docaivot - TTT
download 
Report Transcription
aivot - TTT
ttt www.tttdigi.fi T Y Ö H Y V I N V O I N N I N E R I K O I S L E H T I Työ Terveys Turvallisuus 4 2013 10,00 € Maria Friman: Ennakkoluulot karisevat kohtaamalla → 16 Haasta ja helli aivojasi → 28–36 → 24 Tässä lakifirmassa ei pönötetä → 38 Valmennus alkaa: Työpaikan päihdeohjelma kuntoon! → 40 Turvallisuuden laiminlyönti voi viedä käräjille Sievi PLANAR Tartu töihin uudella otteella! Sievin Planar-jalkineet ovat uuden ajan turvakengät. Niissä on erittäin pitävä pohja, joka muotoilunsa ja uuden pohjakuviointinsa ansiosta pitää jalat tukevasti maassa haastavillakin alustoilla. Tyylikkäät ja persoonalliset Planarit ovat myös mukavat ja tukevat muhkeiden pehmusteiden ja erinomaisen istuvuutensa ansiosta. Planar on saatavilla kahdella eri varren korkeudella ja kumpikin malli on varustettu teräksisellä varvas- ja naulaanastumissuojalla. Fe Planar 2 S3 42-52133-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 42-52133-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 Fe Planar 1 S3 42-52131-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 42-52131-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 www.sievi.com Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja • Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • E-mail: [email protected] UU U TU S! Statiivi ttt Työ Terveys Turvallisuus 4 ■ 2013 20 Seuraava potilas! Kissat, koirat ja vähän harvinaisemmatkin eläimet täyttävät Riikka Nikulan työpäivän. Työ 24 Pönötys kielletty Lakitoimisto Fondiassa avoimuus on avainsana. 26 Muutos tuli – luottamus meni? Uudistuksissa tarvitaan aitoa yhteistyötä. 27 Tätä mieltä: Katri Lipson AIVOT TYÖSSÄ →28–36 28 Aivot – herkkä sähkölaite Mitä kallon sisällä tapahtuu? Terveys 30 26 kysymystä aivoista ja työstä 34 Harrastus hellii mieltä Mindfulness, tanssi, käsityöt ja laulu tuulettavat pääkoppaa. 37 Liikettä niveliin Päihdeohjelman kehitystyö alkaa Ekokemissä. MITEN SUOJATA AIVOJEN TERVEYTTÄ? 40 Se oli vain ajan kysymys... Turvallisuus SANNA VIHANTO 28–36 38 Valmiina valmennukseen Työpaikalla tiedetään, että laite on vaarallinen, mutta asiaan ei puututa. Mitä siitä seuraa? 43 Tuotteet 44 Tapaturmainen kuolema 20 45 Tunne varoitusmerkit Lehdessä lisäksi KAIKENKARVAISIA POTILAITA 16 Henkilö: Muutokseen tarvitaan tekoja Romanitaustainen toimittaja Maria Friman paiskii töitä yhdenvertaisuuden puolesta. MARKKU OJALA LIISA TAKALA KUVASI KANTEEN MARIA FRIMANIN. 5 Pääkirjoitus 6 TTT Ajassa 15 Kirjeitä lukijoilta 15 Sarjakuva T & T & T 46 Äänestä kiinnostavin juttu 47 Miten meni tänään? 50 Ensi numerossa 51 Takaikkuna KP HO TOS Vakiosivut Eläinlääkäri Riikka Nikula ja päivän erikoisin hoidettava. 40 OC ST NK I H T NYT SE TAPATURMA SITTEN SATTUI! LASERSÄDE, riippuva taakka, tartuntavaara – tunnetko sinä varoitusmerkit? → 45 4 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013 ISSNL-0041-4816 ISSN-0041-4816 ISSN-2323-7635 Pääkirjoitus Toimitus Postiosoite ja käyntiosoite Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki Puh. 030 4741 (vaihde) Faksi 030 474 2478 Sähköposti: [email protected] Internet: www.tttdigi.fi Päätoimittaja Harri Vainio Toimituspäällikkö Merja Karjalainen (vuorotteluvapaalla 18.10.2013 asti) Sointu Högström puh. 030 474 2405 Toimitussihteerit Helinä Kujala puh. 030 474 2473 Marja Sarkkinen puh. 030 474 2477 Toimittaja Susanna Kaaja puh. 030 474 2476 Graafikko Jouko Rytkönen puh. 030 474 2472 Toimituksen sihteeri Iris Poutanen puh. 030 474 2469 Ilmoitukset Ingmar Qvist puh. 040 505 5446 Raija Korpi, puh. 044 759 5112 Iris Poutanen puh. 030 474 2469 Osoitteenmuutokset Yksityisten ja kunta-alan työsuojeluhenkilöstö: Työturvallisuuskeskus Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki Puh. 09-616 261/rekisteri Faksi 09-612 1287 Sähköposti: [email protected] Maksulliset tilaukset ja niiden osoitteenmuutokset iO Kustantajapalvelut Oy Asiakaspalvelun puh. 03-4246 5340 Sähköposti: [email protected] Tilauslipuke sivulla 46 TTT-Digin tilausohjeet ja -hinnat sivulla 13 Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 7 numeroa vuodessa. Laskutusväli 12 kk 72 e (sis. alv) Kestotilauksena 69 e (sis. alv) Irtonumero 10 e (sis. alv.) + postituskulut Toimitusneuvosto Harri Vainio pj./TTL, Rauno Toivonen/EK, Antti Närhinen/TEM, Merja Karjalainen/TTT, Marja-Leena Hiltunen/STM, Outi Nystén/ Länsi- ja Sisä-Suomen Avi, Riitta Juntunen/SAK, Jaakko Haikonen/STTK, Marja Tallavaara/MTK, Harri Hellstén/SY Julkaisija 43. vuosikerta Tarkastettu keskimääräinen nettolevikki 56 000 (LT 2013) Pyttipannusukupolven opit ELÄMÄNTAVAT MUUTTUVAT sukupolvien mukana. Yksi alkavan vuosisadan tunnuspiirteistä on verkostoituminen sosiaalisessa mediassa. Siinä maailmassa kaikkien on mahdollista olla yhteydessä kaikkien kanssa, kaikkialla. Kun ”some muuttuu lihaksi”, sillä, miltä näyttää, on merkitystä. Kuntoklubien peileistä luuraavat täydellistä vartaloa, music video bodya, hakevat nuorukaiset. Osa heistä pyrkii näyttävään ulkomuotoon jopa dopingaineiden avulla. Entä sitten peilistä arasti pälyilevät entiset nuoret? Onko nykynuorten vauhti tarttunut vanhoihinkin? Kuuluuko iäkkäänkin olla liikunnallinen ja kiireinen teknokulttuurin jalkaväensotilas; tuleeko kalenterin olla täysi pin-koodeista ja salasanoista? Itse kuulun tähän kosteaan entisten nuorten ”pyttipannusukupolveen”. Pyttipannu oli meidän kestosuosikkimme: paistettua perunaa, kaikkea mitä eilisestä oli jäänyt yli, päälle paistettu muna. Rasvaprosenteilla tai hiilihydraattien sopivuudella ei tuolloin vaivattu päätä. Onko nykynuorten vauhti tarttunut myös entisiin nuoriin? ENEMMISTÖ NYKYNUORISTAMME käyttäytyy paremmin, ryyppää vähemmän ja on kouluttautuneempaa kuin vanhempansa samanikäisinä. Pyttipannusukupolvi on pitänyt talouden pyörät pyörimässä velkavipuisella kulutuksella, joka ylittää maapallon sietokyvyn rajat. Nykynuoret ovat tietoisempia kasvun rajoista. Ylilyöntien vaara on toki olemassa: 24/7-elämäntavan tavoitteena on tehokkuus niin työssä kuin vapaa-aikanakin, kellon ympäri hinnalla millä hyvänsä. Lisäksi juopa menestyvien ja vähemmän hyvin pärjäävien nuorten välillä kasvaa. Sitä ei kavenna itsekäs ajattelu, jonka mukaan köyhä ja syrjäytynyt on itse syypää tilaansa. KANNAMMEKO VASTUUN siitä, että kasvava vähemmistö nuoria on syrjäytyneenä mieli maassa, ei työssä eikä koulutuksessa? Suurin osa ihmisistä ottaa yhteisen edun huomioon, jos muutkin niin tekevät. Mutta jos itsekäs käyttäytyminen yhä lisääntyy, vaarana on, että alamme tavoitella vain omia etujamme. Kiivastahtinen, nopeutta, tehokkuutta ja itsekkyyttä ylistävä elämänmalli on saanut kilpailijan hitaampaa ja leppoisampaa tahtia arvostavasta elämäntyylistä. Pyttipannusta on mahdollista tehdä terveellinen ja sosiaalinen ekoversio: vähemmän pahoinvointia aiheuttavaa eläinrasvaa ja suolaa, enemmän vihanneksia ja kuituja – ja päälle tuima ripaus empatiaa ja toisista välittämistä. Helsingissä 27. elokuuta 2013 Aikakauslehtien Liiton jäsen Forssa Print 2013 ISO 14001 441 612 Painotuote SERTIFIOITU ORGANISAATIO HARRI VAINIO 4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 5 TTT Ajassa KOONNUT HELINÄ KUJALA Tuomas Lappalainen, 27, matkailupalvelujen tuottaja ” Työskentelen isäni perustamassa Lake and Snow Inari -yrityksessä, joka järjestää muun muassa uisteluretkiä Inarijärvelle. Loppukesä on vilkkaampaa uisteluaikaa kuin syksy, sillä kun järven pinnalle kertyy lehtiä, kala lakkaa syömästä. Vaaratilanteita ei ole sattunut, koska turvallisuudesta pidetään huolta. Säät voivat vaihtua nopeastikin, mutta tuulen yltyessä on vain siirryttävä suojaisaan paikkaan.” KUVA ULLA ISOTALO 6 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013 VIERAS KIELI – MUURI VAI SILTA? ”K oko porukan kielitaito kasvaa.” ”Avarakatseisuus ja suvaitsevaisuus lisääntyvät henkilökunnan parissa.” Näin kommentoivat työsuojelupaneelin vastaajat kysymykseen siitä, mitä etuja vieraskielisestä työvoimasta on työsuojelun näkökulmasta. Toisaalta heidän mukaansa vieraskielinen työvoima tuo myös haasteita esimiestyöhön, työsuojelutoimintaan, työn organisointiin sekä yleiseen työturvallisuuteen. Yleisimpiä ovat väärinymmärrykset ja kommunikaatio-ongelmat. Haitat arvioitiin kuitenkin vähäisiksi. Yhteistyö vieraskielisten kanssa on yleistä: yli kolmannes vastaajista katsoi, että omalla työpaikalla työskentelee lähes jatkuvasti henkilöitä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Työskenteleekö työpaikalla henkilöitä, joiden äidinkieli jokin muu kuin suomi tai ruotsi, (%) 2% (Lähes) jatkuvasti Satunnaisesti 43% 37% Ei juuri lainkaan Ei osaa sanoa 18% Työsuojelupaneeli on Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen kysely työsuojeluhenkilöstölle. Touko-kesäkuussa paneelin aiheena olivat vieraskielisten lisäksi kausi- ja kesätyöntekijät. Kyselyyn vastasi yhteensä 580 työsuojeluvaltuutettua ja -päällikköä. Lisätietoja: www.ttl.fi/tyosuojelupaneeli HELINÄ KUJALA KUULONSUOJAIMILLA TYÖRAUHAA LUOKKAAN Kun opettaja Saana Mikkonen neuvoo yhtä oppilasta, muut voivat entistä paremmin keskittyä omiin tehtäviinsä. H Mikkonen sanoo. Idea kuulonsuojaimista tuli erään oppilaan äidiltä. Hän työskentelee suojaimia valmistavassa yrityksessä ja järjesti ne luokalle työnantajansa lahjoituksena. Alun perin vinkki on peräisin erityisopetuksen moniammatillisesta yhteistyöverkostosta. Luokan yhdeksää oppilasta ei tarvinnut kahta kertaa suostutella pinkkien ja kirkkaan vihreiden kupusuojainten käyttöön. Etenkin vihreät ovat poikavaltaisen ryhmän suosiossa. – Pari kertaa totuttelimme ensin siihen, että kun suojaimet ovat päässä, omaa ääntä ei tarvitse korottaa, Mikkonen kertoo. elsinkiläisen Torpparinmäen peruskoulun erityisluokka 1–2 C sai käyttöönsä kuulonsuojaimet viime keväänä. Oppilaat voivat käyttää niitä paneutuessaan keskittymistä vaativia töihin, kuten matikan laskuihin tai äidinkielen tehtäviin. Erityisluokan oppilailla keskittyminen voi herpaantua tavallistakin helpommin ympärillä olevista ärsykkeistä. Muutaman viikon jälkeen erityisluokanopettaja Saana Mikkonen ja koulunkäyntiavustaja Meeri Nuorkivi saattoivat todeta, että suojainten käyttö on lisännyt työrauhaa luokassa. – Työskentely on yhtäjaksoisempaa, kun oppilaat saavat suljettua häiriötekijöitä pois, KUULUISAT VIIMEISET SANAT V altakunnallinen Tapaturmapäivä on perjantaina 13. syyskuuta. Päivän järjestäjät haluavat tuoda esiin tilanteita, joissa hetken harkinta voi pelastaa onnettomuudelta. ”Kuuluisia viimeisiä sanoja” voi kuka tahansa ehdottaa Facebookissa. Lisäksi erityisteemana on työpaikkojen turvallisuustyö. Tapaturmapäivää on vietetty vuodesta 1995. Tavoitteena on kiinnittää huomiota keinoihin, joilla jokapäiväisiä vaaratilanteita voi välttää. Lisätietoja: www.tapaturmapaiva.fi 87 % jalankulkijoista noudattaa liikennevaloja. Liikenneturvan selvityksen mukaan naiset malttavat odottaa valojen vaihtumista miehiä paremmin. Punaisia valoja päin kävelevät erityisesti nuoret miehet. 4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 7 KYSYMYS vastaus Työhaastattelun kysymysten tulee liittyä suoraan työssä suoriutumiseen (laki yksityisyyden suojasta työelämässä). Tupakointi – samoin kuin esimerkiksi terveydentila ja alkoholinkäyttö – on määritelty henkilötietolaissa arkaluonteiseksi henkilötiedoksi. Sen kysyminen on sallittua ainoastaan, jos tieto on välittömästi tarpeellinen työsuhteen kannalta. Tarpeellisuus voi johtua esimerkiksi työn erityisluonteesta. Henkilötietoihin kuuluvaa asiaa siis voi kysyä, jos sillä on työtehtävien suorittamisen ja laadun kannalta todellista ja ratkaisevaa merkitystä. Työnantajan tulisi pystyä perustelemaan, että tupakoimattomuus vaikuttaa olennaisesti työtehtävien suorittamiseen. Myös turvallisuus- ja hygieniakysymykset voisivat olla perusteena sille, että asiaa kysytään työhaastattelussa. Ilman hyväksyttävää ja perusteltua syytä työnhakijoita ei voi laittaa eriarvoiseen asemaan tupakoinnin tai tupakoimattomuuden perusteella. VASTAAJANA PSYKOLOGI KAISA KARVINEN TYÖTERVEYSLAITOKSESTA KYSY ASIANTUNTIJALTA! Voit lähettää kysymyksesi TTT-Digin kautta: www.tttdigi.fi >Osallistu >Kysy asiantuntijalta 8 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013 Työhyvinvointikonsultti Taina Liukkonen (oik.) mittaa Marita Jouttunpään kehon koostumusta. SEIJA RAJANDER Saako työhaastattelussa kysyä tupakoinnista? Entä saako työpaikan evätä, jos ilmoittaa tupakoivansa tai paljastuu tupakoijaksi? NYT LÄHTI ELÄMÄ REMONTTIIN! H aluan mahtua kivaan leninkiin ja korkokenkiin, kun juhlin 50-vuotissyntymäpäivääni ensi keväänä. Tästä syystä Marita Jouttunpää, 49, lähti mukaan Kunnossa kaiken ikää -hankkeen tarjoamaan elämäntaparemonttiin. Jouttunpää työskentelee Raviolin ravitsemispäällikkönä Jorvin sairaalassa Espoossa. Työyhteisöille suunnattuun hankkeeseen osallistuu Jouttunpään 40 työtoverista yhteensä kymmenkunta. Vaikka 170-senttiselle Jouttunpäälle on kertynyt reippaasti ylipainoa, kestävyystestin mukaan hän on kohtalaisen hyvässä kunnossa. Hän on aina pitänyt liikkumisesta, mutta satunnaisten kuntokuurien sijaan hän toivoo nyt tottuvansa säännölliseen liikuntaan. Myös kehonkoostumus kaipaa muutosta. Erityisesti viskeraalinen eli sisäelinten ympärille kertynyt rasva huolettaa. – Olen ravitsemusalan ammattilainen ja tiedän, miten pitäisi syödä. Ruoka on silti minulle se suurin haaste. En aina ehdi syödä työpäivän aikana, ja otan vahingon takaisin kotona illalla. – Olen aika työorientoitunut ihminen. Olen aina asettanut muut itseni edelle. Nyt olen luvannut itselleni, että teen asialle oikeasti jotain. Samalla ajattelen kauhulla, mitä tuli taas luvattua! SK tt tDIGI Seuraa Marita Jouttunpään elämäntaparemontin etenemistä TTT-Digissä: www.tttdigi.fi ÄLYPUHELIN RASSAA IHMISSUHTEITA UU TIS IA ULK OM AIL ollannissa on noussut huoli työntekijöistä, jotka ovat TA saaneet työvälineekseen älypuhelimen tai tabletin. Huolta herättää välineiden ahkera käyttö vapaa-aikana. Hollannin ammattijärjestöjen keskusliitto FNV teetti asiasta selvityksen Amsterdamin yliopistolla. Selvityksessä siteerataan vuonna 2011 tehtyä tutkimusta, johon osallistui 3 700 työntekijää. Joka kahdeksas tutkimukseen osallistuneesta 22–34-vuotiaasta tarkisti puhelimensa yli kymmenen kertaa tunnissa vapaa-ajallaan. Kolmannes katsoi sähköpostinsa heti aamulla herättyään, jopa ennen pukeutumistaan. Runsas neljännes myönsi, että mobiililaitteiden käyttö on kuormittanut omia ihmissuhteita, etenkin parisuhdetta. Selvityksessä suositellaankin sähköpostin käytön rajoittamista työajan ulkopuolella. Asiasta kertoi englanninkielinen HesaMag-lehti vuoden 2013 kevään ja kesän numerossaan. Lehteä julkaisee Euroopan ay-instituutti (ETUI). H MITEN VOIT, VILJELIJÄ? ”R iittää, kun huomioit aamuisin työkaverisi sanomalla huomenta! Myös pieni small talk ei ole pahitteeksi. Sitä saa mitä tilaa, ja positiivisuus palkitaan.” ”Laittaisin työpaikalle pienen äänieristetyn lepohuoneen, jossa on mukava sohva tai nojatuoli, ja taustalle pyörimään rentoutusnauhan. Siellä saisi 15 minuuttia rauhoittua kiireestä ja hälinästä.” ”Vartissa ehtii hyvin antaa positiivista palautetta työkavereilleen, tarjota apuaan tai ylipäänsä huomioida muita. Jos kysyy toiselta, mitä sinulle kuuluu, niin on myös maltettava oikeasti kuunnella.” Lue lisää verkkolehti Työpisteen lukijoiden ideoita ja kerro omasi: http://tyopiste.ttl.fi >15 minuuttia -palsta P äätoimiset viljelijät kokevat vähemmän stressiä kuin työikäinen väestö Suomessa keskimäärin. Meneillään oleva rakennemuutos ja lisääntyneet riskit kuitenkin kuormittavat viljelijöiden arkea. Riskejä aiheuttavat esimerkiksi hintavaihtelut, etenevä ilmastonmuutos ja maatilakokonaisuuden hallinnan vaativuus. Tiedot perustuvat tutkija Marja Kallioniemen väitöskirjaan, joka käsittelee työhyvinvointia maatiloilla. Hänen mukaansa viljelijöitä rasittavat muun muassa talousongelmat, hallinto ja maatalouspolitiikka. Myös sää ja luonnonolosuhteet sekä työympäristön vaarat kuormittavat. Viljelijät pitävät silti arkeaan antoisana työn kuormittavuudesta huolimatta. Tutkimuksen aineistona oli muun muassa vuonna 2004 tehty kysely, jonka mukaan noin joka neljäs päätoiminen viljelijä koki voimattomuutta tai väsymystä ja noin joka viidennellä oli nukkumisvaikeuksia. Ongelmat sosiaalisessa kanssakäymisessä ja terveydentilassa olivat yhteydessä oireiden kokemiseen. Lisäksi yli kaksi viikkoa kestänyt torjunta-ainei- LAPSEN LEIKKI, AIKUISEN TYÖ M istä leikeistä sinä pidit eniten lapsena? Rakensitko legoilla, hoivasitko nukkeja vai halusitko aina leikkiä piilosta? Filosofian tutkija ja kouluttaja Lauri Järvilehto kehottaa ihmisiä selvittämään oman leikkihistoriansa. Siitä voi päätellä, mihin aikuisena tuntee kutsumusta, myös ammatillisesti. – Nukkeleikit kertovat ihmissuhteiden tärkeydestä. Palikkaleikeistä kiinnostunut voi taas olla sydämeltään arkkitehti, Järvilehto kirjoittaa 20.9. TH INK ST OC KP HO TO S Filosofian Akatemian elokuun 2013 uutiskirjeessä. Hänelle itselleen legot olivat lapsuuden merkittävin leikkiväline. – Sen seurauksena olenkin aina hakeutunut aloille, joissa voin rakentaa ja synnyttää uutta. Leikkihistorian kartoittamista on alun perin käsitellyt yhdysvaltalainen leikin tutkija, psykiatri Stuart Brown kirjassaan Play. K ansallista etätyöpäivää