Tutustu kävellen Hyvinkääseen

Transcription

Tutustu kävellen Hyvinkääseen
Tutustu kävellen Hyvinkääseen!
Hyvinkää zu Fuss erkunden
Hyvinkää-Promenadilta löydät kävelymatkan etäisyydellä toisistaan sijaitsevat tärkeimmät
kulttuurikohteet mm. Suomen Rautatiemuseon, Hyvinkään taidemuseon, Valvillan
tehdasmuseon, puistoja ja patsaita, veistoksia ja muistomerkkejä.
Auf Hyvinkää's Promenade sind die kulturellen Sehenswürdigkeiten in nur wenige
Gehminuten voneinander entfernt. Finnische Eisenbahnmuseum, Hyvinkään Art Museum,
das Museum der Valvillan Fabrik, Parks und Statuen, Skulpturen und Denkmäler.
Kohteet - Ziele:
1. Taidemuseo Kunstmuseum
Hämeenkatu 3 D
Ilmo ja Raimo S. O. Valjakan suunnittelema Jussintorin liike- ja taidekeskus valmistui vuonna
1981.Taidemuseon peruskokoelmana on Sonckin taidekokoelma Yrjö Saarisen maalauksia ja
piirustuksia. Vaihtuvissa näyttelyissä esitellään monipuolisesti kuvataidetta, erityisesti
hyvinkääläistä taideperinnettä ja nykytaidetta.
Hämeenkadun puolella Pirkko Nukarin pronssiveistos Sirkuskarhu, 1977.
Ilmo und Raimo SO Valjakka John haben den Platz für das Geschäfts-und Kunstzentrum
1981entwickelt. Das Kunstmuseum peruskokoelmana Sonckin Yrjö Saarinen zeigt eine
Kunstsammlung von Gemälden und Zeichnungen. Temporäre Ausstellungen zeigen ein
breites Spektrum der bildenden Kunst, insbesondere traditionelle Kunst aus Hyvinkää und
zeitgenössische Kunst..
Auf der Seite zur Strasse Hämeenkattu steht die von Pirkko Nukarin 1977 erschaffene
Bronceskulptur ”Zirkusbär”.
2. ”Kymppikerros” ”ZehnStockwerke”
Uudenmaankatu 2
Hyvinkäästä tuli kaupunki vuonna 1960. Sen keskustaan rakennettiin tornitaloja ja vaaleita
liiketaloja. Uudenmaankadulla lähinnä ylikulkusiltaa ovat arkkitehti Martti Välikankaan
suunnittelemat liike- ja asuinrakennukset. Siipirakennus valmistui vuonna 1960 ja sen
viereinen kymmenkerroksinen rakennus vuonna 1964.
Hyvinkää wurde eine Stadt im Jahre 1960. Es wurden im Zentrum Turmhäuser und leichte
kommerzielle Gebäude gebaut. Uudenmaankatu hauptsächlich an der Überführung hat der
Architekt Martti Välikangas für Gewerbe-und Wohngebäude konzipiert. Der Flügelbau wurde
1960 abgeschlossen und das angrenzende zehn-stöckige Gebäude im Jahr 1964.
Tarinoita...ja totta
Arkkitehti Välikangas tunnetaan mm. Puu-Käpylän ja Helsingin Siltasaareen 1956
valmistuneen Paasitalon suunnittelijana.
Märchen... oder Wahrheit
Architekt Välikangas war bekannt Holz-Zäpfchen und Helsinki Brückeninsel wurde 1956
Fasten Planung abgeschlossen.
3. Helene Schjerfbeckin asuinpaikka – Wohnort von Helene Schjerfbeck
Jokelankatu 3
Taidemaalari Helene Schjerfbeck (1862–1946) asui Hyvinkäällä vuosina 1902–1925, jolloin
syntyi hänen keskeinen moderni tuotantonsa. Tunnetuissa nais- ja lapsiaiheissa oli mallina
hyvinkääläisiä naapureita ja ystävien omaisia. Helene Schjerfbeck asui vuodet 1923–1925
nykyisen ravintolan paikalla sijainneessa puuhuvilassa, jonka omisti hänen hyvinkääläinen
ystävänsä ja tukijansa tohtori Erkki Calonius.
Schjerfbeck Maler (1862-1946) lebte in Hyvinkää Jahren 1902-1925, als er von zentraler
Bedeutung für die moderne Produktion war. Bekannte Frauen und Kinder, waren die Themen,
das Modell für Hyvinkää Nachbarn und Freunde besorgt. Schjerfbeck lebte in den Jahren
1923-1925 auf dem Gelände des Holzvilla des aktuellen Restaurants, die zu seinem
Hyvinkää Freund und Förderer, Dr. Erkki Calonius gehörte.
Tarinoita...ja totta
Schjerfbeck kuvaili kotiaan kuvakirjataloksi, työhuonettaan pariisilaisullakkohuoneeksi ja
rakennuksen lasiverantaa pienine ruutuineen runoksi.
Märchen... oder Wahrheit
Schjerfbeck beschrieben das Haus als Haus aus dem Bilderbuch, einer Studie des Gebäudes
und pariisilaisullakkohuoneeksi lasiverantaa mit kleinen Gedicht mit Checkboxen.
4. Linjala
Uudenmaankatu 8-10
Kauppalanarkkitehti Risto Sammalkorven suunnittelema linja-autoasema ja liikerakennus
valmistui1955. Samana vuonna avattiin Uudenmaankatu.
Kauppalanarkkitehti Risto Sammalkorven, von der Bushaltestelle und Bürogebäude
valmistui1955 konzipiert. Im gleichen Jahr eröffnete Uudenmaankatu.
5. Vanha kirkko - Alte Kirche
Uudenmaankatu 13
Arkkitehti Yrjö Sadenius (Sadeniemi) lahjoitti asemanseudun asukkaiden perustamalle
rukoushuoneyhtymälle rukoushuoneen piirustukset. Rukoushuone vihittiin käyttöönsä
syyskuussa 1896. Piispa Aimo T. Nikolainen vihki 1920-luvulla laajennetun rakennuksen
kirkoksi vuonna 1978.
Architekt George Sadenius (Sadeniemi) spendete die Station Ansässigen gründete eine
Gebetsgruppe als Gebetsraum in den Zeichnungen. Der Gebetsraum wurde im September
1896 eröffnet. Der Bischof Aimo T. Niko Hochzeit in den 1920er Jahren erweitert das
Gebäude als Kirche im Jahr 1978.
