otto Juhana von Rohr,
kaksi komppaniaa),
- Nevalinnan puolustus 26 .4 .2 .5 .1703 (kuten edellÄ),
- Ivan linnan (Ivangorodin) puolustus 30 .5 .-15 .8 .1704 (Porin
Rykmentin kahdennuspataljoona evl . Maunu Stiernstr…len komennossa),
- Gemauerhofin taistelu 16 .7 .
1705 (heikohko pataljoona Porin
RykmentissÄ),
- Lesnan taistelu 29 .9 .1708
(Porin Rykmentti kenrm . B .O .
Stackelberg'in komennossa, n .
750 miestÄ),
- Nevajoen ylimeno 30 .8 .1708
(evl Maunu Stiernstr…le Porin
Rykmentin kahdennuspataljoona), - Desna-joen ylimeno
2 .11 .1708 Porin RykmentissÄ
400 m,
- Pultavan taistelu 28 .6 .1709 .
Mukana jÄÄnnös Porin RykmentistÄ n 250 miestÄ, jotka kuuluivat kenr Lewenhauptin komentamaan jalkavÄen pÄÄvoimaan,
- Napuen eli Isonkyrön taistelu
19 .2 .1714 (uudelleen muodostettu Porin Rykmentti, n 500 miestÄ eversti O .R . von Essenin komennossa) .
KUSTAA III VENäLäISSOTA
1789.90
- Porrassalmen taistelu 13 .6 .
1789 (evl Jaakko Kaarle Gripenberg ja 260 porilaista), - ParkuinmÄen taistelu 21 .7 .1789
(maj Juhana Liljenbwg, yhteensÄ n 400 m) .
POMMERIN SOTA v 1807
- Kniperin portin rintamaosan
puolustus 6 .8 .1807 (Porin Rykmentin asettama 600 miehinen
kenttÄpatal joona) .
SUOMEN SOTA 1808-1809
- Siikajoen taistelu 18 .4 .1808
(ev von Döbelnin komennossa
koko Porin Rykmentti),
1 07
- Lapuan taistelu 14 .7 .1808
(majurit Juhana Frederik Ek, Juhana Adolf Grönhagen ja Enok
Furuhjelm),
- Kauhajoen taistelu 10 .8 .1808
(ev von Döbeln komennossaan
koko Porin Rykmentti 2 .Pr :iin
kuuluvana),
- Juuttaan taistelu 13 .9 .1808
(ev von Döbeln) .
Kuninkaallisen porin Rykmentin
mainekkaisiin saavutuksiin, uskollisuuteen ja lujuuteen raskaissa taisteluissa vaikuttivat
monet tekijÄt . Satakunnan ja
Varsinais-Suomen
miehistÄ
koostunut sotilasaines on ilmeisesti ollut mitÄ parhainta . Rykmentin komentajat, upseerit ja
aliupseerit ovat yleensÄ olleet
tehtÄvÄnsÄ tasalla . TÄrkein tekijÄ on kuitenkin ollut rykmentissÄ vallinnut oivallinen soturihenki, jonka luomisessa ja yllÄpitÄmisessÄ pÄÄllystön panos
on ollut merkittÄvin .
VenÄjÄn vallan aika
Aleksanteri 1 vapautti maan 50
vuodeksi sotilasrasituksista v .
1810 . VÄlivuosina tosin muodostettiin muutama tarkk-ampujapataljoona, mutta ne lakkautettiin vuonna 1867 . Mm Turussa
toimi Kreenatööritarkk'ampujapataljoona, jota voidaan pitÄÄ
porilaisten perinnejoukko-osastona .
Vuonna 1878 sÄÄdettiin aseveljolloin
Turun
vollisuuslaki,
Tarkk'ampujapataljoonan tehtÄvÄksi tuli satakuntalaisten ja
varsinais-suomalaisten asevelvollisten koulutus .
Suomen Kansallinen sotavÄki
lakkautettiin 1901-02, jolloin
myös tÄmÄ Turun ja Porin lÄÄnin oma joukko-osasto lakkautettiin v 1901 .
1 08
ItsenÄisyyteen
Vapaussodan aikana satakuntalaisista ja varsinais-suomalaisista muodostettu rykmentti
otti nimen Porin Rykmentti .
Kun joukko-osasto v 1918 koottiin eri tahoilta Turkuun, kantoi
se aluksi kovin vieraalta vaikuttavaa nimeÄ, ItÄmeren JalkavÄkirykmentti . Porin Rykmentiksi
se muuttui kuin luonnostaan,
kun itsenÄisen Suomen armeijan ensi jÄrjestely kevÄÄllÄ 1919
saatiin pÄÄtökseen . TÄmÄ Porin
Rykmentti toimi ja vaikutti viime
sotiemme syttymiseen asti siis yli 20 vuotta .
Rykmentti kunnostautui koko
olemassaolonsa ajan erityisesti
ampujataidollaan ja urheilutuloksillaan . Erityisesti komentajiensa Hugo ƒstermanin ja Johan Viktor Arajuuren aikana
saavutti joukko-osasto monessa suhteessa korkean tason .
YH :n aikana 1939 muodostettiin
Porin Rykmentin varusmiehistÄ
ja kantahenkilökunnasta suojajoukkopataljoona 11111 Pr. TÄtÄ
pataljoonaa kutsuttiin yleisesti
Porin Pataljoonaksi .
Komentajansa everstiluutnantti
Lauri Ruotsalon johdolla pataljoona osallistui koviin taisteluihin MuolaanjÄrven suunnalla,
Talin-NÄÄtÄlÄn linjalla, LeipÄsuolla ja Viljajoella .
Jatkosodan ajoilta ei voida
osoittaa puhtaasti porilaisjoukko-osastoa, mutta mm . JR
5 :ssÄ, JR 13:ssa, JR 14 :ssa, JR
35 :ssÄ ja JR 56 :ssa oli huomattava mÄÄrÄ Porin RykmentissÄ
palvelleita upseereita, aliupseereita ja miehiÄ . Taistelupaikoista voidaan manita Kannaksen
suunnalta Portinhoikka, Porlampi ja Sainio, sekÄ ItÄ-
Karjalan suunnalta Villavaara,
Kontupohja, Krivi ja MaaselkÄ .
Jatkosodan jÄlkeen toimi Turussa aluksi JR 6, joka pian muutettiin 3 . Prikaatiksi . Vuoden 1957
alusta lÄhtien ryhdyttiin jÄlleen
kÄyttÄmÄÄn perinteellisiÄ joukko-osastonimiÄ, jolloin 3 . Pr
muutettiin Porin Prikaatiksi .
