Lataa lehti pdf

2/2012
AUTOMAATTISEEN TUNNISTUKSEEN PERUSTUVAT LOGISTIIKAN TOIMINNANOHJAUSRATKAISUT | WWW.FINN-ID.FI
Finn-ID uutiset löydät myös selailtavana verkkoversiona!
6
Diabetes vaatii
seurantaa myös
varastossa
14
Parasta ennen päiväys tarvitsee
erityishuomiota
kuljetusmerkinnöissä
4 Onni on toimiva
palveluvarasto
PÄÄKIRJOITUS
Jatkuvuus osana yhtiön
strategiaa
Yksi osa toiminnan laatua on taata asiakkaille toteutusten jatkuvuus.
Lähes kaikki toteuttamamme ratkaisut ovat asiakkaillemme prosessimuutoksia.
Toimintatapoja on muutettu, haettu tehokkuutta, luotettavuutta ja uskottavuutta,
mutta joka tapauksessa pyritty johonkin uuteen. Suurin osa näistä toteutuksista jää
käyttöön vuosiksi eteenpäin ja toteutamme uusia sukupolvia laitteiden ja toiminnallisuuksien kannalta. Jopa neljäs sukupolvi on joidenkin asiakkaiden kanssa menossa!
Tällainen sukupolvien toteutusketju on suuri kunnianosoitus. Se kertoo asiakkaidemme luottamuksesta toimintaamme.
Tämä ei kuitenkaan ole tullut itsestään. Ensinnäkin, toteutetut ratkaisut ovat saaneet
jotain parempaa aikaiseksi. Niillä on ollut merkitystä. Tämän lisäksi toteuttaja on
kelvollinen jatkamaan eli yhtiönä olemme olleet olemassa jo yli 25 vuotta ja tarjoamamme mahdollistaa jatkuvuuden.
Tarjontamme jatkuvuus ei ole sattumaa. Selkeä fokus logistiikan ohjaukseen tuo
taloon osaavaa henkilöstöä sekä tiukka laitepolitiikka takaa ratkaisujen jatkuvuuden
laitteiden osalta.
Haluan myös korostaa jatkuvuutta organisaation kannalta. Tämä pääkirjoitus on viimeiseni Finn-ID Oy:n toimitusjohtajana. Jatkaja löytyi talon sisältä eli jatkuvuus täyttyy myös siinä. Organisaatiosta löytyy ja pitääkin löytyä jatkaja kaikkiin positioihin.
Finn-ID tuottaa suomalaisille asiakasyrityksilleen syvällistä osaamista
vaativia, automaattiseen tunnistukseen (viivakoodi ja RFID) perustuvia
logistiikan toiminnanohjausratkaisuja, joilla yhdistetään tieto ja
tapahtuma. Ratkaisuilla parannetaan
asiakkaiden kilpailukykyä ja toiminnan laatua sekä lisätään tuottavuutta
ja säästetään kustannuksia.
Yhteystiedot
Finn-ID Oy
Taivaltie 5, 01610 Vantaa
p. (09) 351 011, f. (09) 3510 1300
www.finn-id.fi
[email protected]
Muut sähköpostimme ovat muotoa
[email protected].
Laskutus
p. (09) 351 011
Tavaroiden toimitus
Toimitusvalvonta ja tilausten käsittely:
[email protected] ja p. (09) 351 011
Myynti
[email protected]
Tekniset palvelut
[email protected]
Haluan kiittää menneistä vuosista asiakkaitamme, kumppaneitamme ja henkilökuntaa. On ollut ilo ja erityisesti suuri kunnia saada toimia todellisten ammattilaisten
kanssa. Paljon on opittu!
Toivottavasti minulla on vielä mahdollisuus tavata useita teistä.
Finn-ID:n sisaryhtiöt
ID-RUSSIA ZAO
Babushkina 3, 192029 Pietari, VENÄJÄ
p. +7 812 325 8829, www.id-russia.ru
KIITOS!
Petteri Tarkkonen
toimitusjohtaja
Finn-ID Oy:n asiakaslehti
Painos 33.000 kpl, ilmestyy
kaksi kertaa vuodessa.
Osoitteenmuutokset: info@finn-id.fi
2
FINN-ID UUTISET 2/2012
Toimitus: Tia Härkönen / Finn-ID Oy
Taitto: Anne Piisilä / Perel Group Oy
Paino: Forssa Print
Kannen kuva: Tia Härkönen
ID-BALTI AS
Mustamäe tee 62, 12916 Tallinn, EESTI
p. +372 699 8810, www.id-balti.ee
ID-BALTI AS, Latvian toimisto
Bezdeligu iela 12, 1048 Riika, LATVIA
p. +371 7 615 578, www.id-balti.lv
Tämän lehden jakelussa on käytetty
Finn-ID Oy:n osoiterekisteriä.
Tässä numerossa
2
Pääkirjoitus
4
Onninen Oy: Onni on toimiva palveluvarasto
6
Mikkelin pääterveysasema: Diabetes
vaatii seurantaa myös varastossa
10 Yleiselektoriikka Oyj: Varastotoiminnoissa luottamus on ykkösjuttu
11 Olvi ottaa kuljetuksissa käyttöönsä
jo 3. sukupolven jakelupäätteet
12 Elintarviketeollisuuden palveluvirta
vaatii sujuvaa tietovirtaa
Kuva: Studio Petteri Kitti Oy
14 Malviala Group siirtyi standardiin:
”Parasta ennen” tarvitsee erityishuomiota kuljetusmerkinnöissä
17 Kolumni: Maailma on I.S.O.
18 Uutisia ja uutuuksia
Kuva: Tia Härkönen
Kuva: Malviala Group
Tervetuloa messuille kanssamme!
Pakkaus 2012
Helsingin Messukeskus,
26.-27.9.2012
Kulutamme päivittäin valtavat määrät mitä
erilaisimpia tuotteita. Avainasemaan onkin
noussut yhä enemmän tuotteiden tehokas jakelu läpi logistisen ketjun. Se ei olisi mahdollista ilman tarkkaan suunniteltuja ja toteutettuja pakkauksia sekä oikeita
pakkaus- ja kuljetusmerkintöjä.
Merkinnät ovat monelle pk-toimijalle elintärkeä kysymys oman liiketoiminnan edistäjänä. Tule kanssamme oppimaan uutta ja löydä viimeisimmät merkintäratkaisut PAKKAUS 2012 -tapahtumassa. Ständimme löydät tunnuksella 3C11. Tervetuloa juttusille muun muassa seuraavista aiheista:
• standardinmukaiset tuote-, tukkupakkaus- ja lavamerkinnät
• liikkuvat merkintä- ja tulostusratkaisut
• tuotannon näytemerkintä ja laboratorioiden näyteluenta
• tuotantopistekohtainen tiedonkeruu
• varastotiedonkeruu
• kuljetus- ja jakelutiedonkeruu
painopistealueista. Finn-ID kantaa oman
kortensa kekoon verkottamalla Suomen
terveydenhuollon potilasturvallisuuskehityksessä mukana olevia alan ammattilaisia.
Näyttelyn lisäksi tapahtumassa on tarjolla
runsaasti aiheeseen liittyviä seminaareja
ja erillisohjelmaa. Yhtä aikaa Pakkaus-tapahtuman kanssa järjestetään myös elintarvikesektorille suunnattu RUOKATEOLLISUUS 2012.
Puhetta potilasturvallisuudesta -seminaarissamme huippupuhujina ovat muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin potilasturvallisuuspäällikkö Sari
Palojoki, Valviran ryhmäpäällikkö Markus Henriksson, Aalto-yliopiston HEMAinstituutin tutkimusjohtaja Antti Peltokorpi sekä Satakunnan sairaanhoitopiirin
osastonhoitaja Sam-Björn Fagerlund. Seminaarin lisäksi tilaisuudessa on laajasti esillä Finn-ID:n tarjoamia ratkaisuja terveydenhuollon tarpeisiin.
www.finn-id.fi/ajankohtaista/
pakkaus2012
Tapahtumamme on maksuton, mukaan
mahtuu 100 ensiksi ilmoittautunutta. Katso tarkemmin ohjelmasta ja ohjeet ilmoittautumiseen kotisivuiltamme.
Puhetta potilasturvallisuudesta
Helsinki, 1.11.2012
www.finn-id.fi/potilasturvallisuus
Terveydenhuollossa potilasturvallisuus on
yksi tämän hetken kuumista puheenaiheista ja myös yksi EU:n terveyspolitiikan
FINN-ID UUTISET 2/2012
3
TOIMITUSKETJUN HALLINTA
Onni on toimiva palveluvarasto
Tukkukauppias yhdistää valmistajat ja
asiakkaat. Onninen Oy:llä palvelu on
hiottu omaan luokkaansa, kun asiakas
voi mobiilipäätteillä tilata tunnettujen lv-,
ilmastointi- ja sähköalan tavarantuottajien materiaaleja suoraa omissa tiloissaan
olevasta palveluvarastosta.
O
nnisen lähes satavuotinen historia lähtee liikkeelle Turusta vuonna
1913, kun liikemies Alfred Onninen
perusti putkiasennusliikkeensä kaupunkiin. Sen jälkeen Onnisen tarina ja liiketoiminta on laajentunut LVI-, sähkö-, kylmä- ja teräsalan tukkukauppaan kaikkialla Suomessa. Perheomistuksessa olevaan
Onvest-konserniin kuuluva Onninen Oy
on yksi johtavia Itämeren alueella toimivia kattavaa materiaalipalvelua tarjoavia
yrityksiä. Se työllistää 2 800 henkilöä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Puolassa, Venäjällä ja Baltiassa.
Vuosien saatossa materiaalien varastointi ja jakelu ovat toiminnan laajentuessa nousseet tärkeään osaan. Vuonna 2009
Onnisella tehtiin merkittävä päätös, kun
terästuotteiden varasto keskitettiin Hattulaan ja siitä vuoden päästä kaikkien muiden tuotteiden ympäri Suomea olleet varastot yhdistyivät Hyvinkään 22 hehtaarin
alueen kattavaan jakelukeskukseen.
– Vuonna 2009 Finn-ID kartoitti kanssamme muutostarpeitamme silloin käytössä
olleeseen tilauspääteohjelmistoon. Halusimme kehittää juuri meille sopivan ohjelman, jonka voisimme ottaa käyttöön erityisesti palveluvarastopäätteissämme, mutta
myös myyjäpäätteissämme sekä muutamissa erillisissä asiakaskohtaisissa tilauspäätteissä, selvittää Onnisen sähköisen
kaupan asiantuntija Jussi Virta.
Palveluvarastoratkaisu varmistaa
tuotteiden saatavuuden
– Halusimme ohjelman, jonka voisimme ottaa käyttöön erityisesti palveluvarastopäätteissämme, mutta
myös myyjäpäätteissämme sekä muutamissa erillisissä asiakaskohtaisissa tilauspäätteissä, toteaa
Jussi Virta.
