dockatso lisää
download 
Report Transcription
katso lisää
Lastensuojelun jälkihuollon asumispalveluiden kartoitus Tukialus-projekti Kevät 2013 Turun ammattikorkeakoulun sosiaalialan opiskelijat: Noora Oksanen, Enni Stöd, Ellen Talve ja Sofia Vehanen 2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO.....................................................................................................................................................................2 1.JOHDANTO..................................................................................................................................................3 2.HAASTATTELUT...........................................................................................................................................4 NMKY – NUORTEN MIESTEN KRISTILLINEN YHDISTYS........................................................................................................5 LAUSTEEN PERHEKUNTOUTUSKESKUS...............................................................................................................................9 PERHEOHJAAJA MATTI KALLELA..................................................................................................................................13 SOSIAALIALAN OPETTAJA LAURA NÄRVI..........................................................................................................................16 LUKAALITOIMINTA..................................................................................................................................................19 TUULIKOTI..........................................................................................................................................................23 TUAS.............................................................................................................................................................26 3.YHTEENVETO.............................................................................................................................................29 4.SWOT-ANALYYSI........................................................................................................................................32 VAHVUUDET........................................................................................................................................................33 HEIKKOUDET.......................................................................................................................................................34 MAHDOLLISUUDET.................................................................................................................................................35 UHAT...............................................................................................................................................................36 5.IDEAALI ASUMISPALVELUYKSIKKÖ.............................................................................................................37 6.LIITTEET....................................................................................................................................................39 3 1.JOHDANTO Turun ammattikorkeakoulun kolmannen vuoden sosionomiopiskelijat kartoittivat nuorten jälkihuollon asumispalveluja keväällä 2013 osana Tukialus-projektia. Tukialus on työelämälähtöinen projektioppimisympäristö, jossa opiskelijat oppivat palvelujen kehittämistyötä sekä johtamisen- ja yrittäjyyden valmiuksia. Opiskelijat toteuttavat sosiaalialan työelämän tilausten pohjalta erilaisia projekteja: asiakaspalvelua, kokeilu- ja kehittämishankkeita, selvitystöitä sekä yleisö- ja asiakastapahtumia. Toimeksiantajana tässä projektissa toimi Aapeluskotien Tuohisen yksikön johtaja, Mikko Niemelä. Aapeluskotien tarkoituksena on lähteä kehittämään omaa jälkihuollon asumispalveluyksikköä nuorille projektista saatujen tulosten pohjalta. Nuori joutuu lastenkodista lähtiessään tutustumaan uusiin ihmisiin ja tutut sekä läheiset suhteet aikaisempaan sijoituspaikkaan saattavat katketa. Nuori voi tuntea jäävänsä yksin ilman tukiverkostoa. Tällaiset nuoret ovat vaarassa syrjäytyvät ja putoavat yhteiskunnan rattaista. Toimivan jälkihuollon avulla voidaan ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä. Tähän raporttiin on koottu projektin tulokset. Esiin nousi esimerkiksi nuorten heikko sitoutuminen jälkihuollon asumispalveluyksikköihin, koska se leimaa liikaa nuorta. Lisäksi päihteiden käyttö on täysin kiellettyä, koska yksiköt usein ovat lastensuojelulaitosten alaisuudessa,. Nuoret saattavat ahdistua säännöistä ja haluavat muuttaa pois liian kontrolloidusta ympäristöstä. Nuorten motivaatiota opiskeluun ja koulun käymiseen pitää tukea, jotta he eivät jäisi kotiin. Nuorten taloudenhoitoa tulisi harjoitella yhdessä tutun ohjaajan kanssa, sillä nuorilla saattaa olla vaikeuksia hoitaa raha-asioitaan. Raportin ensimmäisessä kappaleessa esitellään kaikki haastattelukohteet. Kohteista kerrotaan pääpiirteittäin henkilöstö, tukitoiminnan tarjonta, toimintaprosessi, nuorten talous ja heidän sitoutuneisuus. Haastattelukohteet ovat myös erikseen pohtineet millaista tukea nuoret tarvitsevat, miten sijaishuollon ja jälkihuollon nivelvaihe toimii sekä jälkihuollonpalveluiden yleisiä kehittämiskohteita. Jokaisen haastattelukohteen lopussa on SWOT-analyysi kyseisen paikan hyvistä ja huonoista puolista sekä mahdollisuuksista ja heikkouksista. Henkilöhaastatteluista ei kyseistä analyysiä ole tehty. 4 Toisessa kappaleessa kaikilta kohteilta kerätty tieto on tiivistetty yhteen. SWOT-analyysien yhteenveto käydään läpi kolmannessa kappaleessa. Siinä käydään ensin läpi analyysia, minkä jälkeen on erikseen kerätty jokaisen kohteen analyysistä saadut tiedot yhteen ranskalaisin viivoin. Tällöin haastateltavien kohteiden vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat ovat helposti löydettävissä. Viimeisessä kappaleessa on opiskelijoiden omaa pohdintaa sellaisesta asumispalveluyksiköstä, joka vastaa nuorten tarpeita. Ideaali asumispalveluyksikkö on laadittu toimeksiantajan toiveiden pohjalta. Kappaleessa pohditaan yksikön mahdollista rakennetta, henkilöstöä, nuorten taloutta, sääntöjä, nuorille tarjottavaa tukea, nuorten motivoituneisuutta sekä nivelvaiheen ja viriketoiminnan toteuttamista. Ideaali asumispalveluyksikkö sisältää jokaisen haastateltavan kohteen parhaat ja toimivimmat puolet toteuttaa asumispalveluja. 5 2.HAASTATTELUT Haastattelut toteutettiin alkukeväällä, 16.2-6.3. välisenä aikana. Haastattelussa toteutettiin teemahaastatteluna, jossa käytettiin apuna haastattelurunkoa (liite 1). Haastattelurunko lähetettiin kaikille haastateltaville. Pääsääntöisesti päivää ennen haastattelua. Tällä tavoin haastateltavilla oli mahdollisuus tutustua aihealueisiin ja orientoitua paremmin haastatteluun. Haastattelut tehtiin jokaisen haastateltavan omalla työpisteellä ja aikataulut oli sovittu etukäteen. Projektiryhmä pyrki siihen, että kaikki olisivat paikalla haastatteluissa mutta käytännössä tämä ei toteutunut. Haastatteluissa oli läsnä 2-5 haastattelijaa ja kohteesta riippuen haastateltavana oli 1-3 henkilöä. Projektin tavoitteena oli kartoittaa erilaisia tapoja toteuttaa nuorten asumispalveluja. Haastattelukohteiksi muodostui alkukartoituksen jälkeen Lausteen perhekuntoutuskeskus, Turun NMKY, perheohjaaja Matti Kallela, sosiaalialan opettaja Laura Närvi, Kaarinan Lukaalitoiminta, nuorten itsenäistymisyksikkö Tuulikoti Porissa sekä TUAS:n toiminta. 6 NMKY – Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys NMKY on nuorisojärjestö, joka on perustettu Turussa 1890. Heillä on noin 2000 jäsentä. Organisaatio jakaantuu yhtiö- ja yrityspuoleen. Yhtiöpuolessa ovat ostopalvelut ja yrityspuolessa on kehityshankkeita, joita RAY rahoittaa. Haastattelu keskittyi järjestön lastensuojelun avo- ja jälkihuollon palveluihin, joita tarjotaan 16–21 -vuotiaille. Avohuollon palvelut tarjotaan alle 18-vuotiaille ja jälkihuollon palvelut 18–21 -vuotiaille. Työntekijät Lastensuojelun avo- ja jälkihuollon palveluissa työskentelee n. 30 työntekijää. Palkansaajia on yhteensä n. 80. NMKY:ssä toimii yhteensä 15 tukiperhettä ja nuorille on paikkoja tarjolla 35. Jälkihuollon palvelut NMKY tarjoaa kahdenlaista tuettua asumista kampus- ja taskutoiminnan nimillä. Kampustoiminta on yhteisöllistä ja itsenäistävää asumista. Sitä tarjotaan sekä avohuollon tukitoimina sijoitetuille että jälkihuollossa jo oleville. NMKY:n Taskutoiminta tarjoaa tukea ja ohjausta tavanomaisen perusarjen ja elämänhallinnan opetteluun. Tukitoiminta NMKY tarjoaa jälkihuollon nuorille tarkoitettua tukiperhetoimintaa. Tukiperheiltä vaaditaan sosiaali- tai terveysalan koulutus. Tukiperheet asuvat samassa rapussa nuoren kanssa, joten työhön sitoutuminen vaatii tarkkaa harkintaa. Tukiperhe on nuoren tukihenkilö. Tukiperheen tehtäviin kuuluu nuoren auttaminen kaikissa arjen asioissa ja itsenäistymisessä. Tukiperheet saavat konsultoivaa työnohjausta tarpeen mukaan. Tukiperheen pitää tavata nuori vähintään 3 kertaa viikossa. Koska tukiperhe ja nuori asuvat samassa rapussa, he kuitenkin käytännössä voivat tavata jopa päivittäin. Avuntarve korostuu usein silloin, kun nuorta ei näy, jolloin tukiperheen täytyy etsiä nuori käsiinsä. 7 Tukiperheille maksetaan työstään palkkaa sen mukaan kuinka monta nuorta heillä on vastuullaan (1–4 nuorta/tukiperhe). Tukiperheille tarjotaan vuokra-asunto samasta rapusta nuoren tai nuorien kanssa. He maksavat asunnostaan vuokraa, joka yleensä on markkinatasoa alhaisempi. Nuorten tuen tarve Haastattelussa tuli ilmi viisi tärkeää osa-aluetta, jossa nuori tarvitsee tuke: 1. Kasvun tukeminen nuoresta aikuiseksi 2. Koti ja arki • asuminen, rahankäyttö, kotikäsite 3. Arjen suuntaaminen • oma ura, koulutus, kuntoutuminen 4. Sosiaaliset suhteet ja verkostot • itsenäistyminen sosiaalisissa suhteissa 5. Mielenterveyskuntoutuminen • oman tilan havaitseminen ja myöntäminen • ei koske kaikkia avo- ja jälkihuollon nuoria Eri nuorilla korostuvat eri tarpeet. Nuoret, joilla on suhteessa suurempia ongelmia (esim. mielenterveys ja päihdeongelmat) hakeutuvat useammin palveluiden piiriin kuin nuoret, joilla on esimerkiksi taloudellisia vaikeuksia (ns. pienempiä ongelmia). Toimintaprosessi Kunnan sosiaalitoimi ja sosiaalityöntekijä kartoittavat erilaisia palveluita nuorelle ja yleensä prosessissa on mukana esimerkiksi nuoren omahoitaja. Kartoituksen avulla nähdään, onko NMKY:n tajoama tukitoiminta nuorelle sopivaa. Ensin nuori tulee tutustumaan NMKYn asumispalveluihin, jonka jälkeen voidaan tehdä päätös asumisesta. Nuoren kanssa tehdään etenemissuunnitelma, jonka pohjalta toiminta rakentuu. Nuori asuu NMKYn asumispalveluissa siihen asti, että nuori täyttää 21 tai hän on valmis muuttamaan omilleen. Nuori voi myös päättää keskeyttää asiakkuuden, koska toiminta on vapaaehtoista täysi-ikäisille nuorille. Normaalisti nuorelle etsitään uusi asunto yhdessä tukiperheen kanssa. 