docVaivaako kuusikkoasi boorin puutos?s. 4
download 
Report Transcription
Vaivaako kuusikkoasi boorin puutos?s. 4
Le ht i s i n u l l e m ets änomistaja Syksy 2 0 1 2 Vaivaako kuusikkoasi boorin puutos? s. 4 Sukupolvenvaihdos – Ei pelkkää verotusta s. 12 S I S Ä L T Ö SISÄLTÖ HARVESTIA Metsänomistajan lehti - Syksy 2012 2 Ha H a rve r ve st i a Pääkirjoitus 3 Vaivaako kuusikkoasi boorin puutos? 4 Mäkikuusikot kunnon kasvuun Mäkikylässä 7 Hankasalmen uusi sahalinja käyntiin 8 Savon Sellun tuotekehityksellä selkeä tavoite: Huippulaatuista aallotuskartonkia tulevaisuudessakin 9 Sukupolvenvaihdos – Ei pelkkää verotusta 12 Opettajan kesäloma kesätöissä maa- ja metsätilalla 14 Uusi metsälaki – Vapauteen liittyy myös vastuu 18 Pieksämäen ympäristössä kaikki metsäasiat samoissa käsissä 20 Päivä hankintaesimiehen matkassa 24 Harjoittelijana Harvestiassa – Kyllä kannatti! 26 Kurkistus Euroopan vanhimpaan paperitehtaaseen 28 Puumarkkinabarometri alueittain 30 Hankintaesimiehet 32 Kiitos palautteesta 34 Koivukuidun tie kartongiksi 35 HARVESTIA Harvestia Oy:n lehti metsänomistajalle Painopaperi: paperi UPM Star Silk 80g kansilehti Galerie Art Gloss 130 g Päätoimittaja: Liisa Viikari, Harvestia Oy Ulkoasu ja taitto: Susanna Muurman Toimituskunta: Harvestia Oy Vesa Koskimäki Niko Pettinen Ari Sirviö Kari Wuolijoki Savon Sellu Oy Jukka Silvennoinen Painopaikka: ScanWeb Oy, Kouvola Painosmäärä: 75 500 kpl P Ä Ä K I R J O I T U S Ostamme puuta jatkuvasti Arvoisat metsänomistajat, Harvestia ostaa puuta joka päivä. Saamme nähdä ja kuulla tiedotusvälineistä hyvinkin ristiriitaisia uutisia talouspolitiikasta ja myös metsätaloudesta, ja nämä uutiset saattavat vääristää käsitystä puunostotarpeista. Euroopan talouskehityksessä ei ole odotettavissa nopeaa paranemista ja taantuma uhkaa Suomeakin. Rakentaminen hiljenee talvikaudella ja vilkastuu uudelleen keväisin mutta pysyvää myönteistä kehitystä jouduttaneen vielä odottamaan. Metsätalouden kannalta keskeinen sahateollisuus on kovassa kustannuspaineessa ja sahojen tulokset ovat heikkoja. Varsinkin kuusitukin ja kuusisahatavaran hintasuhde on niin huono, että tuotantomäärien on arvioitu laskevan loppusyksyn ja talvikauden aikana jälleen merkittävästi. Kuitenkin teollisuus käyttää puuta joka päivä ja siihen perustuvat hankintatavoitteemmekin. Markkinahakkuiden vuotuinen määrä koko maassa on jämähtänyt 55 miljoonaan kuutiometriin, vaikka hyvässä kunnossa olevat metsävarat sekä teollisuuden tarvitsema puumäärä huutavat hyvinkin Kansallisen metsäohjelman mukaisen runsaan 70 miljoonan kuutiometrin hakkuumääriä. Pitkään jatkuneen niukan tarjonnan vallitessa ostajat ovat hilanneet varsinkin tukkien hinnat kestämättömän korkeiksi. Tässä piilee koko metsäsektorin kannalta ”Musta Joutsen”, sahauskapasiteettia on jo suljettu Suomessa viime vuosien aikana paljon. Toivottavasti kehitys ei jatku samanlaisena. Energiapuun käyttö Suomessa on kasvanut toistaiseksi vuosittain tavoitteiden mukaisesti. Kuluvasta talvesta saattaa tulla mielenkiintoinen. Turvetta on tarjolla energialaitoksille niukasti, moni suunnittelee paikkaavansa syntynyttä vajausta kivihiilellä. Puun käyttömäärät energian tuotannossa kasvanevat edelleen, mutta polttokelpoisten kuivien varastojen niukkuuden vuoksi mitään suurloikkaa käytössä tuskin tapahtuu. Energiapuun hankintaketjun nousseet kustannukset sekä tukisekoilu myös hillitsevät hankkijoiden innokkuutta. Puun tuonti on asettunut noin puoleen huippuvuosien määristä. Elokuussa Venäjä ratifioi WTO-sopimuksen ja paljon puhutut puutullit laskevat syyskuussa. ItäSuomen tehtaat ovat luontevia osoitteita venäläiselle puulle. Rohkeimmat uskovat tuontimäärien palaavan ennen pitkää takavuosien huippulukemiin. Syyskausi menee uusien määräysten maastouttamiseen, ja todellisia vaikutuksia aletaan nähdä ensi vuonna. Harvestian ostossa halutuimmat puutavaralajit ovat mäntytukki ja koivukuitu. Hankinta-alueemme eteläosissa ostamme myös kuusitukkia aktiivisesti. HARVESTIA OY on Powerflute Oyj:n ja Vapo Oy:n omistama puunhankintayhtiö. Harvestia hankkii omistajayhtiöidensä tehtailla ja sahoilla käyttämän puuraaka-aineen. Lisäksi yhtiö hankkii puuta yhteistyökumppaneilleen. Harvestia ostaa puuta pystyja hankintakaupalla. Pekka Kauranen Toimitusjohtaja www.harvestia.fi H ar ve st i a 3 M E T S Ä N H O I T O Vaivaako kuusikkoasi boorin puutos? Boorin puutoksesta kärsivässä kuusikossa latvakasvaimen silmut vaurioituvat tai kuolevat kokonaan. Tämän seurauksena puusta tulee monilatvainen ja oksikas. Puutosta esiintyy erityisesti Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomen itäosissa. Kasvuhäiriöt voidaan poistaa tai niitä voidaan ennaltaehkäistä boorilannoitteilla. Haastattelimme Yara Suomi Oy:n avainasiakaspäällikkö Petri Kortejärveä. Boorin puutos estää uuden vuosikasvaimen kehittymisen. Voi olla, ettei puu lähde kasvuun ollenkaan tai latvakasvain kuivahtaa kasvuun lähdön jälkeen. Tällöin silmut jäävät kehittymättä seuraavan vuoden kasvua varten ja tämä aiheuttaa latvan vaihtoa ja pensastumista. Kuva: Petri Kortejärvi, Yara Suomi Oy 4 H a r ve st i a M E T S Ä N H O I T O Yleensä silmävarainen arvio riittää boorin puutoksen tunnistamiseen, mutta asia voidaan varmistaa neulasanalyysillä. Petri Kortejärvi työskentelee Yara Suomi Oy:n avainasiakaspäällikkönä. Miten tunnistaa boorin puutteen? Voiko metsänomistaja havaita asian itse vai tarvitaanko sen toteamiseen metsäammattilaista? puuston kasvussa. Tyypillisillä männyn kasvupaikoilla on luonnostaan vähemmän typpeä. Boorin puutos ei olekaan männiköiden ongelma. Kuka tahansa pystyy havaitsemaan boorin puutoksen. Riittää, että liikkuu metsässä ja tunnistaa puulajit. Vaikkapa Harvestian puunostajan kanssa on hyvä harjaannuttaa silmää ja varmistua omista havainnoistaan. Yleensä silmävarainen arvio riittää boorin puutoksen tunnistamiseen, mutta asia voidaan varmistaa neulasanalyysillä. Boorin puutostilan voi sekoittaa kuusentuomiruosteeseen. Tyypillinen ero on kuitenkin se, että kuusentuomiruosteen vaivaamassa kuusikossa latvat tekevät S-mutkia. Kun taas boorin puutos aiheuttaa kuusen latvassa kasvun tyrehtymistä ja pensastumista. Boorin puutosta esiintyy ennen kaikkea Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa. Yhtenä selittävänä tekijänä tähän on pitkään jatkunut kaskikulttuuri. Kaskenpoltto ja korjattu sato ovat kuluttaneet maaperän booria, joka muutenkin on rehevillä mailla niukkuustekijä. Kaskitalouden päättymisen jälkeen metsillä ei ollut arvoa ja monet vanhat kaskimaat jäivät metsittymään itsekseen. Syntyi vuosikymmeniä kestänyt lepikkovaihe. Etenkin harmaaleppä sitoo runsaasti typpeä ja tämä metsikköön sitoutunut typpi on osaltaan lisännyt boorin niukkuudesta aiheutuvia ongelmia. Mitä boorin puutos aiheuttaa puustolle? Maaperän hyvä typpitaso eli viljavuus on kuitenkin ehdottomasti positiivinen asia metsän kasvupotentiaalin kannalta, kunhan ravinteet ovat oikeassa tasapainossa. Boorin puutos estää uuden vuosikasvaimen kehittymisen. Voi olla, ettei puu lähde kasvuun ollenkaan tai latvakasvain kuivahtaa kasvuun lähdön jälkeen. Tällöin silmut jäävät kehittymättä seuraavan vuoden kasvua varten ja tämä aiheuttaa latvan vaihtoa ja pensastumista. Boorin puutosta esiintyy hyvin eriasteisesti ja sitä on todettu olevan lievänä ympäri Suomea. Vähimmillään niukkuus aiheuttaa pientä latvavikaa, haaroittumista ja kasvun hidastumista. Pahimmillaan kasvu saattaa tyrehtyä kokonaan ja metsä muuttua vajaatuottoiseksi. Onko kyseessä kaikkien puulajien ongelma? Kyseessä on ennen kaikkea rehevillä mailla kasvavien kuusikoiden ongelma. Näillä kasvupaikoilla on runsaasti typpeä, jolloin typen ja boorin keskinäinen suhde vääristyy. Tämä aiheuttaa ongelmia Kuinka paljon kasvu- ja laatutappioita voi aiheutua boorin puutoksesta? Pahimmillaan boorin puutos estää tukkipuun saannin kokonaan. Metsikkö muuttuu totaalisen vajaatuottoiseksi, eikä kasva oikeastaan muuta puuta kuin leppää. Boorin puutos ei välttämättä iske tasaisesti koko metsään. Joukossa voi hyvin olla terveitäkin puita. Tämä selittyy ilmeisesti geneettisellä vaihtelulla. Jos päätehakkuussa tukkiprosentti jää keskimäärin hyvin alhaiseksi, on se vioittuneiden latvusten lisäksi yksi merkki alhaisesta boorin tasosta. Boorilannoitus kannattaakin hoitaa kuntoon heti uudistamisen yhteydessä. > H ar ve st i a 5 M E T S Ä N H O I T O Boorin puutos on ennen kaikkea rehevien kasvupaikkojen kuusikoiden ongelma. Boorin puutos ei välttämättä iske tasaisesti koko metsään. Joukossa voi hyvin olla terveitäkin puita. Tämä selittyy ilmeisesti geneettisellä vaihtelulla. Kuva: Petri Kortejärvi, Yara Suomi Oy Miten levitys suoritetaan ja voiko sen tehdä itse? Pienten alueiden levityksen voi hoitaa itse. Lannoitteiden kuljetus palstalle on se raskain vaihe ja siihen tarvitaankin