pentuopas pieni fontti.indd

PINSERI
Pennun hoito-ohjeita
Sisällysluettelo
1. Tarvikkeet, joita koira tarvitsee
4
2. Ruokinta
6
3. Rokotukset
8
4. Madotukset ja ulkoloiset
9
5. Hampaat
9
6. Muu hoito
10
7. Sisäsiisteys
10
8. Yhteiskuntakelpoinen koira
11
9. Koiran henkinen kehitys
12
Pentu uudessa kodissa
Kun pentu tulee uuteen kotiinsa - uuteen ympäristöön - se on altis kaikille vaikutteille ja hyvinkin pieniltä tuntuvat asiat saattavat vaikuttaa siihen yllättävän voimakkaasti. Tämä ei suinkaan tarkoita, että pentua tulisi kasvattaa liian suojatusti.
Pennun on totuttava tavanomaisiin kodin ääniin, meteliin, ihmisiin, toisiin koiriin
jne. Sille on tärkeää saada myönteisiä kokemuksia ja kannustusta.
Omistajan oma käyttäytyminen ja uusiin asioihin suhtautuminen on pennulle malli.
Pennulle puhutaan rauhallisesti,iloisesti ja kannustavasti . Vähitellen, kun pentu
on tottunut omistajaansa ja kotiympäristöönsä, sitä kannatta viedä paikkoihin,
missä on enemmän ihmisiä ja liikennettä. Muista tutustuttaa pentu myös lapsiin!
Ulkona pentua kuljetetaan aluksi rauhallisissa paikoissa. Toisiin koiriin tutustumisen voi aloittaa jo ennen rokotuksia, sillä emän vasta-aineet suojaavat pentua
12 viikon ikään asti. On vain varmistettava, että toisen koiran rokotukset ovat
kunnossa. Vältä likaisia paikkoja ja ennen rokotuksia myös koirapuistoja.
Alle vuoden vanhan koiran liikunnan tulisi muodostua leikeistä ja kevyistä kävelylenkeistä. Vapaana koira voi juosta niin paljon kuin haluaa, silloin kun siihen on
mahdollisuus.
Rakkaudella ja rajoilla pennusta kasvaa mukava, valloittava pinseri.
4
1. Tarvikkeet, joita koira tarvitsee
Koiran peti
Koiralle tulee hyvissä ajoin miettiä hyvä makuupaikka. Paras paikka on vedoton
nurkka, jossa se voi rauhassa levätä olematta silti perheestä eristettynä. Sen
tulee voida seurata sieltä tapahtumia ja ihmisiä. Makuupaikkaa ei tule käyttää
rangaistuspaikkana, vaan.
Paras peti on puinen tai muovinen laatikko tai kaukalo, jossa on reunat ja matalampi kulkuaukko. Koiran pedin tulee olla niin suuri, että koira mahtuu siihen täysikasvuisenakin. Kori ei ole suositeltava hankinta, sillä pennun pureskellessa koria,
siitä voi irrota vaarallisia vatsalaukkua ja suolistoa vahingoittavia tikkuja. Alustaksi
petiin voidaan laittaa patja, joka kannattaa päällystää vahvalla kankaalla, jotta
pentu ei pääse pureskelemaan patjasta paloja. Lisäksi pedissä on hyvä olla esim.
joku vanha peitto tai viltti. Pinseri rakastaa kaivautumista peiton alle lämpimään.
Petivaatteet tulee pestä riittävän usein.
Panta ja talutinremmi
Pennulle soveltuu parhaiten nahkainen kaulapanta, jossa on kasvunvaraa. Muista
ottaa panta aina sisällä pois, etenkin kun koira jätetään yksin. Paras talutin on
kunnollinen, sopivan pitkä nahkatalutin. Pinserille ei pidä hankkia FLEXIÄ, sillä
temperamenttisena ja aktiivisena koirana se kiskoo nuorena muutenkin. Pentua
pitää opettaa kulkemaan hihnassa vetämättä. Näyttelypannaksi sopii ohut ‘puolikuristava’ panta tai ketju ja näyttelyremmiksi ohut nahka- tai nailonremmi. Pentu
kannattaa opettaa myös näyttelypantaan pienestä pitäen.
