Lastentapahtuman käsikirja

Leikin juhlaa
Lastentapahtuman käsikirja
Anu Wihinen
Humanistinen ammattikorkeakoulu
Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön
koulutusohjelma (210 op.)
2010
SISÄLLYS
ALKUSANAT
3
1 LASTENTAPAHTUMAN LÄHTÖKOHDAT
4
2 SUUNNITTELU
4
2.1 KOHDERYHMÄ
2.2 TAPAHTUMAN SISÄLTÖ JA OHJELMA
2.3 TYÖMENETELMÄT/KEINOT
2.4 TAPAHTUMAPAIKKA JA TILAT
2.5 RAHOITUS JA SPONSORIT
2.6 YHTEISTYÖKUMPPANIT
2.7 BUDJETTI JA SWOT- ANALYYSI
2.8 TIEDOTUS
2.9 OPASTEET TAPAHTUMAPAIKALLE
3 TAPAHTUMAN TOTEUTUS
3.1 LUPA-ASIAT
3.1.1 Ilmoitus tapahtuman järjestämisestä
3.1.2 Elintarvikelupa
3.1.3 Melu- ja tärinäilmoitus
3.1.4 Maankäyttölupa
3.1.5 Teosto r.y.
3.1.6 Arpajaislupa
3.2 TURVALLISUUS
3.2.1 Järjestyksenvalvonta tapahtumassa
3.2.2 Pelastussuunnitelma
3.2.3 Ensiapu
3.3 HENKILÖKUNTA
3.4 PALAUTE
3.5 JÄTEHUOLTO JA SIIVOUS
4 TAPAHTUMAN JÄLKEEN
4.1 LOPPUPALAVERI
4.2 YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN JA TALKOOVÄEN MUISTAMINEN
LÄHTEET
LIITTEET
5
5
6
6
7
7
8
8
8
9
9
9
9
10
10
11
11
12
12
12
13
14
14
14
15
15
15
16
17
ALKUSANAT
Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistysten tyypillisiä toimintoja ovat mm.
paikallisten ja alueellisten tapahtumien, tilaisuuksien, retkien tms. järjestäminen.
Tapahtumissa ja tempauksissa, retkillä ja leireillä asuinalueen perheillä on mahdollisuus
tavata toisiaan ja tutustua uusiin lapsiperheisiin. Parhaimmillaan MLL:n tapahtumat
tarjoavat elämyksiä, vahvistavat yhteisöllisyyttä ja tuovat MLL:n yhdistyksen toiminnan
näkyväksi paikkakunnalla.
Tapahtuma voi rakentua oman paikkakunnan tarpeiden pohjalta tai siinä voidaan nostaa
esille valtakunnallisesti ajankohtaisia asioita lapsen näkökulmasta. Samalla yhdistys voi
markkinoida MLL:n toimintaa laajemminkin. Tapahtumat tuovat myös uusia ihmisiä
mukaan paikallisyhdistyksen toimintaan.
Tämä lastentapahtuman käsikirja on tehty Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kiteen
paikallisyhdistys
ry:lle.
Se
palvelee
kuitenkin
kaikkia,
jotka
ovat
järjestämässä
lastentapahtumaa. Oppaan lähtökohtana on käytetty yleisiä ohjeita, joista opas on
muokattu nimenomaan lastentapahtuman elementtejä sisältäväksi ja lapset kohderyhmänä
huomioivaksi apuvälineeksi.
4
1 LASTENTAPAHTUMAN LÄHTÖKOHDAT
Lastentapahtuma on suunnattu lapsille. Tapahtuman (tärkein) onnistumisen edellytys
on, että lapset otetaan huomioon suunnittelun sekä tapahtuman joka vaiheessa.
Tapahtuma tehdään lasten ehdoilla, mutta ei kuitenkaan unohdeta vanhempia.
Järjestäjien innostuneisuus on ratkaiseva ja hyvin tärkeä tekijä tapahtuman
onnistumiselle. Innostunut mieli kohottaa ilmapiiriä sekä tarttuu muihin tekijöihin sekä
osallistujiin, eli lapsiin. Iloinen mieli ja iloisuus ovat siis lastentapahtuman suola.
Lastentapahtuman tarkoituksena on tarjota lapsille sopivaa ja mukavaa tekemistä
sekä yhdessäoloa.