traktori, mönkijä tai moottorikelkka. Tärkeintä on tehdä lannoitus mahdollisimman tasaisesti. Ravinnetta ei anneta ainoastaan taimille vaan tasaisesti koko alueelle. Isompien alueiden levityksessä käytetään helikopteria. Päätehakkuun ja hakkuutähteiden korjuun jälkeen alueella kulkeminen on yleensä helppoa, joten kannattaa selvittää mahdollisuus maataloustraktorin käyttöön levitystyössä. Nykyisen tiedon mukaan boorilannoituksen vaikutus kestää koko kiertoajan. > Mitä lannoitteita käytetään terveyslannoitukseen? Kivennäismaataimikoihin ja uudistusaloille käytetään eniten booriravinnetta, jonka levitysmäärä on 300 kg/ha. Pohjois-Savossa käytetään paljon Metsän NP 2-lannoitetta etenkin nuoriin ja varttuneisiin kasvatusmetsiin. Boorin lisäksi NP 2 sisältää typpeä ja fosforia. Neulasnäytteissä on todettu myös typen puutosta, vaikka luontaisesti näillä kasvupaikoilla on runsaasti typpeä. Tämä selittyy sillä, että boorin puutos estää hienojuurten kasvua, jolloin myös pääravinteiden otto häiriintyy. NP 2-lannoitteen levitysmäärä on 450-550 kg/ha. Etenkin turvemaiden pellon metsityksen yhteydessä käytetään Pohjois-Savossa PK-lannoitetta, joka sisältää boorin lisäksi fosforia, kaliumia, sinkkiä ja kuparia. Pellonmetsityksen PK lannoitteen käyttömäärä on 500-600 kg/ha. 6 H a r ve st i a Voiko lannoitukseen saada valtiolta tukea? Lannoitukseen on toistaiseksi saatavilla kemera-tukea. Tuki kattaa keskimäärin 30-40 % lannoituskustannuksista levitettynä. Omatoimisesti tehdyssä lannoituksessa lannoitteen hinnasta korvataan 40-55 % maantieteellisen sijainnin mukaan. Boorilannoitus maksaa 200-500 €/ha. Omatoimisella traktorilevityksellä pystyy säästämään kustannuksissa merkittävästi. Missä vaiheessa lannoitus olisi paras tehdä? Lannoitus on paras tehdä metsänuudistamisen yhteydessä. Levitys on tuolloin helpoin ja edullisin, eikä aiheuta taimille vaaraa. Ennen metsitystä tehdyn lannoituksen on lisäksi todettu toimivan ja tehoavan hyvin. Lisäksi vaikutusaika on pitkä. Nykyisen tiedon mukaan boorilannoituksen vaikutus kestää koko kiertoajan. • M E T S Ä N H O I T O Mäkikuusikot kunnon kasvuun Mäkikylässä Sonkajärven Mäkikylässä Vesa ja Virpi Eskelinen ovat pitäneet lypsykarjatilaa jo yli kaksikymmentä vuotta. Tilalle noin sadan hehtaarin metsä on tärkeä osa taloudellisesti. Vesa kuitenkin kertoo, ettei heillä ole rahoitettu maatalouden investointeja metsätuloilla, vaan on huolehdittu siitä, että karjatalous tuottaa siihen sidotut tuotantopanokset takaisin. Eskelisen tilalla Sonkajärvellä on huolehdittu kuusikoiden terveydestä jo parinkymmenen vuoden ajan tekemällä tarvittavat boorilannoitukset ajallaan. Metsät ovat tilalle maidon tuotannon lisäksi toinen tärkeä tulon lähde. Kuvassa Vesa Eskelinen Systerin kanssa. Boorilannoitusta jo parikymmentä vuotta Nimensä mukaisesti Mäkikylän metsät ovat reheviä mäkimaita, joille boorin puute on tyypillistä. Menneinä vuosikymmeninä kaikki seutukunnan metsät olivat kesäisin karjan laitumina. Metsälaiduntaminen voisikin olla yksi tekijä, jolla on yhteyttä alhaiseen boorin tasoon. Vesan ja Virpin Piekkälän tilalla tämän tärkeän kasvun minimitekijän puuttumiseen tartuttiin jo parikymmentä vuotta sitten. ”Maanviljelijälle voi tietysti olla luonnollisempaa mieltää nämä ravinneasiat”, toteaa Vesa. Kemera tekee lannoittamisen edulliseksi Kun taimikon perustamiseen sijoitetaan ensin tuhannen euroa ja sen jälkeen tehdään heinäntorjunta sekä raivaaminen, niin näistä jää täysi hyöty saamatta, ellei ravinnetaloudesta huolehdita. Lannoitukset tulisi hoitaa riittävän ajoissa. Jos Lannoitukset tulisi hoitaa riittävän ajoissa. Jos kasvuhäiriö pääsee pahaksi, niin laatutappioita ei voi välttää. kasvuhäiriö pääsee pahaksi, niin laatutappioita ei voi välttää. Käytännön lannoitukset tilalla on tehnyt paikallinen metsänhoitoyhdistys. Lannoituksen vaikutuksen on huomannut jo viimeistään toisena kasvukautena. Puuston nopea toipuminen on innostanut lannoittamaan kaikki boorin puutteesta kärsivät kuviot. Tilan pinta-alasta onkin lannoitettu jo kolmasosa. ”Kemera-avustukset tekevät lannoittamisen edulliseksi”, kannustaa Vesa muitakin huolehtimaan metsiensä hyvinvoinnista.• H ar ve st i a 7 V A P O Hankasalmen uusi sahalinja käyntiin Vapo Oy:n Hankasalmen sahan uuden sahalinjan vihkiäisiä vietettiin alkukesästä juhlavin menoin. Sahalinjaan on investoitu 10 miljoonaa euroa ja se on suurin vuonna 2011 sahateollisuuteen tehty investointi Suomessa. ”Hankasalmen sahan kehittäminen antaa meille hyvän pohjan tehostaa tukkipuun ja energiapuun hankintaa niin Keski-Suomessa kuin Pohjois- ja Etelä-Savossakin”, korostaa Harvestian toimitusjohtaja Pekka Kauranen tyytyväisenä. Harvestia vastaa omistajayhtiönsä Vapon sahojen puunhankinnasta. ”Uusittu saha luo laskennallisesti hankinta-alueellaan edellytykset 40 miljoonan euron kantorahatuloihin ja urakointimaksuihin sekä työllistää puunhankinnassa kokonaisuudessaan 50 henkilöä”, lisää Kauranen. Uuden sahalinjan käynnisti hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen. Juhlapuheessaan Virkkunen painotti metsäteollisuuden merkitystä työllistäjänä. Taustalla sahan käynnistämistä seuraa Vapo Timber Oy:n toimitusjohtaja Juha Hakala. Metsäteollisuuden merkitystä työllistäjänä korosti myös hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen omassa juhlapuheessaan. Samassa yhteydessä hän muistutti alaa tuotekehityksen ja jatkojalostuksen merkityksestä, jotta metsäteollisuuden luomat työpaikat saadaan jatkossakin säilymään Suomessa. Vahva usko sahateollisuuteen Vapossa on vahva usko sahateollisuuteen. ”Sahat ovat tärkeässä asemassa energiapuun käytön lisäämisessä niin sahauksen sivutuotteiden, kuoren ja purun tuottajana, kuin tukkien hakkuiden yhteydessä hankittavan metsäenergian kautta”, Vapo Oy:n toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny painottaa. Vapon mukaan sahateollisuuden viime vuosien vaikeasta tilanteesta huolimatta asuntoja tarvitaan ja puurakentaminen lisääntyy. ‘’Sahatavaran markkinatilanteen odotetaan paranevan ja uusi laitteisto saatiin viritetyksi huippukuntoon sopivasti’’, Vapo Timber Oy:n toimitusjohtaja Juha Hakala sanoo. Investointi nostaa sahan tuottavuutta viidenneksen. Sahalinjan lisäksi uusittiin ja modernisoitiin myös linjaan liittyviä tukkien syöttö- ja sahatavaran käsittelylaitteita.• Hankasalmen saha käyttää kuusi- ja mäntytukkeja yhteensä noin 550 000 m3 vuodessa. Puunhankinnasta vastaa Harvestia Oy. 8 H a r ve st i a S A V O N S E L L U Savon Sellun tuotekehityksellä selkeä tavoite: Huippulaatuista aallotuskartonkia tulevaisuudessakin Savon Sellun aallotuskartonki valmistetaan parhaasta mahdollisesta raaka-aineesta, kotimaisesta koivusta. Pelkkä raaka-aine ei kuitenkaan takaa kilpailukykyä myös tulevaisuudessa. Koivun lisäksi tarvitaan mittavaa tutkimustyötä ja jatkuvaa tuotekehitystä. Avain menestykseen löytyy usein vanhojen uskomusten ja olettamuksien kyseenalaistamisella ja “mutu-tiedon” korvaamisella faktoilla. Näin päätöksenteko saa tuekseen selkeää, tosiasioihin perustuvaa tietoa, jonka varaan perustaa suunnitelmat ja toiminta. kyntensä näyttäneet herrat, tutkimus- ja kehityspäällikkö Jukka Silvennoinen ja tuotekehityspäällikkö Tapio Laukkanen, nimitettiin Silvennoisen vetämään tutkimus- ja tuotekehitysorganisaatioon, johon liitettiin myös Savon Sellun laboratoriotoiminnot. Tätä tieteellisen lähestymisen konseptia vahvistettiin Savon Sellussa talven 2012 aikana. Kokeneet ja monessa liemessä Silvennoinen korostaa, että tämän uudelleen organisoinnin tavoitteena on ennen kaikkea nostaa Savon Sellun tuotekehitys- työ sille tasolle, mitä maailman huipulla pärjäämiseksi tarvitaan. ”Savon Sellulla on jo pitkään tehty ansiokasta työtä, jolla on noustu maailman huipulle. Uusilla työtavoilla ja entistä systemaattisemmalla lähestymisellä ongelmien ratkaisuun, pystymme nyt paremmin vastaamaan maailmalla vallitsevaan kilpailuun.” > H ar ve st i a 9 S A V O N S E L L U ”Osta kartonkia” lähestyminen ei enää riitä Tuotteemme on hyvä ja kyllä maailmalla pärjätään, jos vain teemme työmme hyvin. Savon Sellulla valmistetusta aallotuskartongista yli 90 % menee vientiin. Tuotetta kehitetään jatkuvasti niin, että jalostettavuus on kunnossa silloin, kun asiakkaat investoivat uudempiin ja aina vaan entistä nopeampiin aaltopahvinvalmistuslinjoihin. 