Ruoka- ja vesikuppi
Ruoka- ja vesikupiksi soveltuu parhaiten savinen tai metallinen kuppi, joka pysyy
tukevasti lattialla ja jota koira ei mielellään ota hampaisiinsa. Kupit on pestävä
päivittäin. Vesikupissa on aina oltava raikasta vettä. Mikäli koira ottaa tavakseen
juoda vettä vain huvikseen, voi kupin nostaa välillä pois omistajan ollessa kotona.
Koiran ollessa yksin, sillä tulee olla aina kupissa vettä. Ruokakupissa ei pidetä
ruokaa esillä kaiken aikaa. Pentu opetetaan syömään ruoka heti ja sen jälkeen
kuppi otetaan pois.
Muut tarvikkeet
Autolla matkustamista varten koiralle tarvitaan turvavaljaat, häkki tai koiraverkko.
Turkin hoitoon riittää säämiskä,kuituliina tai harja. Kynsien leikkausta varten kannattaa hankkia hyvät kynsisakset
5
Lelut
Aktiivisena koirana pinseri tarvitsee monenlaisia virikkeitä. Lelut kannattaa valita
siten, että niistä ei irtoa mitään, mikä voi olla koiralle vaaraksi. Puruluut ovat sopivia leluja, mutta niitä ei kannata jättää pennulle silloin kun se on yksin. Puruluista
voi irrota paloja, jotka voivat olla pennulle kohtalokkaita. Riittävän suuri oikea luu,
naudan sääri tai reisi, on hyvää järsittävää. Kun luun keittää ja kaapi ytimen pois,
siitä on iloa pitkäksi aikaa eikä se haise vanhentuessaan. Luita annettaessa pentua on kuitenkin seurattava, sillä luut voivat aiheuttaa ripulia tai suolistotukoksia.
Tyhjä, pesty maitopurkki, jonka sisälle laitetaan muutamia kuivamuonapapanoita,
on pennulle erittäin mieluinen aktiivilelu ja vähentää yleensä myös tuhovimmaa.
”Naruluut ” ovat myös pennulle mieluisia ja narusäikeet toimivat ’hammaslankana’. Jos pentu on kovin dominoiva ei sen kanssa kannata leikkiä vetoleikkejä.
Ainakaan tällaisen pennun ei tule antaa koskaan voittaa, sillä ne vahvistavat
taistelutahtoa ja itsetietoisuutta. Leikki tulee lopettaa, jos koira alkaa kiihtyä liikaa..
6
2. Ruokinta
Oikealla ruokinnalla on ratkaiseva merkitys koiranpennun terveelle kasvulle ja kehitykselle. Se on osa vastuullista koiranhoitoa. Kasvavaa pentua, kantavaa narttua ja vanhaa koiraa on ruokittava niiden erityistarpeet huomioon ottaen. Paras
perusta pennun ruokinnalle on jokin laadukas kuivamuona ja koirapuuro. Pennulle
joka saa yksinomaan kotiruokaa on annettava lisäksi jotakin kivennäisvalmistetta
(esim. Citro-oska) riittävän kalsiumin ja fosforin saannin turvaamiseksi. Jos pennulle syötetään yksistään laadukasta kuivamuonaa, lisävitamiineja ei tarvita.
Pennun on saatava päivittäinen ruokansa mieluiten neljässä erässä. Aikuiselle,
kehittyneelle koiralle riittää kaksi ateriaa päivässä (aamu+ilta).
Älä ruoki koiraasi pelkällä koiranmakkaralla, purkkiruoalla tai pelkillä ruoantähteillä. Koiralle ei tarvitse välipaloja. Jos esim. ruokailuaikoja joudutaan muuttamaan,
voidaan poikkeuksellisesti antaa pientä purtavaa. Koiran palkkaamista varten
kannatta hankkia tarpeeksi maukkaita makupaloja.
