Logos - Kouvolan Lyseon lukion koululehti 18.1.2013

KOUVOLAN LYSEON LUKION KOULULEHTI 18.1.2013
4
6
5
7
5
8
Ibsen + Vilkkumaa +
Lyseo = ?
Mitä tulee, kun yhdistetään Henrik
Ibsenin teksti, Maija Vilkkumaan
musiikki ja satakunta lyseolaista?
Ällistyttävän ja äärettömän hyvä
produktio. Kouvolan Lyseon lukion
Peer Gynt -musiikkinäytelmä on
ensi-iltansa kynnyksellä.
Uuden edessä
Moni ysiluokkalainen miettii
tälläkin hetkellä tulevaisuuttaan.
Oppivelvollisuuskoulu on ihan
pian takana, ja ensi vuodeksi
pitää hakea uuteen opinahjoon.
Yksi mahdollisuuksista on lukio.
Kouvolassa on tarjolla monia hyviä
vaihtoehtoja, vaikka lukioverkon
supistamista suunnitellaankin.
Mennään bussilla — vai
mennäänkö sittenkään?
Uuden suuren Kouvolan kartta on
mittava. Toimittajamme testasivat,
voiko bussimatkailija kiertää koko
kunnan.
Nuoret vaikuttajat
Monen aikuisen huolenaihe on ,
etteivät nuoret ole kiinnostuneita
vaikuttamisesta ja omasta
yhteisöstään. Väittämä ei ehkä
pidäkään ihan paikkaansa, mikäli on
uskominen Ville Savolaista ja Niina
Aaltoa.
Are you up for it?
Lyseon lukiolla on jo vahva
debattiperinne. Koulu on
osallistunut englanninkieliseen
väittelykisaan jo monena vuonna,
ja menestystäkin on tullut.
Olennaisempaa on kuitenkin kaikki
se tieto, taito ja kokemus, mitä
debatointi opiskelijoille antaa.
Juhlasta juhlaan
Kun 110-vuotisjuhlat on juhlittu,
koulun kakkoset pukeutuvat jälleen
parhaimpiinsa: on wanhojen aika.
Kuvareportaasi kertoo matkasta
kohti suurta päivää.
2
Piirros: Hietsu
PÄÄKIRJOITUS
Kahden prosentin aika
K
ouvolan Lyseon lukio täyttää tänä vuonna 110
vuotta. Yli satavuotisen historiansa aikana koulu on käynyt läpi monia vaiheita yhteislyseosta
tyttölyseon kautta nykyaikaiseen lukioomme.
Tänäkin keväänä Lyskasta valmistuu lähes 120
uutta ylioppilasta.
Vuonna 1903 perustettu Kouvolan Suomalainen yhteiskoulu oli aikanaan toiseksi vanhin maaseudulle perustettu
oppikoulu. Viipurin toisen tyttökoulun tullessa evakkokouluna kaupunkiin 1940-luvulla muuttui yhteiskoulu poikakouluksi ja nimi vaihtui Kouvolan lyseoksi. Erinäisten vaiheiden
jälkeen vuonna 1980 syntyi nykyisin tuntemamme Kouvolan
Lyseon lukio.
110-vuotias koulumme on minulle henkilökohtaisesti
tuonut viimeisen kolmen vuoden aikana niin iloa kuin stressiäkin. Ensimmäisen luokan alussa uudet kaverit ja lukion
tiukka opiskelutahti täyttivät kalenterin. Allakka on edelleen
täynnä, sillä tässä vaiheessa opiskeluja minulla on jäljellä
koko lukioaikani viimeinen koeviikko ennen lukulomaa ja
ylioppilaskirjoituksia.
Aloittaessamme opiskelujamme syksyllä 2010 laskimme
uusien luokkakavereiden kanssa koko lukioaikaan mahtuvan kolmetoista seitsemän viikon jaksoa. Siitä lähtien olemme laskeneet jäljellä olevia jaksoja ja joko valitelleet niiden
paljoutta tai, erityisesti viime aikoina, kauhistelleet vähyyttä.
Totuus kuitenkin on, että lukioon kuluu keskimäärin vain
noin 1,8 % elämästämme. Näihin vajaaseen kahteen prosenttiin mahtuu mahdoton määrä työtä, onnistumisen iloa
ja ihmisiä, joihin aion pitää yhteyttä vielä lakin saamisen
jälkeenkin. Yleissivistävyyden ohella lukiossa opiskelu on
tarjonnut minulle unohtumattomia kokemuksia ja elämyksiä, jotka lyhyestä kestostaan huolimatta tuskin koskaan
unohtuvat.
Oma mummoni kävi aikoinaan 1950- ja -60-lukujen taitteessa kuusi vuotta tyttölyseota. Erään kerran viedessään
minua kouluun hän kysyi: ”Vieläkö siellä on niissä kaiteissa
ne sellaiset näppylät?” Onhan niissä.
Minna Markkanen, abiturientti
REHTORIN PALSTA
KOUVOLAN LYSEON
LUKION JA SEN PERINNEKOULUJEN YHTEINEN
Juhlan paikka
K
Koulujen vuosijuhlat sijoittuvat usein syyslukukaudelle. Me teemme
toisin, juhlimme 26. - 27.1.2013.
Veikko Talven kirjoittaman koulumme 50-vuotishistoriikin mukaan
todennäköisesti tammikuun 11. päivänä vuonna 1903 pidetyssä asemalaisten lukutuvan vuosikokouksessa otettiin oppikoulun perustaminen tiettävästi ensimmäisen kerran julkisesti esille. Helmikuun 1. päivänä syntyi
päätös. Tammikuuta voidaan siis pitää Lyseon lukion perustamisajankohtana.
Koulumme historia on kaksiosainen. Vuonna 1940 toimintansa Kouvolassa
aloittanut Tyttölyseo ja Poikalyseo sijaitsivat vierekkäisillä tonteilla parinkymmenen vuoden ajan. Kanssakäyminen oli ajoittain erittäin vähäistä. Varsinkin
Tyttölyseon puolella oli oltu tiukkoja poikien tapaamisten suhteen. Vuonna 1980
koulujen yhdistäminen päätti kylmän sodan” naapurusten välillä.
Vietimme vuonna 2003 koulun satavuotisjuhlia., ja silloin historia oli vahvasti
läsnä. Toimitettiin juhlakirja, pystytettiin patsas, täydennettiin koulun matrikkeliosa ja marssittiin perinteiden mukaisesti Kouvolan halki.
Nyt juhlimme vähän vaatimattomammin. Käymme kunniakäynnillä ainoastaan entisen rehtorimme Helvi Hongan patsaalla, eikä tervehdysten vastaanottoakaan ole. Panostamme pääjuhlaan, etusijalla ovat nuorten
korkeatasoiset esitykset. Entiset
nuoret ovat myös merkittävässä
osassa. Kirjailija Jari Järvelä pitää
juhlapuheen ja sunnuntaina kirkkoherra Keijo Gärdström isännöi
kirkkopyhää, molemmat ovat koulumme entisiä oppilaita.
Tarkoitus on juhlia molempien
koulujen merkkipäiviä varsinaista sankaria painottaen. Vuonna
2015 toinen perinnekoulumme
olisi 75-vuotias.