vietetään tänä vuonna 20. syyskuuta. Viime vuonna päivään osallistui 267 organisaatiota ja 17 300 henkilöä. Tänä vuonna tapahtuman järjestäjien, Microsoftin ja Suomen ympäristökeskuksen, tavoitteena on moninkertaistaa etätyöpäivään osallistuvien työntekijöiden määrä. Työterveyslaitoksen Työ ja terveys 2012 -tutkimuksessa 16 prosenttia vastaajista kertoi tekevänsä etätyötä vähintään satunnaisesti. THINKSTOCKPHOTOS Miten sinä parantaisit työhyvinvointia vartissa? den ruiskutustyö edellisen kasvukauden aikana oli yhteydessä oireisiin. Myös kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa on julkaistu tuloksia, joiden mukaan torjunta-aineiden käytöllä on yhteys viljelijöiden henkisen hyvinvoinnin ongelmiin, kuten masennukseen. KEMIKAALIEN MARKKINAVALVONTA TUKESILLE K emikaalien markkinavalvonta keskitetään Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) syyskuun alusta. Virastoon siirretään kunnan kemikaaliviranomaisen tehtävä sekä työsuojeluviranomaisen markkinavalvontaa koskevat tehtävät. Työsuojeluviranomainen valvoo vastedes lähinnä kemikaalin käytön olosuhteita ja työnantajan velvoitteita. Tarkastaja voi kuitenkin kieltää kemikaalien markkinoille saattamisen väliaikaisesti. ”Politiikka ei taida olla ’terveysvaikutteinen’ ammatti: jatkuva kielteinen ilmapiiri, koko ajan töissä, kiitosta ei kuulu. #sairaslomat” Viestintäkonsultti ja toimitusjohtaja Kirsi Piha Twitterissä 12.8.2013 4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 9 Miten sisustus vaikuttaa työhyvinvointiin? Vaikuttavatko työympäristön värivalinnat, kalusteet ja muu design työtehoon, viihtymiseen ja työhyvinvointiin? Onko asiaa tutkittu?” – Marko Asiaa on tutkittu jonkin verran, mutta tulokset eivät ole kovin selviä. Tiedetään, että ihmiset eivät koe viihtyisäksi pelkistettyä työympäristöä, joka sisältää vain työn kannalta välttämättömät kalusteet ja työvälineet. Työympäristö koetaan positiivisemmin, kun siinä on käytetty esimerkiksi värejä, kasveja ja sisustustauluja tai muita kuvaelementtejä. Se, millaisia värejä ja sisustusratkaisuja tulisi viihtyisän ympäristön luomiseksi käyttää, onkin vaikeampi kysymys. Ratkaisuja on ääretön määrä, ja kyse on pitkälti makuasioista. Ainoastaan punainen väri on melko johdonmukaisesti yhdistetty negatiivisiin vaikutuksiin. Muiden värien osalta vaikutukset ovat epäselviä. Huonekasvit lisäävät yleensä viihtyvyyttä ja saattavat jopa parantaa työssä suoriutumista. Viime vuosina on alettu kiinnittää huomiota myös työympäristön elvyttäviin piirteisiin. Niillä pyritään vähentämään ympäristön stressitekijöitä ja edistämään voimavarojen palautumista työn lomassa. Erityisesti luontoympäristöillä on tällaista stressistä palauttavaa voimaa, mutta samoja vaikutuksia voidaan saada katselemalla luontoaiheisia kuvia. Ne voidaan toteuttaa esimerkiksi kuvallisena tapettina tai isoina tauluina. Vaikutus on suurempi, kun mukana on luonnon ääniä. Elvyttävät elementit sopivat erityisesti taukotiloihin, auloihin ja käytäville. Kalusteiden ergonomisuus ja säädettävyys vaikuttaa työasentoihin ja työn sujuvuuteen ja sitä kautta myös työhyvinvointiin. Kalustuksen suunnittelussa neuvoja voi saada esimerkiksi työfysioterapeutilta. Annu Haapakangas, psykologi, Työterveyslaitos Lue lisää Duunitohtorin neuvoja: http://tyopiste.ttl.fi/arkisto 10 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013 KOULUTUKSESTA OIVALLUKSIA JA VERTAISTUKEA E nsimmäinen Tyhykäs® – työhyvinvoinnin kehittäjän valmennus päättyi toukokuussa. Työterveyslaitoksen järjestämä koulutus on suunnattu niille, jotka toimivat työpaikallaan työhyvinvoinnin kehittäjinä. Valmennus kytketään kiinteästi työpaikan käytännön toiminnan kehittämiseen. Yksi osallistujista oli Heli Väänänen Sulzer Pumps Finland Oy:n Karhulan valimosta. Hän työskentelee EHS-päällikkönä (Environmental Health and Safety) ja työsuojelupäällikkönä. – Hain koulutuksesta ideoita ja työkaluja sairauspoissaolojen vähentämiseen. Siihen tähtäävä projektimme alkoi viime syksynä. Muillakin osallistujilla oli oma kehittämistavoite, ja jokainen sai tutorikseen Työterveyslaitoksen asiantuntijan, Väänänen kertoo. Syksyllä alkanut ja keväällä päättynyt koulutus sisälsi kymmenen lähiopetuspäivää. – Huomasin kuorivani työhyvinvointiasiaa kerros kerrokselta kuin sipulia. Suurin oivallukseni oli, että työhyvinvoinnin kehittäminen on kokonaisuus. Kehittämisen pitää lisäksi olla järjestelmällistä ja tavoitteellista. – Kun kokonaisuus hahmottui, tuli selkeä olo. Nyt tiedän, miten fyysisen työturvallisuuden ja henkisen hyvinvoinnin voi yhdistää toisiinsa. Väänäsen kurssikaverit olivat eri aloilta, muun muassa kemianteollisuudesta, yliopistosta ja seurakunnasta. Hänestä se lisäsi koulutuksen HANNA LEHTINEN Duunitohtori Heli Väänänen Sulzer Pumps Finlandin Karhulan valimosta haki uusia ideoita Tyhykäs®-valmennuksesta. kiinnostavuutta. Toisilta sai hyviä ajatuksia ja vertaistukea. – Aiomme jatkaa yhteydenpitoa ja vaihtaa vinkkejä. Työterveyslaitos järjestää vastedes vuosittain Tyhykäs-valmentajien ajankohtaispäivät. Tietoa tulevista koulutuksista: www.ttl.fi/koulutus MS ”Kuvitellaanpa, että työssäkäyvät täysi-ikäiset saisivat käytösnumeron vuosittain. Numero näkyisi myös työtodistuksessa. Miten työelämän meno eroaisi nykyisestä?” Yrittäjä, valmentaja Isa Merikallio Hyvejohtajuus-sivuston kolumnissa Käytös 10 koulussa – entä nyt? ÄLÄ PANTTAA IDEAA 1 2 3 Kun uusi idea syntyy, kokeile sitä pian, jotta se ei katoa. Nopea kokeilu on parempi kuin asioiden pakoilu. Sittenpähän tiedät, mikä toimii ja mikä ei. Hyväksy keskeneräisyys. Älä tavoittele heti täydellistä ratkaisua, vaan kerää kokemuksia jatkokehittelyä varten. Kaikkia vaiheita ei tarvitse suunnitella etukäteen. Älä anna esteiden halvaannuttaa toimintaa. Jos eteen tulee este, mieti: Onko se oikeasti este? Voiko sen kiertää tai poistaa? Lähteenä ITU – Innovaattorin työkirja (Työterveyslaitos, 2013) GEENITKIN VAIKUTTAVAT LIIKKUMISEN INTOON Kolmannes suomalaisista ei liiku vapaa-aikanaan juuri lainkaan, vaikka liikunnan terveyshyödyt ovat yleisesti tiedossa. Tutkimuksen mukaan sisäisellä motivaatiolla on suuri merkitys liikuntakäyttäytymiselle. Motivoitunut liikkuja harrastaa liikuntaa säännöllisesti ja jaksaa jatkaa harrastustaan jopa vuosikymmeniä. Sisäisen motivaation löytyminen saattaakin olla avain paitsi liikunnan aloittamiseen myös liikunnallisen elämäntavan pysyvään omaksumiseen. Väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa elokuun puolivälissä. THINKSTOCKPHOTOS erintötekijöillä on vaikutusta siihen, onko ihminen innokas liikkumaan vapaa-aikanaan. Terveystieteiden maisteri Sari Aaltosen väitöstutkimus osoitti, että liikunta-aktiivisuuteen yhteydessä olevien geneettisten ja ympäristötekijöiden painotukset vaihtelevat iän myötä. Sekä nuoruudessa että 30 ikävuoden tietämillä vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden vaihtelu selittyi 40–50 prosenttisesti yksilöiden välisillä geneettisillä eroilla. Nuoressa aikuisiässä 25-vuotiaana ja aikuisiässä 35-vuotiaana geneettiset erot selittivät vain noin 30 prosenttia liikunta-aktiivisuuden eroista. MAAILMASSA SATTUU 270 MILJOONAA TYÖTAPATURMAA” * 2013-08-01 A+A 2013_Finnland_Motiv 1_93 x 245_Työ Terveys Turvallisuus_4c_1990 P “JOKA VUOSI Turvatoimet ovat elintärkeitä työntekijöiden suojaamiseksi ja siten myös tärkeä yrityksen menestystekijä. A+A on markkinoiden anturi ja alan tärkeimmät messut. Näe tulevaisuutta luotaavat tuoteuutuudet, tapaa asiantuntijoita kaikkialta maailmasta ja tuki turvallisuusaukot. *Lähde: International Social Security Association/ISSA 5.-8. marraskuuta 2013 Düsseldorf, Saksa Onnittelut! Lujabetoni Oy:n Siilinjärven ratapölkky- ja ontelolaattatehdas vei voiton Betoniteollisuus ry:n järjestämässä vuoden 2012 Työturvallisuuskilpailussa. Tehdas voitti betonituotetehtaiden sarjan ja valittiin lisäksi koko kilpailun voittajaksi. Elementtitehtaiden sarjan paras oli Parma Oy:n Forssan ratapölkkytehdas, ja valmisbetonitehtaiden sarjassa voiton vei Rudus Oy:n Porin valmisbetonitehdas. Tuomariston mukaan Lujabetonin tehtaassa on tehty pitkään systemaattista ja omaehtoista työtä turvallisuuden edistämiseksi. Yrityksessä nähdään työturvallisuus poikkeuksellisen selkeänä, kiinteänä ja monimuotoisena osana tehtaiden menestyksekästä johtamista, tuotantoa ja sen kehittämistä. Tehtaassa on ajateltu turvallisuuden kannalta ongelmallisia tuotantoprosessin osia kokonaan uudelleen. Lisäksi henkilökunta on otettu hyvin mukaan työturvallisuuden kehittämiseen. Henkilökohtainen suojaus, yrityskohtainen turvallisuus ja työterveyshuolto Kansainväliset erikoismessut ja kongressi www.AplusA-online.com Edustaja Suomessa: Suomen Messut INTERFAIR PL 21 _ 00521 HELSINKI Puh.: (050) 376 0846 _ Fax: (09) 142 358 [email protected] _ www.finnexpo.fi 4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 2013-08-01 A+A 2013_Finnland_Motiv 1_93 x 245_Työ Terveys Turvallisuus_2c_1990.indd 1 11 24.06.13 11:15 www.tttdigi.fi tt tDIGI Työ Terveys Turvallisuus ETUSIVU OSALLISTU ARTIKKELIT PALSTAT NÄKÖISLEHTI ASIAKASPALVELU ILMOITTAJAT ■ Mieluummin töissä kuin eläkkeellä MARJA SARKKINEN Eila Torp kannustaa nuoria kollegojaan jättämään työt työpaikalle. Saako työ aivosi kukoistamaan? Tee testi! Huomaat tehneesi monta tuntia töitä tauotta. Ajatus alkaa takkuilla. Mitä teet? Vastaa tähän ja leikkimielisen testin muihin kysymyksiin. Sitten tiedät, tukeeko työ aivojesi hyvinvointia: www.tttdigi.fi >Osallistu >Tee testi Erikoissairaanhoitaja Eila Torp, 66, olisi voinut jäädä eläkkeelle jo kuusi vuotta sitten. Työkaverit ja rakkaus hoitotyöhön pitävät häntä edelleen töissä. Mitkä hetket ovat hienoimpia terveyskeskuksen vuodeosastolla? – Kun dementoitunut potilas katsoo minua kauniisti, kiittää, silittää kättäni ja sanoo, että olen kultainen. Onko työnteko eläkeläisenä erilaista kuin ennen? – Kyllä, koska tämä on vapaaehtoista. Voin päättää, kuinka paljon ja milloin töitä teen ja otanko määräyskirjan vai teenkö keikkaa. Voin päättää myös työpaikkani. Halutessani voin vaikka seikkailla eri työpaikoissa. Lue lisää Eila Torpin kokemuksista TTT-Digin jutusta Kutsumus vetää eläkeläisen töihin: www.tttdigi.fi. Juttu löytyy, kun sitä hakee esimerkiksi otsikolla tai henkilön nimellä kohdasta Hae sivustolta. ■ Mikä juttu se olikaan? Missä TTT-lehdessä olikaan juttu työturvallisuusvastuista yhteisellä työpaikalla? Missä numerossa kerrottiin fiksusta tavasta antaa palautetta? Ja missä se lehti on nyt? TTT-Digin tilaajana löydät nämä ja muut kaipaamasi jutut joko lehtikohtaisesta arkistosta: www.tttdigi.fi >Artikkelit >Arkisto tai hakemalla juttuja avainsanoilla kohdasta Hae sivustolta. THINKSTOCKPHOTOS ■ Anna palautetta ja juttuvinkkejä 12 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013 Miten lehdestä tulisi sinulle entistä hyödyllisempi? Mistä asiasta haluaisit lukea? Tiedätkö kiinnostavan työyhteisön tai henkilön? Osallistu lehden kehittämiseen osoitteessa www.tttdigi.fi. Osallistu-palkin alta pääset antamaan palautetta ja juttuvinkkejä, lähettämään kysymyksiä asiantuntijoiden vastattavaksi ja äänestämään numeron parasta juttua. Seuraa alan uutisia! www.tttdigi.fi Vastaa viikon kysymykseen osoitteessa www.tttdigi.fi Mitä uutta haluaisit harrastaa? Musiikkia. Liikkumista. Käsillä tekemistä. Kielen opiskelua. Jotain muuta. En mitään. Näin lukijat vastasivat kysymykseen: Miten vaikutat muihin töissä? Ystävällisyydellä Innostamalla 33% 48% 14% 5% Perustelemalla Liittoutumalla tt tDIGI Tärkeää tietoa, viisaita vinkkejä, aitoja ajatuksia... Ota TTT-lehti avuksesi työpaikkasi kehittämiseen. Tilaa painettu lehti, TTT-Digi tai molemmat! Tilausvaihtoehdot ja hinnat ■ Painettu lehti + TTT-Digi/vuosi • Organisaation koko 1–20 henkeä > 99 € (sis. 1 kpl painettua lehteä) • 21–200 henkeä > 159 € (sis. 1 kpl painettua lehteä) • 201–1 000 henkeä > 279 € (sis. 3 kpl painettua lehteä yhteen osoitteeseen toimitettuina) • yli 1 000 henkeä > 499 € (sis. 3 kpl painettua lehteä yhteen osoitteeseen toimitettuina) Tilaa verkossa: www.tttdigi.fi Tai lähetä sähköposti osoitteeseen [email protected]. ■ TTT-Digi ilman painettua lehteä/vuosi ■ Pelkkä painettu TTT-lehti Organisaation koko Vuonna 2013 • 1–20 henkeä > 79 € • kestotilaus 69 € vuosikerta, • määräaikainen vuositilaus 72 € • 21–200 henkeä > 129 € • 201–1 000 henkeä > 239 € • yli 1 000 henkeä > 459 € Tilaa verkossa: www.tttdigi.fi Tai lähetä sähköposti osoitteeseen [email protected]. Vuonna 2013 painetun TTT-lehden 7 numerosta yksi on kaksoisnumero. Painetun TTT-lehden voit tilata tässä lehdessä sivulla 46 olevalla tilauslipukkeella tai lähettämällä sähköpostin osoitteeseen [email protected] tai soittamalla numeroon 03-4246 5340. TTT-lehdellä on 165 000 lukijaa! tt tDIGI KMT LUKIJA 2012 4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 13 UUDISTA JA UUDISTU 2013 AIVOT NARIKASSA VAI HUIPPUVIREESSÄ? 25.-26.09.2013 FINLANDIA-TALO, HELSINKI Suomalainen ammattitaito veturina PŠŠyhteistyškumppani PŠŠmediakumppaniÊ JŠrjestŠjŠ Kun työ tukee pääkopan hyvinvointia, hommatkin luistavat. Testaa, kaipaavatko sinun työolosi kohennusta: www.tttdigi.fi >Osallistu >Tee testi Henrietta Oy/Henkilöstöjohdon ryhmä — HENRY ry • www.henryorg.fi KOULUTTAJAKURSSI Tampereen Poliisiammattikorkeakoululla 18 –22.11.2013 EAK Kouluttajakurssi soveltuu järjestöjen ja yritysten liikenneturvallisuuskouluttajille, poliiseille, liikenneopettajille ja muille ennakoivan ajon kouluttamisesta kiinnostuneille. Kurssi antaa oikeuden henkilöautoilijoiden ennakoivan ajon koulutusten järjestämiseen. Kurssin hinta on 750€ + majoitus ja ruokailu Polamkissa. Kurssille on ilmoittauduttava viimeistään 18.10.2013 mennessä Liikenneturvan verkkosivuilla. Lisätietoja: Koulutusohjaaja Toni Vuoristo, p. 020 7282 349 tai [email protected] THINKSTOCKPHOTOS Tapahtuma henkilšstšammattilaisille, esimiehille, kehittŠjille ja tyšhyvinvointivastaaville Kirjeitä lukijoilta [email protected] tai www.tttdigi.fi >Osallistu >Anna palautetta Palautetta TTT-lehdestä 3/2013 ■ Alkoholismista kertova Sumusta selville vesille juttu oli paras. Arvostan suuresti Juha Voutilaisen rohkeutta puhua näin avoimesti vaikeasta ja edelleenkin Suomessa ”kielletystä” aiheesta. Toivottavasti monet saavat voimaa hänen esimerkistään ja myös työyhteisöissä uskalletaan jatkossa rohkeammin puuttua vastaaviin tilateisiin. Varhaisen tuen ja välittämisen merkitys on suuri! ■ Eniten kiinnosti juttu Miten meni tänään, jossa kerrottiin professori Esko Valtaojasta. Arvostan hänen tutkimustyötään ja huumoriaan valtavasti. Tämäkin artikkeli sai aikaan muutamassa kohdassa leveän hymyn kasvoilleni ja jopa äänekkään naurahduksen, mikä on aina terveellistä ja ilahduttavaa. Lehdessä oli tällä kertaa monia muitakin hyviä ja todennäköisesti kiinnostavia artikkeleita myös teini-ikäisille lapsilleni. ■ Kiinnostavin juttu oli Tekemällä oppii. Itse en ole käynyt oppisopimuskoulutusta, mutta saman alan eri työpaikkojen kautta olen oppinut monipuolisesti työnkuvani tehtäviä. Vähiten kiinnosti juttu elävää patsasta esittävästä henkilöstä Ajassa-palstalla. Miten joku voi tulla ulkomaille töihin tietämättä asunnostaan? ■ Kiinnostavin juttu oli Sumusta selville vesille. Ihan pikkaisen olen huomannut Voutilaista myös itsessäni, ja juttu kyllä pisti ajattelemaan omaa alkoholikäyttäytymistäni. Tulen ainakin kysymään kotona, miten he asian kokevat. ■ Valtakunnan tärkein viesti presidentiltä ja pääministeriltä on, että nuorille on saatava työtä. Olen erittäin tyytyväinen, että nuorten kokemuksista kerrotaan lehdessänne. ANNA PALAUTETTA lehdestä tai kirjoita muuten työhön liittyvistä asioista. Myös juttuvinkit ovat tervetulleita. Voit käyttää nimimerkkiä, mutta kerro toimitukselle nimesi ja yhteystietosi. Lähetä postia ■ verkkosivuilla: www.tttdigi.fi >Osallistu >Anna palautetta ■ sähköpostitse: [email protected] ■ kirjeitse: ”Kirjeitä lukijoilta”, TTT-lehti, Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki. 4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 15 TEKSTI SUSANNA KAAJA ■ KUVAT LIISA TAKALA Muutokseen tarvitaan tekoja Romanitaustainen toimittaja Maria Friman karsii ennakkoluuloja pala palalta – vaikka viemällä lomamatkalla tapaamansa rasistisen pariskunnan kahville. 