Ekologinen velka.pdf

Teema: Ekologinen velka
Teollinen Pohjoinen on valtavasti velkaa globaalille Etelälle, mutta tätä velkaa ei tunnisteta tai
tunnusteta juuri lainkaan. Ekologisen velan sijasta puhutaan Etelän taloudellisesta velasta
Pohjoiselle. Tämä velka osaltaan pitää yllä nykyistä järjestelmää, jossa Pohjoisen ekologinen velka
Etelälle jatkaa kasvamistaan. Tällä hetkellä alle 20 % maailman väestöstä käyttää yli 80 %
maailman resursseista. Nykyinen kulutuskulttuuri tuottaa jatkuvasti paljon vahinkoa globaalille
Etelälle ja edelleen ylläpitää ja kasvattaa teollisen Pohjoisen materiaalista ja moraalista velkaa
globaalille Etelälle.
Arkinen esimerkki ekologisesta velasta on tavallinen kupillinen kahvia. Kahvikupilliseen on
varastoitunut 140 litraa niin sanottua "piilovettä", joka on kulutettu valmistusprosessin aikana ja
tämäkin on vain osa tuon kupillisen tuottamaa ekologista velkaa. Veden kulutuksen lisäksi
kahvipapujen tuotantoon käytetyt maat eivät voi tuottaa ruokaa paikalliselle väestölle, viljely
köyhdyttää maaperää, käytetyt lannoitteet ja torjunta-aineet saastuttavat maaperää ja vesistöjä
aiheuttaen terveysongelmia paikalliselle väestölle. Lisäksi papujen kasvatuksella saadut tulot eivät
todennäköisesti riitä turvaamaan perustoimeentuloa viljelijälle, tai tuotosta saatava hinta vaihtelee
maailmanmarkkinahintoijen heilahtelujen mukaan niin, ettei varmuutta tuloista ole. Myös papujen
kuljetukseen käytetyn energian aiheuttamien hiilipäästöjen haitat ilmastonmuutoksen muodossa
vaikuttavat eniten juuri globaalin Etelän ihmisiin. Kahvikupilliseen sisältyy siis suuri määrä
ekologista velkaa globaalille Etelälle, ei vain vettä ja kahvipapuja.
Ekologisella velalla on kaksi ulottuvuutta, jotka ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa:
(1) Globaali ylikulutus
Ihmiskunta on velkaa muulle luonnolle ylikulutuksen johdosta. Otamme jatkuvasti velkaa luonnolta
ja samalla seuraavilta sukupolvilta. Koko ihmiskunnan kulutuksesta puhuminen on kuitenkin
poliittisesti melko turhaa, koska kulutus on jakautunut hyvin epätasaisesti. On täsmennettävä,
ketkä kuluttavat liikaa ja ketkä elävät kestävästi.
(2) Teollisen Pohjoisen velka globaalille Etelälle
Ekologisen velan synty voidaan nähdä pitkäaikaisen prosessin tuloksena, jossa globaali Etelä on
tarjonnut ja tarjoaa edelleen teolliselle Pohjoiselle jatkuvasti muun muassa edullisia raaka-aineita,
halpaa työvoimaa ja vaikeasti sijoitettavien jätteiden sijoituspaikkoja. Usein globaalin Etelän
paikalliset ihmiset eivät hyödy taloudellisesti samanarvoisella tavalla tästä toiminnasta kuin
teollisen Pohjoisen väestö.
Pohjoisessa lainsäädäntö turvaa muun muassa työntekijän oikeudet ja säätelee ympäristölle
vahingollista toimintaa. Etelässä lait ovat usein väljempiä tai niitä ei noudateta, mikä mahdollistaa
moninverroin tuottavamman toimintaympäristön myös teollisen Pohjoisen yrityksille. Teollisen
Pohjoisen yritykset ovatkin viime vuosikymmenninä siirtäneet tehtaita ja muuta tuotantoa kiihtyvällä
vauhdilla globaaliin Etelään. Etelän ihmisten elämän perusedellytyksiä käytetään teollisen
Pohjoisen hyväksi alihintaan tai jopa ilman minkäänlaista korvausta. Ihmisiä myös pakotetaan pois
asuinalueiltaan esimerkiksi erilaisten rakennushankkeiden tieltä. Näitä vahingollisia seurauksia
voidaan kutsua ulkoistetuiksi kustannuksiksi. Pohjoisen ekologinen velka Etelälle kasvaa
jatkuvasti, jos emme pura tätä ulkoisten kustannusten syntyprosessia.
