PAJASANOMAT - Työllisyys Mikkeli

Transcription

PAJASANOMAT - Työllisyys Mikkeli
PAJASANOMAT
Nro 4
2014
www.tyollisyysmikkeli.fi
TOIMITUS
TOIMITUS
Vastaavapäätoimittaja
päätoimittaja
Vastaava
PekkaPatama
Patama
Pekka
Toimittanut
Toimittanut
DiMe,Seija
SeijaKarvonen,
Karvonen,Pekka
Pekka Patama,
Patama,
DiMe,
HenriLaamanen,
Laamanen,Arja
ArjaHätinen,
Hätinen,
Henri
SatuHytönen,
Hytönen,Ville
VilleUhlgren,
Uhlgren,
Satu
SippoSeurujärvi
Seurujärvi
Sippo
Kuvat
Kuvat
DiMe,Seija
SeijaKarvonen,
Karvonen,Ville
Ville Uhlgren,
Uhlgren,
DiMe,
Otto Märkjärvi, Ola Repo
Otto Märkjärvi, Ola Repo
Taitto
Taitto
DiMe/Otto Märkjärvi
DiMe/Otto Märkjärvi
Etusivu
Etusivu
Kuvassa Puhvettipajan
Kuvassa Puhvettipajan
Joonas Hynninen ja Riikka Muukkonen
Joonas Hynninen ja Riikka Muukkonen
Kuva: Otto Märkjärvi
Kuva: Otto Märkjärvi
Kopijyvä 2014
Kopijyvä 2014
2 PAJASANOMAT 4/2014
2 PAJASANOMAT 4/2014
Kuva: Ola Repo
Kuva: Ola Repo
Kädessäsi on Mikkelin työpajojen PajaSanomat paperisena tai edessäsi näyKädessäsi on Mikkelin työpajojen PajaSanomat paperisena tai edessäsi näytöllä loistaa lehden sähköinen näköispainos. Lehti ilmestyy sopivasti pajaelätöllä loistaa lehden sähköinen näköispainos. Lehti ilmestyy sopivasti pajaelämän saranavaiheessa, Välityömarkkinoiden kehittämishanke Vaaksa, ESR, on
män saranavaiheessa, Välityömarkkinoiden kehittämishanke Vaaksa, ESR, on
tullut
vauhdissa. Työpajojen
Työpajojen kehittäkehittätullut päätökseensä
päätökseensä ja
ja jatkovuosi
jatkovuosi on
on hyvässä
hyvässä vauhdissa.
mishanke
Vartti
on
päättynyt.
PajaSanomat
katsastaa,
mitä
kaikkea
Varttiin
mishanke Vartti on päättynyt. PajaSanomat katsastaa, mitä kaikkea Varttiin
saatiin
mahtumaan
ja
mitä
kaikkea
työpajamaailmaan
kuuluu
2014.
saatiin mahtumaan ja mitä kaikkea työpajamaailmaan kuuluu 2014.
Pajat
ovat jo
jo siirtyneet
siirtyneet Teknikontieltä
Teknikontieltä RaviRaviPajatmuuttavat.
muuttavat. PuuPuu- ja
ja metallipajat
metallipajat ovat
radantielle
Esedun
entiseen
Taitolaan.
Tämän
taustalla
on
Mikkelin
kaupungin
radantielle Esedun entiseen Taitolaan. Tämän taustalla on Mikkelin kaupungin
ja
KehittämiskumppanuussopijaMikkelin
Mikkelintoimintakeskus
toimintakeskus ry:n
ry:n työllisyydenhoidon
työllisyydenhoidon Kehittämiskumppanuussopimus.
Taitolassa
toimintakeskuksen
ja
Työpajojen
toiminta
on täyttä
täyttäyhteistyöyhteistyömus. Taitolassa toimintakeskuksen ja Työpajojen toiminta on
tä
hoitavat täysin
täysin itsenäisesti.
itsenäisesti.
tä mutta
mutta henkilöstönsä
henkilöstönsä ja
ja taloutensa
taloutensa organisaatiot
organisaatiot hoitavat
Loppuvuodesta
kaikki Taitolassa
Taitolassa yhden
yhden katon
katonalla.
alla.
Loppuvuodesta Mikkelin
Mikkelin työpajat
työpajat toimii
toimii kaikki
Suuret
jatkuvat parin
parin rauhallisemrauhallisemSuuret muutokset
muutokset Mikkelin
Mikkelin työpajatoiminnassa
työpajatoiminnassa jatkuvat
man
muuton 2011
2011 ja
ja ensimmäisten
ensimmäisten vavaman kehittämisvuoden
kehittämisvuoden jälkeen.
jälkeen. Saksalasta
Saksalasta muuton
kinaisten
jälkeen 2013
2013 nyt
nyt panostetaan
panostetaan työtyökinaisten työtyö- ja
ja yksilövalmentajapestien
yksilövalmentajapestien jälkeen
pajojen
työpajojen äiti,
äiti, Grand
Grand Old
Old Lady
Lady Kepa
Kepa
pajojen johtoon
johtoon ja
ja hallintoon.
hallintoon. Mikkelin työpajojen
Laitsaari
paisuneen pajatoiminnan
pajatoiminnan pyöpyöLaitsaari sai
sai vihdoin
vihdoin työparin
työparin vuosien saatossa paisuneen
rittämiseen.
talouden ja
ja hallinnon
hallinnon hoitamihoitamirittämiseen. Kepa
Kepa Laitsaari
Laitsaari vastaa työpajojen talouden
sesta.
aloittanut Arja
Arja Hätinen
Hätinen vastaa
vastaa
sesta. Tammikuussa
Tammikuussa työpajakoordinaattorina
työpajakoordinaattorina aloittanut
pajatoiminnan
sekä verkostoyhteistyön
verkostoyhteistyön hoitamihoitamipajatoiminnan organisoinnista,
organisoinnista, henkilöstöstä sekä
sesta
sestaja
ja kehittämisestä.
kehittämisestä.
Arja Hätinen
Hätinen tulee
tulee kaupungin
kaupungin sisältä, kulttuuripalveluista
Arja
kulttuuripalveluista ja
ja sosiaalisosiaali- ja
ja
terveystoimesta, johon
johon lasten
lasten päivähoito ennen siirtymistään
terveystoimesta,
siirtymistään sivistystoimeen
sivistystoimeen
2013 kuului.
kuului. Viimevuoden
Viimevuoden Hätinen
Hätinen työskenteli Vaaksa-hankkeessa
2013
Vaaksa-hankkeessa työnsuuntyönsuunnittelijana. Koulutukseltaan
Koulutukseltaan Hätinen
Hätinen on kulttuurituottaja,
nittelijana.
kulttuurituottaja, musiikkipedagogi
musiikkipedagogi ja
ja
lastentarhanopettaja. Koordinaattorin
Koordinaattorin tehtävässä
tehtävässä Arja
lastentarhanopettaja.