Älä anna koiralle sokeria, pullaa tai makeisia. Myöskään rasvaiset, suolaiset tai
voimakkaasti maustetut ruoat eivät sovi koiralle. Koiralle ei saa antaa linnun-,
lampaan- tai sian luita, koska pureskellessa niistä lähtee teräviä luunsiruja.
Ruoan määrää on on yksilöllinen, koska kulutus vaihtelee. Pentu saa olla hieman
pyöreä, muttei liian lihava, sillä luustoa ei saa kasvuvaiheessa rasittaa liialla
ylipainolla.
Älä koskaan anna pennullesi mitään ruokapöydästä, pinseri on ahne ruoalle ja
oppii nopeasti kerjäämään.
7
OHJE KOIRANPUUROA VARTEN
Puuroja voi pakastaa!
Kasviksia ja viljalajikkeita voi myös vaihdella. Lisäksi puuroon voi laittaa ruokaöljyä.
Yrjölän puuro
0,5 dl ohraryynejä (rikottuja)
0,5 dl tummaa riisiä
0,5 dl hirssisuurimoita
0,5 dl tattarisuurimoita
hiukan merisuolaa
1 dl rasvatonta maitojauhetta
2 dl raastettua porkkanaa
500 g sika-nauta jauhelihaa /muuta
lihaa tai kalaa
noin 1,5 l vettä
Aineet sekoitetaan, laitetaan uunivuokaan ja
puuroa kypsennetään uunissa noin 2,5-3 tuntia,
lämpö 175 C. Tuoretta naudan jauhelihaa voi
lisätä myös raakana
8
3. Rokotukset
Pentu rokotetaan ensimmäisen kerran penikkatautia, kennelyskää tarttuvaa
maksatulehdusta ja nykyisin yleensä myös parvoa vastaan n. 12 viikon ikäisenä.
Tehoste ja rabies annetaan n.16 viikon ikäisenä. Vilustumista, rasitusta ja stressiä
on vältettävä kaksi viikkoa rokotusten jälkeen vasta-aineiden muodostuessa.
Seuraava rokotus otetaan vuoden kuluttua. Sen jälkeen penikkatautirokotus uusitaan kolmen vuoden ja rabiesrokotus kahden vuoden välein. Tietoa saat Suomen
Kennelliiton www-sivuilta tai eläinlääkäriltä.
Pinsereiden rokotuskomplikaatiot
Tärkeää tietoa Sinulle, pinserin omistaja, ja tarvittaessa myös eläinlääkärillesi!
Pinsereillä on todettu jo lähes 30 vuoden ajan rokotuksen jälkeisiä reaktioita,
jotka poikkeavat ns. normaaleista rokotusreaktioista. Rokotusoireet näyttävät
olevan perinnöllisiä. Tarkkaa tietoa niiden aiheuttajasta ei ole. Vuonna 2000
tehdyn tutkmuksen mukaan oireita ilmenee noin 17-20 prosentilla koirista.
Oireita ovat mm:
• Oireet ilmenevät pennulla yleisimmin ensimmäisen, joskus hyvin harvoin
toisen tai jopa myöhemmän rokotuksen yhteydessä. Oireet eivät yleensä
toistu.
• Oireet alkavat noin 8-14 vrk penikkatautirokotuksen jälkeen.
• Ensi oire on yleensä voimakas nieleskely ja kakistelu, koiran lämpö voi
lisäksi nousta ja silmät vuotaa.
• Koiralla voi ilmetä pidätysvaikeuksia ja tärinää.
• Tasapainovaikeudet, horjuminen ja epilepsiaa muistuttavat kohtaukset ovat
vakavampia neurologisia oireita.
Anna heti ensi oireen (nieleskely) ilmetessä koiralle kyytabletti ja mikäli
tämä ei auta vaan oireet palaavat, vielä toinen. Jos oireet yhä pahenevat, ota heti yhteyttä eläinlääkäriin.