16 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013 M aria Friman, 33, asettelee eteensä pöydälle kolme puhelinta: kaksi työkännykkää ja oman puhelimensa, jonka hän jättää päälle haastattelun ajaksi. – Jos lapset sattuvat soittamaan, Friman sanoo pahoitellen. Hänen neljästä lapsestaan kaksi vanhinta on koulussa, nuorimmat päiväkodissa. Friman on jokin aika sitten aloittanut työn mediakoordinaattorina sisäasiainministeriön vetämässä yhdenvertaisuushankkeessa. Työ Unicefin kouluvierailutoiminnan koordinoijana päättyy pian. Rivissä voisi olla vielä neljäskin kännykkä: Friman työskentelee tuottajana ja ohjaajana Helmi Films -tuotantoyhtiössä ja kirjoittaa lisäksi juttuja muun muassa romanien lehteen Latso Diivekseen. – Ministeriön työtarjous osui hyvään saumaan. Halusin jotain uutta ja samalla toivoin, että voisin välillä tehdä vain yhtä työtä Maria Friman ■ Ikä: 33 ■ Koulutus: Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto ■ Ammatti: Toimittaja, yrittäjä Helmi Films -tuotantoyhtiössä, mediakoordinaattori sisäasiainministeriön Yhdenvertaisuus etusijalle -hankkeessa ■ Kotipaikka: Helsinki ■ Harrastukset: ”Yritän ehtiä kerran viikossa tanssimaan salsaa. Intohimoni ovat kengät, joita minulla on ainakin 200 paria.” ■ Perhe: 4-vuotias tytär, 5-, 8- ja 10-vuotiaat pojat kerrallaan, Friman sanoo ja naurahtaa. Hän myöntää, että ei ole kovin hyvä rajaamaan tekemisiään. – Pitäisi varmaan varata opinto-ohjaajalta aika, jotta oppisin olemaan haalimatta koko ajan lisää hommia. Vaikka muuten osaan elää hetkessä, työssä suunnittelen koko ajan tulevaa. ERILAINEN LAPSI. Maria Friman kertoo saaneensa työteliään mallin kotoaan. Äiti paiski töitä sekä saattokodissa että Porin kaupungin kotipalvelussa. Isä, laulaja Rainer Friman, kiersi esiintymislavoja ja kirjoitti. Kotona hänelle välittyi maailmasta ”pehmeän pumpulinen kuva”. Isän musiikkimenestys ja satunnaiset lööpit eivät vaikuttaneet lapsen arkeen. Romanitaustaa ei perheessä erikseen korostettu. Äiti pukeutui romaniasuun, isä lauloi ravintoloissa farkut jalassa. Friman muistaa, että oli alle kouluikäinen, kun ensimmäisen kerran tiedosti taustansa. – Tajusin, että olen jotenkin erilainen kuin muut pihan lapset. Se ei silti mitenkään vaivannut minua. Kuudennella luokalla Frimania kiusattiin koulussa silloin tällöin. Mieleen on jäänyt kerta, jolloin koulukaveri vaati koulun pihalla ”mustalaista nuolemaan kenkiään” rautakangella uhaten. – Silloin pelkäsin. Taisin silti selvitä aika vähällä, nimittelyä olisi saattanut olla enemmänkin, hän summaa nyt. OMA PAIKKA. Koulun jälkeen Maria Friman etsi paikkaansa: lukio jäi kesken, samoin jäivät lähihoitaja- ja merkonomiopinnot. Toimittaja hänestä tuli sattumalta. Sisaren mies työskenteli Romano Mission julkaisemassa Romano Boodos -lehdessä ja kysyi, osaako Friman kirjoittaa. – Vastasin, että en tiedä, mutta voin kokeilla. Kirjoittaminen koukutti välittömästi, ja vähitellen töitä ilmaantui lisää. Huoma- sin, että voin elättää näin perheeni. Myöhemmin olen myös opiskellut media-alaa. Suoritettuaan audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon vuonna 2007 hän perusti opiskelukaverinsa kanssa Helmi Films -tuotantoyhtiön. Eikö 26-vuotiasta, 3ja 1-vuotiaiden lasten äitiä pelottanut ryhtyä yksityisyrittäjäksi erittäin kilpaillulla alalla? – Yrittäminen tuntui luontevalta. Emme ottaneet isoa lainaa, vaan kalustoa on kasvatettu vähitellen. – Romaneilla on ylipäänsä ehkä tavallista matalampi kynnys lähteä yrittäjiksi. Olemme tottuneet työllistämään itse itsemme, koska muuta varmaa tulonlähdettä ei ole ollut saatavilla. POLIISILTA PAKIT. Pari vuotta sitten Maria Friman istui etelän lomakohteessa uima-altaalla, kun suomalaismies halusi kysyä häneltä erästä asiaa. – Mies ihmetteli, miksi meille romaneille maksetaan automaattisesti työkyvyttömyyseläkettä 15 ikävuoden jälkeen. Hän ei uskonut, kun sanoin, että se ei pidä paikkaansa. Ennakkoluulot ovat tulleet tutuiksi aiemminkin. Kauppaopistossa työharjoittelupaikan löytäminen osoittautui mahdottomaksi. Työnantajat eivät halunneet ottaa nuorta romaninaista töihin – edes ilmaiseksi. Opettaja tarjoutui päästämään hänet silti läpi, mutta Friman totesi, ettei voi valmistua alalle, jolta ei löydy hänelle töitä. – Vähän aikaa ajattelin katkerasti, että ei sitten, voinhan minä olla työttömänäkin. Olen kuitenkin aika periksiantamaton, ja sitä tunnetta ei onneksi kestänyt pitkään. Työskennellessään Yleisradiossa Friman oli kerran menossa tekemään haastattelua Helsingin Itäkeskuksen poliisilaitokselle. Sielläkin odotti yllätys. – Tuottajamme sanoi, että poliisista on ilmoitettu, että en ole tervetullut sisätiloihin, koska käytän romaniasua. Lopulta haastat→ telu kuvattiin liikkuvassa maijassa. ”Syrjintään ei totu, mutta sitä oppii käsittelemään.” 4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 17 ”Minulle romanitausta merkitsee ennen kaikkea → Frimanin kokemukset ovat hätkähdyttäviä ja räikeitä. Silti hän kertoo niistä rauhallisesti – tunteet eivät nouse pintaan missään vaiheessa. – Näitä kokemuksia on paljon, ja ne tuntuvat aina pahalta. Välillä meinaa mennä hermo, ja joskus on itkettänytkin, mutta ei enää. Syrjintään ei totu, mutta sitä oppii käsittelemään. Friman on huolissaan siitä, miten ennakkoluulot vaikuttavat nuoriin romaneihin. – Jos tällaisia kokemuksia on paljon peruskoulun viimeisillä luokilla ja esimerkiksi TET-paikan löytäminen on vaikeaa, on helppo ymmärtää, miksi romaninuori ei halua jatkaa ammattikouluun tai lukioon. – Tietyissä elämänvaiheissa pieneltäkin vaikuttavalla syrjintäkokemuksella voi olla suuri vaikutus tulevaisuuteen. TYÖTÄ VAILLA. ”Pilaako työtä tekevä romani suvun maineen?” Tämäntyyppiset vitsit kiertävät internetissä, eivätkä stereotypiat ole aivan tuulesta temmattuja: joidenkin arvioiden mukaan jopa puolet ja maltillistenkin arvioiden mukaan viidennes romaneista on työttömänä. Maria Friman huomauttaa, että romanikulttuuri ei kiellä työn tekemistä, päinvastoin. – Esimerkiksi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, kun romaneilla ei ollut pysyviä asuntoja, he tekivät töitä kärryistä käsin ja heitä pidettiin hyvin työteliäinä. Työ on vain ollut muuta kuin perinteistä palkkatyötä, kuten käsitöitä, hevostenhoitoa ja kengitystä sekä maatilan sekalaisia tehtäviä. Nykyään suurimmat esteet työllistymiselle ovat työnantajien asenteet ja romanien muuta väestöä alhaisempi koulutustaso. Kiertävän elämäntavan vuoksi romanit ovat 18 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013 käyneet koulua vasta noin neljänkymmenen vuoden ajan. Syrjintä aiheuttaa syrjäytymistä, ja se taas helposti periytyy. – Pienillä paikkakunnilla töitä on ylipäänsä vähän tarjolla ja romanien on erityisen vaikea työllistyä. Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajien määrän kasvu on lisännyt yleistä suvaitsevaisuutta. Töitä löytyy, etenkin, jos on valmis tinkimään vaatimustasostaan. Aina sekään ei auta: Kun Frimanin monet tutkinnot suorittanut romanitaustainen ystävä haki puhelinmyyntityötä, työnantaja kysyi, onko hän valmis käyttämään työasua. – Ystäväni vastasi, että se sopii. Vähän hän ihmetteli, miksi hänelle annetaan työasu, kun sellaista eivät muutkaan käyttäneet. Hän ei lopulta saanut paikkaa. Friman toivoo, että yhä useampi romani tekisi kokemansa huonon kohtelun näkyväksi. Yksi keino on tehdä syrjinnästä tutkintapyyntö poliisille. – Valtaväestöön kuuluva ystäväni vertasi romaneja mustiin. Heidän historiansa on täynnä sortoa, mutta nyt Yhdysvalloissa on musta presidentti. Romaneilla on tähän vielä matkaa. Emme voi odottaa muutosta, jos emme itse ole aktiivisia ja pane hanttiin huonolle kohtelulle. VAIN MARIA. Haastattelupäivänä Maria Friman on pukeutunut kuin kuka tahansa ministeriön virkanainen: tummaan jakkuun ja hameeseen sekä vaaleaan toppiin. Vielä muutama vuosi sitten asu oli toinen. Hän ”laittoi hameet” 19-vuotiaana eli alkoi käyttää romaninaisen perinteistä asua: koristeellista puseroa eli röijyä ja pitkää mustaa samettihametta. Päätös oli hänen omansa. – Äitini toivoi, että en olisi laittanut hameita, koska se vaikeuttaa elämää monin tavoin. Minulle valinta oli kuitenkin selvä, enkä koskaan katunut sitä. Romaniasuinen nainen on kaupungilla kulkiessaan kuin julkisuuden henkilö. Häntä tarkkaillaan, ja hänen tekemisensä ja sanomisensa kiinnittävät muiden huomion. – Kun menin ensimmäistä kertaa kauppaan romanihameessa, myyjät liimautuivat kannoilleni, samoin vartija. Näin ei ollut käynyt koskaan ennen. Muutama vuosi sitten Friman joutui luopumaan hameesta henkilökohtaisesta syystä, jota hän ei halua tuoda julkisuuteen. Muutos oli kokonaisvaltainen. Maria Friman toivoo, ettei hänen tyttärensä valitse romaniasua. – Yhtäkkiä en ihmisiä tavatessani edustanutkaan enää koko romaniväestöä, vaan olin ensisijaisesti vain Maria. Se oli vapauttava tunne. Vaikka romaniasun käyttöön ottaminen on vapaaehtoista, hameesta luopuminen on romanille suuri häpeä – vähän kuin valtaväestöön kuuluva heräisi ilkosillaan keskeltä kaupunkia. – Romanihame ei ole pelkkä vaate, vaan osa identiteettiä. Vie aikansa, että muutokseen tottuu. Frimanilla on neljävuotias tytär. 15 vuoden päästä hän on saman päätöksen edessä kuin äitinsä aikoinaan: laittaako hameet vai ei? Friman toivoo, että tytär ei valitse romaniasua. – Vielä enemmän toivon kuitenkin, että asenneilmapiiri on Suomessa silloin toinen. Olisi hienoa, jos tyttäreni voisi tehdä päätök- Maria Frimanin tytär Renata, 4, ja pojat Mikael, 5, ja Sebastian, 8, ovat tottuneet siihen, että äiti tekee töitä myös kotona. verenperintöä ja yhteenkuuluvuutta.” sen itsensä vuoksi eikä työnsaannin takia. On väärin ajatella, että ihmisten on oltava samanlaisia tullakseen hyväksytyiksi. OLEN SUOMALAINEN. Maria Friman haluaa selvästi rikkoa romaneihin liittyviä myyttejä. Hän korostaa moneen otteeseen, että romanius ei ole ideologia tai uskonto eikä siihen liity mitään mystistä salaisuutta, ainoastaan tiettyjä tapoja ja perinteitä. – Onhan joka perheessä muutenkin omanlaisensa säännöt. Minulle romanitausta merkitsee ennen kaikkea verenperintöä. Se on myös yhteenkuuluvuutta. Jos lähden vaikka Lappiin ja auto hajoaa matkalla, voin aina pyytää apua paikkakunnan romaneilta, vaikka en tuntisi heitä entuudestaan. Ulkomailla matkustaessaan Friman kertoo olevansa Suomen romani. – Suomessa romanit sekoitetaan helposti Itä-Euroopasta tuleviin romanikerjäläisiin. Se osoittaa, että meidät nähdään yhä ulkopuolisina, vaikka olemme sotineet samat sodat ja meillä on 500 vuotta yhteistä historiaa. Toisaalta romanit itsekin ruokkivat ”me vastaan muut” -ajattelua. Liian helposti kaikki muut nähdään rasisteina, joilta on suojauduttava. – Meidän pitäisi avata mielemme ja tuulettaa asenteitamme. Kaikesta ei voi syyttää vain valtaväestöä. Friman uskoo, että asenteita voi muuttaa parhaiten kohtaamalla toisen. Siksi hän kutsui kahville erään sattumalta tapaamansa vanhemman pariskunnan, jolla oli hyvin kielteinen käsitys romaneista. – Nykyään tapaamme säännöllisesti, ja meistä on tullut ystäviä. Jokin aika sitten Unicefin kouluvierailija kävi kertomassa romaneista Frimanin pojan luokalla. Koulun jälkeen ekaluokkalainen ihmetteli, miksi äiti ei ole koskaan kertonut enempää romanien historiasta. – Olen kertonut lapsille, että olen kotoisin Porista. Minulle ei ollut tullut mieleen kertoa esimerkiksi sitä, että romanien juuret ovat alun perin Intiassa. Oli avartavaa huomata, että näistä asioita puhuminen on lapsille tärkeää. Kouluvierailijan puheenvuoron jälkeen Frimanin poika keskusteli tummaihoisen kaverinsa kanssa. – Poikani kiteytti: ”Sinä olet tumma, minä olen intialainen, äitisi on suomalainen. Meitä on täällä tällainen hyvä porukka”. VIELÄ TEHTÄVÄÄ. Internetissä on lukuisia romanien työllisyyteen ja yhdenvertaisuuteen liittyviä tekstejä, lehtijuttuja ja videoita, joissa mainitaan Maria Frimanin nimi. – En ole tietoisesti valinnut tätä tietä, mutta yhdenvertaisuuden edistäminen kulkee mukanani luontaisesti. Tulen varmasti tekemään näiden teemojen kanssa töitä koko ikäni, tavalla tai toisella. Sisälläni on koko ajan tunne, että jotain on vielä tekemättä. En vain tiedä mitä. Tammikuuhun asti arjen kulku on kutakuinkin selvä. Friman matkustaa päivittäin paikallisjunalla Helsingin keskustaan sisäasiainministeriöön ja kiirehtii iltapäivällä takaisin kotiin Helsingin Malmille, jotta ehtii hakea lapset ajoissa päiväkodista. Neljän lapsen yksinhuoltajalla ei juuri ole luppoaikaa, mutta viikonloppuna ehtii katsoa vaikka Uuno Turhapuro -leffoja koko perheen voimin. Suunnitelma ministeriön pestin päättymisen jälkeiseen aikaankin on jo valmiina. – Media-alan hommat jatkuvat, mutta niiden rinnalla aion yhdistää intohimoni kenkiin ja yrittämiseen. Tehdä vaihteeksi jotain ihan uutta. ■ ■ ■ MINÄ & TYÖ Mikä on parasta elämässäsi juuri nyt? Elämäni on tasapainossa. Minulla on ihanat lapset ja arki sujuu – ainakin toisinaan. Mistä saat voimavaroja? Teen työtä, joka todella kiinnostaa minua ja johon minulla on myös jotain annettavaa. Kokemus on opettanut, että vaikeudet ja väsymys ovat vain hetkellisiä. Sekin antaa voimaa. Mikä on tärkein saavutuksesi työssä? Yksittäinen tärkeä teko on dokumentti Yön syli, joka kertoo yhden henkilön näkökulmasta siitä, miten romanilapsia pakkohuostaanotettiin 1950-luvulla. Se oli monelle perheelle henkisesti tosi vammauttava kokemus. Mistä haaveilet? Kuningasideasta, jolla kaikki romaniväestön ongelmat saisi korjattua. Onneksi tämä työ ei kuitenkaan ole yhden ihmisen varassa. Millainen on romanien asema työelämässä? Työtä on vaikea saada, mutta jos paikan saa, työpaikalla kohtaa harvoin syrjintää. Yksi tärkeimmistä viime vuosina tehdyistä parannuksista on Suomen historian ensimmäinen Romanipoliittinen ohjelma. Miten suhtaudut Itä-Euroopasta tuleviin romanikerjäläisiin? Heidän kotimaassaan arki on aika kamalaa. Esimerkiksi Romaniassa romanin tappamista ei välttämättä pidetä edes rikoksena. Rahan antaminen ei muuta mitään. Sen sijaan saatan tarjota kahvit tai tupakan. Olen myös lahjoittanut heille lasteni pieneksi käyneitä vaatteita ja ylimääräisiä huonekaluja. 4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 19 Työ Terveys Turvallisuus Seuraava potilas! Eläinlääkäri Riikka Nikula pitää itsenäisestä ja vaihtelevasta työstään. Turvattomuuden tunne voi iskeä kuitenkin silloin, kun päivystyskeikalle on lähdettävä yksin keskellä yötä. TEKSTI MARJA LUOKOMAA ■ KUVAT MARKKU OJALA E läinlääkäri Riikka Nikula nousee autostaan. Hän pukee ylleen vihreän työtakin ja laittaa suojat jalkineidensa päälle. Rinteessä, omenapuiden seassa laiduntaa kaksi erikoisen näköistä eläintä. Kolmatta tilan emäntä, Sini Honkala, pitää hihnassa. – Tulittehan te sieltä, täällä potilas odottaa jo kärsimättömänä, Honkala huikkaa. Eläimet ovat alpakoita, eteläamerikkalaista perua olevia kamelieläimiä, jotka ovat myös sukua laamalle. Nikula on tullut tarkistamaan, onko viikko sitten aloitettu hoito purrut yhden alpakan silmävaivaan. Silmä näyttää vielä vähän turvonneelta, mutta muuten lääke on tepsinyt. – Alpakka oli minulle uusi tuttavuus. Ennen hoitojen aloittamista soitin kollegalle, jolla on näistä eläimistä kokemuksia, ja kysyin neuvoa, Nikula kertoo. – Eläinlääkäreillä on yleensä hyvät kontaktit: tiedämme ketä konsultoida uusia eläimiä kohdatessa tai muissa ongelmatilanteissa. Siihen voi luottaa, että aina saa apua. Nikula on vuodesta 1999 lähtien toiminut Salon kaupungin eläinlääkärinä Perniön ja Särkisalon alueella. Sinä aikana hän on nähnyt monen eläimen elinkaaren sekä alueen kotieläinkannassa tapahtuneet muutokset. Lemmikkieläimet ovat pysyneet suurin piirtein samoina, mutta tuotantoeläintiloilla muutokset ovat olleet suuria. Moni tila on lopettanut toimintansa, mutta onneksi tilalle on tullut uusia yrittäjiä ja eläimiä, kuten alpakoita. – Pienellä paikkakunnalla oppii tuntemaan hyvin asiakaskuntansa ja eläimet. Kun 20 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013 kuulee puhelimessa, kuka soittaa, tietää yleensä jo asian. Alkuviikosta vilkasta Käynnit maatiloilla Riikka Nikula hoitaa yleensä loppupäivästä, elleivät potilaat vaadi äkillistä hoitoa. Tänään työpäivä alkoi tyypilliseen tapaan puhelimeen vastaamisella jo kello kahdeksan. Aamun ensimmäisen tunnin aikana ihmiset soittavat kysyäkseen neuvoa, uusiakseen reseptejä ja varatakseen käyntiaikoja. Väsymys koettelee etenkin kunnaneläinlääkäreitä, jotka joutuvat myös ajamaan paljon. – Olen yrittänyt ohjata asiakkaat soittamaan kahdeksan ja yhdeksän välillä. Se on selkeää työn kannalta, koska silloin voin keskittyä pelkästään puheluihin. Jos kiireellisiä tehtäviä ei tule, aamupäivä hurahtaa pieneläinten parissa. – Joillekin eläinlääkäreille sopii, että lemmikit tuodaan vapaasti jonottamalla hoitoon. Minä haluan aina tietää etukäteen, mitä on tulossa ja milloin, joten pidän ajanvarausjärjestelmästä. Alkuviikot ovat yleensä vilkkaita. Perniön pieneläinpäivystys siirtyi vuoden 2012 alusta Turkuun, ja se on näkynyt eläinlääkärin arjessa. Apua kaipaavien kissojen ja koirien kanssa odotetaan viikonlopun yli ennen lääkäriin menoa, jos se vain on mahdollista. Myös suureläintilalliset sopivat mielellään lääkärin käynnit alkuviikosta, jotta he pystyvät suunnittelemaan oman työviikkonsa. – Pieneläinpäivystyksen siirtyminen pois on ollut kaikin tavoin hyvä juttu. Viikonloppuna päivystäjän työrupeama saattaa kestää 80 tuntia, ja tuona aika on oltava koko ajan työ- ja ajovalmiudessa. Yökäynnit tiedoksi ystävälle Vaikka pieneläinpäivystys onkin jäänyt pois, suureläinpäivystyksen vuoro osuu kohdalle usein. Puolentoista kuukauden välein on viikonloppupäivystys ja kerran viikossa yöpäivystys. Väsymys onkin eläinlääkärintyössä iso haaste. Se koettelee varsinkin kunnaneläinlääkäreitä, jotka joutuvat myös ajamaan paljon. – Päivystyksessä saattaa joutua ajamaan väsyneenä pitkiäkin matkoja, hoitamaan potilaan ja ajamaan taas kotiin. Aamulla edessä on jälleen normaali työpäivä, Riikka Nikula kertoo. Hänen mielestään on ristiriitaista, että ohjeiden mukaan väsyneenä ei saisi ajaa, mutta usein muuta vaihtoehtoa ei ole. Turvattomuuden tunnetta lisää se, että öisiä työkäyntejä ei kirjata mihinkään. Kukaan ei tiedä, minne eläinlääkäri lähtee. – Pitäisi olla järjestelmä, jonne voisi ilmoittaa, minne on menossa ja koska on oletettavasti tulossa takaisin. – Minä ilmoitan lähtöni ystävälle, jolle myös kuittaan, kun olen yöpäivystyksestä palannut. Mutta on väärin, että joudumme → RIIKKA NIKULAN TYÖPÄIVÄ 08:00 Puhelinpäivystys. 