1 0 Ha rve st i a Molemmat herrat myöntävät, että kilpailu kartonkimarkkinoilla on kovaa. Kaikki toimijat pyrkivät parantamaan tuotteidensa laatua, käytettävyyttä ja ominaisuuksia sekä tarjoamaan asiakkaille yhä paremmin ja paremmin asiakkaiden tarpeista lähteviä ratkaisuja. Vanhanajan ”osta kartonkia” lähestyminen ei enää riitä. Asiakas tarvitsee toimivan ratkaisun erilaisiin pakkauksiinsa. Näihin, ennen kaikkea asiakkaan tarpeista lähteviin, vaatimuksiin kaikki alan toimijat, Savon Sellu mukaan luettuna, yrittävät parhaansa mukaan vastata. ”Tuotteemme on hyvä ja kyllä maailmalla pärjätään, jos vain teemme työmme hyvin. Systemaattinen asioiden selvittäminen, riittävän tiedollisen ja taidollisen osaamistason ylläpitäminen, asioiden vieminen viimeisteltyyn loppuun saakka niin, että niihin ei tarvitse enää palata, takaavat sen, että pystymme vastaamaan tehokkaasti ja ennen kaikkea oikein eteemme tuleviin haasteisiin”, vastaa Silvennoinen kysyttäessä Savon Sellun pärjäämisestä kovassa kilpailutilanteessa. ”Tutkimus- ja kehitystoiminta tarjoaa tutkittua tietoa ja analysoituja ehdotuksia eri asioista, ongelmista ja mahdollisista reiteistä eteenpäin riippumatta siitä, mistä asiasta puhutaan. Asioihin perehtyminen ja olettamuksien korvaaminen todellisella tiedolla on selkein ja paras tapa saavuttaa pysyvää ja kestävää edistystä. Luulojen varassa meneminen johtaa ennen pitkää aina virheisiin, jotka kostautuvat kalliisti ja joihin ei tiukassa kilpailutilanteessa juuri olisi varaa”, kuvailee Silvennoinen tutkimus- ja kehitystoiminnan mahdollisuuksia kilpailukyvyn parantamisessa. Kehitystyötä asiakkaan tarpeisiin Silvennoisen päätehtävänä on keskittyä aallotuskartongin eli flutingin perusominaisuuksien kehittämiseen. ”Tavoitteena on, että tuotteemme jalostettavuus on kunnossa silloin, kun asiakkaamme investoivat uudempiin ja aina vaan entistä nopeampiin aaltopahvinvalmistuslinjoihin”, täsmentää hän omaa työn kuvaansa. ”Nämä minulla työn alla olevat eri vaihtoehdot tehtaan prosessien kehittämiseksi tähtäävät tähän samaan eli että saisimme S A V O N S E L L U myös täällä Savon Sellulla tuotantotehokkuuden nousemaan vielä ennestään”, täydentää Laukkanen. Mitään konkreettista yksittäistä hanketta nämä diplomi-insinöörit eivät lähde esittelemään. ”Ehkäpä meidän yhteistyöprojektit eivät ole niin salaisia, mutta kaikkea ei kannata näin julkisesti kuitenkaan paljastaa, että kilpailijat eivät saa liikaa hyviä ideoita, jos sattuisivat tätäkin lehteä lukemaan”, myhäilee Silvennoinen. ”Sen verran voi kuitenkin kertoa, että olemme ympäristöpuolella mukana varsin laajassa myös muita maakunnan yrityksiä mukaansa ottaneessa hankkeessa, jossa pyritään kehittämään menetelmiä muuttaa biologisen jätevesipuhdistamon ylijäämälietteet bioenergian lähteeksi kustannustehokkaalla tavalla sekä pienentää merkittävästi jäljelle jäävän lietteen määrää. Lisäksi, koska meidän puolisellun valmistuksessa syntyvä mustalipeä sisältää paljon erilaisia biomolekyylejä, selvitämme mahdollisuutta hyödyntää näitä aineita mm. kemianteollisuuden ja lääketeollisuuden raaka-aineina”, Silvennoinen valaisee. Useita kehityshankkeita meneillään Kehityshankkeita viedään eteenpäin yhdessä lukuisien yhteistyökumppaneiden kanssa. ”Meidän tehtävämme on hahmottaa ongelmat ja purkaa ne sellaisiksi hankkeiksi tai projekteiksi, jotka sitten voidaan eri tahoilla käytännössä ratkaista. Me teemmekin erittäin paljon yhteistyötä eri instanssien ja tahojen kanssa. Täällä Savossa yhteisötyökumppaneinamme ovat mm. Savonia-ammattikorkeakoulu sekä Itä-Suomen yliopisto. Lisäksi hyödynnämme paljon mm. VTT:tä sekä tietysti kaupallisia tutkimuslaitoksia. Yhteistyötä sekä palvelun hankintaa tehdään myös maan rajojen ulkopuolelta, mm. Ruotsista ja Englannista”, Silvennoinen kertoo. Silvennoinen kuvailee yhteistyön näiden Kuopiossa toimivien instituutioiden kanssa olevan erittäin vilkasta. ”Meillä on tälläkin hetkellä yhteensä kolme aktiivista projektia Savonian ja Yliopiston kanssa, ja molempien kanssa käymme neuvotteluja ainakin kahden uuden projektin aloittamisesta. Olemme teettäneet sekä insinööritason että Pro Gradu – tason Savon Sellun tutkimus- ja kehityspäällikkö Jukka Silvennoinen (vas.) ja tuotekehityspäällikkö Tapio Laukkanen vastaavat tehtaan ja tuotteen tutkimustoiminnasta ja tuotekehitystyöstä. Tavoitteena on kehittää aallotuskartongin perusominaisuuksia ja tehtaan prosesseja niin, että tuote vastaa entistä paremmin asiakkaiden tarpeita ja tehtaan tuotantotehokkuutta saadaan nostettua entisestään. lopputöitä sekä olemme olleet osallisena myös pienemmissä ja merkittävästi suuremmissakin hankkeissa mm. ympäristönsuojelutekniikan, mittalaitekehityksen ja perustutkimuksen alueilla. Kaiken takana kotimainen koivu Savon Sellun tehtaalla Kuopiossa on vahvistettu toimintamallia, jossa konkreettista tietoa hyödynnetään monipuolisesti ennen kuin asioista päätetään ja niissä edetään. Malli on varmasti toimiva ja näyttää myös sen, että kun ollaan alansa huipulla, ei siellä ole sijaa luuloille. ”Tämä kannustaa myös meitä hankkimaan ja käyttämään parasta mahdollista tietoa myös kaikissa omaan toimintaan liittyvissä tekemisissä. Sillä tavoin mekin voimme saavuttaa kestävää etua meille kaikille”, analysoi Silvennoinen. Vaikka tutkimus- ja kehitystyö Savon Sellulla on väistämätöntä ja mittavaa, ei pääasia ole mihinkään muuttunut. ”Kaiken takana on kuitenkin kotimainen koivu nyt ja tulevaisuudessa. Kaikki kehitystyö tapahtuu tämän arvokkaan raaka-aineen paremman hyödyntämisen ja kaikkien siihen liittyvien toimintojen ehdoilla”, muistuttavat Laukkanen ja Silvennoinen.• H ar ve st i a 1 1 S U K U P O L V E N V A I H D O S Sukupolvenvaihdos – Ei pelkkää verotusta Sukupolvenvaihdos voidaan tehdä kahdella tavalla: hyvin ja huonosti. Hyvin tehdyn omistajanvaihdoksen tuloksena uusilla omistajilla ovat ihmissuhteet kunnossa niin luopujiin kuin muihinkin sukulaisiin. Jatkajille on myös syntynyt täysi päätösvalta metsäomaisuuteensa sekä taloudellinen mahdollisuus jatkaa metsän hoitamista. Tulos tällaisena on onnistunut riippumatta siitä, kuinka voimakkaasti verokarhu on päässyt elämöimään. Vastaavasti huonosti tehdyn vaihdoksen seurauksena syntyy mykkäkouluja, vihapuhetta, riitoja kolmanteen sukupolveen asti, metsänhoidon lukkiutuminen ja muuta kurjuutta. Tulos on surkea, vaikka verokarhu olisikin jäänyt nuolemaan näppejään. Elämän varrella on kuitenkin ristiäisiä, häitä, hautajaisia ja muita juhlia, joissa tunnelma on pilalla, kun sukupolvenvaihdoksessa tunaroidaan. Tila-arvio hyvänä lähtökohtana Suomi on pullollaan toinen toistaan terävämpää neuvojaa, kun metsäomaisuutta suunnitellaan siirrettäväksi nuoremmalle sukupolvelle. Monesti eurot, vallankin veroeurot, ovat neuvonnan pääasiallinen aihe. Pitäisikö kuitenkin ensimmäiseksi pohtia sitä, kuinka metsäomaisuus siirretään eteenpäin suvussa, mutta sovussa. 1 2 Ha rve st i a Kuinka pahimpia karikoita sitten vältellään? Oikea tieto auttaa. Kun eri osapuolet todella ymmärtävät, minkälaisesta runsauden sarvesta on kysymys omistettaessa esimerkiksi 40 hehtaarin metsätila vaikkapa Lopella tai Kiihtelysvaarassa, on keskustelu helpompaa. Ulkopuolisen ja varsinkin ammattitaitoisen tahon tekemä arvio tilan arvosta on hyvä lähtökohta. Arviosta huolimatta voi asia kuitenkin mennä ruvelle. Ahneenpuoleisen vävyn mennessä nettiin tutkimaan kauppahintatilastoja toteutuneista kaupoista, syntyy helposti näkemysero, joka kummallakin osapuolella perustuu kuitenkin faktaan. Vallankin jos vävy on tutkinut hintoja esimerkiksi Kauniaisissa tehdyistä maakaupoista ja vastaavasti perin hakattu metsätila sijaitsee Pihtiputaalla. Tämän tilanteen laukaisemisessa on tuon ulkopuolisen arvioitsijan ammattitaito tarpeen. Kun hän kokemuksen syvällä rintaäänellä selvittää paikalliset olosuhteet ja hinta- tason, on ehkä vävynkin tällä kohtaa luovuttava helpon elämän toiveestaan. Ei vanhoja kaunoja esille Sukupolvenvaihdos on tilanne, joka onnistuakseen vaatii kaikilta halua tulla vastaan. Tässä tilanteessa ei ole viisasta ottaa esiin vanhoja kaunoja, omasta mielestään joskus kokemaansa epäoikeudenmukaisuutta tai vaikkapa kateutta toisen saamasta koulutuksesta tai paremmasta mökkitontista. Kun tämän luokan asioita nostetaan esille, on hyvin lähellä tilanne, jossa hymyilee vain lakimies laskua kirjoittaessaan. Kun jonkun suusta kuuluu: ”Tämä on pieni asia, mutta periaatteen vuoksi…”, ollaan hyvin lähellä epäonnistumista. Sopu vaatii siis kaikilta kykyä nähdä asia toisenkin osapuolen kannalta ja kylmäpäisyyttä ohittaa eurot jatkossakin mukavien sukujuhlien hyväksi. S U K U P O L V E N V A I H D O S Sukupolvenvaihdos on tilanne, joka onnistuakseen vaatii kaikilta halua tulla vastaan. Hyvin tehdyn sukupolvenvaihdoksen tuloksena ihmissuhteet ovat kunnossa niin luovuttajiin kuin muihinkin sukulaisiin. Kuva: Kuvapankki Plugi Oy Testamentti kaiken varalle Monien inhimillisten toimintojen tavoin on sukupolvenvaihdoksessakin oltava molemminpuolinen halu. Jos nykyinen eläkkeellä oleva omistaja ei halua luopua viimeisestä aktiivisena pitävästä askareestaan, on käsissä pattitilanne. Tämä tilanne ei ole ongelma, eikä pattia kannata ryhtyä purkamaan väkisin. Metsäähän tässäkin tilanteessa hoidetaan. Ilman tahtoa tapahtuvaan omistajavaihdokseen, siis kuolemaan, kannattaa