Vake - varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma

Transcription

Vake - varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma
Vake
VARHAISKASVATUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄSSÄ
SUUNTAVIIVOJA
Varhaiskasvatustyön
kehittämiseksi
leikkausviiva
TAUSTAA LUKIJALLE
Yhteinen
Vakemme
Yhteinen Vakemme on kasvualusta
seurakuntien ja yhtymän kasvatusasiain keskuksen omille kehittämissuunnitelmille ja toimintasuunnitelmille. Vake ja strategia kulkevat käsi kädessä.
Vake valmistui keväällä 2010. Sen laatimiseen ovat osallistuneet lastenohjaajat, lapsityönohjaajat, seurakuntien
lapsi- ja perhetyöntekijät ja kasvatusasiain johtokunta. Turun kristillinen
opisto ja kirkkoherrat ovat arvioineet
tekstiä.
Vaketyöskentelyssä on jo syntynyt paljon konkreettisia kehittämisajatuksia,
joita seurakunnat ja kasvatusasiain
keskuksen lastenohjaajat voivat hyödyntää toiminnassaan.
Ulkoasu ja taitto Jani Käsmä
Valokuvat Jussi Vierimaa
Paino Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän monistamo
JOHDANTO
“
L
lapsesta joskus tulee.
Perhetyön suunnittelu ja edistämis-
Lapsuus ja koko ihmiselämä on
foorumi (PESUE) sitoutuivat yhteisen
apsena oleminen on tär-
Turun ja Kaarinan seurakuntayhty-
keämpää kuin se, mitä
män Varhaiskasvatuksen yksikkö ja
“
Suuntaviivoista
työkaluksi
Onko työmme
oikeasti
vaikuttavaa?
kuin suuri seikkailu tai leikki, jon-
Vaken tekemiseen. Apua suunnitel-
ka kulkua emme aina pysty enna-
man laatimiseen saatiin monelta
koimaan. Siksi turvallisen mat-
taholta. Kiitos kaikille osallistuneille!
Vaken tarkoitus ei ole käydä läpi tyh-
kana suunnitelma ja kumppa-
Kädessäsi oleva Vake on tehty yhteis-
vatuksen perustaa ja lähtökohtia vaan
neita. Kirkon varhaiskasvatuksen
työnä ja toivomme, että siitä on hyötyä
kyseessä on kehittämissuunnitelma.
kehittämissuunnitelma ja kehittä-
niille, jotka tekevät kirkon varhaiskas-
Vastoin ennakkoluuloja suunnittelu ei
misen asiakirja on yksi sellainen.”
vatustyötä, suunnittelevat sitä tai teke-
lisää työtä, vaan itse asiassa helpottaa
jentävästi koko kristillisen varhaiskas-
kanteon apuna on hyvä olla mu-
(Vake 2008, Kirkkohallitus)
Kirkon kasvatuksen ja nuorisotyön
vät päätöksiä. Toivomme, että Vakesta
sitä. Kun suuntaviivat ovat selvillä, tu-
on hyötyä myös yhteistyökumppanei-
lee työtä ohjailtua kuin huomaamatta
demme kanssa käytävissä keskuste-
oikeaan suuntaan ja lähemmäs pää-
toimikunta asetti Kirkon varhaiskas-
luissa. Vaken työstö on ollut prosessi,
määrää. Kuten sanotaan, hyvin suun-
vatuksen kehittämisryhmän, jonka
joka on saanut monta asiaa liikkeelle.
niteltu on puoliksi tehty. Suunnittelu
tehtävänä oli linjata kirkon varhais-
Prosessin on myös jatkuttava. Tämä
on työkalu myös oman työotteen mää-
kasvatuksen kokonaisuutta ja kehittää
Vake on yhteinen ponnistus varhais-
rittelemiseen. Työn määrä ei lisäänny
työn sisältöjä. Kirkon yhteiseen stra-
kasvatustyömme kehittämiseksi. Työ-
työotetta tarkastelemalla. Kysymys on
tegiaan 2015 ”Meidän kirkko. Osalli-
tä on jatkettava ja yhteistä suunnitel-
vain ajattelun laajentamisesta. Samal-
suuden yhteisö” liittyvä Kirkon var-
maa päivitettävä säännöllisesti. Näin
la voimme pohtia, järjestämmekö toi-
haiskasvatuksen kehittämisasiakirja,
toimimme myös Raamatussa annetun
mintaamme aidosti perhelähtöisesti
Vake, julkistettiin 3.3.2008. Asiakirjan
tehtävän mukaisesti.
vai kenties työntekijälähtöisesti. Onko
työmme aidosti vaikuttavaa?
nimeksi tuli: Lapsi on osallinen.
Raamattu on paitsi pyhää sanaa joka
Kirkon Vaken tarkoituksena on kan-
muodostaa kristillisen elämänmuo-
nustaa ja innostaa seurakuntia aktiivi-
don ytimen, myös kertomuskokoelma
sesti suuntaamaan eteenpäin varhais-
muutoksesta. Jumala antoi ihmisille
kasvatustyötä sekä laatimaan asiakir-
tehtäväksi ”viljellä ja varjella” maata
jaa hyödyntäen omia, paikallisista
(Mark. 10:1316, Matt. 28:18-20). An-
lähtökohdista nousevia kehittämis-
nettu tehtävä pitää sisällään ajatuksen
suunnitelmia.
kasvusta, uudistumisesta ja kehittymisestä. Muutos on elämän jatkumisen elinehto.
