EMMA-lehti 1/2014 (pdf) - EMMA - Espoon modernin taiteen museo

Transcription

EMMA-lehti 1/2014 (pdf) - EMMA - Espoon modernin taiteen museo
ESPOON
MODERNIN
TAITEEN
MUSEON
LEHTI
Kevät 2014
ARJEN
MUOTOILIJA /
RUDOLF
STEINER
HILMA
AF KLINT /
NÄKIJÄ
- TAIDETTA
RAJAN TAKAA
SORRETTUJEN
PUOLUSTAJA /
WILLIAM
KENTRIDGE
2
3
EMMA
RUDOLF STEINER Am Amfang war die Wärme, 1924. HILMA AF KLINT Parsifal nro 16, 1916. WILLIAM KENTRIDGE The Refusal of Time, 2012.
JAAKKO MATTILA Aukko, 2013. EGGERT PÉTURSSON Untitled (Nordurland Tröllaskagi), 2011.
Näyttelyt + Sisältö
Näkökulma
3 NÄKÖKULMA
Steiner–ilmiö
4UUTISET
5 TAIDETEOS
TYÖPAIKALLANI
6 UUSIA TEOKSIA
Arjen muotoilija /
Rudolf Steiner /
26.2.2014-11.5.2014
Feel the Spirit! /
26.2.2014-11.5.2014
Liikettä silmissä - Pe Lang
8 ARJEN MUOTOILIJA
RUDOLF STEINER EMMASSA
16 HILMA AF KLINT
Näkijä - Taidetta rajan takaa
2 0 TAIDETTA IHMISEN,
EI VAIN TAITEEN, VUOKSI
William Kentridge /
The Refusal of Time /
18.6.2014-14.9.2014
Tulossa /
Jaakko Mattila /
22.8.2014-31.10.2014
24 UNELMIEN MUSEO
RAKENTUU YHDESSÄ
KÄYTTÄJIEN KANSSA
2 6 SORRETTUJEN PUOLUSTAJA
WILLIAM KENTRIDGE
3 2 EMMA SHOP
Tavoitteena Suomen
paras museokauppa
3 4 NYKYTAIDETTA PERUS­
KORJATTUUN KOULUUN
3 6 TULEVAA OHJELMISTOA
Vesiputoussateenkaari ja muita tapahtumia luonnossa /
25.4.2013-26.3.2015
Saastamoisen säätiön taidekokoelma /
Pysyvästi
37 PÅ SVENSKA
3 8 ENEMMÄN IRTI TAITEESTA!
Julkaisija EMMA – Espoon modernin taiteen museo / Toimituspäällikkö Inari Ranta /
Toimitusneuvosto Pilvi Kalhama, Ari Karttunen, Päivi Karttunen, Nana Salin,
Hannele Savelainen, Päivi Talasmaa / Kuvatoimitus Ari Karttunen /
Ulkoasu ja taitto Dog Design / Paino Lönnberg Painot Oy
ESPOON
MODERNIN TAITEEN
MUSEON LEHTI
PAINOSMÄÄRÄ 25 000 KPL / SEURAAVA LEHTI ILMESTYY SYKSYLLÄ 2014 / OSOITTEEN­M UUTOKSET,
TILAUKSET (LEHTI ON MAKSUTON) JA PALAUTE [email protected] / MUSEON YHTEYSTIEDOT
TAKAKANNESSA / KANNEN TEOS: HILMA AF KLINT, KYYHKYNEN NRO 2, SARJA UW, RYHMÄ 9, 1915
Steinerilmiö
A
ntroposofi Rudolf Steiner
(1861–1925) on viime vuosina noussut ajankohtaiseksi
il­
miöksi. Olemme tottuneet
yhdistämään hänet Steinerpedagogiikkaan, biodynaamiseen viljelyyn ja vaihtoehtoiseen terveydenhoitoon. Itse
Steiner ja hänen filosofiansa
vaikutus laajemmin taiteisiin tai yhteiskunnallisiin yhteyksiin on jäänyt vähemmälle huomiolle.
Aikanaan Steiner halusi vastustaa 1900-luvun alun ajan henkeä, Zeitgeistia, ja löytää
uudestaan ihmisen olemukseen kuuluvan henkisyyden. Nyt, samalla tavoin kuin sata vuotta
sitten Steinerin aloittaessa työtään, teknologian
kehitys ja maapallon hauraus ovat uutena ja
tuntemattomana edessämme. Kiireinen elämämme on materialismin täyttämää, pieniin
osiin pirstaloitunutta. Meidän Zeitgeistissamme
on vahvana kaipuu henkisyyteen ja hengellisyyteen, yhteisölliseen elämään. Uudelleen virinnyt
kiinnostus Steineriin on osa tätä ajan henkeä.
On tullut aika katsoa Steineria uudessa valossa, ja purkaa ennakkoluuloisia ja rajoittuneita
käsityksiämme. Steiner on osa modernismin
historiaa: vaikuttaja 1900-luvun alun suuressa
henkisessä ja yhteiskunnallisessa murroksessa. Hän oli kiistelty henkilö jo omana aikanaan
– niin kuin henkiset uudistajat aina – maailmanparantaja, idealisti ja käytännön organisaattori
samassa persoonassa.
Kehittämällään filosofialla, antroposofialla,
Steiner halusi luoda holistisen maailmankuvan,
jossa ihminen, ihmiskunta, maapallo ja kosmos
ovat yhtä suurta kokonaisuutta. Monipuolisesti
oppinut Steiner halusi sisällyttää filosofiaan-
sa kaikki tietämyksen alat: kaiken mikä kuului
ihmisen elämänpiiriin, atomista avaruuteen,
ihmisestä maailmankaikkeuteen. Hänen rajoja
rikkova ajattelunsa ei tehnyt eroa tieteen, taiteen ja henkisyyden välillä. Steinerin filosofian
kokonaisvaltaisuudesta ja laaja-alaisuudesta
johtuen hänen ajattelunsa näkyy edelleen yhteiskunnassamme arjen estetiikasta hyvinvointiin. Vitra Design Museumin näyttely EMMAssa
avaa tätä monimuotoisuutta, jota emme usein
ensisilmäyksellä havaitse.
EMMAn näyttelyn Arjen muotoilija – Rudolf
Steiner runsas materiaali – originaalit piirustukset ja suunnitelmat, kirjeenvaihto ajan kulttuuripersoonien kanssa, aikalais- ja nykydesign,
kuvataide – kertoo Steinerin kokonaisvaltaisesta suhtautumisesta elämään ja laajasta filosofisesta vaikutuksesta. Nykytaiteessa Steinerin
tapa käyttää liitutaulua pedagogisena välineenä luen­tojensa yhteydessä näkyy monin tavoin.
Liitutaulut, kirjoituksen ja kuvan yhdistelmät,
ovatkin herättäneet runsaasti mielenkiintoa
myös tutkijoiden keskuudessa. Steinerin arkkitehtuuri on innoittanut myös nykyarkkitehteja.
Taiteidenvälisyys, joka tänä päivänä yhä enemmän vaikuttaa taiteen eri lajityypeissä, oli nähtävillä jo Steinerin ajattelussa.
Rudolf Steiner oli hyvin moderni ihminen:
väsymätön luennoitsija, kirjoittaja, matkaaja,
osallistuja ja viestijä sekä mitä erilaisimpien
prosessien alullepanija. Hänen perinnössään on
lukemattomia puolia, särmiä ja outoutta, mutta
ennen kaikkea ajatuksenlentoa, uudistusmieltä
ja uskoa ihmiseen. •
Hannele Savelainen
Tutkija, näyttelyt, EMMA
Päivi Talasmaa
Intendentti, näyttelyt, EMMA
4
5
EMMA
Uutiset
Taideteos työpaikallani
TEKSTI / LIISA SMEDS
KUVA / ARI KARTTUNEN
Valtion tuki
EMMAlle kasvaa
Opetus- ja kulttuuriministeriö on jo
kahtena vuonna peräkkäin nostanut
EMMAlle jaettavaa avustusta: sekä
vuonna 2013 että 2014 henkilötyövuosina laskettavaa avustusosuutta
nostettiin EMMAn osalta yhdellä lisätyövuodella. Henkilötyövuoden lisäys
ei tarkoita uuden henkilöstön palkkaamista, vaan pysyväksi tarkoitetulla avustuksella katetaan olemassa
olevan henkilöstön palkkakuluja.
”On hienoa, että ministeriö on
huomannut EMMAn kansallisen vaikuttavuuden. Näemme valtionosuuden lisäyksen merkittävänä tunnustuksena tekemästämme työstä.
EMMAn kaltainen iso taidemuseo
tekee myös paljon kehitystyötä, joka
valuu koko museoalan hyväksi. Siksi
on tärkeää, että valtionosuus suhteessa kaupungin avustukseen kehittyy positiivisesti”, toteaa EMMAn
museonjohtaja Pilvi Kalhama.
Kokoelmaripustus
uudistuu
EMMAssa käynnistyi vuodenvaih­
teessa näyttelytilojen muutostyö,
joka on taidemuseon historian
suurin hanke museon avautu­
misen jälkeen. Tilauudistuksen
yhteydessä EMMAssa pysyvästi
esillä olevan Saastamoisen
säätiön taidekokoelman ripustus
uusitaan kokonaisuudessaan.
Hanke rytmittyy usealle vuodelle
siten, että suuri osa kokoelmasta
voidaan pitää jatkuvasti avoinna
yleisölle. Weegee-talon erityis­
tä arkkitehtuuria ja avaruutta
hyödyntävät uudet tilaratkaisut
tuoreine ripustuksineen avataan
ensimmäisen vaiheen osalta syk­
syllä 2014. Koko näyttelyuudistus
valmistuu EMMAn 10-vuotisjuhla­
vuoteen 2016 mennessä.
Espoon taide­
museosäätiön
hallitus 2014–2015
Espoon taidemuseosäätiö
aloitti toimintansa 1.9.2002.
Säätiön järjestyksessä seitsemäs
hallitus kokoontui ensimmäisen
kerran 29.1.2014. Hallitukseen
kuuluu yhdeksän jäsentä.
Espoon kaupunki nimittää
taidemuseosäätiön hallitukseen
viisi jäsentä, joista kaksi on
asiantuntijajäseniä. Saastamoisen
Säätiö nimittää kaksi jäsentä ja
taidemuseosäätiön hallitus itse
nimittää niin ikään kaksi asian­
tuntijajäsentä.
Hallituskauden aloittivat
Espoon kaupungin nimeäminä
uusina jäseninä OTK, MBA Saija
Äikäs (puheenjohtaja), arkkitehti
SAFA Seppo Niiranen, diplomiinsinööri Jarmo Kanerva, kuvatai­
teilija Eija-Liisa Ahtila ja museon­
johtaja emerita, taidehistorioitsija
Riitta Valorinta. Hallitustyöskente­
lyä jatkavat Saastamoisen säätiön
puheenjohtaja Petteri Karttunen,
taideasiantuntija Päivi Karttunen,
viestintäpäällikkö Johanna Sipola
ja OTT Sakari Wuolijoki.