09:00 Paperitöitä. 10:30 Labradorinnoutajanarttu tulee vastaanotolle kutinan ja karvanlähdön takia. Kesällä ollut pitkittynyt juoksu, sekin vaatii tarkastusta. 11:00 Kissan rokotus. 11:30 Kaksi kultaistanoutajaa tulee rokotukseen. 12:00 Kissalla on kilpirauhasen liikatoiminta, ja lääkitys pitäisi saada kohdalleen. Nyt vuorossa näytteenotto. 12:30 Kissan ja koiran sirutus. 13:00 Paperitöitä ja potilasnäytteiden vienti postiin. Tämän jälkeen lounas. 14:30 Kontrollikäynti alpakkatilalla. Alpakkauroksen silmän jatkohoito. 15:30 Paperitöitä vastaanotolla. 16:00 Päivä pulkassa, ja aika lähteä kotiin. Alpakat ovat eläinlääkäri Riikka Nikulan potilaista eksoottisimpia. 4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 21 1. Saana Kokko-Virtanen toi rokotettavaksi kaksi kultaistanoutajaansa, joista vanhempi on pelastuskoiranakin ansioitunut Nuka. 2. Eläinlääkärin tarvikkeet kulkevat aina mukana. 3. Hygieniasta on huolehdittava hyvin suureläintiloilla, jotta taudit eivät leviä. 4. Riikka Nikula tarkistaa, että kissan mikrosiru toimii, kuten pitää. 5. Päivän kolmas rokotus. 2 6. Riikka Nikula voi tutkia vastaanotollaan muun muassa korvatulehdusnäytteitä ja sekä eläinten ulko-ja sisäloisnäytteitä. Muut näytteet lähtevät tutkittaviksi labotorioon. → kuormittamaan ystäviä ja perhettä työvel- voitteillamme. Turvattomuutta työssä voi Nikulan mukaan aiheuttaa myös vastaanoton sijainti. Yleisesti on tiedossa, että eläinlääkärien rohdoilla tainnuttaa vaikka hevosen. Syrjäisessä paikassa oleva klinikka saattaa houkutella hämärämiehiä. Perniössä tätä pelkoa ei juuri ole, sillä eläinlääkärin vastaanotto sijaitsee asuinkerrostalon alakerrassa, kylän keskustan tuntumassa. 1 Kolhuja mökkielämästä 3 5 22 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013 6 4 Eläinlääkärin työtehtävät vaihtelevat jonkin verran vuodenajan mukaan. Kevättalvella alkavat kissojen ja koirien steriloinnit ja kastroinnit. Kesällä yleistyvät muun muassa iho-ongelmat. Kesälomien jälkeen annetaan aiempaa enemmän rokotuksia. Kesällä eläimiä ei mielellään leikata, sillä haavojen paraneminen on hidasta. – Perniö on mökkipaikkakunta, ja se tuo oman lisänsä kesän töihin. Mökillä eläimet eivät useinkaan ole kytkettyinä, joten erilaisia haavoja tulee. Uusi eläin saattaa myös aiheuttaa kahnauksia naapuruston lemmikkien kanssa, Riikka Nikula kertoo. Mökkiasukkaiden lemmikit eivät juuri muuta vastaanoton asiakaskuntaa muuta kuin määrällisesti. Hoidettaviksi tulee kissoja ja koiria, joskus marsuja tai kaneja. Matelijoita on seudulla muutama, mutta matelijaharrastajat osaavat usein hoitaa eläimensä itse. Eksoottisin Nikulan vastaanotolle saapunut lemmikki on viljakäärme. Tuotanto- NÄIN ELÄINLÄÄKÄRIT KOKEVAT TYÖNSÄ ■ 61 % pitää työsidonnaisuuttaan sopivana, 37 % liian suurena. ■ 17 % tuntee olevansa työssään usein yksin. ■ 89 % pitää työtään erittäin tai jossain määrin mielekkäänä. ■ 19 % kokee olevansa selvästi stressaantuneita, mutta silti 90 % on hyvin tai melko tyytyväisiä elämäänsä. ■ 22 % pitää työtään ruumiillisesti hyvin tai melko rasittavana. ■ 38 % oli sattunut työtapaturma viimeksi kuluneen vuoden aikana. Vaarallisimmiksi tapaturmatekijöiksi eläinlääkärit arvioivat rauhattomat eläimet, väsymyksen, kiireen, avun puuttumisen ja pintojen liukkauden. Tiedot perustuvat Työterveyslaitoksen ja Suomen Eläinlääkäriliiton hyvinvointi- ja terveyskyselyyn vuodelta 2012. Vastaajia oli 545. eläimistä erikoisin potilas on alpakan ohella ollut strutsi. Voimaa vai tekniikkaa Etenkin suurten eläinten hoitaminen vaikuttaa varsin fyysiseltä työltä. Riikka Nikula ei kuitenkaan koe tarvitsevansa työssään niin paljon lihasvoimaa, kuin maallikko saattaa ajatella. Hänen mukaansa tekniikka on usein ratkaisevampaa. – Toki eläin saattaa pillastua ja aiheuttaa eläinlääkärille vaaratilanteen, hän huomauttaa. – Ei kannata valmistautumattomana mennä sonnin karsinaan. Yleensä maatilojen emännät ja isännät tuntevat hoidokkinsa ja tietävät, miten niitä pitää käsitellä. On parasta luottaa heidän apuunsa . Joskus vastaanotolle on tuotu eläimiä, joita Nikula ei ole suostunut hoitamaan. Jos omistaja ei pysty hallitsemaan esimerkiksi aggressiivista koiraansa, hoito ei onnistu. Sellaisia tilanteita ei kuitenkaan ole tullut vastaan, että hoito olisi pitänyt evätä häiritsevästi käyttäytyvän omistajan takia. Eläinlääkärin vastuu eläimen hyvinvoinnista korostuu esimerkiksi silloin, kun joudutaan miettimään, onko vanha ja sairas eläin tullut jo tiensä päähän. Omistajat toivovat usein apua päätöksentekoon. – Monelle oma lemmikki on paras ystävä, ja haluan ottaa tämän huomioon eläintä hoitaessani. Mutta menetyksen pelkoon ja suruun en voi mennä mukaan, sillä silloin minusta ei olisi apua eläimelle eikä omistajalle. Työpäivä takana Kun päivän potilaat on hoidettu ja paperityöt tehty, Riikka Nikula kääntää auton kohti kotia. Siellä odottavat 11-vuotias tytär ja neljä kissaa. Illasta riippuen Nikula saattaa käyttää vapaa-aikansa jousiammuntaan tai sambaan. Välillä hän vie tyttären harrastuksiin, esimerkiksi tallille hoitamaan omaa hevosta. Miten tänä iltana? – No nyt näyttää vähän sateiselta. Taidetaan olla vain kotona ja lämmittää sauna, Nikula huikkaa ja starttaa matkaan. ■■■ Toimittaja ja kuvaaja seurasivat Riikka Nikulan työpäivää elokuussa 2012. Kemikaaliturvallisuuden Start & Go - työpaikan kemikaaliriskit hallintaan luotettavasti ja helposti Start & Go (4 h) sisältää: • Työpaikkahavainnoinnin ja asiantuntijakonsultaation • Alustavan kemikaaliriskien ja -turvallisuuden arvioinnin • Opastusta Stoffenmanagerin käyttöön ja hyödyntämiseen • Yhteenvedon käynnistä Hinta: 1290 € (+ alv.24 %) Hintaan lisätään tarvittaessa matkakustannukset. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin. www.ttl.fi/palvelut > Kemikaaliturvallisuus > Kemikaaliturvallisuuden Start & Go Tilaa Start & Go: Sirpa Huuskonen 030 474 2617 [email protected] Niina Kallio 030 474 7174 [email protected] www.ttl.fi/palvelut 4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 23 TTL_AR_TTT_042013_93x245.indd 1 11.6.2013 9:40:45 Pönötys kielletty Lakipalveluyritys Fondiassa kukaan ei panttaa tietoa tai jupise selän takana. Eikä ota itseään liian vakavasti. TEKSTI SUSANNA KAAJA ■ KUVAT ANNA DAMMERT Kai Ritvala, Pirta Karlsson ja Päivi Malinen vaihtavat kahvin lomassa tietoja ja kuulumisia. 24 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013 1234 Tässä sarjassa esittelemme Työelämä 2020 -hankkeen sisältöjä. → Luottamus ja yhteistyö V astaanottotilan, Fondia Cafén, seinällä on 87 valokuvaa. Niissä hymyilevät yrityksen työntekijät eli ”fondiaanit”. Jos uskomme Suomen parhaat työpaikat -listausta, hymyt ovat aitoja: Fondia valittiin tänä vuonna kolmanneksi parhaaksi työpaikaksi Great Place to Work -yrityksen selvityksessä. Euroopan tasolla se on rankattu parhaaksi lakialan työpaikaksi jo kolmesti peräkkäin. Toimiston leikkisää sisustusta on esitelty usein lehdissä, mutta pelkät koreat tapetit eivät ole siivittäneet yritystä näin hyviin tuloksiin. Lakimies Kai Ritvalan ja henkilöstöasioiden kehittäjän Pirta Karlssonin mukaan avainsanat ovat avoimuus ja tiimityö. Esimerkiksi työntekijöiden tulotaso ei määräydy perinteisten lakifirmojen tavoin sen mukaan, paljonko kullakin juristilla on ”omia” asiakkaita. Kunkin asiakkaan asioita hoitaa vähintään kahden juristin tiimi. – Tämä ehkäisee kilpailua ja kannustaa yhteistyöhön. Samalla varmistetaan, että toiminta on laadukasta, Ritvala sanoo. – Uutta kehitettäessä kaikki ovat tervetulleita mukaan. Esimerkiksi strategia ja arvot on laadittu yhteistyössä, Karlsson jatkaa. Kapula vaihtoon. Kun organisaatiouudistusta sorvattiin, toimitusjohtaja Jorma Vartia halusi kuulla työntekijöiden ajatuksia suunnitelmista. Hän ja HR-vastaava olivat joka viikko yhden päivän työntekijöiden tavattavissa aulan kahvilassa. Aluetoimipisteisiin yhteydenpito hoitui puhelinkonferenssien, sähköpostin ja tapaamisten avulla. – Keskusteluissa nousi esiin, että henkilöstö toivoi kapteenin tehtävästä määräaikaista. Johto hyväksyi idean, mikä on iso asia, Päivi Malinen sanoo. Nyt kapteenit hoitavat tehtäväänsä kaksi vuotta. Näin kukaan ei kuormitu liikaa, mutta kaikki voivat halutessaan saada kokemusta esimiestehtävistä. – On ihan tervettä, että vetovastuu välillä vaihtuu. Määräaikaisuus on hyvä siksikin, että se antaa luvan palata takaisin asiakastyöhön, mikä kuitenkin meitä kaikkia eniten kiinnostaa, kapteenina vielä muutaman kuukauden toimiva Malinen sanoo. Joukkuehenkeä. Viiden viime vuoden aikana yrityksen tilat ovat vaihtuneet kahdesti ja työntekijämäärä lähes viisinkertaistunut. Toimipisteitä on nyt Suomessa yhdeksällä paikkakunnalla sekä lisäksi Tukholmassa ja Tallinnassa. Lakimies Päivi Malisen mukaan ihmisläheinen ja mutkaton yrityskulttuuri on silti säilynyt. Helsingin-toimipisteessä kaikki toimitusjohtajaa myöten työskentelevät avokonttorissa. Puolen vuoden välein istumapaikkaa vaihdetaan, jotta kaikki tutustuvat toisiinsa paremmin. Ylityöt vapaina. Fondian juristitiimit tapaavat asiakkaat ja suunnittelevat työnsä itsenäisesti. Töiden aikataulutus ja mitoitus ovat jokaisen omalla vastuulla. Osaamista kannattaa jakaa, jotta tiimistä saa varmasti tukea, jos työt alkavat kasautua. Yrityksessä on käytössä lakialalla epätyypillinen työaikapankki: ylitöistä ei makseta, vaan ne on pidettävä vapaina. Ylityöt eivät firmassa ole osoitus työhön sitoutumisesta, päinvastoin. Ne vaikuttavat kielteisesti työntekijän rahallisiin kannustimiin. – Etätyöt ovat ilmoitusasia, ja hiljaisina Tiedonkulun varmistamiseksi suureksi paisuneet tiimit päätettiin viime vuonna jakaa noin kymmenen hengen joukkueiksi. Jokaista niistä johtaa kapteeni, jonka ryhmän työntekijät valitsevat keskuudestaan. www.tyoelama2020.fi Miten yhteistyötä? ■ Lakiasiaintoimisto Fondiassa on satsattu avoimeen tiedonkulkuun ja tiimityöhön. Mitä hyvää? ■ Asiakkuuksista vastaavat tiimit, ■ ■ ■ ■ mikä kannustaa tiedon jakamiseen ja yhteistyöhön. Kaikki työskentelevät avotoimistossa, ja paikkoja vaihdetaan puolen vuoden välein. Näin lisätään vuorovaikutusta. Joukkueet äänestävät joukostaan kapteenin kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Jokainen tiimi vastaa asiakkaista ja sopimuksista itsenäisesti. Johto luottaa siihen, että työn jälki on laadukasta. Käytössä on työaikapankki, ja halutessaan voi tehdä etätöitä tai esimerkiksi lyhentää työaikaansa. aikoina voi hyödyntää työaikasaldoja. Se on työnantajankin etu, Pirta Karlsson sanoo. Fondiassa on Kai Ritvalan mukaan vahva positiivisen palautteen antamisen kulttuuri. Kehityskeskustelussa silti jokaisen on annettava kriittistäkin palautetta. – Tavoitteena ovat rakentavat muutosehdotukset. Pelkkä valittaminen on epäkypsää, Päivi Malinen huomauttaa. Kun Ritvala oli Fondian työhaastattelussa noin vuosi sitten, haastattelija kysyi: ”Oletko ollut ennen villissä työpaikassa?” – Jos on kovin kiintynyt vanhaan tapaan toimia, ei viihdy täällä. Täällä työskentelevät jakavat arvot yhteisestä tekemisestä ja toisista välittämisestä. – Täällä ei saa ottaa itseään liian vakavasti. Kaikki muu on sallittua, paitsi pönöttäminen. ■ ■ ■ MIKSI VIIHDYT TÖISSÄ? ”FONDIAANIT” VASTAAVAT. Päivi Malinen, lakimies ”Tänne on joka aamu ihana tulla, sillä meillä on hyviä tyyppejä töissä. Tämä tuntuu joka tavalla omalta työpaikalta.” Pirta Karlsson, henkilöstöasioiden kehittäjä ”Teemme asioita uudella tavalla. Se näkyy käytännössä, ei vain juhlapuheissa.” Kai Ritvala, lakimies ”Täällä on hyvä työilmapiiri ja viihtyisät tilat. Avoimuus parantaa työn laatua.” 4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 25 → sarjassa esittelemme 1 2 3 4→ Tässä Työelämä 2020 -hankkeen sisältöjä. Luottamus ja yhteistyö www.tyoelama2020.fi Muutos tuli – luottamus meni? Kun muutokset perustellaan hyvin ja niitä työstetään yhdessä, henkilöstön luottamus johtoon säilyy vaikeitakin päätöksiä tehtäessä. TEKSTI SUSANNA KAAJA T yöelämässä on paljon isoja uudistushankkeita, joissa koko organisaatio myllätään uusiksi. Toisaalta moni yritys viilaa toimintatapojaan koko ajan. – Pienistä muutoksista on tullut niin yleisiä, ettei niitä aina edes huomaa, sanoo työn kehittämiseen perehtynyt tutkija Marika Schaupp Työterveyslaitoksesta. Muutosta voi lähestyä kahdesta suunnasta: Monessa organisaatiossa uusitaan rakenteita ja toimintatapoja esimerkiksi tiedonkulun parantamiseksi. Tällainen on edellisellä sivulla esitelty lakipalveluyritys Fondian tiimirakenteen uudistus. Toinen, haastavampi näkökulma on työn sisällön uudistaminen. TYÖELÄMÄ 2020 -HANKE – NÄITÄ KEHITETÄÄN: 1Innovointi ja tuottavuus 2Luottamus ja yhteistyö Vahvistetaan luottamukseen, avoimuuteen ja vastavuoroisuuteen perustuvaa tapaa toimia. Tarve korostuu erityisesti muutostilanteissa. 3 4Osaava työvoima Työhyvinvointi ja terveys 26 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013 – Monesti uudistuksissa keskitytään liiaksi työvälineisiin, rakenteisiin ja työyhteisöön. Itse työn kohde eli asiakkaat jäävät vähemmälle huomiolle, Schaupp huomauttaa. – Fondiassa rakenteelliset muutokset sopivat ilmeisesti työn sisältöön. Kun rakenteet tukevat perustyötä, muutos on onnistunut. Läpinäkyviä päätöksiä. Muutostilanteet haastavat luottamuksen. Tutkijat puhuvat luottamuspääomasta, joka auttaa ihmisiä selviytymään epävarmoissa olosuhteissa. Tätä pääomaa mitataan isoja, vaikeita päätöksiä tehtäessä. Jos työpaikan ikävät päätökset on tehty oikeudenmukaisesti, ne voi hyväksyä, vaikka niistä ei pitäisikään. Tämä taas edellyttää perustelujen läpinäkyvyyttä. Liian usein työntekijät osallistetaan vasta sitten, kun muutosta jo viedään käytäntöön. – Muutosvastarinta ja purnaus johtuvat usein näennäisestä osallistamisesta, Marika Schaupp huomauttaa. Oikea osallistaminen on yhdessä tekemistä ja neuvottelemista. Tunnetta siitä, että ollaan samassa veneessä, vaikka johto kantaakin vastuun strategisista päätöksistä. – Pelkkä toiveiden kerääminen fläppitaululle ei ole osallistamista. Jos työntekijöillä ei ole oikeasti sanavaltaa, on parempi, että se tehdään selväksi jo heti alussa. Paras arvaus. Marika Schaupp ja hänen kollegansa pohtivat tuoreessa kirjassa Yhteinen muutos muun muassa sitä, miten esimies ja työntekijät voivat yhdessä kehittää työtä. Schaupp korostaa työn sisällön arviointia. – Kun ryhdytään muuttamaan organisaatiota tai työtapoja, on ensin määriteltävä työn sisältö ja kohde: Missä nyt ollaan, mitä tuotetaan, mitä tulisi tehdä eri tavoin? Näin voidaan löytää myös ne kohdat, joissa työ tökkii, ja etsiä niihin yhdessä ratkaisuja. Nykyisin muutos on usein nopeaa reagointia kasvaneeseen epävarmuuteen. Tarkkojen faktojen sijaan päätökset perustuvat parhaisiin mahdollisiin arvauksiin tulevasta. Samalla esimiehen rooli on muuttunut ylimmästä auktoriteetista yhteisen toiminnan vetäjäksi. Tämä vaatii molemminpuolista luottamusta: Esimiehen pitää uskoa siihen, että työntekijät osaavat. Toisaalta työntekijöiden on luotettava omiin kykyihinsä. Perinteitä rikkomaan. Pitkään toimineissa organisaatioissa on vaikea jäljittää, mitä rakenteita purkaa, jotta työstä tulisi joustavaa. Paras työpaikka -kisoissa pärjäävätkin usein nuoret tietotyön yritykset, joissa hierarkia on matala ja toiminta avointa. Fondiassa on rikottu alan perinteistä toimintatapaa. Juristien omien asiakkuuksien tilalle on perustettu tiimejä, jotka vastaavat yhdessä asiakkaiden asioista. Marika Schaupp kannustaa muitakin työpaikkoja vastaavaan avoimuuteen. – On radikaalia murtaa perinteinen ”yksi sankari” -malli. Yrityksessä on ilmeisesti ymmärretty, että tiedon jakaminen muille ei tarkoita omasta asiantuntijuudesta luopumista. ■ ■ ■ LISÄÄ TIETOA Marika Schaupp ja muut: Yhteinen muutos. Työterveyslaitos, 2013. Risto Harisalo ja Ensio Miettinen: Luottamus. Pääomien pääoma. Tampere University Press, 2010. Työelämä 2020 - sarjan ensimmäisen osan jutut TTT-lehdessä 3/2013 ja TTT-Digissä: Koukussa luontoon ja Johda uutta oikein. www.tttdigi.fi Tätä mieltä Katri Lipson Mistä on huono työterveyshuolto tehty? ”Tämä, se ja tuokin on teidän firmassanne surkealla tolalla ja huonosti hoidettu.” KAIKENLAISTEN KEHITTÄMISPÄIVIEN ja aivoriihien työryhmissä meitä kehotetaan myönteiseen ajatteluun ja ratkaisukeskeisyyteen. Oikeaoppista olisi siis tässäkin listata hyvin toimivan ja osaavan työterveyshuollon piirteitä. Välillä tekee kuitenkin mieli uida vastavirtaan: Millainen on huonosti toimiva työterveyshuolto? Ja miksi? Entä jos välillä kaivelisimme ongelmia ja vatvoisimme? PEKKA ELOMAA ASIAKKAAT VOISIVAT VALITTAA ensimmäiseksi, ettei lääkärille saa aikaa riittävän nopeasti. Tämä ongelma nousee usein esiin, kun kysytään asiakkaiden tyytyväisyyttä palveluun. Asiakasorganisaatio taas laskee sairauslomapäivien määriä: mitä enemmän poissaoloja, sitä huonommin työterveyshuolto hoitaa hommansa. Mutta huono työterveyshuolto on – valitettavasti – huonoa monella muullakin tavalla. HUONO TYÖTERVEYSHUOLTO ei tunne työtä eikä työpaikkaa. Työpaikkaselvityskäynnit ovat läpikävelyjä, eikä raporteissa oteta kantaa työn altisteisiin ja terveysvaikutuksiin. Havainnot työoloista eivät vaikuta palvelun sisältöön ja tavoitteisiin, eivät myöskään tiedot toimialan tai organisaation erityispiirteistä. Erilaisille asiakkaille tarjotaan yhtä ja samaa. Huono työterveyshuolto on myös useimmiten myöhässä. Työkykyongelmiin herätään vasta, kun terveys on jo pysyvästi rapistunut ja lääkärin tehtäväksi jää eläkelausunnon kirjoittaminen. Työn ja työolojen muokkaaminen, työterveysneuvottelut, osa-aikaratkaisut, lääkinnällisen ja ammatillinen kuntoutuksen keinot jäävät käyttämättä. Päihdeongelmiin ei tartuta. Erilaisten työntekijäryhmien – vaikkapa nuorten, iäkkäiden, maahanmuuttajien, naisten ja miesten – erityispiirteitä ei oteta huomioon. HUONO TYÖTERVEYSHUOLTO ei tarjoa jatkuvuutta, ja jatkuvuuden uupuessa ei ole maaperää pitkäjänteiselle yhteistyölle ja vaikuttavuudelle. Asiakkaan luottamuksen saavuttaminen vaatii aikaa ja aktiivisuutta. Asiakkaat voivat toki itsekin katsoa tässä suhteessa peiliin. Yhteistä asiaa ei silti auta se, että asiakasyrityksen jatkuvien organisaatiomuutosten ja kilpailutuskarusellien lisäksi myös työterveyshuollossa lääkärit ja hoitajat vaihtuvat tiuhaan tahtiin. Huono terveyshuolto ei tee tiimityötä. Lääkärit, hoitajat, psykologit ja fysioterapeutit hoitavat samaa potilasta ja samaa asiakasyritystä keskenään kommunikoimatta, yhteisiä päämääriä asettamatta. Tiimin jäsenten ymmärrys toistensa osaamisesta ja työnjaosta on vaillinaista. MITÄ VIELÄ? Vähän niin kuin tämä negatiivinen, syyllistävä ja syntilistaa muistuttava listauskin, huono työterveyshuolto nostaa esiin vain epäkohtia ja kertoo vain huonoja uutisia. Yritykselle: tämä, se ja tuokin on teidän firmassanne surkealla tolalla ja huonosti hoidettu. Potilaalle: kolesterolit ja sokerit sen kun kohoavat, metabolinen syndrooma kolkuttaa jo ovella. Meillä on mainioita esimerkkejä työpaikoista, jotka saavat hyvää palvelua työterveyshuolloltaan. Mutta päinvastaisia tapauksiakin on. Ehkä silti palaamme myönteiseen ajatteluun ja ratkaisukeskeisyyteen: mistä on hyvä työterveyshuolto tehty? Ja jatkamme yhdessä maailman parhaan työterveyshuollon rakentamista. KATRI LIPSON ON KIRJAILIJA JA TYÖTERVEYSLAITOKSESSA TYÖSKENTELEVÄ ERIKOISLÄÄKÄRI. HÄN ON KIRJOITTANUT ROMAANIT KOSMONAUTTI (2008) JA JÄÄTELÖKAUPPIAS (2012). 