Oulusta - Suomen Laboratorioalan Liitto ry

Transcription

Oulusta - Suomen Laboratorioalan Liitto ry
Analyysi
49. vuosikerta
I
Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti
I
4/2012
Kokonaisvaltaista
työhyvinvointia
Oulusta
Koulutuspäivät
25.–26.2.2013
sivu 2
Juttusarja:
Laboratorioalan koulutukset tutuiksi
ESITTELYSSÄ
LABORATORIOANALYYTIKOT
sivu 10
www.laboratorioalanliitto.fi
KOKONAISVALTAINEN
TYÖHYVINVOINTI LABORATORIOSSA
25.–26.2.2013 • Hotelli Scandic, Oulu
Koulutus on tarkoitettu kaikille laboratoriossa työskenteleville, työterveyshuollon
ja työsuojelun asiantuntijoille sekä ammattiopiston opettajille.
Maanantai 25.2. Luento
8.00–9.00 Buffet aamiainen
9.00–9.30 Ilmoittautuminen
9.30-10.00 Päivän avaus/Koulutuksen järjestäjän puheenvuoro
10.00–10.45 Sisäilmaongelmat työhygieenikon kokemana
- tyypillisimmät altisteet ja niistä aiheutuvat oireilut
- käyttäjälähtöinen sisäilmastoselvitys
11.00–11.45 Sisäilmaongelmat jatkuu 11.4512.45 Lounas
12.45–13.30 Laboratoriotyön ergonomia
- pipetointi-, mikroskopointi-, vetokaappi- ja
tietokonetyö
13.45–14.30 Laboratoriotyön ergonomia jatkuu 14.30–14.45 Kahvitauko
14.45–15.30 Taukoliikuntaan niksejä 15.45–16.00 Loppukeskustelu ja päivän päätös 20.30 Illallinen
Tiistai 26.2.
Luento
8.00–9.00 9.15–10.00 10.15–11.00
11.00–12.00
12.00–12.45
13.00–13.45
14.00–14.15
14.15–15.00
Buffet aamiainen
Kemian laboratorio, työturvallisuus
- htp -arvot 2012
- työhygieeniset mittaukset
Kemian laboratorio, työturvallisuus jatkuu Lounas
Onko kiva mennä töihin? Onko kiva mennä töihin? jatkuu
Kahvitauko
Loppukeskustelu ja koulutuksen arviointi Luennoitsija
Pohjois-Suomen laboratorioalan yhdistys ry
Liiton Puheenjohtaja, Jaana Nousiainen
Tuomo Lapinlampi, työhygieenikko,
TTL Oulu
Tuomo Lapinlampi
Erja Sormunen, erikoistutkija FM, TTL Oulu
Erja Sormunen
Leila Leiviskä, työfysioterapeutti,
Terveystalo Oulu
Pohjois-Suomen laboratorioalan yhdistys ry
Luennoitsija
Jari Rajala, erikoistyöhygieenikko,
TTL Oulu
Jari Rajala
Psykologi Heli Hannonen, PsM, TTL
Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry
Ilmoittaudu viimeistään 15.2.2013 mennessä: Susanna Pohjanen, [email protected] tai puh. 040 557 6509
Ohjelmatiedustelut: Jaana Nousiainen, puh. 040 523 8816 tai [email protected]
Kurssin hinta täysihoitoineen sisältäen kurssimateriaalin, ohjelman mukaiset ateriat, majoituksen 2hh (lisämaksusta 1hh):
• jäseniltä 520 b, ei jäseniltä 670 b
• ei majoittuvilta jäseniltä 430 b, ei jäseniltä 570 b
• yhden päivän hinta jäseniltä 260 b, ei jäseniltä 330 b
Mikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitun ilmoittautumispäivän jälkeen, perimme toimisto- ja varauskuluina 90 b. Kurssimateriaalit jaetaan muistitikuilla; ei kansioissa. Päivitetty ohjelma nettisivuillamme
www.laboratorioalanliitto.fi. Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin.
Tervetuloa koulutukseen!
Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry/Suomen Laboratorioalan Liitto ry
2
ANALYYSI 4/2012
Analyysi
Analyysi 4/2012
Päätoimittaja,
tilaukset
Jaana Vainio
Lepomäentie 4,
21380 Aura
GSM 044 284 9199
[email protected]
Talous
Sinikka Kollanus
Kapanalhonkatu 2,
20400 Turku
puh. koti (02) 247 2356,
050 534 1718
puh. työ (02) 333 7047
[email protected]
Ilmoitukset
Ann Sofie Wierda
Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto
puh. työ (02) 333 7410
GSM 050 338 1696
[email protected]
SISÄLLYSLUETTELO
Markkinointi
Jouko Marttila
Iltapäiväntie 7 D, 02210 Espoo
puh. työ. 010 426 4119
GSM 050 490 6787
[email protected]
Jouluntoivotus.................................................. 4
Julkaisija
Suomen Laboratorioalan Liitto ry
Toimituksen osoite
Analyysi / Jaana Vainio
Lepomäentie 4,
21380 Aura
[email protected]
Painatus
Offset Ulonen Oy
puh. 010 841 1510
ISSN1459-0999
Osoitteen-
muutokset
Kannen kuva: Ville Salminen
Kannen kuvassa
laboratorioanalyytikkoopiskelija Laura Sälke/TAMK.
Päätoimittajalta................................................ 5
Keinotekoisten radioaktiivisten aineiden
kulkeutuminen ympäristössä............................... 6
Vierailu Fermionille........................................... 9
Laboratorioanalyytikko koulutusta 15 vuotta........ 10
Laboratorioanalyytikoita TAMKista.................... 14
Kurssilla Mansessa......................................... 16
441
704
Painotuote
Toini Turtiainen
Rätiälänkatu 11 c 34, 20810 Turku
[email protected]
puh. 040 542 5395
Hyvinvointia elämäntaidonvalmennuksesta
ja enneagrammeista....................................... 18
Sudoku......................................................... 23
Yhdistykset toimivat/Terveisiä Immersbystä........ 24
Yhdistykset toimivat/SatLab 40 vuotta............... 26
Tapahtumien ABC.......................................... 27
Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2013
Nro
Ilmestyy
1.
2.
3.
4.
28.2.201323.1.2013
31.5.201323.4.2013
13.9.20139.8.2013
9.12.20138.11.2013
Aineisto toimitukselle
www.laboratorioalanliitto.fi
ANALYYSI 4/2012
Kokonaisvaltainen työhyvinvointi-koulutus............ 2
Edellisen sudokun ratkaisu............................... 27
Puheenjohtajalta............................................ 28
Työkyvyttömyyden ehkäisyyn tarvitaan
näkökulman muutosta..................................... 29
Yhdistykset ja toimihenkilöt.............................. 30
Palvelukortti................................................... 31
3
Xxxxxxxxxxxxxxx
Yhdistykset toivottavat kaikille
oikein rauhallista joulun aikaa ja
positiivisia ajatuksia vuodelle 2013!
4
ANALYYSI 4/2012
E
lämäntaidonvalmennus on herättänyt julkisuu- uupumus…Tämän listan perusteella meillä kaikildessa keskustelua sekä puolesta että vastaan. la on taakkamme, joka romuttaa positiivista suhOsa pitää sitä humpuukina, toiset taas elämänsä tautumista elämään.
Ja mitä oikeastaan on hyvä elämä? Pystyisipelastajana. Voit lukea lisää valmennuksesta tämän lehden sivuilta. Valmennuksen tarkoituksena kö meistä jokainen luomaan sellaisen itselleen.
on etsiä myönteisten mielikuvien avulla uusia nä- Usein kuulee sanottavan, että tein näin kun vankökulmia elämään, parantaa ihmissuhteita sekä hempani, yhteiskunta tai puolisoni halusi. Tai
odotetaan jotain tulevaa;
löytää omia voimavaroja
sitten kun olen eläkkeelja kykyjä. Valmennuksen
lä, lapset ovat isoja tai
punaisena lankana on
Oman elämän ongelmiin
minulla on paljon rahaa.
positiivinen suhtautumiTeemme usein asioita,
nen asioihin. Mutta mitä
haetaan ratkaisua
joita kuvittelemme kuuhaittaa tästä positiivisuuulkopuolelta, vaikka vastuu
luvan hyvään elämään.
desta voisi olla?
Tai keskitymme liikaa tuPaikallisessa lehdessä
on ihmisellä itsellään.
levaan tai menneisyyden
eräs nainen kertoi, että
murehtimiseen. Valmenvalmennus tuhosi hänen
nuksen tarkoituksena onavioliittonsa. Vaikeaa uskoa, että valmennus pelkästään olisi aiheuttanut kin keskittyä nykyisyyteen ja toivotun kaltaisen tuliiton loppumisen. Ehkä valmennus olikin puoli- levaisuuden luomiseen.
