Suomen SHAKKIOLYMPIALAISET | ISTANBUL | HELSINKI

Comments

Transcription

Suomen SHAKKIOLYMPIALAISET | ISTANBUL | HELSINKI
Suomen
SHAKKI
Numero 7–8/2012 | Hinta 5,90 €
”Vastustajani antautui, allekirjoitti pöytäkirjan ja häipyi paikalta välittömästi.” – Mikael Agopov
SHAKKIOLYMPIALAISET | ISTANBUL | HELSINKI
s. 4
s. 25
1
PÄÄKIRJOITUS
Perinteitä ja uusia tuulia
Suomen
SHAKKI
PÄÄTOIMITTAJA
Marko Tauriainen
p. 050 5813500
[email protected]
www.shakkihistoria.blogspot.com
TOIMITUSNEUVOSTO
Petri Saharinen pj.
John Fieandt
Teemu Miettinen
Toivo Pudas
Osmo Särkilahti
Henry Tanner
JULKAISIJA
Suomen Shakkiliitto ry
KUSTANTAJA
Suomen Shakkikustannus Oy
PAINOPAIKKA
Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero
ISSN 0355-8096
TILAUSHINNAT 2013
Kotimaahan 45 €, ulkomaille 55 €
irtonumero 7,50 €
PANKKIYHTEYS
Suomen Shakkikustannus Oy
Nordea FI96 1064 3000 2049 38
ILMOITUSHINNAT 2012
1/1 sivu 400 €, 1/2 sivu 250 €, 1/4 sivu 150 €
Toistoalennus 30 %, vuosialennus 50 %
Hintoihin lisätään alv 23 %
Ilmoitusten hankintapalkkio 30 %
SEURAAVA LEHTI
Ilmestyy helmikuussa, aineisto
päätoimittajalle 6. tammikuuta mennessä
SAAPUMATTA JÄÄNEET LEHDET
Timo Munukka
p. 050 9310608
[email protected]
OSOITTEENMUUTOKSET
Suomen Shakkiliitto ry
Hiomotie 10, 00380 Helsinki
p. 044 3264130
[email protected]
2
M
itä yhteistä on Istanbulin tämänvuotisilla ja Helsingin 60 vuoden takaisilla shakkiolympialaisilla? Kummatkin olivat suurimmat siihen mennessä
järjestetyt kilpailut – ainakin periaatteessa.
Helsingissä v. 1952 oli mukana enemmän pelaajia kuin koskaan aiemmin,
140 (jos ja kun Münchenin kisoja v. 1936 ei lasketa virallisiksi shakkiolympialaisiksi). Joukkueita oli tosin kaksi vähemmän kuin Buenos Airesissa 13 vuotta
aiemmin. Istanbulissa puolestaan oli ennätysmäärä joukkueita, 281, ja pelaajiakin oli enemmän kuin koskaan aiemmin, mutta miehiä oli vähemmän kuin
esimerkiksi Torinossa v. 2006. Sekavuudet lukumäärissä johtuvat lähinnä siitä,
että sekä Helsingissä että Istanbulissa joukkueiden sallittu koko oli viisi pelaajaa,
Torinossa ja Buenos Airesissa kuusi.
Lähes puolet tästä lehdestä on omistettu shakkiolympialaisille, niin Istanbulille kuin Helsingillekin. Mukavaa nojatuolimatkaa shakinpelaajien tärkeimpiin
kilpailuihin.
■ ■ ■
Suomen Shakki on ilmestynyt nykymuotoisena nyt tasan neljä vuotta. Vuosi
sitten tehdyn laajan kyselyn mukaan lukijat ovat olleet pääosin tyytyväisiä yhteiseen lehteemme. Joitakin juttutyyppejä on toivottu enemmän, toisia taas selvästi
vähemmän. Toimitus reagoi näihin toiveisiin mahdollisuuksien mukaan.
Entistä enemmän lehdeltä on toivottu luettavuutta. Näin sanottuna sen saa
kuulostamaan hassulta – onhan selvää, että lehden täytyy olla luettava. Shakkilehden kohdalla kyse on kuitenkin muun muassa kuvioiden lisäämisestä, raskaiden muunnelmaviidakkojen karsimisesta ja juttujen tiivistämisestä. Harvalla
on enää aikaa käydä pelejä läpi laudan ja nappuloiden kanssa. Toisaalta kyse on
myös muutoksesta lukemisen tavassa. Entistä enemmän lehteä luetaan matkalla,
eivätkä nappulat ole mukana tai niiden levittäminen olisi hankalaa.
Ensi vuonna lehti ilmestyy kuutena numerona. Osin syyt ovat taloudellisia:
vuosi sitten voimaan astunut lehtien arvonlisävero kirpaisee meitäkin, myös
muut kustannukset ovat nousseet. Kuuteen numeroon siirtyminen mahdollistaa kuitenkin paremmin lukijoiden toiveiden kuulemisen. Yksittäisen numeron
tekemiseen ja suunnittelemiseen jää enemmän aikaa kuin aiemmin. Lehden
ilmestyminen pystytään myös jaksottamaan paremmin vuoden tärkeisiin shakkitapahtumiin.
Vaikka shakkilehti toimisi erinomaisesti sähköisenä, siihen ei olla vielä siirtymässä: TNS Gallupin keväisen tutkimuksen mukaan vain n. 5 prosentilla suomalaisista on käytössään tablettitietokone. Ohjelmisto- ja muita kustannuksia
syntyisi paljon; oikein toteutettu sähköinen lehti ei ole pelkkä pdf-versio. Myös
verotus tukee vielä nykyisin printtimediaa. Edellä sanotusta huolimatta lehden
tilaajat saavat tänä vuonna lehden myös pdf-muotoisena sekä pääsevät tutustumaan myös vanhoihin numeroihin. Tarkkaa ajankohtaa tälle uudistukselle on
tässä vaiheessa kuitenkin mahdotonta luvata.
Marko Tauriainen
päätoimittaja
Jk. Lehden lisäksi Shakkikustannus on panostanut myös kirjoihin. Keväällä
startannut Diagonaali-sarja on saanut erinomaisen vastaanoton. Sarja saakin
ensi vuonna monta uutta osaa. Niistä ensimmäinen tulee ulos kevään korvilla.
SISÄLLYS | 7–8/2012
2
PÄÄKIRJOITUS
4
SHAKKIOLYMPIALAISET ISTANBULISSA
Järjestyksessään 40. shakkiolympialaiset pelattiin Turkissa elo-syyskuun vaihteessa. Voiton vei jälleen kerran
Armenian joukkue, ja Venäjä jäi nuolemaan haavojaan.
Suomen miehiltä kisat painuivat lopulta alavireisiksi,
naiset puolestaan sijoittuivat hieman alkurankingiaan
korkeammalle.
21
HÄRKÄÄ SARVISTA
Filosofi Pertti ”Lande” seikkailuja shakin ihmemaassa.
25
HELSINGIN SHAKKIOLYMPIALAISET 1952
Helsingissä järjestetyistä 10. shakkiolympialaisista on
kulunut 60 vuotta.
26
MIHAIL BOTVINNIK HELSINGISSÄ
Maailmanmestari kävi Helsingissä pari kuukautta ennen
olympialaisa tarkastusmatkalla. Osmo Kailan 60 vuotta
sitten kirjoittama juttu julkaistaan nyt uudestaan.
28
X SHAKKIOLYMPIALAISET KUVINA
Valokuvaaja Martti Ounamon nappiotoksin kuvitettu
reportaasi Helsingin shakkiolympialaisista ja niihin osallistuneista pelaajista.
36
KUKA?
Veikkauksen uusi toimitusjohtaja Juha Koponen on
shakkimies.
37
SHAKKIVISA
Teemana Helsingin olympialaiset.
38
LUKIOLAISTURNAUS MÄNTTÄ-VILPPULASSA
Mänttä-Vilppulan nuoriso innostui shakista.
39
JOULUINEN SHAKKILAUTA
Kannessa komeilevan shakkilaudan nappuloineen voi
tehdä vaikkapa perinteisen piparitalon sijaan. Kuvan ja
ohjeen tarjoilevat Päivi ja Julia Tuuri.
40
HEART OF FINLAND
Yli 20 vuotta on Jyväskylässä pelattu maineikasta kansainvälistä Heart of Finland -turnausta. Tänä vuonna voiton
vei Viron Jaan Ehlvest. Myös suomalaiset pärjäsivät mainiosti.
53
KIRJA-ARVOSTELU
Yrjö Rantasen Shakkitaktiikan taikaa saa kehuja Tuomo
Halmeenmäeltä.
54
SUOMEN CUP
Shakkivelhot vei nimiinsä toista kertaa pelatun seurajoukkueiden Suomen cupin.
59
62
66
SHAKKIA JA PIKAPELIÄ
Antti Parkkisen fiiliksiä joukkuepikapelin SM-kisoista.
KARTULLA KOPAUTETTUA
Agentti CO7 seikkailee Istanbulissa.
KUUKAUDEN ANALYYSI
HoFin voittaja Jaan Ehlvestin peli reilun 10 vuoden takaa Kari Tikkasen syvällisessä käsittelyssä.
4
28
”Tällä hetkellä en näe mahdollisena, että osallistuisimme Bakun olympialaisiin 2016.”
– Levon Aronian
70 TIM KRABBÉ
Lopputehtäviä, joissa sotilailla ja kuninkailla on tärkeä
roolinsa.
72 TEHTÄVÄSHAKKIA
Nimensä mukaisesti kielivä sotilas kielii jostakin. Mutta
mistä? Terho Marlo kertoo, jos et itse huomaa.
74
KOMBIT
Taktisia iskuja seniorien MM-turnauksesta.
75
RATKAISUJA
Kombien ja Shakkivisan vastaukset.
76
KILPAILUKUTSUJA
Minne mennä pelaamaan.
77 VUOSIKERRAN SISÄLLYSLUETTELO
Sommitelmia Istanbulin shakkiolympialaisista.
80
SHAKKILIITTO TIEDOTTAA
Ajankohtaisuuksia ja vuoden 2013 kilpailukalenteri.
3
40. shakkiolympialaiset pelattiin Istanbulissa loppukesästä. Väkivahva Venäjän joukkue oli suurin ennakkosuosikki kuten aina. Se näyttikin kulkevan kohti himoittua
Hamilton–Russell-pokaalia, mutta yhdeksännellä kierroksella joukkue kompuroi Yhdysvaltoja vastaan. Sekä
Kramnik että Grištšuk hävisivät kärkipöydillä Nakamuralle ja Kamskylle. Loppukierrosten jännitysnäytelmästä
voittajaksi selvisi jälleen kerran Armenia, jonka joukkuehenki ja tsemppi hakee vertaistaan. Naisten kilpailun
voitti Venäjä ohitettuaan viimeisellä kierroksella Kiinan.
Suomen miesjoukkueen otteissa oli aihetta riemuun ja
murheeseen. Joukkue taisteli hienosti Ranskaa vastaan,
mutta viimeisen kierroksen murskatappio Turkille painoi
tuloksen huonoksi. Naisten joukkueessa oli sekä kokemusta että nuorta intoa. Tasainen suoritus palkittiin
hieman alkurankingia paremmalla loppusijoituksella.
Ihana,
1. kierros | Ei isoja yllätyksiä. Tanjalla oli mah d
Suomi–Mauritania
4–0
KvM Mika Karttunen 2448
Mohamed Heiba 1903
KvM Mikael Agopov 2429
Sidi Mbareck Mohamed 1947
FM Vilka Sipilä 2431
Ahmed Taleb Mohamed 1965
FM Daniel Ebeling 2350
Sidi Boydia 2024
1–0
1–0
1–0
1–0
Dominikaaninen tasavalta–Venäjä ½–3½,
Ukraina–Irak 4–0, Bolivia–Armenia 1–3,
Unkari–Kirgisia 3–1, Jordania–USA 0–4
4
Teksti: Marko Tauriainen
Kuvat: Marko Tauriainen ja Panu Laine
H
amamissa, turkkilaisessa saunassa, lämpimän marmorisen
keskuskiven päällä loikoillessa ja tähtitaivasta muistuttavaa kupolikattoa tuijotellessa tulee mieleen,
että tännehän voisi jäädä pysyvästi.
Kielikin on helppoa: Anne Alma Elli
Elma – Äiti, älä osta viittäkymmentä
omenaa. Tai jotain sinne päin.
Turkkilaisten mielestä olemme sukulaiskansaa. Niin kauan kuin innokas
myyjä Suuressa basaarissa pitää minua
saksalaisena nahkatakin hinta pysyy 100 eurossa. Kun kerron olevani
Suomesta, hinnasta lähtee tinkimättä
parikymppiä. Ei kiitos, lämmintä on
30 astetta, enkä tullut nahkatakkiostoksille vaan shakkiolympialaisiin.
Oh, tarjolla olisi myös shakkinappuloita ja -lautoja. Luxemburgilaiset pelaajat kävivät ostoksilla eilen. Sanon
vain katselevani. Myyjä tuhahtaa vain
myyvänsä. Ei kiitos, ei sittenkään.
Edellisissä Istanbulissa pelatuissa shakkiolympialaisissa Suomi oli menestynyt
mainiosti. Sekä miehet että naiset tekivät yhden olympiahistoriamme parhaista tuloksista. 12 vuoden takaisesta jouk-
kueesta oli tälläkin kertaa mukana Mika
Karttunen, Tanja Tuominen ja Heini
Puuska. Heillä kaikilla oli varmasti
lämpimiä muistoja Bosporin helmestä.
Suomen miesjoukkueen rungoksi
on muodostunut kolmikko Tomi Nybäck – Mika Karttunen – Mikael Apopov. Myös Vilka Sipilä oli nyt toista,
ja tuskin viimeistä, kertaa peräkkäin
olympiajoukkueessa. Ensikertalainen,
16-vuotias Daniel Ebeling on kaikkien
aikojen nuorin suomalaisedustaja yleisessä sarjassa. Sopiva blandis vankkaa
kokemusta ja nuorta intoa.
Samaa voi toki sanoa naisjoukkueesta. Tanja Tuominen, Heini Puuska, Päivi Walta ja Marjatta Kujasalo
ovat kaikki tulikasteensa saaneet jo
aikaa sitten, liekö jo unohtaneetkin.
Anastasia Nazarovalle kokemus oli ensikertainen. Mielenkiintoisesti mukana on kaikkien aikojen vanhin ja kaikkien aikojen nuorin suomalaisedustaja.
Kamppailu voitosta molemmissa sarjoissa oli tasaväkisempää ja jännittävämpää kuin kenties vuosiin.
Yleisessä sarjassa Venäjä kulki vakuuttavasti kohti voittoa aina yhdeksännelle kierrokselle saakka harkitulta
vaikuttavalla taktiikalla: Kramnik piti
ykköspöydällä vähintään tasapelin, ja
muut toivat tarvittavat voitot. Yleisen
huhupuheen mukaan venäläiset jo hivelivät mielissään Hamilton–Russellvoittopokaalia, kunnes onni näytti
kääntyneen hämmästyttävällä itseluottamuksella pelaavien Nakamuran
ja Kamskyn johdettua yhdysvaltalaiset voittoon venäläisistä. Kramnikille
häviö oli ensimmäinen koko hänen
olympiauransa aikana. Siihen tarvittiin seitsemät olympialaiset ja 64 peliä!
Ennen viimeistä kierrosta Kiina,
Armenia ja Venäjä olivat tasapisteissä. Kramnik on jälkeenpäin sanonut,
että hän oli siinä vaiheessa vielä luottavainen, mutta käytävillä kuiskittiin
kaiken olevan pedattu taas kerran armeeneille.
Lopputulokset olivat kuitenkin
omalaatuista Fide-lottoa. Ukrainan
annettua opetusta kiinalaisille ja Armenian sekä Venäjän voitettua ottelunsa voitto oli kahden kauppa. Edes
kaikkien pelien päätyttyä kukaan ei
tuntunut olevan varma voittajasta, sillä
vertailusysteemiä oli muutettu edellisistä kilpailuista hämmästyttävän monimutkaiseksi. Kryptinen OlympiadSonneborn-Berger tarkoitti sitä, että
vertailuksi laskettiin yhteen kunkin
, kirottu Istanbul
h dollisuus kaunistaa tappiolukemia.
2. kierros | Suomen miehillä vaikeaa. Ivantšuk hävisi Qatarin Al-Modiahkille.
Kuuba–Suomi
NSM Lisandra Ordaz Valdés 2344
NKvM Tanja Tuominen 2101
NSM Sulennis Piña Vega 2345
NFM Heini Puuska 1995
NSM Oleiny Linares Nápoles 2355
Anastasia Nazarova 1693
4–0
NSM Maritza Arribas Robaina 2296
NFM Päivi Walta 1808
1–0
1–0
1–0
1–0
Kiina–Bangladesh 4–0, Bolivia–Venäjä 0–4,
Georgia–Guatemala 4–0, El Salvador – Ukraina ½–3½, USA – Uusi Seelanti 4–0
Latvia–Suomi
SM Aleksei Širov 2706
SM Tomi Nybäck 2638
SM Normunds Miezis 2580
KvM Mika Karttunen 2448
SM Arturs Neiksans 2537
KvM Mikael Agopov 2429
SM Ilmars Starostits 2494
FM Vilka Sipilä 2431
3–1
1–0
1–0
½–½
½–½
Qatar–Ukraina 1–3, USA–Liettua 3½–½,
Azerbaidžan–Irlanti 3½–½, Peru–Ranska
½–3½, Intia – Turkki 2016 3–1
Suomi–Pakistan
NKvM Tanja Tuominen 2101
Zenubia Wasif 0
NFM Heini Puuska 1995
Nida Mishraz Siddiqui 1670
Anastasia Nazarova 1693
Ghazala Shabbir Khuaja 0
Marjatta Kujasalo 0
Fatima Shabbir Khuaja 0
4–0
1–0
1–0
1–0
1–0
Ruotsi–Kiina 0–4, Venäjä–Brasilia 3½–½,
Belgia–Georgia 0–4, Viro–USA ½–3½, Intia–Australia 3½–½
5
Loistava kamppailu oli päättynyt.
Kumpikaan joukkue ei hävinnyt
kilpailussa yhtäkään ottelua. On
mahdoton sanoa, kumman puolella
onnetar oli – venäläisdaamit olisivat
voittaneet kaikilla vertailuilla. Kolmanneksi sijoittui – kuten miestenkin sarjassa – Ukraina. Sekin selvisi
joukkuetappioitta, mutta tasatuloksia oli rasitteena yksi enemmän kuin
muilla mitalisteilla.
Armenian joukkue juhlii voittoaan, vasemmalta: Tigran Petrosian, Vladimir Akopian, Gabriel Sargissian, Sergei Movsesian (tällä kertaa siis Armenian väreissä), Levon Aronian ja Aršak Petrosian.
Myöhemmin joukkue lennätettiin kotimaahan presidentin yksityiskoneella.
vastustajan ottelupisteet kerrottuna
tätä vastaan saaduilla pelipisteillä pois
lukien vastustaja, joka sai vähiten ottelupisteitä. Järjestäjien ilmoitettua
lopputulokset armenialaisten juhlat
saattoivat alkaa – ja hiukan myöhemmin matka kohti kotimaata presidentin lähettämällä yksityiskoneella. Venäläiset, kuten ketkä tahansa kunnon
häviäjät, pitivät itseään moraalisina
voittajina. Totta on, että Venäjällä
oli Armeniaa kovempi vastus muttei
moukan tuuria.
Kärkikaksikosta pisteen päähän jäi
Vasili Ivantšukin johdolla pelannut
Ukraina. Se hävisi mitä niukimmin
sekä Armenialle että Venäjälle, mutta
pieksi kaikki muut vastustajansa.
Naisten sarjassa Kiinaa pidettiin
selvänä ennakkosuosikkina. Maan
ykköspöydällä Dresdenin olympialaisista saakka pelannut Hou Yifan oli
hallinnut naisten kilpailuja, ja maa
oli voittanut edellisissä olympialaisissa
pahimman vastustajansa Venäjän murhaavasti 4–0.
Kiinalaiset pelasivatkin vakuuttavasti. Vielä kymmenennen kierroksen
jälkeen he olivat johdossa, vaikka haparointi Kazakstania vastaan tuottikin
ainoastaan tasapelin ja päästi Venäjän
vain vertailupisteiden päähän.
Venäläisnaisten voitettua viimeisellä kierroksella Kazakstanin puhtaasti 4–0 mikään lopputulos ei kuitenkaan olisi enää riittänyt Kiinalle.
4. kierros | Naisten sarjassa pieniä yllätyksiä.
3. kierros | Shogitaiturit yllättivät Suomen ja naisissa Saksa Georgian.
Suomi–Japani
2–2
SM Tomi Nybäck 2638
FM Shinya Kojima 2282
KvM Mikael Agopov 2429
Ryosuke Nanjo 2316
FM Vilka Sipilä 2431
FM Akira Watanabe 2278
FM Daniel Ebeling 2350
Aleksandr Averbuh 2211
1–0
½–½
0–1
½–½
Slovakia – Bosnia ja Hertsegovina 2–2, Venezuela–USA ½–3½, Färsaaret–Azerbaidžan
½–3½, Ranska–Bulgaria 2½–1½, Englanti–Kuuba 3–1
6
Sri Lanka – Suomi
NKvM Sachini D. Wijesundra 1827
NFM Heini Puuska 1995
NFM Dinushki Bodage 1864
Anastasia Nazarova 1693
Yasoda Uluwitike Gamage 1781
NFM Päivi Walta 1808
Iridu Udanthi Basrayake 1788
Marjatta Kujasalo 0
Suomen miehille kilpailu oli kaksijakoinen. Selvästi heikommat vastustajat, Mauritania, Malesia, kansainvälinen kuulovammaisten joukkue ICSC
ja Indonesia kaatuivat odotetusti.
Ehkä hieman oireellisesti ongelmia
oli kuitenkin Japania ja Australiaa
vastaan. Pallo ei pomppinut, oli liikaa puristusta, kaikkia tehoja ei saatu
irti. Oli syy mikä hyvänsä, niin moni
tasaväkinen ja lupaavankin oloinen
ottelu kääntyi ratkaisevalla hetkellä
väärään suuntaan. Hyvä esimerkki on
katastrofaalinen Turkkia vastaan käyty viimeisen kierroksen matsi, josta
joukkue lähti erinomaisella fiiliksellä
hakemaan voittoa ja hyvää loppusijoitusta. Useimmissa peleissä tilanne
näytti pitkään ihan hyvältä, mutta
sitten peli peliltä tapahtui jotain ja
turnauksen ainoa nollatulos tuli mitä
pahimpaan paikkaan. Toisaalta melkoisia ilon aiheitakin oli. Joukkue pelasi erinomaisesti väkivahvaa Ranskaa
vastaan, ja oli vain millistä kiinni, ettei
ottelu päättynyt tasan. Danielin tasapeli ja eritoten Mikaelin komea voitto
2–2
0–1
½–½
1–0
½–½
Kiina–Ukraina 2–2, Georgia–Saksa 2–2,
Puola–Unkari 3–1, Itävalta–Ranska 1–3,
Serbia–Espanja 3½–½
Malesia–Suomi
KvM Tze-Meng Mok 2354
SM Tomi Nybäck 2638
KvM Yee Weng Lim 2287
KvM Mika Karttunen 2448
Li Tian Yeoh 2258
FM Vilka Sipilä 2431
Chee-Meng Liew 2297
FM Daniel Ebeling 2350
½–3½
½–½
0–1
0–1
0–1
USA–Intia 2–2, Venäjä–Kiina 3–1,
Azerbaidžan–Saksa 2–2, Ranska–Englanti
2–2, Filippiinit–Armenia 1½–2½
.
Romain Edouardista sai koko joukkueen hyppelemään riemusta – eikä vain
kuvainnollisesti.
Naisten joukkue paransi hieman
lopputuloksissa alkuranking-sijoitustaan, mitä voi pitää kohtuullisena suorituksena. Täysin tyytyväisiä
naiset eivät tulokseensa kuitenkaan
liene. Vähäinen pelaaminen, se kuuluisa rutiinin puute, näkyi monen otteissa, ja sen myötä tuli tarpeettomia
virheitä. Tyytyväisin suoritukseensa
on luultavasti joukkueen kuopus,
Anastasia. Hän on selvästi taitoihinsa
nähden alirankattu, ja olympialaisten suoritusluku, n. 1900, lieneekin
lähempänä nykyistä pelitasoa, potentiaalia on vaikka mihin. Hieman
murheellisesti sujuneen keskivaiheen
jälkeen koko joukkue otti kuitenkin
komean loppukirin, jossa kaatuivat
hieman vahvemmat Uruguay ja Jordania. Siitä jäi hyvä maku.
Pohjoismaista Ruotsi, 16., ja Tanska, 18., menestyivät lopputuloksissa
mainiosti. Molemmat nousivat tosin
pohjalta ponnistaen, eikä huikeita yksilösuorituksia nähty. Suoritusluvun
mukaan turnauksen parhaita pelaajia
olivat Azerbaidžanin Šahrijar Mamedjarov (2880), Tšekin David Navara (2869), Armenian Levon Aronian
(2849) ja Puolan Radosław Wojtaszek
(2844). Naisista puolestaan Venäjän
Nadežda Kosintseva (2693), Kiinan
Hou Yifan (2645), Georgian Nana
Dzagnidze (2625) ja Ukrainan Katerina Lahno (2608).
Suomalaisnaiset lähellä voittoa.
IBCA–Suomi
FM Daria Pustovoitova 2294
NKvM Tanja Tuominen 2101
Anna Stolarczyk 1994
NFM Heini Puuska 1995
Irena Karsokaitė 1632
NFM Päivi Walta 1808
Violeta Benkunskiene 1643
Marjatta Kujasalo 0
Tiedonvälitystä turkkilaiseen tapaan
T
urkkilaiset ovat keksineet mielenkiintoisen uutuuden. Kaikilta shakkiolympialaisiin osallistuneilta perittiin
osallistumismaksuna 100 euroa. Siis kaikilta, tehtävästä riippumatta. Myös toimittajilta, mikä on ennen kuulumatonta.
Minulta maksu yritettiin periä kahteen kertaan, koska olin paikalla sekä
joukkueen kapteenina että toimittajana. Vaikka kiloja onkin vuosien myötä
kertynyt, en tietääkseni vienyt sen paremmin ruokalassa, hotellihuoneessa
tai kimppabusseissakaan kahden ihmisen paikkaa.
Osa toimittajista ehti maksaa vaaditun summan ennen kuin bulgaaritoimittaja nosti asiasta sellaisen metakan,
että enemmistä perimisistä luovuttiin.
En kuitenkaan nähnyt, että järjestäjät
olisivat palauttaneet vihreitä seteleitä.
Suurin haloo nousi suositun venäläisen chess-news.ru-sivuston toimittajan
Jevgeni Surovin kohtelusta. Kriittisen
ja räväkän Surovin akkreditoitumista ei
hyväksytty eikä häntä päästetty sisälle
turnaustiloihin. Edes Venäjän shakkiliiton avoin kirje ja monien huippupelaajien allekirjoittama adressi ei auttanut.
Turkin Shakkiliiton voimahahmo Ali
Nihat Yazıcı piti päänsä. Hänen mukaansa Surov ei ole toimittaja. Yazıcı
sanoi myös, että kuka tahansa voi perustaa minkä tahansa nettisivun ja alkaa
kutsua itseään toimittajaksi.
Myöhemmin Yazıcı meni älyttömyyksissään vielä pidemmälle ja eh-
dotti Fiden kokouksessa, että jatkossa
Fiden kilpailuissa saisivat työskennellä
vain sen rekisteröimät toimittajat.
Vapaaseen tiedonvälitykseen ei
kuulu, että työtään tekeviä toimittajia rahastetaan tai heitä estetään mielipiteiden – joko omien tai toisten –
vuoksi tekemästä työtään. Vielä vähemmän on Fiden tai muiden vastaavien tahojen asia määrittää, kuka on
toimittaja tai millaisella valtakirjalla
hän voi toimia.
Marko Tauriainen
Ukrainan Ruslan Ponomariov otti kantaa Jevgeni Surovin tapaukseen Let it Work -paidallaan.
5. kierros | Tomilla epäonnea, mutta voitto molemmille suomalaisjoukkueille.
2–2
Suomi–ICSC
0–1
SM Tomi Nybäck 2638
SM Yehuda Gruenfeld 2434
KvM Mika Karttunen 2448
KvM Milan Orsag 2405
FM Vilka Sipilä 2431
KvM Sergei Salov 2234
FM Daniel Ebeling 2350
FM Ferenc Frink 2197
½–½
1–0
½–½
Intia–Serbia 2–2, Tšekki–Venäjä 1–3, Slovakia–Puola 2–2, Ranska–Argentiina 3½–½,
Saksa–Kiina 1–3
Suomi–Malesia
3–1
0–1
NKvM Tanja Tuominen 2101
1–0
½–½
Anastasia Nazarova 1693
Nur Nabila Azman Hisham 1910
NFM Päivi Walta 1808
Tan Li Ting 1834
Marjatta Kujasalo 0
Camilia Johari 1778
2½–1½
1–0
1–0
Armenia–Ukraina 2½–1½, Unkari–Venäjä
1½–2½, Saksa–Montenegro 2–2, Kroatia–
Ranska 2½–1½, USA–Tšekki 2–2
NFM Nur Najiha Azman Hisham 1882
1–0
1–0
0–1
Venäjä–Ranska 2½–1½, Serbia–Bulgaria
2½–1½, Kreikka–Puola 1½–2½, Georgia–
Ukraina 2–2, Latvia–Slovakia 1½–2½
7
GRÜNFELDIN PUOLUSTUS (D79)
K Bojan Kurajica
k Tomi Nybäck
1.¤f3 ¤f6 2.d4 g6 3.g3 ¥g7 4.¥g2
d5 5.0–0 0–0 6.¤e5!?
Mielenkiintoinen siirto, jota en ole ennen tässä asemassa nähnyt. Jos valkea
pelaisi heti 6.c4, voisi musta siirron
6…c6 lisäksi pelata myös 6…dxc4.
6…c6
En löytänyt tovin mietittyäni mitään
järkevää tapaa hyötyä valkean siirtojärjestyksestä, joten päätin mennä suosiolla pääjatkoihin. Ehkä 6…c5 on tässä
myös mahdollinen.
7.c4 ¤g4
Mustalla on toki muitakin vaihtoehtoja, mutta näissä muunnelmissa hän
usein haluaa mahdollisimman nopeasti
eroon aktiivisesta e5-ratsusta.
8.cxd5!
Jos valkea perääntyisi heti ratsulla,
musta löisi c4:ään miellyttävin asemin.
8…cxd5 9.¤f3 ¤f6
Hiukan epäloogisen näköinen siirto,
molemmat pelaajat ovat käyttäneet
avauksessa paljon aikaa ratsuilla pyörimiseen. Jatkossa 9…¤c6 10.¤c3 ¤f6
11.¤e5 valkealla on pieniä mahdollisuuksia etuun, ja ei ole ihan selvää, onko mustalla kymmenennessä siirrossa
parempaa kuin tulla takaisin ratsulla.
10.¤c3 ¤e4
Edellisen siirron idea, musta haluaa
lyödä c3-ratsun pois vahingoittaen samalla valkean sotilasasemaa.
11.¤xe4 dxe4 12.¤g5
12.¤e5 £d5 13.¥e3 ¤d7! ei myöskään aseta mustalle juurikaan ongelmia. Sen sijaan tummaruutuisesta
lähetistä luopuminen sotilaan voittamiseksi näyttää hiukan riskiltä.
12…£xd4 13.£xd4 ¥xd4 14.¤xe4
14.¥xe4 saattaisi hiukan yllättäen olla tässä tarkempi. Ratsu tukkii e4:ssä
lähetin diagonaalin ja joutuukin pian
siirtymään pois tieltä.
14…¤c6 15.¥h6 ¦d8
Musta on luonnollisilla siirroilla päässyt jo hiukan paremmalle puolelle.
Edellinen siirtoparikin paransi mustan asemaa. Lähetti ei tee h6:ssa paljo-
akaan, mutta sen sijaan d8 on ruutu,
johon musta olisi luultavasti pelannut
torninsa joka tapauksessa.
16.¤c3 ¥e6!
Selvästi parempi ruutu lähetille kuin
valkean vastaavan lähetin h6. Valkean
daamisivustaan kohdistuva paine on
todellista, mustan kuninkaaseen kohdistuva lähinnä kuvitteellista.
17.¦fd1 ¦ac8 18.¦d2
18.¥xc6 on myös mahdollinen, mutta
musta säilyttää etua joka tapauksessa:
18…bxc6 (Luonnollisemman näköinen 18…¦xc6 19.¤b5 ¥b6 20.¦xd8+
6. kierros | Loistava tulos Ranskaa vastaan! Filippiinit kapuaa kohti kärkeä.
7. kierros | Wangin komea voitto Movsesianista.
Ranska–Suomi
SM Laurent Fressinet 2714
KvM Mika Karttunen 2448
SM Romain Edouard 2652
KvM Mikael Agopov 2429
SM Vladislav Tkachiev 2644
FM Vilka Sipilä 2431
SM Christian Bauer 2682
FM Daniel Ebeling 2350
Australia–Suomi
SM David Smerdon 2507
SM Tomi Nybäck 2638
KvM Moulthun Ly 2397
KvM Mika Karttunen 2448
KvM Aleksandar Wohl 2411
KvM Mikael Agopov 2429
FM Max Illingworth 2360
FM Daniel Ebeling 2350
2½–1½
1–0
0–1
1–0
½–½
Venäjä–Armenia 2–2, Azerbaidžan–Kroatia
3–1, Saksa–USA 2–2, Tšekki–Espanja
1½–2½, Filippiinit–Bulgaria 2½–1½
8
Liettua–Suomi
SM Viktorija Čmilytė 2520
NKvM Tanja Tuominen 2101
NSM Deimantė Daulytė 2216
NFM Heini Puuska 1995
Jovita Žiogaitė 2052
Anastasia Nazarova 1693
Gintarė Paulauskaitė 2053
Marjatta Kujasalo 0
4–0
1–0
1–0
1–0
1–0
Kiina–Venäjä 2–2, Puola–Serbia 2½–1½,
Slovakia–Georgia 1½–2½, Unkari–Espanja
2–2, Ukraina–Azerbaidžan 2½–1½
2–2
½–½
1–0
0–1
½–½
Azerbaidžan–Venäjä 1½–2½, Kiina–Armenia
2½–1½, Filippiinit–Unkari 2–2, Ukraina–
Espanja 2½–1½, Moldova–Saksa 1½–2½
a.
Mitähän mahtoi Vladimir Kramnik
kuiskutella Aleksandr Grištšukille juuri
ennen Kiina-ottelua?
¥xd8 21.¤d4! antaa valkealle jopa pieniä mahdollisuuksia etuun.) 19.¥e3 c5!
ja mustalla on miellyttävämpi asema.
18…¥xc3!
Musta on jo laittanut nappulansa hyviin asemiin. Nyt on aika luopua aseman symmetrisestä luonteesta ja ruveta
pelaamaan voittoa!
19.bxc3 ¦xd2 20.¥xd2
20...¤a5!
Puolan naiset olivat yllättää Venäjän.
Vahvistaa ruudun c4 blokadia, mutta
siirrolla on toinenkin tarkoitus: jos
valkea pääsisi vaihtamaan lähettinsä ratsuun, olisi eriväristen lähettien
loppupeli mustan symbolisesta edusta
huolimatta luultavasti tasapeli.
21.¥e3?!
Yliaktiivinen siirto. Lähetti on matkalla d4:ään, missä se ei kuitenkaan
tee paljoakaan, ja tähän manööveriin
kuluu aikaa.
21…b6 22.¥d4 ¦c4
Jos musta haluaisi olla ilkeä, voisi hän
pelaamalla 22…f6 lopettaa lähetin
matkan lyhyeen. Pelisiirrossakaan ei
kyllä ole mitään vikaa.
23.¥e5 ¦a4 24.¦d1 f6 25.¥b8
¦xa2?!
Musta on tähän mennessä pelannut
tarkasti, mutta tämä lienee pieni virhe.
Pelaamalla 25…¤c4!, joka oli alkuperäinen ideani, musta olisi käytännössä
päässyt pelijatkoon ja säilyttänyt suuren edun. Taisin ajatella, että ratsu voisi joissain jatkoissa käyttää myös reittiä
b3–c5, mutta pelisiirto sallii valkealle
ylimääräisen mahdollisuuden.
26.h4?
26.¥xa7! ¤c4 27.¥b8 ¦xe2 28.¥f1
¦c2 29.¦e1! ¥d5 30.¦xe7 ¦xc3 säilyttää kylläkin mustalla selvähkön edun,
mutta näyttäisi tarjoavan parempia tasapelimahdollisuuksia kuin pelijatko.
26…¤c4 27.¦d8+ ¢f7 28.¦h8 h5
29.¦h7+ ¢f8 30.¥f4 ¤e5
Valkea yrittää punoa mattiverkkoa,
mutta mustalla on samansuuntaiset
aikomukset! Nyt ei uhkaa pelkästään
¦a1+ ja ¤g4+, vaan myös ¤f7 jumittaen tornin.
31.¥xe5
Ikävä kyllä pakko. Nyt valkean kuningashyökkäys kuitenkin loppuu ennen
kuin ehti alkamaankaan ja a-vapari
ratkaisee.
31…fxe5 32.¦h8+ ¢f7 33.¦a8 a5
34.¥c6 ¦xe2 35.¦b8 ¦b2 36.¥e8+
¢f6 37.¥c6 ¥c4 38.¦f8+ ¢g7
39.¦e8 ¢f7 40.¦b8 b5 41.¦b6 a4
42.¦a6 ¦b3 43.¦a5 a3 44.¢g2 ¦xc3
0–1
Valkea heitti pyyhkeen kehään. Jatkossa 45.¥xb5 ¥d5+, ja seuraavaksi a2,
a-sotilas maksaa tornin. Mielestäni tämä oli ihan julkaisukelpoinen asemallinen peli, joka toi hiukan lohtua muuten
huonosti menneeseen turnaukseen.
[Tomi Nybäck]
SISILIALAINEN PUOLUSTUS (B90)
K Mikael Agopov
k Romain Edouard
1.e4 c5 2.¤f3 d6 3.d4 cxd4 4.¤xd4
¤f6 5.¤c3 a6 6.¥e3 e5 7.¤b3 ¥e6
8.f3 h5!?
Tämä ”moderni” pelitapa on ollut
varsin suosittu viime aikoina. Esim.
Ftáčnik suosittelee sitä tuoreessa Naj-
8. kierros | Torre voitti Shortin. Suomen naisilla alakuloinen päivä.
Suomi–Meksiko
NKvM Tanja Tuominen 2101
NFM Diana Real Pereyra 2075
NFM Heini Puuska 1995
Ivette García Morales 2014
Anastasia Nazarova 1693
Alejandra Guerrero Rodríguez 2072
1–3
NFM Päivi Walta 1808
Lorena Mendoza Velázquez 1993
0–1
1–0
0–1
0–1
Venäjä–Puola 2–2, Georgia–Kiina 1½–2½,
Ukraina–Ranska 2–2, Serbia–Vietnam 2–2,
Unkari–Montenegro 2½–1½
Suomi–Kazakstan
SM Tomi Nybäck 2638
SM Murtas Kažgalejev 2594
KvM Mikael Agopov 2429
SM Rinat Jumabajev 2525
FM Vilka Sipilä 2431
SM Anuar Ismagambetov 2471
FM Daniel Ebeling 2350
KvM Kirill Kuderinov 2484
2–2
½–½
0–1
1–0
½–½
Venäjä–Ukraina 2½–1½, Kiina–Azerbaidžan
2–2, Armenia–Uzbekistan 3–1, Makedonia–
USA 1–3, Saksa–Unkari 2½–1½
Suomi–Turkmenistan
NKvM Tanja Tuominen 2101
NFM Bahar Hallaeva 2174
Anastasia Nazarova 1693
Aknur Isaeva 2011
NFM Päivi Walta 1808
NFM Gozel Atabaeva 2076
Marjatta Kujasalo 0
Ogulgerel Atabaeva 1917
0–4
0–1
0–1
0–1
0–1
Puola–Kiina 1–3, Venäjä–Ukraina 2–2,
Ranska–Espanja 3–1, Uzbekistan–Unkari
2½–1½, Vietnam–Intia 1½–2½
9
Hupsista! Täysi kymppi
E
nsimmäiselä kierroksella pelaajien
tasoerot voivat olla suuria ja mahdollistavat näyttäviäkin sommitelmia.
Kiinan nuori Ding Liren antoi
Sambian Gillan Bwalyan tuta.
Gillan Bwalya (2256)
mutta loppuratkaisu tulee harvinaisella
tavalla.
si tuonut 47…¦xa7! 48.£d4+ ¢h7
49.£xa7 c2 50.£xf7+ ¢h8!, eikä
valkaella ole parempaa kuin ikuinen
shakki.
Vladimir Kramnik (2797)
Venäjälle kohtalokkaalla yhdeksännellä kierroksella Aleksandr Grištšuk
ei onnistunut pitämään tasapeliä tornilla Gata Kamskyn tornia ja lähettiä
vastaan.
Gata Kamsky (2746)
Hikaru Nakamura (2778)
62.c8¤+ ¢f6 63.¢xe2 ¢e5 64.¤b6
¢d4 65.¥g2 ¥e1 66.¤d5 ¢e5
67.¤b4 ¥h4 68.¤d3+ ¢f5 69.¢xd2
¢g4 70.¢e2 ¥f6 71.¤1f2+ ¢g3
72.¥f3 ¥d8 73.¤e4+ ¢h4 74.¤e5
¥c7 75.¤g6+ ¢h3 76.¤e7 ¥d8
77.¤f5 ¥b6 78.¢f1 ¢h2 79.¥g4 f3
80.¤h4 1–0
Ding Liren (2695)
29.f5!
Jopa 29.¦xe6 voittaa.
29…¥xe5
29…gxf5 30.¦xf5! exf5 31.¦xe8+
¢xe8 32.£xg7 eikä musta voi välttyä
lisämenetyksiltä.
30.¦xe5 gxf5 31.¥xe6! ¥xe6 32.¦xe6
1–0
Gata Kamsky oli poikkeuksellisen onnekas. Ainakin kolmessa pelissä pisteitä tuli puoliksi tuurilla. Kolmannella
kierroksella mämmäröi Venezuelan
Rafael Prasca Sosa.
Rafael Prasca Sosa (2415)
Aleksandr Grištšuk (2763)
55.¥e3
Grištšukia on puolusteltu sillä, että syntyvä ¦ vs. ¦ + ¥ -loppupeli ei
ole mukava pelattava. Nähtävästi hän
kuitenkin kuvitteli pitävänsä sen helposti, koska vaihtoehtoinen, selvästi
helpommin tasapeliin johtava jatko
ei kelvannut: 55.¢e1 ¥f2+ 56.¢d1
¥xg3 57.¥xg3 ¢g4, ja nyt valkea voi
joko lyödä f5:een tai vetäytyä tornillaan h8:aan.
55…¥xe3 56.¦xf5+ ¢xg3 57.¦e5
¦f2+ 58.¢e1 ¢f4 59. ¦e8 ¦a2
60.¢d1 ¢f3 61.¦e7??
Valkea ei voi pelata miten tahansa.
Matti voi tulla kummalta tahansa puolelta. Esimerkiksi 61.¦d8 estää mustan
uhkauksen ja pitää aseman tasapelinä,
mutta 61…¢e4:n jälkeen erehtymismahdollisuuksia on taas yllin kyllin.
61…¦d2+ 62.¢e1 ¦d8
Manööveria ¦d8–c8–c1 ei voi estää.
63.¦f7+ ¥f4 64.¦f6 ¦c8 0–1
Gata Kamsky (2746)
Tässä Prasca Sosa pelasi 47…¢g8? ja
hävisi jatkossa. Nopean tasapelin oli-
10
Samalla kierroksella Vladimir Kramnik hävisi Hikaru Nakamuralle. Peli
oli ollut valkealle edullinen jo pitkään,
Vasili Ivantšuk räväytti ensin neljännellä kierroksella Puolan Radosław
Wojtaszekia ja sitten viimeisellä kierroksella Kiinan Wang Haota vastaan.
Radosław Wojtaszek (2717)
Vasili Ivantšuk (2769)
33.¦xb2
Myös 33.¦xf7 voittaa, mutta Ivantšuk
tekee sen näyttävämmin.
33…£xb2 34.¤e5 ¦d2 35.¤f6+!
gxf6
Jos 35…¢h8, niin valkea raivaa
7. rivin: 36.¤g6+ fxg6 37.£xh6+
gxh6 38.¦h7#.
36.£g3+ ¢h7 37.¦xf7 1–0
Eugenio Torre (2469)
Suorituslukujen mukaan jaettavavan
ykköspöydän palkinnon sai Levon
Aronian tuloksella 7/10.
Levon Aronian (2816)
Nigel Short (2698)
21 olympialaisten mies Eugenio Torre.
Wang Hao (2726)
39.¦a7?!
On parempi estää ratsun tulo b6:een.
39…¤b6 40.¥b2 ¤c4! 41.¥c3
Menettää upseerin. Ainoa yritys
41.¦a2 ¤e3 42.¦a1 ¦d2 43.¥c1 ¤xf1
44.¥xd2 ¤xd2 johtaa ennen pitkää samantyyppiseen loppupeliin kuin tämän
vuoden HoFissa peli Šulskis–Mertanen,
jonka musta vakuuttavasti voitti.
41…¦c1 0–1
Yksi lyhimmistä peleistä oli Emil Sutovskyn ja Loek van Welyn välinen
kamppailu yhdeksännellä kierroksella.
Liekö shakkitaiteilijaa runnottu koskaan näin.
Vasili Ivantšuk (2769)
21.f5!
Valkea murskaa mustan kuningasaseman yhdellä iskulla.
21…f6
Musta on täysin voimaton. Jatkossa
21…exf5 22.¦xf5 ¥d5 23.¦af1 valkea
tulee väkisin jotain kautta sisään, esimerkiksi etenemällä h-sotilalla. Aivan
toivoton on myös 21…¦f8 22.f6.
22.fxg6! fxe5
Mitään ei voi enää: 22…£g7 23.¦xf6!
£xf6 24.¦f1 £g7 25.gxh7+ voittaen.
23.¦f7 £c6 24.gxh7+ ¢xf7 25.¦f1+
¢e7 26.h8£ ¦xh8 27.£g7+ ¢d6
28.dxe5+ ¢d5 1–0
Filippiinien Eugenio Torrelle nämä
olivat 21. olympialaiset – samalla hän
siirtyi tässä tilastossa yksin kärkeen ennen Lajos Portischia. Torre oli hyvässä
vireessä ja voitti mm. Nigel Shortin –
tämän pienellä avustuksella tosin.
Loek van Wely (2691)
Anish Giri (2711)
27…¥xf2! 28.¢h1
Jos 28.¢g2, niin 28…¦b6 29.£d5
¥e3 30.£xd8 ¦xd8 31.¦c2 g5. Vielä
huonompi on 28.¢xf2 ¦xf4+ 29.gxf4
£d2+ 30.¢g1 ¦xc1.
28…¦b6 29.£c2
29.£d5 ¥xf1+ 30.¦xf1 £xd5
31.¤xd5 ¦xb2 ja musta voittaa Aronianin mukaan helposti.
29...e3 30.¥g2 £e8 31.£c5 ¦ff6
32.¦c2 g5 33.¤d5 e2 34.£xa5
e1£+ 35.¦xe1 £xe1+ 36.£xe1 ¥xe1
37.¤xb6 ¦xb6 38.¦c6 ¦xc6 39.¥xc6
¢g7 40.¢g2 ¢f6 41.¥f3 ¢e5 42.h4
¥c8 43.hxg5 hxg5 44.¢f1 ¥xg3 45.b4
¢d4 46.a5 ¢c4 47.a6 ¥b8 48.¥b7 0–1
Viimeisellä kierroksella Veselin Topalov vetäisi yllättävän lopetussiirron.
Eduardo Iturrizaga (2627)
Emil Sutovsky (2687)
11…¦xd2!
Musta voittaa.
12.exf6
Tornin lyöntiä 12.¢xd2 seuraisi yhtä pahoja: 12…¥d5 13.£e3 ¤e4+ 14.¢c1
¤xc3 15.¦g1 ¤xa2+ 16.¢b1 e6.
12…¦xc2 13.¥d3 ¦xb2 14.¦c1 exf6
15.0–0 h5 16.g5 fxg5 17.¤d1 ¥c5+
18.¢h1 g4 0–1
Veselin Topalov (2752)
43.¤d5! 1–0
Marko Tauriainen
11
torni joutuu passiiviseksi, mikä mahdollistaa yllättävän tavan aktivoida
valkea ratsu. 21.fxe5!? olisi myös mahdollinen: 21…¥xe5 22.¥xc4 (22.¤d4
¥xd5 23.¤f5 ¢f8! 24.¥f1 ¥xa2+
25.¢xa2 £a5+ 26.¢b1 ¥xb2 sallii
yllättäen ikuisen shakin.) 22…bxc4
23.¤d4 0–0 24.¤c6 £f6 25.£xf6
¥xf6 26.¦e4 ² jättää valkealle mukavan loppupeliedun.
21…¦b8 22.fxe5 ¥xe5
Venäjän naiset pelasivat vakuuttavasti. Vasemmalta: Natalia Pogonina, Nadežda Kosintseva,
Valentina Gunina ja Tatjana Kosintseva.
dorf-kirjassaan. Siirto käytännössä pysäyttää valkean g4-plaanin, mutta jos
asema pysyy pitkään epäselvänä (niin
kuin tässä avauksessa usein käy), h-sotilaan ja sen myötä mustan kuningassivustan heikennys antaa valkealle peliä.
Olen itse sen verran vanhanaikainen,
etten pidä tästä plaanista mustille.
9.£d2 ¤bd7 10.0–0–0 ¦c8 11.¢b1
¥e7 12.¥d3 £c7 13.h3
Tyypillinen idea: nyt kun h1-torni on
suojattu, valkea uhkaa g4:ää siten, että
g4:ään voi lyödä takaisin sotilaalla.
13…h4
Musta estää g4:n. Toisaalta h-sotilas
pysäyttää valkean pelin, mutta toisaalta se on usein heikkous.
14.f4 b5 15.¦he1
Valkea kasaa nappulat keskelle ja valmistelee ¤d5:tä
15…¥c4 16.¥f2 ¤b6
16…g6, joka pelattiin pelissä Zezulkin–Ftáčnik, Tšekin joukkuemestaruus 2006, saattaa olla paras.
17.¥xb6 £xb6 18.¤d5 £d8?
En tiedä, mikä vastustajani ajatus oli
tässä. Seuraavassa siirrossa musta joutuu kuitenkin lyömään d5:een; valkea
saa ”ilmaiseksi” g1–a7-diagonaalin
hallinnan. 18…¥xd5 19.exd5 ¦h5
pelattiin pelissä Kramnik–Anand,
Monte Carlo 2003. En oikein pidä
mustan asemasta tässäkään, vaikka peli
päättyi siirtojen 20.fxe5 dxe5 21.¥e2
¦f5 22.¥f3 ¦d8 23.£e2 £c7 24.¦d3
¢f8 25.¦c3 £d7 26.¦e3 ¥d6 27.¤d2
¦f4 jälkeen tasan.
19.£f2 ¤xd5 20.exd5 ¥f6 21.¥f5!
Tämä siirto olisi tietysti seurannut
myös d5-sotilaan lyömiseen. Musta
10. kierros | Suomelle voitot, mutta Danielille
9. kierros | Luuliko Venäjän joukkue jo voittaneensa olympiakultaa?
Bosnia ja Hertsegovina – Suomi
2½–1½
SM Bojan Kurajica 2551
SM Tomi Nybäck 2638
KvM Dalibor Stojanović 2495
KvM Mika Karttunen 2448
KvM Boško Tomić 2423
KvM Mikael Agopov 2429
KvM Denis Kadrić 2418
FM Vilka Sipilä 2431
0–1
½–½
1–0
1–0
USA–Venäjä 2½–1½, Filippiinit–Kiina
½–3½, Armenia–Saksa 2½–1½, Puola–
Azerbaidžan 2–2, Ukraina–Ranska 3–1
12
Turkki 2023 – Suomi
Çiğdem Onur 1627
NKvM Tanja Tuominen 2101
Sude Hereklioğlu 1586
NFM Heini Puuska 1995
Duru Okuyaz 1547
NFM Päivi Walta 1808
Defne Sade 0
Marjatta Kujasalo 0
23.¤c5! £b6
Tämän jälkeen mustan asema on huono, mutta hyvää jatkoa ei enää tunnu
löytyvän, esim. 23…0–0 24.¤d7! ¥g3
25.£d2 ¥xe1 26.¦xe1 g6 27.¤xb8
£xb8 28.b3 ¦e8 (28…gxf5 29.£g5+
¢h8 30.£xh4+ ¢g7 31.£g5+ ¢h8
32.¦e3! ja valkea tekee matin.) 29.¥e4
£b6 30.¥f3! ja valkea voittaa pian jumitetun c4-lähetin.