Hoitona annetaan kortisonia ja B-vitamiinia, lisänä mahdollisesti nesteytys ja
rauhoittava lääkitys.
HUOM.: Oireiden ilmaantuessa ota aina ensin yhteys
kasvattajaan!
9
4. Madotukset ja ulkoloiset
Suolistoloiset ovat yleisiä koirilla ja loisten häätö on välttämätöntä pennun normaalille kehitykselle. Kasvattaja madottaa pennun yleensä 3 kertaa, ennen kuin
pentu on luovutusikäinen. Aikuiselle koiralle riittää madotus kaksi kertaa vuodessa. Matolääkkeistä ja niiden vaikutuksista saa tietoa apteekista.
Koiralle voi tulla ulkoloisia milloin tahansa ja mille koiralle tahansa. Se ei ole
merkki huonosta hoidosta tai puutteellisesta hygieniasta. Esim. täit ovat suhteellisen yleisiä koirilla ja tarttuvat helposti koirasta toiseen. Tartuntaa ei tule pelästyä,
vaan se tule hoitaa! Apteekeista saa tarkoitukseen sopivaa shampoota, jossa on
pesuohjeet. Koirien täit ja muut ulkoloiset eivät tartu ihmisiin. Yleisimmät loisten
pesiytymispaikat ovat korvien ympäristö, kaula ja kuono, mistä ne leviävät muualle kehoon. Pinserillä ne on helppo havaita lyhyen karvan vuoksi.
5. Hampaat
Hampaiden vaihtuminen pysyviksi alkaa noin 4-5 kuukauden iässä. Tässä vaiheessa pennulle on hyvä antaa kovaa pureskeltavaa. Jos uusi kulmahammas
on jo kasvamassa maitohampaan viereen, eikä maitohammas osoita irtoamisen
merkkejä, leiki koirasi kanssa vetoleikkejä. Jos maitohammas ei sittenkään irtoa,
käänny eläinlääkärin puoleen. Ellei maitohammasta irroteta, seurauksena saattaa
olla purentavika. Pinserin oikea purenta on saksipurenta, eli ylähampaiden sisäpinta koskettaa kevyesti alahampaiden etureunaa.
Täysikasvuisella koiralla on 42 hammasta, jotka jakautuva seuraavasti:
Yläleuka:
6 etuhammasta, molemmin puolin 1 kulmahammas, 4 välihammasta (premolaari), 2 poskihammasta (molaari)
Alaleuka:
6 etuhammasta, molemmin puolin 1 kulmahammas, 4 välihammasta (premolaari),
3 poskihammasta (molaari).
Hammaskiven ennaltaehkäisemiseksi voi antaa kovaa purtavaa esim. puruluita tai
naudan luuta. Hampaita on hyvä myös harjata, sillä säännöllinen pesu ehkäisee
hammaskiven syntyä. Jos hammaskiveä muodostuu paljon ja koiran hengitys
haisee pahalle, kannattaa kääntyä eläinlääkärin puoleen hammaskiven poistamiseksi. Hammaskivi voi aiheuttaa ientulehduksia.
10
6. Muu hoito
Pentua tulee totuttaa seisomaan tarkoitukseen sopivalla pöydällä, silloin kun sitä
hoidetaan. Pöydälle on hyvä laittaa liukumaton alusta. Pöydällä koiran kanssa ei
leikitä, eikä sen anneta purra käsiä. Pöydällä pentua käsitellään rauhallisesti ja
määrätietoisesti.