6. Taidetalo
Uudenmaankatu 20
Taidetalo valmistui alkujaan Hyvinkään yhteiskoulun lisärakennukseksi vanhan puukoulun
viereen, se vihittiin käyttöönsä koulun 20-vuotisjuhlassa 1938. Rakennuksen suunnitteli
arkkitehti L. E. Hanstén. Talossa toimii Hyvinkään taidekoulu osana Hyriaa.
7. Hyvinkään yhteiskoulu
Uudenmaankatu 17
Taidetaloa vastapäätä, Uudenmaankadun toiselle puolelle, rakennettiin Hyvinkään
yhteiskoulun uusi koulurakennus. Arkkitehti Antero Pernajan suunnittelema koulu valmistui
kolmessa eri vaiheessa, ensimmäinen vaihe valmistui 1956. Kaupunginarkkitehti Ahti Hotti
suunnitteli 1984 toteutuneen, aikaisempaa arkkitehtuuria kunnioittaneen laajennusosan
Uudenmaankadun varrella.
Yhteiskoulun edessä on Anneli Sipiläisen pronssiveistos Sisarukset vuodelta 1977.
Veistoksen takana on Jokelan koulusurmassa menehtyneen Helena Kalmin muistosyreeni.
Kalmi työskenteli pitkään Hyvinkään yhteiskoulun opettajana.
8. Korkokuva
Terho Sakki, pronssi 1966
Laurea, Hyvinkää
Uudenmaankatu 22
Kaupunginarkkitehti Eila Karailan suunnittelema entinen kauppaoppilaitos valmistui vuonna
1965. Terho Sakki (1930–1997) on maamme merkittävimpiä monumentaaliveistäjiä, jonka
tuotantoon julkisten teosten lisäksi kuuluu runsaasti muotokuvia ja mitaleita. Seinällä
pääsisäänkäynnin vieressä olevan reliefin muoto kasvaa vapaasti kuin köynnös seinää pitkin
suuntautuen kohti avointa katutilaa ja rikkoen rakennuksen seinälinjan.
Tarinoita...ja totta
Terho Sakki teki elämäntyönsä Humalan ja Krapulan ateljeetalojen isäntänä taidemaalari
Tyko Sallisen, Jalmari Ruokokosken ja Anton Lindforssin perintöä vaalien.
9. Elina Vaaran asuintalo
muistolaatta
Salonkatu 10
Runoilija Elina Vaara (1903–1980) asui Hyvinkäällä vuosina 1968–1980 osoitteessa
Salonkatu 10, jonka seinässä on kuvanveistäjä Tiina Torkkelin suunnittelema muistolaatta.
Tarinoita... ja totta
Rataa kiitävät junat
vetureitten pilleissä kiire viheltää
kiskoissa jyrisee kiire
polun kävelijät kysyvät:
minne?
(Runo Elina Vaaran muistolaatasta, kokoelmasta Radanvarren fuuga 1981)
10. Suomen Rautatiemuseo
Hyvinkäänkatu 9
Suomen Rautatiemuseo on valtakunnallinen rautatieliikenteen erikoismuseo. Yli sata vuotta
vanha museo sijaitsee aidossa rautatiemiljöössä entisen Hangon-Hyvinkään yksityisen
rautatien asema- ja varikkoalueella. Asemarakennus, veturitalli sekä henkilökunnan
asuinrakennus ovat 1870-luvulta. Asemarakennuksen suunnitteli Ossian Bergbom. Museossa
on esillä laaja valikoima kunnostettuja vetureita ja vaunuja loistokkaasta Venäjän keisarin
junasta arkiseen tavaravaunuun.
Es ist das nationale finnische Eisenbahnmuseum . Mehr als hundert Jahre alt und befindet
sich in einer authentischen Atmosphäre des ehemaligen Bahn Hanko-Hyvinkää privaten
Bahnhof und Depot in der Gegend. Das Bahnhofsgebäude, Lokschuppen und das Personal
Wohnhaus in den 1870er Jahren. Das Bahnhofsgebäude wurde von Ossian Bergbom
konzipiert. Das Museum zeigt eine breite Palette von wiederaufbereiteten Lokomotiven und
Waggons des Kaisers von Rußland sowie Güterwagen und Personenwagen aus der
historischen Zeit.
11. Ratapromenadi ja Kauppilanaukio
Hyvinkäänkatu
Kevyenliikenteen väylää asemalta Suomen Rautatiemuseolle kutsutaan Ratapromenadiksi.
Hyvinkäänkatu noudattelee Helsinki-Hämeenlinna maantien vanhaa linjaa. Ratapromenadin
levähdysalue, Kauppilanaukio on saanut nimensä paikalla sijainneen matkustajakodin
mukaan.
Tarinoita...ja totta
Ratapromenadin istutuksina on kaupungin nimikkokasveja, riippuvakasvuisia
rautatienomenapuita, Malus ”Hyvingiensis”.
12. Eskolan talo
Hyvinkäänkatu 7
Liike- ja asuintalo valmistui talvisodan alla ja vaikka tammikuussa 1940 pommit tuhosivat tien
vastakkaisella puolella sijainneen Tehon varastorakennuksen ja polttivat maan tasalle
Kemikalio-Trion talona tunnetun puuhuvilan, Eskolan talo säilyi ehjänä.
Tarinoita... ja totta
Kytäjällä Läyliäisten rajalla asunut Eero Eskola, oli Hyvinkäänkadun Eskolan omistajan veljen
poika. Eero Eskolan nimellä kulkee rahasto, josta annetaan avustuksia vanhusten elinolojen
parantamiseen.
13. Säästöpankin talo
Korkokuva, Gunnar Finne, pronssi 1934
Uudenmaankatu/Hyvinkäänkatu
Arkkitehti Carolus Lindbergin suunnittelema Hyvinkään kauppalan asemakaava vahvistettiin
1932. Hyvinkäänkadun varrelle rakennettiin arkkitehti Väinö Vähäkallion piirustusten mukaan
Hyvinkään Säästöpankin punatiilinen liikerakennus. Kauppalan ensimmäinen julkinen
funktionalistista arkkitehtuuria edustava pankkitalo valmistui 1934.
Kuvanveistäjä Gunnar Finnen säästäväisyyttä kuvaava veistos on pankin entisen
pääsisäänkäynnin yläpuolella. Rakennus laajeni nykyisen Uudenmaankadun varteen
1940-luvun lopulla, lisärakennukseen tuli tuolloin myös apteekki, jossa nykyisin toimii
ravintola.