KÄSITTEITÄ
Varhaiskasvatuksen
termistöä
Kristillinen varhaiskasvatus
Kasvatuskumppanuus
Suomen evankelisluterilaisen kirkon
Kasvatuskumppanuus on suhde, jossa
kasvatustyössä kristillinen kasvatus
varhaiskasvatushenkilöstö ja van-
on tinkimätön työn lähtökohta. Kristil-
hemmat tietoisesti sitoutuvat lapsen
lisyys kulkee punaisena lankana läpi
kasvun, kehityksen ja oppimisen tuke-
kaiken toiminnan. Kirkon kasvatus-
miseen. Kumppanuudessa vanhem-
työssä kristillisyys ja pedagogiikka yh-
mat ja työntekijät ovat tasavertaisia,
distyvät, jolloin voidaan puhua kristilli-
mutta erilaisia lapsen tuntijoita.
sestä varhaispedagogiikasta tai kristillisestä varhaiskasvatuksesta.
Osallisuus
Osallisuus on aktiivista ja turvallista
Varhaiskasvatus vai lapsi ja perhetyö
mukanaoloa seurakunnassa. Lap-
Seurakunnallisesta lasten ja perhei-
suutta ja lapsia arvostavassa kirkossa
den kanssa tehtävästä työstä on pit-
edistetään lasten toimintaa seurakun-
kään käytetty nimitystä lapsi- ja per-
nassa ja lasten roolia aktiivisina hen-
hetyö. Ympäröivässä yhteiskunnassa
gellisinä toimijoina. Tavoitteena on, et-
puhutaan samasta asiasta nimellä
tä lapset voivat osallistua aktiivisesti
varhaiskasvatus. Kirkkohallitus suo-
seurakuntaelämään, sen suunnitte-
sittelee kirkossa käytettävän termiä
luun ja toteutukseen ikäkaudelleen
kirkon varhaiskasvatus, jotta olisim-
sopivilla tavoilla. Osallistumisen kaut-
me samassa linjassa yhteiskunnan
ta opitaan olemaan ja elämään yh-
kasvatuspalveluiden kanssa. Termi
dessä.
varhaiskasvatus sisältää myös perhetyön näkökulman, kun puhutaan kas-
Lapsilähtöisyys
vatuskumppanuudesta.
Käsite lapsilähtöisyys on käsitteenä
Lapset eivät voi johtaa toimintaa, se on
korvannut aikaisemmin suositun lap-
aikuisen tehtävä. Aikuisella on vastuu
sikeskeisyyden. Molemmat termit tar-
lapsilähtöisyyden toteutumisesta.
koittavat lapsen tarpeiden ensisijai-
Kirkkohallitus
suosittelee kirkossa
käytettävän termiä
varhaiskasvatus.
suutta. Ajattelun vastakohtana on ai-
Perhelähtöisyys
kuiskeskeisyys, joka tarkoittaa kasva-
Kirkkomme koko työtodellisuus pe-
tusotetta, jossa lapsi sivuutetaan ja ai-
rustuu perhetyölle. Missä tahansa
kuisen näkökulma ja tarpeet asete-
kohtaamme ihmisen, niin lapsen kuin
taan etusijalle. Lapsilähtöisyys ei kui-
aikuisen, meidän on muistettava, että
tenkaan tarkoita lapsijohtoisuutta.
he ovat aina myös perheensä jäseniä.
“
kissa lapsiperheissä vanhemmuuden
haasteet ovat samantapaisia. Perheellä ovat edelleen elämän tärkeimmät ja keskeisimmät tehtävät hoidettavanaan. Perhe ei ole työmme kohde,
objekti, vaan niin kirkon, kuin koko yh-
“
Perheitä on monenlaisia, mutta kai-
Jokainen lapsi on
yksilö ja kehittyy
oman aikataulunsa
mukaan.
teiskunnan tärkein yhteistyökumppani. Perhelähtöisyyden tulee olla jokaisen kirkon työntekijän tapa nähdä
Siksi työalojen raja-aitoja on pyrittävä
omaa työtään. Kirkon on tultava näky-
hälventämään ja yhteistyötä työalojen
väksi siellä missä perheet ovat ja liik-
välillä lisäämään. On myös työnteki-
kuvat.
jöiden hyödyksi kohdata yhdessä lapset joustavasti näissä nivelvaiheissa.
Diakoninen työote
Kirkon perhetyössä on tärkeää muistaa, että valtaosa aikamme perheitä
voi tyydyttävästi, ellei peräti hyvin. Silti
vastuumme kirkon perhetyössä edellyttää, että aivan erityisesti olemme
niiden perheitten rinnallakulkijoita,
joiden elämään tuntuu kasautuneen
kohtuuttoman paljon vaikeuksia ja
elämänkuormia
Perhe ei ole
työmme kohde,
objekti, vaan niin
kirkon, kuin koko
yhteiskunnan
tärkein
yhteistyökumppani.