Sähköinen kaupankäynti ja toimitusketjun ketteryys ovat tätä päivää. Tämän tietää myös Onnisella useissa eri tehtävissä
niin varastolla kuin tietohallintoyksikössä
työskennellyt Virta. Siksi hän kertoo mielellään Onnisen palveluvarastoista (Vendor-Managed Inventory), joiden ideana on,
että tuotteet ovat varastoituna asiakkaan
luona. Fyysisesti palveluvaraston materiaalit ovat Onnisen omaisuutta niin kauan,
kunnes niitä otetaan käyttöön. Järjestely
vapauttaa asiakkaan pääomaa, joka muutoin olisi sitoutuneena varastoitavan tavaran arvoon.
– Järjestelmämme perustuu viivakooditekniikkaan. Asiakas ilmoittaa tavaroiden kulutuksesta heille käyttöön jätetyllä
langattomalla päätelaitteella, jossa pyörii
Finn-ID:n kehittämä sovellusohjelma. Se
siirtää asiakkaan työntekijän tekemien varastosta ottojen ja palautusten tiedot sähköisesti suoraan tietojärjestelmäämme.
Tämän perusteella lähetämme ilman eri
tilausta täydennyksen asiakkaallemme,
mikä säästää aikaa ja helpottaa rutiineja.
Tarvittaessa huolehdimme tuotteiden hyllyttämisestä asiakkaalla, Virta kertoo.
Tällä hetkellä Onnisella on palveluvarastoja ympäri Suomea jo yli 100 ja lisää perustetaan asiakastarpeiden mukaan.
4
FINN-ID UUTISET 2/2012
Palveluvarastona voi myös toimia työmaakontti tai huoltoauto. – Näissä varastoimme asiakkaan työmaan tai huoltotoiminnan keskeisiä tuotteita, hän lisää.
Käyttäjien mukanaolo projektissa
tärkeää
Onninen on hyödyntänyt langattomia päätelaitteita tilaustoiminnoissaan jo vuosia.
Aiemmin toiselta toimittajalta hankittujen laitteiden tultua tiensä päähän, tehtiin kaupat uusista päätteistä sekä uudesta
softasta Finn-ID:ltä.
– Finn-ID:n tekemän esiselvityksen myötä kävi selväksi, että se pystyy toimittamaan meille juuri sellaiset sovellukset
kuin tarvitsimme. Mobiilipäätteiden vaihtuminen Honeywellin Dolphin-päätteisiin
oli myös hyvä siirto, sillä ne ovat toimineet
moitteettomasti. Finn-ID:n laitteita meillä
on tällä hetkellä palveluvarastoissa – ku-
Käyttäjien ottaminen mukaan suunnitteluun tuo esiin
työn yksityiskohtien vaateet.
ten esimerkiksi sähkölaitoksilla – vajaa 80
kappaletta, kymmenkunta jälleenmyynnin
yksikössä ja suunnilleen saman verran tilauspäätteinä muutamilla isoimmista asiakkaistamme, joissa niitä käytetään erityisesti sähköisen kaupankäynnin tukena.
Jonkin verran meillä on vielä vanhankin
toimittajan laitteistoa käytössä, mutta niitä
korvataan pikku hiljaa, toteaa Virta.
Palveluvarastojen päätelaitesovellukseen
Virta on tyytyväinen. Se on helppokäyttöinen ja toimii tarpeita vastaten.
– Sovellus alkaa olla nyt valmis. Sitä on
kehitetty meille juuri niin pitkälle kuin tällä hetkellä tarvitsemme. Suurimmassa palveluvarastossa löytyy hieman vajaa
700 tuotenimikettä ja kapulan kautta kaikki otot ja palautukset hoituvat sujuvasti ja
virheettä.
Ohjelmistoa on kehitetty
suunnitelmallisesti saadun
palautteen mukaan
– Neljästi vuodessa käymme Onnisen väen
kanssa läpi, mitä asiakaskohtaisia toivei-
ta heille on tullut. Palautteenannon kautta
tulee esimerkiksi esiin, miten päätteen ja
siinä olevan sovelluksen käytettävyys koetaan ja miten laite toimii. Tarvittaessa vierailemme aina kussakin palveluvarastossa
paikan päällä ja tutustumme tilanteeseen,
kommentoi Finn-ID:n asiakasryhmäpäällikkö Petri Alestalo.
Jussi Virta haluaa muistuttaa kaikessa ohjelmistokehityksessä käyttäjien merkitystä.
– Suunniteltaessa uutta mobiilisovellusta
pitää aina miettiä, ottavatko käyttäjät sen
omakseen. Jos uutta sovellusta ei haluta
käyttää tai se koetaan oman työn kannalta turhaksi tai toimimattomaksi, on koko
työ mennyt hukkaan. Käyttäjien ottaminen
mukaan suunnitteluun tuo esiin työn yksityiskohtien vaateet.
Kysy lisää!
Petri Alestalo
p. (09) 3510 344
petri.alestalo@finn-id.fi
ATTUNE Kartoituksessa esiin
asiakkaan tavoitetilaa tukevat kehityskohteet
Finn-ID tarjoaa palveluna prosessikartoitusta, jonka tavoitteena on tunnistaa kehitysmahdollisuuksia asiakkaan logistiikkatoiminnoissa. Kartoitus suunnataan yleensä määrättyyn osaan toimitusketjua, ketjun toimijoiden välillä siirrettävän materiaalin merkintään tai tunnistamiseen ja jakeluun. Kartoitus voidaan tehdä myös laajamittaisena, jolloin selvitetään kokonaisvaltaisemmin asiakkaan eri logistiikkaprosessien tila potentiaalisine pullonkauloineen ja tiedonkulun haasteineen.
ta, joissa asiakkaalla on vahva halu investoida määrättyyn teknologiaan osaprosessin kehittämiseksi ilman, että ratkaistavaa ongelmaa on mietitty kokonaisuutena.
Yksittäinen ongelma saattaa olla vain oire
siitä, että toisessa prosessin osassa asioita ei tehdä kokonaisuuden kannalta oikein. Toimintamallien kehittäminen vaatiikin yleensä isomman kuvan rakentamista, jotta pystytään tunnistamaan koko prosessin tavoitteet ja sen eri osien optimaalinen toiminta.
Tavoitteet selviksi
ATTUNE kartoitus on toteutettavissa eri
laajuisena asiakkaan tarpeen ja kartoitettavien osien mukaan. Sen tuotoksena asiakas saa kirjallisen dokumentin tunnistettujen kehitysehdotusten toteuttamisesta.
ATTUNE Kartoituksessa asiakkaan ongelmaa ei lähestytä teknisestä näkökulmasta,
vaan aina liiketoiminnan tarpeista. Silloin
tällöin kartoituksissa kohdataan tilantei-
Kuva: Onninen Oy
Onninen Suomen tavoitteena on
tuottaa lisäarvoa asiakkailleen toimittamalla sähkö-, lv-, ilmastointi-,
kylmä- ja teräsalan tuotteita ja materiaaleja muun muassa talonrakentamiseen, materiaalihuollon kokonaisratkaisuja teollisuudelle ja energia- ja yhdyskuntatekniikan sektorille sekä alan jälleenmyyjille. Asiakkaita palvelevat Onnisen 37 Expressmyymälää, sähköinen kauppapaikka
Onninen OnnShop sekä tuotetietoa
tarjoava sähköinen palvelu Onninen
WebInfo.
Asiakkaiden ja tavarantoimittajien
apuna kaikissa sähköisen liiketoiminnan asioissa on Onnisen Sähköisen kaupan palvelukeskus.
– Autamme niin uusien sähköisen
kaupan asiakkuuksien perustamisessa, ongelmatilanteissa kuin kehitysideoissa. Palvelukeskuksemme
vastaa myös sähköisen kaupan järjestelmien liiketoiminnan kehittämisestä ja järjestelmien päivittäisestä
toimivuudesta. Lisäksi meille kuuluu
sähköisen kaupan myyntikanavien
markkinointi ja järjestelmiin liittyvä koulutus. Myös palveluvarastoissa
olevat palveluvarastopäätteet sekä
myyjä- ja tilauspäätteet ohjelmistoineen ja toimintoineen hallinnoidaan
meiltä, kertoo sähköisen kaupan
asiantuntija Jussi Virta.
Onnisella on Suomessa 42 toimipaikkaa. Onnisen jakelukeskus toimii Hyvinkäällä, teräspalvelukeskus
Hattulassa ja pääkonttori Vantaalla.
Viime vuonna Onninen Suomi työllisti yhteensä 1 062 henkilöä liikevaihdon ollessa 727,3 miljoonaa euroa.
FINN-ID UUTISET 2/2012
5
HOITOTARVIKKEIDEN SEURANTA
Hoitotarvikkeissa kyse huomattavista volyymeistä:
Diabetes vaatii seurantaa
myös varastossa
Terveydenhuollon hoitotarvikkeissa on kyse melkoisista summista. Mikkelin pääterveysasemalla hoitotarvikevaraston menekki
päätettiin ottaa tarkempaan seurantaan ensin diabetestarvikkeissa ja kotihoidossa.
D
iabetes on tauti, joka vaatii tarkkaa
seurantaa ja säännöllisiä hoitorutiineita. Hoitoketjussa tärkeä merkitys
on välineillä, jotka potilas saa hoitoyksiköstä käyttöönsä. Mikkelin pääterveysasemalla hoitotarvikevaraston ottoja hoidet-
6
FINN-ID UUTISET 2/2012
tiin aiemmin manuaalisella työmenetelmällä. Välinejakelupäivinä maanantaisin ja
perjantaisin diabeteshoitajat kirjasivat potilaille antamansa hoitovälineet käsin vihkoon, josta tiedot myöhemmin kirjattiin Effica-järjestelmään.
– Lopputuloksen kannalta kertyi paljon rutiininomaisia kirjaamistoimenpiteitä ja lisäksi vihkoon tehdyt kynämerkinnät eivät aina välttämättä olleet ihan selviä ja
mukana oli joskus muistinvaraisuuteenkin perustuvia kirjauksia, miettivät diabe-
teshoitajat Kirsi Himanen ja Irma Simpanen.
Potilaalle tästä ei vahinkoa syntynyt, mutta hoitotarvikevaraston kierron kannalta
eri tarvikkeiden kulutusta ei varsinaisesti seurattu mitenkään. Tästä seurasi, että
esimerkiksi tilaukset tehtiin menekkiarvioon pohjaten.
– Varastostamme saattoivat noutaa tarvikkeita meidän lisäksemme myös kotisairaanhoidon hoitajat. Koska varasto-ottoja
ei seurattu järjestelmällisesti, emme voineet tietää tarkasti kuka, milloin ja mitä
varastosta noudettiin, diabeteshoitajat toteavat.
– Pelkästään diabeteksen hoitotarvikkeiden budjetti on jo esimerkiksi vajaa puoli miljoonaa euroa vuodessa. Hoitotuotteita, kuten liuskoja, pumppuja, kyniä, neuloja ja ruiskuja on reilu puolisensataa. Kotihoidossa tuotevalikoima on vielä entistä
isompi ja kustannuksiltaan merkittävämpi.