tässäkin tapauksessa kuitenkin varautua. Testamentilla voi ohjata omaisuutensa jakaantumista. Mikäli vielä on selvitelty jälkipolven kanssa mieltymykset metsänomistukseen, jää perikunnalle vähemmän riideltävää. Jotakin ei metsä kiinnosta ollenkaan, toiselle taas haaveena on rantapaikka tutuissa maisemissa, kolmatta kiinnostaa raha ja neljännellä ei ole mitään suunnitelmia. Testamentti on myös hyvä väline varautua lapsen mahdolliseen avioeroon eli sillä voi poistaa koppavan miniän tai patalaiskan vävyn avio-oikeuden metsään. Etukäteissuunnittelu kannattaa Jos taas nuori polvi ei levon, työn tai muun syyn takia halua metsää ristikseen ja vanha polvi kuitenkin haluaisi luopua omistuksestaan, on tilanne hankalampi, ainakin henkisesti. Silloin on mietittävä metsäomaisuuden myyntiä. Parempi on siirtää metsä kaupalla edelleen aktiivihoitoon jollekin innokkaalle, kuin jättää se odottamaan ”yläkerran ukon” komentamaa sukupolvenvaihdosta. Metsäkiinteistön myynnistä saaduilla rahoillahan on sitten mahdollista tehdä kaikkea mukavaa joko itsensä tai jälkeläisten hyväksi. Tällaisessa vaihtoehdossa etukäteissuunnittelu kannattaa varmasti, sillä kruunu on kuitenkin käsi ojossa kärkkymässä verojaan. Oikein tehtynä ja oikealle taholle myytynä saattaa käydä niin, että kruunun koura kaapaisee tyhjää. Luopujien oma elintaso kannattaa huomioida On vielä ainakin yksi seikka, joka kannattaa miettiä valmiiksi sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa, nimittäin luopujien oma elintaso. Jos vaihdos tehdään erilasin lahjoituksin tai muuten vastikkeetta, voi syntyä tilanne, jossa luopujien käytettäviksi tuloiksi jäävät kenties vain kovinkin pienet eläkkeet. Nuorisolla on omat kiireensä töiden, lasten ja harrastusten takia. Tällöin aikaa seurata omien vanhempien päivittäistä elämää satojen kilometrien päässä on hyvin vähän. Työssäkäyvän nuoren perheen kuukausitulo muodostuu helposti viideksi - kuudeksi tuhanneksi euroksi. Sekään ei mahdollista luksuselämää, mutta näillä tuloilla ei kuitenkaan esimerkiksi 350 euron yksittäinen lasku hätkäytä. Mutta entäpä tilanteessa jossa eläketulo onkin alle tuhat euroa kuukaudessa. Sukupolvenvaihdoksen jälkeisiä vuosia voi olla jäljellä kymmeniä, joten luopujienkin elämänlaatu on hyvässä omistajanvaihdoksessa pohdittava. Kun edellä mainittuja seikkoja on hyvässä yhteistyössä ja toisen asemaan asettuen mietitty ja tuloksiin päästy, on eurojen (tai mikä se valuutta sitten onkin) kanssa eteneminen paljon helpompaa. Hyvä on myös muistaa, että elämä on paljon hauskempaa, kun joka asialle ei laita hintalappua!• H ar ve st i a 1 3 M E T S Ä N O M I S T A J A 14 Ha rve st i a M E T S Ä N O M I S T A J A Metsänomistaja Paavo Havulalle yksi tärkeä paikka omalla kotipihalla on talon takana kasvavien tammien katveessa. Paavo kertoo humoristiseen tapaansa isoäidin istuttaneen ne aikanaan itselleen arkkupuuksi. Arkkua niistä ei kuitenkaan koskaan tehty, vaan tammet ilahduttavat samalla paikalla jälkeläisiäkin. Opettajan kesäloma kesätöissä maa- ja metsätilalla Kun oppilaat siirtyvät kesäkuun alussa kesälomalle, pakkaa helsinkiläinen luokanopettaja Paavo Havula autonsa ja suuntaa kesäksi töihin omalle maa- ja metsätilalle Tohmajärvelle. Helsingin ja Tohmajärven välinen tie on tullut Paavo Havulalle varsin tutuksi vuosien mittaan. Paavo osti kotitilansa Tohmajärveltä vuonna 2009. Siitä lähtien matka on taittunut lähes joka toinen viikonloppu ja lomat on vietetty maaseudun rauhassa. Neljäs sukupolvi tilan isäntänä Paavo tunnustaa, ettei hän koskaan ajatellut ryhtyvänsä maanviljelijäksi. Havulan tilan viehättävässä pihapiirissä vietetään tänä vuonna 90-vuotis juhlia. Paavon isoukki osti tilan vuonna 1922 ja siitä lähtien tila on ollut saman suvun omistuksessa. Paavo on vastannut maa- ja metsätilan hoidosta kolme vuotta. Paavo tunnustaa, ettei hän koskaan ajatellut ryhtyvänsä maanviljelijäksi. Hän oli kouluttautunut opettajan ammattiin ja työpaikka ja koti ovat pääkaupunkiseudulla. ”Ei ollut helppo ratkaisu ottaa tilaa nimiini, kun isästä aika jätti”, palaa Paavo muistoissa vuosia taaksepäin. Ratkaisua edesauttoi kuitenkin rakkaus kotiseutuun > H ar ve st i a 1 5 M E T S Ä N O M I S T A J A Hinta on luonnollisesti suuri tekijä. Hölmöhän minä olisin, jos käden puristuksella puuta möisin. > ja ylpeys omista sukujuurista. Paavo ei koe oman tilan hoitamista niinkään työksi, vaan hän korostaa sen olevan ennen kaikkea elämäntapa. ”Olen tullut niin ylpeäksi siitä, että neljäs sukupolvi hoitaa nyt samaa tilaa”, toteaa Paavo. Viides sukupolvikin on jo kasvamassa, sillä Havulan perheeseen syntyi poika tämän vuoden huhtikuussa. Kiitos isälle hyvin hoidetuista metsistä Paavo kertoo, että maanviljelyn ja metsänhoitotöiden aloittaminen oli haasteellista. Hän tunnustaa ajatelleensa jossakin vaiheessa jopa metsien suojelua. Isä oli kasvattanut metsiä kuitenkin talousmetsänä ja oli luonteva jatkaa samalla linjalla. Paavo ymmärtää nyt paremmin myös sen, että isä jaksoi aina muistuttaa, kuinka hän hoitaa metsiä heitä lapsia varten. ”Metsät ovat tosi hyvin hoidettuja. Eivät ne olisi tuossa kunnossa, jos taimikonhoito tai harvennushakkuu olisi jäänyt aikanaan tekemättä”, Paavo kiittelee. Sopimus Harvestian kanssa Nyt metsäpalstasta on yhteistyösopimus Harvestian kanssa ja metsänhoitoasioista keskustellaan ja sovitaan Harvestian paikallisen hankintaesimiehen Jarkko Eskelisen kanssa. Yhteistyö alkoi reilu vuosi sitten, kun Harvestia aloitti toiminnan 1 6 Ha rve st i a Tohmajärvellä. Paavo kertoo saaneensa tiedon uudesta puunhankintayrityksestä metsänhoitoyhdistykseltä ja naapureilta. Naapurissakin asuu Harvestian sopimusasiakas Timo Kolehmainen. ”Timon kanssa on luottamuksellinen suhde ja hänen kanssaan puhutaan asioista niin, kuin ne ovat”, Paavo kuvailee ja kertoo saaneensa Timolta lisätietoa Harvestiasta. Ensimmäisellä tapaamisella Harvestian kanssa Paavoa edustikin Timo, kun Paavo itse ei päässytkään paikalle. Yhteistyön perustana luottamus ja joustavuus Jarkko kertoo Paavon olevan yksi Harvestian ensimmäisistä asiakkaista Tohmajärvellä. Molemmat osapuolet tunnustavat yhteistyön sujuneen hyvin ja perustuneen molemmin puoliseen luottamukseen ja joustavuuteen. Tarvittaessa on tavattu viikonloppunakin, kun Paavo on tullut pääkaupunkiseudulta Tohmajärvelle. ”Minusta on ollut mukava, että on saanut tuoda omia näkemyksiä esille ja on voinut kysyä rohkeasti. Kaikkea ei aina tiedä ja olen tykännyt rehellisestä kanssakäymisestä Jarkon kanssa”, Paavo kiittelee. Jarkko toteaa asioinnin Paavon kanssa olleen mielenkiintoista ja haasteellista. Jarkon mukaan nuoret metsänomistajat kysyvät enemmän ja ovat enemmän kiinnostuneita metsänhoidosta ja hakkuista ja niiden vaihtoehdoista. Vanhempi polvi odottaa helposti jotakin entisen kaltaista toimintaa. Tärkeintä metsänhoidollinen näkökulma Paavolle metsien hoidossa tärkeintä on metsänhoidollinen näkökulma. ”Hinta on luonnollisesti suuri tekijä. Hölmöhän minä olisin, jos käden puristuksella puuta möisin”, Paavo toteaa. Samalla hän kuitenkin korostaa sitä, ettei raha kaikkea ratkaise. ”Tärkeintä on hoitaa metsät ajallaan. Puukaupassakin kysymys on ennen kaikkea luottamuksesta ja rehellisestä pelistä puolin ja toisin.” Paavo toivoo, että metsäyhtiöillä ajatusmaailma metsänhoidosta on pikkuhiljaa muuttumassa. Hänen mielestään metsäyhtiöiltä vaaditaan muutakin kuin perinteistä metsänhoitomallia. M E T S Ä N O M I S T A J A Harvestian hankintaesimies Jarkko Eskelisellä (vas.) Paavo Havulalla ja Harvestian kesäharjoittelija Jonna Räsäsellä riitti puhuttavaa. Vierailun aikana ehdittiin käydä läpi niin maanviljelyksen ja metsänhoidon tulevaisuus, Kiinan ja Brasilian selluteollisuus, Venäjän mahdollisuudet kuin Nokian menestystarinakin. Jarkko on samaa mieltä. ”Monimuotoisuus ja metsän erilaiset käsittelytavat, kuten jatkuva kasvatus, nousevat varmasti jatkossa enemmän esille. Tämä on luonnollinen kehityskulku, kun metsänomistus siirtyy enemmän kaupunkeihin ja siteitä tai taloudellista riippuvuutta metsästä ei enää entiseen tapaan ole”, Jarkko pohtii. Sydän sykkii maaseudulle Luokanopettajaksi kouluttautunut Paavo opettaa toista luokkaa Vantaalla. Paavo kiittelee opettajan työn pitkiä kesälomia. ”Pitkä kesäloma mahdollistaa sen, että kesäisin voi viljellä maata ja hoidella metsiä. Siis jos tykkää tehdä töitä ympäri vuoden”, hän täsmentää nauraen. ”Tosin unelmatyöhän olisi olla kesäisin opettaja ja talvisin sisävesilaivan kapteeni”, jatkaa Paavo värikkääseen tyyliinsä. Kaikesta näkee ja kuulee, että opettajan työn ja maatilan isännän roolin yhdistäminen sopivat Paavolle hyvin. ”Ei paljon isompia ääripäitä voi löytää kuin opettajan työ ja maanviljelijän arki.” Hänen mielestään nämä työt tukevat hyvin toisiaan. ”Opettajan työ on henkistä ja maanviljelijän työ fyysistä. Tavallaan