Arja Hätinen
Hätinen vastaa
vastaatyöpajatyöpajatoiminnan asiakaspalveluprosessista
asiakaspalveluprosessista ja työ- ja yksilövalmentajien
toiminnan
yksilövalmentajien työn
työnohjaukohjauksesta. Tehtävä
Tehtävä on
on aluksi
aluksi kolmivuotinen.
kolmivuotinen.
sesta.
Työpajojen esimiehenä
esimiehenä toimii
toimii Mikkelin
Mikkelin Työllisyyspalveluiden
Työpajojen
Työllisyyspalveluiden palvelupäällikö
palvelupäällikö
PekkaPatama.
Patama. Pajat
Pajat ovat
ovat osa
osa kaupungin
kaupungin työllisyyspalveluja.
Pekka
työllisyyspalveluja.
Uudet tuulet
tuulet puhaltavat
puhaltavat kaupungin
kaupungin työllisyydenhoidossa
Uudet
työllisyydenhoidossa laajemminkin,
laajemminkin,
kaupunki
on
myöntänyt
järjestöille
puoli
miljoonaa
kaupunki on myöntänyt järjestöille puoli miljoonaa euroa
euroa työllisyydenhoitoon.
työllisyydenhoitoon.
Tämä merkitsee
merkitsee myös
myös työpajatoiminnan
työpajatoiminnan uutta
Tämä
uutta asemointia
asemointia työllisyydenhoidon
työllisyydenhoidon
kentässä osinjo
osinjo tänä
tänä vuonna,
vuonna, joka
joka on
on kolmivuotisen
kentässä
kolmivuotisen Vaaksan,
Vaaksan, VälityömarkkiVälityömarkkinoiden kehittämishankkeen,
kehittämishankkeen, lisävuosi.
lisävuosi.
noiden
Uudet tuulet
tuulet puhaltavat
puhaltavat myös
myös uuden,
uuden, ESR-hankekauden
Uudet
ESR-hankekauden 2014-2020
2014-2020 suunsuunnalta.
Niitä
haistellessa,
näillä
mennään.
nalta. Niitä haistellessa, näillä mennään.
Seija Karvonen
Seija Karvonen
PAJASANOMAT 4/2014 3
PAJASANOMAT 4/2014 3
VAAKSA-HANKE SULAUTUI
TYÖLLISYYSPALVELUIHIN
Kuva: DiMe/Ville Uhlgren
Mikkelin Työllisyyspalveluiden palvelupäällikkö
Pekka Patama tunnustaa olevansa tyytyväinen
Välityömarkkinoiden kehittämishanke
Vaaksan
(2011-2013) työn tuloksiin, uskoo hankkeita aina
olleen ja aina olevan, ei
ota kantaa kansalaispalkkaan ja odottaa hanketoiminnalta kylmää harkintaa, hyvää toteutusta
ja asiakkaita hyödyttävää
toimintaa.
Mihin olet päättyneen Vaaksan
osalta tyytyväisin?
Vaaksa on tehnyt uskottavaksi ja mahdolliseksi
Mikkelin
kaupungin
työllisyydenhoidon muutosprosessit esimerkiksi
palkkatuki-, pitkäaikaistyöttömien ja nuorten
työllistämisessä.
Hanke
päättyy mutta alulle pantu rakenteellinen muutos
etenee. Tähän olen tyytyväinen.
Palvelupäällikkö Pekka Patama
on tyytyväinen
kehityskaareen
Reitti-Vaaksa-Vartti-Kuntakokeilu-Sokka irti. Hankkeet ovat tuottaneet
kaupungin oman
Työllisyyspalvelut-yksikön.
Oliko Vaaksassa jotakin omaperäistä?
Verrattuna muiden hankkeisiin Mikkelissä omaperäistä on ollut se, että
4 PAJASANOMAT 4/2014
Palvelupäällikkö Pekka Patama.
toiminta on ollut tiiviisti
hallinnollisen kehittämisen osa. Se ei ole ollut
emo-organisaation periferiassa tai kuriositeetti,
vaan on ihan siellä keskushallinnon ytimessä. Irralliseen, mihinkään liittymättömään projektiin, en
haluaisi lähteä mukaan.
Jäikö jotakin saavuttamatta?
Kehittäminen
onnistui pikemminkin jopa yli
asetettujen tavoitteiden
vaikka armaan joitakin
mahdollisuuksia on jäänyt
käyttämättä. Joskus on
menty pitemmän polun
kautta, mutta projektityöhön kuuluneekin, että välillä pitää vähän hölmöillä
niin, että tunnistaa lopulta
viisauden. Asiakastyössä
olisimme
voineet
tehdä
alusta asti tiiviimpää yhteistyötä sekä TE- että
sosiaalitoimiston kanssa.
Vaaksa sai vuoden
jatkoajan – mitä
sillä tavoitellaan?
Yksi pointti on käyttää
hyväksi ja hyödyksi, nimenomaan
asiakkaiden hyödyksi, kaikki ne
EU-voimavarat, jotka tälle alueelle on osoitettu.
Kun ohjeistukset antoivat
mahdollisuuden jatkoajalle, niin ilman muuta sitä
haettiin. Tämä jatkoaika
pehmentää siirtymää seuraavaan, auttaa ideoiden
siirtymistä.
Vaaksan jatkovuoden ajan toimii
myös uusi Sokka irti
-hanke. Mikä on sen
suhde Vaaksaan?
Se, mitä Mikkelin työllisyyspalvelut tällä hetkellä
tekee, on kehittynyt Vaaksan työn tuloksena. Sokka
irti -hanke on yksi asiakastyötavoitteen osakokonaisuus ja lyhyesti sanottuna
tarkoittaa, että jos joku
on tipahtanut työmarkkinoilta syystä tai toisesta, niin mahdollisimman
monelle tässä tilanteessa
olevalle pyritään luomaan
mahdollisuus palata sinne
uudelleen. Kaikki nämä
hankkeet Sokka, Vaaksa
ja Kuntakokeilu liittyvät
tämän tavoitteen toteuttamiseen erittäin tiiviissä
yhteistyössä.
Kauanko uskot
Hankkeiden aikakauden vielä jatkuvan?
Kauan. Hankkeita on aina
ollut; Kun kivikaudella
luolamies lähti kaatamaan
mammuttia eiköhän se
tehnyt siitä hankkeen:
Keihäät
teroitettiin
ja
systeemit viritettiin siihen malliin, että retkelle
päästiin lähtemään. Sitten kaadettiin se mammutti ja sille tehtiin omat
juttunsa ja sen jälkeen
nautittiin (hankkeen) tuloksista. Ei tämä niin hirveän paljon erilaista ole.
