docTammikuu 2015 25-vuotias kasvaa kovaa tahtia
download 
Report Transcription
Tammikuu 2015 25-vuotias kasvaa kovaa tahtia
01 Tammikuu 2015 Sappee odottaa huippukautta 25-vuotias kasvaa kovaa tahtia 2 Pääkirjoitus 28.1.2015 Vapaa pudotus jatkuu – vai jatkuuko? ■ Huhtikuun 19. päivänä 200 Suomen kansalaista valitaan työhön. Erikoista siinä on, että t yönantajan oikeutta käyttävät kaikki äänioikeutetut suomalaiset. Valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat puoluekanta, sukupuoli, ulkonäkö, esiintymistaito ja aikaisempi työpaikka sekä siihen vaadittava koulutus. Työn keskeinen tehtävä on johtaa Suomea t yöskennellen kansanedustajana. tiä tulisi vauhdittaa. K aikki päätöksenteko pitäisi olla mahdollisuuksia luovaa ja kannustavaa. Osaaminen ja oppiminen ovat t yöpaikkojen kulmakiviä. Siksi koulutus ja työelämä pitäisi k yetä tuomaan tiiviimpään vuoropuheluun keskenään, ja oppisopimuskoulutus pitäisi saada helpommaksi ja tiedetymmäksi mahdollisuudeksi valita. Et enkin teoriapainotteisissa koulutusohjelmissa olisi hyvä keskittyä myös käytännön kokemuksen ja oppimisen lisäämiseen tutkinnon aikana. Pitäisi nimenomaan pyrkiä siihen, että koulutus vastaisi entistä paremmin tulevia työtehtäviä. Viimeisen vaalikauden aikana julkinen talous on velkaantunut 40 miljardin euron verran, maamme kilpailukyky on laskenut, on mielensäpahoittajia, syrjäytyneitä ja huonok untoisia. Elämme hyvinvointivaltiossa, jonka väestö ei voi hyvin. Erilaiset velvoitKaikki teet ovat lisääntyneet, mutta niipäätöksenteko den kaikkia vaikutuksia ei ole arpitäisi olla vioitu riittävällä vakavuudella. matkoilla oppaan ja tulkin tehtävissä. Samalla tukisimme myös heidän k otiutumistaan uuteen kotimaahansa Suomeen. Lopuksi haluaisin näin vaalien alla a vata keskustelun työnantajien ja -t ekijöiden välisestä suht eesta. Molemmille palkan maksaa aina asiak as, joten miksi etujärjestöt ovat mielestään er i puolilla. Kun k erran olemme riippuvaisia samasta lähteestä eli asiakaskunnasta, ja siinä suhteessa olemme siis samassa veneessä, eikö meidän pitäisi soutaa samaan suuntaan? Nykypäivän maailma on globaali ja se globalisoituu jatkuvasti. Emme pysty Suomessa estämään tätä k ehityskaarta, ja se näk yy esimerkiksi väestömme monimahdollisuuksia kulttuurisuudessa. Voisiko Mistä tähän saisi lääk keitä? Keluovaa ja tätä monikulttuurisuutta nestä saisi lääk ärin? Luotetaanko hyödyntää vaikkapa vientiomaan ja kotimaiseen vai tulisiko kannustavaa tai tuontiyrityksien toiminparantajaa hakea ulkomailta? nassa kysymällä kohdemaasta tulleelta henk ilöltä, "Työ luo t yötä" on h yvä ohje. millainen kohdemaan kulttuuri, tavat ja mar kkinat Työtä ja työpaikkoja syntyy kannattavan yritystoiminovat - hehän sen par haiten tietävät. Heistä olisi varnan tuloksena. Kasvuyrityksiä pitäisi saada lisää, kilpaimasti hyötyä myös kohdemaahan suuntautuvilla lukyky pitäisi saada kuntoon kotimarkkinoilla ja vienVeikko Kiili puheenjohtaja Pirkanmaan Yrittäjät Pirkanmaan Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Veikko Kiili on tammikuun Pirkanmaan Yrittäjä -lehden vieraileva päätoimittaja. Helmikuusta alkaen lehden päätoimitusvastuun ottaa aluejärjestön toimitusjohtaja Pasi Mäkinen. TAMMIKUU 2015 SISÄLTÖ Näin paljon maksaa yrittäjälle 2500 euron kuukausipalkka s.4 Avant laajentaa merkittävästi s.6 Kymmenen kysymystä - Heikki Ahopelto s. 10 Kauppaympyrä on paikallislehden vastaus digiajan haasteisiin s. 12-13 Pirkanmaalaisia yrityksiä etsitään maksuttomaan 3D-hankkeeseen s. 21 Poliisin Karhu-ryhmän veteraani Harri Gustafsberg tutkii mieltä s.20 Kuntoutumiskeskus Apilan uudet tuulet s. 16-17 GoGo:lla on jo 25 000 aktiiviasiakasta s. 18-19 Image Wear on alansa markkinajohtaja s. 25-26 Erikoiskauppa voi pärjätä myös ison kaupungin ulkopuolella s. 28-29 Isä Nitro ja muutama sana maksuvalmiudesta s.35 s. 6 s. 10 s. 16–17 s. 25–26 WWW.PY-LEHTI.FI Kerran kuukaudessa ilmestyvä talouselämän ja yritteliäisyyden erikoislehti Jakelulevikki 150 000 kpl Jakelu: Tampereen Ykkösjakelut Oy Suomen Posti Oyj Toimitus Vastaava päätoimittaja Veikko Kiili Toimitussihteeri Ville Kulmala 040-535 9953 [email protected] Markkinointi Ilmoitusmyynti Media-Linkki Oy Seppo Salovaara (03) 251 6507 0500-634 978 [email protected] Yrityspalvelusivut Alueteemat Opasmedia Oy Sumeliuksenkatu 18 B Marjo Onnela [email protected] 044-7949 907 Ulkoasu Ilmoitukset Ylö-Taitto Oy Hannu Husu 050-348 2361 Sivutaitto Resoluutiopiste Oy Jarmo Mäkinen Julkaisija Pirkanmaan Yrittäjä Oy Toimitusjohtaja Pasi Mäkinen Painopaikka Alma Manu Oy, Tampere 2015 Kyllähän tässä ”vähän” siviilielämästä on joutunut luopumaan, mutta minä kuitenkin pidän omasta työstäni. Yrittäminen on minulle enemmän kuin työtä, se on elämäntapa. Pirkanmaan Yrittäjät ry:n julkaisu TAMMIKUU 2015 Yrittäjä Jukka-Pekka Tiusanen JPTUF Oy Näillä teeseillä Suomi nousuun Suomen Yrittäjät julkaisi tammikuun 8. päivänä oman hallitusohjelmatavoitteensa. Se piti sisällään viisi erillistä teemaa, joilla yrittämisen ja työllistämisen mahdollisuudet Suomessa petraantuvat. Erityisen painokkaasti Yrittäjät ottaa kantaa työllistämisen merkitykseen. – Työpaikka turvaa parhaiten ihmisen toimeentulon, ehkäisee syrjäytymistä ja tuo verotuloja hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden järjestämiseen, tiivistää Suomen Yrittäjien tavoiteohjelma. 1. Notkeutta työmarkkinoille Suomen Yrittäjät toivoo tulevalta hallitukselta vastuunottoa työelämän sääntöjen kehittämisestä. Tavoitteena on, että työehdoista pystyttäisiin sopimaan työpaikoilla paljoin nykyistä laajemmin. Yrittäjien mukaan se auttaa paitsi luomaan uusia työpaikkoja, vähentää myös lomautuksia ja irtisanomisia. 2. Verotus kannustavaksi Koska Suomen kokonaisverotus lukeutuu jo nyt koko telluksen korkeimpiin, sitä pitäisi SY:n mukaan laskea kauttaaltaan. Yrittäjät haluaisivat selvittää mahdollisuuden ottaa käyttöön veromalli, jolla myöhennetään yritykseen jäävän tulon verotuksen ajankohtaa. Yrittäjäjärjestö ehdottaa myös yhteisöveroremontissa paitsioon jääneille elinkeinoharjoittajille sekä henkilöyhtiöille yrittäjävähennystä. Lisäksi arvonlisäveron liukuva alarajahuojennus pitäisi nostaa nykyisestä 22 500 eurosta 50 000 euroon. 3. Yksinyrittäjänä pärjääminen on mahdollistettava Yksinyrittäjien kannalta erityisen tärkeitä asioita ovat myös verotuksen kannustavuus, sosiaaliturvan parantaminen ja ty öllistämisen helpottami- nen. Suomen Yrittäjät näkeekin yksinyrittäjissä isoa työllistämispotentiaalia. Selvityksen mukaan jopa joka kolmas yksinyrittäjät haluaisi ottaa työntekijän, jos palkkaamisen puitteita tarkastettaisiin. Kyseessä on melkoisesti työpaikkoja, sillä Suomen kaikista yrityksistä peräti 65 prosenttia on yhden hengen yrityksiä. 4. Julkista sektoria kutistettava Julkisella sektorilla tarvitaan isoja rakenteellisia uudistuksia. Suomen Yrittäjien mukaan julkisen sektorin menot suhteessa bruttokansantuotteeseen on pienennettävä takaisin 50 prosenttiin. Jos näin ei toimita, kokonaisveroaste nousee kestämättömäksi, mikä tappaa talouskasvun ja rapauttaa lopulta myös koko hyvinvointivaltion perustan. Tärkeänä yrittäjäjärjestö pitää myös sitä, että yritykset saadaan laajasti mukaan palveluiden tuottamiseen. 5. Vähemmän ja parempaa sääntelyä Oy Suomi Ab tarvitsee nykyistä vähemmän ja parempaa sääntelyä. SY:n mukaan yrityksiin kohdistuvaa sääntelyä on perattava niin, että turha säätely ja hallinnollinen taakka saadaan kitkettyä pois. Yrittäjäkansanedustajille olisi nyt tilausta Pirkanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Veikko Kiilin mukaan Suomen Yrittäjien julkaisemaa viiden teesin listaa on hyvä pitää esillä myös Pirkanmaalla vaalien lähestyessä. Hän huomauttaa, että huhtikuun eduskuntavaalit tulevat olemaan myös Pirkanmaan Yrittäjien kannalta tämän k evätkauden tärkein yksittäinen asia. ● – Kaikki nämä v iisi kohtaa ovat tärkeitä paitsi yrittäjille myös Suomelle. Ilman yrittäjien tuottamaa tuloa tässä maassa ei ylläpidettäisi mitään palveluita, Kiili kertoo. Hänen mukaansa hyvää Suomen Yrittäjien tuoreessa hallitusohjelmassa on se, että siinä esiin nostet aan myös pienempiin yrityksiin liittyviä asioita, kuten sosiaaliturvaa. – Se, että yrittäjä saadaan muiden kansalaisten tasolle, on hyvä ja erittäin toivottava tavoite. Nykyäänhän yrittäjä on esimerkiksi sosiaaliturvan kannalta auttamattomasti huonommassa asemassa, hän toteaa ja lisää uskovansa myös ehdotetun yrittäjävähennyksen sekä alv-alarajahuojennuksen olevan merkittäviä ja koko maan talouskasvuun positiivisesti vaikuttavia seikkoja. Nyt kaivataan rohkeutta päätöksentekoon Tulevalta eduskunnalta ja hallitukselta Kiili penää ennen kaikkea rohkeutta. Suomi-laiva kun pitäisi nyt saada käännettyä pa- rempaan suuntaan. – Odotan, että tätä maata todella johdettaisiin. Nykyinen eduskunta ei o le uskaltanut tai osannut tehdä päätöksiä, joita olisi kaivattu. Vaikeissa paikoissa pitää osata tehdä myös päätöksiä, jotka eivät miellytä kaikkia, hän kommentoi. Olipa tulevan eduskunnan kokoonpano mikä tahansa, Kiili toivoo, että Pirkanmaalta valittavat 19 edustajaa uskaltavat ajaa rohkeasti myös oman maakuntansa etuja. – Esimerkiksi lentokentän tulevaisuus, Allegro-yhteys Pietariin sekä Porin sataman kehittäminen sekä vaikkapa koulutus ovat asioita, joissa toivon kaikkien Pirkanmaan kansanedustajien puhaltavan yhteen hiileen, hän kertoo. Yrittäjien osaamista kaivataan Tällä hetkellä kansanedustuslaitoksen istuntosalin tuolien haltijoista suurin osa on haalinut työkokemuksensa julkiselta sektorilta. Kiilin mukaan Arkadianmäellä onkin nyt selvä tilaus Näille paikoille valitaan huhtikuussa uudet valtijat. Yrittäjäjärjestö julkaisi tammikuussa oman hallitusohjelmalistauksensa. yrittäjäehdokkaille. – Yrittäjillä on tietysti elinkeinoelämän asiantuntemusta mutta toisaalta myös kokemusta päätöksenteosta ja vastuunkantamisesta. Minä aikakin haluaisin, että Oy Suomi Ab:tä hoidettaisiin samalla tarmolla kuin yrittäjä hoitaa omaa firmaansa, hän tiivistää. Pirkanmaan Yrittäjät aikoo järjestää maaliskuussa asian t iimoilta isomman keskustelutilaisuuden. Sinne aiotaan kutsua kaikki maakunnan eduskuntavaaliehdokkaat. – Me haluamme mielellämme kuulla, mitä he olisivat tekemässä yrittäjyyden eteen, Kiili kertoo. 4 Palkkaaminen on kallista lystiä Yrittäjälle työntekijästä aiheutuvat kustannukset eivät ole aivan niin simppelisti kalkuloitavissa kun voisi kuvitella. Työntekijän kanssa sovitun kuukausipalkan lisäksi yrittäjän tulee nimittäin huolehtia aika monesta erilaisesta pakollisesta työnantajakulusta. Selvää on, että työntekijän aiheuttamat todelliset kustannukset ovat rutkasti varsinaista kuukausipalkkaa suuremmat. Esimerkiksi 2500 euron kuukausipalkkaa varten työntekijän tekemän työsuorituksen arvon tulee olla selvästi yli 3700 euroa kuukaudessa, ja kun päälle lasketaan vielä 24 prosentin arvonlisävero, pitää työntekijän suorituksen olla liki 5000 euron arvoinen. Työntekijän hinta Tällaiseen esimerkkilaskelmaan ei pystytä sisällyttämään täydellisesti aivan kaikkia yritykselle aiheutuvia kustannuksia, jotka voivat huomattavastikin vaihdella tapauksittain. Niinpä mukana eivät ole esimerkiksi työterveyshuollon kustannukset, työntekijän sairauspoissaoloista koituvat kustannukset esim. sijaisen palkkaamisineen eivätkä myöskään työntekijän vanhemmuudesta työnantajalle seuraavat kustannukset. Laskelmassa mukana olevan tapaturmavakuutuksenkin hinta vaihtelee melkoisesti yrityksen toimialasta riippuen. Vuosi 2015 Työntekijä Kuukaudessa, euroa Vuodessa, euroa 2500,00 297,62 148,81 2946,43 30000,00 3571,43 1785,71 35357,14 Palkka Lomapalkka 2,5 pv/kk Lomaraha Palkat yhteensä Työnantajan pakolliset sivukulut Kuilu yrityksen maksamien palkkauskustannusten ja työntekijän nettopalkan välillä on melkoinen, kun esimerkkilaskelmassa yritys maksaa 2500 euron kuukausipalkasta kaikkiaan lähes 3700 euroa ja työntekijä saa nettona käteensä noin 1850 euroa. Työntekijän työsuorituksen arvon tulee siis olla selvästi yli tuon 3700 euroa kuukaudessa, jotta työllistäminen on yritykselle ylipäätään mahdollista. TyEL 19,00 % työttömyysvakuutus 0,80 % sosiaaliturvamaksu 2,08 % tapaturmavakuutus ~ 1% ryhmähenkivakuutus 0,067 % Pakolliset sivukulut yhteensä 559,82 23,57 61,29 29,46 1,97 676,12 6717,86 282,86 735,43 353,57 23,69 8113,40 Tämä kova fakta pitäisi yhteiskunnassa ymmärtää paljon paremmin kuin miten se nyt ymmärretään. Työnantajan sivukulut yhteensä nyt 737,40 8848,83 Rauno Vanhanen, Suomen Yrittäjät Palkkauskustannukset yhteensä nyt 3683,83 44205,98 Tampere Filharmoniassa soi Sibeliuksen juhlavuosi www.tamperefilharmonia.fi/sibelius-150 5 6 Palvelunestohyökkäyksiä Ylöjärveläisen Avant Tecnon monitoimikuormaajia valmistetaan jatkossa entistä isommissa tiloissa. Tammikuussa solmitun sopimuksen myötä yritys osti naapurissa sijaitsevan Pilkington Suomi Oy:n kiinteistön. Se nostaa käytössä olevat tilat 25 000 neliöstä reiluun 70 000 neliöön. Avantilta upea kasvu-uutinen Alkuvuoden toistaiseksi positiivisimmasta pirkanmaalaisuutisesta vastasi ylöjärveläinen Avant Tecno, joka ilmoitti tammikuun 13. päivänä merkittävästä tilalaajennuksesta. Avant teki sopimuksen, jonka myötä se ostaa Pilkington Suomi Oy:n Ylöjärven kiinteistön. Sen myötä monitoimikuormureita valmistava yritys liki kolminkertaistaa omat tilansa 25 000 neliöstä 70 000 neliöön. ● Avantin varatoimitusjohtaja Jani Käkelä kertoo, että laajennukselle on looginen syy. Tämänhetkiset tuotantotilat ovat nimitäin maksimikäytöllä. – Olemme lisäksi laatineet melko aggressiivisen kasvusuunnitelman, jota nyt tehty laajennus tukee, hän aloittaa. Viime vuonna Avant Tecno valmisti noin 4000 monitoimikuormuria, ja se työllistää Ylöjärven toimipisteessä 195 henk eä. Jani Käkelän mukaan on selvä, että laajennuksen myötä molemmat luvut tulevat kasvamaan. Ostokohde löytyi naapurista Ostettu kiinteistö ei olisi voinut Avantin kannalta olla paremmalla paikalla, sillä Pilkingtonin kiinteistö sijaitsee Avantin nykyisen toimipisteen naapurissa. Siitäkin on hyötyä, että seinät ovat jo pystyssä. – Jos olisimme rakentaneet itse, pääsisimme muuttamaan vasta kah- den vuoden kuluttua, sanoo Avant Tecnon toimitusjohtaja Risto Käkelä. Nyt muuttopuuhiin päästään noin puolen vuoden päästä. Silloin Pilkingtonin kiinteistöön siirtyy Avantista esimerkiksi kokoonpanoa, maalaamo sekä lähettämö. Jani Käkelän mukaan nyt solmittu kiinteistökauppa tarjoaa yritykselle ensi alkuun tilaa jopa hieman liikaa. – Mutta toki tällä laajennuksella haluttiinkin varmistaa kasvumahdollisuuksia hyvin pitkälle tulevaisuuteen, hän tuumaa. Avantin omistukseen siirtyneessä kiinteistössä jatkaa myös Pilkington Automotive Finland Oy, ja lisäksi osaa tiloista vuokrataan toistaiseksi ulkopuolelle. Kasvu löytyy maailmalta Tasaisesti myös taloudellisesti hankalampina vuosina kasvanut Avant uskoo kasvun ja tkuvan vähintään kymmenen prosentin vuositahtia myös jatkossa. Jani Käkelän mukaan luottoa valoisaan tulevaisuuteen antaa yrityksen kansainvälistyminen. Avantin monitoimikuormaajia viedään jo nyt 50 maahan, eikä loppua näy. – Osassa Eurooppaa ja Venäjällä meillä on ollut nyt haasteita, mutta olemme löytäneet hyviä korjaavia markkinoita. Erityisesti Yhdysvalloissa sekä muutamassa muussa uudessa vientikohteessa olemme n yt päässeet erittäin hyvään kasvuun. Se vahva usko tulevaan tulee maailmalta, puhelimitse Irlannista vientimatkalta tavoitettu Jani Käkelä kommentoi. Näkökulma: Tuttu tarina Sähköpostiin ilmestyi muutaman tunnin välillä kaksi hyvin erilaista tiedotetta. Ensimmäisessä niistä kerrottiin Tieto Oy:n aloittavan Suomessa 500 henkeä koskevat yt-neuvottelut, jotka koskettavat Tampereella noin 160 henkeä. Myöhemmin saapuneessa taas Avant Tecno kertoi likipitäen triplaavansa tuotantotilansa Ylöjärvellä, mikä taas tarkoittaa takuuvarmasti myös uusia työpaikkoja. Ei ollut muuten aivan ensimmäinen kerta, kun pk-yritys ja pörssiyhtiö toimivat juuri näin. Ville Kulmala Pikespon toimitusjohtaja: Katseet pienyrityksiin ● Suomen voimakkaasta talouskasvusta ei Pirkanmaalla ole saatu hyötyä, joka sille kokonsa puolesta olisi luullut koituvan. Pääsyynä tähän ovat olleet Pirkanmaan suurteollisuuden vaikeudet. Pirkanmaan kehitysyhtiön, Pikespo Oy:n maaliskuussa aloittavan toimitusjohtaja Hannu Partalan mielestä nyt onkin aika suunnata katseet pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittämiseen. Ekonomi Hannu Partalan mielipiteet pk-yritysten ja su urten yritysten ominaisuuksista perustuvat monipuoliseen liikkeenjohdolliseen kokemukseen ja varsin- kin Tampereen seudun elinkeinoelämän tuntemukseen. Pienten ja keskisuurten yritysten etuna on Partalan mukaan ennen kaikkea toiminnan joustavuus. - Reagointikyky markkinoiden haasteisiin on pienellä yrityksellä aivan toinen kuin suurella, raskasliikkeisellä organisaatiolle, sanoo Partala. Uuden tehtävänsä Partala kokee ensisijaisesti henkilökohtaisena haasteena. Varsinkin voimakas oman työn osuus asiakasyritysten toiminnassa kiinnostaa Partalaa. Partalan mukaan alkuvaiheessa Pikespo ottanee osaa noin 10-20 yrityksen toimintaan. Partala ei aio kohdistaa Pikespon toimintaa mihinkään tiettyyn toimialaan. - Korkean teknisen tietämyksen omaavat yritykset ovat tänä päivänä kaikkialla puheenaiheena, mutta on muistettava, ettei pelkästään niillä voida hoitaa Pirkanmaalla tapahtuvaa rakennemuutosta, muistuttaa Partala. - Karkeasti hahmotellen Pikespon toimita tulee kohdistumaan yrityksiin, joilla kasvu on niin nopeaa, etteivät omat voimavarat riitä. Tämä pätee niin raho ituksen kuin tiedonkin suhteen, sanoo Partala. Viime aikoina olemme