Olen todella tyytyväinen, että saimme yhdessä Finn-ID:n kanssa kohtuullisen pienillä panoksilla toteutuksen, jolla voimme
seurata ja hallita hoitotarvikejakelun toteutumaa, Mutanen painottaa.
Muistiin keräävä tiedonkeruuratkaisu valjastaa saldot päätöksenteolle
Niin diabeteksessa kuin vielä enemmän
kotisairaanhoidossa tarvittavien tuotteiden määrä on melkoinen. Ei siis ihme, että
terveyspalveluista vastaavat ovat kiinnostuneita hoitotarvikkeiden menekistä ja siitä, mitä tilastot voivat kertoa mahdollisesti kasvaneista asiakasmääristä, hoitotarvikkeiden hinnankehityksestä, mutta myös
korrelaatiosta väestön terveydentilaan ja
hoitotapoihin.
– Meillä Mikkelissä hoitotarvikevarastojen seuranta lähti yhtälailla tarpeesta helpottaa hoitajiemme työtä kuin varmistaa,
että voimme seurata potilaalle annettavia
hoitovälineitä. Iso merkitys oli toki sillä,
että pääsisimme eroon manuaalisesta kirjaustavasta ja vietyä jakelutiedot paremmin tilastoitavaan muotoon, sanoo Mikkelin pääterveysaseman vt. terveyspalvelujen
esimies Minna Mutanen.
Nyt Mutanen pystyy seuraamaan hoitotarvikkeiden menekkiä muun muassa asiakasryhmittäin. Hän voi tarkastella aikajaksojen mukaan, kuinka diabetesvälineiden
käyttö jakaantuu ja kehittyy esimerkiksi 1.
ja 2. tyypin diabetespotilaiden, raskaana
olevien, diabetespumppua käyttävien tai
ennakkoseurannassa olevien diabetespotilaiden kesken.
Hyödyt
• kirjausten tarkentuminen,
helpottuminen ja yhtenäistyminen sekä
yhdenmukaistuminen
• työajan säästö, kun moninkertaiset
kirjaukset jäävät pois
• varaston optimointi ja hävikin
vähentyminen
• raportoinnin tehostuminen, prosessin
läpinäkyvyyden parantuminen
• sijaistavan henkilöstön nopeampi
sisäänajo tehtäviin ja toimintamalleihin
Ratkaisu
Asiakkaan tietojärjestelmänä Effica.
Finn-ID:n ratkaisu sisältää mobiilipäätteet
(Honeywell Dolphin 7600), BarTendertulostusohjelmisto tunniste-etikettien
tekemiseen sekä tiedonkeruun
mahdollistavana ohjelmistona ATTUNE
Pro.
Kysy lisää!
Sami Lehikoinen
p. 09 3510 1460
sami.lehikoinen@finn-id.fi
Tarkempien määrämenekkien ansiosta varmuusvarastoja
ei enää tarvita, koska tilausmäärät on saatu asetettua
Mobiilipäätteellä
tiedonkeräys suoraa
järjestelmiin
Mikkelin Pankalammen terveysasemalla otettiin vuoden alussa käyttöön muistiin keräävä tiedonkeruuratkaisu, jossa
kotihoidon ja diabetesvaraston otot suoritetaan mobiilipäätettä hyväksi käyttäen. Ratkaisun avulla varastokirjaukset voidaan suorittaa nyt yhdellä kertaa ja yhdellä napin painalluksella suoraan sähköiseen muotoon jo siellä, missä kirjaukset
syntyvät.
Mobiilipäätteet ovat värillisellä kosketusnäytöllä tai näppäimistöllä toimivia laitteita, jotka mahdollistavat monenlaisen tiedonkeruun ja nopean tiedonsiirron suoraa
tietojärjestelmiin. Päätteet ovat niin desinfiointiaineen-, kosteuden- kuin iskunkestäviä, joten ne soveltuvat hyvin terveydenhuollon käyttöön.
Entä miten ”hoitotarvikevarastosta otto”
toimii?
1. Syötetään tiedonkeruupäätteeseen oma
tunnus (esim. nimikirjaimet tai sukunimi tai Effican salasana)
2. Luetaan potilaalle annettavan tuotteen
2D- tai viivakoodi ja syötetään otettu määrä numeronäppäimellä. Toistetaan sama niin monta kertaa kuin potilaalle annetaan eri tuotteita/hoitovälineitä.
3. Asennetaan tiedonkeruupääte työpisteen purkuasemaan, jolloin tiedot siirtyvät suoraa koneen kautta potilastietojärjestelmään. Tuotenimet siirtyvät
automaattisesti näkyviin Effican näytölle
ja kulutustiedot Excel-yhteensopivaan
tiedostoon. Kulutustietoja ovat muun
muassa käyttäjän tunnus, otettu tuote,
määrä ja päivämäärä.
Tiedot ovat täten yksinkertaisimmillaan
selailtavissa Excel-taulukossa, josta niitä on helppo hyödyntää. Myös itse mobiilipäätteellä voidaan selata ottotapahtumia sekä tarvittaessa poistaa tai muokata niitä.
sopiviksi.
FINN-ID UUTISET 2/2012
7
Gyproc kehittää valmistuotevarastonsa hallintaa
Finn-ID on aiemmin toimittanut SaintGobain Rakennustuotteet Oy:lle ratkaisun valmistuotevaraston hallintaan Isoverin yksikköön. Nyt ratkaisun tuomat edut
on haluttu hyödyntää myös Saint-Gobain
Rakennustuotteet Oy:n toisessa liiketoimintayksikössä, kipsipohjaisia kevytrakentamisen ratkaisuja toteuttavan Gyprocin
Kirkkonummen toimipisteessä.
– Totesimme jossain vaiheessa, että haluamme nykyaikaistaa varastonhallintatapaamme, sanoo logistiikkapäällikkö Miika
Leinikka.
Yksi iso ongelma oli inventaarioiden yhteydessä esiin nousseet saldoheitot.
– Finn-ID:n ratkaisun avulla otamme niskalenkin inventaarioeroista. Lisäksi saam-
me tiedon tuotteiden tarkoista varastopaikoista ja pystymme seuraamaan, missä
järjestyksessä tuotteita on varastoon valmistunut. FIFO on ollut meille haaste ja
nyt pystymme seuraamaan, milloin tuote
on viety varastoon ja käyttämään niitä valmistumispäivämäärän mukaan. Varsinaisestihan kipsilevyillä ei ole vanhenemispäivämäärää, mutta haluamme lähettää
varastostamme tuotteet aikajärjestyksessä. Ratkaisuun oleellisena osana kuuluva trukkipääte ehdottaa trukinkuljettajalle,
miltä varastopaikalta tuotetta lastataan,
Leinikka virnistää.
Finn-ID:n toimittaman varastonhallintaratkaisun avulla Gyprocin ei tarvinnut ottaa käyttöönsä WMS-järjestelmää saadakseen FIFO:n hallintaan.
ATTUNE Kartoitus selvitti tarpeet
ja saatavat hyödyt
Gyprocin projekti aloitettiin ATTUNE Kartoituksella. Sillä pyrittiin hakemaan parhaat käytännöt juuri Gyprocin tarpeisiin ja
muokkaamaan Isoverille toteutettua trukkipäätteen ohjelmistoa gyproclaisille sopivaksi.
– Kun perehdytään asiakkaan logistiikkaprosesseihin, ATTUNE Kartoituksella
päästään aina pintaa syvemmälle ja havaitaan logistiikan mahdolliset pullonkaulat,
mutta myös hyvät käytännöt. Parhaimmillaan kartoituksen perusteella saatava ratkaisuehdotus voi muuttaa asiakkaan koko
toimintatapaa. Gyprocille kartoituksemme varmisti sen, että Isoverille toimitettu ratkaisu sopii myös heille, mutta siihen
Logistiikkakustannuksissa ei suuria muutoksia
Suomalaisyritysten logistiikkakustannukset ovat pysyneet samalla tasolla kuin
vuonna 2009. Tämä selviää liikenne- ja
viestintäministeriön ja Liikenneviraston
teettämästä Logistiikkaselvitys 2012 -julkaisusta.
Kustannukset olivat vuonna 2011 keskimäärin 12,1 prosenttia yritysten liikevaihdosta. Vuonna 2009 vastaava osuus oli 11,9
prosenttia. Kansainvälisessä vertailussa
Suomen logistinen toimivuus ja osaaminen ovat hyvällä tasolla.
Kuljetuskustannukset muodostavat edelleen suurimman yksittäisen kustannuserän. Ne ovat keskimäärin 4,6 prosenttia yritysten liikevaihdosta (4,4 % vuonna
Yritysten arviot logistista toimintaedellytyksistään alueittain (NUTS 2 -taso) alkuvuonna 2012; N = 2 283.
8
FINN-ID UUTISET 2/2012
LYHYESTI
tarvitaan juuri heidän prosessinsa huomioivia elementtejä. Tähän liittyen esimerkiksi valmistuvan tuotteen tunnistaminen
automatisoitiin, kommentoi Finn-ID:n Jari
Knuutila.
– Kartoituksen ratkaisuehdotuksen avulla
olemme saaneet todella hyvän kuvan siitä, mitä odottaa projektin lopputulokselta,
Leinikka huomauttaa.
ATTUNE Kartoituksen lisäksi Gyprocille tarjottu kokonaisuus sisältää seitsemän trukkipäätettä lukijoineen varustettuna asiakaskohtaisella ATTUNE Pro-ohjelmistolla, linjastoille tulevat automaattiset tunnistuspisteet sekä WLAN-verkon
toimituksen.
Toteutusprojekti aloitettiin toukokuussa
2012 ja se saatetaan loppuun vuodenvaihteessa.
Hyödyt
• inventaarioerojen konkreettinen
vähentyminen
• FIFO-toimintamallin hyödyntäminen
• reaaliaikaiset kirjaukset järjestelmään
• oikeat saldotiedot
• varastopaikkojen hallinta
Kysy lisää!
Jari Knuutila
puh. 09 3510 1434
jari.knuutila@finn-id.fi
Kuvat: Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy
Consolis Group valitsi Finn-ID:n
kumppanikseen tulostintoimituksissa Pohjois-Euroopan yksiköihin
Finn-ID on tehnyt sopimuksen Consolis Oy
Ab:n kanssa Euroopan laajuisesta tulostinten toimittamisesta betonielementtien
merkintään. Sopimus kattaa Toshiban TEC
EX4-T1 sekä SA4-TM -lämpösiirtotulostinten toimitukset Consoliksen Pohjois-Euroopan tehtaille.
Consolis-konserni on Euroopan suurin betonitekniikkaan perustuvien ratkaisujen
tuottaja ja betonisten valmisosien valmistaja. Se toimii 25 maassa yli 13 000 ammattilaisen voimin. Suomessa konserniin
kuuluu Parma Oy.
Metro-pikatukkuihin Honeywellin
käsipäätteet
Wihuri Oy Aarnio on tilannut Finn-ID:ltä
kolme ja puolisataa kappaletta Honeywellin Dolphin 6500-käsipäätettä. Ne tulevat
käyttöön pikatukkujen varastotoimintoihin.
