ADHD-lehti 4/2010 - ADHD

Comments

Transcription

ADHD-lehti 4/2010 - ADHD
4/2010
ADHD-liiton jäsenlehti
Haastavasti
käyttäytyvän lapsen
tukeminen s. 12
ADHD-liiton 2011
sopeutumisvalmennuskurssit s. 21-28
1
Vertaistuesta
voimia
s. 32
4/ 2 0 10
sisällys
Tässä numerossa
3
Pääkirjoitus
4
Puheenjohtaja
5
Kolumni − Kotirouvana Saksassa
6
ADHD on ollut elämäni − ADHD-oireisen aikuisen kertomaa
9
Lyhyesti
10
Turvallisessa kyydissä haasteita hakemaan − Ratsastusterapian menetelmät ADHD-oireisen lapsen ja nuoren kuntoutuksessa
12
Haastavasti käyttäytyvän lapsen tukeminen
16
Suomalaiset pelaavat kansanterveydelle
18
Näkymätön näkyväksi -kuntakampanja
Toiminnanjohtaja Virpi Dufva
Puh. 045 636 1841
[email protected]
21
ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit 2011
29
Naiseus ja neuropsykiatriset haasteet -tilaisuus
Järjestösuunnittelija
Mirjami Koivunen
Puh. 050 400 6478
[email protected]
30
Jäsenyhdistykset
32
Vertaistuesta voimia
Tiedottaja Jari Hämäläinen
Puh. 045 636 1842
[email protected]
35
Jäsenyhdistykseltä − Karjalasta kajahtaa
36
Vuoden 2011 tuetut lomat
Toimistosihteeri Arja Salo
Puh. 050 354 4325
[email protected]
37
Lyhyesti
38
ADHD-liiton Puheenjohtaja- ja sihteeripäivät sekä liittokokous
ADHD-liitto ry edistää ja tukee ADHDoireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta,
koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii
ADHD-perheiden, opetus-, terveys- ja
sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden ADHD:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä.
ADHD-liitto ry, ADHD-förbundet rf
Sitratie 7, 00420 HELSINKI
Puh. 050 354 4325
Faksi (09) 4541 1123
[email protected]
www.adhd-liitto.fi
Puhelinpalveluaika ma-pe klo 9–11
Puh. 050 354 4325
Kuntoutussuunnittelija
Jari Kämäräinen
Puh. 040 777 1207
[email protected]
Kuntoutussihteeri Tuuli Korhonen
Puh. 045 657 7876
[email protected]
POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO
Isokatu 47, 90100 OULU
Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn
tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä:
Järjestösuunnittelija, Pohjois-Suomi
Anu Kippola-Pääkkönen
Puh. 045 657 8720
[email protected]
SAMPO: 800017-71010197
Nordea: 126230-112404
Osuuspankki: 578010-214497
ADHD-liiton hallituksen
puheenjohtaja Teija Jalanne
Puh. 040 778 2677
[email protected]
4/ 2 0 10
ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero POHADno/2010/626. Lupa on voimassa
12.2.2010–31.12.2010 koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
2
pääkirjoitus
Hyvät lukijat,
liiton puheenjohtaja- ja sihteeripäivät sekä syyskokous pidettiin marraskuun
lopulla Lahden talvisissa maisemissa. Olimme pyytäneet puheenjohtajapäiville luennoitsijaksi psykologi Pirkko Lahden asemoimaan meille tämän hetkistä kansalaisjärjestötoimintaa. Pirkko kuvasi hyvin ja mielenkiintoisella tavalla
mitä on meneillään. Hän puhui myös heimolaisuudesta, ja tätä olen miettinyt
useaan kertaan kokousviikonlopun jälkeen. Mihin kaikkiin heimoihin/yhteisöihin kuulummekaan? Koti, perhe, suku, naapurusto, työ, kotiseutu, harrastukset,
mielenkiinnon kohteet jne. Asioita, tapoja ja tapahtumia, jotka yhdistävät meitä
muihin, on lukuisia. Lahden kokouksissa mukana olleita yhdisti ADHD-liiton ja
sen jäsenyhdistysten toiminta. On mukavaa olla mukana tässä melko suuressa
ADHD-heimossa, jonka jäsenten määrä toivottavasti kasvaa tulevaisuudessa.
ADHD-heimolaisia löytyy myös muista maista. Tässä kansainvälisessä yhteistyössä korostuu tiedon ja kokemusten vaihtaminen. Olimme lokakuun lopussa tutustumassa Tukholmassa sisarjärjestömme Riksförbundet Attentionin sekä
Tukholman läänin alueen ADHD-centerin toimintoihin. Sieltä toimme tietoa ja
materiaalia, joita voimme hyödyntää omassa työssämme toimiessamme jäsenistömme tukena. Ensi vuonna osallistumme ensimmäisen kerran ADHD-Europen
yhteiseen kokoukseen, joten ADHD-heimolaisuutemme laajenee.
ADHD-liitto kuuluu yhtenä 14 järjestöstä Neurologisiin vammaisjärjestöihin
(NV) eli ”NV-heimoon”. Vuoden 2011 ja 2012 ADHD-liitto toimii NV-järjestöjen
varapuheenjohtajajärjestönä Epilepsialiiton luotsatessa toimintaa. Viimeiset kaksi
vuotta toimintaa on vetänyt Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, jonka nimi muuttuu
vuoden alusta Aivoliitoksi. Yhteistyökumppaniksemme on uutena toimijana nimenmuutoksen ja yhdistymisien kautta tullut mukaan Aivosäätiö, joka aiemmin
tunnettiin Neurologiasäätiön nimellä. Aivosäätiö tekee NV-järjestöjen kanssa yhteistyötä mm. vuosittaisen Aivoviikko-tapahtuman järjestämisessä.
Tämän vuoden ollessa jo loppusuoralla on aika todeta, että moni asia tuli
tehtyä, moni asia on edennyt, ja moni asia on vielä tekemättä. Tekeminen jatkuu,
ja ensi vuonna liiton toiminnassa on painopistealueena jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen ja kehittäminen. Liiton ja jäsenyhdistysten yhdessä järjestämistä
tilaisuuksista voimme jatkossakin lukea ADHD-lehdestä. Alkuvuodesta ei ilmesty erillistä Kuntoutus-lehteä, vaan
liiton järjestämistä sopeutumisvalmennuskursseista vuonna 2011 on kooste
tässä lehdessä.
Kuva Silva Lehtinen
Haluan lämpimästi kiittää teitä kaikkia, jotka olette osallistuneet liiton ja
sen jäsenyhdistyksien toimintaan tai
toimineet yhteistyökumppaneinamme.
Jatkakaamme yhdessä eteenpäin, avoimin mielin.
Toivotan oikein hyvää ja rauhaisaa
Joulun aikaa ja onnellista vuotta 2011.
Virpi Dufva
toiminnanjohtaja
ADHD-liitto ry
3
Kustantaja ja julkaisija
ADHD-liitto ry
Sitratie 7
00420 HELSINKI
Päätoimittaja
Virpi Dufva
puh. 045 636 1841
Toimitussihteeri
Jari Hämäläinen
puh. 045 636 1842
Kuntoutusliitteen taittanut
Silva Lehtinen
Toimituskunta
Teija Jalanne
Virpi Dufva
Riitta Virtanen
Merja Saartila
Keijo Häkkinen
Jari Hämäläinen
tilaukset ja tilauslaskutus
ADHD-liitto ry
puh. 050 354 4325
faksi (09) 4541 1123
[email protected]
Ilmoitushankkija
Reima-Media Oy
Reima Hätinen
puh. (09) 8044 087
Painopaikka
Kirjapaino Uusimaa, Porvoo
Kuvat
Futureimagebank.com
Ilmestymisajat
1/2011
2/2011
3/2011
4/2011
Aineistot
28.1.11
4.5.11
10.8.11
9.11.11
Ilmestyy
viikko 8
viikko 23
viikko 37
viikko 50
ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa
vuodessa; lisäksi ilmestyy yksi erillinen
teemanumero.
Tilaushinnat
Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus
(jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee
jäsenetuna.
Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja
kirjoitukset eivät välttämättä edusta
ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin
näkemyksiä.
4/ 2 0 10
puheenjohtaja
Puheenjohtajan pöydän ääreltä
mut”, enteellinen nimi tulevalle, oli
lainattu Meister Eckhartin ajatus, joka
kuuluu näin: ”Jos ainoa rukous, jonka
lausut elämäsi aikana, on kiitos, se on
kylliksi.”. Sanopa se paremmin; pisti
minut ainakin miettimään kovin, ehkä
sinutkin, hyvä lukija.
J
okaisella meistä on oma aikamme
ja tapamme lukea sanomalehteä.
Joku lukee sen aamulla, toinen
töistä palattuaan ja joku ei lue lainkaan
sanomalehtiä, syystä tai toisesta. Se,
missä luemme lehtemme, onkin sitten
kokonaan toinen juttu.
Oma sanomalehtihetkeni on yleensä aamulla ennen aamupalaa, kaikessa
rauhassa muun perheen heräillessä uuteen päivään. Kahvi odottaa juojaansa
ja minä päivän uutisia. Tänä marraskuun toiseksi viimeisenä tiistaina eräs
sarjakuva iski tajuntaani toivottavasti
lähtemättömästi. Sarjakuvaan ”Ka-
4/ 2 0 10
Onko kiittäminen vaikeaa? Jos on,
niin miksi? Jokainen meistä tietää,
kuinka mukavalta tuntuu, kun toinen
ihminen kiittäen vastaanottaa työsuorituksemme tai kauniit sanamme. Uskon
myös siihen, että kiitos kannustaa ja
antaa uskoa omiin kykyihin. ADHDoireisten kohdalla kiitoksen kannustava ja palkitseva merkitys on varmasti
vielä suurempi, koska he saavat niin
usein kuulla negatiivista palautetta,
joka nostaa entisestään kynnystä erilaisiin suorituksiin niin koulussa kuin
työelämässäkin.
Minulla on tällä hetkellä monta
syytä kiitokseen. Ensinnäkin haluan
kiittää kaikkia liiton jäsenyhdistyksiä
heidän osoittamastaan luottamuksesta
minua kohtaan. Viime lauantaina sain
liittokokousedustajienne kautta jälleen
oikeutuksen liiton puheenjohtajan tehtävään. Lämmin kiitos! Otan tämän
tehtävän mielelläni vastaan ja toivon
itselleni voimia ja viisautta hoitaa tehtävää juuri ADHD-liiton puheenjohtajalle kuuluvalla tavalla.
4
Toinen syy kiitokseen ovat kaikki ne
henkilökohtaiset tapaamiset ja tapahtumat, joissa olen voinut olla kosketuksissa niiden henkilöiden tai asioiden
kanssa, jotka päivittäin koskettavat
ADHD-oireisia tai heidän läheisiään.
Kuuntelemalla, keskustelemalla ja
asioihin perehtymällä on mahdollista
laajentaa paitsi omaa ADHD-tietämystään, myös muiden asiasta kiinnostuneiden tietoja ja taitoja. Jaettu tieto on
kuin ilo, tuplaantuu jaettaessa.
Näin joulun alla mietin myös, kuinka
kiittää läheisiäni, ystäviäni ja työtovereitani jopa vuosikymmeniä jatkuneesta
yhteistyöstä. Kortti tai lahja ilahduttaa
varmasti saajaansa. Olisiko jokin muu
tapa kiittää? Entäpä jos kävisinkin jonkun ystäväni luona ja tarjoaisin apuani?
Uskon, että ADHD-perheen vanhempia
juuri tuollainen apu saattaisi ilahduttaa
eniten. Jospa mahdollistaisin tuttavaperheen vanhemmille yhteisen ostosiltapäivän tai pikkujouluillan, niin tai samantien vaikka molemmat? Täytyypä
tarttua tuumasta toimeen.
Kiittäen kuluneesta vuodesta toivon
teille kaikille valoa ja iloa loppuvuodelle ja kiitoksen aihetta tulevallekin
vuodelle!
Teija Jalanne
hallituksen puheenjohtaja
ADHD-liitto ry
[email protected]
kolumni
Kotirouvana Saksassa
L
ähtiessäni pyörämatkalle toukokuun alussa, en osannut tuolloin
edes kuvitella mitä kaikkea matkan
aikana tulee tapahtumaan. Katsoessani
aikaa taaksepäin, niin nyt ymmärrän,
että kaikki se, mitä on tapahtunut, on
ollut loppujen lopuksi minulle hyväksi.
Kaikesta, mitä olen aiemmin tehnyt, on
puuttunut nöyryys ja itsensä kunnioittaminen. Jos ei osaa arvostaa itseään, ei
osaa arvostaa myöskään läheisiään tai
muita ihmisiä. Omista virheistä ja epäonnistumisista on helppo syyttää muita;
omia vanhempia, entisiä kumppaneita
taikka olosuhteita. Eräs poliitikko on
osuvasti sanonut, että ei se ole peilin
vika, jos naama on vino. Tämä lausahdus pitää täysin paikkaansa. Toiseksi,
on helpompaa löytää virheitä toisista
ihmisistä kuin itsestä.
keella tai täytettyjä tomaatteja salaattipedillä. Rakkaani on sanonut, että hän
on tyytyväinen elämäänsä. Nyt hänellä
on mies, joka hemmottelee ja huolehtii
hänestä. Hän viikonloppuna kyynelsilmässä kertoi, että on aina ollut se, joka
on huolehtinut kodista ja ruuanlaitosta. Hänestä, naisena, on mukava istua
valmiiseen ruokapöytään. Olen myös
itse istunut kyynelsilmäkulmassa ja
ihmetellyt sitä, kuinka ymmärtäväinen
ihminen on rinnallani. Tietää elämästäni kaiken “pieninkään kivi ei ole jäänyt
kääntämättä” vaan olen antanut luettavaksi omaelämänkertakirjankin. Siitä
huolimatta hän rakastaa minua ihmisenä
eikä aiempien tekojen kautta. Hänelle
riittää tällainen mies. Minun ei tarvitse
“hiipparoida” hieno puku päällä, kul-
Olen saanut astua upean
ja ymmärtäväisen naisen
elämään. Rakas avokumppani käy töissä ja minun
tehtäväni on huolehtia
arkiaskareista. Siivoan
ja laitan ruokaa niin kuin
muutkin perheenäidit tekevät. Hän vapautuu kaikista
arkiaskareista...! Herättyämme valmistan yhteisen
aamiaisen, ja kun hän saapuu kotiin kahden tunnin
lounastauolle, niin lämmin
höyryävä ruoka on jo odottamassa.
Arkisin teen aivan perusruokaa kuten peruna- tai porkkanavelliä,
nakki- tai kalakeittoa tai
vaikkapa Janssonin kiusausta. Viikonloppuisin rentoudumme toisessa kodissamme Itämeren rannalla.
Silloin valmistan hieman
juhlavampaa ruokaa, valkoviinissä haudutettua
yrttisiikaa lakkakastik-
takello ranteessa, luksusautolla pitkin
maakuntia vaan saan hoitaa kotirouvan
virkaa, muun muassa hakea rottinkikori
heiluen torilta vihanneksia ja hedelmiä.
Joku saattaa miettiä, että kuinka kauan
tuota onnea “taas” kestääkään? Meidän molempien ei ole “pakko” käydä
töissä. Useissa perheissä, jossa molemmat käyvät töissä on vain väsyneitä ja
stressaantuneita ihmisiä. Aineellisesti
tyydymme vähempään, mutta henkisesti rikkaampaan elämään. Vaikka
pyörämatkani ei jatku alkuperäisten
suunnitelmien mukaan, niin yhden asian olen oppinut; kunnioittamaan itseäni
ja muita hieman paremmin.
Olemme useasti onnen kestämistä
pohtineet. Turha surra mennyttä ja liikaa miettiä tulevaa, vaan
meidän on elettävä vain
päivä kerrallaan. Kaikille
naisille vinkiksi, jos janoatte työelämän pyörteisiin
tai haluatte edetä urallanne, niin suokaan miehellenne “tasa-arvon vuoksi”
mahdollisuus jäädä miespuoliseksi kotirouvaksi
kotiin. Jos miehelläsi ei
ole ruuanlaittotaitoa tai
taito on hieman “ruosteessa”, niin siihen on minulla
ratkaisu. Unelmissani siintää halu toteuttaa kaikille
miespuolisille kotirouville
oma keittokirja, jonka nimenkin olen suunnitellut:
Taivaallisen hyvää ruokaa... Veljet, Hellan haltuun.
Teksti Markku Mutanen
ADHD-luennoitsija,
elämäntapamatkaaja
Kuva Markku Mutasen
arkisto
5
4/ 2 0 10
lukijalta
ADHD on ollut elämäni
ADHD on ollut elämäni pahin huoli
ja suurin onni. Huolista olen selvinnyt
ja onnea saanut pidettyä aina yllä niin,
ettei elämä ole lannistanut. Ja mitä tulee
varhaisnuoruuteen, minunkin koulumenestykseen kuuluu hurja alisuoriutuminen, luokassa häiriöksi olo, kiusaajaksi
ryhtyminen ja kiusatuksi joutuminen.
Lisäksi ainainen niskurointi kaikkea
pitkäjänteisyyttä vaativaa vastaan. ADHD ei ole minulle ”kirous”, vaan jopa
”lahja”, joka vaatii huolenpitoa. Minä
olen saanut kokea sen itse, tuomalla
paremman järjestyksen elämääni muutoksia määrätietoisesti tehden. Todellakaan aina ei ole ollut helppoa, mutta
näin antoisaa muutosta on ollut vaikeaa
kuvailla sanoin, sillä siihen liittyy elämäni suurimpia tunteita.
Kohdallani epäily ADHD:stä tuli
2004. Olin silloin iältäni 24-vuotias.
Sain lääkityksenkin välittömästi, mutta en tiennyt miten toimia. Koin, että
itsetuntoni kasvoi ja masennustilat hel-
4/ 2 0 10
6
pottivat, mutta en vain osannut silloin
elämääni muuttaa, niin kuin olen nyt
myöhemmin osannut.
Olin tässä vaiheessa myös umpiveloissa ja rahat hupenivat hetkessä.
Osamaksua tuli otettua. Esimerkkinä
se, kun ostin osamaksulla kotiteatteripaketin, koska sellainen oli saatava.
Kuitenkaan minulla ei ollut maksukykyä ja tiesin sen. Maksut jäivät maksamatta ja kaikista vastaavista impulsiivisista tempauksista kertyi lisää
velkaa. Kun maksukykyni oli täysin nollassa, jäivät puhelinlaskut
hoitamatta niin, että piti aina avata
uusi liittymä vanhan sulkeuduttua,
niin kauan kuin se vielä luottotietojen puolesta onnistui. Päädyin
prepaid-liittymiin, kun luottotietoja ei enää ollut. Kun käytin rahan
pikaruokaan, tupakkaan, kaljaan
ja muihin turhuuksiin, ei jäänyt
rahaa maksaa laskuja pois. Laskut
kasaantuivat niin, etten edes yrittänyt sopia maksujärjestelyistä. Luovutin ja jätin kirjekuoret suosiolla
avaamatta.
Diagnoosin sekä lääkityksen
myötä, ymmärsin ensi kertaa sen,
että jotain on pahasti vialla, eikä kyse ollutkaan tyhmyydestä,
laiskuudesta, tai yleisestä aikaansaamattomuudesta. Uskalsin puhua tässä vaiheessa läheiselleni
rahahuolistani, jonka seurauksena
hän kauhistui. Minulla oli 6 200 €
ulosotossa. Kun selvittiin alkujärkytyksestä, oli minun onneni, että
sain apua ja selvisin veloista. Läheiseni on tietoisesti, ja myös tietämättään, kannatellut minua aina
hädän hetkellä. Minulle on tärkeää
muistaa, että ilman häntä en olisi
ikinä päässyt jaloilleni silloin, kun
olin käytännössä halvaantunut arjenhallinnan ja elämäni suhteen.
Kaiken jälkeen olen kuitenkin vannonut sekä itselleni että läheiselleni, etten ota koskaan osamaksua tai
luottokorttia.
En silti saanut asioita vieläkään
lukijalta
mielestäni riittävästi
kulkemaan eteenpäin.
En tiedä, mutta uskon,
ettei ADHD-oireisille
aikuisille ollut elämässä
opastavaa
toimintaa Espoossa
silloin, tai ainakaan
minua ei sellaiseen
ohjattu. Vasta, kun
muutin Helsinkiin,
sattui osakseni loistava lääkäri psykiatriselta poliklinikalta,
joka jatkoi jo yllä
olevaa hoitoani. Kuitenkin epäonnekseni
hän vaihtoi muihin
tehtäviin ja päätin,
kun oli juuri hyvä
hoito alkanut, että
lähden yksityiselle.
Siellä hoito varmasti jatkuu, ajattelin. Se suhde lääkärin
kanssa ei toiminut, eikä hän jatkanut
enää lääkitystäkään. Ainoa kerta, kun
hän katsoi minua silmiin, oli kun ilmoitin, että koen ongelmieni olevan hänen
ammattitaidolleen liian pieniä. Arvelin,
että tässä tämä nyt sitten oli. Olin maani myynyt.
Päätin kuitenkin, että menen terveyskeskukseen hakemaan uuden lähetteen psykiatriselle omalta lääkäriltä.
En ole koskaan osannut pitää puoliani
tai vaatia asioita lääkäreiltä. Usein koen
nöyryyttäväksi sen, että ongelmien vähättely lääkärin taholta saa omanarvontunnon laskemaan entisestään. Minulle
on suuri asia puhua lääkärin kanssa ja
luotan siihen, että lääkäri ei valitse potilaitaan, vaan auttaa siinä missä suinkin kykenee. Oma lääkärini ihmetteli
mainitessani, etten usko pääseväni takaisin psykiatriselle poliklinikalle, kun
olin sieltä jopa vähän uhonneena ja
pettyneenä lähtenyt läiskimään. Epäilin jo itsekin, että onko hyötyä yrittää.
Terveyskeskuksen omalääkäri otti asiakseen heti soittaa ja selvittää missä
mennään. Asiat järjestyivät ja sain uskoa itseeni, kun pääsin taas takaisin entiseen hoitopaikkaan. Siellä kuitenkin
tapahtui ADHD:ni kannalta takaisku,
sillä vaikka minulla oli ollut diagnoosi
jo kauan, halusi uusi lääkärini sivuttaa
koko asian. Kuitenkin vaadin, että pääsisin edes kokeisiin hormonitoiminnastani, kilpirauhasen toiminnasta ja muistakin veriarvoistani. Ei ollut vikaa missään. Hänen mielestään tunne-elämäni
oli sekava ja ADHD vain mahdollinen.
Tapasin hänet kolme kertaa.
Vaadin, että saan uuden lääkärin. Se
järjestyi minun kannaltani paremmin
kuin olisin osannut odottaa. Aiempi
lääkärini pystyi ottamaan minut takaisin potilaakseen ja pääsin puolentoista vuoden odotuksen jälkeen takaisin
hoidon piiriin. Siitä alkoikin todellinen
hoito ADHD:ni suhteen. Saimme käytyä ADHD:tä läpi paljon, ja lääkärini
oli loistava näkemään minussa sen,
mitä minä en itse nähnyt, potentiaalin
selviämään ongelmistani. Olen vasta
jälkeenpäin oivaltanut monta hänen
sanomaansa. Tietous ei ollut ADHD:stä
vielä suurta, mutta kannustus tavoitteen
saavuttamiseen siinä, että löytäisin
omat keinoni pärjätä elämässäni, sitäkin suurempaa.
Lääkärini ehdotti, että hän laittaisi
suosituksen ADHD-liitolle, jotta voisin päästä Kyyrönkaitaan arjenhallintakurssille, ja saisin tavata vertaisiani.
Kokea ja jakaa elämää ja eritoten oppimaan arjenhallintaan liittyviä konsteja.
Lähdin todella mielelläni.
Kurssi oli alkusykäys täydellisel-
le elämänmuutokselleni. Tajusin, että
minun elämäni tulee muuttumaan kokonaisvaltaisesti. Opin todella sen, etten ole yksin ja apua on saatavilla. Sain
loistavan ystävän, myöhemmin tukihenkilön ja yhteistyökumppanin kyseiseltä
kurssilta. Vaikka itsensä hyväksyminen
oli helpottunut heti, oli kuitenkin niin
suuren tietomäärän sisäistäminen niin
nopeasti vaikeaa ja moni asia tuppasi
unohtumaan. Ei pystynytkään pitämään
kiinni niistä kaikista muutoksista, joihin oli sielunsa silmin valmis. Kurssista
jäi kuitenkin minulle, niin kuin monelle
muullekin luulisin, halu muuttaa asioita elämässään. Ja toki elämys vailla
vertaa. Eväitä ei ollut kuitenkaan niin
äkilliseen muutokseen kuin kuvittelin.
Asiat jäivät hautumaan.
Lääkärini ehdotti toista kurssia. Siinä oli toivoa paljon, ajatellen myös
jo Kyyrönkaidassa opittujen asioiden
kannalta. Ehdotuksena oli lähes viisi
kuukautta kestävä arjenhallintakurssi,
aihe kerrallaan selkeitä konsteja arjenhallintaan kerran viikossa. Lääkärini
laittoi lähetteen Auroran Ryhmäterapiakeskukseen ja sain kutsun haastatteluun
kurssia varten. Kun minä sitten pääsin
kurssille, oli odottaminen tuntunut pit-
7
4/ 2 0 10
Jatkuu seuraavalla sivulla >>>
lukijalta
kältä, sillä haastattelusta oli kulunut aikaa kurssin alkamiseen pari kuukautta
ja motivaatio elämänmuutokseen oli
valtava. Odotus kuitenkin palkittiin.