uutisista saaneet huomata, että esimerkiksi suomalaiset pankit ovat joutuneet massiivisten palvelunestohyökkäysten kohteiksi. Ainakin Nordea ja Osuuspankki kertoivat pari viikkoa sitten, kuinka pankkien verkkosivut tukkeutuivat, ja asiakkaiden oli mahdotonta hoitaa pankkiasioitaan verkossa joko kokonaan, tai ainakin ajoittain se oli hyvin hidasta tai hankalaa. Nämä kyberhyökkäykset kestivät toista viikkoa. Palvelunestohyökkäys tarkoittaa verkkohyökkäystä, jossa pyritään estämään verkkosivuston tarkoitettu käyttö. Se tapahtuu yleensä siten, että verkkosivustolle kohdistetaan niin paljon muuta häiritsevää liikennettä, että tämä ei käytännössä kykene palvelemaan asiakkaita. Onkohan niin, että pankeille ei kohta ole enää mitään käyttöä? Asiakasliikenne pankkisaleihin on estetty jo aikoja sitten. Koettakaapas esimerkiksi pankissa nostaa rahaa omalta tililtä tai tallettaa käteistä sinne. Aika säästöpossujen, kolikkoarkkujen ja Hippojen on mennyttä aikaa. Pankit ovat itse asettaneet omat palvelunestonsa pankkisaliin pyrkiville asiakkaille, ja nyt sitten kyberhakkerit tekevät palvelunestohyökkäyksiä pankkien verkkopalveluihin ja huolehtivat lopusta. ■■■ Näitä palvelunestohyökkäyksiä ovat viime aikoina kokeneet monet muutkin.Pentagonin tiedostoihin hyökättiin joulukuussa, Sony Pictures sai kokea Pohjois-Korean hyökkäyksen kyber-muodossa alkuvuonna, saksalainen terästehdas hajosi kyberhyökkäyksen seurauksena syksyllä, Hongkongin mielenosoittajien nettisivustot kaadettiin, Xbox Live lakkasi toimimasta jouluna ja Saksan valtion verkkosivut saatiin sekoitettua Venäjältä tulleella palvelunestohyökkäyksellä. Ja useimmat muistavat Viron Pronssisoturi-kalabaliikin, jonka seurauksena Viron valtion viralliset sivut saatiin sekaisin massiivisella kyberhyökkäyksellä Venäjältä. Myös Muhammedin kuviin suivaantunut ISIS on tunnettu palvelunestohyökkääjä. Kyseinen järjestö tosin tunnetaan erityisesti myös manuaalihyökkäyksistään. ■■■ Mutta osataan sitä meillä nämä palvelunestohyökkäykset ihan omastakin takaa ja arkielämän tilanteissa. Kun olen tankannut autoani huoltoasemalla ja lähestyn tyhjää kassaa maksaakseni menoveden hinnan, ilmestyy jostakin karkkihyllyjen ja pelikoneiden takaa aina muutama minua nopeampi palvelunestäjä edelleni kassalle tarkistamaan puolen vuoden lottokuponkejaan, ja harkiten valitsemaan sitä oikeaa Ässäarpaa. Ja mahdollisesti vielä pohdiskelemaan, josko vielä lopuksi ottaisi sen höyrymakkaran sinapilla. Niin ja tietysti harkinnan jälkeen ostamaan sen seuraavan loton. ■■■ Hissi se sitten on mukava laite. Kotopuolessa sillä yleensä pääsee alakerrasta kätevästi sinne oman huushollin korkeudelle ja takaisin, mutta Anttilassa, Sokoksella ja Stoccalla ja monessa muussa talossa niillä on mukava ajella kerroksista toiseen. Tulla sisään ykkösestä, käydä ajelemassa ja hakea vauhtia kolmosessa, ja mennä lopulta ihan sinne alimmaiseen. Tehokkaan palvelunestohyökkäyksen saa myös aikaiseksi painamalla varmuuden vuoksi jokaisen hissin sekä ylös että alas osoittavaa nappulaa, kun odottelee hissiä tulevaksi kohdalle. Hissisurffailu sopii erinomaisesti myös niille, joille nettisurffailu tuottaa ylitsepääsemättömiä vaikeuksia. ■■■ Ruokakaupan kassa se on yksi parhaista paikoista osallistua kaiken kansan palvelunestohyökkäyksiin. Kun sapuskat on ladottu kassahihnalle, parhaiten palvelunesto onnistuu, kun jää seisomaan kassalle seuraamaan kassaneidin työskentelyä. Kun koko viikonlopun ostokset ovat läpikäyneet viivalukijan piipparin, ja sillekin sipulinipulle, jota ei siellä hevi-osastolla huomannut punnita sai lopulta hintansa, on oikea hetki rauhassa odotella kassan ilmoittamaa kauppasummaa. Hetken ihmettelyn jälkeen onkin sitten sopiva hetki alkaa etsiskellä sitä lompakkoa, jonka pitäisi olla siellä kassin pohjalla niiden kaulaliinojen, hanskojen ja Alkosta haettujen viinipullojen alla. Ihan siinä käsillä siis. Mutta kun ei ole. Kun lompsa sitten lopulta löytyy sieltä kassin sivutaskusta, alkaa mietintä, että josko setelillä, vai olisikohan näistä kolikoista lisäapua. Kun maksusuoritteet on lopulta hoidettu, kassan ja maksun suorittajan päästyä yhteisymmärrykseen kolikoiden riittävyydestä setelin lisäksi, etsitään kassista sopivaa koloa lompakon palauttamiseksi sijoilleen. Kun sitten vielä löytyykin se pullonpalautuskuitti ja saadaan takaisin sen lupaama maksusuorite, onkin lopulta oikea hetki ryhtyä pakkauspuuhiin. Mitenkähän nämä palvelunestohyökkääjät osaavat aina edelle siihen minun kassajonooni. Ne kyberhyökkäykset ovat varmaankin enempi niitä miespuolisten hommia, koskapa kassajonojen palvelunestohyökkääjät näyttävät olevan enemmänkin niitä naispuolisia. Mutta heillähän onkin jo siitä syntynyt kokemusta. ■■■ Niin että arkipäivää ne ovat palvelunestohyökkäykset meilläkin. Uutiset kertovat vain niistä massiivisista kyberhaitoista. Mutta ei sitä mikään tietokonenörtti tai trolli tarvitse olla. Kyllä se onnistuu ihan näillä päivittäisillä manuaalisilla konsteillakin. Kaikki yritykset eivät irtisano. Hienoa esimerkkiä näyttää esimerkiksi tamperelainen ohjelmistoyhtiö M-Files Oy, joka kasvatti viime vuonna henkilöstöään peräti 71 uudella työntekijällä. Se tarkoittaa huimaa 40 prosentin kasvua. Tampereelle uusista paikoista tuli kutakuinkin puolet. Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden toisella neljänneksellä lopetti lähes 30 prosenttia enemmän yrityksiä kuin samaan aikaan vuotta aikaisemmin. Suunta on väärä. 7 Tampereen Messut rikkoi ennätyksensä Tampereen Messut -konsernin vuosi 2014 ei mennyt hyvin vaan erinomaisesti. Koko konsernin liikevaihto kasvoi 11 m iljoonaan euroon, joka on kaikkien aikojen paras tulos. Liikevoittoakin tehtiin mukavasti miljoona euroa. ● – Ennätyssuuri liikevaihto ja ka ikilta osin kannattava toiminta oli tässä taloustilanteessa erittäin suuri ilonaihe, toimitusjohtaja Hannu Vähätalo kommentoi konsernin viime vuotta. Tapahtumia järjestettiinkin viime vuo nna enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tampereen Messut Oy järjesti kaikkiaan 20 messutapahtumaa, yhden konsertin ja uuden Mega Outlet -myyntitapahtuman. Finland Events järjesti puolestaan 33 yritystapahtumaa ja tytäryhtiö Tavicon Oy 23 kongressia. Myös kaikissa Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa viime vuonna pidetyissä tapahtumissa ravintolapalveluista vastannut Finnresta teki ennätyksellisen liikevaihdon. – Vuosi on ollut joka suhteessa historian vilkkain, Vähäsalo totesi. Messuvuosi alkaa jo tällä viikolla Tänä vuonna Tampereen Messut Oy järjestää ainakin 18 t apahtumaa, joista kahdeksan on suunnattu ammattilaisille ja kymmenen kuluttajille. Messuvuosi 2015 alkaa jo t ammikuussa, jolloin Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestetään Verkosto eli sähkö- ja tietoverkkojen ammattimessut. Helmikuun 13.–15. päivä järjestettävä Asta Rakentaja saa rinnalleen uuden sisustamisen ja somistamisen Sisustus 2015 -tapahtuman. Maaliskuussa tiedossa on neljän ammattimessun rypäs. Tuolloin luvassa on liikuntapaikkojen ammattilaisille suunnattu Sportec, Greentec viher- ja virkistysalueiden ammattilaisille, Gymtec kunto- ja terveysliikunnan ammattilaisille sekä Fysiotec fysioterapian ja kuntoutuksen ammattilaisille. Jatkoa saa myös viime vuoden lopulla ensimmäistä kertaa järjestettyMega Outlet -shoppailutapahtuma. Se pidetään 22. maaliskuuta. Uutuuksina Kokonaisturvallisuus ja KoneAgria Syksyn messukausi alkaa nä yttävästi uudella yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta esittelevällä suurtapahtumalla 4.–6. syyskuuta. Sekä suurelle yleisölle että alan ammattilaisille tarkoitettu Kokonaisturvallisuus 2015 levittäytyy ympäri Tamperetta ja pitää sisällään muun muassa viranomaisten yhteistoimintanäytöksen Tampereen keskustassa. Myös lokakuussa on luvassa jotain aivan uutta. Suomen suurin maatalouskoneiden ja -laitteiden erikoisnäyttely KoneAgria toteutetaan nimittäin ensimmäisen kerran Tampereella. Tapahtuma muuttaa Manseen Keski-Suomesta, sillä se on järjestetty viimeiset 10 kertaa Jyväskylässä. Yrittäjäpäivät oli iso ponnistus Tampereen Messu- ja Urheilukeskus kävi viime vuonna tutuksi myös isolle yrittäjäporukalle ympäri Suomea. Toimitusjohtaja Hannu Vähätalo tuumasi, että lokakuussa järjestetyt Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät olivat iso ponnistus myös konsernille. – Ja se oli itse asiassa ensimmäinen koko konsernin voimin toteutettu projekti, johon osallistuivat sekä Finland Events, Tavicon Oy että Finnresta, Vähätalo taustoitti. 8 Uusyrittäjät palkittiin Vuoden Uusyritykseksi valitun Suomen Proteesimestarit Oy:n perustaja Pekka KeskiOrvola ja kunniamaininnan saaneen Viatech Oy:n osakas Keijo Takkinen onnittelevat toisiaan tunnustuksen johdosta. Tampereen Seudun Vuoden Uusyrittäjä on Pekka Keski-Orvola, Suomen Proteesimestarit Oy:n perustaja. Kuten nimikin kertoo, Keski-Orvolan yritys on erikoistunut proteesien valmistukseen.Vuonna 2011 alkanutta yrittäjäuraa edelsi pitkä työkokemus proteesien parissa. Kilpailussa myönnettiin myös kunniamaininta. Sen sai Pirkkalassa toimiva Viatech Oy. Pekka Keski-Orvola on työskennellyt proteesien parissa pian 20 vuotta. Hän aloitti alan ty öt 1995 het i valmistuttuaan apuvälineteknikoksi. ● Kannustavaa palautetta Pekka myöntää, että yrittäjyys ehti kyteä jo pidempään mielessä. Hän tiedusteli mahdollista osakkaaksi pääsemiseen jo aiemmassa työpaikassaan, mutta koska se ei onnistunut, oli valittava toinen polku. Visio oli se verran vahva. – Näin, että tekemällä tiettyjä asioita toisin päästäisiin parempaan lopputulokseen sekä asiakkaan että yrityksen kannalta. Sen vuoksi halusin ainakin kokeilla mitä tästä tulisi, hän taustoittaa. Niinpä Keski-Orvola löysi itsensä pian yrittäjäkurssilta. Siellä usko vahvistui entisestään. – Jäin usein kurssin varsinaisen loppumisen jälkeen keskustelemaan kurssia vetäneen Veli-Pekka Väisäsen kanssa. Hän totesi hyvin no- peasti laskelmani nähtyään, että mikset tehnyt tätä jo viisi vuotta sitten, yrittäjä muistelee. Myös Ensimetrissä miehen tek emä liiketoimintasuunnitelma nähtiin heti niin sanottuna selvänä tapauksena. Niinpä kesällä 2011 Pekan yritys kirjattiin kaupparekisteriin ja hänestä tuli yrittäjä. Komea kasvutahti Päätös oli selvästi oikea, sillä Pekan proteesiyritys on tehnyt komeaa jälkeä. Yrityksen liikevaihto on kasvanut vuodesta toiseen noin parinkymmenen prosentin tahdissa. Omasta kellarista alkanut liiketoiminta ylitti odotukset jo ensimmäisenä vuonna. Budjetissa liikevaihtotavoitteeksi oli laskettu 240 000, mutta kun vuosi oli ohi, liikevaihtoa oli tehty reilut 330 000 euroa. – 390 000, 490 000 ja viime vuonna päädymme jonnekin 550 000 – 660 000 eur on väliin, listaa yrittäjä yrityksensä viime vuosien liikevaihtolukuja. Yritystoiminta alkoi oman talon kellarissa, mutta se kävi toiminnalle turhan ahtaaksi jo vuodessa. Ensimmäisen työntekijänsä tuolloin palkannut yrittäjä muutti ensin Partola-Keskukseen, mutta kun sel- visi, että remmiin tarvitaan vielä kolmaskin kaveri, oli muutto jälleen tosiasia. Nykyisessä toimipisteessä Tampereen Härmälässä tilaa on noin 130 neliötä. Se on juuri passelisti, ainakin toistaiseksi. Proteesi valmistuu jopa päivässä Yrittäjän mukaan Suomesta löytyy noin 30 proteeseja valmistavaa henkilöä. Suomen Proteesimestarit on Kunniasija kokoonpanotehtaalle Kilpailussa jaettiin totuttuun tapaan myös kunniamaininta. Sen sai tänä vuonna Pirkkalassa toimiva Viatech Oy, joka on niin ikään perustettu 2011. Esa Takkisen ja Ari Mäkiharjun perustamasta yrityksestä piti alun perin tulla ylöjärveläinen insinööritoimisto, mutta lopputuloksena olikin pirkkalalainen kokoonpanotehdas. ● Lähestulkoon heti kun yritys oli perustettu, meille avautui mahdollisuus päästä mukaan kallionporauslaitteiden valmistukseen, kun johtava tämän alan yritys etsi tuolloin alihankkijaa, kertoo tuotantopäällikkö Keijo Takkinen. Hän on Esan veli ja tuli mukaan yritykseen jo perustamisvuonna. – Itse asiassa meille tuli tarjouskilpailun kanssa vähän hoppu, sillä kuulimme asiasta vasta aivan viime hetkellä, eikä meillä ollut tuolloin vielä toimitiloja tai yhtään työntekijää, Keijo kertoo. Tarjouskilpailu saatiin kuitenkin kotiin, kiitos Viatechin omistajien pitkän teollisen työkokemuksen. Sopimuksen allekirjoituksesta kolme viikkoa myöhemmin ensimmäinen laite toimitettiin sovitusti tehtaalle. Ensimmäinen asiakkaamme on edelleen yrityksen isoin asiakas, ja yhteistyö on tiivistä. – Käytämme etäyhteydellä pääasiakkaamme toiminnanohjausjärjestelmää, ja auto tuo ja vi e tavaraa kahdesti päivässä. Sen verran tässä pitänee kehaista, että meidän takiamme ei ole ollut yhtä ainutta myöhästynyttä toimitusta, Keijo jatkaa. Pääasiakkaan lisäksi yritys tekee myös laajamittaista projektiluontoista toimintaa. Viatech on voittanut muun muassa useita julkisia tarjouskilpailuja Puolustusvoimien hankinnoissa. Jatkossa yritys aikoo löytää mahdollisuuksia myös viennistä. Kymmenen hengen porukka Tänä päivänä Viatech on perheyritys, sillä perustajista Aki Mäkiharju luopui yrityksen omistajuudesta. Esan ja K eijon lisäksi mukana osakkaana on myös Esan poika Vesa-Matti. Työntekijöitä yrityksessä on kymmenen. Vaihtuvuus on ollut minimaalista, sillä neljän vuoden aikana yrityksestä on lähtenyt toisiin hommiin vain yksi työntekijä. Viatechin varsinaisen kone- ja laitevalmistukseen osat ja komponentit tekevät sekä Suomessa että Virossa toimivat alihankkijat. Pirkkalan tehdas on keskittynyt koneiden ja laitteiden kokoonpanoon sekä projektointiin ja m yyntiin. Yritys tarjoaa myös varastointia ja laajan yhteistyöverkoston avulla monipuolisia alihankintapalveluita. Ensimetrin myöntämän kunniamaininnan perusteina ovat muun muassa panostaminen korkealaatuiseen tuotannonohjaukseen sekä yrityksen työllistävyys ja kannattavuus. Yrityksen lii- kevaihtoarvio viime vuodelle oli noin 750 000 euroa. Vuoden Uusyrittäjän valitsee Tampereen Seudun Uusyrityskeskus Ensimetri. Voittaja valitaan isosta porukasta, sillä potentiaalisia ehdokkaita ovat kaikki uusyrityskeskuksen asiakkaat, jotka ovat toimineet kahdesta viiteen vuotta. – Esimerkiksi tänä vuonna tämä tarkoitti noin 3000 yritystä, kertoo Uusyrityskeskuksen kehityspäällikkö Kaj Heiniö. Palkintoja on jaettu jo vuodesta 1994. Palkinnonsaajien joukkoon lukeutuu muun muassa paljon muutakin menestystä saanut ohjelmistotalo Vincit Oy. pyrkinyt kilpailemaan ainakin tehokkaalla tuotantotahdilla. Luovutus tapahtuu keskimäärin viiden arkipäivän päästä ensimmäisestä mitanotosta, kun se yleensä kilpailijoilla vie a ikaa helposti viikkoja, jopa kuukausia. Tuotantoprosessia on kehitetty ja kehitetään jatkuvasti. – Nopeimmillaan asiakas s aa proteesinsa yhden päivän aikana niin, että illalla hän pääsee jo lähtemään tuoreen proteesin kanssa kotiin. Koska epäonnistumisen riski on suuri, muissa alan firmoissa ei vastaavaa tehdä, Pekka kertoo. Hyvä tiimi Koko uransa aikana Pekka laskeskelee valmistaneensa noin 1300 p roteesia. Tänä päivänä yrityksen tuotantotahti on vuodessa noin sata proteesia. Se ei enää yhdeltä mieheltä onnistuisi. Pekalla on nyt remmissä kaksi työntekijää. Heille mies antaa paljon arvoa. – Minulla on ollut onni löytää äärimmäisen taitavat ja mukavat työkaverit, hän painottaa ja lisää, että yrityksen tuotannon kannalta joustavuus on avainasemassa. – Koko porukkamme on sitoutunut työhön, niin että me teemme ylimääräisiä tunteja kun niille on tarve, ja vastaavasti otamme sitten lomapäiviä kun haluamme, hän kertoo. Proteesi parantaa elämänlaatua Kotimaakunta on yrittäjälle tärkeä, mutta kasvua o n tullut mukavasti kauempaakin. Tänä päivänä noin kolmannes kaikista asiakkaista tulee oman maakunnan ulkopuolelta. Esimerkiksi Pekan toiminta Suomen proteesijääkiekkomaajoukkueen huoltajana on poikinut tilauksia ympäri Suomea. – Puskaradio eli ty ytyväinen asiakas on paras markkinakanavani, hän tuumaa. Pekan työ on taatusti asiakkaiden kannalta merkityksellistä. Parhaimmillaan proteesi parantaa asiakkaiden elämänlaatua valtavasti. – Mieleeni tulee esimerkki, jossa asiakas, joka ei aiemmin ollut pystynyt kävelemään kilometriäkään, lähetti minulle viestin uudet proteesit saatuaan. Viestissään hän kertoi, että oli ollut juuri 50 kilometrin patikkareissussa. Kyllä sellaisesta tulee pakostakin hyvä mieli, mies kertoo. 9 Heikki Ahopelto Kangasalalainen keittiömestari Heikki Ahopelto on profiloitunut lähiruokamieheksi. Itse hän aloitti paikallisia tuottajia ja tuotteita suosivan linjan jo työskennellessään 1996–2007 Näsinneulan keittiömestarina, eikä hän ole siitä luopunut. Sittemmin mies on vienyt omaa lähiruoka-ajatteluaan eteenpäin esimerkiksi kolmen ruokateoksen kirjoittajana, Heikin lähiruokaa -televisio-ohjelman vetäjänä sekä sarjayrittäjänä. 1. Tiesitko jo pikkupoikana haluavasi keittiöhommiin? – En todellakaan. Köksän numer okin yläasteella taisi olla korkeintaan seiska. Päädyin kuitenkin ravintolakouluun ajatuksella, että vähintäänkin oppisin laittamaan ruokaa ja oppisin jotain myös kaupallisesta puolesta. Melko nopeasti koulun alkamisen jälkeen kuitenkin huomasin, että ruoka on minun juttuni. 6. Pelkkää ruusuilla tanssimista yrittäjyys ei ole ollut. Mikä on ollut pahin paikka? – Se tietysti oli kova paikka, kun huomasin, että en yksinkertaisesti saa lähiruokatehdastani toimimaan kannattavasti, ja rahat loppuvat. V aikka konkurssi olikin katastr ofi, selvisin, koska minulla ei ollut kaikkia munia samassa korissa. Ja vaikka olenkin joutunut aloittamaan alusta, kannattavien liiketoiminnan osien myymisen ansiosta olen selvinnyt. T oisaalta konkurssi myös opetti minulle paljon itsestäni ja arvoistani yrittäjänä. Olen sitä mieltä, että jokaisen tulisi koettaa joskus päästä tekemään työtä niin, että omat rahat ovat kyseessä ja katsoa, muuttaisiko se omia näkemyksiä asioista. 