2 SUUNNITTELU
Tapahtuman kuin tapahtuman tärkein ominaisuus on suunnittelu ja se kannattaa
aloittaa hyvissä ajoin ennen tapahtumaa. Suunnittelussa on hyvä huomioida, mitä
varten tapahtuma järjestetään, kenelle se on suunnattu ja mitä järjestetään.
Suunniteltuvaiheessa on myös hyvä listata tapahtuman tavoitteet, jotta pystytään
saavuttamaan onnistunut tapahtuma. Kohderyhmää ja sen laajuutta kannattaa
miettiä tarkkaan. Myös itse tapahtuman laajuutta kannattaa miettiä; onko kyse
kaupunkikohtaisesta,
tapahtumasta.
läänikohtaisesta
tai
esimerkiksi
valtakunnallisesta
On tärkeä kartoittaa päällekkäiset tapahtumat, koska ne yleensä
vaikuttavat kävijämäärään sekä syövät toistensa kävijöitä. (Rahkola, Rantama &
Räikkönen 2004, 4.)
Tapahtuman ajankohdalla on yleensä suuri merkitys. Esimerkiksi koulujen lomat on
syytä ottaa huomioon, koska lomien aikaan kohderyhmä ei välttämättä ole niin
helposti saavutettavissa. Yleensä tapahtumat kannattaa sijoittaa viikonlopulle, koska
silloin kohderyhmä on helpoiten saavutettavissa ja perheellä ja lapsilla on aikaa
5
lähteä tapahtumiin. Tulisi harkita myös, mikä olisi sopiva kesto tapahtumalle. Kun
kyse on lapsista, niin tapahtuma ei saisi olla liian pitkä, koska lapset kyllästyvät
helposti eivätkä jaksa keskittyä tapahtumaan. Tämä tulisi huomioida varsinkin jos
tapahtumassa on aktiviteettia taaperoikäisistä lähtien.
Lastentapahtuman suunnittelua auttaa muistilista (liite 1), johon voidaan merkitä
vastuuhenkilöt sekä hoidetut työt.
2.1 Kohderyhmä
Tapahtuman suunnittelussa lähdetään yleensä liikkeelle siitä kenelle tapahtuma
tehdään. Nyt kohderyhmänä ovat lapset.. Kohderyhmän laajuutta on syytä miettiä
ihan tapahtuman sisällönkin kannalta. Kohderyhmää ei välttämättä kannata tai ole
syytä lähteä rajaamaan, mutta kohderyhmät voivat koostua hyvinkin erilaisista
lapsista. Tapahtuma voi olla avoin kaikenikäisille lapsille tai se voi olla suunnattu
tietylle ikäryhmälle tai erityisryhmälle. Kohderyhmän laajuus riippuu yleensä
tapahtuman luonteesta, siitä mitä on ohjelmassa ja mitä aktiviteetteja lapsille
tarjotaan.
Lastentapahtuman luonteesta ja kohderyhmästä riippuen kannattaa miettiä, josko
tietyn ikäiset lapset saavat osallistua tapahtumaan ilman huoltajaa. Tästä pitää aina
ilmoittaa esitteissä.
2.2 Tapahtuman sisältö ja ohjelma
Lastentapahtuman sisältö on tärkeä elementti tapahtumassa ja siihen kannattaa
panostaa.
Järjestettävät
aktiviteetit,
toiminnot
ja
tekeminen
pitää
miettiä
kohderyhmän näkökulmasta sekä heidän tarpeidensa mukaan. On järjestettävä
kohderyhmälle sopivaa toimintaa. Mikäli lastentapahtuma on kaikille lapsille avoin,
tekemistä pitää olla sen mukaan. Lähtökohtana tulee ajatella, että kaikille tarjotaan
6
jotakin tekemistä. Eri-ikäiset lapset ja heidän tarpeensa tulee myös ottaa huomioon
lapsia ohjatessa. Sisältöä voidaan lähteä suunnittelemaan ja miettimään esimerkiksi
jonkin teeman mukaan. Teema voi olla melkein mikä vain, kunhan se on lapsille ja
kohderyhmälle sopiva.