Elämänkaariajattelu
Kirkon työ on perinteisesti ollut jo
pitkään työalakeskeistä. Lapsuutta on
kuitenkin vaikea tiukkarajaisesti määritellä johonkin tiettyyn ikään loppuvaksi, jonka jälkeen alkaa varhaisnuoruus. Jokainen lapsi on yksilö ja kehittyy oman aikataulunsa mukaan.
Tiukka lokerointi ei ole lapsen edun
mukaista.
“
KOKONAISVALTAINEN KASVATUS
Orientaation
hyödyntämisestä
Pikemminkin ne ovat kasvattajan työ-
Kirkon varhaiskasvatuksen kehittä-
Vasu on päivähoidon sisällöllisen ke-
misasiakirjassa on kahdeksan kehit-
hittämisen ja ohjauksen väline. Kirkon
välineitä, joiden avulla voidaan rikas-
tämisen osa-aluetta. Yksi niistä on ko-
Vake on sitoutunut Vasuun ja sen ko-
tuttaa lapselle ominaisia tapoja toimia.
konaisvaltainen ja osallistava kas-
konaisvaltaiseen kasvatusajatteluun
Orientaatiot ovat tärkeitä työvälineitä
kirkon varhaiskasvatuksessa. Niiden
vatus. Oman Vake-työskentelymme
edetessä huomasimme, kokonaisval-
Varhaiskasvatuksen sisällöllisiä
avulla lapsi saa kokonaisvaltaisen nä-
taisuuteen ja osallisuuteen liittyviä
orientaatioita ovat:
kemyksen ja kokemukseen uskosta ja
kristillisyydestä.
ajatuksia sisältyy kaikkiin osa-aluei-
- matemaattinen
siin. Siksi ei ole tarkoituksenmukaista,
- luonnontieteellinen
että sitä käsitellään erillisenä aluee-
- historiallis-yhteiskunnallinen
vaarana pirstaleisuuden tuntu. Lapsi
naan vaan kokonaisvaltaisuus kulkee
- esteettinen
oppii liittämään kristillisyyden vain
punaisena lankana koko läpi koko ke-
- eettinen ja uskonnolliskatsomuk-
tiettyyn tilaan, hetkeen ja aikuiseen.
hittämissuunnitelman.
sellinen orientaatio
Tuokiokeskeisessä toiminnassa on
Jos osaamme hyödyntää rikkaasti
orientaatioita ja lapsen omia tapoja
toimia, voi kokemus ja tunne kristil-
Kokonaisvaltainen kasvatustapa antaa
Orientaatiot eivät ole oppisisältöjä, ei-
lapselle yhtenäisen ja ehyen ymmär-
kä lapsille aseteta tavoitteita orientaa-
lisyydestä parhaimmillaan seurata
ryksen uskosta, elämästä ja ympäröi-
tioiden oppimiselle.
lapsen mukana koko hänen elämänsä.
västä maailmasta. Kokonaisvaltaisessa kasvatusajattelussa painottuvat
kasvatussisältöjen nivoutuminen toisiinsa, vuorovaikutus aikuisen ja lapsen välillä sekä kasvatuskumppanuus
lapsen perheen kanssa. Siihen liittyy
myös ymmärrys lapsen osallisuudesta.
Lapselle luontaisia tapoja toimia ovat
leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen
ja taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen. Kokonaisvaltainen kristillinen
kasvatus liittyy luontevasti kaikkeen
tähän ja varhaiskasvatuksen eri orientaatioihin. Orientaatiot esitellään päivähoidon Valtakunnallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa, Vasussa
(Stakes).
KEHITTÄMISTAVOITTEET
Hengellisyydestä
perhelähtöisyyteen
Lapsen hengellisyyden tukeminen
Jos vanhemmat näkevät kristillisen
Kaikki alle 18-vuotiaat ovat lapsia. Ku-
kasvatuksen positiivisena arvona, he
kin lapsi on kehitykseltään yksilölli-
Kirkon varhaiskasvatuksen työnte-
toteuttavat sitä omassa arjessaan ja
nen, joten emme voi määritellä yksise-
kijän oma kristillinen ajattelutapa ja
näin vanhempien asenne ja arvomaa-
litteisesti ikää, johon varhaiskasvatus
kristillisen kasvatuksen osaaminen
ilma välittyy lapselle.
loppuu ja josta nuorisotyö alkaa.
Kirkon varhaiskasvatuksessa voidaan
ovat tärkeässä asemassa lapsen hengellisyyden tukemisessa. Työntekijän
Lapsen hengellinen herkkyys kehittyy
kehittää lapsuuden jatkumoa yhteis-
arvomaailma välittyy hänen työsken-
paitsi kotona ja seurakunnassa myös
työssä mm. koulujen ja nuorisotyön
telyssään ja heijastuu lapsiin.
muissa varhaiskasvatusympäristöis-
kanssa.