8 Mikäli nuori ei ole vielä 21-vuotiaana valmis muuttamaan omilleen niin yhteiskunnalla ei ole lain mukaan velvoitteita huolehtia nuoresta, ellei nuori täytä vammaistukeen vaadittavia vaatimuksia. Nuorten talous Nuoret saavat hoitopäivämaksua, jonka summa vaihtelee nuoren tarpeiden mukaan. Mikäli nuori saa opintotukea tai toimeentulotukea tms. se kerätään tilille. Nuori saa rahat käyttöönsä, kun asiakkuus päättyy. Nuorten sitoutuneisuus Syksyllä palvelussa mukana oli 34 nuorta, joista puolen vuoden kuluessa vain yksi päätti lopettaa asiakkuutensa. Lopettamisen takana on usein se, että nuori ei pidä palveluun liittyvästä kontrollista. Palvelu on vapaaehtoista, eikä sitä ole pakko ottaa vastaan. Joissain tapauksissa asumispalvelu voi olla ainoa vaihtoehto, sillä nuorella ei välttämättä ole muuta paikkaa tai taloudellisesti mahdollista asua muualla. Jälkihuollon onnistumisen edellytyksenä on muun muassa nuoren oma asenne ja motivaatio. Usein jopa pieni halu vaikuttaa omaan tilanteeseen riittää jälkihuollon onnistumiseen. Sijaishuollon ja jälkihuollon nivelvaihe Nivelvaiheessa nuori joutuu tutustumaan uusiin ihmisiin (mm. tukiperhe) ja uuteen ympäristöön. Nivelvaihetta voisi muuttaa toimivammaksi, jos asiakassuhteet jatkuisivat samana 21 vuoden ikään asti. Näin esimerkiksi nuorella voisi olla sama omahoitaja myös jälkihuollon puolella. Yleiset jälkihuollon palveluiden kehittämiskohteet Jälkihuolto voisi jatkua siihen asti, että nuori täyttää 25 vuotta. Tämän pitäisi olla lakisääteistä, jotta kunnat toteuttaisivat sen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä on tällä hetkellä jäykät rajat, esim. mielenterveyskuntoutujan asiakkuus sosiaali- ja terveyspalveluiden puolella on yksipuolista ja usein keskitytään vain joko sosiaaliseen tai vaan terveydelliseen hoitoon. 9 SWOT-analyysi N y k y ti l a n n e Vahvuudet • Heikkoudet Nuorten kanssa työskentelevien omistautuminen / intensiteetti ja ammatillisuus • Joustavuus toiminnan puolella toiminnan muuttaminen onnistuu lyhyelläkin aikavälillä • Tukiperheiden mieltymys työhönsä, työn itsenäisyys, ammattitaidon vapaa käyttäminen • Mielenterveysongelmiin vastaaminen vielä paremmin sitoutuneisuus työhön • T u l e v a i s u u s Tällä hetkellä vastaamaan ongelmiin pystytään Mahdollisuudet Uhat • Tukiasunnot laajenevat kokoajan • Tarve palveluille tulevaisuudessakin • Kehittämishankkeiden toteuttaminen (RAY rahoittaa) • Kehittyminen mielenterveysongelmiin vastaamisessa • Yhteiskunnassa hinnannousu, maksajien rahat vähenevät, toimintojen kulut nousevat • Toiminnot eivät saisi ostajien mielestä maksaa mitään • Haasteena on kustannustehokkain toiminnanmuoto • Liiketoiminnan ja järjestöpuolen tasapainon pitäminen pysyy luoda 10 11 Lausteen perhekuntoutuskeskus Lausteen perhekuntoutuskeskuksella on pitkä lastensuojeluhistoria. Sota-aikana Lausteella oli poikakoti sota-orvoille ja siitä lähtien paikalla on tehty lastensuojelutyötä. Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa on viisi sijaishuollon paikkaa yli 12-vuotiaille sekä erityisen sijaishuollonyksikkö, joka voi tarvittaessa vastaanottaa kiireellisesti sijoitettua lapsia tai nuoria. Lausteella on kaksi yksikköä itsenäistyville nuorille, Puistola ja Väinölä. Molemmat yksiköt ovat 7-paikkaisia. Haastattelu tehtiin Puistolan yksikössä. Puistola tarjoaa 16–18 -ikävuoden jälkeen tarvittavia jälkihuollon tukitoimia nuorille. Työntekijät Molemmissa yksiköissä on viisi ohjaajaa ja yksi vastaava ohjaaja. Yksiköillä on myös yhteinen erityistyöntekijä. Työntekijöillä on sosiaalialan koulutus. Jokaisella ohjaajalla on kaksi omaohjattavaa. Työ on kolmivuorotyötä ja yksiköissä ohjaaja on öisinkin paikalla. Jälkihuollon palvelut Lausteen perhekuntoutuskeskus tarjoaa asumispalveluita sijaishuollossa oleville 16 vuotta täyttäneille nuorille sekä jälkihuollon palveluina 18–21 -vuotiaille. Asiakkaat tulevat yleensä Lausteen omilta osastoilta mutta myös muista laitoksista, sijaisperheistä ym. Puistola on keskittynyt itsenäistyvien nuorten tukemiseen ja siellä on nuorten itsenäistymisasuntoja. Yksiöt ovat rivitaloasuntoja, joita on kahta eri kokoa. Osassa on saunatilat. Puistolassa tehdään myös perheiden arviointi- ja kuntoutustyötä. Myös nuorten kanssa tehtävä työ on osittain perhetyötä, koska nuoren lähiverkoston kanssa tehdään verkostotyötä. Lausteella on myös erityisen huolenpidon yksikkö, joka on tarkoitettu 12-18-vuotiaille nuorille, jotka vakavasti itse vaarantavat terveyttään ja kehitystään. Tiiviillä moniammatillisella hoidolla voidaan pysäyttää esim. vakava rikos- tai päihdekierre. Erityisen huolenpidon päätös voi olla kerrallaan voimassa 30 vuorokautta, yhteensä lain mukaan enintään 90 vrk. 12 Tukitoiminta Itsenäistyvien nuorten yksikössä tarjotaan asumis- ja tukipalveluita sijais- ja jälkihuollossa oleville nuorille. Yksiköissä on ohjaaja paikalla 24h/vrk. Jokaisella nuorella on omaohjaaja, jonka kanssa työskennellään tiiviisti omia tavoitteita kohti. Yksiköt ovat päihteettömiä ja nuorten tulee sitoutua tiettyihin sääntöihin ennen muuttamista. Sääntöjen rikkominen ei automaattisesti johda pois muuttoon vaan nuoren kanssa pyritään yhdessä miettimään miksi sellaisia sääntöjä on olemassa. Puistolan yksiöissä asuvien nuorten itsenäistymistä tuetaan ja tavoitteena on, että nuori oppii elämään itsenäisesti ja pitämään huolta itsestään. Väinölässä on mahdollisuudet myös tiiviiseen asumismuotoon, jossa nuoret asuvat omissa huoneissaan ja jakavat olohuoneen, keittiön jne. Siellä myös työntekijöiden toimisto on samassa talossa nuorten kanssa. Lausteen perhekuntoutuskeskuksella on oma koulu, jossa luokat 7.-10. Siellä voivat opiskella Lausteelle sijoitetut sekä muualta tulevat nuoret. Oppivelvollisuuden päätyttyä voivat nuoret vielä korottaa peruskoulun pääsynumeroita, koska koulu voidaan räätälöidä palveleman nuoren omia tarpeita. Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa on myös päivystävä puhelinapu, koska työntekijä on aina paikalla ja nuoret saavat soittaa koska haluavat. Puhelinapua on myös tarjolla pois muuttaneille. Lausteen perhetukikeskus tarjoaa kunnalle ns. kevyen tuen sopimusta pois muuttaneiden nuorten tukemiseen. Kevyt tuki on intensiivisempää ja osittain turvallisempaa, koska työntekijät ovat nuorelle tuttuja. Omaohjaaja tapaa viikoittain ja sopimus tehdään aina määräaikaiseksi. Tarvittavista tukitoimista päätetään yhdessä kunnan kanssa. Nuorten tuen tarve Nuoresta riippuen tuen määrä ja laatu vaihtelee suuresti. Tärkein tuki on aikuisen läsnäolo ja verkoston tuki. Nuorta osallistetaan prosessin aikana paljon. Suunnitelma tuen tarpeesta ja nuoren tavoitteesta tehdään yhdessä nuoren ja sosiaalityöntekijän kanssa. Itsenäistyvä nuori tarvitsee tukea mm. rahan käytön hallintaan, laskujen maksamiseen, kaupassa käyntiin, hygieniasta ja puhtaudesta huolehtimiseen sekä muuhun itsenäisen asumisen taitoihin. 13 Omaohjaajatyöskentely on tärkeää, koska omaohjaaja tukee viikoittaisissa tapaamisissa nuoren tavoitteisiin pääsemistä. Tavoitteellinen toiminta perustuu nuoren kanssa yhdessä laadittuihin tavoitteisiin ja tukee nuoren itsenäistymistä. Nuoren kanssa tarkastellaan ja arvioidaan tavoitteita usein yhdessä. yhteenvetoraportteja yms. Joissakin tapauksissa perheet ovat tässä mukana. Tehdään Toimintaprosessi Nuoret voivat tulla asiakkaaksi huostaanottopäätöksen tai kiireellisen sijoituksen myötä. Pieni osa on myös tullut avohuollon tukitoimena. Lastensuojeluntarve/asiakkuus on kuitenkin aina taustalla. Nuoren tullessa Lausteen toiselta osastolta, käy hän ensin harjoittelemassa asumista itsenäistymisasunnossa. Harjoittelujakso on nuoresta riippuen joko päiviä, viikkoja tai kuukausia ennen virallista jälkihuollon aloittamista. Nuoren muuttaessa itsenäistymisasuntoon, vaihtuu myös omaohjaaja. Lausteella tavoitteena on ”saattaen vaihdettava” hoitajuussuhde eli muuton lähestyessä nuoren vanha ja uusi omaohjaaja tekevät tiivistä yhteistyötä, jolloin siirtyminen jälkihuollon asiakkaaksi ei katkaise heti siteitä vanhaan tuttuun omaohjaajaan. Jonotus on kausittaista ja osa asunnoista voi olla suunniteltu tietyille nuorille, jotka ovat muuttamassa Lausteen muilta osastoilta. Tilanteen mukaan aina katsotaan kuinka kiireellinen sijoitus on ja mitä vaihtoehtoja on olemassa. Pääsääntöisesti nuorille on löydetty paikka. Asiakassuhde päättyy, kun nuori täyttää 21 vuotta. Usein tarve tiiviiseen tukemiseen loppuu aiemmin, keskimäärin noin 19-vuotiaana. Nuoren muuttaessa pois itsenäistymisasunnosta, tarjoaa sijoittava kunta tai kaupunki muut jälkihuollon palvelut ja ne ovat nuorelle vapaaehtoisia. Myös Lauste tarjoaa ns. kevyttä tukea. Nuorten talous Kunta perii nuoren saamat opintorahat tai muut etuudet. Nuorella on Lausteelta saatavia rahoja käytössään. Rahojen käytön harjoittelu tapahtuu portaittain ja talouden hallintaa opetellaan pikkuhiljaa omaohjaajan kanssa. Kaikilla on sama määrä rahaa käytettävissä erikseen ruokaan, vaatteisiin, hygieniaan ynnä muuhun. Nuorelle annetaan niin sanottua kuukausirahaa, jonka hän saa vapaasti käyttää omiin menoihinsa. Aluksi rahaliikenne hoituu ohjaajien kautta ja tavoitteena on 14 itsenäistymisprosessin edetessä päästä toimeentulotukea vastaava summa. pisteeseen, jossa nuoren tilille tulee Toimeentulotuen suuruisen summan avulla on myös tarkoitus harjoitella tulevaisuudessa taloudellista pärjäämistä, jolloin nuoren aikuisen tulona saattaa olla vain toimeentulotuki. Tällöin hänen ei enää tarvitse palauttaa kuitteja ja saa paremmin itse päättää kuinka paljon hän käyttää kuukaudessa ruokaan, vaatteisiin jne. Nuorten sitoutuneisuus Nuorten sitoutuneisuus vaihtelee, keskimääräinen asunnossa asumisaika on puolesta vuodesta vuoteen. Moni nuori jolla on pitkä lastenkotitausta, haluaa itsenäistyä mahdollisimman nopeasti. Usein nuoren motivaation puute on ongelmana eikä nuori halua sitoutua kontrolliin. Rankat sijoituskokemukset ajavat nuoria vastustamaan jälkihuollon palveluita, koska he tietävät hyvin omat oikeutensa. Hyvä verkosto ja yhteisyön toimivuus ovat tärkeitä jälkihuollon onnistumisten kannalta. Sijaishuollon ja jälkihuollon nivelvaihe ”Saattaen vaihdettava” omahoitajuus mahdollistaa pehmeän laskun mutta aina se ei ole mahdollista, jos nuori tulee muualta. Mahdollisuuksien mukaan nuorille tulee tarjota tutustumisvaihe, joissa nuori voi rauhassa tutustua tulevaan asuinympäristöön ja sitoutua sen sääntöihin. Yleiset jälkihuollon palveluiden kehittämiskohteet Jälkihuollon palveluita olisi hyvä jatkaa yli 21-vuotiaaksi saakka, jotta nuorelle