Koska prikaatin toiminta kasvavan kaupungin keskellÄ muodostui ajan mittaan vaikeaksi,
ryhdyttiin rakentamaan uutta
varuskuntaa SÄkylÄÄn .
Porin Prikaatin ensimmÄiset
osat (II P) pÄÄsivÄt siirtymÄÄn
Huovirinteen
kasarmialueelle
1963 ja prikaatin viimeiset osat
saapuivat 1966 . TÄten Porin Prikaati on jo kotiutumiseen tarvittavan ajan toiminut nykyisellÄ
sijaintipaikallaan SÄkylÄn HuovirinteellÄ, joka nimenomaan
koulutuksen kannalta on osoittautunut erinomaiseksi hyvin
suunniteltuine majoitus- ja toimitiloineen ja laajoine harjoitusmaastoineen .
PerinteitÄ vaalitaan
Porin Rykmentti vietti vuosijuhlaa syyskuun 13 . pÄivÄnÄ, Juuttaan taistelun vuosipÄivÄnÄ .
Rykmentti vaali edeltÄjÄrykmentin kunniakkaita muistoja sekÄ
harjoitti sen historian tutkimista . Kun Kuninkaallisen Porin
Rykmentin perustamisesta oli
16 . pÄivÄnÄ helmikuuta v . 1926
kulunut 300 vuotta, joukkoosasto vietti sitÄ juhlallisin menoin . TÄmÄ pÄivÄ mÄÄrÄttiinkin
siitÄ alkaen Porin Rykmentin
vuosipÄivÄksi .
Turun
Tarkk'-ampujapataljoonan kunniamarssi "Porilaisten
marssi" on nykyisin Puolustusvoimien kunniamarssina .
Porin Prikaatin kunniamarssina
on Porin Rykmentin kunniamarssi (ent . Uudenmaan Tarkk'ampujapataljoonan marssi, jonka joukko-osastoperinteitÄ jatkaa Uudenmaan prikaati) .
Arvokkain perinne on PORIN
PRIKAATIN LIPPU
Nykyaikana lippua kÄytetÄÄn
tiettyÄ joukkoa
yhdistÄvÄnÄ
symbolina . Ennen lipun merkitys oli paljon konkreettisempi ;
se piti koossa taistelevaa joukkoa. Taisteluthan kÄytiin viime
vuosisatoina
sulkeisjÄrjestyksessÄ ja lippua kannettiin joukon keskellÄ .
Miltei aina kehittyi taistelusta
lÄhitaistelu, mies miestÄ vastaan, ja kun joukot suurella voimalla iskivÄt yhteen oli johtajan
ÄÄntÄ vaikea kuulla . Lippu oli
silloin merkkinÄ joukon koossapysymistÄ varten . Lipusta luopumista pidettiin suurena hÄpeÄnÄ ja vihollisen lipun valtaamista suurena kunniana . NiinpÄ
kaikissa taistelukertomuksissa
erikoisesti mainittiin montako
lippua oli valattu . NykyÄÄn ovat
taistelutavat toiset, eikÄ joukkoosastolippua enÄÄ viedÄ taistelukentÄlle . Mutta yhÄ edelleen
on lippu tÄrkein joukko-osastoa
yhdistÄvÄ merkki . Sen merkitys
vain on muuttunut vertauskuvalliseksi .
Porilaisten lippu mainitaan asiakirjoissa ensimmÄisen kerran
v . 1674 . Seuraavana vuonna valmistuivat silloiselle Kuninkaalliselle Porin Rykmentille komppanialiput, joissa oli keltaisella
pohjalla suuri, noin metrin korkuinen, sapelia pitÄvÄ karhu .
NykyisellÄ lipulla on todella vaiherikkaat perinteet . Porilaiset
1 09
Karhuliput ovat liehuneet mm .
Narvan taistelun lumipyryssÄ
vuonna 1700 ja johtaneet Porilaisia Desna-joen ylimenossa
vuonna 1708 .
Samat liput olivat jÄlleen Kustaa 111 :n sodassa, jolloin kesÄllÄ
1789 Kuninkaalinen Porin Rykmentti oli tuomassa voittoa
mm . Porrassalmen sitkeÄstÄ
puolustustaistelusta ja ParkuinmÄen koukkauksessa .
Nykyinen lippu on vihitty Porin
kirkossa huhtikuun 13 . pÄivÄnÄ
v . 1919 . Tosin tÄmÄn lipun kangas ei enÄÄ ole sama . Kulumisen takia lippu uusittiin v . 1958 .
Uusitun lipun lahjoittivat mm .
Satakunnan ja Varsinais-Suomen 75 kuntaa ja sotilaskotiyhdistys . V . 1719 lippu uusittiin .
TÄllöin sen lahjoittivat mm . upseerien rouvat ja Satakunnan
eri liikelaitokset ja yhdistykset .
Lippu tÄssÄ muodossa on 62
vuotias, mutta lipun "Satakunta"-puolella on ikÄÄ n . 300 vuotta Porin Prikaatin lipun kettÄ on
sinikeltainen Satakunnan vaakunan mukaan .
Lippua vihittÄessÄ sanoi lahjoittajien edustaja sen kantavan vÄreinÄÄn "kypsyvÄn viljan kultaa
ja uskollisuuden sineÄ" . AlakenttÄnÄ keltainen viljapellon
vÄri ja sen yllÄ, ylÄkenttÄnÄ uskollisuuden sini, taivaan sininen .
Lippu on kaksipuolinen ja kaksinkertaisesta kankaasta . Sen
toisella puolella keskellÄ on SATAKUNNAN VAAKUNA : musta,
taisteluun kÄyvÄ kruunupÄinen
karhu, joka molemmilla etukÄpÄlillÄÄn kohottaa suoraa miekkaa . Karhun pÄÄn kummallakin
puolella on valkea seitsensakarainen tÄhti .
110
Toisellla puolella lippua on
VASINAIS-SUOMEN VAAKUNA
tammenlehvÄseppeleen ympÄröimÄnÄ .
Varsinais-Suomen
vaakunassa on punaisella kentÄllÄ kullanvÄrinen kruunattu
turnajaiskypÄrÄ, jonka lÄpi on
ristikkÄin pistetty kaksi sinikeltaista ristilippua .