Metro on Wihuri Oy:n omistama täyden
palvelun päivittäistavaratukku. Se on yksi
Suomen johtavista toimijoista alallaan ja
tarjoaa kokonaisvaltaista päivittäistavarahuoltoa sekä alkoholien tukkukauppaa maanlaajuisen tukkumyynnin sekä 31
Metro-pikatukun kautta.
Finnkinolle Xenonit 2D-koodien
luentaan kännyköistä
Finnkino Oy on hankkinut Finn-ID:ltä Honeywellin Xenon-viivakoodilukijat älypuhelimesta tapahtuvaan lippujen luentaan
kassoilla. Xenon-lukijoiden lukutarkkuus
heijastavalta pinnalta on tällä hetkellä ylivoimainen muihin vastaaviin laitteisiin verrattuna.
2009). Yli puolet yrityksistä arvioi kuljetuskustannustensa nousevan vuoteen 2015
mennessä.
maat ovat houkuttelevia erityisesti hankinnan ja tuotannon sijoittumiselle, myös kotimaassa nähdään kasvupotentiaalia.
Varastointikustannukset ovat kohonneet
0,5 prosenttiyksikköä, ja ne ovat vuonna
2011 keskimäärin 2,6 prosenttia yritysten
liikevaihdosta. Muutosta selittää varastotilojen käyttöasteen ja samalla hintatason
lähteminen uudelleen nousuun vuoden
2009 laskun jälkeen.
Tämän vuoden selvityksessä logistiikan
merkitystä on lähestytty erityisesti kilpailukyvyn näkökulmasta. Kyselytutkimukseen saatiin 2732 vastausta. Vuosien 2006,
2009 ja 2010 kyselyaineistojen kanssa Logistiikkaselvitys 2012 muodostaa aihepiirin
kattavimman tietokannan maailmassa.
Logistiikan merkitys yrityksen kilpailukyvylle korostuu erityisesti suurilla yrityksillä. Suurilla kaupan alan yrityksillä keskimäärin 43 prosenttia ja teollisuusyrityksillä 35 prosenttia kilpailukyvystä tulee logistiikasta. Vaikka matalan kustannustason
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun logistiikan tutkijaryhmän tekemä Logistiikkaselvitys 2012 löytyy liikenne- ja viestintäministeriön verkkosivuilta.
Vuonna 1986 perustettu Finnkino on Suomen suurin elokuvateatteriketju. Sillä on
Suomessa yhdellätoista paikkakunnalla kaikkiaan 14 elokuvateatteria, joissa on
yhteensä 88 salia.
Finn-ID mukana elintarviketurvallisuuden osaajien katalogissa
Kotimainen turvallisen ruuan osaaminen on nyt kerätty yksiin kansiin. Katalogi
on osa “Elintarviketurvallisuus vientituotteeksi” -hanketta, jolla vahvistetaan suomalaisen elintarviketurvallisuuden vientiä
kansainvälisille markkinoille. Katalogista
löytyvät myös Finn-ID Oy:n tiedot, sillä haluamme olla mukana tukemassa elintarvikesektoriamme ja sen vastuullista liiketoimintaa.
Aiheesta enemmän: www.lvm.fi
FINN-ID UUTISET 2/2012
9
VARASTONHALLINTA
Varastotoiminnoissa
luottamus on ykkösjuttu
Yleiselektroniikka Oyj on hoitanut Espoon keskusvarastonsa hyllytystä, keräilyä ja inventointia paperittomasti jo kymmenen vuoden
ajan. Kun käytössä olleet mobiilipäätteet tulivat elinkaarensa päähän, oli aika miettiä, miten jatko hoidetaan.
Y
leiselektroniikka Oyj (YEInternational) on Helsingin Pörssissä vuodesta
1988 noteerattu elektroniikka-alan
yritys. Neljässäkymmenessä vuodessa se
on kehittynyt yhdeksi Suomen merkittävimmistä komponentti- ja tuotantolaitetoimittajista vaativiin elektroniikka- ja tietoliikennekohteisiin. Konsernin liikevaihdosta puolet tehdään tytäryrityksissä Venäjällä, Ukrainassa ja Baltian maissa.
Yrityksen pääkonttori ja keskusvarasto sijaitsevat Espoossa. Samoissa tiloissa toimii myös yrityksen myymälä. Reilun 20
miljoonan liikevaihdon viime vuonna tehneen yrityksen keskushermo on varasto. Sen kautta kulkee kuukausittain sisään
vajaa 3000 riviä tuotteita ja ulospäin asiakkaille lähtee noin 10.000 tilausriviä.
Mobiilipäätteiden käyttö tiputti
keräilyvirheet kolmasosaan
Yleiselektroniikka Oyj on käyttänyt varastotoiminnoissaan hyllytyksissä, keräilyssä
ja inventoinnissa Finn-ID Oy:n toimittamaa
varastonhallinnan ratkaisua jo noin kymmenen vuoden ajan. Ratkaisun keskeinen
osa ovat toimivat mobiilit varastopäätteet,
joilla tieto tapahtumista kerätään talteen.
Sitä ennen 500 lavapaikkaa ja 3,5 hyllykilometriä kolmessa kerroksessa pyöritettiin
käsin kynä–paperi -menetelmällä.
– Työnteon toimivuus ja mielekkyys nousivat silloin ihan uudelle tasolle, muistelee varastosta vastaava esimies Antti-Jussi Tulonen.
Bisneksen näkökulmasta merkittävää on
tietysti se, että ratkaisun avulla on pystytty vähentämään virhetapahtumia varastossa ja parantamaan saldojen oikeellisuutta.
– Keräilyvirheiden määrä on tippunut varmastikin kolmasosaan. Tuotenumeromme
ovat hyvin samankaltaisia, joten tuotteiden
sekoittuminen oli ennen melko tavallista,
hän valottaa. Nyt ei enää.
Yleiselektroniikan talousjohtaja Marika
Rusko nyökyttelee Tulosen vieressä tyytyväisenä. – Kun keräily menee oikein ja varastosaldot ovat kohdillaan, sillä on valtava vaikutus kokonaisvaltaiseen asiakastyytyväisyyden hallintaan. Lisäksi inventointia tehdään nyt jatkuvana toimintona,
mikä entisestään lisää varastotietojemme
luotettavuutta. Inventoinnin osalta on ylipäätänsä tärkeää, että sitä voidaan tehdä
säännöllisesti ja helposti. Toiminnan katkeamaton virta tulee näin varmistettua,
hän sanoo vakuuttuneena.
Varmuutta ja luotettavuutta
tutun kumppanin kanssa
Yleiselektroniikan 2000-luvun alussa hankitut laitteet tulivat elinkaarensa loppuun
kesällä 2010.
– Kyselimme tarjontaa ja mahdollisia uusia ratkaisuvaihtoehtoja myös muilta toi-
mijoilta. Hyvin pian kävi kuitenkin selväksi, että meidän kannaltamme järkevin ja
helpoin tapa toimia on jatkaa hyvin sujunutta yhteistyötä Finn-ID:n kanssa. Heillä on ymmärrys liiketoiminnastamme sekä
tämän alan haasteista ja vaatimuksista.
Tuntui luottavaiselta hankkia heiltä uuden
sukupolven mobiilipäätteet käyttöömme,
Rusko kertaa.
– Edelliset päätteet olivat myös käsittämättömän kestäviä. Emme tainneet joutua
korjauttamaan niitä kertaakaan! Lisäksi
ohjelmiston osalta päästiin niinkin helpolla, että meille aiemmin tehty sovellus vain
konvertoitiin näille nykyaikaisille kameratekniikkaa käyttäville päätteille, nostaa
Tulonen esiin.
Yleiselektroniikan tytäryrityksistä kotimaan rajojen ulkopuoleltakin on käyty
ihailemassa emoyhtiön varastotyöskentelyn työtapoja. – Myös jatkoajatuksia varastonhallintaan on kehitteillä, hymyilevät Tulonen ja Rusko optimistisina.
Hyödyt
• nykyaikaiset laitteet parantavat
käyttäjien työmotivaatiota
• selkeä ja kirkas näyttö tehostaa työtä
• laitteen kevyt paino lisää käyttömukavuutta
• uusi laite mahdollistaa luennan
asennosta riippumatta
• luotettava ja tulevaisuuden muutostilanteissa helposti muokattava ratkaisu
• kustannustehokas kokonaisuus
Ratkaisu
Asiakkaan tietojärjestelmänä Digian
Enterprise. Finn-ID:n kokonaisuuteen
kuuluvat varastopäätteet jokaiselle
varastomiehelle (Honeywell Dolphin 7600
+ tiedonsiirtotelakka) sekä ATTUNE Pro ohjelmisto.
• SOTI-etähallintaohjelmisto
• Premium-huoltosopimus
Kysy lisää!
Petri Alestalo
p. (09) 3510 344
petri.alestalo@finn-id.fi
10 FINN-ID UUTISET 2/2012
KULJETUS JA JAKELU
Olvi ottaa kuljetuksissa käyttöönsä
jo 3. sukupolven jakelupäätteet
Olvin kuljettajat tekevät kaikki jakeluun liittyvät kirjaukset mobiilipäätelaitteilla. Sen etuina ovat nopeus ja tarkkuus sekä parempi
työnohjaus. Oleellista on, että tieto kentältä siirtyy pörssiyhtiön järjestelmiin reaaliajassa.
Kuva: Olvi Oyj
F
inn-ID:n pitkäaikainen kumppani Olvi
Oyj kunnostautui jakelutiedonhallinnan edelläkävijänä jo vuonna 2005,
kun suomalainen panimoylpeys hankki kokonaisratkaisun jakelukirjaustensa
sekä tiedonkulun tehostamiseen. Se sisälsi Finn-ID:n jakelutiedonkeruuohjelmiston
lisäksi mobiilit jakelupäätteet ja langattomalla yhteydellä varustetut kannettavat
kuittitulostimet.
– Ratkaisu on ollut kannaltamme tuloksekas, ja sen viitoittamaa toimintamallia on
ollut hyvä jatkaa, toteaa logistiikkapäällikkö Timo Miettinen tyytyväisenä.
Toisen laitesukupolven käyttöönotto tapahtui vuonna 2009. Nyt kehitysportaissa
on siirrytty jo kolmannelle askelmalle, kun
3. sukupolven laitteet tulevat Olvin kuljettajien käyttöön syksyn aikana.
Kuljettajilla valtit käsissä
Olvin kuljettajat tekevät kaikki jakeluun
liittyvät kirjaukset mobiilipäätelaitteilla ja
tieto siirtyy pörssiyhtiön järjestelmiin reaaliajassa. Asiakkaan vastaanottokuittaukset, päällysteiden palautukset ja kuljetustietoihin liittyvät muutokset syötetään
sähköisesti ilman manuaalisia työvaiheita
heti paikan päällä. Samanaikaisesti järjestelmään siirtyvät kuljetuksen aika- ja kilometritiedot. Toimituksen päätteeksi kuljettaja tulostaa asiakkaalle lähetyslistan oikeilla tiedoilla.