Kun kurssi alkoi, en ollut tietoinen
murto-osastakaan siitä, mistä olen nyt.
Oma työni arjen eteen on palkinnut
minut parhaiten koko elämässäni. Työ,
jota itseni kanssa koko ajan jatkan, on
vain enemmän oppia itsestään ja sitä
kautta koko ajan elämää ADHD:n kannalta helpottavaa.
Kun aloitin suoran ja päättäväisen
elämän muutoksen, tein selkeitä järjestelyjä. Olin saanut kurssilta heti ponnetta kehittää omaa ympäristöäni minulle sopivaksi. Olin pyrkinyt elämässä
pysymään perässä siinä, mitä muut tekivät. Rahan käyttö oli holtitonta vielä
tässä vaiheessa, mutta muun muassa
siihen tuli tolkkua hyvinkin nopeasti.
Kun tein selkeitä laskutoimituksia, järkytyin siitä, miten paljon menee rahaa
esim. energiajuomiin. Kohdallani n.4 €
päivässä. n.120 € kuukaudessa! Hampurilaisiin, pitsaan ja muihin herkkuihin päivässä meni vähintään 10 -13 €
rahaa, joka on kuitenkin n. 300 – 390
€ kuukautta kohden! Vaihdoin myös
limun juonnin mehuun, joten siitäkin jokunen säästö. Jo muuttamalla
nämä tottumukset, kohdallani jäi ensimmäistä kertaa elämässäni palkasta
mitään säästöön. Olen laittanut vasta
viimeisen vuoden aikana ensimmäistä
kertaa ruokaa itse, siis edes jotenkin
säännöllisesti, kun olen pikaruokaa ja
ulkona syömistä vältellyt. Töissä olen
muuttanut tapojani niin, että sen hampurilaisaterian sijasta käyn hakemassa
jotain evästä kaupasta ja tarpeen mukaan syön sitten kotona illalla. Olen
herkkä vieläkin laittamaan rahani johonkin, mutta nyt olen osannut ostaa
rahoillani hyödyllisiä asioita, asioita
joista on minulle pidempää iloa. Olen
voinut harrastaa ja ostaa uusia vaatteita, tietokoneen ja joitain muita asioita
joista olen haaveillut! Laskuista osan
hoitaa läheinen. Maksan sitten hänelle
kertasummana aina kertyneet maksut,
kuten auton osamaksun, vakuutuksen
ja puhelin-, sekä nettilaskut. Näin vältän eräpäivien ylittymisen ja sitä kautta
karhulaskujen korot! Kuitenkin vuokran olen aina saanut itse hoidettua, sillä
työnantajani kanssa olemme sopineet
hänen laittavan palkastani vuokraosuuden toiselle tililleni ja sieltä sitten on
suoraveloitus vuokran antajalleni.
Kun kotini oli ”kaatopaikka” ja
asuin sen keskellä, en kehdannut päästää ketään kylään, tai saati kutsua. Sain
kuitenkin avukseni ystävän, joka oli
valmis auttamaan kotini suursiivouksessa. Itse sellaisen urakan tekeminen
oli turha kuvitelma. Teimme valtavan
työn pienessä yksiössäni ja jätesäkeittäin rojua sitten ulos kärrättiin. Tämä
siivottomuus oli aina toistunut elämässäni, asuin sitten missä asuinkaan.
Otin käyttöön konstin, joka muodostui
rutiiniksi yllättävän nopeasti. Kun oli
kunnon suursiivous tehty, päätin, että
siitä hetkestä eteenpäin järjestän tavarat paikalleen ja roskat roskikseen
joka aamu, kun herään. Aikaa siihen
menee päivässä 5–10 minuuttia. Olen
myös tehnyt itselleni listan, jonka mukaan toteutan imuroinnin, tiskaamisen,
pölyjen pyyhinnän ja muun muassa
lakanoiden vaihdon kerran viikossa.
Vasta, kun on homma hoidettu, laitan
rastin ruutuun. Kotini on viihtyisämpi ja kehtaan taas kutsua kavereita
kylään. Lisäksi olen palkinnut itseni
sitten jotenkin vaikka ostamalla jotain
herkullista. Silloin, kun aloitin aktiivisen aamuisen siivousrutiinini suurella
tarmolla, en huomannut pitää huolta
hygieniastani. Kävi aikalailla nolo tilanne, kun olin aina tottunut heräämään
tuntia ennen, kun lähden töihin, jotta
ehtisin käydä suihkussa. En aikaistanut
heräämistäni ja jotenkin suihku jäi sitten niinkin vähälle, etten käynyt siellä
reiluun viikkoon. Haisin kai pahalle,
koska töissäkin huomautettiin, sillä rutiini oli vaihtunut toiseen. Olin vain siivonnut. Ymmärsin äkkiä kuitenkin, että
kun käyn joka toinen aamu suihkussa,
ja joka toinen aamu siivoan, homma
hoituu ja hygieniastakin tulee pidettyä
huolta. Nyt olen kuitenkin aikaistanut
heräämistäni, jotta ehtisin kummatkin,
mutta aina ei vain jaksa. Joillekin on
varmasti utopiaa, että joka aamu olisi
siivottavaa, mutta monille, tai ainakin
minulle se on fakta.
Suurimpia vaikeuksia on tuottanut
yleinen impulsiivisuus. Olen räyhännyt
työpaikalla ja ihmetellyt, miten olen
4/ 2 0 10
8
saanut jatkaa. Olen ollut välillä niin
vihainen siitä, etten ole osannut selittää pahaa oloani, enkä tunnemyrskyjen
keskellä ole saanut koskaan sanottua
sitä, mitä haluaisin. Suutun. Olen tavattoman kärsimätön ja kärsimättömyys,
kun muut ovat mielestäni liian ”hitaita”, haittaa aika ajoin, mutta työyhteisöni on ymmärtäväinen ja yritän ymmärtää heitä parhaani mukaan. Hitaita
he eivät ole kuin minun mielestäni ja
satunnaisesti syntyneinä aikoina. Sitten
yritän olla kärsivällinen, kävellä, tehdä
omia hommia, lukea lehteä ja syödä
vaikka pari keksiä. En vain välillä jaksa
millään odottaa. Lopetan odottamisen
todella herkästi. Jos ei ole töitä, tuntuu
siltä kuin aika olisi paikallaan. Kun taas
on kiire ja hommia riittää, olen ehdottomasti parhaimmillani. Mutta töissä
ilmapiiri on huumoria täynnä, joten
itsestään vitsailemisen taito on onni
omistaa.
Olen nyt sellaisessa elämäntilanteessa, joka on minun ”vanhaan” elämään
verrattuna tasapainoista ja onnellista.
Osaan sanoa jopa tarvittaessa ei, ja
syvät masennukset ovat kaikonneet.
Ahdistukset ovat myös helpottuneet
huomattavasti, enkä hätäänny enää
niin paljon, niin pienestä. Minun omat
piirteeni eivät ole muuttuneet niin, että kokisin olevani erilainen. Olen vain
saanut asiani tasapainoon ja sitä kautta
oppinut hyväksymään tämän hetken tilanteen, missä olen ja toimimaan sen
mukaan. Olen osannut selittää elämäni
vaikeuksia läheisilleni ja heidän on ollut helpompi minua ymmärtää ja auttaa
tarpeen niin vaatiessa. Kokemukset ovat
kasvattaneet minua henkisesti todella,
enkä vaihtaisi niitä enää mihinkään. Ilman kaikkea hoitoa, mitä olen saanut,
olisin ajautunut totisesti ojasta isoon allikkoon. Kun arkeni on nyt sellaisessa
kunnossa, missä se ei aiheuta jatkuvaa
painetta, olen pystynyt keskittymään,
lepäämään enemmän ja saanut tehtyä
niitä asioita, joita minulla on aina ollut
ADHD:n vuoksi vaikea tehdä.
Teksti Antti Kosonen
Ryhmäterapiakeskuksessa toteutettavan strukturoidun ADHD-vertaistukiryhmän ohjaaja
lyhyesti
Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n nimi muuttuu
Aivohalvaus- ja dysfasialiitto
ry:n nimi muuttuu 1.1.2011
alkaen. Liiton uudeksi
nimeksi tulee Aivoliitto ry.
Asiasta päätti 4.11.2010
Oulussa kokoontunut
liittovaltuusto.
Aivohalvaus- ja dysfasialiitolle on
jo pitkään etsitty uutta, lyhyempää ja
modernimpaa nimeä.
- Puhevammaisia edustavana järjestönä tarvitsemme yksinkertaisen ja
selkeän nimen, korostaa liiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen.
Aivohalvauksen sijaan liitossa on
käytetty termiä aivoverenkiertohäiriö
(AVH). Se on yhteisnimitys ohimeneville (TIA) tai pitkäaikaisia neurologisia oireita aiheuttaville aivoverisuonten
tukoksille ja vuodoille tai muille aivoverenkiertohäiriöille.
20.5.2010 julkaistu Käypä hoito
-suositus puolestaan valitsi dysfasian
sijasta termin lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus kansainvälisen
käytännön mukaisesti (specific language impairment, SLI). Suosituksen on
laatinut Suomalaisen Lääkäriseuran
Duodecimin, Suomen Foniatrit ry:n ja
Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen ja asettama työryhmä.
- Aivoverenkierto on elintärkeää
aivojen toiminnalle ja välttämätöntä ihmisen toimintakyvyn kannalta.
Aivoista lähtevät myös puhe ja kieli,
jotka mahdollistavat inhimillisen vuorovaikutuksen. Kognitioon ja kommunikaatioon liittyvät vaikeudet eivät
kuitenkaan ole yksiselitteisiä. Meidän
tehtäväkenttämme leikkaa sekä monia
muita neurologisia sairauksia ja vammoja että myös valtimoterveyttä, sanoo
toiminnanjohtaja Tiina Viljanen.
Liiton nimi on vaihdellut vuosien aikana. Se oli aluksi Afasialiitto
ry (1977-1983), Afasia- ja aivohalvausyhdistysten liitto ry (1983-1993),
Aivohalvaus- ja afasialiitto ry (19931999) ja Aivohalvaus- ja dysfasialiitto
ry (1999-2010).
Aivohalvaus- ja dysfasialiitto,
1.1.2011 alkaen Aivoliitto, on kansanterveys-, vammais- ja potilasjärjestö,
joka tukee edustamiensa ryhmien arjessa selviytymistä. Liitto on toiminut
vuodesta 1977 lähtien.
Tiedote 4.11.2010
Lisätietoja:
Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry, www.
stroke.fi;
Aivohalvaus- ja dysfasialiiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen, p. 02 213 8292,
040 833 1511, [email protected]
Aivoinfarktin Käypä hoito -suositus,
www.kaypahoito.fi
Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus (dysfasia), www.kaypahoito.fi
ADHD-aikuisten psykologinen kuntoutus auttaa
Psykologian lisensiaatti Maarit Virta
väittää Helsingin yliopistossa tarkastetussa väitöstutkimuksessaan, että ADHD-aikuisten psykologinen kuntoutus
tehoaa. Tutkimus on erittäin ajankohtainen, sillä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön kuntoutuksesta aikuisilla ei
ole juurikaan aiempaa tutkimustietoa.
Virran tutkimus perustuu kahteen interventiotutkimushankkeeseen.
Ensimmäisessä tutkimuksessa Virta tutkii kognitiivis-behavioraalisesti
(CBT) orientoituneen ryhmäkuntoutuksen (n=29) hyödyllisyyttä. Kuntoutusta
edeltäneen kolmen kuukauden odotusajan aikana ei oireissa itsearviokyselylomakkeilla mitattuna tapahtunut muutosta. Kuntoutuksen jälkeen oireet sen
sijaan vähenivät. Kuuden kuukauden
seurannassa todettiin hyödyn pääosin
säilyneen.
Toisessa tutkimushankkeessa tutkittiin lyhyen hypnoterapian (n=9), yksi-
löllisen CBT:n (n=10) ja tietokonepohjaisen kognitiivisen harjoittelun (n=9)
hyödyllisyyttä verrattuna toisiinsa ja
kontrolliryhmään (n=10). Itsearviointikyselylomakkeista muodostetun ADHD-oireita mittaavan summamuuttajan
perusteella seitsemän hypnoterapiaan,
kuuden CBT:hen, kahden kognitiiviseen harjoitteluun ja kahden kontrolliryhmään osallistuneen oireet vähenivät.
Millään ryhmällä ei ollut todettavissa
muutoksia kognitiivisessa suoriutumisessa. Virran mukaan hypnoterapia- ja
CBT-ryhmissä oireet vähenivät. Kognitiiviseen harjoitteluun osallistuneilla
harjoiteltujen tehtävien tulokset kohenivat, mutta tämä kohentuminen ei
yleistynyt kognitiiviseen suoriutumiseen tai itsearvioituihin oireisiin.
erilaisia mittareita. Kliinisessä työssä
on tärkeää järjestää ADHD-aikuisille
lääkityksen lisäksi myös psykososiaalisia hoitoja.
Virran mukaan jatkossa on tärkeää
tutkia kuntoutusmuotoja pidemmillä
kuntoutusjaksoilla ja laajemmilla aineistoilla sekä käyttää esimerkiksi elämänlaadun ja kognitiivisen harjoittelun
Helsingin yliopisto
Viestintä
18.10.2010
9
Maarit Virta on valmistunut psykologiksi vuonna 1994, psykologian
lisensiaatiksi ja neuropsykologian erikoispsykologiksi vuonna 2000. Hän
on myös hypnoterapeutti ja valmistuu
vuonna 2011 psykoterapeutiksi. Hän
työskentelee toimitusjohtajana ja neuropsykologina Psykologipalvelu
Psyyke -nimisessä yrityksessään.
Väitöskirja on sähköisesti luettavissa osoitteessa:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-106636-8
4/ 2 0 10
Turvallisessa kyydissä haasteita hakemaan
Ratsastusterapian menetelmät ADHD-oireisen lapsen ja nuoren kuntoutuksessa
Suomalaiset ratsastusterapeutit
ovat tehneet kuntouttavaa työtä
monenlaisten asiakasryhmien
kanssa yli 20 vuoden ajan. Parhaiten ratsastusterapia edelleen tunnetaan liikuntavammaisten kuntoutusmuotona.
Ratsastusterapia sekoitetaan
toisinaan vammaisratsastukseen, joka on harrastustoimintaa. Nykyisin kasvava määrä
ratsastusterapeutteja työskentelee psyykkisen kuntoutuksen
saralla.
Ratsastusterapia on varteenotettava
kuntoutusmuoto ADHD-oireisen lapsen ja nuoren kohdalla monipuolisuutensa vuoksi. Ratsastusterapia tarjoaa
sekä kuntoutusta kehonhahmotuksen ja
tasapainon vahvistamiseksi että mielialaan ja psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia elementtejä.
ADHD-oireisella lapsella saattaa olla oppimisvaikeuksia, joiden taustalla
on pulmia kehonhahmotuksessa ja ns.
sensorisessa integraatiossa. Sensorinen
integraatio on neurologinen prosessi,
4/ 2 0 10
jossa ihminen saa tietoa kehostaan ja
ympäristöstään aistiensa kautta, jäsentää ja yhdistää tämän tiedon sekä
käyttää sitä suunnitellessaan ja toteuttaessaan tarkoituksenmukaisia reaktioita erilaisiin haasteisiin, jotta hän voi
oppia ja toimia sujuvasti arkielämässä
(Kranowitz 2004). Sensorisen integraation ongelmat voivat näkyä arjessa
mm. hitaana liikunnallisten taitojen
oppimisena. Lapsi saattaa oppia ikätovereitaan hitaammin pyöräilemään,
hiihtämään ja luistelemaan. Lapsi on
usein epävarma niissä liikunnallisissa
tilanteissa, joissa jalat irtoavat maasta.
Erityisesti nämä lapset hyötyvät ratsastusterapiasta, koska hevosen liikkeiden
tuottamat sensoriset ärsykkeet lisäävät
kuntoutujan tietoisuutta omasta kehostaan ja sitä kautta edesauttavat sensorisen integraation prosessia (Sandström
2000).
Ratsastusterapiassa hevosen käynnissä tapahtuvaa toistuvaa rytmistä liikestimulaatiota on mahdotonta jäljitellä
mekaanisesti. Ratsastajan istuessa kävelevän hevosen selässä jatkuvat vuoroittaiset kiertoliikkeet liikuttavat vuoroin lapsen kumpaakin kehonpuoliskoa
rytmikkäästi ja symmetrisesti. Kehotietoisuutta lisääviä hevosen selässä toteutettavia harjoituksia ovat muun muassa
takaperin ratsastaminen,
silmät kiinni
ratsastaminen,
mäkityöskentely, erilaisilla
alustoilla ratsastaminen,
takin riisuminen ja pukeminen kävelevän hevosen
selässä, taitojen lisääntyessä ravi, laukka
ja hiihtoratsastus. Keho10
tietoisuuden parantuessa lapsen kyky
erottaa itse muista ja ymmärtää muiden
ihmisten toimintoja, ajatuksia ja tunteita paranee. Mitä parempi kehonhahmotus, sitä parempi toimintakyky.
”Kuka täällä määrää?” - Rajat
luovat turvallisuutta
Talli on hevosen koti. Tallissa ei saa
juosta. Tallissa ei saa huutaa. Ratsastusterapiaan tulevalla lapsella on harvoin
tarve kyseenalaistaa terapiatilanteessa
noudatettavia sääntöjä. Talliympäristössä on selkeä struktuuri ja huomiokykyä hajottavia tekijöitä on vähän.
Monen ADHD-oireisen lapsen
perheessä säännöistä ja rajoista käydään arjessa toistuvaa kamppailua.
Hevonen on ratsastusterapiassa niin
suuri auktoriteetti, että siitä riittää vähän terapeutillekin. Ratsastusterapeutti joutuu harvoin totaaliselle törmäyskurssille edes rajusti oireilevan lapsen
kanssa. Rajojen kanssa kamppailevaa
lasta kiinnostavat usein hevoslauman
sisäiset suhteet ja johtajuus. Käytösongelmien kanssa kamppaileva lapsi
voi ihmetellä sitäkin, miksi hevonen
tottelee häntä, vaikka sen ei olisi pakko. Hevoslauman tarkkailu ja hevosen
käyttäytymisen pohtiminen tarjoavat
ratsastusterapiatunnilla oivallisen tilaisuuden keskusteluun säännöistä, johtamisesta ja tottelemisesta.
”Mistä minä sen voisin tietää,
miltä hevosesta tuntuu?” Tunnesanoja etsimässä
Omien tunteiden sanoittaminen ei
ole aina helppo juttu aikuisellekaan.
Lapselle se on kaksin verroin haastavampaa. Otsikon sanat ovat alakouluikäisen pojan suusta, joka katseli terapiatunnin päättyessä hevoskortteja, jotka kuvaavat hevosta erilaisten tunteiden vallassa. Terapeutti oli kehottanut
häntä valitsemaan kortin, joka kuvaisi
hevosen tunnetta pojan harjatessa sitä
aiemmin tunnilla.
Ratsastusterapiatunneilla tunteiden
tunnistamista ja nimeämistä voidaan
harjoitella erilaisten apuvälineiden
avulla. Pienten lasten kanssa toimittaessa oivallisia apuvälineitä ovat mm.
erilaisia tunteita kuvaavat Nalle-kortit
ja kuvallinen pelkomittari. Kun terapia
etenee vaiheeseen, jossa omille tunteille löytyy sanat myös ikävissä pettymys- ja rajoittamistilanteissa, vähenee
lapsen tarve purkaa pettymyksen tunteet kielteiseen toimintaan.
Hevonen lapsen peilinä
Hevonen on ratsastajansa ja hoitajansa peili. Laumaeläimenä hevonen
aistii herkästi ihmisen sellaisetkin mielentilat, joista hän ei itse sillä hetkellä
ole tietoinen. Herkkä terapiahevonen
heijastelee lapsen käytöstä ja antaa näin
välitöntä palautetta lapsen toiminnasta
terapiatilanteessa. Lapsen harjatessa
hevosta levottomasti liikehtien ja hätäisin vedoin alkaa hevonenkin liikehtiä
levottomasti hoitohetken aikana. Terapeutin ohjatessa lasta rauhallisempiin
otteisiin asettuu hevonen nauttimaan
saamastaan hoivasta ja huomiosta.
Lapsi näkee välittömästi oman toimintansa konkreettiset seuraamukset ja
oppii havaitsemaan oman toimintansa
vaikutuksen ympäristöön.
”Tää menee mulla kuitenkin
ihan pieleen” - Onnistumisen
kokemuksia metsästämässä
Hevonen on uljas ja voimakas, mutta
terapiahevonen on myös luotettava ja
turvallinen. Ratsastusterapiassa maasta
käsin ja ratsain toteutettavat harjoitukset tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia
onnistumisen kokemuksiin. Hevosen
hallitsemiseen tarvitaan tahdonvoimaa.
Aina sitä ei terapiaan tulevalla lapsella
aluksi ole, mutta harjoitellen se vähän
kerrassaan lisääntyy. Suuren eläimen
hallitseminen taluttamalla tai ratsain
on voimaannuttava kokemus kenelle tahansa. Terapeutti voi ohjata lasta
hoivaamaan hevosta niin, että hevonen silmin nähden nauttii saamastaan
huomiosta. Lapselle, joka saa arjessa
paljon kielteistä palautetta omasta toiminnastaan, hyvän olon aikaansaaminen suurelle eläimelle on parantava
kokemus.
Lopuksi
Vilkas lapsi tarvitsee turvalliset rajat, apua tunteiden sanallistamisessa ja
kokemuksen oman kehon hallinnasta.
Talliympäristön tarjoama struktuuri ja
terapiahevosen lapselle asettamat rajat
vaikuttavat niin, että levottoman lapsen
mieli koostuu ja rauhoittuu. Lapsen ja
hevosen sanaton vuorovaikutus avaa
ratsastusterapeutille tien hoidettavansa
mieleen, jolloin terapeutilla on mahdollisuus sanallistaa niitä tunteita, joille
lapsi itse ei löydä sanoja. Ratsastusterapeutin tehtävä on luoda terapiatilanteeseen turvalliset puitteet. Tällöin
ratsastusterapia auttaa levotonta lasta
tulemaan tietoiseksi tunteistaan, sanoittamaan ja hyväksymään niitä sekä löytämään keinoja tulla toimeen vaikeita
tunteita herättävissä tilanteissa.
11
Lasten pitäisi saada hiljaa kasvaa
aikuisten maailmaan
oppia ottamaan ja antamaan
oppia tuntemaan pelkoa, mutta
selviytymään siitä…
-Märtä Tikkanen (1978) Vuosisadan
rakkaustarinaRatsastusterapian menetelmin voidaan hoitaa myös ADHD-oireisia aikuisia.
Teksti Pauliina Tuomivaara, ratsastusterapeutti SRT, psykologi
Kuvat Antero Holappa
Artikkelin kirjoittaja on lasten ja
nuorten hoitoon perehtynyt ratsastusterapeutti, minkä vuoksi artikkelin
sisältö painottuu lasten ja nuorten
ratsastusterapiamenetelmien kuvaamiseen.
Lähteet
Kranowitz, C. S. (2004) Tahatonta tohellusta. Sensorisen integraation häiriö lapsen
arkielämässä. PS-kustannus, Jyväskylä.
Sandström, M. (2000) Ratsastusterapian
vaikutukset neurofysiologian ja tutkimustulosten näkökulmasta. Suomen Kuntoutusliitto.
Tikkanen, M. (1978) Vuosisadan rakkaustarina. Tammi.
Lisätietoja aiheesta
www.suomenratsastusterapeutit.net
www.ratsastusterapiaptuomivaara.net
4/ 2 0 10
Haastavasti käyttäytyvän
- koostetta koulutuspäivältä
Euroopassa vietettiin viikolla
38 ADHD-tietoisuusviikkoa.
Tietoisuusviikon merkeissä
ADHD-liitto yhdessä Suomen
Lastenhoitoyhdistyksen ADHDkeskuksen kanssa järjestivät
yhteisen koulutuspäivän, jossa
pohdittiin haasteellisen käyttäytymisen taustatekijöitä sekä
arjen tukitoimia.
Syyskuinen koulutuspäivä keräsi
Oulun kaupungin pääkirjaston auditorioon noin 165 innokasta kuulijaa, eri
alojen ammattilaisia kuin myös heitä, joita ADHD lähipiirissä koskettaa.
ADHD-liiton järjestösuunnittelija Anu
Kippola-Pääkkönen avasi koulutustilaisuuden ja viritti kuulijoita aiheeseen
kertomalla rakastettavan satuhahmon
Vaahteramäen Eemelin metkuiluista
ja siitä, miten lähiympäristön ymmärtävällä ohjauksella Eemelistäkin tuli
kunnon kansalainen ja jopa kunnan-
Irma Moilanen
valtuuston puheenjohtaja. ADHD-tietoisuusviikon aloitukseksi Sanomalehti
Kalevassa julkaistiin Kippola-Pääkkösen artikkeli ”Vaahteramäen Eemelit
2000-luvulla”.
Oulun yliopiston lastenpsykiatrian
emerita professori ja ADHD Käypähoito-työryhmän puheenjohtaja Irma
Moilanen valotti kuulijoille haastavan
käyttäytymisen ilmiasuja sekä oireiden
neurobiologisia ja psykososiaalisia
taustamekanismeja. Lapsen haastava
käytös nostattaa usein sekä tarkoituksella että tahtomattaan lasta ympäröivissä aikuisissa ja lapsissa negatiivisia tunteita. Haastava käytös on aina
vuorovaikutuksen ongelma ja myös aikuisesta riippuu, millaista käytöstä on
vaikea kestää ja miksi. Haastava käytös
herättää aikuisessa itsessään muistoja ja
ajatuksia, etenkin omia avuttomuuden
tunteita. Lapsen haastava käytös voi
ilmetä esimerkiksi aggressiivisuutena,
tulistuvuutena, välinpitämättömyytenä, juuttuvuutena. Haastavaa käytöstä
voi esiintyä eri syistä ja eri tilanteissa. Haastavaa käytöstä ilmenee usein
ADHD:ssä etenkin, jos ADHD:hen
liittyy muitakin ongelmia. Käytöshäiriöihin ja uhmakkuushäiriöihin sekä
autismikirjon häiriöihin liittyy erilaisia
käyttäytymisen haasteita.