SekÄ Satakunnan ettÄ VarsinaisSuomen vaakunat on varustettu
kruunulla . NÄmÄ vaakunat kuvaavat sitÄ, ettÄ Porin Prikaati
saa pÄÄosan varusmiehistÄÄn
nÄistÄ maakunnista, niin kuin
Kuninkaallinen Porin Rykmentti
jo 300 vuotta sitten .
Lipputangon kÄrjen kaulaan on
kiinnitetty vapaudenristin nauha, jonka toiseen pÄÄhÄn on
ommeltu sana SATAKUNTA ja
toiseen sana PORI . YlipÄÄllikkö
on myöntÄnyt Porin Rykmentille
oikeuden tÄhÄn nauhaan vapaussodan taistelujen muistoksi .
Porin Prikaatin lippua sÄilytetÄÄn prikaatin komentajan virkahuoneessa .
LäHTEET
Porilaisten kultainen kirja
1 osa : Kuninkaallinen Porin Rykmentti 1626-1810
Kirjoittanut Eino Laitakari
Turku 1961, Uuden Auran Oy :n
kirjapaino
Kapteeni Pekka Kinkun esitelmÄ 1/81-saapumiserÄn valalounaalla Porin Prikaatissa 27 .3 .
1981
Porin Prikaatin moniste : "Porin
Prikaatin historiaa"
Huovirinne 14 .1 .1976
Lyhyt selostus huomattavimmista Porin Prikaatin upseerikerholla sÄilytettÄvistÄ porilaisjoukko-osastojen vaiheisiin liittyvistÄ perinne- ja muistoesineistÄ .
Marmoritaulut
1 . Kuninkaallisen Porin Rykmentin komentajat
Taulun hankki Porin Rykmentin
upseerikunta . Varat koottiin jÄsenten keskuudessa toimeenpannulla kerÄyksellÄ . AlkuperÄiset komentajien nimikirjoitukset valokuvattiin erÄissÄ Suomen ja Ruotsin arkistoissa,
useimmat Suomen Valtionarkistossa . Nimikirjoitusten jÄljentÄmisen haluttuun kokoon ja niiden muotoilun kuparista suoritti
kultaseppÄmestari Matilainen
Kantolan kultasepÄnliikkeessÄ
Mainittakoon, ettÄ Suomen sodassa 1808-1809 Porin Prikaatia komentanut vapaaherra,
kenraaliluutnantti Yrjö Kaarle
von
Döbeln
oli
mainitun
Pohjois- Skƒnen JalkavÄkirykmentin perustaja ja ensimmÄinen komentaja .
TÄmÄ rykementti perustettiin v .
1812 ja sen kunniamarssiksi valitsi von Döbeln marssisÄvelmÄn, joka nykyisin tunnetaan
Porilaisten marssin nimellÄ .
4 . Kristian (Christian) Giertta
Taulu on jÄljennös . (JÄljennöksen teki v . 1925 Hilma af Klint) .
AlkuperÄisen muotokuvan on
maalannut v . 1719 David von
Cöllen . Kenraalimajuri, vapaaherra Kristian Giertta kuului alkuperÄltÄÄn 1600-luvulla aateloituun suomalaiseen sotilassukuun . Giertta oli Kuninkaallisen
Porin Rykmentin komentaja vv .
1722-1723 . TÄmÄ urhea kaarle-
lainen oli ollut mukana monissa
suuren Pohjan sodan taisteluissa ja kuulunut mm . kuninkaan
henkivartiodrabantteihin ja oli
mukana myös nk Benderin kalabaliikissa Turkin alueella .
JÄljennöksen Kristian Gierttan
muotokuvasta lahjoitti Porin
Rykmentin upseerikerholle hovioikeudenneuvos Adan Giertta
(Ruotsista) . Kristian Giertta oli
lahjoittajan isÄn isoisÄn isoisÄ .
Lahja luovutettiin Porin Rykmentin 300-vuotisjuhlan yhteydessÄ 16 .2 .1926 .
5 . Juhana Fredrik (Johan Fredrik) Aminoff
Taulu on jÄljennös . (JÄljennöksen tekijÄ M . Platonov) .
AlkuperÄisen muotokuvan on
maalannut v . 1790 Lorens Pasch
junior . JÄjennöksen J . Fr . Aminoffin muotokuvasta lahjoitti
Porin Rykmentin upseerikerholle Riilahden kreivi J . Fr . Aminoff
v . 1926 . Kenraalimajuri, vapaaherra (sittemmin kreivi) Juhana
Fredrik Aminoff oli kahteen otteeseen Kuninkaallisen Porin
Rykmentin komentaja .
6 . Vilhelm Mauritz Klingspor
Taulu on jÄljennös . AlkuperÄinen muotokuva lienee Klingspor
suvun hallussa . JÄljennös lahjoitettu Porin Rykmentin upseerikerholle n . v . 1925 todennÄköisesti jonkun Klingspor-suvun jÄsenen toimesta .
,
Kenraali, vapaaherra (sittemmin
sotamarsalkka,
kreivi)
V. M .
Klingspor oli nimellisesti Kuninkaallisen Porin Rykmentin komentaja vv . 1794-1795 . Klingspor, joka oli pitemmÄn ajan Suomen sotilasylipÄÄllikkö (general
en shef) nautti tÄstÄ virasta mm .
jonkin avoinna olevan rykmentin komentajan palkkaedut .
111
7 . Kaarle Kustaa (Carl Gustaf)
Polviander
Muotokuvan vÄnrikki
Kaarle
Kustaa Polvianderista on hÄnestÄ v . 1858 otetun valokuvan
mukaan maalannut v . 1934 taiteilija 1 . Virkkala . Maaluksen
luovutti Polvianderin jÄlkelÄisten lahjana Porin Rykmentin upseerikerholle kansakoulunopettaja O .P. Helin . Luovutus tapahtui Kaarle Kustaa Polvianderin
entistetyn ja kunnostetun hautapatsaan paljastustilaisuuden
yhteydessÄ 8 .7 .1934 Kurussa .
Mainittakoon, ettÄ Porin Rykmentin upseerikerho oli kustantanut ko . hautamuistomerkin
kunnostamisen . Kaarle Kustaa
Polvianderin mainitaan olleen
viimeinen Kuninkaallisen Porin
Rykmentin lipunkantaja .
Kurussa ja RuovedellÄ uskotaan yleisesti Polvianderin olleen Runebergin "VÄnrikki StooIin" esikuva .
8 . Rainer Stahel
Muotokuva on v :lta 1920 ja lahjoitettu Porin Rykmentin upseerikerholle .
