INTERNATIONAL® DISTRICT 20 2014 HAMINA - Zonta

Transcription

ZONTA
INTERNATIONAL®
DISTRICT 20
2014 HAMINA
Kaijaa vähän ketuttaa
Enää ei tarvitse tuskailla ottaisiko vihreää sähköä vai
jahtaisiko kaikkein halvinta sähkösopimusta. Hyväntuulinen
Luontoilona Takuu on sekä ympäristöystävällistä että edullista.
Nyt alkaen 5,39 snt/kWh. Ota yhteyttä p. 05 7780 500.
www.ksoy.fi
2
Ole huoletta.
ME AUTAMME.
Sisällys
Tervehdykset • Hälsningar
Governor Salla Tuominen.................................................. 4
Puheenjohtaja Pirkko Tulokas........................................... 6
Kaupunginjohtaja Hannu Muhonen................................. 8
ZONTA
Zonta International Piiri 20 ry jäsenlehti /
medlemstidning / liikmeleht
Julkaisija: Zonta International Piiri 20 ry
Haminan Zontakerho ry
Vastaava päätoimittaja:
Governor Salla Tuominen
Päätoimittaja:
Pirkko Tulokas
Toimituskunta:
Kaija Wischtukat
Anja Ikonen
Marja Muukka
Kansikuva:
Etti Ikonen
Taitto ja paino:
PackageMedia Oy, 2014
Muutosten aikaa, Anni Ronkainen .................................10
Vieläkö naisten asiaa pitää ajaa, Anu Hämäläinen .......11
Nimekkäitä naisia Haminassa ..........................................12
Merellisissä maalauksissa yhdistyvät satu ja historia ....13
”Puolesta hengen ja heimon ja maan” ........................... 15
Haminan kaupunginsihteeri............................................ 16
Haluan vaikuttaa yhteiskuntaan ..................................... 18
Nuoret naiset yrittäjinä vanhassa kaupungissa ............. 23
Sisustusliike ihan keskustassa.......................................... 24
Nuori nainen johtaa katsastusasemaa .............................25
Konditoria ja kaunis ”kivijalkakahvila”.......................... 26
Ideoita miehillekin ikään ja kokoon katsomatta ...........27
Ei vain näön vaan näkemisen vuoksi ..............................28
Tyttöjen päivä Kotkassa ....................................................29
Osaavissa käsissä lasikin taipuu taiteeksi....................... 30
”Believe and make it happen!”......................................... 32
Hamina Tattoossa ollaan koko päivä! .............................34
Hamina sydämessäni........................................................ 36
Tervetuloa talliin ................................................................38
Lappeenrannan Zontakerho 50 vuotta ...........................39
Painos:
2000 kpl
ISSN-1235-9335 (painettu julkaisu)
ISSN-2342-3005 (verkkojulkaisu)
www.zonta.fi
https://www.facebook.com/ZontaInternationalDistrict20
https://twitter.com/zontaDistrict20
http://www.pinterest.com/zontad20/
http://zonta20.wordpress.com/
https://www.flickr.com/photos/zontainternationaldistrict20/
https://www.youtube.com/user/ZontaD20
Kameran takana
Tämän lehden valokuvaajana on toiminut Etti Ikonen. Tämä
19-vuotias nuori nainen on juuri valmistunut merkonomi.
Kotoisin hän on Haminasta ja valokuvaus on kiinnostanut
häntä ainakin jo kuuden vuoden ajan. Sitä ennen hän kuvasi
kaiken näkemänsä piirroksina paperille.
Hänen haaveenaan on työura valokuvaajana tai ainakin
valokuvien parissa. Hän toivoo, että tämä kuvausprojekti
tätä Zonta-lehteä varten toimisi työnäytteenä, kun hän pyrkii
valokuva-alalle. n
3
Tervehdykset • Hälsningar • Greetings
Governorin tervehdys:
Tiedonkulun muuttuminen erittäin nopeaksi ja yhä enemmän
ja enemmän julkiseksi ovat kiinteä osa nyky-yhteiskuntaa. Tätä
tervehdystä kirjoittaessani juuri uutisista kuulemani kahden
kansainvälisen järjestön avustustyöntekijöinä työskennelleiden suomalaisen naisen surma Afganistanissa havahdutti. Taas
huono uutinen Afganistanista, jossa tiedämme naisen aseman
olevan muutoinkin huono. Afganistanin ihmisoikeuskomission mukaan naisiin kohdistuva väkivalta oli lisääntynyt ja raaistunut Afganistanissa entisestään vuonna 2013. Tällä kertaa
uutisista kuultu raaka ja fataali väkivalta kohdistui avustusjärjestön työntekijöihin, joka on viesti sinänsä – älkää tulko tänne, hoidamme asiamme omalla tavallamme. Riskitieteilijöiden
kehittämän kuolemanriskiä merkitsevän Micromort-mittayksikön mukaan päivä Afganistanissa on yhtä suuri riski kuin viisi laskuvarjohyppyä. Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisella
vaikuttamistyöllä onkin paljon sarkaa Afganistanissa, mutta
myös meillä täällä Suomessa ja Virossa.
Naisia, julkisuutta ja turvallisuutta käsittelemme Zonta
Internationalin kaksivuotiskauden 2014–2016 Piiri 20:n ensimmäisessä piirikokouksessa Haminassa teemalla ”Nainen
– julkisuus ja turvallisuus”. Haminan kerho on järjestänyt
piirikokousviikonlopun ohjelman siten, että tämä maailman-
laajuisestikin harvinainen historiallinen ympyräasemakaavainen rannikko- ja rajakaupunki ja sille leimaa antavat nykyiset
toimijat, Suomen Puolustusvoimat, internetpalveluita tarjoava
hakukonejätti Google Inc.:n Suomen toiminnot ja Vaalimaan
raja-asema, tulevat tutuiksi.
Piirikokousviikonlopun teeman lisäksi kokoukselle antaa
leimansa uuden kaksivuotiskauden alku. Käymme yhdessä
läpi Orlandon Conventionin keskeiset päätökset ja ZI:n suunnitelmat kaudelle 2014–2016 ja sääntömääräisessä piirikokouksessa käsittelemme Piirin toimintasuunnitelman kaksivuotiskaudelle 2014–2016. Kan
sainvälisen presidentin kauden
teema ”Conviction – Commitment – Courage”, ”Vakaumus –
Sitoutuminen – Rohkeus” on hyvä teema Piirimmekin Zontille
ja Zontatoiminnalle. Muita asioita, joihin kaksivuotiskaudella
panostamme on naisten asemaan vaikuttamistyön nostaminen kerhoissa entistä enemmän esiin palvelutoiminnan, jossa
olemme luvalla sanoen hyviä ja jossa olemme näyttäneet kyntemme jo aiemmin, rinnalle. Mahdollisuus näyttää palvelutoiminnan osaamista jälleen tälläkin kaudella on mahdollista kerhojen omien palvelukohteiden lisäksi Piirin palvelutoiminnan
hankkeissa, joihin pyritään hakemaan vähän uusia ja Zontille
perinteistä poikkeaviakin toiminta- ja varainhankintatapoja.
Palvelu- ja vaikuttamistyötä helpottamaan olen asettanut tavoitteeksi, että jokainen Zonta oppii tällä kaudella paremmin
ymmärtämään ZI:n palvelu- ja vaikuttamisprojektien teemoja,
taustoja, kohdemaita, yhteistyökumppaneita ja saa tietoa niistä
ratkaisuista ja mahdollisuuksista, joilla ongelmia pyritään ratkaisemaan. Samalla opimme lisää myös siitä, mitkä asiat meillä
Suomessa ja Virossa ovat keskeisimpiä naisten asemaan vaikuttavia epäkohtia ja voimme näin palvella paremmin paikallisestikin. Lisäksi nostamme vastuullisuuden ja kestävän kehityksen esiin tietoisemmin kaikessa toiminnassamme.
Muita asioita joihin tällä kaudella panostamme on hallinnon yksinkertaistaminen sekä jäsenten verkostoitumisen edistämisen ja mahdollisuudet itsensäkehittämisen tärkeänä osana
Zontatoimintaa.
Kiitos Haminan kerholle aktiivisuudesta, sitoutumisesta ja
rohkeudesta ottaa vastattavaksi piirikokousjärjestelyt.
Toivotan Piiri 20:n jäsenille aktiivista, innoittavaa ja menestyksekästä kaksivuotiskautta 2014-2016 naisten ja tyttöjen
aseman parantamisen parissa!
Tervetuloa hurmaavaan Haminaan!
Salla Tuominen
Governor
Zonta International Piiri 20 ry
Governors hälsning:
Spridningen av information sker i en allt snabbare takt och blir
mer och mer offentlig, och är en fast del av nutidens samhälle.
När jag skrev denna hälsning, upprördes jag av den nyhet om
de två finländska hjälparbetarna, som verkade inom en internationell organisation, och som bragdes om livet i Afganistan.
Igen en dålig nyhet från Afganistan, där vi vet att kvinnans
ställning annars är dålig. Enligt kommissionen för mänskliga
rättigheter i Afganistan har under 2013 våldet mot kvinnor i
Afganistan ökat och blivit allt råare. Denna gång var det råa
och fatala våldet riktat mot arbetare inom en hjälporganisation, vilket är ett budskap i sig – kom inte hit, vi sköter våra
angelägenheter på vårt eget sätt. Enligt måttskalan Micromort,
4
som utvecklats av vetenskapsmän som sysslar med riskbedömning och som mäter risken för dödsfall, innebär en dag i Afganistan en lika stor risk som fem fallskärmshopp. Arbete som
motverkar våld mot kvinnor är en stor uppgift i Afganistan,
men även här hos oss i Finland och Estland.
Vi behandlar kvinnor, offentlighet och säkerhet på Zonta
International Distrikt 20:s första distriktsmöte under bienniet
2014–2016 i Fredrikshamn under temat ”Kvinnan – offentlighet och säkerhet”. Fredrikshamn-klubben har ordnat distriktsmötesveckoslutets program så att denna historiska kust- och
gränsstad, som är detaljplanerad som en cirkel, blir känd.
Staden är speciell även globalt, med de aktionärer som präg-
Tervehdykset • Hälsningar • Greetings
lar den, Finlands Försvarsmakt, sökmotorjätten Google Inc.
Finland, som erbjuder internettjänster och Vaalimaas gränsstation, blir känd.
Inledningen av den nya två årsperiodens präglar också distriktmötesveckoslutet. På det ordinarie stadgeenliga distriktsmötet behandlar vi Distriktets verksamhetsplan för två-års perioden 2014-2016. Den internationella presidentens tema för
Zonta Internationals biennium, ”Conviction – Commitment
– Courage” – ”Övertygelse – Engagemang – Mod”. är ett bra
tema för vårt Distrikts Zontor och Zontaverksamhet. Andra
saker som betonas under två-årsperioden är att klubbarna
skall lyfta fram det påverkningsarbete, som Zontorna gör vid
sidan av sin serviceverksamhet. Vi är med lov sagt mycket bra
på detta arbete och har också tidigare visat klorna. Möjlighet
att också under den här perioden visa att vi är bra på serviceverksamhet, kan vi göra i klubbarnas egna serviceprojekt,
men även i Distriktets serviceprojekt, i vilka vi försöker hitta
för zontorna nya verksamhetsformer och metoder att inskaffa
medel. För att underlätta service och påverkningsarbetet har
jag satt som mål, att varje Zonta under denna period bättre lär
sig att förstå ZI:s teman och bakgrunder, lär sig mera om länder där vi har serviceverksamhet, om våra samarbetspartner,
samt att hon får kunskap om de problemlösningar och möjlig-
heter, som vi använder för att försöker påverka eller lösa dessa
problem. Samtidigt lär vi oss också mera om vilka de viktigaste
oegentligheterna i kvinnans ställning är också hos oss i
Finland och Estland, och vi kan på detta sätt tjäna bättre även
lokalt. Dessutom lyfter vi fram ansvarsfullhet och en bestående
utveckling mera medvetet i all vår verksamhet.
Andra saker som vi sätter vikt vid under den här perioden
är att förenkla administrationen samt att befrämja medlemmarnas möjlighet till nätbildning och möjlighet att utveckla
sig själva som en del av Zonta-verksamheten.
Tack till Fredrikshamn klubben för att er aktivitet, åtagande
och mod att ta emot arrangemanget av distriktsmötet.
Jag önskar alla Distrikt 20:s medlemmar en aktiv, inspirerande och framgångsrik två-årsperiod 2014-2016 i arbetet för
att förbättra kvinnors och flickors ställning!
Välkomna till det charmiga Fredrikshamn!
Salla Tuominen
Governor
Zonta Internationan Distrikt 20 rf.
Governor’s greetings:
The accelerating speed of communication and its increasing
publicity have become a permanent feature of today’s Society.
While I was writing this message, I was stopped by the news
about the death of two Finnish women who worked for an
international relief organization in Afghanistan. Yet another
piece of bad news from Afghanistan where we know the status
of women is deplorable anyway. According to the Afghan Human Rights Commission, violence against women increased
and became more brutal than before in Afghanistan in 2013.
This time, however, the news was about brutal and fatal attack
against the relief workers of an international organization,
which conveys a clear message as such: “Don’t come here, we’ll
deal with things in our own way”. According to the Micromort
unit of measure of mortality risk developed by risk analysts,
one day in Afghanistan correlates with five parachute jumps.
- There is, indeed, a lot to be done in the way of advocacy to
combat violence against women, not only in Afghanistan but
also much nearer, here in Finland and Estonia
Women, publicity, security and safety will be our topics of
discussion at our first District 20 Conference of Zonta International Biennium 2014–2016. Our theme is indeed “Women,
Publicity and Security”, and we will convene in Hamina, where
the Zonta Club of Hamina is our hosting club, and they have
planned the programme for the conference weekend so that
everyone here for the first time will get to know this historic
city with its rare circular town plan. Hamina is a coastal town
by the Gulf of Finland, but also a border town, where the Finnish Defence Forces on one hand, and the search engine giant
Google Inc. Finland, on the other, create their own atmosphere
in the city, not to speak of the Vaalimaa Border Crossing Point,
not far from the city itself.
This district conference marks the beginning of the new biennium. We will discuss the decisions taken and plans adopted
at the Orlando Convention for the Biennium of 2014–2016,
and at the business sessions we will adopt District 20 Plan of
Action for 2014–2016. The theme of the International President, Maria Josè Landeira Oestergaard, ”Conviction – Com-
mitment – Courage”, ”Vakaumus – Sitoutuminen – Rohkeus”
will also be a good guide for the Zontians of our district and for
our Zonta work. Another matter to focus on and improve this
biennium is advocacy of women’s issues so that it will be equal
with our service work, at which we have always been good and
have shown our forte early on. There will be opportunities this
biennium, too, for us to prove our know-how in service work
at the club and district levels where we aim at finding new and
traditionally for Zontians not-so-common ways and means
to work and raise funds. To facilitate service and advocacy,
I have set a goal for each Zontian to improve her knowledge
this b
iennium of the ideas, background, target countries and
partners of Zonta International’s service and advocacy projects
through information on the decisions and choices made in
order to solve problems. This will also enable us to see what
the essential problems are that affect the status of women in
Finland and Estonia, which means that we can also improve
our service work locally. Thus, we will enhance awareness of
responsibility and of sustainable development in all our activities.
Other actions we will focus on this biennium include
streamlining administration, improving members’ networking
and self-improvement as an integral part of Zonta work.
A big thank you to the members of Zonta Club of Hamina
for being so active, committed and brave as to take the responsibility for the arrangements for this conference.
Wish all District 20 Zontians an active, inspired and
rewarding Biennium 2014–2016 in advancing the status of
women and girls!
Welcome to Charming Hamina!
Salla Tuominen
Governor, District 20
Zonta International
5
Tervehdykset • Hälsningar • Tervitus
Puheenjohtajan tervehdys:
Ympyröillä tavataan!
Reilut 20 vuotta sitten järjestettiin edellinen Zonta-kokous Haminassa. Kokouspaikka oli sama kuin nytkin, Reserviupseerikoulun Maneesi. Kaupunkimme on vuosien aikana kokenut
monia muutoksia, joista sekä kaupunginjohtaja että toinen
vieraileva puhuja kertovat lehden sivuilla. Haminan hyvinä
puolina kokoustamme ajatellen voidaan pitää sitä, että kaikki
on lähellä, kävelymatkan päässä.
Haminan Zontakerho on perustettu 11.3.1953, perustajajäseniä oli 15, kaikki heistä ovat jo edesmenneitä. He olivat
rohkeita ja ennakkoluulottomia naisia. Maailma ja naisen asema – olivat tuolloin täysin erilaisia kuin nyt. 50 vuotis – historiikissa kaksi heistä muisteli Zontien elämää ja mielialoja
näin: ”Alkuaikoina Zontia huolestutti muun muassa Haminan
sataman tilanne, lyhyesti sanottuna ”laivatytöt”, joita tuolloin
oli paljon. Laivat olivat satamassa monta päivää”. Nyt liikenne
satamassa on toisenlaista ja laivat viipyvät vain hyvin rajallisen
ajan satamassa ja alueelle pääsy on valvottu, on aidat ja valvontakamerat.
Haminan Zontien ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valitun
kaupunginlääkärin, Elli Cleve-Laurellin aikana meille muotoutui perinne, joka jatkuu yhä. Tarkoitan englanninkielistä
Zontien ruokarukousta. Sen äärellä hiljennytään kokouksissa
yhä edelleen ennen ateriaa. Kunnioitettava tapa, liekö tämä perinne muilla käytössä?
Satama on edelleen lähellä haminalaisia zontia, ei vähiten
edesmenneen Lisa Andströmin vuoksi. Monissa eri tapahtumissa pyrimme kartuttamaan hänen muistokseen perustettua
stipendirahastoa. Yli viisikymmentä naista on saanut rahastosta stipendin opiskeluihin, erilaisiin projekteihin ym. Lehdessämme on Susanne Rantasesta ja ratsastuspedagokiikasta
haastattelu. Ainakin näin pikkukaupungin näkökulmasta monella vanhainkodeissa viime vuosiaan viettävillä on ns. maalaismenneisyys, hevonen oli tärkeä monissa maatalon töissä
ennen koneistettua nykyaikaa.
Nyt pidettävän kokouksen teemaksi muotoutui: ”Nainen –
julkisuus ja turvallisuus”. Vaikka moni asia on vuosikymmenten saatossa muuttunut, jatkuvasti meidänkin maassamme
Luotettavat, monipuoliset vaihtoehdot
pitkäaikaissäästämiseen
Luotettavat,
monipuoliset vaihtoehdot
Luotettavat,
monipuoliset vaihtoehdot
ASIANTUNTEMUSTA HAMINASSA
– SINUN HYVÄKSESI
ASIANTUNTEMUSTA HAMINASSA
ASIANTUNTEMUSTA
HAMINASSA
SINUN HYVÄKSESI
–– SINUN
HYVÄKSESI
HAMINA
6
joudutaan pohtimaan naisen asemaa ja turvallisuutta. Puhumattakaan koko maailmanlaajuisen ongelmakentän vakavuudesta. Nainen voi yhä olla naiselle sisko, tuki ja auttaja.
