ENSIPERHEIDEN TUKITYÖ

PILKE-HANKE
 Tampereen
kaupungin ja Muotialan asuin- ja
toimintakeskus Ry:n (tamperelainen järjestö)
yhteishanke, vuoden alkanut 2011 alusta
 Poikkisektorinen hanke:


Kaupunki ja yhdistys
Hyvinvointineuvola, ennalta ehkäisevä ja
lastensuojelun perhetyö ja Ensiperheiden tukityö
 Projektin
päätavoitteena on kehittää uusi
työmuoto ennaltaehkäisevään perhetyöhön
 Pohjana Ensiperheiden tukityö - projektissa
kehitetty kotikäyntityönmalli
 Tiimissä työskentelee neljä työntekijää

Leena Vekara (pj), hoitotyön päällikkö, Lasten ja nuorten terveyspalvelut


Mervi Talvitie (siht.), vast. projektityöntekijä, Pilke-hanke


Tuija Pihlaja - Itänen (vara pj), sosiaalityöntekijä, Muotialan asuin- ja toimintakeskus Ry


Tiia Perämaa, asiakasohjauksen päällikkö, Luotsi


Virpi Kokko, suunnittelija, Tilaajaryhmä


Minna Nurminen, suunnittelija, Perhetyö


Minna Kuusela, palvelupäällikkö, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut


Aila Hietaniemi, perhetyön ohjaaja, Perhetyö


Anja Jalonen – Männikkö, osastonhoitaja, Neuvolapalvelut


Sanna Paavolainen, päiväkodin johtaja, Koulukadun ja Mäntykadun päiväkodit
 Ensimmäistä
lastaan odottavat ja alle 3vuotiaiden lasten perheet, joissa on ilmennyt
lisätuen tarvetta
 Pienen huolta herättäneitä perheitä (THL:n
Huolen vyöhykkeistö)
 Ei lastensuojelun perheitä, akuuttia
päihdeongelmaa
 Asiakasohjaus toimii neuvoloiden
terveydenhoitajien kautta, asiakkuudesta
tieto hyvinvointineuvolatiimille
Niukat tai kaukana olevat sosiaaliset
tukiverkostot
 Äidin voimakkaampi huolestuneisuus tai
epävarmuus
 Äidillä jokin psyykkinen sairaus (77%)





Masennus (63%)
Persoonallisuushäiriö
Syömishäiriö
Paniikkihäiriö
Vaativa vauva, uupunut äiti
 Huoli varhaisesta vuorovaikutuksesta
 Haasteet lapsen syömisessä, nukkumisessa ja
kasvatuksessa (tahtoikä)
 Parisuhteen haasteet









45 % vauvaperheistä, vanhemmat ovat korkeasti koulutettuja,
paljon tietoa esim. vauvan kehityksestä ja varhaisesta
vuorovaikutuksesta
Äiti on kuitenkin hyvin epävarma, itkuinen ja ahdistunut eikä
pysty iloitsemaan vauvasta
Äidillä synnytyksen jälkeinen masennus, useimmat käyvät
samanaikaisesti neuvolapsykologilla, mielialalääkitys
Äitien on usein vaikea tulkita vauvan viestejä, heitä jännittää
kovasti vauvan kanssa kahden jääminen
Vauva tuntuu usein kovin vaativalta ja hankalalta
Kokevat paljon syyllisyyttä siitä, etteivät ole tunteneet
voimakkaita äidinrakkauden tunteita
Heillä on ollut etukäteen paljon suunnitelmia vauva-ajalle, kun
arki ei vastaakaan etukäteissuunnitelmia on pettymys ja
turhautuminen suurta
Tarvitsevat paljon tukea rentoutumiseen ja rauhoittumiseen
vauvan kanssa sekä apua löytämään keinoja saada arki ja
yhteistyö sujumaan vauvan kanssa
Hankkeessa on ollut tämän vuoden aikana
yhteensä 38 perhettä syyskuun loppuun
mennessä
 Tukisuhteet ovat alkaneet aikaisimmillaan äidin
ollessa raskausviikolla 14 ja vanhin lapsi
asiakasperheissä on ollut tukisuhteen alussa 2
vuotta ja 7 kuukautta
 Yleisimmin hankkeeseen ohjautuu noin kolme
kuukautisen vauvan perhe
 Perheiden äidit ovat olleet ikäjakaumaltaan 21 43-vuotiaita, keski-ikä heillä on 31 vuotta
 Yksinodottajia/yksinhuoltajia on ollut 6 kpl

