Tornionlaakso lehti sukujuhlasta - Kylli

Torstai 1.8.2013
paras-
yhdeksän kuukauden kulut-
taan viime lauantaina, kun
tua po.ian,.ioka sai nimekseen
Pellon koulukcskuksen parkkipaikalle ajoi auto toisensa
Erkki.
jälkeen. Kylli-Nivan suku-
kuningas alas päin mennes-
sctrran .järcnet kokoontuir at
sukutapaamiscen -ia suuren
säiin Nivan talossa ia.iänikö
hän sukhur"rn sinistä verta.
mutta siinai on Eskole rr"rtkirnisen paikka, Simo keventeli.
Ilän sanoi arvtlstavansa
ihnrisiii, jotka ovatr sukurakkaita.
- Aurinko pani
PELI.O
sukukiriasaljan cnsimnrrii-
sen osan
.julkistLrstilaisLrupäaitteeksi oli
iin
1ccn. Päir
oh.ielmassa
viclä sukuseuran
krlkous.
I
I'rmiset
ös 1'llritl ksiä: ai. Ilekin
olemure sukulaisia.
Kun alkukahr,ir oli
r,li :iiku
rioon.
.!uo1u.
koL()()ntua urtdituSukuseurar.r puhecn-
.joirtajl Simo Niva totesikin
olcr;iirsa
§itii krultil nrct
silnriiilir rit toisiaan.
Pallon tuttuia naarloja. mutta
m1
sitä ci tiietä, yiipykö
.r llä1t.r rt.r
t
r
äkimää-
riistä.
Ko salissa on istunrapaikkoil 156. on ltgl|06 ;111 ilri.i.ia, etlli teitä on enämpi, hiin
lö-\ änrä
palasia ittestämmc. Ko 1unnema rnenrleisl I cn, opinra
tr.urten)lraan itlcänrrrrc .i:r tätä
päivää .!a sitä kautta saarnme
r
oirnau rlkclrtaa tulcr ui§§*u*qs§*§*sed
suutta.
Tulevia sukupolvia
varten
ja toimitta.ia 'I-uonro Kortcnicmi palasi puheenvuorossaan .14 ruoclen takaiseen
.\rvio pcruslLri siihen. e1tä
au(lil()ri(ron oli luotrr lisliistrrimia. .ir taisipa sir,Lrportaillakin olia,jokuncn ki'kkijä. Hiin
iloitsi nryös siitä. että paikalla
aikaan..jolloin Pellon lr,rkiossa
li "nreiin
homekolvierr"
ja lapsia.
ruir-r t0ivoa. ettli
tci lii ri ittliii kiinostr.rsta.ja intoa
niiilä sLrkursioita kohthaan.
Sinro Nira mainitsi sen raltavan ty iinliliriin. .jonka cnncn
kaikkea Esko Orajärvi on
sukLrsctrran .ja -kil'jan etecn
I
ii.ii'.i
lrlrl.iorr rrrroril
Tiir.tvr
tchnvt ja pahoineli sitii.
cltai
i{){) ., rrotta rruorempia lii|konLi' i,rir, ei :'rtrterrr srrkuirrtki.joidcn klir ttiiiin.
i)liiiasiassa täs1ai s\")'s1ai
Esko ci olc saanu keriitl,ksi
kaikkia tetoja.
Sukurakkaus on
arvokasta
...
.II,
,+Yqqrsj
ft.t
SLrl,ukilirrrrrjrr) Luslirnta.ll
sanoi.
o
***_-.§f,,."
aloitti
Mtr
kolmisenkl'mrrrentii
lolaista.la lähes kaksikynrmcntä kolarilaista.