Stahel oli Porin Rykmentin edeltÄjÄjoukko-osaston,
ItÄmeren
JalkavÄkirykmentin komentaja
vv . 1918-1919 . Evl Stahel oli
syntyperÄltÄÄn saksalainen ja
oli upseerina Suomalaisessa
JÄÄkÄripataljoonassa (Königliche Preussische JÄgerbataljon
27) ja saapui Suomeen JÄÄkÄrien pÄÄjoukon mukana . Saksalaissuuntauksen vallitessa Suomen sotilaslaitoksessa toimi
Stahel, kuten alussa mainittiin,
ItÄmeren
JalkavÄkirykmentin
komentajana Turussa . Stahel
oli asenteeltaan tÄysin "Suomeen suostunut" . HÄn siirtyi takaisin Saksaan 1920-luvun alku112
puolella . Stahel kuoli toisen
maailmansodan pÄÄtyttyÄ palattuaan venÄlÄisestÄ sotavankeudesta . HÄn oli tÄllöin sotilasarvoltaan kenraaliluutnantti .
9 . Hugo Viktor „sterman
Muotokuvan on maalannut taidemaalari Oskari Paatela v .
1925 Porin Rykmentin upseerikunnan pyynnöstÄ, „stermannin siirtyessÄ 3 . Divisioonan komentajaksi . H . V . „sterman oli
tÄmÄn muotokuvan maalauksen
aikoihin 33-vuotias . „sterman
oli nimitetty Porin Rykmentin
komentajaksi v . 1919, 27-vuotiaana . Kuten tunnettua, kenraaliluutnantti „sterman toimi SotavÄen . pÄÄllikkönÄ vv . 19331940 . Osterman on sekÄ Entisen
Porin Rykmentin upseerien kerhon ettÄ Porin Rykmentin Killan
kunniajÄsen .
10. Johan Viktor Ahlroth (myöhemmin Arajuuri)
Muotokuvan on maalannut turkulainen taidemaalari Johan
Wiljam Dielhardt Porin Rykmentin Upseerikunnan toimeksiannosta . Taulu paljastettiin 4 .1 .
1936 Turun kasarmin upseerikerholla . Eversti Arajuuri oli Porin Rykmentin komentaja vv .
1925-1933 . J . V . Arajuuri yleni
sittemmin kenraalimajuriksi, oli
Entisen Porin Rykmentin upseeri kerhon kunniajÄsen . HÄn kuoli
v . 1961 .
11 . WÄinö Ilvan (myöhemmin
Polttila)
Muotokuvan on v . 1951 maalannut turkulainen taidemaalari
Theodor Schalin Entisen Porin
Rykmentin upseerien kerhon
toimeksiannosta ja kerhon jÄsenten sekÄ heidÄn ystÄviensÄ
kustantamana . Taulu paljastettiin 16 .2 .1951 Turun kasarmin
upseerikerholla . Eversti WÄinö
Polttila oli Porin Rykmentin komentajana vv . 1933-1939, haavottui kuolettavasti Talvisodassa .
12 . Veikko Korttila
Muotokuvan on maalannut turkulainen taidemaalari Johannes
Paavola Porin Prikaatin upseerikunnan toimeksiannosta ja kustantamana v . 1958 . Eversti Korttila oli Porin Prikaatin komentaja vv . 1956-1959 .
13 . Auno Johannes Kuiri
Muotokuvan on maalannut taidemaalari Liisa Tanner Porin
Rykmentin Killan toimeksiannosta Killan jÄsenten ja Kuirin
muiden ystÄvien lahjoittamin
varoin ja paljastettiin Turun upseerikerholla 15 .2 .1966 . "Porilaisista Porilaisin" everstiluutnantti Mannerheim-ristin ritari
Auno Kuiri palveli jo Vapaussodan Porin RykmentissÄ v . 1918
ja sitten Porin RykmentissÄ
1919-1939 . Kuiri toimi viime
sotien jÄlkeen myös Porin Prikaatin edeltÄjÄjoukko-osaston
JR 6 :n komentajana .
14 . Suomen Marsalkka Mannerheim
Muotokuvan
on
maalannut
1930-luvulla taidemaalari professori Axel Hartman Mannerheimin ollessa sotamarsalkka .
Taulun lahjoitti v . 1967 Porin Prikaatin upseerikerholle majuri
Paavo RiikilÄ . Taulun korjasi v .
1973 taiteilija Wallenskiöld-Lindeman .
Muita muistoesineitÄ
1 . Kenraaliluutnantti, vapaaherra Yrjö Kaari (Georg Carl) von
Döbelnin kannukset
Kannukset liitettiin Porin Rykmentin kokoelmiin 22 .10 .1938
silloisen sotamarsalkka Mannerheimin lahjoittamina . Kun
Mannerheim v . 1919 ollessaan
Valtionhoitajana suoritti virallisen vierailun Ruotsiin lahjoitti
liikennetarkastaja Nils von Döbelin Gööteborgista ko . kannukset hÄnelle .
Ennenkuin Mannerheim luovutti
kannukset Porin Rykmentin upseerikerholle ilmoitti hÄn aikeestaan edesmenneen Nils
von Döbelnin pojalle luutnantti
Georg von Döbelnille, joka suhtautui asiaan myönteisesti .
Yrjö Kaarle Döbeln kÄytti ko .
kannuksia Suomen sodan aikana (1808-1809), siis myös ollessaan Porin Prikaatin (2 . Prikaatin) komentajana .
Mainittakoon, ettÄ edellÄ mainitut Nils ja Georg von Döbeln olivat Yrjö Kaarle von Döbelnin veljen jÄlkelÄisiÄ .
2 . Karoliinimiekka ja luodit
Miekka ja luodit löytyivÄt 16 .6 .
1899 Taipalsaaren pitÄjÄn Jauhialan kylÄn lÄhistöltÄ YlÄkorpi
nimiseltÄ mÄeltÄ . Miekka oli aikoinaan työnnetty kahvaa myöten maahan . Miekka ja luodit
lienevÄt perÄisin Ison Vihan
ajalta .
Esineet (miekka ja luodit) joutuivat löydön jÄlkeen kapellimestari Frans Lönnströmin haltuun,
jonka pojan, edesmenneen Raf
Lönnströmin puoliso, rouva Teresia Lönnström (Raumalta) lahjoitti ne Entisen Porin Rykmentin upseerien kerholle Porin
Rykmentin perinne-esineistöön
liitettÄvÄksi .
