Esiopetuksen tehtävät ja tavoitteet

PÄIVÄKOTI PÄÄSKYN
ESIOPETUSSUUNNITELMA 2012
SISÄLTÖ:
1. JOHDANTO
2. ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET
3. ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN
4. NÄIN PÄÄSKYSSÄ TOIMITAAN
Mind map ja teemat
Ikä kuin ikä on leikki-ikä
Perushoito
"Tää on varmaan taivaan enkeleitten tekemää ruokaa"
"Kauniita unia, oman kullan kuvia"
Ylös, ulos ja lenkille... vaikka satais kissoja ja koiria
"Mie kävin jo"
5. ESIOPETUKSEN SISÄLTÖALUEET JA TAVOITTEET
Kieli
Matematiikka
Etiikka ja katsomus
Luonto- ja ympäristöoppiminen
Terveys ja liikunta
Taideaineet
6. OPPILASHUOLTO
7. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN LAPSEN KASVU JA OPPIMINEN
8. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN LASTEN VARHAISKASVATUKSEN JA ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN
9. YHTEISTYÖ
Perheet
Seurakunnat
Koulut
Kultuurilaitokset
Kansainväliset tahot
Tiedotusvälineet
10. ARVIOINTI
LOPUKSI
1. JOHDANTO
Päiväkoti Pääsky on kodikas pieni päiväkoti Joensuun keskustassa (pohjoinen
ruutukaava). Keskeinen sijaintimme antaa erityisiä mahdollisuuksia kulttuurikasvatukseen. Retket teatteri- ja musiikkiesityksiin, taidenäyttelyihin antavat
elämyksellisen kuvan kaupungista ja alentavat käyttää kulttuuripalveluja myöhemmin. Kanervalan metsistä ja Pielisjoen rannoilta löytyy myös luontoretkikohteita. Tutustuessaan kaupunkiin lapsi oppii selviytymään lähiympäristössään.
Päivittäiseen ulkoiluun käytämme aidattua Ristinpuiston leikkipaikkaa.
Päiväkoti Pääskyssä on kaksi ryhmää Hippuset ja Siipiset. 12-paikkaisessa Hippusten ryhmässä lapset ovat 2-4 -vuotiaita ja 5-6 -vuotiaiden Siipisten ryhmässä
virallinen paikkaluku on 16 lasta. Yhteistoiminta ryhmien välillä on joustavaa.
Pieni päiväkoti luo turvallisuutta, mutta edellyttää samalla niin lapselta kuin aikuiseltakin yhteistyökykyä ja toisten huomioonottamista. Pyrkimyksenä on säilyttää leikki- ja toimintaympäristö rauhallisena ja esteettisenä ja kannustaa lasta
tekemään omia valintoja, joita hän toteuttaa yksin tai ryhmässä.
Päiväkoti Pääsky on Suomen ainoa ortodoksisen seurakunnan ylläpitämä päiväkoti. Pyhän Nikolaoksen kirkko, Pyhän Johannes Teologin kirkko, ortodoksinen
seminaari, ortodoksinen seurakuntakeskus ja vuonna 2009 valmistunut ortodoksinen kulttuurikeskus kuuluvat päiväkodin lähiympäristöön. Ikonit, lampukat ja tuohukset kertovat tähän päivään jatkuneesta ortodoksisesta traditiosta ja
elämäntavasta.
2. ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET
Päiväkoti Pääskyn lapsikäsitys perustuu kokonaisvaltaiselle näkemykselle lapsesta. Esiopetuksen tavoitteena on edistää lapsen kasvua ihmisyyteen sekä eettisesti
vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi. Lasta ohjataan vastuulliseen toimintaan
ja yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen noudattamiseen sekä toisten ihmisten arvostamiseen. Lapsen epäitsekkäitä toimintatapoja vahvistetaan ja hän saa iloita
sekä nauttia yhdessäolosta ja yhdessä toimimisesta.
Lapsuuden merkitys itsetunnon kehittymiselle on suuri. Esiopetuksessa kiinnitetään huomiota myönteisiin oppimiskokemuksiin sekä terveen itsetunnon kehittämiseen. Hyväksyntä ja onnistumisen kokemukset lapsuudessa opettavat lasta
luottamaan itseensä ja muihin sekä luomaan uutta. Lapsen myönteisen minäkuvan vahvistuminen sekä oppimaan oppimisen taidon kehittyminen ovat keskeisiä
esiopetuksen tavoitteita Päiväkoti Pääskyssä.
Esiopetuksen tarkoituksena on monipuolinen lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen yhteistyössä vanhempien kanssa. Ensisijainen vastuu lapsen
kasvatuksesta on huoltajilla, mutta esiopetusaikana vastuu on päiväkodin henkilökunnalla.
Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat kehityksellisesti, kasvatuksellisesti ja opetuksellisesti eheän kokonaisuuden. Esiopetuksessa huomioidaan muun varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen tavoitteita ja sisältöjä.
3. ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN
Esiopetus on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna annettavaa suunnitelmallista opetus- ja kasvatustyötä. Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat jatkumon, jossa lapsi etenee taitojensa mukaan. Esiopetuksen tarkoituksena ei ole tehdä lasta valmiiksi peruskoululaiseksi
vaan kiireetön tekeminen ja oleminen ovat keskeisellä sijalla päiväkotimme kasvatusperiaatteissa. Emme korosta opetuksessamme yksittäisiä kognitiivisia tietoja ja taitoja vaan tärkeämmäksi muodostuvat laajemmat oppimiskokonaisuudet
sekä itse oppimisprosessi.
Esiopetuksen perustana on lasten, vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön välinen vuorovaikutus sekä kasvatuksellinen kumppanuus. Perusopetuslain
mukaan lapsella on vanhemman valintaan perustuva oikeus maksuttomaan 700
tunnin laajuiseen esiopetukseen. Päiväkoti Pääskyn esiopetus pohjautuu Opetushallituksen Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000 -julkaisuun, Joensuun kaupungin esiopetussuunnitelmaan 2011, Päiväkoti Pääskyn esiopetussuunnitelmaan 2012 ja lasten henkilökohtaisiin varhaiskasvatussuunnitelmiin.
Esiopetusta annetaan elokuun puolivälistä toukokuun loppuun koulujen lomaaikoja noudattaen. Esiopetusta annetaan päivittäin klo 8.00 -12.00 5-6 vuotiaiden ryhmässä, jonka kaikki toiminta sisältöineen kuuluu esiopetukseen.
Kolmena päivänä viikossa esikoululaiset työskentelevät erillisessä esiopetusluokassa omana ryhmänään. Tällöin keskitytään erityisesti äidinkieleen ja matematiikkaan sekä kädentaitoihin, leivontaan tai ilmiöiden tutkimiseen.
Päiväkoti Pääskyssä pyrimme huomioimaan lapsen oppimisympäristön monipuolisuutta ja innostavuutta mahdollistamalla materiaalien ja työvälineiden
vapaan käytön. Oppimisympäristölle tärkeä piirre on mahdollisuus opettajan ja
lapsen keskeiseen vuorovaikutukseen toiminnan ohessa.
Toimintaympäristömme kansainvälistyminen edistää kulttuurien tuntemusta ja
antaa esiopetukselle uusia sisällöllisiä painotuksia. Vähemmistöihin kuuluvat
lapset kasvavat sekä oman kulttuuriyhteisönsä että suomalaisen yhteiskunnan
jäseniksi. Kulttuuri-identiteetin vahvistaminen luo vankan perustan esiopetukselle. Lisäksi ortodoksisen tradition huomioonottaminen on poikkeuksellista
suomalaisessa varhaiskasvatuksessa.
Pedagogiseen opetuksen toteuttamiseen vaikuttavat oppimisympäristön lisäksi
myös oppimiskäsitys ja työtavat. Lapsi on aktiivinen oppija ja oppimiskäsityksemme mukaan oppiminen on aikaisempiin tietorakenteisiin perustuva prosessi.
Oppiminen on kuin talon rakentaminen; ensin täytyy luoda vankka perusta, jotta
voitaisiin pystyttää tukeva talo ja jokainen rakennusvaihe vaikuttaa valmiiseen
lopputulokseen. Työtapojen valintaan vaikuttavat lapsi ja lapsiryhmä sekä lapsen
kokonaisvaltainen tapa oppia. Arkielämä ja lähielämän ilmiöt pyritään pitämään
pienten lasten opetuksessa lähellä. On myös huomioitava, että lapset myötäoppivat yhdessä toisten kanssa ja toisiltaan.
Päiväkoti Pääsky korostaa esiopetuksessaan leikin, mielikuvituksen ja musiikkikasvatuksen merkitystä. Luontaista uteliaisuutta ja oppimishalua ruokitaan
kannustavassa ilmapiirissä ja lapsi saa ilmaista itseään vapaasti sekä muokata
saamiaan vaikutelmia ja kehittyä rauhassa omaan tahtiinsa. Lasta myös ohjataan tiedostamaan oma oppimisensa sekä havaitsemaan, että hän voi itse vaikuttaa oppimiseensa. Oppimistilanteessa ollaan vuorovaikutuksessa koko ryhmän
kanssa ja siksi sosiaaliset taidot, hyvät tavat sekä yleiset työskentelytaidot ovat
merkittäviä oppimiskohteita esiopetuksessa.
Siirtymä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen sujuu joustavasti omassa tutussa
ryhmässä, sillä useimmat esikoululaiset jatkavat edelleen samassa Siipisten
ryhmässä tuttujen lastentarhanopettajien kanssa. Pyrimme myös tutustumiskäyntien kautta joustavaan ja turvalliseen siirtymään, jos lapsi aloittaa Päiväkoti
Pääskyssä vasta esiopetusvuonna. Lisäksi esiopetusvuotta tukee Päiväkoti Pääskyn viisi -vuotiaiden pikkueskari. Siirtymän suunnitellussa ja toteuttamisessa
tärkeää on yhteistyö lapsen huoltajien sekä eri tahojen kanssa.