Lopuksi lainaus edellä mainitusta historiikista (teksti MÅ):
”Nuoruuden idealismia voi vaalia palvelemalla järjestössä, joka
haluaa edistää oikeudenmukaisuutta sekä ihmisoikeuksien ja
perusvapauden maailmanlaajuista kunnioittamista. Naisten
oikeudellisessa, yhteiskunnallisessa, taloudellisessa, koulutuksellisessa, terveydellisessä ja ammatillisessa asemassa riittää
vielä parannettavaa niin meillä kuin muualla. Zonta meidät
yhdistää!”
Tervetuloa Haminaan!
Pirkko Tulokas
Haminan Zonta-kerhon puheenjohtaja
Ordförandes hälsning:
Vi ses i Fredrikshamn!
Förra gången ordnades Zontamötet i Fredrikshamn (på finska
Hamina) för drygt 20 år sedan. Mötesplatsen är nu densamma
som då, Manegen på reservofficersskolan. Vår stad har under
åren upplevt en hel del förändringar som stadsdirektören och
den andra gästtalaren skriver mera om i denna tidning. Allt
ligger nära, inom gångavstånd, och därför är det så bra att hålla
mötet här.
Zontaklubben i Fredrikshamn grundades 11.3.1953 av femton kvinnor som inte längre finns bland oss. De var modiga
och fördomsfria kvinnor. Världen och kvinnans ställning, livet,
såg helt annorlunda ut då. I föreningens 50-årshistorik såg två
av grundarna på livet och stämningen hos Zonta så här: ”Till
en början var vi Zontor oroliga över situationen i hamnen, kort
sagt oroade vi oss för unga flickor som tog sig ombord på skeppen som låg vid kaj och det fanns mycket ”skeppsflickor” på
den tiden. Skeppen var vid kaj i flera dagar.” Trafiken i hamnen
har ändrats och fartygen ligger vid kaj endast en mycket kort
tid, området är inhägnat och det finns övervakningskameror,
tillträdet till hamnen övervakas.
Till föreningens första ordförande valdes stadsveterinären
Elli Cleve-Laurell och under hennes tid skapades en tradition
som vi ännu fortsätter med. Jag avser förstås Zontas bordsbön
på engelska. Vi läser fortsättningsvis bordsbönen på våra möten före maten. Visst är det en aktningsvärd tradition, undrar
om traditionen finns kvar hos andra föreningar?
Hamnen ligger nära våra hjärtan här i Fredrikshamn, inte
minst tack vare minnet av Lisa Andström. På olika evenemang
har vi som mål att samla in pengar till den stipendiefond som
grundats till hennes minne. Över femtio kvinnor har fått ett
stipendium från fonden till studier eller till olika projekt. I
denna tidning kan vi läsa en intervju med Susanne Rantanen
om ridningens pedagogik. I en småstad har många som nu bor
sina sista år på ett äldreboende bott tidigare på landet och på
en bondgård var hästen viktig i många arbeten före det mekaniserade jordbruket.
Som tema för vårt möte valdes ”Kvinnor – offentlighet och
trygghet”. Även om mycket har förändrats under årtiondenas
lopp, är vi också här hos tvungna att kontinuerligt tänka på
kvinnans ställning och trygghet. För att inte tala om hur stort
problemfältet är globalt. Vi är varandras systrar, stöd och hjälp.
Till sist ett citat från historiken jag nämnde ovan (text MÅ):
”Vi kan värna om ungdomens idealism genom att tjäna i en
organisation som vill verka för rättvisa och respekt för grundläggande mänskliga rättigheter. I kvinnans juridiska, politiska,
samhälleliga och ekonomiska ställning samt i kvinnors möjligheter till god hälsa, utbildning och yrkesutveckling finns ännu
mycket att bättra på både hos oss och på andra håll i världen.
Zonta förenar oss!”
Välkommen till Fredrikshamn!
Pirkko Tulokas
ordförande för Zontaklubben i Fredrikshamn
Presidendi Tervitus:
Kohtume Hamina ”ringidel“!
Tubli 20 aastat tagasi korraldati eelmine Zonta klubi koosolek
Haminas. Koosolek peeti nagu nüüdki Reservohvitserikooli
maneežis. Linn on aastate jooksul kogenud mitmeid muudatusi, milledest kõnelevad nii linnapea kui ka teine külalisesineja.
Hamina positiivne külg, meie koosolekut arvestades, on see, et
kõik on mõne sammu kaugusel.
Hamina Zonta klubi on rajatud 11.3.1953, asutajaliikmeid
oli 15, nad on kõik tänaseks surnud. Nad olid julged ja eelarvamustevabad naised. Maailm ja naiste positsioon oli võrreldes tänapäevaga täiesti erinev. 50nda juubeli aastaraamatus on
kaks asutajaliiget meenutanud Zonta liikmete elu- ja meeleolu
nii: „Zonta liikmeid pani algaastatel muretsema Hamina sadama olukord, lühidalt öelduna „laevatööd“, mida siis oli palju.
Laevad olid sadamas mitu päeva“. Nüüd on sadamas teisiti, laevad viibivad lühikest aega, ümbruskond on piiratud tarade ja
valvekaameratega ning pääs piirkonda on valve all.
Hamina Zonta klubi esimese presidendi, linna-arst Elli
Cleve-Laurelli ajast on meil säilinud traditsioon. Pean silmas
inglisekeelset Zonta liikmete söögipalvet, mida kasutatakse ka
tänapäevaste koosviibimiste ajal söögilauas et võtta aeg maha.
Austav traditsioon, aga kas sellist kommet on ka teistel?
Sadam on jätkuvalt Hamina Zonta klubi liikmete südames
ja eriti lahkunud Lisa Andströmi pärast. Erinevatel üritustel
püüame kasvatada tema mälestuseks loodud stipendiumifondi. Üle 50 naise on saanud fondist stipendiumi õpinguteks,
erinevateks projektideks jms. Meie lehes on intervjuu Susanne
Rantasest ja ratsutamispedagoogikast. Väikelinna vaatenurgast
on nii mõnelgi oma viimaseid aastaid vanadekodus viibivatel
vanuritel nn maa-inimese minevik, kus hobune oli tähtis mitmetel talutöödel enne tänapäevast mehhaniseerimist.
Tänase koosoleku teemaks on „Naine - avalikkus ja turvalisus“. Olgugi, et mõni asi on aastakümnete jooksul muutunud,
peame meiegi oma riigis arutlema naiste positsiooni ja turvalisuse üle, rääkimata ülemaailmse probleemi tõsidusest. Naine
võib olla naisele õde, tugi ja abistaja.
Lõpuks tsitaat ülalmainitud aastaraamatust (tekst MÅ)
„Nooruse idealismi saab ülal hoida osaledes organisatsioonis,
mis soovib arendada nii õiglust kui ka ülemaailmset põhivabaduste ja inimõiguste austamist. On piisavalt parandamist
nii meil kui mujal naiste õiguslikus, ühiskondlikus, majanduslikus, hariduslikus, tervishoidu- ja ametialases positsioonis.
Zonta meid ühendab!“
Teretulemast Haminasse!
Pirkko Tulokas
Hamina Zonta klubi president
7
Haminan kaupungin tervehdys:
Zonta-järjestön valtakunnallinen kokous Haminassa 2014
Hyvät Zonta -liikkeen jäsenet
Minulla on ilo Haminan kaupungin puolesta toivottaa teidät
lämpimästi tervetulleiksi Haminaan. On hienoa, että olette
valinneet kokouspaikaksi Haminan. Kaupunkimme yksi matkailun painopiste onkin juuri tapahtuma- ja kokousmatkailu.
Suurin tapahtumamme on joka toinen vuosi järjestettävä kansainvälinen sotilasmusiikkifestivaali Hamina Tattoo.
Hamina tunnetaan Tattoon lisäksi ympyräasemakaavasta,
linnoituksesta, varuskunnasta (RUK:sta), satamasta ja Googlen
palvelinkeskuksesta. Haminan sijainti idän ja lännen rajalla on
aina ollut merkittävää kaupunkimme kehitykselle. Tänä päivän
teemme voitavamme, että mahdollisimman hyvin pystyisimme hyödyntämään Venäjän taloudellisen toimeliaisuuden, niin
matkailussa kuin myös esimerkiksi transitoliikenteessä.
Zonta International on tehnyt työtä lähes 100 vuotta parantaakseen naisten ja tyttöjen oikeudellista, poliittista, yhteiskunnallista, taloudellista, koulutuksellista, terveydellistä ja ammatillista asemaa globaalisti ja paikallisesti. Vuosikymmenten
myötä Zonta-liike on kasvanut maailmanlaajuiseksi palvelujärjestöksi. Nykyisin se jatkaa työtään oikeudenmukaisuuden
edistämiseksi ja yleismaailmallisen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen hyväksi. Perinteensä velvoittamana Zonta-kerhot osallistuvat hankkeisiin, jotka edistävät
naisten taloudellista riippumattomuutta, poliittista tasa-arvoa,
oikeutta koulutukseen ja terveydenhuoltoon ja naisiin kohdistuvan väkivallan täydellistä eliminoimista.
Maailmalta kantautuvat uutiset todentavat edellä mainitut
tavoitteet erittäin ajankohtaisiksi tänäkin päivänä. On myös
todettava, että vaikka suomalainen yhteiskunta on kehittynyt
ja julkiset palvelut ovat laajenneet, tarvitaan kotimaassakin
auttavaa kättä, tervehdyttävää yhteiskunnallista keskustelua ja
naisen asemaan edelleen liittyvien epäkohtien esille tuomista. Zonta -liikkeen kansainvälisyys mahdollistaa laajojen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyvien toimenpiteiden tai
avustushankkeiden toteuttamisen. Maantieteellisesti kattava
paikallisten kerhojen verkosto ja jokaisen jäsenen aktiivisuus ja
sitoutuminen järjestön tavoitteisiin täydentävät osaltaan myös
paikallisen avustamisen tarvetta.
Toivotan Haminan kaupungin ja haminalaisten puolesta
menestystä Zontien työlle.
Tervetuloa Haminaan!
Hannu Muhonen
kaupunginjohtaja
Fredrikshamns stads hälsning:
Det riksomfattande mötet för Zontaorganisationen i Fredrikshamn 2014
Bästa medlemmar i Zontaorganisationen!
Det är en glädje för mig att å Fredrikshamns stads vägnar få
önska er hjärtligt välkomna till Fredrikshamn. Det är fint att ni
har valt Fredrikshamn som er mötesplats. En av tyngdpunkterna för turismen i vår stad är just olika evenemang och konferenser. Det största evenemanget hos oss är det internationella
militärmusikfestivalen Hamina Tattoo som ordnas vartannat
år.
Vid sidan av Tattoo är Fredrikshamn känt för sin detaljplan,
som är en radialplan med gator som strålar ut från rådhustorget, samt för befästningen, garnisonen (reservofficersskolan)
och hamnen, men också för Googles servercentral. Stadens
läge på gränsen mellan öst och väst har alltid haft en stor betydelse för utvecklingen i Fredrikshamn. I dag gör vi allt vi kan
både inom turismen och även till exempel inom transittrafiken
för att så bra som möjligt dra nytta av den ekonomiska aktiviteten i Ryssland.
Zonta International har jobbat i nästan 100 år för att förbättra kvinnors och flickors juridiska, politiska, samhälleliga och
ekonomiska ställning samt att förbättra kvinnors och flickors
möjligheter till god hälsa, utbildning och yrkesutveckling globalt och lokalt. Under årtionden har Zontarörelsen vuxit till
en global serviceorganisation. Organisationen fortsätter sitt
8
arbete i syfte att verka för rättvisa och respekt för grundläggande mänskliga rättigheter. Förpliktade av sina traditioner deltar
Zontaklubbarna i projekt som främjar kvinnors ekonomiska
självständighet, politiska jämställdhet, rätt till utbildning och
hälsovård samt fullständig eliminering av våld mot kvinnor.
Nyheter som når oss från omvärlden gör de ovannämnda
målsättningarna högaktuella också i dag. Det bör också konstateras att även om det finländska samhället har utvecklats och
den offentliga servicen har utvidgats, behövs det en hjälpande
hand också här, välgörande samhällelig debatt och en framlyft
av de nackdelar som kvinnors ställning fortsättningsvis berörs
av. Tack vare internationaliteten är det möjligt för Zonta att genomföra omfattande globala aktioner och biståndsprojekt. Det
geografiskt täckande nätverket av lokala klubbar och det faktum att varje medlem är aktiv och förbinder sig till organisationens målsättningar kompletterar för sin del även det lokala
behovet av bistånd.
Jag önskar å Fredrikshamns stads och stadsbornas vägnar
lycka och framgång till Zonta i ert arbete.
Välkommen till Fredrikshamn!
Hannu Muhonen
stadsdirektör
Hamina linna tervitus:
Zonta klubi piirkondlik koosolek Haminas 2014
Head Zonta klubi liikmed
Mul on rõõm Teid soojalt tervitada Hamina linna poolt. On
tore, et Te olete valinud oma koosoleku kohaks Hamina. Linna üks turismi raskuskese on just üritus- ja konverentsiturism.
Suurim üritus on igal teisel aastal korraldatud rahvusvaheline
militaarmuusikafestival Hamina Tattoo.
Haminat tuntakse lisaks Tattoole ka ringjast tänavavõrgustikust, linnusest, Reservohvitserikooli garnisonist, sadamast,
Google-serverikeskusest. Hamina paiknemine ida-lääne piiril
on alati olnud tähtis linna arengule. Täna teeme kõikvõimaliku, et suudaksime hästi ära kasutada Venemaa majanduslikku
aktiivsust nii turismis kui ka transiidis.
Zonta International on teinud tööd umbes 100 aastat parandamaks naiste ja tüdrukute juriidilist, poliitilist, ühiskondlikku,
majanduslikku, hariduslikku, tervishoiu- ning ametialast positsiooni nii globaalselt kui ka kohalikul tasandil. Aastakümnete jooksul on Zonta klubi kasvanud ülemaailmseks heategevu-
sorganisatsiooniks. Tänapäeval jätkatakse rahvusvahelist tööd
õigluse edendamise, ülemaailmse inimõiguste ja põhivabaduse
austamise eest. Põhimõttetest lähtuvalt Zonta klubid osalevad
projektides, mis edendavad naiste majanduslikku sõltumatust,
poliitilist võrdõiguslikkust, õigust haridusele ja tervishoiule
ning naiste suhtes vägivalla elimineerimist.
Maailmast kanduvad uudised tõestavad, et eelmainitud eesmärgid on eriti aktuaalsed ka tänapäeval. Peab veel tõdema,
olgugi et soome ühiskond on arenenud ja avalikud teenused
laienenud, vajatakse kodumaalgi abistavat kätt, tervistavat
ühiskondlikku kõnelust ja naiste ebaõiglase positsiooni esile
toomist. Zonta klubi rahvusvahelisus teeb võimalikuks laiaulatusliku ühiskondliku mõjutamise ja toetusprojektide täide viimise. Geograafiliselt ulatuslikult kaetud kohalike klubide võrgustik ja iga liikme aktiivsus ning nende keskendumine seltsi
eesmärkidele täiendavad omalt poolt ka lokaalset abi tarvet.
Soovin Hamina linna ja haminlaste poolt edu Zonta liikmete tööle.
Teretulemast Haminasse!
Hannu Muhonen
linnapea
Palveleva apteekki keskellä Haminaa,
”Aholaisen kulmassa”
Tervetuloa
Satamakatu 9, Hamina
puh. 05-3440172
asioimaan tilavaan, nykyaikaiseen ja
palvelevaan apteekkiimme.
www.haminankeskusapteekki.fi
Palvelemme ma – pe klo 8.30 – 20.00, la klo 8.30 – 15.00
Palvelemme ma – pe klo 8.30 – 20.00, la klo 8.30 – 15.00 Päivystämme parittoman viikon viikonlopun: la klo 8.30 – 17.00, su klo 11.00 – 16.00
Päivystämme parittoman viikon viikonlopun:
la klo 8.30 – 17.00, su klo 11.00 – 16.00
Pousin Puutarha Oy
Koulutettu hieroja


Itäväylä
Hamina
Itäväylä
Hamina
p.05 3435160
p.05 3435160
Marjo Friman
040 530 6605
Sibeliuskatu 32 B, 9400 Hamina
9
Muutosten aikaa
Kymenlaaksolla on pitkä traditio menestyneestä raskaasta teollisuudesta ja alue on aina ollut yksi suomalaisen
metsäteollisuuden sydänmaista. Edelleen paperiteollisuuden työpaikkoja on Kymenlaaksossa lähes viisi kertaa
enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Mutta paperiteollisuus – muun raskaan teollisuuden ohessa – taistelee
olemassaolostaan Suomessa ja Kymenlaakso on raskaan
rakennemuutoksen kourissa.
Siksi alue toimii hyvänä esimerkkinä kun lähdetään
miettimään ratkaisuja rakennemuutoksen selättämiseksi.
Internet tarjoaa valtavat mahdollisuudet yrityksille jotka
osaavat hyödyntää sitä oikein. Esimerkiksi McKinseyn
tekemä tutkimus osoittaa että internet edustaa yli 20 prosenttia kehittyneiden maiden bruttokansantuotteen kasvusta ja että 75 prosenttia arvosta luodaan muualla kuin
ict-yrityksissä.
Boston Consulting Groupin tutkimuksessa suomalaiset kuluttajat olivat 28 maan joukossa sijalla kaksi kun
verrataan kykyä hyödyntää internetiä mutta suomalaiset
yritykset olivat samassa vertailussa sijalla 17. Meillä on
siis osaava joukko kuluttajia mutta yritykset eivät ole vielä oppineet hyödyntämään internetin täyttä potentiaalia
liiketoiminnan kasvattamisessa.
Onneksi näemme Kymenlaakson alueella uuden liiketoiminnan siemeniä, kuten turismin ja peliteollisuuden,
vain kaksi esimerkkiä mainitaksemme.
Google - joka rakensi vuonna 2011 käynnistyneen
palvelinkeskuksensa Haminaan – aloitti tänä vuonna yh-
10
teistyön Aalto-yliopiston ja alueellisen kehittämisyhtiö
Cursorin kanssa alueen talouskasvun vauhdittamiseksi.
Palvelinkeskus on ainoastaan rakennus tietokoneille
joiden kautta internetissä liikkuva tieto kulkee, mutta se
toimii erinomaisena symbolina muutokselle ja uudelle
kasvulle – alueen matkalle teollisuuden sydänmailta internetaikaan.
Toistaiseksi Kymenlaaksossa on ehditty tehdä paljon.
Alueen yritykset ovat hakeneet vaikutteita Britannian
startup-ekosysteemistä, kuntapäättäjät ja kulttuurivaikuttajat ovat vierailleet Belgiassa, peliyritykset on koottu
yhteen oppimaan toisiltaan ja ulkomaisilta ammattilaisilta, 400 opiskelijaa keränneessä tilaisuudessa kerrottiin
millaisia työllistymismahdollisuuksia internet alueelle
voisi tuoda, 200 henkilöä osallistui kasvuyrittäjävalmennukseen ja internetin isä Vint Cerf vieraili Kotkassa puhumassa internetin avoimuuden tärkeydestä.
