PL 20.10.14 s. 4

4
TÄNÄÄN
TÄNÄÄN
MAANANTAINA 20. LOKAKUUTA 2014
Läheisten ymmärrystä tarvitaan,
kun masennus musertaa
Markku Reiss
Jaana Kautto/Keskisuomalaisen arkisto
MASENTUNUTTA ei kannata tsempata, se voi vain pahentaa asiaa. Samoin syyllistäminen. Masennus on sairaus, joka
kumpuaa usein yksinäisyydestä ja yhteiskunnan minäkeskeisyydestä.
Nauti tästä päivästä! Olet onnellinen, jos niin päätät! Nämä
sanat voivat olla masentuneelle
punainen vaate. Tarkoitus voi olla
hyvä, mutta vaikutus käänteinen.
– Tsemppaaminen ei ole oikea keino tukea masentunutta.
Se kertoo, ettei ymmärretä masentuneen tilaa, sanoo psykoterapeutti Susanna Pekki-Erikkilä Psykoterapiakeskus Vastaamosta.
Toinen ääripää on syyllistäminen, kehotukset ottaa itseä niskasta kiinni. Syyllistäjä luulee,
että masennus on itsesäälissä rypemistä. Se on kuitenkin psyyk-
»
Minäkeskeisyys on
Suomessa syrjäyttänyt perhe- ja yhteisökeskeisyyttä, joka on vielä
vallalla esimerkiksi Etelä-Euroopassa, Latinalaisessa
Amerikassa ja Afrikassa. Psykoterapeutti
Susanna Pekki-Erikkilä
kinen häiriö, jonka taustalla voi
olla useita tekijöitä. Nämä näkyvät masennuksena.
– Tsemppaajan kannattaa
myös muistaa, että masentunut
ei päätä olla negatiivinen, vaan
masennus voi näyttäytyä negatiivisuutena. Se ei liity ihmiseen
eikä tarkoita hänen olevan huono, Pekki-Erikkilä toteaa.
MASENNUSTA on moniasteista. Se voi olla ohimenevä ja yhteen tapahtumaan, kuten läheisen menettämiseen, liittyvä tunnetila. Syvemmän masennuksen taustalla on yleensä mutkikas ongelmavyyhti, josta on vaikea saada kiinni. Selvittäminen
voi vaatia vuosia kestävää terapiaa ja olotila mielialalääkitystä.
– Osa suomalaisista kokee yksinäisyyttä. Sekin voi vaikuttaa
osaltaan masennuksen syntyyn.
Minäkeskeisyys on Suomessa
syrjäyttänyt perhe- ja yhteisökeskeisyyttä, joka on vielä vallalla esimerkiksi Etelä-Euroopassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa. Siellä masentuneisuutta on huomattavasti vähemmän.
Myös nuorten masennus, josta
paljon puhutaan, voi johtua koetusta yksinäisyydestäkin. Yhteistä aikaa vanhempien ja iso-
Masennus voi olla ohimenevä ja yhteen tapahtumaan, kuten läheisen menettämiseen, liittyvä tunnetila. Syvemmän masennuksen taustalla on yleensä mutkikas ongelmavyyhti.
vanhempien kanssa ei aina ole
riittävästi.
– Ei tarvita niin sanottua laa-
›
tuaikaa vaan yksinkertaisesti
enemmän aikaa yhdessä. Ruokapöydässä voi jokaisella olla
Selvitä oma mielialasi netissä
Eri terveysalan toimijat tarjoavat nettisivuillaan masennustestejä
ja mielialakyselyjä. Paljon käytetty masennustesti DEPS-seula esimerkiksi kartoittaa henkilön mielialaa kysymällä, onko hänellä ilmennyt unettomuutta, surumielisyyttä, arvottomuutta ja yksinäisyyttä. Testien tulokset ovat kuitenkin suuntaa-antavia. Depressiodiagnoosin tekemiseen tarvitaan aina lääkärin tutkimus.
Linkkejä nettikyselyihin:
www.tohtori.fi (>terveysklinikat>masennus)
http://www.paihdelinkki.fi/testaa/mielialakysely
www.vastaamo.fi/testit
www.masennustesti.info
kädessä joku härpäke. Teknologiassa on paljon hyvää, mutta liiaksi käytettynä se voi heikentää
normaaleja vuorovaikutustaitoja, Pekki-Erikkilä sanoo.
AINA masentunut ei edes tiedä,
että sairastaa masennusta. Alakulo on voinut jatkua vuosikausia ja muuttua henkilön perusmielentilaksi.
– Edes lähipiirissä asiaa ei
välttämättä huomata. Syytä huoleen on, jos on haluttomuutta
ja unettomuutta eivätkä ennen
kiinnostavilta tuntuneet asiat
kuten kaverit tai vapaa-ajan harrastukset enää kiinnosta, PekkiErikkilä sanoo.
Ongelmana on, että tieto avusta ja sen saamisesta on sirpaleina siellä täällä. Pekki-Erikkilä
peräänkuuluttaa terveydenhuollon keskitettyä tietopankkia, josta tietoa saisi helposti. Se voisi
vähentää väärinymmärryksiä ja
edistää keskustelua esimerkiksi tilanteissa, joissa masennusta
sairastanut palaa takaisin työyhteisöön.
– Vaarana on, että häneen suhtaudutaan varoen ja epäillen.
Tietoisuuden lisääminen ja keskustelu auttaisi suhtautumaan
henkilöön suvaitsevasti. Sitä ja
ymmärrystä tarvitaan toki myös
masennusta sairastaneelta, Pekki-Erikkilä sanoo.