3 . Eversti Hannu Henrik (Hans
Henric) von Delwigin miekka
H . H . von Delwing oli Kuninkaallisen Porin Rykmentin komentaja 1749-1758 . Lahden lasiteh1 13
das, Borup ja Kumppanit lahjoitti miekan 11 .10 .1939 Porin Rykmentin upseerikerholle .
TÄssÄ asiakirjassa on lyhyt selvitys puolustusvoiman kunniamarssista ja Porin Prikaatin
kunniamarssista . LÄhteenÄ on
ollut puolustusvoimain ylikapelmusiikkieverstiluutlimestari
nantti Arvo Kuikan kirjoitus
"Puolustusvoimien kunniamarssit" Suomen Sotilas Suomen
Mies- lehden numerossa 711978 .
1 . Porilaisten marssi
SÄveltÄjÄ (todennÄköisesti ainamarssin
jÄlkimmÄiseltÄ
kin
osalta) saksalaisyntyinen Christian Fredrik Kress (1767-1812) .
Puolustusvoimien kunniamarssi ja Tasavallan Presidentin seremoniamarssi .
MarssisÄvelmÄ on eri nimisenÄ
(mm Bonaparten marssi EgyptissÄ) ja erilaisina muunnoksina
esiintynyt Suomessa 1700-luvun
lopulta lÄhtien . Nykyisen nimensÄ ja muotonsa marssi sai Conrad Greven kÄyttÄessÄ sÄvelmÄÄ Fr . Berndsonin nÄytelmÄÄn
"Ur lifvets strid" sÄveltÄmÄÄnsÄ
musiikkiin v 1851 . NÄytelmÄ kuvailee Suomen sodan aikaisia
tapahtumia . Kenraali Döbelnin
saapuessa nÄyttÄmölle soitettiin tÄmÄ marssi, jota alettiin nimittÄÄ Porilaisten marssiksi Döbelnin Porin Rykmentin mukaan . Greven orkesterisovitus
pohjautui marssin vanhaan pianoversioon, joka todennÄköisesti on HelsingissÄ sotilasmuusikkona ja urkurina toimineen Christian Fredrik Kressin .
Z Topelius kirjoitti marssiin ensimmÄiset sanat v 1858 (Skuggor frƒn de flydda dar) ja samana vuonna Fr . Pacius sovitti
114
marssin mieskuorolle . Akademiska Sƒngföreningenin laulamana se sai innostuneen vastaanoton . Vuonna 1860 J L Runeberg kirjoitti marssiin uudet
isÄnmaallisuutta hehkuvat sanat (Söner av ett folk, som blött),
jotka jÄivÄt lopullisiksi . Sanojen
suomennos (Pojat kansan urhokkaan) on Heikki Klemetin .
Vuonna 1919 marssi vahvistettiin "koko armeijan yhteiseksi
juhlaparaatimarssiksi sellaisena, kuin sen on sovittanut Runebergin sanoihin Pacius ja torvisoittokunnalle Leander" .
2 . Entinen Uudenmaan pataljoonan marssi
SÄveltÄjÄ tuntematon
Porin Prikaatin kunniamarssi
Suomen vanhan sotavÄen pataljoonien marssien pianosovitusten kokoelmassa tÄllÄ marssilla
on lisÄselitteenÄ : "Gamla Björneborgska regementes marsch,
Entisen Porin Rykmentin marssi" . Sotilasmusiikkia koskevat
tiedot Ruotsin vallan ajalta ovat
valitettavan vÄhÄisiÄ ja hajanaisia . NiinpÄ ei tarkalleen tiedetÄ,
milloin marssista on tullut Porin
Rykmentin marssi . Varmana on
pidettÄvÄ sitÄ, ettÄ marssi oli
Porin Rykmentin kunniamarssi
1880-luvulla asevelvollisia pataljoonia perustettaessa ja marrista tuli ensimmÄisen Uudenmaan Pataljoonan marssi . ItsenÄisyyden aikana marssista tuli
uudelleen Porin Rykmentin ja
sotien jÄlkeen Porin Prikaatin
kunniamarssi .
MUISTIINPANOT TALLENTANUT MATTI HAUSSILA
POHJOISMAISTA KILTAYHTEISTY„Tä
Pohjoismaista kiltajÄrjestöjen
vÄlistÄ yhteydenpitoa on ollut
vuokahdenkymmenenviiden
den ajan . Aloitteen tekijÄ oli
Norjan kiltajÄrjestö, joka vuonna 1948 kutsui muut Skandinavian maat - Ruotsin ja Tanskan
- yhteiseen kokoukseen Osloon . Vuonna 1949 pidettiin seukokous
Fredericassa
raava
Tanskassa ja tÄstÄ eteenpÄin
kokouksia on pidetty joka toinen vuosi .
YhdeksÄn ensimmÄistÄ kokousta pidettiin ilman suomalaisten
kiltaveljien mukana oloa . Vuonna 1965, jolloin pidettiin kymmenennet pohjoismaiset kiltapÄi-
vÄt Norjan Fredrikstadissa oli
kaksi vuotta aikaisemmin perustettu Joukko-osastokiltojen
neuvottelukunta
lÄhettÄnyt
"tarkkailijakseen" kiltaveli Sven
Harnon . HÄnen nÄillÄ pÄivillÄ
saamansa kokemukset sekÄ
solmimansa
henkilökohtaiset
suhteet osanottajamaiden kiltajohtajiin olivat alkuna muutamaa vuotta myöhemmin alkavalle suomalaisten laajemmalle
osanotolle nÄihin tilaisuuksiin .
Vuoden 1967 pÄiville Tanskan
Aalborgiin Joukko-osastokillat
ry :n hallitus lÄhetti viralliseksi
edustajikseen hallituksen jÄsenet Veikko Niemisen ja K . H .
Sven Harno, patsaan edessÄ, pohjoismaisten kiltapÄivien avajaistilaisuudessa Frekdrikstadissa Norjassa vuonna 1965 .
115
Pentin . AsiantuntijajÄsenenÄ
Suomen delegaatiossa oli myös
Sven Harno . Kaksilta edellisiltÄ
pÄiviltÄ saatujen myönteisten
kokemusten perusteella Ruotsin Karlskronaan 1969 osallistui
suomesta 37 kiltaveljeÄ silloisen varapuheenjohtajan Osmo
A Wiion johdolla . TÄstÄ eteenpÄin Maanpuolustuskillat ry on
osallistunut k .o . pÄiville tÄydellÄ joukkueella eli noin 50 kiltaveljellÄ .