110-VUOTISJUHLA
26.–27.1.2013
Lauantai 26.1.
klo 13.30 kukkalaitteen laskeminen Helvi
Hongan patsaalle Kouvolan pääkirjaston
edessä
klo 15.00 pääjuhla,
Lyseon lukion liikuntahalli
luokkatapaamiset
klo 19.00 Peer Gynt -musiikkinäytelmä,
KLL:n modernisoitu rock-henkinen sovitus.
Lipun hinta 10 / 5e (alle 18-vuotiaat ja
opiskelijat), Lyseon lukion liikuntahalli
Sunnuntai 27.1.
klo 10.00 juhlajumalanpalvelus Kouvolan
keskuskirkko
klo 15.00 Peer Gynt -musiikkinäytelmä,
KLL:n modernisoitu rock-henkinen sovitus.
Lipun hinta 10 /5e (alle 18-vuotiaat ja
opiskelijat), Lyseon lukion liikuntahalli
Lisätietoja:
http://www edukouvola.fi/lyseonlukio/
Tervetuloa!
Reino Ahonen, rehtori
Kouvolan
Lyseon lukion
koululehti
18.1.2013
Toimitusryhmä:
Anni Halinen
Eveliina Töyrylä
Olli Ukkola
Janette Vesalainen
Linnea Lehtinen
Minna Markkanen
Ohjaava opettaja:
Marketta Kiviranta
Kuvat:
Anni Halinen
Kannen kuva:
Koulun kotisivut
Ulkoasu ja taitto:
Kouvolan Sanomat /Mediapalvelu
Painopaikka:
Lehtikanta Oy
Yhteystiedot:
Kouvolan Lyseon lukio, Tietotie 3-5,
45100 Kouvola
puh. 020 615 5336
3
Ei urakalla, vaan porukalla
KOLUMNI
Interaktiiviset
kylähullut
H
alloween-juhla, teemapäivät, vanhempainiltakahvitukset,
abipoikakalenteri,
koulukuvauksen järjestäminen... Lista on
pitkä. Tämä kaikki on koulumme hallituksen järjestämää.
K
uulun sukupolveen,
joka syntyi keskelle
tietotekniikan juhlaa:
tietokoneet ja Internet ovat kuuluneet
elämääni jo ennen
koulunkäynnin aloittamista.
Tämä on johtanut paitsi kykyyn
käyttää lähes jokaista elektronista vempainta, myös tiettyyn
immuniteettiin Internetin kyseenalaisemmilta asioilta.
Mitä kaikkea oppilaskunnan hallitus oikein tekee? Se hoitaa erilaisia
käytännön asioita, toimii opiskelijoiden
äänitorvena, pyrkii ajamaan heidän
etujaan ja tekemään koulunkäynnistä
entistä viihtyisämpää.
Viihtyisyyttä parannetaan mm.
kioskin, limsakoneen ja kahvikoneen
olemassaololla ja ylläpidolla sekä
erilaisilla arjen rutiineita rikkovilla tempauksilla. Hallituksen toiminta näkyy
monissa arkipäiväisissä asioissa,
mutta vain murto-osa siitä, mitä kaikkea siihen kuuluu, tulee julki.
On hienoa, että koulussa on opiskelijoista muodostuva ryhmä aktiiveja.
Näen hallituksen hienona, kannustavana ja monipuolisena yhteisönä:
yhteishenki on mitä parhain ja kokouksissa ilmapiiri on hyvä, sillä kaikkia
kuunnellaan, kaikki otetaan huomioon
ja kaikki hyväksytään juuri sellaisina
kuin he ovat. Hallituksen jäsenet ovatkin korostaneet hallituksen parhaina
asioina yhteishenkeä ja erilaisuuden
hyväksymistä!
Kouvolan Lyseon lukion hallitus 2012 - 2013 juhlii Halloweenia.
Hallitus antaa ja ottaa. On upeaa
päästä vaikuttamaan yhteisiin asioihin
ja järjestämään tapahtumia. Näiden lisäksi oppilaskunnan hallituksen kautta pääsee tutustumaan myös uusiin
ihmisiin, ja se antaa omanlaisensa
kevennyksen joskus jopa tylsään ja
monotoniseen koulunkäyntiin.
Kuitenkin joskus tuntuu, että hallituksen aktiiveilla on vastuuta ja stressiä liikaa, mutta onneksi se on ohime-
nevää. Esimerkiksi Halloween-juhlaa
järjestettäessä ylenpalttinen, pitkään
jatkunut stressi purkautui omalla kohdallani migreenin muodossa kesken
juhlan, mutta suunnittelu ja toteutus
kuitenkin onnistui mainiosti!
En ole missään vaiheessa katunut
sitä hetkeä, kun ensimmäisenä vuonna hain ehdolle luokan puheenjohtajaksi, ja näin ollen myös hallituksen
jäseneksi. Enkä myöskään sitä, kun
tänä vuonna hain hallituksen puheenjohtajaksi.
Tätä haluan tehdä, ja tästä tykkään.
Ympärilläni on mielettömästi ihania ihmisiä sekä hallituksessa että sen ulkopuolella, ja juuri he ovat pääsyy tämän
homman mahtavuuteen!
Niina Aalto
Lyseon lukion oppilaskunnan
puheenjohtaja
TÄTÄ MIELTÄ
Pyydän, älä kerro liikaa
Perjantaina 26.10. Kouvolaan satoi tämän talven
ensilumi. Kiitos nykyajan, meidän sosiaalisen
median käyttäjien ei tarvinnut nähdä sitä vaivaa,
että avaisimme verhot ikkunan edestä. Pikainen
kirjautuminen sisään Facebookiin puhelimella tai
tietokoneella antoi tiedon siitä, että maa on valkoinen. Koulussahan on opittu, että tieto on sitä luotettavampi, mitä useammasta lähteestä se löytyy
samanlaisena. Ilmeisesti Facebook-ystäväni olivat
päättäneet noudattaa tätä ohjetta, sillä erilaisia
lumentuloon liittyviä päivityksiä löytyi päivänpäätteeksi virtuaaliselta seinältäni lukuisia. Eihän se
nimittäin millään riitä, että yksi ihminen informoi
asiasta. Lisäksi voi miettiä tämän tiedonjaon tarpeellisuutta, ikkunoita kun taitaa nykyisin löytyä
jokaisesta asunnosta…
Tämä on vain yksi esimerkki päivitystavoista,
jotka helposti pistävät ärsyttämään. Eräs ”niin ärsyttävä että jo naurattaa”-päivitysmuodoista ovat
muka-syvälliset englanninkieliset mietelauseet,
jotka ovat parhaassa tapauksessa vielä kirjoitet-
tu väärin. Samaan kategoriaan voisi lukea pätkät
suomalaisista rap-lyriikoista, jotka kuvaavat niin
hyvin kirjoittajan sen hetkistä (usein surullista)
mielentilaa. Ja tietenkään kummassakaan tapauksessa päivitys ei ole täydellinen ilman vähintään
yhtä sydäntä.