sä. Valtakunnalliset ja paikallisesti
Lasta tulee tukea toimimaan hengel-
laaditut varhaiskasvatuksen perusteet
Perustehtävämme ja perinteemme
lisesti hänelle itselleen luontaisella
velvoittavat varhaiskasvatuksen suun-
ovat vahvat ja kantavat nyt ja tulevai-
tavalla kokonaisvaltaisesti tutkien,
nittelijoita ja toteuttajia. Lapsen var-
suudessa. Halutessamme vaikuttaa
ihaillen, leikkien, liikkuen ja ihmetel-
haiskasvatuksen keskeisiin sisältöihin
lapsen ja perheen elämässä, meidän
len. Lapsella on oikeus myös hiljen-
kuuluvat eettinen ja uskonnollis-
tulee tarjota sellaista toimintaa, joka
tymiseen ja pyhän kokemiseen arjen
katsomuksellinen orientaatio. Seura-
vastaa ajan henkeen ja tarpeisiin. On
keskellä. Aikuisella on oltava herk-
kunnalla voi olla merkittävä rooli näis-
aika uudistua.
kyyttä kuulla ja nähdä lapselle mer-
tä sisällöistä käytävässä keskuste-
kityksellisiä kysymyksiä, kokemuksia
lussa sekä sisältöjen toteuttamisen
Lastenohjaajien ja
ja toimintatapoja. Kirkon varhaiskas-
tukena varhaiskasvatuksen arjessa.
PESUEen kehittämisajatuksia:
- Kohtaamme perheen sen omilla
vatuksessa luodaan merkityksellistä
perustaa ja mielikuvaa uskosta ja
Lapsella on oikeus tutustua maail-
seurakuntaelämästä, mikä vaikuttaa
maan sellaisena kuin se avautuu hä-
ehdoilla.
- Huomioimme lasten yksilöllisyy-
lapsen asenteeseen ja aktiivisuuteen
nen edessään. Siihen kuuluu myös eri-
kirkkoa kohtaan myöhemmin elämäs-
laiset tavat hahmottaa maailmaa ja
- Puhumme asioista lapsen kielellä.
sä. Jos lapsella on mahdollisuus ko-
uskoa eri asioihin. On tärkeää antaa
- Tuemme lapsen omaa hengelli-
kea hengellisyyttä elämässään ja aitoa
lapsille eväitä mm. ymmärtää mitä
osallisuutta kirkon toiminnassa ja sen
tarkoittaa, että lapsi on kristitty. Mitä
- Annamme aikaa ja tilaa uuden
suunnittelussa, hän voi kokea myös
siihen liittyy ja kuuluu? Lasta on tärkeä
oppimiselle ja ihmettelylle.
kristillisyyden koskettavan itseään.
perehdyttää hänen omaan kristilli-
- Osallistamme lapset ja perheet
seen traditioonsa. Yhtä tärkeää on toiLapsen oman hengellisyyden tuke-
saalta antaa lapsille myös eväitä koh-
misen lisäksi, on tärkeää tukea kotia
data toisella tavalla uskovia lapsia.
kristillisessä kasvatuksessa.
Kristillisen kasvatuksen tulisi toimia
den suuressakin ryhmässä.
syyttä lapselle omimmalla tavalla.
toiminnassa ja sen suunnittelussa.
- Kunnioitamme lasten ajatuksia,
näkemyksiä ja tunteita.
- Järjestämme seurakunnan työtä
sillanrakentajana, ei muurien pystyt-
sinne missä lapset ovat, kouluihin
täjänä.
ja päivähoitoon.
Lasta tulee tukea
hengellisesti hänelle
itselleen luontaisella
tavalla.
Lasta on tärkeä
perehdyttää hänen
omaan kristilliseen
traditioonsa.
Yhtä tärkeää on antaa
hänelle eväitä kohdata
toisella tavalla
uskovia.
Lapsuus on jatkumo.
Varhaiskasvatuksen,
varhaisnuorisotyön ja
nuorisotyön yhteistyö
lapsen hyväksi on
tärkeää.
Kristillinen
varhaiskasvatus
tulee nähdä kirkon
kristillisen työn
perustana.
Suurena haasteena on kuitenkin se,
Varhaiskasvatuksen viestinnän
että myös niitä lapsia ja perheitä on
kehittäminen ja julkisuuskuva
nykypäivänä paljon, joita toimintamme
Kaikilla
seurakunnan
lapsiperheillä on
oikeus kristilliseen
kasvatukseen,
myös niillä, jotka
eivät osallistu
kokoavaan
toimintaan.
ei tavoita. Heidät voimme kohdata vain,
Varhaiskasvatus on koko kristillisen
työn perusta. Varhaiskasvatuksen toi-
jos kirkko pystyy vastaamaan ajan
mintamuotojen avulla voidaan saada
henkeen ja tarpeisiin, eikä jää kiinni
yhteys koko perheeseen ja ohjata heitä
menneeseen. On hyväksyttävä, että
myös seurakunnan muihin toimintoi-
kaikki eivät halua osallistua toimin-
hin. Lapsena saadut mielikuvat
taan ja mietittävä uusia tapoja kohdata
kristillisyydestä kantavat läpi elämän.
perheitä. Myös heidät on otettava huomioon, sillä kristilliseen kasvatukseen
Mielikuvaan kirkon varhaiskasvatuk-
on oikeus kaikilla seurakunnan jäse-
sesta vaikuttavat erilaiset vuorovaiku-
nillä.
tustilanteet, joita tapahtuu perheen,
On tärkeää tiedottaa toiminnasta
muiden toimijoiden ja työntekijöiden
ajoissa ja sisällyttää mainontaan viesti
välillä. Luottamuksellisen suhteen
siitä, että seurakunnissa työskentelee
syntyminen työntekijän ja lapsen välil-
kasvatuksen ammattilaisia. Tehok-
le on erittäin tärkeää. Mitä läheisem-
kaaseen viestintään tarvitaan yhteis-
mäksi aikuinen tulee, sitä enemmän
työtä muiden toimijoiden kanssa.