Varmaan silloin ei tehty
projektisuunnitelmaa eikä
rahoittaja pitänyt aloituspalaveria mutta siinäpä
ne näkyvimmät erot ovat-
kin. Eli aina niitä on ollut
ja luulen, että niin kauan
kuin ihmiskunta itseänsä
kehittää, hankkeita tulee
olemaan. Julkisen hallinnon kehittämisen kannalta ne ovat ilman muuta
on hyvä keino muuttaa
rakenteita turvallisesti ja
tehokkaasti, seuranta on
helppoa. Mutta hankkeet
eivät saa jäädä irrallisiksi,
emo-organisaatiolta pitää
olla tilaus, jotta on tulos,
jota odottaa, vain silloin
ne ovat hyödyllisiä. Hankkeet pelkän hanketyön
vuoksi on projektihenkilöstön työllistämistä. Onhan sekin jotain mutta siitä me yritetään varmaan
päästä eroon vähän joka
puolella.
Onko kansalaispalkka tulevaisuuden perussosiaaliturvan muoto ja
ratkaisu?
Mitenkäs tämä liittyy aiheeseen?
(Työpaikkoja
katoaa enempi kuin uusia syntyy tilalle.) En ota
kantaa kansalaispalkkaan
suoraan mutta toivoisin,
että
meidän
nassa
pysyisi
jossa
yhteiskunsysteemi,
perustoimeentulo
turvataan
kaikille.
Sit-
ten kun ihminen kykenee
omalla toiminnallaan toista ihmistä hyödyttämään,
niin tämä hyödyke katsottaisiin jonkin arvoiseksi.
Ja varsinkin, jos hän parhaansa antaa, niin silloinhan hän antaa ikään kuin
kaikkensa. Tämän hetken
kuviossa pelottaa se, että
se paraskaan anto ei aina
saa sitä arvostusta mikä
kuuluisi. Ja se ei ole hyvä
kehitys.
Mitä odotat ja haluat työllisyydenhoidolta 2014?
Kylmää harkintaa, hyvää
toteutusta ja asiakkaita
hyödyttävää toimintaa.
Seija Karvonen
VIRTUAAMO ELI
VIRTUAALIMUOTOILUN PAJA
Keskeneräinen 3D-mallinnus Spacemarinesta.
Virtuaamossa
tehdään 3D-muotoilua sekä
3D-suunnittelua.
Ohjelmistona on käytössä
muun muassa Blender
joka on ilmaisohjelma.
Virtuaamossa luodaan
omia hahmoja ja projekteja sekä suunnitellaan
omia ”maailmoja” joissa on erilaisia kansoja,
hahmoja ja rakennuksia.
Pajalla pystyy myös mallintamaan yleisiä rakennuksia vaikka omalta kotipihalta.
Työ voi olla myös pelisuunnittelua,
esimerkiksi
tietokonepeleihin
luotavia hahmoja, maailmoja, ihmisiä sekä olen-
toja. Lisäksi työn alla on
ollut animaatioita, visuaalisia efektejä räjähdyksestä liekkeihin ja savuihin.
Virtuaamo ja DiMe toimivat samoissa tiloissa ja
tekevät yhdessä kuvaeditointia ja tekstuureja PhotoShopilla.
Ohjelmoinnista
on
myös hyötyä ja iloa, koska pieniä pelejäkin onnistuu tekemään vaikka
porukalla. Mielikuvitus on
rajana.
Ville Uhlgren
PAJASANOMAT 4/2014 5
SUOMENNIEMELLÄ
TOIMII HYVÄN
TUULEN TALO
Suomenniemen keskustassa on talo, joka tunnetaan sekä Tarjan talona
että Hyvän tuulen talona. Talon, virallisesti Suomenniemen toimintakeskus, toiminta on hallinnollisesti sekä kehitysvammalain, sosiaalihuoltolain että kuntouttavan työtoimintalain alaista. Kuntaliitoksen myötä talosta tuli osa Mikkelin työllisyyspalveluja
ja nyt se toimii osana Mikkelin työpajoja. Talossa
hyörii maanantaista torstaihin 12 henkilöä talon
monitoimiemännän Tarja Hakulin johdolla.
6 PAJASANOMAT 4/2014
Kuva: Seija Karvonen
Mitä Tarjan
talossa tehdään?
Kellarikerroksessa maalataan ja teroitetaan. Teroittaminen työllistää kaksi miestyöpäivää viikossa.
Metsäkoneen eli moton
teräketjut työllistävät eniten. Puukkoja, viikatteita,
veitsiä ja kirveitä teroitetaan kysynnän ja sesongin mukaan. Venttiväylällä ei teroiteta luistimia,
jääkairoja eikä sirkkelin
teriä. Ne vaatisivat omat
erityistyökalunsa.
Tarja
näkisikin mielellään Ristiinan ja Mikkelin työpajojen
erikoistuvan erilaista teroittamista vaativiin työ- ,
urheilu- tai harrastevälineiden teroittamiseen.
”Tylsiä puukkoja
ja luistimia maailmassa riittää”,
uskoo Tarja.
Maalaustyöt siirrettiin
kellariin kevään 2013 remontissa. Sauna ja suihku saivat väistyä uuden
tieltä ja samalla estettiin
kevätvesien nousu kellaritiloihin, toivon mukaan
pysyväisesti.
Tänä keväänä
tehdyssä työturvallisuustarkastuksessa kerros suljettiin siihen asti kunnes
sen ilmastointi on päivitetty
nykyvaatimusten
tasolle. Ennen tarkastusta tila ehti olla käytössä
vuosia.
Katutaso
Ulko-ovesta tullaan suoraan puuosastolle. Siellä
voi bongata milloin osiin
purettuja entisöitäviä tai
ensikoostamistaan odottavia pöytiä, tuoleja,
kaappeja tai pienempiä
tarvekaluja. Liimapuulevystä osastolla tehdään
kalusteita myös asiakkaan toivomusten mukaan. Kerroksen pientä
myymälää voi
hyvällä
syyllä myös lahjatavarapuodiksi
kutsua.
Tarjan jalanjälki Venttiiväylä neljän askelmalla.
PAJASANOMAT 4/2014 7
Toinen kerros
Matot, pöytäliinat ja poppanat kudotaan täällä.
Välitöinä aulatilassa leikataan matonkuteita. Muu
tila toimii yhdistettynä sosiaali-, toimisto-, keittiöja varastotilana. Tarjan
toiveena on saada kerroksen kylmät (puulevy)varastotilat vuorattua sen
verran lämpimiksi, että
kaikki materiaalit olisivat
kätevästi lähellä siellä,
missä niitä käytetään ja
tarvitaan. Lisätilan tarve
on jatkuva mutta talon
sokkeloissa on silti oma
viehätyksensä, niihin on
jo tottunut ja sopeutunut.