4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 27 Työ Terveys Turvallisuus PÄÄLAKILOHKO OTSALOHKO Säätelee liikettä sekä kolmiulotteista tilan hahmottamista. Toiminta keskeistä abstraktissa ajattelussa, aloitekyvyssä ja luovassa ongelmanratkaisussa. Tuntoalue TAKARAIVOLOHKO Käsittelee kuvia. Jos takaraivolohko vaurioituu, ihminen ei ymmärrä näkemäänsä, vaikka näkökyky olisi normaali. Liikealue jalka jalka käsi käsi suu suu liikkuva kuva muodot värit Näköalue Suunnittelu ja toiminnan ohjaus puhuminen Hajualue • sijaitsee syvällä keskiaivoissa PIKKUAIVOT OHIMOLOHKO i ivos a ö y ko t maan? testi: a a S a den oist kuk TTT-leh gi.fi i Tee w.tttd ww Muisti ja tunnereaktiot. Sisältää muun muassa hippokampuksen, joka koodaa pitkäkestoisia muistoja. Kuulotiedon käsittely. Puheen ja esimerkiksi musiikin kuuleminen sekä puheäänteiden tunnistaminen. Kuuloalue • puhe, vasen aivopuolisko • musiikki, oikea aivopuolisko AIVOT – herkkä sähkölaite Runsaan kilon painoinen, pehmeä elin on työn touhussa, kun hengitämme, stressaannumme, ratkomme ongelmia tai rakastumme. TEKSTI SUSANNA KAAJA 28 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013 Se pieni ero Tiesitkö tämän aivoista? Aikuisen aivot painavat noin 1,3 kiloa. Naisten aivot kasvavat maksimikokoon miehiä aikaisemmin. Miesten aivot painavat keskimäärin hieman enemmän kuin naisten, mutta koko ei selitä älykkyyttä. ■ Aivot ovat pehmeä, punertava, hyytelömäinen elin, jota suojaa luinen pääkallo. Aivot kelluvat aivo-selkäydinnesteessä, joka suojaa niitä tärähdyksiltä. ■ Aivot ovat suurimmillaan 20-vuotiaana. Sen jälkeen alkaa hidas kutistuminen. 100-vuotiaaksi elävä on voinut menettää noin 15 prosenttia aivoistaan. ■ Aivot ovat elimistä herkimmät. Ne kestävät hapenpuutetta vaurioitumatta vain 4–6 minuuttia. ■ Aivoissa on satoja miljardeja hermosoluja. Hermosäikeet kuljettavat aivoista käskyjä tahdonalaisiin lihaksiin ja toisaalta lihaksista ja tuntoelimistä aivoihin. ■ Vasen aivopuolisko säätelee ruumiin oikean puolen toimintoja ja päinvastoin. Aivot rakastuvat ■ Vasen aivopuolisko on useimmilla erikoistunut kielellisiin toimintoihin. Oikeassa aivopuoliskossa on muun muassa musiikin havaitsemiseen keskittyneitä aivoalueita. Vaikka arkikielessä sydän pakahtuu, on karrella tai särkyy, todellisuudessa rakastumisessa keskeisellä sijalla on väliaivoissa sijaitseva hypotalamus. ■ Aivot oppivat uusia asioita läpi elämän, mutta iän myötä oppimistapa ja -nopeus muuttuvat. Aivojen hermosolut pysyvät vireinä, kun niitä aktivoidaan usein. Missä muisti asuu? Harkitsevuus kehittyy hitaasti Otsalohko kehittyy viimeisenä. Se on korkeamman ajattelun ja impulssinhallinnan keskus ja toimii täydellisesti vasta 18–20 vuotiaana. Otsalohkon hermoradat kypsyvät vielä tämän jälkeenkin, joskus 30-vuotiaaksi asti. Aivoissa ei ole säiliötä, johon tallennamme asioita. Muisti on prosessi, jossa kokemukset muuttavat aivoja jatkuvasti. Pinnalta pohjalle ■ Aivokuoressa tapahtuvat aistihavainnot, älyllinen toiminta, puheen säätely sekä liikkeiden tahdonalainen säätely. ■ Isoaivoihin on keskittynyt tietoisuus ja tahdosta riippuva toiminta. Aivojen muut osat toimivat tahdosta riippumatta. ISOAIVOT VÄLIAIVOT AIVOKUORI Hypotalamus ♥ 1 2 Vuorokausirytmikello 3 PIKKUAIVOT LIMBINEN JÄRJESTELMÄ mm. hajualue sijaitsee täällä ■ Limbinen järjestelmä osallistuu autonomisten toimintojen, motivaation ja tunteiden säätelyyn. ■ Aivorunko säätelee niitä kehon toimintoja, joiden tietoinen hallinta on vähäistä, kuten hengittämistä, nälkää ja ruumiinlämpöä. ■ Keskiaivoissa sijaitsevat muun muassa kuviin ja ääneen erikoistuneet tumakkeet. ■ Pikkuaivot koordinoivat automaattisia liikkeitä, kuten kävelyä sekä tasapainoa, tunteita ja unta. ■ Väliaivoissa on hormonitoimintaa ohjaava ja tunteita säätelevä hypotalamus sekä talamus, jonka kautta aistien lähettämät signaalit välittyvät aivokuorelle. ■ ■ ■ Jutun asiantuntijana vanhempi tutkija Minna Huotilainen Työterveyslaitoksesta. AIVORUNKO 1. Keskiaivot 2. Aivosilta 3. Ydinjatkos Selkäydin LISÄÄ TIETOA Matthew MacDonald: Aivot: käyttäjän käsikirja. WSOYpro, 2009. Kiti Müller: Aivokutinaa. Työterveyslaitos, 2008. Ritva Enäkoski ja Seppo Soinila: Hanki itsellesi käytetyt aivot -opas. Neurologiasäätiö/Neurologiasäätiön tuki ry, 2006. Seppo Soinila: Ajattele aivojasi. Duodecim, 2003. 4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 29 26 kysymystä aivoista ja työstä Mikä auttaa, kun ajatus junnaa paikallaan? Miten työilmapiiri vaikuttaa aivoihin? Kuinka muistia voi terästää? Työterveyslaitoksen asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. TEKSTI MARJA SARKKINEN ■ KUVITUS SANNA VIHANTO työoloissa aivot 1 Millaisissa pääsevät kukoistamaan? Aivot rakastavat haasteita ja sen pohtimista, miten omaa työtä voisi tehdä vielä paremmin, innostavammin tai turvallisemmin. Aivot tarvitsevat myös palautumista ja lepoa. Siksi työpäivää pitää tauottaa. Myös ilmapiiri vaikuttaa paljon. Aivot ovat täynnä ideoita, mutta ne pääsevät tietoisuuteen vain sallivassa ja myönteisessä ilmapiirissä. Kiireen tuntu ja negatiivinen mieliala tarttuvat helposti. Tuomitsevassa ilmapiirissä kukaan ei yllä parhaimpaansa. monta asiaa ihminen 2 Kuinka voi hallita kerrallaan? Aiemmin ajateltiin, että ihminen voi käsitellä mielessään yhtä aikaa enintään seitsemää asiaa. Nykyisen tutkimustiedon mukaan aivoissa pysyy vain viisi asiaa kerrallaan. Mitä tutummasta asiasta on kyse, sitä suurempia kokonaisuuksia pystyy hallitsemaan. Ikä tuo mukanaan tällaista kokonaisuuksien hallintaa. 30 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013 Keskeytykset ja muiden asioiden tekeminen välissä kadottavat asioita muistista. muistin rajoitukset 3 Miten kannattaa huomioida työssä? Niistä on hyvä olla tietoinen. On tärkeää, että työvälineet tukevat muistia. Esimerkiksi kalenterien tulisi aina olla käytettävissä ja helposti luettavissa. Uutta opeteltaessa koulutus kannattaa jakaa pienempiin osiin ja tauottaa hyvin. Harjoittelemalla ja uusia oppeja käyttämällä opitut asiat säilyvät muistissa. Aivojen toiminta häiriintyy herkästi. Aivoja pitää varjella turhilta häiriöiltä esimerkiksi sulkemalla ovi ja hiljentämällä puhelin. 4 Onko aivoille hyväksi vai pahaksi, että on ”moniosaaja”? Olemme kaikki moniosaajia siinä mielessä, että pystymme tekemään monenlaisia työtehtäviä. Nykyisin on tyypillistä, että sama ihminen vastaa monenlaisista kokonaisuuksista. Toisaalta syvällisen tietämyksen ja ymmärryksen saavuttamiseen tarvitaan aikaa ja keskittymistä tähän yhteen asiaan. Ihanteellista olisi työskennellä keskittyneesti omalla osaamisalueellaan mutta hallita pintapuolisesti muitakin tehtäviä, joita voisi tehdä silloin tällöin. kiire ja stressi 5 Miten vaikuttavat aivoihin? Ne näkyvät nopeina ratkaisuina, kärsimättömyytenä, virheiden lisääntymisenä ja kapeakatseisuutena. Kiireisinä olemme tehokkaita mutta tyhmiä, kun taas rauhallisena aikana olemme hieman aivot mennä jumiin 7 Voivatko ylikuormituksesta? Kyllä, ja usein ne menevätkin. Niin voi käydä esimerkiksi, jos työskentelee kovassa kiireessä ja on paljon muistettavaa ja uutta opittavaa. Yhtäkkiä huomaa, ettei muista jotain yksinkertaista ja tuttua asiaa. Se voi tuntua pelottavalta. Usein kyse on kuitenkin siitä, että taukoja on ollut liian vähän, liikkuminen työpäivän aikana on jäänyt vähiin ja syöminenkin on ollut epämääräistä. Lisäksi mielessä saattaa olla pitkä lista tekemättömiä töitä. Parasta on ottaa askel taaksepäin ja miettiä, mitä asioita on hoidettavana, mikä niiden tärkeysjärjestys on ja miten järjestää uusien asioiden oppiminen. Kaikkea ei voi hotkaista kerralla. auttaa, kun ajatus 8 Mikä junnaa paikallaan? Kannattaa tehdä jotain muuta, vaikkapa kävellä kahvihuoneeseen ja hakea lasi vettä. Myös jutteleminen työkaverin kanssa voi auttaa. Jos junnaaminen jatkuu pidempään, työpäivään on hyvä kehitellä vaihtelua. Ruoka- ja kahvitaukoon voi sisällyttää lyhyen käynnin ulkona. Liikkuminen, luonto, tuoksut ja musiikki ovat virikkeitä, jotka auttavat pois junnaavalta radalta. Miksi jotkut oppivat 9 tietokoneohjelmien käytön helpommin kuin toiset? hitaampia mutta selvästi viisaampia. Kiire ja stressi kuuluvat elämään, mutta niistä pitää päästä myös palautumaan. Pitkään jatkuessaan niillä on kuluttava ja aivoja vanhentava vaikutus. 6 Voiko pitkäaikainen stressi aiheuttaa muistisairauksia? Nykytieto ei anna tähän varmaa vastausta, mutta viimeaikainen tutkimus viittaa siihen, että näin olisi. Yhteys on osoitettu eläinkokeissa. Kuormittavien elämäntapahtumien on havaittu aikaistavan sairastumista dementiaan niillä, joilla on siihen suuri perinnöllinen riski. Oppimista helpottaa se, että on aiemmin käyttänyt samantapaisia ohjelmia. Sekin auttaa, että tuntee hyvin tehtävän, jossa tietokoneohjelmaa tarvitaan. Asiat eivät unohdu, jos ohjelmaa käyttää usein ja säännöllisesti. virittää aivojen 11 Mikä luovuutta töissä? Jos ilmapiiri on kunnossa ja ideoinnille löytyy aikaa edes ajoittain, luovuutta voi viritellä monin tavoin. Aivot ovat yllättävän sidonnaisia paikkaan. Ennennäkemättömiä oivalluksia voi syntyä, kun ideoidaan työpaikan ulkopuolella. Lähdetään vaikka luontopolulle tai läheiseen puistoon. Myös asioiden konkretisoiminen auttaa. Jos pohditaan esimerkiksi töiden organisoimista, tehtävät kirjataan tarralapuille, joita sitten siirrellään pöydällä. Tällainen konkretisointi ja näköaistin käyttäminen voivat laukaista aivan uusia ideoita. Huumori, pelit ja hassuttelu lisäävät luovuutta. Sitä voi viritellä myös taiteen avulla tuomalla työpaikalle taideteoksia, värejä ja musiikkia. Näkyykö flow Mitä ainakin pitäisi huo10 mioida, kun töihin hankitaan 12 eli virtaustila aivoissa? uusia tietokoneohjelmia? Hankintaa tulisi suunnitella työn näkökulmasta: miten ohjelma sujuvoittaisi työntekoa eikä vain siirtäisi töitä työntekijältä toiselle? Hyvät sovellukset tehostavat työtä, jos ihminen pystyy keskittymään vaativampiin tehtäviin ja rutiinitehtävät siirtyvät koneille. Jos suuri joukko työntekijöitä käyttää ohjelmaa, on olennaista, että käyttö on helposti opittavissa ja sujuvaa. Se näkyy sekä aivoissa että kehossa. Virtaustilassa keskittyy tavallista paremmin. Siinä pystyy myös oppimaan tavallista laajempia kokonaisuuksia ja ymmärtämään asioiden yhteyksiä. 13 Pitävätkö aivot muutoksista? Aivot rakastavat muutoksia. Uudet tutkimukset osoittavat yhä uusia muovautumisprosesseja aivoissa. Pienten asioiden muuttaminen → 4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 31 käydessä, asialle täytyy tehdä jotain. Uniongelmat kannattaa hoitaa. Erityisesti unettomuuden lääkkeettömiä hoitomuotoja voi suositella. paljon aivot 15 Kuinka tarvitsevat unta? Unen tarve on yksilöllistä. Riittävä määrä aikuisilla on 5–10 tuntia. Kaksi kolmasosaa aikuisista tarvitsee unta 7–8 tuntia yössä. Hyvän unen merkki on heräämisen jälkeen koettu virkeys ja se, että väsymys ei rajoita toimintakykyä. ruokavalio 16 Millainen tekee hyvää aivoille? Se sisältää riittävästi kasviöljyistä ja kalasta peräisin olevaa rasvaa. Nämä rasvat toimivat aivojen rakennusaineina, eikä elimistö voi valmistaa niitä. Aivot tarvitsevat niitä erityisesti silloin, kun opitaan uusia asioita. Aivoille terveellinen ruokailutapa tähtää verensokerin tasaisuuteen. Sokeri ja muut nopeat hiilihydraatit heiluttavat verensokeria nopeasti ylös ja alas, mikä näkyy aivojen toimintakyvyn epätasaisuutena. Jos verenkiertoelimistö ei ole kunnossa, aivot vanhenevat normaalia nopeammin ja ovat alttiina aivosairauksille. Siksi monipuolinen ja terveellinen ruokavalio vaalii aivojen terveyttä myös pitkällä ajalla. on hyödyllistä aivoille. Oikea→ arkirutiineissa kätinen voi kokeilla vaikka kotioven avaamista vasemmalla kädellä. Uuden oppiminen on aivoille hyväksi. Kun jokin työväline – vaikka tietokoneohjelma – vaihtuu, tarvitaan aikaa sen opettelemiseen. Uutta tietoa pitää päästä heti soveltamaan käytännössä. Oppimista helpottaa myös myönteinen suhtautuminen muutokseen. Yt-neuvottelut ja irtisanomiset ovat muutoksia, joiden odotusarvo on negatiivinen. Siksi niitä pidetään automaattisesti ikävinä. Se tekee muutoksen odottamisen ja sietämisen vaikeaksi. Siinä tilanteessa on tärkeää hakea tukea. auttaa aivoja palautu14 Mikä maan työn rasituksista? Palautumisen kulmakivet ovat riittävä uni, hyvät ruokavalinnat ja riittävä liikkuminen. Lisäksi aivot kaipaavat mielekästä ja kiinnostavaa tekemistä, joka ei liity työhön. Sitä voi saada jostain har32 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013 rastuksesta tai kodin tavallisista puuhista, kuten leipomisesta tai nikkaroinnista. Myös perheen ja ystävien kanssa vietetty aika on arvokasta. Jos työt pyörivät mielessä illalla nukkumaan erityistä aivojen 17 Onko ”superruokaa”? Mikään yksittäinen ruoka ei ole niin terveellinen, että se muuttaisi muuten huonon ruokavalion hyväksi. Kokonaisuus ratkaisee. Aivojen kannalta päivällisen supermenu voisi Miten alitajuntaansa 25 voi hyödyntää ongelmanratkaisussa? olla vaikkapa tällainen: Alkuruoaksi syödään vihreää salaattia, tomaattia, saksanpähkinää ja oliiviöljypohjaista kastiketta. Pääruoaksi tarjotaan kasviöljyssä paistettua lohta, täysjyväpastaa ja vihanneksia. Jälkiruokana on kotimaisia marjoja, marenkia ja suklaakastiketta. Millainen alkoholin18 käyttö on aivojen kannalta suositeltavaa? Alkoholi on hermostomyrkky, joten suositeltavinta on olla käyttämättä sitä. Jos keskimääräinen käyttö ei ylitä 1–2:ta annosta päivässä eikä alkoholia käytä kerrallaan runsaasti, niin nykytiedon mukaan siitä ei pitäisi aiheutua pysyviä vaurioita. 19 Miten tupakointi vaikuttaa aivoihin? Ennen kaikkea haitallisesti. Tupakoinnin vaikutukset ovat moninaiset, mutta keskeistä on nopea nikotiiniriippuvuuden syntyminen. Joidenkin tutkimusten mukaan nikotiinilla voi olla heikko muistia parantava vaikutus. Kyse on lähinnä tilanteesta, jossa nikotiinin vaikutus alkaa heiketä tupakoitsijan elimistössä. Silloin nikotiinin saaminen lievittää vieroitusoireita ja saattaa sitä kautta parantaa muistiakin. Muutamissa väestötutkimuksissa on ollut viitteitä siitä, että tupakointi voisi pienentää muutaman neurologisen sairauden riskiä. Tupakointi on kuitenkin merkittävä riskitekijä niitä moninkertaisesti yleisemmässä aivoinfarktissa. liikunta 20 Miten vaikuttaa aivoihin? ja tuoteturvallisuus liittyvät asiaan. Laajasti ymmärrettynä aivodopingina voi pitää myös kofeiinipitoisten juomien ja nikotiinivalmisteiden käyttöä. Ainoa suositeltava aivodopingaine on kahvi, ja se onkin tehokas: on arvioitu, että kuusi kuppia kahvia vastaa piristeteholtaan viittä milligrammaa d-amfetamiinia, joka on riittävä hoitoannos osalla narkolepsiapotilaista. 