on hienoa, että saa ottaa molemmista osansa ja nauttia niistä.” Paavo tunnustaa, että sydän sykkii maaseudulle ja Pohjois-Karjalaan. Hän ei sulje pois sitäkään vaihtoehtoa, että jonakin päivänä palaisi pysyvästi juurilleen. ”Onhan se täysin kaksi eri maailmaa, kun sunnuntai-iltapäivänä hyppää täällä traktorin selästä ja muutaman tunnin päästä astelee jo Helsingin Kalliossa”, Paavo kuvailee. Tällä hetkellä on kuitenkin hyvä näin. Paavon ja avopuolison työpaikat ovat pääkaupunkiseudulla ja vapaa-aika vietetään omalla tilalla Tohmajärvellä. • H ar ve st i a 1 7 M E T S Ä L A K I Uusi metsälaki Vapauteen liittyy myös vastuu Metsälakia ollaan uudistamassa. Maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän ehdotus on esitelty julkisuudessa ja sitä on kommentoitu moneltakin kannalta. Uutta lakia ei vielä ole, mutta vanha laki ei taivu nykypäivän kaikkiin vaatimuksiin. Se saa siis mennä. Työryhmän esityksestä on aistittavissa varautuminen esimerkiksi metsänomistajakunnan rakenteen erilaistumiseen ja ehkä yhteiskunnan yleisenkin ilmapiirin muutokseen. Ollaan siis muokkaamassa lakia jo alkaneeseen kehitykseen. Kun kauan sitten pelättiin metsien riittävyyden olevan teollisuuden kasvun jarru, on nyt siirrytty aikaan, jolloin metsien kasvu ylittää jatkuvasti hakkuumäärän. Metsänomistajakuntakin on muuttunut. Aiemmin metsänomistajakunta oli verrattain samankaltainen ryhmä, metsään suhtauduttiin pankkina tai lisäansion antajana. Tänään metsänomistajat ovat monenkirjava joukko: yhdelle on metsään sijoitetun pääoman korko tärkein asia, toiselle pelkkä virkistyskäyttö tuo mielihy- 18 H Ha a rrve ve st i a vän, kolmas haluaa pysäyttää kehityksen ja neljäs ei edes tiedä, missä hänen metsänsä sijaitsee. Ei enää metsänomistajaa rajoittavia pykäliä Takavuosina saattoi uusi, aiemmin metsäalaa vähän seurannut, metsänomistaja yllättyä siitä pykäläviidakosta, joka hänen oikeuksiaan rajoitti. Toisaalta yhteiskunta tuki metsänomistusta monin tavoin. Yhteisenä nimittäjänä säännöstön olemassaololle oli puuston kasvun ylläpito eli teollisuuden raaka-ainetarpeiden turvaaminen. Sitä vartenhan metsiä hakataan. Uudessa ehdotuksessa ei näitä metsänomistajaa rajoittavia pykäliä enää ole. Jos katsot itsellesi edullisimmaksi tieksi lähettää hyväkasvuisen 25-vuotiaan männikkösi tehtaalle, anna mennä vaan! Toki tilalle pitää saada uusi puusto aikaan, mutta miten sen teet, ei kiinnosta ainakaan viranomaista. Häntä kiinnostaa vain se, että siellä tietyn ajan kuluttua on uusi, kasvatuskelpoinen taimikko. Iso haaste koulutuksessa Menneinä aikoina puuston harventaminenkin tapahtui normien mukaan. Yhteiskunta määritti tavan kasvattaa puita sellaiseksi, että kussakin käsittelyvaiheessa puut olisivat keskenään samankokoisia ja mahdollisimman suuria. Jos lakiehdotus astuu aikanaan tällaisenaan voimaan, voit, kunhan otat riittävästi M E T S Ä L A K I Kun kauan sitten pelättiin metsien riittävyyden olevan teollisuuden kasvun jarru, on nyt siirrytty aikaan, jolloin metsien kasvu ylittää jatkuvasti hakkuumäärän. aikaa, muuttaa metsäsi sellaiseksi, että samassa metsikössä kasvaa kaikenkokoista puuta taimesta suuriin puihin. Voit siis unohtaa tämän nykyisen kuvioajattelun, jossa keskenään samankokoiset puut sijaitsevat yhtenäisinä alueina eri puolilla metsääsi. Tämä on verrattain iso muutos toimintatavoissa. Toimihenkilöiden, hakkaajien ja ehkä metsänomistajienkin koulutuksessa on iso haaste. Enää ei riitä, että erotat pienen puun isosta, jatkossa on erotettava nuori puu vanhasta. Koneissakin voi olla kehittämisen tarvetta. Miten kone, joka kulkee hellävaraisesti ja maanpintaa rikkomatta, pystyy käsittelemään tonnin painoista runkoa samalla pikkutaimia suojellen. Oman vipinänsä aiheuttaa se, että jatkossakin tarvitaan puuta teollisuuteen ympäri vuoden. Jatkossakin on kelirikkoja. Jatkossakin on talvella pimeää, ehkä jopa lunta. Ajattelutavan muutos aiheuttaa siis paineita koulutukseen. Metsänkäsittelyn vaihtoehtoja mietittäessä maanomistajalla on valinnanvapaus. Silloin on tärkeää tietää, mitä mistäkin toimesta metsässä seuraa niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Harvestiassakin on jo aloitettu koulutus, jotta toimihenkilömme osaisivat kussakin tilanteessa kertoa, mitä metsänomistajan vaihtoehdoista seuraa. Vaikka laki joltain osin laadittaisiinkin toisin, on jo nyt ollut virkistävää miettiä esimerkiksi harvennushakkuiden seurauksia eri käsittelyvaihtoehtojen pohjalta. Haasteellisen tästä keskustelusta tekee luonto. Siinä mikä on syytä ja mikä on seurausta, riittää jatkossa tutkijoille työsarkaa. Samoin meille tavallisille kumisaappaan käyttäjille: Eikö miniaukko taimettunut rousteen takia, vai puuttuivatko siemenet? Eikö alikasvoksena syntynyt kuusi lähtenytkään huimaan kasvuun kelien takia vai neulasten vaihtoko jarruttaa kasvureaktiota? Vai oliko maaperä sittenkin liian köyhää? Syntyykö tällä koneella juuristovaurioita vai uskoako konekauppiaan pintapainemainokseen? Aiheutuiko lumituho edellisestä käsittelytavasta vai olisiko se tullut joka tapauksessa? Minkälaisen metsän jätän jälkeeni? Valinnanvapaus kasvaa, mutta vapauteen liittyy myös vastuu. Minkälaisen metsän jätän jälkeeni? Siihen ei jatkossa otakaan kantaa viranomainen, vaan Sinä itse, metsänomistaja. Se, mitä seurauksia milläkin toimenpiteellä metsässäsi on, vaatii kokemusta ja oppia. Tässä kohtaa me Harvestialaiset haluamme olla mukana etsimässä Sinulle sopivia metsänkäsittelyvaihtoehtoja, joissa yhdistyisivät sekä omat visiosi, että molemminpuolinen taloudellinenkin etu. • H ar ve st i a 1 9 P U U N H A N K I N T A Pieksämäen ympäristössä Kaikki metsäasiat samoissa käsissä Hakkuukoneen ääni kuuluu pitkälle lähestyttäessä Harvestian työmaata Pieksämäen Kylmämäessä. Juuri sahatun puun tuoksu on tuttu, mutta mielikuva ikääntyvistä metsämiehistä on kaukana. Pieksämäki on Harvestialle tärkeää hankinta-aluetta Vapon Hankasalmen sahan puuhuoltoa ajatellen. Sekä kuusi- että mäntytukki matkaavat sahatavaran raaka-aineeksi Hankasalmelle. 20 H Ha a rrve ve st i a P U U N H A N K I N T A Pieksämäen ympäristössä Harvestian puunhankinta on nuorissa, mutta osaavissa käsissä. Hankintaesimies Aarne Tiaisen, motoyrittäjä Toni Säämäsen ja ajokoneyrittäjä Esa Kurosen keski-ikä on reippaasti alle kolmekymmentä vuotta. ”Ei nuori ikä ole mikään uskottavuuden määrän mittari”, pohtii Aarne. ”Ammattiosaamisella ja hyvillä vuorovaikutustaidoilla on iso merkitys tässä työssä.” Puukauppa metsänomistajan kuuntelua Saarijärveltä kotoisin oleva Aarne ostaa Harvestian puut Pieksämäeltä ja Varkaudesta. Aarne aloitti puun ostamisen Pieksämäeltä opintojen ohessa noin vuosi sitten. Metsätalousinsinööriksi hän valmistui keväällä Pieksämäen Nikkarilasta. ”Ostotyö oli haaveissa koko ajan”, Aarne kertoo. Suuntautuminen puukauppaan olikin hänelle luonteva valinta, kun kaupankäynti ja kanssakäyminen ihmisten kanssa kiinnostivat ja metsä oli jo harrasteiden kautta tuttu ympäristö. isännälle ja he ymmärtävät, että tällä tavalla luodaan jatkumoa.” Aarnen mukaan hankintaesimiehen työ on vastannut aika lailla odotuksia. ”Tähän työhön mahtuu paljon isoja tunnekuohuja, niin onnistumisia kuin pettymyksiäkin”, kuvailee Aarne. ”Välillä menee kuusi tuntia ja pari pannua kahvia, ennen kuin puukauppa saadaan tehtyä. Kyllä se on palkitsevaakin silloin, kun huomaat, että luottamus on saavutettu molemmin puolin”, jatkaa Aarne. Helppo konsepti metsänomistajalle Hänen mukaansa puukaupan teossa on kysymys ennen kaikkea metsänomistajan kuuntelusta. Ainoastaan sitä kautta pystyy aistimaan, miten kukin metsänomistaja toivoo omaa metsäänsä käsiteltävän. Aarne kiittelee työssä onnistumisesta hyvää yrittäjäporukkaa. ”Näillä yrittäjillä asenne tekemiseen on oikea. He ovat itsekin kiinnostuneita selvittelemään asioita ja joustavat oikealla tavalla.” Aarne kertoo, että korjuujäljestä tulee metsänomistajilta kiitosta. ”Porukka tekee hyvää korjuujälkeä Nuoret yrittäjätkään eivät ole sattumalta ajautuneet metsäalalle. TS-Metsä Oy:tä pyörittävä Toni kertoo isällänsä olleen metsäkonefirman 70-luvulta lähtien. Kahdeksan vuotta motokuskina toisen palkollisena riittivät ja nuori mies perusti oman yrityksen vuonna 2008. Nyt yrityksessä työskentelee Tonin lisäksi kolme motokuskia. Vastaavanlainen on myös ajokoneyrittäjä Esan historia. Esankin isällä on ollut aikanaan koneita ja Esa tunnustaa kasvaneensa sitä kautta metsähommiin kiinni. Isä Reijo ajaa Esan ajokonetta edelleen. Ajokoneiden lisäksi Esa pyörittää myös metsäpalveluita. Harvestiankin kautta toteutettavat metsänhoitotyöt kulkevat Pieksämäellä Esan käsien kautta. ”Tämä on metsänomistajalle helppo konsepti, kun sama porukka asioi talossa kaikissa metsäasioissa”, Aarne perustelee. ”Meidän on helppo reagoida asioihin nopeasti, kun on näin pieni paletti tätä hommaa