Siirryttäessä esiopetuksesta perusopetukseen tiedon siirto ja yhteistyö päivähoidon, vanhempien sekä tulevan koulun välillä korostuu. Esiopetusvuonna seurataan ja arvioidaan lapsen työskentelytaitoja, motoriikkaa, kielellisten ja matemaattisten valmiuksien kehittymistä yhdessä vanhempien kanssa. Lisäksi täytetään ”Terveiset koululle” –lomake, joka lähetetään keväällä päiväkodista koululle.
Esiopettajat vierailevat myös ensimmäisen kouluvuoden aikana lapsen koululla
tervehtimässä ja vaihtamassa kuulumisia koulun alusta.
4. NÄIN PÄÄSKYSSÄ TOIMITAAN
Mind map ja teemat
Päiväkoti Pääskyn opetus etenee teemoittain, eli keskusaiheiden mukaan.
Teemat valitaan ajankohtaisista aiheista, jotka kiinnostavat lasta. Teemaan perehdytään keskustellen, leikkien ja tutkien. Aikuinen opastaa lasta tiedon hankinnassa, antaa vihjeitä ja huolehtii siitä, että sopivaa materiaalia on saatavilla.
Mind mapin eli käsitekartan avulla lapsi valmistautuu tulevan viikon tapahtumiin. Mind map on tehokas informaatiolähde myös vanhemmille menneillään olevasta aiheesta ja toiminnan etenemisestä. Mind mapista muodostuu dokumentti
siitä, millaisten asioiden parissa lapsi työskenteli toimintakauden aikana.
Ikä kuin ikä on leikki-ikä
Leikkiä pidetään hullutuksena, mutta se kuuluu meille kaikille. Ilman leikkiä meiltä
puuttuisi tärkeitä mielihyvän elämyksiä ja luovuutta - ehkä kulttuurikin.
Erkki A. Kauhanen
Leikki syntyy yhteisöllisyydestä. Se on sosiaalinen tapahtuma, missä lapset harjoittelevat erilaisia taitoja, ratkovat ongelmia ja keksivät uutta. Leikin avulla lapsessa kehittyvät monet psyykkiset toiminnot kuten tunteet, huomiokyky, ajattelu
ja muisti. Lapsi on innokas leikkijä. Hänen on ehdittävä leikkiä päivittäin. Leikkiä
tarkkailemalla aikuinen saa aavistuksen siitä, mitä asioita lapsi on oppimassa tai
jo oppinut, mitä hän tuntee ja mikä kaikki on hänen kuvitelmissaan mahdollista.
Leikissä tarvitaan tilaa, aikaa, rauhaa, ikätason mukaisia välineitä, kokemuksia,
virikkeitä, aiheita, sääntöjäkin. Toisaalta leikki voi syntyä tyhjästä. Leikki kulkee
suuntaan, johon vain lapsen mielikuvitus asettaa rajat.
Kun yhteistyö toisten lasten kanssa alkaa sujua, saa leikki suunnitelmallisuutta.
Erilaisten roolien avulla lapsi katsoo asioita uudesta näkökulmasta, käsittelee
tunteitaan, toiveitaan ja pelkojaan. Kieli on leikissä usein rikkaampaa kuin puheessa yleensä. Sadut, lorut ja runot kehittävät kielellistä leikittelyä ja lapsi oppii
ymmärtämään huumoria ja leikinlaskua. Uteliaisuus, kokeilunhaluisuus ja leikkimielisyys ovat ominaisuuksia, joiden soisi säilyvän aikuisiässäkin.
Perushoito
Ravinto, lepo, puhtaus, vaatetus ja ulkoilu kuuluvat lapsen perustarpeisiin. Pieni
lapsi on aikuisen huolenpidon ja hoivan varassa. Lapsen kasvaessa häntä ohjataan yhä enemmän omatoimisuuteen. Säännöllinen päiväohjelma rytmittää lapsen päivän.
Perushoitotilanteet ovat tärkeitä tilaisuuksia lapsen yksilölliseen kohtaamiseen.
Niihin yhdistyy fyysinen läheisyys, katsekontakti, keskustelu, loruilu, leikki ja
oppiminen. Hoitotilanteet kehittävät myös lapsen yhteistyötaitoja: lapsi oppii
odottamaan vuoroaan, huomioimaan toiset, auttamaan ja ottamaan mallia. Eteisessä ja ruokapöydässä kuullaan usein lasten syvällisiä pohdintoja elämän ilmiöistä.
"Tää on varmaan taivaan enkeleitten tekemää ruokaa"
Päiväkodissa noudatetaan kaupungin päiväkotien yhteistä viiden viikon ruokalistaa. Ruoka valmistetaan omassa keittiössä. Pikkuhiljaa lapsi tottuu uusiin ruokalajeihin ja makuihin. Samalla opitaan ruokailuvälineiden käyttöä ja pöytätapoja. Ruokailu on hauska hetki, johon kuuluu myös keskustelu. Vuoden varrella
tutustutaan ruoan alkuperään ja erilaisiin makuihin sekä opetellaan ruoan valmistusta ja ruokapöydän kattamista. Jos lapsella on ruoka-aineallergia, vanhempia ohjataan neuvottelemaan erityisruokavaliosta päiväkodin emännän kanssa.