Haastava käytös liittyy lapsella usein
tilanteisiin, joissa hänen ahdistuneisuuden ja keinottomuuden tunteet nousevat
esille ja lapsi ei selviä tilanteesta muilla
keinoin. Osalla lapsista ahdistuneisuus
purkautuu esille mm. pahana olona,
jännittyneisyytenä ja syrjään vetäytymisenä kun taas toiset lapset purkavat
jännityksen nopeammin ja toimivat aggressiivisesti ulospäin. Rakentavin keino purkaa ahdistusta on puhua pahasta
olostaan. Lapsi, joka pystyy purkamaan
sanallisesti tunteitaan, saa osakseen
ymmärrystä ja tällöin hänen voimat
4/ 2 0 10
12
lapsen tukeminen
kasvavat kestämään pettymyksiä. Pienillä lapsilla ja lapsilla, joilla on
neurologisia kehityksen
vaikeuksia voi olla kuitenkin tavallista haasteellisempaa tunnistaa ja
kuvata omia tunteitaan ja
he tarvitsevat enemmän
aikuisen tukea tunteiden
tunnistamiseen, käsittelemiseen ja ilmaisemiseen.
Silve Serenius-Sirve
Carolina Martin
Haastavassa käyttäytymisessä on usein geneettinen, neurobiologinen tausta. Esimerkiksi
ADHD:hen liittyy laajaalaista hermoverkkojen
toiminnan häiriötä ja ongelmaa keskushermoston
välittäjäaineiden toiminnassa, erityisesti noradrenaliinin ja dopamiinin
säätelyssä. Neurobiologisten riskitekijöiden
lisäksi psykososiaaliset
tekijät ja erityisesti lapsen ja vanhemman välinen kiintymyssuhde
vaikuttaa siihen, millaisen ilmiasun lapsen
käyttäytymisen piirteet
saavat. Kyllin hyvä kiintymyssuhde on omiaan
ehkäisemään haastavan
käytöksen kehittymistä.
Luja ja lempeä kasvatus
on lapselle parasta. Tämä
tarkoittaa sitä, että aikuinen välittää ja osoittaa
tunnetasolla rakkautta
lapselle, mutta silti toimii
lapsen kanssa johdonmukaisesti rajoja asettaen.
Haastavasti käyttäytyvä
lapsi ja hänen perheensä
tarvitsee ja hyötyy usein
13
ulkopuolisesta tuesta, mikä voi olla
yksilöllisesti määräytyen esimerkiksi
neuvontaa ja ohjausta, pedagogisia toimenpiteitä, lääkehoitoa, psykoterapiaa,
perhekoulutoimintaa, toimintaterapiaa,
neuropsykologista kuntoutusta ja/tai
järjestöistä löytyvää vertaistukitoimintaa.
Esityksessään Moilanen pohti lempeästi myös sitä, että elämmekö nyt
sellaisessa ”kaikki mulle heti tänne
nyt” – kulttuurissa, jossa lapseltakin
voi olla vaikea kieltää mitään ja lapsen
luontaista malttamattomuutta on ympäristö ehkä vahvistamassa. Lastaan aina
”tottelevat” vanhemmat voivat hyvää
tarkoittaessaan ihan vahingossa olla
edesauttamassa lapsen kasvua ”Kiinan
keisariksi”. Tämä voi kostautua myöhemmin, koska päiväkodissa ja koulussa pitää sopeutua isompaan ryhmään ja
ottaa huomioon muidenkin lasten tunteita ja tarpeita. Siksi lapsen on tärkeää oppia vanhempien tuella sietämään
myös pettymyksiä. Lapsi pystyy käsittelemään pettymysten aiheuttamia pahan mielen tunteita turvallisen aikuisen
rinnalla ja tämä rakentaa hänelle tärkeitä selviytymismalleja myöhempää elämää varten.
Haastavasti käyttäytyvän lapsen
ja perheen tukeminen
ADHD-keskuksen yksikönjohtaja, psykologi Silve Serenius-Sirve ja
lapsiperhetyön asiantuntija, sosiaalityöntekijä Carolina Martin luennoivat
koulutuksessa haastavasti käyttäytyvän
lapsen perheen huomioimisesta ja tuen
tarpeesta. Luennoilla korostettiin mm.
haastavien lasten vanhempien suurempaa riskiä uupua ja vanhemmuuteen
Jatkuu seuraavalla
aukeamalla >>>>>
4/ 2 0 10
tavallista enemmän liittyviä vaaratekijöitä, kuten negatiivinen vuorovaikutus
perheessä, perheen sosiaalinen eristäytyminen, koettelemukset vanhempien
parisuhteessa sekä sisaruksiin kohdistuvat vaatimukset.
Kun perheessä on haastava lapsi,
sisarusten välillä saattaa usein esiintyä riitelyä, kiusaamista, ärsyttämistä
ja keskinäistä kilpailua vanhempien
huomiosta. Lisäksi voi ilmetä mustasukkaisuutta ja toisen lapsen kielteisen toiminnan matkimista. Haastavasti
käyttäytyvä lapsi saattaa viedä kaiken
vanhempien energian ja huomion,
jolloin sisarukset jäävät vähemmälle
huomiolle. Tämä voi johtaa niin kutsuttuun ”kiltin lapsen”-syndroomaan,
jolloin sisaruksilla ei ole perheessä
tilaa näyttää tunteitaan tai käyttäytyä
huonosti. Tarve pärjäämiseen nousee,
kun sisarukset eivät halua aiheuttaa
vanhemmilleen enempää huolta. Toisinaan kun haastavasti käyttäytyvän lapsen käytös tasoittuu, voivat sisarukset
puolestaan sovittaa itselleen hankalan
lapsen roolia.
Vanhemmat voivat omalla toimillaan
helpottaa perheen kahtia jakoisuutta
kohtelemalla kaikkia lapsia oikeudenmukaisesti, jolloin kaikilta lapsilta
vaaditaan yhtä paljon, mutta haastavasti käyttävä lapsi saa toimintaansa
enemmän tukea. Aikuisten on myös
huolehdittava, että he antavat tasapuolisesti aikaa kaikille lapsille sekä yhdessä että erikseen. Jokaiselle lapselle
olisi hyvä myös jakaa oma vastuualue
kotitöistä. Lisäksi perheessä on hyvä
vetää rajoja ja tehdä sopimuksia kunkin lapsen omista tavaroista ja omasta
alueesta, johon ei toiset saa koskea tai
mennä. Lisäksi on tärkeää, että molemmat vanhemmat vetävät kasvatuksessa
yhtenäistä linjaa.
Perheessä vallitseva negatiivinen
vuorovaikutus johtaa usein tilanteeseen, jossa vanhemmat tulkitsevat
lastaan väärin ja näkevät hänessä vain
Koulutuspäivän päätössanat esitti Suomen Lastenhoitoyhdistyksen
toiminnanjohtaja Pia Sundell, joka kiitti koulutuksen järjestelyyn
osallistuneita, luennoitsijoita ja aktiivista yleisöä.
vähän positiivisia puolia. Vanhempi
kokee huonommuutta vanhempana,
jolloin kasvatus voi muuttua yhä kovemmaksi ja uhkailevammaksi. Negatiivinen vuorovaikutus vaikuttaa lapsen
itsetuntoon kielteisesti ja ylläpitää lapsen häiriökäyttäytymistä. Vanhemmat
tuntevat kokeilleensa jo kaikki keinot,
jolloin kielteinen vuorovaikutus muuttuu rutiiniksi.
Apua negatiiviseen kehään on mahdollista saada ammattihenkilön kanssa
käydyistä keskusteluista, joissa tuetaan positiivista lähestymistapaa, haetaan uusia keinoja arkeen ja autetaan
vanhempia näkemään perheen tilanne
uusin silmin. Perheen vuorovaikutuksessa kiinnitetään huomiota tapaan
puhua lapselle, äänensävyyn ja ohjeiden antoon, käskyihin ja kehotuksiin. Vanhemmuustaitoja tuetaan mm.
ADHD-keskuksen Perhekoulu POP®
toiminnassa, sekä vertaistukiryhmissä,
perheterapiassa ja sopeutumisvalmennuskursseilla.
Antoisa seminaari päättyi esittelyyn
toimivista menetelmistä lapsen käyttäytymisen muokkaamiseen. Käyttäytymisen muokkaus on tehokkainta silloin,
kun vaikutetaan suoraan lapsen toimintaympäristöön, jota tulisi selkeyttää ja
karsia, järjestää asioille tutut paikat ja
huomioida häiriötekijät. Arkea tukee
päiväohjelma rutiineineen, jota voi selkeyttää kuvilla ja muistilistoilla. Lisäksi tulisi kiinnittää huomiota palautteen
antoon ja jättää ei-toivottu käyttäytyminen huomiotta aina kun mahdollista,
koska kielteisenkin huomion saaminen
ylläpitää käyttäytymistä.
Koulutuspäivä sai erinomaiset palautteet. Erityisesti päivän luennoitsijoiden asiantuntijuus sai kiitosta ja
osallistujat kokivat saaneensa käytännönläheistä ja ajattelemisen aiheista
tietoa arkeen sovellettavaksi.
Teksti ADHD-liitto ry,
Anu Kippola-Pääkkönen
Mirjami Koivunen
Tuuli Korhonen
Kuvat Anu Kippola-Pääkkönen
4/ 2 0 10
14
Menetelmiä käyttäytymisen muokkaamiseen
Toimiva vuorovaikutus
• Katsekontakti, kosketus, nimen käyttö
• Käytä sanoja, joita lapsi ymmärtää
• Vältä turhia sanoja ja toistoja
Suorat käskyt
• Kerro suoraan, mitä odotat lapselta ja varmista, että hän on ymmärtänyt
• Käytä mieluummin käskyjä kuin kieltoja
• Yksi asia kerrallaan: anna aikaa reagoida
• Kielellinen ohje ei aina pelkästään riitä: kuvat, kirjalliset ohjeet, malli
Rajoilla ja valinnoilla ohjaaminen
• Keskustele eri toimintavaihtoehdoista ja niiden seuraamuksista
• Lapsi tekee valintoja aikuisen asettamissa rajoissa
• Auta lasta tekemään valintoja ja löytämään ratkaisu, jonka seuraukset ovat myönteiset
• Toteuta seuraukset, vaikka ne olisivatkin epämieluisat
Tehokas palaute
• Johdonmukainen
• Säännöllinen
• Selkeä
• Välitön
• Voimakas
Palkkiojärjestelmä
• Aloita käyttäytymisestä, joka eniten hankaloittaa arkea
• Selvitä mistä ei-toivottu käyttäytyminen johtuu (laukaiseva tekijä)
• Mikä palkitsee käyttäytymistä (ylläpitävä tekijä)
• Anna vaihtoehtoja ei-toivotulle käyttäytymiselle
• Suunnittele palautteen anto
• Suunnittele palkkio (ja välietapit)
• Aseta realistiset tavoitteet
Tilanteen katkaisu
• Jäähy, miettimistuoli
• Päätä valmiiksi, mistä seuraa jäähy
• Päätä valmiiksi, missä jäähy toteutetaan
• Toimivinta on yleensä säästää jäähy aggressiiviseen käytökseen
Teksti Barnavårdsföreningen i Finland r.f. - Suomen Lastenhoitoyhdistys ry
15
4/ 2 0 10
Suomalaiset pelaavat
Kansalaisyhteiskunnan toimiva perusta
RAY on sosiaali- ja terveysjärjestöjen päärahoittaja Suomessa. Avustukset ohjataan
yhä vahvemmin järjestö- ja
kansalaistoimintaan kuten
vapaaehtois- ja vertaistyöhön,
osallistumismahdollisuuksien
edistämiseen sekä vaikuttamiseen ja edunvalvontaan.
”Järjestöjen kannattaa taistella
sen puolesta, että RAY säilyy
itsenäisenä ja peleillä kerätyt varat ohjataan jatkossakin
tämän alan järjestöille”, RAY:n
toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre
painottaa.
Suomessa rahapelejä ovat jo vuosikymmenet tarjonneet kolme peliyhteisöä, RAY, Veikkaus ja Fintoto, kukin
omilla tuotealueillaan. RAY:n ansiosta
Suomeen on syntynyt runsaasti terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa
ja hyviä käytäntöjä. Näistä esimerkkinä
ovat Mannerheimin lastensuojeluliiton
4/ 2 0 10
16
Tiivis suhde järjestöjen ja RAY:n välillä on osa ainutlaatuista järjestelmää.
”Järjestöt tuovat edustamiltaan aloilta päätöksentekoon tietoa ja osaamista.
Käytännön työn tekijöinä ne tuntevat
suomalaisten arjen ja tietävät, missä tuen tarve on suurin. Me taas huolehdim-
”Suomalaisista yli 70 % tukee tuoreiden
mielipidemittausten mukaan RAY:n yksinoikeutta.”
perhekahvilat, vanhusten ystävätoiminta ja lasten ja nuorten nettiturvallisuutta
edistävät hankkeet.
me avustusjärjestelmän ajanmukaisuudesta sekä prosessin tasapuolisuudesta
ja läpinäkyvyydestä”, Mönkäre sanoo.
Sinikka Mönkäre kannustaa järjestöjä puolustamaan toimivaa RAYrahoitusmallia ihan itsekkäistä syistä.
Toimitusjohtajan mukaan muulla
tavalla järjestetty pelitoiminta uhkaisi
nykyistä rahoituspohjaa, jossa sosiaa-
kansanterveydelle
li- ja terveysjärjestöt saavat noin puolet
kaikista rahapelaamisen voittovaroista.
Tämän vuoksi lakiuudistus, joka takaa
lakisääteiset yksinoikeuden nykytoimijoille, on saatava läpi viimeistään vuoden 2011 loppuun mennessä. Tuolloin
nykyluvat umpeutuvat.
Jaetut markkinat tukevat
kehitystyötä
Monipuolisella ja laadukkaalla kolmen yhtiön pelitarjonnalla on pyritty
tavoittamaan laaja asiakaskunta, jotta
pelaaminen ei keskittyisi samoille henkilöille. Kattavuudella ehkäistään myös
laittomien pelien tarjontaa.
Viime aikoina puhuttanut nettipokeri on hyvä esimerkki kattavan pelitarjonnan tarpeellisuudesta. Koska
kotimaista vaihtoehtoa nettipokeriin ei
ole ollut, tarpeen ovat täyttäneet ulkomaiset peliyhtiöt. Tilanne muuttuu, kun
RAY avaa nettipelinsä kuluvan syksyn
aikana.
”Kun jokainen yhtiö keskittyy kehittämään oman tuotealueensa pelejä,
palveluja ja jakelua asiakaskeskeisesti,
pysyy kotimainen tarjonta kattavana ja
kilpailukykyisenä. Tämä pitää meidät
virkeinä, tehokkaina ja innostaa kehitystyöhön”, Mönkäre uskoo.
Suomalaisten
pelimarkkinoiden jakoa selkiytetään entisestään
uudessa arpajaislaissa, jonka toinen vaihe tähtää
yksinoikeuksien
kirjaamiseen lakiin. Lailla Suomessa luovuttaisiin määräaikaisesta lupamenettelystä rahapelien
harjoittamisessa.
RAY:n toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre
Avustuspotti
on järjestöjen
yhteinen voitto
RAY haluaa
turvata sosiaali- ja
terveysjärjestöjen
rahoituksen aloittamalla nettipelit,
tehostamalla nykyistä jakelumallia ja kehittämällä
kokonaisvaltaisesti asiakkaiden
pelikokemusta.
Avustuksina jaet17
tava osuus tuotosta kasvaa lähivuosina
kuitenkin korkeintaan maltillisesti.
”Avustuspotin kehitykseen vaikuttavat pelitoiminnan vastuullisuusvaatimukset sekä pelaajien odotukset uudentyyppisistä peleistä – ne vaativat
meiltä investointeja. Lisäksi pelaamisen ikärajan nosto 18 vuoteen ja arpajaisveron korotus leikkaavat pottia”,
Mönkäre sanoo.
Toisaalta tätä nykyä kolmanneksen
voittopotista lohkaiseva sotiemme veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen osoitettava osuus sekä julkisiin menoihin
varattu summa pienenevät lähivuosina
merkittävästi. Siten järjestöjen osuus
avustuspotista on lähivuosina kasvamassa, vaikka RAY:n voittovarat eivät
kokonaisuudessaan kasvaisi.
”Se miten raha järjestelmän sisällä
jaetaan, on oma kysymyksensä. Asiaa
tulee katsoa laajemmasta näkökulmasta
kuin vain oman järjestön avustuksista
käsin. Varmistetaan ensin yhdessä hyvän kokonaisuuden säilyminen”.
Teksti Henna Norberg
Kuvat RAY
Suomalaiset peliyhtiöt
RAY: raha-automaatit ja kasinopelit;
tunnetuimmat Pajatso, Hedelmäpelit,
Pokeri, Ruletti
Veikkaus: raha-arpajais- ja vedonlyöntipelit; tunnetuimmat Lotto,
Keno, Vakioveikkaus, Ässä-arpa
Fintoto: Toto eli raviveikkaukset*;
tunnetuimmat Voittaja, Kaksari,
Troikka
*lakimuutos siirtää V5- ja V75-ravipelit Veikkaukselta Fintotolle.
4/ 2 0 10
Näkymätön näkyväksi -kuntakampanja
Teemana perusopetuslain muutos
ADHD-liitto ry, Aivohalvaus- ja
dysfasialiitto ry sekä Autismi- ja
Aspergerliitto ry järjestivät nyt
jo seitsemättä kertaa Näkymätön näkyväksi -kuntakampanjan. Tällä kertaan kampanjapaikkakuntina olivat Kaarina ja
Lappeenranta. Tilaisuudet oli
suunnattu näiden kuntien päättäjille, sosiaali-, terveys- ja opetustoimen viranhaltijoille sekä
viestintävälineiden edustajille.
Tilaisuuksien avulla pyrittiin
viemään tietoa vähemmän tunnetuista neurologisista oireyhtymistä ja niiden aiheuttamista
toimintarajoitteista.
ta 1995 alkaen, joten asiat ovat nykyään
melko hyvin mallillaan. Erityisesti siirtymävaiheisiin on kiinnitetty huomiota ja erityislasten tueksi on koulutettu
Neuropsykiatrisia valmentajia vuosina
2007-2010.
Tuija Willberg
Pidemmittä puheitta Dufva antoi
puheenvuoron kaupungin edustajalle
kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija
Lappeenranta 6.10.2010
Willbergille. Willberg toivotti kaupunKirkas syksyinen aamu saatteli kun- gin puolesta järjestäjäliitot sekä osaltakampanjaosallistujat Lappeenran- listujat tervetulleiksi ja kertoi lyhyesti
nan kaupungintalon Valtuustosaliin. varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen
Aamukahvien jälkeen ADHD-liiton tilanteesta Lappeenrannassa. Tuija
toiminnanjohtaja Virpi Dufva toivot- Willberg kertoi, että kasvatuksen saralti kiinnostuneet kuulijat tervetulleiksi la kaupungin missio on tehdä nuorista
Lappeenrannan kuntakampanjatilai- ”ilosii, pärjäävii, kloppaalei karjalaisuuteen. Kaikkiaan paikalle oli saa- sii”. Lappeenrannassa on melko palpunut 12 innokasta osallistujaa, sillä jon oppilaita erityisopetuksen piirissä
muutamat päällekkäiset tapahtumat verrattuna kansallisiin keskiarvoihin,
olivat vaatineet osansa.
totesi Willberg, mutta hän ei usko sen
johtuvan siitä, että
heillä LappeenranKuvassa vasemmalta Tuija Willberg,
nassa olisi muita
Virpi Dufva ja Eila Herrgård
enemmän erityislapsia ja -nuoria.
Pikemminkin kyse
on siitä, että heillä
näihin asioihin on
kiinnitetty paljon
huomiota ja lapsi
tai nuori pääsee
tarvittaessa hyvin
tuen piiriin. Lappeenrannassa on
kehitetty erityisopetusta jo vuodes4/ 2 0 10
18
Puheenvuoronsa lopuksi Tuija Willberg kävi läpi perusopetuslaissa muuttuneita kohtia, ja muutosten aiheuttamia
vaikutuksia Lappeenrannassa. Suurimpana, lain muutosten mukanaan tuomana, helpotuksena Willberg mainitsi sen,
että jatkossa päätökset oppilaan opiskelun ja tukitoimien suhteen voidaan tehdä pedagogisen selvityksen perusteella.
Enää ei tarvitse odotella esimerkiksi
psykologin tai lääkärin lausuntoja, eikä diagnoosien varmistumista, että lapsi tai nuori pääsisi tukitoimien piiriin.
Tukitoimet voidaan aloittaa heti, kun
tarve niihin ilmenee.
Lastenneurologian ylilääkäri Eila
Herrgård aloitti puheenvuoronsa mainitsemalla lukuja eri oireyhtymien
esiintyvyydestä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (EKSOTE) alueella. EKSOTEn alueella on noin 21 000
alle 16-vuotiasta lasta. Tästä määrästä
ADHD-oireisia oppilaita arvellaan
minimissään olevan noin 400, samoin
kuin kielellinen erityisvaikeus koskettaa myös noin 400 oppilasta. Aspergerin oireyhtymää arvellaan esiintyvän
noin 50 oppilaalla. Lukemat perustuvat oireyhtymien yleisten esiintyvyysprosenttien minimiarvoihin. Kyseiset
häiriöt ovat siis melko yleisiä, joten jo
siksi niistä olisi hyvä puhua enemmän,
mainitsi Herrgård. Yleisyyden lisäksi
Eila Herrgård listasi muita tärkeitä syitä, miksi näistä häiriöistä tulisi keskustella enemmän. Avoin keskustelu antaa
mahdollisuuden tukitoimien varhaiseen
aloittamiseen, joka taas on yksi tärkeimmistä hoitoennustetta parantavista
tekijöistä. Keskustelun ja tietoisuuden
parantamisen avulla saadaan mahdollisuus estää nuorten ajautuminen syrjäy-
opettajien koulutukseen pitäisi
panostaa vielä enemmän. Jokaisella opettajalla pitäisi olla tietoa ja
taitoja erityisten oppilaiden kanssa työskentelyyn. Tällä hetkellä
noiden tietojen ja taitojen hankkiminen on valitettavan paljon
opettajan omasta kiinnostuksesta
ja ajankäytöstä kiinni. Päivähoidon työntekijöiden sekä opettajien mielestä ADHD ja Aspergerin
oireyhtymä tai niihin liittyvät
piirteet olivat hieman helpompia
havaita päiväkoti- ja kouluympäEila Herrgård
ristössä, mutta kielellisen erityistymisuhan alle sekä mahdollisuus koko vaikeuden havaitseminen tuottaa suuria
perheen oikea-aikaiseen tukemiseen.
ongelmia. Lapset osaavat hyvin peittää
ja kompensoida kielelliset ongelmansa.
Puheenvuoronsa aikana Eila Herrgård Siksi lisätieto erityisvaikeuksista olisi
antoi kattavat perustiedot ADHD:stä, erittäin tervetullutta. Toivottavasti tämä
Aspergerin oireyhtymästä sekä kielel- alkanut vuoropuhelu eri toimijoiden
lisestä erityisvaikeudesta (dysfasia). kesken jatkuu tilaisuuden jälkeenkin.
Kaikille näille häiriöille on yhteistä se, Kaikkiaan osallistujat vaikuttivat tyyettä varmimmin ne ovat havaittavissa tyväisiltä päivän antiin vaikka ajankohkouluiässä tai hieman ennen sitä, har- ta koettiinkin hieman haasteelliseksi.
vemmin esiintyy pelkkää ADHD:tä,
oppikirja Aspergerin oireyhtymää tai
Teksti Jari Hämäläinen
kielellistä erityisvaikeutta (sillä usein
tiedottaja
mukana on erilaisia liitännäissairaukADHD-liitto ry
sia), sekä kaikkien näiden häiriöiden
Kuvat Mirjami Koivunen
hoitoennuste paranee huomattavasti,
järjestösuunnittelija
mikäli tukitoimet päästään aloittamaan
ADHD-liitto ry
mahdollisimman varhain.
Aamupäivän lopuksi ADHD-liiton
toiminnanjohtaja Virpi Dufva käytti
järjestön edustajan puheenvuoron esittelemällä kampanjan järjestäjäliittoja
sekä niiden toimintaa. Lisäksi Dufva
kertoi perusopetuslain muutoksen pääkohdista. Myös järjestöjen näkökulmasta varhaisia ja oikein kohdennettuja tukitoimia ei voida liikaa korostaa.
Oikein kohdennetut ja oikea-aikaiset
tukitoimet nousivatkin vahvasti esiin
kaikissa tilaisuuden puheenvuoroissa.
Yksilölliset ongelmat vaativat yksilöllisiä ratkaisuja.
Päivän aiheet herättivät runsaasti
keskustelua osallistujien kesken. Todettiin, että erityisvaikeuksista keskusteleminen on erittäin tärkeää, ja Lappeenrannassa päivähoito ja opetuspuoli
ovatkin käyneet huolen puheeksiottamisen koulutuksen. Puheenvuoroissa
tuotiin vahvasti esille myös sitä, että
Kaarina 6.10.2010
Näkymätön näkyväksi -kampanjan
Kaarinan tilaisuus pidettiin 6.10.2010
aamupäivällä Kaarinan kaupungintalon
valtuustosalissa. Tilaisuuteen osallistui
13 henkilöä.
