Luento3.2.15

1
MUUTOKSET LASTENSUOJELULAKIIN
Lastensuojelulain 2 luvun kumoaminen
Lastensuojelulain 2 luku:
7§ Lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen
8§ Palvelujen kehittäminen kasvatuksen tukemiseksi
9§ Tuki koulunkäyntiin
10§ Lapsen huomioiminen aikuisille suunnatuissa palveluissa
Uusi sosiaalihuoltolaki
Määritelmät:
3§
---------6.) Erityistä tukea tarvitsevalla lapsella lasta, jonka kasvuolosuhteet
vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai joka
itse käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään tai
joka on erityisen tuen tarpeessa 3 kohdassa mainitusta syystä.
3-kohta:
3.)Erityistä tukea tarvitsevalla henkilöllä ja asiakkaalla tarkoitetaan henkilöä,
jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja
terveyspalveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden, päihteiden
ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun vastaavan syyn
vuoksi ja jonka tuen ei liity korkeaan ikään siten kuin vanhuspalvelulain 3§.ssä
säädetään
Vrt. sosiaalihuoltolain 46§:
46§ Hoidon ja huolenpidon turvaavat päätökset
Omatyöntekijän kanssa asiakastyötä tekevän kunnallisen viranhaltijan,
jolla on sosiaalityöntekijän kelpoisuus, on tehtävä päätös niistä
sosiaalipalveluista, joilla yhdessä turvataan 12 ja 13§:n mukaisesti
erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai erityistä tukea tarvitsevan muun
asiakkaan välttämätön huolenpito ja toimeentulo sekä terveys ja kehitys,
jos menettely on asiakkaan edun mukainen.
Päätökset koskevat asiakkaan taikka hänen huolenpidostaan vastaavan
henkilön tarvitsemia sosiaalipalveluja.
2
5.§ Lapsen etu
Kaikissa sosiaalihuollon toimissa, jotka koskevat lasta, on
ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lasten kohdalla on
4§:ssä mainittujen asioiden lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota
siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut parhaiten
turvaavat:
1.) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin;
2.) mahdollisuuden saada ymmärtämystä sekä iän ja kehitystason
mukaisen huolenpidon;
3.) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen
koskemattomuuden;
4.) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen.
Vrt. laski lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1§ ja lastensuojelulaki 4§.
9§ Lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraaminen ja
edistäminen
Kunnallisten viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja
edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava
kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä.
Sosiaalihuollosta vastaavan viranomaisen on välitettävä tietoa
lasten ja nuorten kasvuoloista ja sosiaalisista ongelmista sekä
annettava asiantuntija-apua muille viranomaisille samoin kuin
kunnan asukkaille ja kunnassa toimiville yhteisöille.
10§ Palvelujen kehittäminen kasvatuksen tukemiseksi
Lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja
annettaessa ja niitä kehitettäessä on huolehdittava siitä, että
näiden palvelujen avulla tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita
lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten
kasvatuksessa ja saadaan selville lasten, nuorten ja
lapsiperheiden erityisen tuen tarve. Tarvittaessa on järjestettävä
erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa
toimintaa.
Palveluja annettaessa ja niitä kehitettäessä on kiinnitettävä
huomiota lasten ja nuorten tarpeisiin ja toivomuksiin.
13§ Lapsen terveyden ja kehityksen turvaaminen
Lapsella ja hänen perheellään on oikeus saada viipymättä
lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömät
sosiaalipalvelut. Palveluja on järjestettävä tarvittavassa
laajuudessa niinä vuorokauden aikoina, joina niitä tarvitaan.
3
Palvelujen on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen
hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen
kasvatuksessa ja huolenpidossa.
HE:ssä todettua:
- Säännös merkitsisi sitä, että edellytysten täyttyessä lapsella ja hänen
perheellään olisi subjektiivinen oikeus lain 14§.ssä tarkoitettuihin
palveluihin ilman, että perheeltä edellytettäisiin lastensuojelun
asiakkuutta.”
-
Vastaavasti päivähoidon palvelujen saaminen sosiaalisin perustein ei
enää edellyttäisi lastensuojelun asiakkuutta.
-
Arvio lapsen terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömistä
palveluista kirjattaisiin asiakassuunnitelmaan
-
Sosiaalihuollon palveluista tulisi tehdä valituskelpoinen päätös
-
2 momentti -> todetaan ehkäisevien palvelujen tarkoitus. ( sivut 164 ja
165 ).
19.4§ Kotipalvelu
Lapsiperheellä on oikeus saada perheen huolenpitotehtävän
turvaamiseksi välttämätön kotipalvelu, jos lapsen hyvinvoinnin
turvaaminen ei ole mahdollista 2 momentissa mainittujen syiden
vuoksi.
