Pihiys periytyy Pullin perheessä

8 KESKISUOMALAINEN
TORSTAINA 17.1.2013
Kotimaa
Hiustenlähtö
JYVÄSKYLÄ
Jopa joka toisen 40–60-vuotiaan naisen tukka harvenee
Munapeli
villitsee koululaisia
Vaihdevuosiin liittyvä hiustenlähtö piinaa monia naisia. Naistentautien erikoislääkärin Pirkko Brusilan mukaan tavallinen
vaiva on vaiettu ongelma, jonka
moni joutuu kohtaamaan yksin.
– On ahdistava asia huomata, että hiukset lähtevät. Monet
vaihtavat kampaustyyliä peitelläkseen muutosta. Toiset tulevat
vastaanotolle itkien ja huokaillen, että johtuuko tämäkin nyt
hormoneista ja kaljuunnunko
minä täysin, Brusila sanoo.
Vaihdevuosiin liittyvää hiustenlähtöä arvioidaan olevan
joka toisella 40–60-vuotiaalla
naisella ja kolmella neljästä yli
65-vuotiaasta naisesta.
Hiustenlähdön taustalla ovat
yleensä hormonaaliset muutokset. Vaihdevuosina naisten
estrogeenitaso laskee, jolloin
testosteronin vaikutus voi-
mistuu. Hiusjuuret ovat herkkiä testosteronille, mistä seuraa
hiustenlähtöä. Ilmiöön vaikuttavat myös perinnölliset tekijät.
Lihavilla hiustenlähtöä voi olla enemmän, koska lihavuus
pienentää steroidihormoneja
sitovan valkuaisaineen määrää.
Brusilan mukaan hiustenlähdöstä kannattaa keskustella
lääkärissä. Tällöin voidaan varmistaa, ettei syynä ole mitään
sairautta, kuten kilpirauhasen
toimintahäiriötä.
– Jos ei ole kyse mistään hoidettavasta sairaudesta, ei ole
keinoja palauttaa menetettyjä
hiuksia, hän sanoo.
Saksassa on kehitetty hoitomenetelmä, jossa hiusjuuria
hoidetaan fytokofeiiniyhdistelmällä. Tutkimusten mukaan
kofeiini voi vähentää testosteronin vaikutusta hiusjuureen.
Kouluissa leviää villitys, jonka
keskiössä on pieni kananmuna. Kännykän ruudulle ladattua
munaa on tavoitteena naputtaa
miljoona kertaa, minkä jälkeen
kuoren odotetaan rikkoutuvan.
Simppelistä ideastaan huolimatta – tai juuri siksi – muna
on niin koukuttava, että oppilaat eivät malta pitää sormiaan
irti ruudusta oppitunnillakaan.
Jyväskyläläiskoulusta kerrotaan, että oppilaat ovat narahtaneet naputtelusta luokassakin,
puhelin pulpetin alla. Välitunnilla munat taas napsuvat ihan
laillisesti.
bc
Lue lisää munapelistä: ksml.fi
Ira Blomberg-Kantsila
Pekka Tiihonen
Sisä-Suomen sairaalan rakennuksia Suolahdessa. Osastotiloista valtaosa on Mehiläisen käytössä.
Psykiatrisen
asumis­palvelun
liinat kireälle
Tarjouskilpailu: Psykiatrian
palvelutuottajien mielestä
vaatimukset ovat kovia.
Suolahti
Pekka Tiihonen
Pullin perheessä säästölippaat ovat ahkerassa käytössä. Pirjo (takana vas.), Emma, Lotta, Lauri, Timo sylissään Leevi, Liisa ja Luukas tunnustautuvat piheiksi.
Pihiys periytyy Pullin perheessä
Emma, Liisa, Lauri, Lotta, Luukas ja Leevi säästävät mieluummin kuin tuhlaavat.
Ihan tavallisia
asioita 21/36
Juttusarjassa esitellään
presidentti Sauli Niinistön
työryhmän ehdotuksia nuorten
syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Äänekoski
Ira Blomberg-Kantsila
11-vuotias Lauri Pulli leipoo
joulutorttuja tammikuisena iltapäivänä. Nuori mies pitää leipomisesta, samoin kuin perheen
muutkin lapset Emma, 16, Liisa,
12, ja Lotta, 8. 5-vuotias Luukas
ja 2-vuotias Leevi ovat toistaiseksi enemmän syömisosastolla.
Leipomisinnon lapset ovat perineet vanhemmiltaan. Timoisä tunnetaan kakkumaakarina, Pirjo-äiti puolestaan viihtyy
pullataikinan parissa.