– Kun aikaa vieviä kynä-paperikirjauksia ei
enää tarvitse tehdä, toimitus voidaan laskuttaa heti eikä vasta päivien kuluttua. Toimitukset ovat myös virheettömämpiä ja
tiedot täsmällisempiä, Miettinen huomioi.
Koska tiedonsiirto on kaksisuuntaista, kuljettajat saavat myös tiedot uusista tilauksista suoraan jakelupäätteisiinsä. Lisäksi GPS:llä varustetut päätelaitteet mahdollistavat kuljettajan paikkatiedon hyödyntämisen toiminnan suunnittelussa ja tuessa.
Olvin uudeksi jakelupäätteeksi varmistui
nyt Honeywellin 99EX. Aiemmin käytössä-
Ratkaisu on ollut kannaltamme tuloksekas, ja sen
viitoittamaa toimintamallia on ollut hyvä jatkaa.
ovat olleet saman laitetoimittajan Dolphin
9500 ja 9900. Valittu jakelutiedonkeruupääte mahdollistaa edeltäjiään entistä nopeamman tiedonsiirron ja paremman käytettävyyden.
– Siirtyminen uuteen laitekantaan tapahtuu kolmen vuoden toimitussopimuksen
puitteissa ja yhteensä laitteita tulee käyttöömme 70 kappaletta. Finn-ID vuonna
2005 toimittama jakelutiedonkeruun ohjelmisto toimii taustalla edelleen luotettavasti. Sen osalta Finn-ID tekee vain eräänlaisen ”käännöstyön” uusiin laitteisiin sopivaksi, hän sanoo.
Olvi otti jakelupäätteidensä turvaksi myös
Finn-ID:n Premium-huoltosopimuksen,
joka takaa laitteille sujuvat välihuollot ja
tarpeenmukaiset korjaukset asiakkaan aikataulujen mukaisesti. Lisäksi Olvilla on
Finn-ID:ltä käytössään myös SOTI MobiControl -etähallintaohjelmisto, joka mahdollistaa toiminnan- ja järjestelmänhallinnan nopean reaaliaikaisen tuen.
Hyödyt
• tiedonkulun nopeutuminen
• manuaalisten kirjausten poistuminen
• laskutuksen nopeutuminen
• dokumenttien helpompi seuranta
• kuljettajien parempi ohjaus ja työnsuunnittelu
• kuljettajille tarkempi informaatio
toimituksista
Ratkaisu
Asiakkaan toiminnanohjausjärjestelmänä
IBS. Finn-ID:ltä asiakkaalle:
• kuljettajapäätteet (Honeywell 99EX)
• aiemmin toteutetun jakelutiedonkeruuohjelmiston konvertointi
• SOTI-etähallintaohjelmisto
• Premium-huoltosopimus
Kysy lisää!
Antti Ahonen
puh. 09 3510 1417
antti.ahonen@finn-id.fi
FINN-ID UUTISET 2/2012 11
Elintarviketeollisuuden palveluvirta
vaatii sujuvaa tietovirtaa
Kulutamme päivittäin valtavat määrät mitä erilaisimpia tuotteita. Avainasemaan on noussut tuotteiden tehokas jakelu läpi logistisen
ketjun. Tähän liittyy korostunut tarve hallita logistiikan tietovirtoja. Myös merkinnät nousevat monelle toimijalle elintärkeäksi
kysymykseksi oman liiketoiminnan edistäjänä.
E
lintarviketeollisuuden ja kaupan kansainvälistyminen on nopeutunut viime vuosina kaikkialla maailmassa.
Lähialueillamme tapahtuvan kehityksen
lisäksi elintarviketeollisuuden ja kaupan
globaali kehitys vaikuttavat Suomen elintarviketeollisuuden toimintamahdollisuuksiin monin eri tavoin. Lisäksi elintarviketeollisuuden rakenne kehittyy yritysostojen
ja erilaisten yhteenliittymien kautta nopeaa vauhtia.
– Tätä taustaa vasten ei ole ihme, että
alalla toimiva yksittäinen pk-yrittäjä joutuu
miettimään todella tarkasti tekemisensä
logiikkaa ja logistiikkaa, pohtii Finn-ID:n
teknologia- ja elintarvikeryhmän myyntipäällikkö Antti Ahonen.
Sopimusvalmistuksen tuoma
kilpailutus huutaa toimitusvarmuutta
Elintarviketeollisuus on pyrkinyt yhä enenevässä määrin kohdistamaan toimintaansa ECR-pohjaiseen (Efficient Consumer
Response) koko toimintaketjun hallintaan,
jossa pyritään yhdistämään niin informaatio- kuin tavara- ja palveluvirrat. Kehittämistavoitteina ovat asiakaslähtöisyys,
tuotteiden hyvä saatavuus, toimitusprosessien nopea läpimeno ja yhdessä saavutettu kustannusetu. Logistiikalla ja etenkin
tiedon hallinnalla on keskeinen merkitys
yrityksen kilpailukyvyn määrittäjänä.
– Tiedonkeruu ja sen hallinta ovat menestyvän toiminnan ytimessä. Tämä on myös
meidän asiakkaillemme juuri se palanen,
joka nousee yleensä ensimmäisenä esiin
keskusteluissa. Asiakkaamme haluaa
olla varma, että hänen asiakkaansa saavat ajallaan sitä, mitä ovat juuri heiltä tilanneetkin, Antti Ahonen kiteyttää omaa ja
Finn-ID:n näkemystä tilanteesta.
On jokseenkin inhimillistä, että toimitusketjussa tökkii jossain vaiheessa. Kriittisemmäksi tilanne tulee heti, jos jossain
ketjun osassa tietojen todellisuus ei kohtaakaan.
– Se näkyy välittömästi ison keskusliikkeen äkäisenä reklamaationa ja vaarantaa
pahimmillaan seuraavan sopimuskauden.
Haaste on siinä, että kauppa pienentää sopimusikkunoitaan, eikä enää auta, että
ruuan tuottaja jakaa toimintaansa moneen
koriin. Toimitusvarmuuden on yksinkertaisesti pelattava. Tämä korostuu entisestään, kun tieto liikkuu koko ajan nopeammin uusien järjestelmien ja vaatimusten
kasvaessa, hän toteaa.
Jäljitettävyys hoituu sekä viivakoodilla että RFID:llä
Sähköinen liiketoiminta kehittyy nopeasti parantaen ruokaketjun tehokkuutta ja
tuottavuutta. Elintarvikkeiden jäljitettävyys on jo nyt, mutta tulee jatkossa olemaan entistä isommassa roolissa. RFIDpohjaisten tunnisteiden käyttöönotto tuo
täysin uusia ulottuvuuksia logistisiin ratkaisuihin. Etätunnisteilla pystytään valvomaan tuotteiden kulkua
läpi koko logistisen prosessin
ja parantamaan
varastojen hallintaa.
– RFID:hen liittyy
edelleen paljon
hypetystä. Se on
kuitenkin hyvä vaihtoehto myös elintarviketeollisuuden tarpeisiin, jos sillä saadaan varmuutta valmistusprosessissa ja jakelussa, plus että RFIDteknologiaan investoinnille löytyy järke-
12 FINN-ID UUTISET 2/2012
vä takaisinmaksuaika. Muun muassa Valio
on hyödyntänyt RFID-tekniikkaa eri varastoissaan.
RFID ei välttämättä silti aina sovellu kaikkiin käyttökohteisiin ja ajateltuihin prosesseihin. Silloin automaattisen tunnistuksen
tekniikoista toimii yleensä perinteisempi viivakoodi tai siitä astetta kattavampaan
tietosisältöön taipuva 2D.
– Esimerkiksi tuottajat voisivat hyödyntää
nykyistä enemmän 2D-koodia ihan perusvarastotoiminnoissaan. Lavalappuun laitetaan 2D-koodi vapaaseen kenttään. Siihen saadaan mahdutettua kaikki ne tiedot, joita päätelaitteilla mahdollisesti tarvitsee lukea. Työntekijöiden näkökulmasta
tämä tuo uskomattoman paljon helpotusta työn nopeutumiseen ja oikeiden tietojen keräämiseen. Tämä selkiyttää toimintaa varastossa, kun työntekijä käyttää vain
yhtä merkintää, josta löytyy kaikkien eri
työvaiheiden tiedot, useita erilaisia elintarviketoimijoiden varastotoimintoja nähnyt ja
kartoittanut Ahonen valottaa.
– Tai miltä kuulostaa, että pakkauskoneessa olisi hyödynnetty 2D-koodimerkkiä, jonka tiedot siirtyvät tarvittaessa suoraa huoltotilaukseksi, hän virnistää.
”Ei” turhille tuotantoseisokeille
Yllättävän monella yrityksellä koosta riippumatta ovat tiedonkeruun ja hallinnan
haasteet lähtöisin materiaali- ja raakaainevarastosta. Loppumetreillä vaikutus saattaa kertaantua aina lähettämöön
saakka.
Elintarviketeollisuuden
trendejä
• lähiruuan tuotanto ja sen merkitys
• taloussuhdanteet eivät vähennä
kulutusta, mutta muuttavat sitä
• muoti-ilmiöiden (esim. karppaus)
vaikutus markkinoissa
• pakkauksilla ja lisäkkeillä lisäarvoa
perustuotteelle
• uusia innovaatioita tulee jatkuvasti
markkinoille
Enää ei tarvitse
tietää, mitä kaikkia
viivakoodeja
varastossa pitää
lukea, vaan yhdessä
2D-koodissa on kaikki
tietosisältö valmiina.
– Jos yksi ainutkin komponentti valmistuvasta tuotteesta uupuu, ei tekemisen taso
enää toteudu. Järjestelmä on saattanut
näyttää tämän yhden komponentin olevan
saatavilla, mutta oikeasti sitä ei ole.
Todellisuus ja oletettu eivät siis vastaa tosiaan ja pahimmillaan tuloksena on tuotanto- tai lähetysseisokki.
– Tiedän tapauksen, jossa on jouduttu lähettämään taksi hakemaan ketsuppia, jotta saadaan tuotantolinja pysymään auki.
Tai on jouduttu lähettämään rekka extempore toiselle puolelle Suomea noutamaan puuttuneita pakkausmateriaaleja,
Antti Ahonen antaa esimerkin.
Elintarviketeollisuudessa tuotannon jatkuva ja suunnitellun mukainen toiminta on
oleellisen tärkeää. Tuotteen toimitusikkuna voi olla yhdestä päivästä yhteen kuukauteen, ja jos FIFO tai FEFO ei toimi, seuraa saman tien hävikkiä.
– Varastotiloissa voidaan käyttää noin
kymmenkuntaa erilaista varastotekniikkaa
ja -tyyppiä. Näillä tekniikoilla voidaan pureutua vain osaan edellä mainitun kaltaisista ongelmista. Finn-ID:n ydin on tunnistaa todelliset ongelmakohdat ja antaa ratkaisuehdotus, miten toimintaan vaikuttava
tapahtuma ja tieto saadaan sujuvasti yhteen. Siihen meillä on esimerkiksi ATTUNE WH ja muut varastonratkaisutuotteet,
Ahonen muistuttaa.