2. Mitä ohjeita antaisit nuorille, jotka haaveilevat keittiömestarin urasta? – Ennen kaikkea tässä ammatissa vaaditaan pitkäjänteisyyttä ja malttia. Ihan niin kuin jääkiekossa, ei keittiössäkään pelkällä lahjakkuudella pärjää, vaan kyse on halusta tehdä todella paljon töitä. Näen, että tärkeää on myös profiloitua ja löytää se oma juttunsa. Minulla se esimerkiksi on ollut tämä lähiruoka. 7. Juonsit kolme kautta omaa ruokaohjelmaasi. Nähdäänkö sinua jatkossakin televisiossa? – Heikin lähiruokaan ei ole enää tulossa lisäjaksoja, mutta itse asiassa tulin tähän haastatteluun juuri Mediapoliksesta, joten kyllä silläkin rintamalla jotain on kehitteillä. 3. Miten sinä innostuit lähiruoasta? – Kyllä se on yksi kotiseuturakkauden muoto. Perinteet ja juuret ovat asioita, joita olen kunnioittanut aina. Silläkin on tietysti ollut merkitystä, että Särkänniemessä minulle annettiin varsin vapaat kädet toteuttaa ideologiaani. Tosin lähiruoan osuutta ja tarinoita alettiin nostaa selvästi esiin, vasta kun asiakkailta tuli palautetta siitä, että miksi ihmeessä te ette tee tästä numeroa. 4. Lähiruoka-ajattelu on iskenyt itsensä vahvasti läpi, mutta ilmeisesti kasvupotentiaalia riittää vieläkin? – Ehdottomasti. Itse pidän tärkeänä, että lähiruokaa saadaan entistä enemmän markettien hyllyille mutta etenkin julkisiin keittiöihin. Itse näen, että siihen on kaikki järjelliset mahdollisuudet. On myös muistettava, että silloin rahat jäävät lähelle. T ietysti lähiruoan puolesta puhuu myös tuor eus. Se on maun kannalta aina tärkeää. 5. Miten päädyit yrittäjäksi? – Olen kotoisin yrittäjäperheestä. Olen ollut aina oman tieni kulkija. Nyttemmin ajateltuna olen yllättynyt, että pystyin olemaan niinkin pitkään toisella töissä. Hahhah-ravintolapalvelun perustin vuonna 2007, mutta varsinaisesti yrittäjänä olen elättänyt itseni vuodesta 2010. T ällä hetkellä olen osakkaana perustamassani Armas Helsinki Oy:ssä, jonka lisäksi vastaan yksityisyrittäjänä pälkäneläisen juhlatalo Willa Pinteleen sekä helmikuussa avattavan Kangasala-talon toiminnasta. 8. Onko televisiossa liikaa ruokaohjelmia? – Sanoisin, että tarjonta voisi olla monipuolisempaa. Mielestäni tällä hetkellä ruokaohjelmissa on ylitarjontaa lähinnä reality-puolella. Se, että kyse on ruokaohjelmasta, ei tee siitä automaattisesti huonoa tai hyvää. 9. Säädelläänkö ravintola-alaa mielestäsi liikaa? – Ei mielestäni. Elintarvikeviranomaisia on nyt arvosteltu varsin paljon, mutta itse olen aina saanut asioida johdonmukaisesti toimivien virkamiesten kanssa, jotka siis ovat toimineet tiukasti mutta r eilusti ja loogisesti. Se tietysti on ongelma, kun eri puolella Suomea asioita tulkitaan eri tavoin. Esimerkiksi Oiva-naamat ovat minun mielestäni erittäin hyvä juttu. Valitettavasti Suomessa on ravintoloita, joihin ainakaan itse en menisi, koska asiat on hoidettu päin seiniä. Heikki Ahopelto poseeraa tulevalla työpaikallaan Kangasala-talossa, joskin tämän maestron valtakunta löytyy musiikkisalin sijaan kyökin puolelta. Suurelle yleisölle uusi juhlapaikka avaa ovensa helmikuun 1. päivänä. 10. Mikä on Tampereen paras ravintola tällä hetkellä? – Yhtä en osaa nimetä, mutta sanoisin että kärkeen menevät Ravintola C, Bertha sekä Hella ja Huone. Niin ja Näsinneula, tietenkin. 11 12 Kangasalan kaupallinen tarjonta yhteen ● Ensimmäinen aatos Kauppaympyrän perustamiseen heräsi p ari vuotta sitten. – Huomasimme, että yritysasiakkaidemme asiakkaat eli k uluttajat siirtyivät yhä enemmän kivijalkakauppojen sijaan verkkokauppoihin. Se näkyi selvästi myös ilmoitusmyynnissämme. Myynti ei laskenut, mutta tulos oli kovemman työn takana, taustoittaa Kangasalan Sanomalehti-Osakeyhtiön markkinointipäällikkö Satu Pasanen. Tuumasta toimeen Jotain varmaan pitäisi tehdä -huomion jälkeen paikallislehdessä todettiin, että hihat pitää kääriä itse. – Ei putkiliikkeen tai kemikalion ydinosaamista ole viestintä ja markkinointi, vaan sen puolen osaaminen löytyy meiltä, Pasanen tuumaa. – Sen sijaan, että jokainen yritys tekisi oman verkkokaupan, saati markkinoisi sitä, me päätimme luoda alustan, jota voisi hyödyntää kuka tahansa asiakkaamme, Pasanen taustoittaa. Kauppapalvelun kehittäminen alkoi helmikuussa 2013. Projektia vetämään lähti Satu Pasanen. Hänellä on pitkän linjan kokemus kangasalalaisesta yrityskentästä, sillä Satu on toiminut paikallislehdessä jo parikymmentä vuotta. Tekes tuki Koska kyseessä oli oleellisesti liiketoimintaa muuttavasta ja kehittävästä projektista, hankkeeseen saatiin Tekesin tukea. – Lähes satavuotiaan ja vaka varaisen talon oli mahdollista kehitystyöhön lähteä. Hankekustannuksista puolet täytyi löytyä yhtiön omasta kukkarosta, kertoo Kangasalan Sanomia tuolloin luotsannut päätoimittaja-toimitusjohtaja Matti Kauhanen. Teknisestä osuudesta projektissa on vastannut tamperelainen Smart Files Oy, joka on käyttänyt Magento-verkkokauppa -alustaa. Samaan syssyyn pistettiin uuteen uskoon myös Kangasalan Sanomien digilehti. Tänä päivänä painetun lehden rinnalla ilmestyy rikastettu näköislehti, joka sisältää peruslehteä enemmän sisältöä, esimerkiksi videokuvaa. Nyt kun Kauppaympyrä ja lehti on saatu teknisesti valmiiksi, se työllistää sanomalehden puolelta kolme henkeä. Vuosi projektin aloituksesta Satu sai tuekseen myyntiin ja palvelun jatkokehitykseen Inka Lymi-Viitasen. Lisäksi Kangasalan Sanomien digitaalisten asioiden parissa työskentelee oppisopimuksella web-suunnittelija Juho Tuhola. Kauppakeskus meni nettiin Mutta mistä Kauppaympyrässä on oikein kysymys? – Kauppaympyrä ei o le pelkkä verkkokauppa, vaan se on pikemminkin yrityshakemiston ja ka uppapaikan yhdistelmä. Vähän kuten fyysiseen kauppakeskukseen, myös Kauppaympyrään voi lähteä ostamaan juuri tiettyä tavaraa, mutta toisaalta sinne voi myös lähteä katsomaan tarjontaa ja t ehdä näyteikkunaostoksia ruudulla, Satu Pasanen kertoo. Pasasen mielestä kauppiaille Kauppaympyrä tarjoaa kolme erinomaista valttia. – Yritys löytyy helposti, asiakas saa kauppiaaseen suoran yhteyden ja asiakas voi ostaa ja maksaa ostoksensa ympäri vuorokauden, hän tiivistää. Kuntarajat tai aukioloajat eivät ole rajoittamassa kaupankäyntiä. Mukaan voi lähteä, vaikka yrityksellä olisikin jo oma verkkokauppansa. – Yksittäisen verkkokaupan on erittäin vaikea saada näkyvyyttä nettiviidakossa samalla tavoin kuin usean tahon yhteistoiminnalla. Lisäksi sivustoa markkinoidaan jatkuvasti myös meidän printissä, digissä ja sosiaalisessa mediassa, hän huomauttaa. Näyteikkunoita ja myyntihyllyjä Oikean kauppakeskuksen tapaan myös virtuaalimaailmassa mukaan Kangasalan Sanomien vastaus digitaaliseen murrokseen on viime lokakuussa avautunut Kauppaympyrä.fi. Yrityshakemiston ja verkkokaupan yhdistävään palvelusivustoon on lähtenyt mukaan jo puolensataa paikallista yritystä. Samalla pistettiin uusiksi myös Kangasalan ykkösaviisin digilehti. Kangasalan Sanomien Satu Pasanen ja Inka Lymi-Viitanen ovat tyytyväisiä markkinoimansa Kauppaympyräverkkopalvelun saamaan suosioon. Lyhyessä ajassa mukaan on saatu jo yli 50 paikallista yritystä ja reilut 200 tuotetta. Yrittäjien uutta markkinointityökalua on promotoitu koko arsenaalilla, sillä tietoa siitä on rummutettu niin netissä kuin perinteisessä paperilehdessäkin. lähtevien yrittäjien käytössä ovat näyteikkunat ja myyntihyllyt. – Kauppaympyrä-kauppiaana yritys saa käyttöönsä itse muokattavissa olevan näyteikkunan, joka toimii eräänlaisena yrityksen minikotisivuna. Yhteystietojen lisäksi sinne on mahdollista laittaa yritystä koskevaa informaatiota, kuvia ja videota sekä julkaista ajankohtaisia tiedotuksia, Satu Pasanen selkeyttää. Myyntihyllyllä yritysasiakas puolestaan voi asettaa tuotteitaan konkreettisesti kuluttajan tai toisen yrittäjän ostettavaksi hintatietoineen ja kuvineen. Helppokäyttöisyys kunniaan Kauppaympyrän palvelut on tuot- teistettu erilaisiksi, helposti valittaviksi paketeiksi, joilla yrittäjä voi määrätä oman näkyvyytensä laajuuden. Keveimmillään mukaan pääsee olemalla mukana yrityshakemistossa, mutta kaikkein suosituimmat paketit ovat olleet Kauppaympyrän Kakkoseksi, Vitoseksi ja Kympiksi nimetyt paketit. – Esimerkiksi Kauppaympyrän Kakkonen pitää sisällään muokattavissa olevan yritysesittelyn, kaksi myyntihyllypaikkaa sekä yhteismarkkinointilmoituksen Kangasalan Sanomissa, Satu Pasanen esittelee. Kyseiselle paketille vuosihinta on 390 euroa. Sivusto on alusta alkaen suunniteltu mahdollisimman helppokäyttöiseksi niin, että kauppiaan on helppo päivittää omat myyntihyllyt ja näyteikkunansa. Toisaalta tarjolla on maksua vastaan myös päivityspalveluita – Omien tarjousten ja informaation sisältöä kauppias saa vaihtaa kuinka usein tahansa, halutessaan vaikka tunnin välein, Satu Pasanen kertoo. Myös sosiaalinen media on oleellisessa osassa Kauppaympyrän markkinoinnissa. Käytännössä alkuvaiheessa tämä tarkoittaa, että Kauppaympyrän markkinoinnissa ja tiedotuksessa käytetään Facebookia, mutta sivustolla on jo nyt tekniset valmiudet myös Twitterin, Instragramin sekä Pinterestin hyödyntämiseen. 13 osoitteeseen Jo yli 200 tuotetta Tällä hetkellä Kauppaympyrän myyntihyllyiltä löytyy noin 200 tuotetta ja palvelua. Tarjontaa on laajalla skaalalla, sillä tuotevalikoima ulottuu muutaman euron hintaisista heijastinliiveistä useamman kympin maksaviin hieronta- tai kauneushoitolapalvelupaketteihin, reilun satasen kustantavaan sähkösavustimeen ja aina reilun tuhat euroa kustantavaan diiliin ilmalämpöpumpusta asennuksineen. – Olemme a lusta asti halunneet saada kauppaan mahdollisimman laajan toimialakentän ja tuoteskaala. Myyntityötä on tehty sillä silmällä, kertoo Inka Lymi-Viitanen. Kaupasta löytyy myös kotiseututuotteita. Myyntihyllyjä Kangasala-kohdasta tutkimalla selviää, että tarjolla on muun muassa paikallisen lukion musiikkilevy sekä Kangasala-aiheinen kirja. Kangasalalaisuus ei ole pääsyvaatimus Jo näin alkuvaiheessa mukaan saatuun reilun 50 yrityksen määrään voidaan olla tyytyväisiä, sillä asiakkaille entuudestaan uppo-oudon palvelun osalta myyntiponnistelut aloitettiin vasta kesän jälkeen. Hyvää tuotetta on kuitenkin ollut helppo myydä. – Kyse on sen verran uudesta ja laajasta jutusta, että tämä vaati alkuvaiheessa henkilökohtaisia esittely- käyntejä. Ne ovat poikineet kauppaa hyvin, sillä mukaan on lähtenyt noin 90 prosenttia lähestymistäni yrityksistä, Lymi-Viitanen hymyilee. Tällä hetkellä mukana olevien yritysten lista koostuu yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kangasalalaisista yrityksistä. Yrityksen kotipaikkakunta ei kuitenkaan ole mikään este. – Markkinointia olemme tehneet aktiivisesti ainoastaan täällä K angasalla, mutta toki kauppakanava on auki kaikille tahoille. Esimerkiksi miestenvaateliike, jota täältä ei löydy, olisi hyvä lisä, Pasanen vinkkaa. Monta maksuja toimitustapaa Kauppaympyrässä rahan liikuttelusta vastaa asiaan erikoistunut Checkout Finland Oy. Sen palvelun käyttäminen tarjoaa asiakkaille mukavasti vaihtoehtoja maksutapoihin, sillä ostetut tuotteet voi maksaa niin luottokortilla, pankkitunnuksilla kuin laskulla. Yrittäjille Checkpoint toimittaa maksut kerran viikossa. Verkkokaupassa myynnissä olevia tuotteita voi lunastaa suoraan kauppiailta, mutta käytössä on myös postin kanavat. Paikallisuutta toimitusvaihtoehdoissa edustaa Kauppaympyrän noutopiste Kangasalan keskustassa sijaitsevassa Kuohu-uimahallissa. Se on valittu yhteistyöhön aukiolojensa vuoksi, sillä se on auki seitsemänä päivänä viikossa, aamuvarhaisesta iltamyöhään. Palvelu parani ● Yksi kauppaympyrän tyytysekin loman, hän hymyilee. väisistä asiakkaista on KuntokesReilu meininki kus Linjan yrittäjäpariskunta Saija Kuntokeskus Linja on siinä ja Mikko Kylliäinen. He ovat pyömielessä kulkenut vastavirtaan, rittäneet paikallista kuntokeskusta että se ei ole jäsensali. jo parikymmentä vuotta. Nimi tuli – Meille kuntoilemaan saa entisestä sijainnista linja-autoasetulla silloin kun itse haluaa, silmalla, eikä sitä muutettu, vaikka lä avaimelle voi ladata juuri sen yritys muuttikin Kuohu-uimahalverran kertoja tai aikaa kuin lin yhteyteen sen avautuessa viitihaluaa, yrittäjä kertoo. Avainsen vuotta sitten. korttilaisille sali onkin auki Kauppaympyrästä yrittäjä Mikvarsin laajasti, sillä kuntoileko Kylliäinen innostui kutakuinmaan pääsee vuoden joka ikikin heti. senä päivänä aamuviiden ja il– Ei minua pahemmin tarvintakymmenen välisenä aikana. nut ylipuhua, koska tämä kuulosti Sekin kuulostaa reilulta, että hyvin järkevältä paketilta. Olimme pienellä salilla poissaoloja käsiitsekin pohtineet omaa verkkotellään ihmisen kanssa. kauppaa, joten siinä mie lessä – Esimerkiksi kuukausi- tai Kauppaympyrä osui o ikeaan sauvuosikorin ostaja voi ilmoittaa maan, kuntosaliyrittäjä taustoittaa. Hänen mukaansa Kauppaym- Kuntokeskus Linjaa jo reilut kaksi vuo- lomareissut ja sairauspäivät pyrä on jo nyt parantanut heidän sikymmentä kipparoinut yrittäjä Mik- meille, jolloin ne h yvitetään asiakkaille uusina päivinä, Kylpalveluaan. ko Kylliäinen lähti Kauppaympyräliäinen kertoo. Kuntokeskus – Asiakkaat voivat nyt ladata kauppiaaksi heti sen avautuessa. YriLinjasta löytyy kolme erityypsalikortteihinsa käyntikertoja ne- tyksessä oli jo ajemmin suunniteltu pistä salia. Juoksumatot, pyörät tissä mihin vuorokauden aikaan oman verkkokaupan perustamista, ja soutulaitteet löytyvät Cartahansa. Aikaisemmin se oli tehtä- joten ajoitus osui nappiin. dio-salista, Wellness-sali pitää vä meidän päivystysaikanamme sisällään painopakkalaitteet, ja kello 12–18 välillä, Kylliäinen kertoo. Yrittäjän mukaan asiakkaat ovat antaneet sähköi- kolmantena tarjolla on vapaita painoja sisältävä voimailusali. Kuntosaliyrittäjä kertoo, että parissakymsestä latausmahdollisuudesta hyvää palautetta. – Esimerkiksi moni Tampereella töissä käyvä ker- menessä vuodessa asiakaskunta on monipuolistunut too kokeneensa uuden nettipalvelun olevan erittäin melkoisesti. – Se ainakin on iso ero, että aloittaessamme kunmyönteinen uudistus, hän kertoo. Myös yrittäjien tosalilla kävijöistä noin yksi kymmenestä oli nainen, oman vapaa-ajan kannalta uudistus oli tervetullut. – Nyt voimme kenties jossakin vaiheessa pitää it- kun nyt heitä on likipitäen puolet. 14 Tiusasen Jukka yrittää ja Kangasalle kohta 30 vuotta sitten kotiutunut Jukka-Pekka Tiusanen on paitsi periksiantamaton yrittäjä myös aikamoinen pellepeloton. Oman työnsä ohella hän on tehtaillut kymmenkunta patenttihakemusta. Parhaillaan hänen pöydällään on niistä tuorein. Siinä idea on vähentää moottorien tyhjäkäynnin aikana esimerkiksi autokorjaamoilla syntyvää energiahukkaa. Eurooppapatentti on toisessa vaiheessa, ja lisäksi patentti on haussa myös Yhdysvalloissa ja Kanadassa. ● Yrittäjän titteliä JPTiusanen on ehtinyt kantaa jo a imo tovin. Palkkatyö vaihtui oman firman pyörittämiseen jo vähän päälle parikymppisenä. Juupajoen kasvatti oli ennen tätä käynyt ammattikoulun Mäntässä, varusmiespalveluksen ilmavoimissa ja ehtinyt olla työelämässä muutaman vuoden. – Armeijan jälkeen toimin asentajana Valmetilla ensin Kuorevedellä ja si tten Tampereella. Työ itsessään oli ihan mukavaa, mutta siihen tympäännyin, että noihin aikoihin oltiin alituisesti lakossa, hän kertoo. Yrittäjä hänestä tuli 1985. Ensimmäisen vuoden hän oli vielä sivutoiminen yrittäjä, mutta jo seuraavana vuonna hän päätti keskittyä vain omaan konepajaansa. Uuteen nousuun Toiminimi muuttui ensin kommandiittiyhtiöksi ja sitten osakeyhtiöksi. Pirkanmaan Sähkö- ja ohjaustekniikka Oy toimi ja kasvoi hienosti aina vuoteen 2007. – Silloin kasvuvauhti oli kovaa, ja otin yhtiöön mukaan muilta aloilta olevia yhtiökumppaneita kasvun hallitsemiseksi. Asiat eivät kuitenkaan tässä muutostilanteessa menneet toivotulla tavalla ”hallitusti”, Tiusanen taustoittaa. Kolmisen vuotta myöhemmin toiminta ajettiin alas. – Eikä minulla ollut siihen asiaan päätösvaltaa, hän huomauttaa. Seepran on vaikea päästä raidoistaan, ja Tiusasella oli vähän samaa vikaa. Yrittäjä ei yhdestä vastoinkäymisestä lannistunut, vaan elokuussa 2010 hän perusti uuden yrityksen, JPTUF Oy:n. Nimikin alleviivaa sitä, että uusi yritys aloitti täysin puhtaalta pöydältä, sillä viisikirjaiminen nimiyhdistelmä tulee sanoista Jukka Pekka Tiusasen Uusi Firma. Yritys Jukka Tiusanen on saanut 2010 perustamansa JPTUF Oy:n komeaan vauhtiin. 30 hengen firmaa kipparoiva mies on myös aktiivinen keksijä. Parhaillaan mies on tuomassa markkinoille esimerkiksi autokorjaamoihin soveltuvaa järjestelmää, jossa käynnissä olevat autot saavat käyttöilmansa sekoittamatta sisäilmaa. Se on etenkin pakkasilla melkoisen energiansäästön mahdollisuus. oli uusi, mutta toiminta tuttua jo aiemmasta elämästä. – Myös nyt meitä työllistää teollisuus, kuten teollisuuslaitteet, mobiililaitteet, kokoonpanot, koneenrakennus ja hydrauliratkaisut, hän summaa. Rahoituskin onnistui, kiitos paikallisen Osuuspankin. 