Allergiatapauksissa vaaditaan lääkärintodistus.
"Kauniita unia, oman kullan kuvia"
Usein esiopetukseen osallistuva lapsi tarvitsee myös päivähoitoa. Päivähoitoon
kuuluva päivälepo on hengähdyshetki, siesta keskellä päivää. Unen merkitys on
suuri lapsen kehitykselle ja oppimiselle ja unen puute saattaa ilmetä levottomuutena ja heikentyneenä keskittymiskykynä. Lepohetki antaa tilaa omille ajatuksille
ja uni jäsentää lapsen ajatuksia ja oppimia asioita mieleen. Musiikki ja satu rauhoittavat lasta. Levännyt lapsi on aktiivinen, energinen ja vastaanottavainen oppija.
Ylös, ulos ja lenkille... vaikka satais kissoja ja koiria
Ulkoilu antaa mahdollisuuksia liikkumiseen ja virkistymiseen. Avarassa tilassa
lapsi pystyy toteuttamaan omaehtoista liikkumista. Ulkoilun kesto vaihtelee leikkitilanteen, sään ja vuodenajan mukaan. Vaatetuksen suhteen vanhempien toiveet ja lasten tottumukset ovat erilaisia, mikä pyritään ottamaan huomioon. Sopiva pukeutuminen lisää viihtyvyyttä ja helpottaa liikkumista.
"Mie kävin jo"
Lasta ohjataan huolehtimaan henkilökohtaisesta hygieniasta: WC:ssä käynti, käsien pesu ja desinfiointi, nenäliinan käyttö. Hampaiden pesun korvaa jokaisen
ruuan jälkeen nautittava ksylitolipastilli. Lasta kannustetaan myös kiinnittämään huomiota ympäristönsä siisteyteen. Infektiotapauksissa noudatetaan Joensuun kaupungin ohjeita.
5. ESIOPETUKSEN SISÄLTÖALUEET JA TAVOITTEET
Eheyttävässä toiminnassa oppiaineiden rajat häviävät ja tietoaines jäsennetään
teemoittain. Teemat liittyvät lapsen lähipiiriin ja toisaalta avartavat hänen maailmankuvaansa. Lapsi kiinnostuu asioista, joilla on hänelle sosiaalista ja yksilöllistä merkitystä. Lasta opastetaan myös "heikoille" alueille, joita hän ei vielä osaa
ja hallitse. Kompastelu, epäonnistuminen, pettyminen ja uudestaan yrittäminen
kuuluvat lapsenkin elämään. Aikuinen ohjaa lasta havainnoimaan, päättelemään
tai etsimään vastauksia. Lapselle tarjotaan aikaa ja tilaa kehittyä sekä toteuttaa
itseään. Esiopetuksessa opetuksen eheyttämisellä tarkoitetaan sitä, että eri tiedonalojen sisällöt yhdistyvät kokonaisuuksiksi:
Kieli
Lapsi tarvitsee kommunikoinnin ja ajattelun välineeksi kieltä. Lapsi, jolle puhutaan ja luetaan paljon, harjaantuu kertomaan ja keskustelemaan kokemuksistaan, ajatuksistaan, tunteistaan, toiveistaan ja oivalluksistaan. Samalla lapsen
sanavarasto ja alkava luku- ja kirjoitustaito kehittyvät. Kielen avulla lapsi jäsentää kuvaa itsestään ja ympäristöstään. Kokemukset ovat kielen rakennusaineksia
ja rikastuttavat sitä. Mielikuvat, unet ja fantasiat avaavat lapselle kielen ja maailman uusia tasoja. Leikki, kieli ja mielikuvitus yhdessä ovat ajattelun työkaluja
ja edellytyksenä abstraktin ajattelun kehitykselle.
Esiopetuksen tavoitteena on herättää mielenkiintoa puhutun ja kirjoitetun kielen
havainnointiin ja tutkimiseen. Esiopetuksessa luodaan pohjaa luku- ja kirjoitustaidon oppimiselle. Äidinkielessä käytämme Salainen maa -oppimateriaalia. Se
koostuu työkirjojen lisäksi saduista, musiikista, peleistä ja tehtäväkorteista.
Matematiikka
Esiopetuksessa tutustumme matemaattisiin käsitteisiin kokonaisvaltaisin menetelmin leikkimällä, liikkumalla, tutkimalla ja koko kehoa käyttäen. Opetuksen
tukena ja käden hienomotorisen toiminnan harjaannuttamiseksi käytämme myös
kirjallisia tehtävämonisteita. Matematiikassa sisältöalueita ovat mm. matemaattiset perustaidot, lukukäsite, geometria, mittaaminen sekä konkreettiset laskutoimitukset.
Vaihtelevat työmuodot sekä monipuolisten menetelmien ja opetusvälineiden käyttö kehittää lapsen matemaattista ajattelua ja tuo matemaattista osaamista lähelle
lapsen lähiympäristöä ja arkipäivän ilmiöitä. Matematiikka muuttuu ymmärtämiseksi silloin, kun lapsi soveltaa taitojaan arkipäivän tilanteissa. Matematiikassa
korostuu kiinnostus tutkimiseen, ajattelemiseen ja pohtimiseen, jolloin saatavia
tuloksia tärkeämmäksi nousee itse ajatteluprosessi.