Näistä ”syvällisistä” kirjoitelmista päästään
helposti ilmiöön, jota yleisesti kutsutaan huomiohuoraamiseksi. Tämän yläotsikon alle lukeutuvat
kaikki ”Tykkää tästä, jos itkisit edes yhden kyyneleen jos kuulisit minun kuolleen” sekä ”Jos välität
minusta edes vähän, paina tykkää!” ynnä muut
vastaavat. Joskus saa myös lukea ns. mysteeripäivityksiä, joissa henkilö ympäripyöreästi surkuttelee elämäänsä. Ei siinä mitään, mutta sitten kun
joku huolestunut kysyy kommentilla, että mikä on
hätänä, niin vastauksena tulee ”kerron chatissa/
joskus” tai lisää ympäripyöreää surkuttelua. Jos
alkaa kertoa juttua kaikille, niin miksi yhtäkkiä
rupeaakin ujostuttamaan? Ylijakamisen puolelle menevät myös päivityssarjat, joissa henkilö
kertoo jokaisen asian, jonka hän päivän aikana
tekee. Esimerkki: ”Valmistaudun lähtemään lenkille!”, ”Lähden lenkille, moikka!”, ”Lenkillä! Kaunis
ilma”, ”Olipa kiva käydä lenkillä pitkästä aikaa! Nyt
suihkuun”, ”Suihkussa käyty, nyt teen vähän naposteltavaa Salkkarien ja Täykkärien katsomista
varten”, ”Vieläkin reipas olo lenkin jälkeen! Mutta
voi näitä Salkkarien juonenkäänteitä..” ja vielä illan
viimeinen päivitys: ”Lenkki, Salkkarit, Täykkärit ja
hyvää syötävää = täydellinen ilta! Nyt nukkumaan,
öitä!” Käsi ylös, ketä oikeasti kiinnostaa?
Totta kai jokaisella on oikeus kirjoittaa muiden
nähtäväksi mitä itse haluaa, ja jokainen voi piilottaa näkyvistään julkaisuja joita ei halua lukea. Silti,
yhteisen hyvän puolesta, pyytäisin kaikilta Facebookin (ja muunkin sosiaalisen median) käyttäjiltä
vähän tilannetajua ennen kuin painatte julkaisenappia. Tee muille niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän, tai julkaise niin kuin haluaisit itse lukea.
-Kyllästynyt
Elä hetkessä
Hyi, pahaa ruokaa!
Koskaan ei tiedä, mitä seuraava päivä tuo tullessaan. Eikä koskaan tiedä, kuinka pitkä tämä elämän taival kullakin on. Sen vuoksi on tärkeää
muistaa tehdä elämässä asioita, joilla on merkitystä juuri sillä hetkellä,
eikä vain asioita, joiden avulla mahdollisesti saavuttaa jotakin tulevaisuudessa.
Kun läheiseni tuttava menehtyi aivan yllättäen, mietin elämän arvaamattomuutta. Mietin, mitä kaikkea menehtynyt henkilö oli mahdollisesti
elämässään ehtinyt kokea ja mitä kaikkea häneltä oli jäänyt kokematta.
Asiat, joita hän oli suunnitellut tekevänsä huomenna, jäivätkin tekemättä.
Jotkut sanovat, että juuri ennen kuolemaa näkee elämänsä pikakelauksena.
Jos näin on, haluaisin itse nähdä asioita elämästäni, joilla on ollut
merkitystä ja joista voisin rehellisesti sanoa olevani ylpeä.
Elämän arvaamattomuuteen vedoten kehotan jokaista elämään hetkessä, tässä ja nyt. Kun on aika katsoa oman elämänsä saavutuksia, voi
olla ylpeä niistä – olivat ne sitten pieniä tai suuria.
Se maistuu kuralta, se näyttää hyvältä, se lemahtaa vanhalta sukalta; vihattu
ja rakastettu kouluruoka. Suomen koulujärjestelmä takaa meille periaatteessa
ilmaisen kouluruoan. Silti 13–17-vuotiaista vain 65 prosenttia syö kouluruoan
päivittäin. Ruoka korvataan usein makeisilla, tai sitten ei yksinkertaisesti syödä
mitään ja kiukutellaan loppu päivä, kun maha kurnii.
Mihin lapset ja nuoret ovat kotonaan tottuneet, kun tavallinen ’kotiruoka’ ei kelpaa? Jos makua ei ole tarpeeksi, sitä varten ruokalassa on käytössä mausteita.
Kukaan ei myöskään voi vedota siihen, että kouluruoka lihottaa. Päivässähän
tulisi syödä kaksi lämmintä ateriaa. Koulussa on myös tarjolla kasvisruoka vaihtoehto, joten tasa-arvokin on otettu huomioon.
Itse opin arvostamaan päivittäistä kouluruokaa uudella tavalla, kun muutin
asumaan yksin. Jos illalla haluaa maittavan aterian, sen vuoksi saa nähdä vaivaa. Mikropitsoihinkin kyllästyy hyvin nopeasti, uskokaa tai älkää. Kiitos ihanalle
keittäjällemme ja veronmaksajille; vähintään yksi lämmin, täyttävä ruoka päivässä on taattu! Ehkä meille suomalaisille valittaminen on vain osa perusluonnetta.
Jos ilmaista kouluruokaa ei olisi oppisimmeko vasta sitten arvostamaan sitä?
-Minä
-Eveliina Töyrylä, Kouvola
Opettaessani tietokoneen
käytön perusteita isoäidilleni,
nousi mieleeni tämä immuniteetti. Kaikki on hyvin niin pitkään kuin isovanhempieni verkkoselailu rajoittuu verkkolehtien
lukemiseen ja sähköpostien lähettämiseen, mutta mitä sitten,
kun he eksyvät Internetin oudolle puolelle?
Siihen synkkään ja jatkuvasti laajenevaan nurkkaan, jonne
nykyajan kylähullut ovat perustaneet pesänsä ja joka pikkuhiljaa täyttyy toinen toistaan omituisemmalla ja yököttävämmällä
materiaalilla.
Sillä tämä nurkka ei ikinä ole
kuin muutaman linkin takana,
eikä yksikään Internetin käyttäjä voi välttyä siltä ikuisesti.
Siksi mietinkin tulevatko isovanhempani tämän maailman
tavatessaan suhtautumaan siihen samalla kyynisellä hymähdyksellä, jolla minä sen kohtaan, vai vaaditaanko omaan
suhtautumiseeni pitkäaikainen
altistuminen.
Onhan Internetin taustalla
aina ollut todella musta huumori: anonyymius tarjoaa miljoonille turhautuneille ihmisille mahdollisuuden sanoa ihan mitä
vain kenelle tahansa. Soveliaisuuden rajoja ei vain unohdeta,
vaan koko sanasta tehdään pilkankohde. Vitsit kääntyvät vihapuheeksi sekunneissa samalla
kun tappouhkaukset lentelevät
ympäri foorumeita.
Elämme ainutkertaista hetkeä ihmiskunnan historiassa,
sillä vasta 2000-luvulla olemme
kyenneet antamaan koko maailman kylähulluille keinon pitää
yhteyttä ja pyrkiä ylittämään
toisensa.
Toimia pitäisikin entisaikojen
malliin: nostat hattua jalkapuussa tammenkäpyjä kiroavalle
raukkaparalle ja jatkat omaa
elämääsi.
Olli Ukkola
4
Vastustamatonta kemiaa
Anni Halinen
L
yseon lukion uusin
musiikkinäytelmä
Peer Gynt sai päänäyttelijöikseen Juho
Korhosen, 18, ja Suvi
Piiraisen, 18. Tosielämässäkin seurustelevan parin
yhteistyö lavalla sujuu ja ulkopuolinenkin huomaa, että
kemiat näiden kahden välillä
kohtaavat.