pyörittämässä”, Esa täydentää. Puuta Hankasalmen sahalle ja Savon Sellulle Puuta tällä kokoonpanolla on korjattu yhdessä tämän vuoden alusta lähtien. Kaikesta näkee ja kuulee, että homma kolmikon kesken toimii hyvin. Pieksämäen ympäristö on Harvestialle tärkeää hankinta-aluetta Vapon Hankasalmen sahan puuhuoltoa ajatellen. Yrittäjien mukaan tietoisuus Harvestiasta Vapon sahojen puunhankkijana lisääntyy koko ajan. ”Alkuun Harvestiaa pidettiin oikeastaan kuitufirmana, mutta yhä useampi osaa yhdistää meidät jollakin tavalla Hankasalmen sahaan”, Toni kertoo. ”Toki meillä on koivukuidun hankintakin jatkuvasti tärkeässä roolissa”, muistuttaa Aarne. Koivukuidut kuljetetaan Harvestian omistajayhtiön Savon Sellun tehtaalle Kuopioon. > Hankintaesimies Aarne Tiainen ostaa Harvestian puut Pieksämäeltä ja Varkaudesta. H ar ve st i a 2 1 P U U N H A N K I N T A Ajokoneyrittäjä Esa Kuronen (oik.), hakkuukoneenkuljettaja Eero Suvinen ja ajokoneenkuljettaja Reijo Kuronen kertovat, että sateinen kesä on haitannut etenkin puiden ajoa. Tälläkin työmaalla joudutaan osa hakkuusta jättämään talveksi. Motoyrittäjä Toni Säämänen perusti TS-Metsä Oy:n vuonna 2008. Harvestialle puita on korjattu tämän vuoden alusta lähtien. Yrittäjän näkökulmasta parhaita ovat suorat kaupat metsänomistajien kanssa. > Yrittäjät pitävät kaikenlaisten leimikoiden hankintaa ja korjuuta hyvänä asiana. ”Mukavaa, kun on monenlaista palstaa”, Toni kiittelee. Tosin yhteinen mielipide tuntuu olevan se, että harvennuksia on mukavinta tehdä. Niissä kun riittää haastetta, eikä tarvitse hosua. mieltä siitä, että tällä seudulla on mukava työskennellä. ”Vaikka Pieksämäki onkin pieni kaupunki, niin täällä on kuitenkin paljon sivupitäjiä, missä ollaan vielä päivittäin tekemisissä metsän kanssa. Valtaosa ihmisistä asuu tilallansa ja tuntee metsänsä”, Aarne kiteyttää. ”Yrittäjän näkökulmasta parhaita ovat suorat kaupat metsänomistajien kanssa”, Esa korostaa. ”Silloin tietää aina, ketä kiusaa”, hän jatkaa pilke silmäkulmassa ja osoittaa Aarnea. ”Onhan se oikeasti aina helpompaa meille ja metsänomistajallekin, kun sama kaveri on neuvotellut puukaupan ja vastaa myös sen korjuusta”, Esa täsmentää. Konemiesten mukaan metsänomistajat ovat kiinnostuneita korjuusta ja vierailevat mahdollisuuksien mukaan työmaalla. ”Mukavaahan se on, että joku poikkeaa. Mieluummin sitä maanomistajan kanssa juttelee kuin koneen ikkunaruutujen”, Toni naurahtaa. Hieno on harvennusjälki Pieksämäen seudun Harvestian puunhankinnasta vastaava porukka on yhtä 2 2 Ha rve st i a Kylmämäen kylässä pojat saavat suoraa palautetta korjuun onnistumisesta. ”Hieno on harvennusjälki”, kiittelee työmaalla poikennut metsänomistaja.• P U U N H A N K I N T A Motokuski Eero Suvinen korjaa männikön avohakkuukohdetta Pieksämäen Kylmämäessä. Puut kuljetetaan Vapon Hankasalmen sahalle. Eeron mukaan parasta korjuutyössä on se, että jokainen päivä on erilainen, eikä kahta samanlaista palstaa ole vielä tullut vastaan. H ar ve st i a 2 3 H A N K I N T A E S I M I E S Päivä hankintaesimiehen matkassa Tehokkuus ja vaivattomuus lienee sanoja, jotka kuvaavat Matti Rantalan työskentelyä puunhankinnan parissa. Näin kului arkinen työpäivä, mitään muuntelematta ja suurentelematta. Sade ja tuuli viskovat autoa Padasjoentiellä, kun kirjoittaja suuntaa tiensä Padasjoen toimistolle. Tarkoituksena on kulkea päivä hankintaesimies Matti Rantalan mukana ja seurata, mitä kaikkea miehen työpäivän aikana tapahtuu. Hieman ennen kahdeksaa toimiston ovi on jo auki ja työpöydän takaa tervehtii virkeän oloinen mies. ”Aloitan työpäiväni kuuden ja kahdeksan välillä. Silloin ehtii kaiken parhaiten hoitaa toimistotyöt pois. Loppuaika aamusta menee tulevan päivän valmistelemiseen. Pöydän nurkalla odot- 2 4 Ha rve st i a tavat kartat tämän päivän tapaamisiin liittyen ”, toteaa Rantala ja jatkaa ”Aamulla kun joustaa työajassa, saa päivän päättää suunnilleen kello 16 mennessä.” Leimikon nauhoitus helpottaa kaikkien toimintaa Yhdeksältä on sovittu tapaaminen isännän luona, joka on tehnyt pystykaupan Harvestian kanssa aikaisemmin keväällä. Leimikko tulee lähiviikoilla korjuuseen ja nauhoitus tilan rajoille on tarpeen. Työmaalla odottavat isäntä sekä yrittäjämet- H A N K I N T A E S I M I E S < Metsänomistaja Mauri Pilt (vas.) ja hankintaesimies Matti Rantala ihailevat hyvin kehittynyttä kuusen taimikkoa. suri, joiden kanssa lähdetään rajoja hakemaan. Rajat löytyvät ja kirskuva ääni kertoo raivaussahan kaatavan aluskasvillisuutta avohakkuun tieltä. ”Leimikon nauhoitus helpottaa kaikkien toimintaa, varsinkin jos leimikolla on jokin epäselvempi raja. Isännän ollessa mukana, tulee varmasti kaikki sovitut asiat hoidettua kuntoon”, Matti perustelee. Tällä hetkellä Matin toimialueella työskentelee neljä koneketjua, joilla kaikilla on oma korjuualue. Matti kertoo, että kiitosta saaneet yrittäjät ovat varsin omatoimisia, puhelin otetaan käteen vasta oikean ongelman tullessa vastaan. Parina viimeisenä kesänä harjoittelijana ollut Jarno Pökälä on omalla työpanoksellaan vähentänyt Rantalankin työmäärää. Heinikon kasteltua polvet märiksi ja aikataulunkin salliessa, käydään isännän kanssa kahvilla Padasjoen Taulun Tornissa. Keskustelu rönsyilee maanviljelyn ja kylän tapahtumien parissa. Puukauppa ei ole Rantalan kanssa ensimmäinen, joten miehet tuntevat toisensa jo pidemmän ajan takaa. Lähtiessä sovitaan vielä hakkuun aikataulusta, ja matka saa jatkua seuraavaan paikkaan. ”Kun yrittäjät saapuvat koneillaan työmaalle, ollaan vielä yhteydessä kertaalleen isäntään, jolloin kaikki sovitut asiat kerrataan”, kertoo Matti ja katsoo puhelimestaan vastaamattomia puheluita. Puheluihin vastaaminen hoituu kaiken näppärimmin autolla ajaessa. Näin tulee kaikki mahdollinen vapaa-aika hyödynnettyä tehokkaasti. Aktiivinen metsänomistaja kuljettaa ostajaa metsässä Metsänomistaja Mauri Piltin luona on sovittu oltavan ennen puoltapäivää. Talon pihaan ajettaessa isäntä käveleekin metsurinvaatteet päällään vastaan. Kävelymatkojen päästä löytyy kolme erillistä aluetta, joihin on tarkoitus tehdä ylispuiden poistoa. Hyvälaatuiset koivut korjataan pois säästäen esimerkillisen hyväkuntoinen kuusen taimikko. Metsänomistajan ollessa todella aktiivinen, jää Harvestian edustajien tehtäväksi Hankintaesimies Matti Rantala ostaa puuta Padasjoelta, Asikkalasta (pois lukien Kalkkinen), Kuhmoisesta, Kangasalan Kuhmalahdelta ja Hämeenlinnasta Lammin alueelta. Matti on Harvestian historian ensimmäinen hankintaesimies. lähinnä verrata puumääriä isännän arvioon. Talolle tultaessa katsotaan vielä pihapiiriin jäänyt ylisuuri kuusi, joka kaadettaneen hakkuun yhteydessä pois. Teollisuuden käyttöön puuta ei voi ”karvaisuuden” vuoksi käyttää, joten ajatuksia käyttötarkoituksesta vaihdetaan porukalla. Tietoverkkojen ollessa poissa käytöstä, kauppakirjan teko jää myöhemmäksi. Tapaaminen sovitaankin heti seuraavalle päivälle toimistolle. Aikaa kuluu 41 minuuttia ja on aika täydentää energiavarastoja. Ruokatauon perään tehdään kauppakirjat toimistolla valmiiksi, aikataulu nimittäin antaa juuri sen verran periksi. ”Selkeää viikkorutiinia ei ole, päivien kulku vaihtelee suuresti. Ainoatakaan samanlaista päivää ei työssä vastaan tule. Padasjoella liikkuessa voin huoletta pistäytyä toimistolla kesken päivän”, kuvailee Rantala työpäiviensä kulkua. Kasvava kuusikko ja kujeileva kissa vaivattomuudesta niin metsänomistajan kuin hankintaesimiehenkin näkökulmasta. Pihaan ajettuamme saappaat kääntyvät suoraan metsän suuntaan. Metsäsuunnitelman kopioon on merkattu kuviot, joita on ajatus hakata tulevana talvena. Sekaan mahtuu niin harvennusta kuin aukkoakin. Metsäkävely on nopeahko, koska tässäkin tapauksessa isäntä tietää, mitä alueita olisi tarpeen harventaa. Kävelylenkki on laajahko, jonka aikana ostajan tehtäväksi jää taasen puumäärien arvioiminen. Leimikosta tulee suurehko, jonka hakkuista suurin osa on kuusikon harvennuksia. Talolle päästessämme juomme kahvit kissan viedessä leikillään huomiota. Teemme tarjouksen, joka jätetään tekeytymään metsänomistajien taholle. Päivä on pulkassa tasan neljältä. Syksyisen päivän saldona on leimikon nauhoitus, puukauppa sekä ostotarjous. Ylimääräistä aikaa ei jäänyt lainkaan. Kiire ei kuitenkaan näkynyt missään vaiheessa. Tämä on viesti tehokkuudesta; vuosien kokemus näkyy työnteossa. Kysykää vaikka tyytyväisiltä metsänomistajilta. • Päivän viimeinen metsätapaaminen on myös malliesimerkki tehokkuudesta ja < Kujeileva kissa yrittää kaikin tavoin viedä hankintaesimiehen huomion pois metsällisistä asioista. H ar ve st i a 2 5 H A R J O I T T E L I J A Harjoittelijana Harvestiassa – Kyllä kannatti! Lammilainen metsätalousinsinööriopiskelija Mervi Schroderus työskenteli menneenä kesänä harjoittelijana Harvestiassa yhteensä kuusi kuukautta. Näin Mervi kuvailee