 TERVEYDENHOITAJA/PERHE
OTTAA
YHTEYTTÄ PILKE-TYÖNTEKIJÄÄN
 KARTOITUSKÄYNTI
 TUKISUHTEEN TOTEUTUSSUUNNITELMA
 KOTIKÄYNNIT ALKAVAT
 VÄLIKESKUSTELU
 KOTIKÄYNNIT JATKUVAT
 LOPPUKESKUSTELU
 NOIN KUUKAUSI LOPPUKESKUSTELUN
JÄLKEEN SOITETAAN PERHEELLE,
MAHDOLLISUUS MUUTAMAAN KOTIKÄYNTIIN
Päätavoitteena on tukea varhaisen
vuorovaikutuksen onnistumista ja vauvan
kiintymyssuhteen syntymistä mahdollisimman
turvalliseksi
 Kotikäyntityötä

Suunnitellaan perheen tarpeiden ja toiveiden
pohjalta
 Kotikäynnin kesto noin 1,5 tuntia


Kotikäyntien tavoitteena on lisätä vanhempien
hyvinvointia, tietoja ja kykyjä, joiden avulla he
pystyvät riittävän hyvin huolehtimaan lapsensa
ja koko perheen hyvinvoinnista!
 Masuvauva


osaksi perhettä jo raskausaikana
Kiintymyssuhteen herättely
Mielikuvavauva – työskentely
 Vanhemmuuteen






valmistautuminen
Millainen vanhempi haluan olla
Oma hoivakokemus
Vanhemmaksi kasvaminen
Isien tukeminen
Kahdesta tulee kolme
Mistä tukea arkeen
 Tunnetyöskentely


Äitimyytti
Vanhempien mielialan seuraaminen ja tukeminen
 Synnytykseen

valmistautuminen
Pääpaino äidin ja tukihenkilön
vuorovaikutuksessa
 Synnytyksen
ja lapsivuodeajan purku
 Vauvantahtinen arki


Hetki kerrallaan
Imetyksen ja perushoidon ohjaus

Maailma vastasyntyneen silmin
Vauvan viestit
 Vauvan ja vanhempien välinen vuorovaikutus


Vanhemmuuteen liittyvät tunteet






Iloitaan yhdessä vauvasta
Tunnemittari
Vauva-arjen haastavien tilanteiden aiheuttamien
tunteiden käsitteleminen
Keinoja itkun sietämiseen
Vanhempien mielialan seuranta
Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen
Dialoginen vauvatanssi
 Hoivaa ja leiki – työmenetelmä sovelletusti
 Vuorovaikutushavainnointi


Parisuhteen tukeminen




Perheen elämänhallinnan tukeminen





Vanhempien välisen kommunikaation ja tunneyhteyden
vahvistaminen
Arjen sopimukset
Seksuaalihyvinvoinnin tukeminen
Päivärytmin selkeyttäminen
Unikoulun ohjeistaminen
Lapsen syömishäiriöissä auttaminen
Perheen asioiden hoitamisen tukeminen
Vanhemmuuden tukeminen



Vanhempien välisen yhteisen kasvatuslinjan löytäminen
Tahtoikä
Isän merkitys lapsen kehitykselle
Asiakaslähtöisyys ja työntekijäjohtoisuus
 Poikkisektorisuus
 Tukisuhteen prosessinomaisuus, napakka
struktuuri
 Haastaa vanhemmat itse tietoisesti toimimaan
parantaakseen perheen hyvinvointia
 Kotikäyntityö; tunnetyöskentely, arjen sujuminen
 Isät mahdollisuuksiensa mukaan aktiivisesti
mukana
 Parhaat tulokset odottavien ensiperheiden ja
korkeasti koulutettujen, masentuneiden äitien
kanssa

 Hanke
päättyy vuoden lopussa
 Työmuoto
siirtyy Tampereen kaupungin
ennalta ehkäisevään perhetyöhön
 Loppuvuoden
aikana koulutetaan kaupungin
jokaiselle alueelle (3 kpl) kaksi työntekijää,
jotka tekevät osan työajastaan Pilketukisuhteita
KIITOS !