Kouvola. Kouvolan Lyseon lukiolla
toteutetaan tammikuun lopussa Peer
Gynt -musiikkinäytelmä, joka kertoo
nuoren Peerin kasvutarinan. Lyseolaisten versio Henrik Ibsenin näytelmästä
esitetään ensimmäisen kerran suurelle
yleisölle 25. tammikuuta.
Produktiossa Peer Gyntin osaa näyttelee abiturientti Juho Korhonen. Vaikka
Korhosella onkin kokemusta niin debatoinnista, laulamisesta kuin telinevoimistelustakin yleisön edessä, on musikaalin tekeminen hänelle täysin uutta.
– Koskaan en ole tehnyt kaikkea tuota samaan aikaan lavalla. Laulaminen
jännittää ehkä eniten, Korhonen kertoo.
Vastanäyttelijäkseen Korhonen
saa tyttöystävänsä Suvi Piiraisen.
Piiraisella esiintymiskokemusta on
karttunut vuosien varrelta monien
harrastusten, kuten sirkuksen, baletin ja teatterin kautta, mutta silti hänkin myöntää jännittävänsä.
– Tilanne ja yleisö ovat joka kerta erilaisia, Piirainen yhtyy Korhosen mielipiteeseen.
Piiraisen hahmo on Peerin lopullinen ja suurin rakkaus, Solveig, jonka luota Peer tarinan aikana lähtee,
mutta palaa lopulta takaisin. Solveig
on Piiraisen mukaan ujo ja herkkä,
mutta toisaalta näkee Peerissä sellaista hyvää, jota kukaan muu tarinan
henkilöistä ei huomaa.
– Minussa on tietyllä tapaa jotain
samaa kuin Solveigissa, rauhallisuutta
ehkä. Juho ei kuitenkaan ole ollenkaan
samanlainen kuin Peer. Peer on välinpitämätön ja ylimielinen, kaikkea sitä mitä
Juho ei ole, Piirainen nauraa.
Kaikkein hankalimmaksi asiaksi kaksikko nimeääkin itsensä unohtamisen
näytelmän aikana ja totaalisen heittäytymisen hahmon mielen maailmaan.
– Peer on todella vaikea tyyppi esittää.
Kohtauksen sisällä hahmon mieliala
saattaa vaihtua sen seitsemän kertaa.
Juho Korhonen ja Suvi Piirainen tähdittävät Kouvolan Lyseon lukion uutta musikaalia Peer Gyntiä.
Sellaista ailahtelevaisuutta on vaikea
ymmärtää, kun ei itse ole sellainen,
Korhonen kommentoi.
Näytelmäprojektiin mukaan lähteminen oli nuorille näyttelijän aluille
alusta lähtien selvää, mutta pääroolit
eivät niinkään.
– Siitä lähtien kun meille ensimmäisen kerran kerrottiin, että näytelmä tehdään taas, halusin mukaan. Väliä ei ollut saisinko pääroolin vai pitäisikö esittää puuta, kunhan saisin olla mukana
toteuttamassa projektia. Ilmoittauduin
vapaaehtoiseksi kaikkeen ja sainkin
mieleiseni roolin, Piirainen kertoo.
Korhonen oli päättänyt jo jollain tavalla osallistua projektiin,
mutta vasta musiikinopettajan
kannustuksella hän uskaltautui
pyrkimään isompaankin rooliin.
– Pääroolin haasteita tosin on se, että
varamiehiä ei ole. Kipeänä tai ilman
ääntä on vaan pakko esiintyä, vaihtoehtoja ei anneta, Korhonen miettii tu-
levaa koitosta.
Tulevaisuudessa Korhosen suunnitelmat vievät nuorta miestä jumppasalien puolelle, sillä suunnitelmissa on
liikunnanopettajan ura. Piirainen aikoo
jatkaa näyttelemistä ja esiintymistä,
vasta alkaakin. Ylioppilaslakin ja lukion
päättötodistuksen edessä seisovat
vielä ylioppilaskirjoitukset, mutta molemmilla on vakaana aikeena saada
valkolakki päähän lukukauden lopussa
Minna Markkanen
Kuka ja mikä PEER GYNT?
Henrik Ibsenin klassikkoteos + Maija Vilkkumaan musiikki + Lyseo = ennen näkemätön rock-henkinen esitys Lyseon
liikuntahallissa. Mukana yli 80 opiskelijaa näyttelijöinä, muusikoina, tanssijoina, puvustajina, visuaalisen materiaalin
tuottajina.
Dramaturgia ja ohjaus
Musiikin ohjaus
Tanssit
Body percussion
Visuaalinen toteutus
Sari Hyytiäinen, Anja Tiainen
Lea Kaijansinkko
Leena Löfström
Toni Mäkelä
Kaarina Pusila
Peer Gynt
Solveig
Oose
Peerin omatunto
Dovren äijä
Begriffenfeldt
Ansu (Anitra)
Juho Korhonen
Suvi Piirainen
Anni Lindeman
Meri Vaija
Toivo Solje
Alex Danckaarts
Ronja Haaja
ja 80 muuta
Yleisöesitykset
pe 25.1. klo 19, la 26.1. klo 19, su 27.1. klo 15, ma 28.1. klo 19, liput 10,- / 5,- (alle 18-v. ja opiskelijat)
Mies tarinan takana
Nainen äänessä
Henrik Johan Ibsen (1828-1906) on yksi Norjan
tunnetuimpia näytelmäkirjailijoita ja häntä on kutsuttu
nykyaikaisen draaman isäksi. Hän vaikutti omana aikanaan myös suomalaiseen kirjallisuuteen ja herätti
huomiota teoksillaan, jotka kapinoivat 1800-luvun
lopun perinteisiä arvoja vastaan.
Vain 15-vuotiaana Ibsen lähti kotikaupungistaan
työskennelläkseen apteekkialalla ja myöhemmin hän
luultavasti opiskella lääkäriksi. Tiet veivät kuitenkin
toiseen suuntaan ja Ibsen päätyi kokeilemaan journalistin uraa ja jäi sille tielle.
Ibsen aloitti runoilijana, mutta siirtyi nopeasti näytelmiin. Hänen kuuluisimpia teoksiaan ovat muun muassa Nukkekoti, Villisorsa ja Peer Gynt. Viimeiseksi
mainittu julkaistiin vuonna 1867 Kööpenhaminassa
ja se menestyi alusta alkaen hyvin kenties Ibsenin
edellisen näytelmän, Brandin, suosiosta johtuen.
kenties teatterilavoilla pitkäaikaisen
harrastuksen, sirkuksen, parissa.
Peer Gynt – projektiin osallistuminen
on pitänyt sekä Korhosen että Piiraisen
tähän mennessä kiireisinä, mutta esitysten loputtua todellinen puurtaminen
Henrik Johan Ibsen
Ibsen ei alun perin kirjoittanut Peer Gyntiä näytelmäksi, mutta kun hän sai suostuteltua ystävänsä Edvard Griegin säveltämään teokseen musiikit, hän lyhensi ja muokkasi tekstiä näytelmäksi. Suomalaisessa versiossa käytetään Maija Vilkkumaan kappaleita.
Raimo Eerola
Maija Vilkkumaa on suomalainen laulaja-lauluntekijä, jonka sooloura on kestänyt tähän mennessä jo yli
kymmenen vuotta. Albumeita Vilkkumaa on julkaissut
uransa aikana viisi ja lisäksi yhden konserttitaltioinnin
ja yhden kokoelmalevyn.