Kuluttajien merkitys nousee yhä suuremmaksi
Elintarvikkeiden valmistajien on oltava yhä
enemmän tietoisia kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavista tekijöistä. Myös pakkausten ulkonäkö on erittäin tärkeä sen lisäksi,
että pakkauksesta tulee käydä ilmi kaikki
oleellinen tuoteinformaatio.
Tulevaisuuden älypakkauksissa on tunnistetarrojen lisäksi erilaisia indikaattoreita,
jotka välittömästi kertovat kuluttajille tuotteen mahdolliset valmistus- tai säilytysvirheet. Kuluttajille tarjottavan edullisen
hinnan, saatavuuden, turvallisuuden ja valikoimaratkaisujen rinnalle nousevat yhä
enemmän mielihyvän tuottaminen ja elämysten tarjonta. Tärkeitä ovat myös ruuan valmistuksen helppous, terveellisyys ja
mielihyvä.
Johtavat elintarvikevalmistajat suuntaavat yhä enemmän tutkimus- ja tuotekehitystään hyvinvointia ja terveyttä edistäviin
elintarvikkeisiin ruuan makua ja nautintoa
unohtamatta.
Lähde: mtt.fi
FINN-ID UUTISET 2/2012 13
MERKINTÄRATKAISUT
Malviala Group siirtyi standardiin:
”Parasta ennen” tarvitsee
erityishuomiota kuljetusmerkinnöissä
Kuvat: Malviala Group
Mitä yhteistä on kuopiolaisilla Malviala Oy:llä ja Paisto-Mestari Oy:llä, ylistarolaisella
Tasangon Herkkutuote Oy:llä ja Töysässä sijaitsevalla Töysäläinen Oy:llä? Paljastettakoon, että yhdistävä tekijä Malviala Groupin lisäksi on ollut vuodesta 2010 myös
Finn-ID, kun se toimitti konsernille standardinmukaiset merkintäratkaisut.
M
alviala Group leipoo suomalaisten
suuhun maistuvat piirakat, piparit,
joulutortut sekä korput ja pikkuleivät. Herkkusuuna ei aina tule ajatelleeksi,
millaisten prosessien kautta tuotteet kaupan hyllylle päätyvät. Tai millaisia kuljetusmerkintöjä lavoissa ja laatikoissa pitää
olla, jotta oikea lähetys on oikeassa paikassa ennen tuotteiden ”parasta ennen” päiväysten umpeutumista?
– Kun konserniin kuuluu eri puolilla Suomea ja erilaisia tuotteita valmistavia yksiköitä, oli haasteena jokaisen toimijan
omintakeiset ja välillä hieman informaatiovajavaisetkin asiakkaille lähetettävien
lavojen ja laatikoiden merkinnät, tunnustaa Malviala Groupin talous- ja hallintoasioita hoitava Päivi Hukkanen hyväntahtoisesti.
malvialalaiset alkoivat selvittää, mitä asialle voitaisiin tehdä. Keskustelu Finn-ID:n
kanssa avasi yhteistyön, josta Hukkasella
ja konsernin toimitusjohtaja Harri Malvialalla ei ole kuin hyvää sanottavaa.
– Saimme ”avaimet käteen” -toimituksena niin merkintöjen suunnittelun SSCCstandardin mukaisesti kuin niiden tekemiseen tarkoitetun BarTender-ohjelmiston. Lisäksi pakettiin kuuluivat laadukkaat tarratulostimet kuhunkin toimipisteeseen sekä vielä käyttöönotto ja koulutus.
Omaa aikaamme ei kulunut merkintöjen
kanssa uurastukseen, joka ei ole meidän
alaamme. Tarvitsimme standardinmukaiset SSCC-lavamerkinnät ja erityiset terminaalitoimitusten etiketit. Ne saimme, toteaa Malvialalla yli 20-vuoden työkokemuksen ja näkemyksen kartuttanut nainen tyytyväisenä.
Asiakkaidensa vinkistä ja isompien keskusliikkeiden vaatimusten kasvaessa,
Joulutortut eivät jouda varastoon
Joulutorttujen menekkiä eivät lamat heiluttele. Malvialan leipomossa tiedetään,
että joulutorttujen kaltaisille sesonkituotteille löytyy aina vakiomarkkinat suhdanteista huolimatta. Myöskään resepteillä
ei ryhdytä kikkailemaan, vaan perinteisiin
luotetaan.
– Valmiit joulutortut säilyvät hyvinä parin
viikon ajan. Siksi niitä ei lähetetä asiakkaille varastoon, vaan ne toimitetaan niin
sanottuina terminaalikuljetuksina. Näin
niiden jakelu hoituu nopeasti kauppoihin,
eivätkä ne jää makaamaan keskusliikkeiden varastoihin, Päivi Hukkanen Malviala
Oy:stä kertoo.
14 FINN-ID UUTISET 2/2012
Yli miljoona torttua sesongissa
Joulutorttujen valmistuskausi alkaa
lokakuun puolivälissä ja loppuvuoteen mennessä
niitä on leivottu yli
1,5 miljoonaa kappaletta. Kuopiosta valmiit leivonnaiset matkaavat joka puolelle Suomea
aina Hangosta Utsjoelle saakka. Malviala tarjoaa luumuhillontäyteisiä joulutorttujaan perinteisenä valmiina tuotteena, mutta myös paistovalmiina pakasteena.
rastoon lavalappumerkinnöillä varustettuna. Tuoreet tortut, donitsit ja vapun tippaleivät taas ovat päivämääräsidonnaisia
elintarvikkeita, joten ne hoidetaan terminaalitoimituksina erillisin laatikkoetiketein.
Sitä Hukkanen arvostaa erityisesti, että
Finn-ID:n myynti ja tekninen tuki puhuivat
heti alusta asti heidän kanssaan samaa
kieltä. – Meille osattiin heti tarjota meidän
liiketoimintamme tarpeita vastaavaa merkintäratkaisua, joka nyt on luotettava osa
päivittäistä logistiikkamme, hän toteaa.
Kuva: Tia Härkönen
Ymmärrys kuljetusmerkinnöistä
vakuutti
Malviala Group on yli 40-vuotias suomalainen yritys, jonka arvomaailma nojaa vahvasti kotimaisuuteen sekä toimintavarmuuteen. Myös merkintöjen uudistaminen
lähti liikkeelle siitä, että yritys halusi taata asiakkailleen hyvien tuotteidensa lisäksi
laadullisesti varmat ja standardinmukaiset
toimitukset.
– Finn-ID:n teknisen tuen asiantuntija näki
paljon vaivaa kanssamme, kun hän kävi
läpi eri yksiköidemme kuljetusmerkintöjen tarpeita ja sitä, mitä tuotteita valmistamme missäkin.
Pakasteissa, pipareissa ja korpuissa kelpoisuusaika on vuoden päivät, joten niiden
lähetykset menevät suoraa asiakkaan va-
• standardinmukaiset merkinnät
asiakkaan vaatimukset huomioituna
• toiminnan selkeytyminen ja
tehostuminen sekä koko konsernitasolla
yhdenmukainen tapa toimia
• toimittajalta koko merkintäkokonaisuus
ja tukipalvelut
• tulostimilla hyvä toimintavarmuus ja
laadukas tulostusjälki
Nykyaikaiset työvälineet lisäävät
työtyytyväisyyttä
• nykyaikaiset työvälineet motivoivat
henkilöstöä
Myös Malviala Groupin työntekijöille uudenlaiset lava- ja laatikkolaput ovat tuoneet mielekkyyttä. Ne tulostuvat helposti ja sujuvasti napin painalluksella juuri oikeille asiakkaille, oikeilla määrillä ja niihin
toimitusosoitteisiin, jotka konsernin tietojärjestelmä kertoo.
Ratkaisu
• GS1-standardin mukaiset lavalappu
sekä laatikkolappu terminaalitoimituksiin
• tulostimet (Toshiba TEC B-852 ja
TEC TM4)
• BarTender-tulostusohjelmisto
• käyttöönotto ja koulutus
– Ohjelman käyttö on ollut todella vaivatonta, ja sen oppiminen oli nopeaa. Saimme ensialkuun käyttökoulutuksen, mutta
sen jälkeen olemme voineet opettaa käyttöä talon sisällä itsenäisesti. Itse tulostan
päivittäin lavalaput Paisto-Mestarin pakastepiirakoihin, joita linjalta tulee ulos
noin 130.000 kappaletta päivässä. Lavoina
tämä luku on kahdeksantoista, Päivi Hukkanen antaa esimerkin.
Kysy lisää!
Antti Ahonen
puh. 09 3510 1417
antti.ahonen@finn-id.fi
Hukkanen huomioi kuljetusmerkintöjen
olevan tulostusjäljeltään siistiä ja selkeää.
– Ja samaa mieltä ovat selvästi asiakkaammekin, sillä erityisiä kommentteja
emme ole muutoksen jälkeen kuulleet. Ilmeisen hyvä tämä on, kun kukaan ei sano
mitään, Hukkanen hymyilee vanhaan sanontaan viitaten.
SSCC eli Serial Shipping Container Code
Kuljetusyksikkö on mikä tahansa sekä
kuljetukseen että varastointiin käytetty
pakkauskokonaisuus, jota käsitellään toimitusketjussa. Mikäli halutaan, että kuljetusyksikkö on tunnistettavissa ja jäljitettävissä, se tulee merkitä jollakin GS1-yksilöivällä tunnisteella. Kuljetusyksiköiden
seuranta ja jäljitettävyys toimitusketjussa
ovat GS1-järjestelmän tärkeimpiä käyttöalueita.
Hyödyt
SSCC-koodi eli GS1-sarjatoimitusyksikkökoodi on avain kuljetusyksikön tietoihin.
Se on numero, joka yksilöi kaikki toimitusyksiköt, olivatpa ne sitten standardimuotoisia, yhtenäisiä tai sekalaisia tuotteita sisältäviä. SSCC-koodi on ainoa pakollinen
elementti lavalapussa, ja se ilmoitetaan
lähetyslistassa tai kuormakirjassa ja kaikissa kuljetussanomissa.
lähde: www.gs1.fi
Tule juttelemaan
messuille pakkausja kuljetusmerkinnöistä
Onko sinulla ja yritykselläsi tarvetta pakkaus- ja kuljetusmerkintäratkaisuille? Finn-ID on mukana syyskuussa Helsingin Messukeskuksessa järjestettävillä EasyFairsin Pakkaus-messuilla, joilla
sinulle on oiva mahdollisuus keskustella ratkaisuistamme enemmän. Ständimme löydät tunnuksella 3C11, tervetuloa!
www.finn-id.fi/ajankohtaista/
pakkaus2012
FINN-ID UUTISET 2/2012 15
Finn-ID:n valmis pysäköinninvalvontaratkaisu kerää kiitosta
Yhä useampi kaupunki Suomessa on jo ottanut käyttöönsä ATTUNE Park - pysäköinninvalvontaratkaisun. Se käsittää kokonaisuutena mobiilipäätelaitteet ja -ohjelmiston sekä virhemaksutulostimet pysäköinninvalvonnan tarpeisiin.