Kymenlaaksolaisilla on syitä optimismiin. Kuten suomalainen peliala on viime vuosina osoittanut, tärkeintä
on tähdätä korkealle. Internet on demokratisoinut työn
ja liiketoiminnan: jokainen pienyritys voi kasvattaa toimintaansa ulkomaille asti kunhan tietoa ja osaamista oikeiden välineiden käytöstä on riittävästi.
Anni Ronkainen
maajohtaja, Google Finland
Anu Hämäläinen Conviction-Commitment-Courage
Vieläkö naisten asiaa pitää ajaa?
Zonta Internationalin englanninkielinen tunnuslause on
’Advancing the Status of Women Worldwide’. Vieläkö tämä
tunnuslause on ajankohtainen piiri 20 alueella?
YK:n neljännestä naisten asemaa käsitelleestä, Pekingissä vuonna 1995 järjestetystä maailmankonferenssista
on pian kulunut 20 vuotta. YK on pyytänyt jokaiselta jäsenvaltioltaan ns. Peking +20 arviointiraportin Pekingin
julistuksen ja toimintaohjelman toteutumista. Raportit
käsitellään helmikuussa 2015 YK:n naisten asema -toimikunnassa.
Zonta-järjestön jäsenet olivat mukana kuulemistilaisuudessa, jossa Suomen arviointiraporttia valmisteltiin.
Zonta Tuulikki Pietilä listasi Suomen maaraportin pohjalta toukokuussa 2014 joukon saavutuksia, kuten
+ työ- ja perhevelvollisuuksien parempi yhdistäminen
(esim. subjektiivinen päivähoito-oikeus, vanhempainlomat molemmille vanhemmille).
+ naisten korkea osallistuminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon niin kunnallisella kuin valtiollisella tasolla.
+ naisten laaja osallistuminen työelämään.
+ naisten korkea koulutustaso.
+ erilaiset tasa-arvon mekanismit, jotka ovat saaneet
tasa-arvoasiat ”valtavirtaistumaan”.
Kaikkea ei kuitenkaan ole vielä saavutettu. Suomen maaraportin pohjalta haasteita ovat mm. seuraavat:
- Naisiin kohdistuva väkivalta, ja puutteet palveluissa väkivallan uhreille.
- Sukupuolinäkökulma on unohtumassa; ”sukupuolisokeus”.
- Vähemmistönaisten asema (maahanmuuttajat, saamelaisnaiset, romaninaiset, vammaiset, sukupuolivähemmistöt).
- Naiset mediassa, sukupuolistereotypia.
- Naisten taloudellinen asema: samapalkkaisuuden puute
ja siitä seuraavat pienet eläkkeet, köyhyysriski iäkkäillä
naisilla ja yksinhuoltajilla, naisten määräaikaiset työsuhteet, vanhempainvapaiden epätasainen jakautuminen äitien ja isien kesken.
Zonta says NO -kampanja jatkuu – mielikuvitus ja rohkeus mukaan kerhojen tapahtumissa.
Eli naisten asemaa on edelleen edistettävä niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Mitä sitten Zonta-kerhossa
voidaan tehdä? Parhaimmillaan naisten asian edistäminen
on sisäänrakennettu kerhon toimintaan, esimerkiksi huomioimalla se kerhon paikallisissa palveluprojekteissa tai
sisällyttämällä kerhon toimintaan vaikkapa kansainvälinen
naistenpäivä 8.3. Hieman mielikuvitusta käyttämällä vakavastakin aiheesta, kuten naisiin kohdistuvan väkivallan
vastustamisesta, voi saada mielenkiintoisen tapahtuman,
joka kiinnostaa paikallista yleisöä ja mediaa – ja mielikuvista sekä rohkeuttahan meillä Zontialla riittää! Zonta says
NO -kampanja tullaan uusimaan, ja kaikilta kerhoilta toivotaan värikkäitä tapahtumia, joiden sanomana on naisiin
kohdistuvan väkivallan lopettaminen.
Muistattehan myös kerhojen aloiteoikeuden tehdä naisten asemaan liittyviä ehdotuksia niin oman piirimme kokouksille kuin edelleen koko kansainvälisen järjestön käsiteltäväksi. Järjestöllämme myös on neuvoa-antava asema
YK:ssa ja Euroopan neuvostossa, joten meillä on täydet
mahdollisuudet vaikuttaa naisten aseman edistämiseen.
Anu Hämäläinen
ZI Piiri 20, Advocacy ja UN committee/
Naisten aseman edistämisen ja YK-toimikunta
11
Nimekkäitä naisia Haminassa
S
uuren Venäjän keisarinna Katariina II (1729–1796)
oli aikansa mahtinainen ja luetaan maailman mahtaviin vielä tänäänkin. Siksi hänen vierailunsa Haminassa ei ollut vähäpätöinen tapahtuma eikä jäänyt
piiloon julkisuudelta, vaikka niin alun perin suunniteltiinkin.
Keisarinna Katariina II tapasi Haminassa serkkunsa,
Ruotsin Kuningas Kustaa kolmannen. Valtiolliset neuvottelut jäivät mitättömiksi, mutta Katariina huomattiin.
Hänen seurueensa oli valtava kasakoineen kaikkineen.
Katariina otettiin vastaan linnoituksen tykistön 101
kunnialaukauksella. Hän tapasi kaupungin arvohenkilöt ja keskusteli heidän kanssaan muun muassa Haminan kaupungin elinkeinokysymyksistä ja tulevaisuuden
suunnitelmista.
Vierailun ajankohtana 28.6.–3.7.1783 Venäjän keisarinna Katariina II ja Ruotsin kuningas Kustaa III neuvottelivat talossa, joka tänään toimii Haminan kaupungin museona. Neuvotteluhuone on pyritty säilyttämään
alkuperäisessä asussaan.
Menestyksekäs suomalainen kirjailija, Helvi Hämäläinen (1907–1998) syntyi Haminassa ja eli täällä ensimmäiset ikävuotensa, mutta muutti vanhempiensa mukana
jo kouluikäisenä Helsinkiin. Haminaa Helvi Hämäläinen
ei kuitenkaan kokonaan hylännyt. Serkkunsa Ester Toivosen kodin saunakamarissa Haminassa hän tiettävästi
eräänä kesänä kirjoitti yhden romaaneistaan. Salanimellä
Sisarukset Sylvi ja Helvi Hämäläinen Haminassa
vuonna 1913. Helvillä on kädessään paperiruusukimppu. Kuva Erkki Rahikaisen teoksesta Tie Härjänojaan.
12
Teksti: Kaija Wischtukat
Annikki Heinä hän on kirjoittanut kirjan Miss Eurooppa
– totta ja kuvitelmaa. Helvi Hämäläisen sanotaan toimineen myös serkkunsa Ester Toivosen kirjoittaman kirjan
haamukirjoittajana.
Pienemmälle huomiolle Haminassa sen sijaan on jäänyt Helvi Hämäläisen pienoisromaani Kasperin jalokivet
vuodelta 1953, jossa kirjailija palaa lapsuutensa Haminaan. Jälkiviisaana saattaisi pohdiskella, että syynä tähän
saattaa olla romaanin nimi, joka ei millään tavoin viittaa
Haminaan ja sekin että 1940-luvun alussa Helvi Hämäläinen herätti ”kirjallisuuspiireissä” pahennusta romaanillaan Säädyllinen murhenäytelmä.
Yli 60 vuotta sitten ilmestyneessä Kasperin jalokivissä
lukija löytää elävän pikkukaupungin ja sen käsityöläiset,
kirjailijan oman elinympäristön läheltä ja tarkasti nähtynä. Mutta kehykset linnoituksen valleineen, sotilaineen
ja rautatieasemineen ovat nekin olemassa. Ja maailmantapahtumista sota ja sotilaiden lähtö linnoituskaupungista, sekin kuului lapsuuteen. Entä ne jalokivet? Pikkukaupungissa ne merkitsivät lukutaitoa ja sanoja, joiden
avulla maailmakuva laajeni ja rikastui. Pikkukaupunkia
kuvatessaan Hämäläinen käyttää sanojen jalokiviä taitavasti ja herättää eloon vuosisadan alun Haminan, sen
tuoksut, eläimet ja ennen kaikkea ihmiset jopa puutteineenkin aitoina ja inhimillisinä.
Ester Toivonen, kauneuskuningatar ja näyttelijätär oli
ensimmäinen ulkomailla menestynyt missimme. Ester
Haminassa on valokuvattu myös sisarukset Ester ja
Terttu Toivonen. Kuva on Erkki Rahikaisen teoksesta.
Toivonen, paikallisen lehden latojan, Armas Toivosen ja
Lempi Helteen esikoinen syntyi 7.8.1914 Haminassa. Hänen biologinen isänsä oli Venäjän armeijan soitto-oppilas
Adolf Haman, Puolassa syntynyt saksalainen. Ensimmäisen maailmansodan seurauksena venäläiset sotilaat siirrettiin pois myös Haminasta, eikä sen jälkeen Hamanista
enää tietoa saatu.
Varvara Schantin, (1870–1941), venäläissyntyinen
pullamummo Haminasta nousi julkisuuteen vasta kuoltuaan. Varvara Schantin elätti itsensä ja aivokalvontulehduksessa vammautuneen poikansa myymällä RUK:n
oppilaille Aholaisen leipomon tuotteita.
RUK:n oppilaiden aloitteesta Varvara sai vuonna 1972
Haminaan taiteilija Veikko Haukkavaaran valmistaman
patsaan, jonka metallista rahalaukkua nykyisen kaupunkilegendan mukaan kiillottavat ulkomaiset vierailijat rikkautta tuovana amulettina.
Toimittaja Eila Nieminen kirjoitti Varvarasta monologin vuonna 1978 ja laulun Pullamummo Varvarasta laati
Veikko Lavi vuonna 1978.
Koskettava monolgi Varvarasta jäi elämään ja sen tulkinnan on sisäistänyt herkästi haminalainen harrastajanäyttelijä Irene Peippo. n
Varvara Shantin Veikko Haukkavaaran ja Irene Peipon tulkitsemina.
Tove Jansson Haminassa
Merellisissä maalauksissa yhdistyvät satu ja historia
Y
ksinäinen pikku Myy, mutta ihan väärässä seurassa
suuren historiallisen maalauksen kulmassa ravintolan kabinetissa. Miten maailma muuttuukaan ja kuinka
aika kuluukaan? Miten on päässyt käymään niin, että
pienen historiallisen kaupungin omistuksessa on kaksi
suurta Tove Janssonin maalausta, joista harva tietää ja
joista ohikulkeville turisteillekaan ei juuri kerrota.
Totta on, sanoo kaupunginarkkitehti Vesa Pohjola, että
Haminan kaupungin omistuksessa oleva rakennus ja sen
yläkerrassa oleva Marskin sali on todellakin säilytettävä
kokonaisuus. Tosin se, miten maalaukset Haminaan on
saatu tai tilattu, on jäänyt aikakirjoihin kirjaamatta. Kas
tuolloin, vuonna 1952, ei Tove Jansson ollut vielä sellaisessa maineessa kuin tänään.
Maalausten saamiseen Seurahuoneelle on saattanut
vaikuttaa se, että Tove Janssonin veli Lars Jansson on ollut Haminassa RUK:ssa ja myös se, että Tove Janssonin
äiti Signe Hammarsten Jansson, joka myös oli taiteilija oli
suunnitellut Haminan kaupungin juhlavuoden kunniaksi postimerkin. Hamina täytti 300 vuotta vuonna 1953,
pohtii kaupunginarkkitehti Vesa Pohjola. Kaupungin silloinen johto kuitenkin aloitteen on tehnyt ja maalaukset
tilannut ja kaupunki ne on myös maksanut.
Kunnianarvoisa Seurahuone
Arvokkuus, juhlavuus ja hienostuneisuus ovat sanoja,
jotka ihan itsestään liitettiin vanhojen kaupunkien kun
nianarvoisiin seurahuoneisiin. Niinpä Tove Janssonin
maalaukset Haminassa saivat myös arvoisensa puitteet
Seurahuoneen Marskinsaliksi nimetystä kabinetista. Kabinetin nimen käyttöön lupa oli saatu Mannerheimilta
itseltään, vaikkei hän koskaan kabinetissa vieraillutkaan.
Haminan keskustassa sijaitsivat aikoinaan Haminan
kaupungintalo ja Hotelli-ravintola Seurahuone rinnatusten Pikkuympyräkadulla. On jopa arveltu, että Seurahuoneen kiinteistö olisi jopa Suomen vanhin yhtäjaksoisesti
ravintolakäytössä oleva rakennus.
A.W. Mayerin vuonna 1890 valmistunut hotelli-ravintola rakennettiin Kiseleffin & Heikelin piirustusten
mukaan. Rakennusta on korotettu vuonna 1947. Sen
sisustus tuhoutui osittain vuoden 1951 tulipalossa. Sen
jälkeisestä korjauksesta ovat peräisin mm taiteilija Eino
Kaurian koristemaalaukset sekä yläkerran Marskin salissa olevat Tove Janssonin maalaukset, varmentaa Haminan kulttuurisihteeri Sari Kinnunen.
Satua ja historiaa
Haminassa olevissa Tove Janssonin maalauksissa kohtaavat satu ja historia sekä kadettikoulukaupungin merellinen sijainti. Suurikokoiset maalaukset Tove Jansson
toteutti kankaalle ateljeessaan. Kankaat olivat 5,5 metriä
leveitä ja 141 senttimetriä korkeita. Ne tuotiin rullina
Haminaan Seurahuoneen kabinetin seinille kiinnitettäviksi.
13
Niin Nyyti lähti siitä meren rantaan ja löysi näkinkengän, suuren valkean.
Hän astui varovasti hienoon santaan ja tuumi: Löysin ihmeellisen maailman.
Ja hattuunsa hän kauniit kivet keräsi ja meri oli tyyni ja yö heräsi.
(Tove Jansson: Kuka lohduttaisi Nyytiä)
Toisessa työssään taitelija kuvaa Haminaa mielikuvituksellisesti hahmoteltuna historiallisena näkymänä.
”Tarina merenpohjasta” vastakkaisella seinällä on vieläkin lähempänä Tove Janssonin satumaalauksia.
On myös sanottu, että näissä maalauksissa esiintyvät
ensimmäiset muumihahmot. Olipa niin tai näin, maalausten arvoon niillä lienee vähäinen vaikutus.
Nykyaika ja mennyt maailma
Haminassa, kuten monessa muussakaan kaupungissa eivät mennyt maailma ja nykyaika kohtaa. Yli satavuotias
Seurahuone ei vastaa tämän päivän vaatimuksiin. Vielä
1970-luvulla suuren salin ravintolaa tarvittiin. Toisen
kerroksen kabineteissa pitivät pienryhmät ja liikemiehet kokouksiaan. Haminan Zonta-kerhon perinteisenä
kokouspaikkana ei Seurahuone ole enää ollut vuosiin.
Pisimpään Seurahuoneen Marskinsalissa kokoontuivat
paikalliset rotarit. Nyt heidänkin kokouspaikkansa on
toisaalla. Kellarikerroksen ravintola tunnettiin aitona
satamakaupungin ravintolana. Hotellin huoneillakin
oli käyttöä. Olisi ehkä vieläkin, jos hotellihuoneita olisi
enemmän. Historiallinen pikkukaupunki turistikohteena
tarvitsisi majoitustilan vähintään yhdelle bussilastilliselle väkeä kerrallaan. Tähän ei Seurahuone tusinalla huoneellaan kykene. n
…on edessämme kaikki kauneus ja
ihanuus: on meri jota nähnyt en mä
milloinkaan ja kauniit näkinkengät,
joita poimitaan.
(Tove Jansson: Kuka lohduttaisi Nyytiä)
Tove Janssonin signeeraus
Haminan Seurahuoneen
Marskin salissa.
14
”Puolesta hengen ja
heimon ja maan”
(Nälkämaanlaulu)
Sotatieteiden kandidaatti
Luutnantti
Niina Valtanen
Kuva: Johannes Liuska, RUK
O
n lauantai klo 18.00, kuusi päivää sitten maanantaina klo 07.00 lähdin kotoa Reserviupseerikoulun ampumaharjoitukseen Pahkajärvelle, Karjalan Prikaatiin. Mukana kaksi maastokuvioista reppua
täytettynä puhtailla vaatteilla, maihinnousukengillä, juomarepulla ja muilla tarpeellisilla välineillä. Kuusi päivää
poissa kotoa, joukkueen hyökkäysammuntaa johtamassa,
hikisenä, likaisena, kouluttamassa varusmiehiä. Miksi?
Arki naissotilaana on mielekästä ja haastavaa. Normaalina kasarmiviikkona lähden aamulla töihin ja palaan
iltapäivällä virka-aikani päätyttyä. Sotaharjoitusviikkona
lähden kotoa pääsääntöisesti maanantaina ja palaan perjantaina. Joskus voi mennä pidempäänkin. Sotaharjoituksissa en välttämättä ehdi peseytymään ollenkaan koko
viikkona, nukun vain muutamia tunteja yössä teltassa ja
syön aivan samaa ruokaa kuin varusmiehet. Saatan olla
yksin vastuussa joukkueellisesta nuoria miehiä ja naisia.
On huolehdittava, että jokainen saa ruokaa, lepoa, laadukasta koulutusta ja ettei kukaan riko itseään. On mietittävä ja punnittava asioita huolellisesti etukäteen, osattava
ennakoida.
Työ on vaativaa ja toisinaan myös raskasta, mutta palkitsevaa. Työyhteisö ja yhteishenki ovat mitä parhaimpia,
sillä kaikilla on yhteinen tavoite ja tehtävä: kouluttaa sotilaita s odanajan tarpeita varten.
Jokaisena työpäivänä laitan päälleni vihreät vaatteet
ja mustat pitkävartiset kengät. Jokaisena työpäivänä laitan hiukseni kiinni töitä varten. Jokaisena päivänä olen
kuitenkin naissotilas, jolla on motivaatio ja tahto palvella
omaa isänmaata Puolustusvoimien palveluksessa. n
”Olen 24-vuotias Sotatieteiden kandidaatti Reserviupseerikoulusta, Haminasta. Olen suorittanut naisten vapaaehtoisen palveluksen saapumiserässä II/2008 eli astuin palvelukseen 7.7.2008 Porin Prikaatiin. Kotiuduin 3.9.2014
sotilasarvolla kersantti. Varusmiespalveluksen jälkeen
jäin sopimussotilaaksi Porin Prikaatin Sotilaspoliisiosastolle, jossa seuraava vuosi kului kouluttamista ja johtamista edelleen harjoitellen. Alle 20-vuotiaana ajattelin
viettäväni tulevaisuuteni poliisin ammatissa, mutta toisin
kävi. Sopimussotilasaikana minulle tuotiin työkavereiden toimesta Kadettikoulun esitteitä ja hakupapereita.
Torjuin hakupaperit ja esitteet haaveissani ura poliisina.