Em. 2 mom. Kotipalvelua annetaan sairauden, synnytyksen, vamman tai
muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- ja
elämäntilanteen perusteella niille henkilöille, jotka tarvitsevat apua
selviytyäkseen 1 momentissa tarkoitetuista tehtävistä ja
toiminnoista.( asuminen, hoito, huolenpito, toimintakyvyn ylläpito, lasten
hoito ja kasvatus, asiointi, muut jokapäiväiseen elämään kuuluvat tehtävät ja
toiminnot )
HE:ssä todettua:
- painopisteenä entistä selkeämmin asiakkaan oman toimintakyvyn
ylläpitämien ja asiakkaan tukeminen jokapäiväisen elämän toiminnoista
selviytymisessä;
- lähtökohtana on henkilön tukeminen toimissa, ei puolesta toteuttaminen
-> esim saattajatoiminta
- yli 90% kotipalvelusta suuntautuu vanhuksille -> tarkoituksena nyt:
Parantaa kotipalvelun laatua ja lisätä erityisesti lapsiperheiden kotiin
annettavia palveluja, jotka ovat tehokas ennaltaehkäisevän työn muoto
- lapsiperheillä subjektiivinen oikeus saada kotipalvelua, jos se on
välttämätöntä perheen huolenpitotehtävän tukemiseksi ja perheen
toimintaedellytysten parantamiseksi -> ei, jos sosiaalihuollon työntekijä
arvioi, ettei palvelu ole lapsen edun mukainen, tarkoitukseen sopiva tai
mahdollinen tukimuoto.
28§ Muut sosiaalipalvelut
Lomanviettopalveluja ja tukea lomanvieton järjestämiseen
annetaan perhetilanteen, pitkäaikaisen sairauden, vamman tai
muun vastaavanlaisen syyn perusteella. Erityistä tukea
4
tarvitsevalle lapselle tai hänen perheelleen voidaan järjestää
vertaisryhmätoimintaa sekä tukihenkilö tai – perhe lapsen
terveyden tai kehityksenturvaamiseksi. Kaikkien asiakkaiden
hyvinvointia voidaan edistää myös muilla kuin 3 luvussa
mainituilla sosiaalipalveluilla.
42§ Omatyöntekijä
Asiakkaalle on nimettävä asiakkuuden ajaksi omatyöntekijä.
Työntekijää ei tarvitse nimetä, jos asiakkaalle on jo nimetty muu
palvelusta vastaava työntekijä tai nimeäminen on muusta syystä
ilmeisen tarpeetonta.
-
lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä -> lastensuojelulaki 13b§
vanhuspalvelulaki 17.1§ -> vastuutyöntekijä -> jos ikäihminen tarvitsee apua
palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa.
Omatyöntekijällä on oltava asiakkaan palvelukokonaisuuden
kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon ammatillisen
henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa tarkoitettu
kelpoisuus. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai muun asiakkaan
omatyöntekijällä tai hänen kanssaan asiakastyötä tekevällä
työntekijällä on oltava mainitun lain 3§:n mukainen
sosiaalityöntekijän kelpoisuus.
Omatyöntekijänä toimivan henkilön tehtävänä on asiakkaan
tarpeiden ja edun mukaisesti edistää 38§:n 2 ja 3 momentin
toteutumista sekä toimia tarvittaessa muissa tässä laissa
säädetyissä tehtävissä.
HE:” Omatyöntekijän tulisi hoitaa tehtävänsä asiakkaan yksilöllisten
tarpeiden mukaisesti. Joillekin asiakkaille omatyöntekijän tärkein tehtävä
voisi olla se, että asiakas tietäisi kehen voi olla yhteydessä. Omatyöntekijän
tulisi tukea asiakasta tämän omien ja asiakassuunnitelmassa asetettujen
tuen tarpeisiin vaikuttavien tavoitteiden saavuttamisessa sekä omien
voimavarojen vahvistamisessa ja käyttämisessä. Jälkimmäinen edellyttää
henkilön fyysisten, psyykkisten ja kognitiivisten voimavarojen tunnistamista,
jonka pohjana usein on tuen tarpeen selvittäminen. Omatyöntekijä voisi
myös seurata, kuinka palveluilla ja tukitoimilla vaikutetaan ja vastataan
asiakkaan tuen tarpeisiin.” ( Sivu 204 ).
Erityistä tukea tarvitsevaa lasta koskevaa sosiaalihuoltoa
toteutettaessa lapsen omatyöntekijän tai muun lapsen
sosiaalipalveluista vastaavan työntekijän tulee tavata lapsi
asiakassuunnitelmaan tarkemmin kirjattavalla tavalla riittävän
usein henkilökohtaisesti.
5
LASTENSUOJELULAKI
Lastensuojelulain 25§: ilmoitusvelvollisuus
1. mom.