Etiikka ja katsomus
Päiväkodin uskontokasvatus on uskonnonvapauslain periaatteiden mukaista ja
kotikasvatusta tukevaa. Se onnistuu avoimen yhteistyön avulla. Uskontokasvatus liittyy luontevasti ortodoksisen päiväkodin arkeen ja juhlaan. Lapsi pääsee
osalliseksi juhlapyhien perinteestä ja saa tietoa uskontonsa keskeisimmästä sisällöstä. Lasta ohjataan suvaitsemaan erilaisia katsomustapoja ja kulttuureja.
Lapsi saa vastauksia uskonnollisiin kysymyksiin ja tilaisuuden hiljentyä. Kirkolliseen musiikkiperinteeseen tutustutaan erityisesti ja sitä vaalitaan.
Niin uskontokasvatuksessa kuin eettisessä kasvatuksessakin on tärkeää kuulla
lapsen ajatuksia ja mielipiteitä, sillä ryhmässä esiin nousevat eettiset, moraaliset
ja uskontoon liittyvät kysymykset mietityttävät pienenkin mieltä. Hyvän olon
tuottaminen ja turvallisuudesta huolehtiminen sekä kunnioittavasti puhutteleminen ovat eettisen kasvatuksen peruspilareita. Lasta kannustetaan ratkaisemaan ristiriitatilanteita keskustelemalla: anteeksi pyytämistä ja antamista opetellaan. Syrjintää, kiusaamista, pilkkaamista, fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa ei
hyväksytä. Ryhmässä käsittelemme suvaitsevaisuutta, oikeudenmukaisuutta,
reiluutta, rohkeutta, omaa identiteettiä sekä hyväntahtoisuutta. Eettisessä kasvatuksessa on tärkeää myönteinen ja turvallinen ilmapiiri, neuvottelutaito sekä
keskinäinen kunnioitus ja huolenpito.
Luonto- ja ympäristöoppiminen
Luonto houkuttelee lasta tutkimaan ja havainnoimaan. Hän oppii ymmärtämään
ja arvostamaan luonnonvaraista ja rakennettua ympäristöä, erilaisia ihmisiä ja
kulttuureja. Hänessä kehittyy halu toimia ympäristöä säästävällä tavalla ja hoitaa luonnon monimuotoisuutta.
Terveys ja liikunta
Arkipäivän tilanteissa lasta ohjataan ottamaan vastuuta omasta terveydestään,
hygieniastaan ja turvallisuudesta. Terveyteen vaikuttavia tekijöitä ovat fyysinen
ja psyykkinen terveys, sosiaalinen terveys sekä kasvu ja kehitys. Liikunnalla
voimme osittain vaikuttaa kaikkien näiden alueiden tasapainoiseen kehittymiseen. Tavoitteena on kasvattaa lapselle myönteinen asenne omaan hyvinvointiin
sekä liikuntaan.
Lapsi tarvitsee riittävästi liikuntaa joka päivä. Liikunta ehkäisee passivoitumista
ja levottomuutta ja edistää terveyttä. Se antaa iloa, onnistumisen elämyksiä ja
mahdollisuuden toimia aktiivisesti. Pelit ja leikit, mielikuva- ja satuliikunta sekä
vuodenaikoihin liittyvät liikuntamuodot monipuolistavat perusliikuntaa. Liikunta
tukee kielen, matematiikan, musiikin ja monien muidenkin taitojen oppimista.
Pelit ja ryhmäleikit kehittävät sosiaalisia taitoja. Varhaislapsuudessa saatu
myönteinen asenne kannustaa lasta liikkumaan jatkossakin.
Taideaineet
Taidekasvatuksen osuus korostuu lasten toiminnassa. Jos sanat eivät riitä, kokemukset täytyy ilmaista jollain muulla tavalla. Taidekasvatuksella on merkittävä
osa lapsen emotionaalisessa, taidollisessa ja tiedollisessa kehityksessä. Musiikki,
liike ja kuva edustavat ei- kielellistä ajattelua, toimintaa ja vuorovaikutusta, jonka varassa lapsen persoonallisuus kehittyy. Ilmaisullinen rohkeus kasvaa taito-
jen myötä. Omien töiden näytteille asettelun kautta opitaan arvostamaan omia ja
toisten töitä. Monipuoliset kokemukset ja kokeilemiset rikastuttavat ajatus, kokemus ja tietomaailmaa. Mitä tutummaksi taiteen keinot tulevat, sitä monipuolisemmin lapsi kykenee kommunikoimaan ympäristönsä kanssa. Taiteellinen toiminta kehittää siten myös havaintokykyä, avaruudellista hahmotuskykyä, ajattelua ja ongelmanratkaisua.