harjoitteluaikaa, sen mukanaan tuomia haasteita ja oppimiskokemuksia. Keväällä onni potkaisi minua, kun pääsin harjoittelijaksi Harvestialle ja muutin takaisin opiskelupaikkakunnaltani Kotkasta kotiseudulleni Kanta-Hämeeseen. Olin kuullut, että työ Harvestialla on haastavaa ja vastuullista. Muistan, kuinka esimieheni haastattelutilanteessa kysyi minulta, osaanko suunnistaa metsässä vain kartan avulla. Vastaukseni taisi olla kyllä. Se kuulemma riitti pitkälle. Edessä ei siis voinut olla mitään aivan ylitsepääsemätöntä. Monta erilaista tapaa tehdä työt Aloitin työt huhtikuun alussa ja edessä oli kuusi kuukautta harjoittelua. Se tuntui todella pitkältä ajalta. Nyt jälkikäteen ajateltuna, kesä meni liiankin nopeasti. Työn alussa sain perehdytystä järjestelmän käyttöön ja yleisiin toimintatapoihin. Kuljin myös hankintaesimiesten mukana erilaisissa tilanteissa, kuten kaupanteossa. Pikkuhiljaa aloin työskennellä omatoimisemmin. Kesän aikana avustin neljän eri hankintaesimiehen töitä Kanta-Hämeessä, PäijätHämeessä, Uudellamaalla sekä osittain Kymenlaaksossa. Jokaisella näistäkin ostajista on aivan erilainen tapa toimia esimerkiksi kaupantekotilanteessa. Oli mielenkiintoista nähdä monta erilaista ja erikoistakin tapaa tehdä työt. Yhdeltä sain melkein vapaat kädet toimia, kuten itse parhaaksi näen, kun taas toinen antoi tarkat ohjeet siitä, kuinka työ tulee tehdä. 2 6 Ha rve st i a Pyydettäessä sai aina apua, eikä mitään niin hankalaa tilannetta syntynyt, ettei siitä olisi selvinnyt. Haasteita ja vastuuta Voin rehellisesti myöntää, että opin tämän harjoittelun aikana omasta alastani paljon enemmän kuin koko opintojeni aikana. Tosin koulussa opittu kirjatieto tukee käytännön työtä. Tehokkain tapa oppia asiat on ottaa itse vastuu, jos sitä annetaan. Tänä kesänä ei ollut huolta siitä, ettei olisi saanut haasteita ja vastuuta. Kuitenkin aina pyydettäessä sai apua, eikä mitään niin hankalaa tilannetta syntynyt, ettei siitä olisi selvinnyt. Hankintaesimiesten lomien aikana sain tehdä samoja töitä, joita hekin tekevät. Suurin pääpaino oli korjuun pyörittämisessä, sillä hakkuut jatkuivat myös lomien aikaan. Koko korjuuketju työllisti, sillä leimikot täytyi nauhoittaa ennen hakkuita, suunnitella varastopaikat, tehdä ja lähettää korjuuohjeet koneurakoitsijoille, huolehtia puut pois varastolta ja tehdä paperityöt, kuten mittaustodistukset ja yrittäjien tilit. Meille harjoittelijoille annettiin mahdollisuus osallistua myös puukaupan tekoon. Oli hyvin opettavainen tilanne käydä metsänomistajan luona katsomassa hänen tarjoamaansa metsää ja tehdä siitä tarjous hänelle. Sosiaalisia kontakteja sai hiottua, sillä yhteistyötä sai tehdä metsänomistajien lisäksi metsänhoitoyhdistyksien, koneyrittäjien ja työkavereiden kanssa. Paremmat lähtökohdat työelämään Huhtikuun alussa en vielä ymmärtänyt, mitä tapahtuu ja mitä tulen kesällä tekemään. Tiesin Harvestian toiminnasta paloja sieltä täältä, mutta ehjä kokonaiskuva puuttui. Yllättäen se kuitenkin muodostui. Opin esimerkiksi sen, mitä kaikkia paperitöitä puukaupan teko käytännössä vaatii ja kuinka tiedot syötetään järjestelmään tai mihin toimitetaan mikäkin puutavaralaji. Työt tulivat aluksi jopa uniini. Yhtenä aamuna heräsin miettien päätevarastojen koodeja. Ilmeisesti olen siis ainakin jotain oppinut. Sain harjoittelusta irti niin paljon, kuin olin odottanutkin. Töitä riitti ja ilmapiiri oli kaikin puolin rento. Yhtenäkään aamuna ei harmittanut herätä töihin ja oli mukavaa, kun sai itse suunnitella työpäivien ohjelman. Myös pienen apulaiseni, labradorinnoutaja Caran, onni olivat vapaamuotoiset työpäivät, jolloin se pääsi mukaan metsään tai jopa toimistolle viihdyttämään työkavereitani heiluttamalla iloisesti häntäänsä. Valmistun tänä syksynä metsätalousinsinööriksi ja lähtökohtani työelämään on nyt huomattavasti parempi kuin vielä keväällä. Nyt voin sanoa, että kyllä kannatti!• H A R J O I T T E L I J A TIETOLAATIKKO Harvestia Oy tarjosi kesällä 2012 harjoittelupaikan yhteensä kuudelletoista metsäalan opiskelijalle Nikkarilasta, Kotkasta, Tampereelta, Evolta, Tuomarniemeltä ja Joensuusta. Harjoittelijat työskentelivät kotimaan puunhankinnan ja kuljetusten parissa. H ar ve st i a 2 7 T A P A H T U M A T Räpinän paperitehdas sijaitsee KaakkoisVirossa Vohandujoen rannalla. Kurkistus Euroopan vanhimpaan paperitehtaaseen Kaakkois-Viron Räpinän puutarhakaupungista löytyy Euroopan vanhin yhä toiminnassa oleva paperitehdas. Nykyisen paperitehtaan paikalle rakennettiin paperimylly jo vuonna 1734. 2 8 Ha rve st i a Maisema on kuin suoraan postikortista. Siistiä kylää halkoo Viron pisin joki Vohandu. Rannalla seisoo Sillanpään kartano puistoineen, puutarhoineen ja tekojärvineen. Nykyisin 3000 asukkaan asuttama tehdastaajama syntyi 1700-luvulla kartanon, kirkon ja paperimyllyn ympärille. Paperitehtaan historia ulottuu vuoteen 1728, jolloin alueelle perustettiin tiilitehdas. Vohandu-joesta ammennettiin energiaa ja seuraavaksi perustettiin sahalaitos, mylly ja paperimylly. Paperimyllyn raakaaineena olivat pellavalumput. Vuosien saatossa paperimyllystä kehittyi Venäjän kattopahvin valmistuksen tienraivaaja. Paperimyllystä paperitehdas Paperimylly muuttui paperitehtaaksi vuonna 1865, kun Saksasta tuotiin ensimmäinen paperikone. Pian koneita oli käytössä jo neljä. Yksi alkuperäinen kone toimii edelleen kuivausprosessissa. Toisen maailmansodan jälkeen neuvostovallan alainen yritys valmisti etupäässä kattopahvia ja eristepaperia. Vuosi 1970 toi mukanaan uudet laitteet, uudet tuotantorakennukset ja asuintalot. Tehtaasta tuli Eesti Paberitööstus yhdistyksen parhaiten menestyvä yritys. T A P A H T U M A T 1. 2. 3. 4. Meille suomalaisille tieriidan ainekset taidetaan saada jo verenperintönä. 1. Toukokuisella metsämatkalla vierailtiin Räpinän paperitehtaalla. Tehtaan esittelyä kuuntelevat siskokset Riitta Hietala (vas.) ja Hannele Kartano. 2. Yksi Räpinän puutarhakaupungin vaikuttavimmista rakennuksista on puiston ympäröimä Sillanpään kartano. 3. Räpinän paperitehdas käyttää raaka-aineenaan ainoastaan virolaista kierrätyspaperia. 4. 1,58 metriä leveä paperikone valmistaa kartonkia 4000 tonnia vuodessa. 85 prosenttia tuotannosta menee vientiin. Viron itsenäistyttyä vuonna 1991 tehdas uudisti koko teknologiansa perusteellisesti. Viimeiset mittavammat muutokset on tehty viimeisen kymmenen vuoden aikana; esimerkiksi kulmasuojien tuotantolinja on valmistettu vuonna 2005. ”Päätuotteenamme ovat teollisuuden käyttämät kulmasuojat. Lisäksi valmistamme erilaisia taide- ja toimistotarvikkeita”, kuvaili Peedimaa. Taidepapereita kertyikin monen matkalaisen laukkuun kotiin vietäväksi. Vierailu Räpinän paperitehtaaseen Pääosa tuotannosta vientiin Toukokuussa järjestetyn Viron metsämatkan yhtenä vierailukohteena oli Räpinän paperitehdas. Pieni ja ulkoisesti vaatimaton tehdas löytyi Vohandu-joen rannalta koivujen katveesta. Tehtaan johtaja Mihkel Peedimaa otti vieraat lämpimästi vastaan, kertoi tehtaan tuotannosta ja tulevaisuuden näkymistä. ”Räpinän paperitehdas käyttää raakaaineenaan virolaista kierrätyspaperia. Vuodessa tuotetaan yhdellä 1,58 metriä leveällä paperikoneella kartonkia 4000 tonnia”, kertoi Peedimaa. ”Tuotannosta 85 prosenttia menee vientiin, esimerkiksi Skandinaviaan. Kaikki tuotanto jatkojalostetaan Räpinässä eli tehtaalta ei lähde eteenpäin paperirullia vaan valmiita kulmasuojia”, Peedimaa jatkoi. Räpinän paperitehtaan kotisivuilla kerrotaan, kuinka tehtaan tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu myös tehtaan historian esitteleminen. Kotisivujen mukaan Viron vanhin jatkuvasti toimiva yritys odottaa jo tänään matkaryhmiä. Tehdasta voikin kiistatta kuvailla yhdeksi metsäteollisuuden mielenkiintoisista vierailukohteista.