Teollisen Pohjoisen ekologinen velka globaalille Etelälle muodostuu ainakin seuraavista tekijöistä:
(1)Siirtomaavallan aikana Etelän luonnonvaroja käytettiin Pohjoisen väestön elinolojen
nostamiseen ja otettiin Pohjoisen eliittien haltuun, mutta Etelän väestölle aiheutuneita haittoja ei
ole koskaan kompensoitu.
- Yleinen hyvä esimerkki on, että Etelä-Amerikan siirtomaavallan aikainen Inka-aarteiden ryöstö
maksoi murto-osan siitä, minkä arvoiset aarteet itsessään olivat. Lisäksi Euroopan teollinen ja
sotilaallinen kehitys rahoitettiin osaltaan siirtomaiden kustannuksella.
Esimerkkejä ryöstöhyödyntämisestä, jotka jatkuvat nykypäivänäkin:
(a) Surullisimpia esimerkkejä lienee Kongon Demokraattisen Tasavallan (Kinshasan Kongon)
Belgian kuningas Leopoldin aloittama kumintuotanto 1800-luvulla, jonka seurauksena metsiä
ryöstettiin sumeilematta ja ihmiset orjuutettiin kumin tuotantoon - arviolta 15 miljoona ihmistä
menetti henkensä: http://www.yale.edu/gsp/colonial/belgian_congo/index.html, Kongo on
luonnonvaroiltaan maailman rikkaimpia, asukkaat maailman köyhimpien joukossa Luonnonvarat
omistavat ulkokongolaiset yritykset, jotka ovat sotkeutuneet maan sisäpolitiikkaan rahoittamalla
kapinallisryhmiä luoden vakavia sosiaalisia konflikteja, esimerkki metsäsektorin väärinkäytöksistä:
http://www.greenpeace.org.uk/media/reports/carving-up-the-congo
(b) Amazonasin mahongin hakkuut. Mahonki (Swietenia-suku) on ollut vuosisatoja arvostettua
sisustus- ja kalustepuuta kauniin värinsä ja kestävyytensä vuoksi Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
Puuta on hakattu niin paljon että osa lajeista on kriittisesti vaarantunut. Lisäksi hakkuut EteläAmerikassa ovat hävittäneet muuta metsäbiodiversiteettiä ja ajanut sademetsäintiaaneja
kodeistaan: http://www.foe.co.uk/resource/reports/plunder_for_profit.pdf
(c) Norsunluukauppa: Norsunluu oli erittäin haluttua kauppatavaraa Pohjoisessa, joko
siirtomaaherrat itse metsästivät tai palkkasivat paikallisia tappamaan norsut puolestaan - Afrikan
norsu meinattiin hävittää sukupuuttoon tämän vuoksi. Harva kuitenkaan tietää, että kauppa
itseasiassa tällä hetkellä kasvussa: http://www.panda.org/?180702/Illegal-ivory-trade-rising
(2) Pohjoinen rahoittaa paikallisille asukkaille ja luonnolle tuhoisia projekteja.
a) Indonesian Borneoon on suunniteltu öljypalmuplantaasia, joka halkaisisi Borneon
biodiversiteetiltään maailman arvokkaimpiin kuuluvan saaren. Pinta-alaa tälle yhdelle viljelmälle
mahdollisesti yli 3 miljoonaa hehtaaria, koko Suomen viljelypinta-ala on 2,2 milj. ha. Alueella elää
useita alkuperäiskansoja, joiden toimeentulolle ei ole takeita hankkeen toteutuessa. Investoijina
hankkeessa toimivat kiinalaiset ja intialaiset sijoittajat ja pankit. Kysyntä palmuöljylle on suurinta
Euroopan Unionissa http://www.foe.co.uk/resource/reports/palm_oil_mega_project.pdf
b) Suomalaisruotsalainen Stora Enso on sijoittanut eukalyptusviljelmiin Brasialiassa, mm Rio
Grande de Sulin osavaltiossa yhdessä kumppaninsa Aracruzin kanssa. Teolliset
eukalyptusplantaasit ovat herättäneet voimakasta vastustusta, koska ne eivät ole tarjonneet
paikallisille ihmisille elinkeinoa, mutta ovat kuivattaneet alueiden pintavesiä. Lisäksi plantaasien
tieltä on raivattu luonnontilaisia trooppisia metsiä. Mm. Maattomien liike Brasiliassa on vallannut
viljelmiä takaisin ja poliisi on ajautunut väkivaltaisiin yhteydenottoihin valtaajien kanssa. Aiheesta
mm. http://www.finnwatch.org/pdf/StoraEnsonet.pdf.