Kuvataiteen ja kädentaitojen alueella tutustumme eri välineisiin, materiaaleihin
ja tekniikoihin sekä omaan ilmaisuun. Musiikkikasvatuksessa tutustumme erilaisiin keho- ja rytmisoittimiin sekä musiikin perusteisiin. Tärkeintä on mahdollisuus laulaa, soittaa ja kuunnella musiikkia.
Kuvataiteilija Arja Valkonen-Goldblatt muistuttaa:" Taiteen ihanuus on juuri siinä, että siitä ei tarvitse olla mitään hyötyä. Se on arvo sinänsä."
6. OPPILASHUOLTO
Jokaisella esiopetuksessa olevalla oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämä oppilashuolto. Esiopetuksen oppilashuollon tavoitteena on
luoda turvallinen kasvu- ja oppimisympäristö ja huolehtia lapsen ja yhteisön kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Oppilashuollolla pyritään edistämään lapsen
oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä. Oppilashuollon kokouksissa
käsitellään yhteisöä ja lapsia koskevia asioita, joiden tarkoituksena on tukea hyvinvointia ja vahvistaa yhteisöllistä toimintakulttuuria. Oppilashuollonryhmän
kokouksista laaditaan muistio.
Päiväkoti Pääskyn oppilashuoltoryhmään kuuluvat:
Päiväkodin johtaja/esiopettaja Kirsi Hirvonen,
Varajohtaja Arja Salo,
Lastentarhanopettaja/esiopettaja Elisa Havukainen, sijaisena Pia Mustonen
Lisäksi tarvittaessa ko. alan asiantuntija
Turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön varmistamiseksi päiväkodissamme toteutetaan pelastus- ja turvallisuussuunnitelman mukaisia ohjeita äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Päiväkoti Pääskyyn on laadittu pelastussuunnitelma vuonna 2010 ja turvallisuussuunnitelma 2009. Suunnitelmia päivitetään
vuosittain. Henkilökunta on saanut suojelukoulutusta ja lasten ensiapu- ja tapaturmakoulutusta. Lasten kuljetuksessa noudatetaan Joensuun kaupungin v.
2004 laatimia ohjeita.
Lasten henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan yleistä salassapitovelvollisuutta.
Tiedonsiirtoluvasta neuvotellaan ensin vanhempien kanssa.
7. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN LAPSEN KASVU JA OPPIMINEN
"Mie oon huono puhumaan, kun sanon kaiken kaks kertaa."
Erityistä tukea tarvitsee lapsi, jonka kehityksen, kasvun ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet sairauden, vamman tai toimintavajavuuden vuoksi. Jokaisella lapsella on oikeus käyttää yleisiä päivähoitopalveluja sekä oikeus saada ohjausta ja tukea kasvuun ja oppimiseen. Tarvittaessa erityistä tukea, käytettävissämme on erityislastentarhanopettajan asiantuntemuksen lisäksi myös tutkimus-, kuntoutus-, ja terapiapalveluja. Tuki annetaan lapselle omassa esiopetusryhmässä erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen tarve edellytä siirtämistä erilliseen sopivaan ryhmään. Erityisen tuen antaminen opetuksessa on lapsen kehitystasosta lähtevää toiminnallista ryhmä- ja yksilöohjausta. Tärkeää on leikinomaisuus.
Päiväkodissamme osallistutaan tuen kolmiportaiseen järjestämiseen oppilashuoltoryhmän kautta, jotta lapsen tarvitsema tuki huomioitaisiin mahdollisimman
varhaisessa vaiheessa. Tuen kolmiportaisuudella tarkoitetaan tukimuotoja, joita
lapselle voidaan tarjota henkilökohtaisen tuen tarpeen mukaan. Tuen kolme porrasta ovat yleinen tuki, tehostettu tuki sekä erityinen tuki.
Seuraavan sivun taulukosta voi nähdä millaisia tukimuotoja kuhunkin porrasvaiheeseen kuuluu. Yleisellä tuella tarkoitetaan lapsen erityistarpeen mukaisia
tukitoimia, joita toteutetaan yleisen esiopetuksen yhteydessä. Yleisen tuen avuksi
voidaan laatia myös oppimissuunnitelma. Tehostetun tuen tukitoimet ovat edelliseen nähden kattavampia ja mahdollisesti on myös tarve turvautua osa-aikaiseen
erityisopetukseen sekä avustajapalveluihin. Tehostetun tuen tarpeen mukaisesti
laaditaan esiopetusta tukeva oppimissuunnitelma. Erityisen tuen tarpeessa tukeudutaan kokoaikaiseen erityisopetukseen, tarvittaviin apuvälineisiin sekä laaditaan HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma).
Kolmiportaisuuden tarkoituksena on joustava liikkuvuus näiden tukimuotojen
välillä, jolloin lapsen saama tuki muodostuu todellisen tuen tarpeen mukaan ja
mahdollistetaan joustavat siirtymät yleis- ja erityisopetuksen välillä. Siirtymävaiheissa tehdään kirjallinen pedagoginen arvio tai selvitys sekä erityisen tuen tukimuotoon erityisen tuen päätös ja HOJKS. Päivähoidossa korostuu enimmäkseen tukimuodoista yleinen tuki, mutta joustava siirtymä kouluun mahdollistaa
kolmiportaisuuden jatkumon myös koulun puolella.