Viestinnän tulee
olla monipuolista
ja laaja-alaista.
lapsi tai nuori uskaltaa tuoda tunteitaan esille. Jos haluamme vaikuttaa
Lastenohjaajien ja
lapsen ja nuoren elämässä, on sään-
PESUEen kehittämisajatuksia:
nöllisellä toiminnalla ja tutulla aikuis-
-
Teemme yhteistyötä muiden
kontaktilla suurempi vaikuttavuus,
työalojen ja yhteistyökumppanei-
kuin sattumanvaraisella kohtaami-
den kanssa lasten ja perheiden
hyväksi.
sella esimerkiksi kerran vuodessa
järjestettävässä tapahtumassa.
-
seurakuntayhtymän sisällä
kallisissa medioissa, kirkon varhais-
-> tiedotus ja yhteistyö
-
Teemme työmme näkyväksi sekä
Toivotamme kaikki tervetulleiksi
toimintaamme. Se näkyy myös
Vältämme päällekkäisyyksiä
mahdollista valtakunnallisissa ja pai-
Mainostamme selkeästi ja
kiinnostavasti.
-
mainonnassamme.
varhaiskasvatuksen toiminnoissa
Julkisuuskuvan vahvistaminen on
kasvatuksen omissa materiaaleissa
-
-
Toteutamme ryhmätoimintaa
myös marginaaliryhmille.
-
Tuomme esille seurakunnan
sekä kirkollisessa ja yhteiskunnalli-
seurakunnan sisällä, että
varhaiskasvatusosaamista esim.
sessa keskustelussa. Seurakunnan
ulkopuolella.
varhaiskasvatuksen oman
Teemme tunnetuksi kirkon
julkaisun (perheille jaettavaksi)
ja näiden perheitä, siksi positiivista
varhaiskasvatuksen
avulla.
julkisuuskuvaa voi heidän joukossaan
ammattilaisten ammattitaitoa.
varhaiskasvatus tavoittaa paljon lapsia
helposti kasvattaa.
-

-
Vahvistamme yhteistä
varhaiskasvatusta PESUEessa.
Lapsen odotukseen ja kasteeseen
Kirkkovuoden juhlapyhinä perhe voi
liittyvän yhteydenpidon kehittäminen
myös kaivata tukea kristillisten tapo-
Lapsiperheisiin
pidetään yhteyttä
säännöllisesti
lapsen ja perheen
herkkyyskaudet
(alkaen lapsen
odotuksesta)
huomioiden.
jen ylläpitoon. Herkkyyskausiin liittyen
Kastaessaan seurakunta sitoutuu tu-
seurakuntien tulisi vakiinnuttaa toi-
kemaan kastettua lasta ja hänen van-
mintatapa, jolla pidetään säännöllistä
hempiaan ja kummejaan kristillisessä
yhteyttä perheeseen ennen ja jälkeen
kasvatuksessa ja opetuksessa. Kaste-
kasteen herkkyyskaudet huomioiden.
keskustelussa ja kasteessa, papilla on
Perheet on mahdollisuus kohdata jo
mahdollisuus kertoa perheelle kirkon
varhaiskasvatuksen toiminnoista ja
lapsen odotusvaiheessa, ensimmäi-
saada perhe mukaan seurakunnan
sen tärkeän herkkyyskauden aikana
toimintaan. Kasteen kautta syntyvää
tekemällä tiivistä yhteistyötä mm.
yhteyttä perheeseen on syytä vahvis-
neuvolan kanssa. Näin perhe voi sitou-
taa yhteistyössä seurakunnan eri työn-
tua seurakuntaan jo ennen lapsen
tekijäryhmien ja työalojen välillä.
syntymää ja tällä voi olla tärkeä merki-
Kirkolla on velvollisuus pitää yhteyttä
tys myös kastepäätöstä tehtäessä.
kaikkien kastettujen lasten perheisiin,
myös niihin, joita kokoava (kerhot,
Lastenohjaajien ja PESUEen
tapahtumat yms.) toiminta ei tavoita.
kehittämisajatuksia:
-
Pidämme säännöllistä yhteyttä
-
Kehitämme neuvolayhteistyötä.
-
Tapaamme perheitä jo hyvin
perheeseen esim. sähköisesti ja
herkistää monet vanhemmat pohti-
varhain, ensimmäisenä
kirjeitse.
maan elämän syvempää merkitystä.
herkkyyskautena.