Aiheesta löytyy myös hyvä animaatio http://www.wrm.org.uy/Videos/defend_life.html
c) Puuplantaaseista löytyy animaatio: http://www.wrm.org.uy/Videos/defend_life.html
(3) Pohjoinen perii taloudellisia velkasaataviaan Etelän valtioilta pakottaen niitä hyödyntämään
luonnonvarojaan liikaa saadakseen valuuttatuloja velkojen maksuun.
a) Periaatteessa suoraa konkreettista esimerkkiä on vaikea antaa, mutta ajatus sisältyy maailman
taloutta ohjaavien instituutioiden kuten Maailman pankin MP sekä Kansainvälisen valuuttarahaston
IMF ohjenuoriin, rakennesopeuttamisohjelmiin.
- Työkaluna näissä on kansallisen omaisuuden yksityistäminen sekä vientiin kelpaavien
luonnonvarojen tuottaminen palvelemaan maailmantalouden tarpeita. Nämä "nälkävyöt"
vaikuttavat yli neljän miljardin ihmisen elämään kun yleensä ulkomainen pääoma ottaa haltuun
tuotteliaimmat valtiontalouden sektorit yli 150 velkaantuneessa maassa --> seurauksena kiihtyvä
luonnonvarojen hyödyntäminen ilman merkittäviä tuloksia: Tilastojen mukaan 20:n eniten IMF:n ja
Maailmanpankin rakennesopeutuslainoja 1980- ja 1990-luvulla saaneen afrikkalaisen maan talous
ei kasvanut lainkaan, tai kasvu oli negatiivista.
- Aiheesta suomeksi mm. http://www.kepa.fi/palvelut/julkaisut/raportit/pdf/033_imf.pdf,
http://maailma.net/frameset/146788 ja http://maailma.net/frameset/147086
(4) Pohjoinen käyttää ja hyödyntää jatkuvasti Etelän alihinnoiteltuja luonnonvaroja.
http://www.ymparistojakehitys.fi/susopapers/Ulvila_Pasanen_Transformations_paper_090508.pdf
- Alihinnoitteluun vaikuttavat monet tekijät, joista suurimpina ovat teollisen Pohjoisen tuet omalle
tuotannolle - esimerkiksi EU:ssa yli 35 % sen vuotuisesta budjetista menee maatalouden
tukemiseen
http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?nodeid=37769&contentlan=1&culture=fi-FI
--> seurauksena on tuotteet, joiden hinta on keinotekoinen alhainen --> tämä vääristää
maailmankauppaa
- Tästä vääristymästä kärsivät eniten globaalin Etelän köyhät, jotka eivät saa toimeentulonsa
edellytyksiä turvaavaa hintaa tuotteistaan.
- Kustannuksia myös pienennetään polkemalla työntekijöiden oikeuksia, sekä ulkoistamalla
tuotannon ympäristökustannukset pois tuotantoprosessista.
- Voimakas tuki globaaleille kuljetusjärjestelmille on välttämätön ehto ylikulutuksen ylläpitämisessä,
http://www.tammilehto.info/tammilehto_kuljetusten_kurjuus.pdf
(5)
Pohjoisen kulutuskeskeinen
elämäntapa
ilmastonmuutoksen etenemisen myötä.
vaikuttaa
Etelän
olosuhteisiin
myös
(6) Kestävämmät luontosuhteet ja luontoa koskeva kulttuurinen tieto häviää Etelässä.
Ekologisen velan ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan ainakin seuraavia keinoja:
(1) Etelän köyhien maiden velat on mitätöitävä välittömästi, jotta ne eivät olisi pakotettuja
luonnonvarojensa myymiseen. (2) Luonnonvarojen käyttöä on suunnattava kestäväksi ja
paikallisten yhteisöjen ehdoilla tapahtuvaksi. (3) Luonnonvarojen käyttöä on demokratisoitava. (4)
Vallitsevaa ajattelutapaa kehityksestä on muutettava. On korostettava luonnonvarojen kestävää
käyttöä, luonnonvarojen liikakäyttö ei saa näyttäytyä automaattisesti positiivisena. (5) Aikaisemmat
vahingolliset toimet on kompensoitava.