On syytä miettiä resurssien ja tapahtuman luonteen puitteissa, että onko paikan
päälle mahdollista järjestää lasten leikkipaikkaa pienemmille lapsille. Se voi toimia
joko järjestäjien toimesta, eli niin että lapsi voidaan jättää hoitajan luokse tai että
vanhemmat itse puuhaavat lastensa kanssa. Leikkipaikassa tulee olla pienemmille
lapsille sopivaa puuhaa, kuten leluja.
2.3 Työmenetelmät/keinot
Lastentapahtumaa järjestettäessä kannattaa huomioida työmenetelmät ja keinot,
joilla lapsia innostetaan mukaan toimintaan. Lapset yleensä kyllästyvät helposti, ja on
hyvä olla olemassa keinoja, joilla lapset saadaan mukaan toimintaan. Erilaisia
työmenetelmiä ja keinoja on monia, tulee vain löytää omaan tapahtumaan ja
kohderyhmälle sopivimmat menetelmät ja keinot.
Jos tapahtumassa on yhteisleikkejä, niitä kannattaa olla useita erilaisia varalle, koska
näin voidaan vaihtaa leikkiä aina lasten tarpeiden mukaan. Muun muassa MLL:n
sivuilta http://www.mll.fi/nuortennetti/tukarit/leikkiasema/ löytyy erilaisia tutustumis -ja
vuorovaikutusleikkejä.
Osoitteesta http://www.ksl.fi/images/osallistavatmenetelmat.pdf löytyy osallistavia
menetelmiä.
2.4 Tapahtumapaikka ja tilat
Tapahtuman paikalla on myös suuri merkitys tapahtuman onnistumiselle. Muun
muassa seuraavat asiat kannattaa ottaa huomioon tapahtumapaikkaa valitessa:
7
sijainti (imago), tavoitettavuus (kulkuyhteydet), tila, paikan vuokra sekä muut tilasta
aiheutuvat kustannukset. (Kauhanen, Juurakko & Kauhanen 2002, 38.)
Tapahtumapaikan sijainti ja kohderyhmän pääsy paikalle ovat yhteydessä toisiinsa
(emt. 38). On mietittävä kuinka kohderyhmä pääsee paikalle, mikäli tapahtumapaikka
sijaitsee kauempana. Tässä yhteydessä on hyvä järjestää tai ainakin miettiä
yhteiskyydin järjestämistä, kuten linja-auto kyytiä. Etäisyyden lisäksi on otettava
huomioon pysäköintitilat, mihin saa/pystyy pysäköimään, onko tilaa ja tarvittaessa
ohjata liikennettä /pysäköintiä.
Tiloja miettiessä on syytä ottaa seuraavat seikat huomioon; onko tiloja riittävästi,
ovatko tilat mukavat ja turvalliset. Tiloja kannattaa miettiä tapahtuman mittakaavan,
kokoluokan sekä kohderyhmän mukaan. Esteettömyys on tärkeä seikka, mikä tulee
ottaa huomioon tiloja varattaessa. Lastenrattaiden ja pyörätuolin kanssa on päästävä
joka paikkaan. Lastentapahtumaa järjestettäessä tilojen turvallisuus on tärkeää.
2.5 Rahoitus ja sponsorit
Hyvissä ajoin ennen tapahtumaa kannattaa hakea rahoitusta esimerkiksi kunnalta
sekä etsiä sponsoreita – ei se ota jos ei annakaan! Kaikki mahdolliset rahakanavat
kannattaa hyödyntää. Mikäli aikoo järjestää arpajaiset tai ongintaa, niin palkintoja ja
lahjoituksia kannattaa kysellä paikallisilta yrityksiltä sekä yhteisöiltä.
2.6 Yhteistyökumppanit
Tapahtumaa järjestettäessä on hyvä kysyä yhteistyökumppaneita. Yhteistyön avulla
voidaan jakaa kustannukset ja järjestelyt. Ja mikäli samaan aikaan sattuu olemaan
päällekkäisiä tapahtumia, niin yhteistyötä kannattaa ehdottaa. Yhteistyö luo myös
paljon mahdollisuuksia tulevaisuutta ajatellen.