Koko lehden toimituksen puolesta
son viimeinen yritys pelastaa liitto. Tuntuu, että
ihmiset ottavat asiat nykyään niin tosissaan. Kai- haluankin toivottaa
ken pitäisi ratketa kuin nappia painamalla yhdel- teille oikein lämlä valmennuksella. Ja jos näin ei käy, syytetään mintä joulun aivalmennusta. Oman elämän ongelmiin haetaan kaa. Nauttikaa
ratkaisua ulkopuolelta, vaikka vastuu on ihmisel- siitä kuin lapset;
innolla ja hetkeslä itsellään.
Valmennuksessa korostetaankin juuri oman sä eläen. Katsovastuun merkitystä. Valmennus ei välttämättä pys- kaa vuotta 2013
ty ihmeisiin, mutta sillä on suuri merkitys mitä me positiivisesti ja
asioista ajattelemme ja miten niihin suhtaudum- asettakaa itsellenme. Tämä puolestaan edesauttaa ihmeiden syn- ne pieniä tavoitteitymistä, jopa vakavista sairauksista paranemista. ta unelmanne saaTuenkin väitettä, että jokainen voi tutkia itseään, vuttamiseksi! n
muuttaa asennettaan ja pyrkiä parempaan. Toki on vaikeita ja raskaita asioita, joihin emme itse pysty vaikuttamaan. Joku voisikin sanoa, että
helppo sitä on ajatella positiivisesti, jos omassa
elämässä ei ole vastoinkäymisiä. Mutta ajattelin
itseäni ja lähipiiriäni viimeisen kahden vuoden
ajalta. Ympäriltä löytyy paljon voimavaroja kuluttavia asioita; puolison tai oman lapsen menehtyminen, syöpä, lapsen fyysinen tai henkinen sairastuminen, avioero, pitkäaikaistyöttömyys, työ-
Jaana
Vainio
ANALYYSI 4/2012
5
Päät o imit t ajal t a
Positiivisuudesta voimaa
KEINOTEKOISTEN
RADIOAKTIIVISTEN
S
äteilyä ja radioaktiivisia aineita on kaikkialla ympäristössä.
Säteilyllä tarkoitetaan tässä artikkelissa ionisoivaa säteilyä, joka
on hiukkassäteilyä ja fotonisäteilyä. Alfa-, beta- ja neutronisäteily
ovat hiukkassäteilyä ja gammasäteily on fotoni­säteilyä.
Ympäristön
radioaktiiviset aineet
Luonnon radionuklideja ovat mm.
kosmisen säteilyn vaikutuksesta
syntyvät tritium ja hiili-14. Merkittävimmät säteilyonnettomuuksissa vapautuneet keinotekoiset
radioaktiiviset aineet elintarviketutannon kannalta ovat jodi-131,
cesium-134, cesium-137, strontium-89 ja strontium-90.
Ilmakehässä tehdyissä ydinasekokeissa 1950 – 1970-luvuilla ja Tshernobylin ydinlaitosonnettomuudessa 1986 vapautui
keinotekoisia radioaktiivisia aineita ympäri maailmaa. Ilmassa
tehtyjen ydinasekokeiden vaikutus näkyy Etelä-Suomen maidossa cesium-pitoisuuden kohoamisena ja Tshernobylin onnettomuuden aiheuttama cesium-pitoisuuden kohoaminen näkyy vuonna
1986.
6
Keinotekoisten
radioaktiivisten
aineiden kulkeutuminen
ympäristössä
Radioaktiiviset aineet luonnossa ja ihmisessä osallistuvat luonnon kiertokulkuun
kuten vastaavat stabiilit alku­
aineet. Cesium käyttäytyy
samaan tapaan kuin kalium
ja kerääntyy kehossa lihaksiin. Strontium seuraa kalsiumia ja kerääntyy luihin.
Kasvit ja kasvillisuus
Ilmasta radioaktiiviset hiukkaset kulkeutuvat joko kuivana tai sateen mukana kasvien pinnoille ja maahan.
Pintakontaminaation siirtyminen kasvien muihin osiin
riippuu kasvien kehitysvaiheesta ja alkuaineesta. Laskeuman jälkeisinä vuosina
kasvit ottavat radioaktiivisia aineita vain juurien kautta, jolloin otto on usein vähäistä.