Architekt Carolus Lindberg entworfen Hyvinkään Gemeinde Zonierung bestätigt Hyvinkään
Straße im Jahr 1932 von dem Architekten Väinö Vähäkallio Zeichnungen der Sparkasse
Hyvinkään roten Backsteingeschäftshaus gebaut. Borough erste öffentliche funktionalistische
Architektur in der Bankgebäude wurde 1934 vollendet.
Der Bildhauer Gunnar Finne Sparsamkeit die Skulptur beschreibt, ist eine ehemalige Bank
über dem Haupteingang. Die auf den aktuellen Uudenmaankatu Arm erweitert Gebäude
In den späten 1940er Jahren, war ein weiteres Gebäude zu dieser Zeit auch eine Apotheke,
die sich gegenwärtig ein Restaurant.
14. Musiikkiopisto ja huoltoasema Shell – Musikinstitut und Shell-Tankstelle
Hyvinkäänkatu 1 ja 3
Musiikkiopiston rakennus valmistui vuonna 1936 Kansallis-Osake-Pankin liikerakennukseksi.
Rakennus oli toinen Kytäjän kartanon omistajan, arkkitehti Väinö Vähäkallion keskusaukiolle
suunnittelemista funktionalistisista liikerakennuksista. Keskusaukiolle valmistui kaksi
huoltoasemarakennusta 1930-luvulla, joista toinen on edelleen olemassa, ja siinä toimii
ravintola. Hangonsilta valmistui 1950-luvun puolivälissä.
Musikinstitut Gebäude wurde im Jahr 1936 KOP Bank von gewerblichen Gebäuden
abgeschlossen. Das Gebäude war der zweite Kytäjä Immobilienbesitzer, Architekten Väinö
Vähäkallio der zentrale Platz der Planung der funktionalistischen Gewerbebauten. Central
Square wurde in zwei Service-Station Gebäude in den 1930er Jahren fertiggestellt, von
denen einer ist noch da, und es beherbergt ein Restaurant. Hanko Brücke wurde Mitte der
1950er Jahre abgeschlossen.
15. Solbo ja Laineen talo
Solbonkatu 5 ja 3
Asemaravintolan pitäjä, valtionrautateiden ylipuutarhurin leski Martha Grönholm (1851–1924)
aloitti täysihoitolatoiminnan 1800-luvun lopulla Solbossa. Martha Grönholm oli Helene
Schjerfbeckin läheisiä ystäviä Hyvinkäällä. Talon historiaan liittyy Hyvinkään kirjaston
alkutaivalta, kapearaiteinen rautatie, hammaslääkärien vastaanotto ja monet merkittävät
taiteilijat. Talo toimii edelleenkin kuvataiteilijoiden asuin- ja työtilana. Naapuritalossa eli
kauppias Emil Laineen talossa toimi Hyvinkään Säästöpankki yli kymmenen vuotta 1934 asti.
Tarinoita... ja totta
1900-luvun alussa talo oli Taimi Liljan kotitalo, hän oli naapurissa asuneen Helene
Schjerfbeckin ”Leipurin tytär eli Pukukuva I” (1908–09) maalauksen malli.
16. Nuorisotalo Silta
Solbonkatu 1
Hyvinkääläinen rakennusmestari Heikki Siikonen suunnitteli vuonna 1926 valmistuneen
uusklassisen liikerakennuksen. Rakennuksen yläkerrassa toimi aluksi Uusi Hotelli,
alakerrassa pankki ja useita pikkuliikkeitä. Osuusliike Teho osti rakennuksen 1940-luvulla.
Yläkerran ravintola toimi 1970-luvulle asti Silta -nimisenä. Vuodesta 1976 rakennus on ollut
kaupungin nuorisotalona.
17. Kenkätehdas Rentto
Suutarinkatu 2
Suutari August Väisäsen rakennuttama Hyvinkään Jalkinetehdas valmistui 1929
rakennusmestari Heikki Siikosen piirustusten mukaan. Väisänen myi kenkätehtaan 1938
Rentto Oy, joka laajensi tehdasta.
18. Helene Schjerfbeckin muistolaatta
Riihimäenkatu 2
Helene Schjerfbeck asui nykyisen Kalevan tornin paikalla sijainneessa Raijn vuokrahuvilassa
vuosina 1902–1923. Äitinsä kuoleman jälkeen hän muutti toiseen asuntoon nykyiselle
Jokelankadulle (katso kohta 3).
19. Elokuvateatteri Arena ja Rinteentalo
Siltakatu 16
Marraskuussa vuonna 1914 avattiin liikemies Kalle Saukkosen perustama Hyvinkään Elävien
Kuvien Teatteri eli nykyinen Arena. Teatterisalin seiniä koristivat Jalmari Ruokokosken
ystävineen maalaamat suurikokoiset maalaukset, joissa esiintyy sekä kansallisia maisemia
että myyttisiä aiheita. Kaupallinen elokuvatoiminta päättyi Arenassa marraskuussa 1985.
Arena on maamme vanhin maaseudulla säilynyt lautarakenteinen elokuvateatteri. Kalle
Saukkonen rakennutti elokuvateatterin viereen 1920-luvun alussa puisen kaksikerroksisen
liiketalon. Kelloseppä Rinne osti molemmat rakennukset 1940-luvun alussa, asuin- ja liiketalo
tunnetaan edelleen Rinteen talona. Rakennukset ovat olleet kaupunki omistuksessa vuodesta
1985. Nykyisin ne ovat yksityisomistuksessa.
20. Yrjö Saarisen asuintalo ”Sotalaiva”
muistolaatta
Kautonkatu 7
Taidemaalari Yrjö Saarinen (1899–1958) asui vuosina 1937–1948 vaimonsa ja poikansa
kanssa Sotalaivaksi kutsutussa talossa, jonka seinään on kiinnitetty Tellervo Kähkösen
suunnittelema muistolaatta. Yrjö Saarisen väkevän ja värikkään tuotannon huipputeokset
syntyivät keittiön ja kamarin suuruisessa asunnossa. Hän tallensi maalauksiinsa myös
kotitaloaan ympäröiviä maisemia.
21. Puro, Terho Sakki,
pronssi 1979
Saukkosenkuja
Terho Sakin veistoksissa luonnon muotokieli tulee osaksi taideteosta. Suihkuava vesi
kiillottaa pronssin sileitä, pyöreitä pintoja, jotka toistavat pohja-altaan luonnonkivien muotoja.
Suihkukaivoveistoksen työnimi ”saukonpesä” viittaa lähellä sijainneeseen liikemies Kalle
Saukkosen huvilaan. Teos on Rentto Oy:n lahjoitus.
Terho Sakin skulpturale Form der natürlichen Sprache wird Teil eines Kunstwerks
Besprühen mit Wasser polierter Bronze glatten, abgerundeten Oberflächen, die den unteren
Pool, Naturstein bildet replizieren.