15 keksii – Sieltä löytyi luottoa myös miinusmiljonäärille, Tiusanen naurahtaa. Luotettava ongelmanratkaisija Pankinjohtaja ei ole j outunut päätöstään katumaan, sillä Tiusanen on saanut yrityksensä käyntiin poikkeuksellisen komeasti. Hän onkin uinut voimakkaasti vastavirtaan, sillä taantumasta huolimatta hän on saanut aikaan selvää kasvua. Kun työntekijöitä oli aloitettaessa seitsemän, on niitä tällä hetkellä jo päälle 30. Henkilöstöstään mies k ertoo olevansa erittäin ylpeä. – Meillä on äärimmäisen motivoitunut ja sitoutunut porukka. Jos tällä porukalla ja as enteella ei p ärjää, niin ei si tten millään, hän tuumaa. – Meillä ei ole päämääränä maksimaalinen voitontavoittelu, vaan riittää, kun pärjätään ja selvitään velvotteista. Kolmessa kunnassa JPTUF toimii nykyään kahdessa eri toimipisteessä. Kangasalan ohella yrityksellä on hallit myös Tampe- reella Vehmaisissa. Sinne yritys laajensi toissa vuonna, kun se osti Pirkkalassa toimineen Murser Oy:n liiketoiminnan. Yrittäjän itse kertoo, että suurin syy hyvään kasvutahtiin löytyy heidän toimintatavoistaan. – Luotettavuus, toimitusvarmuus ja laatu, siitähän tässä on kyse. Lisäksi me olemme saaneet varsin hyvän maineen ongelmanratkaisijana. Useimmat asiakassuhteemme ovat alkaneet asiakkaan pulmasta, hän tiivistää. Yrityksen asiakkaat löytyvät miehen mukaan Keski-Suomen eteläpuolelta. Sen tarkemmin mies ei kuitenkaan asiakkaitaan paljasta. Edes kuvia ei voida käydä ottamassa Kangasalan toimipisteellä. – Ei, koska olen sen asiakkailleni luvannut, mies tuumaa. Tätä haastattelua tehtäessä puolen päivän aikaan Tiusasella on jo takana seitsemän työtuntia. Hän nimittäin pruukaa tulla verstaalle jo ennen aamuviittä. Eivätkä hanskat lähde monesti kädestä ennen iltaa. – Kyllähän tässä ”vähän” siviilielämästä on joutunut luopumaan, mutta minä kuitenkin pidän omasta työstäni. Yrittäminen on minulle enemmän kuin työtä, se on elämäntapa, hän kertoo. Tämä keksintö ei syntynyt saunassa ● Yrittäjä JP Tiusanen on oman työnsä ohella myös varsin aktiivinen keksijä. Patenttihakemuksia mies on ehtinyt vuosien saatossa jättää yli kymmenen. Hän kertoo saavansa parhaat ideat monesti saunanlauteilla. Tästä syystä myös Kangasalan tehdashallista löytyy löylyhuone. – Aika monta kertaa olen lähtenyt suoraan lauteilta tekemään jotain kappaletta, hän kertoo. Liikkeelle lähdettiin vedosta Nyt pöydällä olevan patenttipinkan idean mies tosin s ai poikkeuksellisesti omassa työhuoneessaan. Kaikki alkoi siitä, että hän havaitsi huoneessa aika ajoin vetävän. Vähitellen hän yhdisti ajoittaiset vedon tuntemukset siihen, että hallissa oli aina tuolloin käynnissä oleva kuorma-auto. Ja kun mies oli varmistanut asian muutamaan otteeseen, alkoi testaaminen. Jos auton käydessä pidettiin auki toista ovea, vetoefekti jäi toteutumatta. Ilmiö itsessään oli Tiusaselle tuttu jo mopoajoilta. – Selvähän se on, että käyvä moottori repii ilmaa sieltä mistä se sitä saa, yrittäjä kertoo. Aika monta hukkakuutiota Kun Tiusanen sitten alkoi laskeskella, minne se ilma sitten menee, hän totesi, että kyseessä eivät ole aivan pienet määrät. – Jos mietitään, että autossa olisi litran moottori, joka tyhjäkäynnillä käy noin tuhat kierrosta minuutissa, käyttää se silloin ilmaa jo minuutissa kutakuinkin tuhat litraa eli kuution ja tunnissa siten jo 60 kuutiota. – Niin ja tietysti kuorma-auton osalta puhutaan noin kymmenkertaisista määristä, Tiusanen lisää. Se, että terveydelle haitalliset pakokaasut ohjataan ulos, ei ole uusi asia. Niinhän toimitaan esimerkiksi autokorjaamoissa. Tiusasen varsinainen älynväläys onkin se, että myös autojen kuluttama ilma tuotaisiin niille muualta kuin sisätiloista. – Eli siis tehdään suljettu järjestelmä, joka ei sekoita muuta huoneilmaa. Etenkin kylmemmillä keleillä tämä tarkoittaa isoa säästöä, koska sisällä olevaa ilmaa ei jo uduta lämmittämään niin paljon, hän tiivistää jutun jujun. Patenttia työstämään Eihän siinä a uttanut kuin alkaa rustata patenttia. Sen osalta ollaan nyt hyvässä vauhdissa, sillä EU-alueen osalta Tiusasen lähettämä patenttihakemus on nyt jo kakkosvaiheessa. Se tarkoittaa käytännössä, että koko Euroopan alueen kattava patentti hänen innovaatiolleen astuu voimaan aikanaan. Patenttihakemukset mies on lähettänyt myös Yhdysvaltoihin sekä Kanadaan. – Niissä tosin voi mennä astetta kauemmin, hän kertoo. Seuraavaksi tarkoitus on ryhtyä hieman tarkemmin selvittämään järjestelmän hyötyjä. Yrityksen Leinolassa sijaitsevassa toimipisteessä olevaan halliin on jo tehty valmiiksi reiät ilman sisääntuloja ulosmenoaukkoja varten. Tuote on tarkoitus kehittää myyntikuntoon vielä tämän kevään aikana. – Tarkoitus on nyt tutkia järjestelmän aiheuttamia hyötyjä muun muassa lämpökameran avulla, mies kertoo. Hän itse näkee omalla tuotteellaan paljon potentiaalisia hyödyntäjiä. – Korjaamot ja konehallit nyt tulevat ensimmäisenä mieleeni. Energiansäästö on varmasti asia, joka kiinnostaa, hän tuumaa. 16 Apilan iso muutos Kuntoutumiskeskus Apila on ehtinyt toimia jo kunnioitettavat 52 vuotta. Nimensäkin omistajansa Reumaliiton neliapilalogosta saanut keskus keskittyi pitkään vain ja ainoastaan reumasairaiden kuntoutukseen, mutta 2000-luvulla rinnalle on tullut rutkasti muuta. Nykyään Apila tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet paitsi kuntoutukseen myös sairauksien ennaltaehkäisyyn sekä virkistykseen. Suomen toiseksi hienoin paikka Aivan mistä tahansa maapalstasta ei ollut kyse, sillä sopiva paikka löytyi Pikonlinnan sairaalakompleksin naapurista, Vesijärven kuvankauniista maisemista. Jotain alueen vetovoimasta ja kauneudesta kertoo sekin, että kyseistä niemeä pohdittiin sittemmin valitun Naantalin sijaan Suomen tasavallan presidentin kesäasunnon paikaksi. – Ja koska Kultaranta valittiin, olemme puhuneet Suomen toiseksi hienoimmasta paikasta, naurahtavat kuntoutumiskeskus Apilan operatiivisesta toiminnasta vastaava johtaja Sirkku Ala-Peijari sekä myyntisihteeri Miia Franssila. Ala-Peijari on toiminut keskuksen johtajana Kuntoutumiskeskus Apilan myyntisihteeri Miia Franssila(vas.) sekä operatiivinen johtaja Sirkku Ala-Peijari poseeraavat Vesijärvisalissa. kuuden vuoden ajan, mutta talon suhteen hän lukeutuu jo veteraaniosastoon. Hänet pestattiin Apilaan fysioterapeutiksi, tai silloisin termein lääkintävoimistelijaksi, jo 80luvun puolivälissä. Plakkarissa on siis jo kolme vuosikymmentä samasta talosta. Se ei k uulemma ole mitenkään harvinaista Apilassa. – Meiltä löytyy myös muutama yli 40 vuotta kestänyt työsuhde, AlaPeijari huomauttaa. Lisätilaa useaan otteeseen Ala-Peijarin aloittaessaan töitään Apilassa siellä oli meneillään iso laajennus. 1984 aiemmin 50 hengen tilaksi suunniteltu keskus nimittäin laajeni niin, että sen paikkamäärää nostettiin nykyiseen 116. Ainoaksi laajennukseksi tämä ei o le jäänyt. Vuonna 1989 Apila sai komean rantasaunan, ja 1997 päärakennukseen rakennettiin vielä yksi lisäsiipi, joka kattaa esimerkiksi 90-paikkaisen auditorion sekä tilat toimintaterapi- aan. Monituhatneliöinen tila vaatii jatkuvasti remonttia ja kunnossapitoa. Viimeinen isompi remontti tehtiin seitsemän vuotta sitten, silloin valmistui muun muassa allas- ja saunatilojen täydellinen peruskorjaus. Ala-Peijarin mukaan tilat itsessään ovat yksi Apilan selkeistä valttikorteista. – Se esimerkiksi on ollut iso etu, että rakennus on heti alusta alkaen suunniteltu esteettömiksi, niin että kaikki alueet ovat saavutettavissa myös pyörätuoleilla, hän kertoo. Moniammatillinen ryhmä Toinen Apilan selkeä vahvuus löytyy Ala-Peijarin mukaan keskuksen henkilökunnasta. Apila on myös varsin merkittävä työllistäjä Kangasalla, sillä yhteensä siellä työskentelee 65 henkeä. Toimenkuvien kirjo on varsin värikäs, sillä kuntoutus jos mikä on moniammatillista hommaa. Miia Franssila listaa, että Apilan henkilöstöön lukeutuu muun maussa fysioterapeutteja, liikunnanohjaajia, sairaanhoitajia, lähihoitajia, lääkäreitä, psykologi, sosionomi, ravitsemusterapeutti, jalkojenhoitaja sekä kädentaidonohjaaja. Heidän lisäkseen tarjolla on myös itsenäisinä yrittäjinä työtä Apilalle tekeviä Isoja muutoksia 2000-luku on ollut Apilassa isojen muutosten aikaa, sillä keskuksen 52-vuotisesta historiasta ensimmäiset neljä vuosikymmentä talossa keskityttiin käytännössä vain ja a inoastaan reumasairaiden kuntoutukseen. Vuosituhannen vaihteen jälkeen Kelan tekemät päätökset vähenivät merkittävästi. – Kun me en simmäistä kertaa havaitsimme 2004 K elan tekemien päätösten määrällisesti lähtevän selvään laskuun, meidän oli pakko miettiä, mitä kummaa me a iomme tehdä kaikella talossa olevalla osaamisella, johtaja kertoo. Aivan ensimmäiseksi palvelutarjonnan laajentaminen lähti liikkeelle kuntolomista. – Niissä maksajana oli siis Kelan sijaan joko jokin paikallinen reumayhdistys tai henkilö i tse, Franssila selkeyttää. Viikon mittaiset jaksot herättivät kiinnostusta myös Reumaliiton jäsenyhdistysten ulkopuolella. – Meillä alkoi noihin aikoihin Kuva: Kuntoutumiskeskus Apila. ● Apila sai alkunsa 60-luvulla, jolloin Reumaliitto alkoi puuhata itselleen omaa kuntoutumispaikkaa. Silloin käytössä oli vielä termi kuntoutumislaitos. Sopivaa paikkaa etsittiin ympäri Suomea. Alun perin Reumaliitto kiinnostui niin ikään Kangasalla sijainneesta vanhasta pappilasta, mutta siitä kauppoja ei tullut. Kangasalan kunnalla oli kuitenkin sen verran iso tahtotila asian suhteen, että se otti ja lahjoitti potilasjärjestölle tontin. hierojia sekä lymfa- ja vyöhyketerapeutti. Yhteensä Apilassa käy vuoden aikana noin 5000 asiakasta. Apilan allas on ahkerassa käytössä, sillä vesiliikunta soveltuu monenlaiseen kuntoutukseen. 17 Vuosittain Apilassa palvellaan noin 5000 ihmistä. Kuvassa vastaanottoaula. käydä paljon yhdistyksiä, joilla ei ollut omia tiloja käytettävänään, hän kertoo. Tänä päivänä Kelan korvaamien kuntoutusten osuus yrityksen kaikesta toiminnasta on noin 80 prosenttia. Reumakuntoutus on edelleen merkittävässä osassa, mutta vuosien saatossa oheen on tullut paljon muun muassa tuki- ja liikuntaelinsairaille suunnattuja kuntoutuspalveluita. – Ja noin kymmenen vuoden ajan Apilan palvelutuotantoon on kuulunut myös työelämäkuntoutusten, kuten esimerkiksi Aslak- ja T yk-kuntoutusten järjestäminen, Miia Franssila kertoo. Kilpailutusten merkitys on valtava Tämän vuoden alusta saakka Apilan asiakkaita ovat olleet jälleen myös vaikeavammaiset kuntoutujat. Vaikeavammaisten kuntoutuksessa oli neljän vuoden tauko, koska Apila putosi pois edellisessä kilpailutuksessa. Ala-Peijari kertoo, että kilpailutukset ovat aina heille jännittäviä paikkoja. Keskuksen muulle toiminnalle niissä pärjääminen asettaa raamit. Tänä keväänä Kela on kilpailuttamassa esimerkiksi Aura-kuntoutuksen nimen alle y hteen siirtyvät Aslak ja T yk-kuntoutukset sekä tuki- ja liikuntaelinsairaille tarkoitetun Tules-koulutuksen. Kilpailutuksessa menestyminen on nyt erittäin tärkeää. – Kokonaisuudessaan tämän kevään kilpailutuksissa ratkaistaan taas yli 10 prosenttia meidän kokonaiskapasiteettistamme, joten niitä paluuposteja päätöksistä odotellaan taas omenan kokoisten diapamien kanssa, hän naurahtaa. Ja vaikka kilpailutuksissa ollaan oltu mukana jo pidempään, lopputulosta on aina vaikea arvata etukäteen. – Kyllä tämä aika taiteilua on koko ajan. Toisaalta siinä ei auta kuin luottaa vahvuuksiin. Sen tiedän, että meillä on luotettava maine ja kova ammattitaito, joiden pitäisi riittää, Ala-Peijari toteaa. Vanha maine istuu vahvassa Yhtään helpommalta ei näytä jatkokaan. Johtajan mukaan valtion budjettiarvioissa säästöt riipaisevat kovalla kädeltä myös kuntoutusmäärärahoja. Se on hänen mukaansa hieman ristiriitaista. – Mielestäni on haastava yhtälö, että Tiloista löytyy myös hyvin varustettu kuntosali. puhutaan työurien pidentämisestä ja samaan aikaan kuitenkin leikataan sen mahdollistavalta kuntoutukselta määrärahoja, hän kertoo. Tämä kaikki tarkoittaa, että kuntoutuksen oheen on jatkossakin keksittävä uusia palveluita ja asiakasryhmiä.Apilassa toivotaankin, että myös yksityiset kuluttajat ja paikalliset yritykset löytäisivät talon tarjonnan entistä paremmin. Miia Franssila myöntää, että asian kanssa on vielä tekemistä. – Vaikka Apila on viimeiset kymmenen vuotta ollut niin sanotusti kenen tahansa käytettävissä, mielikuva siitä, että tänne tulijalla pitäisi olla reuma ja lääkärin lähete, istuu vahvassa, kertoo Miia Franssila. Puitteet ja palvelut ainakin taipuvat moneen tarpeeseen. – Yrityksille meillä on tarjota esimerkiksi tyky- tai virkistyspäiviä tai sitten puhtaasti kokoustilaa. Myös kuntosalia tai allasosastoa on mahdollista vuokrata, Franssila kertoo. Yksityishenkilöiden osalta tila on noussut viime aikoina myös suosituksi juhlien pitopaikaksi. Komea, isoilla ikkunoilla ja k omealla järvimaisemalla varustettu Vesijärvisali toimi viime vuonna myös Kangasalan Yrittäjien Vuoden Yrittäjä -tilaisuuden pitopaikkana. Hotelli ja huippuruoka Apila on tällä hetkellä myös ainoa Kangasalla toimiva hotelli, johon voi majoittautua kuka tahansa matkaaja. Apila tosin on auki pääsääntöisesti arkipäivisin, sillä nykyisin talo on useimmiten kiinni viikonloppuisin. – Tämä johtuu siitä, että nykypäivänä Kela-kuntoutukset ovat pääosin viisipäiväisiä, Ala-Peijari kertoo. Käyttöaste keskuksen petipaikoilla on kuitenkin varsin hyvä, sillä se nousee yli 80 prosenttiin. Unohtaa ei ka nnata myöskään ruokapuolen tarjontaa. Viime vuonna ravintolasta vetovastuun otti Kangasalan Vuoden Yrittäjä -palkinnon 2011 s aanut Tolppa Ravintolat Oy. Se vastaa nyt kaikesta Apilassa valmistetusta ruoasta. Laatutasosta kertoo jotain se, että yrityksen keittiömestarit Pekka Tolppa ja Ari Myllyniemi olivat kumpikin toissa vuonna mukana 13 keittiömestarin tiimissä, joka loihti tarjottavat Tampereella järjestettyihin Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivänjuhliin. 18 25-vuotiaan GoGo:n kasvuspurtti Tamperelainen GoGo Liikuntakeskus on liikuttanut tamperelaisia jo neljännesvuosisadan. Tammikuun 15. päivänä vuonna 1990 o vensa Hämeenpuiston silloin tuoreen Cumulus-hotellin kupeeseen avannut liikuntakeskus toimi pitkään pelkästään yhdessä paikassa, mutta 2000-luvulla yrityksessä on eletty laajennuksien aikaa. Tänä päivänä toimipaikkoja on jo ky mmenen. Kolmen GoGo Liikuntakeskuksen ja seitsemän huokeamman budjetin GoGo Expressin asiakkaina on jo yli 25 000 suomalaista. ● GoGo muokkasi suomalaisten käsitystä kuntoilusta siinä mielessä, että sen avajaisiin asti leijonanosa sekä Tampereen että Suomen kuntosaleista oli sijainnut hämyisissä kellareissa ja vanhoissa tehdaskiinteistöissä. Kun samaan pakettiin lyötiin vielä yli 350 ne liön ilmastoitu jumppasali sekä liuta squash-kenttiä, oli tarjolla jotain aivan uutta koko Suomen mittakaavassa. Itse asiassa sana liikuntakeskus lisättiin kielenkäyttöön juuri GoGo:n ansiosta. Suoraan Amerikasta Ideat ja laitteet oli tuotu Suomeen suoraan Amerikasta, jossa yrityksen omistajiin alkumetreiltä kuulunut Päivi Aholaita-Mäenpää oli opiskellut viisi vuotta. Hänen siskonsa, yrityksen nykyinen pääomistaja Taru Vähätalo kertoo, että koko liikuntakeskus-konsepti tuli suoraan sieltä. – Idea oli pitkälti se, että ei pidetä yhtä paikkaa bodareille ja toista jumppaajille vaan lyödään ne ka ikki yhteen. Uutta oli s ekin, että meillä oli p aljon aerobisia laitteita, joita ei vielä tuolloin pahemmin Suomessa ollut. Jo pelkästään juoksumatto oli noihin aikoihin pieni ihmetyksen aihe, kertoo Vähätalo. Amerikan mallia o tettiin myös siinä, että keskus tarjosi asiakkailleen lastenhoitopalveluita. Jatkoa seuraa Sisarusten yrittäjäinnokkuus GoGo:n 25-vuotista taivalta juhli myös legendaarinen Raimo ”Raipe” Helminen. Hänelle GoGo:n sali on käynyt tutuksi jo 90-luvulla. – Erittäin hyvä kotimainen ja yrittäjävetoinen paikka, luonnehti GoGo:ta itsekin yrittäjänä tällä hetkellä itsensä elättävä Helminen. Hänen yrityksensä on valo- ja audioalalla toimiva Powerset Oy. – Tällä hetkellä se on päivätyöni, mutta toki valmennushommatkin vielä kiinnostavat, viimeksi kazakstanilaisen KHL-joukkueen apuvalmentajana toiminut Helminen totesi. lienee suvun perintöä, sillä heidän isänsä Kalevi Aholaita oli nimeään kantavan kaupan perustaja ja pitkän linjan yrittäjä. Hänen suhteistaan oli apua myös GoGo:n perustamisessa, sillä samassa lentopallojoukkueessa hänen kanssaan pelannut yrittäjä Esa Nurmi toimi yrityksen pääomistajana ja toimitusjohtajana aina vuoteen 1997. GoGo säilynee jatkossakin perheyrityksenä, sillä Taru Vähätalon kolme tytärtä ovat kaikki kiinnostuneita jatkamaan yrityksen pyörittämistä. – Sukupolvenvaihdos ei ole vielä ajankohtainen asia, mutta sen suunnittelun olemme jo aloittaneet, Vähätalo kertoo. Tahti kiihtyy Hämeenpuiston toimipiste riitti haasteeksi aina vuoteen 2004, jolloin yritys avasi toisen liikuntakeskuksen, GoGo Cityn Hämeenkadulle. Se olisi voitu avata teoriassa aiemminkin, koska sopivaa vapaata tilaa etsittiin muutaman vuoden ajan. – Meille oli tärkeää, että keskus saatiin aivan Tampereen ytimeen, Hämeenpuisto kun ei ole aivan ydinkeskustaa, Vähätalo toteaa. Varsinaisen kasvuspurttinsa GoGo aloitti kuitenkin vasta vähän alle parikymppisenä, ja se jatkuu edelleen. Tahti on ollut sen verran rivakka, että sitä voinee pitää jopa aggressiivisena. Tuorein uusi paikka saatiin auki tämän vuoden alussa Lahdessa. Se nosti – Kylläpä 25 vuotta on mennyt nopeasti, totesi GoGo:n pääomistaja Taru Vähätalo, joka jakoi juhlapuheessaan kiitosta sekä sitoutuneelle henkilöstölle että asiakkaille. toimipisteiden lukumäärän kaikkiaan jo kymmeneen. Itseään vastaan on mukavampi kilpailla Hämeenpuiston ja Hämeenkadun kaltaisia täyden palvelun liikuntakeskuksia yritykseltä löytyy vielä Hermiasta, mutta niiden lis äksi yritys on pistänyt pystyyn myös GoGo Express -konseptin. Se edustaa riisuttua ja huokeampaa versiota yrityksen liikuntakeskuksista. – Siis paikkaa, jossa ei o le ryhmäliikuntaa, saunoja tai isoa salia, mutta jossa on asiallinen ja laadukas kuntosali. Paikalla on aina myös liikunnanohjaaja, Taru selkeyttää. Idea Expresseihin saatiin maailmalta tehtyjen havainto- Riitta Eerolalle liikuntakeskuksen Hämeenpuistossa sijaitseva kiinteistö on tuttu paikka, sillä hän teki pitkän työuran saman talon pysäköintitalon kassahenkilönä. Työt siellä jatkuivat vuoteen 2007, jolloin nainen jäi ansaitulle eläkkeelle. Pitkään jatkunut liikuntaharrastus on jatkunut eläkkeelläkin. – Tälläkin viikolla olen käynyt täällä jo neljä kertaa. Käyn esimerkiksi bodypumpissa, stepissä sekä Senioriitoissa, hän kertoo. jen perusteella. – Etenkin Saksassa oli meneillään valtava Budgetkuntosalien buumi. Me ajattelimme, että on parempi kilpailla itsemme kanssa kuin seurata sen rantautumista Suomeen, yrittäjä toteaa. Ensimmäinen GoGo Express syntyi Lielahteen 2008. Menestys on ollut ilmeisen hyvä, sillä sittemmin paikka on saanut kuusi sisarsalia. Niistä Partolan ja Linnainmaan salit sijaitsevat Pirkanmaalla ja muut muualla Suomessa. Ne muut löytyvät Turusta ja Lahdesta, ja Jyväkylässä niitä on jo kaksikin. Ja vaikka nyt kasassa onkin onkin jo kaikkiaan kymmenen salia, Lahteen tämän vuoden alussa avautunut Express tuskin jäänee viimeiseksi. – Toki me k oko ajan pidämme silmät auki ja seuraamme tilannetta, Vähätalo kertoo. 