Oma kiltajÄrjestömme on ollut
kaksi kertaa isÄntÄnÄ . Vuonna
1973 jÄrjestettiin pÄivÄt yhdessÄ Panssarikillan kanssa Parolassa ja vuonna 1981 Turun kiltojen
yhteistyötoimikunnan
kanssa Turussa .
Vuosien varrella pohjoismaiset
kiltapÄivÄt ovat vakiintuneet nelipÄivÄisiksi tilaisuuksiksi, joilla
osanottajamaiden kiltaveljet
ovat voineet tutustua toisiinsa .
PÄivien tarkoituksena on ollut
myös laajentaa vieraiden tuntemusta isÄntÄmaasta kiertoajelut ja tutustumiset huomattaviin
tehdaslaitoksiin
isÄntÄmaasa
ovat olleet jokaisten pÄivien ohjelmassa . PÄivien tuloksena on
myös solmittu kummikiltasuhteita .
Pohjoismaiden kiltajÄrjestöjen
johtohenkilöiden kokous on
myös kuulunut pÄivien ohjelmaan . TÄllöin osanottajamaat
ovat antaneet katsauksen kahden edellisen vuoden toiminnastaan sekÄ keskusteltu jÄrjestötoimintaan liittyvistÄ kysymyksistÄ . Vuonna 1980 pidettiin
Maanpuolustuskillat ry :n kutsuma pohjoismainen johtajakokous HelsingissÄ . TÄmÄ on tiet-
K
Vuoden -75 kiltapÄivillÄ Tanskassa avajaismarssilla oli lÄhes 50 suomalaista kiltaveljeÄ .
1 16
tÄvÄsti on ainoa kerta kun kokous pidetty pohjoismaisten
pÄivien vÄlivuotena .
Suomalaiset kiltaveljet ovat aimemmin mainittujen pÄivien lisÄksi osallistuneet seuraaviin
pohjoismaisiin kiltapÄiviin : 1971
Jörstadmoen (Norja), 1975 Vordingborg (Tanska), 1977 Ystad
(Ruotsi) ja 1979 Bergen (Norja) .
Vuoden 1983 kiltapÄivien pitopaikkana on Siagelse Tanskassa .
Pohjoismaisilta pÄiviltÄ on aina
lÄhetetty sÄhketervehdys osanottajamaiden pÄÄmiehille, jotka
ovat myös sÄhkeitse tervehtineet pÄivien osanottajia .
Maanpuolustuskillat ry :n veljesjÄrjestöt pohjoismaissa ovat
seuraavat : Danske Soldaterforeningers Landsraad, Norges MilitÄre Kameratforeningers Forbund ja De Svenska MilitÄra
Kamratföreningarnas
Riksförbund .
KILTAKUNNIAMERKKIKI LTA-ANSIOMITALI
7 .2 .1973 teki kiltahallitus kokouksessaan pÄÄtöksen kiltakunniamerkistÄ, jolla voitaisiin
palkita niitÄ kiltaveljiÄ, jotka
ovat pitkÄÄn ja ansiokkaasti toimineet kiltatoiminnan hyvÄksi .
Kiltakunniamerkin oli suunnitellut arkkitehti Sami Wirkkala .
Merkin ensimmÄisessÄ versiossa oli yksivÄrinen sinen nauha,
joka myöhemmin virallistamisen yhteydessÄ vaihdettiin uuteen saman suunnittelijan suunnittelemaan nauhaan, jossa sinisellÄ pohjalla on valkoinen
tornikuviota symbolisoiva murtovi iva .
EnsimmÄiset kiltakunniamerkit
jaettiin 30 .6 .1973 Pohjoismaisten kiltaveljien juhlaillallisen yhteydessÄ hotelli Aulangossa .
Kiltakunniamerkin ensimmÄisten sÄÄntöjen mukaisesti merkin myönsi kiltahallitus joko
omatoimisesti tai kiltojen esityksestÄ . VÄhimmÄsivaatimus
merkin saamiseen oli silloin ansiokkaan toiminnan lisÄksi kymmenen vuoden jÄsenyys kiilassa .
Jo alun pitÄen oli toiveena, ettÄ
kiltakunniamerkki voitaisiin virallistaa ja sitÄ voitaisiin kantaa
muiden kunniamerkkien kanssa . Asia esitettiin vuonna 1976
silloiselle
puolustusministeri
Seppo Westerlundille keskusjÄrjestön puheenjohtajiston
kÄydessÄ esittÄytymÄssÄ uudelle ministirille .
Puolustusministeriön
kanssa
kÄytyjen neuvottelujen jÄlkeen
antoi Tasavallan Presidentin estyneenÄ ollessa pÄÄministeri
Mauno Koivisto puolustusministeri Lasse AikÄksen esityksestÄ asetuksen kilta-ansiomitalista 6 .11 .1981 . Asetus astui
voimaan 1 .12 .1981 .
EnsimmÄisessÄ jaossa 1 .12 .
1981 kilta-ansiomitali n :1 myönntettiin Tasavallan Presidentille
Urho Kekkoselle, n :o 2 puolustusministeri Lasse äikÄkselle ja
niille elossa oleville kiltaveljille,
jotka olivat ennen virallistamista saaneet kiltakunniamerkin .
Tasavallan Presidentti Mauno
Kovistolle myönnettiin kiltaansiomitali n :o 202 4 .6 .1982 .
Vuoden 1982 loppuun mennessÄ
Kilta-ansiomitaleita
on
myönnetty 241 kappaletta .
1 17
Tasavallan Presidentti Mauno Kovisto otti 11 .6. …8 2 presidentin linnassa vastaan Maanpuolustuskillat ry :n edustajat, vas . E. Tuuli, T. Lehmusvirta, A. Kallio, 1 . Ojala ja J . Merinen, jotka luovuttivat Presidentille kilta-ansiomitalin .
N :o 731
Asetus kilta-ansiomitalista
Annettu helsingissÄ 6 pÄivÄnÄ
marraskuuta 1981
Puolustusministerin esittelystÄ
sÄÄdetÄÄn :
1†
Tunnustukseksi
Maanpuolustuskillat r .y .-nimisen jÄrjestön
pÄÄtavoitteena olevien maanpuolustustahdon, maanpuolustutietouden
leivittÄmisen ja
maanpuolustuharrastuksen
edistÄmisen hyvÄksi tehdystÄ
vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstÄ voidaan antaa kiltaansiomitali .