– Tein eilen lasten kanssa täytekakun töihin tilauksesta. Palkka jaettiin lasten kanssa, Timo
Pulli kertoo.
Tässä perheessä uskotaan yhteistyön voimaan. Lauri ja Timo
pitävät traktorilla huolen kotikadun aurauksesta, Luukas on
innokas kolaamaan omaa pihaa
yhdessä Leevin kanssa.
Puuhommatkin tehdään yhdessä: rangat kerätään metsästä,
Timo ja Lauri sirkkelöivät puut
pieniksi ja muut kantavat liiteriin. Kaikki siivoavat siivouspäivänä ja tekevät kotiaskareita, kuten tyhjentävät ja täyttävät
astianpesukonetta.
– Meillä ansaitaan tietokoneaikaa kotitöillä. Äiti määrittelee
sen, kuinka kauan koneella saa
olla. Yleensä se on noin puoli tuntia kerrallaan, Pirjo Pulli sanoo.
– Lapset laiskistuisivat, jos he
vain istuisivat pelaamassa tietokonepelejä. Meillä harrastetaan koripalloa, jääkiekkoa, jal-
kapalloa, ratsastusta, tanssia ja
salibandya. Lapsilta odotetaan
sitoutumista.
Timo Pulli aloitti kesätyöt
10-kesäisenä. Hän kiersi veljensä kanssa Mämmenkylällä
maataloustöissä ja myöhemmin
myös rakennushommissa. Tätä
nykyä CP Kelcolla työskentelevä
pääluottamusmies ehtii töiden
lisäksi hoitamaan kunnallispolitiikkaa, VPK:ta ja jääkiekon tuomarihommia.
Pirjo Pulli on ollut kotiäiti Emman syntymästä saakka.
Hän ansaitsi jo nuoresta rahaa
lapsia hoitamalla.
Lapsiakin kannustetaan työntekoon jo nuoresta. Lauri oli ensimmäistä kesää heinähommissa viisivuotiaana. Tänä kesänä
hän ajoi traktorilla, heitti heinää
lavalle ja purki lastia parhaimpana päivänä kuuden tunnin ajan.
Myös Luukas heitti heinää hangolla sen, minkä jaksoi.
– Sain palkaksi 40 euroa ja
Jaffa-keksipaketin. Minusta 10
euroa on jo paljon rahaa, Lauri
kertoo ja esittelee seteleitä lompakossaan.
Lukiota käyvä Emma puolestaan teki kesätiliä Äänekosken
kaupungin ja CP Kelcon leivissä.
Hän on VPK:n miehistön jäsen
ja tekee Jääkiekkoliiton toimitsijan hommia Piispalassa viikonloppuihin.
Rahoista suurin osa päätyy
säästöön.
– Mietin aina tosi tarkasti, tarvitsenko jotain ennen kuin ostan, Emma painottaa.
Pullien perheessä lapset eivät
saa viikkorahaa. Rahaa annetaan lasten käyttöön silloin, kun
sitä todella tarvitaan. Jälkikasvu
ei juuri Äänekosken keskustassa
pyöri eikä suurperhe poikkea pikaruokalassa kuin harvoin. Ennemmin perhe pyöräyttää yhdessä kolme pellillistä pizzaa ja
herkuttelee kotona.
– Meillä isommat lapset ym-
märtävät hyvin, ettei kaikkea
voi saada. Pienemmätkään eivät kiukuttele kaupan karkkitai leluhyllyn luona, sillä pelisäännöt on tehty selviksi, Pirjo
ja Timo Pulli korostavat.
Tässä perheessä kaikki ovat
pihejä. Rahaa laitetaan mieluummin säästöön kuin hupuloidaan turhuuksiin.
– On mukavampi säästää itse
kuin pyytää rahaa vanhemmilta, kaverin synttäreille säästävä
Liisa huomauttaa.
Vaikka Pullit ovat varsin tyytyväisiä elämäänsä nykyisellään,
perheen naisväki toivoo lottovoittoa.
– Miehillä on jo se, mitä he
toivovat eli traktori. Sen huoltoon menivät veronpalautusrahat, jotka piti käyttää uuteen
sohvaan. Me naiset haluaisimme hevosen. Joka viikko pannaan lotto vetämään, Pirjo Pulli nauraa.
Tavallisia asioita
Tolkkua törsäämiseen
■■Helpolla ja ansiotta saatu laiskistaa. Seurauksena on
tyytymättömyys ja tyhjyyden
tunne.
■■Älä anna nuorelle liikaa rahaa,
tavaraa tai herkkuja. Se opettaa ajattelemaan, että kaikki ai-
ALE JATKUU!
na vain tulee jostain automaattisesti.
