Animaakarit näyttelyopas (PDF)

Transcription

Animaakarit näyttelyopas (PDF)
Animaakarit
– toiminnallinen animaationäyttely
21. 8.2014 – 18.1.2015
nen
Tämä vihko u
tt
e
it
o
on tark
uille
m
ja
e
ll
ji
opetta
a
tk
jo
aikuisille,
t
a
v
e
il
viera
t
Animaakari en
la
ä st
-näyttelyss .
kanssa
Sac Magique
Näyttelyopas
TYÖRY HMÄ
Animaakarit
– toiminnallinen animaationäyttely
Animaakarit
-näyttelytyöryhmä:
Animakarna – en aktiv animationsutställning
The Animakers – an interactive animation exhibition
kulttuurituottajat Liisa Paatsalo ja Laura Palosaari, näyttelysuunnittelija Mauri Tahvonen, näyttämömestari Nicolas Salo, animaatioopettajat Veikko Björk ja Kati Karvonen, sarjakuvaopettaja Simo
Koivunen, vastaava musiikinopettaja Petri Laakso, vastaava kuvataideopettaja Erja Mehto, johtaja Kaisa Kettunen, tiedottaja Leila
Heimonen, verkkotiedottaja Juuso Lehtonen, graafikko Hella Pakaslahti, Animaakarit-kuva Sac Magique, Animaakarit-animaatio
Heli Ellis, tuotantoassistentti Erika Erre, rakentajat Einari Saarinen ja Jyri Sucksdorff, käännökset Semantix.
Kiitos: animaatioiden tekijät, perikuntien edustajat sekä oikeuksien omistajat, Annantalon oppilaat ja opettajat, tutkija Tuula Leinonen, Pii Berg, Lyhty ry, Aalto-yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun
korkeakoulu, Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos, Lastenkirjainstituutti.
21. 8.2014 – 18.1.2015
Oppaan suunnittelu ja käsikirjoitus:
Kaisa Kettunen, Laura Palosaari
Graafinen suunnittelu: Hella Pakaslahti
Animaakarit-kuva: Sac Magique
Valokuvat: Mauri Tahvonen
annantalo.fi | Annankatu 30 | Helsinki
Helsingin juhlaviikot
Helsingfors festspel
Helsinki Festival
YHTEISTYÖSSÄ: FinnanimationKansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI, Suomen elokuvakontakti, Finlandssvenskt filmcentrum, AV-arkki,
Helsingin taidemuseo, Kulttuuritalo Valve, Lohjanseudun kuvataidekoulu, Lux Helsinki, Animatricks, Animaatioklinikka, Animaatiokopla, Anima Vitae, Turun amk/ taideakatemia, Gigglebug, Edith Film, Rovio, YLE.
2
Tämä vihkonen on tarkoitettu opettajille ja muille aikuisille, jotka vierailevat Animaakarit-näyttelyssä lasten kanssa. Vihkonen sisältää tietoa animaatiosta, ohjeita näyttelyssä toimimiseen ja tehtäviä ym. lisämateriaalia koulussa ja kotona työskentelyä varten.
Koko taloon levittäytyvässä näyttelyssä voitte tutustua suomalaisen animaation historiaan, katsoa lyhytelokuvia, oppia animaation valmistusprosessista ja tehdä itse animaatioita.
Näyttelyyn sisältyy runsaasti oheisohjelmaa. Näyttelyn koko ohjelmisto on nähtävillä ja sitä päivitetään Annantalon nettisivuilla:
www.annantalo.fi.
Animaakarit-näyttely juhlistaa suomalaisen animaation 100-vuotissynttäreitä. Lisää tietoa juhlavuodesta: http://100vuotta.finnanimation.fi/
3
TE RVE TU LOA !
Tervetuloa Annantalon
Animaakarit–näyttelyyn!
KARTTA
Etu- ja takagallerian
kartta
Näyttelykierros on luontevinta aloittaa 1. kerroksen galleriasta (pääsisäänkäynnistä oikealle). Mutta jos siellä on ruuhkaa, voi kierroksen aloittaa myös toisesta kerroksesta, jonka käytävälle ja päätygalleriaan näyttely levittäytyy. Pitäkää silmät auki myös portaissa!
Annantalon etupihalla Taikalyhdyssä pyörii myös animaatioita. Lasten kirjakahvilassa on lastenkirjoja tehneiden animaationtekijöi-
den näyttelyitä, joissa on esillä alkuperäiskuvituksia ja animaatioita.
Näyttelyssä on paljon katsottavaa ja kuunneltavaa, mutta myös
kokeiltavaa ja tehtävää. Toimittehan rauhallisesti, ohjeiden mukaan
ja omaa vuoroa odotellen niin, että kaikki näyttelyvieraat viihtyvät,
oppivat ja saavat kokea animaation taikaa!
Zoetrooppi-animaatio
Valvoja-animaation
lavasteet
Työpisteet
Zoetrooppi
Työpisteet
Animaatioruukut
Annantalon animaatiot
Looppeja
Niko - lentäjän
Angry Birds Toons poika
Aito sunnuntaimetsästäjä
Muutama metri Käytöskukka Kamarihaikara
v. 1924
tuulta ja sadetta
Valopöydät
Ikivanhasta upouuteen
Leffakolo
Efektijopo
Kihikuhi
Keraamiset
zoetroopit
Avaruustarina
Lilliputti
Ikivanhasta upouuteen
Niko - lentäjän
poika
4
Aulateatteri
Etugalleria: Historian havinaa
Takagalleria: Animaakarin verstas
Portaat
2. kerroksen käytävä
Eteläinen lasipääty
Pohjoinen lasipääty
Lasten kirjakahvila Haitula
Piha…
5
KA RTTA
Kartta
AN IMAATIOSTA
Polle
Animaatiosta
Karaoke
Animaatio tarkoittaa elollistamista. Se on elokuvan laji, joka toteutetaan kuva kuvalta. Animaatio on tunnettu ilmiönä jo pitkään ennen elokuvan keksimistä. Se perustuu näköhavainnossa tapahtuvaan viiveeseen. Kun näemme jotain, kuva säilyy aivoissamme n.
1/20 sekuntia. Tämä kuvaviive aiheuttaa sen, että havaitsemme nopeasti peräkkäin nähdyt, erilliset kuvat yhtenä. Kuvissa tapahtuvat
pienet muutokset havaitsemme liikkeenä. Tätä ilmiötä hyödynnettiin 1800-luvun taikalamppunäytöksissä ja monissa tuolloin keksityissä laitteissa, kuten praksinoskooppi ja zoetrooppi. Ne olivat elokuvan esiasteita, jotka yhdessä valokuvauksen keksimisen kanssa
johtivat elokuvan syntyyn. Elokuvan keksimisen jälkeen animaatiota hyödynnettiin edelleen esim. trikkikuvauksissa, ja siitä kehittyi myös oma taiteenalansa.
Suomalaisen animaation syntymävuotena pidetään vuotta 1914,
sillä silloin esitettiin elokuvanäytösten alkukuvina taidemaalari,
pilapiirtäjä Eric Vasströmin tekemiä piirrettyjä, joista yksikään ei
valitettavasti ole säilynyt. Niiden tiedetään kuitenkin käsitelleen
ajankohtaisia aiheita. Ensimmäinen säilynyt suomalainen animaatiopätkä on vuodelta 1924. Se on Yrjö Nybergin (myöh. Norta) piirtämä jakso lyhytelokuvaan Aito sunnuntaimetsästäjä. Vähitellen
vuosien varrella suomalainen animaatio on kehittynyt mainos- ja
opetusfilmien ja erilaisten teknisten kokeiluiden kautta omaksi taiteenlajikseen, jota käytetään ilmaisumuotona niin nykytaiteessa
kuin viihdeteollisuudessakin.