Palvelutuotanto
Ruokakuljetukset
aamupäivisin Metsätähdestä viereiseen päiväkotiin
kuuluvat talon asiakkaiden rutiineihin, samoin
lounaan
valmistamisessa autetaan. Molemmista
tehtävistä huolehtii siihen
toimintakeskuksesta vastuutettu henkilö.
Talon arki
Työviikko alkaa maanantaiaamuna
ja
päättyy
torstai-iltapäivällä.
Perjantai on täysin omanlaisensa päivä . Se on paperitöiden, suunnittelun,
kokousten, koulutuksen,
tilausten,
tilastointien,
raporttien, yhteistyösuhteiden ja seuraavan viikon töiden valmistelujen
aikaa.
Talon juhlat
Oman väen synttärit huomioidaan tavalla tai toisella, ainakin laululla ja
pikkuisen
tavanomaista
paremmalla
kahvipöydällä. Syksyllä vietettiin
erään henkilön eläkkeellelähtöjuhlakin. Pikkujoulut vietettiin viime vuon-
na yhdessä Ristiina Apen
väen kanssa.
Tarjan työhistoria
Tarja Hakuli aloitti Venttiväylä 4:ssä kesällä 2007
työnsuunnittelijana. Seuraava pesti oli nimikkeeltään
työkeskusohjaaja.
Sitten oli ohjaajan työn
vuoro. Vuosi sitten kuntaliitos
toi
mukanaan
työ- ja yksilövalmentajan
tehtävät. Työ ja toiminta
eivät ole olennaisesti koko
seitsemän vuoden aikana
muuttuneet, laajentuneet
kylläkin. Nimikkeet ovat
eläneet. Vielä viime vuonna toiminta kuului sosiaalitoimen hallinnonalaan,
nyt toiminnasta vastaa
Mikkelin kaupungin Työllisyyspalvelut. Tarjan lähimmät työtoverit ovat
Ristiinassa ja Mikkelissä.
Toivottavasti ei mitään
satu. Tarja ei olisi Tarja,
jos hän ei ottaisi tätäkin
huumorilla.
”Yksilövalmennuksen ja ryhmädynamiikan edellyttämät
tehtävät lomittuvat
luontevasti, ja
ennen kaikkea,
itsensä kanssa on
helppo sopia seuraava palaveriaika.”
Kuka Tarja on?
Tarja on syntyperäinen
suomenniemeläinen, Laamalan saaressa syntynyt.
On kouluttautunut
pukuompelijaksi.
On kouluttautunut
rakennuspiirtäjäksi.
On kouluttautunut sisustuspainotteisen puualan
artesaaniksi.
On aikuisen, maailman
rakkaimman pojan äiti.
Kuva: Seija Karvonen
Teuvo hoitaa lounaskuljetukset.
8 PAJASANOMAT 4/2014
Kuva: Seija Karvonen
Tarja ja Kepa talousarvion teossa.
Tarjan aivoituksia
eli mielessä
liikkuvi:
”Ei olisi pitkäaikaistyöttömiä
mutta, että meidän
talossa olisi kuitenkin väkeä.”
Tämä talo on ollut meidän porukoille ykkösjuttu,
osalle jo pitkään, tänne
tuleminen on tärkeä ja
merkityksellinen asia.
Tuntuu
tosihyvältä,
kun porukat etsivät minut
käsiinsä vaikka mistä, jotta päivä voidaan aloittaa
kunnon moikkauksella.
”Toiminta pysyisi
täällä kylällä.”
Kyläläiset osaavat kysyä
ja tilata meidän palveluita
ja tuotteita. Mä olen niin
kova puhuun, että käyn
puskaradiolähettimestä ja
se merkitsee selvää säästöä ilmoittelussa ja markkinoinnissa.
”Meillä säilyisi tekemisen ilo ja huumori aina mukanamme, mitä tahansa
teemmekin.”
Älä kirjoita tästä jutusta
vakavaa tekstiä, koska
silloin se ei olisi meidänoloinen juttu. Hoidamme hommat tosissamme
mutta emme turhalla vakavuudella.
”Me kolme työpajaa emme rupeaisi
kilpailemaan
keskenämme”,
vaan jakaisimme tietoja ja osaamistamme niin
paljon kuin vain pystymme ja huomaisimme yhteistyömahdollisuudet jo
hyvissä ajoin etukäteen.
Esimerkkejä tähänastisista yhteisiin hiiliin puhaltamisista löytyy; kaikkien
kolmen pajan tarvitseman
puumateriaalin iso yhteishankinta oli puutyöosastojen ensimmäinen yhteispuhallus, hankintaa ei
ole tarvinnut kenenkään
katua.
”Yhteisvastuuta on
se, että jokainen
hoitaa osansa
sovitusta.”
On vaan niin tehokasta,
kun yhteinen asia hoituu
kolmelta eri suunnalta,
valmista tulee.
Yksinpuurtaminen
helpottuu ja kevenee äärettömästi, kun samaan
tavoitteeseen pyrkii muitakin. Jaettu vastuu on
helpottaa oloa kummasti.
On se jännä, miten työnjako yhteisessä hommassa hoituu (kuin) itsestään.
”Ideoita ei saa
unohtaa .”
Palaverit ovat aivan turhia, jos niiden päätöksiä,
usein hyviäkin ideoita, ei
toteuteta käytännön toimintana ja tekoina.
”Kuntaliitos on tuonut paljon hyvää.”
On upeaa, kun nyt on työkavereita, ei haittaa, vaikka etäisyyttä on, viestit
kulkevat varsin vikkelään
ja apua tukalaan tilanteeseen (digiaika) saa reaaliajassa, ja nyt meillä käy
kiitettävän usein vieraita
tai siis tuttuja, siis työkavereita.
Tarjan
työfilosofiaa
Ryhmien
on
toimittava
talossa keskenään hyvässä hengessä. Ketään ei
voi pakottaa tykkäämään
kenestäkään mutta kaikkien kanssa on tultava
toimeen. Olemme täällä
yksilöinä.
Seija Karvonen
PAJASANOMAT 4/2014 9
VARTIN AIKAAN PAJOILLA
TAPAHTUNUTTA
Vartin aikaan, 20112013, Nuorten Työpajoista pudotettiin sana nuoret
pois. Päädyttiin VAT-käyttäjiksi ja nettiin, prototypoitiin yrittäjäyhteistyötä, hankittiin lisäpoweria
yksilö- ja työvalmennukseen, kokeiltiin Pop Up
–pajoja ja asiakasraatia,
mitattiin motivaatiota. Ja
mihin päädyttiin? Tulokseen, että parhaimmillaan
työpajat ovat onnistumiskokemusten tuotantolaitoksia.