Dia 2.
Materiaalit on tuottanut Maan ystävät ry”Globaalia ympäristökasvatusta- ekologinen velka
jäsentämässä Pohjoisen ja Etelän tasa-arvoisempia suhteita” -hankkeessa yhteistyössä
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n, Uusi Tuuli ry:n, Emmaus Aurinkotehdas ry:n ja
Luonto-Liitto ry:n kanssa. Hanke on saanut ulkoministeriön kehityskasvatushanke- tukea.
Dia 3. Teemat
EKOLOGINEN VELKA
Ympäristöoikeudenmukaisuus
Ilmasto-oikeudenmukaisuus
Kylässä kehitysmaissa - kohtuuden jäljillä globaalissa Etelässä
Kestävä taloudellinen vaihto ja kulutuksen vähentäminen
1. Ympäristöoikeudenmukaisuus tarkoittaa oikeutta hyvään elinympäristöön ja riittäviin elämisen
perusedellytyksiin kuten ruokaan, puhtaaseen veteen, asumiseen ja energiaan. Tähän liittyy myös
oikeus päättää omaan elinympäristöön liittyvistä asioista.
2. Ilmasto-oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, että ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja siihen
sopeutumiseen tähtäävien toimien on oltava oikeudenmukaisia ja niiden avulla on turvattava myös
maapallon köyhien ihmisryhmien elämän mahdollisuudet.
3. Kylässä kehitysmaassa – Kohtuuden jäljillä globaalissa Etelässä, kehitys ja köyhyyden
vähentäminen eivät ole sama asia. Kehitys taloudellisen kasvun ja modernisaation mielessä on
aiheuttanut usein haitallisia seurauksia ihmisten elämälle ja ympäristölle globaalissa Etelässä.
Hyvä, onnellinen ja ympäristön kannalta kestävä elämä ei tarkoita mahdollisimman korkeaa
kulutuksen ja tuotannon tasoa.
4. Kestävä taloudellinen vaihto ja kulutuksen vähentäminen, miten ympäröivä yhteiskunta
vaikuttaa kulutustottumuksiimme? Kulutuksen vähentäminen Pohjoisessa on kaikkein tärkeintä
globaalin oikeudenmukaisuuden ja ympäristönsuojelun kannalta. Kulutusta pitää pyrkiä
suuntaamaan yhä enemmän esimerkiksi paikallisiin tuotteisiin, luomu- ja reilun kaupan tuotteisiin.
Dia 4. Käsitteet
Globaali Etelä
Teollinen Pohjoinen





Tällä tunnilla ei puhuta kehitysmaista ja teollisuusmaista, vaan globaalista Etelästä ja
teollisesta Pohjoisesta.
“Globaali Etelä” ja “teollinen Pohjoinen” ovat Etelän kansanliikkeiden ja kansalaisjärjestöjen
käyttämiä käsitteitä.
Käsitteet kuvaavat suurpiirteisesti maailman köyhimpiä ja rikkaimpia valtioita. Globaalissa
Etelässä on toki rikkaita ihmisiä ja Pohjoisessa köyhiä ihmisiä.
“Globaalilla Etelällä” tarkoitetaan Afrikan ja keski- ja Etelä-Amerikan valtioita ja suurinta
osaa Aasian valtioista.
“Teollinen Pohjoinen” taas tarkoittaa Pohjois-Amerikan ja Euroopan valtioita ja osaa Aasian
valtioista. Suomi on siis osa teollista Pohjoista.
Globaali Etelä ei ole yhtenäinen joukko maita: vrt. esim. Kiina - Brasilia - Angola; osa hyvin köyhiä,
osa jo melko rikkaita. Osassa paljon teollisuutta, osassa ei. Osa hyvin maatalousvaltaisia.
Sisäisesti hyvin jakautuneita: erittäin köyhiä ihmisiä, hyvin rikkaita ja siltä väliltä. Köyhillä erittäin
vähän vaikutusvaltaa./ Köyhyys ja valta sukupuolittunutta; naisilla yleensä vähemmän varallisuutta
ja valtaa mutta paljon vastuuta./ Erot hyvinvoinnissa maiden ja mm. kaupunkien sisällä: rikkaat köyhät
Dia 5.