22 Miten muistia voi terästää? Muisti on parhaimmillaan silloin, kun on nukkunut hyvin, syönyt oikein, liikkunut riittävästi ja on hyvällä mielellä. Tärkeää on myös, että mieleen painettava asia kiinnostaa ja että sen muistamisen kokee merkitykselliseksi. Muistia voi terästää opiskelemalla muistitekniikoita. Monet niistä voivat tuntua vähän hassuilta. Niitä kuitenkin oppii käyttämään nopeasti, ja niillä on suuri merkitys aivokapasiteetille. Esimerkiksi uuden tuttavan nimen muistaminen helpottuu, kun nimen linkittää johonkin tähän ihmiseen tai tilanteeseen liittyvään asiaan. Liikunta on aivojen kannalta todella tärkeää. Pienestäkin liikunnasta on hyötyä. Työpaikalla esimerkiksi portaissa kävely vaikuttaa aivoihin kahdella tavalla: Se parantaa hetkellisesti verenkiertoa, josta aivot ovat täysin riippuvaisia. Lisäksi pieni liikkuminen stimuloi aivoja. Liikunnan harrastaminen säännöllisesti, useammin kuin kerran viikossa, on aivojen pitkäaikaisen terveyden peruspilareita. Auttaako ristikoiden tai 23 sudokujen tekeminen pitämään aivot kunnossa? 21 24 Mitä aivodoping tarkoittaa? Aivodopingilla tarkoitetaan sitä, että terve ihminen käyttää ilman lääketieteellistä perustetta jotain yhdistettä tai lääkeainetta parantaakseen henkistä suorituskykyään. Tähän on käytetty esimerkiksi Alzheimerin taudin lääkkeitä sekä ADHD:n ja narkolepsian hoitoon tarkoitettuja piristeitä. Lääkkeet hankitaan usein nettikaupoista, joten myös laillisuus Kyllä, jos oma työ ei sisällä paljon pientä, päivittäistä muistettavaa. Ristikoista ja sudokuista aivot saavat kaipaamaansa purtavaa ja hoksattavaa. Huonontaako iän karttuminen muistia välttämättä? Se muuttaa muistia. Kokemuksen karttuminen mahdollistaa aiempaa suurempien kokonaisuuksien hallitsemisen kerrallaan. Aivot oppivat yhdistelemään asioita ja näkemään niiden välisiä yhteyksiä ja suhteita. Toisaalta täysin uusien ja irrallisten yksityiskohtien muistaminen voi hidastua tai vaikeutua normaalissa ikääntymisessä. Alitajunta työskentelee koko ajan, eikä sitä voi pysäyttää. Jos kohtaa työssään mielenkiintoisen ongelman, jota ei saa selvitettyä työpäivän aikana, aivot jatkavat ratkaisun etsimistä. Se voi olla häiritsevää vapaalla, kun tahtoisi pitää työasiat poissa mielestä. Silloin kannattaa tehdä jotain ihan muuta. Alitajunta jatkaa työtään myös yöllä. Joskus asia ratkeaa aamulla tai viimeistään työmatkalla. Alitajuntaa voi tietoisesti käyttää hyödyksi opiskelemalla ideointitekniikoita. on parasta, mitä 26 Mikä aivoilleen voi tehdä? Aivoja voi hemmotella tuntemalla itsensä onnelliseksi, tarjoamalla niille haasteita ja antamalla niille hyvää ruokaa, riittävästi unta ja liikuntaa. Lisäksi aivoja täytyy suojella maailman kolhuilta käyttämällä kypärää, suojautumalla liuottimilta ja hermostoon vaikuttavilta myrkyiltä sekä opettelemalla kohtuulliset juomatavat. Elämän kokonaisvaltainen tasapaino ja monipuolisuus hellivät aivoja. ■ ■ ■ Kysymyksiin vastasi vanhempi tutkija Minna Huotilainen seuraavia kysymyksiä lukuun ottamatta: kysymys 6 (vastaajana vanhempi tutkija Sampsa Puttonen), kysymykset 9 ja 10 (erikoistutkija Virpi Kalakoski), kysymys 15 (psykologi Heli Järnefelt), kysymykset 18, 19 ja 21 (apulaisylilääkäri Christer Hublin). He kaikki ovat Työterveyslaitoksesta. LISÄÄ TIETOA Virpi Kalakoski: Pieni kirja muistista. Työterveyslaitos, 2011. Pekka Kuikka ja muut: Miksi muisti pätkii? Työterveyslaitos, 2011. Heli Järnefelt ja Christer Hublin (toim.): Työikäisten unettomuuden hoito. Työterveyslaitos, 2012. www.ttl.fi >Aihealueet >Työhyvinvointi >Elintavat ja hyvinvointi >Lepo ja palautuminen 4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 33 Harrastus hellii mieltä TEKSTI MARJA SARKKINEN tt tDIGI TTT-Digin tilaaja! Lue lisäksi juttu Mindfulness ANNE NISULA sopii myös työelämään: www.tttdigi.fi 34 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013 Ritva Lavinto Tuuletusta pääkopalle Helsinki, kaupungin kaakkoisen varhaiskasvatusalueen päällikkö Harrastus: MINDFULNESS ” Mindfulness eli tietoinen, hyväksyvä läsnäolo on olemiseni tapa. Se tarkoittaa, että pyrin olemaan koko ajan tässä hetkessä, kaikkia aistejani käyttäen. En murehdi tulevaa enkä märehdi mennyttä. Hyväksyn sen, mitä on, arvottamatta ja torjumatta sitä. Tutustuin mindfulnessiin kolmisen vuotta sitten. Viime syksystä lähtien olen myös ohjannut intensiivikursseja. Teen harjoituksia joka aamu 20–40 minuuttia. Alkuun käytin apuna äänitteitä, mutta nykyisin vain istun sängynlaidalla ja olen. Työhyvinvointini on parantunut merkittävästi. Pystyn suuntaamaan huomioni yhteen asiaan ilman, että ajatukseni harhailevat jo seuraavissa tehtävissä. Ahdistavaa kiireen tuntua ei enää ole. Kun toimin puheenjohtajana kokouksessa ja olen tietoisesti läsnä, tuon läsnäoloa myös muille. Jos ajatukseni karkaa, tuon sen takaisin hengittämiseen ja siihen, miltä vaikkapa jalkapohjissani tuntuu. Olen saanut alaisiltani sellaista palautetta, että minusta on tullut aiempaa parempi kuuntelija. Kaupungin organisaatiossa tapahtuu muutoksia, ja moni asia tulee töissä annettuna. Saan ihanaa keveyden tunnetta todetessani, että oikeastaan minun ei tarvitse olla tästä mitään mieltä. Ei ole pakko arvioida, onko jokin asia hyvin vai huonosti. Mindfulnessiin liittyy sekin, että asioita katsotaan arvostavalla, ei arvostelevalla silmällä. Olen saanut itsestäni hyvän ystävän. Kykenen tuntemaan itseäni kohtaan myötätuntoa, kun olen töpännyt. Aikoinaan olisin moittinut itseäni kauheasti ja lisännyt kärsimystäni. Nykyisin ajattelen, että näin kävi, voi voi, ja tästä mennään eteenpäin. Minulle oli tyypillistä herätä aamuyöllä ja murehtia asioita pää hiestä märkänä. Christopher K. Germerin kirjassa Myötätunnon tie kerrotaan lääkäristä, joka harrasti asioiden vatvomista. Hän totesi itselleen, että voi aivoparat, niin paljon turhaa työtä. Siitä tuli minulle slogan, jonka sanoin itselleni yöllä herätessäni. Saatan yhä herätä, mutta nukahdan uudestaan. Olen päässyt eroon vatvomisesta.” – Aivoille tekee erityisen hyvää sellainen harrastus, joka on työn vastakohta, sanoo vanhempi tutkija Minna Huotilainen Työterveyslaitoksesta. Se, joka kaipaa töissä hiljaista hetkeä, voisi nauttia postimerkkeilystä, nypläämisestä tai kävelylenkillä käymisestä. Jos työ taas on rauhallista, harrastuksessa saisi olla vauhtia. Itsekseen työskentelevän kannattaa valita harrastus, joka tarjoaa hauskaa seuraa. Sopivia voisivat olla vaikkapa vapaaehtoistyö, vieraan kielen keskustelupiiri ja kuoro. Erinomaisia harrastuksia aivoille ovat liikunta ja kaikki oppimista edellyttävät puuhat, kuten jonkin vanhan taidon lämmittely. Positiivisia aivovaikutuksia on osoitettu olevan käsillä tekemisellä, puutarhanhoidolla ja mindfulnessilla. Huotilaisen mielestä ”kruununjalokivenä” voi pitää tanssiharrastusta: se on yhdistelmä liikuntaa, musiikkia ja sosiaalisia suhteita. – Kaikkein olennaisinta on kuitenkin innostus ja iloinen mieli. Mikko Koivistoinen ” Tanssiharrastukseni alkoi kolmisen vuotta sitten kuopiolaisessa tanssiseurassa J&V:ssä. Kurssilla käytiin läpi yleisimmät tanssit valssista tangoon. Alku oli vaikea. Minun piti tosissaan paneutua siihen, mitä opetettiin. Turhautti, kun homma ei omasta mielestäni tuntunut menevän päähän. Vähitellen tanssi alkoi sujua. Kun ei enää ollut pakko keskittyä siihen, millä jalalla ottaa askeleen ja mitä tekee seuraavaksi, pystyi keskittymään enemmän itse tanssimiseen. Oli hienoa huomata kehittyvänsä. Kurssin jälkeen aloin käydä säännöllisesti lavoilla. Joskus saatoin harjoitella askeleita navetassakin. Tämä on mukava, rentouttava ja yllättävän liikunnallinenkin harrastus. Illan aikana tulee monesti tanssittua kolmekin tun- tia. En ole käyttänyt sykemittaria, mutta kyllä siinä liikuntaa saa. Mieluummin tanssin kuin lähden juoksulenkille. Parasta on se, ettei työasioita tule mietittyä. Olen myös saanut harrastuksen parissa hyviä tuttuja, joiden kanssa voin mennä kimppakyydillä jonnekin kauemmas tanssimaan. Varsinkin kesällä tulee tanssittua joka viikko. Käyn useimmiten Iisalmen Kyllikinrannassa, Maaningan Kasinossa ja Kuopion Ilveskasinossa. Lempitanssini on tango. Jos lavalla on Finlanders, Hurma tai Sinitaivas, musiikki on monipuolista. Siksi ne houkuttelevat juuri tanssiväkeä. Jotkut laulajat vetävät paikalle paljon faneja. Silloin on niin ahdasta, että on vaikea tanssia. Aion jatkaa harjoituksissa käymistä syksylläkin. Uutta opeteltavaa riittää aina.” TIMO HARTIKAINEN Siilinjärvi, maatalousyrittäjä tilalla, jossa on 22 lypsylehmää sekä rehun ja viljan viljelyä Harrastus: TANSSI → 4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 35 → Satu Lehtinen Hämeenlinna, kustannustoimittaja Työterveyslaitoksessa Harrastus: TILKKUPEITTOJEN TEKEMINEN JOUKO RYTKÖNEN ” Tilkkupeitot ovat käsittämättömän hienoja. Olin pitkään haaveillut, että rupeaisin tekemään niitä. Se tuntui kuitenkin kukkahattutätien hommalta. Kolme vuotta sitten minulla oli kiireitä töissä ja aikamoisia huolia esikoislapseni kanssa. Ajattelin, että nyt tarvitsen oikeasti jotain, joka vie ajatukseni muualle. Ilmoittauduin tilkkupeittokurssille. Peittojen tekeminen auttoi ja auttaa edelleen. Olin tilkkuleirillä viimeksi toukokuussa. Tiesin koko kevään, että sinä viikonloppuna en ajattele mitään muuta kuin kankaita ja peittoja. Sen jälkeen jaksaa taas muuta. Kankaiden maailma on huikea. Kuvion suunnittelu ja toteuttaminen on niin vaikeaa, että siihen pitää keskittyä täysin. Tämä kaikki vie mennessään. Joskus aloitan ompelemisen kolmelta iltapäivällä ja lopetan iltayhdeksältä. Vasta sitten huomaan, että siinä välissä on kulunut monta tuntia. Työssäni ideoin kirjoja sekä arvioin ja toimitan käsikirjoituksia. Tiedekirjalla on yleensä useita tekijöitä. Omaa työtä on vaikea suunnitella, koska olen riippuvainen niin monesta muusta ihmisestä. Stressaavinta on, jos aikataulut menevät pieleen. Käsitöitä tehdessä minulla ei ole aikataulupaineita. Olen vastuussa vain itselleni ja hallitsen koko projektia. Saan tehdä tasan tarkkaan sellaisen peiton kuin haluan! Se on hienoa, koska töissä joudun usein tekemään kompromisseja. Harrastus tyhjentää pääni, mutta eri tavalla kuin esimerkiksi saippuasarjojen katseleminen. Vaikka pää tyhjenee, sinne tulee tilaa jollekin uudelle. Samalla syntyy jotain konkreettista eli peitto. Peiton tekemiseen voi mennä vuosi. Minulta kysytään monesti, miten jaksan ja viitsin. Ajattelen niin, että tätähän minä juuri jaksan.” Ville Mujunen ” Minulla on kuorotreenit tiistaisin kello 18. Ne katkaisevat työstressin totaalisesti. Kun luomme yhdessä musiikkia, aivot lepäävät ja palautuvat. Mieli uudistuu. Koko ryhmän pitää keskittyä, jotta laulaminen onnistuu. Omasta suusta tuleva ääni on vain pieni osa kokonaisuutta. Tärkeämpää on kuunnella intensiivisesti ja katsoa johtajaa. Laulan Ruppukuorossa eli Ruppiksessa, joka on Helsingin yliopiston Eteläsuomalaisen osakunnan sekakuoro. Se on nuorekas ja hauska porukka, johon työ ei liity mitenkään. Joukossa on kielenkääntäjää, lääkäriä ja insinööriä. Kaikki ovat entisiä tai nykyisiä osakuntalaisia. Kuorosta tulee iloa monella tavalla. Nimenomaan rutiini ja jokaviikkoiset harjoitukset antavat arvokasta vastapainoa työlle. Huippuhetkiä ovat ne, kun porukka oppii jonkin vaikean kappaleen. Saattaa mennä tunti niin, että lyömme vain päätä seinään. 36 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013 Yhtäkkiä laulu loksahtaa paikalleen ja kaikille syttyy naamaan tietynlainen ilo. Ohjelmistomme vaihtelee kansanlauluista Rammsteiniin ja Gösta Sundqvistiin. Konsertit ja pienet keikat ovat kuin kirsikoita kakussa. Se, miten yleisö reagoi kappaleisiin, on aina jännitysnäytelmä. Olemme pari kertaa osallistuneet Kuorojen kierrokseen Helsingin kuppiloissa. Kun lauloimme eräässä ravintolassa Kissin kappaleen I was made for lovin’ you, ihmiset hiljenivät ja jähmettyivät kuuntelemaan meitä. Hetkeä ennen heidän huomionsa oli suuntautunut ihan muuhun. Se oli hurja elämys. Ruppis on minulle henkireikä, jota ilman olisin varmaan hullujenhuoneella. Liityin kuoroon reilut kymmenen vuotta sitten kylmiltään, ilman kuorolaulukokemusta. Kannattaa kokeilla asioita ennakkoluulottomasti. Henkireikä voi löytyä yllättävästä paikasta.” ■ ■ ■ ANNE NISULA Helsinki, toimitusjohtaja Somia Reality Oy:ssä, jonka verkkopalveluja ovat IRC-Galleria ja Ninchat Harrastus: KUOROLAULU Liikettä niveliin Hitaasti hyvään oloon Pehmeät, rauhalliset venytykset tuntuvat nautinnollisilta ja lisäävät kehon liikkuvuutta. Vie liike äärivenytykseen vain pieneksi hetkeksi kerrallaan. Vedä alavatsaa kohti selkärankaa, jotta keskivartalon hallinta paranee. Kiinnitä huomiota niskan, lantion ja selkärangan hyvään asentoon. Toista liikkeet kymmenen kertaa. Yläselkä Lonkankoukistajat Asetu istumaan tuolille jalat haara-asennossa. Ojenna selkä suoraksi ja vie kädet niskan taakse. Paina leuka lähelle rintaa, kallistu hitaasti alas ja vie kyynärpäitä kohti polvia. Asetu toispolviseisontaan niin, että polvi on 90 asteen kulmassa. Vie painoa etummaiselle jalalle ja työnnä lantiota eteenpäin. Vedä vatsa sisään ja jännitä kevyesti pakaralihaksia. Pidä selkä suorana. Vaihda jalkojen asentoa ja toista liike. Lanneranka Asetu istumaan tukevalle tuolille ja vie polvi koukkuun toisen päälle. Vie kädet ristiin vartalon eteen. Kierrä vartaloa hitaasti päällimmäisen polven suuntaan. Vaihda jalkojen asentoa ja toista liike. Alaselkä Asetu lattialle, pakarat kantapäiden päälle ja venytä käsiä lattialla pitkälle eteen. Nouse konttausasentoon, laske lantiota rauhallisesti alas ja jää käsien varaan. Pidä leuka lähellä rintaa ja keskivartalo tiukkana. Rintalihakset Seiso seinän vieressä. Vie venytettävä käsi seinään, kyynärpää noin 90 asteen kulmaan. Asetu käyntiasentoon venytettävän puolen jalka edessä. Siirrä painoa jalalta toiselle. Pakarat Takareidet Asetu selinmakuulle. Koukista venytettävän jalan polvi vatsan päälle toisen jalan ollessa koukussa lattialla. Ojenna polvea hitaasti suoraksi ja vedä koukkuun. Vaihda jalkojen asentoa ja toista liike. Asetu selinmakuulle ja vie venytettävän pakaran puoleinen polvi toisen polven päälle. Koukista alla oleva polvi vatsan päälle. Tehosta liikettä käsin avustamalla. Vaihda jalkojen asentoa ja toista liike. Liikkeet on suunnitellut Kunnossa kaiken ikää -ohjelman (KKI) kenttäpäällikkö Sari Kivimäki, joka on myös mallina. Kuvat: KKI Tämä ja aiemmat Liikettä niveliin -jumpat myös videoina: www.tttdigi.fi >Palstat 4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 37 VALMIINA VALMENNUKSEEN! Miten huomata ajoissa, että työkaveri juo liikaa? Mikä on oikea tapa ottaa se puheeksi? Ekokemin päihdeohjelman kehittäjät odottavat Työterveyslaitoksen asiantuntijoilta uutta näkökulmaa ja työkaluja kiperiin tilanteisiin. Seuraa päihdeohjelman edistymistä myös verkossa: TEKSTI MARJA SARKKINEN ■ KUVAT SATU MERILUOTO/EKOKEM www.tttdigi.fi Me laadimme Ekokemiin päihdeohjelman: ja Päivi shoita tervey ö y t , Oja mies laitos i Kiuru, Harr 38 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013 Essi-Noora Jylänk i, projekti-insinöö ri borantti, Tarja Palonen, la toimihenkilöiden utettu työsuojeluvaltu Ari Isom etsä, pro sessinh o Päivi Ra ntasalm i, itaja sihteeri E kokemin työterveyshoitaja Päivi Oja ilmoitti keväällä työpaikkansa Työterveyslaitoksen AHA- eli Alkoholihaitat hallintaan -hankkeen ja TTT-lehden kilpailuun. Se kannatti, sillä nyt yritys pääsee uudistamaan päihdeohjelmansa laitoksen asiantuntijoiden valmennuksessa. Palkintoraatiin teki vaikutuksen muun muassa se, että työpaikalla on satsattu paljon turvallisuuteen ja että olemassa olevaan päihdeohjelmaan halutaan lisää vaikuttavuutta. Valitsijoista oli kiinnostavaa sekin, että työpaikka on iso ja miesvaltainen. Oja aloitti Ekokemissä viime syksynä. Tänä vuonna päivitetään työterveyshuollon toimintasuunnitelma, jonka yksi osa päihdeohjelma on. Siksi ajankohta on Ojan mielestä mitä parhain myös päihdeohjelman uusimiseen. – Ohjelma liittyy kiinteästi työturvallisuuteen ja tukee nolla tapaturmaa -tavoitettamme. Lisäksi meillä on koulutettu esimiehiä vaikeiden asioiden puheeksi ottamiseen. Siihenkin valmennus nivoutuu hyvin. Vuosien varrella Oja on huomannut, kuinka tärkeää alkoholiongelmaan on puuttua ajoissa. Tyypillisesti työyhteisö ryhtyy toimiin vasta sitten, kun alkoholi haittaa pahasti työstä selviytymistä ja ainoa vaihtoehto on hoitoonohjaus. Puuttujalla vaikea rooli Ekokem työllistää Suomessa kaikkiaan noin 340 henkeä. Päivi Oja kokosi Riihimäen toimipisteestä kuuden hengen ryhmän, joka osallistuu valmennukseen. Yksi ryhmäläisistä, laitosmies Harri Kiuru, työskentelee laitosalueella pääasiassa vaarallisten jätteiden vastaanotossa. MIKÄ ON PÄIHDEOHJELMA? Se on ohjeistus, jonka avulla voidaan ehkäistä ja hallita päihdehaittoja sekä vähentää riskikäytön terveyshaittoja ja kustannuksia. Ohjelma helpottaa puheeksi ottamista ja antaa ohjeet ongelmatilanteita varten. Hänen tehtävänään on pitää paikat kunnossa ja korjata rikki menneet laitteet. Työpaikalla on alkoholinkäytön nollatoleranssi. Se tarkoittaa, että humalaisena tai krapulaisena työskentelyä ei sallita lainkaan. Kiuru on aikoinaan toiminut kymmenkunta vuotta pääluottamusmiehenä. Siinä roolissa hän oli paikalla, kun jollekulle annettiin varoitus tai joku ohjattiin hoitoon alkoholiongelman takia. – Silloin tuli mieleen, että olemme pahasti myöhässä, Kiuru sanoo. – Olen joutunut seuraamaan alkoholiongelmaa läheltä sekä työ- että siviilielämässä. Tiedän, kuinka vaikeaa siihen on puuttua. Ongelma kielletään ja puheeksiottajan päälle hyökätään. Jos asiasta töksäyttää väärässä tilanteessa, ihminen ottaa itseensä. Siitä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Työterveyslaitos ja TTT-lehti