19 alkoi parikymppisenä Isot bileet ● GoGo juhlisti 25-vuotista taivaltaan Hämeenpuistossa tammikuun 17. päivänä isolla köörillä. Illan aloittaneen Vip-vierastilaisuuden 320 vieraa n lisäksi yritys järjesti samaan syssyyn myös vuosittaiset jäsenjuhlansa, jonka Juhlatilana toimi liikuntakeskuksen 350-neliöinen liikuntasali. myötä illan kokonaisväkimäärä oli jopa yli 900. Myös Pirkanmaan Yrittäjä lehti vieraili tilaisuudessa. Huumoripuolesta vastasi stand up koomikko Antti Syrjä. – Kehitin 5:2-dieteetistä juomaversion. Kun viisi päivää ottaa rankemmin, seuraavat kaksi päivää on niin paha olo, ettei tee mieli mitään, hän leukaili. Joulukampanja oli menestys Näin komeasummainen shekki kerättiin kasaan kaksi kuukautta kestäneessä ALS-kampanjassa. GoGo:n keräämä summa lahjoitetaan lyhentämättömänä maailmanlaajuisessa liikunta-alan konferenssissa Los Angelesissa 13. maaliskuuta. ● GoGo Liikuntakeskusten ja GoGo Express kuntosalien hyväntekeväisyyskampanja onnistui yli odotusten. Marras– joulukuussa toteutetussa kampanjassa kerättiin varoja ALS -lihasrappeumataudin tutkimustyön hyväksi. – Teemme itsekin GoGolla työtä liikkumisen puolesta, ja siksi lahjoittaminen ALS- tutkimukseen on mielestämme luonteva sekä mielekäs kohde, perustelee toimitusjohtaja Taru Vähätalo. GoGo:n järjestämässä ALS -kampanjassa oli mahdollisuus ostaa 12 päivän liikuntalahjakortti. Asetettu 10 000 euron keräystavoite ylitettiin kirkkaasti, sillä kaikkiaan kasaan saatiin 16 288 euroa. ALS on sairaus, joka johtaa lihasten surkastumiseen ja lo pulta kuolemaan. Parantavaa lääkettä etsitään. Suomessa ALS:ia sairastaa noin 450–500 ihmistä. Suurelle yleisölle ALS kävi tutuksi viime vuonna sosiaalisessa mediassa levinneen Ice Bucket tempauksen myötä. Christo Popov on tehnyt GoGo:ssa hommia siitä asti kun se perustettiin. Hänet palkittiinkin juhlissa pitkästä urastaan. – Ja minä aion jatkaa tätä vielä ainakin parikymmentä vuotta, hyväntuulinen ja Mick Jaggerin jaksamisasioissa esikuvakseen listannut Christo vakuutti. Bulgariasta vaimonsa perässä Suomeen muuttaneelle Christolle GoGo on sivutyö, sillä liikuntatieteiden maisteri on virkatyössä Tampereen Klassillisen lukion liikunnanopettajana. Motivaatiota riittää tuplatyön tekemiseen helposti. – Jos en olisi täällä ohjaamassa, olisin asiakas, hän naurahtaa. Parasta omassa työssä on nähdä asiakkaiden kehitys. – Se, että asiakas tulee kertomaan minulle, että hartiakipu lakkasi tai polvi kestää nyt hyvin, on parasta, mitä voi kuulla, hän toteaa. 20 tekijä. Ihminen on ainoa eläin, joka pystyy stressaamaan sohvalla maatessaan, Gustafsberg jatkaa. Harria kiinnostaa mielen valta Peräti 20 vuotta poliisin legendaarisessa Karhu-ryhmässä työskennellyt ja sen jäseniä viimeiset kymmenen vuotta kouluttanut Harri Gustafsberg on monen tittelin mies. Poliisiammattikorkeakoulun komisario on nimittäin Tampereen yliopiston opiskelija ja tutkija, valmentaja sekä viime syksynä ensimmäisen teoksensa julkaissut kirjailija. Niin ja on hän nykyään yrittäjäkin, sillä hän on osakkaana Suomen Mentoritiimi Oy:ssä. ● Harri Gustafsbergin erikoisala on mielenhallinta. Se on kiinnostanut häntä oikeastaan jo kölvi-iästä lähtien. Jonkinlaisen kosketuksen mielen ja kehon yhteispelistä mies sanoo nimittäin saaneensa jo vuosia sitten alkaneen karateharrastuksensa kautta. Kehon ja mielen riippuvuussuhde kun on tunnustettu itämaisten kamppailulajien parissa aina. Nopea urakehitys Lapin Kittilässä varttunut Gustafsberg ehti työskennellä ennen sinistä univormuaan kartanpiirtäjänä. Se oli hänen ensimmäinen toimensa. Pitkään mies ei t osin karttoja ehtinyt raapustaa, sillä poliisikoulun Gustafsberg aloitti 19-vuotiaana. Sisään hän pääsi ensi yrittämällä. – Satuin näkemään Lapin kansa -lehdessä poliisikoulun ilmoituksen, ja siitä se sitten lähti, vuoden alusta virkavapaalle 20 vuoden uran jälkeen heittäytynyt Gustafsberg kertoo. Ura poliisiorganisaatiossa lähti nousuun nopeasti, sillä miestä pyydettiin mukaan Karhu-ryhmään jo parin vuoden työuran jälkeen vuonna 1991. Pestissä oli ensin vuoden koeaika, mutta heti sen jälkeen hänet otettiin kaikista kinkkisimpien ja vaa tivimpien poliisitehtävien hoitoon erikoistuneen yksikön vakituiseksi jäseneksi. Lapin kautta kouluttajaksi Yhteensä mies ehti olla mukana yksikössä pitkälti yli toistakymmentä vuotta. Väliin mahtui ainoastaan muutama Lapissa, Rovaniemen poliisilaitoksella vietetty vuosi. Mielenhallinta ja esimerkiksi maltin säilyttäminen vaaratilanteissa oli luonnollisesti tärkeää valmiusyksikkö Karhun käytännöissä, mutta sen systemaattisemmin Gustafsberg, kuten ei k ukaan muukaan, ollut sen merkitystä aikaisemmin innostunut pohtimaan. Tietoisemmin mielenhallinta alkoi kiinnostaa häntä 2000-luvun puolella, kun hän palasi muutaman vuoden Lapin komennuksen jälkeen takaisin Karhu-ryhmään kouluttajaksi. – Silloin aloin tosissaan pohtia sitä, miten vaativiin ja usein myös vaarallisiin tilanteisiin voidaan valmistautua ja saada aikaan mahdollisimman hyvä lopputulos, Gustafsberg taustoittaa. Lopputuloksena tästä pohdiskelusta syntyi viime lokakuussa julkaistu kirja, joka kantaa nimeä Mielen valmentamisella optimaaliseen suoritukseen. Sen myynti on sujunut hyvin, sillä ennen joulua koko ensipainos oli myyty loppuun. Uusi painos saapui kauppoihin tammikuussa. Kiinnostaako kehitys? Vaikka Gustafsbergin omat kokemukset poliisin erikoisryhmästä ovatkin aika kaukana peruskaduntallaajan normaalielämästä ja sen haasteista, mies itse on vakuuttunut, että kirjan oppeja voi hyödyntää kuka tahansa. Yksi kirjan perusteeseistä onkin, että vahva ja tasapainoinen psyyke on arvokas asia kenelle tahansa. Hän painottaa, että kirjaa ei missään tapauksessa ole suunnattu millekään tietylle ammattiryhmälle. – Keho toimii kokolailla samalla tavalla missä tahansa kuormittavassa työ- tai elämäntilanteessa. Sanoisin, että kirja on suunnattu kaikille, jotka haluavat parantaa omia suorituksiaan, olipa kyseessä sitten urheilu, työelämä tai vaikkapa yleinen elämäntilanne, Gustafsberg kertoo. Kirjailijaksi viime syksynä Vieläkin systemaattisempaan suuntaan tämä ajatuspolku jalostui kolmisen vuotta sitten. Samaan aikaan hän aloitti päällystöopinnot Tampereen poliisiammattikorkeakoulussa. – Silloin aloin laittaa omia ajatuksiani paperille. Kirjoitin Ällistyttävät aivot ajatuksiani siitä, miten ja mitä Siitä ei ole Harri Gustafsberolen itse kokenut, hän kertoo. gin mukaan mitään epäselvyyttä, mikä on ihmisen vahvin elin. Sydän ja reisilihakset jäävät aina kakkoseksi, jos niiden rinnalle o tetaan aivojen mahti. Harri Gustafsberg myöntää, että aja- Harri Gustafsbergin erikoisaluetta on ihmismieli ja ajatusten voima. Poliisin Karhu-ryhmässä pitkän uran tehnyt mies on parhaillaan virkavapaalla, joskin sana ”vapaa” on hieman harhaanjohtaja. Hän on nimittäin sekä opiskelija, tutkija, luennoitsija että yrittäjä. tusten mahti on edelleen asia, joka jaksaa hämmästyttää häntä. Hän on nähnyt työssään esimerkiksi pienen heiveröisen narkomaanin painivan aivan tasavahvasti kahden ison poliisimiehen kanssa ja saanut anteeksipyynnön asiakkaalta, joka oli minuutti aikaisemmin yrittänyt puukottaa häntä. – Eihän meidän tarvitse kuin nähdä jotain hyvin ikävä asia televisiosta, niin se saa meidän ajatuksemme liikkeelle ja v aikuttaa meihin myös fyysisesti, hän huomauttaa. Hyötyä vai haittaa? Gustafsbergin mukaan voimakkaat kehon reaktiot ovat evoluution kaavassa olleet erittäin merkityksellinen seikka ihmiskunnan säilyvyyden kannalta. – Se, että pikkuaivot ja hy- potalamus puskevat meille hormoneja ja vä littäjäaineita, saa sydämen sykkimään, verenkierron toimimaan ja tekee meistä siten joko todella hyvän taistelijan tai pakenijan tai sitten lyö kehomme aivan lukkoon, hän kertoo ja korostaa, että kyseessä ei tarvitse olla mikään hengenvaarallinen tilanne. Saman ilmiön kuka tahansa meistä voi havaita esimerkiksi riidellessään oman puolisonsa kanssa tai vaikka autonratissa, kun valot ovat koko ajan punaisina tai edessä ajaa taas kerran se törttöilijä. Myös silloin keho kyllä kertoo omalla tavallaan kierrosten noususta. – Nämä reaktiot ovat täysin luonnollisia, mutta mielenkiintoista niissä on se, osaammeko käyttää nämä reaktiomme hyväksi, eli onko reaktio meitä hyödyttävä vai hajottava Opittavissa oleva taito Siitä Gustafsberg on vakuuttunut, että ihminen todellakin pystyy vaikuttamaan oman kehon mielentilaan, ajatuksiin ja t unteisiin. – Mielestäni selvää on, että ihmiselossa tarvitaan jännitystä ja pelkoa ja kaikenlaista tunteita, mutta kyse onkin siitä, kuinka niitä voi oppia säätämään niin, että ne ovat meille eduksi, hän kertoo. Hänen mukaansa mielenhallinta on aivan samalla tavalla opittavissa oleva asia kuin moni muukin. Sormia napauttamalla tässäkään asiassa ei kuitenkaan mestariksi tulla. – Yhtälailla, jos ihminen haluaa lisätä fyysistä voimaansa, pitää hänen ensin opetella tekniikka. miten painoja voi nostella, luoda sitten harjoitusohjelma ja alkaa toteuttaa sitä. Myös mielenhallinnassa kysymys on pitkäaikaisesta prosessista, Gustafsberg huomauttaa. Kokemus auttaa, se on selvä. – Kun aikanaan rakensin omakotitaloa, minusta tuntui, että rakennustelineillä olevat työmiehet ottivat paljon enemmän riskejä kuin minä K arhu-ryhmässä. Formulakuski ei saa pelätä kolaria Gustafsbergin mukaan aina haasteisiin ei v oi reagoida tunteella. – Eihän formulakuski voisi tehdä työtään, jos hän koko ajan pelkäisi ajavansa seinään tai kirurgi leikata potilasta, jos hän koko ajan pitää yllä tunnereaktiota siitä, mitä potilaalle voi tapahtua, Gustafsberg kertoo. Hänen omalla urallaan henkisesti kovin paikka on ollut Kauhajoen kouluampumistapaus, jonne Karhuryhmä hälytettiin paikalle. – Kun sinne s aapuessa katseli omaisia, joilla ei ollut mitään tietoa omista lapsista, oli yksinkertaisesti pakko toimia järjellä eikä tunteella ja k eskittyä sataprosenttisesti tehtävään, hän kertoo. Monta rautaa tulessa ● Jotta tekeminen ei va rmasti loppuisi kesken, Gustafsberg on parhaillaan mukana myös Toronton Yliopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun yhteistutkimuksessa, missä konkreettisesti selvitetään, pystytäänkö tilanteisiin valmistautumaan seuraamalla muun muassa haastavissa tilanteissa ihmisten kehossa tapahtuvia fysiologisia muutoksia. – Tulokset eivät ole vielä täysin valmiita, mutta jo nyt saadut tulokset ovat kyllä lupaavia, hän kertoo. Tieteelliset artikkelit tutkimuksesta on tarkoitus saada julkaistuksi tämän vuoden puolella. Kirjan myötä saatu julkisuus on tehnyt Harri Gustafsbergistä entistä kysytymmän puhujan. Hänen järjestämiään koulutuksia ovat käyneet kuuntelemassa niin myyjät, urheilijat, valmentajat kuin lentäjätkin. Koulutuksia ja valmennuksia mies t ekee nykyään yrittäjänä, sillä viime vuonna mies perusti yhdessä yrittäjäkonkari Veikko Wallinin ja juontajana kunnostautuneen Oskari Palomäen kanssa Suomen Mentoritiimi Oy:n. Harrin ja itse asiassa koko Mentoritii- min ajatuksia pääsee seuraamaan esimerkiksi 3. helmikuuta Komediateatterilla. Silloin järjestettävän Menestyvä Mieli -seminaarin kohderyhmää ovat yrittäjähenkiset ihmiset ja a iheina ovat muun muassa ajanhallinta, hyvä ja huono stressi sekä yrittäjyyden kriittisimmät menestystekijät. Tilaisuudessa esiintyy sen järjestävän Mentoritiimin trion ohella myös fitness-valmentaja ja yrittäjä Jutta Gustafsberg, joka sattuu muuten olemaan Harrin ex-puoliso. 21 3D-tulostuksesta liiketoimintaa Pirkanmaalle 3D-tulostus on kansainvälisesti siirtymässä vaiheeseen, jossa uuden menetelmän avulla synnytetään aktiivisesti uudenlaista liiketoimintaa. Tämä kirjoitus valottaa muutamien esimerkkien avulla, millaista uusi liiketoiminta on ja mitä Pirkanmaalla tapahtuu. Myös Pirkanmaalla uskotaan vahvasti 3D-tulostuksen mahdollisuuksiin. Joulukuussa 2014 käynnistynyt kehityshanke 3D-tulostuksen Akatemia etsii parhaillaan 3D-tulostuksen soveltamista puntaroivia yrityksiä ilmaiseen yrityskohtaiseen valmennukseen. Teksti: Pekka Ketola, Ideascout Oy Kuva: Juha Simola, Ideascout Oy ● Kolme esimerkkiä Gyrobot, englantilainen mekaniikkasuunnittelun yritys, kehittää tapoja täydellisesti personoitujen pediatristen kengänpohjien edulliseen tuottamiseen. Tämän on arvioitu olevan yksi 3D-tulostuksen merkittävimmistä kuluttajasovelluksista. Sen lisäksi, että Gyrobot on luonut toiminnasta kannattavaa liiketoimintaa, suunnittelutyökalut ja mallit ovat avoimesti kaikkien saatavilla. Tarvittavat laitteet ja materiaalit maksavat saman verran kuin käytetty kuplavolkkari, siis alle 4000€. Liiketoiminnan voi aloittaa nopeasti ja pienellä pääomalla, jos on osaamista pediatriasta, sekä hyvä liikeidea. Suodattimia tarvitaan kaikkialla, kahvinkeittimistä hiukkaskiihdyttimiin. Croft Additive Manufacturing, myös Englannista, ryhtyi asiakkaiden pyynnöstä valmistamaan 3D-tulostettuja erikoisvalmisteisia metallisuodattimia. Suodattimet tarjoavat tarkasti juuri ne ominaisuudet, joita asiakas t arvitsee. Hyötyinä ovat mm. parempi puh- distettavuus (edullisempi ja nopeampi huolto), minimaalinen lian ja bakteerien kerääntyminen (ei biokemiallista saastumista) ja energiansäästö (nopeammat läpimenot pienemmällä paineella). Menetelmän avulla Croft pystyy luomaan uusia tuotteita uusille asiakasryhmille. Pölynimureistaan tunnettu Hoover on päättänyt kokeilla uutta lähestymistapaa muovisiin varaosiin. Yhteistyössä tulostinvalmistaja Makerbotin kanssa Hoover on julkistanut ilmaisia 3D-malleja p ölynimureiden lisälaitteille, kuten esimerkiksi taskulampputelineen ja johtopidikkeen pölynimurin varteen. Kyseessä on strateginen toimintaidean muutos. Pölynimureiden varaosien jakelua 3D-tulostuksen menetelmin ja avoimissa palveluissa on tarkoitus jatkaa ja kehittää pilottikokemusten perusteella. Myös Pirkanmaalla tapahtuu Ensimmäinen 3D-tulostin hankit- tiin Tampereen Teknillisen Korkeakoulun tutkimuskäyttöön jo 1980luvulla. Viime vuosina l ukuisat yritykset ovat tutustuneet menetelmään erityisesti prototyyppien ja pikamallien tekemisen kautta. 3D-tulostukseen liittyviä palveluita ja laitteita tarjoavat nykyään mm. ANCadsolutions Oy, Virtain Muovityö Oy, Hetitec Oy, Prenta Oy, Sitako, 3D-tulostuskahvila 3D Cr unch ja Ideascout Oy. Koulutustoiminta on viriämässä mm. TAMK:n, TTY:n ja SASKY:n toimesta. Lisäksi useat toimijat ovat valmistautumassa menetelmän teolliseen hyödyntämiseen. 3D-tulostuksen Akatemia Joulukuussa 2014 kä ynnistyi Pirkanmaan liiton rahoittama ja Tampereen kaupunkiseudun elinkeinoja kehitysyhtiö Tredea Oy:n koordinoima kehityshanke 3D-tulostuksen Akatemia. Akatemian tehtävänä on auttaa pirkanmaalaisia yrityksiä hyödyntämään 3D-tulostustekniikkaa liiketoiminnassaan, jakaa tietoa aiheesta sekä luoda yhteistoimintaa yritysten, tutkimuslaitosten, sekä koulutusorganisaatioiden välille. Kuukausittain järjestettävät tapahtumat ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Lisää tietoa osoitteessa www.3dpirkanmaa.fi. Kutsu yrityksille 3D-tulostuksen Akatemia etsii p irkanmaalaisia 3D-tulostuksen soveltamista harkitsevia yrityksiä maksuttomaan yrityskohtaiseen valmennukseen. Valmennuksen tavoitteena on auttaa yrityksiä menetelmän soveltamisessa ja u uden liiketoiminnan kehittämisessä. Jos yrityksesi sopii kuvaukseen, ota yhteyttä. Yhteystiedot löytyvät osoitteessa www.3dpirkanmaa.fi. 22 Yllättäjät 2015 – kaksi huonoa ja yksi ● Kuten tapana, tammikuussa on aika nostaa esille asioita, jotka voivat yllättää sijoittajat tänä vuonna. Sijoitusmarkkinoiden käsikirjoitus tälle vuodelle muistuttaa paljon viime vuosia. Talous ja tulokset kasvavat kohtuullisesti, korot pysyvät alhaalla ja rah a virtaa osakkeisiin. Sijoittajat hermoilevat erilaisia pikkuasioita, mutta lopputulemana on pienen pomppuilun saattelemana kohtuullisen hyvä osakevuosi ja vaisut tuotot korkomarkkinoista. Lähtökohdat muistuttavat siten pitkältikin muutaman edellisen vuoden perus- positiivisia asetelmia. Osakkeet ovat nousseet pohjiltaan jo kuusi vuotta, ja tämän vuoden markkinayllättäjissä kartoitankin tekijöitä, jotka voisivat heiluttaa markkinoiden kokonaiskuvaa. Esille nousee kaksi t ekijää, jotka voisivat kääntää markkinat pysyvämpään alamäkeen, mutta vastapainona on myös vaihtoehto, jossa osakemarkkina voisi yllättää selkeän myönteisesti. 