Koirien elekieli

Transcription

Koirien elekieli
Tuija Varpulan luento HSKK:n jäsenille 11.11.2013 – muistiinpanot koonnut Pipa Kokkonen
Koirien elekieli
Koirien kehonkieli = elekieli on sama ympäri maapalloa ja se alkaa jo pentulaatikosta.
Onkin ideaali tilanne että ne ensimmäisinä ja tärkeimpinä oppimisjaksoina saisi tutustua
muihin pentuihin ja aikuisiin koiriin jotka puhuvat sille selkeästi ”koiraa”. Elekielen
tarkoitus on korvata/ estää tappelu mahdollisimman usein. Koirat käyttävät omaa
kieltään tahtomattaan eivätkä osaa käyttää sitä ns. väärin. Ihmisen on huomattavasti
helpompi oppia ”puhumaan koiraa” kun koiran oppia ihmisten puhetta. Ihmisten elekieli
ja kehon liikkeet usein myös viestivät koiralle juuri päinvastaisia asioita kun
kuvittelemme sen tekevän. Eli jos joskus antamasi viesti koirallesi ei mene perille…
kannattaa ehkä ensin tarkastaa se oman kehon kieli ja mitä oikeasti koirasi sinun kuulee
sanovan.
MUISTA ETTÄ KOIRAA PITÄÄ AINA LUKEA KOKONAISUUTENA!
Perusasento ja –ilme






keho ryhdikäs
pää ylhäällä, katse ei tuijota
korvat rennosti
suupielet ja otsa sileä, hampaat ei näy
häntä rentona
olemus tyyni
Huomioi näissä myös rotukohtaiset erot ja ominaisuudet jotka muokkaavat kunkin rodun
oman perusasennon ja ilmeen!
Kehon liikkeet
Kehon liikkeet tehostavat koiran ilmaisua. esim. vihaisen, itsevarman koiran pää on
usein selkälinjan tasolla, kuono suunnattuna alaviistoon, etutassut erillään ja lyhyet
tököttävät liikkeet. Alistunut, peloissaan oleva koira taas on useinkin asennossa jossa
pää on kohotettuna, selkä taivutettuna, niin että takaosa on matalammassa – voi
hyökätä. Leikkiin kutsuva koira taas on rintakehä alhaalla, takapuoli pystyssä, häntä
heiluu, joskus myös haukkuu tai loikkaa pystyyn. Pomppii, juoksee edestakaisin, liikkuu
nopeasti.
Koiralla voi karvat nousta pystyyn adrenaliinin vaikutuksesta 2-5 sekunnissa! Kun
reaktiossa on mukana pelkoa, arkuutta tai epävarmuutta karvat ovat pystyssä koko selän
alueelta, mutta kun reaktiossa on mukana agressiota ne nousevat pystyyn vain niskan
alueelta.
Tuija Varpulan luento HSKK:n jäsenille 11.11.2013 – muistiinpanot koonnut Pipa Kokkonen
Tuija Varpulan luento HSKK:n jäsenille 11.11.2013 – muistiinpanot koonnut Pipa Kokkonen
Mahtailevia ja uhkaavia eleitä








Hitaat ja mahtailevat eleet
paino on etuosassa, etutassut erillään
häntä jäykkänä yläviistossa
tuijotus suoraan silmiin
sivuttain liikuskelu, edestakaisin
pää selkälinjan tasolla kuono alaviistossa
niskakarvat pystyssä
voi laittaa tassun tai kuononsa toisen koiran selän päälle
Alistuvia eleitä







keho matalana, paino takaosalla
pyrkii välttämään katsekontaktia
liikkuu letkeästi ja nopeasti, voi kellahtaa selälleen
etutassulla huitominen
kuono ylöspäin, korvat päätä myöten, kaikki sileää naamassa, suupielet pitkinä
häntä mahdollisimman alhaalla, korkeintaan pientä kiivasta heilutusta
voi käyttää rauhoittavia eleitä myös itsensä rauhoitteluun
Arkuus ja puolustuseleet ovat hyvin samankaltaisia eleitä mutta koira saattaa myös
vapista ja täristä ja nurkkaan ahdistettuna puolustautuu.
Stressaantuneen koiran eleitä