N1 t mic tiärr. etlri me lkcin
kaikki kolalilaisct olit nrinun
:rrkrtlaisir. Srlloirr nret emntä
silii tiehnect. r,aikka nteitä
eeliset sukupolvct tunsit tarkoin.juurensa.
pel
l-ammikuussa 1986 iln-reslr rrr i Korle rriertren suktrkir.ir
oli
alkLrsoittoa fuor»orr pit-
källc- irrnlle sukLrien parissa,
K0 rnit' n:.1|i \ u()na n)\ a')Irerrrin r'ksr in I'lsm:rn r'rrsirr-
nräisecn sukujuhlann. se oli
,ltcn0a.
fttorrrtr
Ktlrlerrierncn nrukaan sukupolr"ct
1800-lur un puolir rilistä
I 9tr(t-lrrr trllc or rrt lrelpoirrr
min selvitettävissä.
llmar-r sitä .iaksoa sr.rku-
,r {,-,rll'i
*1
3F#.:,
.i,
I
ir
-----t
den käyttöön.
menoa.
-
Pääasiassa tästä syystä
Esko ei ole saanu kerä§ksi
kaikkia tetoja.
Sukurakkaus on
arvokasta
Tervehdyspuheen piti lisak
Juhonpoika Nivan jälkeläinen Simo Arttur Rundgren,
joka jatkaa sukuun kuuluvana
kansanedustajana Eemeli
Lakkalan, Niilo Koskenniemen ja Ossi Korteniemen
jalanjäljissä.
Myös Simo otti esiin tietojen saamisen vaikeuden. ja
totesi, että tarkoitus on suojella perheitii.
- Yksi asi4 jolta
Tuom o
Korteniemen mukaan sukupolvet
1800-luvun puolivälistä
1960-luvulle ovat helpoimmin selvitett?ivissä.
- Ilman sitä jaksoa sukututkimus vois olla jopa mahotonta.
Sitä edeltävän ajanjakson
osalta hän nosti esiin viime
syksynä edesmenneen Erik
Wahlbergin merkittävän
panoksen.
Nykypolvia koskevien
tietojen päivittäminen on
Tuomon mielestä vaikeinta
muun muassa aiemmin mainitun 100 vuoden siännön
vielä tiimän vuoden puolell4
kunhan Ruotsin puolen tiedot
on saatu päivite§ä. Siinä
käydään läpi Iisak Nivan
vanhimman tyttiixen, Margaretan jälkeläiset, joita ovat
muun muassa Kultit ja Tanot.
Ensi vuonna ilmestyväksi
suunniteltu neljäs osa käsittelee Vaattojärvelle vuonna
I
778 uudisasukkaaksi muut-
taneen Juho Juhonpoika
Nivan jälkeläisiä.
Sen jälkeen on vuorossa
Iisakin siskon jaAapuan asuttajan - Margareta hänkin
sukuluettelo. Margaretan
puoliso oli Taneli Ollinpoika
-
Jarhoinen.
- OIen pohtinu, että Amerikhaanki on ollu niin paljo
menijöitä, että siinä on yksi
sukulaisten juurien selvittämiseen. Tämän päivän tiedot
tuleva haaste, jos voimia riittåiii Tuomo paljasti.
Hän kehotti varaamaan
jåiävät helposti toissijaisiksi.
kirjahyllyihin tilaa kaikkiaan
8-l 0-osaiselle kirjasarjalle,
johon sisältyvät myös erillisinä kirjoina julkaistavat
- Teille taas nämä tiimän
päivän tiedot ovat tihkeitä.
Niiden suhteen olemme äysin
sukuun kuuluvien antamien
hakemistot.
tietojen varassa.
Sukututkijan
puheenvuoro
Lyhyt katsaus suvun
historiaan
ei kuitenkhaan kläppiiikhiiiin pitiis suojell4 on omat juuret. Omien
juurien tunteminen antaa
vuoksi.