Pennun korvat on hyvä puhdistaa säännöllisesti. Ulkokorvan puhdistuksen voi
suorittaa kaatamalla korvan sisään reilusti korvanpuhdistusainetta (esim. Epi-Otic,
saa apteekista) ja hieromalla korvalehteä, jotta aine leviää joka kohtaan. Kierrä
sen jälkeen vanua (pikku)sormen ympäri ja puhdista korvat varovasti niin syvältä
kuin sormi yltää. Korvalehdet voi kuivata talouspaperilla. Pumpulipuikon käyttöä
tulisi välttää, koska se voi vahingoittaa korvan herkkää ihoa. Tulehtunut korva
haisee pahalta ja on usein punainen, koira raapii korvaansa ja ravistelee päätään.
Tulehtunut korva vaatii eläinlääkärin hoitoa. Pinserin korvanlehtien kärkiä tulee
tarkkailla, sillä niihin voi tulla verta valuvia haavaumia. Etenkin kylmillä ilmoilla,
jolloin koira ravistelee itseään usein, voi korvan kärki aueta. Kuivia korvanlehtiä
on hyvä rasvata esim. valkovaseliinilla. Kysy tarkemmin kasvattajaltasi!.
Muista olla tarkka, kun jätät pennun yksin kotiin. Se ei saa päästä käsiksi sähköjohtoihin, kodin kemikaaleihin, vaahtomuoviin jne. Pennun oleskelualuetta voi pienentää esim. porteilla. Riittävä tila yksin olevalle pennulle on yksi huone eteisen
lisäksi. Pentua ei pidä sulkea mihinkään huoneeseen oven taakse esim.saunaan,
kylpyhuoneeseen tai häkkiin koko päiväksi. Häkkiä voidaan käyttää näyttelyssä
ja kilpailuissa mutta koiraa tulee silloin ulkoiluttaan tarpeeksi usein. Pentua ei
myöskään pidä sulkea toiseen huoneeseen, kun tulee vieraita. Liika eristäminen
ihmisistä voi tehdä koirasta aran ja vihaisen ihmisiä kohtaan.
7. Sisäsiisteys
Pentu menee tarpeilleen melkein heti herättyään ja lähes suoraan ruokakupiltaan,
kun se on syönyt. Myös leikkimisen jälkeen sillä on yleensä pissahätä. Vie se heti
paperille tai ulos. Sisällä tarpeiden tekoa varten oleva sanomalehti olisi hyvä sijoittaa ulko-oven läheisyyteen. Jos pentu tekee tarpeensa johonkin tiettyyn paikkaan,
laitetaan paperi aluksi siihen ja siirretään pikku hiljaa lähemmäksi ovea.
Kun pentua viedään säännöllisesti ulos, oppii se varsin nopeasti sisäsiistiksi.
Pennun pyytäessä ulos, on se vietävä heti. Opetuksessa selkeä kielto on riittävä.
Missään tapauksessa pentua ei saa rangaista! Kun löydät lammikon muualta
kuin paperilta, ainoa oikea tapa on siivota se vähin äänin pois. Pentu ei menneitä
muista ja kiukkusi saattaa vain pelästyttää sitä.
11
8. Yhteiskuntakelpoinen koira
Se, miten koira käyttäytyy ei ole vain omistajan ja koiran välinen asia, vaan se
koskettaa kaikkia koiran kanssa tahtoen tai tahtomattaan kosketuksiin joutuvia
ihmisiä. Yhteiskuntakelpoisen koiran kanssa on helpompi sopeutua ympäristöön
ja niihin ihmisiin, jotka eivät koirista pidä tai pelkäävät niitä. Jokaiselle koiralle,
rodusta riippumatta, on hyvä hankkia perustottelevaisuuskoulutus. Koiran koulutus ja opettaminen tapahtuu yhteistyöhön ja hyvään kommunikaatioon perustuen.
Käskyjen pitää olla selkeitä ja sanojen lyhyitä, mutta ei kiukkuisia. Käytettävät
sanat jokainen voi valita itse. Opetusvaiheessa on tärkeää, että kaikki perheenjäsenet käyttävät samoja käskysanoja.