Yhteistyö kodin kanssa korostuu, kun lapsi tarvitsee erityistä tukea kasvuun ja
kehitykseen. Huoltajilla on aina ensisijainen kasvatusvastuu sekä oman lapsen
tuntemus. Henkilökunta tukee kodin kasvatustehtävää ja on vastuussa lapsen
kasvatuksesta esiopetuksen aikana. Huoltajilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa
tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja lasten kanssa. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, lapsen tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista sekä oppilashuollon toiminnasta.
8. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN LASTEN
VARHAISKASVATUKSEN JA ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN
Ryhmissämme on usein lapsia, joiden vanhemmat ovat syntyperältään ulkomaalaisia. Joensuun itäinen sijainti on tuonut päiväkotiin useita venäjää äidinkielenään puhuvia lapsia, mikä on suuri haaste. Lapset ovat olleet joko kaksikielisiä
tai pelkästään venäjää puhuvia. Tavoitteena on ulkomaalaistaustaisten lasten
kotouttaminen, mikä tarkoittaa lapsen aktiivisuuden edistämistä ja arkielämäntaitoihin perehdyttämistä. Kotoutumisen tärkein edellytys on kielitaito. Lapsen
kanssa opetellaan suomea ja suomalaisia tapoja ja perinteitä. Näin luodaan vuorovaikutussuhde, jossa kunnioitetaan molempien maiden kulttuureja. Erilaisten
teemojen avulla tutustutaan eri kansojen ruokaperinteisiin ja juhliin. Erilaisuuden hyväksymistä opetellaan lapsiryhmässä keskustelemalla ja kirjallisuuden
sekä musiikin avulla. Vuodesta 2001 Päiväkoti Pääsky on ollut myös yhteistyössä
Petroskoin päiväkoti Laduskin kanssa.
Kun Suomi on lapsen toinen kieli, aloitetaan myös Suomen kielen kehittymisen
seuranta vuosikellon avulla. Normaalin vasu-keskustelun yhteydessä käydään
tähän liittyen aloituskeskustelu ja otetaan käyttöön ”Suomen kielen oppimisen
seuranta” – lomake.
9. YHTEISTYÖ
Perheet
Kodin ja päivähoidon välinen vuorovaikutus on luottamuksellista keskustelua
kasvatukseen, hoitoon ja toimintaan liittyvistä asioista. Lapsen taustan ja elämäntilanteiden tunteminen auttaa päivähoidon henkilökuntaa ymmärtämään
lasta. Myös vanhempien on tärkeä tietää, mitä lapsi on kokenut päivähoidossa.
Vanhemmat ovat ensisijaisessa vastuussa lapsen kasvatuksesta. Päivähoito tukee ja auttaa vanhempia tässä tehtävässä. Vuosittain päiväkoti järjestää tapaamisen, jossa yhdessä vanhempien kanssa keskustellaan lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvistä asioista.
Toimintakauden alussa vanhemmille jaetaan esiopetussuunnitelma. Uudet perheet saavat kyselylomakkeen, johon vanhemmat kirjaavat toiveitaan ja tarkempia
tietoja lapsestaan ja kasvatusperiaatteistaan.
Seurakunnat
Ortodoksiseen seurakuntaan pidetään kiinteästi yhteyttä. Muutaman kerran
vuodessa päiväkoti osallistuu ortodoksisen seurakunnan jumalanpalvelukseen.
Ortodoksisen ja evankelisluterilaisen seurakunnan työntekijät vierailevat säännöllisesti päiväkodissa. Tällöin paneudutaan uskonnollisiin peruskysymyksiin ja
perinteisiin. Lisäksi vieraillaan lähialueen kirkoissa, seurakuntakeskuksissa ja
tsasounassa. Hautausmaalle tehdään talkoo- ja kävelyretkiä.
Hautausmaalla 21.12.2006:
"Hyvää joulurauhaa teille vainajat! Syntyköön Kristus uudelleen teidän
sydämissänne, ja kaikki kolme ukkia, hyvää joulua sinne ylös, kuuleeko ne?
Ja tulkoon meidän perheeseen lisää rakkautta."
Koulut
Esiopetuksen päätyttyä lapsi saa arviointikansion, joka vanhempien suostumuksella siirtyy tulevalle luokanopettajalle. Syksyisin lastentarhanopettajamme vierailee perusopetuksen oppitunnilla, jolloin keskustellaan siitä, miten lapsen siirtyminen päiväkodista kouluun on sujunut.
Kultuurilaitokset
Päiväkoti hyödyntää lähialueen teatteri-, kirjasto- ja museopalveluja sekä Joensuun konservatorion ja Joensuun kaupunginorkesterin musiikkitarjontaa.
Kansainväliset tahot
Ryhmissämme on lapsia, joiden vanhemmat ovat syntyperältään ulkomaalaisia.