Koko sukueseuran perusta-
Esko Orajärvi kävi lyhyesti
- Ilman tietojen päivittämistä tähiin päihviän tåimän
tyyppisillä kokoontumisilla
läpi Tornionlaakson jääkau-
voimia tässä rikkinäisessä
olis huomattavasti pienempi
merkitys. Meile on tärkeä
huolehtia siittä, että meitä
misajatuksen isä ja sukututkimuksen tekijä Esko Orajärvi
totesi harrastuksen vieneen
mukanaan ja muuttuneen
mailmassa.
Simo Rundgren kehotti
keräämään tietoa vanhemmilta sukupolvilta niin kauan
kuin se on mahdollista. Hiinen
mukaansa 7O-vuotiaillakin on
jo paljon annettavaa sukututkimukseen.
Hän sanoi Tornionlaakson
poikkeavan muista alueista
edukseen, koska
jo
ainakin läheisten mielestii
kokopäiväiseksi työksi.
Tässä harrastuksessa ei
asiakirjan mukaan Pellossa
oli yhdeksän verotettavaaa
kityiksi sukukirhjoin tarkoin
ja tiihelisesti, Tuomo painotti.
kannata turhautua, vaikka
päivän istumisen jälkeen
taloutta. Yksi niistii
Suuri urakka on vasta
alussa
Lauantain tilaisuudessa oli
tarkoitus julkaista luettelo
Iisak Juhonpoika Nivan kai-
satoja sitten tiinne matkasi
erilaisia retkikuntia muualta
maailmasta. He jättivät omat
kista j älkeläisistii. Kunninan-
himoinen tavoite ei kuitenkaan toteutunut. Sen sijaan
jälkensä seudun historiaan ja
ovat myös tallentaneet arvo-
julkistettiin kirjasarjan
kasta tietoa sen ajan elämästä.
Hiin otti esimerkiksi Rans-
joka keskittyy Koskennie-
osa
kaksi, 720-sivuinen järkäle,
-
käteen ei ole
jiiiinyt mitäiin.
Hän totesi, että kirjasta
saattaa puuttua joitakin sukuhaaroia joko siitä syystä, että
hän ei ole saanut sen edusta-
jiin yhteyttä tai heillä ei ole
ollut halukkuutta yhteistyö-
talo.
Kylli-nimisiä on tällä hetkellä
ainakin Kuusamossa. Esko
Orajärven mukaan he ovat
kaikella todennäköisyydellä
samaa sukua.
hön.
Esko tunnusti myös, että
sukututkimusta harrastavan
Vahtola arvelee nimen viittaavan Ala-Satakuntaan tai
kiinnostus kohdistuu helposti
vanhojen ja edesmenneiden
Varsinais-Suomeen.
men sukuhaaraan.
ovat mukana kanta-Nivat ja
kan pohjoiseen 1700-luvun
heihin liittyvät sukuhaarat,
lopulla. Tiedetåiiin, että hän
Tuomo Korteniemi lupasi val-
Kylli-Nivan Sukuseura
ry:n ensimmäinen
puheenjohtaja Simo
Niva luotsasi tilaisuutta
yöpyi Muonion pappilassa,
mistuvan liihiviikkoina.
Kolmas osa on vuorossa
ja johti puhetta
kokouksessa.
Ensimmäisen osan, jossa
oli OlIi
Ollinpoika Kyllin
Mistä Kyllin suku tuli aikanaan Pelloon? Varmaa tietoa
ei ole, mutta professori Jouko
kan viimeisen kuninkaan
Ludvig Philipin pakomat-
synnytti
Vuonna 1539 toimite- tun ensimmäisen verotus-
seuraavat polvet tulevat mer-
vuosi-
jonka palvelija
den jälkeisen asutuksen historiaa.
Erik
Wahlberg aloittaa
Kyllin suvun Juho Niilonpoika Kyllistä. Kyllin talo
jaettiin,
ja
1681 syntyneestä
Juho Juhonpoika Kyllistä
tuli toisen puolen eli Nivan
isåintä. Hänen poikansa,
l72l
syntynyt Juho Juhonpoika
I=l
t;\
l1
fi
t.
i*'
§d
tr
t
.t
.,,1
t
I
a
t
!
r§
ä
Tuomo Korteniemi lucvu[ti sukukirjan kakkososan ensirnrrräiset kapoaleet Sirno Ojalie ja Esko Orajärveile
r"
-..'-.\'",
.