Ala kouluttaa pentua heti pienimuotoisesti. Pentu ei pysty keskittymään kauaa, joten opetustuokioiden tulee olla lyhyitä. Kontakti koiran kanssa on. kaiken
koulutuksen a ja o. Koiraa, joka ei keskity kuuntelemaan on turha opettaa. On siis
tärkeää opettaa koira ensin ottamaan kontakti kouluttajaan.
Koiranpennulle tulee opettaa kehumissana (esim. hyvä) ja kieltoa merkitsevä
sana (ei) sekä pennun oma nimi. Opetus voi tapahtua esimerkiksi, kun pentu on
ottamassa siltä kiellettyä esinettä. Kiellä ja ota pennulta pois kielletty tavara ja
tarjotaan sille sallittu vaihtoehto Kehuminen on tärkeintä. Koira tarvitsee kiitoksen
välittömästi jokaisen oikean suorituksen jälkeen.
Koiralle on hyvä opettaa luoksetuloa, irrottamista ja odottamista tarkoittavat
käskyt. Luoksetulo on aina kehumisen arvoinen, vaikka se tapahtuisi viivytysten
jälkeen. Koiran tulee kokea, että omistajan luokse on mukava tulla.
Nuorelle koiralle on opetettava sivulla seuraaminen kiskomatta (ei onnistu flexin
kanssa). Ulos mentäessä annetaan pennun ensin olla vapaasti pitkässä hihnassa, haistella ympäristöään ja tehdä tarpeensa. Ohjaa sitten pentu lyhyemmässä
hihnassa vasemmalle puolellesi ja ja houkuttele pentu seuraamaan. Muista
palkitseminen!
Käy tutustumassa paikkakuntasi koirakerhon järjestämään koulutukseen ja
osallistu sitten, kun pentu on riittävän vanha. Tarkoitus ei ole, että kaikista tulee
tottelevaisuusvalioita, mutta perusasiat tulee opettaa joka koiralle.
Pinseri on erittäin älykäs ja oppivainen, mutta vaatii aluksi pitkäjänteisyyttä isännältään. Tulet huomaamaan, että pinserin kanssa tehty työ on lopulta palkitsevaa
ja tuottaa iloa isännälle ja koiralle!
12
9. Koiran henkinen kehitys
Pentu on keskellä tärkeintä sopeutumisen
vaihetta juuri kun se muuttaa uuteen kotiinsa.
Kotiympäristössä kasvaneella pennulla on
yleensä paremmat lähtökohdat kuin tarhassa kasvaneella. Pentu tarvitsee rohkaisevan
kumppanin tutustuessaan ympäristöönsä.
Vastasyntyneen kausi (0-2 viikkoa)
•
•
•
•
Täydellinen riippuvuus emosta.
Aistit heikosti kehittyneet.
Pentu elää syödäkseen ja nukkuakseen, mitkään ulkoiset
ärsykkeet eivät ohjaa käytöstä.
Lihasten yhteistoiminta on huono.
Muutosten kausi
•
•
•
•
Tämä kausi alkaa, kun pentu on noin 13 vuorokautta.
Pentu avaa silmänsä.
Pentu aloittaa liikunnan harjoittelun.
Noin 3 viikon ikäinen pentu alkaa reagoida ääniin.
Sosiaalisen kehityksen kausi (3-12 viikkoa)
•
•
•
•
•
•
Tärkein kausi koiran elämässä, kestää noin 2 kuukautta.
Lajitietoisuuden oppiminen - olen koirapentu.
Oppii tuntemaan aggressionsa rajat, kun se leikkii emon ja
sisarustensa kanssa.
Tällöin on tärkeää myös kosketus ihmiseen sekä ympäristön
ääniin.
Luonnollisen arkuuden kehitys alkaa.
Tässä iässä muovautuu olennaisin osa koiran tulevasta luonteesta
ja käytöksestä, siksi koiran oikea käsittely ja kohtelu on erityisen
tärkeää.
13
Nuoruuskaudet
3-5 kk
•
•
•
•
•
Nuoruusiässä pennun on hallittava sosiaalisen käyttäytymisen alkeet,
jotta se osaa suhtautua toisiin koiriin, ihmisiin ja ympäristöönsä.