1. Öljyn hinnanlasku sotkee rahoitusmarkkinat Öljyn hinnanlasku on hyvä uutinen maailmantaloudelle ja osakesijoittajille, kun kulutus piristyy energialaskun pudotessa ja yritysten kustannukset laskevat. Hinnanlaskusta on hyötyä laajalla rintamalla. Aina kuitenkin joku myös häviää. Tällä kertaa häviäjiin kuuluvat öljyntuottajat, niin tuottajamaat kuin -yhtiötkin. Niiden osuus koko maailman taloudesta on melko vähäinen, mutta vaikutukset voisivat olla rahoitusmarkkinoille suuremmat. Riskinä on, että öljyn hinnan nopea ja v oimakas romahdus ajaa öljyntuottajia tai niistä riippuvia maita ja yhtiöitä rahoitusvaikeuksiin. Tällöin ongelmat voisivat pahimmillaan levitä lumipallon tavoin eri raho ituslaitoksiin, yrityksiin ja markkinoille, kuten finanssikriisin aikana kävi USA:n kiinteistösektorin ongelmille. Tästä on pieniä merkkejä Yhdysvaltain riskiyrityslaina- eli hig h yield –markkinoilla, mutta toistaiseksi ongelmien odotetaan jäävän varsin rajallisiksi. On mahdollista, että hyvä asia, eli öljyn hinnanlasku, muuttuisikin markkinoilla huonoksi asiaksi. 2. Keskuspankkiusko horjuu Keskuspankkien voimakkailla elvytystoimilla on ollut merkittävä rooli viime vuosien osakenousussa. Aina kun hätä on ollut suurin, ovat keskuspankit tulleet apuun uusilla tukitoimillaan, mikä on siivittänyt osakemarkkinat uudelleen nousuvireeseen. Riskinä on, että keskuspankkiluottamus heikkenee. Edellisestä talouden suhdannehuipusta on kulunut jo reilut seitsemän vuotta, joten perinteisen ajattelun mukaan pitäisi olla jo u uden taloushuipun aika. Vaikka USA:ssa talous kehittyykin mallikkaasti, on muualla maailmalla kasvuvauhti edelleen heikko ja inflaatio olematonta. Keskuspankkikorkojen pitäisi nyt olla huipuissaan, mutta tällä kertaa korot ovat nollissa lähes kaikkialla teollisuusmaissa. Riskinä onkin, että jos talous ei ala piristyä, eivät markkinat enää us koisikaan keskuspankkien taikasormiin talouden kääntämisessä, vaan osakemarkkinat lähtisivät alamäkeen pelätessään talouden ajautuvan pitkäaikaiseen heikkouteen. 3. Nousun loppu rutistus Osakesijoittajien odotukset tulevalle vuodelle ovat maltilliset, kun pelätään erilaisia riskejä niin Venäjältä, Kreikasta kuin muualtakin. Sijoittajat ovat kuitenkin jo tuudittautu- ASIANAJOTOIMISTOJA Asianajotoimisto ACTAS Oy Väinölänkatu 1, 33100 TAMPERE Apiankatu 3, 37600 VALKEAKOSKI Puistokatu 16 A, 38200 SASTAMALA puh. 010 548 6060 www.actas.fi Mika Allén*, Risto Tuori*, Toni Välimäki, Antti Malinen Asianajotoimisto JB Eversheds Oy Pyhäjärvenkatu 5 B, 33200 TAMPERE Asianajotoimisto puh. 010 684 1500, fax 010 684 1501 Klingendahl Oy Eteläpuisto 2 C, 33200 TAMPERE www.jbeversheds.com Timo Jarmas*, Tiina Koivisto*, Jukka puh. (03) 260 2000, fax (03) 260 2050 Reilin*, Sinikka Turkki*, Vesa Turkki*, www.klingendahl.com Iikka Sainio*, Salla Pyymäki*, Terhi Holkeri* Asianajotoimisto Hämeenkatu 20 A, 6. krs, 33200 TAMPERE Dunder&Dunder Ky Asianajotoimisto Lehtinen, Sinivaara & Syrjänen Oy Hämeenkatu 17 A, 33200 TAMPERE puh. (03) 3142 9000 puh. (03) 3125 0000, fax (03) 3125 0050 www.alfalaw.com www.dunder.fi Ilkka Miettinen*, Heikki Taulaniemi*, Tiina Koskinen-Tammi*, Peter Rasmussen*, Leena E-mail: [email protected] Laurila*, Elisa Ilmoniemi*, Marjaana Lehtonen Heikki Dunder*, Pertti Dunder*, Jaakko Dunder* Hämeenkatu 3 A 6, 33100 TAMPERE puh. (03) 230 3000, fax (03) 230 3030 E-mail: [email protected] Heikki Lehtinen*, Markku Sinivaara*, Ilkka Syrjänen*, Jukka Salomaa*, Mika Miesmäki*, Jouko Juntunen*, Anna Lauri Asianajotoimisto Mika Ala-Uotila Oy Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy Asianajotoimisto Alfa Oy * Asianajajat Hatanpään valtatie 24, TAMPERE Pirkkalaistori 4 A, NOKIA puh. (03) 3421 110, fax. (03) 3421 192, www.nokialaw.fi Mika Ala-Uotila*, Ismo Sillanpää*, Hanna Suutari-Pitkänen Asianajotoimisto Merilampi Oy Keskustori 5 C, 33100 TAMPERE puh. (03) 260 1600, fax (03) 260 1650 www.merilampi.com [email protected] Lassi Kettula*, Heli Piksilä-Rantanen*, Jussi Lampinen*, Kirsi-Marja Salokangas*, Tommi Härmä, Meri-Tuuli Vuotari Asianajotoimisto Tempo Oy Hämeenkatu 15 B, 33100 TAMPERE puh. (03) 3123 5100, fax (03) 3123 5121 www.tempolaw.fi [email protected] Jarkko Lehtokannas*, Pekka Paldanius*, Hanna Räihä- Mäntyharju*, Riitta Sommarberg*, Janne Vuorilahti*, Pekka Warjus*, Iiris Kukkonen Asianajotoimisto Aittalahdenkatu 6, 38200 SASTAMALA Hämeenkatu 18 A 6, 33200 TAMPERE Jarmo Vuori Soppeentie 2, 33470 YLÖJÄRVI Asianajotoimisto Isotalo Oy puh. (03) 511 4544, fax (03) 511 4566 [email protected] Jyrki Isotalo* Mikkolantie 1–3, 33470 YLÖJÄRVI puh.(03) 2233 074, fax (03) 2133 070 www.lindblad.fi, [email protected] Markku Lindblad*, Minna Romu*, puh. 0400 130 730, fax (03) 364 1121 E-mail: [email protected] www.lakitsto.fi 23 Laura Hagman hyvä Talenom Konsultointipalvelut Oy Lakilaari massa siihen ajatukseen, että ongelmiin löytyy viime kädessä aina ratkaisu. Jos ongelmat saadaan tänäkin vuonna ratkottua, voivat osakkeet yllättää erinomaisilla tuotoillaan. Kun samaan aikaan korkotaso on painunut aina vain alemmaksi, ei tuottohakuiselle sijoittajalle houkuttelevia vaihtoehtoja löydy. Jos tämä ajatus entisestään vahvistuu, voi osakevuosi nousta todella vahvaksi. Pidemmällä tähtäimellä se voisi kuitenkin olla ongelma. Osakemarkkinoille on huudeltu kuplaa jo jonkin aikaa, mutta toistaiseksi siihen ei o le ollut aineksia. Jos kuitenkin saataisiin aikaan vahva osakkeiden nousuvuosi samalla, kun talous pysyisi vaisuna, voisi kupla alkaa vähitellen kehittyä. Artikkelin on kirjoittanut Nordean päästrategi Lippo Suominen Vuosi on vaihtunut ja samalla myös verovuosi. Milloin minun yhtiön tulee veroilmoitus antaa ja toisaalta onko henkilökohtaisen veroilmoituksen jättöaika sama kuin yhtiön? Yhtiömuoto on osakeyhtiö. Verovuoden 2015 alkaessa useat kysyjät ovat lähestyneet samaa aihetta ja erilaisia veroilmoituksen määräaikoja. Tässä on lyhykäisyydessään vastauksia määräaikakysymyksiin. Osakeyhtiön tule aina antaa veroilmoitus neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymiskuukauden päättymisestä. Jos osakeyhtiön tilikausi on päättynyt 31.12.2014, tulee yhtiön antaa veroilmoitus huhtikuun 2015 loppuun mennessä. Liikkeen- ja ammatinharjoittajat antavat esitäytetyn veroilmoituksen pääsääntöisesti 2.4.2015. Muun muassa maatalouden ja metsätalouden harjoittajat antavat toiminnastaan ilmoituksen 2.3.2015 mennessä. Sen sijaan henkilöasiakkaille verohallinto lähettää huhtikuun aikana esitäytetyn veroilmoituksen, jonka palautus tapahtuu sen mukaan, mikä päivä veroilmoitukseen on merkitty (7.5 tai 13.5). Kuten aikaisempina vuosina esitäytettyä veroilmoitusta ei palauteta, jos veroilmoituksen tiedot ovat oikein. Veroilmoitus voidaan antaa myös verohallinnon sähköisten ilmoittamispalvelujen avulla. VALITSE OSAAVA TILITOIMISTO! Taloushallintoliitton hyväksymiä ja valvomia tilitoimistoja Pirkanmaalla: Hämeen ATK- ja Tilipalvelu Oy* Scantilit Oy* Näsilinnankatu 28 E 6, PL 89, 33201 TAMPERE puh. (03) 3141 7800, fax (03) 222 7782 Jorma Mäenpää 0400 778 840, [email protected] www.hatili.fi * = auktorisoitu www.tilitoimistot.fi Accotilit Ky* Kangasalan Tilitoimisto Oy* PL 39, Puusepäntie 31, 36201 KANGASALA puh. (03) 359 7600, fax (03) 377 2379 Jari Martikainen KLT, HTM www.kangasalantilitoimisto.fi Kymppikirjanpito Oy* Hämeenkatu 5 A, 33100 TAMPERE puh. (03) 3125 1000, fax (03) 3125 1055 Arto Korpi KLT, HTM [email protected] www.accotilit.fi Hatanpään valtatie 34 E, 33100 TAMPERE puh. (03) 3122 3100, fax (03) 3122 3150 Kalevi Lillia [email protected] Ylöjärven toimisto puh. (03) 3122 3187, fax (03) 3641 166 Anri Sainio EK-Tilit Oy* Pirkanmaan Finanssi Oy* Keskustie 29, 35300 ORIVESI puh. 040 829 8190, fax (03) 335 1533 Helena Karppelin KLT, HTM www.ektilit.fi Karhumäentie 1, 33950 PIRKKALA puh. (03) 359 1005, fax (03) 359 1008 Hannu Juhola KLT, Terhi Helenius [email protected] Vammalan Tilitoimisto Oy* Pirkanmaan Kirjanpitotoimisto Oy* Puistokatu 14, 3. krs 38200 VAMMALA puh. (03) 512 5510, fax (03) 512 5539 Erkki K. Mäkinen KLT, HTM www.vammalantilitoimisto.fi Pinninkatu 53 B, 33100 TAMPERE puh. (03) 2123 434, fax (03) 2614 282 Tiina Laukko, Ulla Tamminen KLT [email protected] www.scantilit.fi Talenom Oy* Finlaysoninkuja 21, 33210 TAMPERE puh. 0207 525 550 www.talenom.fi Tammerkosken Tilipalvelu Oy* Sorinkatu 3 B 2 krs., 33100 TAMPERE puh. 0400-139 463, puh. 040-535 7687 fax (03) 2617 059 Tuija Lankinen KLT [email protected] www.tilipalvelu.com Tampereen Tili ja Konsultointi Oy* Tilimanager Oy* Käpytie 6 A, 33180 TAMPERE puh. 010 666 3340, fax (03) 253 1468 Tuire Sammalisto KLT www.tampereentilijakonsultointi.fi Takojankatu 1 c B 11, 33540 TAMPERE puh. (03) 3141 4000 fax (03) 3141 4040 [email protected] www.tilimanager.fi Tiliasema IS Oy* Tili-Nokia Oy* Vainionkuja 3, 35300 ORIVESI puh. 050 5722 490 Iiris Saarinen KLT [email protected] www.tiliasemais.fi Tili-Hakala Ky* Erkkilänkatu 11 A, 33100 TAMPERE puh. (03) 223 9191 Risto Hakala KLT www.tili-hakala.fi Ky* Tampereen Kirjanpitotoimisto Oy* Tilihonka Keskustie 32, 35300 ORIVESI Häkiläpolku 3 A, PL 552, 33101 TAMPERE puh. (03) 254 2200, fax (03) 254 2255 Heikki Punkka KLT, HTM, www.tampereenkirjanpitotoimisto.fi puh. (03) 335 2442 Jaana Sirén KLT [email protected] www.tilihonka.fi Tampereen Kirjanpitotoimisto Oy* Tilkon Oy* Suvantokatu 7-9, 2. kerros Kangasalan toimisto Satakunnankatu 14 A 8, 33100 TAMPERE Kuohunharjuntie 26 33100 Tampere puh. (03) 31 222 400, fax (03) 31 222 444 36200 KANGASALA Markku Ala-Mettälä KLT, HTM puh. (03) 377 4433, fax (03) 377 4466 markku.ala-mettala@pirkanmaankirjanpitotoimist www.tampereenkirjanpitotoimisto.fi o.fi www.pirkanmaankirjanpitotoimisto.fi puh. 010 320 9020, fax (03) 213 7102 Ilse Alander KLT, KHT www.tilkon.fi Välimäenkatu 23, 37100 NOKIA puh. (03) 3122 6200, fax (03) 3122 6230 Merja Raudasoja KLT www.tilinokia.fi Tilitoimisto Matti Savo Ky* Satamakatu 9, 33200 TAMPERE puh. (03) 363 0200, fax (03) 363 0088 Matti Savo KLT www.tilitoimistosavo.fi Tilisatama* Manttaalitie 1, 37500 LEMPÄÄLÄ puh. 3391 1700, fax (03) 3750 075 Matti Savo KLT www.tilitoimistosavo.fi Tilitoimisto Kirsti Alakahri Oy* Satamatie 37, 37800 AKAA puh. (03) 549 4400, fax (03) 549 4425 Kirsti Alakahri KLT www.tilitoimistoalakahri.com 24 25 Työvaatteiden kunkku löytyy Kaukajärveltä Tamperelainen Image Wear on oman alansa eli työvaatteiden kiistaton markkinajohtaja. Takana on melkoinen historia, sillä viime vuonna toiminnan perustamisesta tuli jo 55 vuotta. Nimi oli tuolloin vielä Laitosto, ja työvaatteet olivat alkuvaiheessa vain yksi osa toimintaa. ● Image Wear on aina ollut perheyritys. Omistajasuku on tosin vaihdettu kertaalleen 80-luvulla, jolloin Finlaysonin tekstiilipuolen johtajana toiminut Pekka Vettenranta osti vaimonsa Aulin kanssa kaukajärveläisyrityksen sitä 50-luvun lopulta asti pyörittäneeltä yrittäjä Eero Sarinilta, joka jättäytyi tuolloin eläkkeelle. Tänä päivänä yrityksen omistavat Pekan lapset Kati Tukiainen ja Janne Vettenranta Vaikeita vuosia Image Wearin hallituksen puheenjohtaja Kati Tukiainen, joka ottaa vastaan Pirkanmaan Yrittäjä -lehden yrityksen kokoushuoneessa, myöntää suoraan, että viime vuosina Image Wearin tulevaisuuden näkymät ovat olleet varsin sumuiset. 2009 alkanut lama iski yritykseen kovaa. Siitä kertoo hyvin liikevaihto, joka on laskenut parhaasta 34 miljoonasta eurosta alaspäin Viime vuonna 55 vuotta toiminut Image Wear on ollut nykyisen omistajaperheen omistuksessa 80luvulta saakka. Silloin yrityksen ostaneen Pekka Vettenrannan jälkeen vetovastuun ovat ottaneet hänen lapsensa Kati Tukiainen ja Janne Vettenranta. noin kolmanneksella. – Me emme oikeastaan ole menettäneet yhtään asiakasta, mutta vuonna 2009 o limme yhtäkkiä siinä tilanteessa, että kukaan ei ostanut kuin todelliseen tarpeeseen, hän jatkaa. Se tarkoitti muun muassa koko henkilökunnan lomauttamista. Tilanne on kuitenkin petraantunut. – Emme o le vielä lähel läkään vuoden 2008 liik evaihtolukuja, mutta pari viime vuotta olemme pysyneet budjeteissa, ja vuoden 2015 uskotaan olevan jo selvästi kasvuvuosi, Tukiainen kertoo. Ei ensimmäinen lama Kun yrityksellä on takana näinkin pitkä historia, tiedetään, että nykytilanne ei o le yrityksen ensimmäinen ja tuskin viimeisinkään taantuma. Alamäki koettiin myös 90-luvulla, vain pari vuotta Vettenrantojen otettua yrityksen komentoonsa. Siitä kuitenkin selvittiin montaa muu- ta kotimaista vaatefirmaa paremmin, kiitos muutaman seikan. – Hyvä puoli oli, että meillä oli tarjota vaatteita sekä sairaaloiden että teollisuuden tarpeisiin. Niihin kun lama iski hieman eri tahtiin. Siinä missä teollisuudessa työhaalarien kysyntä loppui kuin seinään, kunnallisen puolen asiakkaat – kuten terveydenhuolto – ostivat edelleen vaatteita entiseen malliin. Ja sitten kun lama alkoi vaikuttaa heillä, oli osa teollisuudesta jo päässyt kasvuvauhtiin, kertoo Tukiainen. Eestiin mentiin jo neuvostoaikana Toinen tärkeä syy siihen, että 90-luvun lamasta selvittiin niinkin hyvin, juonsi juurensa siitä, että yrityksessä oli jo 80-luvun lopulla todettu kotimaisen valmistuksen kustannusten karanneen käsistä. Työvaatepuolella asia on erityisen merkityksellinen, sillä vaatekappaleeseen käytetty työmäärä on aivan eri t asoa kun muotivaatteissa. Tuotteiden tekniset ominaisuudet, moninkertaiset taskut ja heijastusnauhat kun tarkoittavat montaa lisävaihetta valmistukseen. Vaatteiden valmistusta ulkomailla testattiin ensin yhdessä ruotsalaisen yhteistyötahon kanssa Portugalissa ja sittemmin itsenäisesti Baltiassa ja muissa entisen itäblokin maissa. Tuotekehitys tapahtuu Tampereella Tänä päivänä Image Wearin ompelutyöstä pääosa tehdään Viron Narvassa. Siellä yrityksellä on töissä 180 henkeä. Vaikka ompeleminen tapahtuukin pääasiassa ulkomailla, on Tampereen pääkonttorilla edelleen merkittävä rooli. Tuotekehitys ja mallimestarit ovat edelleen täällä, ja Kaukajärveltä löytyy myös automaattileikkurit, joilla osa tuotteista leikataan valmiiksi narvalaisia varten. Siinä mielessä yritys on viime vuosia kulkenut jopa vastavirtaan, että Tampereelle on palkattu muutamia uusia ompelijoita. – Tämä palveluompelimo on sijoitettu tänne pienten nopeiden erien valmistusta varten, ja he auttavat asiakkaita myös esimerkiksi vaatteiden lyhennysten tai pidennysten kanssa, Kati Tukiainen kertoo. Tampereen konttorilla työntekijöitä on yhteensä 70. Suomen ainoa työvaatemyymäläketju Suomessa Image Wear Oy maksaa palkkaa yhteensä 130 ihmiselle. Määrää kasvattaa se, että yrityksellä on ainoana työvaatevalmistajana oma myymäläketju, joka kattaa yhteensä 26 m yymälää eri puolella Suomea aina Lappia myöten. Sen kehittäminen yrityksessä aloitettiin vuosituhannen vaihteen tienoilla samoihin aikoihin kun nimeksi vaihdettiin Image Wear. Sitä ennen t oiminta koostui useasta itsenäisestä 26 jatkoa edelliseltä sivulta pienestä yrityksestä. – Aikaisemmin käytössä olleet Laitosto, MixVaate ja Profitex haluttiin kaikki lyödä yhteisen brändin alle, Kati kertoo. Omaa myymäläketjua on kasvatettu parin kolmen liikkeen vuositahtia läpi koko viime vuosikymmenen. – Ideana oli päästä mahdollisimman lähelle asiakkaita ja t arjota heille paikallista ja nopeaa palvelua. Jos he joutuisivat tilaamaan vaatteensa jostakin, toimitusaika kestäisi viikkoja. Nyt he saavat vaatteet ylleen vaikka heti, mitä erityisesti yrittäjät arvostavat, Tukiainen kertoo. Valtava valikoima Valikoiman puutteesta kasvu ei ainakaan ole kiinni. Image Wearin työvaatteiden kirjo on sanalla sanoen kattava ulottuen sairaalan hoitohenkilökunnan asuista raksahaalareihin sekä kuumasuojavaatteista Finnairin lentoemäntien ja p ilottien univormuihin. Kati Tukiaisen mukaan yrityksellä on tänä päivänä noin 5000 aktiivista tuotetta. – Ja kun ottaa huomioon, että lähes j okaisesta tehdään noin 10 er i kokoon, on meillä kaiken kaikkiaan noin 50 000 tuotetta.Yrityksen myynti voidaan jaotella karkeasti kahteen kategoriaan, Tam- pereelta koordinoitavaan suuryritysmyyntiin sekä myymälöissä tapahtuvaan mikro- ja pk-yritysten palvelemiseen. Noin 23 miljoonan euron liikevaihdosta noin 11 mil joonaa tehtiin omissa myymälöissä ja loput suurasiakkailta. Asiakkaisiin lukeutuu isoja ja t uttuja nimiä kuten Finnair, Posti sekä puolustusvoimat. Tämä on meidän ydinbisnes Siinä, missä pk-yrittäjät saavat vaatteensa kätevästi ja rivakasti paikallisista myymälöistä, myös suuryrityksille pystytään toimittamaan vaatteita perinteistä nopeammalla aikataululla. Tästä pitää huolen Tampereella toimiva jättimäinen varasto, jossa on varastoituna hyvä arsenaali asiakkaiden tuotteita. Myös tällä tavoin yritys on pyrkinyt olemaan palvelun saralla ykkönen. – Aikaisemmin asiakkaat pitivät omaa varastoa, mutta he ovat olleet tyytyväisiä siihen, että me ho idamme varastoinnin heidän puolestaan. Meidän koko toiminnassamme ydinajatus on, että työvaatteet eivät ole asiakkaidemme ydinbisnes, vaan on meidän hommamme tehdä työvaatteiden koko prosessi asiakkaillemme mahdollisimman helpoksi, Tukiainen huomauttaa. Työvaateteollisuus omaksuu ratkaisuja vapaa-ajan vaatteista ● Hyvä esimerkki Image Wearin jatkuvasta tuotekehityksestä on vasta äskettäin markkinoille tuotu uusi terveydenhuolto- ja p alvelualojen työvaatemallisto, jonka suunnitteluvaiheessa yritys haastatteli kymmeniä terveydenhuollon ammmattilaisia. Idena oli, että työn vaatimukset otettaisiin entistä paremmin huomioon. Kati Tukiaisen mukaan ratkaisussa haettiin mallia urheiluvaatepuolelta – Uutta on erityinen kainalorakenne, jonka avulla vaate palautuu paikoilleen nostojen ja kurkottelun jälkeen lisäten siten työskentely- mukavuutta. Vaate ei nouse liian ylös ja on laskeutuva, esittelee Image Wearin hallituksen puheenjohtaja Kati Tukiainen. Tuotteen markkinapotentiaali on varsin suuri, sillä yksin terveydenhuollossa fyysistä nostamista ja kurkottelua sisältävää työtä tekee Suomessa lähes 250 000 henkilöä. Kaksi muistoa 90-luvulta ● Pirkanmaan Yrittäjä -lehden vieraillessa joulun alla Image Wearissa, paikalla sattui olemaan myös yrityksen aiempi omistaja Pekka Vettenranta. Hän totesi maailman muuttuneen monessakin suhteessa siitä, kun hän parikymmentä vuotta sitten oli aloittamassa tuotantoaan vielä silloin Neuvostoliittoon kuuluneessa Virossa. – Silloinhan puhelut piti vielä tilata ja niitä sai odotella puoli päivää, ja sitten niitä katkottiin jossakin vaiheessa. Minä sitten jossakin vaiheessa salakuljetin Viroon sellaisen Mobiran ison laatikkopuhelimen. Meillä oli konttori Olympia-hotellin ylimmässä kerroksessa, josta sillä voitiin soittaa Suomeen, Vettenranta muisteli. – Mieleeni jäi ikuisesti, kun yhteistyökumppani soitteli sieltä, että nyt näyttää pahalta; täällä ajavat Venäjän tankit kaduilla. Onneksi valta kuitenkin vaihtui Virossa sitten rauhallisesti. 