Vartti paitsi, että on
oikeasti vartti, oli myös
Mikkelin hallinnoima Euroopan sosiaalirahaston,
ESR:n, rahoittama työpajojen kehittämishanke.
Vartti eli ja toimi täydellä intensiteetillä ja tuotti
useita uusia käytänteitä.
Enää ei erotu, mikä oli
syy, mikä seuraus. Yksi
muutos innoitti toisen ja
seurauksista
nautitaan
vielä pitkään.
TYÖPAJAT
(luetaan
Kepa) sai ensimmäiset
vakituiset
työntekijät,
neljä työvalmentajaa ja
kaksi yksilövalmentajaa,
neljännesvuosisata
perustamisensa
jälkeen.
Kuntaliitostuliaisina 2013
saatiin
Suomenniemen
työkeskus ja sen työ- ja
yksilövalmentaja
Tarja
Hakuli, ei siis ihan vähän
saatukaan. Ristiinasta tuli
Ape-paja, jonka työvalmentajaksi vakinaistettiin
puualan
ammattilainen
Jari V. Hämäläinen.
Pajatoiminta
laajeni
Teknikontieltä
Kunnanmäelle, missä aloitti ensin
Digitaalinen
mediapaja,
DiMe ja pian myös Virtuaalimuotoilupaja Virtuaamo.
VAT, Valmennuksen ar-
Kuva: Seija Karvonen
Näkymä kodalta Mikkeliin.
vioinnin tukijärjestelmä,
otettiin
pajatoiminnan
asiakasohjausprosessin työvälineeksi. Tämä
sähköinen
työpäiväkirja
mahdollistaa paljon; reaaliaikaisen tiedonkulun
eri toimijoiden välillä,
poistaa muistinvaraisuuden, kun huomiot kirjataan tuoreeltaan päivittäin. Merkinnät säilyvät
dokumentteina myöhempiä tarpeita varten, joita
ilmenee vuosienkin päästä.
RekryOn-messuilla
Esedun ammattiopistolla
vieraita riitti runsaasti Työpajojen värikkäälle
osastolle
helmikuisena
ystävänpäivänä.
TUPA-JAKSOSTA edellisenä syksynä saadut
kokemukset
innoittivat
järjestämään tammikuussa toisen Tutustu Pajoihin -kaksiviikkoisjakson.
Starttipaja on jo aika van-
10 PAJASANOMAT 4/2014
ha tuttu juttu, mutta hakee jatkuvasti uusia muotoja sekin.
PAJASANOMIEN
kolmas numero näki päivänvalonsa.
Pajatoiminnan
paperinen äänenkannattaja toi- mitettiin pitkälti
DiMe-työpajanuorten
voimin kuten edellisetkin
numerot. Uutta oli sen julkaiseminen myös sähköisenä pdf-versiona www.
tyollisyysmikkeli.fi -sivustollamme. Perinne jatkuu
myös tämä numeron osalta.
Emme elä, jos vain
istumme. Liikunta-aktiviKuva: Seija Karvonen
Kaihun kota.
Kuva: Seija Karvonen
Klapikone käytössä.
teettia ylläpidetään Työpajoilla viikoittain, joskus Tyky-tapahtumankin
muodossa. On pelattu
kansallispeliämme, kiivetty Neitvuorelle, sähläilty
luvalla ja omalla vuorolla
mailojen kanssa Rantakeitaan salissa ja kasvatettu lihasvoimaa ja ketteryyttä Runebergin aukion
salivuorolla. Paikallistuntemusta on kartutettu,
on käyty Kivisakastissa,
Mikkelipuistossa, Ekotorilla, kirpparikierroksella ja
vaikka missä. Toiminnasta on tykätty.
SIISTEYDESTÄ on huolehdittu siivoamalla ensin
omat pihat nurkkia myöten sekä talkoo-assistentin työpanoksella Mikkeli
siistiksi
-kampanjassa.
Kampanjatoimisto sijaitsi
Teknikontie 1:ssä.
Kauppakassitoiminta, ikäihmisten kaupassakäyntiapu, osoittautui
tuiki tärkeäksi ja tarpeelliseksi ja innovoi puolestaan
liikuntakassitoiminnan. Se tarkoittaa
ikäihmisten ulkoilutuspalvelua.
Kesä toi muassaan uusia tuulia. Kädentaitopaja
työsti parterrin Tertin kartanon tanhuville. Parterri
tarkoittaa mosaiikkityötä.
Tämä työ löytyy kartanon
Muuripuutarhasta.
KARJALA-TIETOKANTASÄÄTIÖ siirtyi lomakauden alkaessa osaksi
Vaaksa-hanketta. Säätiön kironkirjojen tallennus
digimuotoon
rinnastuu
hyvinkin pajatoimintaan,
etenkin, kun viereisellä
pajalla digitoidaan Mikkelin kuvallista historiaa.
Digitoitavana on kymmeniä tuhansia kuvia. Tätä
toimintaa kutsutaan digitalisointipajaksi, se on osa
DiMe-pajaa.
Pursialan aitta se vasta ehostuikin, sai upouuden, aitan pihapiirissä
kokatun keittomaalin pintaan sekä lautaa, lankkua
ja hirren pätkää seiniin.
Homma hoidettiin ELYn
kanssa. Nyt on komea.
Kelpaa asuntomessuvieraiden pitkin Pursialankatua aitan ohi kulkea sitten
aikanaan, 2017-vuonna.
Ehostettiin kesäkuntoon
myös aitan kanssa mel-
keinpä
seinänaapurina
auringonkukkapellon toisella laidalla kököttävä
Kaihun kota.
UUDELLA
KLAPIKONEELLA
Ympäristöpaja
pätkii rankoja makkaroiden ja tikkupullien paistamiseen nuotiotulilla eri
puolilla kaupunkia.
On korjattu Riutan
ladon
kattoa
yhdessä
ELY-keskuksen
kanssa.
On perattu Urpolan puroa,
kunnostettu
luontopolkuopasteita.
Kalasteltukin on, saaliit paistettu ja
syöty.
Työpajojen
ikkunatila
Porrassalmenkadun
TE-toimiston katutasossa
päivitettiin. Sen edessä
kelpaa nyt pysähtyä pitemmäksikin toviksi ja
näyttää kaverillekin.
JÄRJESTÖKAHVEILLA
pajasanomaa on viety
eteenpäin ja otettu viestejä vastaan järjestökumppaneilta. On vierailtu Jyväskylän työpajoilla
ja TPY:n, Valtakunnallisen
työpajayhdistyksen, työpajapäivillä.