pystytään tarjoamaan hyvät eväät elämään. Tarvitaan aikaisempaa puuttumista, monet nuoret tulevat tuen piiriin liian myöhään. Joskus nuori katkaisee asiakassuhteen heti mutta myöhemmin ymmärtää tarvitsevansa ko. palveluita. Tällöin apua ei välttämättä ole enää saatavilla, jos nuori on jo ehtinyt täyttää 21 vuotta. Nuorille tulisi olla työpajatoimintaa. enemmän matalan kynnyksen päivätoimintapaikkoja, kuten 15 SWOT-analyysi N y k y ti l a n n e Vahvuudet Heikkoudet • Vahva tuki • Ympärivuorokautinen valvonta • Asuinalueena rivitalot, opitaan elämään naapurien kanssa. • Rauhallinen sijainti kulkuyhteydet • Pitkä kokemus alalta ja henkilöstön hyvä osaaminen • Vakiintuneet työmenetelmät • Tukipalvelut; koulu, terapiapalvelut, lääkäri ym. • Omaohjaaja-työskentely, lähtee nuoren tarpeista • Nuorten ja perheiden kuuleminen ja • Lyhyt sijoitusaika, nuoret eivät halua jatkaa tukea 21-vuotiaaksi asti • Tällä hetkellä ei ole mahdollista antaa tiivistä tukea erityisnuorille, jotka ovat moniongelmaisia (päihdeja mielenterveysongelmat) • Nuorille ei ole tarpeeksi päivätoiminta paikkoja, olisi hienoa, jos resurssit mahdollistaisivat Lausteelle oman pajatoiminnan • Omaohjaajatoiminnan pitäisi olla joissakin tapauksissa vielä tiiviimpää hyvät joka 16 T u l e v a i s u u s Mahdollisuudet • Työntekijöittä koulutetaan tarpeen mukaan (perhetyö yms.) • Jatkuvat kehittämishankkeet, joilla pyritään kehittämään toimintaa vastaamaan asiakaskunnan tarpeita • Verkostotyö • Työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa talon toimintaan ja heillä on mahdollisuus toteuttaa omaa osaamistaan. Uhat • Kuntien ja valtion taloustilanne; työntekijät vaihtuvat kunnissa, lomautukset pidentävät asiakirjojen käsittelyaikoja ja päätöstentekoja • Koska jälkihuolto on nuorille vapaaehtoista, ei sitä välttämättä oteta vastaan • Tulostavoite on epäselvä, joten kuntien on helppo ottaa varoja pois 17 Perheohjaaja Matti Kallela Matti Kallela on perheohjaaja, joka vastaanottokodissa vuosina 1998–2011. työskenteli ohjaajana Paaskunnan nuorten Jälkihuollon palvelut Paaskunta tarjosi lastensuojelupalveluja huostaan otetuille lapsille ja jälkihuollossa oleville nuorille. Paaskunnassa oli huostaan otetuille lapsille ja nuorille osasto sekä kolmelle jälkihuollon nuorelle rivitaloasunto. Nuorien kanssa, jotka asuivat jälkihuollon asunnossa, tehtiin asuinsopimus, joka oli verrattavissa vuokrasopimukseen. Asuinsopimuksen mukaan nuori noudatti yhdessä laadittuja sääntöjä, mutta ei joutunut maksamaan asunnon kiinteitä kuluja. Tukitoiminta Kun nuori täytti 17-vuotta, hän siirtyi itsenäistymisasuntoon. Tässä vaiheessa omahoitajan lisäksi nuoren elämään tuli lisäksi työpari, joka myös työskenteli Paaskunnassa. Yhdessä omahoitajan ja työparin kanssa harjoiteltiin itsenäistä asumista, nukkumaanmenoa vuorokausirytmin mukaisesti sekä keskusteltiin erilaisista peloista liittyen yksinäisyyteen ja itsenäistymiseen. Esimerkiksi ruuanlaitto aloitettiin yhdessä omahoitajan kanssa asteittain (ensin käytiin yhdessä kaupassa ja suunniteltiin kauppalistaa ja tästä edettiin pikkuhiljaa kohti itsenäistä ruuanlaittoa). Paaskunnan itsenäistymisasunto oli täysin savuton ja alkoholia ei saanut käyttää. Lisäksi nuorelle oli määritelty siivouspäivät ja kotipäivät, samalla tavalla kuin osastollakin. Nuorten tuen tarve • • • • Nuoren pelkojen kuuntelu/ymmärtäminen Auttaminen nuoren taloudessa (rahankäyttö/säännöstely/talouden suunnittelu) Vuorokausirytmin pitäminen ’normaalina’ Nuori ei tarvitse liiallista holhousta ja tukea, sillä se saattaa passivoida nuorta 18 Nuorten talous Nuori sai toimeentulotuen suuruisen määrän rahaa kuukaudessa, jotta nuori voisi opetella pärjäämään sillä summalla, jonka todennäköisesti tulee saamaan itsenäistymisasunnosta pois muutettuaan. Opiskelevat nuoret saivat opintotukea, mutta eivät asumislisää, koska heillä ei ollut vuokrasopimusta. Nuori sai portaittain rahaa ja luottamuksen kasvaessa hän saattoi saada kuukauden rahat jopa kerralla. Nuorten sitoutuneisuus Nuoret asuivat itsenäistymisasunnoissa keskimäärin puoli vuotta. Vähäinen aika johtui usein lastensuojelun pihapiirin alaisesta asumisen leimasta ja siitä, että toiminta oli hyvin kontrolloitua. Nuori ei saanut käyttää eikä säilyttää päihteitä asuntoalueella. Ystävien paine oli todella kova. Sijaishuollon ja jälkihuollon nivelvaihe Nivelvaihe toimi hyvin, sillä nuoren elämään ei tullut uusia ihmisiä ja nuori sai säilyttää tutun omahoitajansa, sekä sai lisäksi työparin jo tutulta osastolta. Nuoren kanssa tehtiin itsenäistäviä tehtäviä asteittain ja opetettiin nuorta itsenäiseen elämään. Nuorilla, jotka olivat asuneet itsenäistymisasunnossa 17-vuotiaasta alkaen, oli paremmat edellytykset itsenäiseen asumiseen täysi-ikäisenä, kuin niillä, jotka tulivat asuntoon vasta 18-vuotiaana. Kallelan mukaan yleensä tytöillä on paremmat valmiudet pärjäämiseen kuin pojilla. Jälkihuollon ideaali itsenäistymisasumisyksikkö • • • • Asunnon pitäisi olla lastensuojelun toimialan ulottumattomissa, jotta nuori saisi käyttää normaalisti päihteitä, kuten muutkin täysi-ikäiset nuoret. Samalla nuori saisi harjoitella päihteiden kohtuukäyttöä. Ei kuitenkaan kannusteta nuorta päihteiden käyttöön, mutta kontrollointi ei olisi niin tiukkaa. Lisäksi nuori ei leimautuisi lastensuojelun asumisyksikön asukkaaksi ja ystävien paine ei olisi niin suuri. Mahdollisuus muuttaa asuntoon jo 17-vuotiaana, jolloin se toimisi harjoitusasuntona. Tuki räätälöity nuoren tuen tarpeen mukaan, ei liiaksi holhoavaa eikä liian välinpitämätöntä. Omaohjaajasuhde säilyisi ja nuoren elämään tulisi asteittain uusi jälkihuollonohjaaja, johon nuori saa olla yhteydessä liittyen omiin asioihinsa. 19 • • • • • Nuoren talous vastaisi toimeentulotuen suuruutta, jotta nuori saa harjoitella taloudellista pärjäämistä sellaisen summan avulla, jonka hän todennäköisesti tulee saamaan itsenäistymisasunnosta pois muuttaessa. Harjoittelu rahankäyttöön tapahtuu portaittain, jolloin vastuu ja itsenäinen rahankäyttö lisääntyvät luottamuksen kasvaessa Asumissopimuksen säännöt mukailevat oikean vuokrasopimuksen sääntöjä, jolloin nuori oppii ottamaan huomioon asuintalon muut asukkaat, asunnon kunnon ylläpidon yms. Ihanne koko olisi rivitaloasunto, jossa olisi 3–5 nuorta. Ohjaajapalvelu olisi 24/7, jolloin nuorella olisi vahva tuki ja apua aina saatavilla. 20 Sosiaalialan opettaja Laura Närvi Laura Närvi on sosiaalialan opettaja, jolla on pitkä tausta lastensuojelualan kentältä. Hän on työskennellyt muun muassa ohjaajana Paaskunnan nuorten vastaanottokodissa ja hänellä on lisäksi kokemusta muun muassa A-klinikkasäätiöstä sekä Pelastakaa Lapset ry:stä. Nuorten tuen tarve ja tukitoiminta Nuorille tulisi turvata tukitoimintaa ainakin 25-vuotiaaksi asti. Tuen tarve on erittäin yksilöllistä ja se tulisi kartoittaa tarkasti. Tukea tulisi tarjota varsinkin niille, jotka sitä tarvitsevat ja nuori tulisi ohjata tarvitsemansa tuen piiriin mahdollisimman selkeästi. Väliinputoajille pitäisi luoda parempia tukitoimia, sillä tällä hetkellä osa nuorista saattaa jäädä kokonaan ilman tukea. Lastensuojelunuorten isona ongelmana on yksin oleminen. Nuoret eivät ole tottuneet olemaan yksin, koska lastenkodissa on aina joku saatavilla. Nuorten itsenäistymiskasvatus tulisi aloittaa nykyistä nuorempana, jo alle 17-vuotiaana. Jo 15-vuotias voi alkaa harjoitella itsenäistymistä hoitamalla omia asioitaan, kuten pyykinpesua, ruuanlaittoa, kaupassa käyntiä jne. Nuoren siirtyessä jälkihuollon palveluiden piiriin, hänen tukihenkilönsä vaihtuvat. Nuoren voi olla vaikea sitoutua uusiin ihmisiin ja avautua heille. Luottamussuhteen luominen tulisi aloittaa jo ennen nuoren itsenäistymistä. Uuden tukihenkilön tai omahoitajan olisi hyvä esittäytyä nuorelle jo ennen muuttoa, esimerkiksi puoli vuotta ennen. Tällöin voidaan käyttää nimitystä ”saattaen vaihdettava”. Nuoren on helpompi sitoutua uuteen tukitoimintaan, kun hän on jo tutustunut siellä toimivaan henkilökuntaan ja toimintatapoihin. Omahoitajien ja tukihenkilöiden tulisi uskoa nuorten pärjäämiseen ja luotava heihin toivoa. Pahinta on, jos luovutetaan heti, kun nuori tekee virheen. Närvi kuvaili hyvänä esimerkkinä Pelastakaa Lapset ry:n harjoitteluasuntotoimintaa, jossa nuori voi asua aina viikon kerrallaan. Asunto on kalustettu valmiiksi ja nuori voi tuoda omat välttämättömimmät tavaransa sinne. Asunto ei ole kuitenkaan nuoren oma mutta sen avulla hän voi orientoitua yksin asumiseen. Hoitajat ovat kuitenkin aina saatavilla ja laitos on vastuussa nuoresta esimerkiksi öisin. 21 Nuorten talous Rahankäytön tulisi olla säänneltyä ja rahan käytön suhteen pitäisi olla yhteiset tavoitteet. Nuoren pitäisi ymmärtää miksi rahaa säännöstellään. Rahaa voi olla käytössä aina viikon tarpeisiin. Viikko on lyhyt aika ja nuori ei joudu taloudelliseen ahdinkoon, jos hän tuhlaa rahat liian nopeasti. Nuori voi harjoitella rahankäyttöä yhdessä omahoitajan kanssa. Nuorten sitoutuneisuus Nuoren sitoutuneisuus lähtee omasta motivaatiosta ja halusta ottaa apua vastaan. Nuorella pitää olla myös halua tavoitella omaa etuaan, koska itsenäisesti asuva on itse vastuussa omasta toiminnastaan. Yleensä niillä nuorilla, jotka ovat kykeneväisiä itsenäistymään, on joitain hyviä asioita menneisyydessä, joiden varaan tulevaisuutta voidaan rakentaa. Näihin asioihin omahoitajan tulisi kiinnittää huomiota. Nuoren kanssa olisi hyvä tehdä yhdessä tavoitteet, joiden avulla itsenäistyminen mahdollistuu. Näin nuori pystyy paremmin sitoutumaan niihin, koska on ollut mukana luomassa yhteisiä tavoitteita. Itsenäistymiselle voidaan asettaa yhdessä joitain ehtoja, joiden myötä vastuu lisääntyy ja nuori saa enemmän vapauksia. Ennen muuttoa nuoren kanssa voidaan esimerkiksi harjoitella ruuanlaittoa ja hänelle voidaan asettaa ehdoksi tehdä Itsenäistyvän nuoren keittokirjasta tietty määrä ruokia, jotta omilleen muutto on mahdollista. Nuorelle voidaan asettaa tiettyjä ”porkkanoita”, joita hän voi tavoitella itsenäisellä toiminnallaan. Koko hoitoprosessin tavoite voi esimerkiksi olla, että asunto muuttuu nuoren omaksi vuokra-asunnoksi. Sitoutuminen toimintaan lisääntyy, kun nuori kokee, että hänen luotetaan. Sijaishuollon ja jälkihuollon nivelvaihe Nuoren itsenäistymistä tulee lähteä suunnittelemaan mahdollisimman varhain. Suunnittelu olisi hyvä aloittaa 0,5–1 vuotta ennen kuin nuori muuttaa pois lastenkodista. Jälkihuollon ideaali itsenäistymisasumisyksikkö • • Asuntojen tulisi olla realistisia ja sellaisia missä sen ikäiset nuoret normaalistikin asuvat Mieluiten kerrostaloasuntoja, jotka on hajasijoitettu asuinalueelle o 200–500metrin etäisyydellä toisistaan 22 • • • o erillisissä kerrostaloasunnoissa nuorilla voi olla yksilölliset (rivitaloasunnoissa sääntöjen tulee olla melko yhtenäiset) o nuoret eivät välttämättä tunne toisiaan Asunnosta tulee oma, jos hoitoprosessi onnistuu 4 nuorta (max. 5) per työntekijä, riippuu nuorten tuen tarpeesta Hoitajan ei tarvitse olla saatavilla öisin (yli 18v.) säännöt Mahdollisia ongelmakohtia Nuorilla voi olla täysi-ikäisyyden lähestyessä omnipotentti olo, eli hän kokee itsensä kaikentietäväksi ja -osaavaksi. Jälkihuolto on vapaaehtoista eikä nuori siis välttämättä halua sitoutua siihen. Hän voi kokea jälkihuollon leimaavaksi ja kokee pärjäävänsä paremmin omillaan. Toinen ääripää on nuorten passivoituminen. Jos heidän puolestaan hoidetaan kaikki asiat, he eivät välttämättä osaa tavoitella omaa etuaan. Närvi pohti myös sitä faktaa, että kunnat ostavat vain lakisääteisiä palveluita. 