8
2.7 Budjetti ja swot- analyysi
Järjestettävästä tapahtumasta on hyvä tehdä budjettiarvio, koska se helpottaa
tapahtuman järjestämistä sekä voidaan välttyä ikäviltä yllätyksiltä. Olisi myös hyvä
tehdä jonkinlainen SWOT-analyysi, eli miettiä tapahtuman vahvuuksia, heikkouksia,
mahdollisuuksia sekä uhkia. Tämän avulla voidaan varautua ikävimpiin asioihin,
eivätkä ne tule yllätyksenä. Analyysin avulla nähdään myös mitä lastentapahtuma
voisi antaa ja mihinkä se mahdollistaisi tulevaisuudessa.
2.8 Tiedotus
Tiedotus on asia, jota on syytä miettiä tarkkaan ja siihen kannattaa satsata. Tiedotus
ja markkinointi kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen tapahtumaa. Informaatio
kannattaa kohdentaa suoraan kohderyhmälle. Lastentapahtuman kohderyhmä, tai
osa siitä, ei itse osaa lukea eikä välttämättä huomaa ilmoituksia tapahtumasta. Näin
ollen, jos vain on mahdollista, kannattaa laittaa ilmoitus lehteen jolloin ainakin
vanhemmat (jotka voivat olla tapahtuman toissijainen kohderyhmä) näkevät
ilmoituksen. Kannattaa myös jakaa kauppoihin, kirjastoihin, kouluille ja päiväkoteihin
ilmoituksia ja lehtisiä. Puskaradio on myös mainio keino levittää sanaa eteenpäin.
Tiedottaminen pitää sisällään myös sisäisen tiedottamisen, eli työntekijät on hyvä
pitää koko ajan tilanteen tasalla. Henkilökunnan tiedottaminen on tärkeää, jotta
tapahtuma saataisiin toimivaksi ja sujuisi mutkattomasti. (Seppänen 2005, 46.)
2.9 Opasteet tapahtumapaikalle
Tapahtumapaikan matkan varrelle on hyvä laittaa opasteita, jotta ihmiset löytävät
helpommin perille. Täytyy kuitenkin muistaa, että opasteiden laittamiseen tarvitaan
aina maanomistajan lupa.
9
Itse tapahtumapaikalle on hyvä laittaa opastekylttejä. On myös hyvä tehdä
käsiohjelmia, josta näkyy kaikki olennainen, kuten mitä tapahtuu, milloin tapahtuu ja
missä
tapahtuu.
Tapahtumapaikalle
näkyville
paikoille
voi
myös
laittaa
ohjelmarungon.
3 TAPAHTUMAN TOTEUTUS
3.1 Lupa-asiat
Ennen kuin tapahtumaa lähdetään toteuttamaan, on huolehdittava lupa-asiat
kuntoon. Tapahtuman luonteesta riippuen tarvitaan erilaisia lupia.
3.1.1 Ilmoitus tapahtuman järjestämisestä
”Yleisötilaisuuden järjestämisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus järjestämispaikan
poliisille. Poikkeuksen muodostavat yleisötilaisuudet, jotka osanottajien vähäisen
määrän, tilaisuuden luonteen tai järjestämispaikan vuoksi, eivät edellytetä toimia
järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi tai sivullisille ja ympäristölle aiheutuvan
haitan estämiseksi tai erityisiä liikennejärjestelyjä.” (Poliisi 2010b.)
Ilmoitus on tehtävä vähintään viisi vuorokautta ennen tilaisuuden alkamista. Lisää
tietoa sekä ilmoituslomakkeen löydät osoitteesta: http://www.poliisi.fi/ kohdasta luvat.
3.1.2 Elintarvikelupa
Elintarvikkeiden myyjän on aina tehtävä toiminnastaan ilmoitus, mikäli kyseessä on
vähintään 500 henkilön yleisötapahtuma, jossa myydään tai tarjoillaan elintarvikkeita.
Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin, 15 vuorokautta ennen tapahtuman alkamista
kirjallisena oman kunnan terveydensuojeluviranomaisille. (Iiskola-Kesonen 2004, 90.)
10
Ilmoituksesta tulee käydä ilmi seuraavat asiat:
toiminnanharjoittaja
kotipaikka
yhteystiedot
arvio
osallistuvista
henkilömääristä
selvitys
vedenotosta,
ilmanvaihdosta, jätehuollosta sekä viemäröinnistä
tapahtumapaikka
harjoitettava toiminta
tuotevalikoima
tuotteiden säilyttäminen sekä säilytys ja valmistuslaitteet. (emt. 90–91.)