EKOLOGINEN VELKA

Nyt lähdemme pohtimaan ekologista velkaa. Seuraavaksi näytän teille muutamia kuvia ja
luen muutamia väitteitä, jotka liittyvät ekologiseen velkaan. Mieti, mikä niissä voisi liittyä
velkaan? Ja kuka on velkaa kenelle?

Harjoitus 1: Väittämät arvojanaan
1. Ruokaa riittää kaikille maapallolla
2. Jokaisella kiinalaisella on oikeus omaan autoon
3. Kehitysmaiden asukkaat ovat onnettomampia kuin teollisuusmaiden
4. Paras tapa siirtää hyvinvointia kehitysmaihin on lahjoittaa rahaa
5. Voin vaikuttaa kehitysmaiden ihmisten elämään
 oppilaiden palattua paikoilleen huomioi, ettei ollut heppoa tietää ”oikeaa vastausta”. ->
Tunnin tarkoituksena on etsiä vastauksia näihin ja muihin kysymyksiin.
Dia 6.
Jos maailma olisi sadan asukkaan kylä, kylässä olisi 27 televisiota.
Jos Suomi olisi sadan asukkaan kylä, kylässä olisi 67 televisiota.
Dia 7.
Jos maailma olisi sadan asukkaan kylä, kylässä olisi 8,5 autoa.
Jos Suomi olisi sadan asukkaan kylä, autoja olisi 42.
Dia 8.
Jos maailma olisi sadan asukkaan kylä, kylässä olisi 19 kännykkäliittymää.
Jos Suomi olisi sadan asukkaan kylä, kännykkäliittymiä olisi 87.
Dia 9.
Yksi maailman kansalainen kuluttaa paperia 52 kiloa vuodessa.
Suomalainen kuluttaa paperia 323 kiloa vuodessa.
Dia 10.
Hiilidioksidipäästöjä syntyy maailmassa 3,8 tonnia per ihminen.
Suomessa hiilidioksidipäästöjä syntyy 10,3 tonnia per ihminen.
Dia 11.
Jos maailma olisi sadan asukkaan kylä, 50 ihmistä omistaisi 1 % kaikesta maapallon
varallisuudesta ja 10 rikkainta ihmistä hallitsisi 85 % kaikesta omaisuudesta. 40 ihmistä
jakaisi 14 %.
Dia 12.
Jos maailma olisi sadan asukkaan kylä,
20 ihmistä kuluttaisi 80% maapallon luonnonvaroista.
Animaatio: Impossible hamster

Tuoliharjoitus:
1. 10 oppilasta luokan eteen, joilla kaikilla oma tuoli, kysy: miten teidän mielestä nämä tuolit
tulisi jakaa oikeudenmukaisesti?
2. lue dian teksti ja kerro, että nyt jaetaan tuolit samalla tavalla, kuin luonnonvarojen kulutus
jakautuu maapallolla: 8 oppilasta jakavat 2 tuolia, kaksi oppilasta saavat 8 tuolia.
3. kerro oppilaille, että näin jakautuu luonnonvarojen kulutus maailmassa. Kaksi oppilasta,
jotka saivat 8 tuolia kuuluvat teolliseen Pohjoiseen. Kysy: Onko tämä reilua?
4. oppilaat takaisin omille paikoilleen
5. näytä video ja kerro, että hamsterivideo kertoo jatkuvan kasvun ja kulutuksen
mahdottomuudesta. Kulutus ja kasvu vaativat luonnonvaroja.
Dia 13.
Pohdintatehtävä
Mitä ekologinen velka on?
Mistä se syntyy?


Kysy oppilailta, mitä ajatuksia kuvat, harjoite ja video herättivät?
Kysy, mitä ekologinen velka näiden esimerkkien valossa voisi olla ja mistä sitä syntyy?
Tämä voi olla pieni parikeskustelu ja lyhyt purku yhdessä.
Dia 14.
Ekologinen velka on
- Ihmiskunnan ylikulutuksen aiheuttamaa velkaa maapallolle
- Teollisen Pohjoisen velka globaalille Etelälle
 Ekologisella velalla on kaksi eri ulottuvuutta:
(1) Ihmiskunnan ylikulutuksen aiheuttama velka maapallolle: ihmiskunta on velkaa muulle luonnolle
ylikulutuksen johdosta. Otamme jatkuvasti velkaa luonnolta ja samalla seuraavilta sukupolvilta.