Radioaktiivisten aineiden
pitoisuudet viljelykasveissa
ovat suurimmillaan ensimmäisessä laskeuman jälkeisessä sadossa.
ANALYYSI 4/2012
Teksti ja kuvat: Ulla-Maija Hanste,
apulaistarkastaja, Säteilyturvakeskus
AINEIDEN KULKEUTUMINEN YMPÄRISTÖSSÄ
Laskeuma ja vesistöt
Ilmassa olevat radioaktiiviset aineet kulkeutuvat pintavesiin kuiva- ja märkälaskeumana kuten maa-alueillekin. Radioaktiiviset aineet kulkeutuvat vesistöihin myös valumaja sulamisvesien mukana. Vesistöjen tilavuus, pinta-ala, vir-
tausolosuhteet ja vuodenaika
vaikuttavat radionuklidipitoisuuksiin.
Tilanne on pahin, mikäli laskeuma tulee avoveden aikaan. Talvella jääpeite estää
tai hidastaa radioaktiivisten nuklidien joutumista vesistöihin.
Lyhytikäiset radionuklidit ehti-
vät hävitä ennen jään sulamista, eikä niitä joudu vesiympäristön ravintoketjuihin.
Korkeimmat pitoisuudet
ovat pienissä jär vissä, joiden vesi vaihtuu hitaasti. Osa
radio­aktiivisista aineista sedimentoituu vesistöjen pohjalle.
Sadevettä ei pidä käyttää kas-
Laskeuman radioaktiivisten aineiden kulkeutuminen ympäristössä. Lähde: Radioaktiivinen laskeuma ja ravinto, Säteilyturvakeskus, syyskuu 2004.
ANALYYSI 4/2012
7
>>
>>
teluvetenä ensimmäisinä päivinä tai viikkoina laskeuman jälkeen.
Juoma- ja talousvesi
Laskeumatilanteessa radioaktiiviset aineet saastuttavat lähinnä
pintavesiä. Maakerrosten suojaama pohjavesi on puhtainta.
Kaivovesi pysyy puhtaana, mikäli kaivon kunto on hyvä.
Vesilaitoksien jakama vesi
on aluksi puhdasta jakelun viiveiden ansiosta. Saastunut raakavesi puhdistuu osittain veden
käsittelyssä, sillä suurin osa cesiumista poistuu veden puhdistusprosessissa. Sen sijaan
strontium ei juurikaan poistu vedenkäsittelyssä.
Elintarvikkeet
Ruoan saastumisella on erilaisia
viiveitä ja vähenemisnopeuksia.
Avomaan kasvikset saastuvat
välittömästi. Jodi kulkeutuu maitoon jo ensimmäisinä päivinä,
mutta häviää muutamassa kuukaudessa, sillä jodi-131:n puoliintumisaika on vain 8 päivää.
Kaloissa cesium-137 kulkeutuu syötäviin osiin. Nopeimmin saastuvat planktonia syövät kalat (esim. muikku) ja hitaammin petokalat (esim. hauki
ja isot ahvenet).
Tshernobylin onnettomuudesta peräisin olevia radioaktiivisia aineita kulkeutui maatalouden ja luonnon ravintoketjuihin. Maataloustuotteiden
cesium-pitoisuudet vähenivät
nopeasti ja nykyisin maataloustuotteiden keinotekoisten radioaktiivisten aineiden pitoisuudet
ovat hyvin pienet.
Luonnontuotteiden cesiumaktiivisuudet laskevat hitaasti.
Tshernobylin laskeumasta peräisin olevaa cesiumia on vielä
melko korkeitakin pitoisuuksia
järvien petokaloissa ja muutamissa sienilajeissa. n
Lisätietoa:
Lisätietoa elintarvikkeiden
radioaktiivisuudesta on
Säteilyturvakeskuksen
kotisivuilla osoitteessa:
www.stuk.fi/Säteily­tietoa/
Säteily ympäristössä.
Lähteet:
• Säteily ympäristössä,
Säteily- ja ydinturvallisuus
kirjasarja, osa 2, 2003
• Radioaktiivinen laskeuma
ja ravinto, Säteilyturvakeskus,
syyskuu 2004
• Radioaktiivisten aineiden
kulkeutuminen ympäristössä,
Säteilyturvakeskus,
Iisa Outola, 2010
Strontium-90 määritys tehdään
nestetuikespektrometrilla.