Brunnenskulptur Arbeitstitel "Fischotterbau", bezogen auf ein Geschäftsmann, Kalle, in der
Nähe der Villa Saukkonen. Die Arbeit ist Rentto Ltd Spende
22. Kasvu
Terho Sakki, pronssi 1986
Patsas sijaitsee Riihimäenkatu 8:n edustalla.
Teoksen on lahjoittanut Kauppahuone Pyrhönen.
Wachstum
Terho Sakki, Bronze 1986
Die Statue befindet Riihimäenkatu 8 in den Vordergrund.
Das Stück wurde in den Handelsraum Pyrhönen gespendet.
23. Promenadigalleria
Vaiveronkatu 10
Hyvinkään Taiteilijaseuran toimintakeskus Promenadigalleria on vuokralla kaupungin
omistamassa vanhassa puuhuvilassa, joka tunnetaan Zylinskyn talona. Rakennus kuului
aikoinaan kauppias Palmgrenille, jonka tytär Impi avioitui villatehtaan konemestarin Aleksei
Zylinskyn kanssa. Seura järjestää galleriassa vaihtuvia näyttelyitä sekä ylläpitää taidetarvikeja kehystyspalvelua.
Hyvinkään Artists 'Activity Centre Promenade Gallery ist im Besitz der Stadt verpachtet die
alte Holzvilla, bekannt Zylinskyn Haus. Das Gebäude gehörte einst einem Kauf Palmgren,
dessen Tochter heiratete eine Magd in einer Fabrik Ingenieur Alexei Zylinskyn mit. Der Club
organisiert temporäre Ausstellungen in der Galerie sowie Kunst und Gestaltung Versorgung
aufrecht zu erhalten.
24. Urakan kivet ja Koritsooninmäki
Urakankatu 1
Suomen ensimmäisen rautatien rakennustyöt alkoivat vuonna 1857. Hyvinkäällä Urakansuun
kallioleikkauksen kivet on haluttu säilyttää muistona ensimmäisen rautatien rakentamisesta.
Nykyisen Valtionvirastotalon kohdalla sijaitsi aidattu rautatietä rakentamaan siirrettyjen
kuritushuonevankien asuinalue. Sana Koritsooni tulee ruotsinkielisestä korrektionanstaltsanasta (suom. kuritushuone).
25. Rautatieasema ja Asemanpuisto
Suomen ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan valmistui 1862.
Arkkitehti Carl Albert Edelfeltin suunnittelemista maamme ensimmäisistä rautatieasemista on
enää alkuperäisessä käytössä vain Järvenpään ja Hyvinkään asemarakennukset. Vuonna
1921 asemanpuistoon pystytettiin muistomerkki Kansalaissodassa kuolleiden saksalaisten
haudalle. Hyvinkään asemanpuisto kuuluu maamme vanhimpiin, se on pääosin rakennettu jo
1870-luvulla. Vanhimmat puuyksilöt ovat noin 130-vuotiaita. Asema-alueiden istutuksilla on
ollut suuri merkitys puutarhakulttuurin leviämiseen Suomessa. Asemien puistoissa tulivat
tunnetuiksi erityisesti monet venäläistä alkuperää olevat uudet kasvit kuten siperianpihta ja
sembramänty. Hyvinkäällä, nykyisen Jussintorin paikalla, sijaitsi vuosina 1874 -1962
rautateiden keskuspuutarha, jonka kautta asema-alueilla käytetyt kasvit toimitettiin
vuosikymmenien ajan kaikkialle Suomeen. Asemanpuisto on suojeltu asemakaavalla.
Hyvinkään rautatieasemat eli Hyvinkään asema ja entinen Hangon Hyvinkään asema,
nykyinen Suomen Rautatiemuseo, kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin
kulttuuriympäristöihin.
Tarinoita...ja totta
Asemanpuistossa on pieni kivikumpu, jonka kivet perimätiedon mukaan ovat Hyvinkään
asemanseudun varhaisimman asukkaan, köyhän Heta-Leenan mökin rauniot. Kivet siirrettiin
puistoon Hyvinkään ensimmäisen hotellin tieltä.
Finnlands erste Eisenbahn von Helsinki nach Hämeenlinna wurde 1862 fertig gestellt
Architekt Carl Albert Edelfelt Gestaltung unserer ersten Bahnhöfe in das Original ist nicht
mehr in Gebrauch nur in Järvenpää und Hyvinkää Bahnhofsgebäude.
Im Jahr 1921 wurde ein Denkmal in der Parkposition in den Bürgerkrieg tote Deutsche auf
dem Grab errichtet. Hyvinkää Status des Parks ist die älteste des Landes, ist es vor allem in
den 1870er Jahren gebaut. Die ältesten Bäume sind ca. 130 Jahre alt. Bahnhof bepflanzt
haben zur Verbreitung der Gartenkultur in Finnland beigetragen. Stationen in den Parks
wurde bekannt, insbesondere viele russischer Herkunft, die neue Pflanzen, wie siperianpihta
und sembramänty. Hyvinkää, John aktuellen Standort auf dem Marktplatz, in den Jahren
1874 -1962 liegt die Schiene Zentrum von einem Garten, durch die das Drive-In Bereiche für
Getreide seit Jahrzehnten in ganz Finnland gelieferten Produkten eingesetzt wird.
Der Park ist ein geschützter Position in der Stadt planen.
Hyvinkää Bahnhöfen oder Hyvinkään Station und ehemaligen Einblick Hyvinkään Status,
aktuellen finnischen Railway Museum schließt ein national bedeutenden kulturellen
Umgebungen.
Märchen... oder Wahrheit
Der Status des Parks ist ein kleiner Stein Hügel, der nach der Tradition, sind die Steine
Hyvinkään Bahnhofsbereich frühesten Einwohner des armen Heta-Leena Häuschen Ruinen.
Die Steine wurden in den Park Hyvinkään das erste Hotel der Art und Weise übertragen
werden.
26. Vanha Postitalo
Rautatienkatu 11
Rautatiehallitus rakensi joulukuussa 1907 valmistuneen postitalon aseman viereen ja luovutti
sen postin käyttöön. Arkkitehtuuriltaan jugendtyylistä rakennusta laajennettiin kolmen vuoden
kuluttua radalle päin. Vuonna 1928 valmistui laajennus radan suuntaisesti. Posti- ja
lennätintoimisto muutti rakennuksesta vuonna 1955 uuteen virastotaloon Hämeenkadun
varrelle. Vanhassa postitalossa toimii nykyisin Taito Uusimaa, Hyvinkään Käsityökeskus.