23 Lukaalitoiminta Lukaalitoiminta on nuorten tukiasuntotoimintaa Kaarinassa. Toiminta on aloitettu jo 1990luvulla, mutta se on muokkautunut nykyiseen muotoonsa vuodesta 2003 lähtien. Kyse on mallinnetusta tukiasumisesta, joka sisältää asumisvalmennuksen ja tuettua asumista. Palvelu on tarkoitettu tuettua asumista tarvitseville 18–25 -vuotiaille Kaarinalaisille nuorille – ei siis vain jälkihuollon asiakkaille. Useimmiten asiakkaat ovat kuitenkin jotenkin linkittyneitä lastensuojeluun, esimerkiksi lastensuojelutarpeen selvitysten tai sosiaalitoimen asiakkuuden kautta. Jälkihuollon asiakkailla on myös etuoikeus asuntoihin jonotustilanteessa. Lukaalitoiminnalla on 11 vuokra-asuntoa ympäri Kaarinaa (Piikkiössä, Voivalassa, Piispanristillä ja Kaarinan keskustassa). Asunnot ovat täysin tavallisia vuokra-asuntoja, jotka Lukaalitoiminta on vuokrannut eri yhtiöiltä ja vuokraa sitten edelleen omille asiakkailleen. 10 asunnoista on yksiöitä, yksi on kaksio. Asunnoissa asuvat asiakkaat eivät tiedä toisistaan eikä heille järjestetä mitään yhteisöllistä toimintaa. Pääsääntöisesti asunnot ovat yleensä kaikki asutettuja. Asiakkaat tulevat Lukaalitoimintaan lastensuojelun (lastensuojelulaitokset, avohuolto), aikuissosiaalityön, vammaispuolen, mielenterveystoimiston, oppilaitosten tai nuorten psykiatrisen poliklinikan kautta. Myös puskaradiolla on suuri merkitys asiakkaiden ohjautuvuudessa palveluun, arviolta jopa noin 40 % asiakkaista tulee tätä kautta. Ulkopuolelle jääviä asiakasryhmiä ovat vaikeista päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät (ohjataan muualle). Työntekijät Lukaalitoiminnan parissa työskentelee täysipäiväisesti kaksi työntekijää, jotka ovat sosiaalikasvattaja Pauli Koski ja toimintaterapeutti Sini Koskela Lisäksi työryhmässä mukana on sosiaalityöntekijä Timo Vainio. 24 Jälkihuollon palvelut ja tukitoiminta Lukaalitoiminta on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa eli asumisvalmennuksessa käydään läpi asumiseen liittyviä asioita. Asumisvalmennuksen voi jakaa kolmeen osaan. 1. vaihe on tutustumista ja nuoren elämäntilanteen kartoittamista mahdollisimman laajasti. 2. vaiheessa käsitellään yleisemmän tason asioita, kuten asumisen sääntöjä, kaverisuhteita yms. 3. vaiheessa valmistaudutaan muuttoon konkreettisesti. Mietitään muun muassa mistä nuori saa rahaa, miten sitä käytetään ja miten laskuja maksetaan. Vaiheeseen kuuluu myös esimerkiksi lomakkeiden täytön harjoittelua ja katsotaan mihin lomakkeet kuuluu viedä jne. Lisäksi käydään läpi mitä asuntoon pitää hankkia, mistä nuori saa rahat hankintoihin ja mistä ne kannattaisi hankkia. Lukaalitoiminnassa nuori saa täysi-ikäisenä ihmisenä käyttää laillisia päihteitä ja pitää niitä asunnossaan. Muita sääntöjä ovat vuokrasopimuksessa mainitut pykälät: • Lukaalitoiminnan työntekijöillä on oikeus mennä nuoren asuntoon omilla avaimillaan, mikäli nuorta ei tavoiteta. • Lukaalitoiminnan työntekijöillä on tarvittaessa oikeus tarkistaa asunto lattiasta kattoon esimerkiksi päihteiden väärinkäytön tai rikosepäilyn takia. • Lukaalitoiminnan työntekijät voivat tarvittaessa määrätä nuoren huumetesteihin. Päihteiden väärinkäyttö ei automaattisesti johda sopimuksen irtisanomiseen, mutta jos nuori ei päihteidenkäytön takia selviä päivittäisestä elämästä niin hänen täytyy mennä ja sitoutua hoitoon. Lukaalitoiminnan asiakkaana nuorelta edellytetään myös aktiivisuutta. Hänen täytyy opiskella, olla töissä tai osallista johonkin muuhun aktivointitoimintaan. Nuorella pitää olla pyrkimys aktivoitumiseen koko ajan. Asumisvalmennukseen kuuluu kahdeksan eri otsikkoaluetta, joiden aiheita käsitellään valmennuksen aikana. Nämä otsikkoalueet liittyvät läheisesti nuoren tavanomaiseen elämään ja valmentavat yksin asumista. Nuori esimerkiksi opettelee rahankäyttöä sekä erilaisissa virastoissa asioimista sekä lomakkeiden täyttöjä. Asumisvalmennuksen jälkeen alkaa toiminnan toinen vaihe eli varsinainen tuettu asuminen. Nuori voi myös osallistua esimerkiksi pelkkään asumisvalmennukseen ja tämän jälkeen muuttaa muualle kuin Lukaalitoiminnan tarjoamaan asuntoon. Tukea asumiseen on mahdollista saada tarvittaessa myös esimerkiksi kaupungin vuokra-asunnossa asuessa. 25 Nuorten tuen tarve Toiminta on yksilökohtaista eli jokaisen asiakkaan kanssa toimitaan omalla tavallaan. Asiakkaiden puolesta ei kuitenkaan tehdä mitään, vaan toiminnassa on palveluohjauksellinen ote. Mitä tahansa voidaan harjoitella ja tehdä, missä nuori tarvitsee tukea. Nuori on kuitenkin itse aina aktiivinen toimija ja nuoren oman motivaation löytyminen on olennaista. Tukitoimet vaihtelevat kuulumisten vaihdosta käytännön asioiden hoitamiseen. Eniten tukea tarvitaan raha-asioiden hoidossa. Toimintaprosessi Hoitoprosessi alkaa siitä, että Lukaalitoimintaan tulee yhteydenotto jostakin edellä mainitusta kohteesta, joista asiakkaita toimintaan ohjautuu. Tämän jälkeen järjestetään infotapaaminen, jossa nuorelle ja tämän mahdollisille yhteistyötahoille kerrotaan konseptin sisältö. Tämän jälkeen nuori saa päättää haluaako ryhtyä toimintaan vai ei. Toiminta pyritään aloittamaan 3–4 kuukautta ennen kuin nuori haluaisi tulla asumaan Lukaalitoiminnan vuokra-asuntoon. Toiminta alkaa asumisvalmennuksella, joka kestää kolme kuukautta. Asiakas tapaa Pauli Koskea ja Sini Koskelaa viikoittain Lukaalitoiminnan toimipisteessä. Valmennus sisältää paljon kotitehtäviä, joiden pohjalta käydään keskustelua tapaamisissa. Valmennuksen aikana mietitään, onko tämä tukiasuminen oikea tukimuoto nuorelle. Kun valmennus on käyty kokonaan, tehdään nuoren kanssa vuokrasopimus. Vuokrasopimukset ovat määräaikaisia, kestoltaan 3 kuukautta, 6 kuukautta tai vuoden mittaisia. Asunnon saamisen jälkeen valmennuksen aikana alkaneet tapaamiset jatkuvat viikoittain, mutta tapaamiset pidetään nuoren vuokra-asunnossa eikä toimistolla. Asiakkuus voi jatkua 25 ikävuoteen saakka, harva nuorista kuitenkaan asuu niin pitkään. Keskimääräinen asumisaika Lukaalitoiminnan asunnossa on 1,5–2 -vuotta. Nuorten talous Nuori maksaa asumisestaan vuokraa. Vuokrataso Lukaalitoiminnan asunnoissa ei ole aivan yhtä kova kuin normaalisti, sillä toiminnan tavoitteena ei ole tavoitella voittoa. Nuoret saavat normaaleja tukia elämäntilanteensa mukaan (opiskelijan etuudet, työmarkkinatuet, toimeentulotuki tms.) Alusta saakka nuori saa käyttöoikeudet rahoihinsa, mutta valmennuksessa opastetaan rahankäyttöön. 26 Nuorten sitoutuneisuus Ryhtyessään Lukaalitoiminnan asiakkaaksi nuori sitoutuu toimintaan ja sen sääntöihin. Asumisvalmennukseen osallistuessaan nuori näyttää sitoutuneisuutensa ja motivaationsa. Nuorten sitoutumiseen vaikuttaa positiivisesti vähintään kolmen kuukauden asumisvalmennus vaihe. Sen aikana myös usein tippuvat pois nuoret, joilla ei ole motivaatiota elämänhallinnan oppimiseen tai vahingollisen elämän osa-alueen korjaamiseen. Asumisvalmennus toimii seulana, jonka jälkeen mukana on oikeastaan vain toimintaan sitoutuneita asiakkaita. Lisäksi nuorille mieluisaa tuntuu olevan se, että kokonaisuudessa toiminnasta noin 90 % on tukea ja vain 10 % kontrollia. Toiminta ohjaa itsenäistymiseen. 27 N y k y ti l a n n e Vahvuudet • Heikkoudet Valmennus, jonka kautta helpottuu suhteen luominen ja tutustuminen asiakkaaseen • Mallinnettu toiminta: hyvin selkeä konsepti • Käsikirja, jossa otsikot järjestyksessä avattu ja sisältää lisäksi tehtäviä ja menetelmiä • Työntekijät helppo käsikirjan avulla • Tuen kohdentaminen eli oikeanlaisen tuen tarjoaminen oikeanlaisille henkilöille: paljon tukea tarvitsevien asiakkaiden ohjaaminen muualle • Nuori tiedostaa yleensä hyvin omat vahvuutensa ja heikkoutensa valmennuksen ja asumisen myötä • Väliinputoaja-asiakkaat • Esim. heikkolahjaiset, joilla ei vammaisdiagnoosia, tarvitsisivat enemmän tukea, mutta eivät pääse vammaispuolelle. Ei löydy täysin sopivaa palvelua. • Mielenterveysongelmaiset, jotka tarvitsisivat enemmän tukea, muttei pysyvää laitoshoitoa, mihin tällaisen henkilön voi ohjata? • Vaadittavaa vahtimista ja kontrollia ei voida väliinputoajille tarjota. perehdyttää 28 T u l e v a i s u u s Mahdollisuudet • Toiminnan laajentaminen • Tukihenkilövetoinen lukaali (konsepti ja tukihenkilöiden koulutuspaketti jo olemassa, muttei päästy vielä ottamaan käyttöön sopivien asiakkaiden puutteen vuoksi) • Kevyemmän tuen tarpeessa olevat asiakkaat • Nykyisen mallin voisi muokata väliinputoajille sopivaksi (esim. mielenterveys-väliinputoajat) • Vaatisi vielä moniammatillisempaa tiimitoimintaa SWOT-analyysi Uhat • Kunnan resurssipula talousongelmat, • Ei lakisääteistä toimintaa, joten karsintauhka • Tosin nyt ennaltaehkäisevän työn tulokset ovat olleet niin hyviä, ettei kannattaisi karsia! 29 Tuulikoti Tuulikoti on vuodesta 2008 toiminut Porin kaupungin 16–21 -vuotiaille nuorille suunnattu itsenäistymisyksikkö. Tuulikodissa on 15 asuntoa. Tuulikoti on tarkoitettu lastensuojelun avohuollon (16–17 -vuotiaille) ja jälkihuollon (18–21 -vuotiaille) asiakkaille. Tuulikoti jakautuu kahteen asumisyksikköön. ”Rivari” sijaitsee erillisessä rakennuksessa Tuulikodin tontilla ja on tarkoitettu pääasiassa täysi-ikäisille nuorille. ”Hima” sijaitsee päärakennuksessa, jossa asuu pääosin alaikäisiä nuoria. Päärakennuksessa on 9 yksiötä, jotka ovat valmiiksi kalustettuja. Toiminnan lähtökohtana on nuoren itsenäisen elämän harjoittelu sekä nuoren vastuunotto omasta elämästään. Tuulikodin säännöt Nuorta kannustetaan opiskeluun tai työssäkäyntiin. Nuori luovuttaa henkilökohtaiset lääkkeensä, reseptinsä, verkkopankkitunnuksensa tai muut raha-asioiden hoitamiseen tarvittavat paperit aluksi Tuulikodin toimistoon. Vasta kun henkilökunta on varmistunut, että nuori osaa hoitaa raha-asiansa ja lääkehoitonsa itsenäisesti hän saa edellä mainitut paperit/tarvikkeet itselleen. Nuori hoitaa pyykki- ja vaatehuoltonsa itse sekä pitää huolta oman asuntonsa siisteydestä. Tuulikodissa tarjolla on aamupala ja omakustanteinen päivällinen. Nuori vastaa itse oman iltapalan valmistamisesta. Aamupala sisältyy vuokran hintaan samoin kuin sunnuntaina tarjottava lounas. Nuori saa kutsua asuntoonsa vieraita kylään, mutta yökyläilystä on sovittava ohjaajan kanssa aina erikseen ja etukäteen. Päihteiden käyttö on alle 18-vuotiailta kielletty. Tuulikodin piha-alueella päihteiden käyttö on kielletty. Päärakennuksessa päihteiden käyttö ja hallussapito ovat kiellettyjä. Henkilökunta puhalluttaa tarvittaessa päihtyneen nuoren ja käynnistää mahdolliset jatkotoimenpiteet. Työntekijät Tuulikodissa työskentelee 5 sosionomia ohjaajan työnimikkeellä, 1 sairaanhoitaja ja vastaava ohjaaja, joka on myös sosionomi. 