Työyhteisössäni kuitenkin kehotettiin ”edes hakemaan
Kadettikouluun” ja vanhempien sotilaiden ohjauksesta
lähetin hakupaperit. Keväisten pääsykokeiden jälkeen kesällä lomilla olessani sain silloisesta työyksiköstäni tekstiviestin, jossa onniteltiin Kadettikouluun pääsyä. Virallinen ilmoitus kiri postin kautta vasta muutamia päiviä
myöhemmin. Päätin vastaanottaa opiskelupaikan Kadettikoulussa ja syksyllä 2010 koulu jo alkoikin. Kolme vuotta kadettikoulua takana ja kohta yksi vuosi työelämässä
Reserviupseerikoulussa, Haminassa. Pidän työstäni enkä
ole katunut Kadettikouluun hakemista, vaikka tämä ei
pienestä pitäen haaveammattini ollutkaan.”
15
Teksti Kaija Wischtukat
Haminan kaupunginsihteeri
lakimies, nuori ja nainenkin
M
enneinä vuosikymmeninä ainakin Haminan
kaupunginkansliassa istuva kaupunginsihteeri oli arvokas ja varovasti lähestyttävä, kenties
jo ikääntynytkin herra. Tuolloin Haminan kaupunki oli
vajaan kymmenen tuhannen asukkaan yhteisö. Samassa
kaupungissa, mutta Vehkalahden kunnantalossa toistui
vastaava kuvio. Vaan maailma muuttuu ja nämäkin kunnat ovat jo aikoja sitten yhdistyneet. Mielikuvat kaupunginsihteeristä on aika heittää roskakoriin.
Haminan Raatihuoneen arvokkaat ulkoiset puitteet
eivät ole muuttuneet, mutta kaupunginsihteerin suuren
työpöydän takaa, asianmukaiselta konttorituolilta nousee pirteä, hoikka ja iloinen nuori nainen. Sanoo heti,
että juttelee mieluummin sivupöydän äärellä, ihan tavallisesti.
Marika Myllykangas 26-vuotias, oikeustieteen maisteri valittiin Haminan kaupunginsihteeriksi viime syksynä yhdeksästä hakijasta. Paitsi kaupunginsihteeri, hän
sanoo olevansa myös lakimies. Niinpä, mutta ei oikein
voisi sanoa lakinainenkaan saati sitten lakihenkilö. No
olkoon!
Kaupunginsihteerinä hän vastaa kaupunginhallituksen ja -valtuuston kokousjärjestelyistä, esityslistoista ja
pöytäkirjoista. Samalla kaupunginsihteeri vastaa keskushallinnon toiminnasta ja on kansliahenkilökunnan
esimies. Kaupunginkanslia Haminassa on ripoteltuna eri
paikkoihin. Osa toimii Raatihuoneella, osa kaupungintalolla.
Lakimiehen tehtävät
Marika Myllykangas selvittää käytäntöä, jonka mukaan
ongelmien ilmaantuessa ensin otetaan yhteyttä omaan
lakimieheen ja sitten katsotaan, miten voidaan edetä.
Kaikkiin asioihinhan ei ole edes tarpeen tarttua. Monesti
16
lainopillisiin kysymyksiin vastausta haettaessa, haetaan
enemmänkin mielenvahvistusta.
– Pitkälti toiminkin ohjaajana, konsultoin ja neuvon.
Jokaisen alueen erityisasiantuntija en voi olla, koska lainsäädäntö on niin laaja-alaista. Yleensä hallintokunnat
erikseen pyytävät apua erilaisissa asioissa ja jos osaamiseni ei riitä, haetaan lisätietoa kuntaliitosta tai ELY keskukselta tai muilta erityisalojen osaajilta.
Marika Myllykangas sanoo, että ei itse 26-vuotiaana
osaa arvella olevansa erityisen nuori tutkinnon suorittanut. Haminassa syntynyt ylioppilas lähti kotikaupungistaan 19-vuotiaana Turkuun opiskelemaan ja palasi Haminaan oltuaan jo kaksi vuotta työelämässäkin.
Marika Myllykangasta voisi nykytermein kutsua paluumuuttajaksikin. Itse hän kuitenkin sanoo:
– Ei minulla sellaista ajatusta ollut, että on pakko päästä kotikaupunkiin, tai että haluan ehdottomasti palata.
En edes osannut ajatella, että täällä alani töitä olisi. Nehän
keskittyvät pitkälti Helsinkiin tai pääkaupunkiseudulle.
Kuitenkin viime syksynä satuin näkemään, että Hamina
hakee kaupunginsihteeriä, jolta edellytettiin myös lainopillista tutkintoa. Niinpä ajattelin, että se ei pelaa, joka
pelkää. Hain paikkaa ja tänne päädyin.
– Eikä se ollut niinkään, etten missään nimessä haluaisi tulla Haminaan. Mutta eniten painoi se, että työ vaikutti mielenkiintoiselta. Tässä työssä yhdistyy se yhteiskunnallinen puoli, mistä olen kiinnostunut sekä puhdas
juridiikka. Mielestäni olen julkishallintoon suuntautunut. En näe itseäni pankkilakimiehenä tai verojuristina.
Marika Myllykangas haluaa korostaa työnsä mielenkiintoisuutta nimenomaan kuntamurroksen vuoksi. Meneillään oleva kuntauudistus tuo mukanaan valtavasti
haasteita sekä yksityisille että organisaatioille. Ne saattavat olla vaikeita, mutta ne myös motivoivat.
Sotilaitten kaupunki
Hamina varuskuntakaupunkina on tuttu Marika Myllykankaalle myös perhetaustan vuoksi. Haminalle varuskunta on merkittävä, etenkin RUK. Paljon on kuitenkin
tulossa muutoksia tällekin saralle.
– Puolustuslain uudistus on meneillään ja sitä kautta
pyritään sopeuttamaan puolustusvoimien määrärahat
nykyiseen rakenteeseen ja RUK:kin siirtyy hallinnollisesti osaksi maasotakoulua. Onneksi se kuitenkin sijainnillisesti jää meille ja toivottavasti se pysyykin täällä, sanoo
Marika Myllykangas.
Hän sanoo, että perheenkin vuoksi puolustusvoimat
on hänelle läheinen asia. Mutta myös siksi, että hänkin
on ollut puolustusvoimien palveluksessa. Ennen Haminaan muuttoaan Marika Myllykangas oli kaksi vuotta sotilaslakimiehenä Mikkelissä.
Pelaamisesta puheen ollen
– Olin kyllä nuorempana pesäpalloilija. Haminahan on
pesäpallokaupunki. Haminan Palloilijat tuntuu yhä läheiseltä. En kuitenkaan enää osaa ajatella, että osaisin
vielä palloa heittä tai siihen mailalla lyödessä osua. Tuskin minusta enää pelaajaa tulee, mutta innokas kannattaja. Pesäpalloa on kiva seurata.
Tulevaisuus ja urakehitys
Vanhan kaupungin nuori kaupunginsihteeri katsoo tulevaisuuteen ilman määrävuosia. Hän tietää, että normaalisti hänellä pitäisi olla vielä pitkä työura edessään, muttei
mieti millainen sen pitäisi olla.
Hänen lähtökohtansa on, että tehdään tämä nyt niin
hyvin kuin pystytään ja kehitytään siinä erilaisten kokemusten myötä. Sitten joskus voidaan katsoa mitä seuraavaksi.
– Elämä on sattumien kauppaa. Ei sitä voi suunnitella niin, että vuosi tässä ja sitten seuraava siellä tai tuolla.
Aika näyttää, sanoo Marika Myllykangas. n
P
erinteikkään ruukin tunnelmaa, saaristomeren tuoksua,
elävää kaksikielisyyttä, yrittäjyyttä, Luovia Naisia.
Kaikkea tätä on tarjolla Fiskarissa ja Tammisaaressa, sillä Raasepori on täynnä elämyksiä.
TuLe viihTymääN piiRiKoKouKseeN 24.–26. huhTiKuuTa 2015!
A
tmosfären i anrika bruksmiljöer, doften av skärgård och hav,
levande tvåspråkighet, företagsamhet och Kreativa Kvinnor.
allt det här och mera till kan du uppleva i Fiskars och ekenäs.
missa iNTe disTRiKTsmöTeT i RaseboRg 24–26 apRiL 2015!
Lea adoLFssoN pj./ordf.
Raseborg - Raasepori Zonta Club
& 040 589 7949
[email protected] • [email protected]
Tervetuloa •Välkommen •Tere tulemast
17
”Haluan vaikuttaa yhteiskuntaan
ja parantaa maailmaa”
Teksti: Eva-Liisa Nikula
Vuoden 2014 Piirin 20 yhteiskunnallisesti aktiivinen
nuori nainen, A Young Woman in Public Affairs,
on Tammisaaren ruotsinkielisestä lukiosta, Ekenäs
gymnasiumista, viime keväänä ylioppilaaksi päässyt
Anita Westerholm.
sään ja nyt kunnan vapaa-aikalautakunnan jäsenenä hän
on todennut, miten tärkeää olisi pystyä ilmaisemaan itsensä molemmilla kotimaisilla kielillä. Hän haluaa työskennellä sen puolesta, että ihmiset saisivat voimavarakseen useamman kielen taidon.
K
Avoimena ja uteliaana
un nuoret voivat vaikuttaa yhteiskunnallisiin
asioihin ja saavat osallistua, he kiinnostuvat. Näin
uskoo 19-vuotias Anita Westerholm, joka toimi
oppilaskunnassa sekä yläasteella että lukiossa, myös puheenjohtajana. Hän toteaa olleensa onnekas, koska nämä
oppilaskunnat ovat voineet vaikuttaa koulun toimintaan.
Anita aloitti tänä syksynä oikeustieteen opinnot ja toivoo
voivansa työskennellä tulevaisuudessa ihmisoikeuksien
sekä oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan
puolesta.
Anitan äidinkieli on ruotsi, kuten monen muunkin
kaksikielisen Raaseporin kaupungin Tammisaaressa asuvan. Jo Raaseporin nuorisovaltuustossa työskennelles-
RKP:n nuorisojärjestö Svensk Ungdom (SU) ajaa Anitalle
tärkeitä asioita, kuten liberaalia, monikielistä yhteiskuntaa, jossa kaikki äänet saavat kuulua ja vapaus merkitsee
myös vastuuta. Hän toimii tällä hetkellä SU Raaseporissa
puheenjohtajana ja Uudellamaalla varapuheenjohtajana.
– Pyrin sanomaan kyllä uusille kokemuksille. Lukioaikanani osallistuin moneen todella hyödylliseen ja opettavaiseen matkaan, muun muassa Saksaan, Puolaan ja
Balkanille. Ei pidä teeskennellä, etteikö kauheuksia ole,
vaan pyrkiä eteenpäin. Me kaikki voimme tehdä jotain
parantaaksemme maailmaa. Ei pidä luovuttaa, vaikka
joskus näyttää toivottomalta. n
Anita Westerholm pyrkii olemaan avoin ja utelias sekä oppimaan mahdollisimman paljon.
Ei pidä valittaa, jos ei itse yritä muuttaa asioita. Järjestöt tarjoavat nuorillekin mahdollisuuden vaikuttaa.
18
Kirkkojär vi
Nuolilinnake
HAMINA
Bastioni
Häm eenlinna
18.
6.
Keskuspuisto
at
1.
uo
i
h
16.
tu
ka
tu
La
ius
ka
ym
Py
rä
ka
14.
tu
10a.
26b.
12.
A
ka
tu
ka
de
ma
ta
sa
Bastioni
Hamina
n. 100 metriä
THE PORT OF
OPPORTUNITY
Meritietä
pitkin
kaikkialle
maailmaan
Ilmoitus maksettu
HAMINAKOTKA SATAMA OY
www.haminakotka. • marketing@haminakotka.
11.
tt
25.
Bastioni
Turku
HaminaKotka on täyden palvelun
satama. Yritys- ja logistiikkaalueineen se luo dynaamisen ja
logistisesti tehokkaan toimintaympäristön yritystoiminalle.
HaminaKotkan satamaan on helppo
tulla, siellä toimia, kasvaa ja menestyä!
ka
in
ur
La
ka
tu
tu
F
ka
ivo
Bastioni
Sa vonlinna
C
13.
26c.
B
Pu
tu
ist
ok
at
u
eL
15.
iso
4.
sib
u
at
rik
to
10b.
tu
ka
siL
iva
tu
3.
rin
kä
jää
ka
a
nk
10c.
2.
n
katu
ivo
tu
La
Kauppatori
ka
23.
ma
ar
ian
22.
nee
rmin
kasa
H
24.
katu
kirkko
ri
raat
u
kinka
Fredri
9.
ra
5.
21.
at
8.
ih
yr
äk
at
u
Pik
ku
ym
P
D
va
LLik
uo
ne
en
ka
t
E
to
Bastioni
Lappeenranta
rau
tatie
nka
tu
20.
yr
äk
at
u
tie
u
in
7.
Pik
ku
ym
P
im
tu
ka
he
in
er
rt
nn
Keskusbastioni
17.
katu
han
e
oP
ro
ma
rau
isoym
19.
G
tu
Pyräka
26a.
19
iko
uL
un
ka
tu
ZONTA
INTERNATIONAL
DISTRICT 20
3.–5.10 2014
Haminan piirikokousohjelma
NAINEN – JULKISUUS JA TURVALLISUUS
Perjantai 3.10.2014
18.00
Piirihallituksen kokous ja iltapala
Lauantai 4.10.2014
Kokouspaikkana RUK:n Maneesi, Kadettikoulunkatu 2b
8.00 8.30 9.00 9.05 9.30 9.50 10.20 10.50–11.45 12.00–13.00 13.00 14.45–15.15
15.15 16.50 17.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi
(Zontatori 8.30–16.00, aulatiloissa)
Aluejohtajat paikalle klo 7.30
Delegaattien koulutus
Tervetuloa Haminaan, Haminan Zonta-kerhon puheenjohtaja Pirkko Tulokas
Varvara monologi
Piirikokouksen avaus, Governor Salla Tuominen ja kansanväliset tervehdykset
Anni Ronkainen, Google Finland, maajohtaja
Ammattisotilaan puheenvuoro
Open Forum – tilaa kysymyksille ja keskustelulle
Lounas, varuskuntakerholla
Piirikokous
Iltapäiväkahvi, Maneesin aula
Kokous jatkuu
Kokouspäivän päätössanat
Area-kokoukset Maneesin ja RUK:n tiloissa
– Ei kuljetusta hotelleihin!
(Tila vaatteiden vaihtoon Varuskuntakerhon alakerrassa, Kadettikoulunkatu 3)
18.00 19.00 Haminan kaupungin vastaanotto, Raatihuone
22.00–22.20
Muistopalvelus Johanneksen kirkossa, Raatihuoneentori 10
Pirkko Tulokas ja urkuri
Kuljetus hotelleihin
20
Illallinen Varuskuntakerholla, musiikkiohjelmaa
Sunnuntai 5.10.2014
7.30–8.00 9.30–12.00 12.30 Ohjattu aamujooga, pilates, venyttely Spa Hotel Haminassa
uimahallin liikuntatilassa, osallistujat maksavat itse + aamupala majoituspaikoissa
Ohjelmapaketit – kokoontuminen Raatihuoneen aukiolla, Johanneksen kirkon luona
1.) Haminaan tutustumista – Haminan Hywät asukkaat (kierros kävellen)
2.) Bussilla – Virolahti, tulli raja rekkartg / matkalla opas kertoo Salpalinjasta ym.
3.) Anne Takasen Sevenon-lasipaja, Itäväylä, mahd. tehdä lasitaulu, max 25 hlöä
Lounas Bastionissa ja lopputoimet.
LAADUKKAIMMAT SIJOITUSRATKAISUT
Antero Haikonen [email protected] Tel. +358 50 371 4801
21
na
isa
okiekki.
estinen
stykna ja
UISTO
aisen
piston
lla
ina
R:n
ui 1968.
A 1773
olelle
muistoajalta,
yös
u, myöakoulu.
22. ASEMARAKENNUS 1899
Alunperin yksityisradan Inkeroinen–Hamina
14. TYKISTÖKOMENTAJAN TALO
1798
Alun perin linnoituksen tykistön komentajan asuintalo. Uusklassinen julkisivu perua
1800-1900-lukujen vaihteen korjaustöistä.
Yksityisomistuksessa.
13. KAUPPIAANTALOMUSEO 1841
Kasarminkatu oli viime vuosisadan vaihteessa merkittävä kauppakatu. Museo kertoo
suomalais-venäläisestä kauppiasperinteestä
vanhoine puoteineen ja kauppiaan asuntoineen. Pihapiirissä mm. paja ja entisajan
käsityöläisten tupia.
12. VARUSKUNTAKERHO 1863
(E. B. Lohrmann)
Entisen Keisarillisen Suomen Kadettikoulun
johtajan virka-asunto venäläistä punatiiliarkkitehtuuria. Vuodesta 1918 upseerikerho.
Toimii nykyisin Haminan Varuskuntakerho
–nimisenä ravintolana.
11. RUK-museo
Museo vaalii Reserviupseerikoulun perinteitä
vuodesta 1920 alkaen ja toimii koulun kurssien välisenä yhdyssiteenä.
asemarakennus.
Laajennuksien
jälkeen VR:n 7. KESKUSBASTIONI
20.
RAITTIUSTALO
1902
1. RAATIHUONE
1798
omistukseen
1916.
Rautatieliikenne
loppui 1968. (HAMINA BASTIONI) 1803–11
1884(Johan
toimintansa
aloittaneen
raittiusyhdistykBrockman)
Nykyisin
sen talo,
jossalinja-autoasema.
nykyään toimii Kino Hamina ja
Renessanssityyliä
edustava
Raatihuone
(torni
Linnoituksen Keskusbastioni jonka 58
Haminan
Teatteri.
uusklassista
tyyliä, 1840-luvulta) on ollut
kasemattia, muurattua holvia, suunniteltiin
23. HIETAKYLÄN
HAUTAUSMAA
monessa
käytössä, mm. kaupungin
hallinnon 1773
alunperin pomminkestäviksi varastotiloiksi.
Perustettiin
linnoituksen
muurien
ulkopuolelleNykyisin suurten tapahtumien näyttämö
21.
PUISTOTALO
1884 JA
KESÄPUISTO
sijaintipaikkana.
Rakennuksessa
on aikoinaan
rantaan.
Varhaisimmat säilyneet
muisto(Karl
ollutmeren
myösAugust
pankki,Wrede)
kauppapuoteja,
poliisilaitos
katsomoineen ja kesäajan telttakatoksineen.
merkit ovat Suomen sodan päättymisen ajalta,
Toiminut
hotellirakennuksena
ja
Ruotsalaisen
ja linnoituksen
päävartio.
Nykyisin
keskikervuodeltakäytössä.
1809. Nykyään
hautausmaalla
myös 8. HUGO SIMBERGIN
Seuraklubin
Nykyisin
musiikkiopiston
ros
on
juhlakäytössä
sekä
kaupunginvaltuustiloina.
Kesäpuisto perustettiin
1850-luvulla
ton uurnalehto.
ja –hallituksen
kokoustiloina.
SYNTYMÄKOTI 1829
Lappeenrannan bastioniin.
Taidemaalari Hugo Simberg (1873–1917)
24. VALLIN KOULU 1888
2. KAUPUNGINMUSEO
1760
asui perheensä kanssa talossa 6-vuotiaaksi.
(Waldemar
Aspelin) 1899raken22.