Tilaisuuden avasi Kaarinan kaupungin valtuuston puheenjohtaja Matti
Ranne. Hän toivotti osallistujat tervetulleiksi ja esitteli lyhyesti kaupunkiaan.
Matti Ranteen mukaan Kaarinan
kaupungin toimintaa ohjaavina periaatteina ovat AARO-arvot eli asiakas- ja
asukaslähtöisyys, avoimuus, rohkeus ja
oikeudenmukaisuus. Kaupunki haluaa
tarjota hyvinvointia edistäviä palveluita oikeaan aikaan ja tasapuolisesti. Hän
toivotti Kuntakampanjan tervetulleeksi
kaupunkiin, sillä se auttaa tiedon välittämisessä – ja Matti Ranne luki myös
itsensä mukaan tietoa tarvitseviin.
Kaarinassa kaupungissa perusopetuslain muutokseen varauduttiin jo hyvissä ajoin etukäteen.
– Perustimme ryhmän, joka laati
Oppilaan tuen järjestämissuunnitelman
kaupungin oppilaitoksille. Suunnitelma
noudatti kaikissa toimintaohjeissaan jo
etukäteen tiedossa olevia muutoksia.
Kaupunki on saanut valtiolta avustusta hankkeeseen, jolla oppilaan tuen ja
oppilashuollon järjestämistä kehitetään
kouluttamalla rehtorit, opettajat ja oppilashuoltotyöryhmät uusiin määräyksiin ja yhteneväisiin toimintatapoihin,
kertoi tilaisuuteen osallistunut Kaarinan kaupungin vs. koulutusjohtaja Tiina Sivusaari.
Lastenneurologi Harri Arikka kertoi
luennossaan perusopetuslain muutoksista, neurologisista oireyhtymistä ja
häiriöistä sekä erityisen tuen järjestämiseen liittyvistä pulmista ja mahdollisuuksista kunnassa.
Harri Arikka viittasi 24.6.2010 annettuun lakiin perusopetuslain muutoksista. Erityisopetus järjestetään
oppilaan etu ja opetuksen järjestämiMatti Ranne
– Kaarina on merellinen, noin 31
000 asukkaan keskisuuri kaupunki
Varsinais-Suomessa. Tavoitteenamme
on olla kilpailukykyisen Turun seudun
vetovoimaisin kaupunki yrityksille,
asukkaille, työntekijöille, matkailijoille sekä palveluntarjoajille. Tutkimusten
mukaan olemme tässä onnistuneetkin.
Meidät on myös valittu Suomen luovimmaksi kaupungiksi vuonna 2009,
Matti Ranne kertoi.
19
4/ 2 0 10
sedellytykset huomioon ottaen muun
opetuksen yhteydessä tai osittain tai
kokonaan erityisluokalla tai muussa
soveltuvassa paikassa. Erityisen tuen
päätös voidaan tehdä, jos psykologisen
tai lääketieteellisen arvion perusteella
ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka
muun vastaavan erityisen syyn vuoksi
voida antaa muuten. Vammana tai sairautena voi olla liikunta-, aisti- tai kehitysvamma, autistinen kehityshäiriö,
kehitys- tai käytöshäiriö tai sosiaaliset
vaikeudet.
Harri Arikan mukaan erilaisia oppimiseen ja kehitykseen liittyviä vaikeuksia arvellaan yleisesti olevan noin
20:lla %:lla lapsiväestöstä. Osalla
oppimisvaikeuksien syynä on heikko
motivaatio, huonot opiskelutottumukset, emotionaaliset ja psykososiaaliset
vaikeudet.
Noin 5 %:lla lapsista oppimisvaikeuksien syynä ovat kehitykselliset
neurokognitiiviset vaikeudet. 2 %:lla
lapsista oppimisvaikeuden aiheuttaa
vaikea asteinen kehityshäiriö, pysyvä
liikuntavamma, kehitysvamma tai pysyvä aistivamma. Tämä merkitsee aina
lapselle vaikeavammaisuutta.
– Kunnalla pitäisi olla lasten varalta
kokonaissuunnitelma, jossa huomioidaan kaikki lapset. Kaikkien lasten kehitystä on tuettava, joidenkin kohdalla
tuen tarvetta on enemmän, korosti Harri Arikka.
lasten määristä,
eivätkä viranhaltijat tiedä
toistensa toiminnasta. Tiedossa
ei ole myöskään
se, kuinka moni lapsista saa
palveluja yksityiseltä puolelta. Mitä sitten
tarvitaan – lisää
rahaa ja muita
resursseja? Ei,
vaan tietoa ja
yhteistyötä.
Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen Aivohalvaus- ja dysfasialiitosta
(vas.), puheenjohtaja Teija Jalanne ADHD-liitosta, valtuuston
puheenjohtaja Matti Ranne Kaarinasta ja puheenjohtaja Tuuli
Siljamäki Turun Seudun Dysfasia-, ADHD- ja Autismiyhdistys
ry:stä keskustelivat Kaarinan perusopetuksen tilanteesta.
Harri Arikka
toi esille ainutlaatuisen, Kaarinassa tehdyn selvityksen neuvolaikäisten lasten palvelu- ja
kuntoutussuunnitelmien yhteensovittamisesta peruskunnassa. Se on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lastenneurologisen konsultaatiotyöryhmän ja
perusterveydenhuollon yhteistyöhanke
osana Vajaaliikkeisten kunto ry:n ja
RAY:n rahoittamaa Lapsen ja nuoren
hyvän kuntoutuksen toteutuminen palveluverkostossa 2007–2011 -projektia.
Hankkeessa syntynyt Tarpeesta toimintaan -suositus tukitoimien järjestämisestä ja tiedon siirrosta tuo esiin
kaksi suunnitelmaa. Toinen on yksilöllinen suunnitelma lapsen ja perheen
tukitoimista ja toinen on kuntakohtainen suunnitelma palveluntarvitsijoiden
määrästä ja yhteistyömallista hallintoArikan mukaan usein on niin, ettei kuntien välillä. Ratkaistavina asioina
kenelläkään kunnassa ole kokonais- ovat muun muassa se, kuka integroi ja
käsitystä erityistä tukea tarvitsevien kerää tiedon ja kuinka turvataan salasHarri Arikka sapitovelvollisuus ja tietosuoja. Tukitoimien suunnittelussa
neuvola on keskeisessä asemassa 0–7-vuotiaiden lasten osalta,
koulu 7–16-vuotiainen lasten
kohdalla, minkä jälkeen painopiste siirtyy sosiaalitoimelle.
Harri Arikan mukaan tarvitaan selkeää vastuunjakoa,
tiedonkulun esteettömyyttä, yhteistyötä yli hallintokuntien rajojen, kuntakohtaista kokonaissuunnitelmaa sekä kolmannen
4/ 2 0 10
20
sektorin asiantuntijuuden huomioimista. Palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on hyvä myös muistaa, että perheet
ovat lapsensa asiantuntijoita.
Järjestöjen puheenvuoron käytti
Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n toiminnanjohtaja Tiina Viljanen. Aivohalvaus- ja dysfasialiiton, ADHD-liiton ja
Autismi- ja Aspergerliiton tavoitteena
on opetuksellisten perusoikeuksien takaaminen kaikille oppilaille.
– Henkilöt, jotka kuuluvat liittojemme edustamiin ryhmiin, hyötyvät
oikea-aikaisesta, oikein kohdennetusta
ja riittävän monialaisesta tuesta. Tehokkaalla yhteistyöllä voidaan estää lasten
ja nuorten syrjäytymistä, korosti Tiina
Viljanen.
Liittojen yhtenlaskettu jäsenmäärä
on noin 16 000 ja niiden toimintamuotoina ovat edunvalvonta, tiedotus, neuvonta ja ohjaus, sopeutumisvalmennus,
koulutus, vertaistuki ja palvelutoiminta. Järjestöt ovat olleet lasten ja nuorten
asialla muun muassa antamalla lausuntoja, viimeaikaisina esimerkkeinä lausunnot perusopetuslain muutoksesta,
puhevammaisten tulkkauspalveluista
ja henkilökohtaisesta avusta. Tukitoimista voidaan mainita muun muassa
erilaiset projektit, työelämähankkeet
ja Nuortentalot.
Kuvat ja teksti Päivi Seppä-Lassila
Viestintäpäällikkö
Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry
kurssit
2011
ADHD-liiton
sopeutumisvalmennuskurssit 2011
Hyvä tietää kursseista
Kurssien rahoitus
Rahoitukseen osallistuvat Raha-automaattiyhdistys, Kansaneläkelaitos ja
kuntien terveydenhuolto. RAY:n tukemille kursseille ADHD-liitto hakee
jokaiselle perheelle tai kurssilaiselle
hoitavalta taholta maksusitoumusta
kattamaan osan kurssikustannuksista.
RAY:n tukemilla kursseilla on pieni
omavastuuosuus.
KELAN rahoittama kuntoutus
Kelan rahoittamasta kuntoutuksesta säädetään Kansaneläkelaitoksen
kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetussa laissa (KKL).
Vaikeavammaisen lääkinnällistä
kuntoutusta (KKL 9 §) myönnetään
• Lapselle, joka saa alle 16-vuotiaan korotettua tai ylintä vammaistukea.
Tällöin sairaus tai vamma aiheuttaa
erityistä toiminnallista haittaa, josta
seuraa selkeästi ikätasosta poikkeavaa
hoidon ja valvonnan tarvetta. Lapsella
tulee olla voimassa vähintään korotettu
alle 16-vuotiaan vammaistuki kurssivalintoja tehtäessä ja kurssin aikana.
Harkinnanvaraista kuntoutusta
(KKL 12 §) myönnetään:
• Lapselle, jolla on voimassa alle
16-vuotiaan perustason vammaistuki.
Myös ilman maksussa olevaa vammaistukea voi hakea harkinnanvaraista
kuntoutusta.
• Ensi sijassa työikäiselle aikuiselle
silloin, kun kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssilla voidaan katsoa
parannettavan asiakkaan mahdolli-
suuksia pysyä työelämässä tai palata
työelämään joko koulutuksen, kuntoutuksen tai työkokeilujen kautta.
Kuntoutusraha ja
matkakorvaukset
ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit ovat Kelan hyväksymää kuntoutusta. Työ- tai virkasuhteesta vapaata ottava henkilö voi hakea Kelalta
kuntoutusrahaa kurssin ajalta. Työnantaja myöntää yleensä lääkinnälliseen
kuntoutukseen omaisena osallistuvalle
vanhemmalle, huoltajalle tai aikuiselle kuntoutujalle palkatonta vapaata
kurssin ajaksi. Lomapäiviä kurssiin ei
silloin tarvitse käyttää, ellei itse niin
halua tehdä. Palkallisena myönnetyn
vapaan osalta kuntoutujan tai omaisen
työnantaja voi hakea kuntoutusrahaa.
Kaikkien ADHD-liiton kurssien
osalta matkakuluihin voi hakea Kelalta
korvausta. Matkakorvausten saamiseksi Kela edellyttää kuntoutujalle lääkärin suositusta kurssille.
Kurssien henkilökunta
Kaikilla ADHD-liiton järjestämillä
kursseilla henkilökunta koostuu terveydenhuollon, sosiaalialan ja/tai kasvatusalan ammattilaisista. Useat heistä ovat oman työnsä kautta päivittäin
tekemisissä ADHD-lasten, nuorten tai
aikuisten kanssa. ADHD-liitto kouluttaa myös vuosittain kurssityöntekijänsä. Perhekursseilla työntekijöitä on
kymmenen, joista kaksi aikuisten ryhmässä ja kahdeksan lasten ryhmissä.
Aikuisten kursseilla työntekijöitä on
kurssista riippuen 3–5.
Kurssien ikärajat
Kurssien ikärajat eivät ole ehdottomia.
Myös hiukan alle tai yli ikärajan olevat
voivat hakea kursseille. Vanhempien
asiantuntemus lapsen kehitysvaiheesta
ratkaisee, hakeeko perhe yli 12-vuotiaan kanssa 9–12-vuotiaiden kurssille
vai 13–16-vuotiaiden perhekurssille.
Matkakorvauksia ja kuntoutusrahaa
haetaan kurssin jälkeen omasta Kelan
toimistosta.
Kurssilla kurssinjohtaja antaa yksilöllisen kuntoutusselosteen ja osallistumistodistuksen hakemusten liitteeksi.
Tarvittavien lomakkeiden täyttämiseen
saa kurssilla apua kurssinjohtajalta.
21
4/ 2 0 10
kurssit
2011
Miten haet kurssille
Hakulomakkeet
Kelan kursseille haetaan vain Kelan
lomakkeella KU 102. Muille kursseille
haetaan ADHD-liiton omilla lomakkeilla, joita on kolmenlaisia: perhe- ja
nuortenkurssihakemus, itsenäistymiskurssin hakemus sekä aikuiskurssihakemus. Liiton lomakkeita on tässä
lehdessä, ja niitä voi tulostaa ADHDliiton kotisivuilta www.adhd-liitto.fi.
Hakemuksen liitteet
1) Kelan kursseille korkeintaan 12 kk
vanha B-lääkärinlausunto, jossa kurssisuositus tai kuntoutussuunnitelma,
jossa suositellaan kurssia.
2) RAY:n tukemille kursseille käy
myös kopio viimeisemmästä epikriisistä, josta ilmenevät nykytilanteen
kuvaus ja perustelut kurssitarpeelle.
Epikriisin lisäksi tarvitaan kurssisuositus hoitavalta lääkäriltä.
3) Hakemukseen voit halutessasi liittää
myös terapeuttien tai muiden asiantuntijoiden (esimerkiksi psykologin, työvoimaviranomaisen tai sosiaalityöntekijän) lausuntoja tilanteestasi.
kurssille viisi pariskuntaa.
Kuntoutujavalinnoissa kriteereinä ovat
seuraavat seikat:
• hakijalla tulee olla ADHD- tai ADDdiagnoosi
• kuntoutumisen tarve ja motivaatio
kurssille
• etusijalla ne kuntoutujat, jotka eivät
ole aikaisemmin olleet ADHD-liiton
kursseilla.
Aikuisten kurssien kriteereinä ovat
edellä mainittujen lisäksi:
• mahdollisuus kuntoutua työ- tai opiskelukykyiseksi
• ei ympärivuorokautisen tuen tarvetta
• ei akuuttia päihdeongelmaa
• lisäksi kurssikohtaiset kriteerit, mm.
ikä tai parisuhde
Kuntoutujavalinnat ja esivalinnat
Kelan kursseille tehdään kuntoutusvaliokunnassa, joka koostuu ADHD-kuntoutuksen asiantuntijoista. Kuntousvalinnoista päätettyämme ilmoitamme
Sinulle kirjeitse, tulitko valituksi hakemallesi kurssille. Kelan kurssien osalta
saat kuntoutuspäätöksen suoraan Kelalta.
Voit hakea myös muiden järjestäjien vastaaville kursseille – muistathan
ilmoittaa sen hakemuksessasi. Ilmoita
myös, mikäli tulet valituksi perhekuntoutukseen tai muuhun ADHD:hen liittyvään kuntoutukseen ennen meidän
kurssivalintojamme.
Kelan vai RAY:n
tukemalle kurssille?
Kuntoutujavalinnat
Kullekin kurssille valitaan enintään
kymmenen kuntoutujaa, parisuhde-
Raha-automaattiyhdistyksen kursseille
valitaan niitä asiakkaita, joilla ei ole
mahdollisuutta saada Kelan päätöstä tai
joille ei ole tarjolla Kelan kuntoutusta.
4/ 2 0 10
22
Kun pyydät hoitavalta lääkäriltä
kurssisuositusta, voit samalla tiedustella mahdollisuutta saada maksusitoumus terveydenhuollosta RAY:n tukemalle kurssille.
Hakulomakkeiden
palautus
Täytä hakemus huolellisesti ja muista allekirjoittaa se. Palauta hakemus
liitteineen kurssitiedoissa
ilmoitettuun hakupäivään mennessä ADHDliittoon. Kelan kurssien
hakemukset voi palauttaa myös Kelaan hyvissä
ajoin ennen hakuajan umpeutumista. RAY:n tukemien kurssien hakemukset palautetaan liitteineen
osoitteella ADHD-liitto
ry / kuntoutus, Sitratie 7,
00420 Helsinki.
Lisätietoja kursseista:
www.adhd-liitto.fi/
kuntoutus
puh. 045 657 7876,
sähköposti:
[email protected]
www.kela.fi tai
lähin Kelan toimisto
kurssit
2011
2010
Lasten ja nuorten kurssit
P e r hekur ssit
Perhekurssien kohderyhmänä ovat eriikäiset ADHD-oireiset lapset ja nuoret
perheineen.
Kurssien tavoitteet:
• vanhemmat saavat tietoa ADHD:n
tuomista haasteista lapsen kehityksessä
• lapset tai nuoret saavat uskallusta ja
taitoa sosiaalisista tilanteista selviytymiseen
• lapsen tai nuoren itsetuntoa tuetaan
onnistumisen elämysten kautta
• perheet saavat keinoja arkipäivän ongelmatilanteiden ratkaisemiseen ja
voimavarojen lisäämiseen
• lapsen kuntoutus- ja koulutusmahdollisuudet selkiytyvät
• perheet tapaavat muita samassa tilanteessa eläviä perheitä ja saavat heiltä
vertaistukea.
neurologi tai lastenpsykiatri, psykologi tai erityisopettaja
• ohjattua ryhmäkeskustelua pienryhmissä
• sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ohjaamaa perheen yhteistä toimintaa.
Kela n r a h o i tta m a t
perheku r s s i t
Verven Kuntoutuskeskus, Liperi
Aika: 27.6.–1.7.2011
Kohderyhmä: 7–10-v. ADHD-lapset
lapset perheineen (Kela 9 § ja 12 §
mukaan) kurssinro 40038
Aika: 25.–29.7.2011
Kohderyhmä: 9–12-v. ADHD-oireiset lapset perheineen (Kela 9 § ja 12 §
mukaan) kurssinro 40049
Haku: Ainoastaan Kelan lomakkeella
KU 102. Hakuaika päättyy 28.3.2011.
RAY -av u s tu k s i n j a
terv e y d e n h u o l l o n
maksu s i to u m u k s i n
rahoitetu t p e r h e k u r s s i t
Kurssien sisältö:
Lapset ja nuoret
• kuntoutusta toiminnan kautta, leikkien, pelaten ja yhdessä toimien
• kuntoutuksen, sosiaali- ja terveyssekä kasvatusalan ammattilaisten ohjaamaa, tavoitteellista ja iänmukaista
pienryhmätoimintaa
• lapsen iän huomioivaa sisarussopeutumisvalmennusta ADHD-oireisen
lapsen ja nuoren sisaruksille
• suunnitellun toiminnan ja leikin tuomia onnistumisen elämyksiä
• tarvittaessa yksilökohtaista ohjausta ja kuntouttavaa ohjelmaa.
Vanhemmat
• asiantuntijoiden alustuksia: lasten-
Mertiörannan kurssikeskus,
Jämijärvi
Aika: 16.–20.5.2011
Kohderyhmä: 5–7-v. ADHD-oireiset
lapset perheineen (RAY ja STVOL)
Omavastuu: 50 €/perhe.
Haku: ADHD-liiton lomakkeella.
Hakuaika päättyy 21.3.2011.
Piispalan kurssikeskus,
Kannonkoski
Aika: 17.–21.10.2011
Kohderyhmä: 13–16-v. ADHDoireiset nuoret perheineen (RAY ja
STVOL)
Omavastuu: 50 €/perhe.
Haku: ADHD-liiton lomakkeella.
Hakuaika päättyy 1.8.2011.
23
Nu o r te n
i ts e n ä i s ty m i s k u r s s it
Nuorten itsenäistymiskurssien kohderyhmänä ovat eri-ikäiset ADHD-oireiset nuoret, jotka osallistuvat kursseille
ilman vanhempiaan.
Kurssien tavoitteet:
• itsenäistymisen ja omatoimisuuden
tukeminen
• positiivisen minäkäsityksen muodostuminen
• sosiaalisten vuorovaikutustaitojen
kohentuminen
• itseluottamuksen lisääntyminen
• tulevaisuudensuunnitelmien selkiytyminen
• vertaiskontaktien mahdollistaminen.
Kurssien sisältö:
• ohjatut ryhmäkeskustelut
• vuorovaikutukseen liittyvät roolileikit ja harjoitukset
• erilaisten testien tekeminen, ohjattu
toiminta, bändisoitto jne.
• arjenhallinnan osa-alueiden läpi käyminen
• liikunta.
Anjalan nuorisokeskus,
Anjalankoski
Aika: 11.–15.7.2011 (RAY ja STVOL)
Kohderyhmä: 17–20-vuotiaat
ADHD- tai ADD-oireiset nuoret,
joilla on ADHD:n lisäksi muita neurologisia liitännäisoireita, esimerkiksi
oppimis- tai lukivaikeuksia ja hahmotusvaikeuksia.
Omavastuu: 25 €.
Haku: Hakulomake löytyy liiton
www-sivuilta (www.adhd-liitto.fi).
Hakuaika päättyy 21.3.2011.
4/ 2 0 10
kurssit
2011
Aikuisten arjenja elämänhallintakurssit
Aikuiskurssit
Aikuiskursseja on erityyppisiä: arjenja elämänhallintakursseja, parisuhdekurssi sekä kurssi omaisille. Aikuis- ja
parisuhdekurssien tavoitteena on kuntoutumisprosessin käynnistyminen tai
vahvistuminen. Kuntoutumisen edetessä itsetuntemus kasvaa ja ADHD
on mahdollista hyväksyä osaksi omaa
identiteettiä. Kursseilla harjoitellaan
vuorovaikutustaitoja ja pyritään parantamaan arjen- ja elämänhallinnan
taitoja erilaisten testien ja harjoitusten
sekä mukaan saatavan kurssimateriaalin avulla.
Parisuhdekursseilla ohjataan pariskuntaa yhteistyöhön parisuhteen,
lasten ja arjen rutiinien hoitamisessa
omalle perheelle sopivalla tavalla.
Arjen- ja elämänhallintakurssien
kohderyhmänä ovat eri-ikäiset ADHDoireiset aikuiset, jotka tuntevat tarvitsevansa vertaistukea sekä valmennusta
arjen- ja elämänhallinnan taitoihinsa.
Parisuhdekurssien kohderyhmänä ovat
pitkäaikaisessa parisuhteessa elävät
pariskunnat, joissa ainakin toisella on
diagnosoitu ADHD.
ADHD-diagnosoiduilla aikuisilla
toimintakykyä rajoittavat usein myös
monet liitännäissairaudet, kuten erilaiset ahdistuneisuushäiriöt, masennus ja riippuvuuksiin liittyvä problematiikka. Kun hakijan suurimmat
haasteet liittyvät ADHD:hen, sopeutumisvalmennuskurssi on paikallaan.
Jos henkilöllä on akuutissa vaiheessa
oleva psykiatrinen sairaus tai hoitamaton päihdeongelma, sen hoito on
ensisijaista ennen ADHD-kurssille
hakeutumista.
4/ 2 0 10
Kurssien tavoitteet:
• kuntoutumisprosessin käynnistyminen tai vahvistuminen
• Kelan aikuisten kurssin tavoitteena
on edistää asiakkaan työelämässä
pysymistä tai opiskelu- tai työkykyiseksi kuntoutumista
• vertaistuen mahdollistaminen
• oman oireyhtymän hyväksyminen
• itsetuntemuksen lisääntyminen
• omien voimavarojen tunnistaminen
ja lisääntyminen
• vuorovaikutustaitojen kehittyminen
• arjenhallinnan tukeminen (ajan- ja
rahankäyttö)
• vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen.
Kurssien sisältö:
• tieto ADHD:stä ja liitännäissairauksista
• itsetuntemus
• luova toiminta
• vuorovaikutusharjoitukset
• rentoutusharjoitukset
• opiskelu- ja työelämätaidot
• liikunta.
RAY-avustuksin ja terveydenhuollon maksusitoumuksin
rahoitetut kurssit
Alle 40-v u o ti a a t
ADHD- o i r e i s e t a i k u i s e t
Aika: 14.–18.3.2011
Paikka: Koivupuisto, Ylöjärvi
Kohderyhmä: Alle 40-vuotiaat
ADHD- ja ADD-oireiset aikuiset.
Kurssin omavastuu on 50 €.
Haku: Hakuaika päättyy 1.2.2011.
P arisu h d e k u r s s i
Aika: 13.–17.6.2011
Paikka: Palvelu- ja toimintakeskus
Iiris, Helsinki.
24
Kohderyhmä: Pitkäaikaisessa parisuhteessa elävät yli 20-vuotiaat
ADHD- ja ADD-oireiset aikuiset ja
heidän kumppaninsa. Kurssin omavastuu 50 €.
Haku: Hakuaika päättyy 21.3.2011.
Omaiskurssi
Aika: 1.–2.10.2011
Paikka: Palvelu- ja toimintakeskus
Iiris, Helsinki.
Kohderyhmä: Kurssi on suunnattu
ADHD-oireisten aikuisten vanhemmille. Kurssilla käsitellään aikuisten
lasten itsenäisyyden tukemista ja
jaetaan kokemuksia vertaisryhmässä.
Kurssin omavastuu on 50 €.
Ilmoittautumiset: Ei erillistä hakulomaketta. Ilmoittautumiset puhelimitse
ADHD-liittoon 045 657 7875 tai sähköpostitse [email protected]
Hakuaika päättyy 1.8.2011.