Uusi tekniikka
nopeuttaa työtä
niin kentällä kuin
toimistolla
Finn-ID:n tarjoama ratkaisu nopeuttaa ja
tehostaa pysäköinninvalvontaa monella tasolla. Isoimmissa kaupungeissa jaetaan
vuosittain noin 30 000 – 50 000 pysäköintivirhemaksua. Perinteisellä tavalla näistä jokaisesta kirjoitetaan lomakkeelle rekisterinumero, ajoneuvon tyyppi, merkki ja
väri sekä sakkojen syy. Tämän jälkeen lomakkeen tiedot on naputeltu toimistolla
vielä erikseen tietojärjestelmään.
– Lomakkeen täyttäminen käsin mahdollisti puutteellisten tietojen jättämisen, puhumattakaan siitä, mitä ongelmia tallennusvaiheessa aiheutui väärin tulkitusta
kirjoituksesta, kommentoi Jyväskylän pysäköinninvalvonnan tarkastaja Juho Mustamäki.
Uudella tavalla sakkolappuja tuotetaan Jyväskylän lisäksi jo muun muassa Espoossa, Porissa, Lahdessa, Vaasassa ja Tampereella.
Verrattuna aiempaan
mahdollisuus virheisiin on nyt lähes olematon. Kaikki tiedot
täytyy kirjata järjestyksessä ja pääte ohjeistaa käyttäjäänsä
täyttämään tiedot oikein. Pysäköinninvalvonta voi myös kuvilla todistaa, että ajoneuvo on pysäköity väärin, sillä päätteessä
on värikamera.
Kun tiedot ovat valmiit, tulostin tulostaa
tiedoista virhemaksulapun asiakkaan tuulilasiin jätettäväksi. Samat tiedot tallentuvat päätteeseen, josta ne päivän päätteeksi
puretaan telakan kautta tietorekisteriin.
– Palaute ratkaisustamme on ollut positiivista. Väärin pysäköineet kansalaiset saattavat tietysti olla tästä eri mieltä, kun sakkolappu on ilmaantunut tuulilasiin entistä tarkemmin tiedoin ja väärinpysäköinnit
voidaan todentaa vedenpitävästä, vaikka
kuljettaja haluaisi muuta väittää, virnistää Finn-ID:n asiakasryhmäpäällikkö Noora Salminen.
Myös Helsingin kaupungilla on käytössä
yhdessä Finn-ID:n kanssa toteutettu ratkaisu pysäköinninvalvontaan, joka on toiminnallisuuksiltaan vielä astetta laajempi
kuin ATTUNE Park -toteutus. Helsingissä
pysäköintivirhemaksuja kirjoitetaan kaikkiaan jopa lähemmäs puoli miljoonaa vuosittain.
Hyödyt
• tarkemmat ja oikeat tiedot virhemaksun
syistä ja kohteesta
• kerättyjen tietojen automaattinen siirto
taustajärjestelmään
• ei tuplakirjauksia, säästöjä toimistorutiineissa
• virhetilanteiden valokuvaus
• sujuva virhemaksukuittien tulostus
• päätelaite ja kuittitulostin kestävät hyvin
erilaisia sääolosuhteita ja kovaa käyttöä
• käyttömukavuus ja työergonomia
Kysy lisää!
Noora Salminen
puh. 09 3510 1456
noora.salminen@finn-id.fi
FRAMILLA NYT!
Vastaajana
Finn-ID:n
myyntijohtaja
Janne Pyrrö
Terveydenhuollossa potilasturvallisuus on yksi tämän hetken kuuma puheenaihe. Hoitovirheistä aiheutuu
isoja kustannuksia ja pahimmillaan vaaratilanteita, jotka voivat olla potilaalle
kohtalokkaita.
– Terveydenhuolto on vaativa ala. Korkea
teknologia, monipolviset hoitoketjut ja ihmisten toimintakyvyn rajallisuus tuovat
oman haasteensa potilasturvallisuuden
hallinnalle. Terveydenhuollossa tietojen
luotettavuudella ja ajantasaisuudella on
16 FINN-ID UUTISET 2/2012
suuri merkitys. Puhumattakaan siitä, miten tiedot kirjataan, jotta oikea tieto osuu
oikeaan potilaaseen.
– Finn-ID:n missio on mahdollistaa asiakkaillemme sellaiset ratkaisut, että hoitavan henkilöstön on helppo luottaa saatuihin tietoihin ja keskittyä työhönsä eli potilaan hoitoon. Terveydenhuoltoon suunnatuilla ratkaisuillamme voidaan rekisteröidä ja dokumentoida hoitoketjun tapahtumat varmasti ja nopeasti. Näin voidaan
taata, että hoidettavana on oikea potilas,
hänelle tehdään juuri hänelle tarkoitetut
hoitotoimenpiteet ja annetaan oikeat lääkkeet.
Miten tapahtuu asiakkaan tehokas
tunnistus.
– Esimerkiksi potilaan kirjautuessa sisään, hänelle luodaan heti ilmoittautumisen yhteydessä tunnistusranneke, joka on
yhdistetty sähköiseen potilastietojärjestelmään. Ranneke sisältää kirjoitettuna potilaan nimen ja henkilötunnuksen sekä samat tiedot automaattisin tunnistein eli esimerkiksi viivakoodina. Potilaan tunnistaminen tapahtuu tästä eteenpäin osastolla
tai laboratoriossa joko perinteisesti lukemalla potilaan nimi ja sotu tai käytettäessä erillistä mobiilipäätettä automaattisen
tunnisteen lukemiseen.
– Mobiilipäätteellä luenta rekisteröityy saman tien tietojärjestelmään, jolloin sieltä näkyy loogisesti mitä ja milloin kyseinen potilas on saanut lääkityksenä, hänestä otetut näytteet ja niin edelleen. Tieto
peilautuu myös toisinpäin eli mobiilipäätteeltä hoitava henkilö näkee mitä lääkettä
ja kuinka paljon juuri tälle potilaalle pitää
antaa ja mitä näytteitä ottaa.
PUHEENAIHE
Maailma on I.S.O.
Terveisiä Yhdysvalloista, jossa Finn-ID
osallistui Suomen delegaation osana kansainväliseen ISO/IEC/JTC 1/SC 31 -automaattisen tunnistuksen ja tiedonkeruun
standardointiryhmän kokoukseen. Vaikka
standardit saattavat tuntua vähän etäisiltä
ja itsestään selviltä, on erityisesti IT-standardoinnissa vielä paljon tekemistä.
Oletko koskaan miettinyt, miksi standardeista on hyötyä sinulle? Ehkä et, kuten en
minäkään ollut, ennen kuin aloin toimia
tässä kentässä aktiivisemmin. Jos standardeja pitäisi kuvata yhdellä sanalla, valitsisin sanan ”me”. Ei-standardeja lähestymistapoja taas voisi vastavuoroisesti kuvata minäkeskeisiksi. Miten niin?
Standardien luominen ja kehittäminen
ovat useiden tahojen yhteistyötä. Se vaatii sekä aikaa että vaivannäköä. Ja uskokaa
pois; yhteisen sävelen löytäminen erilaisten intressitahojen vaikuttaessa on äärimmäisen hankalaa. Erityisesti näin on, kun
kysymyksessä on rajat ylittävä kansainvälinen toiminta, jossa mukaan kuvioon
astuvat kulttuuriin, toimintaympäristöön
ja jopa kieleen liittyvät kysymykset. Väitän, että tämä vaivalloinen prosessi on silti
sen arvoinen kaikkien osapuolten kannalta. Toisaalta, toinen toimintamalli on alkaa
vain tehdä ja suunnitella prosessit tai laitteet omien nähtävissä olevien tarpeiden
mukaisesti. Se on nopeaa ja huomattavasti helpompaa – ja valitettavasti usein lyhytnäköistä. Silloin yksittäiset yritykset kantavat itse kaiken vastuun ylläpidosta sekä
jatkokehityksestä ja kokemus on osoittanut, että nämä ratkaisut eivät kanna kovin pitkälle.
Tämä onkin yksi syy siihen, miksi FinnID käyttää aikaa ja energiaa standardeihin. Haluamme rakentaa asiakkaillemme
ja asiakkaittemme kanssa pitkälle tulevaisuuteen toimivia ratkaisuja, joiden jatkuvuus on turvattu. Mielestämme tämä
on molempien etu, vaikka joku saattaakin
ajatella, että uniikkien ja epästandardien
ratkaisujen tekeminen on oiva keino ”sitouttaa” asiakas yhteen toimittajaan.
Entä mitä uutta ja mielenkiintoista on
tulossa?
Vaikka standardit
saattavat tuntua
vähän etäisiltä ja
itsestään selviltä,
on erityisesti ITstandardoinnissa
vielä paljon
tekemistä.
kaisut, eli huomattavasti edullisempia,
mikä avaa ovia paljon laajempaan käyttöön. NFC-ominaisuuksilla varustettujen
puhelinten määrä on tänä ja sitä seuraavina vuosina eksponentiaalisessa kasvussa, joka tulee ratkaisemaan pitkään alaa
vaivanneen ”muna-kana” ongelman. Automaattisen tunnistustekniikan vanhin työryhmä WG1 toimii edelleen aktiivisesti viivakoodien ja erityisesti matriisiviivakoodien uusien sovellusalueiden saralla.
Kirjoittaja Kari Hänninen on Finn-ID Oy:n
teknologiajohtaja.
Finn-ID edistää omissa projekteissaan
kansainvälisten standardien käyttöä, joista esimerkkinä GS1 ja ISO/IEC -standardiperheet. Hyvät tulokset saavutetaan vain
pitkäjänteisellä ja sinnikkäällä työllä. Kiitämmekin asiakkaitamme luottamuksesta, sillä he ovat mahdollistaneet tämän jo
yli 25 vuoden ajan!
t myös
e löytyvät ny
Kolumnimm
sblogista.
amme yrity
verkkosivuilt
johtajamme
t teknologia
vä
tä
pi
lä
yl
Sitä
me ja
itusjohtajam
lisäksi toim
portfolioamme sekä
myyntijohtaj
me.
managerim
puheenlenkiintoisiin
Tutustu mie
un
keskustelu
e ja ota osaa
aiheisiimm
osoitteessa
d.fi/blogi
www.finn-i
Selvitykset passiivisen UHF RFID -taajuusalueen laajentamiseksi Euroopassa ovat
käynnissä. Uusi vaihtoehtoinen taajuusalue toimisi alueella 915 - 921 MHz, joka
toisi USA:n ja Euroopan RFID-järjestelmät
yhteensopivammiksi. Toinen mielenkiintoinen kehityssuunta on passiivisiin UHFjärjestelmiin liitettävät salaus- ja autentikointimenetelmät. Nämä tulevat olemaan
kustannuksiltaan aivan eri sfääreissä kuin
nykyiset HF tekniikkaan perustuvat rat-
FINN-ID UUTISET 2/2012 17
NIMITYSUUTISIA
Kumppanuutta pitkällä tähtäimellä
Yksi aikakausi on
takana, kun pitkäaikainen finn-idläinen, kumppanuuspäällikkömme Tapio Orava jäi
kesällä eläkkeelle
oltuaan yrityksemme palveluksessa lähes 25 vuotta.