Monet animaatiot tuottavat kollektiivisesti jaettuja lapsuuden
muistoja, sillä Yleisradion tuottamista televisioanimaatioista tuli
1970-luvulla olennainen osa suomalaista lastenkulttuuria. Monet
meistä muistavat Kössi Kengurun, Jasonin, Turilaan ja Jäärän ja
nyt myös Angry Birdsit!
Tässä näyttelyssä pääsette tutustumaan animaation tekemisen periaatteisiin, prosessiin ja myös tuloksiin, joita suomalaiset animaatiotaiteilijat ovat vuosien varrella iloksemme tuottaneet.
Yövuoro
Tehtävä
Mitä animaatiohahmoja muistatte lapsuudestanne?
Mitkä olivat suosikkejanne?
Piirtäkää ja kertokaa! Eri vuosikymmeninä
syntyneillä voi olla erilaisia muistoja, joita on hauska jakaa.
6
Aulateatteri
Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa alkoi ammatillinen
animaatiokoulutus vuonna 1994. Silloin koulun nimi oli vielä Turun taiteen ja viestinnän oppilaitos. Opinnot rakentuivat niin, että
3,5 vuoden aikana opiskelija teki kolme lyhyttä animaatioelokuvaa,
yhden piirrosanimaation itsenäisesti, yhden nukkeanimaation kolmen hengen ryhmätyönä sekä oman lopputyöelokuvansa valitsemallaan animaatiotekniikalla. Turun taideakatemian animaatiokoulutus valittiin oppilastöiden perusteella parhaaksi animaatioalan
kouluksi Ottawan kansainvälisillä opiskelija-animaatiofestivaaleilla Kanadassa vuonna 2003. Syksyllä 2014 koululla on 20-vuotisjuhla! Nykymuodossaan opiskelu sisältää visuaaliseen ilmaisuun ja
animaation kerronta- ja ilmaisukeinoihin perehtymistä, animaatiotekniikoiden opiskelua sekä digitaalisten ohjelmistojen käytäntöjen hallintaa. Opiskelijat suorittavat medianomi, amk –tutkinnon.
Aulateatterissa pyörii kooste Turun AMK:n animaatiolinjan palkituista oppilastöistä.
Mukana ovat seuraavat elokuvat. Tuottajana kaikissa on Turun
ammattikorkeakoulu / Eija Saarinen.
Lauantai
Liemessä (In the Soup)
Tehtävä:
Synopsis: Kaksi rouvaa haluaa nauttia kahvista ja toistensa seurasta,
mutta toisen rouvan tytär ei suostu istumaan hiljaa. Metkut pahenevat
kerta kerralta ja rouvien mitta täyttyy...
Kesto: 5 min 14 s
Ohjaus: Kaisa Penttilä
Valmistumisvuosi: 1998
Voitte etsiä ja katsella lisää suomalaisia animaatioita
mm. Animatricks galleriasta:
http://www.animatricks.net/galleria/
Yövuoro (Nightshift)
Koska animaatioita tehdään kaikenikäisille, kannattaa varmistaa etukäteen ennen katseluhetkeä, että kyseessä on
varmasti ryhmäsi tai lapsesi ikään sopiva elokuva.
Synopsis: Lintu ja lepakko asuvat naapureina samassa puussa. Erilaiset
elintavat johtavat konfliktiin.
Kesto: 6 min 20s
Ohjaus: Samppa Kukkonen, Sara Wahl, Simo Koivunen
Valmistumisvuosi: 2004
Polle (Horsie)
Synopsis: Miten selviytyä pollena?
Kesto: 1 min 37 s
Ohjaus: Sara Wahl
Valmistumisvuosi: 2006
Stage Fright (Ramppikuume)
Synopsis: Visuaalinen näytös kasvoilla, joka kuvaa esiintymistä edeltävää
ahdistusta.
Kesto: 1 min 47 s
Ohjaus: Elina Minn
Valmistumisvuosi: 2008
Karaoke (Karaoke)
Synopsis: Panda ja Monsteri käyvät taistoon karaokebaarissa.
Kesto: 6 min 29 s
Ohjaus: Aiju Salminen
Valmistumisvuosi: 2004
Elastinen parturi (Elastic Barber)
Synopsis: Parturi joutuu venymään halki avaruuden saadakseen takaisin
hattunsa.
Kesto: 5 min 22 s
Ohjaus: Milla Nybondas
Valmistumisvuosi: 2005
Lauantai (Saturday)
Synopsis: Pidä sukkahousuja silmällä lauantai-iltaisin.
Kesto: 2 min 35 s
Ohjaus: Anna Virtanen
Valmistumisvuosi: 2005
7
AU LATE ATTE RI
1. kerros
E TUG ALLE RIA
1.krs
Historian havinaa
Etugalleria
Gallerian ensimmäisessä huoneessa tutustutaan suomalaisen animaation historiaan elokuvanäytteiden ja still-kuvien avulla. Voitte
katsoa kuvia ja etsiä, löytyykö niiden joukosta hahmoja, jotka lapset tunnistavat. Lisäksi esillä on taideteoksia, joissa on hyödynnetty animaatiota tekniikkana ja ilmaisuvälineenä. Huoneen keskellä
seisovalla efektijopolla voitte kokeilla äänitehosteiden tekemistä ja
ihan perällä on perheen pienimmille suunnattu Leffakolo, jossa voi
lötkötellä ja katsoa lapsille suunnattuja lyhytelokuvia.
Tehtävä:
Piirrä itsesi animaatio- tai sarjakuvahahmona.
Mikä on itsellesi tunnusomaista? Mistä sinut tunnistaa?
Mitä sellaista sinulle voisi tapahtua unessa tai mielikuvituksessa, mitä ei voisi oikeasti kuvata? Keksi tarina ja
piirrä siitä kuvakäsikirjoitus tai sarjakuva!
Animaatiossa kaikki on mahdollista.
Mitä sellaisia animaatioelokuvia muistat,
joissa tapahtuu mahdottomia?
8
E TUG ALLE RIA
Tuula Leinonen: Ikivanhasta upouuteen – suomalaisen animaation 100-vuotisaikajana
Aito sunnuntaimetsästäjä
Yrjö Nyberg (myöh. Norta), 1924
kesto: 2 min 4 s
animaatiotekniikka: pala-animaatio ja piirrosanimaatio
Tehtävä:
Esillä oleva näyte on varhaisin säilynyt suomalainen animaatio. Se
on animoitu unijakso lyhytelokuvasta, jonka muista osista on säilynyt vain muutama valokuva. Kyseessä on siis trikki. Metsästäjän
uni on ollut luontevaa esittää piirroselokuvana. Valokuvien perusteella voi päätellä, että metsästäjä on elokuvan lopussa ilmeisesti herännyt unestaan. Herääminen on kuvattu filmille näyttelijän
näyttelemänä. Unessa esiintyvän piirroshahmon ja näyttelijän yhdennäköisyys on huomattava.