30 Jälkihuollon palvelut Nuoren muuttaessa Tuulikotiin, hänen kanssaan laaditaan henkilökohtaiset tarkat säännöt, joihin hänen tulee pystyä sitoutumaan. Sääntöjä laatimassa ovat nuori, sosiaalityöntekijä ja vanhemmat. Tuulikoti on tässä vaiheessa ”ulkopuolisen” roolissa, kannustamassa sääntöjen reiluutta ja nuoren ikätason vastaavuutta. Sääntöjä päivitellään 3 kk:n välein asiakassuunnitelma palavereissa. Sairaanhoitaja tulohaastattelee nuoren ja hänen elämäntilannettaan kartoitetaan mm. päihteiden käytön ja seksuaalisuuden osalta. Nuori allekirjoittaa vuokrasopimuksen ja suostumuslomakkeen. Aluksi nuoren kanssa tehdään 3kk:n vuokrasopimus. Tämä on ns. koeaika. Alussa nuoren kanssa harjoitellaan yhdessä ruuanlaittoa (väh. 5 kertaa) ja siivotaan asuntoa yhdessä. Tämän jälkeen asunnon kunto tarkastetaan kerran viikossa. Alkuun kaupassa ja asioilla käydään nuoren kanssa yhdessä, tehdään hankintoja asuntoon yms. Nuoren kanssa voidaan käydä apuna myös esimerkiksi lääkärissä, jos on tarvetta. Nuoren kanssa yhdessä kartoitetaan hänelle mahdollisesti hyödyllisiä palveluita alueella. Tuulikoti on päihteetön paikka. Asuntoihin ei kuitenkaan ole oikeutta mennä, koska nuoret asuvat niissä vuokrasopimuksella, joten päihteettömyyden kontrollointi on vaikeaa. Jos on epäilyä huumeista, voidaan soittaa huumepoliisi tarkastamaan asunto. Jos alaikäinen nuori saapuu asunnolleen päihtyneenä, vanhemmille ilmoitetaan ja vakavissa tapauksissa kutsutaan ambulanssi, jolloin vastuu siirtyy terveydenhuollon puolelle. Jos nuoresta ei ole vuorokauteen havaintoa eikä häneen saada yhteyttä, asuntoon voidaan mennä. Tämä on sovittu lakimiehen kanssa. Rajoittamistoimenpiteitä ei varsinaisesti ole. Kirjallisia varoituksia sääntöjen rikkomisesta voidaan antaa. Jos koulusta jättäydytään pois, sosiaalityöntekijä voi leikata toimeentulotukea. Tukitoiminta Nuori saa yksilöllistä tukea, neuvontaa ja ohjausta arkipäiväisten elämäntaitojen opetteluun. (esim. raha-asiat, viranomaispalvelut sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat) Tärkein tukimuoto on turvallinen, helposti lähestyttävä aikuinen. Nuoren kuunteleminen ja kontaktin luominen on tärkeää. Nuorella on oma vastuutyöntekijä (omahoitaja), joka koordinoi nuoren kanssa tehtävää työtä ja tekee kuukausittain koosteen nuoren tilanteesta sosiaalityöntekijälle. Nuori ja vastuutyöntekijä keskustelevat vähintään kerran viikossa. Yhteistyötä tehdään nuorten työpajan, diakonilaitoksen ja muiden tahojen kanssa. Ne nuoret, jotka eivät käy koulua, pyritään saamaan työharjoitteluun. Jotkut asukkaista käyvät 31 kuvataideterapeuttisessa ryhmässä ja suunnitteilla on myös järjestää nuorille pääsy musiikkiterapiaan. Perheiden ja vanhempien kanssa pyritään tekemään paljon yhteistyötä. Kommunikaatioon panostetaan. Pari kertaa vuodessa vanhemmille ja nuorille järjestetään yhteisiä tilaisuuksia. Ongelmia lähestytään ratkaisukeskeisestä näkökulmasta. Nuorten tuen tarve Nuorten ovat tieto- ja taitotasoiltaan Tuulikotiin muuttaessaan hyvin eri lähtökohdissa. Työ mukautetaan yksilöllisesti nuoren tarpeisiin. Noin 70 % nuorista on käytössä jonkinlainen mielialalääke. Nuorten talous Tuulikotiin muuttaessa jokainen nuori tekee paikan kanssa vuokrasopimuksen. Kaikki nuoret maksavat vuokraa 300–350 euroa kuussa. Nuorille annetaan toimeentulotuen suuruinen summa eli 447 euroa kuukausittain. Lisäksi nuoret saavat bussikortin ja harrastuksia tuetaan. Nuoret tarvitsevat raha-asioiden hoitamisessa paljon tukea ja apua. Rahankäyttöä seurataan ja harjoitellaan työntekijöiden avustuksella. Nuorten sitoutuneisuus Nuorelta tulisi alun perinkin muuttaessaan löytyä oma halu ja motivaatio itsenäisen elämän harjoitteluun. Keskimääräinen asumisaika Tuulikodissa on 1 vuosi ja 3 kk. Yleisimpiä syitä pois muuttamiseen ennen aikojaan ovat koulun keskeytyminen, ”huonoon seuraan” ajautuminen, vuorokausirytmin vääristyminen ja päihteet. Nuoret sitoutuvat yleensä hyvin ensimmäisten 3 kk:n aikana. Heille pyritään laatimaan mahdollisimman reilut säännöt, joihin pystytään sitoutumaan. Yleiset jälkihuollon palveluiden kehittämiskohteet Tämänhetkisenä tavoitteena on, että avohuollon sijoituksessa olevat nuoret saisivat käydä toisen asteen koulun loppuun vielä Tuulikodissa asuessaan. 32 SWOT-analyysi N y k yt il a n n e T ul e v ai s u u s Vahvuudet • moniammatillisuus • kyky haasteiden kohtaamiseen • laaja tukiverkosto ja paljon yhteistyökumppaneita Porissa • työyhteisön hyvä ilmapiiri • työntekijöiden vahva ammatillinen osaaminen (kaikki korkeakoulutettuja) Mahdollisuudet Heikkoudet • hankaluudet, jos yksikköön muuttaa nuoria, joilla on motivaatio täysin hukassa (kevyen tuen yksikössä nuorten oma motivaatio ja sitoutuneisuus on hyvin tärkeää) Uhat • jatkuva toiminnan arviointi kehitysmahdollisuuksia silmällä pitäen • ”asiakasryhmään kuulumattomien”, paikkaan soveltumattomien nuorten muuttaminen Tuulikotiin • toiminta on joustavaa ja sitä voidaan muuttaa jonkin verran tarpeen mukaan • osaavan ja ammatillisen henkilöstön pitäminen sekä hyvien sijaisten löytämisen hankaluus • laajentamista suunniteltiin jossakin vaiheessa, tarkoituksena oli perustaa nuorten yksinhuoltaja äitien arviointiasuntoja 33 TUAS TUAS -toiminnan eli tuetun asumisen tavoitteena on tukea yksin asumista aloittelevia, itsenäistyviä, syrjäytymisvaarassa olevia noin 18–25-vuotiaita nuoria. Palvelun piirissä olevat nuoret ovat yleensä ”väliinputoajia”, jotka eivät ole oikeutettuja mihinkään lakisääteiseen asumisen tukitoimintaan. Tosin myös lastensuojelun jälkihuollon piirissä olleet nuoret voivat hakeutua TUAS toimintaan jälkihuollon päättymisen jälkeen. Työskentely tapahtuu ammatillisesti ohjatun tukihenkilötoiminnan ja poikkisektorillisen verkostotyön keinoin. Toiminnan avulla voidaan ehkäistä vakavien ongelmien syntymistä tarjoamalla nuorelle tukea jo varhaisessa vaiheessa. Toiminnan piiriin kuuluvilla nuorilla on mahdollisuus muuttaa Y-Säätiön asuntoihin, jotka Turussa vuokrataan TVT Asunnot Oy:n kautta. Toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys (80%) ja Turun kaupunki (20%). Työntekijät TUAS toiminnassa työskentelee kaksi työntekijää. Päivi Rouvali on vastaava TUASkoordinaattori ja Katja Briny tukihenkilötoiminnan koordinaattori. Toiminnassa tärkeässä asemassa ovat myös tukihenkilöinä toimivat vapaaehtoiset. Tällä hetkellä toiminnassa on mukana noin 30 tukihenkilöä. Tukihenkilökoulutuksia järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Jälkihuollon palvelut Tuetun asumisen palveluiden tarkoitus on tukea nuoria itsenäisen asumisen aloittamisessa. Nuoret saavat toiminnassa käytännön apua ja tukea itsenäiseen asumiseen ja elämiseen liittyvien asioiden hoitamisessa (kotityöt, raha, opiskelu jne.) sekä oman elämän suunnittelussa. TUAS-toiminnassa nuorella on mahdollisuus hakea TVT Asunnot Oy:n asuntoa, mikäli hän ei ole saanut asuntoa jo muualta. Tuetun asumisen kautta nuorella on mahdollisuus saada asunto nopeammin kuin itsenäisesti hakemalla. 34 TUAS-toiminnassa mukana oleva nuori saa tuekseen oman koulutetun vapaaehtoisen tukihenkilön. Tukihenkilöt voivat olla hyvin eri-ikäisiä, opiskelijoista eläkeläisiin, ja he saavat työtä varten koulutuksen sekä tukea ja ohjausta. Tukihenkilö auttaa nuorta monenlaisissa asioissa (ks. Millaista tukea nuori tarvitsee). Tukihenkilö ja nuori sitoutuvat toimintaan ainakin vuodeksi. Yhdellä tukihenkilöllä on tuettavanaan yksi nuori. Nuorten tukitoimintaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä muiden nuorta tukevien tahojen kanssa. Tällä pyritään varmistamaan, että nuori saa riittävän ammatillisen avun. Lisäksi tällä pyritään varmistamaan, että tukihenkilöt eivät joudu esimerkiksi terapeutin asemaan. Nuorten tuen tarve Toimintaan hakeutumisen takana on usein haasteet omien asioiden hoitamisessa. Usein nuorilta myös puuttuu elämästään turvallinen aikuissuhde. Tätä pyritään kompensoimaan toimivalla tukihenkilösuhteella. Nuoret tarvitsevat apua muun muassa virastoasioiden hoidossa (hakemukset yms.), kodin sisustamisessa (mitä tarvikkeita ja mistä?), kodinhoidossa (ruoanlaitto, paperiasiat yms.), opiskeluun ja työhön liittyvissä asioissa (opiskelu- tai työpaikkojen haku, opiskelujen eteneminen yms.) sekä vapaa-ajanviettoon liittyvissä kysymyksissä (harrastukset, niihin tutustuminen ja esimerkiksi mahdollinen yhdessä harrastaminen). Toimintaprosessi Tukipalvelu alkaa tukipyynnöllä yhteistyökumppanilta TUAS-koordinaattoriin. Nuoret ohjautuvat tuetun asumisen piiriin yleensä ammattilaisten kautta. Tämä on toivottavaa, jotta nuorella olisi jonkinlainen pohjakartoitus tehtynä, jolloin myös selviää onko TUAS-toiminta sopiva tukimuoto kyseiselle nuorelle. On myös mahdollista, että nuoren läheiset tai nuori itse ovat yhteydessä TUAS-toimintaan. Ohjaavia tahoja ovat muun muassa Turun Ammattiinstituutti (kuraattori, psykologi, urasuunnittelija), Työllistymispalveluyksikkö KOHO, sosiaalityöntekijät, Turun nuorisoasema, Nuorten psykiatrinen poliklinikka ja erilaiset työpajat. Tämän jälkeen tavataan nuori, jolloin tehdään nuoren tilanteen ja tuen tarpeen tarkempi selvitys. Selvityksessä kartoitetaan muun muassa hakijan perhetilanne, asuminen, koulu/työ, terveys/ammatillinen hoito tai tuki, talous, sosiaalinen verkosto sekä harrastukset. Hakija voi myös esittää toiveitaan tukihenkilön ja tarvittavan avun ja tuen suhteen. Samalla myös tehdään tukihenkilöhakemus ja aloitetaan mahdollinen asunnon hakemisprosessi. 