osa Lindqvist ja Annina Taka- la eivät vielä ole

Ilopillerit
osa Lindqvist ja Annina Takala eivät vielä ole arvokisamenestyjiä tai purjehtijakuuluisuuksia.
Mutta heillä on ammattimainen
olympiaprojekti yhdessä vaativimmista lajeista. Jo se on melkoinen saavutus. Etenkin
kun muistetaan, että ympärivuotinen purjehdustoiminta Suomessa on mahdotonta.
Rosa ja Annina eivät ole hyytyneet pakkasessakaan, heidän filosofian mukaan kaikki
on mahdollista.
Tutustuin Annina Takalaan loppuvuodesta 2011, kun hänet hälytettiin match racen
olympiatiimiin selkävammasta kärsineen
Mikaela Wulffin tilalle. Annina joutui kovaan paikkaan, kun hänen piti yhtäkkiä hypätä jo pitkään yhdessä purjehtineeseen venekuntaan ja vieläpä ratkaisevilla hetkillä
olympiapaikan metsästyksen osalta. Annina
oli kuitenkin kaikessa pyörityksessä ja paineiden alla aina kaikkein rauhallisin. Hän
teki oman hommansa hyvin eikä murehtinut liikaa asioita, joille hän ei mitään voinut.
36
Yhteistyötä
Anninan ollessa lainassa match race -touhuissa tiimin 470-kippari Rosa Lindqvist jäi
kirjaimellisesti rannalle. Järjestettiin palaveri, jossa mietittiin, mitä match race -tiimi
ja sen taustavoimat voisivat tehdä kaksikko Lindqvist-Takalan tulevaisuuden suunnitelmien helpottamiseksi. Keksittiin paljonkin asioita ja niistä päivistä alkaen olen ollut säännöllisesti tekemisissä tämän iloisen
duon kanssa.
Olen varmaan onnistunut siellä täällä Rosaa ja Anninaa auttamaankin, mutta ainakin
olen itse oppinut heiltä paljon. Positiivisuus
on huikea voimavara. Ongelmia on helppo
nähdä kaikkialla, mutta jos keskittyy positiiviseen ajatteluun ja uskoo välillä pieniin ihmeisiinkin, alkaa maailma näyttää ihan toiselta. Tässä ”lajissa” Rosa ja Annina ovat jo
nyt maailman huipulla.
20 kysymystä…
Esitin eteläisemmässä Euroopassa sulan ve-
den äärellä kuukausien yhtäjaksoista harjoitus- ja kilpailuleiriä pitävälle kaksikolle 20 kysymystä, joihin aina yhteistyöhaluiset purjehtijat vastasivat kaikkien kiireidensä keskeltä. Sain myös kommentteja heidän
tuoreilta yhteistyökumppaneiltaan.
Annina on Tammisaaren tyttöjä ja vahvasti kaksikielinen. Koulut hän on käynyt
ruotsiksi ja kotona on puhuttu suomea. Pikkusisko ja isoveli ovat opettaneet tiimityön
alkeet jo lapsuudessa. Haasteet lisääntyivät
myöhemmin koiran ja kilpikonnan muodossa. Ylioppilaaksi Annina kirjoitti 2011
Ekenäs Gymnasiumista ja nyt hänellä on jo
opiskelupaikka lääkiksessä. Rosa puolestaan
kirjoitti kuvataidelukiosta ennen siirtymistään alan jatko-opintoihin.
Isien innostamina mukaan
kilpailutoimintaan
Molemmat tytöt ovat päätyneet purjehduksen pariin isiensä harrastuksen pohjalta. Anninan isä Jukka on ollut ess:n aktiiveja vuo-
purjehtijat
470-purjehtijat Rosa Lindqvist ja Annika Takala tähtäävät Rion
olympialaisiin positiivisuus ja oma-aloitteisuus edellä.
sikausia ja purjehtinut niin kevyt- kuin köliveneitäkin. Perheen matkaveneellä on käyty
Gotlannissa asti jo Anninan lapsuusvuosina. Optaritreeneissä Annina nähtiin jo kuusivuotiaana ja kilpailutoiminta alkoi kolme
vuotta myöhemmin. Rosa taas löysi purjehduksen toden teolla 12-vuotiaana. Alkeiskurssi ja Marjaniemen Purjehtijoiden kesäleiri sytyttivät kipinän, joka hehkuu aina
vaan kirkkaampana. Toisena purjehduskesänään Rosa löysi itsensä jo optarikisoista
ja viimeisen optivuoden pm-kokemus herätti kilpailuinnostuksen peruuttamattomasti.