ASEMARAKENNUS
Haminan
vanhin yksityiskäyttöön
Päärakennus alunperin tiilestä, pohjoispäähän
Alunperin
ruotsalainen
nais- jakeisarinna
tyttökoulu, myöAlunperin
yksityisradan
Inkeroinen–Hamina
nettu
kaupunkirakennus.
Venäjän
on lisätty hirsiosa 1846. Nykyinen klassinen
hemmin
vuodesta
1939
kansakoulu.
Katariina
II jayhteiskoulu,
hänen
serkkunsa
Ruotsin
ulkoasu on 1920-luvulta. Talossa toimii
asemarakennus.
Laajennuksien
jälkeen
VR:n
Nykyään
mm.IIIpäiväkodin
ja leikkikoulun
kuningas
Kustaa
neuvottelivat
talossa
1783.
omistukseen
1916.
Rautatieliikenne
loppui
1968. nykyisin Haminan seurakunnan nuorisotyön
toimitila.
Rakennuksen
peruskorjauksen jälkeen uusi
toimitila Herran Kukkaro.
Nykyisin
linja-autoasema.
perusnäyttely avattiin 2008.
23. HIETAKYLÄN HAUTAUSMAA 1773 9. MARIAN KIRKKO 1400-luvulta
3. PYHIEN APOSTOLIEN PIETARIN
JA KIRKKOMUSEO
Perustettiin
linnoituksen
muurien
ulkopuolelle
JA PAAVALIN ORTODOKSINEN
Pyhälle Marialle omistettu keskiaikainen
meren
rantaan.
Varhaisimmat
säilyneet
muistoKIRKKO
1837 sodan päättymisen ajalta,
kivikirkko. Kymenlaakson vanhin rakennus.
merkit
ovat Suomen
Nykyinen1809.
kirkko
on 3. ortodoksinen
kirkko
Uusklassinen ulkoasu C.L. Engelin käsialaa
vuodelta
Nykyään
hautausmaalla
myös
Haminassa. Sen on todennäköisesti piirtänyt
1820-luvun korjaustöistä. Keskiaikaisista
uurnalehto.
italialais-ranskalainen arkkitehti L.T. Visconti
maalauksista jäljellä vihkiristi itäisellä ulkoseija se edustaa uusklassista tyyliä; ulkopuonällä. Museohuoneessa esitellään kirkollista
24.
VALLIN
KOULU
1888
lelta(Waldemar
pyöreä kirkko
on sisältä kreikkalainen,
elämää 1700-luvulta alkaen.
Aspelin)
tasavartinen
risti. Kirkon
uusbysanttilaista
Alunperin
ruotsalainen
naisja tyttökoulu, myörakennustyyliä
edustava
kellotapuli
hemmin
yhteiskoulu,
vuodesta
1939rakennetkansakoulu. 10. RESERVIUPSEERIKOULU
tiin v. 1862.
a. Päärakennus 1898
Nykyään
mm. päiväkodin ja leikkikoulun
(Jacob Ahrenberg)
toimitila.
4. LIPPUTORNI 1790
Haminassa 1821–1903 toimineen KeisarilRakennettiin Helsingin bastionin kärkeen
lisen Suomen Kadettikoulun päärakennus.
linnoituksen komentajan lipputorniksi. BastioVuodesta 1920 Reserviupseerikoulun
ni ja vallit sen ympärillä purettiin 1889. Alue
käytössä.
oli Haminan rauhan 100-vuotisjuhlallisuuksien
b. Maneesi 1832
pitopaikka. Tornin ulkoseiniin sijoitettiin
(Carl Ludvig Engel)
tällöin sodan tapahtumista venäjäksi kertovat
Entinen ratsastusmaneesi, nykyisin juhlasali.
marmoritaulut.
c. Kymenlaakson aluetoimisto1851
(E. B. Lohrmann)
Entinen Kadettikoulun laboratorio.
Pieni tiilirakennus puistossa on kaivo
1860-luvulta.
5. TANELINKULMA 1889
(Waldemar Aspelin)
Haminassa 1800-luvulta lähtien vaikuttaneen,
venäläistä alkuperää olevan Aladinin suvun
uusrenessanssi- eli nikkarityylinen kaupunkipalatsi. Nykyisin rakennuksessa toimii mm.
Konditoria-kahvila Huovila, toimistotiloja
sekä asuntoja. Yksityisomistuksessa.
6. JOHANNEKSEN KIRKKO 1843
(Carl Ludvig Engel)
Luterilaisen seurakunnan uusklassinen kirkko
noudattelee kreikkalaisen temppelin muotoja.
Paikalla aiemmin sijainneessa linnoituksen
komendantin virka-asunnossa asuivat ja
allekirjoittivat rauhansopimuksen Haminan
rauhan venäläiset neuvottelijat. Tapahtumasta
on muistokivi kirkon tontilla, Rauhankadun
puoleisella sivulla.
15. FEDERLEYN TALO
(Waldemar Aspelin)
Uusrenessanssityylisessä 1890-luvun päärakennuksessa on toiminut mm. apteekki,
jonka apteekkareina toimivat A. Nymalm ja
myöhemmin A. T. Federley.
16. HOTELLI SEURAHUONE 1890
(Kiseleff & Heikel)
Maamme vanhimpia hotelli-ravintoloita. Yläkerran Marski-kabinetissa on Tove Janssonin
1952 maalaamat Hamina-aiheiset seinämaalaukset. Kivijalassa on ravintola Hostina
Kompas, entinen Kompassi, joka oli kuuluisa
merimieskapakka 1970 -luvulle asti.
17. ARVILOMMIN TALO 1849
Rapatun puutalon uusrokokootyylinen ulkoasu on harvinainen maamme kaupunkiarkkitehtuurissa. Talossa on toiminut mm. apteekki.
18. RUUTIKELLARI 1785
Hämeenlinnan bastionissa sijaitseva ruutikellari on kunnostettu taidegalleriaksi ja
kokoustiloiksi. Toimi viime sotien aikaan viestikeskuksena. Piha-alueella on japanilaistyylinen
kirsikkapuisto.
19. PORMESTARIN TALO 1866
Suomen merkittävimpiä porvaristaloja
rakennuksineen ja vanhoine puustoineen.
Asuinrakennukset ja talousrakennus ovat
myöhäisempireä. Yksityisomistuksessa.
Raatihuoneentori 12
49400 HAMINA
20. RAITTIUSTALO 1902
1884 toimintansa aloittaneen raittiusyhdistyksen talo, jossa nykyään toimii Kino Hamina ja
Haminan Teatteri.
21. PUISTOTALO 1884 JA KESÄPUISTO
(Karl August Wrede)
Toiminut hotellirakennuksena ja Ruotsalaisen
Seuraklubin käytössä. Nykyisin musiikkiopiston
tiloina. Kesäpuisto perustettiin 1850-luvulla
Lappeenrannan bastioniin.
22. ASEMARAKENNUS 1899
Alunperin yksityisradan Inkeroinen–Hamina
asemarakennus. Laajennuksien jälkeen VR:n
omistukseen 1916. Rautatieliikenne loppui 1968.
Nykyisin linja-autoasema.
23. HIETAKYLÄN HAUTAUSMAA 1773
Perustettiin linnoituksen muurien ulkopuolelle
meren rantaan. Varhaisimmat säilyneet muistomerkit ovat Suomen sodan päättymisen ajalta,
vuodelta 1809. Nykyään hautausmaalla myös
uurnalehto.
24. VALLIN KOULU 1888
(Waldemar Aspelin)
Alunperin
ruotsalainen naisja tyttökoulu, myö25. VARUSKUNTARAKENNUKSET
hemmin
yhteiskoulu, vuodesta
1939 kasarmit
kansakoulu.
Isoympyräkadun
aumakattoiset
ja MeNykyään
mm.vastapäätä
päiväkodinsijaitseva
ja leikkikoulun
riporttia
muonavarastoksi
toimitila.
rakennettu tiilirakennus ovat 1770-luvulta.
Haminan kesäteatterin esitykset alkoivat Turun
bastionissa vuonna 2011.
26. LINNOITUKSEN VARTIORAKENNUKSET
Linnoitettuun Haminaan pääsi kolmesta
puomein ja nostosilloin varustetusta portista,
joista jokaisen kupeella oli vartiorakennus. Keskiaikainen Turku–Viipuri valtatie, Kuninkaantie,
kulki kaupungin halki Lappeenrannan portilta
Viipurin portille.
a) Lappeenrannan portin
vartiorakennus 1774,
Päävartiona 1840–1974. Ulkoasu on alkuperäisessä muodossa. Nykyisin Museoviraston
Haminan toimipiste.
b) Viipurin portin vartiorakennus 1774,
Ulkoasu muutettu. Nykyään RUK:n käytössä.
c) Meriportin vartiorakennus 1776,
Satamaan johtaneen väylän vartiorakennus.
portille.
25. Viipurin
VARUSKUNTARAKENNUKSET
a) Lappeenrannan
portin
Isoympyräkadun
aumakattoiset
kasarmit ja Me1774,
riporttia vartiorakennus
vastapäätä sijaitseva
muonavarastoksi
Päävartiona
1840–1974.
on alkuperakennettu
tiilirakennus
ovatUlkoasu
1770-luvulta.
räisessä
muodossa.esitykset
Nykyisin alkoivat
Museoviraston
Haminan
kesäteatterin
Turun
Haminan
toimipiste.
bastionissa
vuonna
2011.
muutettu. Nykyään RUK:n käytössä.
26. Ulkoasu
LINNOITUKSEN
VARTIOc)
Meriportin vartiorakennus 1776,
RAKENNUKSET
Satamaan johtaneen
vartiorakennus.
Linnoitettuun
Haminaan väylän
pääsi kolmesta
puomein
ja nostosilloin varustetusta portista,
Viipurin portille.
a) Lappeenrannan portin
vartiorakennus 1774,
Päävartiona 1840–1974. Ulkoasu on alkuperäisessä muodossa. Nykyisin Museoviraston
Haminan toimipiste.
Ulkoasu muutettu. Nykyään RUK:n käytössä.
c) Meriportin vartiorakennus 1776,
Satamaan johtaneen väylän vartiorakennus.
PATSAAT JA MUISTOMERKIT
A. Varvaran patsas (Veikko Haukkavaara)
Varvara Schantin (1870–1941) oli leipomotuotteiden katukauppias. Hän myi tuotteita
upseerioppilaille myös harjoitusmaastossa,
josta kiitoksena upseerikurssit 1–43 lahjoittivat patsaan kaupungille 1972.
B. Pesäpalloilijapatsas (Onni Pursiainen)
Onni ja Otso Paavolan lahjoitus Haminan
kaupungille kiitokseksi pesäpallotoiminnan
ja nuorisotyön tukemisesta 1968.
C. Kaatuneiden upseerien
muistopatsas (Kalervo Kallio)
Jalustan sisällä paperi, jossa sodissa 1939–44
kaatuneiden yli 4000 upseerien nimet.
D. Rannikkotaisteluissa kaatuneiden
muistomerkki (Veli Klami)
Sodissa 1939–44 kaatuneiden muistoksi.
E. Johanneksen kirkon kirkkopuiston
muistomerkit
Haminan rauhan 1809 muistokivi, kansalaissodan 1918 muistomerkki, sankarihautaalue, 1939–44 talvija jatkosodassa kaatuneiden ja Karjalaan jääneiden muistomerkit.
F. Ortodoksinen kappeli 1837
Rakennettu nykyisellä RUK:n kentällä
sijainneen, vuonna 1830 puretun, puisen
Pietari-Paavalin kirkon muistoksi.
G. Myllynkivi (Eino Marttila)
Hietakylästä löytyneiden vanhojen myllynkivien mallin mukaan pystytetty 1974. Legenda
kertoo Kustaa III:n kosineen keisarinna Katariinaa Haminassa käytyjen neuvottelujen
aikana 1783. Katariina vastasi suostuvansa
avioliittoon vasta, kun käsisuudelman sijaan
myllynkiven läpi pystyi antamaan oikean
suudelman.
H. Haminan rauhan muistomerkki
(Vesa Pohjola)
Haminassa 1809 solmitun Ruotsin ja Venäjän
välisen rauhan kunniaksi vuonna 2009
paljastettu muistomerkki.
kaupungille kiitokseksi pesäpallotoiminnan
ja nuorisotyön tukemisesta 1968.
C. Kaatuneiden
upseerien
PATSAAT
JA MUISTOMERKIT
Jalustan sisällä
paperi,
jossaHaukkavaara)
sodissa 1939–44
A. Varvaran
patsas
(Veikko
kaatuneiden
4000 upseerien
nimet.
Varvara
Schantin yli
(1870–1941)
oli leipomotuotteiden katukauppias. Hän myi tuotteita
D. Rannikkotaisteluissa
kaatuneiden
upseerioppilaille
myös harjoitusmaastossa,
(Veli Klami)
jostamuistomerkki
kiitoksena upseerikurssit
1–43 lahjoitkaatuneiden
muistoksi.
tivatSodissa
patsaan1939–44
kaupungille
1972.
E. Johanneksen kirkon
kirkkopuiston
B. Pesäpalloilijapatsas
(Onni
Pursiainen)
Onnimuistomerkit
ja Otso Paavolan lahjoitus Haminan
Haminan
rauhan 1809
muistokivi, kansalaiskaupungille
kiitokseksi
pesäpallotoiminnan
sodan 1918tukemisesta
muistomerkki,
sankarihautaja nuorisotyön
1968.
alue, 1939–44 talvija jatkosodassa kaatuneiden ja Karjalaan
jääneiden muistomerkit.
C. Kaatuneiden
upseerien
F. Ortodoksinen
kappeli
1837
Jalustan
sisällä paperi, jossa
sodissa
1939–44
Rakennettu
nykyisellä
RUK:n
kentällä
kaatuneiden
yli 4000
upseerien
nimet.
sijainneen, vuonna 1830 puretun, puisen
Pietari-Paavalin kirkon muistoksi.
D. Rannikkotaisteluissa
kaatuneiden
muistomerkki (Veli Klami)
G. Myllynkivi
(Eino Marttila)
Sodissa
1939–44 kaatuneiden
muistoksi.
Hietakylästä löytyneiden vanhojen myllynkivien mallin mukaan
pystytetty
1974. Legenda
E. Johanneksen
kirkon
kirkkopuiston
kertoo Kustaa III:n kosineen keisarinna Kamuistomerkit
tariinaa
Haminassa
käytyjen neuvottelujen
Haminan
rauhan
1809 muistokivi,
kansalaisaikana 1783. Katariina vastasi suostuvansa
sodan
1918
muistomerkki,
sankarihautavasta,
käsisuudelman
alue,avioliittoon
1939–44 talvija kun
jatkosodassa
kaatu-sijaan
myllynkiven
läpijääneiden
pystyi antamaan
oikean
neiden
ja Karjalaan
muistomerkit.
suudelman.
F. Ortodoksinen kappeli 1837
H. Haminan
rauhan
muistomerkki
Rakennettu
nykyisellä
RUK:n
kentällä
(Vesa Pohjola)
sijainneen,
vuonna 1830 puretun, puisen
Haminassa 1809
solmitun
Ruotsin ja Venäjän
Pietari-Paavalin
kirkon
muistoksi.
G. Myllynkivi
(Eino Marttila)
Hietakylästä löytyneiden vanhojen myllynkivien mallin mukaan pystytetty 1974. Legenda
kertoo Kustaa III:n kosineen keisarinna Katariinaa Haminassa käytyjen neuvottelujen
aikana 1783. Katariina vastasi suostuvansa
avioliittoon vasta, kun käsisuudelman sijaan
myllynkiven läpi pystyi antamaan oikean
suudelman.
H. Haminan rauhan muistomerkki
(Vesa Pohjola)
Haminassa 1809 solmitun Ruotsin ja Venäjän
22
Nuoret naiset yrittäjinä vanhassa kaupungissa
Tekstit: Kaija Wischtukat
H
aminan vanha linnoitus on vuosien saatossa
muuttunut olemassa olevaksi historiaksi. Itsenäistyneen Suomen rajakaupunginmerkitys varuskuntakaupunkinakin on vähentynyt. Sotien jälkeisen
Haminan sataman vilkkaan puutavaran ja paperiteollisuuden viennin hiipuminen hiljensi myös sataman.
Uusien tuulien tuomaa virkistävää teollisuutta Hamina ei ole saanut. Uskoa tulevaisuuteen ei Haminassa kuitenkaan ole menetetty. Tulevaisuuteen Haminassa uskovat ainakin nuoret yrittäjät, naiset.
Eikä tämä usko liity edes entisen Summan paperitehtaan muuttumiseen nykyaikaiseen taikasanaan Google,
tai merenrannan tuulipuistoihin ja valtakuntien väliseen
vauhdilla rakennettuun tai rakennettavaan moottoritiehen.
Nämä nuoret naiset ovat yrittäjiä, hyvin monet heistä
jo toisessa polvessa. He tietävät, että väkeä kaupungissa
on vain vähän. He tietävät myös, että talvet ovat hiljaisia,
mutta he uskovat hyvään palveluun, ammattitaitoon ja
lamastakin huolimatta myös tulevaisuuteen. n
23
Sisustusliike
ihan keskustassa
R
aatihuoneentoria keskeisempää kauppapaikkaa ei
ympyräkaupunki Haminasta löydy. Ystävättären
idea Haminasta puuttuvan sisustusliikkeen perustamisesta toteutui kuusi vuotta sitten, sanoo Sisustus Laventelin omistaja Sanna Vapalahti. Puhelinkeskustelussa
esiin tullut idea tarkoittaa tänään Sisustus Laventelin
lisäksi vaatetusliike Pepitaa, jossa ystävättären omistusosuus on 60 prosenttia.
Mietittiin, että nämä yritykset täydentäisivät toisiaan.
Useampikin yritys alueella saattaisi olla kaikkien etu.
Kuusi vuotta ovat osoittaneet myös, että mikään oppi
ei ole ollut turhaa. Nyt 43-vuotias Sanna Vapalahti sai
lukion jälkeen raittiussihteerin koulutuksen, opiskeli

sitten mikrotukihenkilöksi ja valmistui vielä englanninkieliseksi tradenomiksi.
Onnekasta perustamisvaiheessa olivat sopivasti vapautuneet tilat, joihin ei ollut tulossa muita yrittäjiä.
Sanna Vapalahti,
Sisustus Laventeli
24
S anna Vapalahti vastaa yksin Sisustus Laventelista. Pepitan toinen omistaja, Haminasta kotoisin oleva, asuu Helsingissä. Hän osallistuu ostoihin ja suunnitteluun, mutta
on vähemmän Haminassa.
Sanna Vapalahti sanoo, että työssä mukavaa on, koska se koko ajan muuttuu. Ongelmana taas, että pienessä,
vanhassa kaupungissa väkeä on vähän. Talvi etenkin on
kovin hiljainen. Ja verkkokaupastamme huolimatta monet asiakkaat ajavat muualle. Sijaintimme kuitenkin on
hyvä. Tänne on helppo löytää. Suoraan edessä ovat parkkipaikat, joissa pääsääntöisesti on myös tilaa. Sekä paikallisesti että turisteja ajatellen olemme keskeisellä paikalla, jossa myös vanhan kaupungin idylli elää.