Katso lisää uutisia
emma.museum
EMMA satsaa
mobiiliin
EMMA voi jatkossa tarjota yhä
helpommin tietoa sisällöistään,
sillä museossa on suunnitteilla
oma mobiilisovellus. Se valmistuu
kesään 2014 mennessä.
Mobiilioptimoidut nettisivut ja
erilaiset sosiaalisen median palvelut ovat olleet jo pitkään käytössä
EMMAssa. Sähköisiin kanaviin panostetaan yhä enemmän ja moni
museon työntekijä tuottaa tietoa
ja näkökulmia näihin medioihin.
EMMAn nettisivujen käyttäjä­
määrä on lisääntynyt viime vuosina
huomattavasti, erityisesti mobiili­
käyttäjien määrä on kasvussa.
EMMAn ICT-päällikkö Pertti Lähteenmäki uskoon uuden mobiili­
sovelluksen palvelevan sekä vanhoja
että uusia museokävijöitä: ”Joulukuussa 2013 nettisivujen kävijöistä
36,96 % käytti niitä mobiililaitteellaan.
Mobiililaitteiden käytön ja erityisesti
sosiaalisen median seuraamisen mobiililaitteilla on ennustettu kasvavan
entisestään”, Lähteenmäki kertoo.
Mobiilisovellus on suunniteltu
asiakastutkimuksen perusteella.
Siinä tiedusteltiin, mitä käyttäjät
palvelulta toivoivat. Käyttäjät
toivovat tietoa muun muassa
teoksista, taiteilijoista, tapahtu­
mista, näyttelyistä ja kokoelmista.
EMMA on saanut mobiilisovelluksen kehittämistyöhön Opetus­
ministeriöltä avustuksen, jolla
tuodaan erityisesti Espoon julkisen
taiteen kokoelmaa saavutetta­
vammaksi kaupunkilaisille ja
kaupungissa liikkuville.
Kaupunginjohtajan
kesämuistoja
EMMAn kokoelmateosten
elämää sijoituspaikoissa
Näyttelykuratoinnin maisteriohjelman (CuMMA)
opiskelijat Aalto-yliopistosta suunnittelivat viime syksynä näyttelyn EMMA-kokoelman taideteoksista, jotka on sijoitettu virastoihin, laitoksiin ja ulkotiloihin. Teokset kuljetettiin JAA / EI /
POISSA – kokoelma todellisuuksia -näyttelyyn
sijoituspaikoistaan. Opiskelijat halusivat pitää
taideteokset piilossa kuljetuslaatikoissa, jotta
pääroolin saisivat teosten läheisyydessä työskentelevät kaupungin työntekijät ja heidän teoksiin liittyvät mietteensä. Näyttelyvieras pääsee
tutustumaan työntekijöiden kertomuksiin kuulokkeiden avulla.
Opiskelijoiden valitsemien teosten joukossa
on kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen (1894–1966)
pienoisveistos Pikkukahlaaja (1925, kipsivalos
1940- tai 1950-luvulta). Se ihastuttaa Espoon
kaupungin edustustilassa Gumbölen kartanossa sen tämänhetkistä isäntää, kaupunginjohtaja
Jukka Mäkelää.
Näyttelyssä voi kuunnella, kuinka kaupunginjohtaja ohjaa haastattelijansa, CuMMAn
opiskelijan Marianne Niemelän, kartanon Peilisaliin. Mäkelä kertoo ottavansa vieraat vastaan
useimmiten tässä kodikkaassa huoneessa. Aitiopaikalta pianon päältä heitä katselee vierailun
keskipiste, Pikkukahlaaja.
Mäkelästä veistos luo huoneeseen inhimillisen ilmapiirin samalla tavalla kuin lasten musiikkiesitykset, joita hän mielellään järjestää
vierailleen. Kuunnellessaan lasten esityksiä hän
kertoo katselevansa veistoksen puolisääreen
vedessä kahlaavaa neitosta. Luonnonläheinen
aihe yhdistyy kartanon ikkunoista aukeavaan
kauniiseen maisemaan.
Pikkukahlaaja-veistos tuo kaupunginjohtajan
mieleen hänen 11-vuotiaan tyttärensä J­ ohannan,
joka nauttii uimisesta ja vedessä polskimisesta.
Veistos virittää Mäkelän kesäpäivän tunnelmaan,
kultaisen auringon paisteeseen, suomalaiseen
järvimaisemaan, missä näkyy kahlaava tyttö tai
nuori nainen, ja aurinko paistaa ja kultaa kaiken.
Kaupunginjohtaja Mäkelän ja taiteilija Wäinö­
­Aaltosen aatokset käyvät hyvin yksiin. Aaltosen
kahlaaja-aiheisten veistosten sanotaan olevan
muistoja lapsuuden vesileikeistä sisarien kanssa
kotona Hirvensalon saaressa. •
Wäinö Aaltosen Pikkukahlaajan teoslaatikko
avattiin EMMAn näyttelytilassa hetkeksi.
Näyttelyssä teos on suljetussa laatikossa.
6
7
EMMA
UUSIA TEOKSIA /
SAASTAMOISEN SÄÄTIÖN TAIDEKOKOELMA
Liikettä silmissä
- Pe Lang
Muurahaisia metsäpolulla tai suurkaupunki
lintuperspektiivistä? Pe Langin Moving Objects
NO 628-691 herättää näyttelyvieraiden
mielikuvituksen EMMAn teemanäyttelyssä.
TEKSTI / PÄIVI KARTTUNEN
KUVAT / ARI KARTTUNEN
S
veitsiläissyntyinen Peter
Lang (s. 1974) työskentelee sekä Berliinissä että
Zürichissä. Pe Lang tekee
kineettisten teostensa ohella ääni­
taidetta ja performansseja. Lang
vieraili EMMAn teemanäyttelyssä
Vesiputoussateenkaari ja muita tapahtumia luonnossa, jossa on esillä
hänen teoksensa Moving Objects NO
628–691. Keskustelimme Pen kanssa
hetken hänen tuotannostaan.
Kerroit aloittaneesi urasi äänen,
sähkölaitteiden ja tekniikan
parissa. Mikä oli ensimmäinen
”esineesi” ja mistä se oli peräisin?
Ensimmäiset esineeni olivat äänilaitteita, joita käytin live-esiintymisissä
vuosina 1999–2004. Käytin lähes kaikkia samoja esineitä yhdessä sveitsiläistaiteilija Zimounin kanssa vuosina
2004–2009 tekemissäni installaatioissa
ja veistoksissa, joissa niitä kutsuttiin
”nimettömiksi ääniesineiksi”.
Työskentelyn aikana huomasin,
ettei minua kiinnostanut yksinomaan ääni vaan myös mekaanisten
ääniesineiden fyysiset ja kineettiset
ominaisuudet. Se johti syvällisempään kiinnostukseen teosten visuaalista puolta kohtaan. Moving Objects
-sarja kuvastaa tätä muutosta
äänestä kohti visuaalisuutta.
likoniputkia pitkin. Sivuille asennetut
sähkömoottorit pyörittävät putkia,
ja kitka saa renkaat liikkumaan. Heti
kun renkaat kohtaavat vastustusta,
ne siirtyvät uudestaan erilleen.
Sommitelma muuttuu kaiken aikaa
kuin absurdi partituuri, jossa vapautuu nopeita liikeimpulsseja jäykässä
geometrisessä kaaviossa.
Alun perin aloin rakentaa teosta
pystysuoraan. Useiden toimivien
prototyyppien jälkeen järjestelmä
oli edelleen hyvin epävakaa ja hiukan turhauttavakin. Eräänä päivänä
käänsin koko teoksen pystystä vaakasuoraan, ja kun ihmeen kautta se
toimi lähes täydellisesti. Siitä lähtien
tuntui luontevalta tutkia samaa
ideaa eri muotojen kautta.
EMMAn kokoelmanäyttelyssä
Vesiputoussateenkaari ja muita
tapahtumia luonnossa on mukana
teoksesi Moving Objects N0 628691. Kerro siitä.
Tuossa teoksessa joukko mustia renkaita kulkee edestakaisin valkoisia si-
Mitä ajattelet, kun esittelemme
teoksen tässä yhteydessä? Mehän
käsitämme luonnon ja maiseman
hyvin laajasti ja monitahoisesti,
kuten olet jo ehtinyt huomata.
Minusta tuntuu todella hyvältä,
että teos esitetään suurelle yleisölle.
Ensiksikin se on mielestäni teos, joka
ei vaadi selittelyä, vaan katsoja voi
ottaa siihen suoran kontaktin. Teoksessa liike on visuaalinen tapahtuma, johon itsessään liittyy illuusio.
Seuraavalla tasolla liike voi herättää
kysymyksen, miten teos toimii.
Ilahduin siitä, miten hyvin teos
istuu tähän tilaan, ja miten Espoo
on ottanut vastaan haasteen esittää
myös kineettistä taidetta.
Moving Objects -sarjan lisäksi
sinulla on myös sarja Falling
Objects. Miten käsität ajatuksen
liikkeestä ja putoamisesta?
Falling Objects -sarjan teoksissa
keskityin luomaan yksinkertaisia
lähtökohtia, joiden pohjalta voisi
syntyä hyvinkin mutkikkaita tuloksia.
Sarja pohtii painovoimaa ja hallinnan menettämistä. Painovoimassa on jotain hyvin erityistä. Kaikki
sarjan esineet käyttävät painovoimaa liikkeen ja sen variaatioiden
lähteenä. Sarja pyrkii löytämään
jotain kaunista tästä prosessista. •
Kaikki
sarjan esineet
käyttävät
painovoimaa
liikkeen ja sen
variaatioiden
lähteenä.
Falling Objects 562
on vuodelta 2011.
8
9
EMMA
TEKSTI / PÄIVI TALASMAA
KUVAT / RUDOLF STEINER ARCHIV, VITRA DESIGN MUSEUM
ARJEN
MUOTOILIJA
RUDOLF
STEINER
EMMASSA
E
MMAn näyttely Rudolf Steinerin
elämäntyöstä on ensimmäinen
laaja Suomessa nähtävä retro­
spektiivi. Siihen kuuluu lähes
neljäsataa teosta – huonekaluja,
malleja, taideteoksia, piirustuksia ja tekstejä. Näyttelyn lähtökohta on Steinerin elämäntyö,
joka osoittautuu löydöksi, ja
näyttely tekee Steinerin työn ja vaikutuksen
kiehtovalla tavalla konkreettiseksi.
Ensimmäiset ajatukset näyttelyn tuomisesta EMMAan syntyivät kolmisen vuotta sitten,
kun päätimme tutustua Vitra Design Museumin
­Rudolf Steiner -näyttelyyn ja matkustaa Weil
am Rheiniin. Tuntui houkuttelevalta katsoa tarkemmin mitä yhteyksiä nykypäivän muotoiluun
ja kuvataiteeseen tunnettu arkkitehtuuri- ja
­designmuseo oli löytänyt Rudolf Steinerin, itävaltalaisen filosofin, taiteilijan ja taidepedagogin, elämäntyöstä.