Iloisia ja kipeitäkin muistoja
Rosa siirtyi marjaniemeläisten ikätoverien
mukana optarista 29eriin, jossa päästiin sitten toden teolla mukaan myös kansainvälisempään touhuun. Valmentajat ja kaverit innostivat ja kannustivat mukaan arvokilpailuihin ja Kielin EuroCup-kisat kesältä 2009 ovat jääneet mieleen erityisen mieluisana muistona. Kovan tuulen vauhti oli
kohdallaan ja menestys tuntui hienolta. Sitä
Teksti: eero lehtinen kuvat: Laura Takala
piti saada lisää. Huonojakin kokemuksia on
kertynyt. Tuoreimpana pintaan nousee viime vuoden Palamoksen kilpailumatka, jossa vauhti oli hukassa ja taktiikkakin meni
järjestäen penkin alle. Kun mukana ei ollut valmentajaakaan, jolta olisi voinut ohjeita kysellä, niin itkuhan siitä syntyi. Voitontahto on niin kova, että heikommat tulokset
sattuu syvälle.
Annina muistelee mielellään vuoden 2004
pääsiäisregattaa Hollannissa sekä ensimmäistä alle 12-vuotiaiden Opti-rankingvoittoa Maarianhaminassa. Junnuvuosien ikävämpiin muistoihin kuuluu esf:n rankingkisan kova keli, kylmät vedet ja piinaava vessahätä! Myöhemmiltä vuosilta mieluisimpia muistoja on alle 19-vuotiaiden em-voitto Laser radial -luokassa. Erityisen makealta Euroopan mestaruus kuulostaa, kun tiedetään, että avauspäivän jälkeen Anninan sijoitus oli kolmenkympin huonommalla puolella! Kovista kokemuksista pintaan on jäänyt Perthin mm:ssä 2011 olympiamaapaikan
karkaaminen pisteen erolla ja myös Rosan
mainitsema Palamoksen kisa viime vuodelta.
Ammattimaisesti amatöörinä
Kysymykseen ammattipurjehtijan urasta
vastaukset ovat odotetun sävyisiä. Ammattimaisuudesta kielii uhraukset ja toimintaan
käytetty aika sekä energia. Sen sijaan tulopuoli on harrastuksenomaista. Ongelma,
kuten kaikessa urheilussa, on se, että ilman
tuloksia on vaikea saada tukea sen enempää sponsoreilta kuin yhteiskunnaltakaan.
Toisaalta kukaan ei pysty taikomaan tuloksia tyhjästä. On pystyttävä panostamaan, että saadaan tuloksia ja näyttöjä, joiden avulla
houkutellaan tukijoita. Mutta Rosa ja Annina ovat luovuttamisen sijasta tehneet vaan
entistä lujemmin työtä. Myös varainhankinnan puolella, ja tulostakin on syntynyt.
Kaiken purjehdukseen liittyvän kiireen keskellä Rosa ja Annina ovat onnistuneet hankkimaan itselleen myös erinomaiset koulutuspaikat. Anninasta tulee lääkäri, vaikka vähän pidemmälläkin kaavalla ja
Rosa opiskelee teollista muotoilua jo neljättä
37
purjehtijat
vuotta Metropolia Ammattikorkeakoulussa.