Entä tulevaisuus? Sen kun tietäisi, sanoo Sanna Vapahti ja lisää: – Uskomme voimakkaasti hyvään palveluun,
asiantuntemukseen ja siihen, että myymme sitä, mitä
asiakkaat haluavat ostaa. n
Nuori
nainen
johtaa
katsastusasemaa
I
han tavallista ei ole, että katsastusaseman toimitusjohtajana hymyilee nuori ja kaunis nainen, sillä
miestenhän tämän kaltainen maailma ainakin ennen
oli. Ja varsinkin, kun asema on erikoistunut raskaaseen
ajokalustoon. 29-vuotias Pilvi Serola tasoittelee sanomalla, että itse asiassa hän on ollut alalla koko ikänsä, vaikka
valmistuikin markkinointiviestinnän tradenomiksi.
Uusi Kaakon katsastus avattiin 12.11.2012. Syntytarina on aika pitkä, sanoo Pilvi Serola. Mutta hyvin tiivistetysti: Pari vuotta sitten avautui mahdollisuus perustaa olemassa oleviin tiloihin yritys toista polvea varten.
Silloin Pilvikin sattui olemaan ”vapaana” kotona pienen
lapsen kanssa. Parin vuoden aikana toiminta on saatu
pyörimään täysillä ja tulevaisuus näyttää hyvältä.
– Emme ole ainoa katsastusasema Haminassa emmekä keskustassa. Raatihuoneelta matkaa kertyy viitisen
kilometriä. Kieltämättä alalla kilpailu on kovaa, mutta
pärjäämme kyllä. Markkinavalttimme on haminalainen
perheyritys, kun useimmat kilpailijamme ovat ulkomaisia ketjuja, sanoo Pilvi Serola.
– Asiakkaamme ovat löytäneet meidät. Salaisuutemme
on hyvä palvelu ja se, että nämä tilat on rakennettu erityisesti raskasta kalustoa varten. Kaikilla katsastajillamme
on myös raskaan kaluston oikeudet.
Nuorella naisella olisi toki työmaata kotonakin: kolme
lasta, joista vanhin kouluiän kynnyksellä. Katsastusasema työllistää seitsemän henkeä. Mutta kunhan velipoika
valmistuu katsastajaksi on työntekijöitä kahdeksan, sanoo Pilvi. Ai niin, vaikka tiloja rakennettaessa on otettu huomioon suurten autojen korkeus, ei henkilöautoja
suinkaan ovelta käännytetä, pikemminkin päinvastoin. n
Pilvi Serola,
Uusi Kaakon katsastus Oy
25
Konditoria ja kaunis
”kivijalkakahvila”
P
erinteikäs ja nimekäs. Näinkin voi luonnehtia
Konditoria Huovila osakeyhtiötä, jonka hallituksen puheenjohtaja Marja Kotonen on hetkeksi istahtanut konditoriamyymälän palvelukahvilan pöytään.
– Ensisijaisesti olen yrittäjä ja teen ihan kaikkea. Juuri tulin leipomon puolelta kakunkoristelusta, mutta olen
tänään ehtinyt olla autokuski ja munkinpaistajakin, hän
kertoo.
Konditoria Huovila on sukupolvenvaihdoksen toteuttanut perheyritys, joka toimii Haminan keskustassa yli
satavuotiaan rakennuksen tiloissa, alueella, johon jokainen ensikertaa kaupunkiin tuleva vieras varmasti saapuu.
Paikalla ja tiloilla on puutteensa, mutta myös etunsa. Parasta kuitenkin ovat ihanat asiakkaat. Ilman heitä tuskin
olisimme tässä kaupungissa jo 48 vuotta toimineet, sanoo Maiju, jolla nimellä hänet tunnettiin jo kaksivuotiaana, kun yritys perustettiin. Isä, Aarre Huovila on ollut
Marja Kotonen,
Konditoria Huovila
26
”tuotekehittäjä”. Äiti, Heli Huovila toteutti kahvilaidean.
Nimensä mukaisesti konditoria tunnetaan kahvileipätuotteistaan, mutta hyvää ruokaleipää leivotaan myös
päivittäin, joskin vain omaan myymälään.
Marja Kotonen sanoo, ilman asiakkaita ei tämänkaltainen yritys voi toimia, mutta onneksi asiakaskuntamme
on laaja. Haminan oma väestömäärä on liian pieni ja siksi
talvi on äärettömän hiljainen. Kesä, kesävieraat ja ulkomaalaiset, lähintä rajanaapuria unohtamatta, tuovat eloa
kaupunkiin ja sen yrityksille.
Hyvä maine on tavoittanut myös kaupungissa vierailleet arvovieraat presidenteistä prinsessoihin, nauraa Maiju. Eikä tämä ole vitsi. Prinsessa Viktorian kuninkaalliset
vanhemmatkin mukana olivat.
Hyvä palvelu ja hyvät tuotteet ovat myös tulevaisuuden tae, uskoo Marja Kotonen. n
Ideoita miehillekin
ikään ja kokoon
katsomatta
V
aatetusliike Gancho (koukku) on toiminut Haminan keskustassa torin laidalla kolme vuotta. Gancho on 32-vuotiaan Hanna Mikkolan
yhden naisen yritys, joka syntyi halusta toteuttaa omia
ideoita, joista toiset ovat toimineet, toiset eivät. Entä
tulevaisuus? Haluaisin olla ainakin yhden ihmisen
työllistäjä sanoo nuori yrittäjä, jonka ”menneisyys” on
asiakaspalvelussa.
– Ollessani vaatetusliikkeessä toisen palveluksessa
ääneen lausutut omat ideat kilpistyivät kuitenkin vastaukseen: Hyvä idea, mutta… Kun edellinen yrittäjä
tällä paikalla päätti lopettaa, päätin minä puolestani
kokeilla ideoita ja katsoa toimivatko ne. Kaikki eivät
toimi, mutta ensimmäisen epäonnistumisen jälkeen ei
myöskään pidä tehdä lopullista johtopäätöstä, toteaa
Hanna.
Pienessä vanhassa kaupungissa Hanna on myös
kohdannut ennakkoluuloja. Esimerkiksi miesten pukeutumisesta ja siinäkin, että Ganchoa ei ole tarkoitettu vain nuorille ja hyvin hoikille vaan kaiken ikäisille ja
kaiken kokoisille.
Hanna myöntää että, kaupunki on pieni ja talvet
hiljaisia, mutta ihmisiin täällä tutustuu ihan eri tavalla
kuin suurissa kaupungeissa tai suurissa marketeissa.
Työn kautta olen saanut ystäviä. Täällä tullaan tutuiksi,
kerrotaan kuulumisia, joskus jopa huoliakin.
Yhden naisen yrityksessä työ on sitovaa, mutta
omalla tavallaan vapaatakin, vaikka työpäivä ei läheskään aina pääty siihen, kun asiakaspalvelija lukitsee
liikkeensä oven takanaan. Pyrin kuitenkin säilyttämään positiivisen elämänasenteen, hän lupaa.
– Ehkä muutaman vuoden kuluttua pystyn toteuttamaan senkin haaveen, että minusta tulee ainakin yh
den ihmisen työllistäjä, sanoo Hanna. n
Hanna Mikkola,
Vaatetusliike Gancho
auktorisoitu
tilitoimisto
KOTKA–HAMINA
Rantalainen & Talsi Oy
Isoympyräkatu 32
49400 Hamina
Puh. (05) 340 880
www.tilitalsi.fi
27
Ei vain näön vaan näkemisen vuoksi
N
äöntarkastukset, piilolasien sovitukset ja erikoislasit tarkkaa näköä vaativille harrastajille, siihen
keskitymme. Mutta sitäkään emme unohda, että
kaikki asiakkaamme tarvitsevat itselleen sopivat silmälasit myös ulkonäköä ajatellen. Ajatusten takana on vuodesta 2009 Kaakon Näkökulman omistanut optometristi
Tiina Tuomisalo.
45-vuotisena hänkin kuuluu haminalaisten nuorten
naisten toisen polven yrittäjien joukkoon. Optometristi
on optikkoa alempi korkeakoulututkinto, johon nykyisin
valmistutaan, ja jotka saavat oikeuden näön tarkastuksiin. Tällä taidolla ja oikeudella yrityksen on ollut mahdollista erikoistua esimerkiksi ampujien ja uimareitten
erikoislaseihin sekä piilolinsseihin. Niitä myymme todella paljon kuten myös aurinkolaseja vahvuuksilla niin
aikuisille kuin lapsillekin..
Kaakon näkökulma ei ole ainoa alan yritys Haminassa.
Ketjuliikkeitten alhaisiin hintoihin, emme pysty vastaamaan. Luotamme kuitenkin hyvään hinta-laatu suhteeseen. Ja sijaintikin on sellainen, että asiakkaitten käyttämät muutkin päivittäiset palvelut ovat nekin lähellä.
Työnsä hyvinä puolina hän näkee omavalintaisen työpaikan, jonne on joka päivä mukava tulla ja jossa on ihana työkaveri. Siitä pidän, että kaiken saan suunnitella itse.
Terve kilpailukin on ihan kivaa, sanoo Tiina Tuomisalo
Tulevaisuuden kannalta hän näkee etuna sen, että
yksityisellä liikkeellä on mahdollisuus hankkia sellaisia
kehyksiä ja näkemiseen liittyviä tarvikekita, joita muilla
ei ole. Jo nyt meillä käy asiakkaita vähän pitemmänkin
matkan takaa ostamassa persoonallisia silmälasin kehyksiä. Itärajan ylittävän kaupan rajoituksina Tiina Tuomisalo näkee sekä alansa kulttuuri- että kieliongelmat. n
28
Tiina Tuomisalo,
Kaakon Näkökulma.
Tyttöjenpäivä Kotkassa
K
otkan Zontat kutsuivat lokakuussa kaikkien Kotkan koulujen 8–9-luokkalaiset tytöt viettämään
tyttöjenpäivää. Kutsu otettiin kouluilla innostuneena vastaan ja Kotkan kirjastotalo täyttyikin iloisesta
tyttöenergiasta.
Tyttöjen päivä on osa Maria Drockilan perustamaa Supersiskot-kampanjaa. Kampanjan tarkoitus on ehkäistä
nuorten tyttöjen syrjäytymistä ja tehdä avun hakemisesta
tytöille helpompaa.
Kotkan tyttöjen päivä pidettiin kirjastotalon auditoriossa 11.10. 2013. Tapahtumaan osallistui useita asiantuntijoita, jotka antoivat nuorille kohdennettuja ohjeita
arkielämään. Kotkan Zontien puheenjohtaja Aulikki
Häkkinen Nordeasta kertoi minkälaisiin tilanteisiin ja
mahdollisiin vaikeuksiin pikavippien ottaminen voi johtaa. Poliisin edustaja Jouko Suomi muistutti oikeanlaisesta internetkäyttäytymisestä. Hän painotti, että internetiin
kannattaa laittaa vain kuvia ja tietoja, jotka nuori olisi
valmis näyttämään mummolleen.
Lisäksi tytöt kuulivat kouluterveydenhoitaja Salla
Kärjen puheenvuoron itsetunnosta, syömishäiriöistä ja
nuorten oikeuksista ja velvollisuuksista. Tietoa annettiin
myös siitä, mistä hakea apua mahdollisiin ongelmiin.
Luentojen lisäksi kirjaston aulassa oli mahdollisuus tutustua eri infopisteisiin. Eri näytteilleasettajia oli kaikkiaan seitsemän. Paikalla oli esimerkiksi terveydenhoitoalan opiskelijoita ja ajo-opetuksen ammattilaisia.
Anne Kukkohovi
Päivän ehdoton vetonaula oli kuitenkin Suomen huippumalli haussa -ohjelman juontaja Anne Kukkohovi.
Hän kertoi puheenvuorollaan nuorille omista kokemuksistaan julkisen uran alkutaipaleelta, kuten mallin kohtaamista kovista ulkonäköpaineista. Sympaattinen Anne
jaksoi hymyssä suin kirjoittaa satoja nimikirjoituksia päivän päätteeksi.
Tapahtumassa oli lähes 500 osallistujaa. Kotkan Zontakerho organisoi päivän tyylikkäästi rutiinilla. Päivä oli
onnistunut ja kouluilta saatu palaute positiivista. n
Teksti: Kaisa Härkisaari
Kuvat: Anita Salomaa-Härkisaari
29
Osaavissa käsissä
lasikin taipuu taiteeksi
S
e, että Anne Takasesta tuli lasitaitelija on osaltaan
ehkä sairaskodin ansiota tai sattumaa. Toimintakeskukseen oli suunniteltu laajennus ja siihen kaksi tiffanytyönä toteutettavaa lasiseinää. kokoa niillä 4,5 x 1,8
m. Eivät siis mitenkään liian pienet. Tällä välin ylihoitaja oli saanut puhelun kuntoutusasiakkaalta, joka sotien
jälkeen oli muuttanut Australiaan ja nyt tulossa mökille
Imatralle. Tämä oli luvannut tulla myös kuntoutukseen
jos siellä tehtäisiin lasitöitä. Tästä alkoivat tiffanykurssit.
Ja joulu lähestyi.
Erkki Kirkinen, lasitöistä kiinnostunut kuntoutettava
ei tiennyt milloin palaisi Australiaan, mutta kun kerroin
”pienestä” projektista, tämä ei ensinkään pelästynyt, vaan
lupasi että sehän tehdään.
Erkki Kirkisen kanssa aloitettiin. Minä leikkasin, Erkki hioi ja minä nopeampana kiinnitin kuparifoliot ja yhdessä tinattiin. Erittäin kätevän Erkki Kirkisen kokemus
tuli laatoitusfirmasta ja homma ajautui siihen, että valloitimme silloisen laitosmiehen tilat ja olimme niissä koko
joulun. Ensin teimme yhden seinän. Aloitimme aamulla
kello 7–8 ja lopetimme illalla kello 9–10. Erkki unohti
kuntoutuksetkin ja siksi Kirkistä kuulutettiin kuntoukseen tämän tästä.
Minun kotisiviilistäni puuttui koko joulu, mutta
onneksi kiltti aviomies kantoi minulle ja Erkille kinkkuvoileipiä. Omista töistäni sain seiniä varten vapautuksen.
Ensimmäisen seinän tekeminen vaati 4 viikkoa. Toinen
saattoi valmistua vähän nopeammin. Mutta sekin siitä
seurasi, että lasitöiden koukkuun jäin, sanoo Anne Takanen.
Sairaskodin ohjaajan työt loppuivat kun Anne Takanen vuonna 1994 jäi äitiyslomalle. Vaikka olin ajatellut,
että on uuden aika heitti elämä vielä Virojoelle yläasteen
ja lukion tekstiilitöiden ja kuvaamataidon opettajaksi.
– Vaikka oli päättänyt tulla hyväksi opettajaksi joka
opettaa jokaisen tenavan piirtämään, kypsyi myös ajatus
omasta yrityksestä. Myönnän että taitelija yrittäjänä on
abrsurdi ajatus. Varoituksen sanoja kyllä kuulin, mutta
vakavasti pohdin, että pystyn elämänasenteellani käyttämään saadut kokemukset ja hankkimani taidot myös
oman yrityksen hyväksi.
30
Toki päätin hankkia myös oppia. Hakeuduin myös
yrityshautomoon, vaikken vieläkään ymmärrä mitä tämä
sana tarkoittaa. Tein myös itselleni ison kansion kysymyksineen, joihin ryhdyin etsimään vastauksia. Elokuun
ensimmäisenä päivänä 1998 sain Finnveralta naisyrittäjälainan ja sinä päivänä Sevenon aloitti.
Kotona puuliiterin vieressä oli pieni autotalli, johon
ei edes oma auto sopinut. Siitä tilasta tuli ensimmäinen
toimipiste. Aloitin tekemällä pieniä sinivalkoisia purjeveneitä. Tarkkaan olin laskenut että yhtään lasinpilaa ei
saa mennä hukkaan, sillä lasi on kallista, taidelasi varsinkin. Siinä vaiheessa ajattelin, että tässä tilassa toimin viisi
vuotta.
Kun vuosi oli kulunut, rakennettiin omalle pihalle uusi
42 neliön työhuone. Se toimi työtilana vuoteen 2013 ja
osin myös myymälänä. Myymäläkokeilu keskikaupungilla oli tietyllä tavalla onnistunut, mutta tilat eivät riittäneet työskentelyyn hiljaisinakaan ajonkohtina. Pienen
yrittäjän ei ole mahdollista hajauttaa työtä ja myyntiä eri
paikkoihin.
Anne Takanen myöntää, että markkinointi on aina
ollut vähän ontuvaa. Taiteilija markkinoijana miettii helposti. ”Kun tämä nyt vain on minun tekemäni.” Nyt olen
harjoitellut eroon tästä ajatustavasta. On ymmärrettävä,
että jokaisesta työstä pitää pystyä maksamaan kulut materiaalit, verot ja palkat. Valtiovallan pitäisi ottaa pienyritysten markkinointi haltuunsa siten, että tekijän ei yöllä
tarvitsisi miettiä miten tämän maksan. Ja minäkin puolestani mietin, miten pystyisin neuvomaan muita, etteivät käy läpi sanoma sudenkuoppia kuin itse olen käynyt.
Ja sekin pitäisi muistaa ja tietää että käsityöyrittäminen
on ihan eri asia kuin vaatekauppa tai autokauppa.
Ja itseensä ja asiaansa on uskottava. Jos otat ison lainan
ja sinulla on huono itsetunto ja heikko luonne, ei homma
enää vuoden kuluttua toimi.
Anne sanoo nyt uskovansa itseensä ja työhönsä, vaikka tulevaisuudesta ei koskaan voi tietää. Uusi toimitila
käsittää 170 neliötä. Se pitää sisällään myymälän, työtilat
ja polttouunit. Kokemus on osoittanut että kahdessa paikassa ei tämänkokoinen pienyritys voi toimia.
Tilaustöinä tehtävät tiffanytyöt menevät pääosin oviin,
lasiaukkoihin ja keittiökalusteiden oviin. Sulatustekniikalla valmistuvat lasivadit ja teräsrunkoiset lyhdyt. Anne
Takanen sanoo, että hänelle läheistä on yhä edelleen
opettaminen.
Niinpä uusissa laajentuneissa tiloissa pidetyillä kursseilla on riittänyt kysyntää ja niiden aikana on valmistunut lukuisia lasivateja sekä lyhtyjä niin talveen kuin
kesäänkin.
Ja entä sitten
tulevaisuus?
– Italiassa kävin opiskelemassa vesipaineleikkurin käytön. Se tarkoittaa lasin ja lasihyllyjen leikkaamista vesipaineella. Tulevaisuus näyttää, mitä siitä tulee. Epäröintiin on syynä se, että tällä alueella ei hänen mukaansa
oteta huomioon uusia kunnollisia ajatuksia ollenkaan.
Muualla maassa ollaan ihan innoissaan. Jos nainen täällä selittää tekniikkaa, niin seinä on vastassa. Ei haluta
ymmärtää, että naisillekin on annettu aivot, teknistä ja
luovaa ongelmien ratkaisun taitoa.