Koko ihmiskunnan kulutuksesta puhuminen on kuitenkin harhaanjohtavaa, koska kulutus on
jakautunut hyvin epätasaisesti. On täsmennettävä, ketkä kuluttavat liikaa ja ketkä elävät kestävästi.
(Tässä yhteydessä voi mainita ylikulutuspäivän, joka vuonna 2011 oli 27.9. = seuraava kalvo)
(2) Teollisen Pohjoisen velka globaalille Etelälle: Ekologisen velan synty voidaan nähdä
pitkäaikaisen prosessin tuloksena, jossa globaali Etelä on tarjonnut ja tarjoaa edelleen teolliselle
Pohjoiselle jatkuvasti muun muassa edullisia raaka-aineita, halpaa työvoimaa ja vaikeasti
sijoitettavien jätteiden sijoituspaikkoja. Usein globaalin Etelän paikalliset ihmiset eivät hyödy
taloudellisesti samanarvoisella tavalla tästä toiminnasta kuin teollisen Pohjoisen väestö.






Teollinen Pohjoinen on valtavasti velkaa globaalille Etelälle, mutta tätä velkaa ei tunnisteta
tai tunnusteta juuri lainkaan.
Etelän ihmisten elämän perusedellytyksiä (luonnonvarat, maat, metsät, vesistöt) käytetään
teollisen Pohjoisen hyväksi alihintaan tai jopa ilman minkäänlaista korvausta.
Teollista tuotantoa on viime vuosikymmeninä siirretty kiihtyvällä tahdilla Pohjoisesta
Etelään halpojen raaka-aineiden ja työvoiman perään.
Usein ympäristö- ja työlainsäädäntö eivät kuitenkaan turvaa ihmisten elinympäristöjä tai
työoloja, ja kehityksen sijaan ihmisten elämä on kurjistunut teollistumisen ja palkkatyöhön ja
rahatalouden piiriin joutumisen myötä.
Paikoitellen ihmisiä myös pakotetaan pois asuinalueiltaan esimerkiksi erilaisten hankkeiden
tieltä. (esim. kaivokset, viljelyplantaasit, padot) Monenlaiset muutkin ympäristötuhot ja
ihmisoikeusrikkomukset ovat yleisiä globaalissa Etelässä.
On tärkeää ymmärtää, millä tavalla meidän elämämme täällä hyvinvoivassa teollisessa
Pohjoisessa on kytköksissä globaalin Etelän ihmisten elämään ja pyrkiä korjaamaan
edellisten sukupolvien aloittamia epäoikeudenmukaisia toimintatapoja.
Dia 15.
Maailman ylikulutuspäivä
http://www.footprintnetwork.org/en/index.php/GFN/page/earth_overshoot_day/
 Taustatietoa: Maapallon luonnonvarat eivät uusiudu samaa vauhtia kuin niitä kulutetaan.
Ihmiskunta käyttää nykyisin 50 % enemmän luonnonvaroja kuin 30 vuotta sitten. Joka vuosi
kulutamme n. 40% enemmän kuin luonto pystyy uusiutumaan.Tätä ihmiskunnan
ylikulutuksen aiheuttamaa velkaa maapallolle kuvaamaan on kehitetty ylikulutuspäivä, joka
kertoo sen päivän, jolloin kunakin vuonna kulutus ylittää luonnonvarojen uusiutumiskyvyn.
Vuonna 2011 ekologisen velan päivä oli 27.9. Tuolloin olimme kuluttaneet maapallon
uusiutumiskykyiset luonnonvarat tältä vuodelta. Loppuvuosi eletään velaksi. päivä aikaistuu
joka vuosi. Ekologisesti kestävä kulutuksen taso on noin puolet nykyisestä koko maapallon
tasolla.
Dia 16.
Jos jokainen maailman ihminen kuluttaisi yhtä paljon kuin suomalainen, tarvitsisimme kahden
ja puolen maapallon luonnonvarat.