2†
Kilta ansiomitali voidaan myöntÄÄ :
1) jÄrjestön jÄsenelle, joka vÄhintÄÄn viidentoista vuoden
1 18
ajan on vastuullisissa tehtÄvissÄ tai muulla merkittÄvÄllÄ tavalla ansiokkaasti työskennellyt
1 † :ssÄ mainittujen tarkoitusperien edistÄmiseksi ;
2) jÄrjestöön kuulumattomalle
Suomen kansalaiselle, joka on
ansiokkaasti ja pitkÄaikaisesti
toiminut maanpuolustuksen sekÄ jÄrjestön sÄÄnnöissÄ ja periaateohjelmassa ilmaistujen tavoitteiden hyvÄksi sekÄ merkittÄvÄllÄ tavalla tukenut jÄrjestön
työtÄ ; sekÄ
3) edellÄ 2 kohdassa mainituin
edellytyksin kotimaiselle yhteisölle . Ansiomitali
voidaan
myöntÄÄ myös ulkomaalaiselle,
joka on toiminnallaan osoittanut arvostavansa Suomen virallista ulkopolitiikkaa ja joka on
ansiokkaasti toiminut jÄrjestöÄ
vastaavassa maanpuolustusjÄrjestössÄÄn maansa ja Suomen
vÄlisen jÄrjestöllisen yhteistyön
edistÄmiseksi .
3†
Kilta-ansiomitali on tompakkia .
Mitalin etupuoli kuvaa heraldista ruusua keskiosassaan tornikuvio syvennyksenÄ . Mitalin lÄpimitta on 35 millimetriÄ ja paksuus 3 millimetriÄ . Mitalin kÄÄntöpuolella on juokseva numero .
Mitaliin kuuluu 31 millimetrin levyinen nauha, jossa on sinisellÄ
pohjalla kaksi pystysuuntaista
sakarakuvioista valkoista raitaa .
Kilta-ansiomitali ja siihen kuuluva nauha ovat oheisten kuvien
mukaiset .
4†
Kilta-ansiomitalia
kannetaan
nauhassa kunniamerkin tapaan .
Virkapuvussa voidaan nauhaa
kantaa myös nauhalaattana .
5†
Kilta-ansiomitalin myöntÄÄ puolustusministeri jÄrjestön hallituksen esityksestÄ .
Mitalia seuraa omistuskirja .
Puolustusministeriö pitÄÄ luetteloa ansiomitalin saaneista .
6†
Tarkempia mÄÄrÄyksiÄ tÄmÄn
asetuksen soveltamisesta antaa tavittaessa puolustusministeriö .
7†
TÄmÄ asetus tulee voimaan 1
pÄivÄnÄ joulukuuta 1981 .
HelsingissÄ 6 pÄivÄnÄ marraskuuta 1981
Tasavallan Presidentin
estyneenÄ ollessa
PÄÄministeri
MAUNO KOIVISTO
Puolustusministeri Lasse äikÄs
119
MAANPUOLUSTUSKILLAT RY :N PERIAATEOHJELMA
Vapaaehtoista
maanpuolustustyötÄ tekevien maanpuolustuskiltojen pÄÄtarkoitukset ovat maanpuolustustahdon kasvattaminen,
maanpuolustustietouden levittÄminen ja maanpuolustusharrastuksen edistÄminen .
Maanpuolustustahto
on
isÄnmaallisuutta, joka ilmenee pyrkimyksenÄ jÄttÄÄ Suomi seuraavalle sukupolvelle turvallisena ja rakentamisen arvoisena . Siksi siihen kuuluu myös ahkera työ suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseksi . Koska kaikkien suomalaisten tulisi kokea isÄÄnmaallisuus myönteisenÄ, innostavana
ja yhdistÄvÄnÄ aatteena, yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden vaatimukset on tunnustettava .
JÄrjestönÄ
maanpuolustuskillat
ovat avoimia kaikille miehille sotilasarvoon katsomatta . HeidÄn vÄlityksellÄÄn he saavuttavat lÄhes
koko kansan . Maanpuolustuskillat ry nÄkeekin erityisen tarpeelliseksi kiltojen avaamisen tÄysin
tasavertaisesti myös naisille . Siten mahdollistetaan perhekuntien laajamittainen tuleminen vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön, jossa killat saavat kansalaisjÄrjestöjen luonteen .
Maanpuolustustahtoa ei nuorissa
herÄtetÄ
istuttamalla valmiita
asenteita, vaan antamalla puolueetonta asiatietoa . Sen varassa
nuoret voivat arvioida myös ne
maanpuolustukselliset kielteiset
suuntaukset, joihin he joka tapauksessa joutuvat tutustumaan .
1 20
KiltatyötÄ tulee kehittÄÄ siten, ettÄ se vastaa myös nuorison isÄnmaallisia harrastuksia .
Perinteiden kunnioittaminen ja
ennen kaikkea oman aselajin tai
joukko-osaston historian vaaliminen ovat kiltatyön olennainen
osa . Ensisijaisesti killat kuitenkin
suuntaavat toimintansa nykyisyyteen ja tulevaisuuteen . ToimintapiirissÄÄn palvelevien asevelvollisten keskuudessa ne koettavat
edistÄÄ sellaista ajattelutapaa,
ettÄ vasrusmiehet yleisesti kokisivat asepalveluksensa suorittamisen ja muun puolustusvoimissa tehtÄvÄn työn mielekkÄÄnÄ .
Maanpuolustuskillat ry ja sen jÄsenjÄrjestöt tukevat Suomen virallista turvallisuuspolitiikkaa ja
toimivat sen periaatteiden mukaisesti . Siksi niiden ohjelma on sopusoinnussa myös Yhdistyneiden
Kansakuntien peruskirjan (1945),
Pariisin rauhansopimuksen (1947)
sekÄ Suomen ja Neuvostoliiton
kesken
solmittu
ystÄvyys-,
yhteistyö- ja avunantosopimuksen (1948) kanssa .
Suomen virallista turvallisuuspolitiikkaan killat pyrkivÄt tekemÄÄn
tunnetuksi . Turvallisuuspolitiikka
kÄsittÄÄ ne toimet, joiden tarkoituksena on ehkÄistÄ kansainvÄlisiÄ riitoja sekÄ ne toimet, joiden
avulla voidaan selviytyÄ kriisitilanteista, jos niitÄ ponnisteluista
huolimatta syntyy . Parlamentaaristen puolustuskomiteain kannan mukaisesti turvallisuuspolitiikan osat ovat ulkopolitiikka ja
maanpuolustus, joista rauhan ai-
kana ulkopolitiikalle kuuluu pÄÄosa .