■■Jos nuori omaksuu tällaisen
asenteen, hän ei ehkä opi hankkimaan elantoaan työllä.
Lähde: www.tavallisia.fi
%
0
%
4
0
2
-
-30%-50%
Talvitakkeja ja -kenkiä, alusvaatteita, pipoja, hanskoja jne...
-10%
%
0
4
-
Ennen joulua ratkennut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tarjouskilpailu mielenterveyskuntoutujien asumispalveluista jätti avoimeksi monta
asiaa, sanoo yhtä suurimmista palvelutuottajista edustava
mielenterveyskuntoutuksen
sektorijohtaja Raija Saari terveys- ja hoivapalvelukonserni
Mehiläisestä.
Kilpailutuksen jälkeen Mehiläisessä ei hänen mukaansa tiedetä, ostavatko sairaanhoitopiiri ja kilpailutuksessa
mukana olleet kunnat siltä
alan asumispalveluja jatkossa.
– Meidän pitää pohtia, mitä
me jatkossa Keski-Suomessa
tehdään. Perustetaanko johonkin uutta, vai eikö perusteta, vai mitä tehdään.
Elinkeinopoliittinen asiantuntija Aino Närkki Sosiaalialan työnantajaliitosta sanoo,
että sairaanhoitopiirin tarjouspyyntö sisälsi kovia vaatimuksia. Hänen mielestään
voi kysyä, olisiko normaalimmalla ja hiukan halvemmalla
saatu vastaavaa laatua.
Närkin mielestä erikoista oli
esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille
asetettu vaatimus koulutuksen
suuntautumisvaihtoehdosta.
Vaadittua koulutusta on voinut suorittaa vuodesta 1993.
– Siinä ei otettu huomioon,
että joillekin voi syntyä sama
osaaminen pitkän työkokemuksen kautta.
Esimerkiksi pitkään mielenterveysalalla työskennellyt tavallinen sairaanhoitaja ei ole 1.5. alkaen pätevä,
jos hänen työnantajansa tekee ostopalvelusopimuksen
sairaanhoitopiirin kanssa.
– On paljon palvelutuottajia, jotka joutuvat yt-neuvottelumenettelyn kautta irtisanomaan ihmisiä ja palk-
kaamaan tilalle tämän tutkintovaatimuksen täyttäviä
ihmisiä – jos niitä yleensä
Keski-Suomen alueelta löytyy, Närkki toteaa.
– Voi olla että palvelutuottaja joutuu valitsemaan työkokemusta vähemmän omaavan henkilön, joka kyllä täyttää sen tutkintovaatimuksen,
mutta joka ei ole työntekijänä
yhtään pätevämpi.
Äänekosken Suolahdessa
Mehiläinen toimii lakkautetun
Sisä-Suomen sairaalan kiinteistössä, jossa sillä on 46 paikkaa kolmessa mielenterveyskuntoutuksen asumisyksikössä sekä keittiö. Lisäksi samassa
kiinteistössä Mehiläisellä on
ikääntyneiden Taunonkoti.
Valtaosaa lopetetun sairaalan osastotiloista vuokralaisena käyttävä Mehiläinen aikoo
jatkaa Suolahdessa toimintaansa, mutta selvittää samalla muitakin tilavaihtoehtoja.
Saaren mukaan tarjouskilpailulla sairaanhoitopiiri valitsi tietyt vähimmäisvaatimukset täyttävät palveluntarjoajat
kumppaneiksi, joiden kanssa
se tekee puitesopimukset.
– Mutta puitesopimushan ei
takaa yhtään ainutta asukasta kenellekään. Sairaanhoitopiiri ei sitoudu ostamaan yhtään ainutta paikkaa meiltä
eikä keneltäkään muulta palveluntuottajalta, Saari sanoo.
Hänen mukaansa palvelujentuottajat joutuvat etukäteen arvioimaan, kuinka
paljon ne hankkivat toimitiloja ja kuinka paljon palkkaavat henkilökuntaa.
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on etsinyt pitkään
Sisä-Suomen sairaalan kiinteistölle ostajaa. Sairaanhoitopiirin hallituksen 1. varapuheenjohtaja Pekka Leppänen
(vas.) Suolahdesta arvioi, että sairaanhoitopiirin hallitus
saa lähikuukausina esityksen
kiinteistön myymisestä. Hä-
-30%
Yliopistonkatu 46, JYVÄSKYLÄ
MA–PE 10–18, LA 10–15
www.partioaitta.fi
-10%