1.) Sosiaali- ja terveydenhuollon ja lasten päivähoidon;
2.) opetustoimen;
3.) nuorisotoimen;
4.) poliisitoimen
5.) Rikosseuraamuslaitoksen;
6.) palo- ja pelastustoimen;
7.) sosiaalipalvelujen, lasten päivähoidon tai terveydenhuollon
palvelujen tuottajan;
8.) opetuksen tai koulutuksen järjestäjän;
9.) seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan;
10.)kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain
3§.ssä tarkoitetun vastaanottokeskuksen ja järjestäjäkeskuksen:
11.) hätäkeskustoimintaa harjoittavan yksikön;
12.) koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön;
13.)Tullin;
14. )rajavartiolaitoksen; taikka
15.)ulosottoviranomaisen
palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt tai vastaavissa
tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisinä
ammatinharjoittajina toimivat henkilöt sekä kaikki terveydenhuollon
ammattihenkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä
viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle
toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta,
jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet
tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelutarpeen
selvittämistä.
Uudet ilmoitusvelvolliset:
13) Tulli -> lapsen kanssa matkustavan päihteiden käyttö
14) rajavartiolaitos
-”–
15) ulosottoviranomainen -> häädön toimeenpano
25.3§
Edellä 1 momentissa tarkoitetuilla henkilöillä on velvollisuus tehdä
salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on
tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä,
että lapseen on kohdistettu:
1.) rikoslain 20 luvussa seksuaalirikoksena rangaistavaksi
säädetty teko; tai
2.) sellainen rikoslain 21 luvussa henkeen tai terveyteen
kohdistuvana rikoksena rangaistavaksi säädetty teko,
6
josta enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta
vankeutta.
Kohta 2 on uusi
RL 21 luku – enimmäisrangaistus vähintään 2 vuotta vankeutta:
21:1§
Tappo
21:2§
Murha
21:3§
Surma
21:4§
Lapsensurma
21:5§
Pahoinpitely
21:6§
Törkeä pahoinpitely
21:6a§
Törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen
valmistelu
21:8§
Kuoleman tuottamus
21:9§
Törkeä kuoleman tuottamus
21:11§
Törkeä vamman tuottamus
21:12§
Tappeluun osallistuminen
21:13§
Vaaran aiheuttaminen
21:14§
Heitteillepano
25a§ Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi
Edellä 25§:ssä tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa
salassapitosäännösten estämättä myös yhdessä lapsen tai
hänen vanhempansa kanssa tehtynä sosiaalihuoltolain 35§:n
mukaisena yhteydenottona tuen tarpeen arvioimiseksi edellyttäen,
että
1.) yhteydenotto tehdään viipymättä; ja
2.) yhteydenoton yhteydessä 25.1§:ssä tarkoitettu
ilmoitusvelvollinen henkilö ilmoittaa yhteydenottoon johtaneet
syyt.
Sosiaalihuoltolain 35§:
Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi.
Jos terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu
terveydenhuollon ammattihenkilö, sosiaalikuraattori taikka sosiaalitoimen,
opetustoimen, liikuntatoimen, lasten päivähoidon, pelastuslaitoksen,
Hätäkeskuslaitoksen, Tullin, poliisin, Rikosseuraamuslaitoksen, työ- ja
elinkeinoviranomaisen, Kansaneläkelaitoksen tai ulosottoviranomaisen
palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tietää henkilöstä, jonka
sosiaalihuollon tarve on ilmeinen, hänen on ohjattava henkilö hakemaan
sosiaalipalveluja tai henkilön antaessa suostumuksensa otettava yhteyttä
kunnallisesta sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen, jotta tuen tarve
arvioitaisiin.
Jos suostumusta ei voida saada ja henkilö on ilmeisen kykenemätön vastamaan
omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, tai lapsen etu sitä
välttämättä vaatii, 1 momentissa tarkoitettujen henkilöiden on tehtävä ilmoitus
sosiaalihuollon tarpeesta salassapitosäännösten estämättä viipymättä.
7
Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä ilmoituksen häntä
koskevien salassapitosäännösten estämättä.
Lastensuojeluilmoituksen ja ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tekemisestä
säädetään lastensuojelulain 25 ja 25c§:ssä. Jos ilmoitusvelvollinen henkilö on
ottanut viipymättä yhteyttä sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen siten kuin
1-3 momentissa säädetään ja ilmoittanut yhteydenoton syyt, ei samojen tietojen
perusteella tarvitse tehdä lastensuojeluilmoitusta.
Iäkkään henkilön palvelutarpeesta ilmoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä
vanhuspalvelulain 25§:ssä säädetään.”
Lastensuojelulain 26§ Lastensuojeluasian vireille tulo
jalastensuojelun tarpeen selvittäminen
1. mom. .Lastensuojeluasia tulee vireille hakemuksesta tai kun
sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä on saanut
muutoin tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta
lapsesta.
( Tästä poistettu sanat: ”…on vastaanottanut pyynnön lastensuojelutarpeen
arvioimiseksi tai lastensuojeluilmoituksen…” -> asian vireille tulon kannalta ei ole
merkitystä sillä, miten tieto lastensuojelun tarpeesta on saatu ).
2. mom. Lastensuojeluasian vireille tulon jälkeen sosiaalityöntekijän
tai muun lastensuojelun työntekijän on arvioitava välittömästi
lapsen mahdollinen kiireellinen lastensuojelun tarve.