Kelan rahoittama kurssi
ADHD-a i k u i s e t
Aika: 1.–5.8.2011
Paikka: Verven kuntoutuskeskus,
Liperi (www.verve.fi)
Kurssinro 40053
Kohderyhmä: Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen kriteerit täyttävät
ADHD- ja ADD-oireiset aikuiset.
Haku: Ainoastaan Kelan lomakkeella
KU 102. Hakuaika päättyy 28.3.2011.
Palauta hakemus LIITTEINEEN
ADHD-liitto ry, kuntoutus
Sitratie 7, 00420 Helsinki
Puh. 050 354 4325
Faksi (09) 4541 1123
25
4/ 2 0 10
4/ 2 0 10
26
Palauta hakemus LIITTEINEEN
ADHD-liitto ry, kuntoutus
Sitratie 7, 00420 Helsinki
Puh. 050 354 4325
Faksi (09) 4541 1123
27
4/ 2 0 10
4/ 2 0 10
28
NAISEUS JA NEUROPSYKIATRISET HAASTEET
Vertaistuen ja voimaantumisen ilta naisille, joilla on ADD, ADHD tai
jokin muu neuropsykiatrinen ominaispiirre.
tiistaina 18.1.2011, klo 18 - 20
Oulun kaupungin Eteläinen Mielenterveystoimisto, Uusikatu 44, 2. krs, Oulu
Olet lämpimästi tervetullut tapaamaan toisia naisia ja jakamaan ajatuksia siitä,
miten neuropsykiatrinen ominaispiirre vaikuttaa naiseuteen ja arjessa selviytymiseen.
Ohjelma:
klo 18.00 – 18.15
Kahvit
Tervetuloa iltaan,
Mervi Pesonen-Ahonen, psykiatrinen sairaanhoitaja,
Oulun MTT
klo 18.15 – 18.40
Naiseus ja neuropsykiatriset haasteet
– alustusta keskustelujen pohjaksi,
Anu Kippola-Pääkkönen, järjestösuunnittelija,
ADHD-liitto ry
klo 18.40 – 19.40 Vapaata keskustelua ja kokemusten jakamista
klo 19.40 – 20.00 Vertaistuesta voimaa myöhemminkin?
Tarpeita? Jatkosuunnitelmia? Yhteistyön mahdollisuuksia?
klo 20.00
Tilaisuus loppuu
Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset tilaisuuteen viimeistään pe 14.1.2011
sähköpostitse: [email protected] tai
puhelimitse: 045 657 8720.
Oulun seudun
ADHD-yhdistys ry
29
Oulun kaupunki
Mielenterveystoimisto
4/ 2 0 10
jäsenyhdistykset
Dyma ry, Turun Seudun
Dysfasia-, ADHD- ja
Autismiyhdistys ry
Kalevantie 25, 20520 TURKU
Puh. 0400 347 385 (ma-to klo 10–12)
[email protected]
www.dyma.info
Tarkemmat tiedot harrastusryhmistä
sekä tietoa muusta toiminnasta löytyy
netistä ja jäsenkirjeestä.
Keski-Pohjanmaan
MBD-yhdistys ry
Jairi Palonen
Tinkitie 23, 67900 KOKKOLA
puh. (06) 822 7552, 040 573 0979
[email protected]
Keski-Suomen ADHDyhdistys ry
Puheenjohtaja Minna Juuti
Yhdistyksen puh. 044 516 0724
[email protected]
Seuraa ajankohtaisia tapahtumia
yhdistyksemme nettisivuilta www.esada.com.
puheenjohtaja, Keijo Häkkinen
[email protected]
sihteeri/jäsensihteeri,
Päivi Pietiläinen
[email protected]
Keski-Suomen ADHD-yhdistys ry,
www.keskisuomenadhd.com
ADHD-aikuiset
Ryhmä on tarkoitettu aikuisille, joille on tehty diagnoosi vasta hiljattain.
Yhteyshenkilö: Päivi Pietiläinen, p.
040 737 9864
ADHD-lasten vanhempien vertaistukiryhmä kokoontuu Kumppanuustalolla (Vapaudenkatu 4, Jyväskylä) kokoustila Seitissä 8.12. Yhteyshenkilö:
Tapani Salonen, ta.sa59(at)tintti.net,
p. 050 526 0426.
Hymy ry, Kanta-Hämeen
Asperger-, autismi-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys
Kymenlaakson autismi-,
asperger-, dysfasia- ja
ADHD-yhdistys AADA ry
Riitta Viljamaa, puh. 050 520 2771
[email protected]
http://koti.aina.net/~hymy
Leena Dromberg
[email protected]
www.kymenlaaksonaada.org
ELLA ry
Loimaa ja lähikunnat
Paula Kulmala
puh. (02) 7641 962
[email protected]
Etelä-Savon
ADHD-, autismi- ja
dysfasiayhdist ys ry
Itä-Savon Puatti ry
pj Saku Linnamurto
puh. 045 7881 0612
[email protected] tai
[email protected]
Itä-Savon Puatti ry toivottaa Hyvää
Joulua ja toiminnallista Uutta Vuotta
jäsenilleen ja tukijoilleen.
Yhdistyksen liikuntakerho jatkaa
toimintaansa sunnuntaisin koko kevätkauden ajan.
Tapahtuma-aikataulu löytyy osoitteesta www.puatti.com.
Toivotamme kaikki Itä-Savon alueen erityisperheet lämpimästi tervetulleeksi kevään toimintaamme!
Itä-Savon Puatti ry
4/ 2 0 10
Lahden seudun
ADHD-yhdistys ry
Lahden seudun ADHD-yhdistys
puh. 040 415 0084
[email protected]
Vanhempien vertaistuki-illat jatkuvat tammikuussa. Kokoonnumme
aina kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 18-20 Lahden Invakeskuksessa, osoitteessa Hämeenkatu 26
A, 3 krs. Tarkista netistä illan ohjelma: http://www.adhd-liitto.fi/Lahden.
htm
Kaislikossa suhisee -näytelmä Lahden kaupunginteatterissa la 15.1. klo
13.00. Sopii kouluikäisille ja sitä
vanhemmille. Liput 15 € /peruslippu, eläkeläiset ja 10 € koululaiset /
opiskelijat. Sitova ilmoittautuminen
30
Riitalle 27.12. mennessä tekstiviestinä
(teatteri, nimi, montako lippua / lipputyyppi, oma puh.nro) numeroon 044
967 7080.
Yhdistyksemme hallitus toivottaa
kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista
Uutta Vuotta!
Oulun seudun
ADHD-yhdistys ry
Helena Pakkanen, puh. 040 833 4237,
[email protected]
TERVETULOA YHDISTYKSEN
TILAISUUKSIIN:
18.1. Naiseus ja neuropsykiatriset
haasteet -ilta naisille, Oulun kaupungin Eteläinen Mielenterveystoimisto
(Uusikatu 44, 2. krs) Tällöin ei siis
yhdistyksen vt-ryhmää!
Vertaistukiryhmät kokoontuvat
Kumppanuuskeskuksessa Pikkusepässä (Isokatu 47) tiistaisin klo 18 - 20
seuraavasti:
1.2. vanhemmat
22.2. aikuiset
22.3. vanhemmat
12.4. aikuiset
ja 3.5. vanhemmat
Toivotamme tunnelmallista joulua
ja hyvää uutta vuotta jäsenillemme!
Pirkanmaan
ADHD-yhdistys ry
Merja Saartila
Anttonintie 3, 33480 Ylöjärvi
puh. 0400 485 824
[email protected]
pirkanmaanadhdyhdistys.nettisivu.org
Pohjois-Karjalan ADHD-,
autismi- ja dysfasiayhdistys
Aksoni ry
Pj. Merja Hyytiäinen
[email protected]
siht. Noora Mikkonen
[email protected], 040 412 3792
Pohjois-Karjalan ADHD-, autismija dysfasiayhdistys Aksoni ry toivottaa
Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle
2011!
jäsenyhdistykset
www.aksoni.suntuubi.com
pj. Merja Hyytiäinen,
merja.hyytiainen(at)hl-s.fi,
050 355 4565
siht. Noora Mikkonen,
nmikkone(at)luukku.com,
040 412 3792
Pohjois-Savon
neurologiset erityisvaikeudet ja autismikirjoyhdistys Eijsveikeet ry
Koljonniemenkatu 2, 2krs.
70100 Kuopio
puh. 044 72 111 27 (ma klo 15-18)
[email protected]
www.eijsveikeet.fi
Katso toiminta ADHD-liiton ja
Eijsveikeiden nettisivuilta. Parhaiten
tavoitat meidät sähköpostiosoitteesta
[email protected]
Pääkaupunkiseudun
ADHD-yhdistys ry
Krapupolku 1, 00890 Helsinki
Kysymykset, vinkit, palautteet:
[email protected]
Ilmoittautumiset, jäsenrekisteriasiat:
[email protected],
Eeva Karppinen
Puheenjohtaja:
[email protected],
Arja Havilo
Puh: 050 4367708
Kontulan vertaistukiryhmä
kokoontuu syyskuusta alkaen
joka kuukauden ensimmäinen
arkimaanantai (seuraava 13.12.)
klo 18 - 19.30, Mikaelin kirkon
takkahuone, 2. krs, os. Emännänpolku
2, 00940 Helsinki. Tiedustelut ja
ilmoittautumiset Satu Helistö, p.
041 526 4317 .
Tyttöjen vanhempien vertaistukiryhmä kokoontuu noin 4 viikon välein
sunnuntaisin. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Tani Salomäki p. 040 561
2684 tai [email protected]
Porvoon vertaistukiryhmä Tiedustelut ja ilmoittautumiset Arja Havilo, p. 040 837 3679 tai [email protected]
kolumbus.fi.
ADHD-tyttöjen ryhmä jatkaa
toimintaansa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Hanna-Maria Mäkelä, [email protected] Seuraava
tapaaminen 14.12.
Nuorten ryhmä jatkaa toimintaansa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset
Hanna-Maria Mäkelä, hanna-maria.
[email protected] Seuraava tapaaminen 10.12.
Sählyryhmä yli 9-vuotiaille tytöille
ja pojille. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Matti Salomäki ,
p. 040 731 3009 tai
[email protected]
Seinäjoen Adhd-aluekerho ja
ADHD-lasten vanhempien vertaistukiryhmä. Yhteyshenkilö Tuula Palovuori [email protected], puh.
050 090 1628. Kokoonnumme kerran
kuukaudessa.
ADHD-aikuisten vertaistukihenkilö
Samu Karjanlahti puh. 050 521 3702.
Soitathan mieltäsi askarruttavissa asioissa.
Satakunnan Autismi-,
ADHD- ja Dysfasiayhdistys
SAMDY ry
Varkauden Seudun
Wamdy ry
Puheenjohtaja Tuija Koski,
puh. 040 822 4707 iltaisin
Toimisto: Valtakatu 7 c 36, 28100
PORI, aukioloajat kotisivulla
www.samdy.info
puh. 044 346 0898
Jäsenasiat Saara Korkeamäki, puh
040 848 3414, [email protected]
KOKEMÄKI:
Yht.hlö [email protected],
040 080 7171.
KANKAANPÄÄ: Yhteyshenkilöt
Minna Lehtinen [email protected]
fi, 050 3305 068 ja Satu Holopainen
[email protected],
040 5752 188.
PIKKUJOULUT
Yyterin Kylpylässä la 11.12.2010
Kylpylään klo 11, lounas 14-15,
pikkujoulut 15-17.
Lue lisää
www.samdy.info/Tapahtumat.php
(autismi-, ADHD- ja dysfasiayhdistys)
Anita Rikalainen, puh. 040 7328 360
Joulukuu
Joulujuhla Vammeltalolla
18.12.2010. Ohjelmaa, joulupukki ja
ruokailu. Pieni n. 5 € arvoinen lahja
jokaista lasta kohti pukinkonttiin.
Ilmoittautumiset Anitalle puh
040 732 8360
Vesijumppa Ilopisaran ala- altaalla joka tiistai klo 17 - 18, alkanut
31.8.2010 hinta vain 3,5 €. Tule vain
rohkeasti mukaan!
Äksyt ry
Vappu Carlsson, jäsenvastaava
[email protected]
Klinefelter-, Jacobsin- ja XXXoireyhtymän tukiyhdistys. Toimialueena koko maa.
Hyvää Joulua ja Onnellista
Uutta Vuotta 2011 Samdylaisille
ja yhteistyökumppaneille!
Suomen AD/HD-Aikuiset ry
Suomen ADHD- Aikuiset ry
p. 050 365 5577
www.adhd-aikuiset.org
sähköposti [email protected]
puheenjohtaja Mikko Markus Torni
varapuheenjohtaja,
vertaistukivastaava Nora Ekholm
Liity jäseneksi
Vaasan MBD-yhdistys ry
osoitteessa:
Johanna Sivula
Puh. 040 8288 234
[email protected]
31
www.adhd-liitto.fi
4/ 2 0 10
VERTAISTUESTA VOIMIA
18 aloittelevaa ryhmänohjaajaa tai ohjaajaksi ryhtymistä
suunnittelevaa kokoontui 16.17.10.2010 Hotelli Arthuriin
Helsinkiin vertaistukiohjaajien
koulutusviikonloppuun. Viikonlopun kattava teema oli Vertaistuesta voimia. Tavoitteena
oli ryhmänohjauksen alkeiden
lisäksi tarjota voimaantumisen
kokemus viikonloppuun osallistuville henkilöille Mielenterveysseuran kouluttajan Veli Kaukkilan johdolla.
ihmisten välisestä kohtaamisesta ja
vuorovaikutuksesta. Tähän liittyy kaksi tärkeää asiaa: toisen ihmisen kunnioittaminen ja ihmisarvon näkeminen.
Näiden kahden tärkeän elementin
toteutuessa on mahdollista rakentaa
luottamus ryhmäläisten kesken. Vertaisryhmän perimmäinen tarkoitus
onkin kohottaa toisen kunnioittamista
ja ihmisarvoa. Turvallisessa ryhmässä
vallitsee luottamuksen ilmapiiri.
Mikä vertaisryhmässä auttaa?
Koulutus polkaistiin käyntiin perusteista - vertaisryhmän määrittelystä.
Veli Kaukkila painotti, että vertaisryhmässä on pohjimmiltaan kysymys
Vertaisryhmätoimintaa suunniteltaessa on hyvä miettiä, mikä ryhmässä
oikeastaan auttaa. Ryhmän apu perustuu keskinäiseen vuorovaikutukseen,
ryhmässä jaettuun informaation ja
kokemusten vaihtoon. Ryhmä tarjoaa
mahdollisuuden jakaa huolia, iloa ja
ongelmia muiden samassa tilanteessa
olevien kanssa. Ryhmässä tarjoutuu
4/ 2 0 10
32
myös tilaisuus oppia ymmärtämään
paremmin itseään, ja itsetuntemuksen
kasvaessa oppia myös epäitsekkyyttä ja
vastuuta toisista. Turvallisessa ryhmässä voi oivaltaa, kuinka oman heikkouden näyttäminen vahvistaa itsetuntoa.
Ryhmä saattaa myös herätellä itsessä
tunteita ja tarpeita, jotka ovat olleet aikaisemmin tuntematonta aluetta. Lisäksi ryhmä tukee ja auttaa sosiaalisessa
kasvussa. Samalla kun vuorovaikutustaidot ja kyky yhteistyöhön kehittyvät,
ryhmässä syntyy yhteenkuuluvuuden
tunne. Ryhmän maailma on rikkaampi
ja värikkäämpi kuin oma sisäinen maailmamme.
Hyvin suunniteltu on puoliksi
tehty
Koulutuksessa käytiin läpi ryhmän
suunnittelua Kaukkilan painottaessa,
että ryhmän onnistumisen kannalta 50
%:sesti vaikuttaa hyvin suunniteltu alku. Koska ryhmän yhteisten sääntöjen
ja normien luominen on hyvin tärkeää,
niitä harjoiteltiin koulutuksessa ryhmätyön avulla, jossa autiolle saarelle
haaksirikkoutuneet joutuivat luomaan
yhteiset pelisäännöt. Myös oikeassa
elämässä ryhmää perustettaessa säännöt tulisi laatia heti ryhmän aloittaessa, ja ne kannattaa laatia riittävän tiukoiksi, koska tiukoista säännöistä on
mahdollista joustaa ryhmän edetessä.
Sääntöjen tiukentaminen matkan varrella on taasen hyvin vaikeaa, Kauk-
alkaa, etenee ja loppuu. Joskus ryhmässä nousee hämmennystä siitä, miksi jotain hyvää ja toimivaa pitäisi lopettaa.
Päämäärään asettaminen on kuitenkin
tärkeää, koska se luo toiminnalle raamit. Vaikka ryhmä ei kokonaan loppuisi, jossain vaiheessa se tulee tiensä
päähän ja tarvitsee uudistumista.
Ryhmäytyminen alkaa heti ensimmäisessä tapaamisessa. Ryhmän tunnelma saattaa ensimmäisillä kerroilla
olla jännittynyt, kun ryhmäläiset vielä
tarkkailevat toisiaan ja etsivät omaa
asemaansa ryhmässä. Alun tutustumis-
”Elävässä elämässä on esimerkkejä ryhmistä, jotka
eivät toimi ulkoapäin sanelluista tarpeista.”
kila muistutti. Säännöt on tärkeä sopia
yhdessä, koska niiden avulla luodaan
ryhmätoiminnalle turvalliset puitteet ja
vältetään konflikteja.
Ryhmää suunniteltaessa on myös
tärkeä miettiä, kenen tarpeista ryhmää
lähdetään perustamaan. Kun ryhmälle on todellinen tarve paikkakunnalla,
se lähtee liikkeelle oikealta pohjalta.
– Elävässä elämässä on esimerkkejä
ryhmistä, jotka eivät toimi ulkoapäin
sanelluista tarpeista, Kaukkila veisteli.
Ryhmän kehitysvaiheet
Kaukkila kävi läpi aloitteleville ohjaajille ryhmän eri vaiheita. Ryhmä siis
vaihetta seuraa kuherteluvaihe, jolloin
ryhmäläiset ovat vastaanottavaisia,
avoimia ja avuliaita eikä ristiriitoja vielä synny. Ennemmin tai myöhemmin
tämä vaihe päättyy ja siirrytään kuohuntavaiheeseen, jolloin myös ikäviä
asioita saattaa nousta esiin. Ryhmässä
saattaa syntyä jopa väittelyä tai kiihkeää ajatusten vaihdantaa. Kun konfliktit
käsitellään turvallisesti ryhmän kesken,
ne puhdistavat ilmaa ja antavat tilaa jatkaa.
kokoustilanteessa suunniteltiin yhteistä
joulujuhlaa erilaisia rooleja kokeillen.
Osallistujat pääsivät kokeilemaan ohjaajana toimimista hyvin karrikoituja
rooleja täynnä olevassa ryhmässä. Lisäksi tunnusteltiin erilaisten ohjaajien
vaikutusta ryhmän tunnelmaan; miltä
tuntuu ryhmä, jonka ohjaaja on hyvin
autoritäärinen tai ryhmä, jonka ohjaaja
ei kykene tekemään päätöksiä.
Ohjaajan rooli
Ryhmätyöskentelynä pohdittiin
myös etuja ja haittoja silloin, kun ryhmänohjaaja on vertainen ryhmänsä
kanssa. Eduista nostettiin esiin kunnioituksen ja arvostuksen helpompi
muodostuminen, luottamuksen nopeampi syntyminen ryhmäläisten kesken
ja ryhmään osallistumisen kynnyksen
madaltuminen silloin, kun ohjaaja painii ryhmäläisten kanssa samanlaisten
ongelmien parissa.
Koulutuksessa havainnollistettiin
ryhmässä esiintyviä erilaisia rooleja
hauskoina ryhmätöinä. Kuvitteellisessa
Vaaranpaikkoja vertaisasetelmassa
ovat tilanteet, joissa ohjaajan oman tuen saanti jää kokonaan pois. Toisaalta
vaarana voi myös olla, että ohjaaja vie
liikaa tilaa ja koko ryhmä keskittyy ohjaajan huolista puhumiseen. Ohjaajan
tulisikin olla tarpeeksi etäällä omista
kipeistä muistoistaan, koska ryhmä
saattaa nostattaa pintaan muistoja ja
pelkoja, jotka vaikuttavat vuorovaikutukseen provosoivasti. Pahimmassa
tapauksessa ohjaaja voi ryöpsäyttää
pahan olonsa ryhmänsä päälle. Hyvä
yhdistelmä ryhmän ohjauksessa on
33
4/ 2 0 10
Roolit ryhmässä
työpari, jonka muodostavat esimerkiksi
ammattilais- ja vertaisohjaaja.
Hyvän ryhmänohjaajan ominaisuuksia on kyky olla empaattinen, oikeudenmukainen ja kannustava. Ohjaaja
pitää huolta, että ryhmä noudattaa perustehtäväänsä ja huolehtii rakenteista.
Ryhmänohjaajan ei tarvitse olla täydellinen eikä kaikkiin ryhmiin sopivaa
ihanneohjaajaa ole olemassakaan. Ryhmänohjaukseen kasvetaan kokemusten
ja niistä oppimisen kautta.
Kuinka aktiivinen ohjaaja voi tai
saa olla?
Koulutuksessa pohdittiin sitä, kuinka
aktiivinen ohjaajan tulee olla ja kuinka
paljon ohjaajan tulee tietää. Yleisesti
voi todeta, että ryhmänohjaajan rooli
on ryhmän alkaessa aktiivisempi. Ohjaaja innostaa ja rohkaisee ryhmäläisiä
tutustumaan toisiinsa. Ohjaaja saattaa
myös joutua työskentelemään alkujännityksen purkamiseksi. Usein ryhmän
aloitus on ohjaajallekin jännittävä tilanne. Kaukkila kehottikin avoimesti kertomaan ryhmälle, että ”minua jännittää”, se yleensä vapauttaa tunnelmaa.
4/ 2 0 10
Ryhmän edetessä ohjaajan rooli
pienenee. Ohjaajan tehtävä on matkan
varrella havainnoida ryhmää ja ajoittain tarkistaa sen ilmapiiriä. Lisäksi
ohjaajan vastuulla on huolehtia siitä,
että sääntöjä noudatetaan.
Kuinka paljon ryhmänohjaajan pitäisi sitten tietää ADHD-oireyhtymästä?
Ohjaajan ei tarvitse olla ekspertti tai
guru. Ryhmässä nousseet kysymykset
voi peilauttaa takaisin ryhmän väliseen
keskusteluun tiedustelemalla ryhmäläisten tietämystä ja kokemusta asiasta.
Vertaisryhmän yksi tarkoitus on jakaa
tietoa siihen osallistuvien kesken. Lisäksi joitakin asioita voi selvittää seuraavaa ryhmätapaamista varten.
Rohkeutta kokeilla!
Veli Kaukkila kannusti tulevia
ohjaajia rohkeasti kokeilemaan ryhmänohjaamista. Ryhmänohjaajan oikea
koulu on ryhmän ohjaaminen. Kaikkea
ei tarvitse hallita etukäteen ja ryhmässä
toimimisen asiantuntijuutta on mahdotonta opiskella pelkästään kirjoista ja
kursseilta. Jos ohjaajaksi aikova ei itse
aikaisemmin ole osallistunut vertais-
34
ryhmään, voi ensiksi käydä tutustumassa johonkin ryhmään ja seurata toisen
ohjaajan työtä. Tämä ei kuitenkaan ole
välttämätöntä.
Eväät kotiinviemiseksi
Koulutuksen lopuksi käytiin läpi viikonlopun antia ja kiiteltiin erinomaista
kouluttajaa. Keskustelussa nousi esiin
ryhmänohjauksen konkreettinen hahmottuminen, antoisat ryhmätyöt, kiva
ryhmä, jossa oli tasapuolisesti sekä
miehiä että naisia ja mahdollisuus oppia erilaisia menetelmiä käyttäen. Koulutusta toivottiin pidemmäksi ­ – ryhmänohjausta olisi mielellään opeteltu
vielä yksi lisäpäivä.
Teksti Mirjami Koivunen
järjestösuunnittelija
ADHD-liitto ry
Artikkeli perustuu Veli Kaukkilan
luentoihin Vertaistuesta voimia -koulutuksessa 16.–17.10.2010 (järjestäjänä ADHD-liitto ry). Lisäksi lähteenä
on käytetty Ryhmästä enemmän -kirjaa
(Kaukkila, Lehtonen 2008).
Jäsenyhdistykseltä
Karjalasta kajahtaa
Kulunut vuosi on ollut Pohjois-Karjalan Aksoni ry:n
kävelemään ja puhumaan oppimisen vuosi. Olemme
harjoitelleet taitoja ahkerasti ja kehittyneet päivä päivältä. Kolmikanta yhdistyksen käynnistyminen ja kolmen erilaisen ja eri tavoin toimineen yhdistyksen toimintatapojen ja käytäntöjen yhteensovittaminen ei ollut
aina helppoa. Tärkeintä on, että puhallamme yhteen
hiileen, jotta pääsemme vaikuttamaan jäsenistömme,
vertaistuen, toiminnan, luentojen ja tukemisen kautta.
Vuosi alkaa lähestyä loppuaan ja monta mukavaa muistoa vuoden varrelta jäi jokaisen toimintaamme osallistuneen mieleen. Kevään voimapäivään osallistuttiin
pienellä porukalla, mutta sitäkin innostuneemmalla
(uusintaa toivotaan). Syksyllä osa jäsenistöstä teki päiväreissun Siilinjärven kylpylä Fontanellaan. Kevään ja
syksyn keilailut ja biljardit, sekä minigolf Palloilukeitaalla/Kuntokeitaalla toivat mukavaa vaihtelua arkeen.