Vilkkumaa asui lapsena Helsingin Töölössä ja harrasti tanssia, lukemista ja pianonsoittoa. Peruskoulun
jälkeen hän kävi lukion ja hakeutui opiskelemaan Helsingin yliopistoon suomen kieltä. Musiikkiuran lähdettyä nosteeseen, hän lopetti työt yliopistolla.
Vilkkumaan ura alkoi vuonna 1990 perustetusta
Tarharyhmä -yhtyeestä. Tarharyhmän sinkut pääsivät
laajaan radiosoittoon Suomessa ja bändi nautti kohtalaista suosiota 1990-luvun alussa. Viiden vuoden
keikkailun jälkeen yhtye kuitenkin hajosi, kun perustajajäsenet lähtivät omille teilleen.
Maija Vilkkumaa
Tarharyhmän jälkeen Vilkkumaa opiskeli laulamista
ja syvensi pianonsoiton taitojaan. Vuonna 1998 hän kasasi oman yhtyeensä ja vuonna 1999
ilmestyi ensimmäinen sooloalbumi Pitkä Ihana Liekki. Albumin ensimmäinen sinkkulohkaisu,
Satumaa-tango, nousi suureen suosioon.
Vilkkumaa teki 2000-luvulla ahkerasti uutta musiikkia ja kiersi Suomea. Viimeisin albumi ilmestyi
vuonna 2008, minkä jälkeen Vilkkumaa on keikkaillut paljon. Tällä hetkellä hän on esiintymistauolla.
5
4
Bussilla ympäri
melkein koko Kouvolan
Jaala,
klo 18.45:
Bussi oli kymmenen minuuttia myöhäsmyöhäs
sä aikataulusta, varmaan huonon sään
takia. Joudutaan lähtemään kotiin autoauto
kyydillä, koska olisi jouduttu odottamaan Kuusankoskelle
menevää bussia tosi kauan.
Jokainen on varmasti joskus kuullut valitusta Kouvolan bussiliikenteestä. Niin myös me, ja siksi teimme pienen kiertoajelun
Kouvolassa, tavoitteenamme selvittää, onko bussilla matkustaminen todella niin vaivalloista kuin väitetään.
Teksti ja kartta: Linnea Lehtinen, Janette Vesalainen
Kuusankoski —
Valkeala, klo 16.00:
Pienen etsimisen jälkeen löydettiin oikea
pysäkki, ja nyt istumme
matkamme ekassa bussissa! Bussi on yllättävän hieno ja
penkitkin tuntuvat tosi mukavilta, tekis melkein mieli nunu
kahtaa… Matkan loppupuolella mukava bussikuski neuneu
voo meille oikean pysäkin, jolla jäädään pois.
Valkeala — Kouvola,
klo 16.40:
Bussi oli vähän myöhässä, mutta
matkan toinen osuus starttaa nyt.
Täällä on yllättävän paljon matkustajia verrattuna edelliseen bussiin,
jossa meidän ja kuskin lisäksi oli
vain yksi ihminen. Ylhäällä näkyy
muistutus turvavöistä, mutta me ei
näköjään noudateta sitä, koska ollaan pahiksia. Kouvolan keskustan
tuntumassa bussista alkaa kuulua
outoa piippausta, toivottavasti tää
ei räjähdä.
2
1
Olisimme halunneet kiertää koko Kouvolan
ympäri, mutta se ei ollut mahdollista, sillä
melkein kaikki pienempien taajamien väliset
yhteydet kulkevat Matkakeskuksen kautta.
Busseja ei myöskään kulkenut kovin usein, ja
mikäli olisimme halunneet suorittaa retkemretkem
me viikonloppuna, olisi matkasta tullut useamuseam
man vuorokauden mittainen.
3
Are you up for it?
K
Debatointi liitettiin osaksi opetusta
Lyseossa kahdeksan vuotta sitten, englantia opettavien Terhi Maneliuksen ja
Marja-Liisa Villikan aloitteesta. Opettaji-
Pidettiin pieni ruokatauko, ja
nyt ollaan menossa jälleen!
Kuten muissakin busseissa,
myös tässä matkustajat ovat aika hiljaisia, kukaan ei ota
kontaktia toisen kanssa, ellei tunne toista entuudestaan.
Jaalaan tultaessa ajokeli muuttuu tosi huonoksi, sataa
räntää ja on pimeää. Täytyy myöntää, että koska on tällaitällai
nen keli ja bussi ajaa aika lujaa, vähän pelottaa…
Kuvaaja Sonja Lautamatti
Kouvolan Lyseon
lukion perinteeksi
muodostunut englanninkielinen debatointi kiinnostaa
yhä oppilaita.
Kuusi joukkuetta, joissa huomattava
määrä ensikertalaisia, kohtasi toisensa
lukion täpötäydessä auditoriossa marraskuisena lauantaina. Joukkueille oli
muutamaa viikkoa aiemmin jaettu aiheet, joista heidän oli määrä debatoida
eli väitellä lähes 200 hengen yleisön ja
kahden Helsingin yliopiston debattiseuran edustajan edessä.
Pienistä alkupaineista huolimatta
väittelyt sujuivat ilman ongelmia, ja
lähes neljän tunnin odotuksen jälkeen
yleisö sai seurata Meri Vaijan, Mikael
Danckaartsin ja Aleksi Pohjolan joukkueen valintaa Lyseon parhaaksi. Rahapalkintojen lisäksi joukkuetta odotti
matka Helsingissä järjestettäviin Suomen finaaleihin, joissa voittajiksi päätyi
porin Lyseon lukio.
Kouvola —Jaala,
klo 17.45:
hetaitoon, mutta kiittää varsinkin esiintymistaitojensa paranemisesta. Ennen
debatointia esimerkiksi puheharjoitukset olivat toisinaan raskaita, mutta useamman debattitilanteen jälkeen luokan
eteen nouseminen ei tunnu enää miltään.
Suurin haaste oppilaille on asioiden
ajattelu monelta kannalta, sillä joukkue,
joka näkee aiheensa laajemmin, saa
etulyöntiaseman väittelyssään.
Varsinaisen tilaisuuden parhaita
paloja niin yleisölle kuin debatoijille
itselleenkin ovat juuri ne tilanteet, joissa joukkue onnistuu johdattelemaan
vastustajansa huolella suunniteltuun
ansaan.
en omat kokemukset väittelyn hyödyistä
opetuksen osana osoittautuivat todeksi
myös lukiotasolla – vaikutukset näkyvät
opiskelijoissa.
Tämä onkin saanut Villikan ja Maneliuksen mainostamaan debatointia
myös muille lähialueen lukioille. Suomessa debatointi, varsinkin englanniksi, on nimittäin edelleen harvinaista,
vaikka se on osana opetusta lähes
kaikkialla muualla maailmassa.
Villikka kertoo huomanneensa paitsi englanninkielentaitojen kasvaneen,
myös kehitystä kriittisessä ajattelussa
ja argumentaatiokyvyissä. Tästä onkin
tullut kiitosta paitsi äidinkielenopettajilta, myös oppilailta itseltään, sillä debatoinnista on ollut hyötyä myöhemmin
jatko-opinnoissa.