24.b3!?
Kone antaa tässä suoraan voittoon johtavan jatkon, joka kylläkin on aika monimutkainen: 24.¦xe5+ dxe5 25.¥d7+
¢e7 26.d6+ ¢d8 27.£f5 £xc5
28.£g5+ f6 (28…¢xd7 29.£e7+)
29.£xg7!. Pelasin pelisiirron nopeasti;
2–2
0–1
0–1
1–0
1–0
Kiina–Ranska 3–1, Intia–Venäjä 1–3, Kazakstan–Uzbekistan 2½–1½, USA–Ukraina
1–3, Bulgaria–Puola 1½–2½
Indonesia–Suomi
SM Susanto Megaranto 2529
SM Tomi Nybäck 2638
KvM Taufik Halay 2361
KvM Mika Karttunen 2448
Farid Firmansyah 2318
KvM Mikael Agopov 2429
Luthfi Ali Muhammad 2078
FM Daniel Ebeling 2350
1½–2½
½–½
0–1
0–1
1–0
Kiina–USA 2½–1½, Argentiina–Venäjä
1½–2½, Alankomaat–Armenia 1–3, Azerbaidžan–Ukraina 1½–2½, Tšekki–Puola 1–3
käytännössä se on tarpeeksi inhottava
mustalle. Useissa muunnelmissa musta
ei voi vaihtaa daameja, koska c4-lähetti
on jumissa!
24…0–0
Hyviä siirtoja ei enää ole, mutta tämä
häviää suoraan.
25.£xh4!
Voittaa sotilaan, uhkaa mattia ja vapauttaa ratsun kiinnityksestä.
25…g6 26.¤d7! £b7 27.¦xe5! dxe5
Tässä minulla oli harvinaisen herkullinen tilaisuus: 40 minuuttia aikaa jäljellä etsiä voittojatkoa! Vaisto sanoi, että
sellainen pitäisi löytyä. Laskin pitkään
erilaisia ¤f6:lla alkavia variantteja, mutta ne eivät tuottaneet tulosta. Tarpeeksi
asemaa tuijotettuani löysin kuitenkin
yksinkertaisen hiljaisen siirron…
28.£h6!
Matin voi estää vain daamin hinnalla.
Vastustajani antautui, allekirjoitti pöytäkirjan ja häipyi paikalta välittömästi.
Hämmästyttävän helppo voitto 2650–
vastustajasta! 1–0
[Mikael Agopov]
SISILIALAINEN PUOLUSTUS (B23)
K Aleksandar Wohl
k Mikael Agopov
1.e4 c5 2.¤c3 ¤c6 3.f4 g6 4.¤f3
¥g7 5.¥c4
Tämä ns. Grand Prix -hyökkäys on
vaarallisempi, jos musta on pelannut
d6. Nyt musta saa d5:n sisään yhdellä
siirrolla.
5…e6 6.f5
Jos valkea haluaa pelata kuten pelissä,
6.0–0 on tarkempi siirtojärjestys.
6…¤ge7 7.fxe6 fxe6 8.d3 d5 9.¥b3 b5!
Aleksandra Kostenjuk ihastelee palkintoaan valmentajansa Aleksandr Rjazantsevin kanssa.
Kuninkaan ollessa e1:ssä musta voi vallata nopeasti tilaa tällä siirrolla.
10.a3?!
10.¤xb5? £a5+ 11.¤c3 d4 häviää
upseerin, ja niin tekee myös 10.0–0!?
c4 11.dxc4 dxc4 12.£xd8+ ¢xd8
13.¤xb5 cxb3 14.axb3, mutta asiaa
tutkineen Daniel Ebelingin mukaan
tämä gambiitti antaa valkealle tasavoimaiseen peliin riittävän korvauksen
upseerista! Pelijatkossa lähetin jumiutuminen a2:een pakottaa valkean jo
taistelemaan tasoituksesta.
10…c4 11.¥a2 a6 12.0–0 0–0
13.¥d2 ¤d4!?
Asiaa jonkin aikaa pohdittuani päätin, että f3-ratsun vaihtaminen vähentää valkean ronkkimispotentiaalia selvästi. Lisäksi e7-ratsulle aukeaa
ruutu.
14.¤xd4 ¥xd4+ 15.¢h1 ¦xf1+
16.£xf1 ¥b7 17.£e2 £d6 18.¦e1?!
Torni kuuluu tietenkin f1:een. Pelisiirto uhkaa exd5:tä, mutta mustan
luonnollisin kehityssiirto torjuu uhkauksen.
18…¦f8! ³ 19.¤d1
19…dxe4!?
harmittava tappio. Kiinan naiset kompuroivat. 11. kierros | Armenia jälleen voittoon. Suomen miehille murheellinen päätös.
Uruguay– Suomi
NKvM Camila Colombo 2095
NKvM Tanja Tuominen 2101
Natalia Silva 1918
NFM Heini Puuska 1995
Patricia de León 1841
Anastasia Nazarova 1693
Sabrina de San Vicente 1730
Marjatta Kujasalo 0
1½–2½
½–½
½–½
0–1
½–½
Kiina–Kazakstan 2–2, Armenia–Venäjä
½–3½, Ukraina–Puola 2½–1½, Azerbaidžan–Ranska 1½–2½, Intia–Israel 3½–½
Suomi–Turkki
SM Tomi Nybäck 2638
SM Dragan Šolak 2599
KvM Mikael Agopov 2429
SM Alexander Ipatov 2577
FM Vilka Sipilä 2431
KvM Mustafa Yılmaz 2543
FM Daniel Ebeling 2350
SM Emre Can 2435
0–4
Suomi–Jordania
0–1
NKvM Tanja Tuominen 2101
NKvM Lougain Dahdal 1923
NFM Heini Puuska 1995
NKvM Natalie Fuad 1997
Anastasia Nazarova 1693
NFM Boshra Al Shaeby 1927
½–½
Marjatta Kujasalo 0
NFM Ghayda M. Alattar 1921
0–1
0–1
0–1
0–1
Ukraina–Kiina 3–1, Unkari–Armenia 1½–2½,
Venäjä–Saksa 3–1, Puola–USA 1½–2½, Argentiina–Alankomaat 1–3
2½–1½
1–0
1–0
Venäjä–Kazakstan 4–0, Bulgaria–Kiina
1½–2½, Ukraina–Saksa 3½–½, Ranska–Intia 1½–2½, Puola–Armenia 1½–2½
13
Takavuosien kitkeristä kommenteista huolimatta armenialaiset ja azerit näyttävät olevan hyvää pataa
keskenään. Aronian juttusilla ennen kierrosta Teimur Radžabovin, Vladimir Tukmakovin ja Šahrijar
Mamedjarovin kanssa. Aiemmin Ukrainaa luotsannut Tukmakov isännöi nyt Azerbaidžanin joukkuetta.
Pelin vaikein päätös, josta olin pelin
jälkeen ylpeä. Musta luopuu staattisesta edusta, mutta saa hyökkäysmahdollisuuksia. Kone haluaa jatkaa
asemallisesti 19…¦f7 20.¥e3 (20.c3
¥b6) 20…¤c6 ³.
20.dxc4 ¦f5
20…¤f5 21.¥b4 £d8 22.¥xf8 £h4
23.¥d6 ¤xd6 24.¤e3.
21.¥b4?
Tämän jälkeen musta voittaa nopeasti. 21.¥e3! ¦h5 22.h3 ¤f5 23.£d2, ja
kone väittää tätä tasa-asemaksi mustan
vaarallisen näköisestä hyökkäyksestä
huolimatta.
21…£f4! 22.cxb5 ¥e5! 23.¥xe6+
¢g7
Ja 0–1, koska 24.g3 e3+ 25.¢g1 £e4
tekee matin.
[Mikael Agopov]
4.e3
Turvallinen ratkaisu, joka poistaa
d4-häirikön ja vie omaa kehitystä
eteenpäin.
4…¤xf3+ 5.£xf3 ¤f6
Tässä vierähti tovi kellosta, kun valkealla oli niin monta mielenkiintoista
”kumpi ompi parempi” -puntarointia,
esim. tilanteissa d2–d3 vai d2–d4 ja
g2–g3 vai g2–g4?
6.b3 g6
Uusi yllätys. Luulin, ettei musta voi
pelata näin, koska…
7.¥b2
…valkea vastaa näin, mikä aiheuttaa
mustalle kaksoissotilaan.
7…¥g7 8.¤e4 £b6
Tämä siirto tuli kuin Zorron miekasta
– ja olemus kertoi, että hän olisi valmis
jatkamaan kuviota itsevarmana f6:een
saakka.
9…0–0 10.¤xf6+ ¥xf6 11.¥xf6
£xf6 12.£xf6 exf6
Ja kysyvät tuijotukset päälle: ”Luuletko
voittavasi? Tämä on helppo tasapeli!”
13.d4 d6 14.0–0–0
Jännitettä ei kannata purkaa, sillä se
sulkisi mahdollisuuksia voiton pelaamiselta.
14…¥e6 15.¦d2
Valkea voi rauhassa suunnitella ja samalla vähän putkitella…
15…¦fc8 16.¢b2
…ja valmistella…
16…¦ab8 17.¦c1 ¢f8 18.¢a3
…ja kurkistella…
18…¢e7 19.¥f3 b6 20.¦dc2 ¥f5
21.¦c3 ¥e6 22.¥e2
…ja vaikka pakitella…
22…¦c7 23.¢b2 ¦bc8 24.¥d3 ¦b8
25.¦3c2 ¥d7 26.¦d2 ¦cc8 27.e4!
…kunnes saa hyvästä ideasta kiinni!
27…¥c6
Sotilaan lyöminen d4:stä rikkoisi mustan sotilasaseman ja d4-sotilas tippuisi
lähetin väistön jälkeen.
28.f4
Tilaedun ottaminen on hyvä idea tällaisissa asemissa, joissa toinen on pakotettu passiivisuuteen. Daamisivustalta
repiminen heikentäisi vain mustan
asemaa.
28…¦e8 29.¢c3 ¢f8 30.¦e1 ¦e7
31.¦de2 ¦be8 32.g3 ¥b7 33.b4 ¦c8?
Mustan tavoite näkyy siirroissa. Hänen
olisi kannattanut purkaa jännite lyömällä b4:ään.
34.bxc5 bxc5 35.d5!
Valkealla on tilaetu ja mahdollisuus
e4–e5-läpimurtoon, jolla saa aina
tuetun vapaasotilaan d5:een.
ENGLANTILAINEN PELI (A35)
KMika Karttunen
k Taufik Halay
Tämä oli turnauksen mieleenpainuvin
pelini, koska vastustajani reagoi siirtoihini – ja ilmensi myös omiansa – normaalia vahvemmalla tunnelatauksella.
Alle kymmenessä siirrossa hänen ”Minä voin tehdä mitä tahansa” -asenteensa
ja ”Minuahan et voita” -elehtimisensä
alkoi siinä määrin ärsyttää, että päätin
olla edes harkitsematta tasapeliä.
1.c4 c5 2.¤f3 ¤c6 3.¤c3 ¤d4
Erikoinen ja yllättävä ratkaisu, joka
pilasi avausvalmisteluni.
14
9.¥e2
Valkealla ei ole kiire lyödä f6:een, joten
ensin voi tehdä jotain hyödyllistä.
35…¢e8 36.¥c2
Tämä ja seuraavat siirrot ovat aikapulan aiheuttamia, mutta eivät siirtoina
yhtään pöllömpiä.
En ollut koskaan
käynyt Aasiassa
A
Ottelu Ranska–Suomi meneillään. Niukka tappio ei tuntunut ollenkaan tappiolta. Toisella pöydällä pelaava Mikael Agopov voitti omien sanojensa mukaan hämmentävän helpon oloisesti Romain Edouardin.
36…¢d7 37.g4 ¦d8 38.¦e3 ¢c7
39.e5 fxe5 40.fxe5 ¦xe5 41.¦xe5
dxe5 42.¦xe5 ¢d6
”Selvä tasapelihän tämä on” -ajatus oli
vastustajaltani niin ilmeinen, että pystyin melkein kuulemaan sen.
43.¦e3!
Nyt kolmas rivi on tornille parempi
kuin ensimmäinen, koska sitä pitkin
torni pääsee tarvittaessa myös mustan
h- ja a-sotilaan kimppuun.
43…h6 44.¦f3
Juoksuttaa kuninkaan huonommalle
ruudulle.
44…¢e7 45.¦h3 ¥c8 46.¥d1 ¦h8
47.¢d2!
Tekee tilaa tornille.
47…h5 48.¦e3+ ¢d6 49.gxh5
Vaikea päätös, sillä g4–g5 oli hyvä
vaihtoehto.
49…gxh5 50.¦a3 a6 51.¦b3 ¦g8
Tässä mietin pitkään ¦g3:a, mutten
saanut sitä toimimaan. Lisäaika oli jo
nyt kulunut molempien osalta muutamaan minuuttiin, joten loppu jouduttiin pelaamaan liian nopeasti.
52.¥xh5
52.¦g3? ¦xg3! 53.hxg3 ¥g4!
54.¥xg4 hxg4 55.¢e3 ¢e5 56.a3
a5 57.a4 ¢f5 ja tuloksena olisi yllättävästi tasapeli.
52…¦g2+ 53.¢c3 ¦xh2 54.¥xf7
¦xa2?
Paha virhe vaikeassa asemassa ja aikapulassa. Parempi oli ottaa tornilta
sisääntuloruudut ja pelata ¢c7, joka
vielä pitäisi aseman kasassa.
ika moni shakinpelaaja tuskaili,
kuinka masentavassa ympäristössä
pelipaikka ja hotelli olivat. Iltakävelylle
hallien keskelle ja suurten teiden väliin
ei juuri tehnyt mieli.
Mutta – ajattelin – tästähän on vain
kivenheitto Aasiaan. Bosporin salmen
toiselle puolen ja olet jo perillä. Sanottu ja tehty.
Retkeä suunnitellessa vain unohtui,
että miljoonakaupungissa lyhyetkin välimatkat voivat olla todella pitkiä. Hieman
yli 20 kilometrin matkaan meni muutamine vaihtoineen lähes kaksi tuntia.
Kun viimein saavuin määränpäähäni, jouduin keskelle valtavaa vasemmistolaista mielenosoitusta. Kylteissä
vaadittiin leipää, rauhaa ja työtä. Kymmenet tuhannet ihmiset marssivat, ja
työväenlaulut soivat. Poliiseja oli paikalla bussilasteittain, mutta kaikki
näytti sujuvan rauhanomaisesti.
Shakkia ei Istanbulissa nähnyt
missään. Ei missään, jos tilpehöörisettejä basaareissa ei lasketa mukaan. Ei
missään, ei edes siellä Aasian puolella.
Katukahvilassa kaksi miestä oli kyyristyneenä pelilaudan ääreen. Backgammonia! Se onkin shakkia suositumpaa.
Marko Tauriainen
55.¦b6+ ¢e7 56.¥e6! ¥xe6
57.¦xe6+ ¢d7 58.¦c6 ¦a5
59.¢d3 ¦a3+ 60.¢e4 ¦a1
Antaa c5:n mennä, mutta pelastusta ei
enää ollut. ¦a5:een tulisi ¢e4–e5, jolloin musta joutuisi siirtopakkoon. Sen
jälkeen valkean idea on simppeli: d6,
¢d5 ja ¦xc5 jne.
61.¦xc5 a5 62.¢d4 a4 63.¦a5 ¢c7
64.¢c3 a3 65.¢b3 ¢b6 66.¦xa3
Näillä main vastustajani itseluottamus
viimein mureni ja loput siirrot tulivat
suhtkoht nöyrästi ilman ylimääräistä
uhoa.
66…¦b1+ 67.¢c3 ¦h1 68.¦b3+
¢c5 69.¦b5+ ¢d6 70.¦b6+ ¢c7
71.¦g6 ¦a1 72.¢d4 ¦a4 73.¦c6+
¢d7 74.¢e5 ¦a1 75.¦h6 ¦c1
76.¦h7+ ¢c8 77.¢d4 ¦a1 78.d6
¦a5 79.c5 ¦a4+ 80.¢d5 ¦a5 1–0
[Mika Karttunen]
Vasemmisto marssi perinteisten arvojensa
puolesta.
15
29.£g3 ¦h6 30.e5 ja musta voi luovuttaa.
25...g5 26.¤d5 ¦g8 27.¥c3 £b8
28.¤xf6 ¢xf6 1–0
Lisää olympialaisista voi lukea kymmeniltä nettisivuilta. Kattava kokoelma
kaikenlaista löytyy helpoiten kilpailun
virallisilta sivuilta:
www.chessolympiadistanbul.com
Täydelliset tulokset puolestaan:
results.chessolympiadistanbul.com
Ja suomalaistunnelmia ja katunäkymiä:
shakkihistoria.blogspot.com
Suomen ja Meksikon välinen ottelu alkuvaiheissaan.
SISILIALAINEN PUOLUSTUS (B22)
K Tanja Tuominen
k Diana Carime Real Pereyra
1.e4 c5 2.c3 b6 3.d4 ¥b7 4.¥d3 ¤f6
5.£e2 cxd4 6.cxd4 ¤c6 7.¤f3 ¤b4
8.¤c3 ¤xd3+ 9.£xd3 £c8 10.a4?!
Jatkossa 10.0–0 ¥a6 11.¤b5 ¤xe4
12.¦e1 ¥xb5 13.£xb5 ¤d6 tai £b7
kysyttäisiin, mihin valkean kompensaatio riittää. 10.¥g5 ¥a6 11.£e3 e6
johtaa koneen mukaan tasa-asemaan.
Varsinkin Artur Kogan on pelannut
näitä mustilla värikkäästi.
10...¥a6?
Tässä kohtaa tämä kaavamainen siirto
ei toimi. Valkean 10.a4 oli hyvä tätä
silmällä pitäen, mutta silti hieman epätarkka ja antoi mahdollisuuden 10…
d5 11.e5 ¤e4 mustalle mukavammin
pelein.
11.¤b5 £b7 12.d5
12…¥xb5
Musta on jäänyt inhottavaan, passiiviseen asemaan, jollaisen häviää helposti
16
ennen pitkää. Koneen mukaan turvallisin idea on g6, ¥g7, 0–0. Mutta mitä
sitten? Valkea voi rauhassa parannella
asemaansa.
13.axb5 e6 14.0–0 ¥c5 15.¥g5 ¥e7
16.¦a4
Oikea idea, mutta hitusen väärä siirtojärjestys. Pakottavasti haluamaansa
jatkoon valkea pääsisi pelaamalla heti
16.d6.
16...h6 17.¥d2
17.¥xf6 ¥xf6 18.e5 ¥e7 19.d6 johtaisi
kummalliseen asemaan, jossa kone ei
osaa tehdä oikein mitään. Lupaavalta
vaikuttaa esimerkiksi idea ¤d4 + £f3.
17...0–0
Tähän valkea oli pyrkinyt. Saattaa olla,
ettei musta halunnut lähteä jatkoihin
17…exd5 18.exd5 0–0 ja 19.¥xh6 tai
19.d6 valkealle mukavammin pelein,
mutta pelijatkossa käy vielä huonommin.
18.d6 ¥d8 19.¤e5 ¤e8 20.¤g4 h5
Kuningasasemaan alkaa kohdistua uhkauksia. 20…f5 on parempi.
21.¤e3 ¥f6 22.f4 e5
Nopeuttaa valkean työtä, mutta asema
on jo toivoton.
23.¤f5
Mustan daami ja torni ovat poissa
pelistä eivätkä millään ehdi kuningaspuolen avuksi.
23…g6 24.¤e7+ ¢g7 25.f5
Tämäkin riittää, mutta tehokkain demonstraatio on 25.fxe5 ¥xe5 26.£e3
¦h8 27.¥c3 ¥xc3 28.£xc3+ f6
Mitä mahtoi miettiä...
…Aršak Petrosian. Armenian miesjoukkueen maineikas valmentaja ja
kapteeni kertoi joukkueensa mahtavasta hengestä ja hienoista persoonista,
jotka jakavat avausvalmisteluja myöten
keskenään kaiken. Palkintojenjaossa
maa saa raikuvat suosionosoitukset,
mutta järjestäjät eivät olleet löytäneet
mistään Armenian lippua. Sen sijaan
seremoniassa nousi väärinpäin oleva
Kolumbian lippu – onhan siinä melkein samat värit.
…Vasili Ivantšuk. Ruslan Ponomariovin mukaan Ukrainan joukkue ei
ollut oikein tyytyväinen joihinkin
kisajärjestelyihin. Erityisesti häntä
häiritsivät kaukana ulkona olevat bioWC:t. Vasili hoiti käynnin todistetun
ripeästi. Hän käveli pelisalista ulos
etumuksiaan kaivellen ja oli löytänyt
etsimänsä jo ennen kuin oli päässyt
vessan puolelle.
…turkkilainen kirjeshakin maailmanmestari Tunç Hamarat. Hän sai
kahdeksannella kierroksella kunnian
tehdä avaussiirron Venäjän ja Ukrainan kohdatessa. Ennen Hamaratin
tuloa Ivantšuk liukeni paikalta sanoen
avaussiirtopelleilyn häiritsevän hänen
keskittymistään. Myös Kramnik nousi ylös ja poistui. Jälkeenpäin hän on
selittänyt, ettei halunnut istua siinä
yksin kuin idiootti. Hamarat sai teh-
JP OSB
ISTANBUL 2012, yleinen
Armenia
11 9 1
Venäjä
11 9 1
Ukraina
11 9 0
Kiina
11 8 1
USA
11 7 3
Alankomaat 11 8 0
Vietnam
11 6 4
Romania
11 8 0
Unkari
11 7 1
Azerbaidžan 11 6 3
1
1
2
2
1
3
1
3
3
2
19
19
18
17
17
16
16
16
15
15
16. Ruotsi
18. Tanska
45. Norja
47. Islanti
74. Suomi
80. Viro
3
3
4
4
4
5
15
15
13
13
11
11
11
11
11
11
11
11
7
7
6
6
4
5
1
1
1
1
3
1
JP OSB
397
388,5
363
390,5
361
329
313,5
310
368
344
ISTANBUL 2012, naiset
Venäjä
11 8 3
Kiina
11 8 3
Ukraina
11 7 4
Intia
11 8 1
Romania
11 8 0
Armenia
11 8 0
Ranska
11 7 1
Georgia
11 6 3
Iran
11 7 1
USA
11 6 3
0
0
0
2
3
3
3
2
3
2
19
19
18
17
16
16
15
15
15
15
450
416
408,5
336
313,5
313
347,5
344
339
326
303,5
270,5
247,5
241
220
209
36. Viro
53. Islanti
57. Norja
63. Tanska
71. Suomi
88. Ruotsi
4
5
4
5
4
6
13
12
11
11
11
9
243,5
197,5
227
201
148
182
dä siirron yksinään – ja kaatoi samalla
ylimääräisen nappulankin.
…suurmestari Dejan Bojkov, joka
toimi Papua-Uuden-Guinean valmentajana. Viimeisellä kierroksella hänen
suojattinsa Craig Skehan onnistui ensimmäistä kertaa voittamaan pelinsä
näissä karkeloissa. Kauan siihen menikin: kuudet olympialaiset ja 60 peliä.
…kaikki ne olympialaisiin osallistuneet pelaajat, jotka kahden viikon
uurastuksen jälkeen päättäjäisissä näkivät Fiden johdon istuvan parhailla
paikoilla edessään tuoreita hedelmiä
11
11
11
11
11
11
6
6
4
5
4
4
1
0
3
1
3
1
ja virvokkeita. Samaa ei ollut tarjolla
edes mitalisteille. Tai mitähän Kirsan
mahtoi miettiä?
…toimittaja ja joukkueen kapteeni
Marko Tauriainen. Tunnelma Istanbulissa oli organisaation joistakin lapsuksista
huolimatta mitä mainioin. Suurta tapahtumaa ei voi järjestää niin, että kaikki
menee tismalleen nappiin, vaikka aina
voi yrittää. Olympialaisissa on ainutlaatuinen tilaisuus päästä katselu-, jopa
kosketus- ja puhe-etäisyydelle maailman
huippupelaajien kanssa. Puhumattakaan
siitä, että missä toisessa tapahtumassa nä-
Aršak Petrosian, Armenian jouk- Kirjeshakin maailmanmestari Tunç
kueen valmentaja ja kapteeni.
Hamarat sai tehdä avaussiirron yksin.
Suomalaisten henkilökohtaiset tulokset:
Tomi Nybäck 4 / 9 (suoritusluku 2463)
Mika Karttunen 4 / 8 (2393)
Mikael Agopov 5 / 9 (2455)
Vilka Sipilä 4,5 / 9 (2367)
Daniel Ebeling 5 / 9 (2351)
Tanja Tuominen 5,5 / 10 (2029)
Heini Puuska 4 / 9 (1909)
Anastasia Nazarova 3,5 / 9 (1892)
Päivi Walta 2 / 7 (1722)
Marjatta Kujasalo 3 / 9 (1523)
kee 150 eri kansallisuutta. Kielten, värien
ja tuoksujen sekamelska on huumaava.
Itse peliä, siirtoja unohtamatta. Ja Istanbul on ehdottomasti helmi kaupunkien
joukossa. Kaikki yhtä suurta basaaria,
jossa itä ja länsi kohtaavat, vanha ja uusi,
köyhä ja rikas. Kahdessa viikossa ehtii
nähdä monia asioita, joitain liikaa mutta
lähes kaikkea lopulta liian vähän. ”Ranteet auki -fiilis”, sanoi Mikael Agopov
pelien jälkeen. Yleisarvosana joukkueelta
olympialaisjärjestelyille oli hyvä, muttei
kiitettävä.
Marko Tauriainen
Päättäjäisissä Fiden johtajat oli sijoitettu parhaille paikoille. Vaaleassa puvussa
Turkin Ali Nihat Yazıcı ja hänestä oikealla presidentti Kirsan Iljumžinov.
17
Dmitri Jakovenko, Boris Gelfand ja Loek van Wely. Toiset eivät tahdo tulla kuvatuiksi, toisia ei ehkä pitäisi edes yrittää kuvata.
Turistina ja VIP:inä shakkiolympialaisissa
Teksti: Panu Laine
Kuvat: Panu Laine ja Marko Tauriainen
S
hakkiliiton puheenjohtajana minulle tarjoutui mahdollisuus
vierailla Turkin Istanbulissa shakkiolympialaisissa ja Fiden kongressissa
Suomen delegaattina. En asettanut
mitään erityisiä ennakko-odotuksia
näille tapahtumille, vaan päätin ottaa
avoimin silmin ja mielin vastaan sen,
mitä tuleman piti. Kokemus oli kieltämättä hieno. Jotta en tulisi kirjoittaneeksi eeposta, ajattelin kirjoittaa lyhyesti hajahuomioita ja mieleen tullutta
lukijoiden iloksi.
Olympialaiset
Shakkiolympialaiset ovat kerta kaikkiaan hieno tapahtuma. Mukana ovat
niin maailman huiput kuin musta
Afrikka ja satunnaiset saaret ja atollit
eri valtameriltä. Yleiseen sarjaan osallistui 157 maata ja naisten sarjaan 127
maata. Samaan aikaan pelattiin vielä
muutamia oheisturnauksia, joten kisat
olivat massiiviset.
Olympialaisten yhtenä hyvänä puolena on se, että järjestävä taho maksaa
majoituksen ja ruokailut, joten Shak-
18
kiliiton kontolle jäivät vain matkojen
kustannukset. Meno-paluu Istanbuliin
oli noin 300 euroa, joten kohtuudella
selvittiin.
Liiton puheenjohtajana ja Fidedelegaattina sain VIP-passin, jonka
tärkein etu oli päästä pelisaliin vapaasti. Tunne oli hieno, kun pääsi kulkemaan, katsomaan ja haastattelemaan
”ihan ketä tahansa”. Kun Kramnik
voitti Aronianin ja satuin Kramnikin
kulkureitille pelin jälkeen, ojensin
reippaasti tassuni ja onnittelin häntä.
Hänellä ei ollut aavistustakaan, kuka
olin, mutta ilahtuneena huomiosta
tärkeän voiton hetkellä hän väläytti
leveän hymyn ja murtaen lausutun
englanninkielisen kiitoksen.
Pelisalin havainnointiin oli aikaa
neljän kierroksen ajan ja käytin siitä
kaiken mahdollisen ajan hyödyksi.
Pieniä ja isoja havaintoja:
– Venäjän SM Jakovenko ei todellakaan pidä kameroista, vaan kätkee
käsillään kasvonsa, kun havaitsee kameran. SM Gelfandin taktiikka on
toisenlainen – hän hankaa käsillään
kasvojaan ja muuttuu tulipunaiseksi –
ja kamerat karttavat häntä.
– Jumalaisen kauniin Venäjän SM
Aleksandra Kostenjukin jalka veivaa
ylösalaista liikettä raivoisasti, kun asema on kuuma. Tätä tekevät siis myös
muut kuin patzerit (= huonot pelaajat).
– Kiinan SM Hou Yifan on kasvanut aikuiseksi ja väläyttää mielellään
hurmaavan hymyn kameralle. Kilpailun kauneuskuningattaren arvosta kilpailivat myös Ranskan Sophie
Millet, Liettuan Viktoria Čmilytė
ja Kanadan varapelaaja Iulia LacauRodean.
– Kasparov ja Kramnik ovat hyvissä
väleissä – näin heidän naureskelemassa
keskenään ties mille jutuilleen.
– Monta tuttua nimeä oli odottamattomissa rooleissa: SM Šarūnas
Šulskis Skotlannin miesten kapteenina, SM Jaan Ehlvest Latvian naisten
kapteenina, KvM László Hazai Unkarin naisten kapteenina, SM Aloyzas Kveinys teki myös kapteenin
hommia. Lisäksi lehdistöhuoneessa
saattoi bongata Leontxo Garcian,
SM Ian Rogersin, SM Jonathan
Speelmanin, KvM Jeremy Silmanin
jne.
Hymyileviä shakinpelaajia: Kanadan Julia Lacau-Rodean, Kiinan Hou Yifan ja Suomen Anastasia Nazarova.
– Myös kirjeshakin ex-MM Tunç
Hamarat, jonka tapasin viime kesänä
kirjeshakin ICCF:n kongressissa Järvenpäässä, oli tärkeä osa järjestelyorganisaatiota.
– Kirjamyynnin volyymit olivat
vaikuttavia. Kun SM Judit Polgár
julkaisi uuden kirjansa ja jakoi nimikirjoituksia, kirjat myytiin alle
tunnissa – saadut kirjat olivat harvalukuiset – vain 40 kpl. Myös Susan
oli paikalla.
– Huhun mukaan Kramnikin
tehtävänä oli pitää tasapelit ykköspöydällä kovia kilpakumppaneita
vastaan ja jättää otteluiden voittaminen alemmille pöydille. Taktiikka
toimi hyvin!
– Suomen naisten joukkueen
Anastasia Nazarovaa oli hauska
seurata: 11-vuotias taistelijamme
aiheutti närää – aiheettomasti – pelaamalla voittoa jonkun kapteenin
mielestä liiankin pitkään. Välillä Anastasia istui jalat tuolilla ja
suorastaan pomppi ylös alas hyvän
aseman innoittamana. Myös sokerirotaksi – ei kun -hiireksi – nimetty
hurmaava kolmospöytämme ei kaihtanut makeita jälkiruokia ja jostakin
löytyi sokeripaloja evääksi myös peliin. Tästä tytöstä kuullaan tulevina
vuosina vielä paljon.
– Useampana päivänä puolijoukkueellinen suomalaisia vieraili punttisalilla hakemassa inspiraatiota tuleviin
peleihin. Sauna oli HELOn tekniikalla
kyllästetty, vaikka siellä oli melko voimakas mentolin tuoksu.
– ”Vanhemmat tieteenharjoittajat” suorastaan ihmettelivät, miten
paljon joukkueemme juomakulttuuri
on muuttunut menneisiin vuosikymmeniin verrattuna. Vain kuuluisat
Bermuda-bileet kirvoittivat kommentteja seuraavana päivänä tyyliin ”Eilen
oli ihan kivat bileet, mutta tänään ne
eivät tunnu ollenkaan niin kivoilta”.
Mainittakoon vielä, että ”tänään” oli
vapaapäivä.
– Joukkueiden henki ja asenne
olivat erinomaisia. Auttelin naisjoukkuetta paikoitellen avausvalmisteluissa, mutta totesin monin
paikoin shakillisen yleissivistykseni
aivan liian puutteelliseksi – yritä
nyt siinä auttaa valmistautumista
mustilla kuningasintialaiseen, kun
et ole koskaan pelannut avausta sen
enempää valkeilla kuin mustillakaan.
Mutta hauskaa oli!
– ”King Loek” eli Hollannin SM
Loek van Wely oli vauhdissa juttuineen ja ilmeineen. Tosin uurteet kasvoilla kertoivat mahdollisista pitkistä
illoista – valmistautumisen tai muun
iloisen toiminnan parissa. Myös SM
Jan Gustafsson näytti paikoin tosi räjähtäneeltä.
– Suomen molemmilla joukkueilla
oli hyvä henki ja pelaamisen ilo pinnalla. Kun viimein raahauduin joko
viimeisten pelien seurannasta tai kongressin kokouksista hotellille, suuntasin aina huoneeseen 1101 (Tomi &
Mikael), jossa oli jokseenkin aina menossa pelien analyysit ja villi ajatusten
vaihto. Oli ilo seurata innostusta pelien läpikäynnissä ja varauksetonta iloa
onnistumisista ja tukea epäonnisten
siirtojen hetkillä.
– Torstaina kävin katsastamassa
istanbulilaisia bilepaikkoja ”kukkulalla” ja aamuyöstä seisahduin
vielä hotellin terassibaariin ja sain
tilaisuuden keskustella SM Smbat
Lputianin kanssa. Hän kertoi, että
ensi vuonna Armeniassa shakki on
pakollinen kouluaine kaikille 2. ja
3. luokan oppilaille. Viime vuonna
shakki oli pakollista ekaluokkalaisille, ”mutta se on liian aikaisin”.
– Olympialaiset ovat kallista lystiä.
Norjan delegaatti kertoi, että heidän
budjettinsa Tromssan vuoden 2014
olympialaisiin on 140 miljoonaa Norjan kruunua. Bakulla on 13,5 miljoonan euron budjetti vuoden 2016
kisoihin.
19
Puheenjohtaja sovittaa sormea reikään. Hagia
Sofian itkevän pylvään uskotaan parantavan
vaivoista ja toteuttavan toiveita.
Kongressi
Kongressi alkoi erinäisten työryhmien kokouksilla ennen ”Grande
Finalea” eli General Assemblyä. Työryhmiä oli paljon ja vetäjien taso
vaihteleva – kuitenkin pääosin erinomainen. Keskustelut kulkevat mitä
merkillisimmissä yksityiskohdissa
alkaen siitä, että jatkossa nappulat
ovat tummia ja vaaleita – eivät enää
mustia ja valkoisia. Tai että… Muutamia poimintoja:
– Makropoulos veti kokouksen
puheenjohtajuuden vakuuttavalla
tekniikalla, vaikka tasapelisäännöistä
keskusteltiinkin tarpeettoman pitkään – keskustelu siirrettiin lopulta
työryhmälle, eikä hetkeäkään liian
aikaisin
– Kirsanin nimilapussa luki ”His
Excellency Kirsan Ilyumzhinov”
– Tasapelisäännöistä keskusteltiin
pitkään. Istanbulissa ei tasapeliä saanut ehdottaa alle 30 siirron. Short
aloitti keskustelun räväkästi: patista
pitäisi antaa piste eikä puolikasta. Susan Polgár esitti rajan korottamista 60
siirtoon. Smbat Lputian ehdotti mustaa listaa. Honorary President Kutin
kehotti pelaamaan shakkia – jos kak-
Kotimaisesta koivusta valmistetut
laadukkaat ja viimeistellyt
shakkinappulat
Meiltä myös muut shakkitarvikkeet!
Raija ja Kalle Tanni, Tannintie 53, 38220 Sastamala,
puh (03) 515 5305, gsm 0400 634 998,
[email protected]
|
www.shakkitarvike.fi
20
si pelaajaa haluaa sopia tasapelin, he
pystyvät siihen säännöistä huolimatta. Lyhin tapa on 1.¤f3 ¤f6 2.¤g1
¤g8 3.¤f3 ¤f6 jne. Paikalla olivat
myös ICCF:n (kirjeshakkiliiton)
presidentti Eric Ruch ja pääsihteeri
Michael Millstone. Ehdotin heille
asian ratkaisuksi kirjeshakkipuolella,
että poistamme tasapelitarjousnapin
serveripelien käyttöliittymästä. Ajatus
kehittyi oikeastaan siten, että alle 20
siirron tasapelistä tulee korttimaksu
100 eurolle, alle 25 siirrosta 80 eurolle jne. Luovaa?! Ruokatauolla kerroin
ideasta Nigel Shortille, joka piti sitä
erinomaisena! Hän keksi asiaan myös
muita näkökulmia: venäläisen pelin
(1.e4 e5 2.¤f3 ¤f6) pelaamisesta pitäisi myös veloittaa 100 euroa, espanjalaisen pelin berliiniläisestä puolustuksesta 50 euroa jne. Etteikö muka
shakinpelaajien keskuudesta löydy
luovuutta?
– Vuoden 2016 olympialaiset pelataan Bakussa. Azerbaidžanin ja Armenian välinen turvallisuustilanne puhutti, mutta muuten asia oli harvinaisen
selvä. Tallinna veti Keresin 100-vuotisjuhlaolympialaishakemuksensa pois
pari päivää ennen käsittelyä. Albena
puolestaan ei ollut halukas järjestämään vuoden 2015 World Cupia ja
jäi siten pois kisasta.
– Nuorten MM jaetaan kahtia: <
8-, < 10-, < 12 -kisat pelataan yhdessä
ja < 14-, < 16-, < 18 -kisat toisessa
paikassa. Taustana päätökselle on kisojen tavaton paisuminen. Kreikassa
oli viimeksi 2800 hengen majoitustarve.
– Aegon-sopimus puhutti. 11 vuoden sopimus kattaa MM-ruljanssin
järjestämisen ja firma tavoittelee kansainvälisen shakkiportaalin tekemistä,
jossa osa tiedosta on vapaasti saatavissa, mutta osa veloitettavaa. Itse karsastin tällaista rakennetta.
– Tuomareille haettiin hintalistaa ja
tietysti kymmenystä maksuista Fidelle.
Ei mennyt läpi.
Kaiken kaikkiaan oli hienoa nähdä
koko shakkimaailman huippu niin
pelaajista kuin hallinnostakin. Gens
Una Sumus – olemme yhtä perhettä –
tuli minunkin tajuntaani lähemmäs
konkreettisella tavalla. 
Härkää
sarvista
Teksti: Erik Rosendahl
H
elsingin shakkiolympialaisista
on kulunut 60 vuotta, ja tätä
maassamme ainutkertaista tapahtumaa voi muistella vaikkapa lueskelemalla filosofi Pertti Lande Lindforsin
(1927–2007) teosta Seikkailuni tieteen,
viinan, naisten ja politiikan parissa
(2003).
Voi vain kuvitella, millainen elähdyttävä vaikutus olympialaisilla oli
maamme shakkielämälle. Monet kerhothan perustettiin heti sodan jälkeen,
joten kotikisat saatiin sikälikin otolliseen ajankohtaan.
Pertti Lindfors kertoo saaneensa
vapaalippuja Helsingin kauppakorkeakoululla käytyihin shakkiolympialaisiin psykologikaveriltaan Bertel
Johanssonilta, joka myös perehdytti paikan päällä asiantuntevasti
mm. pelaajista kertoillen. Johansson
olikin laudaturtyössään tutkinut shakinpelaajan ominaisuuksia.
Lande toteaa eläytyneensä peleihin
ja tunnelmaan niin väkevästi, että shakki vei mennessään lopuksi ikää. Kuuban
joukkueeseen hän teki jopa lähempää
tuttavuutta ja muistelee tummahipiäisen Rogelio Ortegan voittaneen kisojen
lyhyimmän pelin vain 10 siirrossa. (Peli
toisaalla tässä lehdessä.)
Toinen mieleen jäänyt peli oli Samuel Reshevskyn (Yhdysvallat) ja Mi-
guel Najdorfin (Argentiina), kahden
puolanjuutalaisen, odotettu kamppailu loppukilpailun avauskierrokselta, jossa mustan daami jäi nolosti
kiikkiin:
Miguel Najdorf
Pelaajat olivat kohdanneet aiemmin
olympiavuonna ns. Vapaan maailman
mestaruusottelussa New Yorkissa, jolloin
Reshevsky (1911–92) voitti 8–4. Vuotta
myöhemmin käyty uusintaottelu oli tasaisempi, mutta senkin amerikkalainen
vei nimiinsä (6–5). Molemmilla oli aivan
huikean pitkä ja menestyksekäs ura, ja
Najdorf (1910–97) pelasi vielä 80-luvun
alkupuolella huipputurnauksissa.
Lindfors nostaa esiin myös Svetozar
Gligorićin voittopelin Rudolf Teschneristä. Elokuussa 2012 kotonaan Belgradissa 89-vuotiaana kuollut legendaarinen ”Glica” voitti mustilla filosofin
sanoin ”kasattujen vaihtoehtoisten uhkausten menetelmällä”. Kas näin:
Svetozar Gligorić
Samuel Reshevsky
Valkean pelattua 18.¤c3–e2 musta
käy poimimassa sotilaan: 18…¥xb2
19.¦xb2 £xb2, mutta ratsu palaakin
samalle ruudulle! 20.¤c3!. Seurasi vielä
20...a3 21.¦b1 ¤dc5 22.¦xb2 axb2
23.¤b4 ¤a4 24.¤b1 ¥d7 25.¤d3 b5
26.cxb5 cxb5 27.¤xb2 1–0.
Lindforsin mukaan Najdorf oli voittanut kahdeksan peliä putkeen ja piti
itseään maailman ykkösenä: ”Sitten
hän kohtasi Reshevskyn jolle oli aina
hävinnyt ja niin hävisi nytkin.”
Rudolf Teschner
Tässä yksinkertaisinta olisi 23...¥h3!,
21
KUVA MARTTI OUNAMO
Reshevsky–Najdorf Helsingissä v. 1952. Najdorf ei päässyt kirouksestaan vaan hävisi jälleen kerran
Reshevskylle.
jolloin valkean ¦f2 + ¤e3 ovat hauskasti kiinnitettyjä uhkausta ¦b8–b1+
ajatellen. Gligoric jatkaa kuitenkin
näyttävämmin 23...g5!. Ani harvoinhan oman kuninkaan edestä uhrataan
materiaalia. 24.£xg5+ ¢h8 25.¤c2,
ja vasta nyt 25...¥h3! 0–1.
Lindfors toteaa hivenen huolimattomasti Suomen jääneen A-ryhmän
jumboksi. Tosiasiassa Suomen 9. sija
oli loistosaavutus, johon siivittivät
mm. Aatos Fredin voitto mustilla
USA:n Arthur Bisguierista ja Eero
Böökin ottama piste Neuvostoliiton
ykköspöydällä esiintyneestä Paul Keresistä niin ikään mustilla.
Kotikisat olivat lopullinen sysäys
Lindforsille, mutta hän oli tutustunut
shakkiin jo 6-vuotiaana seuratessaan
isänsä pelejä. Kouluvuosina harrastus
pääsi käyntiin, ja itsetuntoa nostivat
hyvät otteet ennalta vahvemmiksi arvioituja kavereita vastaan.
Shakki on tietenkin myös julkista
suorittamista, ja Lindforskin kertoo
eräästä voittopelistään, kun lyseolaisia
kerääntyi hänen pöytänsä ympärille
jännittämään. Tällaisista dramaattisista, harmaan arjen ylle kohoavista
tuokioista identiteetti rakentuu pala
palalta.
Lande Lindfors toteaa olleensa
nuorena häikäilemätön peluri, joka oli
täysin vakuuttunut shakkilahjakkuu-
22
destaan. Viime kädessä se oli kuitenkin kompensaation etsimistä heikoille
urheilusaavutuksille.
Niinhän se on, että Suomi juostiin
maailmankartalle, ja koululaisiltakin
edellytettiin tervehenkistä otetta urheiluun. Näin jatkui pitkälle sodan
jälkeenkin, kuten Olli Jalosen loistavasta romaanista Poikakirja (2010)
hyvin käy ilmi.
Lindforsin kirjasta saa myös hyvän
kuvan ylioppilasnuorten toimeliaisuudesta. Oli epävirallisemmat Vanhan
ylioppilastalon shakkikerho ja yliopiston kahvilan shakkikerho (jossa kävi
myös mestari Bo Nyrén) sekä tietenkin Akateeminen Shakkiliitto, jonka 25-vuotisjuhlaturnauksen (1955)
yhteydessä järjestetyssä simultaanissa
Lande pääsi yllättämään suurmestari
Andor Lilienthalin.
Osakunnissakin järjestettiin simultaaneja: syksyllä 1952 Kaarle Ojanen
sai antautua Lindforsille Satakuntalaisen osakunnan tiloissa, ja Nylands
Nationilla filosofi voitti itsensä Gideon
Ståhlbergin.
Shakkikerhon Lindfors perusti
myös Järvenpään alkoholistiparantolaan, jossa hän vaikutti 50-luvun
puolivälin jälkeen niin psykologina
kuin potilaanakin. Tässä yhteydessä
hän mainitsee perinnöllisyystieteilijä, ”lintutohtori” Lasse Sammaliston,
joka tuli tutuksi Tuulaliina Variksen
teoksesta Kilpikonna ja olkimarsalkka
(1994), oivaltavasta kuvauksesta siitä,
millaista oli elää Pentti Saarikosken
kanssa.
Variksen mukaan 24-vuotiaana
tohtoriksi väitelleellä Sammalistolla,
paljon muun ohella mestaritason shakinpelaajalla, oli ”ylivertainen muisti,
ylivertainen äly ja ylivertainen kyky
kestää viinaa”; ilmankos hän olikin
Saarikosken parhaita ystäviä. Ja mikäli olen oikein ymmärtänyt, Sammalisto seikkailee myös tohtori Kirvisenä Hannu Salaman kertakaikkisen
hienossa romaanissa Tapausten kulku
(1969).
Järvenpäässä kävi simultaanin merkeissä mm. shakkimestari Orri Alivirta, jonka isä oli läheisen Kellokosken
mielisairaalan johtaja. Kellokoskihan
pääsi muutama vuosi sitten valkokankaallekin Arto Halosen Prinsessaelokuvan myötä.
Lindforsia lukiessa saa vahvistusta
ajatukselle, että shakki todella yhdistää ihmisiä, missä tahansa ollaankin;
monitaituri John Nunnin viisaat sanat
”What I like about chess is that so many different people play it for so many
different reasons” (Shakissa pidän siitä,
että mitä erilaisimmat ihmiset pelaavat
sitä mitä erilaisimmista syistä) kaikuvat
näissäkin muistelmissa.
Yhtenä esimerkkinä Lande kertoo
toimineensa 50-luvulla vuoden päivät
opettajana Iisalmessa, jonka shakkikerhossa hän tutustui Helsingin olympialaisten ylituomarina toimineeseen Eino Heilimoon ja mestaripelaaja Unto
Räisään.
Saksaan jo muutettuaan hän tapasi
Räisän uudelleen vuonna 1960 Leipzigin shakkiolympialaisissa, joissa säväytti eritoten nuorten huimapäiden
Mihail Talin ja Bobby Fischerin kohtaaminen; Lande kirjoitti näkemästään
myös Ylioppilaslehteen.
Mieluisa Saksan-tuttavuus oli myös
shakkimestari Heikki Heikkilä, Suomen kaupallista edustustoa Berliinissä
johtaneen Toivo Heikkilän poika, jonka kanssa aika kului viinanjuonnin ja
pelailun merkeissä.
Humboldt-yliopistossa Lindforsilla oli shakinpelaaja esimiehenäkin,
akateemikko Georg Klaus (1912–74),
filosofi, loogikko ja kyberneetikko, jolta Gaudeamus julkaisi 70-luvun puolivälissä teoksen nimeltä Politiikan kieli.
Myöhemmin Klaus, joka 40-luvulla
oli sijoittunut Saksan mestaruusturnauksessa kolmanneksi, siirtyi DDR:n
tiedeakatemian palvelukseen.
Itäblokin maissa Lindfors viihtyi
jatkossakin, vuoden pari kerrallaan
Unkarissa, Puolassa, Neuvostoliitossa
ja Romaniassa, joten shakkitilaisuuksista ei ainakaan ollut puutetta.
Vuodet 1985–93 hän työskenteli
Münchenin maineikkaassa LudwigMaximilian-yliopistossa. Baijerin pääkaupungissakin Lindfors pelasi shakkia
kahviloissa, mm. tv-sarjassa Kettu (Der
Alte) näytelleen ”saksalais-kongolaisen
mulatin” Charles Mohammed Huberin kanssa.
Monenlaista härkää ehti Suomen
tieteen kauhukakaraksikin tituleerattu Lindfors totisesti tarttua sarvesta.
Kuningas alkoholin hän suisti lopullisesti valtaistuimeltaan viisikymppisenä
7. heinäkuuta 1977, ja vuotta myöhemmin hän väitteli tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa; Helsingin yliopistoon Lande oli tullut opiskelijaksi jo
40-luvun lopulla.
Kun itse aloitin akateemiset opintoni 80-luvulla, Landesta sai yhä kuulla
monenmoisia tarinoita. Kultaisessa
Härässä Uudenmaankadulla tuli myös
istuskeltua, ja pystiksen seinältä muistan joitakin Landea käsitelleitä lehtileikkeitä. Tasapeli Spasskia vastaan
Itä-Berliinissä? Ei kai sitten, kun siitä
muistelmissa ei ole puhetta.
Sen sijaan Lindfors kertoo kohdanneensa itäberliiniläisessä simultaanissa
Viktor Kortšnoin: kunnon selkäsaunahan siitä seurasi, kuten kolmellekymmenelle muullekin uskaliaalle. Sehän
tiedetään, että Kortšnoi on hyvänä
päivänään lyömätön.
Yhtä selvä oli myöhempi simultaanitappio amerikkalaistuneelle ranskalaissuurmestarille, Kiovassa kylläkin syntyneelle Nicolas Rossolimolle
(1910–75), joka piti kuuluisaa shakkistudiotaan (eli kahvilaansa) Greenwich
Villagessa Manhattanilla. Peliä oli seuraamassa myös Georg Klaus, päätään
puistellen.
Helsingissäkin oli tarjolla mielenkiintoisia simultaaneja: Lande hävisi
Paul Keresille oltuaan kaksi sotilasta voitolla, ja Kulttuuritalolla Vasili
Smyslov voitti yhtä tasapeliä lukuun
ottamatta kaikki vastustajansa, myös
Lindforsin.
Pertti Lindfors tutustui myös moniin kärkipelaajiimme, Kultaisessa Härässä 70-luvun alkupuolella mm. kaimaansa Poutiaiseen (1952–78) ja Yrjö
Rantaseen, muissa yhteyksissä niin
kuvanveistäjä Marjatta Palastoon (Kujasalo) kuin värikkääseen shakkimestariin Hannu Ketoon, Landen ilmeiseen
sukulaissieluun. Olympiaedustaja ja
SM-mitalisti Aki Lahti (1931–98) oli
puolestaan tuttu jo opintojen alkutaipaleelta.
Loppukesästä 1974 Lindfors tapasi
Helsingissä Suomesta kiinnostuneen
Robert Hübnerin, jolle hän tarjoutui
tulkiksi, turhaan, kuten piankin kävi
ilmi. He pelasivat pikapeliä, ja Lande
tutustutti kölniläistohtorin myös paikalliseen yliopistoväkeen.
Hübneriä Lande ei sentään pikapelissä voittanut, Kedon ja esimerkiksi Toivo Salon kylläkin. Filosofi
myöntääkin shakkikykynsä rajallisiksi: ensimmäiseen luokkaan hän olisi
saattanut kovalla työllä nousta, tuskin
millään sitä ylemmäs.