Purjehdusuran rinnalla huolehditaan siis siitä, että valmiudet siviiliammattiin ovat myös
olemassa. Rosan valmistuminen on enää 20
viikon työharjoittelusta kiinni. Nyt pitäisi löytää joustava toimeksiantaja, joka ymmärtää, että Rosan kalenterissa ei ole montaa ehjää työviikkoa tai edes kahdeksantuntista työpäivää. Mutta toisaalta tunnissa syntyy kahden tunnin tulos, kun tarve vaatii…
Aika kortilla
Muita harrastuksia on jo aika vaikea ylläpitää tämän kaiken keskellä. Rosan sydän
sykkii kuitenkin yhä lapsuusvuosien hevosharrastukselle ja laskettelemassakin on kiva käydä, jos aikaa löytyy. Purjehtijalle ehkä harvinaisempi harrastus on Rosan mainitsema siivous! Ehkä tässä piileekin tiimin
tehokkuuden salaisuus — asiat ovat aina hyvässä järjestyksessä. Anninan harrastusluettelo on niinikään pääosin ”entisiä muita harrastuksia”. Niitä ovat erityisesti musiikki ja
tanssi.
Poikaystäväkysymykseenkin saan odotetun kaltaiset vastaukset. Annina ilmoittaa pilke silmäkulmassa, että toistaiseksi on
38
menty ”heila joka satamassa” –strategialla.
Rosan kohdalle on osunut toinen purjehduskärpäsen puraisema himopurjehtija, saksalainen 470-kippari Jasper Wagner. Tämä
on kannustanut Rosaa eteenpäin jo neljättä vuotta. Käytännössäkin yhteispeli toimii,
kun tapaamispaikkana on useimmiten venerannat sekä kilpailu- ja harjoitusleirit.
Motivaation voimalla
Positiivisuuden ja iloisuuden takaa löytyy
Rosan mukaan huikea motivaatio:
”Me on jo tehty niin paljon töitä tämän
eteen, ettei tässä ihan pikkuasioiden voi antaa sitä enää pilata…! Murjottamalla ja valittamalla usko loppuu varmasti kesken.”
Annina tukee Rosan ajatuksia:
”Ei auta itku markkinoilla…! On myös
helpompaa tehdä asiat kerralla kunnolla.”
Sekä Rosa että Annina myöntävät, että
vaikeitakin aikoja osuu eteen. Toisiaan tukien ja omaan tukiverkostoon nojaten tiukatkin paikat selvitetään. Positiivisuus on hyvä tavaramerkki, se tarttuu ja tuo kaikille lisää virtaa.
Kotona vietettyinä aikoina pitää hoitaa
kouluasioita ja projektin hallinnollisia vas-
tuita sekä hankkia tarvittavat rahoittajat.
Usein itse toiminta tuntuukin helpommalta, vaikka harjoitus- ja kilpailumatkat vaativia ovatkin.
”On mukavaa, kun vesillä ollessaan voi
keskittyä vaan yhteen asiaan.”
Tosin tälläkin hetkellä meneillään olevalla purjehdusleirillä myös koulutöitä on otettava esiin aika ajoin. Kompromisseja ja priorisointia joutuu tekemään jatkuvasti, tekemisen ja ajankäytön laatu nousee keskeiseen
asemaan.
Uusin taustavoimin paketti
kuntoon
Budjettitilanne on oleellisesti parempi kuin
vuosi sitten. Nyt Rosa ja Annina ovat liikkeellä kilpailukykyisellä kalustolla ja ohjelmaan on saatu runsaasti tärkeitä kovatasoisia kilpailuja sekä laadukkaampaa valmennusapua. Ideaalitilanteesta ollaan vieläkin
aika kaukana, mutta peruspaketti on jo kasassa. Töissäkin on käytävä aina kun tiukka aikataulu antaa periksi, omista peruskustannuksista kun ei pääse eroon edes positiivisella ajattelulla. Nelivuotinen yhteistyösopimus uunituoreen pääyhteistyökumppa-
”Annina on leppoisa tyyppi
eikä stressaile turhia.
Hänellä on hyvä sydän ja
hän hoitaa hommat sovitusti.
Joskus Annina on aika
kipakka ja hän osaa olla tosi
tiukka etenkin itselleen.
Mutta en haluaisi purjehtia
kenenkään muun kanssa!”