Uutena kumppanuuksiemme ja yhteistyökuvioiden vastuullisena aloitti kevään lopulla ”uusi Tapsa”, eli Tapio Salmi.
Salmi siirtyi palvelukseemme Finnpos
Systems Oy:stä. Hänellä on mittava ura
erilaisista myynti- ja projektijohtotehtävistä IT-alalla, kuten Torex Retail Oy:ssä, TietoEnatorilla, Teklogixilla ja ADS Ankerilla.
Onko kumppanuudessa taikaa?
On. Mielestäni silloin, kun yhdessä luodaan uusia ratkaisuja, saadaan aina aikaan jotain, joka herättää mukanaolijat.
Siitähän taikuudessakin on kyse.
Mitä eroa on yhteistyöllä ja
kumppanuudella?
Yhteistyö on kenties kertarysäys eli enemmän projektiluonteinen. Se on kuitenkin
askel, joka mahdollistaa kumppanuuden.
Kumppanuuden keskeisiä piirteitä ovat
luottamukseen perustuva pitkäaikainen
yhteistyö, avoin tiedonvaihto sekä yhteiset
tavoitteet. Kumppanuuteen kuuluu myös
jatkuva kehittyminen yhdessä.
Kenen tai keiden kanssa istut useimmin
neuvottelupöytään?
Varmastikin asiakkaidemme järjestelmätoimittajien tuote- ja kehityspäälliköiden
sekä liiketoimintajohtajien kanssa tulee
palaveerattua eniten.
Onko asiakas aina oikeassa?
Asiakas on aina asiakas, ja hänen kokemuksensa on aina oikea.
Jatkan hyvällä, edeltäjäni viitoittamalla tiellä. Finn-ID:n kumppanuuspalveluissa
korostuvat jatkuvuus ja kestävät suhteet yhteisten asiakkaidemme parhaaksi.
Santtu Kulmala on nimetty ratkaisumyyjäksi metsä- ja prosessiteollisuuden ryhmään.
Koulutukseltaan hän
on logistiikkainsinööri
(JAMK) sekä elektroniikka-asiantuntija (JAO). Aiemmin Santtu on
työskennellyt muun muassa Sovella
Oy:ssä varastossa ja lähettämössä ja hän
teki samalle työnantajalle myös opinnäytetyönsä aiheenaan ”Valmistuotevaraston varastopaikkojen ja layoutin uudelleen
suunnittelu”. Tätä ennen mies on työskennellyt Raskoneella sekä Vähälä Logistics
Oy:ssä.
Markus Lantto on aloittanut julkisen sektorin
ryhmässä asiakasryhmäpäällikkönä. Vankan kaupallisen taustan omaava Markus toimi aiemmin
avainasiakaspäällikkönä
myynnin ja markkinoinnin eri tehtävissä
Bisnode Finland -yhtiöissä.
Kati Toivola on valittu ratkaisumyyjäksi julkisen sektorin ryhmään.
Hän on aiemmin työskennellyt Orion Oyj:ssä
sekä Inex Partnersilla erilaisissa laadunhallinnan tehtävissä. Koulutukseltaan Kati on
maisteriopintojaan viimeistelevä elintarvi-
18 FINN-ID UUTISET 2/2012
ketieteiden kandidaatti Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteellisestä tiedekunnasta.
Iikka Arola on nimitetty
ohjelmistoasiantuntijaksi projektipalveluihimme.
Iikka tuli palvelukseemme Digialta, jossa hän
ehti työskennellä kaikkiaan 12 vuotta muun muassa sovellussuunnittelijana Digia Logistics -tuoteperheen parissa sekä kehittäjänä asiakkuudenhallinnan projekteissa.
Risto Lamminparras on
aloittanut teknisessä tuessa. Risto siirtyi meille Isoworks Oy:stä, jossa
hän toimi teknisenä asiantuntijana lähituen tehtävissä. Miehellä on laaja kokemus erilaisista huolto-, asennus-,
ja ongelmanratkontatehtävistä sekä asiakaspalvelusta. Ennen Isoworksia hän toimi muun muassa huoltoinsinöörinä merielektroniikkalaitteistojen parissa sekä
matkapuhelinten korjaajana.
Urapolulla eteenpäin
Antti Jokela on nimitetty uudeksi sovellusjohtajaksemme. Antti hoitaa toimessa toistaiseksi
myös aiemmat tuote- ja
tarjoamahallintaan liittyvät tehtävänsä.
Aapo Nurmi on nimitetty asiakasryhmäpäälliköksi julkisen sektorin ryhmässä. Aapo vastaa muun muassa terveydenhuollon asiakkaistamme Lounais- ja Länsi-Suomessa.
Pekka Sundelin on nimitetty hallintopäälliköksi vastaamaan sisäisistä
kehitysprojekteistamme.
Tehtävä on yrityksessämme uusi. Pekka toimi
aiemmin yrityksemme
sovellusjohtajana ja vuonna 2011 vt. toimitusjohtajana.
Lauri Vornanen on nimitetty asiakasryhmäpäälliköksi Kauppa, palvelut,
ja kuljetus -ryhmäämme,
jossa hän vastaa kuljetussektorin asiakkaistamme. Aiemmin Lauri
työskenteli julkisen sektorin tiimissä.
UUTISIA
Uusi käsipääte liikkuvan työvoiman ohjaamiseen
Honeywellin tuotevalikoimassa on nyt uusi
Dolphin 7800-käsipääte, joka on tarkoitettu erityisesti liikkuvien työntekijöiden apuvälineeksi. Laite täyttää IP64-luokan suojausvaatimukset ja kestää pudotuksia kivilattialle 1,5 metrin korkeudelta. Vaikka laite on varustettu kirkkaalla 3,5” ulkokäyttöön suunnitellulla näytöllä ja isolla näppäimistöllä, se on kevyempi (paino 380 g)
verrattuna useimpiin kilpaileviin laitteisiin.
Toshiba on julkistanut uuden, erittäin tarkkaa jälkeä tekevän EX4T2 600 dpi -tulostimen. Se sopii erityisesti sellaisten teollisuuden merkintöjen tulostamiseen, joissa
vaaditaan tarkkoja yksityiskohtia. Yleinen
käyttökohde ovat pienet tarrat, kuten piirikortti- tai laboratoriomerkinnät. Tulostin
sopii myös merkintöihin, joissa halutaan
tulostaa korkealaatuista grafiikkaa, esimerkiksi yrityksen logoja.
Dolphin 7800:ssa on kiihtyvyys- ja valoanturit, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi automaattiseen näytön kääntämiseen ja
kirkkauden säätöön sekä käynnistämään
laite virransäästötilasta. Laitteen teknisiin
ominaisuuksiin kuuluvat mm. Microsoft
Windows Embedded 6.5, A-GPS, 3,0 MP
kamera ja tuki yleisimmille radioverkoille.
Mobiiliyhteyksien osalta laite kattaa 3.9G
ja siinä on erittäin pitkäkestoinen akku.
Kuva: Honeywell
Kiinteä Vuquest-kameralukija sopii
myös 2D-koodeille
Voimakkaasti yleistyneiden älyruutujen
(2D-koodien, QR) lukemiseen on nyt uusi
vaihtoehto, sillä Honeywell on julkaissut
uuden kiinteästi asennettavan Vuquest-lukijan. Se perustuu samaan teknologiaan,
jota on käytetty jo pari vuotta huippulaadukkaissa Xenon-lukijoissa.
Korkearesoluutioinen
600 dpi -tarratulostin
teollisuuskäyttöön
lassa 0-40 astetta ja on suojausluokaltaan
IP53. Lukija ei vaadi erillistä virtalähdettä,
sillä se toimii USB-liitännän virralla.
Kuva: Honeywell
EX4T2-tulostin on nykyisen EX4T1-tulostimen rinnakkaismalli, eroten lämpöpään
tekniikan ja tarraradan kohdistuksen osalta. T2-mallissa on niin sanottu ”flat head”
-lämpöpää, ja tarra kohdistetaan vasempaan reunaan. T2-mallissa on T1-mallin
tapaan vakiona ethernet-verkkoliityntä ja
ilman työkaluja vaihdettavissa
oleva lämpöpää. Tulostin toimii tarvittaessa ilman värinauhaa ja sen tulostusleveys on
mallimerkinnän
mukaisesti neljä
tuumaa.
Kuva: Toshiba
Vuquest on kooltaan vain
hieman tulitikkuaskia
isompi ja tyylikkäästi viimeistelty, minkä ansiosta
se voi olla näkyvissä myös
asiakaspalvelupisteissä.
Vuquest lukee yleisimpiä viivakoodiformaatteja, toimii lämpöti-
RATKAISUMYYJÄ KOSKINEN
FINN-ID UUTISET 2/2012 19
Tilaa ilmainen esitemateriaali ja päivitä yhteystietosi osoitteessa:
www.finn-id.fi/palaute
Voit myös lähettää skannatun lomakkeen osoitteeseen [email protected]
Uudet yhteystietoni ovat:
Nimi
TUTUSTU
REFERENSSEIHIMME
Tähän päivään mennessä noin
kahdeksantuhatta asiakasta on luottanut
Tehtävä
osaamiseemme kokonaisvaltaisena ja
luotettavana logistiikan toiminnan-
Yritys
ohjausratkaisun tarjoajana.
Postiosoite
Voit tutustua referensseihimme kotisivuiltamme löytyvän hakutoiminnon avulla.
Postitoimipaikka
Oletusarvona tuloksissa näkyvät kaikki
esimerkit aakkosjärjestyksen mukaisesti.
Puhelin
Voit rajata hakua valitsemalla sinua
kiinnostavimman toimialan, tehtävän tai
Sähköposti
sijainnin.
www.finn-id.fi/referenssit
Vain omat tietoni muuttuneet (osaston tai työpaikan muutos)
Koko yrityksen tiedot muuttuneet
Henkilö toimii yrityksessämme, mutta ei halua saada postia Finn-ID:ltä
Henkilö ei enää ole yrityksemme palveluksessa
Seminaarimme
marraskuussa:
Lähettäkää Finn-ID uutiset jatkossa
myös seuraaville yrityksessämme:
Nimi
Tehtävä
“Puhetta potilasturvallisuudesta”
Ks. lisätietoa:
www.finn-id.fi/
potilasturvallisuus
Nimi
Tehtävä
Finn-ID Oy, Taivaltie 5, 01610 Vantaa, Finland, tel. +358 9 351 011, fax +358 9 3510 1300, [email protected], www.finn-id.fi
�������������
20 FINN-ID UUTISET 2/2012