Mielihyvää shakki
toki tuotti, ja nuorempana Landen
simultaanivoitotkin
noteerattiin lehdissä,
mikä toi mainetta kaveripiirissä ja kohotti
itsetuntoa.
Itsetunnon kanssa
riittikin työtä. Lindfors kertoo kaunistelematta tyrannimaisesta isästään ja
kaunaisesta, juoruilevasta äidistään. Vanhemmat olivat kansakoulunopettajia,
joiden työn perässä
perhe, tuo ”Stalinin
Neuvostoliiton pienoismalli”, muutti
pienille paikkakunnille ympäri Suomea.
Siitä johtui hävettävä Lande-lempinimikin, joka Norssissa maalaispojalle
annettiin.
Kiertolaiselämä taisi tarttua Lindforsiin jo koulupoikana, samoin levoton etsintä, kun kaikkea oli koettava,
maat ja mannut koluttava, kaikesta
kaikkien kanssa väiteltävä, viinat juotava, naiset kellistettävä, shakkinerot
kukistettava.
Tai kuten Lande itse asian tiivistää:
”Masennuksen pahimpina hetkinä
sain sen kerettiläisen ajatuksen, että olen loogikkona yhtä surkea kuin
shakinpelaajana. Lohduttakoon se,
että olen dokumentoidusti itsenäinen
logiikan tutkija ja tietyillä loogisen
semantiikan, ideologiatutkimuksen
ja interdisiplinäärisen tieteenteorian
alueilla kansainvälisesti tunnettu tutkija sen lisäksi että olen tunnettu kansainvälinen seikkailija.”
Surkea tai ei, kiitettävän paljon on
shakkiakin Pertti Lande Lindfors mahduttanut rikkaaseen muistelmateokseensa. Eipä tule mieleen toista kirjaa,
jonka henkilöhakemistosta löytyvät sulassa sovussa peräkkäin Eino ja Osmo
Kaila sekä Paul Keres, Hannu Keto ja
Oiva Ketonen. 
Pertti ” Lande” Lindfors (1927–2007).
23
Kopteri-turnaus
Vammalan Shakkikerho järjestää yhdessä Etelä-Satakunnan Puhelimen kanssa
Kopteri-turnauksen Sastamalassa 16.2.2013
Pelipaikka
Vexve-Areena, Ratakatu, Sastamala
Peliaika
15 + 15 min. 7 kierrosta
A-ryhmä 1900– ja B-ryhmä alle 1900
Aikataulu
9.15–9.45 osanoton varmistus ja jälki-ilmoittautuminen
(jälki-ilmoittautumislisä 5 euroa).
10–16 kierrokset, joiden jälkeen välittömästi palkintojenjako
Osanottomaksu
Ilmoittautuminen
15 euroa, nuoret 10 euroa
14.2. mennessä, Pekka Kauko p. 050 5701790 tai
[email protected]
24
Hyvät palkinnot
A-ryhmä: 1. 250 euroa, 2. 150 euroa ja 3. 100 euroa
B-ryhmä: 1. 200 euroa 2. 100 euroa ja 3. 50 euroa
Lisäksi molemmissa ryhmissä palkitaan paras 1993 tai
myöhemmin syntynyt pelaaja.
Lisätietoja
Arto Satonen p. 050 511 3110
siitä, että ne oli tehty oikein. Vaikka
näin voitiin reagoida vastaan tuleviin
asioihin joustavasti ja saada ne hoidettua nopeasti, niin toimintatapaa ei voi
jälkikäteen pitää ainakaan järjestöpoliittisessa mielessä kovin viisaana. Liian
suoraviivaisesta toimintatyylistä aiheutui selvää vahinkoa SKSL:n toiminnalle.
Totta toki on, että sekä Ilmakunnas
Helsingin shakkiolympialaiset 1952
Teksti: Aaro Jalas
M
aailman Shakkiliitto Fide päätti
Pariisissa 1949 pitämässään kongressissa, että vuoden 1952 shakkiolympialaiset järjestettäisiin Helsingissä. Helsinki oli shakkiolympialaisten isännäksi
sopivin paikka kylmän sodan jakamassa
maailmassa, jossa shakkikisojenkin ongelmana olivat poliittiset boikottiuhat.
Suomi oli virallisesti puolueeton, mutta
Neuvostoliittoon hyvissä suhteissa oleva
naapurimaa. Näin shakkiolympialaisiin
saatiin vihdoinkin mukaan myös Neuvostoliitto, maailman vahvin shakkimaa.
Suomen Keskusshakkiliiton ja muiden shakkijärjestöjen oli kuitenkin rahoitettava kisat, mikä osoittautui vaikeaksi.
Valtionapua ei herunut, kun sitä aluksi
haettiin. Niinpä Suomen edustajan Ari
Ilmakunnaan oli kesällä 1951 ilmoitettava Fiden muille jäsenmaille, että Suomi
luopuu kisaisännyydestä. Muut maat halusivat Suomen kuitenkin pitävän kisat.
Neuvostoliitto ilmoittikin, että se maksaisi itse joukkueensa majoitus- ja ylläpitokustannukset. Pian moni muu maa
ilmoitti samoin, ja suomalaiset shakkijärjestöt ryhtyivät kisojen järjestämiseen
uudella innolla. Tarmokkaan lobbauksen
ansiosta riittävä valtionapu kisojen järjestämiseen heltisi viimein kevättalvella
1952, ja käytännön järjestelyihin voitiin
ryhtyä. Suomen kisajoukkueeseen valittiin Eero Böök, Kaarle Ojanen, Osmo
Kaila ja Toivo Salo, varapelaajiksi Aatos
Fred ja Ilmari Niemelä.
Kisapaikaksi valittiin Helsingin
kauppakorkeakoulun uusi rakennus
Töölössä, joka tarjosi hyvät puitteet
niin tilojen, valaistuksen kuin sijaintinsa puolesta. Kesäkuun alussa kisajärjes-
telyjä saapui tarkastamaan maailmanmestari Mihail Botvinnik, joka saattoi
todeta kaiken olevan kunnossa.
Kisat alkoivat 9.8.1952, ja niihin
osallistui 25 maata. Neuvostoliiton
mukana olo nosti kisojen kilpailullisen tason siihen asti korkeimmaksi.
Vahvan joukkueen kisoihin lähettivät
myös Jugoslavia, Argentiina ja Yhdysvallat. Suomi pelasi samassa alkuerässä
Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain kanssa
ja selvisi loppukilpailuun. Siellä kamppailu oli kuitenkin kivikovaa, ja joukkueemme oli lopulta tyytyminen yhdeksänteen sijaan. Sijoitus oli kuitenkin
erinomainen, sillä taakse jäivät muiden
muassa Hollanti, Itä-Saksa ja Englanti.
Suomen joukkueen paras pistemies oli
Osmo Kaila, joka ainoana suomalaisista
onnistui loppukilpailussa tekemään 50
% tuloksen ja kokonaiskilpailussa koko
joukkueen suhteellisesti parhaan pistetuloksen. Kisat päättyivät 31.8.1952.
Kultaa voitti Neuvostoliitto, hopeaa otti
Argentiina ja pronssia Jugoslavia.
Ongelmallisimmaksi olympialaisten järjestelyssä osoittautui kisakomitean kiireellä ja hutiloidusti tekemä
kirjanpito. Sillä aiheutettiin aivan
tarpeettomasti paljon sotkua ja melkoinen luottamuspula SKSL:n piirissä. Jos kisakomitean vastuuhenkilöt
olisivat tehneet kirjanpidon aikanaan
kunnolla ja huolellisesti, olisi todennäköisesti vältetty paljon ikävää jälkiselvittelyä sekä henkilövälien kärjistymistä. Lisäksi kisakomitean keskeisten
vastuuhenkilöiden Ari Ilmakunnaan
ja Risto Enarvin hyvin suoraviivainen
toimintatapa oli sellainen, että asiat
tehtiin ensin ja vasta sitten sovittiin
että Enarvi tekivät erittäin hyvää työtä
suomalaisen shakin edistämiseksi eivätkä missään nimessä toimineet omaa
etua edistääkseen. Heidän tyylinsä oli
vain sellainen, että se loi epäilyttävältä
vaikuttavan kuvan omavaltaisesta sekä
muiden mielipiteistä piittaamattomasta
päätöksenteosta.
Kaikki kisatileihin liittyvät asiat saatiin kuitenkin tyydyttävästi selvitettyä,
sillä kirjanpitovirheiden ja puutteiden
todettiin olevan muodollista laatua
SKSL:n ylimääräisessä edustajainkokouksessa marraskuussa 1955. Kisakomitean tilien lopulliseen selvittämiseen
tarvittiin peräti kolme vuotta. Näin
haaskattiin paljon energiaa ja vaivaa,
jolle olisi varmasti ollut parempaakin
käyttöä.
Shakkiolympialaisissa pelannut,
niistä lehtiin raportoinut shakkitoimittaja ja kisatilejä läpikäynyt tilintarkastaja Osmo Kaila tiivisti oivallisesti
shakkiolympialaisten järjestelyihin
liittyneet risut ja ruusut:
”Meidän oloissamme ainutlaatuisten kisojen järjestämisurakka jäi
itse asiassa vain muutamien henkilöiden varaan. Useimmat ilmenneistä
epäkohdista on pantava tottumattomuuden, taitamattomuuden ja
huolimattomuuden tiliin. Yhdistystoiminnassa välttämättömien muotoseikkojen piittaamattomuudella
on myös huomattava osuutensa epäkohdissa.”
”X shakkiolympialaiset onnistuivat
itse asiassa niin hyvin, että pahasuinen toimittajakaan ei ole laajemmassa
julkisuudessa halunnut tuoda esille ilmenneitä epäkohtia.” 
25
Osmo Kaila / Suomen Shakki 4 / 1952:
Maailmanmestari M. Botvinnik
Helsingissä 3.–5. 6.1952
L
akooninen puhelinsoitto 31.5. ilmoitti, että shakin usten tuovan ne esille. Koska onni enimmäkseen on vahvemmaailmanmestari Mihail Botvinnik seuraavana päivä- pien puolella, on hyvä, että turnauksia on useita. Erään kysenä saapuu Helsinkiin tutustumaan shakkiolympialaisten lijän ihmetellessä kuulemaansa, että Keres muistaisi vieläkin
valmisteluihin. Tuli seuraava päivä, mutta ei tullut maail- ulkoa kaikki pelinsä 10-vuotiaasta lähtien, maailmanmestari
manmestari, joka puhelimitse Moskovasta ilmoitti matkan merkitsevästi pudisti päätänsä. Hän sanoi, että pelin punaisen
siirtyneen kahdella vuorokaudella. Samalla hän mainitsi langan muistamisen avulla on mahdollista muistaa itse peli,
olevansa valmis pelaamaan Helsingissä simultaania.
mikä ilmenee eritoten sokkopelissä. Neuvostoliitossa, jossa
3.6. klo 16.45 oli Pasilan vanhalla asemalla juhlallinen pyrkimyksenä on korkea pelitaso yhdistettynä hyvään peliin,
vastaanotto, jossa shakkiväkeä
sokkopeli on kielletty. Niinpä
edusti SKSL:n puheenjohtaja
AIjechin, joka silloin tällöin
antoi sokkopelinäytäntöjä, oli
A. Ilmakunnas. Hotelli Kareliassa käynnin jälkeen maaollut hämmästynyt pelien virheellisyydestä. Omasta ohjelilmanmestari kulttuuriattasmastaan maailmanmestari ei
hea Pakein seurassa saapui Omasta ohjelmastaan maailmanmestari ei
tiennyt muuta kuin Helsingin
SKSL:n hallituksen kokoukseen, johon osallistui useita tiennyt muuta kuin Helsingin shakkiolympialai- shakkiolympialaiset, »mikäli
shakkijohtajiamme. Sitten oli
joukkueeseen», joka
set, »mikäli mahdun joukkueeseen», joka tämän mahdun
valokuvaajien ja shakkitoitämän kuun lopulla valitaan
ja tulee tietysti olemaan paras
mittajien vuoro. Päivälehdet kuun lopulla valitaan ja tulee tietysti olemaan
mahdollinen, ja maansa mesovat jo kertoneet oleellisimtaruusturnauksen marras–jouman tästä yleisestä haastat- paras mahdollinen.
lukuussa. Suomen shakkitason
telusta, mutta kerrattakoon
vielä sen pääkohdat.
maailmanmestari sanoi ilahduttavasti nousseen, onhan meillä
Maailmanmestari ei ole ensikertalainen Suomessa, sillä jo jo kansainvälinen mestarikin, ja kovasti ponnistaen hän sai
v. 1926 hän 15-vuotiaana 1. luokan pelaajana antoi Helsin- luetelluksi 6–7 meikäläistä pelaajannimeä, kun kymmentä
gissä 12 pelaajan simultaaninäytännön. Hän ei ollut oikein pyydettiin. Kysymykset esitettiin suomeksi ja maailmanmestyytyväinen tulokseensa Maróczyn muistoturnauksessa, vaik- tari vastasi venäjäksi K. Mölderin ja A. Ilmakunnaan toimika sanoi pelanneensa paremmin kuin ottelussa Bronsteinia essa tulkkeina, mutta saksalla ja englannilla insinööritohtori
vastaan ja Neuvostoliiton 19. mestaruusturnauksessa. Neu- Botvinnik myös tulee auttavasti toimeen, etenkin teknillisen
vostoliitossa ei voi sanoa olevan varsinaisia ammattipelaajia, kirjallisuuden parissa.
sillä suurmestareillakin on jokin siviilitoimi tai sitten he ovat
Illan maailmanmestari vietti A. Ilmakunnaan seurassa
shakkitoimittajia. Maan korkea shakkitaso johtuu nimen- ja mukana oli myös Neuvostoliiton olympiakomitean vaomaan nuorison laajasta shakinharrastuksesta. Shakinopetus rapresidentti Pesljak.
4.6. klo 11.30 alkoi tutustuminen Kauppakorkeakouei tosin kuulu koulujen viralliseen ohjelmaan, mutta vapaaehtoiseen kylläkin. Pioneeritaloissa pelataan myös valtavasti luun, kisojen tapahtumapaikkaan. Mukana olivat maailshakkia. Ahkeran kilpailemisen tietä todelliset kyvyt saadaan manmestarin ja Ilmakunnaan lisäksi kulttuuriattashea Pakei
selville, ja taso esim. Moskovan ja Leningradin koululaisten ja O. Kaila. Juhlasalin kauneus sai tunnustusta useampaan
keskuudessa on niin korkea, että yli viidentoista pelaajan si- otteeseen. Yleisön kenkien kopinan välttämiseksi tri Botvinmultaani ei juuri tule kysymykseen. Nuorison ja maaseudun nik suositteli lattiamattoja, tuuletuksen suhteen hän uskoi
lehdissä on shakilla huomattava sija, ja Shahmatin painos on ylivahtimestarin vakuutusta, mutta valot hän halusi tarkasn. 40.000. Maailman kymmentä parasta pelaajaa heti alkuun taa illalla. Sanomalehtimiesten huoneessa olevien puhelivaatimattoman ja miellytävän, asiallisen ja sopivasti huumo- mien määrä, kolme, herätti hymyilyä, mutta «kisakenraarintajuisen vaikutuksen tehnyt vieras ei suostunut luettele- limme« Ilmakunnas selitti heti, että, luku on jo suunniteltu
man, vaan sanoi tulosten ja etenkin FIDE:n karsintaturna- lisättäväksi ja että lähellä olevassa hotellissa on puhelin joka
”
26
Maailmanmestari Mihail Botvinnik on juuri
lyönyt mustan tornin ja musta, tunnetun
shakkimiehen Eero Bonsdorffin 8-vuotias
Heikki-poika , on heti valmis lyömään
takaisin.
huoneessa. Hyväksynnän saavuttivat myös ravintola, kapteenien huone ja muut eri tarkoituksiin varatut tilat. Seinäpelien määrään nähden maailmanmestari edellytti enempää
kuin kenties kykenemme hoitamaan, mutta hän ymmärsi
hyvin, että meillä yleisöä ei käy kilpailuja seuraamassa niin
runsaasti kuin esim. Neuvostoliitossa.
N. tunnin kiertokäynnin jälkeen tarkastettiin majoitukseen aiotut Domus
Academicat. Ne olivat kulttuuriattashea Pakeille vanhastaan tutut ja hän kiitteli niitä jo etukäteen. Myöskään
maailmanmestarilla ei ollut mitään majoitussuunnitelmia
vastaan, vaan hän sanoi Neuvostoliiton joukkueen tyytyvän
siihen, mitä muillekin tarjotaan.
Vielä käväistiin tutustumassa illan simultaanin tapahtumapaikkaan, Ostrobotnian juhlasaliin, jossa pöydät järjestettiin valmiiksi maailmanmestarin toivomusten mukaisesti.
Ja sitten seurue siirtyi lounastamaan, ja klo 15 maailmanmestari saatettiin lepäämään.
Simultaanitilaisuus, jonka järjestämisessä SKSL:n sihteeri V. Palomaa oli nähnyt paljon vaivaa, alkoi klo 18.
Maailmanmestari oli rajoittanut vastustajien luvun 25:een
(mutta salli 26) ja vain olympiapelaajiltamme oli osanotto
kielletty. Valitettavasti ei etukäteen oltu pyydetty mukaan
mestari- ja 1. luokan valiopelaajia, kuten tällaisessa tapauksessa olisi ollut luonnollista. Hiukan kirjavahko vastus
sisälsi nyt yhdeksän 1. luokkaan lukeutuvaa. Ennen kuin
maailmanmestari teki alkusiirtonsa, joka oli vaihdellen 1.
d4, 1. c4, 1. e4 ja 1. Rf3, A. Ilmakunnas piti puheen, johon
vieras vastasi. Runsaan neljän tunnin pelin jälkeen julistettiin tuIos: 19 voittoa, ei ainoatakaan häviötä ja 7 tasapeliä
(H. Brantberg, P. Ekblom, M. Kettunen, Harald Nyman,
T. Pajunen, E. Puhakka ja O. Saarinen). Mainittakoon, että
Eero Bonsdorffin 8-vuotias Heikki-poika piti puoliaan lähes kolme tuntia. Jälkeenpäin maailmanmestari piti vastusta
melkoisena ja sanoi yhdessä pelissä olleensa jo häviöasemassa. Simultaanin alussa ja lopussa lukuisat nimikirjoitusten
kerääjät saivat toiveensa toteutetuiksi. Tilaisuden tuIot,
jotka kertyivät 300 markan sisäänpääsy- ja 500 markan pe-
limaksusta, olivat yli 50.000 markkaa ja koituivat kaikki
olympiarahaston hyväksi.
Vielä n. klo 23 tarkastettiin Kauppakorkeakoulun valot,
joiden jonkin vertaista lisäämistä maailmanmestari toivoi.
Hän, kuten myös mm. suurmestarit Bronstein, Boleslavsky
ja Smyslov, ovat varsin likinäköisiä.
5.6. Viimeisen vierailupäivän ohjelmassa oli radiohaastattelun nauhoittaminen klo 10.30. Saman illan Päivän peilissä
saatiin kuulla suomalaisten shakinpelaajien edistymisestä,
kisavalmistelujen riittävästä kiireellisyydestä ja Neuvostoliiton ensimmäisiä kansainottelujaan kohtaan tuntemasta
suuresta mielenkiinnosta. Lopuksi maailmanmestari kiitti
osakseen tulleesta ystävällisyydestä ja vieraanvaraisuudesta.
Klo 16.30 alkoi neuvottelu, jossa olivat läsnä maailmanmestari Botvinnik sekä A. Ilmakunnas, V. Palomaa ja O.
Kaila. Tällöin saatiin kuulla seikkaperäiset perustelut Neuvostoliiton shakkijaoston tekemälle ehdotukselle, jonka
mukaan kutsukirjeessä mainittu peliaika klo 17.30–22.30
ja jatkopelit seuraavana päivänä klo 10.30–14.30 muutettaisiin olemaan klo 15–20 ja 21.30–23.30 tai 22–24.
Seitsemän tunnin jälkeen kesken olevia pelejä jatkettaisiin
kaksi tuntia seuraavana aamupäivänä ja yli yhdeksän tunnin pelit lopetettaisiin lähimpänä vapaapäivänä. Ehdotukseen tutustunut FIDE:n presidentti F. Rogard soitti kesken
neuvottelujen sanoen olevansa valmis alistamaan ehdotuksen osanottajamaiden äänestettäväksi. Maailmanmestarin
esitettyä perustelunsa, jotka suurelta osalta pohjautuivat
Neuvostoliiton suurmestarien kokouksen kannanottoihin,
meikäläiset esittivät kysymyksiä. Tämä mielenkiintoinen
materiaali saatettiin SKSL:n hallituksen kokouksen tietoon
9.6. ja kokous päätti pitkän harkinnan jälkeen, että ehdotus
esitetään äänestettäväksi. Määräajaksi suositeltiin kahta viikkoa, ja saapumattomat vastaukset on käsiteltävä «nolliksi«.
Neuvottelun lopettajaisiksi klo 19.30 vaihdettiin kirjalahjoituksia. Maailmanmestaria hyvästeltiin kaunein ja
kiitollisin sanoin. Illan hän vietti Neuvostoliiton lähetystössä, jossa pelasi pienen simultaaninkin. Klo 23.50 alkoi
paluumatka Moskovaan. 
27
1
28
2
3
Kymmenennet shakkiolympialaiset järjestettiin Helsingissä
9.–31. elokuuta 1952. Kilpailu oli kovatasoisempi kuin koskaan aiemmin, sillä Neuvostoliitto osallistui ensimmäistä
kertaa. Mukana oli 25 joukkuetta ja valokuvaaja Martti Ounamo kameroineen. Ounamon ottamia kuvia julkaistiin lehdissä
ympäri maailmaa. Osa näistä mestarilaukauksista on säilynyt
Suomen Shakin arkistossa.
X Shakkiolympialaiset kuvina
Teksti: Marko Tauriainen Kuvat: Martti Ounamo
1 42-vuotias Miguel Najdorf voitti ykköspöydän
palkinnon tuloksella 12,5/16. Suomen Shakki
6–7/1952 kirjoittaa hänestä värikkäästi: ”Olemme
panneet merkille hauskana pikkuseikkana sen, että Najdorf
on joka kierrokselle ilmaantunut aina erilaisesti pukeutuneena. Hän saattaa täten vaihtaa pukuaan jopa kolmastikin päivässäl Hänen pelitapansa ansaitsee myös muutaman
rivin. Pelinsä aikana Najdorf liikkuu paljon. Yleensä hänet
näkee kaikkialla muualla, mutta ei juuri oman pelinsä läheisyydessä. Ikäänkuin ohimennen hän ilmaantuu lopulta paikalle, silmäilee peliään usein seisaaltaan muutaman silmänräpäyksen, tekee siirron, painaa kellon, hotaisee merkinnän
pelipöytäkirjaansa ja on saman tien jo toisella puolella salia.”
2 Puolan joukkue. Takarivissä vasemmalta: Kazimierz
Plater, tuntematon, Andrzej Pytlakowski, Władysław
Litmanowicz ja Izaak Grynfeld. Eturivissä: tuntematon, tuntematon, Bogdan Śliwa, Alfred Tarnowski. Nimeämättömät ovat joukkueenjohtoa, shakkipoliitikkoja jms.
Suomen Shakki 6–7/1952 kirjoitti Puolan joukkueesta mm.
näin: ”Puola on eräs kisojemme kysymysmerkeistä, sillä heidän
nykyisestä shakkitasostaan ei ole riittävästi tietoja. Vanhastaan
tosin heillä on vahva shakkimaine.” Vaikka Puola olikin menettänyt sotien aikana ja niiden jälkeen parhaita pelaajiaan sekä kuolleina että muualle emigroituneina, sillä olisi parhaalla
mahdollisella joukkueella ollut hyviä menestymismahdollisuuksia. Joukkueesta jätettiin kuitenkin pois sekä KvM Kazimierz Makarczyk että Stanisław Gawlikowski. Kummatkin
oli jo nimetty joukkueeseen, mutta heidät syrjäytettiin viime
hetkillä. Stalinistinen sorto oli maassa tuolloin voimakkaimmillaan. Epäkelpo maataan edustamaan oli myös ”taantumuksellinen klerikalisti ja naisten naurattaja” Edward Arłamowski.
3 Aleksandr Kotov oli Neuvostoliiton joukkueen
kapteeni ja pelasi vain kaksi peliä. Mihail Botvinnik on luonnehtinut Kotovia kärsimättömäksi
mutta luonteeltaan väsymättömäksi uurastajaksi, jolla oli
tärkeä asema julkisessa shakkielämässä, eikä hän vältellyt
konflikteja ja oli siksi riidoissa myös ystäviensä kanssa.
Kotovin kertoma anekdootti paljastaa jotakin hänestä itsestään: Miliisit olivat pysäyttäneet Kotovin liikennerikko-
29
4
6
5
7
muksen vuoksi. Hänen ojennettuaan ajokorttinsa miliisimies tarkasteli sitä hyvän tovin, mutta palautti sen sitten
hymyssä suin. ”Te siis tunnette minut?”, Kotov kysyi. ”Ei,
en tunne teitä”, hämmästynyt miliisi vastasi, ”mutta myös
minun nimeni on Kotov.”
4 Unkarin László Szabó ja Ruotsin Gideon Ståhlberg
tasan päättyneessä alkulohkon pelissään. Finaalissa Ståhlberg voitti kääntövärein Szabón komealla
hyökkäyksellä ja tuotti tälle kisojen ainoan häviön. Olympialaisia seuraamaan tullut Ossip Bernstein tapasi pulskistuneen Ståhlbergin Helsingissä 20 vuoden tauon jälkeen
ja sanoi tervehdyssanoikseen: ”Sinustahan on tullut tuplamoukka.” Vastaus tuli pikapelinopeudella: ”Herra suurmestari! Jokainen kilo saa minut pelaamaan paremmin.”
Ståhlberg olikin Ruotsin joukkueen ainoa onnistuja.
5 Ruotsin Gösta Stoltz ja Unkarin Gedeon Barcza
alkusarjan ottelussa 13. elokuuta. Rankasti ryypännyt Stoltz ei ollut enää elämänsä kunnossa, vaikka
hän olikin voittanut ennen olympialaisia Ruotsin mestaruuden. Helsingissä hänen ei uskottu selviytyvän kunnialla
kaikista peleistään. Eero Böök kirjoittaa Suomen Shakissa
6–7/1982: ”Ottelussa Ruotsi–USA hänen (Stoltzin) oli pelattava nuorta Larry Evansia vastaan. Gösta tuli tietenkin
30
paremmanpuoleiselta lounaalta, mikä oli helppo huomata.
Monet luulivat, ettei hän pystyisi kunnolla keskittymään
tehtäväänsä, mutta hän istuikin koko pelin ajan kuin vaskeen valettuna. Evans oli eräänä hetkenä hiukan varomaton
ja silloin Stoltz teki loistavan epätodennäköiseltä näyttävän
sommitelman, joka ratkaisi pelin hänen voitokseen. Evans
nousi ylös ja tarjosi kättä luovuttamisen merkiksi. Gösta
yritti tavoittaa sitä, mutta muutaman epäonnistuneen yrityksen jälkeen hän hymyillen ravisti päätään ja kääntyi lähteäkseen jatkamaan ilmeisesti keskeytynyttä lounastaan.”
Larry Evans
XIIIIIIIIY
9-tr-tr-mk-+0
9+-wqlsnpzp-0
9p+-+-sn-zp0
9+-zpLzp-+-0
9-zpP+P+-+0
9+P+-sNNzP-0
9PwQ-tR-zPP+0
9+-+R+-mK-0
xiiiiiiiiy
Gösta Stoltz
22…¤g4? 23.¥xf7! ¢xf7 24.¤xg4 ¥xg4 25.¤xe5+ £xe5
26.£xe5 ¥xd1 27.¦xd8 ¦xd8 28.£xc5 ¦d2 29.£xb4
8
9
¦xa2 30.c5 ¦c2 31.f4 ¥e2 32.£d4 g6 33.£d6 ¥g4 34.f5
gxf5 35.e5 ¥h5 36.£f6+ ¢e8 37.e6 ¢d8 38.£d4+ ¢e8
39.£h8+ 1–0
6 Toivo Salo ja Herman Pilnik Suomen ja Argentiinan kohtaamisessa finaalin kuudennella kierroksella. Tupakointi pelilaudan ääressä oli vielä
hyvin tavallista. Pilnik sai suurmestarin arvon kisojen jälkeen pidetyssä Fiden kongressissa. Toivo Salon tähtihetki
jäi hiuskarvan päähän: seitsemännellä kierroksella hänellä
oli ylivoimainen asema David Bronsteinia vastaan. Suomen
Shakki 6–7/1952 ei hiisku tästä mitään, mutta Chess Lifen
10/1952 mukaan Saloa jännitti mahdollinen voitto suurmestarista niin paljon, ettei hän pystynyt enää keskittymään
pelaamiseen.
7 Ottelu Neuvostoliiton ja Tšekkoslovakian välillä
päättyi neljään tasapeliin, Paul Keres ja Miroslav
Filip viihtyivät laudan ääressä 15 siirron verran.
Tšekkoslovakia sijoittui lopputuloksissa neljänneksi, mitä
voi pitää hyvänä tuloksena, sillä saman vuoden maaliskuussa yksi maan parhaista pelaajista, Jan Foltys oli kuollut
syöpään, ja joukkue pelasi myös lähes varapelaajitta. Vielä
tittelitön, kolossaalisen kokoinen Filip (205 cm) oli sijoi-
tettu hieman yllättäen ykköspöydälle Luděk Pachmanin ja
muiden edelle. Neljä vuotta myöhemmin taitavasta strategista tuli suurmestari. ”Voittaminen tuntuu mukavalta,
häviäminen ei miltään”, hän tapasi sanoa.
8 & 9 Kahdessa shakkinerossa, puolalaissyntyisessä
Samuel Reshevskyssä ja
ukrainalaisessa David Bronsteinissa on laudan ääreen
kyyristyneenä hämmästyttävää samankaltaisuutta. Myös
Suomen Shakki 6–7/1952 kiinnitti pelaajien ulkoiseen
olemukseen huomiota: ”Bronsteinin MM-ottelun kuvista jokaiselle tuttu hahmo erottuu pienikokoisena,
liikkeiltään kissamaisen pehmeänä hänen silloin tällöin
noustessa ylös pelinsä äärestä kävelläkseen muutaman
askeleen käytävällä.” Reshevskyäkin kuvattiin pienikokoiseksi, mutta jöröksi. Kiusallista huomiota hän sai
pelistään Ståhlbergia vastaan. Sössittyään molemminpuolisessa aikapulassa voittoasemansa Reshevsky ajautui
selvästi huonommalle puolelle. Keskeytysasemassa hän
väitti, että asema oli toistunut kolme kertaa, ja vaati tasapeliä. Tuomarineuvoston kuultua todistajia ja hylättyä
vaatimuksen Reshevsky ei saapunut jatkamaan toivotonta asemaansa. Häviön myötä USA:n mitalitoiveet romuttuivat käytännössä.
31
10
12
11
10 Neuvostoliiton suurmestarijoukkue (vasemmalta Jefim Geller, Isaak Boleslavski, David
Bronstein, Vasili Smyslov, Paul Keres ja
Aleksandr Kotov) otti varman voiton, mutta ei ollut niin
ylivoimainen kuin ennakolta odotettiin. Kun Jugoslavia
johti vielä puolivälissä kilpailua, Yhdysvaltain Arthur Bisguier vitsaili, että venäläisillä on paras olla talvivaatteet mukana Siperian matkaa varten. Etenkin Keres oli epävarmassa
kunnossa, mutta myöskään Bronsteinin otteet pöytäpalkinnosta huolimatta eivät vakuuttaneet. Voitto tuli kuitenkin
loppukirin ansiosta – ja vielä häviöttömällä tuloksella.
11 Svetozar Gligorić ja László Szabó kohtasivat
toisensa Helsingissä kahdesti. Kuvan ensimmäisessä pelissä Gligorić jäi Szabón vyöryvän keskustan jalkoihin. Jugoslavia oli puolustava mestari ja
johdossa aina kahdeksannelle kierrokselle saakka. He jäivät
lopulta kolmanneksi Kaarle Ojasen pidettyä tasapelin maratonpelissä Braslav Rabaria vastaan. Paras anekdootti ottelusta liittyy kuitenkin Gligorićin ja Böökin peliin. Koko Jugoslavian joukkue analysoi keskeytysasemaa, jossa Gligorićilla
oli torni ja lähetti Böökin tornia vastaan ja 12 siirtoa jäljellä
ennen kuin Böök voisi vaatia tasapeliä. Lopulta he löysivät
32
pakottavan matin, joka vie tasan 12 siirtoa – kunnes huomasivat analysoineensa väärää asemaa!
12 Osmo Kaila ja Robert Byrne alkusarjan ottelussa. Peli oli värikäs ja päättyi Kailan yrityksistä
huolimatta tasapeliin. Suomi otti kuitenkin
komean 2,5–1,5-voiton. Kaila oli suhteellisella tuloksella mitattuna Suomen joukkueen paras pelaaja pistein 6/11. Ilman
ainaista aikapulaongelmaansa pisteitä olisi todennäköisesti tullut enemmänkin, hänellä oli voittoa enteilevä asema esimerkiksi Unkarin József Szilyä vastaan. Byrne puolestaan pelasi
vielä Kailaakin paremmin, sai 10,5/15 pistettä ja voitti muiden
muassa Eliskasesin, Bronsteinin ja Pircin. Sekä Kaila että Byrne
korotettiin kansainvälisiksi mestareiksi kisojen jälkeen.
13 Hollanti löi Suomen alkukilpailukamppailussa 2,5–1,5, mutta kansainvälisistä mestareista
koostuvan joukkueen jääminen B-ryhmään
oli jymy-yllätys. Vaikka B-finaalin voitto lopulta tulikin, pelit
eivät kulkeneet koko joukkueella Jan Hein Donneria lukuun
ottamatta. Kuvan pelissä Eero Böök pelastuu kuin ihmeen
kaupalla Theodore van Scheltingan käsittelystä. Böök itse
13
14
15
suoriutui ykköspöydällä hienosti alkukilpailut. Loppukilpailuissa vastus koveni ja työkiireetkin painoivat.
14 Alkusarjan peli Bronstein–Fred. Suomi kamppaili alkusarjassa tasapäisesti Neuvostoliiton
kanssa 1,5–2,5. Böökin voitettua ykköspöydällä Keresin yleisö ratkesi spontaaneihin aplodeihin. Finaalissa tappio tuli selvemmin 0,5–3,5. Fred pelasi 1. varamiehenä tuloksen 4,5/10, ja sarjaan mahtuivat kuuluisat voitot
Bisguierista sekä tasapeli Jugoslavian KvM Vasja Pircistä.
15 Kuuban Rogelio Ortega oli shakkiolympiahistorian ensimmäinen mustaihoinen pelaaja.
Suomen Kuvalehdessä julkaistiin Ounamon
ottama kuva Ortegasta, jossa hän on tiukan mietteliäänä peukalo suun edessä. Kuvatekstissä Ortegan sanottiin ”imevän
ideoita tummasta peukalostaan”. Kisojen lyhimmässä pelissä
Tanskan Harald Enevoldsen tunaroi Ortegaa vastaan:
Harald Enevoldsen – Rogelio Ortega
1.d4 d5 2.c4 e6 3.¤c3 ¤f6 4.¥g5 c6 5.e3 ¤bd7 6.¦c1
£a5 7.a3 ¤e4 8.¥f4 ¤xc3 9.¦xc3 ¥xa3 10.¥d3 ¥xb2 0–1
33
16
19
17
20
18
Vasemmalla oleva Saarlandin F. Jost pelaa Kreikan Aristides Zografakisia vastaan. Sodan jälkeen Ranskan valvoma Saksan osavaltio Saarland on yksi shakkiolympialaistenkin kummajaisista. Alue oli
edustettuna vielä Amsterdamin ja Moskovan olympialaisissa.
Se oli myös Euroopan neuvoston jäsen v. 1950–1956. Vuonna
1955 saarlandilaiset torjuivat tarjotun itsenäisyyden kansanäänestyksellä ja alue liitettiin Länsi-Saksaan v. 1957. Todellisuudessa Helsingissä oli siis kolme saksalaista joukkuetta.
16 17 Neuvostoliiton, DDR:n ja Saarlandin joukkueiden lisäksi myös Luxemburgille nämä olivat
ensimmäiset shakkiolympialaiset. Kilpailu oli
omalla kustannuksella matkustaneelle joukkueelle tuskien
taivalta. Parhaiten menestyivät keskellä olevat Hans Lambert ja 11-kertainen Luxemburgin mestari Charles Doerner,
mutta kumpikin sai vain 1,5 pistettä. Vasemmalla olevalle
Richard Barbierille olympiakokemuksesta tulos 0/6 riitti
iäksi. Sitkeämpi oli Pierre Kremer, joka osallistui kolmiin
olympialaisiin ja voitti 32 pelistä yhden ja hävisi kaikki muut.
18 ”Shakkilaudalla syödään yhtä mittaa, nappuloita nimittäin. Mutta shakinpelaajien on syötävä
myös ravitsevampia aineita. Työmaahuollon
hoitama kisaravintola itsetarjoiluineen täytti vaativimpienkin
toiveet”, kirjoitti Suomen Kuvalehti. Mustapartainen Larry
34
21
22
Evans pelasi alavireisesti. Kannattaa katsoa, kuinka Argentiinan Julio Bolbochán pyöritteli nuorukaista mennen tullen:
Julio Bolbochán – Larry Evans
1.d4 d5 2.¤f3 ¤f6 3.c4 dxc4 4.e3 a6 5.¥xc4 e6 6.0–0 c5
7.£e2 ¤c6 8.¤c3 b5 9.¥b3 cxd4 10.exd4 ¤xd4 11.¤xd4
£xd4 12.¤d5 ¤xd5 13.¦d1 ¤c3 14.bxc3 £b6 15.£e5
¥b7 16.¥e3 £c6 17.¥d5 £c8 18.¥xb7 £xb7 19.a4 ¦c8
20.axb5 axb5 21.£d4 e5 22.£g4 ¦d8 23.¦xd8+ ¢xd8
24.¦d1+ ¢e7 25.£f5 1–0
19 Fiden keskustoimikunta pähkäilemässä asioita.
Vasemmalta varapresidentti Juan Carlos Laurens, varapresidentti Ari Ilmakunnas, sihteeri
H. Björk, presidentti Folke Rogard, asiantuntijana kuultu SM
Miguel Najdorf, Alexander Bisno, NL:n urheilukomitean johtaja Dmitri Postnikov ja kilpailun tuomari Karel Opočenský.
20 Olympialaisia seuraamassa ollut taiteilija Hugo Backmansson pelaa poikansa Bryan Backmanssonin kanssa. Värikäs persoona ja maailmankansalainen ehti tavata monia aikansa shakkisuuruuksia,
kuten Steinitzin, Janowskyn, Laskerin, Capablancan, Aljechinin, Tarraschin, Tartakowerin ja Spielmannin. Capablancan
hän jopa voitti – saatuaan daamin tasoitusta. Shakkikerhoja
hän oli perustamassa Helsinkiin, Pietariin ja Tangeriin.
21 Ossip Bernstein ja Ari Ilmakunnas päiväkävelyllä. 61-vuotiaana v. 1957 kuollut Ilmakunnas oli kansainvälisesti tunnettu ja
arvostettu shakkijohtaja. Hän toimi vuodesta 1949 Fiden
varapresidenttinä ja Moskovan olympialaisissa v. 1956 ylituomarina yhdessä Igor Bondarevskin kanssa. Vaiherikkaan
elämän elänyt suurmestari ja talousjuristi Ossip Bernstein
oli Helsingissä yllätysvieraana ja antoi myös simultaaninäytöksen. Kun Bernsteinilta kysyttiin miksi Ranska ei osallistunut kilpailuihin, hän vastasi itseään osoittaen: ”Meillä on kenraali, mutta ei joukkoja. Ranska olisi maksanut
vain kahden pelaajan matkakulut, ja vaikka minä voinkin
maksaa matkani itse, niin kustannuksia olisi jäänyt vielä
kolmannelle pelaajalle.”
22 Olympialaisten ylituomarina toimi
tšekkiläinen Karel Opočenský. Hän omisti
koko elämänsä shakille ja oli maansa ensimmäinen shakkiammattilainen. Aktiivisen pelaajauransa jälkeen hän työskenteli shakkitoimittajana (mm. monikielinen
Fiden julkaisema shakkilehti), -kirjailijana, -tuomarina ja
järjestöaktiivina. Pelaajana hän osallistui itse neljiin olympialaisiin v. 1931–1939, ja oli pelityyliltään psykologisesti
oivaltava strategi. Luděk Pachmanin mukaan Opočenskýn
voitot tulivat niin, että vastustajat näyttivät pelaavan huonosti – hän oli taitavasti harhauttanut heidät asemiin, joissa
he eivät viihtyneet. 
35
KUKA?
Koululainen voittaa aina –
jos häneen panostetaan
Shakki on hyvää valmennusta elämää varten. Siinä
palaute on suora ja laudan
ääressä näkyy, onko työt
etukäteen tehty kunnolla,
toteaa Veikkauksen toimitusjohtaja Juha Koponen.
Teksti ja kuva: Johanna Paasikangas-Tella
K
un Juhana Herttuan kouluun
Turussa perustettiin shakkikerho1980-luvun alussa, Juha Koponen
osallistui toimintaan innolla. Hän oli
jo ehtinyt itsekseen löytää lajin ja pelata hiukan kavereiden kanssa taskushakilla välitunnilla. Yläkouluikäisenä
harrastus sai uutta vauhtia.
– Koulujen kerhoissa tehdään äärettömän tärkeää nuorisotyötä, ja sitä
36
kerhoissa tehtävää työtä tarvittaisiin
lisää myös shakinpeluun edistämiseksi. Valitettavasti nuoret ovat nykyisin
kunnissa kovien säästöjen kohteena,
Juha toteaa.
Poikaporukkaa innosti shakin maailmaan Tapio Ketonen, jolle Juha antaa
suuren kiitoksen.
– Hän oli meille tärkeä oppi-isä,
joka loi kerhon kokoontumisiin
fantastisen kivan tunnelman. Sen
lisäksi hän oli meille hieno aikuisen
esikuva.
Vähitellen tie vei sitten myös
TSY:n peli-iltoihin. Juha oli aloittanut shakin harrastamisen suhteellisen
myöhään, mutta kehittyi vauhdikkaasti. Hän pelasi paljon turnauksia
ja kaikki tarjolla olevat sarjapelit sekä
perehtyi teoriaan.
– Olen käyttänyt reilusti enemmän
aikaa shakin tutkimiseen kuin ekonomin opintoihin.
Ensimmäiseen luokkaan hän korottui armeija-aikanaan, turnauksessa
joka on jäänyt hyvin mieleen.
– Sain viikonlopputurnauksessa
Vantaalla 5/5 pistettä B-ryhmässä,
ja saman turnauksen A-ryhmän
voitti Jouni Yrjölä myöskin tuloksella 5/5.
Lähishakissa Juha on edennyt
mestariehdokkaaksi ja kirjeshakissa
mestariksi. Hän toteaakin pelaavansa
mieluummin pitkillä miettimisajoilla.
Myös pelityyliään Juha kuvailee melko
rauhalliseksi.
– Vaikka olen pelannut paljon
e4:ää ja puoliavoimia avauksia, vahvuuteni on enemmän strategian kuin
taktiikan puolella. Hienoa on sellainen Karpov-tyylinen edun vääjäämä-
tön kasvattaminen. Pelaan kuitenkin
turhankin staattisesti, ja avausmuunnelmani olivat joskus liian pitkälle
vanhan toistoa. Se tietysti myös helpotti valmistautumaan minua vastaan.
Suomessa pelaaminen on jäänyt
1990-luvun alun jälkeen vähiin,
mutta ollessaan töissä Englannissa
Juha pelasi piirikunnan joukkueessa
ja voitti sen mukana myös piirikunnan mestaruuden. Myös Belgiassa
työskennellessään hän piti pelituntumaansa yllä pelaamalla paikallisen
joukkueen riveissä.
Nykyisin Juha pelaa mielestään
ihan liian vähän, pari kertaa viikossa ICC:ssä ja livenä Pörssiklubilla
5–6 kertaa vuodessa. Siellä pelataan klubin omasta mestaruudesta,
ja lisäksi ohjelmassa on ystävyysotteluja. Viimeisen 10 vuoden aikana
on tullut lisäksi pelattua vain muutama sarjapeli ja pari joukkuepikapelin SM:ää.
Shakista on Juhan mielestä ollut
hyötyä myös muulle elämälle.
– Se on varsinainen analyyttisyyden oppikoulu. Shakin kautta oppii laskemista ja luovuutta ja myös
elämään voittojen ja tappioiden
kanssa. Se on peli, jossa on tarjolla
täydellinen tieto tilanteesta, joten
lopputuloksesta voi syyttää vain itseään. 
[email protected]
PETRI SAHARINEN
Teemana Helsingin shakkiolympialaiset 1952
Sotilaan arvoiset kysymykset (1 p.)
Tornin arvoiset kysymykset (3 p.)
1. Kuka toimi shakkiolympialaisten
ylijohtajana?
13. Neuvostoliitto osallistui ensi kertaa
olympialaisiin ja voitti vain 1,5 pisteen
erolla ennen Argentiinaa ja Jugoslaviaa.
Ketkä pelasivat Neuvostoliiton joukkueessa?
2. Missä rakennuksessa olympiapelit
pelattiin?
3. Kuka tarkasti olympiajärjestelyt pari
kuukautta ennen kisojen alkua?
4. Kuka oli kisojen paras pelaaja?
5. Mikä oli Eero Böökin paras pelisaavutus alkukilpailussa?
6. Kuka ratkaisi Suomen yllätysvoiton nimivahvasta USA:sta 3. kierroksella?
7. Mikä eurooppalainen suurvalta ei
osallistunut olympialaisiin taloussyihin vedoten?
8. Kuka toimitti Helsingin shakkiolympiakirjan?
Ratsun arvoiset kysymykset (3 p.)
FAKTA
• 46-vuotias
• Veikkaus Oy:n toimitusjohtaja syksystä
2012
• Tamro Oy 2002–2012: konsernijohtaja, toimitusjohtaja, konsernin
talousjohtaja
• Ekonomi Åbo Akademista
• Harrastuksia shakin lisäksi: Kuntoilu
sekä klassinen musiikki. Esim. kiipesi
Kilimanjarolle 2010 ja osallistui PohjoisRuotsissa 110 kilometrin vaelluskisaan.
Maratonennätys Berliinistä tältä syksyltä
3.54,58.
• Vaimo sosiologian professori TerhiAnna Wilska, neljä 13–18-vuotiasta
tytärtä
• Asuu Tuusulassa, kesämökki Luvialla.
Shakkivisa
9. Olympialaisten kisabudjetti oli noin
10 000 000 FIM. Mitä se on nykyrahassa ja kuinka suuri oli valtion avustusosuus?
10. Helsingissä oli 25 joukkuetta ja
Istanbulissa tänä syksynä 281 joukkuetta. Paljonko oli Istanbulin budjetti?
14. Shakkiolympialaisten jälkeen pelattiin Tukholman Saltsjöbadenissa
kovatasoinen suurturnaus, johon osallistui 21 pelaajaa, useimmat suoraan
Helsingistä. Turnauksesta tuli neuvostoshakin näytös, kun viisi venäläistä vei
kärkisijat. Ketkä olivat nämä pelaajat,
kuka heistä voitti ja miten he pelasivat
toisiaan vastaan?
Kuningattaren arvoinen kysymys (10 p.)
15. Varapelaajaksi valittu Aatos Fred
yllätti myönteisesti saaden hyvän tuloksen 4,5 / 10. Hän voitti mm. kahdesti USA:n kansainvälisen mestarin
Arthur Bisguierin. Suomalaisten tähtihetkiä oli, kun Atski pääsi mustilla
sommittelemaan näyttävän voiton
manhattanilaisesta heti alkukierroksilla. Fred oli sisilialaisessa puolustuksessa pelannut lähettinsä omapäisesti
surman suuhun jo avauksessa. Peli
Bisguier–Fred, Helsinki 1952. Valkea on juuri siirtänyt 10.f5! aikoen
vangita lähetin. Miten Fred selvisi
kiipelistä?
Lähetin arvoiset kysymykset (3 p.)
11. Suomen joukkue pääsi A-finaaliin,
jossa kuitenkin jäi viimeiseksi ja sijoittui lopulta sijalle 9 / 25 (suhdeluku
0,36). Missä olympialaisissa joukkueemme ovat menestyneet suhteellisesti
vieläkin paremmin?
12. Kuka oli Helsingissä paras pistemiehemme ja millä tuloksella?
Vastaukset sivulla 75.
37
KUVA KYLLIKKI ALA-LEHTIMÄKI-JÄÄSKELÄINEN
Mäntän lukio intoutui shakista
S
hakkikaupunki Mänttä-Vilppulan perinteikäs Mäntän
lukio intoutui shakista niin paljon, että ensimmäisen
kerran järjestettiin koulun oma mestaruusturnaus paikallisen shakkikerhon avustuksella. Mäntän Shakkikerho otti
tehtäväkseen lokakuisena iltapäivänä turnauksen järjestämisen.
Shakkiväen iloiseksi yllätykseksi kisaan apulaisrehtori
Markku Halmetojan välityksellä ilmoittautui 18 innokasta
pelaajaa, mukana myös kaksi tyttöä. Pelaajien joukossa oli
kerholaisille jo ennestään tuttuja shakinharrastajia.
Kaupungin kouluissa on shakkia pelattu aiemminkin. Juuri eläköitynyt Savosenmäen ala-asteen opettaja
Arvo Kivelä ehti kymmeniä vuosia vetää koululaisten
shakkikerhoa. Kerho saavutti merkittäviä menestyksiä
koululaisten turnauksissa. Myös Mäntän Shakkikerhon
puheenjohtaja Pentti Rantala on johdatellut päiväkodissa ja Vilppulan ala-asteella innokkaita lapsia shakin
pariin. Savosenmäessä kerhoa on tänä syksynä ryhtynyt
vetämään kaksinkertainen ammattikoululaisten Suomen
mestari Paavo Rossi. Autere -kansalaisopistossa shakki on
ollut vaihtelevasti esillä – nyt järjestetty lukion turnaus
pelattiin opiston tiloissa. Samoissa tiloissa järjestää shakkikerho peli-iltansa.
38
Kerho on keväisin järjestänyt lapsille omia tapahtumia.
Paikalla on nähty myös Shakkilinnan mainiot suurlähettiläät Mika Karttunen ja Heikki Lehtinen. Lisäksi sisustuskeskus Myllyrannan veden äärellä oleva puistoshakki kiinnostaa niin paljon lapsia, että siellä saattaa parhaina kesäpäivinä
olla jopa perhekohtaista jonotusta laudalle.
Kaiken taustalla Mäntässä on myös se, että shakkikerhon piiristä ja koulushakkitoiminnoista on noussut sellaisia
shakkitähtiä kuin suurmestari Jouni Yrjölä ja kansainvälinen
mestari Veijo Mäki. Ei ole siis ihan sattuma, että paikkakunnalla järjestetään vuosittain shakin SM-turnaus. Ensi
kesänä kesäkuussa Mäntän klubilla pelataan maan parhaista
pelaajista koostuva SM-turnaus.
Ensimmäisenä kysymyksenä Mäntän Shakkikerholla
oli lukion turnausta järjestettäessä, millä ajalla ja muodolla
turnaus pelataan. Ratkaisuksi tuli kymmenen minuutin pikapeli viiden pelin vajaakierroskilpailuna.
Turnaus valmisteltiin huolellisesti, ja paikalla oli monta
kerhon aktiivia. Pentti Rantala hoiti turnausjohtajan tehtävät. Leo Rautiainen oli ylituomari, joka jo ennen pelejä
nopeasti kertasi shakkisääntöjä ja erityisesti pikapelisääntöjä. Jaakko Yrjölä hoiti parien määräämisen tietotekniikkaa
hyväksi käyttäen.
Pelit pelattiin hienossa hengessä oikealla urheilumielellä.
Ei nipotettu, mutta sääntöjä noudatettiin tinkimättä vastustajaa kunnioittaen.