Lapsen syntymä uusine vastuineen
-
Voidaan puhua, että vanhemmilla on
tiettyjä herkkyyskausia, jolloin seura-
-
kunnan tulisi olla läsnä ja helposti ta-
-
Tuemme kummeja tehtävässään
Kutsumme lasta odottavat
(esim. kummin käsikirja, kummin
perheet yhteiseen tapahtumaan.
ja kummilasten leirit)
Järjestämme vauvakahviloita,
-
Lähetämme seurakunnilta
voitettavissa. Näitä herkkyyskausia
perhekerhoja ja vauva- ja
materiaalipaketti kotiin, jonka
ovat esim. lapsen odotukseen ja synty-
taaperokirkkoja.
avulla tuetaan perheen kristillistä
-
Luomme kontaktin srk:n alueelle
kasvatusta.
-
Vakiinnutamme toimintatavan
mään liittyvät kaudet, vanhempainlo-
muuttaneeseen perheeseen.
ma, päivähoidon ja koulun aloitus, lapsen eri kehitysvaiheet jne. Näiden kau-
kasteen yhteydessä tehtävään
sien aikana perhe usein kaipaa ver-
yhteistyöhön.
taistukea ja rohkaisua.

Lapsinäkökulma
otetaan huomioon
kaikessa seurakunnallisessa työssä ja
Lapsen oikeuksien
päätöksenteossa
toteutuminen kirkossa
Lapset ovat rikkaita kyvyiltään, resursseiltaan ja osaamiseltaan. Lapset
tarvitsevat aikuisia, jotka näkevät heidät, kuuntelevat, antavat haasteita ja
auttavat ylittämään rajojaan.
Lasta ja lapsuutta arvostava seurakunta kuulee, näkee ja ottaa jokaisen
lapsen tosissaan huomioon kirkon jäsenenä. Tämän vaikutukset liittyvät
kaikkeen seurakunnalliseen toimintaan jumalanpalveluselämään, tilaratkaisuihin, kirkolliseen kieleen, toiminnallisiin painotuksiin ja päätöksentekoon. Lapsen oikeuksilla turvataan
lapsen kasvua, kehitystä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Vastuu lapsen
oikeuksien toteutumisesta on aikuisilla.
Lastenohjaajien ja PESUEen
Hyvin monella seurakunnallisella
kehittämisajatuksia:
päätöksellä on vaikutusta lapsen elä-
-
mään, siksi päätöksenteossa ja työssä
on aina huomioitava lapsinäkökulma.
Teemme kirkon osaksi arkea
-
mässämme on päätösten lapsivaiku-
koskevia päätöksiä.
-
sessa valmistellaan asiasta ohjeistusta ja työvälineitä seurakunnille.
-
kristillisyyttä.
Otamme lapsinäkökulman
huomioon, kun teemme lapsia
Pidämme lasta aktiivisena
-
Teemme yhteistyötä työalasta
riippumatta.
-
Ryhmäkoot mitoitamme
toimijana.
sellaisiksi, että työntekijällä on
Pyrimme luomaan hyvän
mahdollisuus lapsen äänen
kuulemiseen.
vuorovaikutussuhteen lapsiin.
-
Tarjoamme perheille
monipuolisia tapoja kohdata
siellä missä perheet ovat.
Tämän työn tukena seurakuntayhtytusten arviointiryhmä. Kirkkohallituk-
-
Huolehdimme siitä, että lapset ja
-
Tarjoamme työntekijöille
perheet ovat osallisena
koulutusta ja tukea erilaisten
toiminnassamme sen
lasten kohtaamiseen.
suunnittelusta lähtien.
Perhelähtöisen ja diakonisen
Varhainen tuki: Perheen varhaisen
työotteen vahvistaminen
tuen tarpeen huomaaminen ja siihen
kaikkea lasten ja perheiden kokonais-
Diakoninen työote tarkoittaa ennen
reagoiminen on ensiarvoisen tärkeää
valtaista tukemista lähellä heitä. Sen
Perhe on kirkon keskeisin kumppani
työssämme. Varhaisella ja viisaalla
tehtävänä on tukea perheitä ja lapsia
varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasva-
asioihin puuttumisella ja ammattiavun
joiden kannettavaksi kasautuu paljon
tus on näin ollen perhetyötä. Perhe on
piiriin ohjaamisella estetään tilanteen
vaikeuksia. Diakoninen työote on hyvä
kokonaisuus, jossa kaikki perheenjä-
paheneminen ja autetaan lasta ja hä-
ottaa käyttöön kaikissa seurakuntien
senet vaikuttavat toisiinsa. Perheitä on
nen perhettään.
työmuodoissa. Silloin, jos työntekijä ei
itse voi auttaa perhettä, on palveluoh-
monenlaisia, mutta kaikissa lapsiperheissä vanhemmuuden haasteet ovat
Ongelmien työstäminen ja kriisiapu:
jaus tärkeää, jotta perhe ei jää yksin.
samantapaisia. Perheen toiveiden tu-
Eriasteiset vaikeudet muuttuvat usein
lee näkyä ja kuulua toiminnan suunnit-
monimutkaisiksi ongelmiksi, jos niitä
Lastenohjaajien ja PESUEen
telussa ja toteutuksessa.
ei tietoisesti käsitellä. Osalla kirkon
kehittämisajatuksia:
työntekijöistä on ammatillista osaa-
- Kehitämme seurakuntien,
Perhetyö on perinteisesti jaettu on-
mista pidempiaikaisen terapeuttisen
Diakoniakeskuksen, Kasvatusasiain
gelmia ennaltaehkäisevään ja korjaa-
prosessin ohjaamiseen tai rinnalla
keskuksen ja Perheasiainneuvot-
vaan perhetyöhön. Jaon ei tarvitse olla
kulkemiseen. Kaikilla työntekijöillä
telukeskuksen yhteistyötä.
näin karkea. Perhetyössä yhdistyvät
tulisi olla perustietous siitä, miten toi-
seuraavat näkökulmat (Kirkkohallitus
mia välittömänä lähimmäisapuna
ne ovat vuorotellen seurakunnissa,
äkillisissä kriisitilanteissa tai mihin
jotta joka sunnuntai olisi jossain
kriisissä oleva tulisi ohjata saamaan li-
seurakunnassa perhekirkko.