Steiner-näyttelyn ajankohtaisuus
Vitra Design Museum järjesti nyt nähtävän kiertonäyttelyn Rudolf Steinerin (1861–1925) syntymän 150-vuotisjuhlan kunniaksi. EMMAn näyttelyjärjestelyjen aikana olemme saaneet myös
seurata, miten Steinerin vastakohtia sisältävä
työ on noussut mielenkiinnon kohteeksi myös
muualla maailmassa. Esimerkiksi viime kesän
Rudolf Steinerin muistikirjan piirros
kuvaa värien ja ihmisen henkisen
kehityksen välistä yhteyttä.
Antroposofisten oppien mukaan
violetti väri merkitsee korkeinta
tasoa. Lyijykynäpiirros vuodelta
1923, Rudolf Steiner Archiv.
10
11
EMMA
Monet Steinerin
ideat kuten
värioppi ovat
peräisin Goethelta.
Venetsian Biennaalissa Steinerille oli omistettu
Giardinin ison paviljongin keskeinen sali, jossa
oli esillä useita Steinerin liitutauluteoksia.
Rudolf Steinerin ajatusten, kirjoitusten ja
luen­tojen herättämästä merkityksestä jo omana aikanaan kertoo se, että myös kuvataiteilijat
seurasivat laajasti hänen ajatuksiaan. Steinerin
elämä sijoittuu ajallisesti modernismin alkuaikoihin, johon olemme tottuneet yhdistämään
muun muassa Wassily Kandinskyn ja Kasimir
Malevitsin. He tunsivat Steinerin, kuuntelivat
hänen luen­tojaan ja olivat kirjeenvaihdossa hänen kanssaan. Nyt esillä olevissa Rudolf Steiner
– Arjen muotoilija ja Feel the Spirit! -näyttelyissä
näkyy kuinka Steiner on vaikuttanut aikalaistaiteilijoista erityisesti ruotsalaiseen ­Hilma af Klintiin,­
joka kuuluu abstraktin taiteen uranuurtajiin.
Steiner ja antroposofia
Sveitsin Dornachissa sijaitseva Goetheanum lännestä päin kuvattuna. Ensimmäinen puusta rakennettu tuhopoltettiin vuonna
1922. Kuvassa olevan toisen betonisen Goetheanumin rakentaminen aloitettiin heti. VITRA DESIGN MUSEUM, PHOTO: DEIDI VON SCHAEWEN
Steinerin aloittamaan
rakennustyyliin ovat
jatkossakin kuuluneet
epäsäännölliset, vinot
ikkunakulmat, pastellisävyt
sisätiloissa ja huonekalujen
lähes pyöreät muodot.
Steiner toimi 1900-luvun alussa Saksan teosofisen yhdistyksen pääsihteerinä. Steiner kuitenkin luopui teosofiasta ja siirtyi kehittämään
antroposofiaa, ”tietoisuutta siitä mitä on olla
ihminen”. Steiner näki maailman holistisena:
Steinerin antroposofinen ideologia pyrki saattamaan yhteen tieteen, taiteen, henkisyyden ja
sosiaalisen elämän. Hänelle oli selvää, että näkyvän ja näkymättömän todellisuuden välillä on
yhteys. Hänelle todellisuus ei ollut enää ”totta”,
vaan jotain ”esteettisesti muodostettua”. Steiner
koki oman työnsä henkisenä etsimisenä – klassisten tutkimusmenetelmien ohella tuli käyttää
mielikuvitusta, inspiraatiota ja intuitiota.
Steinerin merkittävin
arkkitehtuuriteos: Goetheanum
Steiner toimi alkujaan opettajana ja Goethetutkijana. Monet Steinerin ideat kuten värioppi
ovat peräisin Goethelta. Näyttelyn esineistöstä
suurin osa tulee Rudolf Steiner -arkistosta ja
Goetheanumin taidekokoelmasta Dornachista.
Se on edelleen Steinerin ideoiden keskuspaikka.
EMMAn näyttelyn kohokohtia ovat rakennuksen iso malli sekä Steinerin mallien mukaan rakennetut kaksi polygonista värihuonetta.
Steiner halusi Goetheanumin arkkitehtuurin
ja sen sisutuksen perustuvan antroposofiaan.
Steinerin taidekäsityksen mukaan ympäristön
suunnittelua ei pidetä vapaana taidemuotona,
vaan se ymmärretään hengellisesti vaikuttavana
toimintana. Steinerin aloittamaan rakennustyyliin ovat jatkossakin kuuluneet epäsäännölliset,
vinot ikkunakulmat, pastellisävyt sisätiloissa ja
huonekalujen lähes pyöreät muodot.
Orgaaninen periaate muotoilun pohjana
Luonnon, taiteen ja tekniikan välinen suhde
oli usean viime vuosisadan taiteilijan keskeisiä
teemoja, ja monet tyylipiirteet olivat saaneet
alkunsa jo jugendin aikana 1800-luvun lopulla.
Luonnon muotoja koskevista periaatteista tuli
merkittävä tutkimuskohde myös Steinerille.
Steiner alkoi vuoden 1910 tienoilla kehittää
metamorfoosi-teoriaansa, jossa maailma jakautuu neljään osaan – fyysiseen maailmaan, kasvimaailmaan, eläinten maailmaan ja ihmisten
maailmaan. Sen mukaan arjen käyttötaiteessa
tuli käyttää elävien, orgaanisten muotojen yhdistelmiä.
Useiden Steinerin 1920-luvulla suunnittelemien arkkitehtonisten teosten ja huonekalujen
tunnusomaisena piirteenä voidaan pitää kidemuotoa. Kiteisissä muodoissa on nähty paitsi
luonnon vaikutus myös viitteitä tiedemiesten
geometrisiin tutkimuksiin.
Steiner ja modernismi
Myös klassisen modernismin piirissä orgaanisuus ja puun käyttö oli pinnalla. Tästä Alvar
Aallon tuotanto Suomessa on hyvä esimerkki.
Frank Lloyd Wright, 1900-luvun vaikutusvaltaisimpiin kuuluva amerikkalainen arkkitehti, on
orgaanisen arkkitehtuurin varhainen toteuttaja.
Wrightin kuuluisat Prairie Houses (preeriatalot)
1910-luvulla rakennettiin käsittelemättömästä
luonnonmateriaalista. Wright oli myös ensimmäisiä arkkitehteja, joka suunnitteli rakennuksessa sisustusta ja huonekaluja myöten kaiken.
Steinerin luentopiirustukset
Rudolf Steiner kuvitti luentonsa piirtämällä ja
kirjoittamalla valkoisella tai värillisellä liidulla
12
13
EMMA
Rudolf Steiner
- tavoitteena
hyvä elämä
Rudolf Steinerin (1861-1925)
edustamat aatteet ovat
edelleen ajankohtaisia. Hän
pyrki johtamaan taiteellisista
ja filosofisista ajatuksistaan
arkielämää parantavia käytännön sovelluksia. Suomessa tunnetaan hyvin lapsen
kokonaisvaltaista kehitystä
tukevat steinerkoulut.
TEKSTI / INKA LAINE
ASUINYMPÄRISTÖ JA DESIGN
Näkemyksiään hyvää tekevästä
asuinympäristöstä Steiner pääsi
toteuttamaan Dornachissa, Sveitsissä sijainneessa antroposofisessa
keskuksessa. Kyseessä on raken­
nuksista, huonekaluista ja käyttöesineistä muodostunut taiteellinen
kokonaisuus, jonka suunnittelusta
Steiner pitkälti vastasi.
Steineristä muotoilussa tuli ottaa
huomioon ihmisen henkiset ja emotionaaliset tarpeet. Vuonna 1909 Steiner
totesi: ”[--] esineet, joilla nykyihmiset
ympäröivät itsensä aamusta iltaan
ovat - suokaa anteeksi ilmaus - usein
yksinkertaisesta kauhistuttavia”.
Steiner uskoi, että käsin valmistetuissa
tuotteissa henkiset voimat siirtyivät
muokattavaan materiaaliin. Sitä kautta ne pääsivät vaikuttamaan kohottavasti tuotteita käyttäviin ihmisiin.
Steinerin mukaan henki ja aine
sekä muoto ja väri liittyivät erottamattomasti toisiinsa. Sisustuksessa
väriä käytettiin tunnelmanluojana;
huoneen kokonaisväritys loi perus­
tan, jota täydennettiin värillisillä
kalusteilla. Hän tutki myös värillisten
valojen hoitavaa ja tunteisiin vetoavaa vaikutusta.
TAITEELLINEN ILMAISU JA EURYTMIA
Esittävällä taiteella oli keskeinen
asema Steinerin työssä. Mysteeri­
näytelmissään hän käsitteli ihmi­
syyden peruskysymyksiä.
Eurytmian Steiner kehitti puolisonsa Marie von Siversin kanssa
1910-luvun lopulla. Kyseessä oli
uudenlainen tanssitaide, jossa tanssijat ilmaisevat äänteitä ja säveliä
liikkeillä, eleillä ja väreillä. Eurytmia
on oleellinen osa steinerkoulujen
opetusohjelmaa.
YHTEISKUNTAVASTUU
Steiner jakoi valtion kolmeen autonomiseen mutta yhdessä toimivaan
alueeseen: kulttuuriin, oikeuslaitokseen ja talouselämään. Hänen tavoitteenaan oli talouselämä, joka ei rajoitu kansallisvaltioiden rajoihin, vaan
huomioi kaikkien maailman ihmisten
tarpeet. Steinerin mukaan ”yhteisön
hyvinvointi on sitä suurempaa, mitä
vähemmän yksilö vaatii itselleen
oman työnsä hedelmiä”. Ja kääntäen
yksilön hyvinvointiin vaikuttaa se,
”mitä paremmin hän voi tyydyttää
omat tarpeensa [--] toisten tekemän työn kautta”. Työnteko ja palkan
saaminen olivat siis kaksi toisistaan
erillistä asiaa. Näkemystä voisi verrata nykyisin käytävään keskusteluun
kansalaispalkasta.
Steinerin mukaan
henki ja aine
sekä muoto ja väri
liittyivät erotta–
mattomasti toisiinsa.
EKOLOGIA
1900-luvun alussa teollistuminen ja
kaupunkien kasvu johtivat siihen,
että ihmisen vaikutus ympäristöönsä oli laajenemassa globaaliksi.
Steinerin mukaan Maan kokonaisuudessaan oli muututtava suunnittelun kohteeksi; se oli ”suurin
taideteos, jota ihmiskädet lakkaamatta muovaavat uudelleen”.
Energiakriisin ja ilmaston lämpenemisen myötä kiinnostus Steinerin
holistiseen maailmankatsomukseen
on herännyt uudelleen.
Myös biodynaaminen viljely
perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön. Kemiallisten
lannoitteiden ja torjunta-aineiden
käyttö korvataan luonnon omalla
energialla.
ANTROPOSOFINEN LÄÄKETIEDE
Steiner ja hollantilainen lääkäri Ita
Wegman kehittivät 1920-luvulla
antroposofisen lääketieteen. Se
sisältää homeopatialle tyypillisiä
piirteitä ja on tavallista lääketiedettä täydentävää. Fyysisen kehon
ja elintoimintojen lisäksi se ottaa
huomioon myös ihmisen henkisen
puolen. Hoitomuotoina käytetään
hoitoeurytmiaa sekä maalaus- ja
musiikkiterapiaa. Tavoitteena on
aktivoida elimistön omat voimat
tukemaan parannusta. Steiner oli
myös perustamassa yhä toimivia
antroposofisia lääke- ja luonnonkosmetiikka-alan yrityksiä.