Kilpailun johtaja tosin ihmetteli pelaajien nopeaa pelitapaa, sillä useimmat pelit oli pelattu jo kilpailuaikaa paljon lyhyemmässä ajassa ensimmäisten kierrosten aikana.
Myös shakissa ehdottomasti noudatettavaa kosketussääntöä ei viimeiseen saakka noudatettu vastapelaajan suurpiirteisyydestä tai vajavaisesta sääntöjen tuntemuksesta
johtuen. Joskus pelin seuraaminen kokeneelle pelaajalle
oli melkoinen kokemus. Kaikista epäselvyyksistä kuitenkin selvittiin, ja tiukka sääntöjen valvominen osoittautui
ainoaksi oikeaksi tavaksi pelata turnaus, jossa on mukana
myös aloittelijoita.
Turnauksen ylivoimaiseksi voittajaksi nousi Johannes
Kivelä voittaen kaikki pelaamansa viisi peliä. Onkohan
Arvo-isällä osuutensa asiaan? Kukaties. Joka tapauksessa
myös kerhoilloissa silloin tällöin nähty Johannes pelasi vakuuttavasti.
Vain yhden tappion koki toiseksi tullut Leevi Korkeala
samoin kuin kolmanneksi tullut Mikki Salo. Neljänneksi
tullut Tuan Vo hävisi hänkin vain yhden pelin.
Mäntän Shakkikerho palkitsi kaikki pelaajat kutsumalla halukkaat ilmaiseksi kerhon syksyn peli-iltoihin. Lisäksi
kolmelle parhaalle annettiin ilmainen osallistumismahdollisuus kerhon viikonlopputurnaukseen Mäntän Klubilla
joulukuussa. Neljälle parhaalle jaettiin Joose Norrin shakkikirja Ruutulauta roihuaa.
Sekä lukion että kerhon piirissä ollaan innokkaita tekemään turnauksesta hauska shakin ja yhdessäolon vuotuinen
juhla.
P.S. Ensimmäiseen kerhoiltaan tuli heti kisan hopeamitalisti Leevi Korkeala. Hopeamitalisti Leevi esitteli mielenkiintoisen ja kätevän tuntuisen shakkikelloversion älypuhelimessaan. Onkohan perinteisten shakkikellojen aika jo
mennyt?
Pekka Sairanen
Jouluinen shakkilauta
Tämän numeron kannessa on Päivi ja Julia Tuurin tekemä hieno
piparinen shakkilauta. He lähettivät myös valmistusohjeen. Siispä
näin teet piparisen shakkilaudan nappuloineen:
1 Piirrä tarvittavat mallit leivinpaperille: Shakkilauta: 8 x 8
ruudun (3,5 x 3,5 cm per ruutu) lauta; jätä vähän tyhjää tilaa
reunoille. Kuningas ja kuningatar (korkeus esim. 8 cm). Muut
nappulat – ja miksei myös kuninkaan ja kuningattarenkin – voit
sitten ideoida minikokoisten piparimuottien mukaan! Me teimme pikku kuusesta tornin, ponista ratsun, tontuista lähetit jne.
2 Kauli ruskea piparkakkutaikina ohueksi (ns. piparipaksuus)
levyksi. Laita taikinalevyn päälle shakkilaudan malli, jonka olet
piirtänyt leivinpaperille ja leikannut reunoineen irti muusta paperista. Paina esim. tylsällä veitsellä paperin läpi ruutujen ääriviivat taikinalevylle ja poista paperi. Leikkaa terävällä veitsellä joka
toinen shakkilaudan ruutu irti. Leikkaa esim. valmiista murotaikinasta 3,5 x 3,5 -kokoisia ruutuja ja täytä tyhjät ruutupaikat niillä.
Ja sitten uuniin! Paistoaika taikinan ja levyn paksuuden mukaan.
3 Tee ja paista nappulat kuten piparit. Valkoiset nappulat
teimme kaupan murotaikinasta, joka toimi tässä riittävän hyvin.
Voit toki myös tehdä valkoista piparitaikinaa, johon ohje löytyy
netistä.
KUVA KYLLIKKI ALA-LEHTIMÄKI-JÄÄSKELÄINEN
4 Tee lopuksi nappuloille pyöreät alustat (32 kpl). Pienisuinen,
ohut lasi tai pullon korkki toimii hyvänä muottina! Tärkeää: Paina
nappulat alustoilleen, kun alustat ovat vielä kuumat ja pehmeät,
jolloin ne muotoutuvat ja nappulat pysyvät hyvin pystyssä! Jos
alustat ehtivät jäähtyä, eivätkä nappulat enää pysy pystyssä, niin
käytä kiinnitykseen esim. valmista sokerimassaa, jota myydään
tuubeissa ja jolla voit myös koristella nappulat. Mitoita alustat
shakkiruutujen mukaan (esim. 1 cm) eli älä tee niistä liian isoja,
sillä taikina leviää paistamisvaiheessa jonkin verran.
Helppoa ja hauskaa!
Me käytimme kaksi pakettia kaupan valmista piparitaikinaa
ja yhden paketin murotaikinaa. Koristeluun sokeriliimaa ja
strösseleitä.
39
21. Heart of Finland pelattiin heinäkuussa
Jyväskylässä. Voiton vei kotimaahansa Yhdysvalloista palannut virolainen Jaan Ehlvest.
Suomalaiset menestyivät mainiosti kovatasoisessa turnauksessa. Joose Norri ja Henri
Pohjala jakoivat toista sijaa. Tommi Luukkonen sai kolmannen ja ratkaisevan kiinnityksen
kansainvälisen mestarin arvoon.
Suomalaismenestystä
HEART OF FINLAN
Teksti: Tommi Luukkonen
Kuvat: Toivo Pudas
K
ahdeskymmenestoinen Heart
of Finland -turnaus järjestettiin viime vuosien tapaan
Jyväskylän ammattiopistolla, joka
onkin mitä miellyttävin paikka pelata. Järjestelyt sujuivat kitkatta, ja
tulospalvelu pelasi niin kuin pitikin.
Turnaus veti tänä vuonna ilahduttavasti peräti 145 jalon asian harrastajaa, mikä on enemmän kuin pitkään
aikaan. Tasoa ja kansainvälisyyttäkin
löytyi, sillä mukana oli 25 tittelipelaajaa (8 suurmestaria, 7 kansainvälistä mestaria ja 10 Fide-mestaria),
joista puolet ulkomaalaisia. Kärkinimistä mainittakoon miltei 2600-lukuiset suurmestarit, Yhdysvaltoja
nykyisin edustava Jaan Ehlvest sekä Latvian Šarūnas Šulskis. Vaikka
suomalaisista tittelipelaajista puuttui moni kärkinimi, mukana olivat
kuitenkin viime vuoden voittaja SM
Yrjö Rantanen, SM Jouni Yrjölä ja
KvM:t Joose Norri, Mikael Agopov
ja Sampsa Nyysti.
Turnauksessa käytettiin viimevuotiseen tapaan kiihdytettyä pa-
40
ritusta, mikä aiheutti vuosi sitten
joissakin pelaajissa närkästystä.
Viime vuonnahan alkuryhmiä oli
peräti viisi, joten kärkipelaajat joutuivat pelaamaan heti ensimmäisellä
kierroksella ilman etukäteisvaroitusta vastakkain. Myös kolmannen
kierroksen parit (jolloin aletaan
paritella normaalisti, ilman lisäpisteytystä) muotoutuivat tuolloin
turhan epäsuhtaisiksi. Tällä kertaa
alkuryhmiä oli perinteinen määrä
eli kolme, joka toimiikin paremmin.
Kannatan itse kiihdytettyä parittelua (tässä muodossa), sillä minusta
on mielenkiintoisempaa pelata kovempilukuisia vastaan heti alusta
lähtien. Samalla tietysti myös tittelitulokseen vaadittavan suoritusluvun
saavuttaminen helpottuu.
Turnauksen voittajaksi selviytyi
Jaan Ehlvest seitsemällä ja puolella pisteellä. Hänen pelaamisestaan
huokui ammattimaisuus ja varmuus,
enkä nähnyt hänen olleen yhdessäkään pelissä sanottavasti huonommalla puolella. Toista sijaa jakoivat
sympaattisen liettualaisen suurmestari Šarūnas Šulskiksen lisäksi Joose
Norri, joka itsekriittiseen tyyliinsä
sanoi pelanneensa paitsi huonommin kuin SM:ssä, myös huonommin kuin n. 30 muuta pelaajaa
turnauksessa. Erityisen ilahduttavaa
oli, että pelikätensä keväällä ikävästi
telonut Henri Pohjala pelasi mainion turnauksen ja saavutti samalla
2300 elopisteen rajan ja FM-tittelin.
Myös rakettimaisesti kärkipelaajiemme joukkoon noussut nuori Daniel
Ebeling pelasi hienosti ja jakoi ennen
viimeistä kierrosta kärkisijaa 6,5 / 8
pisteellä, mutta Ehlvestin kokemus
oli liikaa viimeisessä ratkaisupelissä.
Itse onnistuin tekemään lopultakin
kolmannen ja ratkaisevan kv-tulokseni. Muista suomalaismenestyjistä
mainittakoon ikätoverini Sampsa
Nyysti ja Janne Mertanen.
ENGLANTILAINEN PELI (A39)
K Jaan Ehlvest
k Jevgeni Soloženkin
1.¤f3 ¤f6 2.g3 c5 3.¥g2 g6 4.c4
¥g7 5.0–0 0–0 6.d4 cxd4 7.¤xd4
¤c6 8.¤c3 ¤g4 9.¤db5!?
Ehlvestistä sain vaikutelman, ettei hän
ole kovin kiinnostunut avausteorian
N DISSA
kriittisinä pitämistä jatkoista. Tässäkin
hän valitsee vaatimattoman siirron, jota ei ole pelattu juuri koskaan, vaikka
asema on esiintynyt satoja kertoja turnauspeleissä. Teorian suositus on tässä
9.e3.
9…d6 10.¥d2 a6 11.¤a3 ¥d7
11…¥e6!?.
12.h3 ¤f6 13.¦c1 ¦c8 14.e4
£b6?!
Tämä daamin siirto on ajanhukkaa, sillä valkean seuraavan, muutenkin ohjelmaan kuuluvan siirron jälkeen, b2 ei ole syötävissä ja
musta joutuu myöhemmin pakittelemaan daamillaan. Aktiivisempi idea olisi pyrkiä f5-vastapeliin:
14…¥e6!? 15.b3 ¤d7 16.¤c2
¤c5 17.¤d5 f5„ ja mustalla on
hyvä asema.
15.¤c2 ¤e5 16.b3 ¦fd8 17.£e2
e6 18.¦fd1 ¥e8 19.¢h2 £c7
20.¤d4
Valkea on saanut ratsunsa kierrätettyä
keskeiselle paikalle, ja hänen asemaansa on helpompi pelata tilaedun turvin.
Silti tyypillisesti tällaiselle struktuurille mustan siilimuodostelma on sitkeää
tekoa, ja häneltä vaaditaankin epätarkkuuksia, jotta valkea saavuttaisi konkreettisempaa etua.
20…h6?!
Tuntuu turhalta kuningasaseman heikennykseltä, sillä ¥g5 ei ollut ainakaan
vielä mikään uhkaus. Esimerkiksi
20…¤ed7 olisi parempi.
21.¥e3
21.f4! on tarmokkaampi, vaikka pelisiirtokin säilyttää edun.
21…£b8?!
Tämän jälkeen valkea saa edun suoraviivaisesti. Parempi olisi 21…¤ed7,
joskin valkealla on aloite jatkossa
22.£d2 ¢h7 23.f4 ƒ.
22.f4 ¤ed7
22…¤c6 saa saman vastauksen.
23.f5 e5
Heikentää d5-ruutua, mutta toisaalta
vaihtoehdoissa 23…¤c5 24.b4 e5 –
tässä asemassa jo pakko – 25.¤b3 sekä 23…¤f8 24.£d2 ¢h7 mustalla on
joka tapauksissa tukalat oltavat. Valkea
voi estää alkajaisiksi mustan ainoan aktiivisen vastapeli-idean b5 25.a4:llä ja
lisätä sitten hiljalleen painostusta parhaaksi katsomallaan tavalla.
24.¤f3
41
24.¤c2 olisi myös vahva, jolloin ratsu tähtäisi d5-ruutuun. Tällöin mustan parhaalta yritykseltä vaikuttaa
kvaliteetin uhraus 24…b5 25.¤b4
bxc4 26.¤bd5 cxb3! 27.¤e7+ ¢h7
28.¤xc8 ¦xc8 ².
24…¤c5?
En tiedä, huomasiko Jevgeni valkean
26. siirtoa, mutta joka tapauksessa tämän jälkeen musta jää jyrän alle. Parempi on 24…£c7 ja valkean tila- ja
struktuuriedun realisoiminen kokopisteeksi on vielä pitkän tien takana.
25.¤e1!? ideana ¤d3 vaikuttaa hyvältä alulta.
25.fxg6 fxg6
26.¤xe5! ¤xb3
Muuten mustalta menee sotilas ilman
kompensaatiota.
27.axb3 dxe5 28.¤d5 ¤xd5 29.exd5
Mutta myöskään tähän mustalla ei ole
paljon sanomista, valkean sotilasrintama etenee vastustamattomasti.
29…b6 30.b4 ¥f7 31.c5 +– bxc5
32.bxc5 e4 33.d6 £b7 34.¦b1
34.c6!.
34…£d7 35.¦b6 £e6 36.d7 ¦c6
37.£xa6 ¦xb6 38.£xb6
Parikymmentä siirtoa nopeammin olisi
voittanut 38.cxb6!.
38…¦xd7 39.¦xd7 £xd7 40.c6
£f5 41.£d8+ ¢h7 42.£e7
¥e6 43.¥d4 £f7 44.£xf7 ¥xf7
45.¥b6
C-sotilas maksaa lähetin, ja loppu on
rutinoituneelle suurmestarille pelkkä
sormiharjoitus.
45…¥e6 46.¥xe4 ¥e5 47.¥f3 h5
48.¢g2 ¢g7 49.g4 hxg4 50.¥xg4
¥d5+ 51.¥f3 ¥xc6 52.¥xc6 ¥f6
53.¢f3 ¥c3 54.¢e4 ¥f6 55.¥e3
¥c3 56.¥e8 ¥f6 57.¢d5 ¥c3
58.¢e6 ¥b2 59.¥d7 ¥c3 60.¢e7
¥f6+ 61.¢e8 ¥c3 62.¥c5 ¥b2
63.¥f8+ ¢f6 64.¥h6 g5 65.¥f8
¢ g6 66.¥ c5 ¢ g7 67.¢ e7
¥c3 68.¢e6 ¥b2 69.¥e7 ¥c1
70.¥f6+ ¢f8 71.¢f5 ¥d2 72.¥e6
¥c1 73.¢g6 ¥d2 74.¥c4 ¥c1
75.¥g7+ 1–0
Turnausvoittaja Jaan Ehlvest (oik.) voitti kahdeksannella kierroksella Jevgeni Soloženkinin.
Venäläisen hyvin alkanut turnaus koki toisen kolauksen viimeisellä kierroksella, kun myös
Henri Pohjala voitti hänet.
42
ENGLANTILAINEN PELI (A37)
K Šarūnas Šulskis
k Janne Mertanen
1.c4 c5 2.¤f3 ¤c6 3.g3 g6 4.¥g2
¥g7 5.0–0 d6 6.¤c3 e5 7.¤e1 ¥e6
8.d3 ¤ge7 9.¤c2 d5 10.cxd5 ¤xd5
11.¤e4 b6 12.¤g5 ¥c8 13.¤e3
¤de7 14.b4!?
Uusi idea tässä asemassa, mutta sotilaanuhraus ei anna objektiivisesti etua.
Tosin mustalla on vankka asema joka
tapauksessa.
14…cxb4
Selkein, sillä 14…h6 antaisi valkealle lisäoption 15.b5!? (15.¤e4 cxb4
16.a3 johtaa peliasemaan.) 15…hxg5
16.bxc6 e4 17.¦b1 ¤xc6 ÷.
15.a3 h6
Hepo on syytä hätistää pois, varomatonta olisi 15…bxa3?! 16.¥xa3 ¥d7
17.£b3 0–0 18.¤d5 vahvoin painostuksin.
16.¤e4 f5
16…0–0?! 17.axb4 ¤xb4?! 18.¤f6+.
17.¤d2 e4
17…f4?! 18.¤c2 valkean aloittein.
18.¦b1 exd3 19.exd3
19.axb4 kävisi myös laatuun, asema
joka seuraa siirroin 19…f4!? 20.gxf4
dxe2 21.£xe2 ¤d4 tarjoaa mahdollisuuksia molemmille.
19…0–0
19…¥e6!? 20.axb4 ¦c8 ÷.
20.axb4 ¥b7
Musta on kehittänyt nappulansa harmonisesti, ja hänellä ei ole valittamista.
Mahdollinen olisi myös 20…¦b8 tai
20…f4 21.gxf4 ¦b8.
21.¥b2!?
Valkea tarjoaa uutta sotilaanuhrausta, sillä rauhallisemmat metodit eivät
anna mitään mainittavaa, esim. 21.b5
¤a5 22.¥xb7 ¤xb7 23.¥a3 ¤c5 =.
21…£xd3
Muuten musta jää huonommalle puolelle.
22.¥xg7 ¢xg7 23.¦b3
Täyden korvauksen sotilaasta säilyttää
myös 23.£a4!?, sillä valkea saa upseerinsa takaisin jatkossa 23…£xd2
(23…f4!? 24.¤ec4 ÷) 24.¦fd1 £c3
25.¦d7 ¦ab8 26.¤d5 £e5 27.¤xe7
¤xe7 28.¥xb7 =. Myös 23.¤dc4
£xd1 24.¦bxd1 = riittäisi tasapainon
säilyttämiseen.
23…£d4 24.¤c2!?
Toinen mahdollinen lähestymistapa
asemaan olisi 24.b5 ¤a5 25.¥xb7
¤xb7 26.£e2! riittävin korvauksin,
perustuen etupäässä a7-sotilaan heikkouteen. Esim. 26…¤c5 27.¤f3 £f6
28.¦a3 ©.
24…£f6 25.¦e1 ¦ad8 26.b5 ¤a5
27.¦be3 ¤c8
Aktiivisemmalta näyttää 27…¤d5,
mutta valkea säilyttää tässäkin riittävän korvauksen sotilaasta: 28.¦e6
£b2 (28…£c3 29.¤f3! =) 29.£e2!
£xc2 30.¥xd5 ¥xd5 31.£e5+ ¢h7
32.¦e7+ ¦f7 33.¦xf7+ ¥xf7 34.£e7
¦g8 35.£xf7+ ¦g7 36.£d5 ©.
28.¥xb7 ¤xb7 29.¤b4
24.¤c2 on passiivisesta ilmiasustaan
huolimatta itse asiassa kaukaa viisas
vetäytyminen, sillä b4:stä ratsu säteilee
moneen tärkeään ruutuun: c6, d5, d3.
29…£d4?!
Ensimmäinen lipsaus Jannelta koko
pelissä. Tasapainon säilyttäisi tässä
monikin siirto: 29…¤c5, 29…¦f7
tai 29…f4.
30.¤c6?!
Johtaa mielenkiintoisiin käänteisiin,
joista musta kuitenkin selviää ehjin
nahoin. Vahvempi on 30.¤d3!, jonka
jälkeen valkealla on lupaava aloite sotilaasta. Esimerkiksi 30…¢h7 31.¤f3
£g7 32.£c2 ƒ.
30…£xd2 31.£a1+ ¢g8 32.¤xd8?!
Tässä valkea olisi voinut pakottaa tasapelin jatkamalla 32.¦e6! ¦d6 33.¦6e2
£g5! (33…£d5 34.¦e7 ¦df6 35.¦xb7 ²)
34.¤e7+ ¤xe7 35.¦xe7 £f6 =, ja
varmaankin näin olisikin kannattanut toimia, sillä pelisiirron jälkeen
ainoastaan musta pelaa voitosta.
32…£xd8
32…¤xd8? häviää, sillä valkean raskaat upseerit tekevät selvää mustan
monarkista: 33.¦d1 £b4 34.¦d7 ¤f7
35.¦e6 £g4 36.£f6 +–.
33.¦e6 ¢h7 34.¦d1 £c7!?
Torniloppupeli, joka seuraa jatkossa
34…¤bd6! 35.£e5 ¦e8 (35…¦f7
36.¦dxd6 ¤xd6 37.¦xd6 ©) 36.¦exd6
¤xd6 37.¦xd6 ¦xe5 38.¦xd8 ¦e7
39.¢g2 ³, tuntuisi olevan pidettävissä,
mutta en laittaisi siitä päätäni pantiksi.
Pelisiirron jälkeen valkealla ainakin on
riittävästi korvausta.
35.¦c6 £e7 36.¦e1 £d7
36…£f7 37.£e5 ¤bd6 38.¦xd6
¤xd6 39.£xd6 riittävin korvauksin.
37.¦ee6??
Paha nukahdus, joka maksaa pelin.
Valkean aktiiviset tornit takaisivat
tasapelin terävässä loppupelissä, joka
syntyy pakottavasti jatkossa 37.£c3!
¤c5 38.£e5 ¤d3 39.£e6 £xe6
40.¦exe6, esimerkiksi 40…¦d8
41.¦c7+ ¢h8 42.¦xg6 h5 43.¦h6+
¢g8 44.¦xh5 ÷.
37…¤d8 –+
Näköjään en ole ainoa, joka unohtaa
toisinaan huomioida taaksepäin meneviä ratsunsiirtoja!
38.¦f6 ¦xf6 39.¦xf6 £e7?!
Heti olisi voittanut 39…£g7!. Valkea
ei voi vapautua kiinnityksestä, ja musta voittaa pelaamalla seuraavaksi ¤f7,
¤e7 ja ¤g8 / ¤d5.
40.h4?
Janne Mertasen ja liettulaisen Šarūnas Šulskisin
peli juuri ennen valkean luovutusta. Šulskis
pelasi seuraavalla kierroksella tasan Tim
Spantonin (1963) kanssa, mutta nousi hankalan
alun jälkeen jakamaan toista sijaa 7 pisteellä.
Mertanen puolestaan päätyi 6,5 pisteeseen.
Todennäköisesti aikapulavirhe.
40.£d4 μ on sitkeämpi.
40…h5?!
Varmaankin aikapulan vaikutusta tämäkin. Huomattavasti vahvempi on
40…¤d6! –+ , sillä b5 putoaa ja musta voittaa tämän jälkeen kivuttomasti.
41.£d4
Siirrot ovat täynnä, ja mustalla on kaksi ratsua tornista, minkä pitäisi riittää
voittoon tarkalla pelillä.
41…¤f7 42.¦c6 ¤cd6 43.£d5 ¢g7
44.¢f1 ¢f6!
Udellessani vaikutelmia tästä pelistä
Jannelta hän paljasti, että näillä main
edistyminen tuntui vaikealta. Pelisiirron löytäminen oli tärkeää, sillä näin
musta saa pakotettua daamit vaihtoon
ja realisoiminen etenee.
45.£d4+ £e5 46.£xe5+ ¢xe5
47.¦c7 f4!
Myöskin Jannen mukaan tärkeä siirto,
joka estää mahdollisuuden f4 ja heikentää samalla valkean struktuuria.
Kone on samaa mieltä, esimerkiksi
jatkossa 47…¢e6 48.¦xa7 ¤e5 49.f4!
¤xb5 50.¦g7 ¢f6 51.¦b7 mustan
voitto ei ole aivan selvä.
43
48.¦xa7 fxg3 49.fxg3 ¢d5
Kunhan b5 putoaa, mustan pitää vain
varoa, ettei valkea pääse uhraamaan
torniaan mustan viimeiseen sotilaaseen.
50.¢g2 ¤e5 51.¦a8 ¢c5 52.¢f2
¤dc4 53.¢e2 ¢xb5 54.¢d1 ¢b4
55.¢c2 ¤e3+ 56.¢b1 ¢c3 57.¦b8
¤3c4 58.¢c1 ¢d3 59.¢d1 ¢e3
60.¦f8 b5 61.¦b8 ¤d6 62.¦b6 ¤ec4
63.¦b8 ¢d3 64.¦g8 b4 65.¦xg6
b3 66.¦g8 b2 67.¦b8 ¤e4 68.¢e1
¤xg3 69.¢f2 ¤e4+ 70.¢f3 b1£ 0–1
PHILIDORIN PUOLUSTUS (C41)
K Jevgeni Soloženkin
k Henri Pohjala
1.e4 e5 2.¤f3 d6 3.d4 ¤d7 4.¥c4 c6
5.0–0 ¥e7 6.dxe5 dxe5 7.¤g5 ¤h6?
Avausvirhe, mustan pitäisi pelata tässä 7…¥xg5 8.£h5 £e7, ja nyt nopean shakin pelissä Anand–Ivantšuk,
1996, jatkettiin 9.£xg5 (9.¥xg5 ¤gf6
10.£h4 ¤f8 „) 9…£xg5 (9…¤gf6
10.b3! ²) 10.¥xg5 ¤c5 11.f3 ¥e6 lähettiparin eduin.
8.£h5?
Yllättäen suuresti arvostamani
Soloženkinkään ei huomaa mahdollisuutta 8.¤e6!, joka antaa ison edun
perustuen mustan sotilas- ja kuningasaseman heikkouteen. Mustan paras
jatko on 8…fxe6 9.¥xh6 ¤b6! (9…
gxh6?? 10.£h5+ ¢f8 11.¥xe6 ja matti seuraavassa siirrossa.) 10.£h5+ g6
11.£e2 ±. Eräs Anandin simultaanipeli vuodelta 2008 päättyi nyt lyhyeen:
11…¤xc4 12.£xc4 ¥f6?! (12…£d4!
13.¤d2 ±) 13.¤d2 £d4 14.£b3 +–
b5 15.¦ad1 £c5 16.£f3 £e7 17.¤b3
1–0.
8…0–0 9.h3 b5 10.¥b3 c5 11.a4
11.c4!? ².
11…c4 12.¥a2 a6?!
44
Valkean vastauksen takia tarkempi
on tässä 12…¤f6 13.£e2 a6 14.¤c3
£b6 ².
13.¤f3! f5!?
Ehkä paras käytännön ratkaisu, vaikkakaan sotilaanuhraus ei ole täysin
korrekti. Vaihtoehdoissa 13…£b6
14.¦d1! ² ja 13…¥b4 14.¤c3!? ¥xc3
15.bxc3 ¤f6 16.£h4 ² valkeilla on
asemaetua ja lisäksi helpompi pelata
kuin pelijatkossa.
14.axb5 ¤f6 15.¥xc4+ ¢h8 16.£g5
£c7
16…¤xe4 17.£e3 ¥c5 18.£e2 ±.
17.¥b3
17.b3 on myös hyvä, tosin kuten pelijatkossakin mustalle jää jonkin verran
kompensaatiota aktiivisen upseeripelin
muodossa: 17…¤xe4 18.b6!? £d8
19.£e3 ¥c5 20.£e1 ².
17…fxe4
Luo ratsulle kulkureitin f5:een, josta
se säteilee tärkeään d4-ruutuun. Varteenotettava vaihtoehto olisi silti myös
17…¤xe4, ja nyt vuorostaan valkea
voisi uhrata kvaliteetin hyvin kompensaatioin jatkamalla 18.£e3!? (18.
b6!? ¤xg5 19.bxc7 ¤xf3+ 20.gxf3 ²)
18…¥c5 19.£e2 ¤g3 20.£xe5 £xe5
21.¤xe5 ¤xf1 22.¢xf1 ¦a7 23.¤c6 ².
18.b6!
Tärkeä resurssi, mustalla on mainio
kompensaatio jatkossa 18.¤h4?!
¥b7! ©.
18…£d6?!
Asema kihisee taktiikkaa, mikä selittää
osittain epätarkkuudet puolin ja toisin.
Paras ruutu daamille on 18…£d8!,
ja musta säilyttää hyvät tasapelimahdollisuudet jatkossa 19.¤xe5 ¤fg4
20.¤c6! (20.¤f7+ ¦xf7 21.£d5 ¦xf2!
vastapelein.) 20…¥xg5 21.¤xd8
¥xd8 22.hxg4 ¥xb6 ². 18…£xb6?!
19.¤xe5 ¥e6 20.¥e3 £d6 21.¥f4 ±.
19.¤h2?
Selvä virhe, jonka sijaan oikea ruutu
ratsulle oli 19.¤fd2! ja kompensaatiota sotilaasta ei ole: 19…£xb6 20.¤c4
£b7 21.£xe5 ±.
19…£xb6
Nyt sotilastilanne tasoittuu, ja mustilla
on lisäksi helpompi pelata.
20.¤c3 ¤f5 21.¤a4?!
Valkea pyrkii ilmeisesti kontrolloimaan c5- ja b6-ruutuja, mutta huonontaa samalla entisestään ratsujensa
asemaa. Pelin tasaisena olisi pitänyt
21.¤g4!.
21…£c6
Hyvä vaihtoehto olisi 21…£c7!?.
22.c3?!
Koneen mukaan parasta on palata nöyrästi ratsulla reunasta 22.¤c3!, mutta
tällaisen siirron tekeminen on ihmiselle hyvin vaikeaa. Mustalla olisi tällöinkin jonkin verran etua: 22…¦b8 ³.
22…h6
Myöskin vahva jatko olisi ollut
22…¦b8 23.¥c2 ¤d5 24.£h5 ¤b4
25.¥b1 ¤d3 μ.
23.£d2
23.£g6? ¤h4! 24.£g3 ¤h5 25.£e3
£g6 –+.
23…e3!
Musta avaa sotilaan hinnalla diagonaalin a8–h1 ja luo samalla g3:een
ratsun mentävän reiän. Valkean puolustustehtävä ei ole kadehdittava.
23…¦b8! 24.¥c2 ¥e6 μ olisi myös
mahdollinen.
24.fxe3
24.£e2 exf2+ 25.¦xf2 ¤e4 vahvoin
hyökkäyksin.
24…¤g3 25.¦f3 ¥b7
25…¤ge4!? 26.£e2 ¤g5.
26.¥c2
Melko toivoton on myös loppupeli joka seuraa jatkossa 26.¦xg3 ¤e4
27.¥d5 £xd5 28.£xd5 ¥xd5 29.¦f3
¥b3! μ.
26…¤fe4 27.¥xe4
27.£e1 ¤f5 –+.
27…¤xe4 28.£e2 ¤g5
28…¥h4! –+.
29.¦xf8+?!
29.¦g3 ¤e4 30.¦f3 ¥h4! –+.
29…¦xf8 –+ 30.e4
Sitkein, joskaan ei riittävä. Heti häviäisi 30.£g4?! £g6 31.¤f1 ¥c8 32.£g3
¤xh3+.
”
Musta avaa sotilaan hinnalla
diagonaalin a8–h1 ja luo samalla g3:een ratsun mentävän
reiän. Valkean puolustustehtävä
ei ole kadehdittava.
45…£d6
45…e3! –+.
46.¤b2 ¥d5 47.¢c2
Huolimatta suorien voittojen sivuuttamisesta mustan lähetit, vapaasotilas sekä valkean kuningasaseman ilmavuus
ovat edelleen liikaa kestettäväksi. Tässä
myös 47.c4 ¥c6 48.¢c2 e3 häviää.
47…e3 48.¤f3
48.¤dc4 £g3 49.¤d3 ¥e4 –+.
48…¥e4+ 49.¤d3 £a3 0–1
KUNINGATARGAMBIITTI (D31)
30…¤xe4 –+ 31.¥e3 ¤g3 32.£c2
¤f5
32…¥h4! –+ uhaten ¤e2, ¥f2+!.
33.¦e1
33.¤g4 ¤xe3 34.¤xe3 ¥g5 35.¤g4
e4 –+.
33…¥h4
Luonnollinen ja riittävä, mutta tehokkaammin voittaa 33…¤h4! 34.¦e2
¤xg2! 35.¦xg2 ¥h4 –+ ja ¥f2+ tulee
voimalla.
34.¦f1 ¦f6 35.¤g4?!
Suhteellisesti parempi olisi 35.¥a7,
mutta musta dominoisi tässäkin koko lautaa: 35…¥g5 36.¤g4 ¤d4
37.¦xf6 gxf6 38.£f2 ¤e6.
35…¤xe3
Valkean daamin ylikuormittava
35…¤d4! on tehokkain: 36.¥xd4
¦xf1+ 37.¢xf1 exd4 38.b3 d3 –+.
36.¤xe3 ¥g5 37.¤g4 ¦xf1+
38.¢xf1 h5!
Hyvin nähty, e5-sotilas on myrkytetty.
39.¤h2
39.¤xe5 £f6+ 40.¤f3 ¥xf3 41.gxf3
£xf3+ 42.£f2 (42.¢g1 ¥e3+ 43.¢h2
£f1! matein; 42.¢e1 ¥h4+ 43.¢d2
£f4+ ja daami putoaa) 42…£d1+ –+.
39…e4?!
39…£c4+! 40.¢f2 £h4+ –+ 41.¢f1
£g3 voittaa heti, edellisen huomautuksen ideoin.
40.b3 ¥e3 41.£e2 £f6+ 42.¢e1
£h4+ 43.¢d1 ¥h6 44.¤f1 £f4
G2-sotilaaseen tähyävä 44…£g5! on
vielä parempi ruutu daamille, musta
voittaa tehokkaasti jatkossa 45.¤d2
(45.¢e1 e3 46.g3 ¥e4 –+) 45…e3
46.¤f3 £f5 –+.
45.¤d2
45.¢e1 e3 46.¤b2 £h4+ 47.¢d1
£g5! –+.
K Vladimir Karasev
k Daniel Ebeling
1.d4 d5 2.c4 c6 3.¤f3 e6 4.¤c3 dxc4
Tällä siirrolla musta hakeutuu Noteboom-muunnelmaan, joka on tunnettu erittäin terävistä jatkoista ja epätasapainoisista asemistaan.
5.a4 ¥b4 6.e3 b5 7.¥d2 a5 8.axb5
¥xc3 9.¥xc3 cxb5 10.b3 ¥b7 11.d5
11.bxc4 b4 on teorian pääjatko.
Molempien valtit ovat selvät: valkealla lähettipari ja keskusta, mustalla daamisivustan kaksi rinnakkaista
vaparia.
11…¤f6 12.bxc4 b4 13.¥xf6 £xf6
14.£a4+ ¤d7 15.¤d4 e5
15…exd5?! ei tunnetusti ole hyvä, sillä valkea saa hyvän pelin pelaamalla
16.c5!.
16.¤b3 ¢e7!
Mustan pitää kehittää, ja näin se sujuu
helpoiten. Kuninkaan siirto vapauttaa
ratsun, päästää h8-tornin peliin ja
valmistelee muutaman siirron päästä
toteutuvaa ”törkeää” blokkisuunnitelmaa. Siirto on vielä teoriaa, ja se olikin
viimeinen tuntemani teoriasiirto.
17.¥e2 £d6
Haluaa ratsun c5:een. 17…¦hc8 on
aseman yleisimmin pelattu siirto,
ja se sisältää saman ajatuksen kuin
Blikstikätensä keväällä telonut Henri Pohjala pelasi loistavasti. Tulos suurmestareita
vastaan oli 2,5/3!
pelissä tapahtunut. En kuitenkaan
pitänyt valkean siirrosta 18.¥g4 ajatuksena vaihtaa pois ratsuni, jolloin
en pystyisi rakentamaan blokkia ja
valkean keskustasotilaat jäisivät mobiileiksi. Mitään pelättävää ei kuitenkaan olisi ollut, sillä 18…£d6:n jälkeen valkea ei pysty heti vaihtamaan
kaikkea d7:ssa c4- ja d5-sotilaisiin
kohdistuvan paineen vuoksi – ja seuraavassa siirrossa se ei enää onnistukaan, sillä musta on aikeissa pelata
¤c5. (18…¤c5?? 19.¤xc5 ¦xc5
20.£d7+; 18…¤b6!?.)
18.0–0
Sotilaan ryöstäminen ei käy: 18.¤xa5?
¦xa5! 19.£xa5 ¦a8 20.£xa8 ¥xa8
21.¦xa8 b3 22.0–0 £b4 μ ja valkea
on pahoissa vaikeuksissa mustan vapaasotilaan sekä tummaruutuisen dominanssin ansiosta, Czerwonski–Krasenkow, Puola 2000. 18.f4!? sen sijaan
olisi ollut mielenkiintoinen: 18…exf4
19.0–0 ©.
18…¤c5 19.¤xc5 £xc5 20.¦fd1
Uhkauksena luonnollisesti työntää
d-sotilas seiskalle asti, jolloin mustan
blokki olisi pahasti epäonnistunut.
Tornin jätettyä f-linjan valkea ei kuitenkaan ole enää niin hyvissä valmiuksissa kuningaspuolen aloitteen
kehittelemiseen, joten on juuri sopiva
aika siirrolle…
20…¢d6!?
45
Nyt viimeistään pelataan koko pisteestä! Jos musta pystyy pitämään aseman
lukossa ja saamaan daamisivustan vaparinsa liikkeelle ¥c8–d7:n jälkeen, jää
valkea jyrän alle. Jos taas asema aukeaa esimerkiksi f4:n seurauksena, tulee
valkean aloite aiheuttamaan mustan
seikkailevalle monarkille jos jonkinmoista päänvaivaa. 20…¦hd8 olisi
ollut proosallisempi lähestymistapa
asemaan. Musta aikoo viedä kuninkaansa kuningassivustalle turvaan ja
sitten pyrkiä saamaan vapaasotilaansa
liikkeelle ¥c8–d7-manööverilla. Tärkeänä taktisena pointtina on, että kiusalliselta näyttävään siirtoon 21.£c2,
joka pyrkii hyödyntämään mustan
viime siirron seurauksena suojatta jäänyttä h7-sotilasta, mustalla on vastaus
21…¦xd5!, jolloin valkean on pelattava tarkasti pitääkseen aloitteensa hengissä ja aseman tasapainossa.
21.£c2
Daami pyrkii kuningassivustalle aiheuttamaan sekasortoa, onhan mustalla
siellä h-, g- ja f-sotilaita suojaamassa
vain yksi torni. 21.f4 olisi ollut kaikkein suoraviivaisin siirto aseman avaamisen kannalta, mutta valkea ei saavuta
tavoiteltua aloitetta, esimerkiksi 21…
exf4! (21…£xe3+? 22.¢h1! £xe2 ™
23.c5+ ƒ) 22.¢h1 fxe3 23.£c2 ¦ae8
24.£f5 f6 25.£g4 ¦hg8 26.¦a4 ¢c7
27.¦da1 ¦a8 28.£e4 ¦ge8 29.£xh7
¦e7 ³ ja mustan kuningas onkin nyt
kohtuullisessa turvassa daamisivustalla.
21…¥c8
Ottaa daamilta f5-ruudun pois ja valmistelee vapareiden tukemista ¥d7:lla.
22.£e4 f5!?
Avaa 7. rivin puolustukselle ja lisäksi
mahdollistaa sen, että vastauksena valkean f4:ään musta voi sulkea keskustan
e4:llä. Suora 22…a4 olisi tosin myös
46
ollut mahdollinen, sillä 23.f4 f6 ei
koneen mielestä ole mustalle lainkaan
vaarallista.
23.£h4 a4 24.£g5 ¦a7
Torni hoitaa a7:stä kätevästi sekä
puolustuksen että hyökkäyksen. Sen
ansiosta mustan asema pysyy juuri ja
juuri koossa, mutta enempää ei tarvitakaan.
25.g4?
Tämä on viimeistään virhe. Koneen
mielestä 25.¦db1 säilyttäisi asemassa
dynaamisen tasapainon, sillä mustan
on aktiivisen valkean daamin takia
vaikea saada vapaasotilailleen juuri sitä
ratkaisevaa tukea, mitä tarvittaisiin niiden läpi työntämiseen. On kuitenkin
selvää, ettei tarvita paljoakaan, jotta
esimerkiksi 25…b3:n jälkeen mustan
vapaasotilaat pääsisivät ottamaan juuri
sen ratkaisevan askeleen.
25…b3 μ
26.¦xa4
Valkea päättää sotkea asemaa, kun se
vielä on mahdollista. Tornin uhraus ei
kuitenkaan ole korrekti. Vaihtoehto
26.gxf5 a3 27.e4 (27.f6 ¦f7! –+) 27…
b2 28.¦a2 μ ei tosin ole kovin houkutteleva.
26…¦xa4 27.£xg7 ¦e8
Tornin paras ruutu, sillä tästä se suojaa
e5-sotilaan.
28.£f6+
Sotilaiden rohmuaminen jatkossa 28.gxf5 ¦a7 ™ 29.£h6+ ¢c7
30.£xh7+ ¢b8 31.£g6 £f8 olisi
sekin jättänyt valkean auttamatta häviöasemaan.
28…¢c7 29.d6+ ¢b8 30.d7 ¥xd7
Musta joutuu antamaan upseerin väliaikaisesti takaisin, mutta b-sotilas tulee
pian maksamaan puolestaan valkealle
upseerin.
31.¦xd7 b2 32.¥d3 ¦a1+?!
32…¦xc4! olisi ollut huomattavasti
tarkempi. Ensinnäkin siirto napsii
ilmaisen sotilaan pois, mutta mikä
tärkeämpää, mustalla on lisäksi erinäisiä mattimotiiveja, esimerkiksi
Tummaruu
lähetin haa
NIMZOINTIALAINEN PUOLUSTUS (E48)
K Joose Norri
k Aleksei Gavrilov
1.d4 e6 2.c4 ¥b4+ 3.¤c3 ¤f6 4.e3
0–0 5.¥d3 d5 6.cxd5 exd5 7.¤ge2
¦e8 8.0–0 ¥d6 9.f3 c5 10.£e1 ¤c6
11.£h4 h6 12.¥d2 b6 13.¦ac1 ¤b4
14.¥b5 Bd7 15.a3 ¤a2 16.¦cd1
¤xc3 17.¤xc3 ¥xb5 18.¤xb5 ¥f8
19.¦fe1 £d7 20.¤c3 ¦ac8 21.¥c1
£c6 22.¢h1 ¦e6 23.¤e2 ¦ce8
24.£f2 ¥d6
25.g4 £b7 26.¤g3 cxd4 27.¦xd4 g6
28.b4 ¥e5 29.¦d3 £a6 30.¦ed1 ¢g7
31.¤f1 £c4 32.¢g1 ¦c8 33.¥b2
¥xb2 34.£xb2 ¦ec6 35.¦xd5 ¢h7
36.¦d6 ¦xd6 37.¦xd6 Nd5 38.£e5
Nc3 39.¦d7 ¢g8 40.£f6 ¦f8
41.¤d2 £c8 42.¦xa7 ¤b5 43.¦e7
£c1+ 44.¤f1 ¤c3 45.¦d7 b5
46.¦d3 ¦c8 47.¦d7 ¦f8 48.h4 £b2
49.g5 hxg5 50.£xg5 ¤e2+ 51.¢h1
£xa3 52.£xb5 ¤c3 53.£c4 £b2
54.¦d2 £a1 55.h5 £e1 56.hxg6
¢g7 57.£xc3+ 1–0
33.£xf5 ¦f8 34.£e6 £b4! ja valkea
joutuu vaihtamaan daamit d6:ssa.
En kuitenkaan ollut täysin varma
asemasta 32…¦xc4:n jälkeen, joten
päätin pelata varman päälle ja ottaa
tuisen
mu
D
Joose Norri ja Aleksei
Gavrilov viimeisen
kierroksen kamppailussaan.
aniel Harrwitz voitti Pariisin Café de la Régencessä
1858 Paul Morphya vastaan vähäeleisen asemapelin
avauksella 1.d4. Johann Löwenthal kirjoitti ensimmäisestä
siirrosta, että ”hra Harrwitz valitsee alkuvuoroisena lähes
poikkeuksetta tämän tavan avata pelinsä. Hän on täysin perehtynyt sen kaikkiin muunnelmiin, eikä hän ole missään
tärkeässä ottelussa koskaan ollut käyttämättä sitä.” Myös
minä olen yrittänyt muodostaa käsityksen syntyvistä asemista; jo tusinan siirron jälkeen kuitenkin nähdään, etten
ole näissä asioissa Harrwitzin tasolla. Jostain syystä asemasta oli tullut epämiellyttävä, ehkä daamini hätäili turhan
pian kuningassivustalle tai 12.¥d2 on jopa ajanhukkaa
(12.g4!?). Musta uhkaa ¤b4 ja ¥a6, eikä a2−a3 käy, koska
ratsu suuntaisi b3:een. Silloin muunnelmaan välttämättä
kuuluva e3-heikkous kostautuisi. Pienen leikittelyn jälkeen
asema pelkistyi mustan eduksi, tai ainakin siltä tuntui, kun
luonnollinen e3−e4 on kaukana.
Tässä vaiheessa turnaustilanne alkoi vaikuttaa tapahtumiin.
Tasapeliin ei kummankaan ollut mieltä tyytyä kuin äärimmäisen pakon edessä, ja minulle oli eduksi, että olin pelannut alkupelin huonommin ja molemmat tiesivät sen. Saatoin pelata
voittoa pelaamalla tasapeliä, tekemällä siirtoja joiden tarkoituskaan ei ollut saada tasoitusta enempää, sen saavuttaessani
olisin täyttänyt velvollisuuteni. Vastustajani puolestaan täytyi
etsiä jatkoja, jotka eivät esimerkiksi johtaisi loppupeliin, jossa
hänen etunsa olisi vain muodollinen. Ei ole ihme, että välillä
huolestuttava aikatilanne alkoi nopeasti kääntyä edukseni, kun
sain rakennettua tiukan paketin ja muistutin siirrolla 25.g4,
että myös minä pelaan voittoa. Hän ei voi olettaa minun tyytyvän odottamaan; kuningassivustalla on mahdollisuuksia.
Minusta vaikutti, että vastustajani oli ehkä tulkinnut psykologisen tilanteen väärin ja tämä tuli epämiellyttävänä yllätyksenä,
mutta emme pääse pelaajan pään sisään.
Niissä nimzointialaisen muunnelmissa, joissa musta pelaa d7–d5, valkean kuningatarlähetin rooli on usein tärkeä.
Se on toisaalta passiivinen omien sotilaiden takana, toisaalta
suojaa niitä ja tärkeitä ruutuja, kuten tässä pelissä e3-sotilasta. Jos musta onnistuu rakentamaan pitävän blokadin, on
vaarana loppupeli, jossa musta ratsu osoittautuu ylivoimaiseksi. Blokadin rakentaminen vaatii yleensä sotilaiden sijoittamista valkeille ruuduille, jottei valkea pääse siirtämään
omiaan niille, vapauttaen puheena olevan lähetin; mutta
tällöin syntyy mustaruutuisia reikiä, ja jos asema aukeaa,
voi se lähetti purra lujaa. Nämä kuviot ovat yleisiä, kun on
tapahtunut ¥xc3 bxc3, mutta tämäkin peli ratkesi niihin.
Ehkä juuri tuo tunne kuljettajan paikalla istumisesta sai
mustan epäviisaasti laukaisemaan jännityksen. 27…¥c5
28.¦dd1 d4 29.e4 ei ole uskottava, eivätkä tämän tyyppisissä jatkoissa mahdolliset uhraukset e4:ssä tai g4:ssä näyttäneet pelottavilta. 27…g6 tapahtui g3-ratsun pitämiseksi
aisoissa, mutta silloin, edeltävään d4-vaihtoon yhdistettynä,
niitä mustaruutuisia reikiä syntyi, ja mietin jopa hyvän tovin siirtoa 28.¤f5. Kehotan miettimään.
Aikapulassa musta yksinkertaisesti unohti d5-sotilaan
lyötäväksi. Tummaruutuinen lähetti oli jo vaihdettu, mutta kuningatar ei pitänyt arvolleen sopimattomana ottaa sen
tehtäviä hoitaakseen. Ilman syöttöäkin valkean asema oli jo
edullinen, mutta hänellä on heikkouksia. Ratsun ajaminen
pois h2−h4, g4−g5:llä olisi luonteva ajatus.
Mustan olisi pitänyt heti vaihtaa daamit, mutta niin on
vaikea tehdä kun on juuri menettänyt sotilaan. 40. siirrossa
tilanne oli asiallisesti toivoton.
Mutta peli ei vielä ollut ohi. Aikaa sai lisää 30 minuuttia, ja tuota pikaa puolet siitä oli mennyt pakottavia jatkoja
laskiessa. Oli vaara, että musta pääsisi kiusaamaan kuningastani daamilla ja ratsulla hyvinkin ikävästi. Enää ei ollut
järkeä yrittää pelata shakkia, mutta huolta ei ollut; tilanne
salli siirrellä varmistelevasti, pitää huolen että väestönlasku
laudalla pysyy edukseni, lyödä korkeita palloja takakentälle.
Esimerkistä käy täysin tarpeeton 52.£xb5, olisi suoraankin
toimintaan voinut ryhtyä. Harva alakyntinen tällaisessa tilanteessa onnistuu olemaan nopeuttamatta häviötä.
Mustilla kulkeva kuriirini liikahti vain pari vaatimatonta
kertaa, mutta se ratkaisi pelin, kun ei enää ollut laudalla.
Joose Norri
47
upseerin heti, sillä arvelin senkin voittavan.
33.¢g2 b1£ 34.¥xb1 ¦xb1 35.£xf5?!
35.¦xh7 olisi ollut oikea sotilas lyötäväksi, jatkona 35…¦f8 36.¦h8
¦xh8 37.£xh8+ ¢a7 38.£h7+ ¢b6
39.£xf5, ja koska mustan materiaalietu on enää vähäinen, joutuu musta
pelaamaan vielä tarkasti voittaakseen.
35…£c6+ 36.¦d5 ¦d1
Taas hivenen hätiköity aseman selkeyttämissiirto. Parempi olisi ollut
36…¦c1, koska mustan upseerit suojaavat kuningasta sen verran hyvin,
että se on pikemminkin valkea, jonka
pitää pelätä upseerien paljoutta. Pelisiirronkaan jälkeen voiton ei tosin pitäisi olla vaikea.
37.e4 ¦xd5 38.cxd5
38…£c7
¹ 38…£g6 –+ uhkaisi daamivaihtoa ja painostaisi g4- sekä e4-sotilaita.
Valkean mahdollisissa daamishakeissa
daamisivustallakaan ei ole mitään pelättävää, sillä mustalla on kaikki nappulat suojattu.
39.g5
39.£f6 μ/–+ olisi viimeinen kunnon
yritys pistää kapuloita mustan rattaisiin. Mustan koordinaatio ei pääse rullaamaan niin hyvin kuin pelijatkossa,
ja koska valkean daami on valmiusasemissa shakkirumban aloittamiseen,
joutuisi voiton eteen vielä tekemään
jonkin verran töitä.
39…£e7
Nyt taas mustan koordinaatio toimii
kuin unelma: valkean daami häädetään
huonompaan ruutuun ¦f8:lla, minkä
jälkeen painostetaan e4:ää niin, että
joko voitetaan se tai pakotetaan valkea
avaamaan kuningasasemaansa f3:lla,
jolloin tehdään matti. Pelin loppu
menikin juuri tämän kaavan mukaan.
48
40.h4 ¦f8 41.£h3 £b4 42.£d3 ¦f4
43.f3 ¦xh4 44.£c2 £e1 45.£b2+ ¢c8
46.£xe5 £h1+ 47.¢f2 ¦h2+ 0–1
[Daniel Ebeling]
ESPANJALAINEN PELI (C96)
K Tommi Franssila
k Aleksei Gavrilov
1.e4 e5 2.¤f3 ¤c6 3.¥b5 a6 4.¥a4
¤f6 5.0–0 ¥e7 6.¦e1 b5 7.¥b3 d6
8.c3 0–0 9.h3 ¤a5 10.¥c2 c5 11.d4
¤d7 12.¤bd2 exd4 13.cxd4 ¤c6
14.e5 dxe5 15.dxe5 £c7 16.¤f1 c4
17.¤e3 ¤b4 18.¤f5 ¤c5 19.¤xe7+
£xe7 20.¥g5 £b7 21.b3 h6 22.¥h4
¤cd3 23.¥xd3 ¤xd3 24.¦e3 £d5
25.bxc4 bxc4 26.¤e1 ¥b7
Mustalla on lupaavan näköinen asema,
mutta Tommi keksii ”all-in”-henkisen
idean.
27.¥f6! ¤f4!