Mistä nykypäivän käytössäännöstä voisi tehdä
opetusanimaation? Mitä Hinku ja Vinku sanoisivat esim.
kännykän käytöstä? Tai jostain muusta arkipäivän käyttäytymiseen liittyvästä asiasta?
Tehkää käsikirjoitus!
Lyhennelmät käytöskukka-elokuvien tapahtumista löytyvät esim. Elokuvakontaktin nettisivuilta:
http://www.elokuvakontakti.fi/lastenelokuvat/
kaytoskukka.htm
Muutama metri tuulta ja sadetta
Hjalmar Löfving, 1932
kesto: 2 min
animaatiotekniikka: piirrosanimaatio
Hjalmar Löfving oli suomalainen sarjakuvapiirtäjä ja kuvittaja.
1930-luvulla hän teki selluloidi-filmille animaation, jossa kaupungilla kävelyllä oleva väki joutuu sateen yllättämäksi ja liikennepoliisi yrittää hoitaa työnsä.
Käytöskukka
Heikki Partanen: Käytöskukka, osa 10, Kiire, 1966-1967
kesto: 5 min
animaatiotekniikka: pala-animaatio
Käytöskukka on 13-osainen sarja, jossa harmaa kotiporsaanpoikanen Hinku ja musta piikkiporsaanpoikanen Vinku opettivat lapsille
käytöstapoja. Kyseessä on siis opetuselokuvien sarja, jota on esitetty television Pikkukakkosessa. Jokaisella jaksolla on oma teemansa, kuten ylpeys, huomaavaisuus, laiskuus tai turhamaisuus. Näyttelyssä näemme osan 10, joka käsittelee kiirettä. Siinä opetellaan
liikenteessä käyttäytymistä.
9
E TUG ALLE RIA
Lilliputti
Kamarihaikara
Katariina Lillqvist, 1993
kesto: 9 min
animaatiotekniikka: nukkeanimaatio
tuotantoyhtiö: Camera Cagliostro
Katariina Lillqvist on opiskellut ja työskentelee Tsekin tasavallassa,
jossa on vahvat perinteet ja osaaminen nukkeanimaatioiden teossa.
Kamarihaikara on yksi osa Tarinoita ullakolta -trilogiasta, jonka tarinat perustuvat Franz Kafkan novelleihin.
Niko – lentäjän poika
Kari Juusonen, Michael Hegner, 2008
kesto: esillä olevan klipin kesto n 2 min, koko elokuvan kesto 80 min
animaatiotekniikka: 3D-animaatio /tietokoneanimaatio
tuotantoyhtiö: Anima Vitae, Cinemaker, Ulysses, A Film, Magma Films
Niko -lentäjän poika
Poropoika Niko ei ole koskaan tavannut isäänsä, mutta tietää tämän
olevan legendaaristen Pukin Lentojoukkojen jäsen. Niko lähtee hurjalle seikkailulle etsimään häntä, mukanaan uskollinen ystävänsä ja
”ottoisänsä” Julius – kömpelö liito-orava, joka on aina vaalinut ja tukenut pojan unelmaa. Matkan varrella seuraan liittyy myös nuori
ja räväkkä lumikko Wilma, joka oikeasti tietää tien Korvatunturille.
Lopussa Nikoa odottaa kaikista suurin haaste, kun hänen täytyy valita unelmiensa elämän ja rakastamansa perheen välillä.
Niko – lentäjän poika oli vuoteen 2009 mennessä kaikkien aikojen
katsotuin suomalainen elokuva: kolme miljoonaa katsojaa 23 maassa.
Kihi-kuhi
Maria Björklund, 2011
kesto: 30 s, luuppi
animaatiotekniikka: piirrosanimaatio tietokoneella
tuotantoyhtiö: Animaation apupyörä ry
Kihi-kuhi
Kihi-Kuhi on 30 sekuntia pitkä piirrosanimaationa toteutettu videoluuppi. Luuppi koostuu erilaisista abstrakteista muodoista ja kappaleista, jotka muuttavat muotoaan, kasvavat tai kutistuvat, liikkuvat
erilaisin tavoin, tulevat kuvaan ja katoavat omia lainalaisuuksiaan
noudattaen. Muodoissa on orgaanista pehmeyttä, joustavuutta ja
yllätyksellisyyttä. Kuvioiden välillä on myös vuorovaikutusta, ne
muodostavat oman ekosysteeminsä.
Kihi-Kuhin kaikkia pieniä yhtäaikaisia tapahtumia on mahdotonta hahmottaa kerralla. Toisin kuin perinteisen animaatioelokuvan kohdalla, jää katsojan valinnaksi, mitä hän kuvassa katsoo, miten ja kuinka pitkään.
Lilliputti
Reetta Neittaanmäki, 2011
kurkistuslaatikko-installaatio ja stereoskooppinen 3D-animaatio
Helsingin taidemuseo
Reetta Neittaanmäen Lilliputti on Helsingin taidemuseon kokoelmiin kuuluva mediateos, joka koostuu puulaatikosta, jonka päällä
on kurkistusaukko ja sen sisällä pyörivästä animaatiosta. Animaatiossa lilliputtihahmo oleilee huoneessaan, kunnes yhtäkkiä huomaa,
että häntä tarkkaillaan katossa olevasta reiästä eli puulaatikon kurkistusaukosta. Lilliputti yrittää hyppiä kohti kurkistusaukon katsojaa. Katsojalle tulee tunne, että myös Lilliputti näkee hänet. Teosta
pystyy katsomaan yksi katsoja kerrallaan kurkistusaukosta, kuten
Thomas Alva Edisonin 1800-luvulla keksimässä Kinetoskooppi-laitteessa. Animaation historia yhdistyy valvontakamerayhteiskunnan
luomaan tunteeseen.
10
Tehtävä:
Voitte myös myöhemmin luokassa tai kotona
kokeilla äänitehosteiden tekemistä esimerkiksi luettuun
tarinaan. Käyttäkää ihan tavallisia esineitä, esim.
laukaus – viivoittimen lappean puolen lyönti pahvilaatikkoon,
roskiksen kylkeen tms.
tuli, nuotio – sellofaania tai rapeaa
pakkausmuovia käsissä rypisteltynä
sydän – kankaan vetäminen käsien välissä
sydämen lyöntien tahtiin (lähellä mikrofonia)
Efektijopo
Tuomo Vuolteenaho, 2013-2014
polkupyörän runko, metalli, muoviputket ja erilaiset ääntä
tuottavat esineet
ukkonen – ohut metallilevy
Tuomo Vuolteenahon kierrätysromusta valmistamasta efektikojeesta saat loihdittua kuuluviin mitä erilaisimpia ääniä pärinästä sateeseen. Koje on valmistettu alun perin Oulun Kulttuuritalo Valveen
elokuvakoulun 10-vuotisjuhlanäyttelyyn vuonna 2013 ja koottu nyt
uudelleen Annantaloon.
askeleet lumessa – perunajauhojen puristelua pussissa
Keksikää lisää!
Kulttuuritalo Valve kertoo foleyäänistä näin: ”Ennen 1920-luvun
loppua elokuviin ei vielä osattu yhdistää ääntä. Elettiin mykkäelokuvan kulta-aikaa, jonka tähtiin lukeutuivat muun muassa koomikot Charlie Chaplin ja Buster Keaton. Koska katsojat kuitenkin halusivat kuulla ääniä, oli elokuvanäytöksissä töissä muusikkoja, jotka
soittivat mykkien elokuvien taustalle enemmän tai vähemmän tunnelmaan sopivaa musiikkia.