Tuotteliaana ja karismaattisena
tunnettu Steiner keräsi ympärilleen runsaasti samanhenkisiä
seuraajia. Hän olisi epäilemättä
osannut hyödyntää taitavasti
­nykypäivän sosiaalista mediaa. •
Rudolf Steinerin luennoista on
säilynyt yhteensä noin tuhat liitu­
taulupiirrosta. Ylimpänä Toisen
Goetheanumin alkuperäisaihe
(1.1.1924), alh. vas. ”Anthroposophie
und Kosmosophie” (9.10.1921) ja alh.
oik. ”Die falsche Furcht vor der Spiri­
tuellen” eli ”Henkisen väärä pelko”
(6.5.1922). Rudolf Steiner Archiv.
14
15
© VITRA
EMMA
Ronan & Erwan Bouroullec
Vegetal Chair, Vitra 2006
Vitra Design Museum
VITRA DESIGN MUSEUM, PHOTO: ANDREAS SÜTTERLIN
Näyttelyssä mukana olevaan
”parantavaan värikammioon”
voi mennä sisälle. Se on rakennettu
2010 Steinerin vuonna 1913 laatimien
ohjeiden mukaan.
mustalle taululle. Taulut tunnettiin antroposofien keskuudessa, mutta taiteen yhteydessä ne
”löydettiin” vasta 1990-luvun alussa.
Steinerin luentopiirustuksiin liittyvät kysymykset kielen ja kuvan vuorovaikutuksesta tai
tieteen ja taiteen yhteydestä ovat myös nykytaiteen keskeisiä teemoja. Monet nykytaiteilijat
ovat inspiroituneet Steinerin mustan taulun käytöstä kuten saksalainen käsitetaiteilija ­Joseph
Beuys (1921–86), joka performansseissaan käytti mustaa taulua. Beuys nosti yhteiskunnallisen
toiminnan ja inhimillisen vuorovaikutuksen taideteoksen rinnalle. Beuysin 1970-luvulla aloittamat ”aktiot” – jotka olivat itse asiassa taidetta
ja politiikkaa käsitteleviä luentoja – olivat yritys
luoda demokraattinen yhteiskunta.
Myös Olafur Eliasson (s. 1967), jonka valoteos
nähdään Feel the Sprit! -näyttelyssä, työskentelee
laaja-alaisesti taiteellisen työn alueella. Eliasson
on optiikasta ja arkkitehtuurista kiinnostunut
nykytaiteilija, joka yhdistää tieteen taiteeseen ja
näkee ympäröivän maailman haasteena taiteelle.
Nykydesign
Antroposofisessa maailmankuvassa taidetta ja
designia ei nähdä erillisinä tekijöinä, vaan ne
Uusi henkinen
suunta ihmisen ja
koko ihmiskunnan
kehitykselle
Rudolf Steinerin omaperäisen filosofian, antroposofian,
taustalla on hänen saamansa
moderni luonnontieteellinen
koulutus, länsimaisen filosofian perinne (erityisesti
saksalainen idealismi) sekä
idän filosofioiden vaikutteet.
Steinerin rajoja rikkova
ajattelu ei tehnyt eroa
luonnontieteen ja meta­
fysiikan välillä: tiede, taide
ja henkisyys ovat yhtä.
TEKSTI / HANNELE SAVELAINEN
R
udolf Steiner syntyi 27.2.1861
Kraljevecissa Itävalta-Unkarissa, nykyisessä Kroatiassa.
Rautatietyöntekijän pojan
koulutus ei ollut itsestäänselvyys.
Steiner sai kuitenkin aloittaa reaali­
koulun 1872 Wiener-Neustadtissa.
1879 hän siirtyi Wienin teknilliseen
korkeakouluun ja aloitti myös filosofian, kirjallisuuden ja historian opiskelun Wienin yliopistossa. Syventyes­
sään luonnontieteiden, filosofian ja
estetiikan pääkysymyksiin Steinerille
alkoi hahmottua hänen elämänsä
ydinkysymys: mikä on hengen ja
luonnon, hengen ja aineen, suhde.
Steiner elätti itsensä lukio- ja
opiskeluvuosien aikana antamalla
yksityistunteja, myöhemmin kirjoitustöillä. 1880-90–luvulla hän työskenteli Goethe- ja Schiller-arkistoissa Wienissä ja Weimarissa ja toimitti
Goethen luonnontieteellisiä teoksia.
1890-luvulla Steiner aloitti myös mo­
nipuolisen julkaisutoiminnan - laajat
filosofiaan liittyvät tutkimukset,
artikkelit ja arvostelut. 1890-luvun
lopussa hän muutti Berliiniin.
Vuonna 1902 Steinerista tuli
Saksan teosofisen yhdistyksen
pääsihteeri. Näkemykselliset erot
teosofian sisällöstä johtivat Antroposofisen seuran perustamiseen
1913. Teosofiasta poiketen Steinerin
antroposofiassa korostuvat saksalainen idealismi, kristinuskon esoteerinen ruusuristiläisyys ja mystisismi.
Steiner teki jatkuvasti laajoja
luentomatkoja ympäri Eurooppaa,
myös Suomeen vuosina 1912 ja 1913.
1910-luvun alussa Steiner alkoi
suunnitella Sveitsin Dornachiin
Goetheanumia, paikkaa missä voisi
toteuttaa käytännössä antropo­
sofiaansa. Steiner osallistui itse
aktiivisesti rakennuksien suunnit­
teluun ja toteutukseen.
Ensimmäinen Steinerkoulu
(Waldorf-koulu) perustettiin 1919.
laajenevat myös ympäristöön. Nykyään monet
arkkitehdit ja muotoilijat ovat luoneet kidemäisiä muotoja sekä suunnitelleet kasveja muistuttavia huonekaluja.
Näyttelyssä on esillä Vitran kokoelmiin kuuluvia tuoleja kuten ranskalaisten Bouroullecin
veljesten luonnon muotoja noudattava, kierrätettävästä polyamidista valmistettu Vegetal-tuoli. Samoin saksalaisen muotoilijan Konstantin
Grcicin One-tuolin istuinosa muistuttaa korin
pohjaa tai ristikkoa. Temppelimäisiä tiloja ovat
nykyarkkitehtuurissa suunnitelleet huippu­
arkkitehdeista muun muassa Zaha Hadid sekä
Herzog & de Meuron.
Rudolf Steiner - filosofi, tiedemies,
opettaja, lehtimies, taiteilija ja
esteetikko, maailmanparantaja
ja mystikko. D. Huschke, Rudolf
Steinerin muotokuva, 1906.
Steinerkoulun lisäksi monet muutkin
uudistusvirtaukset saivat alkunsa
1920-luvulla, muun muassa biodynaaminen maanviljely, antroposofinen lääketiede ja hoitopedagogiikka.
Steiner ehti pitää elämänsä aikana
lähes 6000 luentoa, jotka hän yleensä
piti täysin vapaasti ilman muistiinpanoja. Myös kirjallisen tuotannon
määrä on valtava, noin 350 julkaisua.
Jatkuvan matkustamisen, luennoimisen ja kirjoittamisen uuvuttama Rudolf Steiner kuoli 30.3.1925
Dornachissa Sveitsissä. •
Arjen muotoilija Rudolf Steiner
Näyttely esittelee perusteellisesti Steinerin filosofiset ja pedagogiset lähtökohdat. Laaja alkuperäismateriaali, näkymät arkipäivän elämään
ja materiaalin peilaaminen 20. vuosisadan muotoiluun antavat katsojalle mahdollisuuden etsiä
yhtäläisyyksiä Steinerin muotoilun ja nykymuotoilun välillä. Rudolf Steinerin luentopiirustukset puolestaan ovat herättäneet monin tavoin
liitutaulun henkiin nykytaiteessa. •
Näyttely Arjen muotoilija - Rudolf Steiner
avautuu EMMAssa 26.2.2014.
16
17
EMMA
Joutsen-sarjassa teosten ilmaisu
siirtyy asteittain esittävästä kohti
abstraktia. Hilma af Klint, Joutsenet
nro 2 ja nro 10, sarja SUW, ryhmä 9,
1914, Stiftelsen Hilma af Klints Verk.
HILMA af KLINT
Näkijä - Taidetta rajan takaa
Ruotsalainen Hilma af Klint (1862-1944) on poikkeuksellinen
taiteilija monessa suhteessa. Hän loi vahvan omaperäisen uran
naistaiteilijana aikana, jolloin miehet hallitsivat taidekenttää,
ja aikaansa edellä olevalla taiteella, joka oli ennenkuulumattoman
radikaalia sisältönsä ja ilmaisuvoimansa takia. Taiteilija piti sekä persoonansa että taiteensa julkisen ja yksityisen puolen tiukasti erillään.
Hän elätti itsensä perinteisenä muotokuva- ja maisemamaalarina,
mutta teki samaan aikaan esoteerista, salassa pidettyä maalausta,
josta syntyi ainutlaatuisen rikas ja kiehtova kosmos. EMMAn näytte­
lyssä on esillä 21 teosta hänen kuuluisasta Temppeli-sarjastaan.
TEKSTI / HANNELE SAVELAINEN KUVAT / STIFTELSEN HILMA AF KLINTS VERK
Henkisen maailman sanansaattaja
Temppeli–sarja - ykseyden haave
Hilma af Klintin esoteerinen maalaus syntyi
1900-luvun alussa spiritististen istuntojen välityksellä, myöhemmin itsenäisemmin, mutta
aina hänen sanojensa mukaan yhteydessä henkiin, johdattajiin, joita hän kutsui Korkeiksi (”De
Höga”). Taiteilija oli heidän sanansaattajansa,
ja taiteen sisältö tuli heiltä. Af Klint teki koko
ajan tarkkoja muistiinpanoja yhteyksistään
tuonpuoleiseen. Aluksi maalaus syntyi automaattikirjoituksena. Vähitellen hänen taiteensa
alkoi täsmentyä henkisen maailman monimerkityksiseen kuvaamiseen.
Perehdyttyään teosofiaan 1800-luvun lopulla
af Klintin usko henkiseen kuvataiteen lähteenä
vahvistui, ja kun hän myöhemmin tutustui Rudolf
Steineriin ja antroposofiaan, usko lujittui entisestään. 1910-luvulta lähtien af Klint tunsi kuitenkin
myös itse ohjaavansa ja tulkitsevansa työtään.
Vuonna 1906 Hilma af Klint alkoi maalata
Temppeli-sarjaansa (1906–1916), laajaa 193
maalauksen kokonaisuutta, joka sisälsi lukuisia
sarjoja ja ryhmiä, muun muassa Joutsen-, Kyyhkynen- ja Parsifal-sarjat. Af Klintin henkien
johdattama elämänfilosofia ja taiteen sisältö
rakentui ihmiskunnassa vallitsevan dualismin,
kaksijakoisuuden, ja sen tuomien vastakohtien
kautta. Temppeli-sarjassa taiteilija halusi tuoda
esiin näkyvän dualistisen maailman takana olevan näkymättömän todellisuuden ja siinä olevan
kaiken ykseyden. Kaikki on liikkeessä, kehittyy
ja muuttuu ja pyrkii kohti ykseyttä, alkua, jumalaa. Teossarjojen lähtökohtana on esittävä
kuva, josta hän siirtyy maalaus maalaukselta
kohti abstraktia vastakohtien ja -värien – mies/
nainen, musta/valkoinen esimerkiksi – kautta.