Toisen vuoden opiskelija Alex
Danckaarts edustaa sitä suhteellisen
pientä ryhmää, jota ei tarvinnut houkutella mukaan porkkanalla. Hän myöntää
huomanneensa kehitystä kyvyssään
kriittiseen ajatteluun ja parempaan pu-
Englanninkielisessäkin debatoinnissa arvostetaan mielen terävyyttä ja perusteluiden vahvuutta paljon
enemmän kuin kielellistä puhtautta.
Niin opettajat kuin kisojen tuomaritkin
ohittavat pienet kielelliset vaikeudet
olankohautuksella, jos joukkue onnistuu luomaan vahvan pohjan mielipiteelleen.
Tavoite on sama kuin lukiokoulutuksessa muutenkin: saada oppilaat ajattelemaan itsenäisesti.
Olli Ukkola
Debatoinnista:
Kouvolan Lyseon lukio
siirtyi tänä lukuvuonna
maailmalla yleisesti käytettyyn World Schools
-formaattiin.
• Jokaisessa joukkueessa on
3 henkeä, joista jokaisella on
omat tehtävänsä ja keskeiset
argumenttinsa.
• Kaksi joukkuetta vuorottelee
puheenvuoroissaan, ja kulloinkin sivussa olevalla joukkueella
on mahdollisuus kommentoida
tai kritisoida puhujan väitteitä.
• Yhteensä kullakin joukkueella on 28 minuuttia aikaa saada
omat perustelunsa iskostettua
tuomareiden ja yleisön mieleen.
• Vain Suomessa käytetyn
muunnelman mukaisesti joukkueet vastaavat myös yleisön
kysymyksiin. Yleisökysymyksiä
tulee niiden pituudesta riippuen
kolmesta neljään, ja ne testaavat usein aiheen laajempaa
tuntemusta.
7
1. Miksi valitsit juuri tämän
lukion?
2. Mitkä ovat opiskelupaikkasi
hyvät ja huonot puolet?
3. Oletko ollut tyytyväinen
valintaasi?
Ääni kuuluviin
Kuvat: Anni Halinen
Savolainen ei ole katunut nuorisovaltuustoon lähtöä, sillä sitä kautta on
auennut myös tie kunnallispolitiikkaan.
’’Kavereilta on kyllä tullut myös kommentteja, et ’eiks toi oo vähän noloo’’,
hän mainitsee, kuitenkin hymyssä suin.
Jos jotain elämässä oikeasti haluaa,
Janette Vesalaisen ja Linnea Lehtinen
Kuvat: Anni Halinen
Liina
Orava, 17,
Kouvolan
Lyseon
lukio
1. Halusin
pois Kuusankoskelta
ja Lyseo tuntui enemmän omalta
kuin Yhteiskoulu.
2. Hyviä puolia ovat hyvä ilmapiiri,
uudet kaverit, parempi ruoka kuin
yläkoulussa sekä liikuntamahdollisuudet. On myös hyvä, ettei täällä
ole yläkoululaisia. Huonoja puolia
ovat koeviikon kaksi ensimmäistä
täyttä päivää kokeen jälkeen sekä
bussilla kulkeminen koulumatkan
vuoksi.
3. Kyllä, koska Lyseo on vastannut
odotuksia.
Sofia
Gafforio,
17,
Elimäen
lukio
1. Koska
tämä oli lähin
lukio, mulla
on vain 5 km
matkaa ja ihan hyvät bussiyhteydet.
2. Hyviä puolia on, että pienissä
opetusryhmissä saa enemmän
yksityiskohtaista opetusta. Huono
puoli on se, että lukio on aika kaukana kaikesta.
3. Olen ollut, täältä olen saanut
paljon uusia kavereita ja Kouvolan
lukioihin olisi ollut huonot bussiyhteydet Elimäeltä.
Suvi-Tuuli
Akkanen,
17, Kuusankosken lukio
1. Valitsin
Kuusankosken lukion,
koska se on lähellä kotiani, se on
pieni ja viihtyisä sekä juuri remontoitu ja siellä on ystäviäni.
2. Hyvät puolet ovat tasokkaat
opettajat, kehittyvä ja hyvä oppilaskunta, koeviikkoisin on vain
kokeita, kiva koulurakennus, omat
kaapit ja oppilaiden pieni määrä,
joka lisää yhteishenkeä. Huonoja puolia ovat vähäinen parkkitila
sekä se, että kaikkia kivoja kursseja on vaikeampi saada kun ei ole
paljon oppilaita osallistumassa.
3. Olen tosi tyytyväinen!
Oula Nuuttila, 17,
kaksoistutkinto
(suorittaa
ylioppilastutkinnon
ja valmistuu sähköasentajaksi)
1. Halusin haastetta elämään ja
ylioppilastutkinto helpottaa jatkoopiskelupaikkoihin pääsemistä.
2. Huono puoli on pitkät päivät ja
hyvä puoli on uudet kaverit.
3. Todellakin!
masti hyötyä monilla työelämän aloilla
ja se on vain yksi monista opituista
asioista’’.
Pekka Jokinen muistelee menneitä valtuustovuosia ja Kouvolan kehitystä.
M
utta onko esimerkiksi kunnanvaltuustossa tilaa
nuorille vai jyräävätkö niin sanotut
vanhat ja viisaat?
’’Nykymaailmassa nuoret saavat
jatkuvasti paljon tietoa jos he vain
ovat kiinnostuneita asioista’’, toteaa
37 vuotta Kouvolan kaupunginvaltuustossa toiminut Pekka Jokinen.
Arvostettua lääkäriä pyydettiin kesällä 1964 ehdolle kunnallisvaaleihin ja
hän asettuikin ehdokkaaksi. Hän oli
tuolloin 30-vuotias ja meni komeasti
ensi kertaa yrittäessään valtuustoon.
”Politiikka alkaa itseasiassa jo kodista
ja astuttaessa ulos katukäytävälle”,
muistuttaa Jokinen hymyillen. ’’Nuoria
tarvitaan, sillä tosiasia on että oman
ikäluokan edustajat ovat varmasti
myös kiinnostuneita juuri oman ikäluokkansa hyvinvoinnista’’, Jokinen
painottaa. Elämänohjeeksi nuorille kokenut ja sympaattinen Jokinen haluaa
sanoa:’’ Opiskelu kannattaa aina, se
on kullanarvoinen asia! Älkää myöskään unohtako liikuntaa, sillä hyvä
peruskunto kantaa pitkälle’’.
niin siihenhän pitää tähdätä välittämättä liikaa muiden mielipiteistä. Nuori
mies muistuttaa myös, että monessakaan kaupungissa ei ole näin hyvät
mahdollisuudet päästä vaikuttamaan
asioihin. Kouvolan nuorisovaltuusto
on esimerkiksi onnistunut nuokkarimaksujen poistamisessa ja kantaa
on otettu mm. kouluhammaslääkärin
turvaamiseen sekä nuorisokahvilan
perustamiseen.
N
ainenko puheenjohtajana? Kyllä! ’’Tasaarvo on mulle tärkeä
asia ja meidän koulussa se on toteutunut aika hyvin, sillä
puheenjohtajana on
ollut sekä tyttöjä että poikia’’,
nykyinen Lyseon lukion oppilaskunnan puheenjohtaja Niina Aalto kertoo. Puheenjohtaja
toimii aina yhden lukuvuoden
ja oppilaskuntaan äänestetään
jäseniksi jokaiselta luokalta
kaksi oppilasta.