90-luvun alkupuolen lamassa olisi saattanut yrittäjän mukaan pahemminkin ilman erästä puhelinsoittoa. Hänen tuttu asiakkaansa eräästä konkurssiin lamassa joutuneesta isosta rakennusliikkeestä nimittäin soitti miehelle lyhyen varoituspuhelun siitä, että firman vasta tilaamia työasuja ei kannata painaa. – Jos olisimme eh tineet painaa niihin logot, olisi koko 1,5 miljoonan markan t ilaus mennyt jätteeksi. Seuraavalla viikolla kyseistä rakennusliikettä ei nimittäin enää ollut, hän kertoo. 27 28 Yrittävät sisarukset - Annikki kauppaa ● Naisten tarinaa kuunnellessa selviää, että he ovat saaneet innostuksen yrittämiseen geeneissään. Annikki ja Tuija eivät nimittäin suinkaan ole sisaruskatraansa ainoat yrittäjät. Pienviljelijäperheessä varttuneesta yhdeksän sisaruksen pesueesta peräti kuusi elättää itsensä yrittäjänä. – Yrittäjyyteen varmasti saimme lapsuudenkodissa jo tuntumaa, sillä maatalossa hommia kyllä riitti, ja noihin aikoihin lapsityövoima oli kova sana, tuumaa Annikki pilke silmäkulmassa. vain alkoi kyselijöitä ilmaantua. Työmäärä kasvoi tasaisesti, mutta vielä kovempaan nousukiitoon kaupankäynti lähti asiakkaalta saadun vinkin ansiosta. – Eräs johtavassa asemassa työskennellyt tuttu mies teetti kerran tyttärelleen neulepuseron ja l upasi, että minulla olisi töitä tuplasti, jos kaksinkertaistaisin hintani. Niin tein, ja todeksi se osoittautui,Annikki kertoo. Nykypäivänä aika ei enää riitä neuleiden valmistukseen. – Ei, vaikka niitä edelleen aika ajoin minulta kysytään. Perinnöllä alkuun Annikilla tie yrittäjyyteen alkoi käsitöiden kautta, sillä hän on perheensä muun naisväen tapaan ollut käsityöihminen jo pikkulikasta lähtien. Kauppaa hän on itse asiassa pitänyt melko lyhyen aikaa, jos sitä peilaa hänen koko yrittäjäkokemukseensa. Oman toiminimen hän pisti pystyyn jo 32 vuo tta sitten. Kimmokkeen yrittäjäksi ryhtymiseen antoi hänen melko nuorena menehtyneen isänsä tyttärelleen jättämä perintö. – Sillä rahalla ostin sähkökäyttöisen neulekoneen. Se maksoi 12 000 markkaa, joten siihen se perintö kokolailla sitten menikin, hän kertoo. Oma kauppa oli haave Neuletöiden valmistus ja kauppaaminen sujui hienosti p erheen arjen pyörittämisen ohella, mutta takaraivossa kuitenkin takoi ajatus kauppiaaksi ryhtymisestä. – Se oli sellainen ajatus, jota hellin pitkään, mutta vielä tuolloin asia jäi hautumaan, hän kertoo. Sen sijaan Annikki löysi lisätöitä tuoteesittelijänä. Ruotsalainen kotimyyntifirma PXC etsi Aamulehdessä alusvaatteiden kotimyyjää, ja Annikki tarttui täkyyn. Kodeissa tapahtuvaa myyntityötä Annikki on jatkunut jo 17 vuotta, ja hän tekee sitä edelleen, joskin keikkamäärät ovat laskeneet. – Nykyään minulla on noin 15–20 tilaisuutta vuodessa, kun niitä saattoi parhaimmillaan olla vuosittain noin 70. Kannattava hinnantarkastus Tuotteitaan Annikki ei käytännössä markkinoinut laisinkaan, mutta niin Kivenheiton päässä Pälkäneen keskustasta löytyy liikekiinteistö, jonka kivenjalassa yrittäjinä toimii kaksi sisarusta. Annikki Westman pyörittää vaatekauppa ja Tuija Norokorpi elättää itsensä ompelijana. He molemmat pyörittävät omaa yritystään, mutta yhteistyö ei rajoitu ainoastaan toimitilojen jakamiseen. Vaatekauppa Fiinaa pyörittävä Annikki Westman ja hänen siskonsa, omaa ompelustudiotaan pyörittävä Tuija Norokorpi toimivat samoissa toimitiloissa naapureina. Yhteistyöstä on hyötyä bisneksessä, mutta myös käytännön asioita on helpompi hoitaa, kun toinen voi tarvittaessa tuurata toista. Aiempi elämä auttoi kaupan perustamisessa Pitkäaikaisen kauppiashaaveensa Annikki pääsi toteuttamaan lokakuussa 2003. Annikin elämässä tapahtui muutenkin muutamassa vuodessa isoja muutoksia. Annikki erosi miehestään ja solmi myöhemmin uuden avioliiton. – Siihen samaan muutosrytäkkään tuli sitten vielä kauppakin, hän hymyilee. Yrittäjä myöntää, että se- kä neulehommista että alusvaatteista on ollut apua nykytyössä. – Kaikki se, mitä olen tehnyt aikaisemmin, on poikinut paljon tähän kauppaan jo siitäkin syystä, että minulla oli jo tuoreena kauppiaana 29 ja Tuija ompelee aika paljon niin sanottuja vanhoja asiakkaita Kattava valikoima Annikin vaatekauppa kantaa nimeä Fiina. Nimi löytyi itse asiassa hautakivestä, sillä nimeä yritykselleen puntaroinut yrittäjä bongasi nimen Josefiina, josta sitten tippui etuosa pois. Yrittäjä itse luonnehtii kauppaansa aikuisten naisten liikkeeksi, mutta tosiasiassa saranoita kuluttavat asiakkaat ovat aika laajalta ikäskaalalta. – Nuorimmat asiakkaani ovat olleet noin 12-vuotiaita ja vanhin taitaa olla 95-vuotias. Jos kuitenkin sitä ihan kärkeä etsitään, niin se o n varmasti 40–60-vuotiaat naiset. Laaja on myös tuoteskaala, sillä se pitää juhla- ja arkivaatteiden ohessa sisällään myös huivit ja laukut. – Oikeastaan kaikkea, mitä nainen tarvitsee, paitsi päällysvaatteita, hän kertoo. Valinnanvara ei m yöskään rajoitu yhteen tai muutamaan valmistajaan. – Vaatepuolella minulla on ainakin 20 toimittajaa joka kauteen, laukuissa ja lii veissä lisäksi varmaan kummassakin viisi. Laadukas palvelu kannattaa Aika usea yrittäjä jopa Tampereella valittaa, että vähän sitä sun tätä kauppaavien jättimarkettien ja verkkokauppojen aikakaudella erikoisliikkeelle ei t unnu riittävän tilaa. Miten sitten naistenvaatteiden erikoisliike voi kannattaa Pälkäneellä? – Toki täällä kulurakenne on aivan erilainen kun isommissa kau- pungeissa. Tampereella myynnin pitäisi olla aivan eri tasolla, Annikki kertoo. Toisaalta tärkeimpänä syynä hyvään myyntiinsä yrittäjä pitää kuitenkin palvelua. – Itse uskon, että rehellisellä ja laadukkaalla palvelulla on mahdollista pärjätä missä tahansa. Moni asiakas on sanonut tulevansa tänne sen takia, että minä myyn asiakkailleni rehellisesti heille sopivia vaatteita. – Olen aina ollut sitä mieltä, että ei ole järjen hiventä lähteä myymään asiakkaille sellaisia tuotteita, jotka eivät istu tai ole esteettisesti sopivia.Yhden kerranhan on helppo myydä mitä tahansa, mutta jos kauppaa haluaa tehdä useampaankin otteeseen, kannattaa olla rehellinen, yrittäjä tiivistää. Hänen mukaansa laadukas palvelu on syy myös siihen, että Fiinassa asioidaan kauempaakin. – Toki paikkakuntalaisia on paljon, mutta paljon minulla käy tuttuja asiakkaita Akaasta, Kangasalta ja Orivedeltä. Oikea suunta Nyt 11 vuotta kestänyt kauppiasura on sujunut myös lukujen valossa nousujohteisesti, sillä liikevaihto on kasvanut joka ikinen vuosi. – Parhaana vuonna 2006 kasvua oli jopa 24 p rosenttia, hän kertoo. Sen yrittäjä tosin tietää, että uusien asiakkaiden saaminen on jatkossakin tärkeää. – Toki tarve uusille vaatteille elää elämäntilanteiden myötä. Esimerkiksi opettaja, joka työelämässä ollessaan on asioinut minulla kerran kuussa, käykin täällä eläkkeellä ker- ran vuodessa. On selvä, että minun on jatkossakin saatava tänne uusia asiakkaita, hän toteaa. Tätä haastattelua tehtäessä tammikuun alkupuolella kaupassa eletään vuoden hiljaisinta aikaa. – Alennusmyynnit vähän piristävät kyllä tammikuuta. Helmikuu on se hiljaisin kuukausi, hän tuumaa ja kertoo, että ostotahti kiihtyy selvästi maaliskuuhun päästäessä. Kiireisintä aikaa yrityksessä on kesä. – Tähän vaikuttaa etenkin kesäasukkaiden määrä. Aika moni heistä on löytänyt liikkeeni ja vierailee useammankin kerran kesässä, hän toteaa. Tuija ei ole toimetonta päivää nähnyt Sisarensa kanssa samoissa tiloissa, mutta omassa ateljeessaan työskentelevä Tuija Norokorpi perusti Ateljee TuijaN -nimeä ka ntavan toiminimensä kahdeksan vuotta sitten. Yrittäjyys alkoi kiinnostaa, kun hänen aikaisempi työnantajansa teki konkurssin. Tuija oli ol lut esimiestehtävissä, mutta ei arkaillut myöskään yrittäjäksi ryhtymistä. – Siinä mielessä yrittäjäksi ryhtyminen ei ollut mikään uusi asia, että olin tehnyt ompeluhommia myös ennen tätä oman työni ohella. Käsilläni olen tottunut tekemään pienestä pitäen, sillä omat vaatteeni olen ommellut 12-vuotiaasta saakka, hän kertoo. Työt eivät tekemällä lopu Sisarensa tapaan myös Norokorpi elää tammikuussa oman vuosiryt- minsä kannalta kiireettömintä aikaa – ainakin teoriassa. – Minulla oli loppuvuodesta sen verran paljon tilauksia, että hyvin tässä tuntuu hommia riittävän myös alkuvuodeksi, eikä minulla tässä kahdeksan vuoden aikana ole ollut vielä yhtään päivää, jolloin minulla ei olisi ollut mitään tilausta työn alla, Tuija toteaa ja höyryttää samalla työn alla olevaa juhlamekkoa. Myös hänen liikkeessään ovi käy tiuhinta tahtia juuri kesäkaudella. – Varmasti siitä syystä, että häitä ja muita juhlia on tuolloin eniten. Yhteistyöstä voimaa Tuija ja Annikki kertovat, että alun perin naisilla oli ajatuksena ehkä löydä hynttyyt yhteen ja pyörittää kahteen pekkaan yhteistä firmaa, mutta siitä kuitenkin luovuttiin. – Me kun kummatkin tahdomme olla aika itsepäisiä, sisarukset naurahtavat. Yhteistyö on silti tiivistä. Se, että Tuija pystyy toteuttamaan sisarensa kaupan asiakkaille pieniä korjauksia, kuten esimerkiksi lyhennyksiä, on molempien etu. Annikille etu on parempi palvelu, ja Tuijalle se tietysti tarkoittaa työtä. – Niin ja t ietysti me molemma t hyödymme tästä myös näkyvyyden suhteen. Toisen asiakas on myös toisen potentiaalinen asiakas, sisarukset toteavat. Kehut kotikunnalle ● Sekä Annikki että Tuija ovat asuneet käytännössä koko elämänsä Pälkäneellä. – Olin p uolivuotias, kun vanhempani muuttivat tänne, Annikki hymyilee. Kumpaisellakaan heistä ei ole ollut ikinä hinkua muuttaa muualle, sillä Pälkäne on tarjonnut kauniin, toimivan ja rauhallisen ympäristön lasten kasvattamiseen, ja myös palvelutarjonta on todettu hyväksi. – Kangas- ja kenkäkaupat ovat oikeastaan ainoat liikkeet, joissa joudun asioimaan kauempana, Tuija Norokorpi tiivistää. Annikki nostaa omalle plussalistalleen myös oivat liikuntamahdollisuudet. – Näen, että Pälkäne on hyvä paikka myös yrittämiseen, sillä täältä on sopivan mittainen matka moneen paikkaan. Tampere ei o le kuitenkaan niin lä hellä, että kaikki asiointi pitäisi keskittää sinne, hän kertoo. 30 Sappee odottaa hyvää Pirkanmaan suurimmassa laskettelukeskuksessa, Sappeessa, hissit nytkähtivät käyntiin vasta joulu jälkeen. Sen jälkeen toiminta on kuitenkin lähtenyt hyvään vauhtiin ja rinteissä on piisannut populaa mukavasti. Tulevasta kaudesta odotetaankin viime vuotta parempaa. luokkaa, että etelämpää ei Suomesta vastaavan kokoista löydy. Rinnealuetta riittää kaikkiaan 30 hehtaaria, ja hissitkin kuljettavat ihmisiä ylös 6900 hengen tuntitahdilla. Viime vuodeksi yritys tosin avasi myös yhden täysin uuden rinteen, perheille suunnatun Alppiseikkailurinteen. Se on perinteistä rinnettä kapeampi laskuväylä, jonka varrelle on asetettu esimerkiksi pehmustettuja pujottelukeppejä sekä syöksylaskuportteja. Etenkin lapsiperheet ovat ottaneet uutuuden vastaan innolla. Rinne on lisäksi valaistu komein värivaloin, jotka tekevät sen laskemisesta etenkin ilta-aikaan komean kokemuksen. – Enkä ainakaan itse ole törmännyt vastaavaan missään Suomessa, rinnetoiminnanjohtaja huomauttaa. ● Tarkalleen ottaen rinteet saatiin tänä vuonna auki 27. joulukuuta. – Se on pitkällä tähtäimelläkin heikko keskiarvoluku, sillä yleensä kausi on saatu käyntiin jo joulukuun alussa, tuumaa rinnetoiminnanjohtaja Kosti Puurunen. Hän itse aloitti työt laskettelukeskuksessa jo 1999, joten vertailutalvia riittää melkoisesti. Tampereen lumimäärä vaikuttaa Puurunen myöntää, että viime vuoden lämmin talvi vaikutti kävijämäärään. Se laski sitä edeltäneestä, hyvälumisesta talvesta noin viidenneksellä. Vaikka rinteet saatiin itse asiassa viime vuonna auki pari viikkoa tätä vuotta aikaisemmin, kausi jäi vaisuksi. Ilmeisesti moni jätti lämpimän talven vuoksi k oko kauden korkkaamatta. Sappeen omistajan Jouko Poukkasen yhtiökumppani Juha Marjasen mukaan maan valkoisuus on psykologisesti tärkeä asia. – Jos Tampereella maa on vihreä, parkkipaikkamme pysyy tyhjänä. Näin se menee, vaikka meillä rinteiden tekoon ei tarvita yhtään luonnonlunta, Marjanen toteaa. Patouma purkaantuu Kosti Puurusen mukaan sama ilmiö nähtiin myös tänä vuonna. Jouluksi tullut lumi tarkoitti, että väkeä oli hyvin jo avajaispäivänä. – Vaikka kausi päästiin aloittamaan myöhässä, laskijoita oli jo ensimmäisinä viikkoina. Uskon, että monilla on nyt myös patoutumaa päästä laskemaan, jos viime talvi jäi kokonaan välistä, hän arvelee. Viime vuoden surkea talvi tosin näkyy edelleen kausikorttimyynnissä. Koska merkittävä osa kausikorteista myydään reilusti etukäteen – ensimmäiset aina jo edelliskauden loppuessa huhti- ja t oukokuussa – jättää moni huonomman laskutalven jälkeen kausikortin ostamatta. Toisaalta yhdessä ryhmässä kausikorteissa on ollut tänä vuonna kui- Sappee on valittu Vuoden hiihtokeskukseksi kaksi kertaa, vuosina 1996 ja 2010. Muutakin virallista tunnustusta on saatu. Vuonna 2012 Sappee valittiin Vuoden kotimaanmatkailuyritykseksi.Tänä päivänä Sappeesta löytyy 12 rinnettä ja kahdeksan hissiä. tenkin petrausta. – Siihen olemme tyytyväisiä, että yritysten osalta kausikorttimyynti on ollut mukavassa kasvussa, hän toteaa. Ilmainen kanta-asiakkuus Suurin osa Sappeessa asioivista on päivälipun ostajia. Aikuisille sen hinta on 38 euroa, lapsilta se maksaa 24 euroa. Verkkokaupasta ostettaessa hinta on kaksi euroa halvempi. Lisäksi alle 6-vuo tiaat laskettelevat ilmaiseksi aikuisten kanssa, kunhan heillä on kypärä päässä. Tämän sesongin uutuuksiin kuuluu mySappee kanta-asiakasohjelma. Siihen voi liittyä ilmaiseksi Sappeen nettisivuilla, ja siinä mukana oleville on tiedossa erilaisia tarjouksia. – Kuten esimerkiksi kantaasiakaspäiviä, jolloin päivän hissilippu on tarjolla 9,90 euron hintaan. Netissä asiakkaille on tarjolla myös Sappee Skidays -palvelu, jonka myötä omat hissimatkat ja laskut voi tarkistaa jälkikäteen myös netistä. Kosti kulki vastavirtaan Rinnetoiminnanjohtaja Kosti on siinä mielessä kulkenut urallaan nurinkuriseen suuntaan, että hän on Pohjoisen poikia. Laskettelukeskukset palveluineen kun ovat niitä harvoja paikkoja, joissa työntekijöiden virta kulkee perinteisesti pikemminkin toiseen suuntaan. Pudasjärvellä, paikkakunnan tunturien maisemissa kasvanut Puurunen kuitenkin on kulkenut vastavirtaan. – Tulin tänne yhdeksi talveksi hommiin 15 vuo tta sitten ja si llä reissulla olen edelleen, hän naurahtaa. – Hienointa omassa työssäni on ollut se, että täällä on kehitetty jatkuvasti. Sekä rinteet että alue kokonaisuudessaan ovat kehittyneet valtavasti vuosien saatossa. Tässä tarinassa on ollut hieno olla mukana. Alppiseikkailu on uusin rinne Omilla leveysasteillaan Sappee on selvä kuningas. 