3 mom. Lisäksi on tehtävä sosiaalihuoltolain 36§:n mukainen
palvelutarpeen arviointi, jollei arvioinnin tekeminen ole ilmeisen
tarpeetonta. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä selvitetään
lastensuojelun tarve, ellei asia ole selvästi luonteeltaan sellainen,
ettei lastensuojelun tukitoimia tarvita.
Sosiaalihuoltolain 36§ :Palvelutarpeen arviointi
Kun kunnallisen sosiaalihuollon palveluksessa oleva on tehtävässään saanut
tietää sosiaalihuollon tarpeessa olevasta henkilöstä, hänen on huolehdittava, että
henkilön kiireellisen avun tarve arvioidaan välittömästi. Lisäksi henkilöllä on
oikeus saada palvelutarpeen arviointi, jollei arvioinnin tekeminen ole ilmeisen
tarpeetonta.
Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman
aiheetonta viivytystä. ( Loppuosa momentista koskee ikäihmisiä )
Erityistä tukea tarvitsevan lapsen palvelutarpeen arviointi on aloitettava
viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asian vireille tulosta ja arvioinnin on
valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa.
Arviointi tehdään asiakkaan elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa
yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa ja läheisensä sekä
muiden toimijoiden kanssa. Arviointia tehtäessä asiakkaalle on selvitettävä hänen
yleis- ja erityislainsäädäntöön perustuvat oikeutensa ja velvollisuutensa sekä
erilaiset vaihtoehdot palvelujen toteuttamisessa ja niiden vaikutukset samoin kuin
muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan. Selvitys on annettava siten, että
asiakas riittävästi ymmärtää sen sisällön ja merkityksen. Arviointia tehtäessä on
kunnioitettava asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja otettava huomioon hänen
8
toiveensa, mielipiteensä ja yksilölliset tarpeensa. Erityistä huomiota on
kiinnitettävä lasten ja nuorten sekä erityistä tukea tarvitsevien henkiöiden
itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen. Ikääntyneen väestön palvelutarpeen
selvitystä tehtäessä on lisäksi noudatettava, mitä vanhuspalvelulaissa säädetään.
Lastensuojelutarpeen selvittämisestä palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä
säädetään lastensuojelulaissa.
Palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä vastaavalla henkilöllä on oltava
palvelutarpeen arvioinnin kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon
ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa tarkoitettu
kelpoisuus, ellei muualla laissa toisin säädetä. Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja
muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden palvelutarpeen arvioinnin
tekemisestä vastaavalla viranhaltijalla on oltava mainitun lain3§:n mukainen
sosiaalityöntekijän kelpoisuus.
4.mom. Arvion lastensuojelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien
tarpeesta tekee sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijä arvioi lapsen
kasvuolosuhteita sekä huoltajien ja muiden lapsen hoidosta ja
kasvatuksesta vastaavien henkilöiden mahdollisuuksia huolehtia
lapsen hoidosta ja kasvatuksesta. Arviointi tehdään kyseessä olevan
tapauksen olosuhteiden edellyttämässä laajuudessa. Arvioinnin
tekemiseksi sosiaalityöntekijä voi tarvittaessa olla yhteydessä
lapselle läheisiin henkilöihin sekä yhteistyötahoihin ja asiantuntijoihin
siten kuin sosiaalihuoltolain 41§:ssä säädetään.
Sosiaalihuoltolain 41§: Monialainen yhteistyö
” Palvelutarpeen arvioimiseksi, päätösten tekemiseksi ja sosiaalihuollon
toteuttamiseksi toimenpiteestä vastaavan sosiaalihuollon viranomaisen on
huolehdittava siitä, että käytettävissä on henkilön yksilöllisiin tarpeisiin nähden
riittävästi asiantuntemusta ja osaamista. Jos henkilön tarpeiden arviointi ja niihin
vastaaminen edellyttävät sosiaalitoimen tai muiden viranomaisten palveluja ja
tukitoimia, on näiden tahojen osallistuttava toimenpiteestä vastaavan työntekijän
pyynnöstä henkilön palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen ja asiakassuunnitelman
laatimiseen.
Sosiaalihuoltoa toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa siten, että
sosiaalihuollon ja tarvittaessa muiden hallinnonalojen palvelut muodostavat
asiakkaan edun mukaisen kokonaisuuden. Työntekijä on oltava tarpeen mukaan
yhteydessä eri yhteistyötahoihin ja asiantuntijoihin sekä tarvittaessa henkilön
omaisiin ja muihin hänelle läheisiin henkilöihin siten kuin tässä laissa tarkemmin
säädetään.
Tietojen antamisesta ilman asiakkaan suostumusta ja asiakastietojen
kirjaamisesta monialaisessa yhteistyössä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon
yhteisissä palveluissa sekä sosiaalihuollon viranomaisten oikeudesta saada laissa
säädetyn tehtävän suorittamiseksi tarpeellista virka-apua muilta viranomaisilta
säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa.”