Af Klint kuvaa taiteessaan hengen vapautumista lihasta, maallisesta sekä ihmisen kaipuuta,
sulautumista ykseyteen, yhdeksi.
Af Klintin taiteessa monet symbolit liittyvät
teosofian okkultistisiin kemian kaavioihin ja
Steinerin vaikutuksesta af Klintin taiteeseen alkoi
ilmestyä esoteeriseen kristillisyyteen viittaavia
symboleita. Hilma af Klint, Kyyhkynen nro 11, sarja
UW, ryhmä 9, 1915, Stiftelsen Hilma af Klints Verk.
18
19
EMMA
MODERNA MUSEET
Parsifal-sarjan eriväriset neliöt
ovat meille täysin abstrakteja väri­
tutkielmia, mutta af Klintille sarja
merkitsi yritystä ymmärtää ja kuvata
fyysisen tason, ja erityisesti ihmisen,
sisäisiä ja ulkoisia ulottuvuuksia.
Alaspäin, sarja Parsifal, ryhmä 2,
1916, Stiftelsen Hilma af Klints Verk.
Vastavärit sininen (mies) ja keltainen
(nainen) visualisoivat af Klintin
dualistista ajattelua. Hilma af Klint,
Kyyhkynen nro 4, sarja UW, ryhmä 9,
1915, Stiftelsen Hilma af Klints Verk.
alkuatomeihin sekä idästä vaikutteita saaneisiin lootuskukkiin ja mandaloihin. Steinerin
vaikutuksesta vuodesta 1912 lähtien hänen kuvastoonsa tulee myös kristinuskon esoteeriseen
ruusuristiläisyyteen liittyviä symboleita, ja ristija ristiinnaulitsemisaiheita.
kuvallisessa luomistyössä oli myös tärkeää.
Hekin hakivat aineellisten muotojen takana olevaa toista todellisuutta, todellisuuden ”pinnan”
läpäisemistä. He yhdessä ja erikseen toisiinsa
vaikuttaen olivat ajan avantgardea.
Abstraktin taiteen isä onkin äiti?
Hilma af Klint päätyi ei-esittävään muotoon
osin samaa tietä, mutta vuosia aikaisemmin, ja
ennen kaikkea rohkeasti omia sisäisiä ääniään
ja annettuja kuviaan noudattaen. Hän oli näkyjen näkijä, henkisen maailman sanansaattaja.
Af Klint ei halunnut millään tavoin osallistua
julkiseen taide-elämään, eikä hän myöskään
testamentissaan antanut lupaa näyttää taidettaan yleisölle kuin vasta 20 vuotta kuolemansa
jälkeen. Hilma af Klint tunsi ja tiesi arvonsa.
Hänen taiteensa oli tulevaisuuden taidetta, tulevaisuuden ihmistä varten. •
Taidemaailma kokee harvoin sellaisia yllätyksiä
kuin Los Angelesissa vuonna 1986 The Spiritual
in Art – Abstract Painting 1890–1985 -näyttelyssä. Mukana olleen Hilma af Klintin kiehtova,
outo taide rikkoi abstraktin taiteen kaanonina pidettyjä totuuksia. Näyttely osoitti, että jo
vuonna 1906, monta vuotta ennen abstraktin
taiteen isinä pidettyjen Wassily Kandinskyn ja
Kazimir Malevitshin taidetta, af Klint maalasi
teoksia, joita voidaan pitää abstrakteina.
Af Klintille keskustelu abstraktin taiteen
pioneeriasemasta olisi ollut kuitenkin yhden­
tekevää. Taide ei ollut hänelle missään mielessä abstraktia. Keskeistä oli henkisen eri ulottuvuuksia kuvaava sisältö, joka oli aina erittäin
tarkkaan määrätty. Abstraktin taiteen ”virallisille” kehittäjille – Kandinskylle, Malevitshille
tai Mondrianille esimerkiksi – usko henkiseen
Tulevaisuuden taidetta
Hilma af Klint jätti työnsä, lähes 200 maalausta ja
noin 800 guassia, vesivärityötä ja piirustusta sekä 150
muisti­kirjaa veljenpojalleen Erik af Klintille. Stiftelsen
Hilma af Klints Verk -säätiö perustettiin 1970-luvulla.
Näyttelyn kaikki teokset kuuluvat säätiölle.
21
EMMA
TEKSTI / PILVI KALHAMA
GÜNTER LEPKOWSKI
20
Taidetta ihmisen,
ei vain taiteen,
vuoksi
Taide on henkistä ja samalla se on fyysistä. Parhaimmillaan
taide on yleisölleen kokonais­valtainen ja vuorovaikutteinen
kokemus. Tapa, miten kuvataide haastaa katsojansa,
vaihtelee. Riittääkö taiteen ymmärtämiseen pelkkä
katsominen vai pitäisikö taide ottaa kokemuksena, johon
heittäydytään ja uppoudutaan kuin kirjaan tai elokuvaan?
M
oni koki modernin abstraktin taiteen eristäytyvän ihmisen arjesta,
mutta oli taiteilijoita,
jotka ajattelivat oikeastaan täysin päinvastoin.
He halusivat ilmentää
taiteellaan henkisiä ominaisuuksia. Heidän päämääränään oli puhua ihmisestä, puhutella tätä.
Uraauurtava Hilma af Klint hylkäsi mate­
riaalisen maailman kuvaamisen ja kehitti poikkeuksellisen omintakeisen ja kiehtovan kuvakielen kuvaamaan ihmisen sisäistä maailmaa.
Hän käytti omaa sisäistä maailmaansa mate­
riaalinaan kuvatakseen sanoin, kuvin, muodoin
ja värein ihmisen ja maailmankaikkeuden yk­
seyttä. Teokset kutsuvat aistimaan ja tuntemaan
näkyvän todellisuuden takana sijaitsevan ”piilotetun” aistimaailman. Af Klintin taiteessa teos
itsessään on välittäjä, ei autonominen ihailun
kohde. Hilma af Klintin kaltainen taiteilija onkin näyttänyt, että taide on olemassa ihmistä, ei
taidetta itseään varten.
Af Klintiä ei loppujen lopuksi kiinnostanut
näkyvä todellisuus. Monet nykytaiteilijat puolestaan kiinnittävät huomionsa juuri siihen.
Taideteos, jolla on vahva sisältö, on yhtä lailla
osa konkreettista todellisuutta ja ympäristöä,
jossa elämme. Siksi taiteen esitystila nousee
Jussi Niva, sarjasta
Foldaway, 2013.
22
23
EMMA
ARI KARTTUNEN
Silja Rantanen, sarjasta
Taiteilija ja katsoja, 2006,
Saastamoisen säätiön taide­
kokoelma / EMMA – Espoon
modernin taiteen museo.
usein tärkeäksi osaksi nykytaideteosta tai teos
vähintäänkin sisältää viittaussuhteita fyysiseen
maailmaamme.
Mieli ja ruumis, aistimaailma ja näkyvä todellisuus ovat yhtä. Tasapaino niiden välillä on
hyvinvointimme kulmakivi. Saksalainen performanssi- ja videotaiteilija Joseph Beuys, joka on
yksi merkittävimpiä – kiisteltyjäkin – käsitetaiteen viime vuosisadan vaikuttajia, uskoi vahvasti, että taiteella on jopa parantava voima.
Osuva esimerkki näkyvän ja näkymättömän
maailman rajankäynnistä on Silja Rantasen
tuotanto. Rantasen abstraktien muotojen ja rakenteiden ei varsinaisesti voi sanoa kuvaavan
näkyvää todellisuutta, mutta ne eivät myöskään
ole pelkkää maalauksen pinnan struktuuria. Hänen teoksensa ovat juuri siinä välissä: Ne ovat
viittauksia kartastoihin, arkkitehtonisiin rakenteisiin ja elementteihin. Ne siirtävät pohdinnan
mielikuvakarttoihin, tilallisiin voimakenttiin ja
yksilöllisiin tunnetiloihin fyysisen ja henkisen
maailman välillä.
sen pinnalla. Teokset edellyttävät osallistuvaa,
”tilallista lukemista” haastaessaan katsojan
visuaaliseen peliin kanssaan. Ne saavat tilassa
liikkuvan katsojan kysymään: ”Ovatko efektit
maalauksessa vai heijastuvatko ne tilasta? Missä on teoksen oikea katselukulma vai kuuluuko
teos havainnoida tilassa liikkuen? Muuttuuko
teoksen hajotettu rakenne, kun sen äärellä liikkuu? Onko tila osa teosta?” Nivan maalaus on
eräänlainen katsojan omien reaktioiden peili,
kun teokset aktivoivat katsojan havainnoimaan
ja tuntemaan myös ympäröivän tilan. Kiintopisteiden ottaminen ei onnistu, jolloin kulkeminen
ja siirtyminen synnyttävät kokemuksen tilanteesta ja tilasta.
Kiinnostavaa on, miten niin sanotusti perinteinen, staattinen maalaus, voi näin muokata
tilaa vastaanottajansa kautta. Nivan teoksia
luonnehtivatkin vastaanottamisen tilannekohtaisuus ja tapauskohtaisuus. Jokainen kokee ne
tavallaan.
Katsoja osana teosta
Poikkeuksellisin tavoin arkkitehtuuria hyödyntävä tanskalais-islantilainen Olafur Eliasson
tunnetaan teoksista, jotka ovat sidoksissa ympäröivään tilaansa. Hän tekee tilasta taidetta ja taideteoksesta tilan. Yksilöllinen kokemus on jokaisen teoksen ydinteemana. Eliassonin 90-­luvun
Jussi Nivan maalaukset ovat aina sidoksissa
fyysiseen katsomistilanteeseen. Hienovaraiset
ja täsmälliset taiteilijan jättämät maalausjäljet, kiilto, heijastukset ja efektit ovat Nivan taiteen elementtejä, jotka leikittelevät maalauk-
puolivälistä lähtien toteuttamat useat paikka­
sidonnaiset ulkoteokset, arkkitehtoniset elementit ja valoteokset ovat meditatiivisia tiloja,
joihin katsoja voi sukeltaa, ja joissa hänen oma
fyysinen olemuksensa tulee haastetuksi. Mielen
ja kehon kokemus on yhtäaikaisesti läsnä. Taiteilijana hän on luonut täysin suvereenia, omaa
visuaalista kieltään, jolle ei löydy vertaista.