Zonta-ideologialle hän antaa tunnustusta siitä, että
zontat haluavat viedä naisia eteenpäin. Vaikka täällä Suomessakin saa taistella tuulimyllyjä vastaan, on se meillä
sata kertaa helpompaa kuin monessa muussa maassa.
Lasitaiteilija Anne Takanen on yrityksensä ainoa varsinainen työntekijä. Puolen vuoden ajan apuna on ollut
työharjoittelija. Olen ajatellut, että ensin katson, miten
istumme tähän uuteen tilaan ja saamme sen toimivaksi.
Sekä sulatushuoneessa että pakkauspuolella on vielä rakentamista. Ja jos löytyisi ihminen joka osaisi tehdä lasitöitä, pystyisi hoitamaan myymälän ja olisi markkinointihenkinen, niin siinäpä paketti, joka olisi kova juttu.
Olen kyllä tehnyt erilaisia laskelmia ja tiedän, että
myymälän pitäisi ehdottomasti olla Helsingissä. Mutta
kuten sanottu: kahteen paikkaan ei toimintoja voi hajottaa. Verkkomyyntisivustoa suunnitellaan ja itse asiassa se
on jo työn allakin. Ja ihan vieressä on myös posti, joten
on näitä asioita kyllä mietitty.
Lasitaiteen
kaksi tekijää
Haminasta
Anne Takanen, haminalainen lasitaiteilija, ei ole Haminan ensimmäinen. Ensimmäinen on Tamara Aladin, joka
vuosina 1959–76 suunnitteli Riihimäen lasille talouslasia, vientimalleja ja on erityisen tunnettu maljakoistaan.
– Tamara on käynyt luonani ja antanut minulle tunnustusta töistäni. Tamara on ihana, sanoo Anne Takanen.
– Hänen kanssaan oli mahtavaa keskustella, sillä Tamara
hallitsee myös alan terminologian. n
31
”Believe and make it happen!”
Zonta Internationalin 62. Convention Orlandossa
L
ynn McKenzie, Zonta Internationalin ja Zonta
Foundationin Presidentti 2012–2014, iloitsi kahdesta omalla kaudellaan saavutetusta tavoitteesta:
jäsenmäärän ja lahjoitusten kasvusta. Uskoimme siis Torinon Conventionissa asetettuihin tavoitteisiin ja yksissä
tuumin toteutimme ne. Hyvä me!
Yhdessä onnistumisen tunne antoi Orlandon Conventionille positiivisen vireen, jonka avulla selvisimme myös
pitkän pitkästä esityslistasta. Kun sääntömuutosehdotukset herättivät laajan keskustelun, niin uusi puheenjohtaja
Maria Jose Landeira Oestergaard sen sijaan sai omalle
toimintasuunnitelmalleen 100% kannatuksen. ”Yksi hyvin tehty asia on parempi kuin kaksi puolikasta”, totesi
Maria.
Eri maat ja maanosat saivat oman hetkensä avajaisten
lippuseremoniassa sekä vastaanotolla, missä osa zontista
oli pukeutuneena oman maansa kansallispukuun. Myös
Conventionin vierailevat puhujat, stipendiaatit ja projektien esittelyt veivät kokousyleisöä maanosasta, maasta ja
kulttuurista toiseen – toimimme todellakin globaalisti!
Viidelle kokouspäivälle mahtui monta vaikuttavaa puhetta. Uusiin virkoihin pyrkivien puheenvuorot oli rajattu kahteen minuuttiin, mutta siinäkin ajassa ehtii sanoa
todella paljon ja vaikuttavasti. Etuoikeutetuksi itsensä
tunsi saadessaan kuunnella mm. UN Womenin pääjohtajaa Phumzile Mlambo-Ngcukaa sekä uusinta ZI:n
kunniajäsentä tohtori Marilyn Waringia, jonka kehotus
erityisesti jäi mieleen: ”We need to mother our planet”.
Zonta-spirittiä
Kokoustekniikkaa
Orlandossa oli paikalla noin 1600 zontaa, joista 800 oman
kerhonsa delegaatteina ja edustaen proxyjen kautta noin
400 muuta kerhoa. Suomesta ja Virosta oli edustettuina
25 kerhoa, ja proxyjen kautta lisäksi 31 muuta kerhoa.
Conventionin parhainta antia, virallisen ohjelman lisäksi, on kokea yhteenkuuluvaisuutta kaukaisimpienkin
zonta-sisarten kanssa. Kokemusten vaihtaminen toisten
kerhojen kanssa on helppoa ja hauskaa, silmiä avaavaa ja
innostavaa: miksi emme kokeilisi tätä myös omassa kerhossamme? Orlandossa kokeiltiin nk. pyöreän pöydän
lounaskeskusteluja, joita käytiin vapaamuotoisesti etukäteen nimetyistä aiheista. Kahvitauoillakin keskustelu siirtyi vaivattomasti amerikkalaisten muffinien ja kuppikakkujen ihailusta naisten ja tyttöjen kohtaamiin ongelmiin.
Isossa kokouksessa videotekniikka ja hyvä äänentoisto
on kaiken a&o. Osa delegaateista taiteili läpi äänestysten
jopa kolmen äänestyskoneen kanssa. Konferenssitilan
tekniikka kesti kuin kestikin kymmenet äänestyskierrokset. Ylikuumentumisen vaara oli lähinnä delegaateilla,
joiden piti kuunnella kaikkien puolesta (Pro) ja vastaan
(Con) –mikrofonien taakse ryhmittyneiden puheenvuorot. Kysymysmikrofonin takaa saattoi tulla sekaan yllättäviä kysymyksiä ja jopa draamaa.
Sääntömuutokset herättivät tunteita, kun taas kaikki
rahan käyttöön liittyvät esitykset tulivat hyväksytyksi sellaisenaan. Täytyi vain ihailla Lynn McKenzien tyyneyttä ja tilannetajua, kun kokous eteni lähes suunnitelman
mukaan. Ripaus huumoria auttoi monessa kohdassa.
Uusi Board
2014-2016 lähikuvassa, mukana taustalla
governoreiden
2014-2016 joukossa Piiri 20:n
Governor Salla
Tuominen.
32
Päätöksiä
Omalle piirillemme tärkein päätös oli varmasti Tuija
Heikkilän valinta Nominating Committeen jäseneksi.
Tiina Rebanen hyvä äänisaalis sen sijaan ei riittänyt kansainvälisen johtajan virkaan – vielä. Pohjoismaalaisittain
merkittävää on, että tuleva puheenjohtaja 2016-2018
Sonja Hönig Schough Ruotsista seuraa nykyistä tanskalaista puheenjohtajaa Maria José Landeira Oestergaardia.
Sääntömuutoksia oli esityslistalla paljon, koska hallitus oli halunnut siirtää asioita Conventionin päätösvaltaan kuuluvista Bylawseista kevyemmin päivitettäviin
Rules of Procedureihin ja Manuaaleihin. Yksi sisällöltään
merkittävä muutos käynnisti laajan keskustelun jäsenkriteereistä. Jatkossa uuden jäsenen ei tarvitse olla päätöksentekoasemassa, vaan häneltä edellytetään ensisijaisesti
tahtoa toimia aktiivisesti ZI:n päämäärien hyväksi. Jäseneksi voi tulla omalla hakemuksella, jonka kerhot käsittelevät kuten uusien jäsenten valinnan tähänkin asti.
Minimimäärä samaan luokitteeseen kuuluvista viroista
ja ammateista kerhossa päätettiin poistaa – tavoitteena
on laaja ja monipuolinen jäsenistö. Yli 30 jäsenen kerho
saa jatkossa asettaa 2 delegaattia ja yli 60 jäsenen kerho 3
delegaattia conventioniin.
Kaksivuotiskausi 2014-2016:
Vakaumus – Sitoutuminen - Rohkeus
Zontien kansainvälinen palvelutoiminta ja vaikuttaminen perustuu yhteistyöhön YK:n kanssa. Myös Euroopan
Neuvosto on tärkeä yhteistyötaho. Organisaation sisäi-
sesti Maria Jose Landeira Oestergaard haluaa kiinnittää
huomiota jäsenhankintaan ja johtamistaitoihin. Rahastojen kartuttaminen on tärkeää, mutta onnistumiseen
tarvitaan myös tunteen paloa ja osaamista.
ZI jatkaa alkaneella kaksivuotiskaudella tukeaan
HIV-tartunnan ehkäisyyn Ruandassa (USD 800.000).
Fistulan ehkäisyä ja korjausleikkausten suorittamista Liberiassa avustetaan 600.000 dollarilla.
Nigerissä alkaa kampanja, jolla pyritään myöhentämään liian nuorten tyttöjen avioitumista ja estämään
liian varhaisia raskauksia (USD 1.000.000). Toisen uuden
projektimme tavoitteena on luoda sukupuoleen kohdistuvan väkivallan vastaista ilmapiiriä vietnamilaiskouluissa (USD 644.000). Kolmas projekti pyrkii eliminoimaan
sukupuoleen kohdistuvaa syrjintää ja väkivaltaa epämuodollisin ja viihteellisin keinoin (USD 986.000).
ZI:n kansainvälisistä stipendiohjelmista Amelia Earhart Fellowships saa tukea USD 700.000, Jane M. Klausman Women in Business-stipendit USD 232.000 sekä
Young Women in Public Affairs-palkinnot USD 144.000.
Palvelu- ja stipendiohjelmien lahjoitusten kokonaistavoite on yhteensä USD 5.302.000, mikä tarkoittaa omassa
piirissämme 300.000 dollarin tavoitetta. Otamme tietenkin haasteen vastaan, olemmehan missiomme veroisia:
naisten ja tyttöjen ongelmat tulevat avullamme kuulluksi
ja autetuksi nykyistä paremmin.
Seuraavan kerran tavoitteiden toteutumista tarkastellaan Nizzan Conventionissa 2016 ja Yokohamassa 2018.
n
Päivi Pelttari
VAD 4, Huittisten zonta-kerho
5K Run -kävely/
juoksu keräsi lahjoituksia yhteensä
45.000 US dollaria.
Conventionin
aikana Foundation
sai lahjoituksina
yhteensä 155.000
US dollaria.
Kuvassa piirin osallistujia juoksun/
kävelyn jälkeen.
33
Hamina Tattoossa ollaan koko päivä!
– Yli 110 000 vierasta viihtyi Haminassa
K
ansainvälinen sotilasmusiikkifestivaali Hamina Tattoo järjestettiin kolmannentoista kerran
29.7.–2.8.2014. Monin tavoin uudistuneen festivaalin teemana oli Itämeri – hieno menneisyys, parempi
tulevaisuus. Uutta Tattoo-viikon tarjonnassa oli mm. Tattoo-kaduksi muuttunut Fredrikinkatu sekä Linnoituksen
vanhat pihat -tapahtuma. Sotilassoittokuntia festivaaliin
osallistui kaikkien suomalaisten sotilassoittokuntien lisäksi viidestä maasta.
Hamina Tattoo on tiivistynyt niin ajallisesti, kuin alueellisestikin. Kaikki tapahtumat järjestettiin historiallisen linnoituskaupungin muurien sisäpuolella. Ajallisesti
aiemmin kahdeksan päivää kestänyttä tapahtumaa on
tiivistetty viiden päivän mittaiseksi festivaaliksi uusine,
mielenkiintoisine oheistapahtumineen. Kaikkia tapahtumia seurasi yhteensä yli 110 000 kävijää.
Hamina Tattoon
pitkämatkaisin soittokunta Japanista
Norjasta Haminaan saapui His Majesty The Kings Guard
yli sadan varusmiehen suuruisella osastolla. Joukko
koostui soittokunnasta ja näyttävästä drilliosastosta.
Saksalaista sotilasmusiikkiperinnettä edusti Hamina
Tattoossa Heeresmusikkorps Koblenz everstiluutnantti
Alexandra Schütz-Knospen johdolla.
34
Teksti: Hannu Kaukiainen
Kuva: Petri Hiironen
Iso-Britanniasta festivaalivieraaksi saapui kahden soittokunnan yhdistelmä. The Combined Bands of The Lancashire Artillery and The Duke of Lancaster´s Regiment
toi tervehdyksen Iso-Britannian vuosisataisesta sotilasmusiikkiperinteestä.
Moskovan ja Leningradin sotilaspiirit sekä Venäjän
Pohjoinen ja Itämeren laivasto yhdistyivät vuonna 2010.
Uutta kokonaisuutta edusti Haminassa Läntisen Sotilaspiirin esikunnan keskussoittokunta everstiluutnantti Sergei Jezovin johdolla.
Japanista saakka Hamina Tattooseen saapui sikäläinen
Itsepuolustusvoimien keskussoittokunta eversti Akira
Takedan johdolla. Soittokunnan vierailu Haminassa oli
samalla sen historian ensimmäinen konserttimatka Eurooppaan.
Haminassa mies
Valkoisesta talosta
Tattoo-viikon avajaiskonsertissa ”A Taste of America
esiintyi puolustusvoimien edustussoittokunta, Kaartin
soittokunta. Nimensä mukaisesti konserttiyleisö sai tuulahduksen Atlantin toiselta puolelta kun Kaartin soittokuntaa johti USA:n merijalkaväen soittokunnan, eli
”The President´s Own” päällikkö, eversti evp Michael J.
Colburn. Konsertissa kuultiin amerikkalaisen marssi- ja
viihdemusiikin helmiä John Philip Sousasta John Williamsiin ja Leonard Bernsteiniin.
Ohjelmaa
koko päiväksi
Uudistunut Hamina Tattoo tarjosi tapahtumia aamusta
iltaan ja yöhön saakka. Tattoo-kadulla järjestettiin päivittäin mm. sisäänheittoparaati, josta saattoi nauttia vaikkapa Raatihuoneeen torin samppanjabaarista käsin. Lisäksi
Raatihuoneentorilla Speaker´s Cornerissa eri alojen asiantuntijat puhuivat ajankohtaisista asioista päivittäin.
Haminan kaupunginmuseolla oli esillä Hamina Tattoon tämänkertaisen teeman mukaisesti ainutlaatuinen
Itämeri-näyttely: Hamina maailmankartalle! John Nurmisen Säätiön ja Haminan kaupunginmuseon aarteita.
Näyttelyssä kävijällä oli tilaisuus tutustua harvinaisiin
merenkulkua esitteleviin kokoelmiin. Erikoisnäyttely on
avoinna edelleen 11.1.2015 saakka.
Linnoituksen wanhat pihat avasivat porttinsa Tattoo-vieraille. Tarjolla oli mm. ilmaiskonsertteja, Pop Up
-kahviloita, kirpputoreja ja taidenäyttelyitä. Puolustus-
voimat esitteli perinteisesti toimintaansa Reserviupseerikoulun päärakennuksen kentällä.
Haminan torille nousseella Tattoo-klubilla esiintyjinä
olivat suomalaiset huippusolistit Jarkko Aholasta Paula Koivuniemeen säestäjinään sotilassoittokuntien Big
Band kokoonpanot.
Haminalaiset zontat
mukana järjestelyissä
Hamina Zonta-klubi on vuosia ollut mukana Hamina
Tattoon ilmeen rakentamisessa. Zontat ovat toimineet
mm. avuliaina paikannäyttäjinä sekä käsiohjelmien jakajina Tattoo-yleisölle. Paikallisten harrastajayhdistysten panos festivaalin järjestelyissä on erityisen tärkeää
ja zontat omalla työllään ovat luoneet Hamina Tattoon
kansainvälisesti tunnustettua hyvää mainetta. n
Hannu Kaukiainen
Hamina Tattoo
Toiminnanjohtaja
Edustavia Tattoo-emäntiä
Bastionissa
Kuvassa vasemmalta Liisa Kettunen,
Lea Laakso, Marjo Åhman, Aila
Leo, Marja-Leena Elovaara ja Marja
Muukka.
Kelan harkinnanvaraista yksilöllistä
kuntoutusta ja ihosairauksien sopeutumisvalmennuskurssit Haminassa vuonna 2014.
Kysy lisää! p. 040 484 9617 tai 040 714 0213.
puh. 020 7761 700 • www.hoiku.fi
www.hoiku.fi
puh. 020 7761 700
35
Hamina sydämessäni
”Nainen- julkisuus
ja turvallisuus” on
Haminassa pidettävän
syyskokouksemme teema. Oheisessa tarinassa julkaisujen tekijä,
Tapiolan Zonta -kerhon
jäsen, toimittaja Marita
Kokko, raottaa julkisuuden verhoa omaan
elämäänsä ja Haminan
osuutta siihen.
M
inun elämänkaareni on kolmeen kertaan leikannut Haminan ympyröitä. Tosin siihen aikaan, kun viitta Satamakadun ja Sibelius-kadun
risteyksessä osoitti kohti Leningradia.
Ensimmäisen kerran haminalaistuin 60-luvun lopussa,
kun isästäni tuli Haminan kaupungin palopäällikkö. Kolmihenkinen perheemme koiran kera muutti kaupungin
paloasemalle Saviniemeen, sairaalan naapuriin. Ympyrät
jäivät kuitenkin vieraiksi, sillä jatkoin lukiossa lakkiin asti
Karhulassa. Eihän kavereita voinut jättää.
Vasta päästyäni osa-aikaiseksi harjoittelijaksi Kymen
Sanomien toimitukseen syksyllä 1972 alkoivat ympyrät avautua. Sinä syksyisenä aamuna, kun 19-vuotias asteli arastellen toimituksen ovesta, istui toimittaja Kaija
Wischtukat, nykyisin tunnettu Zonta-sisaremme, tiukasti
kirjoituskoneen ääressä ja vain vilkaisi tulijaa.
Silloin toimittajan rentoon kuvaan kuului tupakointi.
Kysyin, saisinko polttaa. Siniset silmät naulasivat minut
tiukasti penkkiin. ”Jos haluat pilata keuhkosi, siitä vaan”,
tokaisi Kaija, joka juuri oli itse lopettanut.
Kolaripaikoille, tiedotustilaisuuksiin ja valtuustojen kokouksiin suihkien meni kesä jos toinenkin.
Tuli hetki, jona tapasin tuossa samaisessa toimituksessa myös tulevan mieheni. Hän herätti välittömästi kiukun,
sillä nuorimies, juuri RUK:n kautta siviiliin päässeenä,
ilmoitti palanneensa Haminaan sivistämään ihmisiä. Olihan hän kotoisin Jyväskylästä, Suomen Ateenasta.
Niin vain kävi, että vuotta myöhemmin kannoimme
kuitenkin tavarat yhteen huusholliin, ja toinen aikani ympyröillä alkoi. Avioiduimme vaivihkaa Haminan pappilassa eräänä kesäkuisena keskiviikkona. Häät olivat pienet ja
asut niin arkiset, että tuttu baarimestari Seurahuoneella
kysäisi, kenen häissä oikein olin vieraana.
Jo seuraava marraskuu vei meidän läntiseen Suomeen
Salon Seudun Sanomiin. Kun Haminasta niin tuttu seuraelämä puuttui, sain jo joulukuun aikana lopputyöni Tampereen yliopistoon valmiiksi.