Paras voiton yritys, lähettiin kajoaminen antaisi valkealle heti remissin:
27…gxf6 28.£g4+ ¢h8 29.£h5 =, tai
27…¢h7 28.£g4 ¦g8 29.£f5+ ¢h8
(29…g6?! 30.£g4 ¥c8 31.£g3 ²)
30.£h5 ¢h7 31.£f5+ =.
28.¦g3!
Tarkka siirto tämäkin, loppupeleissä
28.£g4 ¤g6 29.¦d1 £e6 30.£xe6
fxe6 ³ ja 28.£xd5 ¥xd5 29.¥h4 ¥e6 ³
mustalla on etua vapaasotilaansa takia.
28…¤g6 29.£h5!
Kaikki sisään! Ehtaan rehtorityyliin valkea on kasannut vaikuttavan hyökkäyskeskittymän mustan kuninkaan läheisyyteen. Vaikka kone pitääkin tässä melko pitkään mustan asemaa parempana,
lähemmin mietittyään sekin sentään
ymmärtää, että valkealla on riittävästi
resursseja tasapainon säilyttämiseen.
29…c3
29…¢h7:n jälkeen valkean ainoa,
mutta riittävä vastaus on 30.¦d1 £b5
(30…£e6 31.¤c2!) 31.¤c2! ja ratsun aktivointi pelastaa valkean. Tai
29…£e6 30.¦d1! (30.¤c2?! ¥e4 μ)
30…¥c8 31.¤f3! (31.¦d6? £f5 μ)
31…£f5 32.£xf5 ¥xf5 33.¤h4! =.
30.¦d1 £e4
Tai 30…£b5 31.f4! riittävin vastapelein, esimerkiksi 31…¦fe8 32.¦xg6 fxg6
33.£xg6 £c5+ 34.¢h2 £c7 35.¤c2 ©.
31.¦g4
Johtaa lopuksi esteettisesti tyydyttävään loppuratkaisuun, mutta kenties
vielä vakuuttavampi on 31.e6!, joka
tekee heti tasapelin: 31…c2 (31…gxf6
32.£xh6 ¦fd8 33.exf7+ ¢xf7 34.¦xd8
¦xd8 35.£h7+ ¢f8 36.£h6+ =;
31…£xe6 32.¥xc3 =) 32.¤xc2! £xc2
33.exf7+ ¦xf7 34.¦xg6 ¦xf6 35.¦xf6
gxf6 36.¦d7 £c1+ 37.¢h2 £f4+ =.
31…c2
Ainoa siirto. 31…£c6? 32.¦d6 +–.
32.¦c1
Käy myös 32.¦xe4 cxd1£ 33.£xd1
¥xe4 34.£d4 tasaisin mahdollisuuksin.
32…£d5 33.¦xc2
33.¤xc2? ¦ac8! μ.
33…£d1
Suurmestari on saanut taistelusta
tarpeekseen ja sallii valkean tehdä
näyttävästi tasapelin. Kone tarjoaa tässä pitkään mustalle edullisena
vaihtoehtoa 33…¦fc8, mutta havaittuaan mahdollisuuden 34.¦e2 ¦c1
35.f4! se muuttaa mielensä. Valkea
pärjää hyvin tässä villissä asemassa,
esimerkiksi 35…£d3 36.¢f2 £d4+
37.¢g3 (37.¢f1? ¦xe1+!) 37…£c4
38.e6 £xe2 39.exf7+ ¢f8 40.¥xg7+
¢e7 41.f8£+ ¦xf8 42.¥xf8+ ¢xf8
43.£xh6+ tasa-asemin.
34.¦c7 £xe1+ 35.¢h2 ¥e4
36.¦xg6! ¥xg6 37.£xg6 fxg6
38.¦xg7+ ¢h8 39.¦f7+ ¢g8
40.¦g7+ ½–½
KUNINGASINTIALAINEN PUOLUSTUS (E70)
K Tommi Luukkonen
k Vaidas Sakalauskas
1.d4 ¤f6 2.c4 g6 3.f3
Anandinkin mm. Gelfandia vastaan
MM-ottelussa menestyksellä käyttämä
3.f3 on nykyisin pääaseeni grünfeldistejä vastaan. Syntyvät terävät asemat
eripuolisine linnoituksineen sopivat
hyvin tyyliini ja antavat sijaa luovuudelle yllin kyllin.
3…¥g7
Sakalauskas käytti tähän kohtalaisen
luonnolliseen siirtoon peräti kymmenen minuuttia. Syy tähän ”ajantuhlaukseen” oli varmaankin se, että hän pelkäsi
lähteä normaalisti pelaamaansa Grünfeldiin, koska oli pelannut tätä asemaa
viimeksi 90-luvulla ja ilmeisesti ei ollut
varma tietämyksestään syntyvissä sekavissa asemissa. Toisaalta ei ole helppoa
pelata kuningasintialaistakaan kylmiltään, jos ei ole sitä aiemmin harjoitellut.
4.e4 0–0 5.¤c3 c6!?
Sämischin standardiasemaan johtaisi
tässä 5…d6, mutta ymmärrettävästi
Sakalauskas ei halunnut siihen – mustan ideanahan tässä on pelata d5 ja
pyrkiä hiukan ahtaaseen, mutta kuitenkin vankkaan asemaan.
6.g4!?
Psykologinen sodankäynti jatkuu – en
nimittäin muistanut lainkaan, mitä
tässä asemassa pidetään parhaana ja
koetin löytää omaan tyyliini sopivan
tavan kehittää nappulani. Kymmenen
minuuttia mietittyäni löysin mieleiseni
ratkaisun. 6.g4!? tuntui sopivan aggressiiviselta ja provokatiiviselta toimiakseen käytännön pelissä hiukan uneliaan
oloista vastustajaani vastaan. Täysin
moitteeton valintani ei kuitenkaan ole,
sillä valkean kehitys jää jälkeen ja musta saa ainakin tasa-aseman tarmokkaasti pelaten. 6.¥e3 d5 7.e5 ² on teorian
suositus ja objektiivisesti parempi jatko.
6…d5 7.e5
On tunnustettava, että edellistä siirtoani tehdessäni kuvittelin estäneeni dsotilaan kaksoisaskeleen – mustahan
menettäisi sotilaan 7.g5?!:n jälkeen.
Vasta nyt kuitenkin ymmärsin, että
mustalla on liikaa aktiviteettia jatkossa
7…¤e8 8.cxd5 cxd5 9.¤xd5 (9.exd5
¤c7 ³) 9…¤c6 ³.
7…¤e8
Hyvin käy myös 7…¤fd7 sekavin
asemin: 8.cxd5 cxd5 9.h4!? (9.¤xd5?
e6 10.¤c3 £h4+ 11.¢e2 ¤c6 ©)
9…¤c6 10.h5 ¤b6 ÷.
8.f4
Olin tässä vaiheessa tohkeissani asemastani, sillä en nähnyt miten musta
voisi uhmata uljasta sotilasfalangiani ja
saada todellista vastapeliä.
8…dxc4! 9.¥xc4 ¤c7 10.h4?!
Edelleen olin autuaan tietämätön
mustan vastapeli-ideoista ja jatkoin
kursailematonta sotilasrynnäkköäni
itseluottamusta uhkuen. Herätys todellisuuteen olisi voinut olla kuitenkin
tyly. Kone tarjoaa tässä 10.h3! ¤d7
11.¤f3 ¤b6 12.¥b3 ¤bd5 ÷.
10…¥e6?
Tämä on pelin käännekohta. Mustalla oli tässä mahdollisuus rankaista
Turnauksen ratkaisupeli Daniel Ebeling – Jaan
Ehlvest päättyi virolaisen voittoon. Ehlvest ei
antanut Ebelingille mahdollisuuksia.
harkitsemattomasta sotilasrynnäköstäni: 10…c5! 11.dxc5 (Valkean pitää
hakea huojennusta daamien vaihdosta, sillä yltiöpäisempi pelaaminen
johtaa suoraan turmioon: 11.h5?! ei
toimi, sillä 11…£xd4 12.£e2 ¥xg4
13.¥xf7+ ¦xf7 14.£xg4 ¤c6 15.hxg6
hxg6 16.¤ge2 £d3!μ ja kompensaatiota sotilaasta ei ole; 11.d5?! b5!μ ja
musta tempaa aloitteen – tämä tärkeä
siirto jäi molemmilta huomaamatta.)
11…£xd1+ 12.¤xd1 ¥xg4 13.¤e3
¥d7 ³. Yhtä hyvä olisi myös 10…b5!
11.¥b3 c5 12.dxc5 b4 ³.
11.¥xe6 ¤xe6 12.¤f3 £d7?
Tätä voinee sanoa häviösiirroksi, sillä
linjat kuninkaaseen aukeavat vääjäämättä ilman, että musta saa luotua
minkäänlaista vastapeliä. Pitäisi yrittää
ehkä 12…£a5!? 13.f5 (13.h5 ¦d8 „)
13…¤c7 14.h5 c5! ja musta saa luotua sotilaan hinnalla ainakin jonkinlaisia sotkuja: 15.hxg6 cxd4 16.gxh7+
¢h8 17.£xd4 ¤c6 18.£e4 ¤xe5, tosin objektiivisesti sotilaasta ei ole juuri
korvausta.
13.f5 ¤c7
13…gxf5 saisi vastauksen 14.gxf5 ¤c7
15.h5! h6 16.¦g1 ¢h8 17.¤h4! +–.
49
14.h5 ¦d8
14…¤ba6 15.£e2 +– ja daami tulee
h2:n kautta matintekoon.
15.hxg6 hxg6
15…fxg6 16.£e2 +–.
16.¥h6 f6
Tai 16…¥h8 17.£c2! jatkoideana
£h2, ¥f8!.
17.¥xg7 ¢xg7 18.£d2 ¦g8
19.0–0–0
19.£h6+ ¢f7 20.¤g5+! fxg5 21.£h7+
¢f8 22.¦f1! olisi ollut pikantti tapa lopettaa peli.
19…g5 20.£h2 £d8
Sallii seitsemän siirron matin, mutta
peli oli tietysti selvä joka tapauksessa…
21.£h6+ ¢f7 22.e6+ 1–0
…sillä matti seuraisi jatkossa
22…¤xe6 23.¤e5+!.
MODERNI BENONI (A70)
K Jouni Yrjölä
k Tommi Luukkonen
Tämän jännittävän, mutta paljon
epätarkkuuksia ja jopa selviä virheitä
sisältävän pelin julkaiseminen voi tuntua jostakusta julkealta. Mutta päätin
analysoida sen silti, sillä onhan peli
varsin viihdyttävä ja varmisti samalla
kolmannen kv-tulokseni ollen samalla
ensimmäinen voittoni Jounista pitkässä pelissä. Kaikki muut kolme jännitysnäytelmäämme ovat päättyneet jostain kumman syystä tasan, huolimatta
toistuvista häviöasemistani. Yksi näistä
esiintyi jopa pelin lopussa, pelastuin
nimittäin Naantalin avoimessa SM:ssä
2008 remissiin ehdottamalla sitä hädissäni Jounin aikapulassa asemassa,
jota kone pitää n. 4 sotilasta edullisempana hänelle!
1.d4 ¤f6 2.c4 e6 3.¤f3 c5 4.d5 exd5
5.cxd5 d6 6.e4 g6 7.¥d3 ¥g7 8.h3
0–0 9.0–0 c4
En tuntenut entuudestaan tätä asemaa,
jossa valkean ratsu on vielä b1:ssä. Pelisiirto taitaa olla epäilyttävä d4-ruudun
heikentymisen vuoksi, minkä sijaan
suositeltavampaa on luonnollinen 9…
b5!.
10.¥c2 ¦e8 11.¤c3 ¤bd7
11…b5?! 12.¤xb5 ¤xe4 13.¥xe4
¦xe4 14.¥g5 ja mustalla on ongelmia kehityksensä kanssa: 14…£b6
(14…£d7 15.£c2; 14…f6 15.¥e3)
15.a4!. Mustan ongelmia ei ratkaise myöskään asemassa eniten pelattu
11…¤a6: d4-ruutu on ja pysyy ongelmana jatkettaessa 12.¦e1 ¥d7!?
(12…¤b4 13.¥b1 ² tapahtui siirtovaihdoin pelissä Norri–Kokkila,
1996.) 13.a3!.
12.¦e1
12.¥e3! olisi antanut etua juuri tuon
d4-ruudun ja heikon c4-sotilaan
vuoksi: 12…a6 (12…£a5 13.£e2
b5 14.¤d4 ±) 13.a4 £c7 (13…£a5
14.£e2 £b4 15.¤a2 ±) 14.£e2 b6
15.¤d2 ².
12…¤c5?!
12…a6!? 13.a4 b6 oli parempi.
13.a4?!
TASASELO
ShakkiNetin tasaselosivuilta löydät paljon tietoa tasaselojärjestelmästä:
• ohjelma tasaseloturnauksen parienmääritystä varten
• säännöt, tilastoja, artikkeleja
• kaikkien tasaseloturnausten tulokset
Sivuilta myös lisätietoa selolaskennasta! Muun muassa
aktiivipelaajien 2000-luvun selohistoriat.
www.shakki.net/tasaselo
50
”
Tämän jännittävän, mutta paljon epätarkkuuksia ja jopa selviä
virheitä sisältävän pelin julkaiseminen voi tuntua jostakusta
julkealta.
Luonnollinen 13.¤d2! olisi asettanut
ongelmia, sillä c4-sotilas on murheenkryyni. Jotenkin mustan täytyisi
tällöin uhrata kyseinen kryyni, mutta
tuskinpa korvaus aivan riittävää on,
esim. 13…b6!? 14.¤xc4 ¥a6 15.¤a3
¦c8 16.¥f4 ².
13…£b6?!
Tässäkään en huomioinut riittävästi
¤d2-mahdollisuutta. Parempi olisi
13…b6!, jolloin lähetti voisi tukea
a6:sta käsin c4-potilasta ja mustan
asema on kunnossa.
14.a5?!
14.e5?! ei ole ongelma: 14…dxe5
15.¤xe5 £b4! (15…£a6 16.¤b5 ±;
15…¤ce4 16.¥xe4 ¦xe5 17.a5 ƒ)
16.¥d2 ¤b3 17.¥xb3 £xb3 18.£xb3
cxb3 „ ja musta pärjää lopupelissä.
Mutta nolosti näkemättä jäänyt
14.¤d2! olisi antanut etua. 14…£c7!?.
Parempaakaan ei ole, ja nyt valkealla
on monia edullisia jatkoja, esimerkiksi
(löysin mukamas hienon vastauksen
Jounin miettiessä: 14…¤d3? 15.¥xd3
cxd3 16.¤c4 £b4 17.£xd3 ¤xd5!? ja
kuvittelin, että mustalla on hyväkin
asema, mutta 18.¥d2:n jälkeen d6
putoaa ja sen mukana mustan asema.)
15.¤xc4 (15.¤b5!? ²) 15…¤cxe4
16.¤xe4 ¤xe4 17.¥xe4 £xc4 18.¥d3
¦xe1+ 19.£xe1 ².
14…£a6
Erikoinen paikka daamille benonissa.
Jouni ei kuulemma huomannut tätä
mahdollisuutta. 14…£b4?! näytti
vaaralliselta, ja sitä se onkin: 15.¥d2
¤fd7 [15…¤d3 16.¥xd3 (16.¦a4!?
£xb2 17.£b1 ²) 16…cxd3 17.£b1 ²
ja d3 putoaa riittämätöntä kompensaatiota vastaan; 15…£xb2?! 16.¦b1 ±.]
16.£e2 ƒ aloittein.
15.¥f4
15.¥e3! on parempi, sillä e4 on myrkytetty ja lähetti saa mukavan ruudun
d4:stä: 15…¤d3 (15…¤cxe4?:n
kumous jäi molemmilta näkemättä:
16.¥xe4 ¤xe4 17.¥d4 ¤f6 18.¥xf6!
¦xe1+ 19.£xe1 ¥xf6 20.£e8+ ¢g7
21.¤e4! +–; 15…¤fd7 16.¥d4 ±.)
16.¥xd3 cxd3 17.¥d4 ¥d7 18.¤d2 ².
15…¥d7
Molemminpuolisten epätarkkuuksien
siivittämä avausvaihe on saatu päätökseen, ja todellinen kamppailu voi
alkaa.
16.e5!?
Klassinen keskustamurto benonissa,
johon olin kuitenkin varautunut. Mustan asema tuntuisi olevan kunnossa
myös jatkossa 16.£d2 ¦ac8!.
16…dxe5 17.¥xe5
17.¤xe5! on tarkempi. Aikeeni oli
sama kuin pelissäkin: 17…¥f5, eikä
parempaa ilmeisesti olekaan, mutta
valkealle jäisi hiukan paremmat näkymät jatkossa 18.¥a4! ¤xa4 19.£xa4
¦ac8 (19…¥d3 20.¦ad1 ²) 20.g4! ².
17…¥f5
17…¤d3?! 18.¥xd3 cxd3, ja tässä
erikoisessa asemassa, jossa molemmilla on vapaasotilas samalla linjalla(!),
voisi seurata 19.£d2 ¦ad8 20.¦e3
¥b5 21.¤xb5 £xb5 22.¥xf6 ¥xf6
23.¦xd3 ¦d6 ². Mustalla on hyvä
korvaus sotilaasta, mutta tietenkin ainoastaan valkea pelaa voitosta.
18.¥a4
Vaaralliselta valkealle tuntuu 18.¥xf5,
jolloin mustan c5-ratsulla olisi mihin mennä. Asema olisi kutakuinkin
kutkuttavassa tasapainossa tämänkin jälkeen: 18…gxf5 19.¥d4 ¦xe1+
(19…¤d3 20.¦xe8+ ¦xe8 21.¤h4!
¦e1+ 22.£xe1 ¤xe1 23.¦xe1 ainakin
riittävin korvauksin daamista.) 20.£xe1
¦e8 21.£d1 ¤b3 ÷; 18.£d4 ei aiheuta
ongelmia sekään: 18…¥xc2 19.£xc5
¥f8 20.d6 ¤d7 21.£d5 ¥f5 ÷.
18…¤xa4?!
Yllättäen epätarkka, parempi on
18…¥d7! 19.¥xd7 ¤cxd7 20.¥d4
¦xe1+ 21.£xe1 ¦e8 ÷.
19.£xa4 ¥d7?!
Muistan pelanneeni tämän siirron melkein heti, niin luonnolliselta se tuntui.
Luonnollisuus ei ole kuitenkaan tae
laadusta, parempi onkin 19…¦ad8!?
20.d6 ².
20.£b4
20.£d1! ideana pelata daami dominoivaan d4-ruutuun olisi vieläkin vahvempi, valkealla on selvä ote asemasta
jatkettaessa 20…¦ad8 21.£d4! ¥f5
22.d6 ±.
20…¦ac8
Ideana ¥f8 d6 ¦xe5! Parempaakaan
ei taida oikein olla, esimerkiksi jatkossa 20…¥f8 21.d6 ¦e6 22.¦ad1
h6 (22…¦ae8 23.£c5 +–) 23.¤e2!?
mustalla on pahoja ongelmia.
21.¥d6?!
Selvän edun säilyttää 21.¦ad1! ±.
21…b6?
Koetin komplisoida asemaa valkean
lähestyvässä aikapulassa, mutta tästä
olisi voinut seurata suuria ongelmia.
Paras on 21…¦xe1+! 22.¦xe1 ¥f5 ja
mustalla ei ole isompaa hätää.
22.axb6?!
22.¤e5! ±:n vahvuus jäi meiltä tajuamatta, esimerkiksi 22…¥f5 23.g4
¥d3 24.g5 ¤h5 25.axb6 £xb6
26.¤c6 ±.
22…¦xe1+ 23.¦xe1 axb6
Nyt musta on suurin piirtein kuivilla,
joskaan ei vieläkään täysin tasoittanut.
24.¤e5 ¥e8 25.¦d1?!
Tällä luonnollisella siirrolla valkea menettää lopunkin etunsa, joka olisi ollut
säilytettävissä 25.¥e7!:n jälkeen, esi-
Jouni Yrjölä ja Tommi Luukkonen kohtasivat kahdeksannella kierroksella. Voitollaan Luukkonen
varmisti puuttuvan KvM-kiinnityksen. Seuraava
etappi on nostaa eloluku vaadittuun 2400
pisteeseen.
merkiksi 25…b5 26.d6 ¤d7 27.¤xd7
¥xd7 28.¤d5 ².
25…b5 26.¥e7
Mahdollistaa vastahyökkäyksen, jota ei
ole helppo torjua vähällä ajalla. Parempi on 26.¤f3.
26…¤h5!
Nyt tunsin ensimmäisen kerran koko pelissä olevani vahvoilla. Ratsu on
tulossa unelmaruutuun d3, ja valkean
on löydettävä lähestyvässä aikapulassa
tarkkoja siirtoja säilyttääkseen tasapainon.
27.¤f3?!
Nöyrän 27.¥d6!:n jälkeen mustankin
on syytä olla nöyrä ja suostua siirtojentoistoon: 27…¦d8 28.¥c7 ¦c8
51
29.¥d6 =, sillä 29…¤f4 30.¤c6!
¥xc6 31.¥xf4 ² ei kannata.
27…¤f4 28.¤e1
Ratsua ei voi päästää d3:een.
28…¥e5
Pelisiirto näytti hyvältä, ja siksi teinkin sen melko nopeasti, jotten antaisi valkealle liikaa aikaa miettiä aikapulassaan. En huomannut siirtoa
28…£b7?!, joka voittaa sotilaan,
mutta ehkä hyvä niin, sillä valkealla on
kompensaatiota jatkossa 29.¥g5! ¥xc3
30.bxc3 ¤xd5 31.£d6 ©.
29.g3?!
Antaa sotilaan ilman mainittavaa korvausta. 29.¤e4 saisi henkevän vastauksen 29…c3! mustan aloittein, esimerkiksi 30.¥g5! (30.¤xc3 ¦c4 31.£b3
b4! μ voittaa kvaliteetin.) 30…¤e2+
31.¢f1 £a4!? 32.£xa4 bxa4 ³ loppupelieduin; 29.¤f3 ¥g7 (29…¥xc3
30.bxc3 ¤d3 31.£a3 =) 30.¤e1:n jälkeen olisi pitänyt keksiä jotain muuta
kuin ¥e5, ehkä 30…f5!?.
29…¤xh3+ 30.¢g2 ¥d7
Vahvempi olisi daamin kierrätys kuningassivustalle: 30…£a7! 31.¦d2
(31.¢xh3?? £xf2 ja 3#) 31…£d7
32.£a3! £g4 μ.
31.¤f3 £b6?!
Houkuttelevaa, mutta pintapuolista.
Parempi on 31…¥g7 μ.
32.¦d2
Säilyttää hyvät remissimahdollisuudet,
mutta vielä parempi on 32.¤e4 ¥g7
33.¥c5!, joka olisi rankaissut edellisestä
siirrostani ja antanut riittävästi kompensaatiota sotilaasta: 33…£b8 34.¥d4 ©.
32.¤xe5?? £xf2+ 33.¢h1 ¥f5 34.¥h4
¤f4 ratkaisevin hyökkäyksin.
32…¥g7 33.£d6!
Huolimatta sotilasalivoimastaan valkea
hakee huojennusta loppupelistä, mikä
onkin viisas ratkaisu. Mustan ongelmaratsu sekä valkean d-vapaasotilas
tarjoavat hyvän korvauksen sotilaasta.
33…£xd6 34.¥xd6 ¦e8 35.¥b4?!
35.¤d4! ja valkea on lähellä tasoitusta.
35…g5?!
Haaveilin mattihaavista, mutta siinä
oli reikä. Oikein olisi 35…h6! 36.d6
¤g5 ³.
36.¢f1?!
36.¤d4! = saattoi näyttää aikapulassa vaaralliselta, mutta todellisuudessa mustalla ei ole etua tämän jäl-
52
keen. Esimerkiksi 36…g4 (36…¦e1
37.¤cxb5 ¦g1+ 38.¢h2 =) 37.¤c6!
(37.¤cxb5?! ¦b8 38.¥d6 ¦xb5 ³)
37…¤g5 38.¤xb5 ¤f3 39.¦d1 ¥xb2
40.¤d6 =.
36…¥f5?!
Epätarkkuus seuraa toistaan, lähetti ei
tee d3:ssa mitään. Parempi on 36…g4
37.¤d4 ¤g5 ideana ¤f3.
37.¤e1?!
37.¢g2! =.
37…¤g1?!
Optisesti hauska siirto, mutta menettää edun. Oikein olisi 37…¥d7 ³.
38.d6?
Valkea oli tässä jo muistaakseni inkrementin varassa ja tekee pahan virheen.
Mitähän oikein kuvittelin tekeväni 38.¤xb5:n jälkeen? Varmaankin
matin, mutta sitä ei ole: 38…¥h3+
(38…¦b8 39.¤d6 =) 39.¢xg1 ¦xe1+
40.¢h2 ¥g4 41.¢g2 =.
38…¥d7?
Tässä mietin pitkään mahdollisuutta
38…¦xe1+! 39.¢xe1 ¤f3+ 40.¢e2
¤xd2 41.¢xd2 h5, mutta se ei tuntunut selvältä valkean d-sotilaan vuoksi. Ja väärin meni taas, sillä jatkossa
42.¢e3 (42.¤d5 ¥e6 –+) 42…h4
43.gxh4 gxh4 44.f4 ¥d7 45.¢f3 ¢h7
mustan etu vaikuttaa ratkaisevalta.
39.¦d5?!
39.¤d5! ¦xe1+ 40.¢xe1 ¤f3+
41.¢e2 ¤xd2 42.¥xd2 ¥xb2 43.¥xg5
ideana ¤f6 riittää remissiin.
39…g4?!
39…¤h3 ³.
40.¤d1?
40.¤xb5 =.
40…¤f3
40…¤h3! μ.
41.¤xf3 gxf3 42.¥c3 ¥xc3
42…f6! ja kuninkaan tuonti f7:n kautta peliin on luultavasti vahvempi.
43.bxc3 ¦e2
43…¦a8 ³.
44.¤e3 f6
Ehkäpä parempi olisi 44…¢f8 ideana
hilata kuningas d8:aan.
45.¦d1! ¢f7 46.¤d5 ¦c2!
Tässä vaiheessa pelin voittaminen alkoi
tuntua jo kyseenalaiselta itsestänikin.
Keksin kuitenkin vielä onneksi tämän
hyvin peitetyn ansan, johon valkea onnettomuudekseen lankeaakin.
47.¦e1?
47.¢g1! ja valkean d-sotilas takaa
hyvät tasapelimahdollisuudet, esimerkiksi 47…f5 48.¦e1 ¦e2 49.¦d1 ¢e8
50.¤f6+ ¢d8 51.¦a1 ¥c6 52.¦a6 ³.
47…¦d2!
Tämä unohtui Jounilta. Valkean perärivin heikkouden takia musta eliminoi
”vaarallisen rikollisen” (Nimzowitschin
vitsikäs ilmaus vapaasotilaasta) ja sen
myötä pelin.
48.¦e7+
48.¤b4 ¦xd6 –+.
48…¢g6 49.¢e1 ¦xd5 50.¦xd7 ¢f5
Torniloppupeli on mustan helpohko
voitto.
51.¦xh7 ¦xd6 52.¦h5+ ¢e4 53.¦xb5
¢d3 54.¦f5 ¢xc3 55.¦xf3+ ¢c2
56.¦f5 ¦e6+ 57.¢f1 c3 58.f4 ¢d3
58…¦b6!.
59.¦d5+ ¢c4 60.¦d8 f5 61.¦c8+
¢d3 62.¦d8+ ¢c2
Nopeampi olisi 62…¢e3! 63.¦c8
¢d2 64.¦d8+ ¢c1.
63.¢f2 ¢c1 64.¦c8 c2 65.g4
fxg4 66.¢g3 ¦e3+ 67.¢xg4 ¢d2
68.¦xc2+ ¢xc2 69.f5 ¢d3 70.¢f4
¦e1 71.f6 ¢d4 72.¢f5 ¢d5 0–1 
1. SM Jaan Ehlvest EST 7½
2.–4. KvM Joose Norri, SM Šarūnas Šulskis
LTU, Henri Pohjala 7
5.–10. KvM Kalle Kiik EST, KvM Vladimir
Karasev RUS, KvM Sampsa Nyysti, FM
Tommi Luukkonen, FM Daniel Ebeling,
FM Janne Mertanen 6½
11.–20. SM Aleksei Gavrilov RUS, SM
Jevgeni Soloženkin RUS, SM Meelis Kanep
EST, FM Mika Ebeling, SM Jouni Yrjölä,
FM Teemu Pudas, Jani Ahvenjärvi, KvM
Mikael Agopov, FM Risto Nevanlinna, SM
Arkadi Vul RUS 6
Täydelliset tulokset:
chess-results.com/tnr76881.aspx?lan=1
Yrjö Rantanen:
Shakkitaktiikan taikaa
Suomen Shakkikustannus 2012, 76 s.
Taianomaista
taktiikkaa
S
uomen Shakkikustannus on aloittanut tänä vuonna Diagonaali-kirjasarjan, josta on nyt julkaistu toinen
osa. Sarja tuo esiin suomalaisia kirjoittajia ja suomalaisia pelaajia selvällä
suomen kielellä kerrottuna, joten sitä
voi pitää tervetulleena ja kiinnostavana lisänä edelleen kohtuullisen vähälukuiseen suomalaiseen shakkikirjallisuuteen. Sarjan ainakin tähänastiset
osat ovat kevyitä, esimerkiksi matkalle
helposti mukaan otettavia teoksia,
joissa on selvästi kiinnitetty huomiota
esitettyjen pelien luettavuuteen myös
ilman lautaa ja nappuloita.
Yrjö Rantasen kirjoittama toinen
osa esittelee shakkitaktiikkaa 43 pelin
avulla, joissa 22 suomalaista taktikkoa
pääsee näyttämään kykyjään. Pelit on
pelattu vuosina 1966–2011, joten
kirjaan on saatu myös ajallista ulottuvuutta. Mukavaa on nähdä, että kirjan
kautta tulee tutuksi pelaajia, jotka eivät
vielä muuten ole olleet esillä suomalaisessa shakkikirjallisuudessa. Esim.
Böök, Ojanen ja Poutiainen puuttuvat
kirjasta, mutta heistä onkin kirjoitettu
aiemmin kattavat teokset. Sen sijaan
kirjassa esitellään ainakin nykyään
melko vähän tunnettuja pelaajia, kuten Sirkiä, Turunen ja Frey.
Pelien valinnassa on noudatettu
samaa periaatetta. Näytille ei ole tuotu
kaikkein tunnetuimpia peliesimerkkejä. Sen sijaan on etsitty pelejä, joissa on
värikkäitä vaiheita ja myös selkeitä virheitä. Sikäli kirja onkin tavalliselle pelaajalle lohdullista luettavaa, että myös
heikosti sujuneen avauksen tai muutaman huonon siirron jälkeen on jopa
suurmestaritasolla mahdollista nousta
taistoon ja päättää peli komeaan taktiseen iskuun. Kirjan asemat ovatkin
takuuvarmoja kerhoillan keskustelun
ja pohdiskelun avaajia.
Rantanen kirjoittaa sujuvaa ja
helppolukuista tekstiä. Pelejä ei ole
rasitettu liian pitkillä muunnelmilla,
joten niiden lukeminen ilman lautaa
onnistuu melko hyvin. Pelien yhteydessä esitettyjen huomautusten rikkaus
on kuitenkin pienet tarinat, yksityiskohdat ja vivahteikkaat sanavalinnat.
Rantasella on taito kiteyttää monimutkainenkin asia muutamaan tarkkaan
valittuun sanaan tai lauseeseen.
Kirja on erityisesti historialliselta
arvoltaan uraauurtava. Aikaisempi
suomenkielinen kirjallisuus on keskittynyt organisaatiohistoriaan ja toisaalta henkilökuvien luomiseen pyrkien
mahdollisimman kattavan näkökulman tarjoamiseen valittuun aiheeseen. Rantasen lähtökohta on toinen:
hän pyrkii esittelemään laajan kirjon
suomalaista shakkielämää yhdestä
kohtuullisen suppeasta näkökulmasta. Pitkät selostukset on jätetty väliin
ja keskitytty olennaiseen. Valinta on
onnistunut, sillä mitäpä me shakinpelaajat paremmin ymmärtäisimme,
ellemme peliesimerkin avulla kerrottua
tarinaa tai henkilökuvaa.
Kirjasarjan ideoijia voi onnitella.
Jälleen on löydetty yksi aukko täytettäväksi suomalaisella shakkikulttuurilla. Kirjoittajavalinnatkin ovat
olleet onnistuneita. Joose ja Ykä ovat
asettaneet riman korkealle, mutta toivotaan, että yhtä laadukkaita kirjoittajia löytyy myös jatkossa.
Tuomo Halmeenmäki
KUVA JUHA MÄKI
KIRJA-ARVOSTELU
Yrjö Rantanen kirjan julkistamistilaisuudessa
Tampereella marraskuussa.
53
KUVA TIMO MUNUKKA
Seurajoukkueiden Suomen Cup 2012
Puolivälieristä lopputapahtumaan.
Teksti: Jyrki Kytöniemi
P
uolivälierät arvottiin nuorten
SM-kisan päätteeksi kesäkuussa,
ja parit veti hatusta ikäryhmänsä PMvoittaja, shakkimestari Jani Ahvenjärvi. Neljä otteluparia kamppailtiin elokuun 11. Yllätyksiä ei tässä vaiheessa
enää nähty. Sadehelteissä elokuun 21.
suoritettiin välierien arvonta Keravalla urheilijoiden suosimassa ravintola
Subwayssa. Arpojana oli senioreitten tuore Suomen mestari, FM Kaj
Kivipelto. Cupin erikoismääräysten
mukaan välierät pelattiin yhteistapahtumana, joka järjestettiin tänä vuonna
Helsingin Shakkiareenalla lauantaina
15.9. Pronssiottelu ja finaali miteltiin
seuraavana päivänä. Lopputapahtuman tuomarina toimi KvT Markku
Kokkila ja JSM-toimikunnan puolesta
turnausjohtajana Fide-tuomari Timo
Munukka. Kilpailupaikalla häärivät lisäksi Tomi Tocklin toimikunnan edustajana, Toivo Pudas liiton perinteisenä
54
hovikuvaajana sekä Eero Patola teknisenä avustajana teksti-tv:n puolella.
Puolivälierät
mustilla ei saanut Ari-Pekka Tinganderia provosoitumaan ylilyönteihin. A-P
toikin kavennuksen helsinkiläisille
mestarillisen realisoinnin päätteeksi.
EtVaS–Garde 3–1
EtVaS sai onnistuneen revanssin viime
kauden vertailuhäviölle gardelaisista.
Mikael Nouron avaus ei sujunut onnistuneesti, ja Tero Kokkila pääsi lisäämään höyryä keskipelissä. Lauta peittyi
taktiseen sumuun, jossa Nouron kuningas menetti kokonaan näkyvyyden
joutuen listityksi. Garden ”kultamyllärin”, Ingo Aumüllerin liian lammasmainen pelinvienti johti vaikeuksiin,
jotka hyvävireinen Sami Hallenberg
kirjasi tyylipuhtaasti pisteeksi. Harri
Laakson ja Jukka Johanssonin kamppailussa kilpailtiin pitkään virheillä.
Jukka voitti tämän kilpailun lopulta
Harrin kuitatessa ratkaisevan kolmannen maalin vantaalaisille. Perttu Anttilan ekstravagantti siirtely ranskalaisessa
I-HSK–SalSK 0–5
Mahdollisuus pelata suurmestareita
tahi kyberajan lahjakkuutta vastaan ei
näyttänyt liiemmin kiinnostavan entisen suurseuran edustuspelaajia. Viidestä kärkinimestä ainoastaan Alexey
Sofiev oli vaivautunut kotiotteluunsa
paikalle. Lakonisesti on todettava, että cupin arvostus ei ole huimaa Hytösen suojateilla. Jälki näytti rumalta,
kun tasoeroa oli liikaa joka pöydällä ja
0–5-tulos olikin täysin ansaittu Tocklinin ryhmälle. Rutiininomaiset suoritukset merkittiin Heikki Westeriselle,
Juha Kivijärvelle, Juha Hynniselle
ja Samuli Niemiselle Panu Kilpelästä, Rajaji Suseenthiramista, Mauno
Kankaasta sekä Jouko Miikkulaisesta.
Näyttävin voitto tuli ehdottomasti Jari
Järvenpään taktisella leikittelyllä toisen
Caro–Kann-ekspertin, Harri Hytösen kustannuksella. Itähelsinkiläisten
Sofievin ja Pasasen Tuomon siirtelyt
olivat tarkkoja ja mallikkaita – työn
palkkioksi remissit Yrjö Rantasesta ja
Hannu Pihlajasalosta.
JyS–HSK 3–1
Ottelu kamppailtiin lievästi keskisuomalaisten merkeissä, ja 3–1-tulos
oli aivan riittävä pitämään JyS:n cuptoiveet korkealla. Risto Nevanlinna
tärveli avauksenjälkeisen pelikelpoisen
asemansa täysin vapaaehtoisesti, ja
kun vierailijoiden Antti Niemelä oli
taktisesti valppaalla tuulella, ei hänen
tarvinnut muuta kuin kiittää pisteestä. Toinen yli-innokas siirtelijä löytyi
Klubin puolelta, kun Ilkka Mäkinen
teki Eero Hintikan tehtävän turhan
helpoksi. Jyväskyläläisen Aki Seppälän
kokemus oli valttia Sena Bicerin kaadossa. Kotijoukkueen menestyksen
takuumiehenä säteili kuitenkin ykköspöydän luova nero Tommi Luukkonen, joka yllätti Markku Hartikaisen
pahanpäiväisesti Philidorin puolustuksella.
PHILIDORIN PUOLUSTUS (C41)
K Markku Hartikainen
k Tommi Luukkonen
1.e4 e5 2.¤f3 d6 3.d4 exd4 4.¤xd4
¤f6 5.¤c3 ¥e7
Ihan kelpo avaus, jota olen käyttänyt
yllätysaseena ennenkin. Erityisesti nyt
se tuntui hyvältä valinnalta, sillä tutkiessani Hartikaisen tuotantoa huomasin, ettei hän ole kohdannut kyseistä
Philidorin muunnelmaa ennen turnauspelissä.
6.¥c4
ICC:stä löysin kuitenkin kolme Markun pelaamaa viiden minuutin pikapeliä kyseisestä asemasta, joissa kaikissa
hän oli pelannut 6.¥f4 0–0 7.£d2 d5
8.e5?! (8.¤db5 ¥b4 9.0–0–0 c6 on
kriittinen jatko), jonka jälkeen mustalla ei ole valittamista jatkossa 8…¤h5.
Odotin kyllä hänen varovan valmistelujani ja tutkinkin etukäteen jonkin
verran myös pelisiirron seurauksia.
6…0–0 7.0–0 ¦e8
”
Ja vasta nyt, Markun tehtyä
edellisen, ilmiselvän siirtonsa
hienoinen hymynkare huulillaan, totuus valkeni ja tunsin
oloni lievästi sanoen epämukavaksi.
7…a6!?.
8.¦e1 ¥f8 9.¥g5 c6 10.£d2
Yllättävä ratkaisu. 10.a4! on normaalireaktio, joka antaa parempia
toiveita avausedusta. Mustan asema
tuntuu hiukan ahtaalta jatkettaessa
10…¤bd7 11.a5!? (11.£d2?! sallii
tärkeän tummaruutuisen lähetin vaihtamisen: 11…h6 12.¥h4 ¤e5 13.¥a2
¤g6 14.¥g3 ¤h5 „) 11…¤e5 12.¥b3
h6 13.¥h4 ².
10…h6 11.¥h4 g5! 12.¥g3 b5
13.¥b3
Tämäkin valkean pitkään hautoma
siirto tuli yllätyksenä, sillä luulin voittavani tärkeän keskustasotilaan ilman
mitään kompensaatiota. Tosiasiassa
valkea kuitenkin saa sotilaansa takaisin, ja pelisiirto säilyttää dynaamisen
tasapainon siinä missä odottamani
13.¥d3, jolloin en ollut vielä päättänyt
miten jatkaisin. Hyvä on esimerkiksi
13…b4 jatkonaan c5. 13.¤dxb5?! on
selvästi huonompi: 13…cxb5 14.¥d5
¤xd5 15.£xd5 £b6! 16.£xa8 ¥b7
17.¤d5 ¥xa8 18.¤xb6 axb6 ³.
13…b4 14.¤a4
14.¤ce2? ¤xe4 15.£d3 ¥a6 μ.
14…¤xe4
Paras siirto, jonka tein melko nopeasti. Tornilla sotilaan anastaminen olisi
huonompi: 14…¦xe4 15.¦xe4 ¤xe4
16.£d3 ¤xg3 17.£g6+ ¢h8 18.¥xf7
¥g7 19.¦e1 ¥d7 20.hxg3 ². Muut siirrot tuntuivat puolivillaisilta, ja sitä ne
ovatkin, esimerkiksi 14…¤h5?! 15.c3
¤xg3 16.hxg3 ja mustan molemmilla
sivustoilla itselleen luomat ruutuheikkoudet painavat enemmän kuin lähettipari.
15.£d3!
15…d5
Ja vasta nyt, Markun tehtyä edellisen, ilmiselvän siirtonsa hienoinen
hymynkare huulillaan, totuus valkeni
ja tunsin oloni lievästi sanoen epämukavaksi. Miten saatoin unohtaa, että
pelatessani d5, valkea voi lyödä c6:n,
puhumattakaan ¥xb8:sta! Aikani hävettyäni huomasin mahdollisuuden
15…¥a6, mutta vastaus 16.¤xc6
tuntui epämiellyttävältä takapajuisen
kehitykseni vuoksi. Harhaa tämäkin,
sillä musta on tukevasti pelissä mukana jatkettaessa 16…£f6 (16…¤xc6?!
17.£xa6 ²; 16…£c7?! 17.£f3 ¤d2
18.£d5 ¤xc6 19.£xd2 ²) 17.£d5
¥b7 18.¦xe4 ¤xc6 ÷. Lopulta kuitenkin ymmärsin, että vaikka sotilas
meneekin pelisiirrolla, niin saan siitä
kelpo kompensaation.
16.¤xc6
Tämä tuli melko nopeasti. Ilmeisesti
Markku ajatteli, ettei hänen ole järkeä lähteä sekavuuksiin, jotka seuraavat 16.¥xb8:n jälkeen. Aikeeni oli
16…¦xb8 [Hyvä on myös koneen
tyyni ehdotus 16…¥b7!?, jolloin musta saa upseerinsa takaisin tasaisin mahdollisuuksin: 17.f3 (tai 17.¥g3 c5 ÷)
17…c5 18.fxe4 c4 ÷.] 17.¤xc6 £f6
18.¤xb8 £xf2+ 19.¢h1, ja nyt haistoin
jotain löytyvän, kone antaa 19…¥d6
(tai 19…£h4 20.¦xe4 ¦xe4 =)
20.¥xd5 £h4 21.g3 ¥xg3 22.¦e2
¥f5 ÷.
16…¤xc6 17.£xd5
17.¥xd5? häviää upseerin: 17…¥a6
18.¥xf7+ ¢xf7 19.£xa6 £d5 μ.
17…£f6
Hyvä siirto, jonka havaittuani uskaltauduin pelaamaan 15…d5. Mustalla on silti vieläpä toinenkin tapa
saada riittävästi korvausta sotilaastaan: 17…¥e6 18.£xc6 (18.£xd8?
55
¤xd8! 19.¦xe4 ¥xb3 20.¦xe8
¥xa4 μ; 18.£xe4? ¥xb3 19.£xc6 ¦xe1+
20.¦xe1 ¦c8 21.£a6 ¥xa4 22.£xa4
£d2 23.¦f1 ¦xc2 μ) 18…¥xb3
(18…£d7!?) 19.cxb3 ¦c8 ÷.
18.¦xe4 ¦d8!
Tässä harkitsin myös jatkoja 18…¦xe4
19.£xe4 ¥f5 ja 18…¥f5 19.¦xe8
¦xe8, joissa molemmissa mustalla on
kompensaatiota, mutta ehkei kuitenkaan aivan riittävää. Pelisiirto tuntui
vahvemmalta pitäessään valkean tornin
”tempokohteena” (Fieandt), myöskin
valkean lähestyvä aikapula houkutti pitämään enemmän nappuloita laudalla.
19.£b5
19.£c4:n jälkeen mustan paras siirto
tuntuisi olevan 19…¤a5 ©. 19.¥e5?!
£g6 20.£c4 ¥f5.
19…¤d4!
19…¥f5 oli tietysti vaihtoehto, ja
päättäminen näiden kahden lupaavan
näköisen siirron välillä olikin hankalaa.
Ilmeisesti arvasin oikein, koska 20.¦e3
¤d4 21.¥e5! £g6 22.¥xd4 ¦xd4 23.c3!
päästää a4-ratsun mukaan peliin ja valkealla ei ole ainakaan huonompi asema.
20.£e5
Tässä vaiheessa harmittelin itsekseni,
etten pelannut 19…¥f5, sillä jotenkin
unohdin, että daami pääsee tähän ja pakottaa samalla itsensä vaihtoon. Asema
säilyy silti eloisana ja sallii mustan painostuksen valkean ajan yhä huvetessa.
20.¥e5 (Fieandt) ei aiheuta sekään ongelmia mustalle: 20…£f5 (tai rauhallisemmin 20…£xf2+ 21.¢xf2 ¤xb5 =)
21.¦xd4 ¦xd4 22.£c6 £xe5 23.£xa8
£c7 riittävin kompensaatioin.
20…£xe5 21.¥xe5
21.¦xe5 ¥g7 ÷.
21…¤xb3 22.axb3
22.cxb3 ¥f5 23.¦e2 ¦d5 ÷.
22…¥f5 23.¦e2 ¦ac8 24.c4?!
Ensimmäinen isompi epätarkkuus
koko pelissä. Ainoa siirto on 24.c3 =.
24.¦c1?? ¥xc2.
24…¦d3
Tämä jäi kuulemma Markulta hiipivässä kiireessä huomaamatta. B3-sotilaan putoamisen myötä valkean asema
muuttuu hankalaksi.
25.¦e3?!
Tämän jälkeen pelastusta ei taida enää
olla, sillä a4:ssä laiduntava ratsu jää
uhanalaiseksi. Mustan edun siedettävänä olisi pitänyt vielä 25.h3!? ¦xb3
26.¥d4 ¦xc4 27.¥xa7 ³, jolloin ratsu
pääsee b6:n kautta takaisin peliin.
25…¦xe3 26.fxe3 ¥c2
Musta uhkaa nyt yksinkertaisesti ¥xb3
ja ¦c6–a6.
27.¥d4 ¦c7 28.¥e5?!
Valkea häviää materiaalia joka tapauksessa, mutta pelisiirto sallii ratsun
lahtauksen mukinoitta. Enemmän
erehtymismahdollisuuksia antaisi
28.c5 ¥xb3 29.e4!?, tosin kylmäveri-
RUNSAAT VALIKOIMAT
SUOMEN- JA ENGLANNINKIELISTÄ
SHAKKIKIRJALLISUUTTA.
Antikvaarinen kirjakauppa
KIMMO VÄLKESALMI
MA–PE 10–18, LA 11–14
56
Pursimiehenkatu 11
00150 Helsinki
Puhelin (09) 627 657
www.shakki.net/kimmoval
[email protected]
nen 29…¥g7! –+ voittaa. Sen sijaan
niin selvä ei ole 29…¦c6?!, koska ratsu tekee desperadot: 30.¤b6! ¥xc5
(30…axb6? 31.cxb6 ¦c8 32.b7 ¦b8
33.¦a8! =) 31.¥xc5 ¦xc5 32.¦xa7 μ.
28…¦c6 29.¥d4 ¥xb3 30.c5 ¦a6 31.c6
¦xc6 32.¤c5 ¥xc5 33.¦c1 ¥xd4 0–1
PSY–Velhot 1–6
Porilaisten hieno voitto tamperelaisista
lienee pelästyttänyt porvoolaiset, kun tulivat vierailulle Satakuntaan liki parhaalla kokoonpanollaan. Ei edes se kuuluisa
aito porilainen taisteluhenki auttanut,
kun Suomen johtava eliittishakkikerho
teurasti kotijoukkueen tylyin numeroin.
Monella pöydällä kyllä sitkisteltiin, mutta eihän ylivoimaiselle viholliselle lopulta
voi mitään, esimerkiksi Aki Perho hävisi
ajalla tasaisen aseman Tuukka Tusalle.
Mikael Agopov, Sampsa Nyysti, Petri
Hokkanen ja Timo Pääkkönen uudelleenkouluttivat vastustajansa Veli-Matti
Vuorisalon, Petteri Vesalaisen, Jukka
Nordlundin ja Jussi Koivusen kukin
tyylinsä mukaisesti. Frans Valli on harjoitellut paljon shakkia, ja urheilulliset
ominaisuudet ratkaisivatkin tällä kertaa
hänelle voiton Porin saksalaisesta Ralf
Erkelenzistä. Satakuntalaisista vireessä
olivat Tuomo Hakanen ja juniorilupaus Taneli Lehtilä. Hakanen otti vaivatta remissin aina vaarallisesta Santul
Kosmosta, ja Lehtilä puolestaan osoitti
vahvaa strategista ymmärrystä viemällä
torniloppupelin vakuuttavasti menestyksekkääseen tulokseen Toni Pönniötä
vastaan.
Jussi Koivunen
Timo Pääkkönen
3#, kuinka monta sekuntia kesti?
”
Velhot joutuivat ensimmäistä
kertaa kaudella tosi testiin, kun
salolaiset asettuivat lautojen
toiselle puolelle.
24…¤d4! 25.£d1 ¤xe2+ 26.£xe2
e4! 27.g4 exd3 28.£xd3 £g3 29.gxf5
¥xf5 30.£a3 ¥e4 31.¦cf1 ¦ef8 0–1
Risto Nevanlinna
Välierät
JyS–EtVaS 2–4
Toinen areenan välieristä alkoi lupaavasti
vantaalaisten kannalta, kun he siirtyivät
kahden pisteen johtoon mustilla väreillä
Anttilan ja Laakson aktiivisilla pelinvienneillä; Hintikalla ja Franssilalla ei ollut
onnistunein päivä. JyS:n kavennus tuli
onnekkaasti, kun FM Kokkilan pasmat
menivät sekaisin aikapulassa edullisen
aseman kääntyessä häviöksi; Tommi
Luukkonen pääsi jopa tyylittelemään
mattijatkolla. Tämän jälkeen maaleja
mätettiin vuorotellen: ensin EtVaSin
Auvo Kujala kaatoi teoreettisesti mielenkiintoisessa pelissä Tuomas Nivalan,
sitten Nevanlinnan Risto sai realisoitua
niukan loppupeliedun voitoksi Henri
Koskisesta. Lopuksi finaaliin matkaava
joukkue täydensi sarjaansa neljännellä
täysosumalla Sami Hallenbergin urakointivoitolla Olavi Niemestä.
Mestaritittelin metsästys oli vielä
välierissä hyvin hakusessa vantaalaisella Laaksolla.
Harri Laakso
Tommi Franssila
Musta pääsi avaamaan asemaa oikeaaikaisesti tuhoisin seurauksin:
Henri Koskinen
46.g5 ¤xg5
Asema oli keventynyt liiaksi voittamisen kannalta, mutta musta yritti vielä
jotain aikapulien häämöttäessä.
47.hxg5 hxg5 48.¥e8?
48.¥h5!. Tärkeää oli estää g-sotilaan
innokas eteneminen, esimerkiksi
48…¢e4 49.¢xb5 ¢d4 50.¢c6 e4
51.¥e2 e3 52.¢d6 ¢c3 53.¢d5 ¢d2
54.¥g4 e2 55.¥xe2 ¢xe2 56.¢e4 =
pitäisi tasapelin.