2009):
Ilo ja oppiminen: Perheiden kanssa
sätukea.
tehtävässä työssä yhdessäolo ja yhteys
- Perhekirkot järjestämme niin, että
- Suunnittelemme yhdessä mm.
kaupungin ja järjestöjen kanssa
toisiin on itsessään arvokasta. Perhe-
Edellä mainitut neljä näkökulmaa ei-
perheiden palveluita (tasapuoliset,
työssä toimitaan ilon ja oppimisen
vät ole kaikenkattavia. Todellisuudes-
monipuoliset, ei päällekkäiset).
kentässä, kun tehdään asioita yhdes-
sa perhetyö ja perheiden elämä on laa-
sä.
jempaa ja syvempää - näkökulmia ja
tilanteita on enemmän. Joskus yhdes-
Vahvistaminen: Vahvistavaa näkökul-
sä kohtaamistilanteessa voi olla kaik-
maa perhetyössä kuvaa vaativien elä-
kia näkökulmia läsnä.
mänvaiheiden ennakointi. Vahvistamista tai olemassa olevan lujittamista
tarvitaan esimerkiksi ensimmäisen
lapsen syntymän yhteydessä, murrosikäisen perheessä ja tyhjän pesän
vaiheessa.
- Tehostamme tiedottamista
perheisiin.
- Kehitämme yhteistyötä
lastenohjaajien ja diakonien välillä.
- Edistämme perhelähtöistä
työotetta.
Perhelähtöisyyden tulee
olla jokaisen kirkon
työntekijän tapa nähdä
omaa työtään.
Vuorovaikutuksen lisääminen kirkon
Tarkoituksena ei ole, että jokainen
varhaiskasvatuksessa/-sta
työntekijä istuu internetissä keskustelemassa perheiden kanssa, vaan
Kasvokkain tapahtuvat vuorovaikutus-
keskitetysti voidaan palvella perheitä
tilanteet ovat merkittäviä kohtaamisia
niillä sosiaalisen median alueilla, jois-
työntekijöiden ja perheiden välillä.
sa he kokevat kohtaamisen turvalli-
Niissä rakentuu perheen suhde seura-
seksi. Yhteistyöllä on suuri merkitys
kuntaan. Perheiden kohtaamisia ta-
sosiaalisen median kautta tapahtu-
pahtuu paitsi kasvokkain, myös yhä
vassa vuorovaikutuksessa.
Kirkon
varhaiskasvatuksen
on oltava läsnä
siellä, missä
perheet ovat.
laajemmalla kentällä, sillä nuoret perheet ovat uudenlaisia median käyttäjä.
Lastenohjaajien ja PESUEen
Kirkon varhaiskasvatustoiminta
Heidän medialukutaitonsa on toisen-
kehittämisajatuksia:
kiinnostavana työtehtävänä
laista, kuin aiemmilla sukupolvilla. He
-
Panostamme kasvokkain tapahtuviin vuorovaikutustilanteisiin.
Kirkon varhaiskasvatuksen laatuun
Jaamme hyviä ideoita muille.
vaikuttaa merkityksellisesti motivoi-
Perustamme internetfooru-
tunut, sitoutunut ja ammattitaitoinen
tava myös kirkon varhaiskasvatuksen
meita/Olemme mukana näissä
työntekijäkunta. Onnistuneen työn
piirissä. Kirkon työntekijän on hyväk-
foorumeissa.
lähtökohtia ovat työtehtävän selkeys ja
myös käyttävät yhä enemmän aikaa
-
mediavälineiden parissa. Tähän uudenlaiseen mediankäyttöön on vastat-

Lisäämme viestintää ja yhteistyötä
työtä vastaava palkka. Huomiota on
tiedotustoimiston kanssa.
kiinnitettävä lastenohjaajaksi opiske-
Tehostamme yhteistyötä muiden
levien sitouttamiseen kirkon työhön ja
sensä mielestä olisikaan tärkeää. Kir-
seurakunnan työntekijöiden
heidän rekrytointiinsa. Avainasemas-
kon varhaiskasvatuksen on oltava läs-
kanssa
sa ovat työssäoppimisjaksojen positii-
syttävä se, että nykyajan perheiden
-
tarve on mm. sosiaalisissa medioissa
toimiminen, vaikka se ei työntekijän it-
nä siellä missä perheet ovat.
-
-
Sosiaalisen median kenttä on laaja ja
useat perheet käyttävät sen palveluja
monipuolisesti. Tärkeätä olisi hah-
-
mottaa ne keskeiset sosiaalisen median osat, joissa kirkon työntekijä pystyy kohtaamaan mielekkäästi perheitä.