Kun äänielokuva vihdoin keksittiin, olivat äänityslaitteet niin
kehnoja, että hiljaisemmat äänet, kuten askeleet tai vaikkapa sateen ropina, eivät kuuluneet lainkaan. Ratkaisun keksi Hollywoodissa Universalin studioilla työskennellyt Jack Foley, joka keksi miten elokuviin voitiin jälkikäteen lisätä askeleita, vaatteiden kahinaa
tai muita luonnollisia ääniä muistuttavia ääniä. Foleyääniksi alettiin pian kutsua kaikenlaisia elokuvaan jälkikäteen äänitettyjä, elokuvan toimintaan tahdistettuja ääniä. Vaikka nykyisin tekniikka on
kehittynyt, kolistelevat ja rymistelevät foleyartisteiksi kutsutut äänimiehet ja -naiset edelleen tehosteääniä elokuviin. Esimerkiksi
taistelukohtauksissa foleyartistit hakkaavat yhteen makkaroita ja
katkovat puutikkuja, jotta tappelu kuulostaisi hurjalta. Yksi taitava foleyartisti voi tehdä yhtä aikaa kokonaisen ihmisjoukon äänet.”
Tehtävä:
Voitte ryhmässä esittää äänet koneen
edessä pyörivään AVARUUS-TARINA-animaatioon,
jonka ovat tehneet Vesalan ala-asteen oppilaat
Annantalossa vuoden 2014 keväällä.
Avaruus-tarina
Vesalan ala-asteen 6A-luokan oppilaat: Anastasia Kuzmitsjova, Herkko
Salo, Eerik Virolainen, Katariina Köll ja Melanie Benavente, 2014
ryhmän ohjaaja: Kati Karvonen, Annantalo
kesto: 1 min 12 s
animaatiotekniikka: pala-animaatio
11
E TUG ALLE RIA
Efektijopo
LE FFAKOLO
Leffakolo
Kikattava kakkiainen
Leffakolo on päällystetty Aiju Salmisen Finnanimation-kankaalla
vuodelta 2005. Tunnistatteko siinä esiintyviä suomalaisia animaatiohahmoja? Mukana on hahmoja elokuvista Niko – lentäjän poika, Rölli, Ghost Town ja Tango Finlandia. Kangas tehtiin Annecyn
kansainvälisen animaatiofestivaalin Mifa-messuja varten esittelemään suomalaisia animaatiotuotantoja. Kangas on ollut Finnanimationin käytössä vuosina 2005 -2013.
Leffakolossa pyörii perheen pienimmille sopivia animaatioita.
Turilas & Jäärä: Liftari
Ohjaus: Ismo Virtanen ja Mariko Härkönen
Kesto: 7 min
Valmistumisvuosi: 2001
Turilas ja Jäärä ovat kaksi hyönteistä, jotka tapaavat yllättäen ja ystävystyvät. He joutuvat kummallisiin seikkailuihin etsiessään ruokaa ja joutuessaan tekemisiin ihmisten keksimien esineiden kanssa.
Keltaisen kirahvin eläintarinoita/osa 11 Kuu/
Harmo ja kanarialintu
Ohjaus: Antonia Ringbom
Kesto: 7 min
Valmistumisvuosi: 2003
Kertomus Juan Ramón Jiménezin runoon ”La Luna” (Espanja)
Runon suomennos: Tyyni Tuulio
Jasonin kesä
Ohjaus: Camilla Mickwitz
Kesto: 13 min
Valmistumisvuosi: 1971
Kesäloma alkaa ja Jason lähtee äitinsä kanssa maalle. Muutkin ovat
tulleet viettämään kesälomaa, mutta Jasonin mielestä ihmiset näyttävät siltä kuin istuisivat yksin kotona, ja hän ryhtyy järjestelemään
asioita. Loman lopussa kaikilla on uusia ystäviä. Jasonin kesä voitti
parhaan lastenelokuvan palkinnon The Hollywood Festival of World
Television –elokuvajuhlilla 1975 Los Angelesissa.
Pois tieltä virtahepo/
Ur vägen flodhäst
Ohjaus: Kati Bondestam
Kesto: 5 min
Valmistumisvuosi: 1971
Afrikkaan sijoittuva kertomus eläinten ja ihmisten nokkeluudesta.
En berättelse om djurens och människornas fyndighet som placerar sig i Afrika.
Kikattava kakkiainen,
Jakso 4: Boolilampi
Harmo on huolissaan kanarialinnusta. Aurinko jo laskee eikä se ole
palannut kotiin. Aasi lähtee etsimään ystäväänsä. Onneksi sen vaisto neuvoo sille oikean tien, muuten se olisi saattanut menettää toverinsa ikiajoiksi.
Ohjaus: Joonas Utti
Kesto: 5 min
Valmistumisvuosi: 2013
Juhlista on janojuoma lopussa. Hikkaava Sammakko tuntee reitin Hallavuoren Boolilammelle, jonne vauhdikas hakumatka alkaa.
Råtta Booris parantaa tapansa, jakso:
Råtta Booris kuntoilee
Veturi
Ohjaus: Kaisa Penttilä ja Leena Jääskeläinen
Kesto: 4 min
Valmistumisvuosi: 2012
Ohjaus: Heikki Prepula
Kesto: 7 min
Valmistumisvuosi: 1978
Tarinan sankari, Råtta Booris, on elänyt kauan erinomaisen huonoa elämää, jonka seurauksena hän joutuu lopulliseen kiipeliin. Onneksi paikalle saapuu Silakka Anneli, joka pelastaa Booriksen hädästä. Kiitollisuudesta Annelia kohtaa Booris päättää nyt parantaa
kaikki huonot tapansa. Valitettavasti Booriksen yritykset menevät
överiksi, seuraa julkinen selkkaus ja Booriksen ystävää Silakka Annelia hävettää.
Kössi kenguru tutkii veturia.
12
Animaakarin verstas
Takagalleria
Tässä huoneessa voit kokeilla ja nähdä erilaisia tapoja tehdä animaatiota. Esillä on jättimäinen zoetrooppi, Annantalon oppilaiden tekemiä animaatioita, esimerkkejä animaation tekemisen eri vaiheista,
nukkeanimaation tekemisessä käytettyjä lavasteita sekä kaksi työpistettä, joissa voitte itse kokeilla animaation tekoa, nukkeanimaatio- ja pala-animaatiokuvauspisteet.
Zoetrooppi
Zoetrooppi on lieriönmuotoinen laite, jonka sisälaidalle piirretyt
kuvat synnyttävät liikkeen illuusion, kun kuvia katselee sen pyöriessä lieriön laidoille tehdyistä rei’istä. Laitteen esitteli ensimmäisenä bristolilainen William George Horner vuonna 1834. Näyttelyn
jättizoetrooppi on lainassa Lohjanseudun kuvataidekoulusta ja sen
on valmistanut Harri Kaasinen.
13
Tehtävä:
Millaisia luuppeja keksit?
Tee itse oma luuppisi. Piirrä lyhyt kuvasarja (esim 4-8 kuvaa), jossa ensimmäinen ja viimeinen kuva ovat samanlaiset, tai aika lähellä toisiaan. Kahdellakin kuvalla saa hyvän
luupin, jos kuvat ovat toistensa liioitellut peilikuvat. Jos liike tuntuu liian nopealta, voit piirtää lisää kuvia väliin.