Salolaisista toimittajakavereista tuli viidessä vuodessa
ystäviä. Kun Hamina kutsui kolmannen kerran, olin äi-
36
Teksti: Marita Kokko
tiyslomalla ja pienen Laura-tytön äiti. Puoliso sai kunnallistoimittajan tehtävän Kymen Sanomista ja muutimme
lähelle ystäviä ja vanhempiani, jotka jo vuosia aiemmin
olivat siirtyneet Kotkaan, jonka osa kotipaikasta Karhulasta oli tullut. Salolaisille ystäville muutto oli ihmetys. Kuka
kumma haluaa muuttaa Salosta jonnekin itäiseen Suomeen. Ystävyyssiteet, kolmen kummilapsen vahvistamina,
ovat onneksi säilyneet.
Asunto Haminassa löytyi Rälssimiehentieltä Takkaniemestä. Tuliterä kolmio tarjosi viihtyisän kodin perheellemme. Silloin Kymen Sanomat oli viisipäiväinen
haminalainen sanomalehti, joka teki maanantaisin myös
iltapäivälehteä.
Mutta vain muutamaa vuotta myöhemmin puoliso siirtyi Laukaaseen paikallislehden päätoimittajaksi, ja perhe
seurasi pienellä viiveellä perässä. Minusta tuli tiedotusopin opettaja Alkio-opistoon. Se oli oppivuosi niin minulle
kuin toivottavasti oppilaillenikin.
Keskeltä pimeintä tammikuuta lähdimme tuona ensimmäisenä Keski-Suomen talvenamme Espanjan aurinkoon.
Tiesin odottavani toista lasta, mutta lääkäri oli kertonut
normaalin raskauden kestävän etelänmatkan aivan hyvin.
Mutta tuskin lupaa matkaan olisi tullut tai olisin itse sitä
edes suunnitellut, jos olisin tiennyt, että odotan kolmosia.
Syyskuun 4. päivänä 1984 kuitenkin syntyivät Jyväskylän keskussairaalassa terveet yhdeksän pinnan kolmoset
Marja, Lauri ja Eero. Syntymäpainot 2,410, 2,730 ja 2,890
kiloa. Odotusajasta kaksi kuukautta oli varmuuden vuoksi
sairaalassa, mutta vain kymmenen päivän kuluttua sektiosta olimme kaikki kotona Laukaassa uutukaisessa omakotitalossamme.
Heti kotiintulon jälkeen innokas isosisko Laura ihmetteli, miksi sisarukset vain nukkuivat. Myöhemmin hän
pääsi kuulemaan sisarusten hereillä oloa ihan riittämiin.
Seuraavina kuukausina ei päivillä tai kuukausillakaan ollut
nimiä tai numeroita. Oli vain imetystä, nukutusta, vaipan
vaihtoa, pyykkiä, mutta myös onnellisia hetkiä: hymyjä,
jokellusta sekä tuokioita, kun kaikki nukkuivat ja ehdimme Lauran kanssa vaikka vähän lukea yhdessä. Lisäkäsiksi
olin onneksi saanut kodinhoitajan arkipäivisin kahdeksasta neljään.
Kaijakin kävi meitä katsomassa ja teki Kymen Sanomiin
jutun meistä ja arjestamme. Hyvä niin, sillä itse ei noista
ajoista paljon muista. Pidin tosin päiväkirjaa muutamin
rivein joka päivä. Ne ovat visusti tallessa.
Työelämä vei puolisoa vielä Mänttään, Äänekoskelle
ja Kuusamoon. Perhe kulki perässä ja opetteli aina uudet
ympyrät, tosin kaukana niistä oikeista ympyröistä.
Laura kirjoitti ylioppilaaksi Kuusamossa, lähti kouluttamaan paimenkoiria Australiaan ja jatkoi Lapin yliopistoon opiskelemaan. Marja oli aloittanut taitoluistelun ja
muodostelmaluistelun jo Keski-Suomessa. Hän suostui
muuttamaan Kuusamoon vain, jos saisi jatkaa luistelua
Oulussa. Lupauduimme kuljettamaan häntä kolme kertaa
Ei ihan neloset, mutta kolmoset kumminkin, Kokon kolmoset ja
Laura kuvattuna vuonna 1984. Kuva Kaija Wischtukatin arkistosta.
viikossa 215 kilometriä harjoituksiin ja takaisin. Lupauksen pitäminen oli tiukoilla talviaamuina, kun kello 05.00
starttasimme 30 asteen pakkasessa kohti kohti Oulua joka
lauantai. Harjoitukset Raksilassa alkoivat kello 8.
Kun harjoituksia alkoi olla viisi kertaa viikossa, muutin
lasten kanssa Ouluun, sillä pojatkin halusivat ja pääsivät
kiekkoilemaan tervakaupunkiin.
Oulu oli kuitenkin välitavoite Marjalle. Hän pyrki ja
pääsi luistelemaan Marigold IceUnityyn ja opiskelemaan
Mäkelänrinteen urheilulukioon. Vuoden tyttö ehti olla
omin päin pääkaupungissa, kun pojatkin siirtyivät kiekkoilemaan Bluesin junnuihin. Kolmosista ja minusta tuli
pääkaupunkilaisia.
Marja ehti urallaan Marigold IceUnityssa luistella kolme maailmanmestaruutta muodostelmaluistelussa, ja
minullekin tuosta joukkueesta ja Helsingin Luistelijoista
tuli toinen perhe. Seitsemän vuotta ehdin olla joukkueen
joukkueenjohtajana, nyt enää taustajoukoissa sekä seuran
ja Taitoluisteluliiton tehtävissä.
Elämän meri ei ole vienyt minuakaan vain myötälaineissa. Hurjien myrskyjen jälkeen elän nyt ”sinkkuelämää”
hoitaen äitiäni, joka asuu kanssani samassa taloudessa. Jos ei jätetä sisarta,
niin ei äitiäkään.
Pojista Eero opiskelee autoinsinööriksi ja tekee myös töitä samalla alalla. Lauri on saamassa lopputyötään
valmiiksi Laurea-ammattikorkeassa ja
myy työkseen elektro
niikkaa Gigantissa. Kiekkouraa pojilla riitti mestistasolle asti, mutta nyt he pelaavat blueskavereidensa kanssa kolmosdivaria
huvikseen, tosin turhankin kunnianhimoisella twistillä. Ja kesä kuuluu aina
sarjatason jalkapallolle.
Marja tekee graduaan ruotsin kielestä ja työskentelee viestintätoimistossa.
Luistelusta on jäljellä into valmentaa.
Laurasta tuli taiteen maisteri. Hän on nyt sisältömarkkinoinnin tuotepäällikkö MTV:llä.
Omat työpositioni ovat vaihdelleet päätoimittajasta ja
toimituspäälliköstä tuottajaan ja toimittajaan. Nyt yli 40:n
alalla ahkeroidun vuoden jälkeen olen 60 prosenttia viikostani kirjoittava toimittaja ja 40 prosenttia eläkeläinen.
Työpaikkani on keskellä Helsinkiä Alma 360:ssä, asiakasviestintään erikoistuneessa Alma Median yksikössä.
Nyt on aikaa pitää huolta myös 13-vuotiaasta saksanseisojastani Emmasta ja kouluttaa 3-vuotiasta Remus-russelia. Ainakin teoriassa.
Aikaa haluan antaa myös työlle Zonta-tehtävissä Tapiola kerhossa, jonka jäseneksi minut kutsui Almassa kanssani työskennellyt Riitta Ala-Opas. Ennen Riitan kutsua
tiesin Zontasta vain sen, että Kaija on zonta ja että järjestö
tekee jonkinmoista hyväntekeväisyyttä. Neljän vuoden jäsenyyden jälkeen tiedän jo enemmän.
Työvuoro toukokuussa Maailma kylässä -tapahtumassa
taas osoitti, että tässä maailmassa tarvitaan välittämistä ja
yhteistyötä. Järjestöjä, jotka tähtäävät oikeudenmukaisempaan ja tasa-arvoisempaan elämään, on paljon, mutta ei
yhtäkään liikaa. Erityisesti tyttöjen ja naisten olot vaativat
kohennusta niin kehittyneissä kuin kehittyvissäkin maissa. n
Kolmekymmentä vuotta myöhemmin. Vasemmalta Laura, Marja,
Lauri ja Eero. Kuva Marita Kokon
arkistosta.
37
Tervetuloa talliin?
N
äin voisi sanoa kerhomme kahden jäsenen talvisen matkan tiimoilla. Viime lokakuun piirikokouksessa jaettiin haminalaisen Lisa Andström
– rahaston stipendit. Yhtenä saajista oli pitkästä aikaa haminalainen, Susanne Rantanen. Mistä ihmeestä olikaan
nyt kysymys?
Sanat ”sosiaalipedagoginen hevostoiminta” ei varmaan
kylmiltään sano lukijalle yhtään mitään. Jos sanat erottaa toisistaan ja yhteydestään, jonkinlainen kuva saattaa
syntyä – mutta miten se liittyy hevoseen? Stipendianomuksessaan Rantanen kertoi, että kyseessä on yksinäisten, hoivakodeissa tai hoivaosastoilla olevien vanhusten
virike- ja kuntoutustoiminnasta, yleensä noin kolmen
hengen ryhmissä.
Ennenkuin tämä selvitys ja anomus lähti liikkeelle,
Rantanen oli käynyt omaa tietään, hevosia itse harrastavana – löytäen itsensä Ypäjältä, joka on tunnettu hevospitäjä
ja jossa myös koulutetaan ihmisiä erilaiseen osaamiseen
hevosten kanssa. Jossain määrin tällainen hevospedagoginen toiminta lie maassamme tuttua. Susanne Rantanen
mietti mahdollisuutta kouluttautua syrjäytymisvaarassa
olevien nuorten parissa toimimiseen. Hyvä ala varmaan
sekin mutta uutta oli luvassa: ikäihmiset. Sellaiset, joita
maamme hoivakodeissa on suuri osa. Monella on maalaistausta, on ollut talli ja navetta, pellot ja metsät. Todennäköisesti Rantanen on varsinainen pioneeri tällä alalla,
jossa vanhuksia tuodaan tallille.
Helmikuisena torstaina olimme kuvaajan kanssa odottelemassa invataksia Haminan Myllykylässä Lautalan
talleilla. Siinä he tulivat, yksi rollaattoriin tukeutuen ja
kolme varovaisesti kävellen. Yhdessä menimme sisään
kokemaan ja aistimaan.
38
Kaksi hevosta oli tuotu sisätilaan meitä varten. Pian
oli ensimmäinen vierailija jo antamassa leipäpalaa ja toinen harjasi hevosen kylkeä. Hevoset olivat kuulemma
oppineet jalkaa kopsuttelemalla pyytämään lisää leipää.
Varsinainen iso katseltava oli Lusmu, ikä 29 vuotta. Toinen terapiahevonen oli poni, samat elkeet silläkin. Leipää
meni monta palaa. Mukana oleva hoitajakaarti valvoi ja
oli tukena ihan lähellä. Monelle vierailijalle talli ja hevonen oli tuttu näky lapsuuden ja nuoruuden ajoista saakka.
Tuona päivänä oli tätä lehteä varten tuotu naisryhmä
tallille. Kyselin Susannelta, oliko jotain eroa naisten ja
miesten välillä. Kyllä. Miehiä yleensä kiinnostaa enemmän valjaat, suitset ja kaikki hevosen hoitamiseen liittyvä. Hevosen kengittämisestä alkaen. Piti allekirjoittaneenkin pinnistää muistia, mitkä olivatkaan ne metalliset
vempaimet suitsissa, jotka hevonen sai suuhunsa. Kuolaimethan ne olivat.
Hevosten lähellä naiset olivat aika hiljaa. Kysellen sai
kuulla jotain menneistä ajoista ja elämästä. Seuraavaksi
oli ratsastusmaneesin vuoro. Yksi rohkea löytyi, hänelle kypärä päähän ja satulaan hevosen selkään. Hiljalleen
hevonen käveli, osaava nainen talutti hevosta ja taisi ratsastajalle tulla ensimmäinen kokemus tästä maailmasta.
Eipä haittaa sekään, jos seuraavana päivänä ei muista
mitään hevosista tai maneesista. Tulihan vietettyä pari
tuntia erilaisessa ympäristössä, eikä vain hoivaosaston
käytävää kulkien. Viriketoimintaa tarvitaan jatkossakin.
Lopuksi oli tarjolla kahvia ja teetä, juttelua ja muistelua. Pian ajoi invataksi pihaan ja päivän retki oli takana.
Lopuksi on hyvä mainita, että Zontien stipendi antaa
mahdollisuuden tämänkaltaisen toiminnan jatkamiseen.
Stipendistä suuri kiitos! n
Kuvat: Anja Ikonen
Teksti: Pirkko Tulokas
Tapahtumia •
Lappeenrannan Zontakerho
täyttää 50-vuotta
Lappeenrannan Zontakerhon perustamisesta tuli kuluneeksi 50 vuotta 11.5.2014. Kotkan Zontakerhon jäsenet olivat vierailleet Lappeenrannassa toukokuun alussa
1964, ja tehneet aloitteen kerhon perustamisesta. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin hammaslääketieteen
tohtori Laila Saarenmaa, ja varapuheenjohtajaksi yleislääkäri Tuula Koski, joka oman puheenjohtajakautensa
jälkeen toimi ZI Piiri XII Suomen sihteeristön puheenjohtajana 1972-1974. Tuula Koski samoin kuin toinen
perustajajäsen, kätilö Kerttu Pekkarinen ovat edelleen
kerhon jäseniä.
Kerhon Charter-juhla järjestettiin Runebergin päivänä, eli 5.2.1965. Perustamiskirjan luovutti ZI varapresidentti, varatuomari Helvi Sipilä, ja paikalla oli myös
Suomen sihteeristön puheenjohtaja, metsänhoitaja Kata
Jouhki sekä edustajia sisarkerhoista Haminassa, Helsingissä, Kotkassa, Kouvolassa, Lahdessa ja Oulussa. Tilaisuutta kunnioittivat läsnäolollaan myös mm. Lappeenrannan kaupungin ja Lauritsalan kauppalan johtajat.
Varainhankinta aloitettiin välittömästi järjestämällä
kulttuuritilaisuuksia: esimerkiksi syksyllä 1965 kävi Zonta Ansa Ikonen esittämässä Serpin monologeja, ja vuonna 1969 Zonta Anita Välkki piti konsertin. Vuosien varrella on varoja hankittu muillakin keinoin: 1990-luvulla
Zontat pussittavat hevosenlantaa myyntiin, myymällä
mm. addresseja, tauluja ja postikortteja, ja viime vuosina varoja on kerätty Zonta-arpajaisilla. Kerätyt varat on
ohjattu alusta pitäen sekä kansainvälisiin että paikallisiin
palvelukohteisiin painopisteen ollessa tyttöjen ja nuorten
naisten koulutuksessa. Paikallisia stipendejä lienee saanut yli 100 nuorta naista.
Kerhon jäsenet ovat verkostoituneet paitsi paikallisesti
myös kansainvälisesti osallistumalla heti alusta pitäen ZI
Lappeenrannan Zontakerhon perustajia – mukana Helvi Sipilä.
Conventioneihin sekä Piiri XII ja Piiri 20 –kokouksiin.
Ensimmäistä Suomen Zontakerhojen yhteistä kokousta
emännöitiin jo vuonna 1967. Kerhon vieraina on käynyt useita ZI presidenttejä edellä mainitun Helvi Sipilän
lisäksi; ennätysvuosi oli 1969, jolloin vierailulla kävivät
myös ZI varapresidentti Leota Pekrul, II varapresidentti
Harriet Yeckel ja PIP Maria Pierce.
1990-luvulla Lappeenrannassa vieraili ZI:n ensimmäinen afrikkalainen presidentti Folake Solanke.
Zonta-aatetta on levitetty myös perustamalla uusia
kerhoja: tällä hetkellä edesmennyt Savonlinnan Zontakerho 1960-luvun lopulla ja Imatra kerho 1970-luvun
lopulla. Lappeenrannan kerhonkin jäsenistö on uusiutunut vuosien varrella: perustamiskokouksessa läsnä oli 15
jäsentä, 1990-luvulla jäsenmäärä ylitti 40, ja tällä hetkellä
jäsenmäärä on 25 – toivotamme uudet jäsenet tervetulleiksi kannattamaan ja kantamaan eteenpäin Zonta-järjestön aatetta naisten aseman parantamisesta. n
Lähde: Lappeenrannan Zontakerhon
10-vuotishistoriikki,
Anna-Liisa Anttila
Teksti: Anu Hämäläinen
Puheenjohtaja 2012 -2014
Lappeenrannan Zontakerhon jäseniä
vuonna 1967.
39
PIIRIN TAPAHTUMAKALENTERI 2014–2015
LOKAKUU
la 11.10.
la 11.10.
ke 15.10.
n. 15.10. pe 17.10.
pe 24.10.
Kansainvälinen tyttöjen päivä
Piirin uutiskirje jäsenille
Kansainvälinen maaseudun naisten päivä
Zonta International Jane M Klausman Women in Business Scholarships saajat
Kansainvälinen päivä köyhyyden poistamiseksi
YK:n päivä
MARRASKUU
pe 7.11. la 8.11.
ma 10.11.
ma 17.11. ti 25.11.
95 th Zonta International Day
Zontikka uutiskirje kerhon ja piirin toimijat
Sisarta ei jätetä -kampanjan loppuseminaari
yhteistyössä Vanhustyön Keskusliiton kanssa
Kansainvälinen päivä naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi
JOULUKUU
ma 1.12.
ti 2.12. ke 3.12. ke 10.12.
ke 10.12. Maailman Aids-päivä
Kansainvälinen päivä orjuuden poistamiseksi
Haminan piirikokouspöytäkirja piirin verkkosivuilla
Kansainvälinen Ihmisoikeuksien päivä
2015
40
TAMMIKUU
ma 5.1. to 11.1. ma 12.1.
pe 16.1. Piirin uutiskirje jäsenille
Amelia Earhart Day
Zonta lehti 1/2015 deadline, jakelu piirikokous Raaseborg-Raasepori
HELMIKUU
ma 2.2. pe–su 6.–8.2. ma 9.2. ti 24.2. Piirin uutiskirje jäsenille
6th European Interdistrict Zonta Seminar 6.–8.2.2015 in Brugges, Belgium
EMPOWERING WOMEN IN DECISION-MAKING
Esitykset piirikokouksessa käsiteltäviksi Governorille kirjallisesti (75 päivää)
Kutsu kerhoille piirikokoukseen Raseborg-Raasepori (60 päivää)
MAALISKUU
ma 2.3. pe 6.3. su 8.3. 9.–20.3.
ma 23.3.
la 28.3. Piirin uutiskirje jäsenille
Young Women in Public Affairs Awards
hakemukset piirin stipenditoimikunnalle
Kansainvälinen naistenpäivä
Commission on the Status of Women (CSW), Beijing +20 New York
Piirikokoukseen Raseborg-Raasepori ilmoittautuminen I päättyy
Kerhon delegaatti ja proxy ilmoitukset piirille
HUHTIKUU
ti 7.4. la 11.4. ma 20.4.
pe 24.4. la 25.4. Piirin uutiskirje jäsenille
Piirikokoukseen Raseborg-Raasepori ilmoittautuminen II päättyy
Piirihallituksen kokous
Piirikokous Raseborg-Raasepori 25.–26.4.2015