-
Tehostamme yhteistyötä
viset mielikuvat ja kokemukset seura-
päivähoidon, koulujen,
kuntatyöstä. Lastenohjaajan työ on
neuvoloiden, järjestöjen ja
monipuolista, itsenäistä ja vastuullis-
urheiluseurojen kanssa.
ta. Siihen sisältyy mahdollisuus oman
Keräämme systemaattisesti
työn kehittämiseen. Opiskeluvaihees-
palautetta toiminnasta ja
sa oleville työelämäjaksot ovat merkit-
hyödynnämme palautetta.
täviä. Ne voivat olla jopa käänteente-
Huomioimme osallisuuden jo
keviä, jos opiskelija saa positiivisia ko-
suunnittelussa.
kemuksia harjoitteluajalta.
SUUNNITELMAN SYNTYMINEN
Näin varhaiskasvatuksen suunnitelma syntyi
Lähdeluettelo
Suunnitelman syntyminen
Lähteet
työn perustutkinnossa on kristillisen
Toukokuu 2008 Vake-koulutus lasten-
Kalliala Marjatta 2008. Kato mua!
kasvatuksen tutkinnonosa, joka on hy-
ohjaajille ja PESUEelle
Kohtaako aikuinen lapsen
vä mahdollisuus yhteistyön kehittämi-
10.8. 2009 Lastenohjaajien koulutus-
päiväkodissa. Helsinki: Gaudeamus
selle monin tavoin (mm. yhteiset pro-
päivä, johdanto Vakeen, itsenäistä
jektit ja opinnäytetyöt).
Vake-työskentelyä
Kirkkohallitus/Kirkon kasvatus ja
Yhteistyö Turun kristillisen opiston
kanssa on keskeistä. Lapsi- ja perhe-
Motivoituneet,
sitoutuneet ja
14.8.2009 Lastenohjaajat työskenteli-
nuorisotyö 2008. Lapsi on osallinen.
vät Vake-kysymysten parissa ryhmis-
Kirkon varhaiskasvatuksen
sä
kehittämisasiakirja.
20.8.2009 PESUE ja kirkkoherrat työstivät Vake-kysymyksiä Perhetyön neu-
Kirkkohallitus 2009. Minäkö
ammattitaitoiset
vottelupäivässä
perhetyön tekijä? Suuntaviivoja
15.9.2009 Varhaiskasvatuksen yksikön
perhelähtöisen työotteen
työntekijät ovat
toimiston tiimi työsti Vaken kysymyk-
vahvistamiseen seurakunnassa.
siä
julkaisu 2009:10
merkittävä
13.10.2009 Kirkkoherroilta pyydettiin
laatutekijä kirkon
sähköpostitse kommentteja Vakeen
Turun ja Kaarinan
liittyen.
seurakuntayhtymän perhetyön
varhaiskasvatuk-
5.1.2010 Lastenohjaajien koulutuspäi-
suunnittelu ja edistämisfoorumi
vässä tarkasteltiin ja muokattiin Vaken
PESUE 2009. Perhetyön
tekstiä.
työkalupakki- avuksi perhetyön
20.1.2010 PESUEen kokouksessa tar-
suunnitteluun ja toteutukseen.
sessa.
kasteltiin ja muokattiin Vaken tekstiä
Työssäoppimisjaksot ovat sekä
opiskelijoille että
työyhteisöille
merkittäviä.
2.2.2010 Kristillisen opiston edustajat
Turun ja Kaarinan
arvioivat Vaken sisältöä
seurakuntayhtymän
Varhaiskasvatuksen yksikön strategia
Prosessia on peilattu muiden seura-
2008-2011.
kuntayhtymien ja seurakuntien Vakeprosesseihin Vake-koulutuksessa
Stakes 2005. Valtakunnallisen
2009-2010.
varhaiskasvatussuunnitelma
perusteet.
MISSÄ JA MITEN?
Käytät kädessäsi
olevaa VaKea?
Voit aloittaa työvuoden toimintasuunnitelman laatimisen/
arvioinnin työvuottasi Vakea lukemalla. Miten Vaken
tavoitteet toteutuvat/toteutuivat työvuodessasi?
Arjen työn keskellä on hyvä välillä istahtaa ja pohtia
omaa työtä. Tähän pohdintaan Vake on hyvä apuväline.
Vake on hyvä väline myös yhteistyötilanteissa. Sen avulla
voit kertoa työmme tavoitteista ja linjauksista perheille,
seurakuntien eri työalojen työntekijöille ja yhteistyökumppaneille.
Työkokouksissa Vake palvelee yhteistä keskustelua varhaiskasvatuksen asioista ja
roolista omassa seurakunnassasi ja
työyhteisössäsi.
Vake voi auttaa sinua koulutuksen
suuntaamisessa.
Vake on apuna uuden työntekijän
perehdyttämisessä ja opiskelijan
ohjaamisessa. Vaken avulla kristillisen varhaiskasvatuksen linjaukset
tulevat tutuksi.
Miten muuten hyödynnät Vakea?
Pidä Vake lähelläsi!
leikkausviiva