Tarinoita...ja totta
Radan ylittävä tasoylikäytävä kulki Postitalon eteläpuolelta vinottain yli radan ennen kuin
ensimmäinen, puinen Hämeensilta rakennettiin vuonna 1922.
27. Osuusliike Ahjon rakennus (Hopealyhty)
Hämeenkatu 2-4
Hyvinkään kauppalan funktionalistisen arkkitehtuurityylin näkyvin rakennus on entinen Ahjon
päämyymälä. Se valmistui Hämeenkadun varteen vuonna 1936. Rakennus suunniteltiin
arkkitehti Georg Jägerroosin johdolla. Rakennusta ovat muuttaneet laajennustyöt, jotka
alkoivat 1950-luvulla.
Hyvinkään Gemeinde funktionalistischen Architektur-Stil der prominenteste Gebäude ist das
ehemalige Flaggschiff Forge. Es wurde in Hämeenkadun Arm im Jahr 1936 wurde das
Gebäude von dem Architekten Georg Jägerroos Stuhl entworfen abgeschlossen. Das
Gebäude haben die Expansion, die in den 1950er Jahren begann geändert.
28. Hämeenkatu 6
Hyvinkäästä tuli kauppala vuonna 1926. Laaja maalaiskunta ympäröi kauppalaa ja 1960-1969
Hyvinkään kaupunkia. Maalaiskunnan toimitalo, jossa sijaitsi myös kunnan sairaala ja
esimerkiksi Osuuskassa, valmistui vuonna 1939. Rakennuksen idänpuoleinen matala liikesiipi
korotettiin myöhemmin, tarkalla silmällä katsottuna rakennuksen maalaus kertoo
laajennusosan rajat. Rakennuksen piirustukset tehtiin Väinö Vähäkallion arkkitehtitoimistossa,
rakennus on kaavalla suojeltu.
Hyvinkää wurde eine Gemeinde im Jahr 1926 durch umfangreiche Landgemeinde-und
Gemeinde 1960-1969 Hyvinkään die Stadt umgeben. Ländlichen Gemeindezentrum, das in
der städtischen Krankenhaus befand, und die kooperative Gruppe, zum Beispiel, wurde 1939
vollendet, wurde das Gebäude Ostseite des Tiefdecker Bewegung später erhöht, mit einem
genauen Blick auf das Gebäude von der Malerei erzählt die Erweiterung auf das Kreuz. Die
Gebäude wurden von Zeichnungen Büro Väinö Vähäkallio Architekten gemacht, wird das
Gebäude durch die Formel geschützt
Tarinoita... ja totta
Maalaiskunnan rakennuksen kivijalka ja liikkeiden rappuset on Hyvinkäältä louhittua gabroa
”mustaa graniittia”, samaa kiveä kuin muun muassa tavaratalo Helsingin Stockmannin
kivijalka.
Und wahre Geschichten ...
Ländlichen Gemeinde des Gebäudes und der Gründung der Bewegung der Treppe ist ein
Hyvinkää abgebaut Gabbro "schwarzen Granit", gleichen Stein wie unter anderem das
Kaufhaus Stockmann in Helsinki Fundament ..
29. Aseman koulut
Kauppalankatu 8
Aseman puukoulu valmistui kahdessa osassa vuosina 1910 ja 1913. Koulutalo oli
valmistuessaan Hyvinkään suurin yksikerroksinen rakennus. Puukoulun juhlasalissa
pidetyssä kokouksessa perustettiin itsenäinen Hyvinkään kunta heinäkuun 30. päivänä 1917.
Jälleenrakennuskauden kouluarkkitehtuuria edustaa arkkitehti Antero Pernajan suunnittelema
Aseman kivikoulu. Se valmistui 1954 ja vihittiin seuraavan vuoden tammikuussa.
30. Rautatien rakentajien muistomerkki
Wäinö Aaltonen, pronssi 1957
Rautatienpuisto
Denkmal der Eisenbahnbauer
Wäino Aaltonen, Bronze 1957
Bahnpark
Rautatien rakentajaa esittävä veistos paljastettiin rautatien rakennustöiden aloittamisen 100vuotisjuhlien yhteydessä. Wäinö Aaltonen (1894–1966) oli itsenäisen Suomen näkyvimpiä
monumenttiveistäjiä. Hän on muokannut kuvaa suomalaisuudesta ihanteellisella ja
maskuliinisella taiteellaan. Aaltosen päämonumentteja ovat Paavo Nurmen ja Aleksis Kiven
patsaat Helsingissä sekä Tampereen Hämeensillan veistokset.
Eisenbahnbauer Skulptur enthüllt zu Beginn der Bau der Eisenbahn 100 Jahrestag der.
Waino Aaltonen (1894-1966) war der prominenteste unabhängige Bildhauer in Finnland. Er
hat das Bild von Finn förmigen männlichen Ideal und seiner Kunst. Hauptsehenswürdigkeiten
sind die Aaltonen Paavo Nurmi und Alexis Steinstatuen in Helsinki und Tampere,
Hämeenlinna Brücke Skulpturen.
Tarinoita...ja totta
Mallina on ollut VR:n Hyvinkään konepajan levyseppä Aarno Seppälä.
Und wahre Geschichten ...
Das Modell wurde VR Hyvinkään Karosseriebau Werkstatt Aarno Seppälä.
31. Rautatien rakentajien hautausmaa eli vanha hautausmaa
Sandelininkatu
Hyvinkään kohdalla työskennelleille Suomen ensimmäisen rautatien rakentajille perustettiin
oma hautausmaa, joka vihittiin vuonna 1858. Rautatien rakentajien ja rautatieläisten lisäksi
hautausmaalle on haudattu monia muitakin hyvinkääläisiä. Uusi hautausmaa eli Puolimatkan
hautausmaa valmistui jo vuonna 1908, mutta vanha hautausmaa on ollut koko ajan käytössä.
Hautausmaan laajennusosa on uurnahauta-alue.
Eisenbahnbauer auf dem Friedhof von dem alten Friedhof
Sandelininkatu
Hyvinkään, die in Finnland die erste Eisenbahnbauer arbeitete Gegründet eigenen Friedhof,
der im Jahre 1858 geweiht wurde, die Eisenbahn und die Eisenbahnbauer neben dem
Friedhof begraben sind viele andere Hyvinkää. Der neue Friedhof, Friedhof oder Puolimatka
wurde 1908 abgeschlossen, aber der alte Friedhof im Einsatz die ganze Zeit. Die Erweiterung
des Friedhofs ist die Urne Tomb Bereich.