Näiden perheiden kanssa toimiminen on monikulttuurista yhteistyötä arkisimmillaan. Vuodesta 2001 Päiväkoti Pääsky on ollut yhteistyössä Petroskoin päiväkoti nro 75:n kanssa. Vierailujen aikana olemme saaneet uusia ideoita ja toimintamalleja. Yhteistyö on ollut säännöllistä ja jatkuvaa.
Ulkomaalaiset vieraat ovat päiväkodissamme tuttu näky.
Tiedotusvälineet
Päiväkoti Pääskyn toiminnasta on kiinnostuttu paikallisissa ja valtakunnallisissa
tiedotusvälineissä. Kuvaukseen, radiointiin ja haastatteluihin pyydetään vanhempien lupa.
Julkaisuja Päiväkoti Pääskystä:
Laskiaistiistaita on vietetty tänään. Karjalaisen paikallisuutiset 16.02.2010
Pääskyssä pehmennettiin äänimaisemaa, Tehy, 9/2007
Hämähäkkejä, skorpioneja ja mielikuvitusolentoja, Univers, 4/2007
Yrittäjyys on aktiivista kansalaisuutta, Opettaja, 46/2006
Siirrettiin koti taidemuseoon, lastentarha, 1/2004
Ortodoksinen päiväkoti kasvattaa, Kaksplus, 8/2003
Kykyjen kirjoa kannustamaan, Lapsemme, 2/2003
Päivä Pääskyn siivin, Kelansanomat, 4/2001
Pääsky lensi taidemuseoon, Lasten Maailma, syksy/1999
Yhteinen sävel löytyy oppimiseen, Opettaja, 33/1999
Pääskystä tieto kulkee mind mapin avulla, Lastentarha 2/1999
Projekteja:
Legorobotiikka, Joensuun yliopiston erityiskasvatuksen ja tietojenkäsittelytieteen poikkitieteellinen hanke talvella 2006
Koti on täällä- näyttely Joensuun taidemuseo 2003
Lapsi kertoo kuvasta- näyttely Joensuun taidemuseo 1999
10. ARVIOINTI
Esi- ja perusopetuksessa arvioidaan lapsen kehitystä ja oppimista, ryhmän ja
kasvattajan toimintaa sekä kodin, päiväkodin ja koulun välistä yhteistyötä. Arviointiin osallistuvat useat eri henkilöt. Päivittäisissä tilanteissa lasta arvioivat päiväkodin henkilökunta, vanhemmat ja lapsi itse. Tarvittaessa arviointiin osallistuu
eri alojen asiantuntijoita, esim. puhe- ja toimintaterapeutti, psykologi, erityislas-
tentarhanopettaja tai lääkäri.
Havainnoinnin, videoinnin sekä leikki- ja piirrostarkkailun avulla saadaan tietoa
lapsen oppimisesta. Tällöin arvioinnin luotettavuus paranee ja kehitystä on helpompi tarkastella pidemmällä aikavälillä.
Arvioinnilla ei tarkoiteta arvostelua. Arvioinnin tehtävänä on antaa tietoa lapsesta
ja hänen tavoitteistaan ja kehityksestään. Jatkuva arviointi ja vanhempien kanssa käytävät vasu-keskustelut ovat lapsen kehittymisen kannalta tärkeitä. Myös
lapsen itsearviointia pyritään vahvistamaan. Esiopetusikäinen lapsi on kielellisesti varsin kehittynyt ja pystyy arvioimaan toimintaansa. Lapsi on vastuullinen ja
arviointiin kykenevä osallistuja eikä pelkästään tarkkailun kohde. Päiväkoti
Pääskyssä kootaan yhdessä lasten kanssa henkilökohtaista arviointikansiota. Jo
kaksivuotiaiden salkkuihin tallennetaan lapsen ensimmäisiä piirustuksia ja leikissä syntyneitä tarinoita. Kansioon liitetään myös projektitöitä, valokuvia sekä
monenlaista tietoa lapsesta ja hänen kehityksestään. Varhaiskasvatussuunnitelma ja arviointikansio siirtyvät lapsen mukana tulevalle luokanopettajalle, jos
vanhemmat niin haluavat.
Esikoulun päätteeksi lapselle luovutetaan esikoulutodistus, joka on osallistumistodistus. Siinä ei arvioida lapsen taitoja vaan kuvataan järjestettyä esiopetusta,
sisältöjä ja käytäntöjä.
LOPUKSI
Mitähän myö oikein meijän kanssa tehhään?
Vuodesta 1973 Päiväkoti Pääsky on nojannut ortodoksiseen perinteeseen. Luottavaisesti ja iloiten suuntaamme kohti tulevaa, uusia tuulia tunnustellen. Henkilökunnan kouluttautuminen, opiskelijoiden ohjaus ja yhteistyö alan asiantuntijoiden kanssa innostavat kehittämään toimintaamme myös jatkossa. Yhteydet
ulkomaailmaan - mm. Petroskoin päivähoitohenkilöstöön ja Espoon kaupungin
varhaiskasvatuksen neuvonantajaan - pitävät meidät vastaanottavaisina uusille
näkemyksille ja ideoille. Lämmin huumori ja yhdessä touhuaminen ovat pääskyläistä aatemaailmaa parhaimmillaan.