,{.
ii
-.. ,;
Si..r§
$*'''"
?1:'§
\1,, r kkrr
),.i ()r.l-
(
'l!-11](ri1-
,,: r alii )rin11"t';i.
I '.
l;i \ Iii I nga.
ir
'.
\
.. :r
i.,
r.
l ., Kari
.
. .,
..iJc-
n.:ri Kaulanen
Koskennlemen se!'kuksia Sieppijärven suunnalta. Oikealta Eila Koskenniemi, hänen tyttärensä Sannariina
Hietanen ja tämän yhdeksän kuukauden ikäinen poika Aate Kallo. Luulajassa asuva llkka Koskenniemi
on kansanedustaja Niilo Koskenniemen poika ja Mikael hänen poikansa, joka oli houkutellut isänsä
sukutapaamiseen. Vasemmalla Kosti Koskenniemi ja hänen puolisonsa Anne Koskenniemi.
)ukoittain uusia serkkuja eri puolilta nnaailmaa
Vastr (un
.,. ..
lLr
n ()rajiirr e rr
{}1;1 j;i;-
lrllil.,r-ilrstl l:s!.-s
.ia Ma|giiretat
,l';1. rrillni niiri sel<aisin.
liril011n11.ls1
Lähcttätnässään sähk(i,ostis,qit Mar'1 kenoo, ettii
Niva, oli Esko Orajärven
pidempään keskustelutti
sukututkimuksen lähtöhenkilön, Iisak Juhonpoika Nivan
puheenj ohtaj an valinta
isä. Iisak syntyi vuonna 1761.
vedoten. Lopulta Markku
Uusimaa suostui ottamaan
tehtävän vastaan. Ossi Orajärvi valittiin varapuheenjoh-
Iisakin puoliso oli Brita
Laurintytär Mämmilä. Hän
synnytti kaikkiaan 11 lasta,
joista neljä kuoli jo pienenä.
Lauantaina julkaistu Nivan
sukukir.ian toisessa osassa
luetteloidaan kahden lapsen,
Salomon Iisakinpoika Koskenniemen ja Adam Isa-
kieltäydyttyä
j
S imon
atkosta ikaiiinsä
tajaksi.
Hallitukseen tulivat vali-
tuiksi Anitta Ojanperä,
Toivo Niva, Tuula Ylisaukko-oja, Päivi Unga,
Koskenniemen
Seppo Niva, Paavo Niva,
Eila Koskenniemi ja Kari
jälkeläiset. Veljekset vaihtoivat sukunimensä muutettu-
KauIanen.
Jatkossa kokouksia pide-
kinpoika
aan
Nivan talosta Jarhoiseen
tään kolmen vuoden välein.
1800-luvun ensimmäisellä
Kari Kaulanen
Koskenniemen serkuksia Sieppijärven suunnalta. Oikealta Eila Koskenniemi, hänen tyttärensä Sannariina
Hietanen ja tämän yhdeksän kuukauden ikäinen poika Aate Kallo. Luulajassa asuva llkka Koskenniemi
on kansanedustaja Niilo Koskenniemen poika ja Mikael hänen poikansa, joka oli houkutellut isänsä
sukutapaamiseen.Vasemmalla Kosti Koskenniemi ja hänen puolisonsa Anne Koskenniemi.
puoliskolla.
Katse eteen päin
Sukutapaaminen ei suinkaan
ollut pelkkää puhetta. Ruokatauon yhteydessä oli mahdollisuus seurustella tuttujen
sukulaisten kanssa tai tutustua
aiemmin tuntemattomiin.