Työministeri Ihalainen
avasi Digitaalisen kaupunkiseikkailun,
jonka
onnistumiseksi DiMe-pajan Ville Pekkanen ahkerasti uurasti. DiMe-paja
lupautui tuottamaan tietoa, etenkin visuaalista,
Mikkelin uusille kotisivuille.
Virtuaamo-paja oli tämän vuoden esikoispaja,
Koulupaja ennätti vuoden
viimeiseksi
pajauutuudeksi. Se on seinätöntä
pajatoimintaa, kouluavustajaharjoittelijat toimivat
kukin omalla koulullaan,
yksi kahdeksasta avustajasta jopa kahdella, vuoroviikoin toki.
Seija Karvonen
Kuva: Seija Karvonen
Ville Pekkanen ja Lauri Ihalainen.
PAJASANOMAT 4/2014 11
”SEMMOINEN ILOINEN
TEKEMISEN MEININKI!”
Kuva: DiMe
Henkilökuvassa Arja
Hätinen, joka aloitti Mikkelin Työpajoilla työpajakoordinaattorina vuoden
2014 alussa. DiMe-paja
kävi
haastattelemassa
ihmisläheisen ja iloisen
Arjan kesken hektisen
työpäivän.
Hei, kertoisitko
työnkuvastasi?
- Tehtäväkuvaani kuuluu
työpajojen henkilöstöhallinta, johdan työpajaa,
henkilöstöä ja toimintaa,
asiakasprosesseja. Työni
tarkoitus on johtaa ja kehittää toimintaa täällä.
Mitä se on käytännössä, palkkaatko
tänne uusia
tyyppejä?
- Kyllä muun muassa.
Tällä hetkellä haemme
toimistoihmistä - tänään
minulle tulee kaksi ihmistä haastatteluun toimistotyöntekijän paikkaa
varten. Minä etsin meille
sopivat ihmiset töihin, sanotaanko näin. Etsin pajoille sopivat työntekijät
yhdessä Työllisyys Mikkelin kanssa.
Ja tietenkin on pidettävä huolta jo talossa
olevan henkilöstön työn
tekemisestä ja toiminnan
kehittämisestä.
Mitä teit ennen
tuloasi työpajoille?
- Voi kuule (nauraa), nyt
tulee pitkä historia. Tämä
on minun neljäs ammatti, ihan ensin olen ollut
lastenhoitajana Kuopion
yliopistollisessa sairaalassa hoitamassa pieniä keskosvauvoja, sen jälkeen
valmistuin
lastentarhan
Arja Mikkeli siistiksi-tapahtumassa.
opettajaksi ja olin noin
20 vuotta päiväkodissa
lähinnä
eskari-ikäisten
kanssa. Töiden ohessa
opiskelin
musiikkipedagogiksi ja hyödynsin sitä
työssäni. Jossain vaiheessa päätin vaihtaa alaa ja
2011 valmistuin kulttuurituottajaksi ammattikorkeakoulusta. Sen jälkeen
olin
kulttuuripalveluissa
töissä ja sieltä päädyin
Vaaksa-hankkeeseen
ja
Vaaksa-hankkeen kautta
tähän.
Miten koet että
aikaisemmat työt
auttavat nykyisessä
työssäsi ?
- Auttaa tosi paljon, sillä
tavalla että sain kokemusta
ryhmänohjauksesta
ja ryhmän vetämisestä.
Periaatteessa oli ryhmässä toimijat minkä ikäisiä
tahansa niin ne toimivat
aikalailla samalla periaatteella (nauraa). Jos ajatellaan että olen tehnyt
työtä päiväkodissa, niin
sehän ei ole työtä pelkäs-
12 PAJASANOMAT 4/2014
tään lasten kanssa vaan
myös perheiden kanssa.
Kulttuurituotanto taas on
hyvin isoilta osin projektinhallintaa, työnsuunnittelua, ohjaamista ja johtamista.
Millainen on normaali työpäiväsi?
- Normaali työpäivä on
sellainen että kun aamulla tulen töihin, niin alkaa
täysi huiske (naurahtaa),
puhelin soi ja minä hyppään palaverista toiseen
ja joku käy ovella kysymässä jotakin ja joskus
huomaan yhden aikaan,
että nyt en ole kerennyt
ensimmäistäkään taukoa
pitämään. Minusta se on
mukavaa, teen mieluummin töitä pienen paineen
ja kiireen alla kuin että
minulla olisi löysää aikaa.
Miten kehittäisit
työpajojen toimintaa ja olet jo kehittänyt?
- Mikäli se olisi minun
vallassa niin työvalmentajat olisi vakituista väkeä. Aina se, että meillä
määräaikaiset
ihmiset
vaihtuu, on kehittämisen
este. Se olisi yksi selkeä
asia. Sitten haluaisin työvalmennuksen ja yksilövalmennuksen
rooleja
selkeyttää edelleen sekä
tiivistää yhteistyötä lähettävän tahon kanssa siten,
että meillä olisi yhteinen
tavoite kirkkaana. Sekä
meidän että lähettävän
tahon päätavoitehan on
ajaa nuoren asiaa.
Onko työpaja pelkästään nuorille vai
voiko työtön kuusikymppinen tulla
työpajoille?
- Onhan meillä ollutkin
iäkkäämpiä ihmisiä, mutta kyllä me ollaan profiloiduttu nuoriin, suurin osa
meidän asiakkaista on
nuoria. Aikuisten ja nuorten toiminnan tavoitteet
ovat jonkin verran erilaiset. Mutta ei meille tule-
minen vanhemmiltakaan
kiellettyä ole (naurahtaa).
Millaisia projekteja
olet päässyt tekemään työpajoilla?
- No vielä en ole hirvittävästi päässyt projekteja
tässä vaiheessa aloittelemaan täällä - luojan kiitos
(nauraa), mutta katsotaan!
Mikä on ollut haastavin työtehtäväsi?
Miksi?
- Sanotaan että haaste on ollut tässä se, että
ensinnäkin
olen
tullut
tänne uutena ihmisenä,
työnjakoa Kepan kanssa
selvennetty, ja tähän samaan aikaan tulee tämä
muutto yhteen samoihin
tiloihin
Toimintakeskuksen kanssa, eli meillä on
monta muutosta yhtaikaa
menossa päällekkäin. Sen
hallussa pitäminen on aika
haastavaa. Nimenomaan
siltä kannalta haastavaa,
että oli meillä minkälainen
muutos tahansa, niin meidän on pidettävä siitä perustehtävästämme kiinni.
Mitä haasteita koet
että sinulla on
tulevaisuudessa
työssäsi?