32. Parantolanpuisto
Pärskepyrstö, Terho Sakki, pronssi 1965
Sandelininkatu 1
Sanatoriumpark
Spritzender Schwanz, Terho Sakki, Bronze 1965
Sandelininkatu 1
Ylipuutarhuri Willy Nykoppin suunnittelema Parantolanpuisto oli vuodesta 1896 Hyvinkään
Sanatoorion eli Parantolan asiakkaiden yksityistä ulkoilualuetta. Siellä asiakkaat tekivät
polkuja pitkin kävelyretkiä männynraikkaassa ”vuoristoilmassa”. Nuori kaupunki halusi vuonna
1965 tehdä puistosta uudenlaisen oleskelualueen, jonka keskusaiheen muodosti Terho Sakin
suihkulähdeveistos Pärskepyrstö. Tuolloin kaupunkisuunnittelussa puistojen tehtävänä oli
tuoda kappale luontoa urbanisoituvaan elämänpiiriin. Puistot tarjosivat rauhallisen
tarkastelupaikan ja vehreän taustan taideteokselle. Pärskepyrstössä vesi suihkuaa varren
nokkaan nostetun avoimen, puhkotun muodon sisältä. Veistoksen lähtökohtana ollut
luonnonmuoto, eläimen kallo, on suljetun ja kiinteän veistosmuodon sijaan 1960-luvun
informalismin mukaan avoin ja läpäisevä. Teos on Hyvinkään Hakan lahjoitus. Puistossa
toimii päiväkoti Päiväpirtti parantolan alilääkärin asuin- ja vastaanottorakennuksessa, jonka
Lars Sonck suunnitteli vuonna 1917.
Obergärtner Willy Nykoppin hat denSanatoriumpark von 1896 Hyvinkään Sanatorium oder
Sanatorien privaten Außenbereich entworfen. Es äußerten sich Wege entlang der
erfrischende Spaziergänge in "Bergluft". Junge im Jahr 1965 wollte die Stadt, den Park eine
neue Art von Wohnraum zu machen, deren Zentrum das Thema gebildet Acorn Saki
Brunnenskulptur Pärskepyrstö. Zu der Zeit, Stadtplanung Parks, war die Aufgabe, die Natur
urbanisierenden Lebensbereich zu kopieren. Parks bot einen ruhigen Ort, um die üppigen
grünen Hintergrund Kunstwerk zu überprüfen. Pärskepyrstössä Wasser aufgesprüht wird der
Arm hob der Nase offen ist, durchstoßen die Form des Inneren. Die Skulptur war der
Ausgangspunkt für die natürliche Form der Schädel des Tieres geschlossen wurde, und der
Feststoff-Skulptur statt 1960 von Informel offen und durchlässig. Die Arbeit ist Hyvinkään
Hakan Spende. Der Park betreibt Kindergarten Päiväpirtti Sanatorium interne Wohn-und
Empfangsgebäude, von Lars Sonck 1917 konzipiert.
Tarinoita...ja totta
Tiedetään, että Parantolan puistoalueelle istutettiin heti ensimmäisenä toimintavuonna koivuja
ja kuusia. Sandelininkadun varrella kasvavat vanhat pihtakuuset saattavat olla näiden
istutusten viimeiset edustajat.
Und wahre Geschichten ...
Es ist bekannt, dass das Sanatorium Bereich des Parks wurden in den ersten Betriebsjahr
der Birken und Tannen gepflanzt. Entlang der sibirischen Tannen Sandelininkadun wachsen
alt ist, kann die letzten Vertreter dieser Plantagen sein.
33. Parantola
Sandelininkatu 1
Hyvinkään Sanatoorio eli Hyvinkään Parantola oli lääkärien vuonna 1896 perustama kylpylä
ja toipilaslaitos. Nykyinen valkoinen huvila ”Vita Villa” on arkkitehti Magnus Schjerfbeckin
suunnittelema ja ainoa jäljellä oleva rakennus perustamisvuodelta. Arkkitehti Lars Sonck
suunnitteli parantolalle 1906 uuden päärakennuksen, joka muistutti valkeaa yksitornista
linnaa. Sonckin suunnittelemat parantolan laajennusosat valmistuivat 1914 ja 1917.
Talvisodan pommituksissa uusin laajennusosa tuhoutui. Sodan jälkeen parantolan toimintaa
ei enää jatkettu. Heikki Siikosen korjaussuunnitelmat ovat muuttaneet jugend-rakennuksen
ulkonäköä. Sisätilojen maalausornamentit on osittain entisöity. Nykyisin rakennus on
pääterveysasema.
34. Kirkko
Hämeenkatu 16
Hyvinkään uuden kirkon ja työkeskuksen suunnittelukilpailun voitti professori Aarno
Ruusuvuori. Kirkko vihittiin tammikuussa vuonna 1961. Maamme kirkkoarkkitehtuurissa sillä
on merkittävä asema ensimmäisten huomattavien modernien kirkkojen joukossa.
Kirkko ja seurakuntakeskus kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin
kulttuuriympäristökohteisiin.
Hyvinkään die neue Kirche und der Arbeitsplatz wurde von Professor Aarno Ruusuvuori
gewonnen. Die Kirche wurde im Januar 1961 eingeweiht Unsere Kirche Architektur spielt eine
wichtige Rolle in der ersten großen modernen Kirchen unter ihnen.
Die Kirche und das Gemeindezentrum sind von nationaler Bedeutung gebauten kulturellen
Zielen.
35. Hämeenkatu 18
Pohjoismaiden Yhdyspankki Hämeenkadun varrella on
Hyvinkään funktionalista rakennustyyliä edustanut
pankkirakennus. Talo valmistui kesäkuussa 1938 ja sen suunnitteli arkkitehti Ole Gripenberg.
Rakennuksen alkuperäinen matala liikesiipi on kokonaan uusittu. PYP:iä pidettiin villatehtaan
ja Donnerien pankkina.
36. Donnerinpuisto ja villateollisuuden muistomerkki
Jarl Eklund, obeliski 1956. Korkokuva, Gerda Qvist, pronssi 1956
Yhdistyneet Villatehtaat Oy pystytti perustajalleen Ossian Donnerille (1866-1957)
Villateollisuuden muistomerkin vuonna 1956. Jarl Eklund suunnitteli muistomerkin ja sen
edessä olevan altaan. Obeliskiin on kiinnitetty Donneria esittävä reliefi, jonka suunnitteli
Gerda Qvist. Donnerinpuiston alaosassa sijaitsee Terho Sakin ideoima Veteraanikivi, joka
muodostuu kahdesta ”mustangraniitiin” eli gabron lohkareesta.