Jos puheenjohtajan sukupuolella
ei ole väliä, niin mistä on hyvä puheenjohtaja tehty? ’’ Sosiaalisuudesta, yhteistyökyvystä ja avoimuudesta on
hyötyä. Tärkein on ehkä kuitenkin omaaloitteisuus, ei ne asiat hoidu jos niitä
ei laiteta hoitumaan’’, Aalto toteaa osuvasti. ’Mulle oppilaskunta on ollut portti
Lukiolaisten Liiton tapahtumiin, uusiin
ystäviin ja opettajatkin ovat tulleet tosi
tutuiksi, sillä heidänkin kanssaan täytyy tulla toimeen’, hän virnistää. ’Kokousten päällikkönä miehen ja naisen
ero on mun mielestä oikeestaan vaan
siinä, että nainen joutuu välillä huuta-
Välillä Niina Aalto ehtii myös levähtää
oppilaskunnan huoneessa.
maan saadakseen äänensä kuuluviin’,
Aalto naurahtaa ja jatkaa ’Oon myös
oppinu kalenterin käytön, ilman sitä ei
pärjää!’.
28.11.2012 pidetyissä kunnallisvaaleissa lopputulokseksi osoittautui että
valtuustossa on 7 alle 35-vuotiasta jäsentä. Suunta on oikea, sillä edellisellä
kaudella ns. nuoria oli vain 3! Näyttäisi
siis, että tunnelin päässä häämöttää
valoa, päättäväisiä ja yrittelijäitä nuoria
varmasti löytyy jatkossakin. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa asioihin
omalla tavallaan ja vaikuttaminen alkaa jo pienistä teoista. Oma asenne
ratkaisee!
Eveliina Töyrälä
Mikä ihmeen Nuva?
Vaalikiireiden keskellä Ville Savolainen ehti toimia myös Lyseon lukiolla opettajan sijaisena.
S
uuret ikäluokat ovat
ikääntymässä, uusia
päättäjiä tarvitaan,
mutta mistä niitä oikein saadaan? ’Eihän
nykyajan nuoria kiinnosta kuin hengailu kauppakeskuksissa tai Facebookin
ääressä istuskelu’, väitetään.
Mutta nuorethan luovat tulevaisuuden. Onko tulevaisuutemme siis vaakalaudalla vai
häämöttääkö tunnelin päässä
valoa?
Elämä voi joskus olla arvaamatonta.
Kouvolan nuorisovaltuustoon pääsy
laittoi Ville Savolaisen urasuunnitelmat
uusiksi. Kouvolalainen Ville Savolainen kirjoitti viime vuonna ylioppilaaksi
Kouvolan Lyseon lukiosta. Nuorisovaltuustossa hän on ehtinyt toimia jo vuoden puheenjohtajana. ’Kouvolassa on
parantamisen varaa ja Nuvassa pääsee vaikuttamaan todellisiin asioihin.
Toki siinäkin oma asenne vaikuttaa,
miten paljon valtuustossa haluaa ottaa
vastuuta’ Savolainen kertoo reippaasti.
Hän oli myös ehdolla lokakuun kunnallisvaaleissa.
• Kouvolan Nuorisovaltuusto
• ottaa kantaa nuoria koskeviin asioihin, nuorten vaikuttamiskanava
• kokoukset avoimia, n. 1 krt/kk
• jäseniksi valitaan jokaisesta yläkoulusta ja lukiosta 2, AMK:sta 6
ja koulujen ulkopuolelta 2 nuorta, vuodeksi kerrallaan
• edustajat myös kaikissa lautakunnissa
• mahdollisuus vaikuttaa poliittisiin asioihin
• järjestää tapahtumia mm. summer party ja Be young- tapahtumat
Mutta mikä sai nuoren miehen lähtemään mukaan Nuvaan? Vastaus on lyhyt ja ytimekäs: historian opettaja Arja
’Hietsu’ Hietamies. ’’Jos asioihin
vaikuttaminen
kiinnostaa vähänkin, kannttaa lähteä rohkeasti mukaan.
Ei tarvitse olla
tietynlainen,
riittää kun on
oma itsensä’’,
Savolainen
kannustaa. Mukaan voi lähteä
huoletta, vaikkei tietäisi politiikasta mitään.
Hän vakuuttaa,
että matkan
varrella kyllä
oppii. Positiiviseksi puoleksi
hän mainitsee
Opintolaina on yllättävän edullinen. Katso lisää op.fi/memo.
muun muassa.
kokoustekniikan oppimisen.
’’Sen oppimisesta on var-
8
Tiedonjakoa
Lukion tarkoituksena on kasvattaa opiskelijoiden yleistietoa, niinpä pyysimme neljää
opiskelijaa antamaan esimerkkejä elämänviisauksistaan.
1. Mikä on tärkein asia, jonka tiedät?
2. Mikä on viimeisin asia, jonka olet
oppinut?
Koonnut Anni Halinen
ja Minna Markkanen
Sara Nieminen, 17
1. Että tiedän, että on sellaisia ihmisiä,
jotka välittävät minusta.
2. Varmaan äidinkielen argumentaatioanalyysin tekeminen.
LähtölaskentaWanhojenpäivään
W
Wanhojen tanssien
merkitys on suuri nuoren
lukiolaisnaisen elämässä. Päivän kestävään
prinsessaleikkiin voi
mielipiteestä riippuen
tuhlata tai sijoittaa niin paljon rahaa
kuin vain käytettävissä on. Myös tilaisuuteen valmistautumiseen käytettävä
aika on huomattava. Moni on etsinyt
itselleen tanssiparia jo lukion ensimmäisellä luokalla tai jopa yläasteella.
Pukua etsitään monesta liikkeestä
monissa kaupungeissa. Kampaajakin
on varattava ajoissa, ellei halua istua
laitattamassa hiuksiaan ennen kun on
kunnolla herännytkään ja meikkiäkin
pitäisi joskus miettiä.
Pojille valmistautuminen on perinteisesti ollut vaivattomampaa, sillä
kaikella kunnioituksella on sanottava,
että katsojien huomio kiinnittyy paljon luultavammin tyttöjen mekkoihin,
meikkeihin ja hiuksiin kuin poikien tummiin pukuihin ja kenkiin. Silti pojatkin
miettivät, miten he voisivat laittaa hiuksiaan vähän eri tavalla kuin yleensä tai
sitä, miten oman asun saisi sopimaan
yhteen parin mekon kanssa.
Wanhojen tansseja edeltävät lukuisat harjoitukset eivät ole hukkaan heitettyä aikaa, vaikka joskus saattaakin
tuntua raskaalta jäädä pitkän koulupäivän jälkeen harjoittelemaan pikkutarkkoja askelia ja pyörimistä oikeaan
suuntaan oikealla hetkellä. Tehdyn
työn tulokset ovat näkyvissä sitten 15.
helmikuuta, kun uudet Wanhat pääsevät esittelemään taitojaan, pukujaan ja
mahdollisia rusketuksiaan koululleen,
perheelleen ja ystävilleen.
Anni Lähtinen
Kuvat: Anni Halinen
HARJOITUKSET. Muutamien harjoituskertojen jälkeen mallia ei enää tarvitse usein katsoa, vaan askeleet tulevat helposti wanhojen
mieleen.