5.mom. Palvelutarpeen arvioinnin tekemisessä on noudatettava,
mitä sosiaalihuoltolain 36§:ssä säädetään. Arvio on aloitettava
viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä. Arvio
on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asian vireille
tulosta ja sen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden
kuluessa vireille tulosta.
9
HE:” Ehdotuksen mukaan lastensuojelun asiakkuus ei alkaisi vielä siinä vaiheessa
kun vasta selvitetään ja arvioidaan, tarvitseeko lapsi ja hänen perheensä
lastensuojelun asiakkuutta. Laissa säädettäisiin, milloin palvelutarpeen arviointi
pitää aloittaa ja kuinka kauan se saa enimmillään kestää, mutta laissa ei olisi
ehdotonta määräaikaa, jonka kuluessa sosiaalityöntekijän tulisi päättää, pitäkö
selvittää, tarvitseeko lapsi nimenomaan lastensuojelun palveluja.” sekä
” Koska lapsi ei olisi arvioinnin tekemisen aikana lastensuojelun asiakas,
arvioinnin tekisi lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Oma vastuusosiaalityöntekijä
nimetään asiakkaalle vasta, jos lastensuojelun asiakkuus myöhemmin alkaa.”
Lastensuojelulain27§: Lastensuojelun asiakkuuden alkaminen
Lastensuojeluasiakkuus alkaa, kun sosiaalityöntekijä toteaa
palvelutarpeen arvioinnin perusteella, että:
1) lapsen kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa
lapsen terveyttä tai kehitystä taikka
2) lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään ja
kehitystään; ja
3) lapsi tarvitsee lastensuojelulain mukaisia palveluja ja
tukitoimia.
Lastensuojelun asiakkuus alkaa myös silloin, kun
lastensuojeluasian vireille tulon johdosta ryhdytään kiireellisiin
toimiin lapsen terveyden ja kehityksen turvaamiseksi tai kun lapselle
tai hänen perheelleen muutoin annetaan tässä laissa tarkoitettuja
palveluja tai muuta tukea ennen palvelutarpeen arvioinnin
valmistumista.
Sosiaalityöntekijän on tehtävä lastensuojelun asiakkuuden
alkamisesta merkintä lasta koskeviin lastensuojeluasiakirjoihin sekä
ilmoitettava siitä välittömästi huoltajalle ja lapselle ottaen kuitenkin
huomioon, mitä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista
annetun lain 11§:ssä säädetään.
Asiakaslain 11§ -> asianosaisen tietojensaantioikeus
HE:” Ehdotetun uuden sosiaalihuoltolain perusteella lapsella ja hänen perheelään
olisi yhtä vahva oikeus ehkäisevien palvelujen saamiseen kuin lastensuojelun
asiakkaana olevilla perheillä voimassa olevan lastensuojelulain mukaan on….Jos
lapsi voisi saada riittävät palvelut sosiaalihuoltolain kautta, ei lastensuojelun
asiakkuutta aloitettaisi.” ( Sivu 228 )
Lastensuojelulain 30§: Asiakassuunnitelma
Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on tehtävä
asiakassuunnitelma.
Asiakassuunnitelma on laadittava ja tarkistettava, ellei siihen ole
ilmeistä estettä, yhteistyössä lapsen ja huoltajan sekä tarvittaessa
lapsen muun laillisen edustajan, vanhemman, muun lapsen hoidosta
ja kasvatuksesta vastaavan taikka lapselle läheisen henkilön sekä
10
lapsen huoltoon keskeisesti osallistuvan tahon kanssa.
Asiakassuunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin
pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve,
palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään
vastaamaan, sekä arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään
toteuttamaan. Asiakassuunnitelmaan on kirjattava myös
asianomaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta sekä palvelujen
sekä muiden tukitoimien järjestämisestä. Asiakassuunnitelma on
tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
Momentit 3-5 ennallaan
Kumottu lastensuojelulain 31.2§:
Asiakkaan asiassa pidettävä neuvottelu.
3. mom. Neuvotteluun osallistuville voidaan antaa lapsen tuen
tarpeen selvittämiseksi ja lapsen tarvitseman huolenpidon
järjestämiseksi välttämättömiä tietoja siten kuin asiakaslain 16 ja
17§:ssä sekä julkisuuslain 26.3§:ssä säädetään.