järjestivät keväällä 2013 kilpailun, jonka palkintona oli päihdeohjelman kehittäjäryhmän valmennus. Tavoitteena on, että ryhmä laatii työpaikalleen toimivan päihdeohjelman. Voiton veivät Ekokem ja ENJ Oy. Ekokem ottaa vastaan vaarallisia jätteitä sekä käsittelee ja loppusijoittaa niitä. Ekokemin valmennuksesta kerrotaan syksyn kuluessa sekä painetussa lehdessä että TTT-Digissä. Digilehdessä kysytään välillä myös henkilöstöpalveluyritys ENJ:n kuulumisia. Kyse on välittämisestä Laborantti Tarja Palonen tutkii Ekokemin laboratoriossa jätteistä muun muassa vesipitoisuutta ja halogeenejä. Lisäksi tutkittavana on näytteitä, jotka on otettu polttolaitosten piippujen savukaasuista. Hän oli heti valmis lähtemään valmennukseen. Toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettuna häntä kiinnostaa kaikki, mikä liittyy hyvinvointiin ja jaksamiseen. – Toivon asiantuntijoilta käytännön vinkkejä ja uutta näkökulmaa. Odotan varsinkin ryhmätehtäviä, Palonen kertoo. – Porukkamme on hyvä. Kun eri puolilta taloa tulevat ihmiset yhdessä pohtivat päihdeohjelmaa, siinä voi syntyä ahaa-elämyksiä. Palosen ei ole tarvinnut käsitellä alkoholiin liittyviä ongelmia omassa valtuutetun tehtävässään. Hänestä hyvä päihdeohjelma kuitenkin edistää koko henkilöstön hyvinvointia. – Kyse on siitä, että välitämme työkaverista ja siitä, miten hän voi. – Ja jos tarvetta tulee, on äärettömän hyvä, että ohjelma antaa pelimerkit esimiehille ja työkavereille. Me ryhmäläiset viemme valmennuksesta viestiä ja levitämme tietoa sekä omiin työyhteisöihimme että talon esimiehille. Valmennus alkaa elokuussa Päihdeohjelmavalmennus käynnistyy elokuun lopussa ja kestää puolisen vuotta. Kokoontumiskertoja on viisi. Keskustelujen, luentojen, harjoitusten ja tehtävien aiheita ovat esimerkiksi alkoholinkäyttöön liittyvät asenteet sekä päihdeasioista puhuminen ja ongelmatilanteen käsittely työpaikalla. Valmentajina toimivat Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila ja Leena Hirvonen Työterveyslaitoksesta. – Tarkoitus on luoda johdonmukainen ja oikeudenmukainen malli siihen, miten työpaikalla toimitaan. Siten kaikki tietävät, että kaikkien kanssa toimitaan samalla tavalla, Kujasalo korostaa. ■ ■ ■ LISÄÄ TIETOA Anne Kujasalo (toim.): Päihdeohjelmaopas – malli päihdeohjelman tekemiseen työpaikalla. Työterveyslaitos, 2013. Hanna Jurvansuu ja muut: A-Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla. Työterveyslaitos, 2009. Osoitteesta www.ttl.fi/alkoholijatyo löytyy muun muassa ohjeita esimiehille (Päihdehaittojen ehkäisy ja varhainen puuttuminen) sekä tietoa Alkoholihaitat hallintaan -hankkeesta. tt tDIGI Lisää vinkkejä työpaikan päihdeohjelman laatimiseen muun muassa jutusta Näin kokoat päihdetyöryhmän: www.tttdigi.fi 4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 39 Työ Terveys Turvallisuus Se oli vain ajan kysymys... Vaarallinen työtapa tai suojauksen puute on usein ollut työpaikalla tiedossa jo pitkään. Ja sitten sattuu. TEKSTI SUSANNA KAAJA H ovioikeus totesi, että työntekijät vaaralle altistavaan työmenetelmään ei ollut millään tavalla puututtu, ennen kuin leikkurin terä oli leikannut palan työntekijän peukalosta. (Vaasan hovioikeuden asia nro R 12/401) Kuvittele, että aamulla töihin lähtiessäsi huomaisit, että autosi tuulilasi on rikottu. Lähdetkö ajamaan? Tuskin. Entä, jos peruutuspeili on särkynyt? Luotatko sivupeileihin ja ajat työpaikallesi? Työturvallisuusasioissa joillain työpaikoilla ajellaan sivupeilien varassa. Viime vuosina työturvallisuusrikoksista annettuja oikeuden päätöksiä selatessa vastaan tulee useita samanlaisia tapauksia kuin alun esimerkissä: Tapaturmia, joissa koneiden tai laitteiden turvallisuuspuutteet on tiedetty, mutta niille ei ole tehty mitään. Ei ennen kuin jonkun käsi joutuu puristuksiin, sormi leikkautuu irti tai polvi sanoo poks. THINKSTOCKPHOTOS Kiireessä unohtuu 40 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013 Leikkelekoneen suojaamattomuus oli tiedetty työpaikalla jo pidemmän aikaa, mutta työnantaja ei osannut tarkemmin sanoa, missä vaiheessa koneen suojukset oli poistettu. (Keski-Suomen käräjäoikeuden asia nro R 12/3314) Tiedossa olevia puutteita suojauksessa tai työtavoissa on etenkin teollisuuden keskisuurilla tai suurilla työpaikoilla, arvioi ylitarkastaja Pekka Valtonen Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. – Arvioisin, että korkeintaan joka kymmenes teollisuuden tapaturma johtuu tällaisesta syystä. Ne ovat yleisiä esimerkiksi metallija konepajateollisuudessa sekä mekaanisessa puuntyöstöteollisuudessa. Myös elintarviketeollisuudessa sattuu yllättävän paljon käsitapaturmia, jotka olisi voitu estää. Teollisuudessa tyypillisiä tapauksia ovat koneiden puutteelliset suojaukset tai turvalaitteet sekä suojauksen ohittaminen, rakennuksilla taas putoamissuojausten laiminlyönti. Joskus suojauksen puuttuminen tekee työstä nopeampaa. Monesti suojaus ”jäi vain tekemättä”. Syynä voi olla kiire, välinpitämättömyys tai raha. Kuka vastaa vaarojen poistosta? PIRKANMAAN KÄRÄJÄOIKEUS tuomitsi pirkkalalaisen Järvensivun Konepaja Oy:n 4 000 euron yhteisösakkoon työturvallisuusrikoksesta viime syksynä. Sorvaamassa olleen työntekijän käsi vahingoittui tapaturmassa. Tuomiossa todetaan, että huolimatta työsuojelutarkastajien vuosien varrella kolmessakin eri yhteydessä antamasta viranomaisohjauksesta sorvin istukkaa ei ollut suojattu työturvallisuusmääräysten edellyttämällä tavalla. Tapaus on tyyppiesimerkki tapaturmasta, joka olisi voitu välttää. Työntekijä sorvasi suurella kärkisorvilla, jossa istukansuoja ei ollut toimintakunnossa. Puhalluspistoolin paineilmaletku alkoi liikkua, ja työntekijä yritti siirtää letkua kauemmaksi. Pitkä sorvauslastu pyöri sorvattavan aihion mukana ja teki ompeleita vaatineen haavan hänen ranteeseensa. SUOJAUS PANTIIN KUNTOON heti tapaturman jälkeen. Mutta miksi ei jo aiemmin? – Ei sitä osattu pitää vaarana. Vakituisen työntekijän tilalle tullut uusi työntekijä on oikeakätinen, ja ilmapistooli oli säädetty vasenkätiselle. Siinä se tapaturma sitten sattui, kertoo työsuojeluvaltuutettu Matti Mäkinen. Suojaus oli ollut puutteellinen puolitoista vuotta. Työsuojeluvaltuutettu ei kuitenkaan kertomansa mukaan ollut tietoinen siitä, ettei suojaukseen tarkoitettu sermi toiminut. – Olisin kyllä siihen puuttunut, jos olisin tiennyt. Olen työskennellyt täällä 27 vuotta, ja tämä oli ensimmäinen kerta, kun sattui tällainen tapaturma. Käsikäyttöisen suojuksen muuttaminen automaattiseksi maksoi yritykselle toimitusjohtaja Mikko Järvensivun mukaan ”muutaman tonnin”. OIKEUDENKÄYNTIPÖYTÄKIRJOJEN MUKAAN yrityksen työnjohtajalle oli kerrottu suojauksen puutteista, mutta tämä ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin, koska piti asiaa vähemmän tärkeänä. – Koneessa oli ja on suoja, mutta se ei toiminut epäpuhtauksien takia, kuten piti. Sorvari olisi voinut itsekin poistaa lastut kiskon päältä, ei siihen esimiestä tarvita, Järvensivu huomauttaa. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Tapani Vänni on eri linjoilla. – Työntekijän tehtävä on ilmoittaa puutteista työnjohtajalle. Tässä tapauksessa kyse oli valtavasta sorvista, ja työntekijä ei olisi ilman apuvälineitä voinut itse korjata vikaa. Vänni huomauttaa, että työnantaja vastaa vaarojen poistamisesta. Työturvallisuuslain perusteella työntekijä voi pidättäytyä työskentelemästä vaarallisella koneella, jos huomaa, että esimerkiksi suojauksissa on vakavia puutteita. Työsuojelutarkastaja voi määrätä koneen väliaikaiseen käyttökieltoon, jos siitä aiheutuu välitön ruumiin vamma tai haitta. Vuonna 2011 käyttökieltoja annettiin koko maassa yhteensä 38 kertaa. – On tapauksia, joissa koko työpaikka on tiennyt puutteista. Korjaustoimet olisivat koskeneet montaa konetta ja aiheuttaneet isoja kustannuksia, siksi niitä ei ole tehty, Valtonen sanoo. Vaikka jotkin suojausjärjestelmät voivat olla kalliita, tarkastajat eivät yleensä vaadi mahdottomia, huomauttaa ylitarkastaja Tapani Vänni Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelusta. – Vaadittujen korjausten on oltava toteutettavissa yleisesti käytössä tai saatavissa olevilla laitteilla, Vänni sanoo. Lakimies Jouni Kallioluoma Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta huomauttaa, että käräjillä klassikkoselitys on se, että vaaran vakavuutta ei ole ymmärretty. – Osassa tapauksissa vaara on kyllä havaittu, mutta ei ole tehty mitään, tai ei ainakaan oikeita asioita tilanteen korjaamiseksi. Tyypillistä on sekin, että väitetään uhrin toimineen jotenkin väärin, Kallioluoma sanoo. Ohje tai kehotus Torninosturi tarkastettiin rakennustyömaalla 6.9.2011. Tarkastuksessa havaittiin nosturin yläliikerajakytkimen olevan rikki. Viallista liikerajakytkintä ei kuitenkaan korjattu vaan nosturia käytettiin onnettomuuspäivään 5.1.2012 saakka. (Espoon käräjäoikeuden asia nro R 13/596) Työsuojeluviranomaiset voivat antaa havaitsemistaan työsuojelupuutteista toimintaohjeen tai kehotuksen. Vuonna 2011 annettiin koko maassa yhteensä 38 000 toimintaohjetta ja 6 200 kehotusta. Syinä olivat muun muassa virheelliset työtavat, suojaamaton kone, puutteellinen putoamissuojaus sekä yleinen epäjärjestys. Jos puute on merkittävä tai siitä aiheutuu vakava vaara, tarkastaja turvautuu kehotukseen. Tarkastaja valvoo, että vaaditut korjaukset on toteutettu määräajassa. Yleensä aikaa annetaan parista päivästä muutamaan viikkoon. Jos kehotusta ei noudateta, työsuojelun vastuualueella tehdään velvoittava päätös, johon sisältyy uhkasakko. Näitä annettiin → vuonna 2011 yhteensä 200. 4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 41 THINKSTOCKPHOTOS Kolmen kerroksen väkeä → Tapani Vännin mukaan kehotukset otetaan työpaikoilla yleensä vakavasti. – Jos tarkastaja antaa täsmälliset ohjeet tarvittavista korjaustoimista, niitä yleensä noudatetaan. Mutta jos annetaan esimerkiksi yleisluonteinen ohje riskien arvioinnista ja vaarojen poistamisesta, voi koneelle jäädä vaarapaikkoja. Työsuojelutarkastajat ovat työpaikalla vain lyhyen aikaa. Monet vaarat syntyvät esimerkiksi virheellisestä koneen käyttötavasta, jota tarkastaja ei välttämättä näe. – Tarkastajan on pakko antaa melko yleisiä ohjeita, ja niitä sitten työpaikoilla toteutetaan, miten osataan, Vänni huomauttaa. Valvonta ei riitä Vastaavanlainen tapaturma oli sattunut vuosi aikaisemmin. Silti yhtiössä ei ollut tehty huolellista vaarojen arviointia eikä ryhdytty asianmukaisiin turvallisuustoimenpiteisiin. (Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden asia nro R 12/1363) Lakimies Jouni Kallioluoman mukaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella työsuojeluviranomaisen tietoon tulee runsaat 300 tapaturmaa vuosittain. Näistä noin joka viides johtaa rikosilmoitukseen. – Vastoin yleistä luuloa varsin pieni osa työtapaturmista johtaa työnantajan ja tämän edustajan rankaisemiseen. Duunari tässä yleensä kärsii, vähintäänkin vammautuu. 42 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013 SUOMALAISET TYÖPAIKAT voi turvallisuusasioissa jakaa kolmeen osaan: Koko ajan kasvava edelläkävijöiden joukko satsaa työturvallisuuteen ja tekee samalla myös hyvää taloudellista tulosta. Näissä yrityksissä on ymmärretty, että työsuojelu on tärkeä osa liiketoimintaa. Pieni häntäpään joukko puolestaan ei juuri välitä työturvallisuudesta. Tässä joukossa on paljon lyhytikäisiä harmaan talouden yrityksiä, joissa monet muutkin asiat ovat rempallaan. Työsuojeluviranomaisten toimet tepsivät yleensä tehokkaimmin juuri näillä työpaikoilla. – Valtaosa työpaikoista sijoittuu näiden ääripäiden väliin. Niissä pyritään noudattamaan lakia ja asetuksia, mutta työpaikoilla ei välttämättä ole kovasti osaamista työsuojelussa, sanoo tiimipäällikkö Markku Aaltonen Työterveyslaitoksesta. Häntäpään yrityksissä tarvitaan motivointia ja sanktioita, keskitason työpaikoilla osaamisen ja keinovalikoiman kasvattamista ja edelläkävijäyrityksissä vinkkejä hyvän työturvallisuustason ylläpitämiseen. Kenelläkään ei ole aihetta levätä laakereillaan. – Turvallisuus tehdään joka päivä. Vaaroihin Pahimmassa tapauksessa perikunta korjaa sadon, Kallioluoma sanoo. Työturvallisuutta ei hoideta kuntoon pelkällä työsuojeluvalvonnalla. – Suomessa on noin 220 000 työpaikkaa ja 300 työsuojelutarkastajaa, jotka tekevät noin 23 000 tarkastusta vuodessa. Kaikkiin yrityksiin ei niiden elinkaaren aikana osu yhtään tarkastusta. Siksi työpaikkojen tulisi ottaa työsuojelussa se rooli, mikä heille kuuluu, Kallioluoma huomauttaa. – Työsuojeluvaltuutettuja ja -päälliköitä on 60 000. Heillä on iso vastuu käytännön työsuojelutyöstä. Valtio vahtii vain perälautoja. Kallioluoma kertoo olevansa pettynyt työturvallisuusrikoksista annettujen yhteisösakkojen tasoon. – Lain mukaan yhteisösakko voi olla 850– 850 000 euroa. Suuruus riippuu yrityksen koosta ja teon luonteesta. Langetetut sakot ovat olleet suuruudeltaan 1 000 eurosta 50 000 euroon. Tässä mielessä yhteisösakko ei ole täyttänyt sille asetettuja tavoitteita. myös tottuu, ja siksi riskitietoisuuden ylläpitäminen on tarpeen niilläkin työpaikoilla, jotka ovat saavuttaneet tapaturmissa nollatason. – Turvallisuus on muutakin kuin tapaturmien poissaoloa. Se vahvistaa vuorovaikutusta, luottamusta ja ylipäänsä hyvinvointia. TYÖTURVALLISUUSKULTTUURI on Markku Aaltosen mukaan kehittymässä parempaan suuntaan. – Yhteiskunnallisesti hyväksytyn rajat ovat muuttumassa. Ympäristörikoksissa tässä ollaan jo pitkällä, ja työturvallisuus tulee vähitellen perässä. Monessa yrityksessä ylin johto on jo sisäistänyt tämän. Työturvallisuuskulttuuriin ja tapaturmien ennaltaehkäisyyn pureudutaan syyskuussa, kun Työterveyslaitos isännöi kansainvälistä Culture of Prevention -kongressia. Helsingissä järjestettävässä tapahtumassa on mahdollisuus vaihtaa tietoja ja jakaa kokemuksia kansainvälisten yritysten ja asiantuntijoiden kanssa. Lisätietoja tapahtumasta: www.ttl.fi/cultureofprevention2013 – Yhteisösakko voisi olla hyvä väline. Esimerkiksi 100 000 euron sakko pistäisi jo miettimään toimintaa työpaikalla. Sillä rahalla saisi tehtyä jo aika paljon työsuojelutyötä, Kallioluoma toteaa. ■ ■ ■ Juttua varten haastateltiin myös ylitarkastaja Lasse Kytömäkeä Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta. tt tDIGI TTT-Digin tilaaja! Lue myös juttu Esitutkintapyyntöjen määrissä isot erot: www.tttdigi.fi Työsuojeluviranomaiset tekivät vuonna 2011 poliisille yhteensä 367 esitutkintapyyntöä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa ilmoituksia tehtailtiin yli seitsenkertaisesti Pohjois-Suomeen verrattuna. Miksi? Tuotteet KOONNUT TARU LANKINEN ■ [email protected] UUSIA ISTUIMIA SÄÄDETTÄVÄT SUOJALASIT Honeywell Adaptec on säädettävä suojalasijärjestelmä. Laseja on saatavissa kolmea eri kokoa: vakio, kapea ja leveä. Sovittamista helpottavat itsestään säätyvät nenäpehmusteet, säädettävät nenäsilta ja linssikulma sekä säädettävät, patentoidut sangat. www.honeywellsafety.com OVIPUHELIMIA ERI TARKOITUKSIIN ■ Stentofon Turbine -sarjan puhelinjärjestelmien päätelaitteet on suunniteltu ympäristöihin, joissa turvaviestinnän toimivuudelle on kovat vaatimukset. Äänenvoimakkuus asettuu automaattisesti niin, että se ylittää kulloisenkin melutason. Laitteet ovat pölytiiviitä, vesisuojattuja ja kestävät ilkivaltaa. www.zenitel.com ■ Uudessa JMsarjan ovipuhelimessa on iso, teräväkuvainen värikosketusnäyttö. Ovikojeissa on laajakulmakamera, jolla voi myös tarkkailla yksityiskohtaisesti eri alueita. Järjestelmään voidaan liittää neljä ovikojetta ja kahdeksan vastauskojetta, joilla voi soittaa keskinäisiä sisäpuheluita. www.hedengren.fi ...toimistoon Back App -tuoli mahdollistaa rennon ja aktiivisen istumaasennon. Tuolin liike syntyy pohjassa olevasta pallosta, joka on kosketuksessa lattiaan. Jalat lepäävät jalkalevyllä. Tasapainoharjoitusta voi säätää pohjassa olevalla pallolla – mitä alemmas pallo on säädetty, sitä enemmän harjoitus tehostuu. Tuolin hinta on alkaen 675 euroa. www.backapp.fi ...valvomoon Ergo Zone Relaxing System -tuolissa on sisäänrakennettu hierontajärjestelmä. Hieronnan voi valita lantioon, alaselkään ja/ tai keskiselkään. Tarvittaessa tuoli myös lämmittää. Istuimessa on kaasujousi, ilmatäytteinen ristiseläntuki ja ylös nostettavat käsinojat. Keinumekanismia, selkänojan syvyyttä, käsinojia ja niskatukea voi säätää. Myyntihinta on alkaen 1 390 euroa. www.supergo.fi … naisille Lei-työtuoli on suunniteltu erityisesti naisille, koska etenkin keskikokoa pienempien naisten voi olla vaikea löytää sopivaa työtuolia. Istuin on tavallista pienempi, ja kallistuksen tunnistus toimii jo 43 kilon painolla. Matala selkänoja ulottuu normaalia pidemmälle istuinosaan tukien selkää eteenpäin nojaavassakin asennossa. Myyntihinta on noin 860 euroa. www.lei.fi PELASTUSPATJA EVAKUOINTIIN Pelastuspatja on käytännöllinen ratkaisu evakuointitilanteissa, ja se korvaa tähän saakka käytössä olleet erilliset pelastuslakanat. Hygieniakankaasta tehtyyn päälliseen on integroitu evakuointihihnat. Hihnat ovat piilossa patjan sisällä eivätkä haittaa petaamista. Vetoketjut, joiden takaa hihnat saadaan esille, on merkitty punaisilla Rescuemerkeillä. Patjan molemmissa päissä on kantohihnat. Päällisen pohjakangas on kestävää, liukuvaa materiaalia. Patjana on painehaavojen syntymistä vähentävä Mediflex-patja, joka soveltuu matalan ja keskiriskin potilaille. Patja toimii säädettävissä sängyissä, ja sitä voi käyttää molemmin puolin. www.finlayson.fi/ projektimyynti Palstan tuotetiedot perustuvat myyjän ilmoitukseen, eikä lehdellä ole mahdollisuutta varmistaa niitä kokein ja mittauksin. Esittelyt eivät siis ole lehden suosituksia. Aineiston voi lähettää osoitteeseen TTT-lehden toimitus, Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki tai sähköpostitse [email protected]. 