”Rosa on tarkka, joskus
liiankin pikkutarkka. Mutta
siten tosi järjestelmällinen
ja hyvä organisoimaan.
Hän vie asiat päätökseen
vaikka aamu tulisi ja hän
pitää myös oman päänsä.
Rosa ei todellakaan luovuta!”
ni Vallila Interiorin kanssa antaa huomattavasti lisää varmuutta suunnitteluun. Venekunnalla on myös muita tukijoita, jotka
ovat sitoutuneet mukaan olympiadiajatuksella. Pitkäjänteisyys on näissä projekteissa
kaiken a ja o.
Laatu keskipisteessä
Kuluvan vuoden lähtötaso mitataan Palman maailmancupissa pääsiäisen aikoihin. Israelilaisvalmentaja Gideon Kliger
on tuonut lisää huippuosaamista ja arvokasta kokemusta Rosan ja Anninan projektiin.
Myös yhteistyö espanjalaispurjehtijoiden sekä valmentaja Alberto Garcian kanssa jatkuu vahvana vastaisuudessakin. Yhteistyötä
oman valmentajan kanssa lisätään sitä mukaa kun taloudelliset resurssit antavat myöten. Huippuvalmentajille maksetaan nykyään useampi satanen päivässä. Ja parhaille
valmentajille on paljon ottajia.
Tämän vuoden tavoitteista puhuttaessa
vastausta ei tarvitse odotella tai arvailla. Tavoitteena on tekemisen laadun jatkuva parantaminen, resurssit on käytettävä tehokkaasti ja kaikki tekeminen on saatava ammattimaiselle tasolle.
”On niin helppoa hukata päivä toisensa
jälkeen kaoottiseen haahuiluun, sellaiseen ei
yksinkertaisesti ole varaa eikä halua”, toteaa
kippari Rosa.
Kansainvälisessä vertailussa matka huipulle on pitkä, eikä ole perusteltua odotella mitään pikavoittoja. Jokainen sija on voitettava taidolla ja kovalla työnteolla. Mitään
ei saa ilmaiseksi.
Rioon ja pidemmällekin
Santanderin olympialuokkien mm-regatassa loppukesällä 2014 jaetaan jo puolet Rion
maapaikoista. Ideaalitilanteessa Rosa ja Annina näkevät itsensä jo silloin 20 parhaan
maan joukossa ja sitä kautta kiinni Rion
olympiamatkassa. Mutta varasuunnitelmakin on. Toinen mahdollisuus tarjoutuu seuraavana vuonna. 2013/14-lukuvuosi tulee sujumaan poissa koulujen penkeiltä. Purjehdus
ottaa kaiken ajan.
Tyttötiimin kotimaan harjoitusvastustajat löytyvät miesten puolelta — nouseva
haastajatiimi Miikka Nikkilä–Leo Tykkyläinen ovat erinomainen mittatikku. Myös
maailmalla on totuttu treenaamaan ”herraseurassa”, mm. espanjalaisten kanssa. ”Ne-
poissahan” kalusto on identtistä sukupuolesta riippumatta. Pitkän tähtäimen tavoite on Rion kisoihin pääseminen. Sen enempää ei ole realistista tavoitella nykytilanteessa. 2020 olympiakisatkin nousevat keskusteluissa esiin. Ei elämä Rioon lopu. Toivottavasti eivät myöskään rahoittajat ja kannustavat tukijat.
Oma-analyysi
Toisiaan luonnehtiessaan Rosa ja Annina
löytävät pääasiassa vahvuuksia:
”Annina on leppoisa tyyppi eikä stressaile turhia. Hänellä on hyvä sydän ja hän hoitaa hommat sovitusti. Joskus Annina on aika kipakka ja hän osaa olla tosi tiukka etenkin itselleen. Mutta en haluaisi purjehtia kenenkään muun kanssa!”
Annina puolestaan luonnehtii kippariaan
näin: ”Rosa on tarkka, joskus liiankin pikkutarkka. Mutta siten tosi järjestelmällinen ja
hyvä organisoimaan. Hän vie asiat päätökseen vaikka aamu tulisi ja hän pitää myös
oman päänsä. Rosa ei todellakaan luovuta!