Osallistujien runsas määrä yllätti positiivisesti.
Asperger oireiset aikuiset (muutkin tervetulleita)
ovat kokoontuneet entiseen tapaan ja lisänneet retkiä,
peli-iltoja ja muuta mukavaa toimintaansa. Iloksemme
he ovat olleet innoissaan mukana myös muussa Aksoni
ry:n toiminnassa(, kuten he olivat jo Pohjois-karjalan
AKIVA ry:n aikaan). Heidän kanssaan on mukavaa missä ja milloin tahansa. He ovat hyvä esimerkki aktiivisesta, innostavasta ja voimaannuttavasta vertaisryhmästä.
Pikkujoulua emme tänä vuonna järjestä, mutta jäsenistöllä on mahdollisuus osallistua keilailuun, biljardiin
ja seinäkiipeilyyn marraskuun lopussa. Halukkailla on
samaan aikaan mahdollisuus osallistua vanhempainryhmän vetäjän kanssa iltapäiväkahville Kuntokeitaan
tiloissa. Rauhallinen tila suo mahdollisuuden keskusteluihin ja vertaistukeen. Samalla suunnitellaan tulevaa
uutta vuotta.
Uusi vuosi ja uudet kujeet. Kuntokeitaan toiminnalliset kokoontumiset jatkuvat entiseen tapaan. Retkiä
ja muita ideaehdotuksia otetaan vastaan. Toivottavasti
mahdollisimman moni rohkaistuisi ehdottamaan jotain
toimintaa, hyvää puhujaa tai aihetta. Ottakaa rohkeasti
yhteyttä hallituksen jäseniin, niin laitetaan pyörät pyörimään.
Oikein mukavaa ja rauhaisaa talvea toivottaen,
Anne-Maarit Palviainen
Aksoni ry:n varapuheenjohtaja
Yhdistyksen kotivut: www.aksoni.suntuubi.com
35
4/ 2 0 10
tuetut lomat
Vuoden 2011 tuetut lomat
Perhelomat ovat Lomayhtymä
ry:n ja Maaseudun Terveys- ja
Lomahuolto ry:n järjestämiä ja
Raha-automaattiyhdistyksen
(RAY) tukemia lomia. Kesällä
2011 järjestetään neljä ADHDliiton jäsenperheille suunnattua
perhelomaa.
Meidän perheen loma
12.6.–17.6.2011
Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi
Aikuisten omavastuu: 23 €/hlö/vrk
Lasten 6-15 v. omavastuu: 8 €/hlö/
vrk
Viimeinen hakupäivä: 12.3.2011
Meidän perheen loma
26.6.–1.7.2011
Runnin kylpylä, Iisalmi
Aikuisten omavastuu: 23 €/hlö/vrk
Lasten 6-15 v. omavastuu: 8 €/hlö/
vrk
Viimeinen hakupäivä: 26.3.2011
Yksinhuoltajaperheiden perheloma
3.7.–8.7.2011
Runnin kylpylä, Iisalmi
Aikuisten omavastuu: 23 €/hlö/vrk
Lasten 6-15 v. omavastuu: 8 €/hlö/
vrk
Viimeinen hakupäivä: 3.4.2011
Huom! Yksinhuoltajaperheiden
lomalla on järjestetty päivittäin
kaksi tuntia lastenhoitoa (yli 3 v.
lapset) vanhempien keskustelutuokion ajaksi.
suuksista voi lukea lisää verkkosivuilta
www.kivitippu.fi ja www.runni.fi.
Hakeminen ja valinnat
Lomatuki on vapaasti haettavissa
ja lomatukihakemuksia saa tilaamalla
suoraan Lomayhtymästä puh. 0207 569
700, info (at) lomayhtyma.fi. Huolellisesti täytetyt lomakkeet palautetaan
osoitteella Lomayhtymä ry / Teemalomat, HTC Nina, Tammasaarenkatu
1, 00180 Helsinki. Hakemuksen voi
täyttää myös sähköisesti Lomayhtymän kotisivuilla osoitteessa:
www.lomayhtyma.fi. Lomatuen saajat
valitaan sosiaalisin, terveydellisin ja
taloudellisin perustein. Lomayhtymä
tekee valinnat lomatuen saajista.
Perheloma yhteistyössä
ADHD-liitto ry, Aivohalvaus ja dysfasialiitto ry ja
Autismi- ja Aspergerliitto ry
18.7.–23.7.2011
Siuntion Hyvinvointikeskus
Aikuisten omavastuu: 20 €/hlö/vrk
Lasten 8-16 v. omavastuu: 7 €/hlö/
vrk
Viimeinen hakupäivä: 3 kk ennen
loman alkua (eli 18.4.2011)
Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus perhekoon mukaisissa huoneissa,
lomapaikan allasosaston ja kuntosalin
käyttö, lomapaikan vapaa-ajan ohjelma
ja ryhmälle suunnattu oma ohjelma. Lisätietoja monipuolisesta keskuksesta:
www.siuntionhyvinvointikeskus.fi
Hakeminen ja valinnat
Jokaiselle lomalle otetaan 10 perhettä. Lomiin sisältyy majoitus täysihoitoruokailuineen, kylpylän käyttö sekä
ohjattua toimintaa aikuisille ja lapsille
sekä elämyksellistä toimintaa koko perheille. Kylpylöiden monista mahdolli-
Lomalle mahtuu 8-10 perhettä. Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n lomatukihakemuslomakkeen sähköinen
ja tulostettava versio löytyvät osoitteesta: www.mtlh.fi. Hakemuksia voi
tilata myös puhelimitse (09) 2418 406.
Lomajärjestö tekee lomatukipäätökset
ja ilmoittaa niistä asiakkaille noin kaksi
kuukautta ennen lomaa.
4/ 2 0 10
36
Kaikki tuetut lomat ovat perheiden yhteistä lomanviettoa. Lomilla ei
ole erikseen järjestettyä lastenhoitoa
(lukuun ottamatta yksihuoltajaperheiden loma).
Lisätietoja:
ADHD-liiton järjestösuunnittelija
Mirjami Koivunen [email protected]
adhd-liitto.fi tai puh. 050 400 6478.
Lomahakemuksia kaikille lomille
voi tilata myös ADHD-liitosta.
lyhyesti
Lukijan runo
ADHD-liiton uutisia
ADHD-liitto haluaa kiittää
lämpimästi kaikkia ”ADHDliiton järjestökyselyyn 2010”
osallistuneita! Teiltä kaikilta tuli
erittäin tärkeää kokemustietoa
ADHD-oireisten hyvinvoinnin
tilanteesta ja tukitoimien riittävyydestä sekä erityisesti siitä,
miten ADHD-liitto jäsenyhdistyksineen voi olla jäsentensä
tukena. Tällä hetkellä kyseisen
kyselyaineiston analyysi on alkuvaiheessa ja vuoden 2011 aikana
julkaistaan ADHD-liitossa tehtävän selvitystyön tulokset.
ADHD-liiton järjestökyselyyn
vastanneiden ja yhteystietonsa
jättäneiden kesken arvottiin 200
€ arvoinen Holiday Club-lahjakortti, jonka voitti Kirsi Rönkä
Kuopiosta. ADHD-liitto onnittelee voittajaa!
NIIN PALJON HÄPEÄÄ!
“Etkö sinä vieläkään osaa, vaikka olet harjoitellut tuota jo ikuisuuden?”
“Kyllä sinä ymmärrät selitykseni, kun vain kuuntelet. Keskity!”
“Miksi sinä et kuuntele?”
“Sinä et vain viitsi, koska olet laiska!”
“Olet huono häviäjä! Tyhmäkin olet ja leikkiäkään et ymmärrä!”
“Minähän haluan osata!
Haluan niin kovasti, että saadakseni hyväksymisesi, minä osaan,
vaikka en osaakaan, ollenkaan!”
“Minähän kuuntelen niin, että korvissa soi
ja aivot suorastaan surisevat ylikierroksilla!
Palasia on liikaa enkä pysty rakentamaan niistä mitään.
Häpeän ja tuskastun. Luulet, ettei minua kiinnosta enkä kerro sinulle,
että kysymys on palojen järjestämisestä.
Nostan piikit pystyyn - osaanhan minä puolustautua!”
“Olet oikeassa. Laiskotellakin välillä täytyy.
Mutta väsyminen arkeen ei ole laiskuutta
vaan kyvyttömyyttä pitää arkea käsissään.
Kymmenen asiaa yhtä aikaa ja kaikki on kesken,
vaikka vauhti on kova - liian kova!”
“En ole huono häviäjä, mutta haluaisin joskus onnistuakin.
Tyhmäkin olen - kuka meistä ei joskus olisi? Mutta leikkiä kyllä ymmärrän;
sinä vain lasket leikkiä vääristä asioista.”
“Minä häpeän taas ja peitän kaiken.”
Sarjakuvan on tehnyt Heli Myllylä
Mira-Maria Håkansson
37
4/ 2 0 10
ADHD-liiton Puheenjohtaja- ja
Lahden seudun ADHD-yhdistys
ry:n viimevuoden liittokokouksessa esittämän kutsun
mukaisesti vietettiin ADHDliiton Puheenjohtaja- ja sihteeripäiviä sekä liittokokousta (20.
- 21.11.2010) Lahdessa. Tällä
kertaa poikkeuksellisesti yhdistysten sihteerien tilalla paikalla
olivat jäsensihteerit, joille tarjolla oli koulutusta uudesta
jäsenrekisteristä. Lauantaina
20.11. oli vuorossa koulutusta
kaikille yhdessä sekä erikseen.
Sunnuntaina 21.11. olikin sitten
aika syventyä liittokokoukseen.
Lauantai
Aamupäivällä Scandic Lahden vastaanotto täyttyi eripuolilta Suomea saapuneista yhdistysten edustajista. Kaikki
olivat pitkistäkin matkoista huolimatta
iloisella mielellä ja monet olivat jo matkan aikana ehtineet vaihtaa tuoreimmat
kuulumisensa junassa tai autoissa.
Lounaan jälkeen ADHD-liiton varapuheenjohtaja Marjatta Sievers toivotti kaikki osallistujat lämpimästi
tervetulleiksi. Liiton toiminnanjohtaja
ADHD-liiton varapuheenjohtaja
Marjatta Sievers
Virpi Dufva toivotti myös omalta osaltaan tulijat tervetulleiksi
sekä esitteli liiton työntekijät.
Yhdistysten edustajien oman
esittäytymiskierroksen jälkeen
puheenvuoro luovutettiin psykologi, filosofian lisensiaatti
Pirkko Lahdelle, joka toimi päivän luennoitsijana. Lahti puhui
kaikille yhteisessä luennossaan
aiheesta ”Kansalaisjärjestötoiminta nyt ja tulevaisuudessa –
Missä mennään?”.
Pirkko Lahti kuvasi kuinka paljon järjestöjen asema on
vaihdellut vuosien saatossa. Nyt
2000 luvulla yhdistykset nautti- Psykologi, filosofian lisensiaatti Pirkko Lahti
vat suurempaa arvostusta, kuin
koskaan aikaisemmin. Muun muassa distyksessä ja jäsensihteerit pääsivät
kunnat ovat huomanneet järjestöjen syventymään uuteen jäsenrekisteriin,
tarjoamat palvelut, ja monesti täydentä- jota yhdistykset pääsevät käyttämään
vätkin kunnan omia palveluita hankki- jatkossa. Tiiviin iltapäiväurakan jälmalla lisäpalveluja järjestöiltä. Vaikka keen olikin aikaa hieman hengähtää ja
järjestöjen arvostus on lisääntynyt, niin tankata kulutettuja energiavaroja päisiltä Suomessa vallitsee vielä sellainen vällisellä.
ajattelumalli, että enemmän painoarvoa
annetaan esimerkiksi järjestöjen tuotIltaohjelma alkoi Lahden seudun
tamalle faktatiedolle, kuin järjestöjen ADHD-yhdistyksen puheenjohtajan
edustamalle kokemustiedolle.
Riitta Virtasen tervetulotoivotuksin.
Riitta Virtanen toimi ansiokkaasti koko
Lahden luennointityyli oli hyvin illan tirehtöörinä. ADHD-liiton työntekeskusteleva ja osallistujat tarttuivatkin kijöiden ohjelmanumeron sekä liiton
innokkaasti mahdollisuuteen keskustel- puheenjohtajan työntekijöille varaala luennon aiheista sen aikana. Pirkko
Lahden seudun ADHD-yhdistyksen
Lahti tarjosi konkreettisia esimerkkejä
puheenjohtaja Riitta Virtanen
ja toimintamalleja esimerkiksi työssä
jaksamiseen yhdistystyössä. Kaiken
tärkeän tiedon ytimessä Pirkko Lahdella oli kuitenkin koko ajan ajatus
siitä, että pohjimmiltaan järjestötyössä
on kyse yhdessäolosta ja siitä, että yhdistystoiminnan pitää olla hauskaa. Kenenkään ei ole tarkoitus uupua työssään
saati sitten vapaaehtoistyössä.
Iltapäivällä osallistujat jakaantuivat
kahteen ryhmään. Yhdistysten puheenjohtajille oli tarjolla Pirkko Lahden
koulutus puheenjohtajan roolista yh-
4/ 2 0 10
38
sihteeripäivät sekä liittokokous
valittiin Päivi Pietiläinen Keski-Suomen ADHD-yhdistyksestä. Kokouksen
päätösvaltaiseksi toteamisen jälkeen
liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva
esitteli vuoden 2011 toimintasuunnitelman ja talousarvion. Suunnitelmat
olivat mallillaan, sillä muutamien kommenttien jälkeen liittokokous hyväksyi
ne sellaisinaan.
Sirkusartisti-linjan opiskelijoita
man ohjelman jälkeen pääsimme nauttimaan ihan oikeasta sirkusesityksestä.
Esiintyjinä toimivat Koulutuskeskus
Salpauksen Sirkusartisti-linjan toisen
vuosikurssin oppilaat. Virallisen ohjelman jälkeen ilta jatkui vielä monilla
vapaan jutustelun sekä saunomisen parissa. Suuret kiitoksen Lahden seudun
ADHD-yhdistykselle ja erityisesti Riitta Virtaselle.
Sunnuntai
Sunnuntaiaamuna ADHD-liiton puheenjohtaja Teija Jalanne avasi liittokokouksen. Kokouksen puheenjohtajaksi
Liiton puheenjohtaja Teija Jalanne
nautti edelleen yhdistysten luottamusta, sillä ilman vastaehdokkaita Jalanne valittiin jatkamaan pestiänsä myös
vuonna 2011. Hallituksen varsinaisista
jäsenistä erovuoroisia oli kolme, ja kun
esitettyjä ehdokkaitakin oli kolme, niin
tässäkään kohtaa ei äänestystä tarvittu.
Hallituksen varajäsenistä erovuorossa
oli yksi henkilö, ja tällä kertaa äänestys oli tarpeen, sillä ehdolle varajäseneksi löytyi kaikkiaan kolme henkilöä.
Paljon onnea kaikille valituille ja suuri
kiitos kuluneista vuosista kaikille hallitustyöstä, ainakin tällä erää, luopuneille. Suuri kiitos kuuluu myös kokouksen
puheenjohtajalle Päivi Pietiläiselle, joka varmalla otteellaan luotsasi kokouksen läpi hyvin aikataulussa pysyen.
Kokouksen päätyttyä ennen koteihin
suuntaamista, ehtivät yhdistykset vielä
vaihtamaan keskenään hyviä kokemuksia ja käytäntöjä erilaisten ryhmien perustamisesta sekä tilaisuuksien järjestämisestä. Toivottavasti tämän viikonlopun jälkeenkin yhdistysten välisen yhteydenpidon kynnys pysyy matalana ja
hyvät ajatukset jatkavat leviämistään.
Seuraavan kerran syksyn liittokokous
kokoontuu Porissa, joten siellä taasen
näemme. Kiitoksia Satakunnan Autismi-, ADHD- ja Dysfasiayhdistys Samdy ry:lle kutsusta.
Teksti Jari Hämäläinen
tiedottaja
ADHD-liitto ry
Kuvat Jari Hämäläinen
Mirjami Koivunen
ADHD-liiton hallitus 2011: vasemmalla liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva, Merja Saartila, Rauno Veijanen, Keijo
Häkkinen, Tuuli Siljamäki, Marjatta Sievers, Mikko Laine, Arja Havilo, Teija Jalanne ja edessä Helena Pakkanen.
Kuvasta puuttuvat: Tuula Palomäki-Jägerroos, Pekka Räisänen, Susanna Westerlund sekä Raija Kostia.
39
4/ 2 0 10
AC-Saneeraus
JP-Matic Oy
Castreninkatu 24-26 A 7,
Helsinki
Puh. 041-488 2555
Isokatu 27 A 1, Oulu
Puh. 0400-687 977
AD-Autohuoltamo
Ismo Lahtinen
Eksakti-Rakenne Oy
Kaurialankatu 21, Hämeenlinna
Puh. 040-553 4182
AJT-Metalli Aho
Kaakkurintie 6, Nokia
Puh. 0400-628 972
Autoilija
Juhani Palomäki
Pojanluomantie 14, Luoma
Puh. 0400-261 143
ATT-Putki Oy
Porvoonkatu 5-7, Helsinki
Puh. 040-5475 725
Energiingenjörerna
Stagnäs & Nylund Ab
Maxmovägen 241, Maxmo
Puh. 0500-363 681
Hyvää Joulua!
Elektro-Metek Oy
MR HIFI
Suomelankatu 6, Kankaanpää
Puh. 0500-584 000
Sata ja Jee Tuotanto
P-B Betonilattiat Oy
Rantatie 17, Myrskylä
Puh. 0400-887 331
Lempääläntie 33-35 C 28,
Valkeakoski
Puh. 040-5946 480
Haapajärven
Osuuspankki
Sastamalan
Seurakunta
Puistokatu 35, Haapajärvi
Puh. 08-772 4300
Koskenpään
Huopatehdas Oy
Keuruuntie 14, Koskenpää
Puh. 010 4709 720
Varattu
Kiinteistöhuolto
Jernvall Ky
Torikatu 56, Oulu
Puh. 0400-686 861
Taxi Heikki Mäkisalo
Helsinki
Puh. 09-344 3949
Niemeläntie 208, Taavetti
Puh. 0400-165 571
Parattulan
Rakennus Oy
Aittalahdenkatu 12, Sastamala
Viherlahdentie 628, Kustavi
Puh. 0500-531 055
SRK-Rakennus Oy
Palokan
Autohuolto Ky
Neitsytsaarentie 3 A 168,
Helsinki
Puh. 0440-700 727
Sorpo
Södergård Oy Ab
Sorpontie 154, Parainen
Puh. 040-5631 950
Sodankylän
Seurakunta
Papintie 2, Sodankylä
Betonilattiat
Lehtonen Tmi
Sähköhalme Oy
Isojärvenranta 6 A 4, Espoo
Puh. 041-484 1051
Huuhankatu 9, Kuopio
Puh. 0400-577 414
Hakonen Yhtiöt Oy
Kauhavan Seurakunta
Helmintie 1 C, Jyväskylä
Puh. 050-552 7825
Oy T. Stenbacka Ab
Emalikatu 2 B, Järvenpää
Puh. 020 7432 320
Portin Telakka/
Portens Båtslip
Sorpontie 6, Parainen
Vesilahden Kunta
www.vesilahti.fi
Betonityö
Nurminen Oy
Muovitie 18, Julkujärvi
Puh. 0400-837 101
Tuumaset Oy
Reitsaarentie 45, Kotka
Puh. 040-8486 329
Auran
Ajomestarit Oy
Kyröntie 30, Kyrö
Puh. 050-300 8582
Kiinteistö Oy
Ky
Kuusamon Vuokratalot Jek-Poltintekniikka
Mommilantie 4 B 1, Lammi
Luomantie 3, Kuusamo
Puh. 08-850 2155
Puh. 0400-615 835
Jyväskylän
Tähtirakenne Ky
Porvoon Herkku Oy
Tmi Järri Hannu
Taksipalvelu
Ilkka Lind
Kennääntie 514, Puuppola
Puh. 0400-342 586
Sorvaajantie 15 A, Porvoo
Puh. 019-5232 677
Kirkkotie 3 B, Kauhava
Puh. 06-4346 500
Vännilän Välitie 111, Alastaro
Puh. 0400-531 984
Palvelu Makasiini Ky
MPT-Talopalvelu Oy
Laivanvarustajankatu 2, Helsinki
Puh. 020 766 1030
Leipomo
Koskelonseutu
Kausalan
Autotarvike Oy
Väinönkatu 8, Suonenjoki
Puh. 017-511 614
Lakeuden Neon
Sähkö- ja Telesuunnittelu
Himmanen Oy
Turun Hovirakennus
Maanrakennus
Lindvist Oy
Maansiirto
Ilkka Leppä
Urakoitsija
Kalevi Seppälä
Tinurinpolku 3, Ylämylly
Puh. 0400-673 467
Hirsiveisto Puuronen
Saikarintie 3507, Niinivesi
Puh. 040-707 5837
Rautatienkatu 17, Kausala
Puh. 05-3261 522
Miekansalmentie 691, Koirakivi
Puh. 0500-281 261
Maansiirto
J. Salminen Oy
Seisakkeentie 310, Selki
Puh. 0400-894 366
Maanrakennus
Aappo Laitinen Ky
Honkalan Yksityistie 47, Muhos
Puh. 0400-765 963
Maansiirto
Asko Hyvärinen Oy
Kankaanseläntie 20, Muhos
Puh. 0400-387 674
Transjack Ky
Näsinkaari 15, Siivikkala
Puh. 0400-636 522
Tmi Eino Marttila
Suokuja 15, Jääli
Puh. 040-7060 425
Maanrakennus
Ylimaunu
Ahontie 86, Kaulinranta
Puh. 050-540 5936
Tikkurilantie 141, Vantaa
Puh. 020 160 5000
Arkkitehdit Jurvainen
ja Pesola Oy
Marttilantie 10, Isokyrö
Puh. 06-414 9733
Kalliolanrinne 4 A 10, Helsinki
Puh. 09-8253 1220
Villalan Perhekoti
Velarium Oy Ab
Finn Lewi
Contracting Ltd Oy
Peräkorventie 500 B, Ylämaa
Puh. 05-4144 290
Building Automation
Group Oy
Tulvaniityntie 18, Vantaa
Rymättylän
Osuuspankki
4/ 2 0 10
Lavakuljetus
J.W. Helenius Oy
Annentie 6, Vantaa
Puh. 040-770 9213
Katiskatie 9, Helsinki
Puh. 0400-150 538
Lapinlahti
Laattatyö Wikman Oy Tmi Hietakymi Jukka
Puh. 02-274 4500
Vihmuskallionkatu 16, Nokia
Puh. 0500-862 933
Maansiirto Tujunen
Auto- ja
Huonekaluverhoomo
Kohonen Tmi
Genelec
PIEKSÄMÄKI
Puh. 0440-654 684
Taksi Nurmi Mauri
Rannantie 62, Laitila
Puh. 040-711 6245
OIVAYHTIÖT OY
Kasarminkatu 43 B, Kajaani
Puh. 050-3679 342
Ikapaper Oy Ab
Kokonkatu 19, Tampere
Koskenparras 10, Imatra
Puh. 05-688 2000
Pratilankuja 3, Nurmijärvi
Puh. 040-588 0898
Menokenkä Oy
Rent Lift Finland Oy
Finnwall Oy
Ylimyksentie 165, Äijänneva
Puh. 0500-746 591
Taksi Pertti Penttilä
Arwidssonintie 15-17 A 11,
Laukaa
Puh. 040-7171 446
Arkkitehdit
Mustonen Oy
Elisabetinkatu 10, Turku
Puh. 044-0160 674
Kuuselantie 12, Vantaa
Puh. 040-553 2544
Maanrakennus
Mikko Tiensuu Oy
Niemeläntie 121, Vilppula
Puh. 0500-237 803
Ristipellontie 17, Helsinki
Puh. 09-507 2411
Tulolantie 21, Ylivieska
Puh. 08-4106 700
Tahvintie 4 A, Mieslahti
Puh. 0400-683 726
Riuttatie 123, Riihimäki
Puh. 019-723 822
Espoon Asennus Oy
Tiilismäki 6, Espoo
Puh. 040-720 6854
Siltarannan Isännöinti
Ensio Mäkelä Oy
Hämeentie 65, Helsinki
Puh. 0400-250 667
Ryhmäkoti
Lumikki Oy
Rauhankatu 12, Rauma
Puh. 02-8211 694
Car Fix
IKAALINEN
Puh. 03-459 060
Teollisuuskylänraitti 7,
Keminmaa
Puh. 0400-693 736
Mökkihuolto Dyster
Tmi Bärlund Jukka
Kellomäentie 62, Puumala
Puh. 050-521 5495
Rysäkuja 5 B 20, Helsinki
Puh. 040-565 2047
40
Vanamotie 2 as 1, Helsinki
Puh. 050-3921 386
Raamikuja 3 B 15, Seinäjoki
Puh. 0400-436 019
Uusi Porvoontie 1623, Sipoo Box
Puh. 0400-481 024
Handelshuset
Sjöbergs Ab
Suvisaarentie 23, Espoo
Puh. 09-888 4114
Kotkan
Kontio Apteekki
Eteläinen Karjalantie 9, Kotka
Puh. 05-2200 440
ANTENNIASENNUS JUHA
Puh. 050-3688 343
www.antenniasennusjuha.fi
Härmän Puu- ja
Rakennustyö
Yliviitalantie 781, Härmä
Puh. 050-3641 856
Japira
Rakennuspalvelu Oy
Olvitie 5, Iisalmi
Puh. 017-83 881
Lepikönrinne 13, Hämeenlinna
Puh. 0400-850 422
Horizon
Fennoskandia Oy Ab
Esan Saha
Komeetankuja 4 B, Espoo
Puh. 09-855 0214
Tmi Pasi Eriksson
Meri-Knaapilantie 62, Perniö
Yhtymä-Tahlo Oy
KAAMANEN
Puh. 044-054 7911
Desert Transport
Susitie 15, Pori
Puh. 0500-179 557
AHL-Tuotanto Oy
Rantaniementie 2, Mutala
Puh. 0400-239 543
Mintuntie 22 A 4, Tammela
Puh. 0400-386 585
RM-LVI Tekniikka Oy
Arkkitehtitoimisto
Kimmo Lehtola
Viilanhakaajankatu 17 B, Pori
Hammaslääkäri
Matti Laiho
Raskinpolku 9 C, Turku
Puh. 02-253 9092
Lohjantie 23, Nummela
Puh. 050-4110 757
Tmi Janne Tiainen
Sturenkatu 37-41 K 105,
Helsinki
Puh. 040-545 3468
Taksi Kauko Mäkinen
Raivaajantie 2, Ylihärmä
Puh. 0400-368 289
Ovituote
P. Korhonen Oy
Urjala • Puh. 03-5460 835
Kankaankadun
Kiinteistökulma Oy
Tmi Olli-Pekka Huuskonen/
Kone-Konkari
Asemakuja 3, Konnevesi
Puh. 0400-340 486
Kiinteistö-KYS Oy
Konepalvelu
J. Ikonen Oy
Töröntie 5, Tohmajärvi
Puh. 0400-313 175
Kerkes Oy
Konepalvelu
A. Ilvonen
Kanava Hai
Asemieskatu 34 C 44,
Rovaniemi
Puh. 040-5911 982
Uusi Insinööriliitto
UIL Ry
Itä- ja Kaakkois-Suomen Piirit
Vuorikatu 11 A 5, Mikkeli
Kilohuolto
IK Laatuhakkuut
JL Bygg
KJH-Teollisuuspalvelut Oy
Linja-Autoliike Yrjö
Makkonen & Kumpp.