4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 43 Tapaturmainen kuolema Näkymä konetasolta kalanterin huoltohissiin. Kuvan henkilöt ovat kohdassa, jossa menehtynyt työntekijä oli tapaturman sattuessa. Alempi tela on kuitutela, jota oltiin vaihtamassa. Ylempi on kokillitela. Telojen välissä oleva kaavari oli irrotettuna. Telan siirtoon käytetyssä nostoholkissa ei havaittu puutteita tapaturmaa tutkittaessa. Tela iskeytyi työntekijään Paperitehtaan työntekijä kuoli, kun kymmenen tonnia painava kuitutela lennähti häntä päin. Toinen työntekijä ehti väistää ajoissa. TEKSTI SUSANNA KAAJA P aperitehtaassa iltavuoron työntekijät olivat vaihtamassa superkalanteriyksikköön kuitutelaa. Kalanteroinnilla tarkoitetaan prosessia, jossa paperi kulkee kahden tai useamman telan välistä samalla puristuen. Näin muokataan paperin paksuutta, karheutta tai kiiltoa. Vaihdettava kuitutela oli halkaisijaltaan vajaat kuusikymmentä senttiä ja pituudeltaan kahdeksan ja puoli metriä. Se painoi kymmenen tonnia. Vastaavia telanvaihtoja tehtiin paperiteh- MITEN VASTAAVA ESTETÄÄN? 1 Nosturin vaara-alueella ei saa työskennellä, ja vaara-alue on merkittävä näkyvästi kyltillä. Telaa siirrettäessä työntekijöiden on poistuttava kokonaan huoltohissistä, sillä tela voi pudota hissiin. 2 Siltanosturiin voi rakentaa kuormituksen rajoittimen tai kuormituksen tunnistavan ratkaisun. Esimerkiksi koukkuun asennettavan nosturivaa’an avulla kuljettaja havaitsee heti, jos alempi tela puristuu ylempää vasten. 3 Työnjohdon on valvottava ohjeiden noudattamista ja puututtava välittömästi vaaralliseen työtapaan. 44 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013 taassa useita kertoja kuukaudessa. Sitä pidettiin silti erityistä tarkkuutta ja huolellisuutta vaativana työvaiheena. Ohjeita ei noudatettu Vaihtotyöhön osallistui kolme työntekijää: kaksi kalanteroijaa työskenteli kalanterin hissitasolla ja nosturinkuljettaja paperikoneen konetasolla. Nosturinkuljettaja ohjasi kaksipalkkista siltanosturia radio-ohjattavalla ohjaimella. Nosturissa ei ollut kuormitusta osoittavaa mittalaitetta. Kalanteroijat seisoivat telan päissä ja asensivat niihin nostoholkit. Tämän jälkeen he antoivat nosturinkuljettajalle merkin, että telan voi nostaa kannatukseen. Kun nosturi oli ottanut telan kannatukseen, työntekijät irrottivat laakeripesien kiinnityspultit. Samalla he varmistivat metalliputken avulla, että tela oli irti laakereista. He antoivat kuljettajalle merkin, että kuitutelan voi siirtää pois kiinnityskohdastaan. Tarkoitus oli, että nosturinkuljettaja siirtää nosturia hitaasti vaakasuunnassa poispäin telan asennuskohdasta. Ohjeiden mukaan hissitasolla työskentelevien tulee siirtyä hissin päissä olleille pakolevikkeille. Jostain syystä kalanteroijat kuitenkin jäivät seuraamaan siirtoa telan vieressä. toisesta päästään ja iskeytyi kalanteroijaan. Toinen pää heilahti pienellä viiveellä, ja siksi toinen työntekijä ehti heittäytyä hissin lattialle suojaan. Tela heitti työntekijän telahyllyn kannatinta päin. Hän putosi hissin lattialle. Ensiaputoimiin ryhdyttiin välittömästi, mutta työntekijä oli saanut päähänsä vakavia vammoja ja kuoli heti. Nosturinkuljettaja kertoi myöhemmin ihmetelleensä, miksi tela ei lähtenyt liikkeelle kuten tavallisesti. Tapaturman jälkeen tehdyt mittaukset osoittivat, että telassa oli koko pituudeltaan ympyrämäisyysvirheitä ja halkaisijaeroa. Ilmeisesti kuitutela oli puristunut tapaturmahetkellä voimakkaasti sen yläpuolella ollutta kokillitelaa vasten. Tutkinnassa nosturin toiminnassa tai nostoholkissa ei havaittu puutteita. Iltavuoron työnjohtaja seurasi telan vaihtoa konetasolta. Kaikilla työntekijöillä oli pitkä kokemus paperitehtaan eri työtehtävistä ja nosturinkuljettajan pätevyys. Telan vaihtotyötä tapaturmassa kuollut työntekijä oli kuitenkin tehnyt vasta muutaman kerran. ■ ■ ■ LISÄÄ TIETOA Selostus toimitetaan Tapaturmavakuutuslaitosten liiton yhteydessä toimivan työpaikkaonnettomuuksien tutkijalautakunnan raportista. Tela iskeytyi ulos Superkalanterin telanvaihdon yhteydessä 10 tonnia painanut tela iskeytyi työntekijään. TOT 9/10. Kun nosturia oli siirretty vasta pari sekuntia, tela tuli äkkiä vauhdilla ulos. Se irtosi ensin TOT-raportit saa Tapaturmavakuutuslaitosten liitosta: www.tvl.fi/totti Tunne varoitusmerkit Keltapohjaiset varoitusmerkit kertovat riskistä tai vaarasta. Niiden viesti on: pidä varasi, ryhdy varotoimiin tai ota selvää. Tulenarkaa ainetta tai korkea lämpötila Räjähtävää ainetta Syövyttävää ainetta Radioaktiivista ainetta Riippuva taakka Liikkuvia ajoneuvoja Vaarallinen jännite Yleinen varoitusmerkki Lasersäde Hapettavia aineita Ionisoimatonta säteilyä Vahva magneettikenttä Kompastumisvaara Putoamisvaara Tartuntavaara Alhainen lämpötila Haitallista tai ärsyttävää ainetta TEKSTI HELINÄ KUJALA Myrkyllistä ainetta Varoitusmerkit kuuluvat työpaikan turvamerkkeihin. Niistä ja niiden käytöstä on valtioneuvoston päätös: www.finlex.fi >Lainsäädäntö > Säädökset alkuperäisinä >976/1994 4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 45 Kerro meille, mikä oli tämän numeron kiinnostavin juttu. Halutessasi voit perustella valintasi. Entä mikä juttu ei tällä kertaa innostanut? Osallistuneiden kesken arvomme Työterveyslaitoksen julkaiseman kirjan Työstressirokotus sekä kaksi Itu – innovaattorin työkirjaa. Postita oheinen vastauskuponki 8.10.2013 mennessä. Voit vastata myös TTT-Digin kautta: www.tttdigi.fi >Osallistu Numeron 2/2013 kiinnostavimmaksi jutuksi äänestettiin Toisinnäkijä löysi oman polun. Kirjapalkinnon voitti Marja Lindholm, Helsinki. Postikorttisarjan saivat Riitta Rauhanen, Tampere, ja Nanna Perttunen, Oripää. 46 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013 Y-tunnus Info: TVTTT Tunnus: 5019308 00003 VASTAUSLÄHETYS Sähköposti Postinumero ja -toimipaikka iO Kustantajapalvelut Oy Lähiosoite Nimi ❏ Tilaan TTT-lehden vuositilauksena 72 €/vsk. ❏ Tilaan TTT-lehden kestotilauksena 69 €/vsk. (Laskutusväli 12 kk). ❏ Minulle voi lähettää sähköpostia TTT-lehdestä. Vastaanottaja maksaa postimaksun Tunnus 5003441 00003 VASTAUSLÄHETYS Sähköposti Postinumero ja -toimipaikka Lähiosoite Nimi Mikä juttu ei tällä kertaa innostanut: Työ Terveys Turvallisuus -lehti Vastaanottaja maksaa postimaksun Perusteluni: Kiinnostavin juttu TTT-lehdessä 4/2013 oli: Mikä juttu jäi mieleen? TILAA TTT-LEHTI! Kun osoitteesi muuttuu, toimi näin: Jos kuulut työsuojeluhenkilöstöön ja työnantajasi on yksityinen, seurakunta tai kunta, työnantajasi tulee tehdä ilmoitus Työturvallisuuskeskuksen osoiterekisteriin: Työturvallisuuskeskus, Lönnrotinkatu 4 B, 00120 HELSINKI Puh. 09-616 261/rekisteri, faksi 09-612 1287, sähköposti [email protected] Jos olet tilannut maksullisen TTT-lehden, tee ilmoitus: iO Kustantajapalvelut Oy, PL 115, 30101 FORSSA Asiakaspalvelu: puh. 03-4246 5340, faksi 03-4246 5341 Sähköposti [email protected] Voit tilata TTT-lehden tai TTT-Digin tai molemmat osoitteessa: www.tttdigi.fi Miten meni tänään? työssä TOIMITTANUT HELINÄ KUJALA ■ KUVAT JANNE VIINANEN Mikko Saros huolehti siitä, että siunaustilaisuudet ja uurnanlasku sujuivat suunnitelmien mukaan... TÄNÄÄN TORSTAINA toimin kappelivahtimestarina. Teen tätä työtä aina loppuviikon, kun taas tuhkaukset on keskitetty alkuviikkoon. Hieman ennen kahdeksaa olin kappelilla availemassa ovia. Otin siunattavien vainajien arkut kylmäsäilytyksestä odottamaan kukkakauppiaiden käyntiä. Kukkalaitteiden tultua siirsin arkut valmiiksi pieneen ja isoon kappeliin. Odotettavissa on tavallista hiljaisempi päivä: vain kaksi siunaustilaisuutta ja yksi uurnanlasku. VAIHDOIN PÄÄLLE virkapuvun. Ennen siunaustilaisuutta sakastiin tuli kanttori, ja hetken päästä pappikin oli paikalla. Kiinnitin virsinumerot kappelin seinälle ja avasin oven odotustilaan, jotta omaiset pääsevät sisään. OMAISTEN POISTUTTUA siirsin arkun takaisin kellariin odottamaan tuhkausta. Sitten soitin seurakuntayhtymän virastoon kysyäkseni tulevista tilaisuuksista. Kirjoitin aikataulut ja muut hautaustiedot kansioon. Puhelun jälkeen siirsin ne käsin kappelin muihin asiakirjoihin. Voisikohan joku kehittää ohjelman, jolla kaiken saisi kertanaputtelulla sähköiseen muotoon? ILTAPÄIVÄLLÄ vuorossa oli päivän toinen siunaustilaisuus sekä uurnanlasku. Surevien kohtaaminen ei tunnu minusta hankalalta; ehkä opettajan koulutuskin on antanut siihen valmiuksia. Usein suru on näkyvimmin läsnä silloin, kun omaiset tulevat katsomaan hautapaikkaa ennen siunaustilaisuutta. Uurnaa laskettaessa saatetaan muistella jo iloisiakin asioita. YKSI MIELEEN JÄÄNYT TAPAUS vuosien varrelta on uurnanlasku, jossa saattajana oli ainoastaan vainajan iäkäs leskirouva. Haudalla tämä otti laukustaan pienen leikkiauton ja kysyi, voisiko laittaa sen miehensä mukaan – tämä kun oli ollut niin innokas automies. Siitä jäi hyvä mieli: tuntui siltä, että pariskunnalla oli ollut pitkä ja hyvä yhteinen taival, joka oli nyt tullut luonnolliseen päätökseen. Mikko Saros, 44, työskentelee krematorionhoitajana Kalevankankaan kappelissa Tampereella. Hän on koulutukseltaan gradua vaille valmis luokanopettaja, mutta kokee viihtyvänsä paremmin nykyisessä työssään kuin opettajana. ENNEN KOLMEA tilaisuudet olivat ohi. Sammutin kappelin valot ja suljin ovet. Työlleni on tyyypillistä suuri vaihtelu: yhtenä hetkenä on rauhallista ja toisena taas tapahtuu. Selkänsä kun kääntää, niin puhelin soi, omaiset koputtelevat oven takana moninaisine kysymyksineen, kollegat kaipaavat tietoja hautapaikoista, omaisten kukkalaitteet ovat kadonneet ja hautaustoimiston edustaja kaipaaa nostoapua. Tällä kertaa päivä sujui tasaiseen tahtiin. 4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 47 → vapaalla → ... ja välttyi nipin napin ukkossateelta pitkällä pyörälenkillään. TÖIDEN PÄÄTYTTYÄ lähdimme kollegani, Jari Lapiolahden, kanssa pyörälenkille. Olemme kaksi sohvaperunaksi taipuvaista kaverusta, jotka kannustavat toisiaan liikkumaan. Lähdimme ensin naapurikuntaan Pirkkalaan ja sieltä Nokian kautta takaisin Tampereelle. Viimeisten kilometrien aikana Näsijärven takaa alkoi nousta ukkosrintama, mutta pääsin kuivana kotiin. Matkaa kertyi lähes 40 kilometriä. PYÖRÄILLESSÄ HUOMAA, että ensimmäisten kymmenen kilometrin aikana kroppa vielä panee hanttiin liikkeelle. Silloin saa puhistua pihalle mahdolliset työpäivän patoumat, minkä jälkeen pyöräkin alkaa usein liikkua jouhevammin. Emme kuntoile laihduttaaksemme: ei ollenkaan haittaa, jos lenkin varrelle osuu kuppila, jossa voi nauttia kahvit ja munkit. Tänäänkin poikkesimme Rajasillan kahvilassa Pirkkalassa. NAUTIN ulkoilmasta, koska kellarissa sijaitsevaan krematorion toimistotilaan ei päivä paista eikä kuu kuumota. Siellä tulee kuitenkin vietettyä melko suuri osa työpäivästä, varsinkin tuhkauspäivinä tiistaisin ja keskiviikkoisin. KOTIIN TULTUANI kävin suihkussa ja söin, mitä keittiöstä sattui löytymään: kinkkusämpylää, banaania ja mehua. Koska viime aikoina on ollut lämpimiä päiviä, hellaa ei ole innostanut juurikaan käytellä. Muuten kokkailen ja leivonkin paljon itse. USEIN ILLALLA unohdun sohvaan tai nojatuoliin televisiota katselemaan. Pyrin katsomaan ainakin yhdet uutiset päivittäin ja katson myös elokuvia ja sarjoja. Viime aikoina olen seurannut muun muassa tanskalais-ruotsalaista Silta ja norjalaista Dag-sarjaa. Tänään ilta poikkesi tavallisesta, sillä lähdin vielä yhdeksältä muutaman ystävän kanssa kuuntelemaan yhtyelaulukilpailun esityksiä Tullintorin Klubille. KONSERTTI LOPPUI puolelta öin, ja kotona olin puoli yhdeltä. Tavallisesti valvon yhteentoista tai puoli kahteentoista; minulle riittävät 6–7 tunnin yöunet. Koska olen perheetön, voin myös hyvin ottaa alkuillasta tunnin tirsat ilman häiriötekijöitä. Nukun yleensä yöni hyvin, kunnes herätyskello piippaa aamulla kello 5.45. ■ ■ ■ 48 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013 Mikko Saros tekee keskimäärin kaksi pitkää pyörälenkkiä viikossa. Uusi turvakilpikuvasto on ilmestynyt! Tilaa tai tutustu osoitteessa turvakilvet.fi TIEDÄTKÖ HYVÄN JUTTUVINKIN? Tehokasta suojausta Mukavuudesta tinkimättä Suomen Turvakilvet Oy Kerro se osoitteessa: www.tttdigi.fi >Osallistu Savenvalajantie 2 | 85500 Nivala Puh. 08-442 131 | Fax 08-443 061 [email protected] | turvakilvet.fi urheiluhallit.fi/yritysliikunta Uinti, kuntosali, palloilu Ryhmäliikunta, omaohjaus FirmanPiikki Demo- ja vakiotunnit Kokous- ja saunatilat Työhyvinvointi- ja liikuntapäivät Kurssit, luennot Kuntotestit, Firstbeat urheiluhallit.fi – Kallio • Kontula • Malmi • Mäkelänrinne • Pasila • Siltamäki • Töölö • Vuosaari KOHTI KESTÄVÄÄ TYÖELÄMÄÄ 3M:llä on monipuolinen suojahaalarivalikoima vaatiiviin, erilaisiin työolosuhteisiin. Suojahaalarien suunnittelussa ja tuotekehityksessä on huomioitu käyttömukavuus ja niiden yhteensopivuus muiden 3M:n henkilökohtaisten suojainten kanssa. Suojavaatevalikoimassa: • Suojahaalarit • Laboratorio- ja vierailijatakit • Saapas- ja kenkäsuojat • Suojamyssyt • Irtohihat. Tarjolla työpajoja, tietoiskuja, näytteilleasettajia ja huippuseminaareja – puhetta Sinun työstäsi. HYÖDYNNÄ ENNAKKOILMOITTAUTUJAN ETU JA ILMOITTAUDU HETI! www.ttl.fi/tyoterveyspaivat Lisätietoja: Suomen 3M Oy/Työsuojelutuotteet p. 09-525 21ja valtuutetut 3M-suojainmyyjät Työ vaatii kehittämistä ja kestävä kehitys työtä 60.TYÖTERVEYSPÄIVÄT The Power to protect your world TTT- ilmoitus Suojainhaalari.indd 1 Tule uudistuneille Työterveyspäiville 22.-23.10.2013. 22.–23.10.2013 | HELSINGIN MESSUKESKUS 13.8.2013 14:34:35 POIMINTOJA TYÖTERVEYSLAITOKSEN KOULUTUSTARJONNASTA ttt Työ Terveys Turvallisuus 5/2013 ilmestyy 8. lokakuuta SEURAAVASSA NUMEROSSA Työhyvinvointikorttikoulutus 26.9.2013 Helsinki Opit perustietoja työhyvinvoinnista ja saat valmiuksia käynnistää työhyvinvointia edistäviä toimenpiteitä työpaikalla. Koulutus vahvistaa yhteistä näkemystä työhyvinvoinnista sekä jäsentää rooleja ja vastuita. Kemikaaliturvallisuus työpaikalla 2.-3.10.2013 Helsinki Perehdytään työpaikan kemikaaliturvallisuuden kokonaisuuteen ja hankkitaan valmiudet arvioida kemikaalien käsittelyn asianmukaisuutta työpaikalla. Avotoimisto työympäristönä 8.10.2013 Helsinki Perehdyt nykyisiin toimitilaratkaisuihin ja niissä esiintyviin tyypillisiin sisäympäristöongelmiin sekä saat katsauksen avotoimistojen ääniympäristön, valaistuksen ja ilmastoinnin nykyisistä suunnitteluperiaatteista. TYHYKÄS® Työhyvinvoinnin kehittäjän valmennus 15.10.2013–9.5.2014 Tampere Kehität valmiuksia ja käytännön taitojasi analysoida työpaikan työhyvinvoinnin tilaa, arvioida kehittämistarpeita sekä toteuttaa työhyvinvointia edistäviä prosesseja työpaikalla. Sisäilma- , kosteus- ja homevaurio-ongelman arviointi ja oireilevan potilaan kohtaaminen vastaanotolla 31.10.2013 Helsinki, 7.11.2013 Oulu, 14.11.2013 Kuopio, 21.11.2013 Tampere ja 28.11.2013 Turku Hankit työkaluja sekä oireilevan potilaan kohtaamiseen että sisäilmaan liittyvän ongelman arviointiin erityisesti asunnoissa ja julkisissa rakennuksissa, kuten kouluissa. Valittuna työsuojelutoimikuntaan, mitä sitten? 4.-5.11.2013 Helsinki Koulutus antaa perusteita toimia työsuojelutoimikunnassa henkilöille, jotka eivät ole työsuojeluvaltuutettuja, eivätkä työsuojelupäälliköitä. Lisätietoja: www.ttl.fi/koulutus p. 030 4741 TULES KUNTOON! ■ Lisää liikettä työpäivään – mutta miten? ■ Kipeä niska, puutuva peukalo ja muut mobiilitekniikan riesat ■ Osasairausvapaa pehmentää tule-sairaan paluuta työhön ■ Totta vai harhaa – 13 väitettä selkävaivoista LEHDESSÄ LISÄKSI: ■ ”Tähän johtamisoppiin minä uskon” ■ Oululainen Eka Synthomer Oy: 10 vuotta, 0 tapaturmaa Kysy myös tilauskoulutuksia! 50 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013 TTL_AR_koulutus_TTT_042013_93x245.indd 1 THINKSTOCKPHOTOS Ongelmista oivalluksiin -Työkaluja muuttuvan työn hallintaan ja kehittämiseen 1.-2.10.2013 Helsinki Hankit konkreettisia välineitä jäsentää toiminnan muutoksen tarvetta ja tavoitteita ja muodostat muutoksesta kokonaiskuvaa yhdessä työyhteisön kanssa. 6.8.2013 10:27:09 Takaikkuna Julkaisemme tällä sivulla vanhoja työsuojelu- ja työterveysaiheisia julisteita. Tämä juliste on kuulunut Tapaturmantorjunta ry:lle, jonka työturvallisuusosasto liitettiin Työsuojelu ry:n nimisenä Työterveyslaitokseen 1974. 123RF/BUCHACHON PETTHANYA Yhteinen muutos – Työhyvinvointia työtä kehittämällä Ratkaisukeskeinen työyhteisösovittelu Turvallinen koulupäivä Iskee ongelman ytimeen. Uudenlaisia välineitä muuttuvan työn hallintaan. Riidat ratkeavat, kun niistä keskusteleminen onnistuu. Sovittelumalli, josta on hyviä kokemuksia. Opiskelijat mukaan koulun työturvallisuustyöhön, sillä tekemällä oppii – ja matkimalla. 103 s., sid., 2013, 38 € 99 s., nid., 2013, 27 € 128 s., nid. 2013, 25 € Tuoreet ratkaisumallit löydät täältä: Työterveyslaitoksen verkkokauppa www.ttl.fi/verkkokauppa Yli 300 tuotetta. Aina auki.