Usein tilallisessa ja vuorovaikutteisessa taiteessa yhteisenä nimittäjänä toimii dematerialisaatio, fyysisen materiaalin vähentäminen ja
huomion kiinnittäminen itse kokemukseen sekä
tunteen aistimiseen. Jo minimalismista tuttu
Tilasta tulee teos
Olafur Eliasson,
Emergence lamp 9,
2012, Private collection,
courtesy neuger­
riemschneider, Berlin.
iskulause less is more pätee monien vuorovaikutusta hyödyntävien taiteilijoiden tuotannossa. Esittävien muotojen karsiminen – aineettomuus – vie huomion pois konkreettisen, fyysisen
maailman mukanaan tuomista mielleyhtymistä
ja kutsuu katsomaan näkyvän taakse. Tällaisen
taiteen äärellä voi avata aistinsa ja mielensä:
voi uppoutua tilanteeseen – ja omaan sisäiseen
maailmaansa. •
Näyttely Feel the Spirit! Hilma af Klint, Joseph
Beuys, Olafur Eliasson, Jussi Niva, Silja Rantanen
26.2.-11.5.2014 EMMAssa.
24
25
EMMA
Asiakaskommentti
EMMAn FB–sivuilta:
TEKSTI / NANA SALIN JA PIA ILLIKAINEN
KUVA / ARI KARTTUNEN
Unelmien museo
rakentuu yhdessä
käyttäjien kanssa
A
siakkaisiin panostamalla on mahdollista
tehdä entistä parempaa ohjelmistoa, kehittyä museona ja palvella. Tarjoamalla
asiakkaille osallisuutta ja yhteistyötä
– tutustumalla heihin paremmin, on mahdollista
tavoittaa yhä useampi. Näin toimimalla uskomme saavamme myös tyytyväisempiä asiakkaita ja
oppivamme museona. Tyytyväinen ja sitoutunut
asiakas on EMMAlle kullanarvoinen viestinviejä.
Yksi monista EMMAn avaamista uusista
vuoropuhelun muodoista on keväällä avautuva
EMMA-klubi, joka on yleisöä osallistava asiakkuusjärjestelmä. Klubin kautta yleisömme pää-
EMMAn yleisöja asiakkuustyön
uusi strategia
vaalii osallisuutta
ja yhteistyötä
EMMA täsmensi strategiaansa uusilla
alastrategioilla vuonna 2013. Näistä
yksi on yleisö- ja asiakkuustyön
strategia. Uuden strategian teema
on osallisuus ja yhteistyö, mikä näkyy
aiempaa kirkkaammin EMMAn toiminnassa tammikuusta 2014 alkaen.
see entistä aktiivisemmin esittämään toiveitaan
ja ideoitaan sekä antamaan toiminnasta palautetta. Pyrkimyksenä on saada asiakkaat yhä
useam­min osallistumaan toimintaamme sen sijaan, että he olisivat toimintamme kohteita.
EMMA-klubin avulla kerätään myös asiakkaiden antamaa tietoa itsestään. Kun saadaan aiempaa tarkempaa tietoa asiakkaidemme tarpeista
ja kiinnostuksen kohteista, voidaan löytää uusia
tapoja palvella, tavoittaa ja kutsua ihmisiä mukaan toimintaan sekä tarvittaessa palkita heitä.
Klubityö maistuu
Kutsuimme vuoden 2013 lopulla ensimmäiset
asiakkaat rakentamaan EMMA-klubia kanssamme. Innostus ja hakijoiden määrä yllättivät
iloisesti – hakemuksia saapui lähes 140, joista
Unelmieni EMMA-työryhmään valittiin 16.
Asiakkaiden ideat hiotaan yhdessä ja keväällä ne kiteytyvät käytännön toiminnaksi uudessa
klubissa. Työskentely on ollut sekä työryhmän
että EMMAn näkökulmasta erittäin antoisaa.
Keskustelua on syntynyt laajasti museon toiminnasta, mutta myös siitä, miksi monet eivät koe
museoita rennoiksi oleskelupaikoksi tai omikseen. Ryhmä on kiittänyt EMMAa kokoonpanostaan: se on todellinen läpileikkaus museon asia­
kaskunnasta, mutta myös ei-kävijöitä on saatu
mukaan. Osallistujien mielestä on ollut innostavaa huomata, miten ideat suorastaan lähtevät
lentoon yhteistyössä muiden kanssa. •
EMMA-klubi tarjoaa jäsenille
erilaisten etujen lisäksi tuoreita
osallistumisen tapoja. Toiminnassa
keskeistä on yhteisöllisyys, tekeminen ja jakaminen. Klubin jäsen voi
päästä kurkistamaan näyttelyihin jo
ennen niiden avautumista, kirjoittaa
blogeja, osallistua tapahtumasuunnitteluun tai tehdä hyvää yhteiskuntavastuuprojektissa. Jäsen voi
myös ensimmäisenä valita kiinnostavimmat sisällöt tarjoamastamme
laajasta ohjelmistosta ja palveluista.
Katso lisää ja ilmoittaudu mukaan:
www.emma.museum/klubi
”Hyvä EMMA!
Näin tehdään
yhteisöllisiä
palveluja!”
26
27
EMMA
TEKSTI / PÄIVI TALASMAA
KUVAT / MATTEO MONTI, THYS DULLAART
Sorrettujen puolustaja
William Kentridge, The Refusal of Time, 2012, MAXXI Museo nazionale delle arti del XXI secolo, Roma.
MATTEO MONTI, COURTECY FONDAZIONE MAXXI
William
Kentridge
EMMAssa nähdään kesällä kansain­
välisen nykytaiteen kärkinimiin
kuuluvan William Kentridgen (s. 1955)
näyttely. Esillä on vuonna 2012
Kasselin Documenta 13 -nykytaide­
tapahtumassa ensiesityksen saanut
The Refusal of Time sekä Saastamoisen
säätiön kokoelmiin kuuluva animaatioteos Other Faces vuodelta 2011.
28
29
EMMA
W
illiam Kentridge on eteläafrikkalainen taiteilija,
joka on tullut tunnetuksi
piirustuksistaan ja animoiduista filmeistään.
Kentridge kommentoi taiteellaan usein sosiaalista
epäoikeudenmukaisuutta
ja apartheidia, jonka uhreja hänen molemmat
asianajajavanhempansa urallaan puolustivat.
Kentridgen taide pohjaa avantgardeen teatteriin
ja poliittisesti sitoutuneeseen taiteeseen. Kentridge asuu ja työskentelee synnyinkaupungissaan Johannesburgissa.
The Refusal of Time
Kentridge ei pyri
selittämään
teoksessaan
ajan käsitettä
tieteellisesti.
William Kentridge
työhuoneellaan
Johannesburgissa.
THYS DULLAART, COURTECY OF THE ARTIST AND MARIAN GOODMAN GALLERY, PARIS AND NEW YORK
William Kentridge on tehnyt The Refusal of Time
-teoksen yhteistyössä Philip Millerin, Catherine
Meyburghin ja Peter Galison kanssa. Teos pohjaa fyysikko Galisonin ja Kentridgen kuukausia
kestäneisiin keskusteluihin, joita he kävivät aikakäsitteen merkityksestä. Teos on viisikanavainen, kolmelle seinälle heijastettava installaatio,
johon kuuluu lisäksi megafonit ja massiivinen
puinen hengityskone, ”elefantti”. Documenta
13:n kuraattorin Carolyn Christov-Bakargievin
tilaama teos oli yksi eniten huomiota keränneistä teoksista Documentassa.
Onko mahdollista esittää aikaa ja jopa materialisoida sitä – ja mitä teoksessa kielletään?
­William Kentridge on selittänyt teoksen olevan
varmuuden kieltämistä. Projektia kutsuttiin
aluksi nimellä Three Time Tables, joka viittaa
kolmeen aikakäsitteeseen – Newtonin aikaan,
­Einsteinin suhteellisuuskäsitteen aikaan ja ajan
katoamiseen mustaan aukkoon. Vähitellen projekti kuitenkin alkoi viitata myös muihin kieltoihin.
”—aika ei koskaan ole ollut vain tekninen, koneen tai fysiikan asia. Se on ollut aina yhteydessä kuolevaisuuteen tai yksilön kontrolliin”
(Peter Galison). Teos esittää standardisoidun ajan
mittaamisen kehittymistä 1800-luvun teollistumisen aikakaudella, jolloin moderni yhteiskunta
muotoutui yhtenäisen aikajärjestelmän kautta.
Kentridgelle ominaiseen tapaan mukana
on vahva kolonialismista kumpuava kuvasto.
Kolonialismin merkityksessä kieltäminen oli
­
eurooppalaisten aikavyöhykkeiden kieltämistä
ja se viittasi myös muihin kontrollin muotoihin.
Ihminen ei voi hyökätä auringon kiertokulkua
eikä päivien kulumista vastaan. Mutta vallan­
pitäjiä on mahdollista vastustaa myös silloin
kun on kyse ajan määrittelystä.
Kentridge ei pyri selittämään teoksessaan
ajan käsitettä tieteellisesti. Taiteilijana hän vie
katsojan matkalle teatterin, tieteen ja taiteen rajamaille ja luo syvällisen ja leikkisän synteesin
taiteista. Kuvista nousevia ajatuksia Kentridge
esittää assosioiden niitä piirrosten, filmin, äänen ja editoinnin avulla.
Modernin fysiikan keskeisiä kysymyksiä on
katoaako kaikki informaatio mustaan aukkoon.
Jääkö jäljelle kuitenkin jotain? Säie-teoria monine ulottuvuuksineen on saanut uskomaan,
että jotain jää jäljelle. Teoksen dramaattisessa
lopussa nähdään William Kentridgelle tyypillinen varjokulkue – figuurit tanssivat, horjuvat
tai marssivat musiikin tahdissa. Pneumaattiseen
(paineistettuun) pallon muotoiseen pukuun pukeutunut mies tanssii naisen kanssa ja jättää
oven auki paremman tuomion toivossa.
Teoksen omistavat yhteisesti The Metropolitan Museum of Art, New York ja San Francisco
Museum of Modern Art. >
30
Vihdoin Suomeen!
EMMA
Cassandra
Wilson
MATTEO MONTI, COURTECY FONDAZIONE MAXXI
Finlandia-talo
Ti 22.4. klo 19.30
Liput ja VIP-paketit
toimituskuluineen
alk. 62,50€ / 69€ /
76,50€ / 169€
Järjestäjä /
Espoo Big Band ry
[email protected]
The Kenny Garrett
Quintet
Tapiolasali
To 24.4. klo 19
Liput toimituskuluineen
alk. 33,50€ / 41,50€
Kaikilla April Jazz
-pääsylipuilla
vapaa pääsy
EMMAan
22.–27.4.2014!
Osta
liput!
lippu.fi
Katso ohjelma
apriljazz.fi
irtiottoja
arjesta
25 vuotta
elokuvia
musiikkia
näyttelyitä
teatteria
www.espoo.fi/kulttuurikeskus
tanssia
m.espoonkulttuurikeskus.fi
kulttuuriaukio 2, tapiola
William Kentridge, The Refusal of Time,
2012, MAXXI Museo nazionale delle arti
del XXI secolo, Roma.
Other Faces
Teos on Kentridgelle tyypillisesti toteutettu hiilipiirustuksina, jotka Kentridge on kuvannut
35 mm:n filmille. Musiikin on säveltänyt Philip
Miller, jonka kanssa Kentridge on tehnyt useita
projekteja, ja joka tehnyt musiikin ja äänimaailman myös The Refusal of Time -teokseen.