Kuljetusliike
E. Kärkkäinen Ky
Deluxe Productions
Kuljetusliike
Noroaho Oy
Katutekno Oy
Kuusikonkatu 13, Lappeenranta
Puh. 040-5862 990
Karstulantie 195, Soini
Puh. 0400-916 619
Kuljetus Anttonen
Valukoneistus
Kivinen & Järvi Oy
Silmukkatie 5, Vaasa
Puh. 06-3170 366
Mauri Hemmilä Ky
Töölönkatu 29 A 45, Helsinki
Puh. 040-546 3155
Remontti ja
Kotipalvelu Jori Tmi
Neulastie 2 B 24, Helsinki
Puh. 040-701 5455
Sörnäisten Rantatie 27 C, Helsinki
Puh. 0400-766 991
Tyrniviita 4 B 7, Seinäjoki
Puh. 0500-865 622
Remonttipalvelu
Kaukinen Tmi
Huonekaluliike
Veljekset Rinteelä
Teemu Jakonen Oy
Tiivisteet ja
nostolaitteet
Lahden
Kamppailulajikeskus
Hydrauliikka
Virtanen Tmi
Moto Pro Oy
Klaukkalan
Rakennustyö Oy
Myllärintie 6 A 18, Klaukkala
Puh. 041-441 8244
Kiuruveden
Konetyö Ky
Kallioharjuntie 11, Kiuruvesi
Puh. 0400-430 050
Rakennus ja Maalaus
K. Tiippana
Sammon Valtatie 70, Tampere
Puh. 0400-869 676
Kuljetusliike Veljekset Betonipumppaus Oy
Kuusan Asematie 13, Kuusa
Matilainen Ky
Puh. 0400-648 376
Metsä-Ässä
Saarikontie 15, Kylmäkoski
Puh. 0440-321 272
Turakkalan
Puutarha Oy
Pässinrata 1, Suolahti
Rajamäki
Puh. 040-5245 874
Harri Vettenranta
Jyvätie 7, Helsinki
Kourukeskus
Paappanen Oy
Tmi Jari Nyfors
Tilitoimisto
Anttinen Oy
LVI-Palvelu
Tmi Härkönen
Ahopellontie 9, Rusko
Puh. 0400-320 071
Keskustie 67, Haukivuori
Puh. 045-111 2968
Remontti- ja Rakennuspalvelu Tapio Kalliokoski
www.lavasuutarit.fi
Vesijärvenkatu 27, Lahti
Puh. 03-5898 620
Kohonniementie 18, Rauha
Puh. 0400-250 263
Bellcrest
Käännökset Oy
Kiinteistöhoito
P. Lakaniemi Oy
www.ramikro.fi
Piiskuntie 2, Ivalo
Puh. 040-188 7111
Kuljetus J. Säävälä
Porokuja 4, Oulu
Puh. 0400-584 542
Kylmäojankatu 3, Nokia
Ilomäentie 4, Laitila
Puh. 02-856 566
Inarin
Vuokra-Asunnot Oy
Metsätyö
Ari & Pertti Kiiskinen
Hoppulantie 129, Pudasjärvi
Puh. 040-5400 438
Elopiha 6, Lieto
Nissiläntie 1656, Nissilä
Puh. 0400-570 255
Kuljetusliike
Juha Viippola Oy
Myllytie 140, Eurajoki
Puh. 040-558 2030
Kalliotie 6 C, Nurmijärvi
Puh. 0400-450 234
Tmi Juha Haavisto
Saarikyläntie 888, Kaivanto
Puh. 050-5642 936
Gamla Mejerivägen 64, Ingå
Puh. 050-5550 192
Kokkosalontie 109, Kiuruvesi
Puh. 040-722 6310
Nokian Lukio
Bos-Pelti
Eiran Aikuislukio
Laivurinkatu 3, Helsinki
Puh. 09-4542 2723
Harju 2 A 6, Kantvik
Puh. 041-462 1175
Jahtimiehentie 5-7 C 7,
Nummela
Puh. 050-536 1108
Haukiojantie 46, Tikkala
Puh. 050-3367 939
Raudussuontie 65, Aura
Puh. 040-737 5209
Autoilija
Seppo Suhonen
Puronsuunkatu 1 A 2, Joensuu Karhunpääntie 489, Karhunpää
Puh. 040-751 2951
Puh. 0500-121 576
Taivaanpankontie 8 D, Kuopio Helsingintie 336 B, Orimattila
Puh. 0440-676 073
Puh. 0400-933 195
Kankaankatu 23, Lappeenranta
Puh. 040-539 7042
Teollisuustie 2, Kuortti
Puh. 050-3731 313
”Kiuaskiviä löylyn tähden”
IJ Rahtikeskus Oy
Reilininkatu 5, Lohja
Puh. 0400-428 316
Kruununtie 52, Hyvinkää
Puh. 0400-974 774
Rakennus- ja LVIToimisto H. Lätti Oy
Haimoon Myllytie 97 B, Vihti
Puh. 0400-470 280
Raskaskonehuolto
JP Rajala Oy
Varpushaukantie 2, Pori
Puh. 0400-468 801
Ramasa
www.teepaitoja.com
• Mainospaidat, Kotisivut •
Puh. 040-760 7363
BR-Tuote Ky
Sahamyllynkatu 33, Joensuu
Puh. 013-896 862
Vanha Juvantie 543, Maivala
Puh. 0500-654 103
Merivalkama 2 A 8, Espoo
Puh. 09-810 540
Orapihlajantie 3 B 12, Virrat
Puh. 050-598 2559
Autokorjaamo
P. Silonsaari
Kalusteneuvos Oy
Suomen
Konetuonti Oy
Hammaslääkäri
Airi Tanner
Kiinteistö Oy
Kissantassu
Arkkitehtuuritoimisto
Vesa Ekholm &
Antero Syrjänen Oy
Puutavarakuljetus
Hannu Suuronen Oy
LTT-Tekniikka Oy
Kivikonkarit Oy
Navirentie, Naantali
Jyväskylä
Puh. 0400-640 479
Terveyskauppa Life
Apiankadun
Konepistepojat Oy
Läänin Kuljetus Oy
Kiteen Kukka- ja
Hautauspalvelu Oy
Vällykatu 10, Imatra
Puh. 0400-259 260
Pomonkatu 2, Mikkeli
Puh. 0400-882 311
Vaakatie 7, Helsinki
Jarrutie 14, Helsinki
Puh. 09-350 6202
Ruokorannantie 44, Joutsa
Puh. 0400-241 670
Kauppakatu 39, Lappeenranta
Puh. 05-451 3344
Apiankatu 3, Valkeakoski
Puh. 03-5850 553
Tmi E. Alén
Härmän Nauha Oy
Hämeenkatu 53, Hyvinkää
Puh. 040-729 4825
Pro-Wear Oy
Teollisuustie 20, Luvia
Puh. 050-5975 911
Erpekon Oy/
Siikajoen Nuorisokoti
Karpalotie 7, Siikajoki
Puh. 08-241 299
Tmi Kati Rosenberg
Oskelantie 5 A, Helsinki
Puh. 09-5877 536
Rieskalähteentie 85, Turku
Puh. 020 122 4274
Kaivinkoneurakointi
Seppälä
Jaakonkatu 10, Hyvinkää
Puh. 050-5122 562
Yliviitalantie 834, Ylihärmä
Puh. 06-4822 900
Rasimuksen Maatila
Autoyhtymä
Jukka Puharinen
ja Olavi Roivas
Kuljetus
Risto Putkinen
Pollenpolku 3, Kuhmo
Puh. 040-501 5466
Joensuu
Puh. 0400-372 337
Asianajotoimisto
Rauno Fält
Lava- ja Laitehuolto
R. Turta Ky
www.laakkonen.fi
Lastenkoti
Kasvunpolku
Laitilan I Apteekki
LVI-Lindström Ky
Keminmaan Vesi Oy
Ilmeentie 199, Imatra
Puh. 0400-256 234
Maanrakennus &
Purkutyö Vehanen Oy
Airikkalantie 113, Vahto
Puh. 02-257 9361
Metsäkorjuu
Kauhanen Oy
Rotimojoentie 485, Marttisenjärvi
Puh. 0400-297 863
Sulokivi Oy
Ruoppitie 4, Joensuu
Puh. 013-822 226
Kuningattarenkatu 17 A 2, Loviisa
Puh. 019-531 309
Bicolla Oy
Apollonkatu 3 C, Helsinki
Puh. 09-4360 080
Kaskihara 3 D, Espoo
Puh. 040-5258 385
Kakontie 3, Lieto
Puh. 0400-823 339
Puutiolampi 20, Vartiala
Puh. 040-5846 430
Kyyhkysmäentie 126, Jokioinen
Puh. 0500-539 929
41
Haninkuja 11, Numminen
Puh. 040-5567 653
Karppakon Oy
Hyypänpolku 4 C, Tampere
Kannonkone Oy
Tampere
Puh. 050-3040 146
Keisarinkuja 10, Kitee
Puh. 0500-907 792
Tilipalvelu
Olkkola Oy
Apulintie 14, Kalajoki
Puh. 044-546 3830
Offcode Oy
Valtatie 67, Oulu
Puh. 050-387 6632
MKC Finland Oy
Grannarsintie 23-8, Kalkkiranta
Puh. 045-111 8844
Teollisuustie 1, Kannonkoski
www.mkcfinland.fi
Keskuskatu 18, Laitila
Puh. 02-856 518
Kunnantie 3, Keminmaa
Puh. 016-227 508
E-S Kuljetus
Kreiviläntie 13, Myrskylä
Puh. 050-517 9816
Tmi Heimo Kosola
Kokkokallionkatu 1 A 30, Lahti
Puh. 0400-200 893
4/ 2 0 10
Kyöstilänmäen
Perhekoti
Pieksupetäjäntie 13, Pielavesi
Puh. 0400-674 776
Rakennus ja
Suunnittelu Caris Oy
MK-Sähkö Oy
Pohjolantie 1, Vuorentausta
Puh. 050-345 4059
Nurmijärven
R.S. Rakennus Oy
Variksenmarjankatu 8,
Lappeenranta
Puh. 040-5861 982
Hangaskalliontie 51, Perttula
Puh. 0400-472 927
Kajaanin
Ammattikorkeakoulu
Anjalankosken
Linja Oy
Ketunpolku 3, Kajaani
Puh. 08-618 991
www.kajak.fi
Valtasammutin
Porrintie 4, Harjavalta
Jiitee
Hitsinpimpula Ky
Kuusirinne 8, Airaksela
Puh. 050-442 8834
Auto-Aho Oy/
Tojo-Auto
Alakorkalontie 15, Rovaniemi
Puh. 016-332 1500
Auramaa-Yhtiöt Oy
Elimäentie 14, Anjala
Puh. 020 7181 690
Auto- ja Kolarikorjaamo
Markku Salonen
Rakennuspalvelu
Lindholm
Loukkurantie 22, Vanha-Ulvila
Puh. 044-533 2661
Ritvan Moniapu
Leinikkikuja 1, Toivakka
Puh. 040-848 3323
RJJ Rakennus Ky
Päiväkoti Maitohammas
E-Mail: [email protected]
www.paivakotimaitohammas.fi
Kuljetuspalvelut
Kettu Laitinen Oy
Kuopio • Puh. 040-561 7009
Helläsiivous
Kiinteistöpalvelut Ay
Edullinen ostopaikka
Liikunta ja Terveys
TIMO RIIHIRANTA
Personal Trainer
Arabian Sähköliike
www.taidox.fi • [email protected]
Nuaskatu 7, 87400 Kajaani
Puh. 044-292 1132
J. Inkeröinen Oy
Savonlinna • Puh. 015-522 525
www.j-inkeroinen.net
Ryhmäkoti
Kellokas Ky
Kemiön
Puhelinosakeyhtiö
Yli-Iin Palvelukoti Oy
Kemiö • Puh. 02-420 700
Karjalantie, Yli-Ii
Puh. 08-8170 400
Tandläkare
Kaj Söderholm
Nuorten Vammaisten
Tukisäätiö
Strandgatan 5, Hangö
Puh. 019-248 4705
Prismarit Oy
Soleus Proteor
Tuomolankatu 44, Harjavalta
Puh. 0400-791 183
Ratastie 2, Nummela
Puh. 09-225 2070
CITROËN, HONDA
Puntarikankaantie 7, Oulu
Puh. 040-542 7516
Kurttastentie 14, Rauma
Puh. 0400-593 538
Harjavallan
Sairaankuljetus
JR-Sähkötyöt Oy
Vihdin Autotalo Oy
Paasikivenkatu 12 A 35, Lahti
Puh. 050-591 7804
Taidox
Päiväkunnaistentie 77, Kolla
Puh. 0400-724 430
Luistarintie 31, Kauttua
Puh. 040-700 6993
Siltasaarenkatu 11, Helsinki
Puh. 020 7431 800
Viinikankatu 55, Tampere
Puh. 0400-623 369,
Myllytullinkatu 7, Oulu
Puh. 040-3054 002
Koulutus- ja Konferenssikeskus
ISO KIRJA
Saneeraus Kaisil Oy
Siivouspalvelut
Aila Uutela
Kuljetus
V. Rytkönen Oy
Törnävän Apteekki
Lyhytterapiainstituutti Oy
Jämin Rahtipalvi Oy
SIILINJÄRVI
Nevalanmäen
Perhekodit Oy
Erca Tilit Oy
Moiporo
Retomec Oy
Isännöintipalvelu
Kimmo Lahtinen
Riihimäen
Paperinkeräys Oy
Nevalanmäentie 4, Kytökylä
Puh. 08-453 763
www.nevalanmaki.fi
Perhekoti Pilvi-sisko
Kivenkaari 9, Vihti
Puh. 040-750 3183
Sirrikuja 3, Helsinki
Puh. 09-565 1026
Koti- ja Hoivapalvelu
Elina
Patterinkatu 17, Hamina
Puh. 040-7377 542
SALLA
HEINOLA
Teollisuuskatu 26, Riihimäki
Puh. 050-555 5871
Paltamon Apteekki
Paltamo
Puh. 08-871 067
Patamäenkatu 19, Tampere
Puh. 020 155 2828
Techen Oy
Riihilahden Perhekoti
Parturi-Kampaamo
Eitzu
Pirkkolan Perhekoti
Parturi-Kampaamo
Hiuslumo
Perhevoima
Harri Myllylä
Sopulintie 6, Salo
Puh. 040-505 8203
Tohkantie 6, Eurajoki
Puh. 02-8680 862
Ilpo Tenhunen Tmi
Otvakatu 6, Seinäjoki
Puh. 040-5485 600
Uki-Trailer Oy
Keskusaukio 1, Kuusankoski
Puh. 045-139 2236
Orikoskentie 20, Urjala as
Puh. 040-740 5558
Adato Energia Oy
Pihahuolto Ky
Aaponkatu 16, Imatra
Puh. 040-768 3806
Puutarhakatu 16, B, Tampere
Puh. 040-701 6355
Tmi Plakkari
Erika Suominen
Tuoppikuja 2, Vääksy
Puh. 040-7055 721
Jaakolantie 6, Uusikaupunki
Puh. 0500-599 386
Helsinki
Puh. 09-5305 2700
K & O Tiilikainen Oy
V.V. Muinaistyöt
Parturi-Kampaamo
Hiusvisio
Pogosten Asuste- ja
Luontaistuote
Porin Kopiokolmio Oy
Koivutie 28, Oulainen
Puh. 045-111 9505
Parturi-Kampaamo
Sari
Saviportintie 3 C 5, Leppävirta
Puh. 045-1250 117
Öljysäiliötarkastus
P. Lepistö
Paulan Pirssi
Matti Pulkkinen Tmi
Uittamontie 4 A 57, Helsinki
Puh. 0400-316 320
Viikaistentie 342, Laitila
Puh. 040-5821 256
Tilitoimisto
Riitta Hyry Oy
Kuljetusliike
J. Hurnasti Ky
Hatanpään Valtatie 34, Tampere
Puh. 03-2254 700
Tilintarkastamo
V. Tolonen Oy
Helsingintie 10, Järvenpää
Puh. 09-286 894
Tampere • Puh. 040-557 7541
Sillat Oy
Rak-Pilon Oy
OJS-Nosto
Perhekoti
Honkaranta Ay
Rautakuovintie 11, Oulu
Puh. 040-707 4055
Alppilanmäentie 3, Parola
Puh. 0400-874 938
Piilipuuntie 32, Haarajoki
Puh. 0400-400 744
Pääskytie 1, Jämijärvi
Puh. 050-491 3579
Martina Silfvast
Gustavsberg Oy Ab
Oskun Rekkapesu
& Huolto Oy
Pesula Omin Toimin
Out In Design
Pieneläinhoitola
Päivin Karvaturrit
4/ 2 0 10
Kalkkipetteri, Lohja
Puh. 050-599 3323
Tmi Janne Valaskari
Levytie 5, Helsinki
Puh. 0400-458 210
Isokyrö
Puh. 0400-362 027
Kalliosolantie 2, Vantaa
Puh. 040-744 2022
Repliikki Oy
Tamitek Oy
Hämeenkatu 18, Riihimäki
Puh. 019-721 071
Cramo Finland Oy
JÄMIJÄRVI
Puh. 02-5471 755
Heparinkuja 1, Kylmälä
Puh. 050-522 7510
Peltolankaari 15 A 10, Oulu
Puh. 045-651 9511
Lindkoskentie 218, Lindkoski
Puh. 040-703 6078
Törnäväntie 20, Seinäjoki
Puh. 06-429 4800
Lahti
Puh. 0440-347 730
EP:n Kehärakenne
Sotilastorpantie 4 A, Espoo
Puh. 0400-606 820
Parkonmäen
VANTAA, KORSO
Perhehoitokoti Ky
Otavantie 14, 01450 Vantaa Parkonmäentie 30, Myllyniemi
[email protected]
Puh. 040-4114 333
G. Krister Oy
Ylänteentie 345, Lammi
Puh. 044-5900 045
RR Site Service Oy
Steman
K-Market Liikenne
Urho ja Karhu Oy
Junnankuja 11, Hirvensalmi
Puh. 040-7740 336
Rakennus-Lalla Oy
Rakennusmestarintie 21 B 6,
Turku
Puh. 044-5071 975
Päivärinteenpolku 4 C,
Mäntsälä
Puh. 075-325 7112
Rakennuspalvelu
J. Muinonen
Koutintie 153 A, Nurmijärvi
Puh. 0400-342 317
MYLLYKALLIO
Puh. 040-543 7280
Musti ja Mirri
Kivenlahdentie
Kivenlahdentie 5, 02320 Espoo
Haapalahdenkatu 1, Helsinki
Puh. 09-436 2556
Riihilahdentie 225,
Konginkangas
Puh. 050-526 3070
Sovial Ky
K-Market Liikenne
Intiankatu 25, Helsinki
Puh. 040-840 8151
Heikkiläntie 177, Keuruu
Puh. 014-751 4411
www.isokirja.fi
Tiilipellontie 4 B, Kempele
Puh. 0400-689 507
Untamontie 208, Laitila
Puh. 02-851 145
PÄÄKAUPUNKISEUTU
Puh. 050-548 2250
Laippatie 14, Helsinki
Puh. 09-3291 8811
Tmi Pekka Tuukkanen
Uittamontie 2 B 11, Helsinki
Puh. 040-709 5170
Rieskalähteentie 85, Turku
Puh. 02-238 9559
Kaarlenkuja 2 B 44, Helsinki
Puh. 040-5920 200
42
Peltotie 22, Ulvila
Puh. 02-5383 703
Komerintie 23, Mynämäki
Puh. 044-2099 660
Juankoskentie 17, Juankoski
Puh. 017-612 245
Mantsintie 1-3, Ilomantsi
Puh. 040-7730 399
Kiertokatu 15, Pori
Puh. 02-6342 120
Levojärventie 10, Porvoo
Puh. 0400-469 361
Pusa Service Oy
Tervasuontie 2, Nummela
Puh. 050-305 5010
Neuropsykologiapalvelu
Frontaali Oy
Kauppakatu 3 B, Tampere
Puh. 03-222 6020
Tmi Johanna
Niemenmaa
Pyhäniementie 251/20, Kihniö
Puh. 040-5748 903
Nikkilän Huolto Oy
Nikkiläntie 339, Sipoo
Puh. 0400-202 090
Aquilae
Kauppakartanonkatu 22 G 58,
Helsinki
Puh. 050-3213 753
Whiteline Oy
M.K. Monialarakennus
Heikkiläntie 10 as 1, Vampula
Puh. 050-3395 587
M-Koneistus
Kaartilantie 8, Savonlinna
Puh. 0500-659 969
Maijan Matkat
Vanha Viertotie 12, Helsinki
Puh. 040-5033 912
Perniöntie 1969, Perniö
Puh. 02-735 1410
Plus Terveys Oy
HAMMASLÄÄKÄRI
JUSSI MAUNULA
Miilukangas Ky
Lukkarinkatu 4, Lapua
Puh. 06-4388 280
Ruonankatu 1, Raahe
Puh. 08-211 3500
Cleaning Design
Montonen Jukka Tmi
Puh. 040-848 3548
Carace
Tuusulantaival 42 B 27, Kerava
Puh. 09-2420 241
Kerätniementie 24,
Keltakangas
Puh. 0400-652 661
Nakarin
Kalanviljelylaitos Ky
Ruonaantie 19, Virolahti
Puh. 0400-754 554
Nakkilan Sihuma
Vanha Vuohimäentie 5,
Nakkila
Puh. 0400-533 247
Maanrakennus
Salmi Oy
Neste Länsituuli
Tomi Mannermaa Tmi
Mynämäen
Palloiluhalli
Jänismaantie 22, Kokkola
Puh. 050-5233 039
Nuotiotie 12, Vaajakoski
Puh. 040-588 2144
Masiineri Oy
Ahmoontie 319, Karkkila
Puh. 0400-478 302
Mericamping
Palosaarentie 67, Merikarvia
Puh. 0400-719 589
Rauhalammintie 2,
Noormarkku
Puh. 02-5484 444
Urheilutie 9, Mynämäki
Puh. 0400-537 973
New Gen
Transport Oy
Heinimäentie 13, Kajaani
Puh. 0400-751 380
Niemisen
Puutarha Ky
Lököntie 50, Ohkola
Puh. 019-688 9096
Metallityö
J. Annala Oy
Nordells Forest Ab
Metsä- ja Konetyöt
Liljander Ky
Paloniemen Sora Ky
Metsäpalvelu
Raimo Lehtonen
Perhekoti Koivupelto
Keminmaan
Nuorisokoti
Perhekoti
Nuorten Mummola
Rapinkorventie 15, Nokia
Puh. 010 8324 300
Ranta-Utintie 101, Utti
Puh. 0400-556 618
Vallontie 4, Lappi
Puh. 050-5731 527
www.pohjanranta.com/
nuorisokoti
Miracle Team Oy
Polojärvi Osmo Oy
Tarkintie 19, Kiiminki
Puh. 0400-935 053
Porin
Mainostuotanto Oy
Hevoshaankatu 3, Pori
Puh. 02-633 8730
Porkkalan Putki
Pomelo-Koti Oy
Mäkelä Service Oy
Maalauspalvelu
Malin
Rantakatu 29, Joensuu
Puh. 013-266 3311
Myyrä Pentti Oy
Wellnes Cars & Parts
Hallitie 4, Savitaipale
Puh. 0400-551 693
Pohjois-Karjalan
Sähkö Oy
Soiniityntie 849, Elimäki
Puh. 050-5566 600
Lintulahdenkuja 2, Helsinki
Puh. 050-687 08
Maalausliike
Veljekset Tikka
Voutilantie 5, Hämeenlinna
Puh. 050-5965 694
Gesterbynpolku 14 D 38,
Kirkkonummi
Puh. 050-919 7415
Paimiontie 452, Vaskio
Puh. 044-511 5806
Myllytie 320, Koskioinen
Puh. 0400-173 337
Ranskal. autojen erikoiskorjaamo
Perhekoti
Jääskeläinen Oy
Kroggränd 1 B 16, Kimito
Puh. 0400-407 121
Heinävedentie 78, Liperi
Puh. 0400-152 709
Rantasalmentie 1783, Kallislahti
Puh. 040-538 6574
Tavinsalmentie 204, Tavinsalmi
Puh. 017-4624 534
Tmi Pasi Perälä
Piiparinkatu 4, Kankaanpää
Puh. 02-573 000
JiiriCo Oy
Oy Citypork Ltd
Mehtäkyläntie 23, Kalajoki
Puh. 050-557 2177
Carmeik Oy
Bodominkuja 6 as 2, Espoo
Puh. 0400-903 178
Riihitontuntie 20 B 10, Espoo
Puh. 040-5263 303
Askartelu Sinisiipi
Clean Ones
Siivouspalvelu Tmi
Voudinkuja 1 B 17, Lohja
Puh. 040-8486 171
Ketorannankatu 5, Salo
Puh. 0400-469 622, 02-733 1006
Dinoper Oy
Puutyö ja Saneeraus
Järvenoja Oy
Osuuskunta
Oulun Kotihoiva
Dito Yrityspalvelut Oy
MiniMoto Racing Finland Oy
Damex Palvelut
Tjänster Oy Ab
Hiidenpolku 8, Janakkala
Puh. 050-3455 885
Päivähoito
Hippiäinen
Koskitie 19 A 1, Oulu
Puh. 040-8237 390
www.oulunkotihoiva.fi
Vanhankyläntie 10, Ryttylä
Puh. 050-5588 988
Molkkarinmäentie 85, Kullaa
Puh. 044-5052 009
[email protected]
www.minimotoracing.fi
Päiväkoti Huvikumpu
Etelä-Suomen Suggestoja Terapiapalvelut
Päiväkoti Sini-Emilia
Hallinto- ja Toimistopalvelu Polla Oy
Hiukkavaarantie 2, Oulu
Puh. 08-336 411
Korttiontie 23, Riihimäki
Puh. 040-777 6102
Pälkäneen
Urheilu ja Kalastus
Onkkaalantie 71, Pälkäne
Puh. 03-534 2045
Sandelininkatu 1 C, Hyvinkää
Puh. 050-304 9832,
www.esstp.fi
Lentäjäntie 1 C 16, Nummela
Puh. 050-5425 293
Rahti Nalle Ky
Puh. 044-090 6509
Grippertec Oy
Tilitoimisto
Pia Keränen
Rakennuspalvelu
Alpo Hirvelä
Kyntäjäntie 7, Laitila
Puh. 0400-971 618
Koskelontie 15, Espoo
Puh. 050-3453 933
Automaalaamo
Sami Mäkelä
Puusepäntie 6, Kauhajoki
Puh. 0400-838 440
Korian Louhinta ja Rakennus
Auto-Paja Laakso Oy
Partiantie 14, Koria • P. 040-7794 669
[email protected]
Louhinta ja räjäytystyöt
Kahvila Koivu
Lepolantie 8, Karkkila
Puh. 040-5261 281
Betoni-Jussi
Virvelintie 3, Hämeenlinna
Puh. 050-536 9140
KK-Sähköpalvelu Oy
Kirjurinluoto, Pori
Puh. 02-6462 512
Peltotie 26, Ulvila
Puh. 040-559 6142, 050-577 3041
www.kk-sahkopalvelu.fi
Kuljetusliike
Rimpinen Oy
Sarin Lounaskahvila
ja Pitopalvelu
Harjavalta • Puh. 0400-928 256 Juustokivenkatu 1, Harjavalta
Puh. 02-6743 800
Vuollekoti
Kimmo Laihonen Tmi Palvelutalo
Vuolletie 1 b, Kokemäki
43
Automaalaamo
Antti Hämäläinen Oy
Harjavallankatu 33, Harjavalta
Puh. 0400-598 338
Rakennus Arre Oy
Simolantie 49, Masku
Puh. 040-5815 892
Yrjönkatu 15, Pori
Puh. 02-633 6182
Automaalaamo
Yli-Seppänen Oy
Olavintie 1, Palokka
Puh. 0400-647 596
Tuulikallionkatu 2, Imatra
Puh. 010 666 9600
Astalan Asuste
Elokuvateatteri
Kino Huovi
Color-Kuva Oy
Rakennuslaskenta
Rautalahti
Viereläntie 189, Otalampi
Puh. 09-2233 703
Markkinatie 14, Alavus
Puh. 0400-515 760
Saarikankaantie 463 A, Hankasalmi
Puh. 044-5936 182
Plan-Ark Oy
Atomikko
Puistokatu 2 C, Jyväskylä
Puh. 014-617 215
Rakennuspalvelu
Jarmo Manninen
Hovioikeudenpuistikko 19 E,
Vaasa
Puh. 06-317 2000
Arokivi Oy
Latukatu 2, Varkaus
Puh. 0400-176 180
Autokorjaamo
H. Seppälä
Sepäntie 21, Hikiä
Puh. 045-6388 598
www.asennusmikko.fi
Taksi H. Ketokoski
Siltasaarenkatu 26, Helsinki
Puh. 040-7505 987
Trattkantarellen 3, Ekenäs
Puh. 050-550 3990
Asennus Mikko
Sammontie 3, Ulvila
Puh. 02-5387 772
Jukka Pihlajaniemi 0400-784 848
Markku Peltomäki 0400-706 861
Rakennuskonsultointi
V. Sivonen
Merimiehenkatu 36 D,
Helsinki
Puh. 09-2709 1120
Pitkäsuontie 5, Ylöjärvi
Puh. 0400-896 500
Tyrästie 8, Lehmo
Puh. 0400-257 157
Pyynkuja 6, Pertteli
Puh. 041-5049 488
Tertuntie 5, Vantaa
Puh. 040-5519 437
Perttelinkatu 44 as 2, Salo
Puh. 040-770 3026,
www.polla.fi
Päällirakenne ja Huolto- Mauri Niittonen Tmi
palvelut Matti Sandberg
Saarnitie 1, Perniö
Mirja Lehikoinen
PK-Huolto Oy
LVI-Halli
S. Peltomäki
Cap-Sell Oy
Haukikuja 5, Hangonkylä
Puh. 040-753 2032
Finnparts Oy
Lönnrotinkatu 20 B 10, Kuopio
Puh. 040-501 8838
Heikinlaaksontie 1 A C 20,
Helsinki
Puh. 045-6373 366
Sacom
Hevosmiehenkatu 11, Mikkeli
Puh. 040-552 6133
Vesalantie 7, Halikko as.