Asiakaslain 16§ -> suostumus tietojen antamiseen
Asiakaslain 17§ -> salassa pidettävien tietojen asiakkaan hoidon ja
huollon turvaamiseksi
Julkisuuslain 26.3-> tietojen antaminen virka-aputehtävän
suorittamiseksi sekä toimeksiantoasioissa
HE:” Mainitut sosiaalihuollon asiakaslain ja julkiosuuslain säännökset koskevat
lastensuojelun toimintaa kokonaisuudessaan. Kumottavan momentin perusteella
työntekijöille on saattanut syntyä virheellinen käsitys siitä, että tietojen
luovuttamista koskevia säännöksiä tulisi noudattaa ainoastaan pykälässä
tarkoitettujen neuvottelujen yhteydessä. Kumottava momentti on siten saattanut
toimia tiedon luovutuksen esteenä, vaikka säännöksen tarkoitus on ollut
päinvastainen.” ( Sivu 229 )
Lastensuojelulain 34.1§: Velvollisuus järjestää avohuollon
tukitoimia
Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on ryhdyttävä tämän luvun
mukaisiin avohuollon tukitoimiin viipymättä, kun lastensuojelun tarve
on todettu.
- muutos johtuu em. 27§:stä
Kumottu lastensuojelulain 35§: Toimeentulon ja asumisen
turvaaminen
HE:” Pykälä ehdotetaan kumottavaksi sosiaalihuoltolakiin otettavan
vastaavansisältöisen säännöksen johdosta.” ( Sivu 229 ).
11
Lastensuojelulain 36§: Lastensuojelun avohuollon tukitoimet
Sosiaalihuoltolain 3 luvussa mainittujen sosiaalipalvelujen, kuten
kotipalvelut, vertaisryhmätoiminnan, tukihenkilön tai – perheen sekä
toimeentulotuesta annetun lain mukaisen toimeentulotuen ja
ehkäisevän toimeentulotuen sekä opetustoimen alaisen lasten
päivähoidosta annetun lain mukaisen lasten päivähoidon lisäksi
lastensuojelun asiakkuudessa olevalle perheelle on järjestettävä
tarvittaessa lapsen ja perheen tuen tarpeisiin perustuva
asiakassuunnitelma huomioon ottaen lastensuojelun avohuollon
tukitoimina:
1.) tukea lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseen;
2.) lapsen taloudellistaa ja muuta tukemista koulunkäynnissä,
ammatin ja asunnon hankinnassa, työhön sijoittumisessa,
harrastuksissa, läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä sekä
muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä;
3.) lapsen kuntoutumista tukevia hoito- ja terapiapalveluja;
4.) tehostettua perhetyötä;
5.) perhekuntoutusta; sekä
6.) muita lasta ja perhettä tukevia palveluja ja tukitoimia.
Lapsen terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömät
sosiaalihuollon palvelut ja lasten päivähoito on järjestettävä sen
mukaisesti kuin lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on
arvioinut niiden tarpeen lapsen tai vanhemman
asiakassuunnitelmassa.
HE:” Erotuksena sosiaalihuoltolain mukaisesta perhetyöstä
lastensuojelunasiakkaille tarkoitetusta perhetyöstä käytettäisiin nimitystä
tehostettu perhetyö. Koko perheen sijoitus korvattaisiin käsitteellä perhekuntoutus.
Kyse ei ole uusista palveluista, vaan nykyisistä palveluista käytettyjen sanojen
muuttamista vastaamaan paremmin palvelun sisältöä.” ( sivu 230 ).
Lastensuojelulain 37.2§: Sijoitus avohuollon tukitoimena
1. mom. ( ei muutosta ): Lapselle voidaan järjestää asiakassuunnitelmassa
tarkoitetulla tavalla avohuollontukitoimena tuen tarvetta arvioivaa tai
kuntouttavaa perhehoitoa taikka laitoshuoltoa yhdessä hänen vanhempansa,
huoltajansa tai muun hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaavan
henkilön kanssa.
2. mom ( uusittu ) Jos lasta ei voida sijoittaa lapsen edun mukaisesti
yhdessä hänen vanhempansa, huoltajansa tai muun hänen
hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaavan henkilön kanssa,
voidaan lapsi sijoittaa avohuollon tukitoimena lyhytaikaisesti
myös yksin. Sijoitukseen vaaditaan lapsen huoltajan ja 12 vuotta
täyttäneen lapsen suostumus. Sijoituksen edellytyksenä on, että
sijoitus on tarpeen:
1.) lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi;
2.) lapsen kuntouttamiseksi; tai
12
3.) lapsen huolenpidon järjestämiseksi väliaikaisesti
huoltajan tai muun lapsenhoidosta ja kasvatuksesta
tällöin vastaavan henkilön sairauden tai muun
vastaavan syyn vuoksi
.
3. mom. ennallaan ->alle 2vuotiaan lapsen sijoittaminen vankeusrangaistusta
suorittavan vanhempansa luo vankilaan.
HE:” Näin 37.2§:ssä näkyisi pykälän 1 momentissa säädetty lähtökohta, jonka
mukaan lapsen avohuollon toimenpiteenä tapahtuvan kodin ulkopuolelle
sijoittamisen tulisi tapahtua ensisijaisesti siten, että lapsi sijoitetaan yhdessä
hänen vanhempansa, huoltajansa tai muun hänen hoidostaan jakasvatuksestaan
vastaavan henkilön kanssa. ( Sivu 230 ).