William Kentridge palaa Other Faces -teoksessa kiinteistöruhtinas Soho Ecksteiniin, joka
on alter egonsa Felix Teitlbaumin kanssa keskeinen hahmo yhdeksänosaisessa Drawings for
Projection -sarjassa (1989–2003). Soho on ahne,
itsekeskeinen mies, joka pukeutuu aina harmaaseen pukuun ja polttaa sikaria. Felix Teitlbaum
puolestaan esiintyy aina alastomana, romanttisena hahmona, melankolisen, identiteettiä
etsivän taiteilijan stereotyyppinä. Sarjan teoksissa Soho rakentaa omaa valtakuntaansa kultakaivoksista saamillaan rahoilla, Felixillä on rakkaussuhde Sohon vaimoon. Miesten seikkailut
jatkuvat useissa teoksissa, sarjan edetessä Soho
alkaa kuitenkin tuntea syyllisyyttä rikoksistaan.
Other Faces -teoksessa Soho liikkuu Johannesburgin maisemassa. Kaupunki ei toimi enää
taustana Soholle vaan sille on annettu subjektin
rooli: Kentridge kuljettaa katsojaa kaupunkikuvassa ja tuo esiin myös sen muukalaisvihaan
liittyviä ongelmia.
William Kentridgen teoksia on esitetty lukuisissa kansainvälisesti merkittävissä tapahtumissa, kuten Venetsian Biennalessa vuosina
2005, 1999, 1993, Kasselin Documentassa vuosina 2012, 2002 ja 1997. Hänen näyttelyitään
on nähty muiden muassa Tate Modernissa Lontoossa, Louvressa ja Jeu de Paumessa Pariisissa,
The Museum of Modern Artissa New Yorkissa,
The National Museum of Modern Artissa Kiotossa sekä Albertinassa Wienissä. •
William Kentridge - The Refusal of Time
18.6.2014-14.9.2014 EMMAssa.
Ta i Toa
Ta i d eT Ta
Ta i Ka a
K e vä ä n Ko h o Ko h t i a
TähTipianisTi
alexej GorlaTch
MusiiKKitalossa 9.3.
KamarimusiiKKia
KarTanoissa 29.-30.3.
ilTapäiväKonserTTi
tapiolasalissa 3.4.
espoon KulTTuuriKesKuKsessa
peKKa Kuusisto, santtu-Matias
Rouvali, tRey lee, soile isoKosKi…
Kertaliput Lippupisteestä läpi vuoden, kauden 2014–2015 kausikortit 11.4. alkaen.
32
33
EMMA
TEKSTI / INARI RANTA
KUVA / AIVAN
EMMA Shop
- Tavoitteena
Suomen paras
museokauppa
Haastattelussa EMMAn
museokauppavastaava
Iisa Johansson
Uusi museokauppa EMMA Shop avataan keväällä 2014. Millainen uudesta kaupasta tulee?
EMMA Shop avautuu uusissa tiloissa WeeGee
talon 1. kerroksessa. Uusien suurempien tilojen
lisäksi myös ilme muuttuu: uudesta museokaupasta tulee raikas ja valoisa. Näyttelyiden ja
talon eri museoiden tuotteet tulevat selkeästi
esille omina kokonaisuuksinaan.
Millaisia uutuuksia EMMA Shop
tarjoaa asiakkailleen?
Yhdessä Dog Design -suunnittelutoimiston kanssa
EMMA Shopia varten on luotu EMMA-tuoteper-
Suunnittelun
lähtökohtana ovat
WeeGee–talon
arkkitehtuuri, betoni
ja modernismi.
3D-visualisointi tulevasta EMMA Shopista. ”Museokauppa ei ole tavallinen kauppa. Siellä ihastutaan ja löydetään aarteita.
Halusimme luoda myymälän, joka yllättää, palvelee ja houkuttelee erityisellä tavalla”, kertoo Aivanin muotoilija Aleksi Kuokka.
he. Suunnittelun lähtökohtana ovat WeeGee-talon
arkkitehtuuri, betoni ja modernismi. Väreillä ja
graafisilla kuvioilla on tärkeä rooli. Uudet tuotteet
ovat tyylikkäitä, aikaa kestäviä ja laadukkaita, ja
ne on tilattu kotimaisilta valmistajilta. Pyrkimyksenä on tarjota asiakkaille erityisiä, ainoastaan
EMMA Shopista löytyviä tuotteita.
Valikoimista löytyy edelleen näyttelyihin
ja EMMAn taidekokoelmiin liittyviä perinteisiä tuotteita. Esittelemme myös mielenkiintoisia tuotteita maailmalta. Keväällä Shopissa on
myynnissä esimerkiksi Vitran designtuotteita.
Jatkossa meiltä löytyvät niin Lelumuseo Hevosenkengän virkatut nallet, KAMUn historiakirjat, Helinä Rautavaaran museon ekologiset
tuotteet ja Kellomuseon kellovalikoima kuin
Futuro-tuotteetkin.
Museokaupan uudistusta on suunniteltu
huolella ja yhteistyössä monien kanssa?
Mikä on EMMA Shopin uudistuksen takana?
EMMA Shopin uudistus lähti liikkeelle kesällä 2012, jolloin uusi johtajamme Pilvi Kalhama
halusi ottaa museokaupan yhdeksi uudistuskoh-
Tavoitteeksi tuli
syventää asiakkaiden
museokokemusta
ja palvella kävijöitä
entistä paremmin.
teeksi. Tavoitteeksi tuli syventää asiakkaiden
museokokemusta ja palvella kävijöitä entistä
paremmin. Samalla WeeGee-talon kaikkien museoiden tuotteet haluttiin keskittää yhteen ja samaan EMMA Shopiin. Suunnittelu on edennyt
yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa, ja koko
konseptin ja ilmeen on suunnitellut suunnittelutoimisto Aivan.
Haluamme rakentaa yhdessä asiakkaiden
kanssa EMMA Shopista Suomen parhaan museokaupan. Jokainen ostos tukee EMMAn toimintaa,
myös siksi jokainen asiakas on meille tärkeä.
Parhaat museokaupat maailmalla ovat jopa
omia käyntikohteitaan. Osaatko nimetä
oman lempimuseokauppasi?
Olen jo parinkymmentä vuotta ollut ahkera
museokauppojen asiakas. Kotimaan kohteista
minulle on erityisesti jäänyt mieleen saamelaismuseo Siidan kauppa. Euroopassa suosikkikauppani löytyvät Luxembourgista, Lontoosta,
Baselista ja Weil Am Rheinista. Mudam Boutique, Tate Modern Shop, Beyeler Art Shop ja Vitra Design Museum Shop ovat elämyskeskuksia,
joihin palaan mielelläni aina uudestaan. Mielestäni hyvä museokauppa heijastaa museon sisältöä, ja sen tuotteiden avulla kävijäkokemusta
voi jatkaa kotiin asti. Tuotteet voivat myös avata uusia näkökulmia näyttelyihin.
Museoiden verkkokaupat ovat innostavia ja
tärkeä apuväline, kun suunnittelen seuraavaa
työ- tai lomamatkaa. Parhaimmillaan verkkokauppa houkuttelee tilaamaan tuotteita jo ennen
matkaa. Tavoitteemme on tehdä myös EMMA
Shopin verkkokaupasta itsenäinen ostospaikka
taiteesta ja sisustusmaailmasta kiinnostuneille
ympäri maailman. •
34
35
EMMA
TEKSTI / KATJA OIJUSLUOMA JA TARJA TALVITIE
KUVAT / ARI KARTTUNEN
Nykytaidetta
peruskorjattuun
kouluun
V
altava 15 metriä leveä ja 3 metriä korkea maalaus peittää Espoonlahden koulun ruokalan päätyseinän lähestulkoon
kokonaan. Se käy vuoropuhelua ympäröivän tilan muotojen ja värien kanssa. Taiteilijan lähtökohtana on ollut kolmiosommitelmaan
perustuva kuva-aihe, joka on esillä maalauksen
oikealla puolella, osana kokonaisuutta. Pelipalapeli on eräänlainen kuva-arvoitus, abstrakteista
elementeistä muodostuva tarina tai tapahtuma.
Se antaa katsojalle vapauden astua maailmaansa usealla eri tavalla, muodostaa täysin oma
tulkinta tarinasta. Onko teoksessa vesipisaroita,
kyyneleitä, hirttosilmukka, ihmisen pää, liikku-
Stig Baumgartnerin Pelipalapeli (yksityiskohta).
via ihmishahmoja vai pelkkiä viivoja, muotoja,
pintoja ja värejä? Kuvioiden pintastruktuurit
vaihtelevat. Tämän katsoja havaitsee vasta tarkastellessaan maalausta aivan lähietäisyydeltä.
Maalausurakka suunnitteluineen kesti lähes
vuoden. Maalauksen pohjamateriaalina on käytetty mdf-levyä, joka on kiinnitetty kevytkennolevyille. Teos muodostuu yhdeksästä osasta,
jotka on kiinnitetty alumiinikiskojen avulla
seinään. Näin se on kokoonsa nähden kevyt ja
tarvittaessa suhteellisen helposti seinästä irrotettavissa. Taiteilija on käyttänyt maaleja monin eri tavoin ja siten kyennyt luomaan teokseen
erilaisia pintoja. Hän on maalannut akryyli- ja
öljymaaleilla paikoin läpikuultavasti, paikoin
useita peittäviä maalikerroksia ja paikoin maaliruiskulla. Kerrosten maalaus- ja kuivumisvaiheiden rytmittäminen on vaatinut huolellista
suunnittelua ja aikataulutusta. Viimeiset, pintaa
suojaavat lakkakerrokset taiteilija on ruiskuttanut paikan päällä, koulun jo avattua ovensa.
Stig Baumgartner (s. 1969) maalaa näennäisen
abstrakteja teoksia, mutta teosten geometrisen
muotokielen taustalla on yleensä maisema-aihe
tai urbaani näkymä. Helsingissä työskentelevän
taiteilijan aiempia julkisia teoksia löytyy esimerkiksi Arabianrannasta ja Viking Line -terminaalista. Moni muistaa Baumgartnerin parin vuoden takaisena Carnegie Art Award -ehdokkaana.
Taiteilija toimii myös piirustuksen ja havainnon
lehtorina Kuvataideakatemiassa. •
Baumgartnerin
Pelipalapeli on
Espoon kaupungin
tilaama ja se kuuluu
EMMA-kokoelmaan.
36
37
EMMA
Tulevaa ohjelmistoa
Program våren 2014
Få ut
mer av
konsten!
8.10.2014-11.1.2015
Victor Vasarely
EMMAn näyttely esittelee Victor Vasarelyn (1906-1997)
yhtenä optisen taiteen tärkeimmistä kehittäjistä.
Näyttely on laaja katsaus hänen maalaustaiteeseensa
1950-1970–luvuilta. Abstraktin sommittelun mestari
rakensi maalauksensa geometrisista kuvioista,
kirkkaiden värien rinnastuksista, verkoista ja viivastoista
luoden liikkeen tuntua ja vaikutelmia optisista koho­
kuvioista. Näyttelyssä on esillä myös Vasarelyn kine­
tismin perintöä jatkavan Matti Kujasalon tuotantoa.