Puh. 02-7371 530, 044-7371 530
Maalaus ym. käsittelyt keittiökalusteillesi
Lehtisaarentie 1, Helsinki
Puh. 09-480 822
Päärnävarrentie 61, Laitila
Puh. 044-2727 232
Mixtion Oy
Latvapolku 9, Kotka
Puh. 050-593 8481
Kalustemaalaamo
Ismo Peltonen
Jämsä
Puh. 014-713 059
Halkivahantie 6, Tuusula
Puh. 040-9030 900
Lapintie 37 A 1, Sodankylä
Puh. 0400-199 811
Herman Marine
Puh. 0400-799 170
www.vuollekoti.fi
Teljän Kehystys
Pohjoispuisto 3, Pori
Puh. 02-632 5478
av. ma-pe 9-17, la 9-13
4/ 2 0 10
Pro-Väri Turku Oy
Autokatu 1, Turku
Puh. 02-2737 240
Asennus Samsten Tmi
Kalusteasennus
Tmi A. Holopainen
Aittakalliontie 25, Perttula
Puh. 040-709 6917
Potkuritie 6 A, Lempäälä
Puh. 044-5525 287
E-P Karppinen
Kortesjärven
Apteekki
Kotilammenkuja 7, Turku
Puh. 0400-863 573
Kievarintie 26, Rajamäki
Puh. 0400-695 931
Tilitoimisto
Tmi Maarit Kotamäki
Karvinkartanon
Pienryhmäkoti Oy
Kiertokatu 12, Pori
Puh. 044-2681 1320
GP Muutot Oy
Koneurakointi
Pasi Yliluoma Tmi
Jääkärintie 53, Kortesjärvi
Puh. 06-4880 300
Kiap Oy
Karvinmäentie 9, Laitila
Puh. 040-7021 998
Osuuskunnantie 27 B, Helsinki
Puh. 040-701 5404
Kauneushoitola
Hyvän Olon Palmu
Krelo Oy
Kuningattarenkatu 38 D 19,
Loviisa
Puh. 044-2931 923
Myllystenpohjantie 1, Kangasala
Puh. 045-1120 815
www.hiusmesta.com
Susisuontie 1-5, Kirkkonummi
Puh. 0400-851 213
Kaivinkone- ja Rakennustyöt
Tmi Kari Kauvo
Kukkakauppa
Nummen Narsissi
Jyritec
Kärkisten laituritie 2 A, Korpilahti
Puh. 040-514 8167
Husulantie 14 D,
Ingermanninkylä
Puh. 040-559 1093
Vanha Hämeentie 29, Turku
Puh. 02-2372 005
Kemiön
Kaivinkoneurakoitsija
Oy G. Byman
Väri & Autotarvike Oy Kuljetus
Pasi Laajola
Myllärintie 26, Helsinki
Nuppulankulma 108, Suomusjärvi
Puh. 0400-863 366
PL 37, 25701 Kemiö
Puh. 02-421 146
Puh. 0400-431 512
Kaivinkoneurakoitsija
Heikki Marjasto
K-Huoltopiste Ky
Kuljetus Mika Hakala
Paattistentie 344, Vahto
Puh. 0400-222 907
Urjalantie 621, Koskioinen
Puh. 02-7675 720
Kaislahdentie 1, Orivesi
Puh. 040-9100 134
Kuljetusliike
Jukka Autero Oy
Maansiirto
Kohvakka Ky
Kuljetusliike
Jouko Jokinen Ky
Vaasan
Keskusapteekki
Ankkapurhankuja 7, Helsinki Kurkisaarentie 41, Haukivuori
Puh. 0400-430 589
Puh. 0400-257608
Petäjävesi
Puh. 0500-640 686
Kuljetusliike
Harri Toppari
Jylhäntie 265, Kauhava
Puh. 040-560 5024
Kuljetusliike
J & M Vaaramaa
Kotilantie 33, Nivala
Puh. 044-5515 189
Puh. 06-3191 100
Rajapesu Oy
Verkkotehtaankatu 17, Tornio
Puh. 016-445008
Siivouspalvelu
Laatukaksikko
Hämeentie 78, Toijala
Puh. 0400-766168
Kuljetusliike
Jarmo Vainio Oy
Puiden Kaato- ja Hoitotyöt
Arboristi Tom Nylund
Arosuontie 411, Lieto
Puh. 040-741 9015
Tyrväänkyläntie 233, Sastamala
Puh. 050-5608 318
Ollasgård
Håkan Nyström
Kuopion
ev.lut. seurakunnat
Hammashoito
Anne Arhela Oy
Koneurakointi
Hannu Urvanta
Siltakatu 12 C, Joensuu
Puh. 013-122010
Hemmingintie 24, Lempäälä
Puh. 0500-896929
Puh. 05-432 1270
Puh. 050-5828 730
Kaivinkoneurakoitsija KITT Kirkkonummen Kuljetus-Högström Oy Hostel Ukonlinna Oy Tasoteliike Jari Viilos
ARI-MATTI MÄKELÄ TMI
Inva- & Tila Taksi Ky Suntianmäki 38, Myrskylä
IMATRA
Länsituulentie 11, Jyväskylä
Markkatie 257, Sappee
Puh. 0500-207 833
Kappelintie 6 B 6, Kirkkonummi
Puh. 050-4413 888
Kaivinkoneurakoitsija
Simo Mäki
Tmi KK-Kivetys
Arkkitehtuurisuunnittelu
P. Pylkkönen-Palm
Mökkitalkkari
Pekka Alin
Koivusaarentie 81, Mellilä
Puh. 0400-322 817
Metsurintie 5, Rusko
Puh. 040-5025 612
Puuvillakatu 4, Forssa
Puh. 03-435 9060
Katajarinne 24, Huittinen
Puh. 0400-742 345
Kaivonporauspalvelu
M. Korhonen
Paintballpori
Riipiläntie 116, Pieksämäki
Puh. 0400-574 196
Kaivu ja Rakennuspalvelu
Reijo Kähäri
Valajankatu 4, Pori
Puh. 050-5927 826
www.paintballpori.fi
1000 m2 ympärivuotinen sisäpelihalli
Katin Siivouspalvelu
Reuhkajärventie 6, Sotkuma
Puh. 040-5052 595
Vanha-Muurlantie 126, Muurla
Puh. 040-715 7949
[email protected]
Kaivinkonetyöt
Pauli Hautamäki
Koneyhtymä
Blomqvist
Mäkitie 44, Teuva
Puh. 050-581 4625
Enon Rengas Oy
Muttilantie 97, Myrskylä
Puh. 0400-322 209
Transport
Forsman & Co
Puh. 0400-718 247
Kuljetus
Rakennus ja Remontti
Kimmo Kemppainen
J. Saarela
Tiemiehenkatu 4 D 24, Kajaani
Puh. 0400-901 472
Kuljetus
Nupponen Oy
Ahtimuksentie 2, Raahe
Puh. 0400-798735
Nummelan
Aluelämpö Oy
Mustasaaren Kunta
Puh. 06-3277 111
Vuokiito
Jouni Haataja Ky
Kaskelantie 687, Järvenpää
Puh. 0400-411 294
Pisteenkaari 4, Nummela
Puh. 044-299 3767
Valtalanniementie 421, Vuottolahti
Puh. 0400-385712
Kuljetus J. Peltola
LJR-Accounting Oy
Kuljetus
Happonen Aulis
Kahvitie 45, Kokkola
Puh. 040-539 2910
Kuljetus Oy
Marko Saarinen
Latokuja 12 E 9, Sipoo
Puh. 0400-811 644
Kuljetus
Risto Salomaa
Porraskoskentie 267, Lammi
Puh. 0400-426 661
Autokotila
Helsinki
Puh. 09-512 3322
Asap Oy
Ankkuritie 6 B 26, Kuopio
Puh. 050-574 3776
CTJ Motors
Lyhtytie 24 B, Helsinki
Puh. 0400-421292
Taantumuksentie 64,
Vermuntila
Puh. 045-130 6728
SM-Työ
Tmi M. Enlund
Särkinäräntie 93, Tornio
Puh. 050-3658 350
HTA-Urakointi Oy
Horsmatie 6, Kokkola
Puh. 045-6701 115
Taksi Jorma Klami
Reunalantie 2, Uimaharju
Puh. 050-5964 697
Vistanvägen 331, Söderudden
Puh. 0500-260036
Vihanti
Puh. 08-280 4500
Pääskyvuorenkatu 12, Turku
Puh. 0400-121667
Lasivuorimaa Ky
LVI-Hämäläinen Oy
Automaalaamo
Värikaksikko Oy
Teline-Esu Oy
Tarrankaari 1, Lohja
Puh. 019-321 411
Rakennuspalvelu
J. Olkinuora
Järvenpääntie 50, Knaapila
Puh. 044-5212 474
Automaalaamo
Center
Kukkakauppa ja Hautaustoimisto Nyberg Ky
Insinööritoimisto
Arcus Oy
Hakamäentie 17, Kotka
Puh. 05-226 5100
Pyhtymäentie 119, Turku
Puh. 0400-123541
Maanrakennus
J. Mäentausta Oy
Kokkolan
Kansanterveystyön
Kuntayhtymä
Yläneentie 604, Oripää
Puh. 0500-957689
Lautatie 1, Rovaniemi
Puh. 0400-893 702
Kauppakatu 41, Lappeenranta
Puh. 05-451 3449
Ari Arminen Ky
Remonttikonttori
Puh. 020 7568 790
Launeenkatu 12, Lahti
Puh. 040-866 7710
TAKSI
Aulikki Johansson
Hammaslääkäri
Mirja Pentinpuro
Bussimiehet Oy
Puh. 06-8287 111
Lattiatyö ja Remontti
Kokkolan Pikahitsaus
J. Forsell
Ahjotie 16, Kokkola
Hongistontie 18 J, Kouvola
Puh. 040-5830 831
Sähkösuunnittelu
Kari Valkama
Vaalantie 25, Lieto
Puh. 050-4630 915
Liinakatu 21, Tikkakoski
Puh. 050-5611 540
Koppelonkuja 1, Heinola
Puh. 0400-558 319
Hasintie 14, Varkaus
Puh. 040-5525 969
Linnankatu 16, Turku
Puh. 02-2747 050
TJP-Service Oy
Sisärakenne
Tuomala Oy
Nummikuja 4, Helsinki
Puh. 0400-945 959
Seppäläntie 15, Turenki
Puh. 050-520 1057
Hakupolku 2 A 24, Ikaalinen
Puh. 040-5354 916
Vanhatie 71 A, Haapavesi
Puh. 08-451 287
Sähkö-Jore Oy
Akkuhuolto
Hirvonen Oy
All Apparat
KORPO
Puh. 0400-945 665
Asemantaus 2, Imatra
Puh. 010-440 8001
Pukinmäenaukio 4, Helsinki
Puh. 0400-456 596
Akro-Pub Ky
Kuorma-autoilija
Matti Haapanen
Talli Viiskorva
Sipoon
Kiinteistöhuolto Oy
Painotie 15, Turenki
Puh. 040-5214 205
Taksi Kari Koivu
Heinikonkatu 11 C 26, Turku
Puh. 0400-860461
4/ 2 0 10
Rapparintie 2 B, Lahti
Puh. 0400-494380
Kauppakuja 2, Juuka
Puh. 013-470210
Kirkkosuontie 55, Vahto
Puh. 0400-778 316
44
Talovire Oy
Palokorventie 86, Koria
Puh. 040-7388 175
Siskon Siivous Oy
Simonmäki 103, Sipoo
Puh. 0400-461 086
Studio A.R.T Oy
Torikatu 18, Oulu
Puh. 040-579 9073
Taksiautoilija
Juhani Teräväinen
Känkäänrannantie 59, Äitsaari
Puh. 0400-731924
Pekan Apu
Turun Vapaavarasto
Tuontikatu 7, Turku
Puh. 02-2779 999
Salon Seudun
Suurkirppis
Raitalankatu 20, Salo
Puh. 040-7298 926
Rakennustyö
Jokinen Tmi
Opotantie 11, Lieksa
Puh. 0500-579307
Hämeentie 68, Lammi
Puh. 050-401 5351
Ilomantsin
Betonituote Kautto Ky
Toimintaterapeutti
Kimmo Juntunen
Mustalammentie 6 A, Ilomantsi
Puh. 040-595 9191
Tmi Kärkkäinen Martti
Ankkapurontie 12, Järvenpää
Puh. 0400-493 359
Aseman
Eväsherkku Ky
Mikkelin Rautatieasema
Puh. 050-545 3177
Rakennusliike
TP-Rakennus Oy
Metsäurakointi
Matti Jääskeläinen
Laatokan Lankku Oy
Metsäpalvelu
Metsätimo
Kuorma-autoilija
Alpo Virtanen
Rakennustoimisto
Piipponen
Levälahdentie 91, Kangasniemi
Puh. 0400-652 478
Rakennus
Jyväs-Seiska Oy
Matkontie 204 B, Kerimäki
Puh. 0500-172 508
Orimattilantie 106, Pukkila
Puh. 0400-687 831
Akkalankuja 4, Jyskä
Puh. 0400-414 127
Haukipudas
Puh. 050-320 2276
Pilkantie 69, Tarnala
Puh. 0400-803 981
Alapellontie 1, Vaskio
Puh. 0400-323 691
Luppokuja 4, Oulu
Puh. 040-506 7847
Sapientium Oy
LH-Sprinkler Ky
Kisakentänkatu 18,
33230 Tampere
Puh. 03-345 3182
Torgarintie 2, Kruunupyy
Puh. 0440-867 595
www.vasatokka.fi
TAMMELAN
KUNTA
Pitkämäenkatu 9, 20250 Turku
Puh. 020 721 9600
www.pukkila.com
Insinööritoimito
Olof Granlund Oy
Maken Autokoulu Oy
Malminkatu 21, 0700 Helsinki
Puh. 010 759 2000
www.granlund.fi
Laitilan Kaupunki
Iso Omena, 02230 Espoo
Puh. 09-803 2107,
050-556 4604
Niemi-Saari Pertti Oy
Kivikkokuja 1, Ähtäri
Puh. 0400-663 224
www.niemi-saari.fi
KAIKKI RAKENNUSPELTISEPÄN TYÖT
Keski-Pohjanmaan
Hoitopalvelu Oy
Rantakatu 2 B, 67100 Kokkola
Puh. 0400-867 085
Ammtrakki Oy Ltd
Särkvaarantie 4, Kesälahti
Puh. 010 684 6100
KESKUSTELUTERAPEUTTI
CHRISTEL ABBORRE
www.christelabborre.com
TYKISTÖMUSEO
www.tykistomuseo.fi
Avoinna päivittäin 11-17
LEHTIMÄEN OPISTO
HYVÄN ELÄMÄN AKATEMIA
www.lehtimaki.fi/opisto
Tiivisteet ja nostolaitteet
www.ramikro.fi
AITOON KOULTUSKESKUS
Tullikalliontie 54, 36720 Aitoo
Puh. 03-4664 600
www.aikk.fi
Rantatie 34, 04310 Tuusula • Puh. 09-258 821
www.onnela.fi • [email protected]
45
4/ 2 0 10
RAUMA
Puh. 020 486 6800
www.sipilanvarakoti.fi
Heinämaantie 35
16300 Orimattila
Puh. 03 777 2200, 044 273 6000
[email protected]
Lasten- ja nuortenkodit
Jukola, Toukola ja Kontiorinne
Itsenäistymisyksikkö Metsämaa
Ammatillinen tukipalvelu Tukikohta
www.lehmuskolo.fi • Puh. 040-733 7998
Oy Swedish Orphan Biovitrum Ab
Keilaranta 19, 02150 Espoo
www.sobi.com
4/ 2 0 10
46
Sopeutumisvalmennuskurssit 2011
ADHD lasten (alle 10 v.) perhekurssit
13.06–19.06.2011 kurssin jatko-osa 02.02–05.02.2012
19.11–25.11.2011 kurssin jatko-osa 24.05–27.05.2012
ADHD lasten (10-16 v.) perhekurssit
01.08–07.08.2011
08.10–14.10.2011
Asperger lasten, kouluikäiset (7-11 v.) perhekurssit
26.02–03.03.2011 kurssin jatko-osa 03.11–06.11.2011
12.09–17.09.2011 kurssin jatko-osa 16.02–19.02.2012
Asperger lasten, murrosikäiset (12-16 v.) perhekurssit
02.05–07.05.2011 kurssin jatko-osa 01.12–04.12.2011
24.10–29.10.2011 kurssin jatko-osa 26.04–29.04.2012
Tourette lasten (10-16 v.) perhekurssi
27.08–02.09.2011
Kurssit ovat KELA:n rahoittamaa kuntoutusta.
Kurssin järjestäjä: Barnavårdsföreningen i Finland r.f
Kurssipaikka: Loma- ja kurssikeskus Högsand, Lappohja (Hanko)
Lisätietoja: puh.019 541 0300
[email protected], www.bvif.fi
Efalex ACTIVE MEMORY
sisältää kaikki aivoterveyteen
keskeisesti vaikuttavat ainesosat. Ainesosien kyky korjata
ja kasvattaa soluja on todettu
in vitro -tutkimuksella1), joka
osoitti Efalex Active Memoryn
palauttavan vahingoittuneet
hermosolut ennalleen.
EPA = Eikosapentaeenihappo
DHA = Dokosaheksaeenihappo, AA = Arakidonihappo
Rasvahapot
• Elimistö muuttaa EPA:n aivoille ja
silmille tärkeäksi DHA:ksi. DHA
osallistuu hermoimpulssien kulkuun
ja on myös tärkeä muistille.
Rasvahappo AA on tärkeä solukalvoille.
www.ADHD-tietoa.fi
Fosfolipidit ja välittäjäaineet
• Välittäjäaine Foolihappo estää homokysteiinin
muodostumista, kun taas aivojen tehovälittäjäaine
AA auttaa välittämään viestejä hermosolujen välillä.
• Fosfatidyyliseriini tukee keskushermoston toimintaa ja huolehtii hermosolujen
aineenvaihdunnasta, hermoimpulssien kulusta synapseissa ja hermosolujen
keskinäisestä tiedonvälityksestä.
Antioksidantit ja vitamiinit
Janssen-Cilag Oy,Vaisalantie 2, 02130 Espoo.
Puh 0207 531 300. Fax 0207 531 301. www.janssen-cilag.fi
JC-100008-1
• Antioksidantti E-vitamiini ehkäisee oksidatiivista stressiä.
• B12-vitamiini toimii koentsyyminä hermokudoksissa.
47
Luontaistuotekaupoista ja -osastoilta sekä apteekeista.
1)Sakthithasan M, Ward RE, Michael-Titus AT and Peter Clough. Lipopolysaccharide-induced injury to adult neurones
in vitro and the neuroprotective effects of omega-3 fatty acids and other naturally occurring compounds.
4/ 2 0 10
Iloista ja rauhallista
joulunaikaa kaikille
ADHD-lehden lukijoille,
toivoo
ADHD-liiton väki

Similar documents