Maapallokuvien piirtäminen taululle
tiedämme, että koko maapallon tasolla kulutus on noin 1,5:n maapallon uusiutuvat
luonnonvarat vuodessa. (piirrä 1 ja puoli maapalloa)
tiedämme myös, että globaalin Etelän osuus näistä 1,5:stä maapallosta on 0,3 maapalloa
(rajaa kolmasosa kokonaisesta maapallosta/vastaava osuus puolikkaasta pallosta)
Tiedämme myös, että jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat kuten me suomalaiset,
tarvitsisimme 2,5:n maapallon uusiutuvat luonnonvarat vuodessa. (piirrä 2 ja puoli
maapalloa tämän alle)
Mitä, jos kaikki globaalin Etelän ihmiset alkaisivat kuluttaa yhtä paljon kuin me täällä?
Kuinka monta maapalloa me silloin tarvitsisimme?
Kulutus olisi nelinkertainen nykyiseen verrattuna. Eli tarvitsisimme noin 5,5:n maapallon
luononvarat vuodessa! (piirrä 5,5 maapalloa)



Jos vielä otetaan huomioon väestön ennakoitu kasvu 10 miljardiin, nousisi kulutus
kahdeksankertaiseksi. Tämä tarkoittaa reilua 11:n maapallon uusiutumiskykyisiä
luonnonvaroja vuodessa. (piirrä 11 maapalloa)
Kaikki voimme ymmärtää tämän kulutuksen mahdottomuuden.
Kun kestävä kulutuksen taso on noin puolet nykyisestä (piirrä 70% maapallosta) ja teollisen
Pohjoisen osuus lasketan siitä suhteessa väkilukuun, tulisi meidän osuudeksemme 14%
(piirrä pieni siivu maapalloon). Tämä on kymmenesosa siitä, mitä kulutamme nykyisin.
Loput luonnonvaroista kuuluisi oikeudenmukaisuuden nimissä globaalille Etelälle.
Dia 17. Ekologisen velan muodostuminen
Ekologinen velka muodostuu
1. Siirtomaavallan aikana haltuunotetuista luonnonvaroista, joita ei ole koskaan korvattu.
2. Alihinnoiteltujen luonnonvarojen käytöstä ja hyödyntämisestä Pohjoisen elämäntavan
ylläpitämiseksi.
3. Luonnon ja elinympäristöjen tuhoamisesta.
1. Siirtomaavallan aikana haltuunotetuista luonnonvaroista, joita ei ole koskaan korvattu.
Tämä liittyy kolonialismin historiaan. Nykyinen tilanne on osa pitkää historiallista jatkumoa.
2. Alihinnoiteltujen luonnonvarojen käytöstä ja hyödyntämisestä Pohjoisen elämäntavan
ylläpitämiseksi. Pohjoinen käyttää Etelän luonnonvaroja, joista maksetaan liian alhainen hinta.
3. Luonnon ja elinympäristöjen tuhoamisesta. Luonnonvarojen hyödyntäminen, tavaroiden ja
energian tuottaminen aiheuttavat luonnolle ja elinympäristöille vahinkoa.
Dia 18. Ekologinen velka muodostuu...
4. Paikallisille asukkaille ja luonnolle tuhoisten hankkeiden rahoittamisesta.
5. Köyhimpien maiden velkakierteestä, josta eroon päästäkseen heidän tulee käyttää
luonnonvarojaan.
6. Luontosuhteiden ja luontoa koskevan kulttuurisen tiedon hävittämisestä.
4. Paikallisille asukkaille ja luonnolle tuhoisten hankkeiden rahoittamisesta. Pohjoinen rahoittaa
omiin tarkoituksiinsa erilaisia hankkeita, jotka aiheuttavat tuhoa Etelässä. Esimerkiksi
Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) rahoittamia hankkeita on vastustettu
ympäri maailmaa.
5. Köyhimpien maiden velkakierteestä, josta eroon päästäkseen heidän tulee käyttää
luonnonvarojaan. Monet Etelän maat joutuivat velkakierteeseen 1900-luvun loppupuolella ja tätä
velkarahaa ei yleensä käytetty esimerkiksi köyhimpien ihmisten aseman parantamiseen. Monet
maat maksavat velkoja enemmän takaisin kuin saavat kehitysapua.
6. Luontosuhteiden ja luontoa koskevan kulttuurisen tiedon hävittämisestä. Esimerkiksi
paikallisyhteisöjen hajotessa katoaa paljon tärkeää tietoa paikallisista luonnonoloista ja
mahdollisesti kestävistä luonnon hyödyntämisen tavoista.