Tilaisuuden musiikill isesta
annista vastasivat Rev o ntu I et
Noemi Lehkosen johdolla.
Sukuun kuuluva Paavo Niva
puolestaan lauloi sekä suomeksi että ruotsiksi.
Paavon lopetettua laulunsa
auditorio tyhjeni lähes hetkessä; oli virallisen kokouksen aika.
Puheenjohtajana toiminut
Simo Niva naputteli päätöksiä
pöytään vauhdilla. Hieman
Joukoittain uusia serkkuja eri puolilta maailmaa
PELLO -Jos oheinen juttu
ei ole aivan objekiiivinen, se
johtuu siitä, että olin paikalla
joskus, että Koskenniemet
ovat meille sukua, mutta
vasta kun luin Orajärven
kyläkirjasta Esko Orajär-
sekö silloin olisi kiinnosta-
paitsi lehtimiehenä
nut.
ven sukuselvityksen.
Sen jälkeen asia on pikku
hiljaa kirkastunut. Suvun
laajuus alkaa kuitenkin hahmottua vasta nyt, kun olen
selannut sukukirjaa. Sieltä
lö1tyy myös paljon sellaisia
KylliNivan
myös
suvun jåisenenä.
Myös Mämmilän
ohi
Kaulasen suvun kantaäiti,
Kreeta Matilda, oli nimittäin Niilo Petteri Salomoninpoika Koskenniemen
ty,t?ir. Hän oli minun isoisåini
mentäessä hän muisti joka
kerta sanoa, että siellåikin
asuu sukulaisia.
isoäiti.
kuinka paljon niitii sukulai-
tuttuja joiden ei ikinä olisi
arvannut olevan sukua, ei
edes kaukaista.
Koskaan en kuitenkaan
olisi osannut kuvitella,
Isäni kuului aikoinaan
sia oikeasti on. Asia on alka-
Kolarin kotiseutulautakuntaan, jossa vaikutti myös
nut kirkastua vasta viime
vuosina.
ei ollut
Helena Liikamaa,
lsäni mainitseman yhteyden Koskenaiemiin löysin
poa. Välillä kaikki Salo-
o.s.
Koskenniemi. Isä mainitsi
Oheisen jutun tekeminen
kuitenkaan help-
moni Salomoninpojat, Juho
ja Margaretat
saivat piäni niin sekaisin,
että jouduin selvittämään
Juhonpojat
sitä §symällä neuvoa asioista paremmin perillä olevilta.
Amerikan sed(ku
Lähettämässään sähköpostissa Mary kertoo, että
hänen isoäitinsä, Amerikkaan muuttanut lda Sauvola oli Johannes Koskenniemen eli Kiurun Juhanin
lytär.
Pudasjärvellä miehensä
Juhani oli puolestaan
Kreeta Matildan isän Niilo
Petterin veli eli Kreetaja Ida
olivat ensimmäiset serkut.
Näin ollen isoisäni oli Mary
Cliffin
Pulkaksen kolmas serkku.
Anitta Ojanperä toi sukutapaamiseen terveisiä Mary
Pulkakselta. Mary oli ollut
kanssa etsimässä
tiimän sukulaisia. Silloin oli
selvinnyt, ettii Mary on itse
Anittan sukulainen.
Ei
lainkaan
hassumpi
ajatus tehdä Amerikan sukulaisista oma kirjansa. (KK)
Torstai 1.8.2013
i
i
I
I
1*MBTT
iw
W
r-.,i{r
i'}'d
i:M ,
i*d !
T
\... \
.:lnåS{S}§s§.q+ry..
,
rta.i a
rrte-
i
)TOSi"
seen
iOSSA
entä
I
;' s,
.§
iym-
reitä
tar-
*-si
el
tÅ
lkein
inun
rmä
il
ltlr
$
,ft
'J.,
"rt
l.s,
Tuontr
,d
,:1
it
I
=.
I
#'c"'