48…g4 49.¥xb5 ¢d4 50.¥f1 g3
51.¢b3 ¢e3 0–1
SalSK–Velhot 1–5
Velhot joutuivat ensimmäistä kertaa
kaudella tosi testiin, kun salolaiset
asettuivat lautojen toiselle puolelle. Haasteen he läpäisivät selvästi
1–5-murskavoitollaan. Porvoolaiset
ottivat ohjat käsiinsä jo alkumetreillä:
Tommi Verkasalon virkamiesmäinen,
mutta tehokas esitys oli varsin nopeasti
liikaa Juho Pellolle, joka selvästikään ei
ollut omimmillaan tässä c3-sisilialaisen
muunnelmassa. Kivijärven avaus
onnistui melko hyvin, mutta sitten
epätarkka ratsunsiirto johti pikaisiin
vaikeuksiin, jotka Valli osoitti muutamalla tarkalla upseerimanööverillä. Ykköspöydällä kamppailtiin kuningasintialaisen merkeissä: KvM Sammalvuo
oli saanut valkeilla selkeän edun, jota
hän ei kuitenkaan jatkanut oikeaoppisesti. SM Rantanen oli hankkiutunut
perinteiseen aikapulaansa, ja juuri kun
hän oli pääsemässä peliin mukaan, niin
hetken mielenkiinto oli liikaa – ajanylitys oli tosiasia, vaikka pelattiin inkrementillä. Jokaisen kibitzin vesi kielellä odottama klassikkokohtaaminen
Nyysti–Järvenpää tarjosi yleisölle viihdettä koko ovirahan edestä. Ranskalainen puolustus eteni tasavoimaisesti,
kunnes Sampsa päätti yrittää riskillä
pientä aktiviteettia kuningassivustalla.
Yritteliäisyys palkittiin pisteellä, kun
JJ ei käyttänyt edullisia vastamahdollisuuksiaan tarkasti loppuun asti.
Velhojen viimeisimmän maalin teki
Fide-mestari Pääkkönen maltillisen
strategisella kehittelyllä. Hynninen ei
aavistanut ajoissa Timon metkuja ja
odottelikin noutajaansa useamman
siirron ajan, kuten ranskalainen riistäjäkuningas vallankumouksen aikoihin.
Salolaisten ilon aiheeksi jäi kakkospöydän voimain mittelö. SM Westerinen
pelasi parasta peliään osoittaen, että
tekninen osaaminen on seniorimestarilla edelleen mainiosti hallussa.
KvM Agopov oli poikkeuksellisen
vaisulla pelituulella – olisikohan vielä
olympiaväsymystä.
Pronssiottelu
SalSK–JyS 4–3
Toisin kuin sanonta väittää hävinneillä ei ollut kiire tässä kamppailussa.
Vain yksi kevytnopea remissi otettiin
pois alta. Muilla pöydillä taisteltiin
seurojen ensimmäisestä pronssimitalista verisesti. Jyväskyläläiset saivat
katastrofaalisen lähdön, kun taidepelaaja Luukkonen hätiköi loistavan
asemansa häviöksi parissa siirrossa.
Suurmestari Rantasen daami odotti
”oven avautumista” karmealla potentiaalienergialla, joka valloilleen päästyään tuhosi Tommin poteron hetimiten. Lisää harmia vierailijoille loi
Juho Pelto, joka nousi tuhkasta kuin
salojoutsen murskaten Olavi Niemen skottilaisen pelin sivumuunnelmassa. Myös JyS:n Nivala oli ikävän
lauantaisen tappionsa jo unohtanut,
ja hän uhrasikin loistavasti upseerin
keskipelissä. Korrekti uhraus pysäytti
Hannu Pihlajasalon tyystin, eikä edes
pelikelpoisia torjuntajatkoja löytynyt
enää normaalisti sitkeältä puolustus-
57
pelaajalta. Nivalan kuparisen rikkominen toi hiukan uskoa liiganousijoille. Toiveet kuitenkin kariutuivat
pian liian huonoon tahi hitaaseen
aikapulapelaamiseen. Hynninen ja
Kivijärvi kuittasivat tylysti voitot
Aarne von Wrightistä ja Hintikasta –
ottelu oli sillä selvä. Muodolliset kavennukset kaunistelivat vielä lukemia.
FM Nevanlinna ja Franssila käänsivät
laadukkailla teknisillä suorituksillaan
suurmestari Westerisen ja Järvenpään.
Ehdottomasti asemat huomioon ottaen keskisuomalaiset olisivat ansainneet mitalit, mutta aina ei saa mitä
ansaitsee, ei shakissa tai elämässä eikä
varsinkaan politiikassa.
Yrjö Rantanen
Tommi Luukkonen
Valkea oli hankkinut selvän edun,
mutta juuri kun Tommi oli satoa korjaamassa, olisi hän tarvinnut malttia
– tai ehkä kuvioaseman esteettinen
dominanssi viehätti vain liikaa. Oikein olisi ollut rauhallinen 31.¢h2
£d8 32.¢h3 £xe7 33.¦xe7 ”with
clear advantage”, kuten klassisen
shakkikulttuurin edustajilla on tapana todeta vahvalla aksentilla. Peli jatkui daamin tuhotöihin vapauttavalla
virheellä:
31.¦d7?? £xe5!
Peto on irti taas!
32.£xf8+ ¢h7 33.¦cxd5?
Parhaimman puolustuksen löytäminen ei ole helppoa, kun etsikkoaika on hukattu. Ainoa kamppailua
jatkava siirto olisi 33.¦c2 £e1+
34.¢h2 £xh4+ 35.¢g1 £xd4+
36.¦f2 h4 – tosin mustan selvin
eduin.
33…£e1+ 34.¢h2 £g3+ 0–1
58
”
Mutta mitä merkitsee vaikka
löisit kaikki maailman vastustajat voittopalkinnonkiilto
katseessasi, jos olet menettänyt
shakillisen sielusi.
Loppuottelu
Velhot–EtVaS 5–2
Loppuottelu oli yllättäen läpihuutojuttu porvoolaisille, vaikka Suomen
nopein hitaan shakin shakinpelaaja
Anttila veikin EtVaSin johtoon. Hän
hyökkäsi idealistisesti, vaikka ei lähellekään korrektisti Vallin kumoon. Velhojen kapteeni Sampsa Nyysti kuittasi
tilanteen tasoihin. Henri Koskinen
oli tehnyt valkeilla mielenkiintoisen
avausuutuuden, joka parin virheen
jälkeen johti auttamatta turmioon pelin päättyessä jo mustan 18. siirrossa.
Velhot menivät ottelussa menojaan
kolmella hyvällä, strategisesti selväpiirteisellä pelillä. Verkasalo, Hokkanen ja Pääkkönen eivät antaneet vastustajillensa Hallenbergille, Laaksolle
ja Vihiselle liiemmin mahdollisuuksia
luoda peleistään etvaslaisia maankiertäjiä. Risto Eskolalla oli sitä vastoin
useita hetkiä nujertaa Kosmon hatara
puolustusasema, kun mustan kehitys
oli kaikin tavoin keskeneräistä ja onnetonta. Aikapulan loppuvaiheessa vain
yksi huono siirto käänsi aseman välittömästi Eskolalle häviöksi – on mahtanut olla työ ja tuska herrasmiespelaaja
Kosmolla, kun on joutunut istumaan
niin epäilyttävässä asemassa lähes 30
siirtoa; itselleni vastaava ei olisi niin
erikoista, koska olen tottunut kamppailemaan aina silloin tällöin ”in little
busted positions”. Ykköspöydällä Tero
Kokkila onnistui valkeilla jauhamaan
Tapani Sammalvuon espanjalaisen pelin Breyerin muunnelmassa. 87 siirron
raskas uurastus palkittiin vantaalaisille
toisella maalilla ja hopeamitalilla. Velhot kirkastivat viimevuotisen hopeansa
kullaksi.
Suomen Cup 2012 oli selkeästi Velhojen hallintaa koko kauden, joten voitto
oli hyvinkin ansaittu. Parhaat pistehait
löytyivät luonnollisesti porvoolaisten
riveistä:
KvM Sampsa Nyysti ja FM Timo
Pääkkönen 4/4 (ja 1 otteluluovutus),
FM Petri Hokkanen 3½/4 (ja 1 otteluluovutus). Lisäksi Suomen Cup keräsi ilahduttavan paljon ulkomaalaisia
kotimaisuus-statuksella kamppailevia
pelaajia. Kansallisesti olivat edustettuina Fiden liitoista ainakin Intia, Italia,
Saksa, Skotlanti, Tanska ja Venäjä.
Lopuksi erään tuoreen cup-mestarin
tyylinäyte:
Harri Laakso
Petri Hokkanen
Kuvioasemaan on tultu ranskalaisen
puolustuksen etenemisvariantista,
jonka erikoistaitaja Fide-mestari Hokkanen on ollut jo 80-luvun lopulta
lähtien.
22.¦e6 £b5 23.¦xf6!
Pöytälaskimeni ei osaa arvostaa tätä
idealistista, asemallista siirtoa, vaan
roikkuisi rumasti materiaalissa kiinni
pelaamalla 23.¦c1. Shakkiahan voi
pelata tuloksellisesti tai taitoa osoittaen. Pisteiden kärkkyjät ja tietokoneuskovaiset olisivat valinneet mitä
ilmeisimmin koneen suosituksen – ja
voittaneet eittämättä pelin. Mutta mitä merkitsee vaikka löisit kaikki maailman vastustajat voittopalkinnonkiilto katseessasi, jos olet menettänyt
shakillisen sielusi.
23…gxf6 24.£d4 £c6 25.h3 ¥f7
26.¦c1 a6 27.¦c3 ¦e8 28.¦g3+ ¢f8
29.£f4 ¦e5 30.¤d3 ¦e4 31.£h6+
¢e8 32.£xh7 jne. (46. 1–0) 
Shakkia ja pikapeliä
M
itä yhteistä on shakilla ja pikapelillä? Ainakin se, että molemmissa järjestetään kilpailuja, ihan suomenmestaruustasolla ja jopa ns. suuressa
maailmassa. Molemmissa lajeissa noudatetaan lähes samoja sääntöjä ja käytetään samoja nappuloita, tosin niiden
suhteellinen arvo on näissä peleissä erilainen. Miten niin? Shakkipelissä esim.
ratsu on useimmissa tapauksissa melkoisen hidasta ja hyödytöntä hevosenlihaa, pikapelissä taas se usein haarukoi
tehokkasti appeena suihinsa vastustajan
liian pitkälle edenneet hyökkäysvaunut,
kuningattarista puhumattakaan.
Entä mitä eroa? Shakkipeli noudattaa jonkinlaista logiikkaa, ehkä sumeaa
tai hämärää, koska siinäkin on omat
paradoksinsa ja poikkeustilanteensa,
mutta pikapeli on parhaimmillaan pöytätennistä tai nyrkkeilyä muistuttavaa
nopeiden iskujen ja puolustusten sarjaa,
jossa tärkeintä on reagoida nopeasti ja
olla tuhlaamatta omaa aikaa. Ehkä juuri tästä syystä pikapeli on edelleenkin
suositumpi laji kuin shakki, ainakin jos
vertaa kotimaisten kilpailujen osanottajamääriä. Shakki on herrasmiesten ja
kehityskykyisen nuorison peli, mutta
pikapeliä voi pelata kuka tahansa, onhan se verrattomasti paljon hauskempaa, eikä sitä tarvitse ottaa niin vakavasti. Pikapelissä voi kävellä yhden siirron
mattiin aloittelijaa vastaan ja sen jälkeen
hävitä kiukunpuuskassa viisi peliä peräkkäin, sitten avautuu taas voittoputki,
jossa kaatuu metsuri toisensa jälkeen. Ja
pikapelissä onnen lahjat käyvät hyvin
harvoin tasan, koska tasaväkisessäkin
asemassa jommaltakummalta pelaajalta
loppuu useimmiten aika.
Tämä ikään kuin johdantona varsinaiseen aiheeseen, joukkuepikashakin
SM-kilpailuihin, jotka pelattiin perinteisesti elokuun ensimmäisenä viikonloppuna. Tänä vuonna arvokkaasti jo
viidenkymmenennen kerran. Kunnian
järjestää juhlaturnaus oli saanut Porin
Shakinystävät, Pelipaikkana oli Porin
Urheilutalo, sopivan kokoinen lähes
700 erittäin nopealle pikapelaajalle. Liikenneruuhkia ei syntynyt, vaan vauhtia
riitti kisan alusta loppuun, kiinteän ja
nestemäisen energian tankkauspisteitäkin kun oli sekä kisapaikalla että
sen välittömässä läheisyydessä enemmän kuin kotitarpeiksi. Pelisalista ei
loppunut happi, valo ei ollut heikko,
eikä suurempia psykodraamoja syntynyt, vaan pisteistä kamppailtiin hyvillä
mielin. Suurin osa kilvoittelijoista sai
varmaankin taas jokavuotisen ns. flowkokemuksensa. Tällähän tarkoitetaan
jonkinlaista henkisen innostuksen virtaa ja tilaa, jossa ihminen irtautuu hetkiseksi arjesta ja kohoaa sen yläpuolelle,
saaden kokemuksestaan uutta energiaa
jaksamiseen arjen harmaassa puurtami-
KUVA TOIVO PUDAS
Teksti ja kuvat: Antti Parkkinen
sessa ja jokapäiväisessä kitkuttelussa.
Jotkut saavuttavat tällaisen tilan muilla
keinoin, mutta meille pikashakinpelaajille tähän riittää puolitoista vuorokautta kestävä lähes tauoton (tankatakin pitää!) puuntuuppaaminen ja pelikellon
läiskintä.
Itselleni tilaisuus oli erityisen mielenkiintoinen, koska en ollut pelannut
joukkuepikapeleissä enkä edes seurannut niitä paikan päällä sitten teini-ikäni, josta on sentään kulunut muutama
vuosikymmen. Olin paikalla hieman
outona ja ulkopuolisena, mutta kokemus oli hienompi kuin olisin osannut
odottaa edes parhaissa päiväunissani.
Ulkomailla jo pitkään asuneena olen
ollut melkoisen sivussa Suomen shakkielämän kuvioista ja huomasin, että
olen jäänyt paljosta paitsi. Oli miellyttävää tutustua uusiin ihmisiin ja tavata vanhoja tuttuja, sellaisiakin, joiden
kanssa oli tullut pelattua silloin joskus
Tammer-Shakki juhlii blikstimestaruutta, vas. Jyrki Kytöniemi, Veijo Mäki,
Jani Ahvenjärvi ja Mika Karttunen.
59
60
Cup-kisaa ei myöskään viitsinyt jäädä
seuraamaan paikan päälle moni osanottajista, joten tunnelma sen osalta ei
ollut kovin tiivistynyt, sanottakoon se.
Loppukierrosten pelit pystyi kyllä seuraamaan myös internetin välityksellä,
mutta luulenpa, että tässä vaiheessa, 23
alkukilpailukierroksen jälkeen, useimmat pelaajista olivat keräämässä voimia
seuraavalle päivälle unen tai virkistävän
iltakävelyn avulla.
KUVA ANTTI PARKKINEN
kauan sitten hamassa muinaisuudessa.
Ihmisten hyväntuulisuus ja iloisuus
tarttuivat, vaikka shakkilaudan ääressä
ei tietenkään annettu sijaa sopupeleille.
Itse pelasin vain yhden sellaisen loppukilpailuryhmän toiseksi viimeisellä
kierroksella, kun vastaan tuli hyvä kaveri, ja tasuri varmisti itselleni vähintään 50-prosenttisen tuloksen. Sitten
tuli viimeisellä kierroksella vielä voitto,
ja kaiken kaikkiaan kilpailun saldo jäi
positiiviseksi niin tunnelman kuin pelitulostenkin kannalta.
Sitten itse kilpailuun. Kuten aina
ja iankaikkisesti, lauantaina pelattiin
alkukilpailuryhmät, joissa ei sattunut
suurempia yllätyksiä, ellei sellaiseksi
lasketa sitä, että takavuosien huippuseurojen Turun Shakinystävien, Suomalaisen Shakkikerhon ja Kulttuuri-Shakki58:n ykkösjoukkueetkin karsiutuivat
niukasti mestaruusryhmästä. Ne kuitenkin olivat seuraavana päivänä sijoituskilpailu 1:n kärkijoukkueet, tässä
nimenomaisessa järjestyksessä. Tämä ei
tietenkään todista mitään muuta kuin
sitä, että vaikka shakista ja varsinkin
pikasellaisesta on tullut yhä enenevässä
määrin avausmuistihirmujen nuorten
valtakunta, niin vanhat herrat pärjäävät
vielä pikapeleissäkin nuoremmilleen,
ovat vieläpä loistavassa kuosissa, koska
monet näistä persoonista ovat pelanneet
kauan yhdessä samoissa joukkueissa ja
pärjänneet myös varsinaisen shakin
kansainvälisissä seniorien joukkuekilpailuissa. Heillä riitti puhtia vielä kilpailun toisellekin päivälle, kun nuoremmat
jo alkoivat väsyä ja simahtaa.
Mitä sitten pitäisi sanoa Raine Heikkilästä ja Toivo Högbergistä, jotka ovat
pelanneet kaikissa viidessäkymmenessä?
Ja jotka vielä jaksavat nauttia jokavuotisesta älyllisestä koitoksesta? Ei voi muuta kuin nostaa hattua ja toivoa, että me
kaikki olisimme jonain kauniina päivänä samanlaisen suorituksen arvoisia.
Lauantaina pelattiin myös henkilökohtainen cup-kilpailu, alkukierrokset ennen joukkuekisan alkua, mikä
varmaankin rajoitti pitkämatkalaisten
osallistumisintoa. Loppukierrokset
taas pelattiin joukkuekisan alkukilpailun jälkeen, ja suurin osa näin pitkälle
selviytyneistä ei ollutkaan enää parhaassa vedossa kisan toisena päivänä.
Norjan Jon Ludvig Hammer teki kovan tuloksen
Vammalan Shakkikerhonn ykköspöydällä, 25/27.
Cupin välieriin selviytyivät Jyväskylän Risto Nevanlinna ja Esko-Matti
Hakulinen, Aatoksen virolaisvahvistus
Tarvo Seeman ja Joensuun venäläispelaaja Dmitri Skljarov. Jännittävissä
ja vaihtelevissa peleissä Nevanlinna
kukisti Seemanin ja selviytyi finaaliin
vastassaan Skljarov, jolla oli helpompi
tehtävä voittaa Hakulinen. Loppuottelussa Skljarov vei pidemmän korren
Nevanlinnaa vastaan.
Sunnuntaina ainakin omassa majapaikassani kaikki me kymmenet shakinpelaajat olimme aamiaisella täsmälleen
sen alkaessa, varsinkin me keski-ikäiset
ja vanhemmat ihmiset. Toiset meistä
olivat pelanneet pikapeliä tai korttia
läpi yön, itse olin käynyt eräässäkin
paikallisessa ravitsemusliikkeessä katselemassa olympialaisten yleisurheilukilpailuja ja seurustelemassa muiden
paikalle osuneiden shakinpelaajien ja
alkuasukkaiden kanssa. Heistä monet
osoittautuivat mukiinmeneviksi ja erittäin taitaviksi karaokelaulajiksi ja muutenkin miellyttäviksi ja vieraanvaraisiksi
ja suvaitsevaisiksi ihmisiksi. Kaltaistani
muukalaista ei lainkaan vieroksuttu,
vaan kävin oikein mielenkiintoisia keskusteluja mm. Suomen maa- ja paikkakuntien keskinäisistä suhteista, eri
musiikkityyleistä ja shakista, varsinkin
shakkia tuntemattomien kanssa. Tällainenkin eksyminen tai poikkeama
shakinpelaajien valtavirrasta tavallisen
kansan joukkoon voikin olla hyvää mainosta lajillemme. Oli hauskaa havaita,
että shakkia (puhumattakaan pikapelistä, josta kukaan ei ollut koskaan kuullutkaan) ei varsinaisesti inhottu, sen
suhteen oltiin vain jokseenkin tietämättömiä tai välinpitämättömiä. Lajimme
ei siis liene, huolimatta eristäytymisestään omaan lokeroonsa, vielä toistaiseksi kokonaan uhanalainen. Vain yksi tai
kaksi paikalla olleista reagoi lähes tulkoon siten, että tulkitsi shakinpelaajan
olevan jonkinlainen apinalaji, ei kuitenkaan välttämättä uhkaava kuten gorilla,
vaan pikemminkin outo kummajainen
kuten oranki, jonka pitäisi elää lajitoveriensa keskuudessa syvissä viidakoissa.
Sivuhuomautuksena sanottakoon,
että avaus 1.b2–b4 tunnetaan nimellä
Oranki tai Orangutangi, sen keksi Savielly Tartakower vuoden 1924 New
Yorkin turnauksessa havainnoituaan
paikallisessa eläintarhassa kyseisen kädellisen toimintaa. Venäjänkielisessä
maailmassa sama avaus tunnetaan nimellä Sokolskin avaus. Tämä valkovenäläinen Sokolski-niminen heppu kehitti muunnelman teoriaa kymmenissä
pelaamissaan peleissä.
Toisena sivuhuomautuksena sanottakoon, jos se nyt ketään kiinnostaa,
että itse aloitin kaikki valkeilla pelaamani pelit, paitsi yhden, ns. Larsenin
avauksella eli 1.b2–b3. Tässä ei ole
mitään symbolista, vaan kyseessä on ainoastaan laiskuus ja haluttomuus pysytellä avausteorian kiemuroiden perässä.
Menestys oli siis melkoisen hyvä, koska
suurimmalla osalla vastapelaajista oli
melkoisen kalpea aavistus siitä, miten
tätä alkusiirtoa vastaan pitäisi pelata,
vaikka tietysti puolueettomasti ajatellen
Larsenin avaus ei lupaa minkäänlaista
etua. Mustilla pelatessani taas huoma-
sin, että joskus ”oikeata” shakkia pelatessani opettelemistani hienoista vastagambiiteista ei ollut juuri minkäänlaista
hyötyä, koska en ollut kerrannut niiden
teoriaa viimeiseen kahteenkymmeneen
vuoteen ja kaikki niitä vähänkin osaavat saivat useimmiten jo heti avauksessa
melkein voittoaseman. Sain mustilla parempia tuloksia passiivisella puolustuksella odottaessani vastapelaajan tekevän
virheitä ja yrittämällä olla joutumatta
liian ahtaaseen asemaan ja jättämättä
omia nappuloita suojatta. Mitä tästä
opimme? A) Avausteorian lievä tuntemus voi olla hyväksi. B) Jos ei tunne
avausteoriaa, niin pikapelissä ei kannata
pelata avausteoriaa. PS) Miksi muuten
aloitin yhden pelin muulla siirrolla kuin
1.b3? Vastaus: Se johtui ainoastaan siitä, että kosketin vahingossa a-sotilasta,
ja herrasmiehenä päätin siirtää huvin
vuoksi ja urheilun kannalta 1.a2–a3. Jos
en väärin muista, niin voitin tuon pelin.
Sivupolkujen halki kulkien päädymme upeaan finaaliin, elikkä sunnuntaiseen hurmioituneeseen, väsyneiden
mutta onnellisten shakinpelaajien kestävyyskamppailuun, jossa lopuksi voittaa se, joka jaksaa kauimmin tekemättä
virheitä. Kyseessä ei olekaan itse asiassa
enää pikapeli, vaan maraton. Eikä juoksu, vaan kilpailu siitä, kuka pysyy pisimpään paikallaan.
Kilpailun raportointia varten olisi
itse asiassa ollut parempi olla itse pelaamatta ollenkaan. Kun on itse pelaamassa salin toisella puolella kaukana
kärkikamppailuista, on vaikea mennä
sanomaan, mitkä olivat ne kisan ratkaisevimmat pelit ja hetket. (Eikä niitä
kai kukaan muukaan muista enää ensi
vuonna, eivät itse asianosaisetkaan.) Tämän jutun inspiroikin alunperin ajatus
siitä, että en ole koskaan nähnyt Suomen
Shakissa varsinaista artikkelia joukkuepikapeleistä ja niiden tunnelmasta, pelkät tulokset vain. Näistä kisoista ei ole
kai mitään kerrottavaa niille, jotka ovat
sen kokeneet ja eläneet vuodesta toiseen. Muita se ei taas oikeastaan koske
ollenkaan. Itse tavallaan ulkopuolisena
taas halusin kertoa niistä samalla tavalla kuin jos olisin osallistunut vastaavaan
kisaan ulkomailla tai vaikkapa käynyt
rock-festivaaleilla Tunisiassa tai eukonkantokilpailuissa Boliviassa.
Mestaruusryhmässä menestyi loppujen lopuksi parhaiten Tammer-Shakin ykkösjoukkue (Mika Karttunen,
nuori Jani Ahvenjärvi, Veijo Mäki,
Jyrki Kytöniemi), joka pysytteli kilpailun johdossa suurin piirtein alusta
loppuun. Tämä ilahdutti minua suuresti kahdestakin syystä: A) Oma kerho voitti. B) Ja vaikka minulla ei ole
mitään sitä vastaan, että joukkueissa
on ulkomaalaisvahvistuksia, koska
B1) miksi ei saisi olla? B2) itse ulkomailla asuvana olen tottunut siihen,
että ulkomaalaista pidetään apinana
siinä, missä shakinpelaajaa, niin oli
kuitenkin hienoa, että Suomen mestaruuden voitti joukkue, joka pelasi kokonaan kotimaisin voimin. Mielestäni
tämä symbolisoi jotenkin hienosti sekä
Suomen itsenäisyyttä kansakuntana ja
valtiona että Tampereen erityisasemaa
maamme kaupunkien joukossa. Saatte vapaasti syyttää nurkkapatriotismista ja puolueellisuudesta, jos haluatte!
Mutta tämä on vähän samanlainen
saavutus kuin jos Espanjan jalkapallomestaruuden voittaisi Athletic Bilbao,
jonka joukkueessa pelaa ainoastaan
baskeja.
Kaikilla muilla kärkityhmän joukkueilla nimittäin oli joukkueessaan yksi
muunmaalainen pelaaja. Ja hyvä niin,
kilpailuun tämä tuo vain enemmän
mielenkiintoa ja jännitystä. Ja näiden
pelaajien kotimaat kertovat sen, mihin
suuntaan Suomella on parhaat ja läheisimmät suhteet: (aakkosjärjestyksessä)
Englanti, Norja, Ruotsi, Saksa, Venäjä, Viro. Naapureiden kanssa on hyvä
olla väleissä, mieluiten hyvissä. Mutta
voisi olla vielä mielenkiintoisempaa,
jos kisaan voitaisiin saada osallistumaan
pelaajia myös muista maista, tai kokonaisia ulkomaisia joukkueita vaikka
varsinaisen mestaruuskilpailun ulkopuolella, kuten esim. Virossa on tehty
viime vuosina.
Kakkoseksi sijoittuneen Vammalan
Shakkikerhon ykköpöydällä norjalainen suurmestari Jon Ludvig Hammer
teki ilmiömäisen tuloksen 25 / 27, mutta sekään ei riittänyt joukkuevoittoon.
Myös Turun Työväen Shakkikerhon
virolainen Riho Liiva teki jälleen kerran upean tuloksen, mutta turkulaisilta
puuttui tällä kertaa joukkueesta Paavi,
eli kunnianarvoisa liittomme toiminnanjohtaja ja moninkertainen pikapelimitalisti Jorma Paavilainen, ja kolme
aiempaa mestaruutta voittanut TuTS
joutui tällä kertaa tyytymään vaatimattomampiin pronssimitaleihin.
Muista ennakkosuosikeista ja perinteisistä huippujoukkueista vain Matinkylän Shakkikerho (joukossaan Venäjän
Jevgeni Soloženkin) pysyi mukana kärkikamppailussa loppukierroksille, mutta jäi neljänneksi. Etelä-Vantaan Shakki
ja Velhot olivat mukana varamiehisin
joukkuein ja jäivät kauas takavuosien
menestyksestä. Vahva Jyväskylän ykkösjoukkue hiipui peräti kymmenenneksi.
Cupissa hyvin menestyneet Hakulinen
ja Nevanlinna taisivat olla uupuneita,
eikä ykköspöydällä Tommi Luukkonenkaan ollut oikein vedossa.
Ykköspöydän parhaan pelaajan
palkinnon vei siis Hammer. Kakkospöydällä juhli Seeman. Kolmos- ja
nelospöydällä pokaalia heiluttivat mestarijoukkueen ikinuoret Mäki ja Kytöniemi.
Leikki leikkinä, mutta missä muualla kaikki Suomen shakinharrastajat,
miehet, naiset, nuoret, lapset ja vanhukset voivat kokoontua näin riemullisen ja
hyväntahtoisen tapahtuman merkeissä
viettämään yhteistä viikonloppua, rentoutumaan ja tapaamaan vanhoja ja
uusia kavereita? Vielä ilman, että liian
vakavamielinen kilpailu haittaisi yhdessäoloa? Ja kyllähän shakillinen viikonloppu aina kotiolot voittaa!
Vielä kiitokset omalle joukkueelleni
eli Tammer-Shakki 5, kokoonpanolla
Juha Mäki, Jaakko Mäntyniemi, Kai
Muttilainen, Antti Parkkinen. Jos hyvälle joukkuehengelle olisi annettu erityispalkintoja, niin olisimme olleet kolmen parhaan joukossa, kiitos varsinkin
kerhomme puheenjohtajan, hengennostattajan ja moottoriturvan Kaitsun!
Haastan tässä myös muut kokeneemmat joukkuepikapelaajat kertomaan omia kokemuksiaan, tarinoitaan
ja anekdoottejaan näistä ja aiemmista
kisoista. Olisi myös mielenkiintoista
kuulla, mitkä ovat lukijoiden mielestä
parhaat avaukset pikapelissä, vaikka
anonyymisti. Vai haluaako jokainen
säilyttää salatut eväänsä ja kikka kolmosensa omana tietonaan? 
61
[email protected]
MIKA KARTTUNEN
Kartulla
kopautettua
O
Salainen agentti CO7
Istanbulissa
tin vastaan tämän tehtävän, jonka raportointia valvova matkailu saattaa olla yllättävän kallista, vaikka menolippu
esimieheni M oli minulle suostutteluni jälkeen valmis olisikin ilmainen. Matkantarjoajalla on nimittäin oiva tilaimääräämään.
suus käyttää paluulipun hinnoittelussa luonnollista monoTiedonannossa ennen kilpailua M kertoi, että Istanbu- poliasemaansa hyväksi. Tietolähteeni mukaan myös Fiden
lin shakkiolympialaisissa turvatoimia on jälleen kiristetty, tuomareiden ja toimitsijoiden palkkiot ovat olleet joissakin
ja nollatoleranssin lisäksi pelaaja saattoi joutua ongelmiin turnauksissa yllättävän ruhtinaallisia, mikä antaa aihetta
pelkästään siksi, että arbiterit huomaisivat pelipaikalla pu- epäillä, että uudistuvien ja monipuolistuvien pelaaja-, lashelimen tai muun elektronisen kojeen. Puhuminen ei myös- kenta- ja rekisteröitymismaksujen ynnä muiden vastaavien
kään ollut sallittua. Jos asiaa olisi kapteenille, niin kaikki takana on tarve pullistuttaa sääntöjä laatineiden henkilöikommunikaatio oli tehtävä arbiterin läsnäollessa englannik- den tai heidän lähipiiriinsä kuuluvien taskuja.
si. Kapteenia ei saanut myöskään pyytää tuomaan kahvia tai
Vaativa tehtäväni tarvitsi peitetarinani lisäksi myös varjovettä, jos arbiter ei seisoisi vieressä.
operaation, jonka ideana oli muka kuvata maailman suurinPuhua ei siis saanut kenellekään, ei kahvi- tai vessajo- ta shakkikokoelmaa. Agenttiyhteyteni antoi vihjeen, että se
noissa, ei käytävällä, eikä missään paikoin pelisalia. Vih- oli määrä asettaa näytteille Istanbulin shakkiolympialaisissa. Operaation varjolla saisin
jailevat silmien liikkeet sekä
tiukan paikan tullen kamerytmitetyt koodihaukottelut
ja -yskökset olivat ihme kyllä
rakännykkäni pelialueelle,
sallittuja. Myöskään paitojen
jonka avulla voisin kuvata ja
värikoodeihin ja maitokahvin
äänittää oletetusti valonarkaa
vaaleussävyihin ei ollut vielä Tehtäväni oli selvittää syyt presidentti Kirsan
toimintaa ja selittää kuulustelutilanteessa, miksi minulla
älytty puuttua. Täten opeon luvaton kamerakännykkä
raatio kannatti suorittaa nyt Nikolajevitš Iljumžinovin huomattaviin matkapelipaikalla.
jos koskaan, sillä Tromssassa kustannuksiin sekä väitettyjen ulkoavaruuden
2014 turvatoimet olisivat varmuudella vieläkin tiukemmat kontaktien todenperäisyys.
Tehtäväni toteutus alkoi tarja kiinnijäämisen rangaistukkoin laaditun suunnitelman
sena saattaisi olla inkvisiittori
mukaan kilpailun ensimmäiarbiterin (agenttikielinen salailmaisu) mielivaltainen kuu- senä päivänä, jolloin systeemit ovat uusia ja turvallisuuslustelu, johon pakollinen pääsymaksu saattaisi hyvinkin olla aukot suurimmillaan. Saavuin tummassa puvussani kohti
100 euroa per agentti. Tämän suuntainen kehitys olisi aina- tarkoin vartioitua pelisalia, jonka metallinpaljastimilla
kin linjassa Fiden muun maksu- ja sääntökehityksen kanssa. kehystettyä ainoaa oviaukkoa vartioi aseistettu kaksikko.
Piireissä liikkui myös huhuja regulatiivisesta lobotomi- Kaukaa näytti siltä, että kova koulutus oli lyönyt kaksikolle
asta, jossa agentin otsalohkoa stimuloitaisiin perinteistä totisen ja tarkan leiman otsaan, mutta lähempänä pystyin
lobotomiaa hienovaraisemmin, mutta kuitenkin niin, että huomaamaan, että tappajan katseen lisäksi heidän silmisFideä kohtaan koettu ahdistuneisuus ja epäluulo saataisiin sään oli maailman monimutkaisuutta hämmästelevä kalahelpottumaan. Tehtävän vastaan ottamalla tiedostin altista- mainen toljotus.
Ensimmäinen tarkastuspiste oli siis helppo ohittaa. Seuvani itseni sekä fyysiseen että taloudelliseen vaaraan.
raavan tarkastuspisteen miehityksellä oli selvästi tarkempi
Pelaamiseni Suomen olympiajoukkueessa oli siis ovela kuva siitä, kuka sai minnekin kulkea. Tämä tietenkin aipeitetarina, jonka varjolla saatoin soluttautua Fiden dele- heutti ruuhkaa tarkastuspaikalle. Pelin alkuun oli aikaa vielä
gaatteihin suorittamaan todellista tehtävääni. Tehtäväni oli 31 minuuttia ja 27 sekuntia, mutta pullonkaulan muodosselvittää syyt presidentti Kirsan Nikolajevitš Iljumžinovin tava oviaukko näytti jo tässä vaiheessa enemmänkin tippahuomattaviin matkakustannuksiin (tietolähteeni mukaan lukolta kuin oviaukolta. Pukumies saa aina pukumiehen
yli 100 000 euroa vuodessa) sekä väitettyjen ulkoavaruuden kohtelun, mutta siitä huolimatta minun oli tarpeen odottaa,
kontaktien todenperäisyys.
kunnes kutsutut delegaatit saapuisivat paikalle.
Agentin vaistoni avulla pystyin ymmärtämään, että
Olin siis ottanut jo tehtävän suunnittelussa huomioon
näiden välillä voi olla merkittävää korrelaatiota. Avaruus- Fiden luonnollisen hierarkian, jossa delegaatit, arbiterit ja
”
62
den salaisuus: ”But of course, the pen is mightier than the
sword, you know.” Hän hymyili ja nyökkäsi sen merkiksi,
että sain mennä.
Olin tietenkin piilottanut kännykkäni tuuman tarkasti
housun etumukseen, mutta tarkoin harkituilla sanoilla vältin tarkemman kopeloinnin. Porttiteoriani oli niin tehokas,
ettei minun tarvinnut edes käyttää lausetta ”I have balls of
steel”, jonka olin suunnitellut siltä varalta, että kohdalleni
osuisi kaikkein virkaintoisin tarkastaja, joka alkaisi selvittää
piirun tarkasti, mistä kohtaa piippauksen kohde löytyy.
Jaahas. Maailmanpolitiikkaa shakkilaudalla. Nappulasettien tarkempaan
tutkimiseen ei kuitenkaan ollut aikaa...
muut toimitsijat ovat pelaajia korkeammassa asemassa, ja
tämän etuoikeuden turvin saisin raivattua itseni riskejä karttavien pelaajien ohi, jotka nollatoleranssistressiä välttääkseen olivat jo saapuneet tekemään ruuhkaa pelisalin aukolle.
Kaksoisroolini vuoksi minuakin hieman hermostutti, sillä
puolen tunnin aikana minun tuli suorittaa tehtäväni ja ehtiä
pelilaudan ääreen. Delegaatiksi naamioituneena minulla oli
kuitenkin mahdollisuus raivata tieni huomattavasti helpommin läpi, mikä ennalta ehkäisi tehokkaasti perspiraatiota.
Agenttikelloni näytti 27 minuuttia ja 13 sekuntia vaille pelin alkua, kun äkkäsin kello 3:sta tulevan pukumiesporukan.
Käänsin kaulassani roikkuvan tunnistelapun väärinpäin ja
painuin pukumiesten virtaan. Samassa imussa mukaan lyöttäytyi myös joku suurmestari, mutta hän joutui hierarkian
hampaisiin heti oviaukossa, kun turvamies sanoi: ”Delegates
only.” Mies jäi jupisemaan jotain mielettömyyksistä, mutta
ymmärsi lopulta alemman asemansa.
Itse olin onneksi perehtynyt jo hotellilla tunnistelappuun
ja sen oikeuttamiin alueisiin. Agentin välineilläni oli helppo
lisätä pääsy vain delegaateille ja arbitereille tarkoitettuihin
lehdistötiloihin ja VIP-alueille, joita oli tällä kertaa vaatimattomasti kolme kappaletta. Pelaajapassilla oli pääsy ainoastaan pelisaliin ja WC-tiloihin, mikä ei olisi riittänyt
tehtäväni suorittamiseen.
Seuraavana oli turvatarkastus, jossa metallinpaljastin
tietenkin piippasi kohdallani. ”Hey, there! What is in the
pocket?”. Huomasin turvamiehen habituksesta heti, että
taistelulajit olivat mieleen ja Conan the Barbarian suurella
todennäköisyydellä hänen suosikkielokuvansa. Siten vastasin: ”That is my pen. It is a sword of chesswarrior, huh?”.
Turvamies hymyili ja teki hidastettua miekaniskua kuvaavan
eleen käsimetallinpaljastimellaan kohti osoittamaani taskua.
Tarkastuspisteellä oli kuitenkin myös paksusankaisilla
silmälaseilla varustettu arbiter, jonka muu olemus tuki sitä,
että todennäköisesti hän pitää kaikenlaista maskuliinista
pullistelua idioottien touhuna. Varasin kaiken huomioni
hänelle ja puolikuiskaten totesin kuin se olisi meidän kah-
Katsoin kelloa, ja se näytti aikaa olevan jäljellä 20 minuuttia 49 sekuntia. Kävelin muiden pukumiesten mukana ja
aloitin keskustelun eniten eleitään ja askeleitaan arastelevan
delegaatin kanssa, joka oli varmuudella tässä ryhmässä aivan yhtä uusi kuin minäkin. Näin vältyin kollegan vaikeilta
kysymyksiltä ja sain samalla lähimpänä olevat arbiterit ja
vanhemmat delegaattikollegat ravistamaan epäilyksensä irti
minusta.
Smalltalkin lomassa tein hyisevän havainnon, että suurella todennäköisyydellä uusi tuttavuuteni oli käynyt Fiden
järjestämässä aivopesussa edellisenä iltana. Silmät katsoivat
tyhjää ja suusta tuli epämääräistä Fide-propagandaa kuin
suoraan nauhurista. Hänelle syötetty viesti oli selvä: ”Uudet
säännöt tehdään suojelemaan pelaajia.” Otin muistivihon
puvuntakkini taskusta ja merkkasin hänen nimensä perään
tunnuksen RLU (=Regulatiivisen Lobotomian Uhri).
Pääsimme viimein pelisalin puolelle, jossa jo sinne ehtineet pelaajat varoivat askeliaan ja muita virheliikkeitä,
joista inkvisiittori-arbiter saattaisi langettaa tuomionsa,
siihen riitti yksikin väärä sana tai teko. Jatkoin keskustelua aivopestyn kanssa ja etenin suunnitelmassani. Kaivoin
nokkelasti kännykkäni esiin ja valmistauduin äänittämään
keskustelua. Mutta juuri silloin valahdin kalpeaksi, sillä
huomasin tehneeni vaarantavan virheen. Silmän ylänurkkaan oli ilmaantunut toinen inkvisiittori-arbiter, joka oli
ehkä huomannut toimintani ylätasanteen tähystyspaikaltaan. Totesin putipuhtaalle ystävälleni, että palaan takaisin,
kun olen käynyt miestenhuoneessa. Sujautin kämmenselän
suojissa kännykkäni nopeasti puvuntakkini taskuun ja otin
rauhallisia askelia kohti käytävää, jossa WC-tilat sijaitsivat.
Jatkoin matkaani, mutta sivusilmällä huomasin inkvisiittorin oikean käden menneen korvalle sisäpuhelun merkiksi.
Muutaman sekunnin kuluttua pelisalin ovi aukesi edessäni,
noin 25 metrin päässä, ja ovesta astui esiin kaksi mustaan pukuun pukeutunutta arbiteria, jotka lähtivät tulemaan minua
kohti päättäväisin askelin. Katsoin parhaaksi syöksyä muutaman metrin päässä oikealla alkavaan käytävään. Etenin kapeaa käytävää pitkin, kunnes huomasin raollaan olevan oven.
Painuin sinne enempiä miettimättä, sillä agentin täytyy luottaa intuitioonsa. Tie vei rappukäytävään. Menin kierreportaita alaspäin muistaen yhtä vähän pelisalin pohjapiirrustuksesta
kuin pian alkavan pelini valmisteluistani, vaikka yritin ulkoa
opetella molempia koko aamupäivän ajan.
Porraskäytävän eristetty tunnelma loi hetkellisen illuusion suojasta, mutta kupla puhkesi tikarimaisiin turkkilai-
63
”
Kultakello pysähtyi, osoitti tungosta ja sanoi:
”Nice cattle we have there, they are like cows
or pigs”, ja päästi säästelemättömät röhönaurut
päälle.
suuksiin, joita arbiterit alkoivat heitellä toisilleen heti oven
avauduttua porraskäytävän yläpäässä. Kiihdytin vauhtia
ja säntäsin ensimmäisestä aukeavasta ovesta sisään, josta
jatkoin täyttä juoksua käytävän toiseen päähän. Ovi auki
ja olinkin toisessa rappukäytävässä. Aloin kavuta portaita
ylöspäin ja poistuin sieltä ensimmäisestä sopivasta ovesta.
Yllättäen se johtikin takaisin pelisaliin.
Onnekseni huomasin, että aikaisempi delegaatio valui
eteenpäin käsi ojossa kulkevan keulahahmonsa johdolla,
jonka kultainen rannekello välkkyi noin kymmenen metrin
päässä. Lyöttäydyin porukkaan ja hivuttauduin sen keskelle,
sillä huomasin, että salissa parveilevat arbiterit etsivät selvästi jotakin. Kuljimme laumana kultakellon perässä salin
reunaan ja sieltä portaat ylös. Matka jatkui korokemaista
avoinaista ylätasannetta pitkin, josta näki pelisalin lisäksi
myös pelisaliin tungeksivan pelaajamassan, joka oli jo kasvanut melkoisesti kokoa. Oviaukolla oli selkeästi kiivaampaa
nyt, kun aika oli käymässä vähiin. Pelaajien tarkastaminen
oli hidasta, ja kierroksen alkuun oli enää 11 minuuttia ja
57 sekuntia.
Eihän kukaan vain näe? Delegaatit ottavat juoksuaskelia lahjussalkkuineen.
64
Kultakello pysähtyi, osoitti tungosta ja sanoi: ”Nice
cattle we have there, they are like cows or pigs”, ja päästi
säästelemättömät röhönaurut päälle, johon pystyy vain kyseenalaisella tavalla leveän elämän nautintoihin kivunnut
elostelija tai maailman luokan näyttelijä. Koko porukka
nauroi mukana, minä mukaan lukien, etten paljastaisi
polttomerkkiäni.
Kultakello veti pukuporukan eteenpäin kohti suljettua
siipeä. Saavuimme lasivitriinein sisustettuun huoneeseen.
Ylpeänä hän esitteli, kuinka turkkilainen keräilijä oli saanut nimensä ennätysten kirjaan haalimalla yli 400 erilaista
shakkisettiä. Agentin vaistoni avulla laskin heti, ettei niitä
ole esillä kuin 100–120 erilaista, joka oli siinä mielessä turhaa, että heti perään kultakello ehti lisäämään, että vain
osa on esillä.
Nappulasarjoissa oli vaikuttavia, erikoisia, vertaavia,
kahtiajakavia sekä alleviivaavia, mutta myös ilmeisiä,
keinotekoisia ja melko tylsiä tapauksia. Niiden välinen
kontrasti toki vaikuttaa arvioijaan, ja jokainen niistä
yksittäin antaisi erilaisen vaikutelman kuin ne kaikki
yhdessä samassa tilassa. Poliittisesti mielenkiintoisimpia
olivat Toisen maailmansodan ja kylmän sodan aikaiset
asettelut sekä tuoreemmat USA vs. Irak ja USA vs. terroristit -aiheet. Kevyempiä stereotypioita olivat erilaiset
eläin- ja fiktiiviset aiheet. Oli kissat vs. koirat, lehmät
vs. lampaat, Lucky Luke vs. Daltonit, pirut vs. enkelit,
Tähtien sota sekä Taru sormusten herrasta -sarjat ja niin
edelleen.
Kokonaisuutena näyttely oli niin hieno, että teki mieli antaa suunniteltua suurempi osuus varjo-operaatiolle,
mutta siihen ei ollut aikaa. Huomasin pian, että delegaatit
saavat ilmeisesti tuoda kännykän
mukanaan pelipaikalle, sillä monet ottivat niillä kuvia erilaisista
nappulasarjoista. Lopulta minäkin nappasin kännykkäkamerallani muutaman kuvan, ihmetellen samalla, mihin inkvisiittori
arbiter oli kiinnittänyt minussa
huomionsa, jos ei kerran luvattomaan käännykkään. Ehkä
naamani oli tunnistettu pelaajatietokannasta.
Ihmettelyn ja kuvaamisen keskeytti minihame, joka toi tarjottimella shamppanjaa. Vieressäni olevat kalvosinnappi ja
silkkikravatti ottivat lasit, joten
minä matkin perässä, etten erottuisi joukosta. Agentin vaistojeni avulla oli helppo arvioida,
että kyseessä oli Dom Pérignon,
tosin vuosikerrasta oli vaikea sanoa, oliko se 2002 vai 2003.
Kultakello keskeytti pohdiskeluni aloittamalla maljapuheensa. Huomasin aivan etualalla olevan aikaisemman
tuttavuuteni, joka nyökytteli kultakellon sanojen tahtiin
putipuhtailla aivoillaan ja jätysti samalla toisen minihameen
tuomia tapaksia. Intoa täynnä olevassa maljapuheessaan
kultakello kertoi, että shakkimaailmassa kannattaa kuulua
Fiden delegaatteihin ja arvostaa sen presidenttiä, niin löytää itsensä onnellisesta asemasta. Hän lisäsi ponnekkaasti,
että kun saamme laadituksi jokaisena olympiavuonna uusia
sääntöjä, niin se tietää lisää paikkoja uusille arbitereille. Hän
esitti myös vision, että vuoteen 2022 mennessä meitä voi
olla jo enemmän kuin pelaajia.
Sitten kultakellon puhe muuttui äkisti, ikään kuin
hänestä olisi kuoriutunut ulos viimeistä siunausta tekevä
pappi. Pienen mutta erottuvan tauon jälkeen hän jatkoi,
että tällä hetkellä pelaajat ovat turnauksissa välttämätön
paha, mutta harkinnassa on uuden työryhmän perustaminen, jonka tavoitteena on keksiä ratkaisu tähän vaikeaan
ongelmaan.
Mietin, voiko hän olla tosissaan, mutta päälle puskevat
loppusanat kaappasivat huomioni. Hän teki kunniaa presidentille ja kohotti kultaisella kaulalla vahvistettua lasiaan.
Vetäytyvä hiha teki vielä nonverbaalisen osansa, muistuttamalla kuulijoita lojaalisuuden eduista. Yleisen supinan ja
porinan alettua, hän katsoi vielä kallista kelloaan ja huomautti, että kun olemme valmiit, voisimme siirtyä pikkuhiljaa pelisalin puolelle. Yllättäen hän tuli huvittuneeksi
ja kertoi tietäväisesti hymyillen, että siellähän ne pelaajat
jo säntäilevät paikoilleen häviön uhalla. Hän laski shamppanjalasin käsistään ja teki niistä sarvia muistuttavat jatkeet
päänsä sivuille nauraen äänekkäästi.
Samassa tajusin ajan kulkeneen eteenpäin. Aikaa oli enää
4 minuuttia 23 sekuntia pelin alkuun. Hörppäsin domperignööt kohti kitalakea ja kiiruhdin yskien ja nenä täynnä
poreita kohti pelisalia. Takana kuulin vielä kultakellon äänen, joka muistutti kaikkia tulemaan päätösjuhlaan. Siellä
tarjottaisiin pientä juotavaa ja purtavaa, muttei tietenkään
karjalle.
Pingoin pitkin delegaattiväylää, minkä ansiosta minun
ei tarvinnut enää mennä uudestaan turvatarkastuksen ohi.
Onneksi muistin, että valeasuni on paljastunut, joten siitä
täytyi päästä eroon. Poikkesin lähimpään vessaan vaihtamaan pukua pois. Samassa muistin Fiden tuoreen säännön,
pukukoodin, jonka noudattaminen on pakollista, jos meinaa päästä pelisaliin. Siten päädyin sullomaan ainoastaan
puvuntakin roskiin, hiostava kauluspaita ja pitkät housut
oli pakko jättää päälle pelin ajaksi.
Aikaa oli jäljellä enää 2 minuuttia 12 sekuntia, ja juostessani ylätasanteella huomasin alakerrassa pelaajamassan
asettuneen yhteisen asiansa vuoksi muodostelmaan, joka
muistutti ameebamaista eliötä, joka pyrki voimalla ahtaasta
oviaukosta sisään. Hikikarpalot tippuivat ja ovenkarmit heiluivat, eikä tilanne vaikuttanut olevan yhtään hallinnassa.
Tilanne näytti ylhäältä käsin koomiselta. Tilanteen subjek-
Pukukoodin noudattaminen oli pakollista. Tämä pelaaja on selvästi
varustautunut tavallista huolellisemmin irtolahkeilla.
tiivisen viihteellisyyden oli tajunnut myös joku delegaatti,
joka kuvasi ähellystä ylätasanteelta hymy korvissa. Ilmeisesti
hän oli päässyt erkaantumaan ryhmästä vielä minuakin aikaisemmin.
Päästyäni pelisaliin olin onneksi turvassa, sillä paikkojaan
hikipäisenä etsivä pelaajalauma oli samassa määrin hätäinen ja hikinen kuin minäkin ja ruuhka oli hirmuinen, kun
kaikki yrittivät päästä ajoissa oman pelilautansa ääreen. Itse
löysin ajoissa joukkuetoverini ja oman paikkani. Kelloon jäi
aikaa vielä 54 sekuntia. Laudan ääreen ehdittyäni tuli kuitenkin tarkentava kuulutus, joka kehotti pelaajia pysymään
paikoillaan ja odottamaan rauhassa, eräällä delegaatiolla
kuulemma kestää vielä hetken saapua paikalle. Loppujen lopuksi odottelimme kierroksen alkua vielä noin 7 minuuttia.
Kaiken kaikkiaan kaksoisroolini sujui mainiosti, sillä kukaan arbitereista ei tunnistanut minua, enkä tehnyt vahingossa sääntörikkomuksia pelin aikana. Pelin jälkeen kävelin
rauhallisin mielin hotellille, jossa sain näköhavainnon edellä
kulkevaan delegaattilaumaan, joka ilmeisesti saapui takaisin
juuri päättyneestä Fiden kokouksesta.
He kantoivat kaksin käsin kasseja, joiden sisällön uskoisin olevan erilainen kuin päivää aikaisemmin kaikille
pelaajille annetuilla kisakassilla. Niissä nimittäin oli vain
olympialaisten nimikkokynä ja esite, jossa kerrottiin Fiden
tuomareista, arbitereista sekä delegaateista, joiden ansiosta
shakkiolympialaiset ovat myös vuonna 2012 vertaansa vailla
oleva shakkitapahtuma. 