Lastensuojelulaki 37.1§: Avohuollon sijoituksen käyttämisen
yleiset edellytykset
1. mom ennen muutosta: Lasta ei voida sijoittaa avohuollon tukitoimena, jos
40§:n mukaiset huostaanoton edellytykset täyttyvät. Lasta ei saa sijoittaa
toistuvasti avohuollon tukitoimena ellei lapsen etu välttämättä vaadi uutta
lyhytaikaista sijoitusta.
Uusi 37.1 Lasta ei saa sijoittaa toistuvasti avohuollon tukitoimena,
ellei lapsen etu välttämättä vaadi uutta lyhytaikaista sijoitusta.
Lastensuojelulain 37b§: Kiireellinen avohuollon tukitoimi
( uusi säännös )
Jos lapsi jäljempänä 40§:ssä mainitusta syystä tarvitsee kiireellisesti
apua, voidaan 7 luvun mukaisia avohuollon tukitoimia järjestää
kiireellisesti edellyttäen, että tukitoimet ovat lapsen edun mukaisen
huolenpidon toteuttamiseksi sopivia, mahdollisia ja riittäviä.
Lastensuojelulain 38§: Lapsen kiireellinen sijoittaminen
-
pykälä tulee voimaan 01.01.2016
1. mom. Jos lapsi on jäljempänä 40§:ssä mainituista syistä
välittömässä vaarassa, lapselle voidaan järjestää kiireellisesti
sijaishuoltona hänen tarvitsemansa hoito ja huolto.
- pois sanat:”…muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon
tarpeessa…”
HE:” .. edellytyksiä lapsen kiireellisen sijoituksen tekemiseksi ehdotetaan
tiukennettaviksi.”
2. mom Kiireellisestä sijoituksesta päättää 13.1§n mukaan
määräytyvä viranhaltija, jonka päätöksen perusteella kiireellinen
sijoitus voi kestää korkeintaan 30 päivää. Määräaikaan luetaan
se päivä, jona lapsi on tosiasiallisesti sijoitettu kiireellisesti. Jos
päätös kiireellisestä sijoituksesta on tehty ennen sitä vuorokautta,
13
jonka aikana lapsi on tosiasiallisesti sijoitettu, luetaan määräaika
päätöksentekopäivästä.
LSL 13.1§ -> sosiaalityöntekijä
3. mom. sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, kiireellinen
sijoitus voi jatkua ilman eri päätöstä yli 30 päivää, jos
1) 13§:n 2 ja 3 mukaan määräytyvä viranhaltija tekee 30
päivän kuluessa kiireellisen sijoituksen alkamisesta
43.2§:ssä tarkoitetun huostaanottoa koskevan
hakemuksen hallinto-oikeudelle; tai
2) ennen päätöstä lapsen kiireellisestä sijoituksesta lapsen
huostaanottoa koskeva asia on jo vireillä hallintooikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
4. mom. Kiireellisen sijoituksen aikana sosiaalihuollosta
vastaavalla toimielimellä on oikeus päättää lapsen asioista
kiireellisen sijoituksen tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa
siten kuin 45§:ssä säädetään.
LSL 45§ Huostaan otetun lapsen huolto. Kun lapsi on otettu huostaan,
sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus huostaanoton tarkoituksen
toteuttamiseksi päättää lapsen olinpaikasta sekä hoidosta, kasvatuksesta,
valvonnasta ja muusta huolenpidosta ja näiden toteuttamiseksi tarpeellisesta
opetuksesta ja terveydenhuollosta.
Edellä 13§:n 2 ja 3 momentin mukaan
määräytyvä viranhaltija tai saman pykälän 1 momentissa tarkoitettu
sosiaalityöntekijä taikka laitoksen johtaja päättää huostaan otetun lapsen ja tämän
vanhempien sekä muiden lapselle läheisten henkilöiden yhteydenpidon
rajoittamisesta siten kuin 62 ja 63§:ssä säädetään. ( 63§ -> päättäjä 13.2½:n tai
13.3§:n mukainen viranhaltija)
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa
tilanteissa on pyrittävä yhteistoimintaan lapsen, vanhemman ja huoltajan kanssa
ja ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.
Lastensuojelulaki 38a§: Päätös kiireellisen sijoituksen
jatkamisesta
-
voimaan 01.01.2016
Jos 30 päivää ei ole riittävä aika lapsen huostaanoton tarpeen
selvittämiseksi tai riittävien tukitoimien kartoittamiseksi 13§:n 2 ja 3
momentin mukaan määräytyvä viranhaltija voi tehdä päätöksen
lapsen kiireellisen sijoituksen jatkamisesta enintään 30 päivällä
edellyttäen, että:
1.) tarvittavista lastensuojelutoimenpiteistä ei ole mahdollista
päättää ilman lisäselityksiä;
2.) välttämättömiä lisäselvityksiä ei ole mahdollista saada 30
päivässä kiireellisen sijoituksen alkamisesta; ja
3.) jatkopäätös on lapsen edun mukainen.
Määräajan laskemisessa noudatetaan, mitä 38.2§:ssä on säädetty.