Tarinoita...ja totta
Muistomerkin tekstit on toteutettu pronssisin irtokirjaimin. Vanha, mäntyaiheinen 50 pennin
raha sopi täydellisesti o-kirjaimen sisään. Kaikki o-kirjaimet olikin ”täydennetty” näillä
kolikoilla. 2000-luvulle tultaessa ilmeisesti kolikoiden keräilyarvo nousi jolloin katosivat sekä okirjaimet että kolikot!
Park und Gedenkstätte des Wollindustriellen Ossian Donnerille
Obelisk von Jarl Eklund (1876-1962) mit Bronzebild von Gerda Qvist (1883-1957) .
Der Gründer der Wollfabrik ”Yhdistyneet Villatehtaat Oy”, Ossian Donnerille (1866-1957) hat
das Woll-Industrie-Denkmal 1956 errichten lassen.
Jarl Eklund, entwarf das Denkmal vor dem Pool. Obelisk ist folgen Darstellungen des Donner
Relief, das von Gerda Qvist entworfen wurde bezahlt worden. Donner Park ist am unteren
Rand des Terho Sak ideoima Veteran Stein befindet, die besteht aus zwei "mustangraniitiin"
oder gabron Felsbrocken.
Märchen... oder Wahrheit
Die Gedenktexte werden mit Bronze-Schriftzug. Alte Kiefern Themen 50 Pence Geld, um in
dem Brief o perfekt. O Alle Briefe wurden 'angereichert' mit diesen Münzen. Seit den frühen
2000er Jahren, erhöht offenbar Sammlermünzen Wert, wenn die Verschwundenen sowie oBuchstaben, die den Münzen!
37. Wanha Villatehdas - Die alte Textilfabrik
Kankurinkatu 4-6
www.wanhavillatehdas.fi
Insinööri Ossian Donner perusti nykyisen Kauppalankadun varrelle pienen villakehräämön
1892. Wanhan Villatehtaan alueelle ensimmäinen tehdasrakennus valmistui 1895–96 ja
tehtaasta kehittyi Suomen suurin ja monipuolisin villatehdas. Tehdasalueen puistomaista
sisäpihaa ympäröivät rakennukset valmistuivat vuoteen 1916 mennessä. Ylipuutarhuri Willy
Nykoppin tekemä puistosuunnitelma valmistui 1925.
Villatehdas lopetti toimintansa 1991. Villatehdas on nykyään Hyvinkään kaupungin
omistuksessa ja sitä kunnostetaan eri yritysten ja yhdistysten toimitiloiksi. Historiallisessa
tehdasmiljöössä kohtaavat niin villatehtaan historia kuin moderni työkulttuuri erilaisten
yritysten, yhdistysten, kulttuurin ja tapahtumien muodossa. Wanha Villatehdas kuuluu
valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristökohteisiin.
Der Ingenieur Ossian Donner hat an der Strasse ”Kauppalankatu” entlang eine kleine
Spinnerei im Jahre 1892 gegründet. Der alte Villa Werksbereich mit ersten Fabrikgebäuden
wurde von 1895 bis 1896 abgeschlossen, und die Textil-Fabrik wurde in Finnland zur größten
und vielfältigsten seiner Art entwickelt. Die Betriebsfläche mit parkähnlichen Innenhöfen,
umgeben von Gebäuden wurden im Jahr 1916 fertiggestellt. Hauptgärtner Nykoppin Willy hat
den Plan für den Park 1925 fertiggestellt.
Die Wollspinnerei hat den Betrieb eingestellt im Jahr 1991. Die Wollspinnerei wird nun von
der Stadt Besitz und Hyvinkään rehabilitieren verschiedenen Unternehmen und Verbänden
Arbeitsraum. Die historische Werkseinstellung, eine solche Wollspinnerei Geschichte als
moderne Arbeitskultur begegnen einer Vielzahl von Unternehmen, Verbänden, Kultur und
Veranstaltungen in der Form. Die alte Villa Anlage ist Teil einer national bedeutenden
Kulturstätte.
38. Valvillan tehdasmuseo, Villa Arttu ja Villan Voimala
Textilmuseum, Villa Arthur und Villa Kraftwerk
Wanha Villatehdas, Kankurinkatu 4-6
www.hyvinkaa.fi/kaupunginmuseo.fi
www.artcentre.fi
www.hyvinkaa.fi/villanvoimala
Keskellä Wanhan Villatehtaan piha-aluetta, tehtaan entisessä palokalustorakennuksessa,
sijaitseva Valvillan tehdasmuseo esittelee Hyvinkään tekstiiliteollisuuden historiaa. Museon
toiminnasta vastaa kaupunginmuseo.
Vuonna 1900 valmistuneessa tehdaskiinteistössä sijaitsevat Villa Arttu ja Hyvinkään
kaupunginmuseon toimisto ja arkistotilat sekä näyttelytila Villan Voimala. Villa Arttu, lasten ja
nuorten kulttuurikeskus, valmistui vuoden 2005 aikana villatehtaan entiseen miesten
kankaiden kutomoon. Villa Artussa sijaitsevat Lasten ja nuorten taidekeskus, Hyvinkään
lasten ja nuorten kuvataidekoulu ja Taito Uusimaa ry:n käsityökoulu Hyvinkään Helmi.
Villan Voimalan näyttelyt esittelevät monipuolisesti mm. hyvinkääläisten eri taiteen ja
kädentaitojen harrastajien töitä. Kaupunginmuseo järjestää näyttelyitä Villan Voimalassa
vuosittain.
Die alte Villa in der Mitte der Hof der Fabrik-Bereich, Feuerwehrgeräte-Fabrik im ehemaligen
Gebäude, Valvillan Hyvinkään Werksmuseum befindet präsentiert die Geschichte der
Textilindustrie. Das Museum der Stadt Museum betrieben.
Im Jahr 1900, das fertige Fabrikgebäude in der Villa Hyvinkään Arthur und das Stadtmuseum
und Archiv-Büro-und Ausstellungsflächen Kraftwerk Villa entfernt. Villa Arthur, Kinder-und
kulturellen Zentrum der Jugendlichen, wurde 2005 abgeschlossen, der ehemalige HerrenWollspinnerei Stoffe Weberei.
Arttu Villa in der Mitte für die Künste für Kinder und Jugendliche, Hyvinkään Kinder-und
Jugendkunstschule und Maharashtra Fähigkeit des Handwerks-Schule Hyvinkään Februar.