TA KAG ALLE RIA
1.krs
TAKAG ALLE RIA
Animaation tekemisestä
kertovat elokuvat
Animaatioruukut ja
keramiikkazoetroopit
Jo antiikin kreikkalaisilla oli tapana koristella ruukkuja liikkeessä
olevilla ihmis- ja eläinhahmolla. Annantalon keramiikkaoppilaat
Making of… Niko – Lentäjän poika ja Angry Birds Toons
ovat tehneet kahdenlaisia ruukkuja, joiden koristelu toimii animaationa, kun ruukkuja pyörittää.
Näe miten animaatio rakentuu vaihe vaiheelta valmiiksi elokuvaksi. Niko –
Annantalon Keramiikkataide II -ryhmän tekemien teosten lähtölentäjän poika –elokuvan ja Angry Birds Toonsin tekijät kertovat.
kohtana on ollut tutustuminen sirkusaiheeseen ja vierailu HelsinEri klippejä. Klippien yhteiskesto on noin 12 min.
gin taidemuseon Sirkustarinoita-näyttelyyn. Näyttelystä lapset tekivät omia muistiinpanoja itseään kiinnostavista teoksista. Sitten
Uudestaan / Igen / Again
aihetta alettiin työstää ensin kuvallisesti, jonka jälkeen kolmiulotohjaus: Sanni Lahtinen, 2012-2014
teisesti. Tehtävä oli moniosainen ja kokonaisuuden sisällä oli useikesto: 1 min
ta pienempiä tehtäviä. Ruukun pinnassa olevaa reliefikuviota varanimaatiotekniikka: piirrosanimaatio ja hiekka-animaatio
tuotantoyhtiö: Osuuskunta Paperihattu ten esim. valmistettiin kipsimuotti, jolla kohokuviota voi monistaa
Uudestaan on minuutin mittainen kooste omaksi iloksi tehtyjä erilaisia
samanlaisena useita kappaleita. Näistä reliefikuvioista rakennettiin
luuppeja.
kuvasarja, jossa aiheena on sirkustarinat sekä pieni tapahtuma tai
liike, joka näkyy ruukkua pyöritettäessä. Itse ruukku on valmistetAnimaatiossa käytetään luuppeja, jos liike on toistuvaa. Luuppetu levytekniikalla käsin rakentaen. Lopuksi ruukut on maalattu enja käytetään usein esimerkiksi tällaisissa liikkeissä: Koiran hängobe- ja alilasiteväreillä. Päällä on lasite. Teosten tekemiseen kului
nän heiluminen, heilurin heiluminen, pään puistelu, ihmisen juokaikaa noin kolme kuukautta.
su ja kävely.
Annantalon Keramiikka ja grafiikka -ryhmä teki ruukkuja, joissa
yhdistyy kaksi eri tekniikkaa. Ryhmä teki ensin grafiikan tunneilla
kuvataiteilija Elisa Rovamon ohjauksessa kuvasarjan grafiikan menetelmillä. Tämän jälkeen keramiikan tunneilla kuvasarja painettiin saven pintaan kopiopaino-tekniikan avulla. Tekniikassa kuva
siirretään saven pintaan arabikumin avulla. Ruukut on valmistettu levytekniikalla käsin rakentaen. Keramiikkatyöskentelyn ohjaajana toimi keramiikkataiteilija Saana Murtti.
Keramiikkazoetroopit toteutettiin keramiikkataiteilija Kirsi Kivivirran ohjauksessa.
Animaatiot ruukuista on kuvannut Annantalon animaatio-opettaja Veikko Björk.
Uudestaan
14
Animaatiot toteutettiin keväällä 2014 animaatio-opettajien Kati
Karvosen ja Veikko Björkin ohjauksessa. Tekemisessä välittyi innostus, iloisuus ja intensiivinen keskittyminen. Oppilaiden ikä on
kolmesta kuukaudesta kahdeksaantoista vuotta. Ainoa kaikille yhteinen ohje oli, että animaatio saisi olla enintään minuutin mittainen. Mukana olivat seuraavat opetusryhmät:
Opetusryhmä
– taideaineen esittely
Animaatiopaja I – animaatio
Arkkitehtuuri 2 – arkkitehtuuri
SYK 5D-luokan 5x2-opetusryhmä – grafiikka
Keramiikkataide I ja Keramiikkataide II – keramiikka
Tärpätti I, Kuvataidetorstai I ja II – kuvataide
Musiikkihetket – musiikki
Kynäniekka – sanataide
ZAP ja WROOM (keskiviikon ja perjantain ryhmät)
– sarjakuva
Piccolo 1 ja 2, Bocca di Zucchero – tanssi
Särmä – teatteri
Herttoniemen ala-asteen 4 C-luokan 5x2-ryhmä
– tekstiilitaide
Valokuvauskurssi – valokuva
Animoitujen esittelyjen taideaineiden opettajat: Kati Karvonen (animaatio), Eeva Astala (arkkitehtuuri), Marryam Fib-Kuusela-Opas
(grafiikka), Kirsi Kivivirta (keramiikka), Saana Murtti (keramiikka),
Tiina Aromaa (kuvataide), Johanna Ilvessalo (kuvataide), Tuuli Paasolainen (musiikki), Maami Snellman (sanataide), Simo Koivunen
(sarjakuva), Tuija Moilanen (tanssi), Sari Tupamäki (teatteri), Pia
Nieminen (tekstiilitaide), Anne Yli-Ikkelä (valokuva)
Mitä Annantalossa
tehdään?
Nämä lyhyet animaatiot esittelevät Annantalon eri taideaineiden
opetusta. Oppilaat ovat itse suunnitelleet taideaineiden opettajiensa kanssa animaatiot, joissa piirretään, tanssitaan, lauletaan, soitetaan, rakennetaan pienoismaailmaa, valokuvataan, näytellään,
seikkaillaan avaruudessa, kerrotaan tarinaa ja herätetään uusia
hahmoja henkiin.
15
5X2-ryhmien animaatiot
5x2-animaatiotyöpajassa oppilaat suunnittelevat, kuvaavat ja editoivat pienryhmissä animaation. Mielikuvituksen ja kokemusten
pohjalta muokataan käsikirjoitus kuvalliseksi kertomukseksi. Kuvausvaiheessa kertomusta joudutaan usein vielä tiivistämään. Valmis teos välittää oleellisimman: huumorin, väkivallan, rakkauden
ja yllätyksellisyyden mutkat suoriksi oikovalla vauhdilla. Liike on
draamaa ja iloa.
5x2-taidekurssit ovat helsinkiläisille peruskoulun 1-6-luokkalaisille tarkoitettuja taideopetusjaksoja, joissa koululuokat saavat opetusta kaksi oppituntia viikossa, viiden viikon ajan.
A N N AN TALO
Annantalon animaatiot
TYÖP ISTE E T
Työpisteet
Työskentelypisteissä voitte luokkasi kanssa kokeilla piirros-, pala- ja
nukkeanimaation periaatteita. Kuvauspisteissä on käytössä IStopmotion-ohjelma, jolla on helppo kuvata ja katsoa animointeja. Halutessaan voi ottaa huomioon sen, että yhtä sekuntia varten hahmoa liikutellaan yleensä noin 12 kertaa.
vät täysin eri suuntiin, tai pyörähtävät animoidessa ympäri, korjaile
niitä vähän, ja jatka kuvauksia. Lopputulos näyttää usein hauskalta
juuri sattumien ansiosta. Kärsivällisyyttä kuvaukseen!