35 Seuraavaksi aloitetaan tukisuhteen valmistelu, jolloin etsitän nuorelle sopiva tukihenkilö ja sovitaan aloitustapaamisaika. Myös mahdollinen verkostoyhteistyö alkaa jo tässä vaiheessa. Aloitustapaamisessa ovat mukana tuettava, tukihenkilö, TUAS-koordinaattori ja yhteistyökumppani. Tästä alkaa tutustumisaika, joka kestää noin kuukauden. Tutustumisajanjaksoon kuuluu, että tuettava ja tukihenkilö tapaavat säännöllisesti viikoittain. Tutustumisajan jälkeen tehdään tukisopimus, mikäli tukihenkilö ja tuettava ovat valmiita sitoutumaan yhteistyöhön toistensa kanssa. Tukisopimuksessa sovitaan yhdessä tavoitteet ja käytännöt tukisuhteelle, sekä tehdään ammatillisen tuen kartoitus. Tukisuhteeseen sitoudutaan vähintään vuodeksi. Tukisuhde voi myös katketa esimerkiksi jos tukihenkilö tai nuori muuttaa pois paikkakunnalta. Toisaalta on myös otettava huomioon toiminnan vapaaehtoisuus, eli nuori voi halutessaan päättää tukisopimuksen jo aiemmin. Nuoren omasta tuen tarpeesta riippuen tukihenkilö ja nuori tapaavat yhden tai kahden viikon välein ja toimivat yhdessä sopimiensa tavoitteiden mukaan. Toimet voivat olla hyvin konkreettisia tai vain esimerkiksi keskusteluja. Tukisuhde päättyy päätöspalaveriin ja tukisuhteen arviointiin. Nuorten talous TVT Asunnot Oy:n asunnot maksavat nuorille noin 400€/kk. Asunnot ovat yksiöitä, jotka ovat hyvillä sijainneilla ja hyvin hoidetussa ympäristössä. Nuoret saavat normaaleja tukia (opinto-, toimeentulotuki yms.) Yleensä esimerkiksi opiskelevien nuorten tarvitsee nostaa opintolainaa – mikäli luottotiedot ovat kunnossa. Toiminnassa pyritään ennaltaehkäisemään taloudellisia ongelmia. Esimerkiksi yleinen asumistuki ja toimeentulotuen asumisosa menevät suoraan vuokranantajalle, jos on epäilyä, että nuorella on ongelmia rahankäytössä. TUAS-toiminta ei muilla tavoin kontrolloi nuoren rahankäyttöä. Nuorten sitoutuneisuus Nuori sitoutuu tukisuhteeseen vähintään vuoden ajaksi. Tätä ennen on kuitenkin jo em. tutustumisaika. Tutustumisaika on nuoren sekä tukihenkilön sitoutumisen kannalta tärkeä. Lisäksi sen aikana nähdään pystyykö nuori sitoutumaan toimintaan ja onko hän motivoitunut. Nuoren tilanteen pitää olla myös sellainen, että vapaaehtoinen tukihenkilö voi häntä auttaa. Nuoren on siis kyettävä sitoutumaan sekä vastaanottamaan ammatillista 36 apua, jos hän sellaista tarvitsee ja saa. Nuorella ei myöskään voi olla esimerkiksi akuuttia päihdeongelmaa. Nuorten pitää sitoutua noudattamaan normaaleja asumisen järjestyssääntöjä. Tätä edesauttaa se, että TVT Asunnot Oy:n asunnot ovat normaaleissa asuintaloissa, joissa on ns. tavalliset naapurit, jotka olettavat nuorelta järkevää käyttäytymistä. Nuori saa aluksi vain 3kk määräaikaisen vuokrasopimuksen, joten nuoren on toimittava asumisen järjestyssääntöjen mukaisesti, jotta vuokrasopimusta voidaan jatkaa. Lisäksi toivotaan, että nuori pystyy osallistumaan johonkin päivittäiseen toimintaan (työpajat, työharjoittelu, opiskelu tms.) 37 Swot-analyysi N y k yt il a n n e Vahvuudet Heikkoudet • Laajat, kattavat verkostot (esim. Nuoret aikuiset -verkosto) • Mahdollisuus vaikuttaa yleisesti nuorten olosuhteisiin • Vakiintuneet tavat vapaaehtoisten jatkokoulutukseen, virkistykseen yms. (kustannustehokkaita) • Selvät, hyvät käytännöt vapaaehtoisten kanssa (pysyvät toiminnassa pitkään, kun pidetään niin hyvää huolta) • Yhdistyksen hyvä henki • Kokemus: toiminta pitkäaikaista ja vakiintunutta • Miesten lisääntynyt tukihenkilötoiminnassa • Ei kilpailijoita on määrä • Tukihenkilöiden peruskoulutusmateriaalin kehittäminen • Yhteistyö sidosryhmien kanssa: RAY:n raporteissa pitää olla palautetta yhteistyökumppaneilta, tukihenkilöiltä ja nuorilta > paremmat käytännöt palautteen saamiseksi (resurssikysymys) • Tukisuhteisiin kirjallinen arviointimateriaali (vertailun mahdollistaminen, miten nuoren elämäntilanne muokkaantuu) 38 T ul e v ai s u u s Mahdollisuudet • Uusia yhteistyökumppaneita (esim. YTHS) • (yksinasuvien) lukiolaisten tuen tarve • Laajentaminen (RAY tuntuu pitävän tärkeänä toimintana, joten taloudelliset mahdollisuudet laajentamiseen ovat olemassa) • Kohderyhmän laajeneminen (tärkeä asia, vapaaehtoisten määrän lisääntyminen, monipuolinen vapaaehtoistoiminta) Uhat • Raha-asiat (kaupungin säästötoimet, RAY:n rahoituksen muutokset) • Vapaaehtoisten saamisen ongelmat (kiireet lisääntyisivät, kilpailijoita, sitoutumisen vaikeudet) 39 3.Yhteenveto Jälkihuollon asumispalveluita tarjotaan pääsääntöisesti 18–25-vuotialle nuorille. Asumispalvelua lähdetään suunnittelemaan aina mahdollisimman pian tarpeen ilmaannuttua. Lastensuojelulaitokset voivat aloittaa jälkihuollon asumispalvelun valmistelun nuoren ollessa alaikäinen. Tällöin hänellä voi olla mahdollista asua ns. harjoitteluasunnoissa. Itsenäistymistä pyritään edistämään myös pienillä arkisilla tavoilla ja nuorille pyritään opettamaan itsenäistä toimimista ennen sijaishuollon loppumista. Kuntien velvollisuus on järjestää jälkihuoltoa 21 ikävuoteen asti. Tällöin suurin osa kohteista päättää sijaishuollon nuoren kanssa. Osa paikoista jatkaa asumispalveluiden tarjoamista 25 ikävuoteen. Nämä paikat eivät välttämättä ole sidoksissa pelkkään jälkihuoltoon vaan asumispalveluita voidaan tarjota myös muille nuorille. Työntekijät Nuorien kanssa työskentelevillä henkilöillä tulee olla sosiaalialan koulutus. Suuressa osassa vaatimuksena oli korkeakoulutason tutkinto. Lisäksi nuorten kanssa voi työskennellä vapaaehtoisia, joille järjestetään tukihenkilökoulutusta. Tukihenkilöiden määrä on usein suurempi kuin palkattujen henkilöiden määrä. Osa paikoista oli laitoksia, joissa henkilökunta on aina paikalla. Tällöin työ on kolmivuorotyötä. Monessa paikassa nuorten kanssa panostetaan tukihenkilötoimintaan ja palkattu henkilökunta on toimistotyössä. He koordinoivat, kehittävät ja arvioivat toimintaa sekä tekevät tukipalvelusopimuksia yhdessä nuorten ja tukihenkilöiden kanssa. Alalla vaaditaan hyviä yhteistyötaitoja ja myös organisaatiolla tulee olla hyvät yhteistyökumppanit. Nuoret ohjautuvat yhteistyökumppaneiden kautta palvelun piiriin ja laadukas moniammattillinen verkostotyö mahdollistaa riittävän tuen tarjoamisen nuorille. Yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi nuorten työpajat, diakonialaitos ja sosiaalityöntekijät. 40 Tukipalveluiden tarjonta Nuorille on tarjolla monenlaista tukea itsenäistymiseen. Nuorille on mm. tarjolla asumis- ja tukipalveluita, tukihenkilötoimintaa, verkostotyötä sekä päivystävää puhelinapua. Tärkeintä on määritellä ensin nuoren henkilökohtainen tuen tarve, jonka jälkeen tukipalveluita voidaan tarjota. Monipuolinen yhteistyö nuoren ja hänen läheistensä kanssa ovat olennainen osa tukipalveluita. Suureen osaan tukipalveluista sisältyy asumispalvelut. Nuoren on mahdollista saada apua asunnon hankkimiseen. Joissain paikoissa nuoren on mahdollista muuttaa palveluntarjoajan asuntoon, nämä asunnot voivat olla rivitalo- tai kerrostaloasuntoja. Nuoren on mahdollista saada asumisvalmennusta, jolloin palveluntarjoaja ei liity nuoren asunnon hankintaan. Asumisvalmennus tukee nuoren itsenäistymistä ja kykyä hoitaa omia asioitaan. Ennen omaan asuntoon muuttamista nuorella voi olla mahdollisuus asua ns. harjoitteluasunnossa. Nämä asunnot on kalustettu valmiiksi ja nuori asuu siellä tietyn ajan, jonka jälkeen hänelle voidaan tarjota omaa asuntoa. Harjoitteluasuntoaika voidaan ajatella tietynlaiseksi koeajaksi, jolloin nuori pystyy osoittamaan sitoutumisensa toimintaan. Itsenäistymiseen liittyy myös oman elämän suunnittelu, johon nuorella on mahdollista saada apua. Oma tukihenkilö tai omahoitaja auttaa nuorta käytännön asioissa, kuten rahaasioissa, opiskelun ja työn suunnittelussa, kodinhoidossa jne. Yhdellä tukihenkilöllä on normaalisti 1-4 nuorta tuettavana. Määrä riippuu nuorten tuen tarpeesta. Verkostotyö on moniammatillista yhteistyötä, missä nuorelle tarjotaan erilaisia tukitoimia. Tärkeää ovat yhteiset tavoitteet ja määränpäät. Moniongelmaisten nuorten kanssa verkostotyö on erittäin tärkeää. Paikoissa, joissa on ympärivuorokautinen valvonta, on mahdollista toteuttaa päivystävää puhelinapua. Tällöin nuori saa soittaa koska vain, kun hän tarvitsee apua, neuvoa, tukea tms. Puhelinavuksi voidaan laskea myös tukihenkilötoiminta. Tukihenkilö voi olla tavoitettavissa ympäri vuorokauden. Nuorten tuen tarve Nuorten tuen tarve on aina yksilöllistä ja eri nuorilla korostuvat erilaiset tarpeet. Tukitoiminta tulisi turvata ainakin 25-vuotiaaksi asti, jotta nuori ei jää tyhjän päälle. Nuoret tarvitsevat tukea kodin ja arjen askareisiin, arjen suuntaamiseen, sosiaalisiin suhteisiin sekä ennen kaikkea kasvuun nuoresta aikuiseksi. Eniten vaikeuksia nuorilla on raha-asioiden hoidossa. Sijaishuollossa olevilta nuorilta puuttuu usein turvallinen aikuiskontakti. Tukitoiminnalla nuoren on mahdollista tutustua tasapainoiseen aikuiseen, joka pystyy ohjaamaan nuoren 41 itsenäistymistä. Tärkeää on ohjata, ei tehdä puolesta. Liiallinen tuki saattaa jopa passivoida nuorta. Nuori tarvitsee ymmärtäjää ja kuuntelijaa. Hänen pelkojaan tai toiveitaan ei tule vähätellä. Suurella osalla sijaishuollossa tulevista nuorista on pelko jäädä yksin. He ovat tottuneet, että joku on aina heidän kanssaan. Lisäksi pitää mainita lisääntyneet mielenterveysongelmat, joihin nuorten on tärkeä saada apua mahdollisimman varhain. Nuori on hyvä saada ymmärtämään oma tilanteensa, sekä sen vakavuus. Nuori tulee osata ohjata oikean tuen piiriin. Toimintaprosessi Nuorten itsenäistymiskasvatus on syytä aloittaa mahdollisimman varhain. Itsenäistyminen on pieniä asioita, kuten pyykinpesua, ruuanlaittoa tai siivoamista, mitä jo 15-vuotias pystyy itse tekemään. Nuoren kanssa tulee kartoittaa, millaista jälkihuollon tukea hän sijaishuollon jälkeen tarvitsee. Nuorten alkutilanne arvioidaan mahdollisimman tarkasti, jotta hänet voidaan ohjata oikean tuen äärelle. Kartoituksen tekee usein sosiaalityöntekijä sekä nuoren omahoitaja, jos hänellä on sellainen. Myös nuori voi itse hakeutua asumispalveluiden piiriin, mutta usein nuori ei tiedä, mistä apua voi hakea ja millaista apua on tarjolla. Itsenäistymisen opettelu aloitetaan usein ennen varsinaisen tuen alkamista. Tämä voi olla asumisvalmennusta, itsenäistä asumisen harjoittelua itsenäistymisasunnossa sekä itsenäistymiseen johdattelevaa toimintaa, kuten ruuanlaittoa. Nuoren kanssa pyritään tutustumaan hänelle tarjolla olevaan tukipalveluun mahdollisimman hyvin, jotta nuoren on mahdollista sitoutua kyseiseen palveluun. Hyvä tutustumisjakso edesauttaa jälkihuollon toimivuutta. Tutustumisjaksoon voi sisältyä ns. saattaen vaihdettava hoitajasuhde, jossa nuoren aikaisemmat omahoitajat vaihtuvat asteittain uusiin. Tavoitteet laaditaan nuoren kanssa yhdessä ja tässäkin nuorelta on hyvä odottaa omatoimisuutta. Nuoren on helppo sitoutua sellaisiin tavoitteisiin, jotka hän on itse hyväksynyt. Tukitoiminta perustuu tavoitteisiin ja niitä arvioidaan säännöllisin väliajoin. Tukitoimintaan kuuluu nuoren säännöllinen tapaaminen, ohjaaminen ja tukeminen. Nuoren kanssa tehtävät vuokrasopimukset ovat määräaikaisia ja aluksi esimerkiksi vain kolmen kuukauden kestoisia. Määräajan päätyttyä pyritään arvioimaan nuoren toimintaa ja tavoitteita. Mahdollisesti määräaikaista sopimusta voidaan tehdä pidemmälle ja jotkut nuoret voivat tehdä kerralla vuoden mittaisen sopimuksen. Sopimus edellyttää myös tukitoimintaan sitoutumista. 