Lisää
tietoja
saa
kunnan
ja
kaupungin
elintarvikevalvonnasta
sekä
terveystarkastajalta.
3.1.3 Melu- ja tärinäilmoitus
Tilapäisestä melua aiheuttavasta tapahtumasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus
ympäristösuojeluviranomaiselle, jos tapahtuman melun tai tärinän oletetaan olevan
erityisen häiritsevää. Ilmoitus on tehtävä vähintään 30 vuorokautta ennen
tapahtuman alkamista. Ilmoituslomake löytyy osoitteesta http://www.ymparisto.fi/ Lupa-asiat ympäristölupa ympäristösuojalain mukaiset ilmoitukset melua ja
tärinää aiheuttava tilapäinen toiminta. (Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu
2010.)
3.1.4 Maankäyttölupa
Tapahtumapaikasta riippuen tulee tapahtuman järjestäjien anoa alueen käyttölupaa.
Julkista aluetta käytettäessä tulee lupa anoa kunnalta ja yksityistä maa-aluetta
käytettäessä lupa anotaan maanomistajalta. (Iiskola-Kesonen 2004, 93.)
11
3.1.5 Teosto r.y.
Mikäli tapahtumassa esitetään musiikkia, lupaa musiikin esittämiseen on haettava
Teostolta.
Lupaa
tarvitaan,
mikäli musiikkia
esitetään
julkisesti
ja
se
on
tekijänoikeudellisesti suojattua. Suoja on voimassa tekijän elinajan tai 70 vuotta
tämän jälkeen. Lisätietoja osoitteesta www.teosto.fi. ( Teosto 2010.)
3.1.6 Arpajaislupa
”Tavara-arpajaisilla tarkoitetaan toimintaa, jonka yhteydessä yhdelle tai useammalle
henkilölle luvataan maksua tai muuta suoranaista tai välillistä suoritusta vastaan joko
arpomisella tai muulla sattumaan perustuvalla tavalla määrättävä tavara tai vastaava
suorituksena tuleva voitto.” ( Poliisi 2010a.)
Lupaa haetaan kirjallisesti ja lupa voidaan saada enintään kuudeksi kuukaudeksi
kerrallaan. Luvan voi saada rekisteröity yhdistys, itsenäinen säätiö tai muu sellainen
yhteisö, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus ja jonka kotipaikka on Suomessa. Lupa
voidaan antaa, jos arpajaiset toimeenpannaan varojen hankkimiseksi yleishyödyllisen
toiminnan edistämiseen.
Tavara-arpajaislupaa haettaessa on oltava mukana
tavara-arpajaislupahakemus täytettynä
toimintakertomus tai muu selvitys siitä, että yhteisö tai säätiö toimii
tarkoituksensa toteuttamiseksi
ote yhteisön tai säätiön arpajaisten toimeenpanemista koskevasta
kokouspöytäkirjasta
jäljennös yhteisön tai säätiön viimeksi hyväksytystä tilinpäätöksestä
jäljennös yhteisön tai säätiön säännöistä
12
ote yhdistys-, säätiö- tai kaupparekisteristä taikka julkisoikeudellisen
yhdistyksen
ylläpitämästä
rekisteristä
(max.
3
kk
vanha
lupahakemuksen päiväyksestä)
käytännön
toimeenpanijaksi
esitettävää
oikeushenkilöä
koskeva selvitys
Lisätietoja saat soitteesta http://www.poliisi.fi/
3.2 Turvallisuus
3.2.1 Järjestyksenvalvonta tapahtumassa
”Järjestyksenvalvojalain mukaan järjestyksenvalvojan tehtävänä on järjestyksen ja
turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ja onnettomuuksien estäminen siinä
tilaisuudessa tai toimituksessa jonne hänet on asetettu järjestyksenvalvojaksi.”
(Iiskola-Kesonen 2004, 88.)
Tapahtuman luonteen mukaan voi miettiä, tarvitseeko järjestyksenvalvontaa
järjestää.
Lastentapahtumat
ovat
yleensä
rauhallisia
tapahtumia,
joten
järjestyksenvalvonta ei ole välttämättä tarpeellista. Tapahtuman järjestäjät ja
työntekijät voivat toimia ”järjestyksenvalvojina” ja seurailla tilannetta ja tarpeen
vaatiessa aloittaa jatkotoimenpiteet.