Nukkeanimaatio /
esineanimaatio
Pala-animaatio
Zoetrooppipöytä
Tässä voitte tehdä oman zoetrooppifilmin. Ottakaa paperiliuska.
Piirtäkää liuskan ruutuihin yksinkertainen kuvasarja, jossa tapahtuu joka kuvan välillä pieni muutos. Asettakaa liuska zoetrooppiin
ja katselkaa. Voitte ottaa liuskat mukaan muistoksi tai jättää pöydälle muiden kokeiltavaksi ja ihailtavaksi.
Plärä
Plärä on käsin piirretty elokuva, joka syntyy pinoon paperia, kun sitä
selataan nopeasti. Aloittakaa vihkon alimmasta lehdestä ja piirtäkää joka paperiin kuva, joka muuttuu edellisestä hieman. Jos paperi on sopivan läpinäkyvää, alempi kuva näkyy läpi ja seuraava kuva
on helppo kohdistaa. Piirtäkää kuvat lähelle sivun oikeaa reunaa,
niin näette liikkeen parhaiten.
Suosikaa yksinkertaisia aiheita. Pallo voi pomppia, lintu lentää tai
kukka kasvaa. Kun olette piirtäneet muutaman kuvan, voitte testata liikkeen pläräämällä vihkoa. Liikkeen vauhtia voi säätää muutoksen määrällä. Kukka kasvaa sitä hitaammin, mitä pienempiä peräkkäisten kuvien muutokset ovat.
Tässä kuvauspisteessä voit kuvata animaatiota animaationukella.
Jotta liikkeistä tulee luontevia, liikuttakaa nukkea vain vähän kerrallaan ja katsokaa mallia omista tai kaverin liikkeistä.
Nämä animaationuket (Ahti, merenneito ja mustekalat) on tehty
alumiinilankarungon ympärille. Alumiinilanka on siitä hyvää, että
se on kevyttä, ja sillä on helppo animoida. Rungon päälle voi tehdä
vartalon esimerkiksi superlonista ja vaatteet kangastilkuista. Kengät voi tehdä esim puupaloista.
Nämä animaationuket on tehnyt Erika Erre Animaakarit-näyttelyä varten.
Vinkkejä animointiin
HIDAS LIIKE:
Animoi esinettä esim noin 0,5 cm kerralla eteenpäin ja ota kuva.
TAVALLINEN VAUHTI:
Animoi esinettä esim noin 2 cm kerralla eteenpäin ja ota kuva.
NOPEA LIIKE:
Viivatestaus / piirustuspöytä
Animoi esinettä esim noin 5 cm kerralla eteenpäin ja ota kuva.
Käsin piirretyt animaatiot on perinteisesti piirretty valopöydällä, jolloin liikkeen edellinen vaihe on helppo nähdä paperin läpi
ja näin varmistaa, että animaation liike on luontevaa. Valopöydällä voitte piirtää oman, kahden kuvan animaation. Piirtäkää ensin
kuva, vaikka joku eläin tai hahmo. Ottakaa tämän jälkeen uusi paperi ja jättäkää ensiksi piirretty kuva sen alle. Piirtäkää läpi hahmo
niin, että teette siihen pienen muutoksen. Häntä voi heilua, tukka
nousta pystyyn tai suu kääntyä hymyyn. Tämän jälkeen voitte käydä kuvauspisteessä kuvaamassa kuvat tai kuvata ne vaikka omalla
kännykällä. Sitten voitte katsoa piirtämiänne kuvia nopeasti peräkkäin. Heiluuko häntä? Mitä muita liikkeitä keksit?
Animoi esinettä ensin ihan vähän eteenpäin, ota kuva, animoi
pikkaisen isompi liikutus kuin edellinen, ota kuva, animoi sitten
taas pikkaisen isompi liikutus kuin edellinen, ota kuva, jatka näin.
Tällä tavalla voi esimerkiksi animoida esineen lentämään kovaa
vauhtia ulos kuvasta.
TASAINEN LIIKE:
Animoi esinettä aina saman verran eteenpäin ja ota kuva.
KIIHTYVÄ LIIKE:
Pala-animaatio
Tässä kuvauspisteessä voitte kuvata kameran alla esim. piirrosanimaatiota tai pala-animaatiota. Paperi- tai pahvinpaloilla tehtyä
animaatiota kutsutaan pala-animaatioksi. Leikatkaa tai repikää
hahmot paperista ja animoikaa! Kannattaa tehdä mahdollisimman
yksinkertainen hahmo. Sellaista on helppo animoida. Pallo voi vaikka pomppia tai neliö vaeltaa kuvan halki. Kuvatkaa liike kameralla ja katsokaa!
Muistakaa, että paloja kannattaa liikutella vain vähän kerrallaan,
esimerkiksi noin 2 cm per liikutus tavallista vauhtia varten ja noin
5 cm kerralla nopeaa liikettä varten. Hidasta liikettä saa, jos liikuttelee noin 0,5 cm kerrallaan, mutta silloin kuvauspisteeseen saattaa
muodostua jonoa. Ei haittaa, jos hahmon palat vahingossa tärähtä-
16
HIDASTUVA LIIKE:
Animoi esinettä ensin muutaman kerran esim 2 cm eteenpäin ja ota kuvat, animoi sitten pikkaisen pienempi liikutus kuin
edellinen, ota kuva, animoi sitten taas pikkaisen pienempi liikutus kuin edellinen, ota kuva, jatka näin kunnes liikutukset ovat
niin pieniä, että esine on valmis pysähtymään. Kuvaa lopuksi pysähtynyttä esinettä ainakin 6 painallusta ihan paikallaan. Näin
näyttää siltä, että esine liikkuu eteenpäin, hidastuu ja pysähtyy.
TAUOT:
Tauko on yhtä tärkeä kuin liike. Tauot rytmittävät animoinnin
niin, että sitä on helppo katsoa. Tauot saavat esineet näyttämään ajattelevilta olennoilta, jotka miettivät, mihin suuntaan
ovat menossa. Kannattaa pitää tauko aina ennen kuin liikkeen
suunta vaihtuu. Kokeile eri pituisia taukoja (esim 6 framea, 12
framea, 24 framea) Esim: esine liikkuu 6 liikutusta eteenpäin,
tauko 6 painallusta, esine liikkuu 6 liikutusta vasemmalle, tauko
6 painallusta, esine liikkuu 6 liikutusta taaksepäin, tauko 12 painallusta.
Jos kuvassa on yksi animoitava esine, voit myös kopioida
tauon pituutta animointiohjelmassa jälkikäteen. Jos kuvassa on
monta animoitavaa esinettä kerralla, jälkikäteen tehty tauko pysäyttää kaikki kuvassa olevat esineet.
Vaikka 24 framen tauko kuulostaa pitkältä, se kestää oikeasti
vain yhden sekuntin. 12 framen tauko on puoli sekuntia.
TYÖP ISTE E T
Valvojan
käsintehty maailma
Tehtävä:
Kotona plärän voi tehdä vaikka muistilehtiön reunaan.