42 Asiakkuus voi jatkua paikasta riippuen 21-25 ikävuoteen saakka, mutta harva nuorista kuitenkaan jatkaa niin pitkään. Keskimäärin nuoret ovat tukipalveluiden piirissä n. ½-2 vuotta. Tukitoiminta on nuorelle vapaaehtoista ja nuori voi lopettaa hoitosuhteen ennen sen suunniteltua päättymistä. Kuitenkin hoitosuhteet päättyvät usein yhteisymmärryksessä ja nuori saa tukea esimerkiksi uuden asunnon etsimiseen. Nuorten talous Nuorten ohjaaminen raha-asioiden järkevään hoitamiseen on yksi tärkeimmistä tukipalveluiden tavoitteista. Nuorella on mahdollista saada normaaleja tukia, kuten toimeentulotukea, mahdollisesti opintotukea ja -lainaa. Nuorten pakollisia menoja ovat vuokramaksut, kauppa- ja vapaa-ajan maksut. Tukipalveluista riippuen nuorten rahankäyttöä kontrolloidaan eritavoilla. Rahankäyttö tulee olla säänneltyä ja rahankäytön suhteen tulee olla yhteiset tavoitteet. Osa paikoista kontrolloi nuoren rahankäyttöä hallitsemalla hänen tulojaan sekä menojaan. Nuori voi saada päivä-, viikko- tai kuukausirahaa ja hän voi olla esimerkiksi velvollinen palauttamaan kuitit menoistaan. Nuorten kulutusta voidaan arvioida yhdessä nuoren kanssa ja hänelle voidaan tehdä suunnitelmat, kuinka paljon hän voi käyttää ruokaan, vaatteisiin, harrastuksiin yms. kuukaudessa. Kun nuori alkaa hahmottaa ja hallitsemaan omaa rahankäyttöään voidaan hänelle antaa enemmän valtuuksia rahan käyttöön. Nuoren saama rahasumma vastaa kuukaudessa toimeentulotuen määrää. Nuoren tulee opetella tulemaan toimeen sillä summalla, koska ilman tukipalveluja hän ei voi saada enempää rahaa ellei käy töissä. Osassa tukipalveluista nuori hallitsee itse omaa tiliään, mutta esimerkiksi vuokra voidaan osoittaa suoraan vuokranantajalle. Näin pyritään ennaltaehkäisemään esimerkiksi luottotietojen menemistä. Nuorten sitoutuneisuus Nuorten tulee usein sitoutua tiettyihin sääntöihin, kun hän vastaanottaa jälkihuollon asumispalveluita. Yleisesti nuorelta odotetaan omaa aktiivisuutta. Nuoren tulee opiskella, tehdä töitä tai hakea aktiivisesti opiskelu- tai työpaikkaa. Myös päivä- tai työtoimintaan osallistuminen on mahdollista. Sopimuksessa vaaditaan nuorten tapaamista. Jos nuoria ei tavoiteta, voidaan heidän asuntoihinsa mennä yleisavaimilla. Osassa palveluissa on ehtona päihteettömyys. Varsinkin, jos asunto on lastensuojelulaitoksen pihapiirissä. Päihteettömyys tarkoittaa, ettei 43 nuori saa käyttää tai pitää hallussaan alkoholia tai muita päihteitä asuinalueella. Kaikki palveluntarjoajat eivät vaadi päihteettömyyttä. Epäillessä nuorta päihteiden väärinkäytöstä tai rikoksesta, työntekijöillä voi olla oikeus tarkistaa asunto lattiasta kattoon tai määrätä nuori huumetesteihin. Näistä asioista sovitaan ennen sopimusten allekirjoittamista ja nuori on tietoinen asuntoa ja tukitoimintaa koskevista säännöistä. Vapaaehtoistoimintaan sitoutuminen vaatii nuorelta omaa motivoituneisuutta ja halua itsenäistyä. Usein jopa pieni halu vaikuttaa omaan tilanteeseen, riittää jälkihuollon onnistumiseen. Nuorilla, jotka ovat aloittaneet itsenäistymisen harjoittelemisen esimerkiksi itsenäistymisasunnossa 17-vuotiaasta alkaen, on hyvät edellytykset itsenäiseen asumiseen täysi-ikäisenä. Nuorilla, jotka muuttavat ensimmäistä kertaa kontrolloidusta lastenkodin arjesta asumaan yksin, on usein sopeutumisvaikeuksia. Nuorten sitoutumista toimintaan voidaan nostaa ns. porkkanoiden avulla. Nuorelle voidaan luvata esimerkiksi oman rahanhallinnan lisäämistä, asunnon siirtymistä omaksi vuokraasunnoksi tai muuta vastaavaa, jolla hän saa palkinnon toimintaan sitoutumisestaan. Sijaishuollon ja jälkihuollon nivelvaihe Nuoren kanssa on hyvä miettiä yhdessä, millaista tukea hän tarvitsee ja milloin hänen kanssaan voidaan aloittaa itsenäistymisharjoitukset. Hyvä suunnittelu ja tutustumisvaiheet tulevaan tukipalveluun helpottavat nuoren siirtymistä uuden palvelun piiriin, koska hän oppii tuntemaan uuden paikan sääntöjä, toimintatapoja ja henkilöstöä ennen tukeen sitoutumista. Suunnittelu voidaan aloittaa jo ½-1 vuotta ennen nuoren itsenäistymistä. Saattaen vaihdettava omahoitajasuhde helpottaa nuoren siirtymistä jälkihuollon piiriin. Nuori tutustuu uusiin ohjaajiin ja ohjaajat oppivat tuntemaan nuoren. Mahdollisesti sijaishuollon omahoitaja voisi pitää yhteyttä nuoreen hänen jo siirryttyä jälkihuoltoon. Nuoren oma motivaatio tuen vastaanottamiseen vaikuttaa nivelvaiheen sujumiseen. Jos nuori on tukea vastaan, ei hänen kanssaan yleensä voida tehdä mitään. Hyvät verkostot ja yhteistyö voivat tukea nuorta ja hän voi olla myönteisempi tukitoiminnan vastaanottamiseen. Yleiset jälkihuollon palveluiden kehittämiskohteet 44 Yhteiskunnalla ei ole lain mukaan velvoitetta huolehtia nuoresta, mikäli hän ei vielä 21vuotaana ole valmis muuttamaan omilleen. Poikkeuksena ovat vammais-, päihde- ja mielenterveyshuollossa olevat henkilöt. Jälkihuollon tulisi jatkua 25 ikävuoteen asti ja se pitäisi säätää lailla, jotta kunnat sen toteuttaisivat. Monet nuoret tulevat palveluiden piiriin liian myöhään ja tarvitaan aikaisempaa puuttumista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden välistä yhteistyötä tulisi kehittää, jotta voidaan paremmin vastata moniongelmaisten nuorten tarpeisiin. Nuorille tulisi olla enemmän matalan kynnyksen päivätoimintapaikkoja tarjolla. Niiden avulla nuoret pystyvät saamaan arkirutiineja päiviinsä. Mahdollisia ongelmakohtia Jälkihuolto on nuorille vapaaehtoista, eivätkä he välttämättä halua ottaa tukea vastaan. He saattavat pelätä leimautumista ja haluavat mahdollisimman kauas lastensuojelun piiristä. Täysi-ikäisyyden kynnyksellä nuori voi kokea pärjäävänsä hyvin itse ja hänellä voi olla omnipotenttiolo, eli hän kokee itsensä kaikentietäväksi ja -osaavaksi. Nuori voi kokeilla asumista ilman tukitoimintaa, mutta hän voi ymmärtää myöhemmin tarvitsevansa apua. On myös nuoria, jotka eivät ymmärrä tarvitsevansa apua. Jos tällaisilla henkilöillä ei ole toimivaa tukiverkostoa, voivat tilanteet äityä pahaksi. Nuori voi menettää luottotietonsa, tai ajautua pahaan velkakierteeseen. Nuoret eivät usein pidä kontrollista. Jos alkoholin ja päihteiden käyttöä rajoitetaan liiaksi, voi nuori perääntyä palvelusta. On nuoria, jotka ovat kaiken välimaastossa. Tällaisille väliinputoajille ei välttämättä ole tukea tarjolla. Esimerkiksi heikkolahjaisille, jotka eivät syystä tai toisesta pysty asumaan yksin, eivätkä pärjää koulussa tai työelämässä, ei ole tarpeeksi tukitoimia. Monet palveluntarjoajat haluavat tarjota mahdollisimman hyvää palvelua, mutta resurssipula ei mahdollista esimerkiksi uusien työntekijöiden palkkaamista. Toimintaa ei myöskään aina voida kehittää vastaamaan väliinputoajia varten, koska kunnat ostavat vain lakisääteisiä palveluja. Palvelun rahoitus pitää tällöin saada muualta. 45 4.SWOT-analyysi SWOT-analyysin avulla kartoitettiin eri palveluiden vahvuuksia (strengths), heikkouksia (weaknesses), mahdollisuuksia (opportunities) sekä uhkia (threats). Analyysi auttaa hahmottamaan palvelun kokonaisuutena sekä sen avulla toimintaa pystytään hyvin arvioimaan. Nelikenttämenetelmän kaksi ensimmäistä osaa, vahvuudet ja heikkoudet, kuvaavat nykytilannetta. Mahdollisuudet ja uhat liittyvät tulevaisuuteen Vahvuudet Monet haastattelukohteet olivat tyytyväisiä työilmapiiriin sekä henkilöstön motivoituneeseen työotteeseen. Henkilöstöä pidettiin osaavana sekä ammatillisena, jolloin työ on tehokasta. Pitkä kokemus alalta mahdollistaa vakiintuneet työmenetelmät sekä selkeän ja tavoitteellisen toiminnan. Tarpeen vaatiessa toiminta on myös joustavaa. Myös tukihenkilötoiminta koettiin erittäin toimivaksi. Virkistystoiminta sekä työnohjaus edesauttoivat henkilöstön jaksamista. Työtä tehdään monessa paikassa moniammatillisesti ja se koettiin vahvuudeksi. Nuorille tarjotaan monipuolista tukea ja nuorten tuen kartoittaminen on usein toimivaa, joka mahdollistaa tuen tarpeeseen vastaamisen. Haastattelukohteet kokivat oman sijaintinsa positiivisesti. Osa paikoista oli syrjemmässä, jolloin nuoret saavat olla rauhassa eivätkä ole niin alttiita esimerkiksi lähtemään illalla juhlimaan. Sijainnin ei koettu huonontavan nuorten sitoutuneisuutta toimintaan. Heikkoudet Heikkoudet ovat pikemminkin kehityskohteita, koska monessa paikassa oli heikkouksia, joille ei voitu mitään. Moniongelmaisia nuoria ei pystytä tämän hetkisten resurssien turvin kohtaamaan ja nuorten lyhyt sijoitusaika on lain sanelemaa. Osaan paikoista ohjautuu asiakkaaksi sellaisia nuoria, joille palvelu ei sovellu. Alkukartoituksen ja palveluohjaukseen tulee kehittää. Samoin myös nuorten kanssa 46 työskentelevien tukihenkilöiden koulutus koettiin hyväksi kehittämiskohteeksi. Tukihenkilötoiminnan sekä muiden tukipalveluiden arvioinnissa nähtiin myös olevan puutteita. Parempi arviointimateriaali auttaisi kehittämään toimintaa sekä sitä tarvitaan myös RAY:lle lähetettävien raporttien yhteydessä. Mahdollisuudet Nuorten jälkihuollon asumispalveluilla koettiin olevan paljon mahdollisuuksia. Toiminnan kehittämisen avulla voitaisiin vastata laajemman asiakaskunnan tarpeita, kuten moniongelmaisten tai heikkolahjaisten nuorten tarpeisiin. Toiminnan rahoittamiseen on hyvät edellytykset, sillä RAY tukee vahvasti monen haastattelukohteemme toimintaa. Palvelun tarve nähtiin pysyvän samana. Henkilöstön kouluttamisella ja uusien yhteistyökumppaneiden kautta voidaan kehittää verkostotyötä ja siten parantaa nuorten kokonaisvaltaista tukea. Uhat Suurimmaksi uhaksi koettiin yhteiskunnan tämän hetkinen taloustilanne. Hinnannousu sekä säästötoimet uhkaavat niitä palveluita, jotka eivät ole kunnille lakisääteisiä. Palveluiden haasteena on tuottaa mahdollisimman kustannustehokkaita palveluita. Tulostavoite jää sosiaalialalla usein epäselväksi, koska hyötyjä tavoitellaan pitkällä aikavälillä. Tällä hetkellä sijaisten ja henkilökunnan tilanne on hyvä, mutta pula osaavista ja ammatillisista sijaisista on kova. Tulevaisuudessa uusien vapaaehtoisten toimijoiden houkutteleminen toimintaan mukaan ja heidän asianmukainen kouluttaminen on aina haaste. 