14
Lastensuojelulain 39a§: asiaan osallisten mielipiteen
selvittäminen
-
39a.2§ tulee voimaan 01.01.2016
1. mom. Ennen 38 ja 38a§:ssä sekä 39.1§:ssä tarkoitettuja
kiireellistä sijoitusta koskevia päätöksiä on selvitettävä lapsen,
vanhemman, huoltajan sekä muun lapsen hoidosta ja
kasvatuksesta tällöin vastaavan henkilön mielipide ja käsitys
asiasta. Selvittäminen voidaan jättää tekemättä, jos
selvittämisestä aiheutuva asian käsittelyn viivästyminen
aiheuttaa haittaa lapsen terveydelle, kehitykselle tai
turvallisuudelle. ( Tekninen uudistus; vrt. pykälänumerot ).
2. mom. ( Uusi ) Jos 1 momentissa tarkoitetun henkilön mielipidettä
ei ole selvitetty ennen kiireellistä sijoitusta, on henkilölle
tiedotettava kiireellisestä sijoituksesta mahdollisimman pian
tapahtuman jälkeen. Tiedottamisen yhteydessä henkilölle on
varattava mahdollisuus esittää käsityksensä asiasta ja saada
tietoa oikeudesta saada apua siten kuin tässä ja muussa laissa
säädetään.
Lastensuojelulain 76a§: Asumisen ja toimeentulon turvaaminen
jälkihuollossa
Kun riittämätön toimeentulo, puutteelliset asumisolot tai asunnon
puuttuminen ovat olennaisena esteenä jälkihuollon piirissä olevan
lapsen tai nuoren kuntoutumiselle, kunnan on viivytyksettä
järjestettävä riittävä taloudellinen tuki sekä korjattava asumisoloihin
liittyvät puutteet tai järjestettävä tarpeen mukainen asunto.
HE:” Uuden pykälän sisältö vastaisi asiallisesti voimassa olevan lastensuojelulain
35§:n sisältöä. Nykyiseen sääntelyyn verrattuna sanamuotoa pyrittäisiin
selkeyttämään siten, että siitä kävisi selvästi ilmi jälkihuollossa olevan nuoren
subjektiivinen oikeus mainittuihin tukitoimenpiteisiin, mikäli hänen
kuntoutumisensa sitä edellyttää. ( Sivu 232 ).
Lastensuojelulaki 89.1§: Muutoksenhakuoikeus
( Tekninen muutos -> ks. kohta 2 )
Lapsen vanhempi ja huoltaja sekä henkilö, jonka hoidossa ja
kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua
ollut, saavat hakea itsenäisesti muutosta asioissa, jotka koskevat:
1.) 38.1§:ssä tarkoitettua kiireellistä sijoitusta;
2.) 38a§:ssä tarkoitettua kiireellisen sijoituksen jatkamista;
15
3.) 43.1§:ssä tarkoitettua huostaanottoa ja siihen liittyvää
sijaishuoltoa;
4.) 43.3§:ssä tarkoitettua huostaanoton tai kiireellisen sijoituksen
aikana tehtävää sijaishuoltopaikan muuttamista; ja
5.) 47§:sä tarkoitettua huostassapidon lopettamista.
Lastensuojelulain 90§: Muutoksenhaku hallinto-oikeuteen
( Tekninen muutos -> ks. kohta 2 )
Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen alaisen viranhaltijan
tekemään päätökseen saa hakea valittamalla muutosta suoraan
hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään
asioissa, jotka koskevat:
1.) 38.1§:ssä tarkoitettua kiireellistä sijoitusta;
2.) 38a.§:ssä tarkoitettua kiireellisen sijoituksen jatkamista;
3.) 43.1§.ssä tarkoitettua huostaanottoa ja siihen liittyvää
sijaishuoltoa;
4.) 43.3§:ssä tarkoitettua huostaanoton tai kiireellisen sijoituksen
aikana tehtävää sijaishuoltopaikan muuttamista;
5.) 47§:ssä tarkoitettua huostassapidon lopettamista;
6.) 63§:ssä tarkoitettua yhteydenpidon rajoittamista;
7.) 65§.ssä tarkoitettua aineiden ja esineiden haltuunottoa;
8.) 67.4§:ssä tarkoitettua lähetyksen luovuttamatta jättämistä;
9.) 69§:ssä tarkoitettua liikkumisvapauden rajoittamista;
10.)70§:ssä tarkoitettua eristämistä
11.)72§.ssä tarkoitettua erityistä huolenpitoa.
Muun henkilön kuin sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen alaisen
viranhaltijan rajoituksia ja rajoitustoimenpiteitä koskeviin päätöksiin
saa hakea muutosta siten kuin 1 momentissa säädetään. Valitus on
tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista.
Ellei tässä laissa toisin säädetä, sovelletaan muutoksenhakuun
muutoin, mitä sosiaalihuoltolaissa ja hallintolainkäyttölaissa
säädetään.
16