Valvoja on Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun
Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen ELO:n stop motion -animaatiokurssilla lukuvuonna 2013-14 tehty animaatio. Esillä on animaation tekemisessä käytettyjä lavasteita ja rekvisiittaa. Valvoja
kertoo mummosta, jonka apulaisrobotti yrittää muistuttaa häntä
jostain tärkeästä.
Valvoja
Tehtävä:
Ohjaus, käsikirjoitus, kuvaus, visuaalinen suunnittelu, animointi ja
leikkaus:
Pietari Bagge, Christer Hongisto, Elisa Ikonen, Inka Matilainen
Äänisuunnittelu: Tuukka Nikkilä
Sävellys: Salla Luhtala
Tuottaja: Pietari Bagge
Kesto: 7 min 26 s.
Kahden kuvan animaation voi tehdä myös kahden
päällekkäisen paperin ja kynän avulla:
Piirtäkää alimmaiseen paperiin yksinkertainen kuva.
Näyttelyssä on esillä Making of-kooste, jonka kesto on 1 ’20 min.
Piirtäkää päällimmäiseen paperiin melkein
sama kuva, mutta tehkää pieni muutos: hymyilevä suu,
suljettu silmä tai koiran häntä eri asentoon.
Valvoja-animaation lavasteisiin ei saa koskea.
Kiertäkää päällimmäinen paperi tiukasti
kynän ympäri rullalle.
Liikuttakaa kynää edestakaisin rullatun paperin päällä niin
että näette vuorotellen molemmat piirtämänne kuvat: silmä sulkeutuu, suu kääntyy hymyyn, koiran häntä heiluu.
17
P ORTA AT
Portaat
Portaissa on esillä Annantalon oppilaiden Muodonmuutos-animaation (2014) still-kuvista tehty installaatio. Kooste animaation
hiilellä piirretyistä still-kuvista on aseteltu portaiden askelmille ja
muodonmuutoksen näkee, kun kävelee niiden ohi. Muodonmuutos –animaation tekijät ovat Tarina Franklin ja Alma Kilpi. Still-kuvia on noin 60 kpl.
18
Angry Birds Toons
Angry Birds Toons
Osastolla esitellään
seuraavia työvaiheita:
Käsikirjoitus
Kuvakäsikirjoitus
Animaatio ja efektit
Taustamaalaukset
Tuotantosuunnittelu
Hahmosuunnittelu
Värisuunnittelu
Lokaatiosuunnittelu
Rekvisiitta
Koostaminen
Nimiplanssit
Annantalon 2. kerroksessa esitellään Rovion animaatiotuotantoa
Angry Birds Toons -sarjan prosessin kautta.
Nick Dorra Roviolta esittelee studiota näin: ”Animaatio on ollut
osa Rovion toimintaa lähes Angry Birdsien ensipyrähdyksestä lähtien. Pelin trailer-videosta päätettiin tehdä animaatiolyhytelokuva,
joka sai nimekseen ytimekkäästi ”Angry Birds Cinematic Trailer”.
Video julkaistiin YouTubessa vain pari kuukautta pelin julkistamisesta ja tähän mennessä se on katsottu jo yli 101 miljoonaa kertaa.
Koska Rovion tavoitteena on ollut alusta pitäen rakentaa Angry
Birdseistä hahmovetoinen brändi, tarinankerrontaan animaation
kautta on panostettu voimakkaasti. Rovio osti keväällä 2011 helsinkiläisen Studio Kombon, josta muodostui Rovion animaatiostudion ydin. Kolmessa vuodessa Rovion animaatiostudio on kasvanut Pohjoismaiden suurimmaksi, ja siellä työskentelee yli sata alan
ammattilaista.
Uuden studion ensimmäinen suuri tuotanto oli Angry Birds Toons
-sarjan ensimmäinen tuotantokausi. 52 kolmeminuuttista jaksoa toteutettiin pääosin Espoossa Rovion animaatiostudiolla, jossa sarja
käsikirjoitettiin, ohjattiin ja animoitiin. Tietyissä työvaiheissa, kuten animaatiossa, hyödynnettiin myös suomalaisia, eurooppalaisia ja aasialaisia alihankkijoita. Sarja on ollut maailmalla suuri menestys. Angry Birds Toons pyörii televisiossa yli 40 maassa, minkä
lisäksi uudet jaksot julkaistaan Rovion peleistä sekä netistä löytyvässä ToonsTV-videopalvelussa, joka on kerännyt yli kaksi miljardia katselukertaa noin puolessatoista vuodessa. ”
Näyttelyssä esitellään Angry Birds Toons -animaatioiden visuaaliset työvaiheet tekijöidensä näkökulmasta. Esiin piirtyy kymmenien
ihmisten luova työryhmä, jossa on monia ammatteja ja tehtäviä. Tekijät kertovat myös taustoistaan ja koulutuksestaan.
19
Näyttelyssä on esillä on myös Piggy Island-pienoismalli Angry
Birdsien saaresta, ensimmäistä kertaa Rovion ulkopuolella. Sen on
tehnyt Petteri ”Leevi” Lankinen.
Tehtävä:
Pohtikaa, millainen voisi olla teidän ryhmänne työnjako
isossa animaatioprojektissa. Kukaan ei voi tehdä isoa animaatiota yksin, tarvitaan monenlaisia osaajia: tarinankertojia, piirtäjiä, suunnittelijoita jne.
Kokeilkaa keksiä ryhmässä tarina: yksi aloittaa ja keksii alun, seuraava jatkaa. Älkää tehkö liian pitkää tarinaa.
Miettikää alku, keskikohta (yllättävä käänne tai ongelma,
joka ratkeaa) ja loppu. Päättäkää yhdessä ja kirjoittakaa
tarina ylös. Voitte mahdollisuuksien mukaan jatkaa työtä
animaation tekemisen eri vaiheiden mukaan: kuvakäsikirjoitus, hahmosuunnittelu jne.
Apua saat vaikka näistä verkkomateriaaleista:
http://mediametka.fi/opetusmateriaalit/
http://elokuvapolku.kavi.fi/
http://oulu.ouka.fi/nukunelokuvakoulu/animaatio/
K ÄY TÄVÄ
2. kerros
Käytävä
LASIPÄÄTY E TE LÄ
Taideanimaatiokammari
Eteläinen lasipääty
Annantalon toisen kerroksen eteläisessä lasipäädyssä pyörii neljä
taideanimaatiota.
Hyvä meininki
Niina Suominen, 2009
kesto: 8 min 13 s
Värikäs ja rytmikäs ruoka-animaatio.
Taiteilijalta: ”Tässä pelissä yhden tappio ei ole toisen voitto vaan
kaikki häviävät. Luusereiden maailmassa vallitsevat omat lainalaisuudet ja on aina hyvä meininki. Kaikki animaatioon käytetty ruoka kerättiin jäteastioista.”
Niina Suominen on valmistunut Turun Taideakatemiasta 2004.
Hänellä on myös sepän, eläintenhoitajan ja metsätyöntekijän koulutus. Suominen työskentelee ohjaajana ja mediataiteilijana käyttäen perinteisiä animaatiotekniikoita. Niina Suominen on tehnyt
animaatioita filmille piirtäen, maalaten ja raaputtaen sekä mallinukella mummonmökkimiljöössä. Voitte katsella otteita hänen
teoksistaan esim. Suomalaisen mediataiteen levityskeskuksen AVarkin sivuilta: http://www.av-arkki.fi/taiteilijat/niina-suominen/
Rotation- In the Deep
Tehtävä:
Rotation- In the Deep
Pohtikaa, mistä taiteilija on
saanut idean teoksen tekemiseen.