Lisätieto järjestyksenvalvonnasta saat osoitteesta http://www.poliisi.fi/ kohdasta luvat
tai järjestys.
3.2.2 Pelastussuunnitelma
”Vuonna 2004 uudistettu perustuslaki velvoittaa kaikki suuret tapahtumat tekemään
kirjallisen pelastussuunnitelman.
Se on pakollinen kun vaaran tai mahdollisen
13
onnettomuuden
aiheuttamien
vahinkojen
voidaan
arvioida
olevan
vakavat
tapahtuman osallistuvien ihmisten suuren määrän tai muun erityisen syyn vuoksi.”
(Iiskola-Kesonen 2004, 89.)
Pelastussuunnitelmassa on selvitettävä muun muassa seuraavat asiat:
ennakoitavat vaaratilanteet ja niiden vaikutukset
toimenpiteet vaaratilanteen ehkäisemiseksi
poistumis-
ja
suojautumismahdollisuudet
sekä
sammutus-
ja
pelastustehtävien järjestelyt
turvallisuushenkilöstö, sen varaaminen ja kouluttaminen sekä muun
henkilöstön perehdyttäminen suunnitelmaan
tarvittava materiaali (emt. 89.)
3.2.3 Ensiapu
On välttämättömyys, että tapahtumassa on aina jonkinlainen ensiapupiste.
Ensiapupisteellä tulee aina olla paikalla henkilö(t), jolla on tarvittavat ensiapukurssit
käytynä. Pisteellä tulee myös olla vähintäänkin ensiapulaukku, jossa on tarvittavat
välineet, kuten laastareita, haavanpuhdistusainetta, desinfiointiainetta ja sideharsoa.
Ensiapupiste kannattaa merkata hyvin, jotta ihmiset osaavat tarpeen tullen paikalle.
3.2.4 Vakuutus
Tapahtuman
ajaksi
kannattaa
ottaa
vakuutus,
mikäli
sellaista
ei
ole.
Vakuutusyhtiöistä saa vastuuvakuutuksen, joka kattaa yleisöä, toimihenkilöä tai
ulkopuolista kohdanneet henkilö- tai esinevahingot. Vakuutus voi kattaa myös
järjestäjän vastuun muissa toimissa. (Mustonen)
14
3.3 Henkilökunta
Lastentapahtuman luonteesta riippuen, tulee ottaa huomioon kuinka paljon
työtekijöitä tai vapaaehtoisia tarvitaan. On hyvä hankkia työvoimaa riittävästi ja
mieluummin liian paljon kuin liian vähän. Jos tapahtumassa on erilaisia pisteitä, niin
jokaisella pisteellä tulisi olla ainakin yksi aikuinen ohjaamassa lapsia. On myös hyvä
sopia etukäteen vastuualueista. Työntekijät huolehtivat omasta vastuualueestaan ja
tarpeen mukaan niitä voidaan vaihdella.
Järjestäjät ja työntekijät tulisi olla myös tunnistettavissa muiden joukosta, esimerkiksi
yhtenäisillä asuilla, asusteilla tai nimikylteillä.
3.4 Palaute
Tapahtumasta on aina hyvä kerätä palautetta kävijöiltä. Yksinkertaisemmin se käy
palautelomakkeen avulla, joita kävijät voivat halutessaan kirjoittaa tapahtuman
aikana. Nyt kun on kyse lastentapahtumasta, niin lasten mielipide on tärkeä. Lapset
voivat vaikka hymynaamoin kertoa mitä mieltä he olivat tapahtumasta. Aikuisille on
oma tila palautelomakkeessa tai palautelomake, johon he saavat kirjoittaa oman
mielipiteensä tapahtumasta. Palautteen kirjoittaminen ei aina innosta, joten
palautteen antamiseksi voidaan keksiä joku porkkana. Esimerkiksi kaikkien
palautteen antaneiden kesken arvotaan jokin palkinto.