65
[email protected]
KARI TIKKANEN
Jaan Ehlvest
Kuukauden
analyysi
L
okakuussa 50 vuotta täyttänyt virolainen suurmestari
Jaan Ehlvest, joka heinäkuussa voitti Heart of Finland
-turnauksen, on tuttu hahmo suomalaisille shakinharrastajille. Vaikka Ehlvestillä on psykologin tutkinto Tarton yliopistosta, hän on ollut ammattishakinpelaaja vuosikymmeniä, mihin viittaa myös hänen v. 2004 julkaistun omaelämäkertansa nimi The Story of a Chess Player (Arbiter Publishing,
New York). Se on haastattelumuotoon puettu avoin tilitys
Ehlvestin tuohonastisen elämän vaiheista ja sisältää vajaat
50 valittua peliä vuosilta 1980–2002 sekä turnaustaulukot
menestyksekkäimmistä turnauksista. Näiden luetteleminen
tässä ei ole tarpeen, mutta mainittakoon yksi varhainen menestys (jota em. taulukoihin ei jostain syystä sisälly): Neuvostoliiton nuorten mestaruus Dušanbessa 1980.
Ehlvest kuului maailman kärkipelaajiin 1980- ja 1990-lukujen taitteessa ja voitti olympiakultaa Neuvostoliiton joukkueessa Thessalonikissa 1988. Hiljattain hän palasi takaisin
kotimaahansa asuttuaan kuuden vuoden ajan Yhdysvalloissa.
Seuraava monimutkainen kamppailu on pelattu Ohridin EM-kilpailussa kesäkuussa 2001. Ehlvestin vastustaja,
unkarilainen Péter Ács oli täyttänyt 20 vuotta toukokuussa, mutta saavuttanut suurmestarin tittelin jo v. 1998. Pari
kuukautta tämän kohtaamisen jälkeen Ács voitti nuorten
maailmanmestaruuden.
ESPANJALAINEN PELI (C92)
K Jaan Ehlvest
k Peter Ács
Ohrid 2001
1.e4 e5 2.¤f3 ¤c6 3.¥b5 a6 4.¥a4 ¤f6 5.0–0 ¥e7 6.¦e1
b5 7.¥b3 d6 8.c3 0–0 9.h3 ¥b7
Tavallisesti erittäin vilkkaaseen peliin johtava Igor Zaitsevin
mukaan nimetty pelitapa, jonka hän kehitti 1970-luvulla.
On myös käytetty nimitystä Flohr–Zaitsev-muunnelma
(Salo Flohr käytti siirtoa 1940-luvulla) ja – syystä, joka
minulle on epäselvä – Lenzerheiden muunnelma. Muut
pääjatkot ovat 9…¤a5 10.¥c2 c5 11.d4 £c7 (Tšigorinin
muunnelma) ja 9…¤b8 (Breyerin muunnelma).
10.d4 ¦e8 11.¤bd2 ¥f8
Yksi pelitavan ideoista on se, ettei valkea voi nyt e4:ään
kohdistuvan painostuksen vuoksi kehittää ratsuaan ”espanjalaisittain” f1:een.
12.a4
Pääjatko. Vaihtoehdot ovat 12.d5, 12.¥c2 ja 12.a3.
12…h6
Tässä on pelattu myös 12…£d7 ja 12…¤a5, mutta pelisiirto on ylivoimaisesti suosituin.
66
13.¥c2
Valkea voisi vielä vaihtaa suunnitelmaa jatkamalla 13.d5,
joka johtaa huomattavasti rauhallisempaan peliin.
13…exd4
Musta käyttää hyväkseen b4-ruudun heikentymistä ja käy
heti valkean keskustan kimppuun. Vaihtoehdot 13…¤b8
ja 13…£d7 merkitsisivät tyytymistä lievästi huonompaan
asemaan.
14.cxd4
Valkealla oli vieläkin mahdollisuus jänistää (välttää vakavampia komplikaatioita) pelaamalla tasa-asemaan johtava
14.¤xd4, esim. 14…d5?! (14…£d7; 14…g6) 15.¤xc6!
¥xc6 16.e5 ², Bologan–Bosiočić, Plovdiv 2012 (1–0, 40).
14…¤b4 15.¥b1 c5 16.d5
Väärin on 16.dxc5 dxc5 17.e5 ¤d7! ³, Kasparov–Balašov,
Kislovodsk 1982 (½–½, 88).
16…¤d7
Kasparovin mukaan (Garry Kasparov On Modern Chess Part
One: Revolution In the 70s) tämä on paras, sillä jatkossa 16…
g6 17.¤f1 musta kieltää itseltään vastapelimahdollisuuden
f7–f5. Hänen asemansa näyttää kuitenkin pelikelpoiselta
17…¥g7:n jälkeen.
17.¦a3
Kasparovin mukaan paras. Torni pyrkii keskustaan tai kuningassivustalle. 17.¤f1 f5 =.
17…f5
Tämän jälkeen valkean sotilaskeskusta hajoaa, mutta samalla mustan kuningasasema heikkenee. Vanhempi siirto 17…
c4 lienee vähintään yhtä hyvä ja todennäköisesti turvallisempi, esim. 18.axb5 [18.¤d4 £f6 19.¤2f3 ¤c5 20.axb5
axb5 21.¤xb5 ¦xa3! 22.¤xa3 ¥a6 ©, Shirov–Anand,
Moskova blitz 2007 (0–1, 41)] 18…axb5 19.¤d4 ¦xa3
[19…¤e5 20.¦xa8 £xa8 21.¤xb5 ¦c8 22.¦e3 ², Caruana–Morozevitš, Reggio Emilia 2011 (0–1, 49); 19…£b6!
20.¤f5 ¤e5 21.¦g3 g6 22.¤f3 ¤ed3 23.£d2 ¤xe1 24.¤xe1
¦a1 25.¤xh6+ ¥xh6 26.£xh6 ¤xd5 27.¦xg6+ ½–½,
Karácsony–Voss, s-postipeli 2009] 20.bxa3 ¤d3 21.¥xd3
cxd3 22.¥b2 (22.¤xb5 ¤c5 ©; 22.¦e3 ¤c5 =) 22…£a5
23.¦e3 {23.¤f5 g6 [23…¤e5 24.¥xe5 dxe5 25.¤b3 =,
Kasparov–Karpov, Leningrad m-14 1986 (1–0, 41)]
24.¤e3 ¤e5 (24…h5 =) 25.¤b3 £a4 26.¥xe5 ¦xe5
27.¤g4 ¦e7 28.¤f6+ ¢h8! (28…¢g7 29.£xd3 ² – Kasparov) 29.£xd3 ¥g7 30.£f3 £xa3 31.¦e2 £a8 32.¦c2 £d8 =,
Grištšuk–Karjakin, Bilbao 2009 (½–½, 99)} 23…¤c5
(23…¤e5 =) 24.¤f5 [24.h4 ¥c8 25.¤c6 £a4 26.£xa4 bxa4 =,
Stellwagen–Morozevitš, Porto Carras 2011 (½–½, 50)]
24…g6 25.¤g3 (25.¦g3 ¥xd5! 26.exd5 ¦e2) 25…b4
18.¤h2
Avaa kuningattarelle ja tornille tien kuningassivustalle, ja
ratsu voi myöhemmin päästä g4:ään. Kasparov kuitenkin
hieman arvostelee tätä yleisimmin pelattua siirtoa Beljavskin ehdottaman vastauksen 18…£e7 takia. Valkealla on
useita eduntavoitteluyrityksiä.
18.g4!? (Ensimmäisen kerran pelissä De Firmian – A.
Ivanov, Philadelphia 1993.) 18…fxg4 {18…f4 19.¤b3 ¤e5
[19…g5 20.¥d2 (20.axb5! axb5 21.¥d2 ±) 20…¥g7 21.¤bd4
cxd4 (21…¥xd4! 22.¤xd4 cxd4 23.¥xb4 ¤e5 24.axb5 ²)
22.¥xb4 ±, Külaots–Klovans, Tallinna 2007 (1–0, 37);
19…c4 20.¤bd4 (20.¥d2!?) 20…¤c5 21.¥xf4 £f6
22.¥h2 ¤bd3 23.¥xd3 cxd3 24.axb5 (24.¦xd3!? ¤xd3
25.£xd3) 24…axb5 25.¦xa8 ¥xa8 26.b4 ¤xe4 27.£xd3
¥xd5 28.£xb5 = ½–½, Hellers – Z. Almási, Malmö 1994;
19…£f6!?; 20.¥xf4 (20.¥d2) 20…¤xf3+ 21.£xf3 £f6
(21…¤xd5) 22.¤a5 (22.¦d1) 22…¤xd5? (22…¥xd5)
23.¥d2 +–, De Firmian – Haugstad, Tromssa 2007 (1–0, 35)}
19.hxg4 c4! [19…¤e5 20.g5 (20.¤xe5! dxe5 21.¤f1 ²/±)
20…¥c8 (20…¤f7!) 21.¤xe5 £xg5+ 22.¦g3 £xe5
23.¤f3 £h5 24.¢g2 ¥g4 25.¦h1 ¥xf3+ 26.¦xf3 £g4+
27.¢f1 ¦xe4 28.¥xh6 (28.¦xh6! ±) 28…¦a7? (28…¦ae8)
29.¥d2? (29.¥g5 +–) 29…¦f7 30.¥xe4 ±, Kasimdžanov–
Ivantšuk, Torino 2006 (1–0, 46)] 20.¦ee3 [20.g5 hxg5
21.¤h2 ¤c5 (21…¤e5 22.¤df3 ¤bd3 23.¥xd3 ¤xd3
24.¦xd3 cxd3 25.¤xg5 ©) 22.£h5 ¤xd5 23.e5! =, Mignon–Isajev, s-postipeli 2010 (½–½, 31); 20.axb5 axb5
21.¦xa8 ¥xa8 22.¦e3 = ideana b2–b3; 20.¤f1!?] 20…£f6
21.¤e1 ¤c5 22.¦g3 g5 23.¦ae3 ¥g7 ½–½, Blank–Isajev,
s-postipeli 2010. Valkea jatkaisi 24.b3 =.
Kasparov–Karpov-otteluissakin käytetyt siirrot 18.¦ae3
ja 18.exf5 ovat muut pääjatkot, joista on melko yksityiskohtaista kuvausta pari vuotta sitten ilmestyneessä teoksessa
Garry Kasparov On Modern Chess Part Four: Kasparov vs
Karpov 1988-2009. Kasparov pitänee torninsiirtoa parhaana.
KUVA TOIVO PUDAS
26.¤h5! bxa3 27.¤f6+ ¢h8 28.¥a1 ¦c8 29.¤e8+ ¢g8
30.¤f6+ ¢h8 31.¤h5+ ½–½, Stellwagen–Morozevitš,
Wijk aan Zee 2009.
Kasparov sanoo 17…g6:ta heikommaksi 18.¤f1 ¥g7
19.a5:n takia (Gufeld–Timoštšenko, Kislovodsk 1982),
mutta on vaikea uskoa yhden vastapelimahdollisuuden
(b5xa4 ja a6–a5) poistamisen ehdyttäneen mustan aseman.
1980- ja 1990-luvuilla maailman kärkipelaajiin kuulunut Viron Jaan
Ehlvest täytti lokakuussa 50 vuotta.
Melko harvoin pelattu 18.e5 on myös huomionarvoinen, esim. 18…¤xe5 (18…g6!?) 19.¤xe5 ¦xe5?! [19…
dxe5! 20.¥xf5 £xd5 (20…¥xd5! =) 21.¦g3 e4! 22.¥xe4
(22.£h5? ¦e5; 22.£g4! ¦e5 23.¥xe4 £e6 24.£xe6+
¦xe6 25.¥h7+ ¢xh7 26.¦xe6 c4 ©) 22…£f7 (22…¦xe4!
23.¦xe4 ¦d8) 23.¦ee3 ¥xe4 24.¤xe4 =, Ricardi – Lopez
Silva, Santiago de Chile 2007 (1–0, 29)] 20.¦xe5 dxe5
21.¥xf5 ¥xd5 22.£g4! ²/± [22.¦g3 £f6?! (Mustalla on
monia siirtoja: £h4, ¥f7, ¤c6, ¤a2.) 23.£h5! £c6?
24.¤f3! +–, Sammalvuo–Fyllingen, Norja 1993 (1–0, 29)]
22…£g5?! (22…c4; 22…¢h8) 23.¥e6+ ¥xe6 24.£xe6+
¢h8 25.axb5 ±, Brunner–Lanzani, Zürich 1990 (1–0, 67).
18…¢h8
On muitakin pelikelpoisia jatkoja:
18…¤f6 19.¦f3 ¦e5 [19…fxe4 20.¤xe4 ¤bxd5
21.¤g4 ¢h8 22.¥d2 ±, Karjakin–Bacrot, Wijk aan Zee
2006 (1–0, 41); 19…¥c8!?] 20.¦xf5 ¦xf5 21.exf5 ¥xd5
22.¤g4 ¦a7 [22…c4?! 23.¤f3 (23.¤e4 ±) 23…bxa4
24.¥d2 ²/±, Külaots–Šulskis, Tallinna 2006 (1–0, 41);
22…¥f7 23.¤e4 ¤xg4 (23…¤bd5!? 24.£f3 ²) 24.£xg4
d5 25.f6! ², Lékó – Z. Almási, Monte Carlo 2002 (1–0,
78); 22…¤xg4!?] 23.¤xf6+ (23.¤f3!?) 23…£xf6 24.¤e4
£xf5 [24…¥xe4 25.¥xe4 ¦e7 26.axb5 axb5 27.b3 ¢h8
28.¥d2 d5 29.¥f3 ¤d3 =, Joao–Pugh, s-postipeli 2008
(½–½, 35)] 25.¥d2 (25.¤c3 £f7 26.¤xd5 ¤xd5 27.axb5
axb5 28.£d3 ¤f6 29.£xb5 d5 ²/=) 25…¥a2 (25…£f7 =)
26.¥xb4 ¥xb1 27.¤xd6 ¥c2 =, T. L. Petrosjan – Šulskis,
Kuşadası 2006 (0–1, 70).
18…£e7 (Ehkä tarkin.) 19.¦ae3 [19.¤df1 ¤f6 20.¤g3
fxe4 =, Karácsony–Plomp, s-postipeli 2007 (½–½, 34);
19.g4?! fxe4 ³, Cayford – van Oosterom, kirjepeli 1996
(½–½, 58)] 19…f4 20.¦3e2 (20.¦a3 ¤xd5 21.¤df3 ¤5f6
67
22.¥xf4 £e6 =) 20…c4 [20…¤e5 21.¤df3 g5 (21…£f7 =)
22.¤xe5 dxe5 23.¥d2 ², Anand–Ivantšuk, Torino 2006
(½–½, 49)] 21.b3 (21.¤df3 £f7!? =) 21…¤e5 22.bxc4
bxc4 23.¤xc4 ¤xc4 24.£b3 a5 25.£xc4 ¥a6 26.£b3
¥xe2 27.¦xe2 g5 28.¤f3 ©/³, Kilgour – van Oosterom,
kirjepeli 1996 (0–1, 63).
18…c4 19.¦f3 [19.¦g3?! ¤c5 (19…f4!) 20.exf5 ¦xe1+
21.£xe1 ¤cd3 =, Aleksejev–Jakovenko, Moskova 2006
(1–0, 47); 19.exf5 ¦xe1+ 20.£xe1 ¤e5 (20…¤xd5;
20…£e8) 21.¤xc4?! (21.¤df3; 21.¦g3; 21.f6 ¤bd3!)
21…¤xc4 22.£xb4 ¤xa3 23.bxa3 (23.£xa3 ¥e7 ³)
23…¥xd5 ÷, Karjakin–Kasimdžanov, Sotši 2006 (½–½, 62;
23…£c7! ³)] 19…¤e5 [19…fxe4?! 20.¤xe4 ¤xd5 21.¦g3
¢h8 22.¤g4 ¤5f6 23.¤exf6 ¦xe1+ 24.£xe1 ¤xf6 25.£c3 ©,
Carlsson – Wang Hao, Täby 2007 (0–1, 29; 25.£d1 ²;
25.¥e3! ±); 19…¦e5!?] 20.¦xf5 ¤bd3 (20…¥c8 21.¦f3 ÷)
21.¥xd3 ¤xd3 22.¦e3 ¥c8 (22…¥e7 23.b3 ¥c8 24.¦ff3
¥g5 =) 23.¦h5?! (23.¦ff3 ¥e7 =) 23…¦e5?! (23…£f6!
24.¦f3 £d4 μ) 24.¦xe5 dxe5 25.¤df3 =, Kotronias–
Kasimdžanov, Torino 2006 (½–½, 53).
19.g4!?
Hyvin terävä siirto, jolla valkea pakottaa mustan f-sotilaan
ratkaisuun. Lyönti e4:ään voittaa materiaalia ja aktivoi b7lähetin, mutta samalla kehittää valkean hyökkäystä. Ideana
on myös myöhempi g4–g5. Tietysti siirto heikentää myös
valkean asemaa ja vie hänen upseereiltaan joitakin ruutuja.
Ehlvest antaa lyhyen muunnelman 19.¦f3 ¦e5, mutta
19…£e7 tai 19…fxe4 ideana 20…¥xd5 vaikuttaa vähintään yhtä hyvältä.
19.¦g3 ¤f6 [19…fxe4 20.¤xe4 ¤xd5 21.¤f3 (21.¤g4! ²/±)
21…¤5f6 22.¤xf6 (22.¥g5 ©) 22…¦xe1+ 23.£xe1 £xf6
24.¦g6? (24.b4! ©) 24…£f7 μ, Toothill–Westlund, kirjepeli 1998 (0–1, 38); 19…bxa4!?] 20.¤hf3! [20.exf5 ¦xe1+
21.£xe1 ¤bxd5 (21…¥xd5) 22.¤df3 £e8 =, Dimitrov–
Soloženkin, Espanja 1992 (0–1, 38); 20.b3 £d7?! (20…fxe4)
21.¥b2 £f7 22.¦f3! fxe4 23.¤xe4 ¤bxd5 (23…£xd5 24.£c1
¤g8 25.¤g4 +–) 24.¤g4 +–, Stefansson–Hjartarson, Islanti
2005 (1–0, 78)] 20…fxe4?! [20…g5 21.exf5 (21.¤xg5! hxg5
22.¦xg5 ¥c8 23.¦g6 tai 23.b3 vähintään riittävin kompensaatioin.) 21…¥xd5 22.b3 =, Goze – Cerqueira Filho, s-postipeli 2006 (½–½, 45); 20…¢g8!?] 21.¤xe4 ¥xd5 22.¤xf6
£xf6 [22…¦xe1+! 23.£xe1 (23.¤xe1! £xf6 24.¥d2 ²)
23…£xf6 24.¥d2 £e7 =, Kotronias–Jakovenko, Batumi
2002 (0–1, 77)] 23.¥d2! £xb2?! (23…¥a2 24.¦xe8 ¦xe8
25.¥c3 £e7 26.¥g6 ± ¥f7? 27.¤h4! 1–0, Pavlenko–Westlund, kirjepeli 1999; 23…¦xe1+ 24.¥xe1 ¥xf3 25.¦xf3 ±)
24.¥xb4! £xb4?! (24…¥a2 25.¥xa2 +–) 25.£xd5 +–, Dovzik–Hedman, Budapest 1993 (1–0, 33).
19.¦ae3 c4! [19…¤f6 20.b3 fxe4 21.¤xe4 ¥xd5?!
22.¤xf6 ¦xe3 23.¦xe3 £xf6 24.¥d2 ², Saravanan–Joshi,
Intia 1994 (½–½, 42; 24.¤g4! ±)] 20.b3 [20.exf5! ¦xe3
21.¦xe3 =, Kukk–Westlund, kirjepeli 1999 (1–0, 32)]
20…¤e5 21.bxc4 bxc4 =/³, Hellers–Soloženkin, Parthenay
1992 (1–0, 41).
19.exf5 ¦xe1+ 20.£xe1 ¤xd5 (Pelisiirron ohella mustalla on jälleen suuri määrä siirtoehdokkaita: ¥xd5, £e7,
68
£e8, ¤f6, bxa4, ¥e7. Näissä muunnelmaviidakoissa vaihtoehtojen runsaus on silmiinpistävää lähes joka käänteessä.) 21.¤g4 [21.¤df3 £e8 22.£d1 ¥e7 23.¤g4 ¥c6 =,
Cornejo – Cerqueira Filho, s-postipeli 2005 (½–½, 44)]
21…£e8 22.¤e4 [22.£d1 h5?! 23.¤h2 c4 24.¦g3 =/²,
PawnStriker1978–Noritano, Internet 2007 (½–½, 56)]
22…£f7 (22…h5!?) 23.£d1 b4?! (23…£xf5?! 24.¥xh6!;
23…¥c6) 24.¦g3 ¦e8 25.b3 (25.¥xh6! ± ideana 25…gxh6
26.¤xh6 ¥xh6 27.¤xd6 £f8 28.¤xe8 £xe8 29.¦g6 +–)
25…¤7f6 26.¤exf6 ¤xf6 27.¥b2 ¥e7 (27…¤xg4
28.¦xg4 d5 29.f6! g5 30.h4 ¥c8 31.¦g3 g4 32.h5 d4
33.¥g6 £d7 34.¥c1 ±) 28.£c1?! (28.¤xh6! ideana 28…
gxh6 29.¦g6 +–) 28…¤xg4! 29.¦xg4 ¥f6 =, Dominguez
Perez – Ács, Oropesa del Mar 1998 (0–1, 52).
19…fxe4
Huonommalta näyttää 19…f4, esim. 20.¤df3 g5 (20…£f6
21.axb5 axb5 22.£b3 ² ideana ¥d2) 21.h4 (21.axb5 axb5
22.¦xa8 ² ideana ¥d2) 21…¥g7 (21…bxa4!?) 22.a5?! ¦c8 ³,
Malahov–Dervishi, Saint Vincent 2000 (½–½, 66).
20.¤xe4
20…¦e5?! N
Informaattorissa 82 Ehlvest merkitsee ”!?”.
20…¤f6 ei ratkaise kaikkia mustan ongelmia: 21.g5 ¤xe4
22.¦xe4! [² – ECO; 22.¥xe4 ¥xd5 23.¥xd5 ¦xe1+ 24.£xe1
¤xd5 25.£e4 (25.£d1!?) 25…¤c7 26.gxh6 gxh6 =,
Külaots–Soloženkin, Suomi 2004 (1–0, 35)] 22…¥xd5?
(22…¦xe4! 23.¥xe4 £e7 24.¥g2 ²) 23.¦xe8? (23.¦g4! +–
ideana g5xh6, ¥d2 ja ¦ag3 eikä valkean hyökkäys ole torjuttavissa.) 23…£xe8 24.gxh6 gxh6 25.¦g3 (÷ – NCO)
25…£f7? (25…¦a7! ²) 26.¤g4 +–, Asejev–Soloženkin,
Pietari 1995 (1–0, 33; 26.¥d2! +– tai 26.¥g6! +–).
20…bxa4 (”Epäinhimillisen” näköinen siirto, mikä ei
välttämättä tee siitä huonoa.) 21.g5 ¥xd5 22.gxh6 {22.¦g3
¥b3 23.£h5 ¤e5 [23…¦e6 24.gxh6 g6 25.£g4 ¤e5
26.£e2 ©, Fenwick – Cerqueira Filho, s-postipeli 2006
(1–0, 47)] 24.gxh6 g6 25.£e2 d5 26.¥g5 (26.¤g5!? ©)
26…¥e7 27.¥xe7 [27.¥f4 ¤bc6 28.¤g5 ¥xg5 29.¥xg5
£d6 =, van de Ploeg – Krygier, s-postipeli 2008 (1–0, 35)]
27…£xe7 28.¤g5 d4 29.£d2 ©, Piccoli – Cerqueira Filho,
s-postipeli 2002 (½–½, 45)} 22…gxh6 23.¦g3 [23.¥d2
¥b3 24.¥c3+ ¥g7 25.¥xg7+ ¢xg7 ³, Bernardino – Cerqueira Filho, s-postipeli 2002 (0–1, 56); 23.¥g5 hxg5
24.£h5+ ¢g8! =] 23…¤f6 24.¤xf6 ¦xe1+ 25.£xe1 £xf6
26.¤g4 (26.¥d2 ¤c6 27.¤g4 £e6 28.¥c3+ ¤d4 29.£d2
¦a7 =) 26…£e6 27.¤e3 ©, Fuzishawa – Cerqueira Filho,
s-postipeli 2002 (0–1, 42).
20…¤xd5 21.g5 ¦e6 (21…¦e7!?) 22.¦d3 ¤7b6?!
(22…¤f4! ÷) 23.£g4 ²/±, Norman – Sorroche Lupion,
s-postipeli 2007 (1–0, 60).
20…¥xd5 21.g5 bxa4 – ks. 20…bxa4.
21.g5 ¦xd5 22.£e2?!
Ehlvest antaa tälle siirrolle huutomerkin mainiten lyhyesti 22.£h5 £e8 (22…c4!? – KT) ja 22.£g4 ¤e5. Näistä
muunnelmista jälkimmäinen voisi jatkua 23.£g3 £e7 tai
23…c4 ja mustan mahdollisuudet vaikuttavat riittäviltä.
Asema lienee lähellä dynaamista tasapainoa.
Ehlvestin ohella Informaattori 82:ssa peliä analysoineet
Péter Ács ja László Hazai tutkivat siirtoa 22.¥d2!, joka
vaikuttaa parhaalta: 22…¤e5 (22…¦xd2 23.£xd2 d5
24.¤xc5! ja 25.gxh6 suurin eduin; 22…c4 23.gxh6 ¤d3
24.¥xd3 cxd3 25.hxg7+ ¥xg7 26.¦xd3! ¦xd3 27.£h5+
¢g8 28.¤g5 ¤f8 29.£f7+ ¢h8 30.¦e7 £xe7 31.£xe7
¥d5 32.£e2! ¦b3 33.£h5+ ¢g8 34.¥c3 +–) 23.gxh6
¤c4 (23…gxh6 24.¦g3 ¥g7 25.£h5 ¦xd2! 26.¤xd2 £f6
27.¤df3 ¦f8 28.¦xe5 dxe5 29.¦g6 £f7 30.¦xh6+ ¥xh6
31.£xh6+ ¢g8 32.¤g4 e4 33.¤fe5 £g7 34.£e6+ ¢h7
35.¤d7 suurin eduin) 24.¦g3 (24.hxg7+ ¥xg7 25.¦g3
¤xd2 26.¤xd2 £f6 johtaa samaan.) 24…¤xd2 (24…£h4?
25.¤g5! +–) 25.¤xd2 (25.£g4 £e7 26.¤f1! ¤d3! näyttää
antavan mustalle riittävät mahdollisuudet.) 25…£f6 (Ácsin
ja Hazain päämuunnelma jatkuu 25…gxh6 ja päättyy 30.
siirrossa merkintään ”÷”, mutta 26.£f3! voittaa; 25…¦g5
26.hxg7+ ¥xg7 27.¦e8+! £xe8 28.¦xg5 +–. – Ács, Hazai)
26.hxg7+! (Ács ja Hazai antavat vain 26.¥e4 ².) 26…¥xg7
27.¥e4 ¦f8 (27…¦g8 28.¥xd5 ¥xd5 29.¦e8! +–) 28.¤hf3
suurin, luultavasti ratkaisevin eduin. Valkea aikoo pelata
29.¥xd5 ¥xd5 30.¤e4. Tämä muunnelma asettaa mustan
20. siirron uutuuden epäilyttävään valoon.
22…¦e5 23.¥f4
23.¤f3 näyttää tarkemmalta ja antaa toiveita edusta:
23…¦e6 24.¤h4 (uhkaa 25.¤f6!) 24…£e8 (24…¤e5
25.¦g3 ²/±; 24…¥d5 25.axb5 axb5 26.f4 ±) 25.¦e3
¤d5 (25…£f7? – Ács, Hazai – 26.gxh6 gxh6 27.¤g5 +–;
25…d5? 26.¤f6! ¦xe3 27.¥xe3 gxf6 28.¤g6+ ¢g8
29.gxh6 ¥xh6, ja nyt Ácsin ja Hazain antaman 30.¥xh6:n
sijasta 30.£g4! ¥g7 31.¥f5 voittaa.) 26.¤xd6 (26.¤xc5
¦xe3 27.¥xe3 dxc5 28.£f3 ©; 26.¦g3 hxg5 27.¦xg5 ²)
26…¦xe3 27.¤xe8 ¦xe2 28.¦xe2 ².
23…¦e6
23…¦e8 ei ole parempi: 24.£h5 ¤d5 25.¥d2 ².
24.£g4
Näillä tienoin ECO on antelias huutomerkkien suhteen:
pelisiirron ohella myös kaksi seuraavaa siirtoa, kuten myös
valkean 26. siirto, saavat tunnustusta.
24.gxh6 gxh6 25.£g4 ¦xe4! (Ehlvestin 25…£e7:ään
on 26.¦g3! =/² oikea vastaus.) 26.¥xe4 ¤f6 27.£g6 ¥xe4
28.¦xe4 ¤xe4 29.£xe4 £e8 30.£g2 =.
24.¦e3 ¤d5 25.£g4 ¤xf4 26.£xf4 =.
24…£e7?
Vakava virhe, joka katkaisee f8-lähetin vaikutuksen ja jättää
h5- ja g6-ruudut vaille valvontaa (ks. mustan 25. siirron
jälkeinen huomautus, 25…¤e5?).
Tasamahdollisuudet säilyttäisi 24…£e8! 25.¦ae3 ¤e5!
(Tämä siirto ei käy m£:n sijaitessa e7:ssä. Myös 25…¤d5
saattaa olla pelikelpoinen.) 26.¥xe5 dxe5 27.gxh6 gxh6
28.¤g3 (28.¦g3 £f7 29.¤f3 ¥e7 =) 28…¤d5 29.£f5
£d7 30.¦xe5 ¦xe5 31.£xd7 (31.¦xe5 £xf5 32.¦xf5 ¤e7
33.¦xc5 ¦d8 =) 31…¦xe1+.
25.¦ae3!
Uhkaa pääasiassa 26.¤xd6.
25…¤d5
Hieman paremmalta puolustukselta vaikuttaa 25…£f7,
esim. 26.gxh6 ¥xe4 (26…gxh6 27.¤g5 +–. – Ehlvest)
27.¥xe4 (27.¦xe4 ¦g6 28.¥g5 ¤f6 29.¦f4 ¤xg4 30.¦xf7
¦xg5 31.¤xg4 ¢g8 32.h7+ ¢h8 33.¦e3 ²) 27…gxh6
28.¥xa8 ¦g6 29.¦f3 ±.
25…¤e5? 26.¥xe5 ¦xe5 (26…dxe5 27.¤xc5+-)
27.¤f3 +–.
26.¤xd6! ¤xe3 27.¦xe3 ¦xe3 28.fxe3
Kompensaatioin – ECO. Itse asiassa valkealla on todennäköisesti ratkaiseva etu. Hänen kuningaslähettinsä muistuttaa jälleen olemassaolostaan: 29.¤xb7:n lisäksi uhkaa
29.£f5.
28…¥d5 ™ 29.¤f3?!
Omaelämäkertakirjassaan Ehlvest antaa tälle siirrolle huutomerkin. Sitä ei Informaattorista enää löydy, mikä johtunee Ácsin ja Hazain löytämästä hienosta puolustuksesta
29…¤f6!. Nyt uhkaa 30.¤h4.
Tasa-asemaa enempää ei anna 29.£f5?! ¥g8 30.¤f3
g6! 31.£xg6 £h7 32.gxh6! (32.£xh7+ ¥xh7 ³ – Ehlvest)
32…£xg6+ 33.¥xg6 ¥h7!.
Sen sijaan 29.£h5!, joka uhkaa 30.¤g4 tai 30.¤f3, olisi säilyttänyt voittoaseman: 29…¤e5 [29…¦d8 30.¥g6!
(Uhkaa g5xh6 estämällä vastauksen g7–g5. 30.¤g4 ¤e5!;
30.¤f3 ¤f6!; 30.gxh6 g5!) 30…¥e6 (30…¤f6 31.gxf6
£xf6 32.¤g4 +–) 31.¤f3 eikä mustalla ole puolustusta ratsun yhtyessä hyökkäykseen; 29…£e6 30.¥f5 +–] 30.gxh6
g5 ™ 31.¤f5 £f6 32.¥xg5 £e6 (32…£g6 33.£xg6 ¤xg6
34.h4! +–) 33.¤g4 (33.¤h4 ¥e7 34.¥xe7 £xe7 35.£xe5+
£xe5 36.¤g6+ ¢h7 37.¤xe5+ ¢xh6) 33…¤xg4 34.hxg4
(uhkaa ¤h4) 34…¥c6 35.£h4 ¥e4 36.¥f6+ ¢h7 37.g5
¥xb1 (37…¥xf5 38.£h3 ¢g6 39.h7) 38.g6+ ¢xg6 39.h7
69
£xf6 40.£xf6+ ¢xf6 41.h8£+ ¢xf5
42.£h7+ ¢e5 43.£xb1 +–.
29…¥xf3?
Molemmat pelaajat olivat ymmärrettävästi jo aikapulassa.
29…¥e6? 30.£h5 +– – Ehlvest.
29…¤f6! 30.gxf6 (30.£f5? £d7
– KT) 30…£xf6 31.£h5! ¥xd6
32.£xd5 ¦d8 33.£e4 ¢g8 ² – Ács,
Hazai.
30.£xf3 +–
Etu kutistuu huomattavasti jatkossa
30.£f5? ¤f6! 31.gxf6 gxf6 32.¢f2
(32.£g6 £g7 =) 32…£g7! (32…¥h1
33.¥e5! +– 33.¢xf3 ¥xd6 34.¥xd6
¦g8.
30…¦d8 31.£h5!
31.£d5? ¤e5! 32.£e4 ¤f3+ 33.£xf3
¦xd6 = – Ehlvest. 31.£g4?! ¤f6!
32.gxf6 gxf6.
31…¤e5! 32.gxh6
32.¥xe5? ¦xd6 33.gxh6 ¢g8 34.¥h7+
¢xh7 35.hxg7+ ¦h6 36.£xh6+ ¢xh6
37.g8¤+ ¢g5 38.¤xe7 ¥xe7 39.axb5
axb5 =.
32…¤f3+?!
Viimeinen virhe.
32…¦xd6! on sitkeämpi: 33.hxg7+
¢xg7 34.£h7+ ¢f6 35.£f5+ ¢g7
36.¥xe5+ ¢g8 37.¥xd6 £g7+
(Ehlvest jatkaa 37…£xe3+ 38.¢f1
£c1+ 39.¢e2 £xb2+ 40.¥c2 ¥xd6
41.£e6+ +– jne. Musta menettää lähettinsä shakilla.) 38.¢f1 (38.¢h1!?)
38…¥xd6 39.¥a2+ c4 40.axb5 axb5
41.£xb5 ja musta menettää pian kolmannen sotilaan, minkä jälkeen daamivaihtokaan ei enää pelasta häntä.
33.¢f2 g6
33…¦xd6 34.hxg7+ ¢xg7 35.£h7+
¢f6 36.£g6# – Ehlvest. 33…g5
34.¤f7+ +–.
34.£xg6 ¦xd6 35.¥xd6 ¤h4
36.¥e5+ 1–0 
70
TIM KRABBÉ
S
hakki on ehtymätöntä, joskin jotkut sen osa-alueista ovat vähemmän ehtymättömiä. Tietyt avaukset
ovat kertakaikkisen analysoituja, jotkut
loppupelit tyystin kartoitettuja, ja esimerkiksi kaksisiirtoisista miniatyyreista
(laudalla enintään seitsemän nappulaa)
on jo vuosia väitetty, ettei niistä olisi
enää mitään uutta löydettävissä.
Yhtä lailla on oletettu, että yhdestä
kaikkein yksinkertaisimmasta loppupelityypistä (kuningas ja kaksi sotilasta
vastaan kuningas ja yksi sotilas) kaikki
mikä on kaunista tai merkittävää, on jo
kirjoissa ja kansissa. Alan suuri asiantuntija oli venäläinen Nikolai Grigorjev (1895–1938), joka sotilaslopputehtävillään tuntui yksinään kartoittaneen
kokonaisen osa-alueen.
Izvestija-sanomalehdessä shakkipalstaa pitänyt Grigorjev, nelinkertainen Moskovan mestari, tunnetaan
mm. peleistään Aljechinia vastaan;
heiltä on olemassa kuuluisa ns. viiden
daamin peli, joka kuitenkin osoittautui tekaistuksi. Hän myös osallistui
Neuvostoliiton ensimmäiseen mestaruusturnaukseen Moskovassa 1920,
mutta erityisen kuuluisa hän on loppupelianalyyseistaan, etenkin sotilasloppupeleistään. Hollannissa Grigorjev
tunnetaankin ”sotilastaiteilijana”.
Kun ranskalainen shakkilehti La
Stratégie vuonna 1936 julisti kilpailun,
jonka teemana oli 2 § vs. 1 § -loppupelit, Grigorjev nappasi itselleen kymmenen sijoitusta kahdestatoista. Mukaan lukien ensimmäisen palkinnon,
jonka hän joutui kuitenkin jakamaan
tšekkoslovakialaisen František Dedrlen
kanssa (ks. kuvio seuraavalla palstalla).
Valkean on luovuttava toisesta sotilaastaan, ja voittaminen onnistuu vasta
pitkän siirtosarjan jälkeen. 1.¢g3. Ei
1.¢g2 ¢e4! ja nyt a) 2.¢g3 ¢e3 tasapelein tai b) 2.¢f2 ¢f4 ja musta voittaa
toisen sotilaista tai c) 2.¢f1 ¢f5 3.¢f2
¢f4! (3…¢g4? 4.¢e3 ¢xh4 5.¢f4
Taidetta sotilailla
Nikolai Grigorjev,
La Stratégie 1936, jaettu 1. p.
Valkea voittaa
valkean voitoin) ja valkea menettää h4sotilaansa, mikä johtaa tasapeliin. Tasapeliin vie myös 1.¢h2 ¢d4! 2.¢g1
¢e5 3.¢g2 ¢e4. 1…¢e4 2.¢g2. Jos
2.¢f2, niin seuraa jälleen 2…¢f4! ja
musta kuningas tulee g4:ään. 2…¢e3.
Jos 2…¢f4,, niin 3.¢f2 ¢g4 (3…¢e4
4.e3) 4.¢e3 ¢xh4 5.¢f4 jatkona sama kuin ratkaisussa 11. siirron jälkeen.
3.¢f1 ¢e4 4.¢e1 ¢e3. 4…¢f4
5.¢d2 ¢g4 6.¢e3. 5.¢d1 ¢f4 6.¢d2
¢e4. Jos 6…¢g4, niin nopein voittojatko on 7.¢e3. 7.e3 ¢f3 8.¢d3 ¢g3
9.¢e4 ¢g4 10.¢e5. Ainoa siirto,
sillä valkean on vastattava ¢xh4:ään
¢f4:llä. 10…¢xh4 11.¢f4 ¢h3
12.e4. Jos 12.¢f3?, niin 12…h4 tai
12…¢h2 tasapelein. 12…¢g2 13.e5.
Tasapeliin johtaisi 13.¢g5? ¢g3. Nyt
musta pääsee korottamaan, mutta se ei
enää auta. 13…h4 14.e6 h3 17.e7 h2
16.e8£ h1£ 17.£e2+ ¢h3. Nopeasti mattiin johtaisi 17…¢g1 18.¢g3.
18.£g4+ ¢h2, ja nyt komea matti
mustan daamin tukkiessa kuninkaan
tien h1:een: 19. £g3#.
Aivan kaikkea ei Grigorjev omalla
neliömillimetrillään sentään kartoittanut, kuten hollantilainen tehtäväasiantuntija ja laatija Harold van der
Heijden osoitti omaperäisellä ja koruttomalla tehtävällään:
Harold van der Heijden
Algemeen Dagblad 2003
Mihail Zinar, Šahmaty v SSSR 1984
Tasapeli
Valkean voitto
Valkean on uhrattava toinen sotilaistaan, jotta toinen voisi korottua. Suora
toiminta ei tuo tulosta, sillä 1.g5 fxg5
sallii mustalle suorastaan voittavan shakin g3:sta ja 1.e5? fxe5 johtaa tasapeliin
molempien korottaessa sotilaansa. Korotuksiin johtaa niin ikään 1.¢h3 ¢f3!
2.e5, kun taas 2.g5 häviää. Yllättävä
1.¢h1! saattaa mustan siirtopakkoon.
Mikäli musta kuningas siirtyy e-linjalle,
seuraa 2.e5 fxe5 3.g5 eikä e-sotilas pääse
etenemään. 1…¢g3 2.e5 fxe5 3.g5 sallii valkean korottaa shakaten ja 1…¢f3
häviää jatkossa 2.e5 (ei 2.g5? fxg5 3.e5?
¢f2! ja valkeasta tulee matti) 2…fxe5
3.g5 e4 4.¢g1! e3 5.¢f1 jne. Hauskin
muunnelma on 1…¢f1 2.e5! fxe5
3.g5 e4 4.g6 e3 5.g7 e2 6.g8£ e1£.
Nytkin molemmat korottavat, mutta
7.£g2# on jälleen kaunis matti, kun
musta daami on kuninkaan tiellä.
Kesti miltei puoli vuosisataa ennen
kuin Grigorjeville ilmaantui manttelinperijä: ukrainalainen Mihail Zinar (s.
1951) julkaisi vuosina 1974–90 lähes
300 sotilaslopputehtävää, jotka osoittivat, miten paljon mukaansa tempaavaa
tältä alalta vielä oli löydettävissä. Zinarilta ilmestyi vuonna 1990 kirja nimeltä
Harmonia sotilaslopputehtävissä, mutta
sen jälkeen hänen nimensä hävisi äkillisesti ja lopullisesti shakkilehtien sivuilta.
Myöhemmin saatiin tietää, että Zinar oli toiminut opettajana pienessä
kylässä Odessan alueella. Hän kertoi
luopuneensa tehtävien laadinnasta
rahavaikeuksiensa vuoksi. Ukrainassa
elettiin 90-luvulla kovia aikoja; esimerkiksi opettajien kuukausipalkka
oli vain parikymmentä dollaria.
Valkea menettää c-sotilaansa, ja h-sotilaaseen keskittyminen päästäisi mustan
tunkeutumaan valkean asemiin g3:n ja
f2:n kautta: 1.¢g5 ¢xc6 2.¢h6 ¢d5
3.¢xh7 ¢e5 4.¢g6 ¢f4 jne. Siirtojen
1.¢e5 ¢xc6 2.¢e4 ¢d6 3.¢xe3 ¢e5
jälkeen musta puolestaan voittaa helposti
Ainoastaan hämmästyttävä 1.¢g7 johtaa tasapeliin, vaikka valkean kuningas
siten etääntyy entisestään sotilaistaan ja
päästää h5:n vapaasti etenemään. 1…
h5. Jos 1…¢xc6?, niin 2.¢xh7 ¢d5
3.¢g6 ¢e4 4.¢g5, eikä musta pääse
käsiksi valkean sotilaisiin. 2.¢f6. Annettuaan mustan sotilaalle vapaan
etenemistien valkea toteuttaa nyt Rétimanööverin (ks. SSh 8/2011) saadakseen sotilaan jälleen kiinni. 2…h4. On
riennettävä tai tappio koittaa. 3.¢e5
h3 4.¢d6 h2 5.c7 h1£ 6.c8£, eikä
musta voi välttää ikuista shakkia, esim.
6…£d1+ 7.¢e5 £xe2 8.£b8+ ¢c6 9.
£c8+ ¢b5 10.£b7+ ¢a4 11.£a7+ ¢b4
12.£a3+ tai jopa 12.£e7+ tasapelein.
Uhkauksena tulla kuninkaalla e6:een,
minkä jälkeen mattiin johtaisivat siirrot
h8£+, ¢f7 jne. 1…d4. Ainoa pelastus
toistaiseksi. 2.¢f4 d3. Sillä nyt valkea
kuningas ei ehtisi ajoissa e6:een. Siirto maksaa kuitenkin sotilaan: 3.¢e3
d5. Nopeampi tie on 3…a5 4.¢xd3.
4.¢xd3 f4. Jos 4…a5, niin 5.¢d4 f4
6.¢xd5 f3 7.¢e6 f2 8.h8£+ ¢xh8
9.¢f7 mattilopuin. 5.¢d4. Uhkaa
6.¢xd5. 5…f3 6.¢e3. Nyt voitetaan
seuraava sotilas. 6…f5 7.¢xf3. Uhkaa
jälleen mattia, siispä: 7…d4 8.¢f4 d3
9.¢e3 a5 10.¢xd3 b5 11.¢e3. Sillä
siirtojen 11.¢d4 f4 12.¢e4 (12.¢e5
f3 ja musta korottaa shakaten) 12…b4
13.¢xf4 a4 14.¢f5 a3 15.¢e6 axb2
16.h8£ ¢xh8 17.¢f7 b1£ jälkeen
mattiruutu g6 on suojattu. 11…a4
12.¢f4 b4 13.¢e5!. Viimeisin hienous:
f5-sotilaan on pysyttävä laudalla, muutoin mustan pelastaa jälleen b1£ siirtojen 13.¢xf5 a3 14.¢e6 axb2 15.h8£+
¢xh8 16.¢f7 jälkeen. 13…a3 14.¢e6
axb2 15.h8£+ ¢xh8 16.¢f7 b1£
17.g7+ ¢h7 18.g8£+ ¢h6 19.£g6#.
Poikkeuksellisen henkevää!
Mihail Zinar, 1978
Mihail Zinar, 1987
Valkean voitto
Valkean voitto
Valkea voittaa kolmen sotilaan alivoimasta huolimatta slapstick-tyyliin. 1.g6.
Valkean on oltava tarkkana siirtojen
1.b6 ¢h2 2.b7 g2 jälkeen, sillä daamiksi korottaminen johtaisi vain tasapeliin: 3.b8£ g1£ 4.£h8+ ¢g2 5.£g8+
¢xf3! 6.£xg1 patti. Siispä: 3.b8¦!, ja
nyt 3…g1£ 4.¦h8+ ¢g2 5.¦g8+ valkean voitoin. Entäpä jos mustan kuningas
siirtyykin toiselle puolen? 1…¢f2 2.b7
g2 ja taas on valkean oltava varuillaan:
3.b8£ g1£ 4.£b6+ ¢xf3! 5.£xg1 patti. Mutta voittoon johtaa 3.b8¥! g1£
4.¥a7+. Kaksi eri pienkorotusta luonnollisessa sotilasloppupelissä! 
71
[email protected]
TERHO MARLO
Kielivä sotilas – osa II
Tehtäväshakki
K
ielivän sotilaan tarina alkoi tämän
lehden numerossa 8 / 2011. On
aika palata rikospaikalle. Kuten mestarietsivä dekkarisarjojen vaihtuvissa
juonenkäänteissä, seikkailee Kielivä
sotilas moninaisissa kuvioissa vaihtelevin motiivein; toinen hakien ratkaisuja arvoituksiin, toinen paljastaen niitä.
Jatko-osan otsikoksi oli ehdolla ”Kielivän sotilaan paluu” ja jopa ”Kielivän
sotilaan kosto”, mutta tyydyin turvallisimpaan vaihtoehtoon.
Tällä kertaa pääosassa ovat kahden
siirron matit. Koska kaksisiirtoisessa
musta kuningas ehtii siirtyä vain kerran, jos sitäkään, on valkean sotilaan
oltava valmiiksi lähituntumassa, mikäli aikoo ottaa pakoruutu(j)a. Edellinen
osahan käsitteli juuri tätä Kielivän sotilaan motiivia. Aloitamme salapoliisintyön pienellä kertauksella.
1) Jan Hannelius
Hufvudstadsbladet 1945
Kahden siirron matti
Tässä vaiheessa lukijan pitäisi osata
kysyä: mitä tekee §h5? 1.h6?? ei hyödytä, joten sen täytyy suojata ruutua
g6, joten m¢ on päästettävä sen lähelle, joten 1.g7! ¢f7 / ¢h7 2.¤h6#
/ ¤f6#. Valkea voisi edetä väärinkin
päin: 1.¤f6+? / ¤h6+? ¢f8! / ¢h8!,
mutta Sherlockin päättely on nopea ja
aukoton, ja §h5 kielii ratkaisun.
72
2) Jan Hannelius
Springaren 1990
3) Jan Hannelius
Main. Bul. Problemistic TT 1987–89
Kahden siirron matti
Kahden siirron matti
Valkeaa sotilasta voidaan tarvita
muuhunkin kuin pakoruudun ottamiseen. Se voi vaikkapa toimia oman
kuninkaan kilpenä shakkauksia vastaan. Kielivä sotilas c6 suojaa shakilta ¦a6+. Toisaalta shakkauksenhan
voi estää ilman §c6:takin, jos lisätään
vaikkapa m§a7. Valkean on uhattava
jotain, sillä mustan tornilla on liikaa
liikkumavaraa. Voidaan päätellä että §c6 sekä suojaa shakilta että ottaa ruudun b7. Muutenhan shakin
estäisi taloudellisuuskonvention
mukaan musta sotilas. (Jos voidaan
valita, laatijat käyttävät ensisijaisesti
mustaa sotilasta valkean sijaan, poikkeustapauksin ja vielä riippuen tehtävätyypistä, mutta se on taas oma
jännittävä lukunsa…) Siispä daami
osoittamaan b7:ään, 1.£h7! uhaten
2.£xg8#. Seuraa neljä daamimattia
7. rivillä.
Tehtävässä 3 (kuvio seuraavalla palstalla) sotilaat eivät ainakaan
ota pakoruutuja. Esipeli 1…£xa3
/ £xb2 2.bxa3# / £xb2# kielii, että
valkea sotilas voi olla hyödyksi muillakin tavoin. Tässä se toimii kilpenä valkean linjanappulan ja mustan
¢:n välillä (§b2) ja rajoittaa mustan liikkeitä (§b2 ja §a3). Tarvitsee
vain löytää matti 1…£a2:een, joten
1.¢d2! (1.¢e1? / ¢e2? £xa3!) siirtopakko, £a2 2.£d1#.
4) Edvin A. Ekholm
Schackvärlden 1931
Kahden siirron matti
§e3 ottaa ruutuja niin kuin pitääkin, 1…¢e5 2.£e6#. Mutta korottuva sotilas on hyvin usein Kielivä
sotilas. Tässä helpossa esimerkissä
sen on siirryttävä heti. 1.a8£? c6
2.£d8#, ja muihin paitsi 1…c5!:een
enemmänkin matteja. No, tuskinpa
mustan kuninkaan ruutuihin tähyilevä daamikorotus oli pidetty alkusiirto 30-luvullakaan. 1.a8¤! ja niin
edelleen.
5) Erkki A. Wirtanen
7. main. Borsodi Vegyesz 1966
7) Harald Boijer-Spoof
Hufvudstadsbladet 1929
Kahden siirron matti
Kolmen siirron matti
Tässä tapauksessa §f6 ottaa ruutua g7
ja suojaa f-linjaa. Kielivä sotilas h7 kertoo, että ainoa mielekäs jotakin uhkaava alkusiirto toimii: 1.¢g4! (2.£h5#)
¦g8+ 2.hxg8¤#. Lisäksi 1…¦xf6
2.h8£#.
Lopuksi kolmisiirtoiskevennys. Harjaantunut nuuskija näkee intuitiivises-
6) Jan Hannelius
Thema Danicum 1982
ti ratkaisun sekunnissa tai sekunneissa.
Musta kuningas on päästettävä g7:ään,
ja se livahtaa pidemmälle, ellei jotain
tehdä ja nopeasti. Kielivä sotilas on
taas kerran tarpeellisempi korotusratsuna kuin -daamina. Ja tarina päättyy
taas kerran siististi. 1.¥g5! ¢g7 2.f8¤!
¢f8 / ¢h8 3.¥h6# / ¥f6#.
Kaikki esimerkkitehtävät ovat
Jan Hanneliuksen kokoelmasta 512
finländska miniatyrer. Toki dekkarihyllystäni löytyy muutama muukin
tehtäväopus, mutta nämä vähänappulaiset kotimaiset soveltuvat hyvin myös
tulevien mestarinuuskijoiden vainun
kehittämiseen. Työ jatkuu, ja seuraava
johtolanka saattaa johtaa mustiin Kieliviin sotilaisiin tai muihin Kieliviin. 
Luettavaa talvi-iltoihin!