Michiko Erkola, 2012
kesto: 4 min 45 s
Taiteilijalta: Rotation – In the Deep (Syvyydessä) tutkii kuvitteellisen syvänmeren maailman mysteereitä. On sanottu, että elämme
luultavasti kiinnostavinta syvänmeren tutkimuksen ajanjaksoa ihmiskunnan historian aikana, mutta tiedämme syvästämerestä vielä hyvin vähän. Tämä animaatio on ensimmäinen osa vuonna 2011
alkaneesta Rotation -sarjasta. Rotation-sarjan osat käsittelevät eri
elementtejä (vesi, ilma, maa, tuli, tyhjyys). Syvyydessä -animaation elementti on vesi.
Mime eli Michiko Erkola on 3D-animaatioon erikoistunut taiteilija ja laulaja, jonka töitä on esitetty lukuisilla kansainvälisillä festivaaleilla. Mime on myös itse säveltänyt, äänittänyt ja esittänyt Rotation – In the Deep -animaation musiikin ja äänen.
Lisää tietoa taiteilijasta: www.mime.fi
20
Mitä hän haluaa teoksella sanoa?
Mitä sinulle tulee teoksesta mieleen?
Mitä pidit teoksesta?
Perustele!
LA SIPÄÄTY E TE -
Hyvä meininki
Electric Soul
The Illustrated City
Electric Soul
The Illustrated City
Joni Männistö, 2013
kesto: 5 min
Jan Andersson, 2010
kesto: 4 min 18 s
Electric Soul on Seoul International Cartoon & Animation festivaalille tehty kokeellinen esineanimaatio, jossa Soulin kaupunki rakentuu tietokoneen osista, virtapiireistä ja muista elektronisista esineistä. Musiikin on tehnyt Lucas Pedersen.
Lisää tietoa taiteilijasta: http://jonimannisto.weebly.com/
The Illustrated City kertoo seinän tarinan. Kenelle kaupunki oikein kuuluu?
Jan Andersson on suomalainen sarjakuvapiirtäjä ja animaatiotaiteilija. Musiikin animaatioon on tehnyt Anton Sundström.
Animaatio sisältää yhden sotakohtauksen, joka ei mahdollisesti sovi pienille.
Jan Anderssonin teoksia löytyy mm. http://yawningman.tumblr.
com/
21
HAITU LA
1. kerros
Lasten kirjakahvila Haitula
Näyttelyt ovat:
Lasten kirjakahvila Haitulassa juhlistetaan suomalaisen animaation 100-vuotissynttäreitä neljällä eri näyttelyllä. Esillä on alkuperäiskuvituksia, kirjoista tehtyjä animaatioita, animaatioiden pohjalta tehtyjä kirjoja ja nukkehahmoja.
21.8.—28.9.
Camilla Mickwitz
Jason, Mimosa ja
Emilia seikkailevat –
Camilla Mickwitzin
lastenkirjakuvituksia 1975–1987
Jasonin, Emilian, Mimosan ja monien muiden piirroshahmojen välityksellä Mickwitz kertoi yksinhuoltajaperheen arjesta, sukupuolten tasa-arvosta, sukupolvien välisistä ristiriidoista, luonnon suojelemisesta, onnesta, vastuusta ja vapaudesta.
6.10.–16.11.
Maikki Harjanne
Eläköön Minttu!
Maikki Harjanteen tunnetuin lastenkirjahahmo Minttu syntyi syksyllä 1978. Vuosikymmenten myötä Harjanteen kuvakirjoista ovat
tulleet tutuiksi myös Vanttu ja Santtu. Minttu-kirjoissaan Harjanne
toi arjen kotimaiseen lastenkirjallisuuteen. Mintun mukana suomalaiset lapset leiponeet, tutustuneet luontoon ja mökkeilyyn, viettäneet joulua, käyneet lääkärissä ja menneet esikouluun…
Maikki Harjanne
20.11.–31.12.
Antonia Ringbom
Animaatioita ja kirjoja
Antonia Ringbom
Keltainen kirahvi – Ringbomin mittavin pala-animaatiotyö käsittää UNICEF-palkinnon saaneen kymmenosaisen sarjan Aurinko
on keltainen kirahvi (1996–1998) ja sen jatkon, 26-osaisen Keltaisen kirahvin eläintarinoita 2003-2005.
Perunasaari – Kalle, Ville ja Pelle asuvat saaressa. He viljelevät perunoita ja elävät erittäin säännöllistä elämää. Mutta eräänä päivänä
saarta lähestyy vieras. Kalle ja Ville häätävät tulokkaan pois, mutta
Pellen uteliaisuus herää…
Itsepäinen ahmija, itsepäinen rakastaja ja itsepäinen laiskuri – Täplikäs Shakaali seikkailee Senegalissa. Hän tekee koko ajan tyhmyyksiä ja joutuu pulaan.
Linda Bondestam
9.1.–28.2.2015
Malin Kivelä – Linda Bondestam – Kaisa Penttilä
Mainio herra Iloinen
Herra Iloinen on aina iloinen. Eräänä päivänä joku muut­taa asumaan samaan kerrostaloon. Uuden asukkaan nimi on neiti Sitruuna, ja hän on kovin tuima ja äreä. Herra Iloinen haluaisi tutustua
häneen!
Malin Kivelän ensimmäinen lastenkirja on hauska tarina siitä, miten löytää ystävän. Kirja on saanut monia huomionosoituksia. Suomen kirjataiteen komitea valitsi alkuteoksen Den förträfflige herr
Gladin yhdeksi vuoden 2004 kauneimmista kirjoista. Keväällä 2014
kirjan pohjalta valmistui Kaisa Penttilän ohjaama Mainio herra Iloinen -animaatio. Näyttely on Kulttuuritalo Valveen (Oulu) tuotantoa.
22
Pihalla
hohtaa
syksyn ajan
Taikalyhty
Annantalon pihalla hohtaa syksyn 2014 ajan Taikalyhty, jossa pyörii myös animaatioita.
Animaakarit-näyttelyn tapahtumat ja ohjelma löytyvät Annantalon
nettisivuilta: www.annantalo.fi
Muita animaatiolinkkejä
Vernissan Animaatioasema
http://www.vantaa.fi/fi/nuorille/nuorisotilat/lasten_ja_nuorten_
kulttuuritalo_vernissa/animaatioasema
23
P IHA
Piha
Animaakarit
– toiminnallinen animaationäyttely
Animakarna – en aktiv animationsutställning
The Animakers – an interactive animation exhibition
21. 8.2014 – 18.1.2015
Helsingin juhlaviikot
Helsingfors festspel
Helsinki Festival
YHTEISTYÖSSÄ: FinnanimationKansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI, Suomen elokuvakontakti, Finlandssvenskt filmcentrum, AV-arkki,
Helsingin taidemuseo, Kulttuuritalo Valve, Lohjanseudun kuvataidekoulu, Lux Helsinki, Animatricks, Animaatioklinikka, Animaatiokopla, Anima Vitae, Turun amk/ taideakatemia, Gigglebug, Edith Film, Rovio, YLE.
annantalo.fi | Annankatu 30 | Helsinki