paljon samoja kun alistuvalla ja aralla koiralla
Tärinä, vapina, läähätys, vinkuminen, haukkuminen
korvat takana
suupielet pitkänä
hikoilua, hilsettä
pureskelua, raapimista ilman näkyvää syytä
ruokahalun menetys, ripuli tms.
Kun näitä tunnusmerkkejä ja ”koiran kielen” puhetta oppii ymmärtämään ja vertaa
ihmisten käyttäytymiseen niin meidän ihmisten kesken, tai koirien kanssa niin monikin
asia avautuu ihan uuteen näkökulmaan ja voi oppia ymmärtämään koiransa käytöstä
aivan uusin silmin!
Tuija Varpulan luento HSKK:n jäsenille 11.11.2013 – muistiinpanot koonnut Pipa Kokkonen
Tuija Varpulan luento HSKK:n jäsenille 11.11.2013 – muistiinpanot koonnut Pipa Kokkonen
IHMISTEN ELEET VS. KOIRAN ELEET







Katsekontakti
Koira kokee katsekontaktin ja ”tuijotuksena” ja uhkana. Ihminen taas kokee
sen uteliaisuutena, avoimuutena ja jos vastapuoli ei katso silmiin siinä on jotain
hämärää..
Hymy
Koira kokee paljastetut hampaat uhkana tai pelkona. Ihminen taas kokee
toisen ihmisen positiivisena ja vastaanottavaisena, iloisena ja avoimena kun on
hymy huulilla.
Kumartaminen
Me ihmiset usein koemme kumartamisen kohteliaisuutena,
huomionosoituksena ja
arvostuksena.. hmm.. koirat taas kokevat meidän
kumartuessa niiden ylle että me
uhkaamme tai painostamme niitä.
Käveleminen kohti
Vain hyvin itsevarmat koirat kävelevät suoraan toisiaan kohti. Ihmisillä taas
varsin normaali lähestymistapa.
Taputus pään tai selän päälle
Ilmaisee koiralle uhkaa, haastetta tai dominanssia. Ihmisten kesken taas
varsin tavallista ja
yleistä käyttäytymistä ja useinhan meistä on varsin
luontevaa tehdä niin koirallemmekin.
Halaaminen
Kuinka usein kun halaamme ystäviämme, perhettä, lapsia jne. koiramme
alkaa levottomasti
pyöriä ympärillä ja yrittää ajaa halaavaa paria
erilleen toisistaan? Kuinka usein me että ”voi
että miten kiva kun koirani
on minusta noin tarkka tai mustasukkainen”? Koiralle taas
halaaminen
tarkoittaa haastetta ja uhkaavaa tilannetta, eli se ympärillä pyöriminen on vain
yritys laukaista koiran mielestä uhkaava tilanne ennen kun alkaa tosissaan
paukkua..
Käden kohottaminen
Me ihmiset useinkin tervehdimme toisiamme hymyilemällä leveästi ja
nostamalla käden ylös
viestimään ”terve terve, hauska nähdä” viestiä. Mitä
koira sitten tästä tilanteesta tulkitsee? Hampaat esillä.. häntä pystyssä (koira
tulkitsee käden häntänä).. pelkkää uhkaa ja rähinän mahdollisuutta.. kohta
paukkuu joten parasta varmaan rauhoitella tilanne jotenkin..
Eli monet meille ihmisille luontaiset tavat ja meidän kehon kielen
viestintämuodot on koiralle juurikin päinvastaista viestintää, joten ei ihme että
välillä tulee näitä ”lukihäiriöitä” puolin ja toisin  Mutta kun ihminen oppii
tunnistamaan koiransa elekieltä ja puhumaan paremmin ”koiraa” niin monet
tilanteet ja konfliktit on hyvinkin vältettävissä.
Tuija Varpulan luento HSKK:n jäsenille 11.11.2013 – muistiinpanot koonnut Pipa Kokkonen
Tuija Varpulan luento HSKK:n jäsenille 11.11.2013 – muistiinpanot koonnut Pipa Kokkonen
RAUHOITTAVAT ELEET
Rauhoittamissignaalit toimivat susilla ja koirilla ns. estoeleinä. Niillä
rauhoitetaan/estetään vastapuolta tekemästä jotain. Pyritään esim. välttämään
uhkaa koirien tai ihmisten taholta. Rauhoittaa omaa tai vastapuolen
hermostuneisuutta, pelkoa tai epämukavaa oloa.
Rauhoittavia eleitä on lukuisia ja ne ovat useinkin aika pieniä ja huomaamattomia
jos niihin ei osaa kiinnittää huomiota. Esim. koira saattaa kääntää silmiään ihan
vain hiukan sivuun ja vain hetkeksi.. jos et ole tarkkana etkä osaa koiraasi lukea
tämäkin rauhoittava ele saattaa jäädä täysin huomaamatta! Esim. koiriemme
kanssa treenaillessa me saatamme tulkita jonkun rauhoittavan eleen ns.
niskurointina tai ”asenteena” tehtävää harjoitusta kohtaan ja itse asiassa
koiramme vaan kehottaa meitä ottamaan iisisti! Muutama esimerkki näistäkin
eleistä lienee paikallaan:









Jähmettyminen: koira jähmettyy, pysähtyy, seisoo, istuu tai makaa paikoillaan
liikauttamatta lihastakaan
Hidas kävely/ hitaat liikkeet: omistajan kutsuessa koiraa vihaisesti, ihmisten
huitoessa, hyppiessä, kirkuessa tai hänen yrittäessä saada koira nopeasti luokseen
Istuminen: tuntiessaan olonsa epävarmaksi, toisen koiran lähestyessä, omistajan
huutaessa koiraansa kireään äänensävyyn
Haukottelu: esim. eläinlääkärissä, perheenjäsenten riidellessä, ihmisten halatessa
koiraa
Rapsuttelu
Ravistelu
maiskuttelu, kielen kärjellä lipominen
pään kääntäminen
maahanmeno
Ihminen on myös onnistunut jalostamaan koiria siten että näitä elekielen merkkejä ei
aina ole niin helppo lukea, tulkita ja ymmärtää. Ja tulkinta on vaikeaa sekä ihmisille
että muille koirille! On typistettyä häntää, lyhyttä kuonoa, ruttukuonoa jossa hampaat
koko ajan näkyvillä, musta turkki jossa ilmeet eivät erotu, runsas turkki (esim. Puli),
Ridge eli selkäharjanne (karvat koko ajan pystyssä, näyttää aggressiiviselta),
Mulkosilmät, naamassa paljon karvoja… Eli välillä vaan koira tahtomattaankin viestii
toiselle jotain mitä ei lainkaan halua sanoa…. Niinhän me ihmisetkin keskenämme joskus
teemme toisistamme tulkintavirheitä!
Tuija Varpulan luento HSKK:n jäsenille 11.11.2013 – muistiinpanot koonnut Pipa Kokkonen
Tuija Varpulan luento HSKK:n jäsenille 11.11.2013 – muistiinpanot koonnut Pipa Kokkonen
Tunnistatko tilanteen: Kutsut koiraasi joka ei syystä tai toisesta heti reagoi jolloin
kutsut koiraasi vielä vihaisemmin. Koira lähestyy sinua hiukan kaaressa, hitaasti
kävellen, nuuskii maata, haukottelee.. sinun mielestäsi koirasi niskoittelee ja on kuriton
mutta itse asiassa… koirasi kertoo että ”rauhoitu nyt hyvä ihminen eihän tässä mitää
hätää ole” ja käyttää tähän viestiin koko kehonsa ja keskittymisensä…
Itse opin tämän luennon aikana ymmärtämään montakin tilannetta jossa oma koirani on
yrittänyt kehottaa minua ”ottamaan iisisti” ja minä olen pitänyt mokomaa vain
itsepäisenä ja kurittomana! Opin myös että koira voi puhua sujuvaa koiraa ja olla koirien
kesken itsevarma ja sujuvakielinen kun taas ihmisten kanssa hämillään ja hiukan
arkakin.. Koira voi siis myös olla ”kaksikielinen”!
Lämmin kiitos vielä kerran Tuija Varpulalle opettavaisesta, ilmeikkäästä ja iloisesta
luentoillasta josta saimme paljon mietittävää ja uutta infoa matkallamme parempaan
elämään koiriemme kanssa! Eikä varmasti ollut montaa luennolle osallistujaa joka ei
ensitöikseen mennyt kotiin haukottelemaan koiralleen ja katsomaan saako omansa sillä
rauhoittumaan ja haukottelemaan takaisin..
Tuija Varpulan luento HSKK:n jäsenille 11.11.2013 – muistiinpanot koonnut Pipa Kokkonen