Suomen ulkopolitiikka on puolueettomuuspolitiikkaa . Sen onnistumisen edellytyksinÄ ovat oman
kansan tuki ja tarvittaessa valmius puolustautumiseen . Tiedon
lisÄÄntyminen edistÄÄ kansalaisissa Suomen turvallisuupoliittisten
ratkaisujen
omakohtaista
omaksumista . Siten myös turvallisuuspolitiikkamme uskottavuus
lisÄÄntyy .
KansainvÄliset kriisit eivÄt yleensÄ ole vain paikallisia . NiinpÄ kiltojen olisi kiinnitettÄvÄ huomiota
myös kansainvÄliseen tilanteeseen ja sen vaihteluihin . Silloin
tulee erityisesti pyrkiÄ miettimÄÄn omaan maan turvallisuuspoliittinen tilanne maailmanpolitiikan kokonaisuuden osana .
Maanpuolustuskillat ry :n ja sen
jÄsenjÄrjestöjen toiminta on puoluepolitiikasta riippumatonta .
II Kiltalainen
Maanpuolustustahtoiselle kansalaiselle kiltatyö tarjoaa sekÄ yksilön ettÄ isÄnmaan kannalta hyödyllisen vapaa-ajan harrastuksen .
MeillÄ toteutettu alueellinen puolustusjÄrjestelmÄ samoin kuin nykyaikainen johtamistaitokin arvostavat saman yhteisön jÄsenten keskinÄistÄ tuntemusta ja lujia ystÄvyyssiteitÄ . Juuri nÄitÄ tavoitteita kiltatyö muiden ohessa
palvelee .
Koska kiltojen jÄsenyys on sotilaallisen koulutuksen asteesta
riippumaton, kanssakÄyminen perustuu muutenkin jÄsenten keskinÄiseen yhdenarvoisuuteen . Kiltalaiset ovat keskenÄÄn kiltaveljiÄ ja -sisaria .
Maanpuolustuskeskustelun, puolustusvoimain tapahtumien ja
oman aselajin kehityksen seuraaminen samoin kuin oman fyysi-
sen kunnon hoitaminen ovat kiltalaiselle reservilÄisenÄ kuuluvia
tehtÄviÄ . Työpaikallaan ja perhepiirissÄÄn hÄnen tulisi pystyÄ antamaan
luotettavaa ja oikeaaikaista tietoa Suomen turvallisuuspolitiikasta .
NÄin tehdessÄÄn hÄnen on pidettÄvÄ mielessÄÄn kiltatyön puoluepoliittinen
riippumattomuus . Vain siten hÄn
edistÄÄ Maanpuolustuskillat ry :n
ja sen jÄsenkiltojen pÄÄmÄÄriÄ .
Kiltatyö menestyy sillÄ edellytyksellÄ, ettÄ jokainen kiltalainen
tuntee vastuunsa omasta jÄrjestöstÄÄn ja omasta osuudestaan
koko vapaaehtoisessa maanpuolustustyössÄ .
III Kiltatoiminnan alueet
Maanpuolustuskillat ry on kiltojen valtakunnallinen keskusjÄrjestö ja yhteistyöelin . Sen tarkoitus on yleisiÄ suuntaviivoja antava, ohjaava ja jÄenkiltoja tukeva .
Valtakunnalliset yhteydet hoitaa
maanpuolustuskillat ry :n hallitus
tavoitteenaan eduskunnan, hallituksen ja puolustusvoimain johdon sekÄ kaikkien poliittisten
puolueiden luottamus ja tuki .
Kiltojen alueelliset yhteistyöelimet tukevat ja avustavat kukin
alueensa kiltoja ja kiltaosastoja .
Kaikilla niillÄ tulee olla yhtÄlÄinen mahdollisuus osallistua toimintaan .
Varsinainen kiltatoiminta on itsenÄisten kiltojen asia . Vain niissÄ
voidaan saada aikaan toiminnalle
vÄlttÄmÄtön
kiinteÄ
kosketus
omaan joukko-osastoon tai aselajiin .
Ulkomaiset yhteydet hoidetaan
siten, ettÄ Maanpuolustuskillat
ry :n hallitus huolehtii kosketuksista valtakunnallisiin yhteisöhin,
erityisesti pohjoismaisiin, ja kukin kilta omaan veljesjÄrjestöönsÄ .
1 21
KiitÄmme julkaisumme ilmoittajia osoittamastaan myötÄtunnosta
Kiltamme työtÄ kohtaan . Monet ilmoittajat ovat jo vuosikausia olleet
apuna julkaisujemme aikaansaamisessa .
KiitÄmme myös ilmoitushankkijoita, erikoisesti Rauman alueosastoa
joka ylitti tavoitteensa monikertaisesti .
Porin Prikaaitin Kilta on myös osoittanut veljeyttÄ luovuttamalla aineistoa toimituksen kÄyttöön .
Mainittakoon myös kiltaveljet mielenkiitoisten kirjoitustensa johdosta sekÄ rovasti Arvo Heikkala .
HelsingissÄ heinÄkuussa 1984
TOIMITUS:
Vastaava- ja pÄÄtoimittaja
Killan puheenjohtaja
Antero Kallio
Otsolahdentie 10 B, 02100 Espoo 10
puh . 90-466 447
Toimitus- ja ilmoitussihteeri
Matti Haussila
Ostostie 3 H 197, 00940 Helsinki 94
puh . 90-302 575
Toimitussihteeri
Mauri Sormaala
124
1983
1982
Ov C+O'n ood : d
L,n,a, Prsen0
1982
Neles Oy
1981
M
RournaRepvo
Peiand Ltd .
1980
1981
Maoogany
1979
Puutalo Oy
1977
1979
Wlterön a
1974
1975
Kauhajoen.
olo!ehdds
KaiGloen
cneprn~
1973
Parka-,
1972
.r..r. Sdfv'
kdneoa,a
Uudenkaupargin
telakka
1972
1971
Askolinin saha
koskenkyldn
:r ~utydlehdas
1970
:e C e
Joensuun
konepa ;G
M.ontyIu :Y~~~':
ehtarn
ajrÄ
V
1969
w a
Rauman
papeatehdor.
1967
1962
RäAansana
1956
1952
1952
moJfl
. na .r
i.
LAH
a
AUMA-RAAHE 0
M .vtmntemen
~~u*nan pissfyätehoas .
Saha.
:eyulaosatettdas
ta te tikka.
Reposacsen saha.
ehtoa!
POL.-vip m Ov\.
PerriMpn saha .
Pikisaaren saha.
PĊskyrvemen
~IOkka
`\ ?d konepa{G
A