- Talous on aina haaste
(naurahtaa), rahan riittävyys on haaste, toimintaa
kehittäisi mielellään, jos
olisi taloudelliset resurssit
vakaat. Sitten tietysti henkilöstöresurssit on haaste
myös, että saadaan tieto
siirrettyä ja uudet ihmiset
aina ajettua sisään, niin
että laatu säilyy.
Mikä on parasta
työssäsi?
- Tämä elävä ilmapiiri,
täällä on semmoinen iloinen tekemisen meininki!,
sanoo Arja hymyillen. Viimeisen kysymyksen aika
on tullut.
Miten koet että
muutot ovat vaikuttaneet meininkiin?
- Kysymyksiä on ilmassa, että mitä sitten tulee
tapahtumaan kun ollaan
siellä Toimintakeskuksen
aikuisten ihmisten kanssa
samassa tilassa. Peruslähtökohta on, että me
mennään samoihin tiloihin, mutta edelleen on
kaksi erillistä toimijaa olemassa. Me vain jatketaan
toimintaa samoin kuin
olemme tehneet nytkin.
Enempi me saadaan voimavaroja käyttöön, kun
meillä on toisenlaisia tekijöitä mukana porukassa.
DiMe
ELÄMÄ PAJOJEN JÄLKEEN
1. Kuka olet? 2. Mitä teet nyt? 3. Suosittelisitko Työpajoja muille?
1.
Nimeni on Aron Elal
ja työskentelin työpajalla
alkuvuodesta. Olen koulutukseltani IT-tradenomi.
Pajalle päädyin työvoimatoimiston kautta, jossa
minulle ehdotettiin työpajaa, koska alani koulutukselle ei isoja ole tarjolla
Mikkelissä, mutta muuttamaan en suostu. Työpajalla olin puolisen vuotta.
2. Olen työskennellyt viimeiset 4kk etätyönä Jyväskyläläiselle
Emfitille,
joka valmistaa sairaanhoitoa helpottavia sensorituotteita ja niiden käyttöä
helpottavia verkkosovelluksia. Yritykseen pääsin
töihin
työpaja-aikanani
tekemällä ”työnäytteellä”
- pienimuotoisella mobiilipelillä.
3.
Ehdottomasti.
Sen
tuoma mahdollisuus työstää omaa ceeveetä ja
portfoliota on tietenkin
itsestäänselvä syy. Mutta
samanhenkisten kanssa
työskenteleminen ja muiden ”unelmien” kuuleminen ja toisten auttaminen
antaa itselle voimaa ja innostaa etenemään omalla
polulla. Ennen työpajaa
harkitsin jo alan vaihtoa.
1. Ville Uhlgren ja
olen
26-vuotias,
Mikkelin seudulta Otavasta. Koulutukseltani olen
metalli-artesaani
sekä
Tietoja
tietoliikenne
asentaja.
Vapaa-aikana tullut sitten käytettyä
paljon Photoshoppia sekä
tehtyä
3D-suunnittelua
Blenderillä ja Zbrushilla. Erilaisia hahmoja ja
tekstuurien
tekemistä
tietokonepeleihin ja verkkosivujen pohjiin. Pienimuotoista ohjelmointiakin
tullut tehtyä ja nyt sitten
täällä pääsi jatkamaan
näitä oman mielenkiinnon
kohteita.
2.
Nyt olen Mikkelin työpajalla Dimellä / Virtuaamolla toisena työpajan
ohjaajana.
3. Kyllä suosittelen, oppii
tarvittaessa paljon uusia
asioita. Itse olin aiemmin
työkokeilussa
virtuaamolla
3D-mallintamista
tekemässä. Kysyin sitten
mahdollisuuksia
päästä ohjaajaksi kun tuntui
omalla alalle ohjaaminen
ja oli vapautunut paikka
ohjaajaksi.
1.
lija.
Riina Pietilä, opiske-
jälkeen
2. Pajajakson
hain samaa alaa oleviin
kouluihin eli omalla kohdalla 3D mallinnusta käsitteleviin aloihin ja pääsinkin jopa kouluun LAMKin
mediatekniikkaan.
3. Voisin suositella pajajaksoa kaikille kavereilleni, koska pajoilla on kivaa
porukkaa ja rento meininki sekä paljon kivaa tekemistä.
Mikkelin Työpajat
pajoilla valmentautuu
vuosittain 150-200
henkilöä
valmentautumisjakso
kestää muutamasta
viikosta muutamaan
kuukauteen
pajajakso toteutetaan
valmentautujan henkilökohtaisen suunnitelman
mukaan
jokaisella valmentautujalla on myös
yksilövalmentaja
PAJASANOMAT 4/2014 13
TYÖPAJAT YHTEISTYÖSSÄ
KAUPUNGIN YKSIKÖIDEN KANSSA
Kuva: DiMe
Työpajat tiivistää yhteistyötä kaupungin yksiköiden kanssa ja integroi samalla toimintaansa
osaksi kaupungin omaa
palvelutuotantoa.
Yhteistyö
Ympäristöpalveluiden kanssa on
tiivistä.
Luontopolkujen
kunnostaminen, opasteiden uusiminen, raivaustyöt ja pienet korjaustyöt, kuten lintutornien
kunnostamiset
hoituvat
ympäristöpajan toimesta.
Pysyväisluonteiseksi
työkohteeksi pajalle on
muodostunut
Urpolan
luonnonsuojelualueen
kunnossapito Ympäristöpalveluiden suunnitelmien
mukaisesti. Työpajoilla on
tärkeä rooli myös, jo perinteeksi muodostuneen,
Mikkeli siistiksi -kampanjan toiminnan organisoinnissa ja kampanjatoimiston ylläpitämisessä.
DiMe,
Digitaalinen
Mediapaja, tekee graafisia töitä mm. Ruoka- ja
puhtauspalveluille
ja
sivistystoimen
varhaiskasvatukselle. Nyt ja
tulevaisuudessa
DiMeä
työllistää kaupungin tiedotuksen
kuvauskeikat.
Suurena kokonaisuutena
tällä hetkellä on vuoden
2017
Asuntomessualueen kuvaaminen.
Kaupungin
museoiden kanssa tehdään
digitointiyhteistyötä. Digitoitavana on
vanhaa
Mikkeliä valokuvien ja
negatiivien
muodossa.
Kokoelman varhaisimmat
kuvat ovat 1870-luvuilta. Ne ovat ensimmäisiä
yleiskuvia
kaupungista.
Kuvissa näkyy kaupungin
kehitys (kuvia kaduista ja
rakennuksista) ja paljon
on kuvia myös mikkeli-
Metalli- sekä Puupaja muuttamassa Taitolaan.
läisten kuva-albumeista
ja kaupungin tapahtumista.