Kiertonäyttely tehdään yhteistyössä Musée d’Ixellesin
(Bryssel) ja Museum Haus Konstruktiven (Zürich)
kanssa. Kuraattorina on Serge Lemoine.
VERKSTÄDER
Tilläggsinfo: www.emma.
museum/sv/tyopajat
Bekanta dig med ut­
ställningen genom att
göra själv! Vårens teman
i verkstäderna för barn
är färg, rytm och rörelse.
Under konstcocktailen
gör vi kosmetik av
naturprodukter.
Victor Vasarely, Cheyt-rond-va,
1970, Paris, Collection Lahumière,
© photo Galerie Lahumière.
21.10.2014-11.1.2015
Tuomas A. Laitinen
Kansainvälisten videoinstallaatioiden parissa
työsken­televälle Tuomas A. Laitiselle (s. 1976)
myönnettiin keväällä 2013 ensimmäisenä Suomen
taideakatemian kuvataidepalkinto. Osana sitä
hänen ajankohtaisiin sosiaalisiin kysymyksiin
pureutuva, pääosin videoinstallaatioista koostuva
näyttelynsä nähdään EMMAssa syksyllä 2014.
Tuomas A. Laitinen on valmistunut Kuvataide­akate­mian Tila-aikataiteen koulutusohjelmasta
vuonna 2008. Hän asuu ja työskentelee Berliinissä.
Eniten projekteja hän on toteuttanut Kiinassa, jossa
yhteiskunnallinen murros on selkeästi nähtävissä.
Laitisen töitä on ollut esillä myös muun muassa
Australiassa, Japanissa ja Turkissa.
Tuomas A. Laitinen,
Real State, 2014,
Stills from digital film.
Bokningar och
anmälningar: må-fre
kl. 9-12, tel. (09) 8163 0493
Bokningar också på nätet:
www.emma.museum/sv/
bokaguidning
EVENEMANG
Tilläggsinfo: www.emma.
museum/sv/evenemang
MYSTERIER UNDER
BARNENS HAPPENING
I WEEGEE 29.-30.3. KL. 11-17
I mars firar vi ett alldeles
eget veckoslut för barn i
WeeGee. Vi förundrar oss,
förvånas och löser också
något mysterium. Klä ut
dig till forskningsresande
eller detektiv. Ta med dig
ett förstoringsglas och
kom med på äventyr!
BABYTEATER I EMMA
De allra minsta besökarna förnimmer och
undersöker fascinerade
av utställningen Händelser
i naturen. Förverkligas
av studerande i scenkonst
och musikfostran för
unga vid yrkeshögskolan
Metropolia. Föreställ­
ningens längd ca 30 min.
Föreställningar:
ti 4.3 kl. 14
ons 5.3 kl. 12 och 14
to 6.3 kl. 11.30, 12.30 och 14
sö 9.3 kl. 11.30, 12.30 och 14
YOGA FÖR MAMMOR
OCH SPÄDBARN 11.3-11.5
Rörelse och konst ger
välmående. Titta in
en gång eller kom flera
gånger. I samarbete
med Studio Manipura.
Kolla närmare uppgifter
på våra nätsidor.
LÖ 8.3 KVINNORNAS
EMMA
Kom och fira en avkopplande ledig dag i EMMA.
På Kvinnodagens program bl.a. skådespelaren
Satu Silvos anförande om
välmående, guidningar
och en öppen verkstad
där du kan testa naturkosmetik.
LÖ 12.4 ANFÖRANDE AV
STEINER-SPECIALISTEN
WALTER KUGLER
SÖ 11.5 KONSTSPA
Låt konsten skämma
bort och göra gott.
TILLGÄNGLIGHET
I EMMA kan man röra sig
obehindrat. Tilläggsinfo:
www.emma.museum/
info/saavutettavuus
Ändringar i programmet
är möjliga.
38
39
EMMA
Enemmän irti taiteesta!
Kevät 2014
Hyvinvointia liikkeestä ja taiteesta. Poik­
kea kerran tai tule useamman kerran.
Yhteistyössä Studio Manipura. Tarkista
nettisivuiltamme tarkemmat tiedot.
VARATTAVAT PAJAT
Tutustu näyttelyyn tekemällä itse! Kevään teemana lasten pajoissa on väri,
rytmi ja liike. Taide­kuohuilla
tehdään luonnonaineista
kosmetiikkaa.
EMMA MUKANA APRIL JAZZIN
PERHEPÄIVÄSSÄ LA 26.4.
ESPOON KULTTUURI­
KESKUKSESSA
AIKUIS- JA YRITYS­
RYHMILLE
TAIDEKUOHUT
Pirskahtelevan hauskaa
yhdessä tekemistä,
kuohuvaa juomaa ja
herkkupaloja SIS.Delin
keittiöstä. Kesto 1,5 h.
www.emma.museum/
taidekuohut
Säveliä, satuja ja sutinaa koko perheelle.
Pienistä pienimmät vieraat nauttivat
väreistä ja sävelistä Vesiputoussateen­
kaari-näyttelyssä. Toteutus Metropolian
ammattikorkea­koulun esittävän taiteen
ja varhaisiän musiikkikasvatuksen opis­
kelijat. Esityksen kesto noin 30 min.
Esitykset: ti 4.3. klo 14
ke 5.3. klo 12 ja 14
to 6.3. klo 11.30, 12.30 ja 14
su 9.3. klo 11.30, 12.30 ja 14
Ke 12.3. klo 18 Henri
Murron aiheena
biodynaaminen viljely
Seuraa nettisivuiltamme
päivittyviä tietoja
puheenvuoroista.
JOOGAA ÄIDEILLE JA
VAUVOILLE 11.3.-11.5.
Vauvateatteria
EMMAssa
PUHEENVUOROT
la 8.3.
Naisten
EMMA
Tule viettämään rentoa vapaapäivää
EMMAan. Naistenpäivän ohjelmassa
mm. näyttelijä Satu Silvon puheen­
vuoro hyvinvoinnista ja mahdollisuus
kokeilla luonnonkosmetiikkaa.
Yhteistyössä Weleda.
la 12.4.
Puheenvuoro
Steiner–
asiantuntija
Walter Kuglerilta
Anna
taiteen
tehdä
hyvää!
LAPSILLE ALK. 4 V
LASTEN PAJAKUTSUT
Seikkaillaan näyttelyssä
ja tehdään omin käsin
pajassa. Lopuksi juhlaateria SIS.Delissä. Kesto:
EMMAssa 1,5 h. + ruokailu
www.emma.museum/
pajakutsut
Pajoja myös koululaisryhmille ja muille halukkaille:
www.emma.museum/
varattavat-pajat
YLEISÖOPASTUKSET
Sis. pääsylipun hintaan.
TAIDESILTA lauantaisin
klo 14. Kesto 45 min.
TAIDEVARTTI sunnuntaisin
klo 13 ja 16. Kesto 15 min.
LASTEN VARTTI
sunnuntaisin klo 14.
Kesto 15 min.
VARATTAVAT
OPASTUKSET
KOULUILLE
TAIDEVARTTI, TAIDETUNTI,
TAIDESILTA, LASTEN TUNTI
ja LASTEN VARTTI
Tarkista tarjonta
netistä: www.emma.
museum/kouluille
VARAUKSET JA
ILMOITTAUTUMISET
OMIN PÄIN
Monenlaista virikettä
taidemuseo­kokemuksen
rikastamiseksi
ILME-PAJA on energisoiva
värihuone 26.2.-11.5.2014.
OIKOTIE-ESITTEET
avaavat reittejä
kokoelma­ripustukseen.
WEEGEEN REPPUREISSUT
lapsille voi pyytää veloituksetta lipunmyynnistä.
KOSKETELTAVAT
TAIDETEOKSET
Sadutustuoli ja
Taidekäsi löytyvät
näyttelykerroksesta
ILME–pajan luota.
Ma-pe klo 9-12,
p. (09) 8163 0493
Varaukset myös netissä:
www.emma.museum/
opastusvaraus
SAAVUTETTAVUUS
EMMA on liikkumis­
esteetön.Opastukselle
on mahdollisuus varata
käyttöön oppaan ääntä
vahvistava laite. Lisätietoa:
www.emma.museum/
info/saavutettavuus
Muutokset mahdollisia
Mysteereitä ja seikkailua WeeGeen
lastentapahtumassa 29.-30.3. klo 11-17
Maaliskuussa vietetään lasten
ikiomaa viikon­loppua WeeGeellä.
Ihmetellään, kummastellaan
ja selvitetäänpä jokunen mys­teerikin. Pukeudu tutkimus­
matkailijaksi tai salapoliisiksi.
Ota suurennuslasi mukaan ja
lähde mukaan seikkailuun!
TAPAHTUMAT
su 11.5.
TaideSpa
Anna taiteen tehdä hyvää.
Tapahtumapäivässä mm.
Mimosa Palen performanssi.
Lisää tietoa:
www.emma.museum/
tapahtumat
Tapahtumat ja esitykset
sisältyvät pääsylipun hintaan.
ESPOO
MUSEUM OF
MODERN
ART
EMMA
LIPUT / BILJETTER
PL 6661, 02070 ESPOON KAUPUNKI
WEEGEE, AHERTAJANTIE 5, TAPIOLA
(09) 8165 7512
WWW.EMMA.MUSEUM
WEEGEE-LIPPU 12/10 € (KOKO TALO = 5 MUSEOTA) /
WEEGEE-BILJETT 12/10 € (HELA HUSET = 5 MUSEER)
S-ETUKORTILLA 11 € /
MED S-FÖRMÅNSKORT 11 €
ALLE 18 V. JA YLI 70 V. MAKSUTTA /
UNDER 18 ÅR OCH ÖVER 70 ÅR GRATIS
AVOINNA / ÖPPET
TI, TO, PE 11–18 / TI, TO, FRE 11–18
KE 11–20, ILMAISILTA 18–20 / ON 11–20, FRITT 18–20
LA, SU 11–17 / LÖ, SÖ 11–17
OPASTUSVARAUKSET /
GUIDEBOKNINGAR
MA-PE KLO 9-12 / MÅ-FRE KL. 9-12
(09) 8163 0493
WWW.EMMA.MUSEUM/
OPASTUSVARAUS
WWW.EMMA.MUSEUM/SV/
BOKAGUIDNING
BUSSIT / BUSSAR
HELSINGIN KAMPISTA /
FRÅN KAMPEN I HELSINGFORS: 106, 110
ESPOON SISÄISET BUSSIT /
BUSSAR INOM ESBO 15, 18, 18Z
WWW.HSL.FI
THE MUSEUM’S
MAGAZINE EMMA IS ALSO
PUBLISHED IN ENGLISH /
ORDER YOUR
FREE COPY /
[email protected]
OR READ
THE MAGAZINE
ONLINE /
WWW.EMMA.MUSEUM/EN
NÄYTTELYKESKUS WEEGEE /
UTSTÄLLNINGSCENTRET WEEGEE
VIISI MUSEOTA, GALLERIA,
MUSEOKAUPPOJA, SIS.DELI + CAFÉ,
KOKOUSTILOJA /
FEM MUSEER, GALLERI,
MUSEIBUTIKER, SIS.DELI + CAFÉ /
(09) 8163 1818
MITÄ EMMASSA TAPAHTUU?