Diagonaali-sarjassa ilmestynyt:
JOOSE NORRI
Ruutulauta roihuaa
12,–
YRJÖ RANTANEN
Shakkitaktiikan taikaa
12,–
Kahden siirron matti
Kaunis asema, ja hyvä esimerkki siitä
miten lukijaa dekkarin juonenkäänteissä huijataan. Kokenut kyttä löytää
mattikuvat nopeasti, mutta keltanokalle tässä taatusti on haastetta…
Korotukset johtavat yllättäen vain
pattiin tai mustan kuninkaan luikerteluun. Itselleni Kielivä sotilas oli §d7,
joka paljasti matin 2.£e8#. 1.£e3! ja
todellakin, Kielivät sotilaat eivät korotu vaan ottavat pakoruutuja! Jos
asemaa shiftattaisiin alaspäin, kaikki
säilyisi samana mutta ilman korotushoukutuksia.
(Tehtävälle on täydellinen edeltäjä:
A. Petrusjenko, Sovjetskaja Belorussija
1972.)
Veikko Valo: Shakin aakkoset 3,–
Hurme, Kanko, Norri, Saharinen: Kaarle Ojanen – elämä ja pelit 14,–
Böök, Kanko, Saharinen: Kaunista shakkia – Ali Ragnar Krogiuksen elämä ja pelit 12,–
Petri Saharinen ja Pekka Böök: Böök – shakkia ja kulttuuria 18,–
Hintoihin lisätään postikulut.
Suomen Shakkikustannus Oy
p. 050 581 3500 | [email protected]
shakkikustannus logo.indd 1
12.6.2009 10:38:24
73
[email protected]
THOMAS RISTOJA
Kombit
1 DAAMI EI OLE…
2 JOKA PIKAPELIPOJAN…
3 VÄÄRÄT…
Kierzek–Suba, seniorien MM 12
…tornien väärti. MS
Rahimberdijev–Zybura, seniorien MM 12
…(ja -tytön) mieliasemia. VS
Sevenjuk–Hmooda, seniorien MM 12
…blokkinappulat. VS
4 KIINNITYS…
5 ETSI JA LÖYDÄ…’
6 KUIN NÄLKÄINEN…
Guaglianone–Marković, seniorien MM 12
…kiinnostaa. MS
Hohler–White, seniorien MM 12
…haarukka. MS
Sharif–Ohotnikov, seniorien MM 12
…susilauma. MS
7 RAIVAA TEMPOLLA…
8 PIIKKI SAA LOPPUPELISSÄ…
9 HAARUKKAA…
Benson–Strohbusch, seniorien MM 12
Borwell–Filzmaier, seniorien MM 12
…mennä. VS
Cebalo–Bondar, seniorien MM 12
…huudetaan. VS
…ruutua. VS
74
RATKAISUJA
Kombien ratkaisut
ja musta antautui (1–0), seuraahan
6…¢h5 7.£h7#.
1 Kun musta pelasi 1…¦xd6!, ilme- 9 Valkea haluaa laittaa sotilaansa d7:ään
ni ettei valkealla ole pelastusta ja hän
luovutti (0–1). Jatkot 2.exd6 ¥xb2 (ja
c1£) sekä 2.¥c1 ¦d1+ 3.¢h2 b3 eivät
pelasta, joten luovutus oli paikallaan.
2 Tämä pitää nähdä salama-aikaisesti:
1.¦xh7+! ¢xh7 2.£h5+ ja musta luopui (1–0) koska joutuu matiksi kahdessa siirrossa. Miten? Jätettäköön se
lukijan tehtäväksi etsiä.
3
Raskaat upseerit ovat kuten tunnettua surkeita blokkinappuloita, niin
myös tässä. Valkea uhrasi 1.£xd6!
raivaten vaparilleen väylän eteenpäin.
1…£xd6 2.e7 £c5+ 3.¢g2 £d4
4.e8£+ ja musta antautui (1–0).
4 ¦f2 on kiinnitetty, ja tämä houkutti
mustan pelaamaan 1…¦xh3+!. Valkea
luopui (0–1), sillä 2.¥xh3 ¤f3+ voittaa daamin.
5
Musta löysi f2:n näin: 1…¦xe1!
2.¦xe1 £xh3! ja valkea luovutti (0–1),
sillä seuraisi 3.¥xh3 ¤f2+ ja musta jää
upseerin voitolle.
6 Musta valloitti avainruudun d4 siirrolla 1…¦a1!, jonka jälkeen valkea
antautui (0–1). Kaikki mustan hyökkäysnappulat ovat ihanneasemissaan,
eikä valkea voi kuin ihannoida. 2.¦xa1
saa vastauksen 2…¥d4+, eikä valkealla
ole muutenkaan järkeviä puolustuksia.
7
Valkea tarvitsee ruudun e5, ja se
oli helppo saavuttaa jatkolla 1.¦d8+!
¤xd8 2.£xd8+ ¢g7 3.£f6+ ¢g8.
3…¢f8 4.£xh8+. 4.¥e5!. Siinä se on!
Musta luopui (1–0) pakkomatin edessä.
8 Pyhälän piikki on vaarassa pudota,
mutta ei väliä, onhan valkealla siirrot
1.¥xg6! fxg6 2.¦xg6+ ¢h7 3.¦g7+!
¢xh7 (3…¢h8 häviää 4.£xe5:n jälkeen) 4.£xe5!. Omituinen tilanne,
valkea uhkaa mattia 5.£g5#. 4…£h4.
4…£h5 5.¦h7+ tai 4…£g2 5.¦h1+
häviävät myös. 5.¦gg1! ¦xf1. Yritys
5…¦g8 saa vastauksen 6.¦f4! £h5
7.£f6+ ¢h7 8.¦h4 voitoin. 6.£g7+
haarukoimaan, mutta ensin pitää vähän
esipelata: 1.¤xf7! ¤d4. Toivottomaan
asemaan johtaisi 1…¢xf7 2.¥e5.
2.£xc8 ¦axc8 3.d6!. Siinäpä se! Haarukka! 3…¢xf7 4.d7 ¥f6 5.¤e4! ¤f5
6.dxc8£ ¦xc8 7.g4 ja musta luopui
(1–0) jäädessään koko tornin tappiolle.
9. Summa vastaa nykyrahassa noin
301 000 EUR. Valtio myönsi kisoille
8 000 000 FIM tuen eli valtaosan koko
budjetista.
10. Noin 9 000 000 EUR.
11. Suomen parhaat tulokset olivat Nizzassa 1974 sija 15./73 (0,22) ja Dresdenissä 2008 yhtä hyvin 32./148 (0,22).
12. Osmo Kaila pistein 6 / 11.
Shakkivisan vastaukset
1. Ari Ilmakunnas, joka oli mm. Fiden
aluepresidentti 1949–57.
2. Helsingin kauppakorkeakoulun päärakennuksessa, Runeberginkadulla.
3. Maailmanmestari Mihail Botvinnik.
4. Suurmestari
Miguel Najdorf,
ARG, joka voitti
1. pöydän pistein
12,5/15.
13. Pöytäjärjestyksessä: Paul Keres,
Vasili Smyslov, David Bronstein, Isaak
Boleslavski, Jefim Geller ja kapteenina
Aleksandr Kotov.
14. Olympiajoukkueesta vain Kotov ja
Geller matkustivat Tukholmaan. Muut
venäläiset olivat: Mark Taimanov, Tigran Petrosjan ja Juri Averbah. Voiton
SHAKERIL
PALVELEE SINUA
!!!NOPEASTI!!!
5. Böök voitti
mustilla Paul Keresin, joka pelasi
Neuvostoliiton 1.
pöydällä.
Varastossa ollut jo yli 8000 eri nimekettä.
Kaikkialta maailmasta – yksilöllisten
toiveittesi mukaan – myös lahjoiksi.
6. Fredin voitto Bisguierista 4.
pöydällä, koska
muut pelit Böök–
Reshevsky, Evans–
Ojanen ja Kaila–
Byrne päättyivät
tasan.
Shakkikirjat, -CD:t, -DVD:t ja -VHS:t,
Shakkilehdet
(Everyman, Gambit, Batsford, Informator,
NIC, Thinkers, Russell, jne.)
Shakkinappuloita, shakkilautoja ja shakkikelloja (yli 30 eri merkkiä)
7. Ranska.
8. Ei kukaan, koska rahat loppuivat.
Siten kisabulletiinimoniste jäi ainoaksi pelien lähteeksi
osallistujille. Myöhemmin wieniläinen mestari Müller
julkaisi 50 valittua
peliä olympialaisistamme.
Raimo Lindroos
Ahokuja 2
04430 Järvenpää
P. 050 3235025
Fax (09)287174
www.kolumbus.fi/
railin
[email protected]
kolumbus.fi
Verkkokauppa:
www.shakeril.com
Tietokoneohjelmia / shakkitietokoneita
Fritz, Rybka, Chessmaster jne / Mephisto,
Saitek, Novag, Excalibur jne
XIANGQI, GO, SHOGI, POKERI,
BRIDGE, BACKGAMMON, MAHJONG
SHAKKIFILATELIAA: Merkit, EPK:t,
erikoisleimat, shakkikuvakortit.
75
vei Kotov loistotuloksella 16,5 / 20.
Neuvostoliittolaiset pelasivat kaikki
keskinäiset pelinsä tasan.
15. Ainoa mahdollisuus oli 10…d5,
josta peli jatkui 11.0–0 e6 12.exd5
cxd5 13.h3?!. Luonnollista, mutta vakava virhe, koska Fred pääsee nyt iskemään sommitelmallisen vastahyökkäyksen. Jatko 13.¢h1! ¥e7 14.h3 ¥xf5
15.¥xf5 exf5 16.¤xd5 ¤xd5 17.£xd5
0–0 18.£xf5 jättäisi valkealle pienen
edun. 13…¥c5+ 14.¢h1 ¤h5!
15.¦f4 ¥xf5 16.¤xd5. Jos 16.¥xf5?,
niin 16…¤g3+ 17.¢h2 ¤f1+ ja valkean daami putoaa. Siirrollaan valkea
asettaa ansan 16…exd5? 17.£e2+ ja
18.£xh5. 16…£e5 17.£a5 £xd5
18.¦xf5 ¤g3+ 19.¢h2 ¤xf5 0–1.
KILPAILUKUTSUJA
HM-turnaus 27.12.2012–6.1.2013
Yleistä: HM-turnaus pelataan useassa ryhmässä.
Ryhmät ovat M-, A-, B1- ja B2 ryhmät sekä
senioriryhmä (S) yli 60-vuotiaille, jos siihen ilmoittautuu riittävästi pelaajia. Lisäksi pelataan
C-ryhmä alle 1600-seloisille, jos osallistujia on
riittävästi. S-ryhmään otetaan 10 pelaajaa elojärjestyksessä. M- ja A-ryhmät sekä S-ryhmä ja
B1-ryhmä pelataan selo- ja elo-kilpailuna sekä B2ryhmä ja mahdollinen C-ryhmä selokilpailuna.
Kilpailumuoto: M-rymässä pelaavat 12 korkeimman vahvuusluvun omaavaa pelaajaa.
A-ryhmät pelataan 10 pelaajan täyskierroskilpailuina elojärjestyksen mukaisesti. B- ja C-ryhmät
pelataan 7-kierroksisena vajaakierroskilpailuna.
Pelipaikka: Shakkiareena, Hiomotie 10, Helsinki.
Peliajat: 120 min / 40 siirtoa + 30 min sekä
joka siirrosta 30 s lisäaika koko pelin ajan.
Osanottomaksut: SM 13 €, KvM 23 €, FM 33
€, muut 43 €, B- ja C-ryhmissä 33 €. Nuoret
kaikissa ryhmissä 23 €.
Ilmoittautuminen: Maksamalla osanottomaksu pankkiin viimeistään tiistaina 18.12.2010
HSL:n tilille Sampo FI30 8000 1070 3376
06 (viite 1025) tai puhelimitse viimeistään
26.12.2010 (Ei 24.–25.12.) taikka sähköpostitse ([email protected]) 26.12.2010.
Pelipaikalla jälki-ilmoittautumislisä on 10 €.
Aikataulu: M-, A- ja S-ryhmissä osanoton varmistus to 27.12. klo 15.30–16.30, 1. kierros
klo 17. B- ja C-ryhmissä osanoton varmistus
la 29.12. klo 15.30–16.30 ja 1. kierros klo 17.
Lisätietoja: Shakkiareenalta 050 4002855 tai
[email protected] tai Timo Munukka
050 9310608.
Turun turnaus 5.1.2013
Kilpailumuoto: 25+25 minuuttia, 7 kierrosta.
Pelipaikka: Samppalinnan koulu, Itäinen Pitkäkatu 45, Turku.
Aikataulu: Ilmoittautuminen pelipaikalla klo
9.00–9.45. 1. kierros alkaa klo 10.
Osallistumismaksu: 20 €, nuoret 10 €, maksetaan pelipaikalla.
Lisätiedot: Tero Salopää, 040 5909995.
76
Tammer-Shakin pelomeeting 10.1., 7.2. ja 7.3.2013
Yleistä: TammerSh järjestää kokeiluna jäsenilleen ja muille halukkaille pelomeetingin torstaisin 10.1., 7.2. ja 7.3.2012. Tulokset menevät
kerholaskennan lisäksi Shakkiliiton viralliseen
laskentaan, joten lisenssi vaaditaan. Jos pelaajia
on max. 16, pelataan yhdessä ryhmässä, muuten
pelaajat jaetaan vahvuutensa (pelo / selo) mukaisiin ryhmiin osanottajien määrän mukaan. Kukin ryhmä pelaa aina suoraan loppukilpailun, ei
siis alkuryhmät ja finaalit erikseen. Tarvittaessa
pelataan tuplakierrokset kääntövärein, jotta pelejä tulisi sopivasti 10–15 kpl / pelaaja.
Pelipaikka: Ratinan stadionin kahvio, Ratinanrantatie 1, Tampere.
Peliaika: 5+5 min.
Ilmoittautumiset: Klo 17.30–17.50 (ei myöhästymisiä!) ja pelit alkavat klo 18.
Osanottomaksu: Tammer-Shakin jäsenmaksun maksaneilta aikuisilta 4 € ja nuorilta 2 €,
kaikilta muilta 6 €.
Tiedustelut: Jaakko Mäntyniemi, 0400
733761, [email protected]
Pässin 10-vuotisjuhlablikstit 19.1.2013
Pelipaikka: Päivölän kansanopisto, Päivöläntie
52, Tarttila.
Peliaika: 5 + 5 min. Pelataan noin 20–25 kierrosta riippuen ilmoittautuneiden määrästä.
Aikataulu: Osanoton varmistus ja jälki-ilmoittautuminen klo 11–11.30. 1. kierros klo 12.
Osallistumismaksu: 10 €, jälki-ilmoittautumislisä 10 €. Mukaan otetaan 32 pelaajaa
ilmoittautumisjärjestyksessä.
Ilmoittautuminen: 18.1. klo 20 mennessä:
[email protected] tai Heikki Tikanmäki 040 5020960.
Porin viikonlopputurnaus 19.–20.1.2013
Pelipaikka: Salin-Säätiön tila, Nortamonkatu 3,
Pori.
Peliaika: 70 min + 30 s / siirto.
Aikataulu: La 19.1. klo 9–9.30 osanoton varmistus ja jälki-ilmoittautuminen, 1. kierros klo 10.
Osanottomaksu: 30 €, nuoret 15 €, maksetaan pelipaikalla.
Ilmoittautuminen: Veikko Valo, 040 719
3969 tai [email protected]
Jyväskylän talven turnaus 25.–27.1.2013
Yleistä: 5-kierroksinen selo- ja elokelpoinen
turnaus.
Pelipaikka: Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1, Jyväskylä.
Peliaika: 90 min + 30 s / siirto.
Aikataulu: Osanoton varmistus 25.1. klo
17–18. 1. kierros klo 19.
Osanottomaksu: 35 €, nuoret ja seniorit 25 €.
SM- ja KvM-tittelin haltijat ei osanottomaksua. Jälki-ilmoittautumislisä 5 €.
Ilmoittautuminen: Sähköpostilla [email protected]
gmail.com viimeistään torstaina 24.1.2013.
Tiedustelut: [email protected] tai Mika
Pirttimäki 040 7535765.
HSK:n I talvikisa 1.–3.2.2013
Pelipaikka: Oulunkylän yhteiskoulu ja lukio,
Siltavoudintie 24, Helsinki.
Peliaika: 1. kierroksella 90 min / 40 siirtoa +
15 min. Muilla kierroksilla lisäaikaa 30 min.
Aikataulu: Osanoton varmistus 1.2. klo
16.20–17.30. 1. kierros klo 18.
Osanottomaksu: Yleinen 35 €, naiset ja nuoret 20 €, 1943 tai aikaisemmin syntyneet 25
€. Jälki-ilmoittautumislisä 10 €.
Ilmoittautuminen: viimeistään 31.1. klo 22:
[email protected] tai [email protected]
kolumbus.fi, 040-7064728.
Pikashakin henkilökohtainen SM 2.–3.2. 2013
Pelipaikka: Kotkan seurakuntakeskus,
Mariankatu 14, 48100 Kotka.
Peliaika: 5 + 5 min.
Aikataulu: La 2.2. klo 10.30–11.30 osanoton
varmistus, alkukilpailut klo 12–17 (ryhmissä
max. 24 pelaajaa), klo 18–20 M-ryhmä (24
pelaajaa, kaksinkertainen turnaus) kierrokset
1–12. Su 3.2. klo 11–18 M-ryhmän kierrokset 13–46. Klo 11–16 sijoitusryhmät (max. 24
pelaajaa, yksinkertainen turnaus).
Osanottomaksu: 30 €, naiset, nuoret ja seniorit 20 €, jälki-ilmoittautumislisä 10 €.
Ilmoittautuminen: Maksamalla Kymen Shakki ry:n tilille FI20 8457 0710 0606 91 viimeistään 25.1.2013 ja ilmoittautumalla joko
[email protected] tai [email protected]
Tiedustelut: Jyrki Raki 0400 819725,
Jussi Upero 040 1423344. Lisätietoja:
kymenshakki.blogspot.fi.
Kaakonketju Karhulassa 16.2.2013
Pelipaikka: Eläkeläisten kerhohuoneisto, Vesivallintie 21, Karhula.
Aikataulu: Osanoton varmistus 10.15–10.45,
1. kierros klo 11.
Osanottomaksu: 20 €, nuoret 10 €.
Ilmoittautuminen: 14.2. mennessä Jyrki Raki
0400 819725 tai [email protected]
Kopteri-turnaus 16.2.2013
Pelipaikka: Vexve-Areena, Ratakatu, Sastamala.
Kilpailumuoto: Peliaika 15 + 15 min, 7 kierrosta. A- ryhmä 1900- ja B- ryhmä alle 1900.
Aikataulu: Klo 9.15–9.45 osanoton varmistus
ja jälki-ilmoittautuminen. 1. kierroks klo 10.
Osanottomaksu: 15 €, nuoret 10 €. jälkiilmoittautumislisä 5 €.
Ilmoittautuminen: 14.2. mennessä Pekka Kauko 050 5701790 tai [email protected]
TammerSh:n IV Stadion-turnaus 22.–24.2.2013
Pelipaikka: Ratinan Stadionin kahvio, Ratinan rantatie 1, Tampere.
Kilpailumuoto: Tasaselojärjestelmä, peliaika
60 min. + 30 s / siirto, inkrementti loppuu 60.
siirtoon, jolloin lisätään 5 min. loppupeliin.
Aikataulu: 22.2. osanoton varmistus klo
16.30–17.30, 1. kierros klo 18.
Osanottomaksu: SM / KvM ei maksua (edellyttää ennakkoilmoittautumista viimeistään
20.2.2013), nuoret 15 €, muut 30 €. Maksetaan pelipaikalla osanoton varmistuksen
yhteydessä. Jälki-ilmoittautumislisä on 7 €.
Ilmoittautuminen: Mieluiten sähköpostilla:
[email protected] tai puhelimitse Kai Muttilainen, 050-5680 127,
viimeistään keskiviikkona 20.2.2013.
Matin päivän turnaus 22.–24.2.2013
Pelipaikka: Mattlidens gymnasium, Matinsyrjä 7, Espoo.
Peliaika: 90 min + 30 s / siirto 60 siirtoon saakka, sitten lisää 10 min ilman inkrementtejä.
Aikataulu: 22.2. klo 16.30–17.15 osanoton
varmistus, 1. kierros klo 17.30.
Osanottomaksu: Aikuiset 35 €, nuoret 20 €.
Jälki-ilmoittautuminen 7 €.
Ilmoittautuminen: Sauli Tiitta 045 6742464,
[email protected] tai Petri Lehtivaara
040 6849501, [email protected]
Suomen Shakin vuosikerran 2012 sisällysluettelo
Pelaajat (sulkeissa lehden numero)
Aakio, Seppo
42(1)
Ács, Peter HUN
66(7)
Agopov, Mikael 29(1), 33(1), 35(1), 45(1),
4(2), 8(2), 7(5), 16(5), 33(5), 9(7), 13(7)
Ahvenjärvi, Jani
30(4)
Aleksandr Aljechin
4(6)
Anand, Viswanathan IND 5(4), 6 (4), 7(4),
10(4), 11(4), 12(4), 13(4)
Andersson, Ulf SWE
11(6)
Anttila, Perttu
12(3)
Arat, Ufuk Sezen TUR
7(1)
Arnaudov, Petar BGR
12(1)
Aronian, Levon ARM
16(2), 22(2), 11(7)
Ásmundur Ásgeirsson ISL 4(6)
Bartel, Mateusz POL
Baryšpolets, Andri UKR
Baumbach, Fritz DEU
Bolbochán, Julio ARG
Bomb, Timo
Borvander, Tom SWE
Boulos, Vrachimis CYP
Braga, Fernando ITA
Broman, Hannu
Bwalya, Gillan ZMB
Carlsen, Magnus NOR
Caruana, Fabiano ITA
Cramling, Dan SWE
Darnell, Anton SWE
Donner, Jan Hein NLD
Drejev, Aleksei RUS
Drugov, Pavel RUS
29(1)
19(3)
38(2)
35(7)
42(6)
47(1)
34(1)
13(1)
6(3)
10(7)
15(2), 16(2), 23(2)
21(2)
16(4)
38(5)
12(6)
5(6)
20(4)
Ebeling, Daniel 39(1), 40(1), 13(3), 30(4),
14(5), 17(5), 40(5), 45(7)
Edouard, Romain FRA
9(7)
Ehlvest, Jaan EST
21(4), 40(7), 66(7)
Ekenstierna, Adrian SWE
38(5)
Elsness, Frode NOR
33(1)
Enevoldsen, Harald DNK
33(7)
Estrin, Jakov RUS
48(6)
Evans, Larry USA
30(7), 35(7)
Fischer, Bobby USA
Franssila, Tommi
Friðrik Ólafsson ISL
23(3), 43(5), 9(6)
48(7), 57(7)
19(1)
Gajewski, Grzegorz POL
16(4)
Gattenlöhner, Sebastian DEU
8(1)
Gavrilov, Aleksei RUS
46(7), 48(7)
Gelfand, Boris ISR 5(4), 6(4), 7(4), 10(4),
11(4), 12(4), 13(4)
Geller, Jefim RUS
23(3)
Gerusel, Mathias DEU
38(6)
Gik, Jevgeni RUS
17(6)
Giri, Anish NLD
22(2), 11(7)
Gligorić, Svetozar SRB 8(6), 9(6), 10(6),
11(6), 12(6), 13(6), 21(7)
Grahn, Lars
47(1)
Granat, Simo
30(3)
Grandelius, Nils SWE
30(1)
Grištšuk, Aleksandr RUS
10(7)
Halay, Taufik IDN
Hansen, Mads DNK
Hao, Wang CHN
Harju, Antero
Hartikainen, Markku
Hartio, Ilkka
Heikkinen, Jyrki
14(7)
29(4)
11(7)
53(1)
12(3), 55(7)
30(3)
41(6)
Henrotte, Nils DEU
Hesse, Günter
Hokkanen, Petri
Holmstén, Aleksei
Hotzi, György HUN
Howell, David GBR
Hynninen, Juha
Hämäläinen, Jussi
Hämäläinen, Sami
26(6)
53(1)
58(7)
45(1)
31(6)
16(2)
10(2), 42(6)
5(3), 13(3), 41(6)
11(2)
imsim
Iturrizaga, Eduardo VEN
Ivantšuk, Vasili UKR
41(6)
11(7)
10(7), 11(7)
Jalas, Aaro
Johner, Paul CHE
Jón Árnason ISL
Jón Þór ISL
Jones, Gawain GBR
Järvenpää, Jari
40(6)
33(4)
5(6)
21(1)
35(1)
16(3), 30(3)
Kaila, Osmo
38(4)
Kampman, Tijmen NLD
23(6)
Kamsky, Gata USA
10(7)
Kangas, Lauri
23(6)
Karasev, Vladimir RUS
45(7)
Karjakin, Sergei RUS
21(2)
Karpov, Anatoli RUS
17(6)
Karstu, Timo
44(6)
Karttunen, Mika 10(1), 27(1), 34(1), 7(3),
10(5), 18(5), 14(7)
Kasparov, Garry RUS
40(3)
Kauranen, Risto
48(6), 50(6)
Kekki, Jorma
42(3)
Kekki, Petri
13(3)
Keres, Paul EST
38(4)
Ketola, Ville
31(6)
Kiik, Kalle EST
42(1), 7(2), 20(4)
Kiuttu, Roope
8(2)
Koivunen, Jussi
56(7)
Kononen, Keijo
10(2)
Kortšnoi, Viktor CHE 23(3), 19(4), 17(6)
Koskinen, Henri
43(1), 57(7)
Kosmo, Santul
10(2)
Kramnik, Vladimir RUS
15(2), 10(7)
Krušatina, Anna EST
38(1)
Kurajica, Bojan BIH
8(7)
Kykkoon luostarin veljestö CYP
27(2)
Kytöniemi, Jyrki
14(1), 7(3)
Kärner, Hillar EST
26(3)
Köykkä, Pekka
13(1)
Laakso, Harri
57(7), 58(7)
Ladva, Ottomar EST
39(1)
Lammi, Jyri
27(3)
Larionova, Katariina
26(5)
Láznička, Viktor CZE
10(1)
Lehikoinen, Pertti
38(2)
Lehti, Juhani
11(2)
Lehtimäki, Tero
10(2)
Lehtinen, Heikki
6(2)
Lehtioksa, Jorma
43(6)
Lehtivaara, Petri
7(2), 9(2)
Lie, Kjetil A. NOR
33(1)
Lindroos, H.
3(2)
Liren, Ding CHN
10(7)
Liu, Dennis
40(3)
Luukkonen, Tommi 31(3), 16(4), 16(5),
21(5), 49(7), 50(7), 55(7), 58(7)
Lågland, Göran
53(1)
Makaritšev, Sergei RUS
Malmdin, Nils Åke SWE
42(3)
18(1)
Manninen, Anssi
6(3)
Matulović, Milan SRB
13(6)
Mellin, Pasi
42(6)
Mertanen, Janne 8(1), 43(1), 31(3), 42(7)
Miezis, Normunds LVA
44(1)
Munkkidiakoni Vasilios
27(2)
Myller, Janne
13(3)
Mäki, Juha
44(6)
Mäki-Uuro, Miikka
17(5), 21(5)
Naiditsch, Arkadij DEU
35(1)
Najdorf, Miguel ARG
8(6), 21(7)
Nakamura, Hikaru USA
10(7)
Nei, Iivo EST
27(4)
Neishtadt, Jakov ISR
50(6)
Nevanlinna, Risto
57(7)
Niemelä, Antti
42(1)
Niemi, Mikko
6(2)
Nieminen, Samuli
44(6)
Nikolić, Predrag BIH
32(5)
NN
41(6)
Norri, Joose
4(2), 43(6), 46(7)
Nouro, Mikael
10(5), 14(5)
Nybäck, Tomi 31(1), 33(1), 8(2), 20(4),
21(4), 30(5), 32(5), 8(7)
Nyysti, Sampsa
36(1), 16(3), 21(3), 8(5),
18(5), 44(6)
Ortega, Rogelio CUB
33(7)
Paajala, Niki
26(6)
Patola, Eero
18(1)
Pedersen, Lars USA
40(6)
Peltoniemi, Milla
27(5)
Penttinen, Jarkko
9(3)
Peuraniemi, Pertti
43(6)
Pistšikov, Vadim RUS
40(1)
Pohjala, Henri
44(1), 9(2), 44(7)
Porrasmaa, Timo
42(1), 19(4), 20(4)
Prasca Sosa, Rafael VEN
10(7)
Prieur, Eetu
7(1), 9(3)
Pudas, Teemu
10(5), 17(5)
Puuska, Heini
26(5)
Pääkkönen, Timo
7(3), 56(7)
Raaste, Eero
3(2)
Radžabov, Teimur AZE
35(1)
Ragger, Markus AUT
31(1)
Rantanen, Matti
41(6)
Rantanen, Yrjö
19(1), 20(1), 27(4), 58(7)
Rauramaa, Julius
40(3)
Rautio, Reijo
41(6)
Real Pereyra, Diana Carime MEX
16(7)
Reshevsky, Samuel USA
21(7)
Réti, Richard
33(4)
Richter, Kurt DEU
54(3)
Richter, Mikhail DEU
30(5)
Ruosteenoja, Eero
42(6)
Rönkä, Erik
30(4), 40(5)
Sakalauskas, Vaidas LTU
49(7)
Sammalvuo, Tapani
24(1), 30(1), 44(1)
Schmid, Lothar DEU
10(6)
Seeman, Tarvo EST
7(3)
Sherwin, James USA
43(5)
Short, Nigel GBR
11(7)
Short, Nigel GBR
40(3)
Sihvonen, Tuomo
33(3)
Sipilä, Vilka 44(1), 16(4), 7(5), 8(5), 22(5), 38(5)
Skljarov, Dmitri RUS
8(2)
Sokolov, Ivan NLD
24(1), 24(6)
Solodovnitšenko, Juri UKR
24(6)
Soloženkin, Jevgeni RUS
40(7), 44(7)
Sorsa, Nuutti
44(6)
Sosonko, Gennadi NLD
18(6)
Steil-Antoni, Fiona LUX
36(1)
77
Stellwagen, Daniël NLD
Stoltz, Gösta SWE
Šulskis, Šarūnas LTU
Suominen, Antti
Sutovsky, Emil ISR
Svidler, Pjotr RUS
Sørensen, Bent DNK
27(1)
30(7)
42(7)
43(6)
11(7)
16(2)
20(1)
Taimanov, Mark RUS
23(3)
Takalo-Eskola, Anssi
33(3)
Tereick, Benjamin DEU
33(5)
Teschner, Rudolf DEU
21(7)
Toivola, Jari
12(1)
Tolonen, Leo
12(3)
Toluš, Aleksandr RUS
10(6)
Topalov, Veselin BGR
11(7)
Topalov, Veselin BGR
23(2)
Torkkola, Henri
29(4), 18(5), 25(5)
Torre, Eugenio PHL
11(7)
Tumanova, Irina
38(1), 27(5)
Tuominen, Risto
9(2)
Tuominen, Tanja
16(7)
Uusitalo, Jarmo
40(6)
Valgmäe, Toomas EST
20(4)
Valli, Frans
19(3), 22(5), 25(5)
Valner, Uku EST
27(3)
Veingold, Aleksander EST
9(2)
Wely, Loek van NLD
11(7)
Westerinen, Heikki
21(1), 38(6)
Veteläinen, Tomi
26(3)
Wikman, Bengt
40(6)
Vinke, Dietmar
12(3)
Virtanen, Antti
5(3)
Wiśniowska, Klaudia POL
21(3)
Vogt, Friedrich DEU
54(3)
Wohl, Aleksandar AUS
13(7)
Wojtaszek, Radosław POL
10(7)
Wright, Aarne von
44(6)
Yrjölä, Jouni
50(7)
Zekaj, Dritan ALB
Zuidema, Coen NLD
14(1)
18(6)
Turnaukset
Baselin shakkifestivaali
24(3)
Eino Leino -turnaus
36(6)
Heart of Finland
40(7)
Itämeren shakkitähdet 2011
38(1)
Joukkue-EM-turnaus 2011
22(1)
Jyväskylän talven turnaus
29(3)
Kaarlen turnaus
33(3)
Koululaisten PM-turnaus
28(4), 40(5)
Krakovan turnaus
18(3)
Limburg Open
22(6)
Lontoon turnaus
12(2)
MM-ottelu Anand–Gelfand
4(4)
Naisten SM-turnaus
26(5)
Pühajärven turnaus 2011
19(4)
Raputurnaus
37(6)
Rilton-turnaus
16(4)
Seniorien joukkue-EM-turnaus
27(6)
Seniorien PM-turnaus 2011
18(1)
Seurajoukkueiden Euro-cup 2011
4(1)
Shakkiolympialaiset
4(7)
SM-liiga 2011–2012
42(1), 4(2), 4(3)
SM-turnaus
4(5)
Suomen cup
42(6), 54(7)
Suomi–Ruotsi-nuorisomaaottelu
36(5)
Tata Steel -turnaus Wijk aan Zeessa
18(2)
Viro–Suomi-ottelu
26(3)
Otsikoita
Bo Nyrén in memoriam
Erilaisia näkökulmia – Maco Oey
78
63(1)
32(6)
Fiskestä Fischeriin
4(6)
Helsingin shakkiolympialaiset 1952 25(7)
Härkää sarvista
21(7)
Jouluinen shakkilauta
39(7)
Kalevan maljasta Hörhammerin samovaariin 28(2)
Kansainväliset vahvuusluvut – kehitys jatkuu 14(6)
Kasparov Shakkiareenalla
38(3)
Kokemuksia shakin juniorityöstä Jyväskylässä 28(3)
Kun Allah ja Jumala tasapelin sopivat 42(3)
Legioonalaiset Suomesta
28(5)
Luostarigambiitti
27(2)
Maailmanmestari M. Botvinnik Helsingissä 26(7)
Mikko Markkula in memoriam
44(3)
Muistoja Mallorcalta
26(2)
Mun juttu
27(2)
Mäntän lukio intoutui shakista
38(7)
Seisahdus rantahiekalla
16(6)
Selon isä Erkki Latvio 80 vuotta
24(4)
Selvää jälkeä
46(1)
Shakkia ja aurinkoa 2
48(1)
Shakkia ja aurinkoa 3
34(3)
Shakkia ja pikapeliä
59(7)
Shakkiliiton pelaajakysely
22(4), 19(6)
Shakkimatkalla Unkarissa
29(6)
Svetozar Gligorić 2.2.1923–14.8.2012 6(6)
X Shakkiolympialaiset kuvina
28(7)
Saharinen, Petri:
Luota lukijaan
Tauriainen, Marko:
Valoa tunnelin päässä
Tauriainen, Marko:
Toimeliaana kesää kohti
Tauriainen, Marko:
Tylsä MM-ottelu?
Avausteorian pyörteissä
Kuningatar tempaa mukaansa
Loydin kaunein erehdys
Melnichenko
Päihitä Kasparov ja Karpov
Shakkihakukieli
Taidetta sotilailla
Titaani
Kortšnoin gambiitti
Torjuttu Kortšnoin gambiitti
Kartulla kopautettua
Millaisen patin sinä haluaisit
Pikapeli omantunnon kanssa
Puualan siirtotyöläinen: ensimmäinen,
katkaiseva osa
Salainen agentti CO7 Istanbulissa
50 vuotta joukkueblixtejä –
aina veitikka silmäkulmassa
34(2)
56(6)
52(3)
34(4)
2(4)
Shakkivisa
60(1), 44(2), 60(3), 44(4), 45(5), 45(6), 37(7)
SSL tiedottaa
64(1), 48(2), 64(3), 48(4), 48(5), 64(6), 80(7)
Suomalaisia avausideoita
Erään kaksoisuutuuden tarina
50(1)
Suomen Shakki 40 vuotta sitten
53(1), 3(2), 23(3), 27(4), 38(6)
Tehtäväshakki
Kielivä sotilas – osa II
72(7)
Rappioshakkia
32(2)
Se mikä miehen on tehtävä ja ratkaistava 36(4)
Tim Krabbé
37(2)
58(1)
46(6)
51(3)
33(4)
70(7)
42(5)
54(6)
Avaukset
Muisteluksia kalamiehestä
Albinin vastagambiitti
D08: 16(4)
Kombit
59(1), 43(2), 59(3), 43(4), 44(5), 61(6), 74(7)
Kuka?
Koponen, Juha 36(7)
66(7)
38(2)
54(3)
38(4)
48(6)
Lautamiehet-sarjakuva
39(6), 53(7)
Patzerovicz
Gibbins–Weidenhagen-gambiitti, osa 1 40(6)
Pääkirjoitukset
Laine, Panu:
Tervehdys, hyvät shakinpelaajat
Laine, Panu:
Haluammeko kasvaa vai näivettyä?
2(3)
Vanhaa ja uutta kirjoista ja verkosta
Burgess, Graham: The Gambit Book of
Instructive Chess Puzzles
31(2)
Eriksson, Kjell: Julmien tähtien alla
47(4)
Healy, John: Coffee House Chess Tactics 31(2)
Kosikov, Alexei: Elements of Chess Strategy 52(6)
Moodysson, Lukas: Isän aika
47(4)
Neville, Katherine: Tuli
31(2)
Norri, Joose: Ruutulauta roihuaa
35(5)
Ollikainen, Aki: Nälkävuosi
47(4)
Rantanen, Yrjö: Shakkitaktiikan taikaa 53(7)
Sacks, Oliver: Kirjailija joka kadotti kirjaimet 25(2)
Jaan Ehlvest
Maailmanmestarin nuoruudenpeli
Scharfrichter von Berlin
Suomalaisia tähtihetkiä VIII
Uranuurtaja
2(2)
54(1)
62(7)
Kirja-arvostelut
Kuukauden analyysi
2(6)
2(1)
2(6)
Birdin avaus
A02: 27(3)
Caro–Kannin puolustus
B10: 44(6)
B11: 43(6)
B18: 54(3)
B19: 50(6)
Englantilainen peli
A14: 23(6)
A16: 33(1), 42(3)
A20: 15(2)
A22: 40(3)
A25: 40(3), 43(6)
A29: 44(1)
A35: 14(7)
A36: 18(1), 42(1)
A37: 42(7)
A39: 40(7)
Espanjalainen peli
C60: 8(5)
C65: 4(2), 16(2)
C77: 21(1)
C78: 53(1)
C84: 33(1)
C92: 66(7)
C95: 24(6)
C96: 48(7)
Grünfeldin puolustus
D70: 6(4), 32(5)
D79: 8(7)
D85: 5(4)
58(6)
D87: 45(1)
D93: 16(2)
Hollantilainen puolustus
A87: 9(3)
Katalonialainen avaus
E05: 13(1)
E06: 21(4)
Kuningatarsotilaspeli
A45: 40(6), 41(6)
A46: 26(5)
A50: 24(1)
D00: 14(1)
D01: 13(3)
D05: 20(1)
Lähettipeli
C24: 27(2), 10(5)
Kuningasgambiitti
C38: 36(1)
C39: 30(4)
Kuningasintialainen puolustus
E60: 10(4)
E62: 5(3)
E69: 19(3)
E70: 49(7)
E73: 27(1)
E74: 38(6)
E76: 16(4)
E77: 20(4)
E92: 20(4)
E93: 12(6)
E97: 23(3)
E98: 9(6), 10(6)
E99: 8(6)
Kuningatargambiitti
D28: 35(7)
D31: 34(1), 45(7)
D36: 30(4)
D37: 8(2), 22(2)
D38: 38(1)
D40: 38(4)
D51: 33(7)
D58: 23(3)
Moderni benoni
A60: 38(5)
At0: 50(7)
A73: 13(6)
Nimzointialainen puolustus
E20: 31(3)
E32: 20(4), 38(5)
E46: 21(2)
E48: 46(7)
E53: 11(6)
E54: 11(4), 12(4), 21(5), 10(6)
Philidorin puolustus
C41: 42(1), 43(1), 44(7), 55(7)
Pircin puolustus
B07: 6(2)
Preussilainen peli
C58: 40(3)
Ranskalainen puolustus
C00: 7(2), 26(6)
C01: 44(1), 10(5), 40(5)
C11: 33(5)
C18: 18(5)
Kuningatarintialainen puolustus
E12: 30(1)
E18: 38(2)
Sisilialainen puolustus
B21: 21(3)
B22: 40(1), 30(3), 25(5), 16(7)
B23: 7(1), 18(5), 13(7)
B30: 19(1), 11(4), 12(4)
B31: 29(1), 35(1)
B33: 39(1), 7(4), 14(5), 17(5)
B38: 12(1)
B45: 16(5)
B51: 10(1), 23(2), 13(4)
B81: 48(6)
B87: 27(4), 43(5)
B90: 3(2), 29(4), 9(7)
B92: 7(5)
Skandinaavinen puolustus
B01: 22(5), 31(6)
Slaavilainen puolustus
D11: 31(1)
D12: 8(1), 13(4)
D31: 30(5)
D45: 6(4), 7(4), 10(4)
D46: 12(4), 27(5)
Trompowskyn hyökkäys
A45: 7(3)
Tšigorinin puolustus
D07: 17(5)
Vanhaintialainen puolustus
A53: 19(4)
Volga-gambiitti
A57: 26(3)
Rétin avaus
A06: 16(3)
A09: 35(1), 30(3)
Suomen Shakki toivottaa lukijoilleen
Hyvää joulua ja
onnellista uutta vuotta!
79
KILPAILUKALENTERI
SSL tiedottaa
Shakkiliiton kerhojen kokous 14.10.
2012 päätti korotuksista jäsen- ja liittymismaksuihin. Edelliset korotukset ovat
2000-luvun alusta. Seuraavassa ovat uudet hinnat vuodelle 2013, suluissa vanhat. Kaikki hinnat ovat euroja.
Kerhojen jäsen- ja liittymismaksut:
– aikuinen 7 (6), nuori 4 (4)
– seuran jäsenmaksu vähintään 70
(60), liittymismaksu liiton jäseneksi
70 (60)
Lisenssimaksut
– A-lisenssi: aikuinen 70 (60), nuori 45
(40), varhaisnuori 20 (20)
– Perhelisenssi: aikuinen 45 (40), nuori
30 (30), varhaisnuori 10 (10)
– Loppuvuoden lisenssi: aikuinen 105
(90), nuori 65 (60), varhaisnuori 33 (30)
– Joukkuelisenssi 25 (20)
– Kertalisenssi: aikuinen 25 (20), nuori
10 (10)
– Kannattavan jäsenen vuosimaksu:
125 (100)
Lisenssimäärien kehitys
Edelliseen vuoteen verrattuina lisenssimäärät muuttuivat päättyvänä
vuonna varsin vähän. Marraskuun lopun tilanteen mukaan vuoden lopussa päättyviä A-lisenssejä oli voimassa
1180 kappaletta (vuotta aikaisemmin
vastaavana aikana 1178), seuraavan
vuoden lopussa päättyviä ns. loppuvuoden lisenssejä oli 54 (53). Seurajoukkueiden SM-kilpailun tälle kaudelle on hankittu 64 joukkuelisenssiä,
edellisen vuoden lukema oli täsmälleen sama.
52 27.12.–6.1. HM-turnaus (Helsinki, HSL)
1 5.1. Turun turnaus, 25+25 min (TuTS)
2 10.1. Tammer-Shakin pikapeliturnaus (Tampere)
12.–13.1. JSM
13.1. Shakin päivä Areenalla (HSL/SSL)
3 19.1. Nappulaliiga (Helsinki, HSL)
19.1. Pässin 10-vuotisjuhlablikstit (Päivölä)
19.–20.1. Porin turnaus (PSY)
20.1. Pikashakin HM-turnaus (HSL)
4 25.–27.1. Jyväskylän talvi (JyS)
26.1. Koulujoukkueiden HM (Helsinki, HSL)
27.1. Kv. ratkaisukilpailu (Helsinki, ST)
5 1.–3.2. HSK:n talviturnaus (Helsinki, HSK)
2.–3.2. Pikashakin SM (Kotka, KymS)
6 7.2. Tammer-Shakin pikapeliturnaus (Tampere)
9.–10.2. JSM
7 16.2. Kaakonketju (Karhula, KarhTS)
16.2. Kopteri-turnaus (Sastamala, VammSK)
16.2. Shakkinappulaturnaus (Helsinki, HSL)
17.2. Nopean shakin turnaus (Helsinki, Velhot)
8 22.–24.2. Matin päivän turnaus (Espoo, MatSK)
22.–24.2. TammerSh:n IV stadion-turnaus (Tampere)
23.2. Pikaratkaisemisen SM (Helsinki, ST)
9 1.–3.3. Garden turnaus (Helsinki)
2.–3.3. Satakunnan mestaruus (?)
10 7.3. Tammer-Shakin pikapeliturnaus (Tampere)
9.–10.3. JSM (Helsinki, HSL)
11 16.3. Koivuturnaus (Vantaa, Remissi)
12 23.3. Nopean shakin joukkue-SM (Helsinki, ESK)
24.3. Nopean shakin SM (Helsinki, ESK)
13 28.3.–1.4. Pääsiäisturnaus (Helsinki, HSL)
14 6.–7.4. Suomen cup
6.–7.4. Käenpesäturnaus (Ylivieska, Shakkilaakso)
15 8.–23.4. HSL joukkuevartit (Helsinki, HSL)
13.–14.4. Koulujoukkueiden SM (Espoo, MatSK)
13.–14.4. Päämajaturnaus (Mikkeli, MikkSK)
16 19.–21.4. TSY:n turnaus (Turku)
20.–21.4. Suomen cup
21.4. Kerhojen kokous (Helsinki, SSL)
17 27.4. 50. Juhlashakkinappulaturnaus (Helsinki, HSL)
28.4. Nopean shakin turnaus (Helsinki, LauttSK)
18 4.5. Nopean shakin turnaus (Oulu, OSS)
4.–5.5. KurVi-turnaus (Kurikka)
19 9.5. Pikashakin puolimaraton (Tampere, TammerSh)
9.5. ESK:n nopean shakin turnaus (Helsinki, ESK)
11.–12.5. Suomen cup
20 18.5. Nopean shakin turnaus (Salo, SalSK)
18.–19.5. EtVaS-turnaus (Vantaa)
21 24.–26.5. HSK:n XXXV turnaus (Helsinki)
26.5. Levoranta-turnaus (Sastamala, VammSK)
22 2.6. Shakkinappulaturnaus (Helsinki, HSL)
23 6.–10.6. Nuorten SM (Tampere, TammerSh)
7.6. Nuorten pikashakin SM (Tampere, TammerSh)
8.–9.6. HämSK:n turnaus (Hämeenlinna)
10.–16.6. SM-turnaukset (Mänttä-Vilppula, MäntSK)
24 15.6. Päijät-Hämeen III avoin pikapelimestaruus
(Lahti, LahS)
26 28.6.–30.6. HSL:n turnaus (Helsinki)
30.6. Nopean shakin turnaus (Naantali, TSY)
27 1.–7.7. Avoin SM (Naantali, TSY)
28 8.–14.7. Heart of Finland (Jyväskylä, JyS)
29 20.–21.7. Eino Leino -turnaus (Kajaani, KaSY)
30 27.–28.7. Raputurnaus (Oulainen, Shlaakso)
28.7. Avoin pikashakkikilpailu (VammSK)
31 1.8. ESK:n avoin pikashakkimestaruus (Helsinki)
3.–4.8. Joukkuepikashakin SM (Turku, TuTS)
32 10.8. Nopean shakin turnaus (Akaa, AkaaS)
10.–11.8. Suomen cup
33 17.8. Shakkinappulaturnaus (Helsinki, HSL)
17.–18.8. Taraus-turnaus (Tampere)
34 23.–25.8. HSK:n XV syyskilpailu (Helsinki)
35 31.8.–1.9. Pohjois-Suomen avoin mestaruus
(Oulu, OSS)
31.8. Nopean shakin HM (Helsinki, HSL)
1.9. Nuorten nopean shakin HM (Helsinki, HSL)
36 6.–8.9. Garden turnaus (Helsinki)
7.–8.9. Suomen cup
37 13.–15.9. TammerSh:n turnaus (Tampere)
14.9. Kaakonketju (Mikkeli, MikkSK)
38 21.–22.9. JSM
39 28.–30.9. JärvSK:n turnaus (Järvenpää)
40 4.–6.10. LahS:n 20-v. juhlaturnaus (Lahti)
5.10. Pohjois-Suomen nopean shakin mestaruus
(Oulu, OSS)
5.–6.10. Koululaisten HM (Helsinki, HSL)
41 7.–10.10. Joukkuepikashakin HM (Helsinki, HSL)
12.–13.10. JSM
42 19.10. Remin syysturnaus (Vantaa)
19.10. Turun avoin pikashakkimestaruus (TuTS)
43 26.10. Shakkinappulaturnaus (Helsinki, HSL)
44 2.–3.11. JSM
45 4.11.–2.12. Areenaturnaus (HSL)
9.–10.11. SalSK:n turnaus (Salo)
46 11.–24.11. Seniorien MM (Opatija, Kroatia)
47 23.–24.11. Koululaisten SM (Helsinki, HSL)
48 29.11.–1.12. TuTS:n turnaus (Turku)
30.11.–1.12. OSS:n turnaus (Oulu)
49 5.–8.12. ESK-turnaus (Helsinki)
50 14.12. Nopean shakin turnaus (Helsinki, X)
15.12. Nopean shakin turnaus (Turku, TuTS)
15.12. Shakkinappulaturnaus (Helsinki, HSL)
52 27.12.– HM-turnaus 2014 (Helsinki, HSL)
SHAKKIJÄRJESTÖJÄ Suomen Shakkiliitto ry – www.shakkiliitto.net – pj. Panu Laine 040 7550929, [email protected] – toiminnanjohtaja Jorma Paavilainen, Hiomotie 10, 00380 Helsinki,
044 3264130, [email protected] – pankkiyhteys Nordea FI39 2059 1800 0147 18 • Suomen Kirjeshakkiliitto ry – www.shakki.net/liitot/skl – pj. Heikki Arppi, 050 5508304, [email protected] •
Suomen Tehtäväniekat ry – www.sci.fi/~stniekat – pj. Jorma Paavilainen, 044 3264130, [email protected]
PELAAJALISENSSI 2013 A-lisenssi 70 €; perhelisenssi 45 €; nuorten (1993–96) A-lisenssi 45 € ja perhelisenssi 30 €; varhaisnuorten (1997–) A-lisenssi 20 € ja perhelisenssi 10 €. A-lisenssiin kuuluu Suomen
Shakki lisenssin voimassaolon ajan. Lisenssi on voimassa kalenterivuoden loppuun. A-lisenssiin kuuluva Suomen Shakki lähetetään maksukuukaudesta alkaen. Joukkuelisenssi maksaa 25 €, ja sillä saa
pelata yhden joukkuekilpailun loppuun saakka. Joukkuelisenssi on pelaajakohtainen. Loppuvuoden lisenssi on 1.7.–31.12. ostettava pelaajalisenssi, joka maksaa vuosilisenssin hinnan + 50 % vuosilisenssin hinnasta. Aikuisten loppuvuoden lisenssi siis 105 €, nuorten 65 € ja varhaisnuorten 33 €. Loppuvuoden lisenssi on voimassa ostohetkestä seuraavan kalenterivuoden loppuun. Lisenssinhaltijan on
kuuluttava johonkin SSL:n jäsenseuraan. Lisenssiä ei vaadita henkilökohtaisessa kilpailussa pelaajalta, jolla ei ole virallista seloa, ts. luku perustuu enintään 10 peliin. Kertalisenssi henkilökohtaiseen
kilpailuun on 25 € (nuorilta 10 €). Seuranvaihtomaksu on 10 €.
TURNAUSMAKSUT Turnausmaksu on 5 € / pelaaja (nuorilta 2,50 €). Nopea shakki ja pikashakki 1,50 €. Maksua ei peritä SM-kilpailuista.
JÄSENMAKSUT Kerhojen jäsenmaksu liitolle on 7 € aikuisilta ja 4 € nuorilta (1992–). Minimijäsenmaksu 70 €.
KILPAILUJEN JÄRJESTÄJÄT Tulokset tulee lähettää välittömästi sähköpostilla osoitteeseen [email protected] (tai postitse: Suomen Shakkiliitto, Hiomotie 10, 00380 Helsinki). Tuloksista on käytävä ilmi
kaikkien pelien tulokset ja pelaamatta jääneet pelit. Kaikkien toimihenkilöiden nimet ja tehtävät on mainittava.
80

Similar documents