• Lähde: www.rappin.ee H ar ve st i a 2 9 P U U M A R K K I N A B A R O M E T R I A L U E I T T A I N PUUMARKKINABAROMETRI ALUEITTAIN Harvestia ostaa puuta aktiivisesti koko toimialueellaan. Halutuimmat puutavaralajit koko hankinta-alueellamme ovat mäntytukki ja koivukuitu. Meitä kiinnostavat erityisesti mäntytukkivaltaiset päätehakkuuleimikot sekä koivukuituvaltaiset harvennushakkuut. Osalla hankinta-aluettamme ostamme hyvinkin aktiivisesti myös kuusitukkileimikoita ja energiapuuta. Kesä on ollut poikkeuksellisen sateinen, mikä on haitannut myös puunkorjuuta. Osa kesäksi suunnitelluista harvennushakkuista on jouduttu siirtämään talvella korjattavaksi. Tämä hankaloittaa talviharvennusten ostoa tulevaa talvea ajatellen. Siksi puunmyyntisuunnitelma kannattaa, jos mahdollista, kohdistaa ennen kaikkea päätehakkuisiin. Etelä-Suomi Keski-Suomi mäntytukki mäntytukki kuusitukki kuusitukki koivutukki koivutukki mäntykuitu mäntykuitu kuusikuitu kuusikuitu koivukuitu koivukuitu energiapuu energiapuu Hakkuutavoittain ja korjuuajankohdittain päätehakkuut, kesäkorjuukelpoinen harvennukset, kesäkorjuukelpoinen päätehakkuut, talvikorjuukelpoinen harvennukset, talvikorjuukelpoinen 30 3 0 Ha rve st i a P U U M A R K K I N A B A R O M E T R I kuusitukki mäntytukki koivutukki kuusitukki mäntytukki koivutukki Harvestiamäntykuitu ostaa puutakoivukuitu aktiivisesti koko toimialueellaan. kuusitukki mäntytukki koivutukki energiapuu koivukuitu energiapuu kuusikuitu kuusikuitu mäntykuitu päätehakkuut, kuusikuitu talvikorjuukelpoinen harvennukset, mäntykuitu talvikorjuukelpoinen päätehakkuut, koivukuitu kesäkorjuukelpoinen harvennukset, energiapuu kesäkorjuukelpoinen päätehakkuut, talvikorjuukelpoinen harvennukset, talvikorjuukelpoinen päätehakkuut, kesäkorjuukelpoinen harvennukset, kesäkorjuukelpoinen päätehakkuut, talvikorjuukelpoinen talvikorjuukelpoinen päätehakkuut, kesäkorjuukelpoinen harvennukset, kesäkorjuukelpoinen Itä-Suomiharvennukset, A L U E I T T A I N mäntytukki kuusitukki koivutukki kysyntä vaihtelee kysyntä on heikko mäntykuitu alueittain ja voi tai kysyntää ei ole olla paikoin heikko yleisesti hyvä kysyntä erinomainen kysyntä yleisesti hyvä kysyntä erinomainen kysyntä yleisesti hyvä kysyntä erinomainen kysyntä kuusikuitu kysyntä vaihtelee alueittain ja voi olla paikoin heikko kysyntä vaihtelee kysyntä on heikko energiapuu alueittain ja voi tai kysyntää ei ole olla paikoin heikko kysyntä on heikko koivukuitu tai kysyntää ei ole erinomainen kysyntä yleisesti hyvä kysyntä kysyntä vaihtelee ja voi olla paikoin heikko kysyntä on heikko tai kysyntää ei ole H ar ve st i a 3 1 H A N K I N T A E S I M I E H E T Hankintaesimiehet Hausjärvi, Janakkala, Riihimäki, Hyvinkää, Loppi ja Nurmijärvi Ari Aalto Puh. 040 484 8168 [email protected] Laura Kärki Puh. 040 180 1181 [email protected] Artjärvi, Askola, Myrskylä, Mäntsälä, Orimattila, Pornainen ja Pukkila Jämsä, Jyväskylä, Muurame ja Petäjäveden eteläosat Juha Kortelainen Jorma Frisk Puh. 040 488 9522 [email protected] Puh. 0400 186 633 [email protected] Hollola, Lahti, Nastola, Iitti ja Kouvolasta Jaala Keuruu, Multia, Petäjäveden pohjoisosat, Mänttä-Vilppula ja Virrat Tuomo Oksanen Ilkka Katajalehto Puh. 0400 673 918 [email protected] Puh. 040 167 8050 [email protected] Hämeenkoski, Kärkölä, Hattula, Hämeenlinna (pois lukien Lammi), Tammela ja Forssa Niko Pettinen Puh. 040 590 6533 [email protected] Kangasala (pois lukien Kuhmalahti), Pälkäne, Valkeakoski, Akaa, Lempäälä, Vesilahti, Pirkkala, Nokia, Sastamala, Ylöjärvi, Tampere, Orivesi, Ruovesi ja Längelmäki Hannu Lehdonmäki Puh. 040 521 7089 [email protected] Padasjoki, Asikkala (pois lukien Kalkkinen), Kuhmoinen, Kangasalalta Kuhmalahti ja Hämeenlinnasta Lammin alue Matti Rantala puh. 040 484 0550 [email protected] 32 Ha rve st i a Joutsa ja Luhanka Uurainen, Äänekoski (pois lukien Konginkangas), Saarijärvi, Kannonkoski, Karstula ja Ähtäri Teija HyytiäinenKoskimäki Puh. 040 521 4572 [email protected] Hankasalmi, Konnevesi, Laukaa, Toivakka ja Kangasniemen pohjoisosat Vesa Lahikainen Puh. 040 196 6643 [email protected] Keitele, Viitasaari, Pihtipudas sekä Äänekoskelta Konginkangas Timo Pasanen Puh. 040 672 0780 [email protected] Hartola, Sysmä, Heinola ja Asikkalasta Kalkkinen Leppävirta, Suonenjoki, Rautalampi, Tervo, Vesanto ja Kuopiosta Karttula Juhani Stjernvall Janne Poikkimäki puh. 044 333 5002 [email protected] Puh. 040 750 1174 [email protected] H A N K I N T A E S I M I E H E T Hankintaesimiehet Kaavi, Juankoski, Tuusniemi ja Kuopion Vehmersalmelta Suvasveden itäpuoli Tapani Honkamaa Puh. 040 822 3865 [email protected] Nilsiä, Lapinlahdelta Varpaisjärvi, Kuopiosta Riistavesi, Soisalon saari ja Vehmersalmi (pois lukien Suvasveden itäpuoli) Pasi Pohtinen Nurmes, Rautavaara ja Valtimo Tommi Räsänen Puh. 0400 964 463 [email protected] Juuka ja Koli Lieksasta Jukka Alanko Puh. 040 507 1108 [email protected] Puh. 040 411 1915 [email protected] Pielavesi, Siilinjärvi, Maaninka ja Kuopio (pois lukien Karttula, Riistavesi, Vehmersalmi ja Soisalon saari) Tapio Bruun Polvijärvi, Kontiolahti ja Liperi Jari Nevalainen Puh. 0400 159 290 [email protected] Puh. 040 722 6603 [email protected] Joensuu ja Ilomantsi Iisalmi, Kiuruvesi, Vieremä, Sonkajärvi ja Lapinlahti (pois lukien Varpaisjärvi) Risto Mutanen Ari Sirviö Puh. 040 513 5594 [email protected] Puh. 040 521 4756 [email protected] Kajaani, Sotkamo, Hyrynsalmi, Ristijärvi ja Paltamo Pentti Särkelä Puh. 0400 342 308 [email protected] Kitee, Kesälahti, Rääkkylä, Tohmajärvi ja Kerimäen itäosat Jarkko Eskelinen Puh. 040 357 7231 [email protected] Kuhmo Heinävesi, Outokumpu, Enonkoski, Savonlinnasta Savonranta ja Kerimäen länsiosat Markku Suhonen Olli Kukkonen Puh. 0400 377 536 [email protected] Puh. 040 722 8744 [email protected] Lieksa (pois lukien Koli) Juva, Sulkava, Rantasalmi ja Joroinen Pekka Hartikainen Liisa Hälvä Puh. 040 674 4510 [email protected] Puh. 040 180 1550 [email protected] H ar ve st i a 3 3 H A N K I N T A E S I M I E H E T Hankintaesimiehet Savonlinna (pois lukien Savonranta), Punkaharju, Rautjärvi, Parikkala, Ruokolahden pohjoisosat ja Kerimäen eteläosat Lappeenranta, Taipalsaari, Lemi, Savi taipale, Imatra ja Ruokolahden eteläosat Riitta Hakkarainen Ville Kekkonen Puh. 040 167 8445 [email protected] Puh. 040 532 7857 [email protected] Mikkeli, Kangasniemen eteläosat ja Puumala Kouvola (pois lukien Elimäki ja Jaala), Luumäki, Miehikkälä, Virolahti ja Hamina Teemu Simpanen Matti Vesanen Puh. 040 722 6522 [email protected] Puh. 040 519 1540 [email protected] Ristiina, Mäntyharju, Hirvensalmi, Pertunmaa ja Suomenniemi Kouvolasta Elimäki, Kotka ja Pyhtää Kari Salonen Vesa Hyyryläinen Puh. 0400 751 575 [email protected] Puh. 0400 423 122 [email protected] Pieksämäki ja Varkaus Aarne Tiainen Puh. 040 175 9957 [email protected] Kiitos palautteesta! Saimme jälleen runsaasti palautetta kevään 2012 lehdestämme. Lehti sai kiitosta hyvästä kokonaisuudesta ja monipuolisista jutuista. Te, lukijat, äänestitte kiinnostavimmiksi lehtiartikkelit ”Taimen kymmenen vuotta – Hikeä ja kyyneliä?” ja ”Teräsnainen tiehoitokunnan puheenjohtajana”. Lämmin kiitos kaikille palautuslipukkeen lähettäneille! Kaikkien palautuslipukkeen palauttaneiden kesken arvottiin Harvestian tuotepalkintoja. Voittajia olivat: Anneli Makkonen, Enonkoski Tapio Lähde, Honkajoki Tuula Marja Huusko, Luumäki Anna-Maija Haapalainen, Valtimo 3 4 Ha rve st i a Onnea jille! voitta S A V O N S E L L U Koivukuidun tie kartongiksi Savon Sellun metsäpäivä tarjosi ainutkertaisen mahdollisuuden päästä seuraamaan koivukuidun matkaa puun vastaanotosta aallotuskartongiksi. Toukokuun lopun lauantaipäivä kokosi paikalle viisi linja-autollista innokkaita metsänomistajia tutustumaan Savon Sellun ja Harvestian toimintaan. Opastetut bussikierrokset aloitettiin puun vastaanotosta. Vierailijoilla oli mahdollisuus seurata puun mittausta. Tehtaan mittauspaikan esimies Matti Karvonen painotti omassa puheessaan puun laadun ja minimiläpimitan merkitystä lopputuotteessa. Mittauspaikan jälkeen matka jatkui kuorimolle. Korvatulpat olivat tarpeen kuorimon läpi kuljettaessa. Kolinan keskellä mieleen jäivät rummun läpi kulkevat valkoiset, kuorettomat koivupölkyt. Tehdassalin siisteys ja henkilökunnan vähyys herättivät huomiota vierailijoiden keskuudessa. ”Tänään tehdasta pyörittää 17 henkilöä ja me muut ollaan vaan täydennysmiehiä”, kuvaili Savon Sellun toimitusjohtaja Juha Koukka vierailijoille. Pitäkää meidät puissa Puun vastaanotossa tutustuttiin koivukuidun mittaukseen ja laatuasioihin mittauspaikan esimiehen Matti Karvosen johdolla. Kuva: Jussi Kiljunen, Savon Sellu Koukan ja Harvestian toimitusjohtajan Pekka Kaurasen viesti pohjoissavolaisille metsänomistajille oli yksiselitteinen: ”Pitäkää meidät puissa.” Ja hyvin ovat metsänomistajat urakasta suoriutuneetkin. Tehdas pyörii lähes täysin kotimaisella koivukuidulla. ”Tuontipuun osuus on painunut alle prosenttiin puun kokonaiskäytöstä”, kertoi ja kiitteli Koukka tyytyväisenä. Bussikierroksen päätteeksi oli vielä mahdollisuus makkaran syönnin lomassa tutustua Harvestian ja Pohjois-Savon metsäkeskuksen toimintaan. Ja paljonko siinä arvioitavassa puutavaraautossa sitten olikaan koivukuitua kulkemassa Savon Sellulle jatkojalostettavaksi? 51,1 m3.• Kuorimon läpi kuljettaessa olivat korvatulpat tarpeen. Kuva: Jussi Kiljunen, Savon Sellu H ar ve st i a 3 5 Hyvä Harvestia-lehden lukija! Toivomme palautetta lehdestämme. Arvomme lipukkeen palauttaneiden kesken tuotepalkintoja. Kiitos palautteestanne! Kiinnostavin artikkeli: Harvestia Oy maksaa postimaksun Toiveita seuraavaa lehteä varten: Toivon yhteydenottoa puukauppaan liittyvissä asioissa. Minuun saa ottaa yhteyttä: Nimi: Harvestia Oy Tunnus 5017390 00003 VASTAUSLÄHETYS Osoite: Puhelin: Sähköposti: Metsän sijaintikunta: 3 6 Ha rve st i a En halua jatkossa metsällistä postia.