12 rinteen ja kahdeksan hissin kesk us on sitä koko- Tähän hyppyyn on vaadittu jo aika monta laskua. Snow Park-rinne on tehty ammattilaisten kanssa Mutkamäen ja Alppiseikkailu-rinteen lisäksi aivan uusia rinteitä ei Sappeessa ole pahemmin 2000-l uvulla tehty, mutta olemassa olevien monipuolisuutta on kyllä kehitetty ahkeraa tahtia. Lapsiperheiden lisäksi erityisesti park-laskijat on huomioitu. – Park-laskettelijoihin lukeutuvat ne, jotka kaipaavat tavallisen tasaisen alamäen sijalle myös hyppyreitä, kaiteita ja pressejä, hän kertoo. Sappeessa tälle ryhmälle tarjolla on kaksikin eri rinnettä. Niistä haasteellisemmassa hyppykummut ovat kutakuinkin kerrostalon korkuisia, kun taas astetta loivempien hyppyreiden ja reilien makuun pääsee toisessa, astetta maltillisemmassa Park-laskijoille suunnatussa rinteessä. Sappeen haastavampaa Park-rinnettä muuten kehitetään jatkuvasti yhteistyössä aktiivilaskijoiden kanssa. Tätä kehittämistä varten on synnytetty aivan oma tiiminsä, joka pitää sisällään sekä lumilautailijoita että suksijoita. – Ja siihen siis kuuluu kavereita, jotka käyvät kuvaamassa lasketteluvideoita ympäri maailmaa, Puurunen kertoo. Jo 750 petipaikkaa Rinteet sikseen. Jos visiitistä Sappeelle on kertynyt aikaa enemmän, saattaa keskus näyttää aika erilaiselta kuin viime kerralla. Etenkin majoituskapasiteetti on ollut kovassa kasvussa läpi koko 2000-luvun. Tänä päivänä alueelta löytyy jo noin 750 petipaikkaa. Pieni autoajelu 31 laskettelutalvea Huipun esiintyjissä on totuttu näkemään kovia nimiä, eikä tämä vuosi ole poikkeus. Kevään esiintyjälistalta löytyy muun maussa Elastinen. Tätä juttua tehtäessä tammikuun alkupuolella lumetukset olivat vielä käynnissä. ympäri keskuksen katuja paljastaa, että paikkamäärään on syytä odottaa jatkossa kasvua. Oleellinen vetovoimatekijä on myös 2005 perustettu Huippu-rinneravintola. Se on yli t uhannella asiakaspaikallaan edelleen koko maan suurimpien joukossa. Sinne on kerännyt väkeä myös erittäin laadukas esiintyjäkaarti. Mukana on tänäkin keväänä valinnanvaraa moneen makuun sillä JVG:n, Elastisen ja Nopsajalan ohella keikkailemaan on tulossa esimerkiksi Paula Koivuniemi. Samoihin aikoihin Huipun kanssa yrityksessä panostettiin myös 250 vaunupaikan karavaanialueeseen, mikä on sekin osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi. Käyttöaste on erinomainen, sillä vuosipaikkalaiset pelkästään täyttävät noin neljä viidestä karavaanipaikasta. Kesääkään ei lonnita On selvä, että Sappeessa leijonanosa tuloista taotaan talvella, sillä 180 000 vuosikävijästä talvella keskuksessa asioi noin 120 000 henkeä. Eipä keskus tosin tänä päivänä tosin kesäisinkään tyhjän panttina makaa, sillä toimintaa on jatkuvasti kehitetty ympärivuotisempaan suuntaan. Vuonna 2008 rinne otettiin esimerkiksi polkupyöräkäyttöön alamäkipyöräilijöille rakennettujen reittien muodossa. Sen myötä yksi hisseistä pyörii nyt myös kesäkaudet. Pyöräilijöiden osalta kävijämäärät ovat olleet mukavassa nosteessa. – Se on hyvä, että olemme saaneet hyvän maineen harrastajien joukossa ja ajoreittimme ovat saaneet kiitosta. Ensi kesänä meillä on useitakin isompia alan kilpailuja, Puurunen kertoo. Po- pulaa paikalle on tuonut myös kesäteatteri. Sen esittämiä näytelmiä on parhaina suvina käynyt katsomassa noin 20 000 silmäparia. Ensi kesänä Sappeen teatterissa nähdään Heikki Vihisen käsikirjoittama Kesäkissat-näytelmä. Stadikaan ei ole kaukana Tampereen kaupunkiseutu ja koko Pirkanmaa on luonnollisesti tärkeää asiakasryhmää Sappeelle, mutta toisaalta käydään keskustassa kauempaakin, etenkin länsirannikolta ja etelästä. – Tampereelta meille ei o le kuin 50 kil ometriä, ja pääkaupunkiseudultakin matka Sappeeseen jää ainoastaan 160 kilometriin, mikä on kyllä meille s elvä etu, Puurunen kertoo. Sappee on myös merkittävä työllistäjä. Pelkästään rinneyhtiön palveluksessa työskentelee noin 50 henkeä, ja kun mukaan lasketaan ravintolat, ohjelmapalvelut, siivous sekä esimerkiksi hiihtokoulut, nousee talvikaudella summa yli sadan. Rinnemäärän kasvattamista on jo suunniteltu Sappeen kehittäminen ei suinkaan ole muutenkaan nyt saavuttanut lakipistettä. Puurusen työpöydällä lepää l uonnosversio maakylpylästä, ja myös rinnepuolella suunnitelmia on jo saatu paperillekin. – Meillä on edelleen vapaata tilaa etelä- ja itäsuunnissa, joihin olemme alustavasti suunnitelleet useammankin mäen ja hissin laajennusta, mutta toteutusaikataulua emme o le vielä lyöneet lukkoon, Puuronen kertoo pidemmän tähtäimen visioista. Ruplan kurssi vaikuttaa myös Sappeessa ● Parin viime vuo den aikana Sappeessa on käynyt loppiaisen aikaan paljon venäläisturisteja, mutta laskevan ruplan vuoksi tänä vuonna heidän osuutensa on romahtanut. – Kyllä venäläisturistien voi sanoa puolittuneen tällä kaudella, kertoo yrittäjä Juha Marjanen. Tästäkin huolimatta keskuksen loppiaissesonkiin voidaan olla tyytyväisiä. – Onneksi saatiin paikattua majoitusreikiä varsin hyvin kotimaisilla kuluttajilla, hän kertoo. Nykyrinne ei luonnonlunta kaipaa ● Lumitykkejä on käytetty Suomessa jo viitisenkymmentä vuotta, eikä esimerkiksi Sappeessa nykypäivänä tarvita luonnonlunta laisinkaan rinteiden lumettamiseen. Syy tähän on, että lumettamalla saadaan aikaan paljon kovempi ja täten myös kestävämpi lopputulos. Käytännössä koneistettu lumetus tarkoittaa, että rinteet saadaan laskukuntoon myös ilman luonnonlunta. – Lumettamiseen ei t arvita mitään muuta kuin pakkaskeli, kertoo rinnetoiminnanjohtaja Kosti Puurunen. Asiantuntijan mukaan paras lumetuskeli on noin 10–15 asteen pakkanen. Kun keli on sopiva, lumetustyötä tehdään kolmessa vuorossa vuorokauden ympäri. Tänä vuonna tämä tarkoitti, että hommia painettiin myös kaikki joulunpyhät, niin jouluaattona kuin -päivänä. – Tästä olen meidän rinnetiimillemme erittäin kiitollinen, hän kertoo. Tätä juttua tehtäessä tammikuun alkupuolella osa lumitykeissä oli vielä käynnissä, joskin loppusuoralla. – Toivottavasti nyt viimeistä kertaa tänä talvena, Puurunen totesi. Melkoinen vesimäärä vaaditaan Viime vuosina Sappeessa on investoitu isoja summia lumetusjärjestelmään. Rinnetoiminnanjohtaja Kosti Puurunen esittelee lumitykkiä. Niitä Sappeesta löytyy yhteensä 35. Kuvassa oleva tykki on malliltaan niin sanottu matalapainetykki, joka edustaa vanhempaa mallia. – Uudemmat hybridit taitavat olla kaikki tällä hetkellä käytössä. Puurunen tuumaa. Yhteensä rinteisiin lumetetaan jopa 250 000 kuutiota lunta. Nyt käytössä on niin sanottu hybridijärjestelmä, jonka myötä rinteisiin on saatu uusia tykkejä. Sappeen 35 tykistä näitä uudemman mallisia on 16. – Isoin etu näissä uudemmissa on, että nämä ovat sekä helpommin siirreltävistä että myös tekevät lunta aiempia energiatehokkaammin, Puurunen esittelee. On selvä, että kun toimitaan Sappeen mittaluokissa, energiasäästö kiinnostaa. Yhteensä Sappeella on nimittäin rinnepintaa peräti 30 hehtaaria. Ja kun tykit ovat sopivina pakkaspäivinä käytössä yötä päivää, kyseessä on melkoinen määrä energiaa. Vettäkin operaatioon menee kiitettävästi. Yhteensä koko rinnepinnan lumettaminen vaatii noin 120 000 k uutiota hookaksoota, joka muuntuu 250 000 k uutioksi lunta. Tykeissä käytetty vesi saadaan Iso-Arajärvestä. 32 33 34 Pirkanmaan Yrittäjät ry:n uudet jäsenyritykset Juupajoen Yrittäjät Isto Rasi Kangasalan Yrittäjät Joni Ihalainen Oy Kangasalan sähkö ja telepalvelu Prenta Oy PRP-Asunnot avoin yhtiö T:mi Mitce Tiimiten Oy Kihniön Yrittäjät Satman Kurun Yrittäjät Herra Järvisen Verstas Oy Lempäälän Yrittäjät Apukauppa Jarno Pärssinen Tmi K. Liitomaa Tmi Kokologo Pirkanmaan Autohuolto Oy Luopioisten Yrittäjät Käenniemi Ky Turasell Urjalan Yrittäjät Remontti Seppälä Toiminimi Timo Nikkilä Mäntän ja Vilppulan Yrittäjät Mäntän Jääareena Oy RTT-Sähköasennus Oy Valkeakosken Yrittäjät Ajatuskutomo Kuwento KJK Consulting R-KIOSKI Koskikara / 1277 Anne Helenius Oy Nokian Yrittäjät TottiWatti Vision-Marketing Oy Pirkkalan Yrittäjät M.E.`s Coaching Suunnittelemo Oy Suodenniemen Yrittäjät AK Kotihoiva Toijalan Yrittäjät Akaan remonttipalvelu Jaanan Jalkahuolto Tmi Kwan Home Massage Health Care Candy Mix Finland avoin yhtiö PikkuOtus Oy TJP-Putkityö Vehree mainostoimisto Villen Virma Ylöjärven Kiviset Oy Virtain Yrittäjät Finn Ruoppaus Oy Ylöjärven Yrittäjät 1257 Tiina Friman Oy / R-Kioski Rauhalantie Härmälän-Sarankulman Yrittäjät AlpaFinlandia Oy Viljakkalan Yrittäjät Hanhimaa Palvelut Oy Kaukajärven Yrittäjät Syväjärvi Hans Kaupunginosayhdistykset Hervannan Yrittäjät 1085 Piia Pulkkanen Oy – R-kioski Hervanta Duo AP Fysio Oy Kajo Apuvälineet Oy Koistinen Juha Tmi – Hervannan elokuvateatteri Cinola Tietokonepalvelu Hietaniemi Tmi Kuut Vammalan Yrittäjät Hyvinvointipalvelu Elina Säämänen Vesinieminen Oy HMAloe HomeCrew Kukkapuoti SomaOksa LVI-Klemi Oy Mustajoutsen Oy Lielahden Yrittäjät Lastentarvike Lielahti Minaris Oy Nekalan-Koivistonkylän Yrittäjät Tmi minttumaria Pispala-Pyynikin Yrittäjät Tammervälitys Sammon Yrittäjät Kitarakuu Kuljetusliike Särkimäki Tampereen LVI-palvelu Oy Tammerkosken Yrittäjät 1306 Jenna Poila Oy – R-Kioski Tampere Koskilinna Leenan hyvän olon hoitohuone Myyntiedustus Taina Härkälä T:mi Renovatek Oy Routa Imports Oy Sari Osmonen-Paananen Water Yhtiöt Oy Finland Tampereen Käsityö- ja Teollisuusyhdistys Sampo Software Oy Tesoman Seudun Yrittäjät Figlia Oy Hämeen Takuu Saneeraus Oy Korhonen Timo Juhani Laastivälitys Tmi Kai Pöyhölä Peltomaa Pekka Juhani Ansiomerkit Yrittäjäristin Timanttiristi 40 v Kiviranta Tauno, kauppias, Tauno Kiviranta Oy,Vammala Vuohensilta Timo, yrittäjä, Konepaja Vuohensilta, Tampere Yrittäjäristin Timanttiristi 30 v Hyödynmaa Arto, toimitusjohtaja, Tampereen Express-Huolinta Oy, Tampere Isotalo Pekka, toimitusjohtaja, Isoperi Oy, Lempäälä Paanto Heidi, talousjohtaja, Palanto Holding Oy, Tampere Tuomela Raine, toimitusjohtaja, Toimintakehitys Oy, Tampere Yrittäjäristi, kultainen Aro Hannu, toimitusjohtaja, Sastamala Visual Oy / Studio -86, Vammala Lehtonen Merja, yrittäjä, Kulta- ja Kelloliike Merja Mäkelä,Vammala Lundqvist Jari, yrittäjä, Neonelektro Oy, Kangasala Penttilä Kerkko, toimitusjohtaja, Otoplug Oy, Tampere Salmi Tuula, vastaava lääkäri, käsikirurgi, Avosektori Salo & Järventausta Oy, Tampere Sarkola Jari, yrittäjä, Sarkoti Oy,Ylöjärvi Uusi-Marttila Mikko, DI, UM Yhtiöt Oy, Tampere Yrittäjäristi, hopeinen Kaipia-Gran Kaisa, yrittäjä,Villivisio Oy, Tampere Kiili Aila, yrittäjä, Soppeenmäen Tili Ky,Ylöjärvi Koskinen Mika, yrittäjä, Rengaspiste Mika Koskinen, Lempäälä Lehtinen Lassi, yrittäjä, Genel Oy, Nokia Nieminen Mika, yrittäjä, Genel Oy, Nokia Salmikangas Maritta, yrittäjä, Studio Ardanne,Ylöjärvi Yritykset juhlivat 30 vuotta 1.1.2015 Jukka Potila, Jukka Potila Oy, Hämeenkyrö 1.2.2015 Kuntohoitola M Laine, Lempäälä (viettää merkkipäivää työn merkeissä) 25 vuotta 25.1.2015 Parturi- Kampaamo Eijan Hius, Kangasala (ei juhli) 5.2.2015 Toijalan Elemec Oy, Akaa (5.2.15 soppatykki paikalla klo 11–14, tervetuloa) 20 vuotta 13.1.2015 Megatrex Oy, Lempäälä 18.1.12015 T:mi Juha Koivuniemi, Nokia 24.1.2015 Airia Oy, Mänttä (ei juhli) 6.2.2015 Asuntopiste Juha Salovaara LKV, Tampere/ Kangasala (juhlii 6.2.15) 8.2.2015 Finnserviette Oy, Pirkkala 22.2.2015 Messukylän Hammaslääkäriasema Tmi, Tampere (viettää merkkipäivää Turussa koulutuspäivillä muiden kollegoiden kanssa) 22.3.2015 Saneerausmaalaus Oy Santanen, Nokia (ei juhli) 15 vuotta 2.2.2015 Creastock, Tampere (viettää merkkipäivää työn merkeissä) 10.2.2015 Maslag Oy, Ylöjärvi 7.3.2015 Minnan Kangasaitta, Valkeakoski (kaupan merkkipäivää vietetään la 7.3. kakkukahvien merkeissä) Ansioristin Timanttiristi 40 v Kaunisto Timo, tekninen myyjä, Tauno Kiviranta Oy,Vammala Ansioristin Timanttiristi 30 v Jänesniemi Kari, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy,Vammala Keskikiikoinen Reijo, työnjohtaja, Telilän Sähkötyö Oy,Vammala Mahnala Jukka-Pekka, työnjohtaja, Telilän Sähkötyö Oy,Vammala Mäkinen Timo, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy,Vammala Ansioristi, kultainen Aittomäki Olli, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy,Vammala Karmala Sami, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy,Vammala Teräväinen Matti, hallituksen varapuheenjohtaja, Metsäurakointi Teräväinen Oy, Ikaalinen Ansioristi, hopeinen Aalto Kimmo, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy,Vammala Haapiseva Eino, varastopäällikkö, Telilän Sähkötyö Oy,Vammala Harjula Tero, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy,Vammala Heinämäki Tero, metsäkoneenkuljettaja, Metsäurakointi Teräväinen Oy, Ikaalinen Hiltula Jasmo, asiakkuusjohtaja, Mainostoimisto Värikäs Oy, Tampere Holopainen Tiina, toimitusjohtaja, Gronlund Palvelut Oy, Tampere Järvinen Tuomas, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy,Vammala Kaewthung Janphen, siivooja, Gronlund Palvelut Oy, Tampere Karilainen Jarmo, tekninen myyjä, Tauno Kiviranta Oy,Vammala Kariniemi Katri, johdon assistentti, FP FinnProfiles Oy,Vammala Laurell Sari, lastenkodin ohjaaja, Tuulimäen Nuorten ja Lasten Koti Oy, Kangasala Luomahaara Markku, metsäkoneenkuljettaja, Metsäurakointi Teräväinen Oy, Ikaalinen Mankinen Tarja, siivooja, Gronlund Palvelut Oy, Tampere Närkki Virpi, asiakaspalvelija, Koivula & Nieminen Oy, Lempäälä Pääkkönen Katri, siivooja, Gronlund Palvelut Oy, Tampere Tapani Manne, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy,Vammala Troscina Elena, siivooja, Gronlund Palvelut Oy, Tampere Vartia Kaija, lähihoitaja, Mouhijärven Iltalakoti Oy, Mouhijärvi Virtanen Marko, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy,Vammala Ylitapio Markku, silikonityöntekijä, FP FinnProfiles Oy,Vammala Ansioristi, pronssinen Alarotu Jaakko, metsäkoneenkuljettaja, Metsäurakointi Teräväinen Oy, Ikaalinen Kangasniemi Kati-Hannele, AD, Mainostoimisto Värikäs Oy, Tampere Mahnala Ilkka, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy,Vammala Mustalahti Tero, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy,Vammala Myllyniemi Kimmo, metsäkoneenkuljettaja, Metsäurakointi Teräväinen Oy, Ikaalinen Nylund Susanna, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy,Vammala Raijala Mikael, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy,Vammala Rautiainen Mikko, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy,Vammala Seppä-Murto Joonas, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy,Vammala Virtanen Janne, sähköasentaja, Telilän Sähkötyö Oy,Vammala Tapahtumakalenteri 30.1.2015 Hämeenkyrön Yrittäjien aamukahvit klo 8-9, nuorten keskus Prikka (Valtakatu 5, Kyröskoski). Hämeenkyrön etsivän nuorisotyöntekijät esittäytyvät sekä kertovat MunPajan tarjoamasta taksvärkkitoiminnasta. 30.1.2015 Nokian Yrittäjien Yrittäjäbisset klo 19 alkaen, Keilaamo. Tervetuloa bisselle/limsalle/kahville/teelle! 10 vuotta 2.2.2015 Punkalaitumen Yrittäjien Yrittäjäilta klo 18 alkaen, 1.2.2015 Maanrakennus Lasse Toikka tmi, Tampere (menemKunnantalon valtuustosalissa. Aiheena elinkeinome naimisiin 14.2.2015 tulevan vaimoni kanssa, että eiköhän ohjelman toteuttaminen ja yritysneuvonta Punkanämä yritykseni juhlat mene siinä samassa humussa) laitumella ja rakennerahaston rahoitusmahdolli21.2.2015 Lemmikkipalvelu Koiranpäiviä, Lempäälä suudet Luova Laakso -ohjelman myötä. 3.2.2015 Menestyvä mieli -seminaari klo 15-20.30, Tampereen Komediateatteri. Tässä valmennuksessa kokeneet yrittäjät ja valmentajat kertovat omat näkemyksensä siitä, miten menestyvä mieli rakennetaan. 3.2.2015 Vesilahden Yrittäjien iltakahvit klo 18.30-21, Kunnan virasto, kunnanhallituksen kokoushuone (Lin70 vuotta dinkuja 1 37470 Vesilahti). Tilaisuuden järjestää 10.1.2015 Teuvo Juortamo, Milltamo Oy, Ylöjärvi Vesilahden kunta. 4.2.2015 Pirkkalan Yrittäjien aamukahvit klo 8-9, Pataravin60 vuotta tola Mylly (Myllyhaantie 6, Pirkkala). Aiheena 31.1.2015 Timo Koivisto, Timolux Oy, Lempäälä (juhlii) Nuorten kesätyöseteli, Kimmo Kivinen, Pirkkalan 1.2.2015 Jukka Honkanen, Tmi Konehuolto Honkanen, kunta ja yritysesittelyssä Hanna Lyytikäinen, SuoPirkkala (viettää merkkipäivää matkoilla) men Valmennustalo Oy. 5.2.2015 NYVin Huippuherätys klo 9-10, Wayne´s Coffee 50 vuotta Koskipuisto. Aiheena Itsensä brändääminen – 24.1.2015 Liisa Perttula, Messukylän Hammaslääkäriasema Jaakko Halmetoja. Tmi, Tampere 18.2.2015 Isä Nitron Yrittäjä(n)puolison Talousilta 1, klo 5.2.2015 Elise Hänninen, Decoprintit Oy (juhlii työn 17.30-21, Frantsilan Hyvän Olon Keskus, (Kyrösmerkeissä Ideaparkin Pegasos-puodissa) pohjantie 320, 31900 Hämeenkyrö). Talousilta 1 6.2.2015 Timo Myllymäki, Tampereen Perheravintolat Oy, keskittyy tulevaisuuden suunnitteluun. Tampere (juhlii) 19.2.2015 Nokian Yrittäjien aamukahvit klo 8 alkaen, Digitaalipaino Sale-Set (Ilkantien 2). Yrittäjät juhlivat 35 Maksuvalmiudesta ● Vaikka leiviskät olisivatkin hyvin hoidossa ja olo vakavarainen, täytyy terveellä yrityksellä olla myös maksuvalmius eli likviditeetti kunnossa. Jos akuuttiin rahantarpeeseen ei löydy käteistä, rahan saaminen irti staattisista omaisuueristä ei onnistu pitkien myyntiaikojen johdosta, ja vaikka omia saatavia olisi paljonkin, mutta asiakkailla ei maksukykyä, saattaa omakin tilanne kahdesta hyvällä tasolla olevasta terveystekijästä huolimatta kääntyä ongelmalliseksi. Perinteisesti on totuttu ajattelemaan,että niin kauan,kuin on vapaata vakuutta,ja olemme luottokelpoisia, ei rahan saannin kanssa ole ongelmia. Nyt kuitenkin pankissa saattaa henkilöstö vaihtua, konttoreita suljetaan ja yhdistellään, ja yhtäkkiä et enää olekaan tuttujen luottoihmisten kanssa tekemisissä. Kun yrittäjältä loppuu käteinen raha ja tililtä limiitti, alkaa loppua vähitellen kaikki muukin toiminta. Vaikka ei olisi kyseessä muuta kuin asiakkaan tapaaminen ABC-asemalla, tarvitaan likviditeettiä: kahvit ja pullat kun pitäisi maksaa. Ei jätä asiakkaalle hääviä kuvaa, jos joudumme toteamaan, että harmi, kun tuo lompsa jäi autoon – voisitko sinä hoidella tämän kierroksen ? Löytyypä Isosta Kirjastakin kuvaus likviditeetin tärkeydestä: kertomus viidestä viisaasta ja viidestä tyhmästä neitsyestä, joiden piti käydä Ylkää vastaan tämän saapuessa häätaloon. (Matt. 25: 1-13) Vapaasti kerrottuna: Kun sulho vain viipyi ja viipyi, viisaat neitsyet ottivat öljyä lamppuihinsa ja myös varalle, ja säästivät öljylamppujaan, käyden levolle. Kun taas tyhmät neitsykäiset bailasivat ja polttelivat illan mittaan öljynsä loppuun. Ja kun aamuyöstä tieto tuli, että Ylkä tulee, käykäätten häntä vastaan, viisailla riitti öljyä ja valoa, mutta tyhmät jäivät pimeään ja lopulta häätalon ulkopuolelle. Juuri näin on myös yrittäjän kassan kanssa: rahaa pitää olla riittävästi ja sitä pitää olla myös varalla; tilaisuus tulee usein yllättäin ja pitää olla valmiutta hyödyntää se. Niinkuin viisaan neitsyen lampussa öljyä, yrityksen kassassa pitää olla likviditeettiä. Amerikan ihmemaassa määritellään yrittäjä henkilöksi, joka näkee tilaisuuden ja hyödyntää sen. Sitä ei tehdä taskut tyhjinä. Likviditeettiongelmille on hienompi nimitys: insolvenssi- eli ma ksukyvyt-tömyysasiat – vähän samanlailla kun meillä kaikilla vanhemmiten voivat tulla kysymykseen inkontinenssi- eli pidättelyongelmat. Kummatkin ovat arkipäivää, mutta ei niistä isommin julkisuuteen ääneen huudella. Isä Nitro - Simo Setälä [email protected] Isä Nitron vetämät Yrittäjä(n)puolison talousillat alkavat yhteistyössä Frantsilan Hyvän Olon Keskuksen kanssa helmikuun puolivälin jälkeen, yleensä keskiviikkoiltaisin: Talousilta 1 keskittyy tulevaisuuden suunnitteluun ja Talousilta 2 käsittelee aikaansaatuja tuloksia ja tilannetta. Kumpikin on itsenäinen kokonaisuus, kumpi vain tai mieluusti molemmat voi käydä kokemassa. PKYrittäjän hintailta käsittelee hinnoittelun perusteita. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen: Frantsilan Hyvän Olon Keskuksen kurssikalenteri, www.frantsilanhyvanolonkeskus.fi. Tiedot myös Pirkanmaan Yrittäjien koulutuskalenterissa. 36