Siteet emoon ja sisaruksiin alkavat lopullisesti höllentyä
Epäsuotuisin aika kaikelle vaativalle opetukselle ja koulutukselle.
Nuori koira ei jaksa keskittyä pitkäjänteiseen koulutukseen.
Pentu tutustuu laajemmin ympäristöönsä.
Tämä vaihe vaatii pitkäjänteisyyttä omistajalta, sillä koira on villi.
5-8 kk
•
•
Pentu saattaa säikkyä asioita ja esineitä, joita se ei aikaisemmin ole
edes ehtinyt huomata. Rauhallisesti puhelemalla ja pelon kohteeseen
tutustumalla pelko on kuitenkin voitettavissa.
Pentu opettelee yhteistyötä ja tämä on suotuisa aika opetukselle ja
koulutuksen aloittamiseen. Kaikesta yhdessä tehdystä, opetuksesta ja
harrastamisen aloittamisesta tässä vaiheessa on myöhemmin erittäin
paljon hyötyä.
8-12 kk
•
•
•
Tässä iässä urospennun reviiritietoisuus alkaa herätä. Pentu saattaa
merkkailla reviiriään myös asuinhuoneissa pissimällä huonekaluille
yms. Pennulle tuleekin ensimmäisillä kerroilla tehdä selväksi, että se
on ehdottomasti kiellettyä.
Puberteetti-ikä, joka vaatii omistajalta kärsivällisyyttä.
Narttupennuilla usein ensimmäinen juoksuaika.
Pinseripentusi tietoja
Nimi: .......................................................................................................................
Rekisterino: .............................................................................................................
Syntymäaika:...........................................................................................................
TM-merkintätapa: .........................................TM-no: .................. ............................
Madotukset (millä, milloin) kasvattajan luona:
.................................................................................................................................
.................................................................................................................................
.................................................................................................................................
Ruokinta kasvattajan luona:
...............................................................................
.................................................................................................................................
Kasvattajan yhteystiedot:
....................................................................................
.................................................................................................................................
.................................................................................................................................
Eläinlääkärin yhteystiedot:
..................................................................................
.................................................................................................................................
.................................................................................................................................
Kasvattaja on uuden koiranomistajan lähin tukihenkilö. Käännyt mahdollisissa
kysymyksissä ja ongelmissa kasvattajan puoleen. Hän voi auttaa sinua tai ohjata
hakemaan ulkopuolista apua
Liity jäseneksi Pinserit ry:hyn. Tietoja rotukerhosta ja sen tapahtumista löydät
rotukerhon omilta kotisivuilta: http://www.pinserit.fi
Kotisivuilla on lomake, jolla voit ilmoittautua jäseneksi. Sieltä löytyy myös tieto siitä, kuka vastaa jäsenasioista Pinserit ry:ssä. Yhteystiedot voit saada myös koirasi
kasvattajalta.
Liittymällä jäseneksi saat parhaiten tietoa ajankohtaisista pinseritapahtumista;
kesäleiristä, jalostustarkastuksista, joukkosilmätarkastuksista ja paljosta muusta.
Pinserit ry julkaisee yhdessä Suomen Kääpiöpinserit ry:n, Suomen Snautserikerho ry:n ja Suomen Affenpinserit ry:n kanssa laadukasta lehteä (Snautseri Pinseri),
joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Lehti on monipuolinen ja sisältää paljon mielenkiintoista koira-asiaa. Jokaisella
rotukerholla on omat palstansa. Lisäksi lehdessä on harrastussivuja mm. AgilityPK- ja Toko-palstat.
Suomen Kennelliitto palkitsi Snautseri-Pinseri lehden v. 2000 toiseksi parhaana
rotukerholehtenä.
Julkaisu:
Pinserit ry
Jalostustoimikunta
Kuvat:
Eve Huittinen
Päivitetty 2009