3.5 Jätehuolto ja siivous
Tilaisuuden järjestäjä on vastuussa jätehuollon järjestämisestä. Jätepisteitä pitää
varta riittävä määrä tapahtuma-alueelle sekä huolehtia niiden tyhjennyksestä. Jos
jätteet on tarkoitus lajitella, niin roska-astiat kannattaa merkitä selvästi. (Tapahtuman
järjestäjän opas, 19–20.) Roska-astiat on hyvä laittaa, niin että myös lasten on
tarvittaessa helppo löytää ja viedä roskat.
15
Tapahtuman järjestäjä on myös velvollinen huolehtimaan alueen siisteydestä ja
alueen siivouksesta (emt. 19–20).
4 TAPAHTUMAN JÄLKEEN
4.1 Loppupalaveri
Tapahtuman jälkeen olisi hyvä koota tapahtuman järjestäjät koolle ja käydä
tapahtuman kulku läpi. Keskustella missä on onnistuttu ja missä on parantamisen
varaa.
Arvioidaan
toimintaa
ja
toimintapisteitä.
Kaikki
voivat
tuoda
oman
mielipiteensä esiin. Kokouksessa käydään myös lastentapahtumasta saatu palaute
läpi. Palautteen avulla nähdään, mitä mieltä kävijät (lapset ja aikuiset) ovat olleet
tapahtumasta. Palautteen kautta voidaan myös lähteä järjestämään seuraavaa
tapahtumaa, nähdään mistä on tykätty, mitä pitäisi parantaa sekä mahdollisia
kehitysideoita. Palaute auttaa järjestämään tapahtumia tulevaisuudessa.
4.2 Yhteistyökumppaneiden ja talkooväen muistaminen
Kiitoksen ilmaiseminen tekijöille on aina tärkeää. Kiitos on vähintä mitä yhteistyöstä
voidaan ilmaista ja antaa. Kiitosta voidaan ilmaista sanoilla, kirjeellä tai jollain
konkreettisella, esimerkiksi kiitoslahjalla. Kiitos antaa hyvän mielen antajalle sekä tuo
hyvän mielen saajalle.
16
LÄHTEET
Painetut lähteet
Iiskola-Kesonen, Hanna (toim.) 2004. Mitä, miksi, kuinka? Käsikirja tapahtuman
järjestäjille.
Kauhanen, Juhani & Juurakko, Arto & Kauhanen, Ville 2002. Yleisötapahtuman suunnittelu
ja toteutus. Vantaa: DARK OY.
Rahkola, Satu & Rantama, Tarja & Räikkönen, Päivi 2004. Onnistunut tapahtuma.
Järjestäjän opas.
Seppänen, Sirke 2004. Tapahtuman järjestäminen: Ohjeistus rekrytointimessujen
järjestämiseen. Kajaanin ammattikorkeakoulu. Tradenomikoulutus. Opinnäytetyö.
Painamattomat lähteet
Mustonen, Mikko. Järjestetään tapahtuma. Käytännön opas tapahtumien järjestäjille.
Tapahtumajärjestäjän opas. Viitattu 25.10.2010.
http://www.etelapohjanmaa.fi/kulttuuri/documents/tapopas.pdf
Poliisi 2010a. Luvat. ”Arpajaisluvat”. Viitattu 25.10.2010.
http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/pages/905446A93FC28974C2256BC200465EA4?ope
ndocument
Poliisi 2010b. Luvat. ”ilmoitus tapahtuman järjestämisestä”. Viitattu 14.10.2010.
http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/pages/D7D4F9B18EEEF6BDC2256BC3002E7F92?op
endocument
Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu 2010. Viitattu 25.10.2010.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1437&lan=fi.
17
LIITTEET
Liite 1: Tapahtuman muistilista
VASTUUHENKILÖ HOIDETTU
SUUNNITTELU
Tilat
Budjetti
Rahoitus ja sponsorit
SWOT-analyysi
Yhteistyökumppanit
Tiedotus
Opastekyltit
LUPA-ASIAT
Ilmoitus tapahtuman
järjestämisestä
Elintarvikelupa
Melu ja tärinäilmoitus
Maankäyttölupa
Teosto r.y.
TURVALLISUUS
Järjestyksenvalvojat
Pelastussuunnitelma
Ensiapu
Vakuutus
HENKILÖKUNTA
Henkilökunnan määrä
Vastuualuejaot
SIISTEYS JA PUHTAUS
WC
Roskikset
Siivous
LOPPUARVIOINTI
Loppupalaveri
Palaute
18