Me tulemme hyvin toimeen, nauramme paljon ja puhumme kaikesta avoimesti. Tämä
on kai jonkinlainen ystävyys- työ- ja pari39
purjehtijat
suhteen sekoitus! Minulle merkitsee myös
paljon se, että Rosa on taitava ja motivoitunut purjehtija.”
Itseään arvioidessaan molemmat tytöt
tunnistavat vahvuutensa ja kehitysalueensa
varsin samalla tavalla kuin miten he arvioivat toisiaan. Sekin on jo vahvuus sinänsä. Epäonnistumisten nollaaminen on Rosan esiin nostama haaste hänessä itsessään,
kun taas Annina soisi itselleen enemmän
amerikkalaistyylistä ”minä olen paras” -itseluottamusta.
Unelmista totta
Unelmatkin näillä vauhdikkailla purjehtijatytöillä liittyvät ydintoimintaan. Rosa haluaa olla menestynyt kilpapurjehtija ja nauttia matkasta tähän päämäärään. Kun purjehdusura joskus päättyy, Rosa haluaa säilyttää saman motivaation ja innostuneisuuden
myös muilla elämän alueilla. Annina puolestaan asettaa unelmakseen olympiamitalin. Tai minkä tahansa arvomitalin.
”Itse asiassa jo Rion kisojen medal raceen (top-10) selviytyminen käy unelmatavoitteesta juuri nyt. Niin, ja ettei joka päivä tarvitsisi laskea niin tarkkaan sitä mihin
rahat riittävät. Voisi vaan satsata itse tekemiseen…”
40
Tuttu esikuva
Idolikysymykseenkin tytöt vastaavat aika samansuuntaisesti. Esikuva löytyy kotivesiltä
ja maajoukkueen nykyisestä valmennusportaasta.
”Sari Multalaa ihailin jo optiaikoinani”,
pohtii Annina.
”Mahtavasti menestynyt suomalainen
naispurjehtija omalta seuraltani”, täydentää
Rosa kuvaillessaan oman aktiiviuransa päävalmentajan pestiin vaihtanutta Multalaa.
Rosa ihailee myös muita hienoja urheilijatarinoita, joissa on ponnistettu lähes tyhjästä kansainväliselle huipulle: ”Esimerkiksi
kenttäratsastaja Pia Pantsu.”
Annina täydentää idolilistaansa mainitsemalla australialaiset 470-olympiavoittajat Matthew Belcherin ja Malcolm Pagen:
”He ovat todella hyviä ja voittivat melkein
jokaisen kilpailun, johon osallistuivat. Se on
hullun hyvä suoritus!”
Yhteistyökumppanit Rosasta
ja Anninasta
Jarmo Aukio, kh-Kiinteistöpalvelut:
”Kiinteistöjen hallinto-, huolto- ja ylläpitotoimintaa tuottava kh-Kiinteistöpalvelut/
jsa-Consulting Oy on aikaisemminkin tukenut ja tukee urheilijoita, kuten tennispe-
laaja Piia Suomalaista.
Koska pyrimme panostamaan nuorten
integroitumiseen yhteiskuntaan, haluamme
profiloitua motivoituneita nuoria tukevaksi organisaatioksi. Tavoitteena on esimerkkien avulla mallintaa tavoitteeseen pääsemiseksi tarvittavaa pitkäjänteisyyttä ja tavoitteellisuutta.
Katsomme Anninan ja Rosan olevan
siihen sopivia aktiivisina ja tavoitteidensa eteen ahkerasti töitä tekevinä yhteistyökumppaneinamme.”
”Jo Rion kisojen
medal raceen (top-10)
selviytyminen käy unelmatavoitteesta juuri nyt.”
tj Bill Stjernberg, Lindahls-Skånemejerier Oy:
”Positiiviset tytöt ja huikean hienosti esivalmisteltu esitys! Parempaa jälkeä kuin moni ammattibrändäri…
Tiimin tekemisessä on todella esimerkillinen ja innostava ilmapiiri. Tähän oli suorastaan helppo lähteä mukaan.”