Kraftwerk Ausstellungen Villa präsentieren eine breite Palette von mm. hyvinkääläisten
verschiedenen Kunst-und Kunsthandwerksbegeisterte einiges zu tun. Stadtmuseum
organisiert Kraftwerk Ausstellungen Villa jedes Jahr.
39. Kankurinpuisto
Nykyiset kerrostalokorttelit kuuluivat aiemmin villatehtaan tonttiin. Entisestä on jäljellä vain
puistolampi, yksi kolmesta tehtaan kaivattamasta pohjavesilammikosta. Alueen kautta kulkivat
myös villanvärjäyksen jäteliemet, jotka antoivat nimen viereisen Tehtaansuon läpi laskevalle
Väriojalle. Puiston runsaassa kasvikokoelmassa on sekä harjuluontoon kuuluvia
luonnonkasveja että erilaisia kukkivia puutarhakasveja.
Tarinoita...ja totta
Kankurinlampi saa vetensä lähteistä. Veden vaihtuvuus on n. 300 m³ vuorokaudessa. Hyvä
vedenlaatu mahdollistaa lammen pysyvän kalakannan, johon kuuluu mm. ahvenia.
40. Jussinmäki
Jussinmäen kallio kohoaa noin 10 m ympäristöään ylemmäksi. Sen laelta aukeaa näkymät
kauppatorin ja Nestorinaukion suuntaan. Puistoalueen kunnostus on kesken.
Entisen VR.n puutarhan kuusiaita kulki Jussinmäen reunalla. Mäen kasvillisuuteen kuuluukin
lajeja, jotka lienevät keskuspuutarhan kulttuurikarkulaisia. Jussinmäessä kasvaa
”luonnonvaraisina” mm. sinikuusamaa, euroopanhappomarjaa ja hyvin harvinaista
kääpiösorvarinpensasta.
Tarinoita...ja totta
Mäki on saanut nimensä alueen entisen asukkaan, Jussi Forsströmin mukaan, joka jo 1900luvun alkupuolella halusi ilahduttaa ympäristön lapsia jäädyttämällä rinteeseen liukumäen.
41. Hyvinkääsali
Kauppatori 1
Hyvinkään keskustassa sijaitseva Hyvinkääsali palvelee lähialueiden asukkaita
monimuotoisesti. Hyvinkääsali tarjoaa upeat ja toimivat puitteet konserteille, teatteriesityksille,
kokouksille, messuille ja yksityistilaisuuksille.
Sali sijaitsee arkkitehtitoimisto Laiho-Pulkkinen-Raunio suunnittelemassa Sampo – talossa.
Rakennus valmistui kauppatorin laidalle 1987.
Tarinoita... ja totta
TOTTA Hyvinkääsalin perustamisvuodelta 1987:
Salin perustamisvuonna julkisen kiivaan keskustelun aiheiksi nousivat salin kalliit
rakentamiskustannukset, salin akustiikka, äänen jälkikaiunta-aika, käyttövuorojen jako
musiikin ja teatterin kesken, salin tuolien siistinä pitäminen ja tietyn tyyppisen rockin
esityskielto, Hyvinkääsalin televisiokelpoisuus jne. jne.
TOTTA lehtileikkeistä v. 1987:
”Hyvinkääsaliin eivät kaikki pääse: Hevibändit ja kurasaappaat pannassa”, ”Milanon La
Scalassa on näyttämön suuaukko pienempi kuin Hyvinkääsalissa”, ”Tuoksuu niin kulttuurilta”,
”Maisemaa julkeasti pilaava pysti”, ”Kulttuuri tarvitsee pyhättöjä, joissa taide saa elää”
TOTTA siis silloin! Tulevaisuudessa monia erilaisia TARINOITA
musiikin ja teatterin keinoin!
42. Kaupunginkirjasto
Hämeenkatu 7
Arkkitehdit Ilmo Valjakka ja Raimo S. O. Valjakka voittivat Hyvinkään kaupungin hallinto- ja
kulttuurikeskuksesta järjestetyn suunnittelukilpailun vuonna 1964. Heidän ehdotuksensa nimi
oli ”Kaupungin avain”. Kilpailu-ehdotuksen pohjalta toteutettiin ainoastaan Hyvinkään
kaupunginkirjaston rakennus, se valmistui vuonna 1968. Kirjaston laajennus on
arkkitehtitoimisto Ilmo Valjakan suunnittelutyötä.
43. Hitsaajat
(Nosturin hitsaajat työssään), Mauno Oittinen, pronssi 1963
Kirjastoaukio
Teoksen alkuperäinen paikka oli nykyisen Jussintorin kohdalla sijainneella mäellä. Teos
siirrettiin ”väliaikaisesti” Kirjastoaukiolle 1970-80 lukujen vaihteessa. Teos edustaa
kuvanveistäjä Mauno Oittisen (1896 -1970) myöhäistuotantoa. Veistoksen on lahjoittanut
Kone Oy.
Tarinoita...ja totta
Hitsaajat-patsaan juurella olevan kukkaistutuksen tavoitteena on kuvata hitsaajien elementtiä,
tulta.
Schweisser
(Schweißerarbeiten am Kran),
Die Arbeit wurde am ursprünglichen Speicherort der aktuellen Lage im Fall von John-Platz
auf dem Hügel. Die Arbeit wurde übertragen "vorübergehend" Library Square in 1970 bis 80
Jahrhunderte. Die Arbeit stellt ein Bildhauer Mauno Oittisen (1896 -1970) Späte.
Die Skulptur wurde von Kone gespendet.
Schweißer-Statue am Fuße der Blume pflanzen, ist das Ziel, die Elemente von Schweißern
beschreiben, Feuer.
44. Helene Schjerfbeckin muistomerkki Ovi
Tapio Junno, pronssi 1998
Helene Schjerfbeckin puistikko
Kuvanveistäjä Tapio Junno voitti Schjerfbeckin muistomerkistä järjestetyn kutsukilpailun
teoksella Ovi, jonka aihe perustuu Schjerfbeckin samannimiseen maalaukseen vuodelta
1883. Muistomerkin yhteyteen sijoitetut penkit on valittu Schjerfbeckin Varjo muurilla
-maalauksen mukaan. Puistikon kasvillisuus koostuu pääasiassa paikalla sijainneen
rautateiden keskuspuutarhan näytekasveista. Vanhat puut pidetään hoitotoimin
kasvukykyisinä mahdollisimman pitkään ja harvinaista lajistoa pidetään yllä. Myös
Kirjastoaukiolla kasvava omenapuukujanne on osa puutarhan jäämistöä. Helene Schjerfbeck
-puistikko on suojeltu asemakaavalla.