KAMPAUS. Kampauksen voi teettää kampaamon sijasta myös
taitavalla ystävällä, ja samalla voi vaikka katsella videota edellisen
vuoden tansseista.
KENGÄT. Kauniita kenkiä mm. Heimosen Kengässä katsoessa
on hyvä pitää mielessä, että niillä tullaan tanssimaan ja ajoittain
myös hyppimään monta tuntia.
Veli-Pekka Suutarla, 17
1. Se, että osaa elää.
2. Jos pelaa ristinollaa neljään, aloittaja voittaa aina.
PUVUT. …kun taas miesten pukujen värivalikoima esimerkiksi Halosen rekeillä on
melko kapea.
Lähtölaskenta
Wanhojen
päivään
Wanhojen päivä pe 15.2.2013
JUHLATANSSIT
Jenna Mämmelä, 16
1. Oma puhelinnumero.
2. Tähden elinkaari fysiikan
videosta.
- päiväesitykset oman koulun väelle
- yleisöesitys kauppakeskus
Hansassa iltapäivällä
- iltaesitykset perheille ja
läheisille omilla kouluilla
ALE
TERVETULOA!
Iida Tani, 16
1. Maapallo on pyöreä.
2. Diskriminantti matikan tunnilla.
MEKKO. Kouvolankin liikkeiden, kuten Ajan Ompeleen, mekkovalikoimat ovat monipuoliset niin väreiltään kuin malleiltaan…
!
Y
Y
T
IIH
KETUL
V
T ER
OA!
www.kuusaanmuotihuone.fi
AV. MA-PE 9-17 LA 9-13
6
Mihin hakisin
peruskoulun jälkeen?
P
eruskoulunsa päättävillä seuraava
kuukausi tulee olemaan päätösten
aikaa; yhteishaku alkaa 25. helmikuuta, ja silloin pitäisi olla tiedossa, miten kukin tahtoo koulutietään
jatkaa. Kouvolan kokoisesta kaupungista vaihtoehtoja löytyy onneksi monta, ja ohessa näkyvä vertailu paikkakunnan
jatko-opintomahdollisuuksista on tehty
helpottamaan yläastelaisten (tai miksei
muidenkin uutta koulupaikkaa hakevien)
päätöksentekoa.
Anjalankosken lukio
• remontoitu keväällä 2012
• kansainvälisiä projekteja, opintomatkoja
• etäopetusteknologiaa
• lukuvuodelle 2013-2014 valitaan 32 uutta opiskelijaa
Elimäen lukio
• mahdollisuus suorittaa yliopistokursseja Helsingin
yliopiston
tietojenkäsittelytieteen laitokselle
• mahdollisuus äänittää studiossa
• lukuvuodelle 2013-2014 valitaan 32 uutta opiskelijaa
Ei
lukioverkon supistamiselle
Kouvolan kaupunki aikoo karsia lukioiden määrää nykyisestä kuudesta kolmeen.
Mielestäni tämä on äärimmäisen typerää,
ja mietin, eikö kaupungin johto todellakaan
keksi säästöä missään muissa asioissa.
Mitä todennäköisimmin lakkauttamispäätös koskisi pienten taajamien, kuten
esimerkiksi Elimäen tai Anjalankosken,
lukioita. Näiden alueiden liikenneyhteydet
Kouvolan keskustaan eivät ole kovin hyvät, joten siellä asuvien on hankala päästä
tänne kouluun. Tämän vuoksi myös koulupäivät venyvät pitkiksi, mikä vaikuttaa
jaksamiseen. Tietysti osa kyseisten taajamien opiskelijoista tekee tietoisen valinnan
valitessaan opiskelupaikkansa kaukana
kodistaan, mutta ei kaikkia voi velvoittaa
tekemään niin. Muistaakseni Kouvolan
kaupunki lupasi, etteivät asukkaiden palve-
lut heikkene kuntien yhdistymisen vuoksi.
Mielestäni kouluverkon karsiminen alueilta,
joista palvelut muutenkin ovat häviämässä,
on juuri sitä.
Ihmeellistä on, että kaupungilla tuntuu
olevan mielin määrin rahaa suuriin rakennushankkeisiin, kuten Ratamo-keskukseen, mutta ei nuorten koulutukseen.
Onko tässä mitään järkeä? Eivätkö lapset
ole tulevaisuus, johon kannattaa sijoittaa?
Ehkä kaupungin päättäjät voisivat keskittyä näihin seikkoihin, eivätkä vain uuden
rakentamiseen.
Olisi mukavaa, jos myös nuorten ääntä
kuunneltaisiin kunnan asioissa, sillä meitähän nämä asiat koskettavat!
Janette Vesalainen
Kouvolan Lyseon lukio
• musiikkinäytelmäproduktio joka kolmas vuosi
• englanninkielinen debatointi
• liikunta- ja kuvaamataitopainotteinen
• lukuvuodelle 2013-2014 valitaan 128 uutta opiskelijaa
Kouvolan yhteiskoulun lukio
• painottuu kieliin (Studies in English) joka kolmas vuosi musikaaliprojekti
• yrittäjyysopinnot
• lukuvuodelle 2013-2014 valitaan 96 uutta opiskelijaa
Kuusankosken lukio
• täysin peruskorjattu vuosina 2006-2007 (esim. saunatilat)
• lukuvuodelle 2013-2014 valitaan 96 uutta opiskelijaa
Valkealan lukio
• kuuluu UNESCO-kouluryhmittymään
• painottaa mediakasvatusta, aktiivista kansalaisuutta,
kansainvälisyyttä ja yrittäjyyttä
• lukuvuodelle 2013-2014 valitaan 67 uutta opiskelijaa
KANNATTAA OLLA
KANTA-ASIAKAS
Kanta-asiakkaana saat 10 % alennusta uusista
kotimaisista oppikirjoista ja bonusta muista ostoista.
Kouvolan iltalukio
• osa kaksois- ja kolmoistutkinnon kursseista
• ei sisäänotettavien määrää
• maksaa 42.05e/lukukausi, mikäli suorittaa vain joitakin kursseja, ei maksa mitään, jos suorittaa ylioppilastutkinnon
• kurssien määrä riippuu siitä, opiskeleeko pitkän vai
lyhyen matematiikan
• peruskoulun suorittaminen sekä numeroiden korotusmahdollisuus
• peruskoulu maahanmuuttajille
• mahdollisuus etäopiskeluun
Kouvolan seudun ammattiopisto
Piirros: EA
• monia eri opintoaloja
• yhdistelmäopinnot
• työssäoppiminen (mahdollisesti ulkomailla)
• erilaisia hankkeita ja yhteistyöprojekteja
• Venäjä-verkosto
• tarjoaa eri palveluja (parturi-kampaaja, opetusravintolat)
• kilpailutoiminta
Linnea Lehtinen
Janette Vesalainen
Lukion aikana luettavien oppikirjojen määrä
riippuu paljolti siitä, mihin tähtää lukion jälkeen.
Lääkäriksi haluava lukee 73-81 oppikirjaa, taiteilijaksi haluava puolestaan 57-65 ja liikunnanopettajaksi tähtäävä 54-80.
Lähteet: edukouvola.fi,
lukioiden opinto-ohjaajat
101-vuotias Suomalainen Kirjakauppa
onnittelee 110-vuotiasta
Kouvolan lyseon lukiota!