Kädentaito- ja sisustuspaja tekee yhteistyötä
usean kaupungin yksikön
kanssa.
Yhteistyötä
varhaiskasvatuksen kanssa on
kehitetty mm. toteuttamalla yhteisiä askartelutuokioita.
Päiväkotien
käyttöön on tehty yhteistyössä
DiMe-pajan kanssa lorupusseja, joissa on yhteensä 2000 lorukorttia. Myös
julkisten tilojen sisustussuunnittelua ja käytännön toteutuksia tilataan
paljon kädentaito- ja sisustuspajalta. Päiväkotien
naulakko- ja vaatesäilytysongelmiin löytyy apu
Työpajojen puupajalta.
Entinen mikropaja ja
AV- paja ovat yhdistyneet yhdeksi TVT- pajaksi
14 PAJASANOMAT 4/2014
(tieto- ja viestintäteknologiapaja), joka tarjoaa
nimensä mukaisesti tukea
tietotekniikkaan liittyvissä
asioissa. Työtilaukset tulevat Kuntien Tieralta,
jossa Mikkelin kaupunki
on osakkaana sekä osittain suoraan sivistystoimelta.
Tehtävänä on ollut
mm. Mikkelin koulujen
Windows 7 käyttöjärjestelmäpäivitykset.
Pajan työkeikat suuntautuvat usein Mikkelin kaupungin kouluille,
joissa tehdään opetusta
tukevien
AV-laitteiden
asennus- ja huoltotöitä ja
samalla annetaan laitteiden käytönopetusta koulujen henkilöstölle.
Työpäivä voi mennä
vaikka videoneuvottelulaitteiden asennustehtävissä, koulun älytauluja
päivittäen tai tietokoneen
tai tulostimen ongelmia
selvitellen kaupungin kouluilla, päiväkodeissa tai
toimistoissa.
Kauppakassipalvelu
on Vanhuspalveluiden
kanssa yhteistyössä toteutettu
palvelumuoto,
jonka asiakkaat ovat kotipalvelun asiakkaita ja
työntekijät ovat Työpajojen henkilökuntaa.
Keväällä 2014 uutena
pajana aloittaneelle palvelupajalle on ollut myös
tilausta, sillä sen tarjoamalle siirto-, muutto- ja
kuljetusavulle on ollut heti
kovasti kysyntää kaupungin eri yksiköistä.
Sippo Seurujärvi,
Arja Hätinen
Kuva: Ola Repo
MUUTTOA, MUUTOSTA
JA YHTEISTYÖTÄ
Mikkelin kaupungin työpajat ovat olleet muutoksessa viimeiset vuodet. On muutettu uusiin tiloihin ja vakinaistettu ohjaushenkilöstöä. Joku on joskus sanonut, että siinä vaiheessa
kun työ alkaa tottumuksen kautta sujumaan, sitä pitää jollain
tavalla uudelleen organisoida. Tällä kertaa muutoksen tuuli ei
puhaltanut työpajojen omasta tarpeesta vaan Mikkelin työllisyydenhoidon laajemmasta uudistuksesta.
Tämän kesän ja tulevan syksyn aikana työpajat tiivistävät
yhteistyötä työllistävien järjestöjen kanssa. Ensisijaisesti Toimintakeskus ry. käynnistää uutta työpajatoimintaa Taitolassa.
Kyseiset tilat ovat tehty ammatillista koulutusta varten ja työpajoilla tapahtuva työvalmennus on tätä tilojen alkuperäistä
ajatusta lähellä. Hyöty mikkeliläisille työelämään valmentautujille olisi jäänyt vaillinaiseksi, mikäli tiloihin olisi muuttanut
pelkästään työllistävät yhdistykset. Kokoamalla kaupungin työpajat samaan tilaan saadaan aikaan kustannushyötyjä yhteiskäytön kautta.
On ollut ilo seurata miten ohjausväki kummassakin organisaatiossa on tähän muutokseen sitoutunut. Muutto uusiin tiloihin nähdään mahdollisuutena tehdä omaa työtä paremmin.
Kyse on selvästikin win-win asetelmasta, jossa kaikki osapuolet hyötyvät veronmaksajia myöten. Ei muutos ole kuitenkaan
muutos, jos ei ole joitain haasteita. Uusien tilojen yhteydessä
toimii päiväkoti ja yhteiselo edellyttää toisten huomioonottamista. Ei ole syytä, miksi sopu ei antaisi sijaa tässäkin tapauksessa.
Tämä kaikki kuvastaa hyvin sitä turbulenssia, mitä Mikkelin
työllisyydenhoidossa tällä hetkellä tapahtuu. On uusia kumppanuuksia, toimintamalleja ja tekemisen sisältöjä. Taustalla
lainsäädäntöä ollaan uudistamassa ja sitä kautta tulee uusia
velvoitteita ja myös mahdollisuuksia. Niin pitää ollakin, sillä laskusuhdanteen jälkeen työnantajat aina palkkaavat uusia työntekijöitä ja siihen pitää olla valmiina. Meidän tehtävämme on
pitää mikkeliläisten mahdollisuuksia työelämän suuntaan yllä.
Pekka Patama
palvelupäällikkö
työllisyyspalvelut
PAJASANOMAT 4/2014 15
Työpajat MIKKELI
Hätinen Arja, työpajakoordinaattori
040 129 4686
Laitsaari Kepa, hallintovastaava
044 794 2435
Info, Toimisto
044 794 2453
Teknikontie 1, 50600 MIKKELI
Palvelupaja
040 129 4325
Ympäristöpaja
044 794 2439
Puhvettipaja
044 794 5691
Kädentaito- ja sisustuspaja
044 794 2436
Digitointipaja
040 129 4324
Digitaalinen mediapaja (DiMe)
050 311 7105
Tieto- ja viestintäteknologiapaja (TVT)
044 794 5363
Raviradantie 18, 50100 MIKKELI
Puutyöpaja
050 311 7271 ja 044 794 5083
Metallityöpaja
044 794 2437
Auton sisäpuhdistuspaja
044 794 2437
Lentokentänkatu 17, 50150 MIKKELI
Mikropaja (kierrätys)
050 311 7132
Yksilövalmentajat
Hirvonen Eeva-Riitta
044 794 5662
Kosonen Päivi
050 311 7268
Lintunen Eine
040 129 4380
Ristiinan työpaja,
Brahentie 10, 52300 RISTIINA
Hämäläinen Jari, työvalmentaja
050 599 3087
Suomenniemen työkeskus,
Venttiväylä 4, 52830 SUOMENNIEMI
Hakuli Tarja, työtoiminnan ohjaaja
0400 759 789
[email protected]
www.tyollisyysmikkeli.fi