47 Vahvuudet Henkilöstö ja työyhteisö • Pitkä kokemus alalta ja henkilöstön hyvä osaaminen • Moniammatillisuus • Työyhteisön hyvä ilmapiiri Toiminta • Mallinnettu toiminta: hyvin selkeä konsepti • Vakiintuneet työmenetelmät • Pitkäaikainen toiminta • Käsikirja, jossa otsikot järjestyksessä avattu ja sisältää lisäksi tehtäviä ja menetelmiä Työntekijät helppo perehdyttää käsikirjan avulla • Joustavuus ja toiminnan muuttaminen onnistuu lyhyelläkin aikavälillä • Vahva ammatillinen osaaminen • Työntekijät korkeakoulutettuja • Työhön omistautuminen, halu auttaa • Kyky haasteiden kohtaamiseen • Tällä hetkellä pystytään vastaamaan ongelmiin • Selvät, hyvät käytännöt vapaaehtoisten kanssa • Nuorille annettu vahva tuki • tukiperheiden mieltymys työhönsä, työn itsenäisyys, ammattitaidon vapaa käyttäminen • Mahdollisuus ympärivuorokautiseen valvontaan • • Vakiintuneet ja kustannustehokkaat tavat vapaaehtoisten jatkokoulutukseen, virkistykseen yms. Monipuoliset tukipalvelut; koulu, terapiapalvelut, lääkäri ym. • Omaohjaaja-työskentely, joka lähtee nuoren tarpeista • Nuorten ja perheiden kuuleminen • Valmennus, jonka kautta helpottuu suhteen luominen ja tutustuminen asiakkaaseen Nuori tiedostaa yleensä hyvin omat vahvuutensa ja heikkoutensa valmennuksen ja asumisen myötä • Tuen kohdentaminen eli oikeanlaisen tuen tarjoaminen oikeanlaisille henkilöille paljon tukea tarvitsevien asiakkaiden ohjaaminen muualle • Laajat, kattavat verkostot • Hyvät yhteistyökumppanit • • Vapaaehtoisten sitoutuneisuus työhön Miesten lisääntynyt määrä tukihenkilötoiminnassa Asuminen ja sijainti • Asuinalueena rivitalot, opitaan elämään naapurien kanssa. • Rauhallinen sijainti • Hyvät kulkuyhteydet 48 • Mahdollisuus vaikuttaa yleisesti nuorten olosuhteisiin • Ei kilpailijoita 49 Heikkoudet Asiakkaat • Mielenterveysongelmiin vastaaminen vielä paremmin • Tällä hetkellä ei ole mahdollista antaa tiivistä tukea erityisnuorille, jotka ovat moniongelmaisia (päihde- ja mielenterveysongelmat) • Väliinputoaja-asiakkaiden tarpeiden kohtaaminen Esim. heikkolahjaiset, joilla ei vammaisdiagnoosia, tarvitsisivat enemmän tukea, mutta eivät pääse vammaispuolelle, heille ei löydy täysin sopivaa palvelua. • Hankaluudet, jos yksikköön muuttaa nuoria, joilla on motivaatio täysin hukassa kevyen tuen yksikössä nuorten oma motivaatio ja sitoutuneisuus on hyvin tärkeää Toiminta • Lyhyt sijoitusaika, nuoret eivät halua jatkaa tukea 21-vuotiaaksi asti • Omaohjaajatoiminnan pitäisi olla joissakin tapauksissa vielä tiiviimpää • Tukisuhteisiin kirjallinen arviointimateriaali (vertailun mahdollistaminen, miten nuoren elämäntilanne muokkaantuu) • Yhteistyö sidosryhmien kanssa: RAY:n raporteissa pitää olla palautetta yhteistyökumppaneilta, tukihenkilöiltä ja nuorilta paremmat käytännöt palautteen saamiseksi (resurssikysymys) • Nuorille ei ole tarpeeksi päivätoiminta paikkoja, olisi hienoa, jos resurssit mahdollistaisivat oman pajatoiminnan Tukihenkilötoiminta • Tukihenkilöiden peruskoulutusmateriaalin kehittäminen • Tukihenkilötoiminnan arviointi, nuorilta saadun palautteen puute 50 Mahdollisuudet Asiakkaat • Kevyemmän tuen tarpeessa olevien asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen • Yksinasuvien lukiolaisten tuen tarpeeseen vastaaminen • Nykyisen mallin voisi muokata väliinputoajille sopivaksi vaatii vielä moniammatillisempaa tiimitoimintaa • Kohderyhmän laajeneminen, esim. nuorten yksinhuoltajaäitien arviointiasuntojen perustaminen Toiminta • Toiminnan laajentaminen tarve palveluille pysyy tulevaisuudessakin • Kehittämishankkeiden toteuttaminen pyritään kehittämään toimintaa vastaamaan asiakaskunnan tarpeita • RAY:lta mahdollista saada rahoitus • Jatkuva toiminnan arviointi kehitysmahdollisuuksia silmällä pitäen • Kehittyminen mielenterveysongelmiin vastaamisessa • Verkostotyön kehittäminen • Tukihenkilövetoinen lukaali (konsepti ja tukihenkilöiden koulutuspaketti jo olemassa, muttei päästy vielä ottamaan käyttöön sopivien asiakkaiden puutteen vuoksi) • Toiminta on joustavaa ja sitä voidaan muuttaa jonkin verran tarpeen mukaan Työntekijät ja työyhteisö • Työntekijöittä koulutetaan tarpeen mukaan (perhetyö yms.) • Työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa talon toimintaan ja heillä on mahdollisuus toteuttaa omaa osaamistaan. 51 • Uusia yhteistyökumppaneita (esim. YTHS) • Kohderyhmän laajeneminen vapaaehtoisten määrän lisääntyminen, monipuolinen vapaaehtoistoiminta 52 Uhat Yhteiskunta • Yhteiskunnassa hinnannousu, maksajien rahat vähenevät, toimintojen kulut nousevat • Kuntien ja valtion taloustilanne; työntekijät vaihtuvat kunnissa, lomautukset pidentävät asiakirjojen käsittelyaikoja ja päätöstentekoja • RAY:n rahoituksen muutokset • Asiakkaat • Toiminnot eivät saisi ostajien mielestä maksaa mitään • Koska jälkihuolto on nuorille vapaaehtoista, ei sitä välttämättä oteta vastaan • Asiakasryhmään kuulumattomien, paikkaan soveltumattomien nuorten muuttaminen Tuulikotiin tulevaisuudessa ei pystytä vastaamaan tarpeeseen Toiminta • Haasteena on luoda kustannustehokkain toiminnanmuoto • Liiketoiminnan ja järjestöpuolen tasapainon pitäminen • Tulostavoite on epäselvä, joten kuntien on helppo ottaa varoja pois • Ei lakisääteistä toimintaa, joten karsintauhka • Tosin nyt ennaltaehkäisevän työn tulokset ovat olleet niin hyviä, ettei kannattaisi karsia! Henkilöstö ja työyhteisö • Osaavan ja ammatillisen henkilöstön pitäminen sekä hyvien sijaisten löytämisen hankaluus 53 • Vapaaehtoisten saamisen ongelmat: kiireet lisääntyvät, kilpailijoita, sitoutumisen vaikeudet 54 5.Ideaali asumispalveluyksikkö Rakenne Ideaali asumispalveluyksikkö sijaitsisi mielestämme toisistaan erillään olevissa kerrostaloissa ympäri Varsinais-Suomea (Kaarina, Turku jne.). Näin nuoret eivät välttämättä tietäisi toisistaan ja mahdollinen leimautuminen jälkihuollon asiakkaaksi vähenisi. Tärkeää asunnoissa on niiden sijainti ja erityisesti hyvät kulkuyhteydet. Asuntojen tulisi mielestämme olla peruskuntoisia ja vastata tavanomaisia nuorten ensiasuntoja, jotta nuorelle ei tulisi epärealistisia oletuksia tulevista asuinolosuhteista. Asunnot voisivat sisältää muutamia peruskalusteita, mutta loput hankinnat tehdään yhdessä jälkihuollon ohjaajan kanssa. Nuoren kanssa tehdään alkuun määräaikainen vuokrasopimus. Mikäli kaikki sujuu jälkihuollon aikana hyvin, voi nuori halutessaan jäädä asumaan asuntoon myös jälkihuollon päättymisen jälkeen. Tällä pyritään lisäämään nuoren sitoutumista jälkihuoltoon ja tuetaan asuntoon kotiutumista. Henkilöstö Ideaalin asumispalveluyksikön henkilöstöön pitäisi mielestämme kuulua nuorten omahoitajat, jälkihuollon ohjaaja(t), sosiaalityöntekijä sekä mahdolliset (vapaaehtoiset) tukihenkilöt. Kaikilla henkilöstöön kuuluvilla tulee olla asianmukainen koulutus ja osaaminen työhönsä. Henkilöstön läsnäolo ja tuen määrä olisi nuoren yksilöllisiin tarpeisiin mukautettua. Varsinkin alkuun yhteydenpitoon tulisi panostaa ja nuoren elämässä pyritään olemaan mahdollisimman konkreettisesti läsnä. Tapaamiskertoja voidaan vähentää nuoren itsenäistymisvalmiuksien lisääntyessä. Tuen tulisi olla joustavaa, luontevaa ja nuoren omaan motivaatioon pohjautuvaa. 55 Nuorella pitäisi mielestämme olla joku henkilöstöön kuuluva ihminen, jolle hän voi soittaa mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Nuorten talous Nuoren talous muodostuu ns. normaaleista sosiaalietuuksista, kuten opintotuesta ja toimeentulotuesta. Mielestämme rahankäyttöä tulisi alkaa harjoitella jo sijoituksen aikana ennen jälkihuoltoon siirtymistä. Mitä realistisempi käsitys nuorella on rahankäytöstä hänen siirtyessään jälkihuoltoon, sitä parempi. Jälkihuollon aluksi nuorelle annettaisiin rahaa pienemmissä erissä. Myöhemmin rahankäytön tultua tutuksi sen kontrollointia voidaan vähentää. Alkuun tapauksesta riippuen, rahankäyttöä voisi seurata, jotta voidaan varmistaa, että esimerkiksi nuoren vuokra tulee maksetuksi. Jälkihuoltoon siirtyessä taloudesta ja rahankäytöstä yleensä tulisi keskustella nuoren kanssa ja harjoitella rahankäytön suunnittelua (paljonko rahaa on käytettävissä viikossa jne.). Myös pankkiasiointia (verkkopankki, pankkitilin avaus yms.) tulisi harjoitella nuoren kanssa viimeistään jälkihuollossa. Säännöt Jälkihuollon asunto on nuoren oma asunto, jossa hän asuu omalla vuokrasopimuksella, joten sitä ei voida rajata päihteettömäksi tai nuorelle ei voida määrätä kotiintuloaikoja. Jälkihuolto pohjautuu nuoren vapaaehtoisuuteen, joten sääntöjen sijaan pitäisi yrittää luoda yhteisiä arjen käytäntöjä, joihin nuori pystyy ja haluaa sitoutua. Nuoren kanssa tulisi keskustella päihteistä, vuorokausirytmistä sekä terveellisistä ja turvallisista elämäntavoista. Nuorta tulisi tukea oppimaan kohtuukäyttö ja itsestään huolen pitäminen. Myös normaaliin vuorokausirytmiin tulisi kannustaa. Koska kyseessä on tavallinen kerrostalohuoneisto, koskevat nuorta normaalit taloyhtiön järjestyssäännöt. Nämä ja niiden rikkomisen seuraukset tulisi käydä nuoren kanssa läpi viimeistään muuton yhteydessä. 56 Tuki Tuen määrä on yksilöllistä ja riippuu nuoren tarpeesta. Nuorta tulee kuunnella hänen peloissaan ja huolissaan yksin asumiseen liittyen. Siirtyminen seitsemänpaikkaisesta sijoitusyksiköstä hiljaiseen yksiöön on suuri muutos ja se voi tuntua todella ahdistavalta. Tuettaessa nuorta on tärkeää, että nuorta pyritään aktivoimaan ja kannustamaan itse tekemiseen, eikä häntä passivoida tekemällä liikaa hänen puolestaan. Yhdessä tekeminen on oppimista ja voi lisätä nuoren motivaatiota. Kun nuori saa positiivisia kokemuksia itsenäisestä asioidensa hoitamisesta, se lisää nuoren rohkeutta ottaa enemmän vastuuta omista asioistaan. Onnistumisen kokemukset ovat tärkeitä myös itsetunnon kehitykselle. Nivelvaihe Nuoren itsenäistymisharjoittelu tuli aloittaa jo nuoren ollessa 16–17-vuotias. Aluksi olisi hyvä harjoitella esimerkiksi omista pyykeistä huolehtimista, ruoanlaittoa, kaupassa käyntiä ohjaajien kanssa yms. Ideaalista olisi, että sijoituspaikassa olisi itsenäistymisasunto piha-alueella, jossa nuori voisi harjoitella ja totutella omillaan olemiseen niin, että hän kuitenkin on sijoituspaikan kontrollin piirissä. Itsenäistyminen alkaa vaiheittain, keskustelevalla työotteella, nuoren toiveita ja tarpeita kuunnellen. Sitouttaminen ja motivaatio Kuvittelisimme, että mahdollisuus saada jäädä samaan asuntoon jälkihuollon päättymisen jälkeen, lisäisi nuoren motivaatiota pysyä jälkihuollon asiakkaana ja kotiutua asuntoonsa. Myös se, että nuori on itse aktiivisesti mukana asunnon sisustamisessa ja kodin huolenpidossa lisää nuoren sitoutumista asuntoon. Tällainen jatkuvuus on tärkeää nuoren elämässä. Nuoren kykyyn selviytyä itse pitäisi kyetä uskomaan. Nuoren kanssa tulisi pystyä käsittelemään hyvin monenlaisia elämäntilanteita ja ongelmia, eivätkä ensimmäiset vaikeudet saisi olla syy asiakkuuden päättämiseen. 57 Viriketoiminta Nuorta tulisi kannustaa ensisijaisesti opiskelemaan tai käymään töissä, mutta mikäli näihin ei ole mahdollisuuksia, olisi löytää korvaavaa päivittäistä ohjelmaa. Tällaista korvaavaa toimintaa voisi löytyä erilaisten työpajojen, KOHO-toiminnan tai Tyttöjen Talon kautta. 58 6.LIITTEET Liite 1. Haastattelurunko Kohde Työntekijät Millaisia jälkihuollon palveluita tarjotaan Millaista tukitoimintaa paikassa tarjotaan Millaista tukea nuori tarvitsee Hoitoprosessi Nuorten talous Nuorten sitoutuneisuus Miten nivelvaihe toimii ja miten sen saisi toimivammaksi Jälkihuollon palveluiden yleiset kehittämiskohteet SWOT-analyysi N y k yt il a n n e Vahvuudet Heikkoudet 59 T ul e v ai s u u s Mahdollisuudet Uhat