Säteilyturvakeskus.
8
ANALYYSI 4/2012
Teksti: Marja Talja, lehtori,
Koulutuskeskus Salpaus
Koulutuskeskus Salpauksen
uusien laboranttiopiskelijoiden
vierailu Fermionille 21.8.2012
Vierailu oli kaikin puolin
onnistunut. Seuraavassa
Salpauksen opiskelijoiden kommentteja vierailusta:
”Hienot ja tilavat työskentelytilat oli työntekijöillä. Paljon oli
panostettu työturvallisuuteen.
Hyvä ilmanvaihto, missään ei
tuntenut kemikaalien hajua.”
”Orion on Suomen johtava lääketeollisuusyritys. Vierailun aikana selvisi, että yrityksessä kaikki
on hoidettu hyvin. Laitteet olivat
nykyaikaisia ja henkilöstö ammattitaitoista väkeä. Ei ole yllätys, että Orion on kilpailukykyinen myös kansainvälisesti.”
”Fermion on loistava esimerkki hyvästä ja optimaalisesta laboratoriosta. Olisi kiva päästä
sinne töihin.”
”Myös vasta opintojen alussa
olevalle opiskelijalle oli kiinnostavaa nähdä, millainen on nykyaikainen laboratorio. Vaikutti
erittäin työntekijäystävälliseltä.
Vierailu aiheutti sen, että kiinnostus opiskeluun lisääntyi.”
”Kaikkialla oli siistiä, puhdasta
ja steriililtä vaikuttavaa. Jokaisella laborantilla oli oma, tilava työtila.”
”Kiinnostus laboratorioalaan
kasvoi tämän vierailun vaikutuksesta. Kiinnostus Orionin
tuotteisiin kasvoi myös. Kiinnostus Orioniin yrityksenä myös lisääntyi.”
”Kiitos hyvästä työtakista!”
”Hyvin toteutettu ja mielenkiintoinen esittely. Asiantuntevat ja
hyvät esittelijät. Meitä kohdeltiin kuin ammattilaisia!”
”Esittely oli hyvin informatiivista, esittelijöillä oli paljon tietoa
ja he osasivat asiansa.”
Yhteenvetona voimme todeta, että vierailukäynti oli
huippumenestys. Mitään
negatiivista emme osanneet
sanoa. Olemme erittäin tyytyväisiä vierailuun, ja kiitämme, että saimme tulla.
Kiitos vielä työtakeista kaikkien opiskelijoiden puolesta! Tämä oli hyvä alku laboratorioalan opinnoille. n
Laboratorio- ja tutkimuslaitteiden huolto ja korjaus
We keep your research running
Oulu
Huolto- ja varaosapalvelumme
kattaa koko maan.
09 7731 100
huolto@intermed.fi
Seinäjoki
Kuopio
Helsinki
ANALYYSI 3/2012
Merkkikoulutettu henkilöstömme
huoltaa ammattitaidolla ja 20
vuoden kokemuksella kymmenien
valmistajien laitteita.
www.intermed.fi
9
Laboratorioanalyytikko koulu
L
aboratorioalan korkeakoulutasoinen opetus
aloitettiin Helsingin ammattikorkeakoulussa
(nyk. Metropolia Ammattikorkeakoulu) 15
vuotta sitten, jolloin opistoasteen koulutus lakkautettiin. Uusi ammattikorkeakoulututkintonimike piti keksiä nopeasti. Laboratorioalan tutkintonimikkeeksi tuli laboratorioanalyytikko.
Aikaisemmin laboratoriohoitajien nimikkeeksi oli valittu bioanalyytikko. Laborantti-tutkintonimike siirtyi ammatilliselle toiselle asteelle.
Kun ammattikorkeakoulut perustettiin, tarkoituksena oli, että laboratorioanalyytikkokoulutusta toteutetaan koko Suomen alueella ja aloituspaikkoja nostettaisiin myöhemmin. Toisin kävi. Nykyisin koulutusta annetaan ainoastaan Tampereella ja Helsingissä.
Ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyvässä luonnoksessa (1.10.2012) on Opetus- ja
kulttuuriministeriö nimennyt tekniikan ammattikorkeakoulunimikkeiksi seuraavat: insinööri
(AMK), laboratorioanalyytikko (AMK) ja rakennusmestari (AMK). Laboratorioanalyytikkokoulutuksen aloituspaikkamäärä on vuonna 2013 noin 90 mukaan lukien aikuiskoulutuspaikat (15 Helsingissä). ”Määrä on pie-
10
ni, ja sitä kollegat Euroopassa ihmettelevätkin, sillä useissa maissa vastaava koulutus
on korkeakoulutasoista. Esimerkiksi Hollannissa opiskelijamäärät ovat moninkertaiset”,
kertoo koulutusvastaava Mia Ruismäki.
Sopivassa suhteessa teoriaa ja käytäntöä
Koulutus on muokkautunut pikkuhiljaa. Opetussuunnitelmia hiotaan lähes vuosittain yhdessä työelämän kanssa vastaamaan pääkaupunkiseudun osaamistarpeita. Tällä hetkellä 3½-vuotisesta koulutuksesta toteutetaan
työelämän kanssa yhteistyössä noin vuoden
opintojen verran harjoittelun, opinnäytetöiden ja työelämäprojektien muodossa. Opinnot sisältävät osittain samoja kursseja kuin
insinöörikoulutusohjelmissa, mutta vähemmän matematiikkaa ja fysiikkaa, eikä ollenkaan prosessitekniikan opintoja. Molemmat
tutkinnot ovat Bachelor-tason tutkintoja.
Koulutuksen painopistealueita ovat kemiallinen ja biotieteellinen analytiikka, laitteiden käyttöön ja huoltoon liittyvät toimenpiteet, laatuasiat sekä menetelmien kehitys
ANALYYSI 4/2012
15
tusta
vuotta
ja validointi. Myös englannin kielen hallintaan,
raporttien kirjoittamiseen ja ATK-taitoihin panostetaan. Tulevaisuudessa automaation lisääntyminen asettaa uudet haasteet koulutukselle.
Työelämähankkeisiin pureudutaan viimeistään opintojen loppuvaiheessa. Työelämähankkeista vastaavan Tiina Soinisen mukaan parastaikaa laboratorio-opiskelijat ovat paneutuneet
sisäilman tutkimiseen ja ovat mukana sekä EUettä TEKES -rahoitteisissa hankkeissa. ”Olemme
onnistuneet yhdistämään hankkeet ja uudet tekniikat normiopetukseen, mikä on innostanut opiskelijoita tekemään projekteja jopa vapaa-aikoina”, Tiina hehkuttaa. Moni opiskelija työllistyykin jo opiskeluaikana joko harjoittelupaikkaansa
tai työelämäprojektien puitteissa. ”Tilastojen mukaan pääkaupunkiseudulla ei juuri ole työttömiä
laboratorioanalyytikoita”, kertoo koulutusvastaava Mia Ruismäki.
Laboratorioanalyytikko-opiskelijat ovat
tyytyväisiä Metropolian opetukseen
Metropolian koulutusohjelmista laboratorioalan
koulutusohjelma saavutti vuonna 2011 ensim-
ANALYYSI 4/2012
Teksti: Jarmo Palm, lehtori,
Metropolia Ammattikorkeakoulu
mäisen sijan opiskelijoiden tyytyväisyyskyselyssä. Yllättäen samaan aikaan henkilökunta palkittiin eniten työilmapiirituloksia parantaneena työyhteisönä. ”Ihan mahtava juttu! Uskon, että hyvä
työilmapiiri ja yhteen hiileen puhaltaminen heijastuu opiskelijoihin asti ja siksi he viihtyvät meillä”, iloitsi koulutusvastaava Mia Ruismäki kuultuaan tuloksista.
Laboratorioanalyytikoksi myös
aikuiskoulutuksessa
Metropolia Ammattikorkeakoulu tarjoaa ainoana ammattikorkeakouluna tutkintoon johtavaa laboratorioalan aikuiskoulutusta. Koulutus toteutetaan yhteistyössä bio- ja elintarviketekniikan, kemiantekniikan sekä materiaali- ja pintakäsittelytekniikan insinöörikoulutusohjelmien kanssa.
Aikuiskoulutuksen tutkintorakenne on samanlainen kuin nuorisokoulutuksessakin, mutta aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen –järjestelmässä (AHOT) opiskelija voi
hakea hyväksilukua riippumatta siitä missä tai
miten osaaminen on hankittu. Opintojen kesto
vaihteleekin täten opiskelijan työkokemuksen ja
11
>>
Laboratorioalan
koulutusvastaavat
Mia Ruismäki
(vas.) ja Tiina
Soininen.
>>
edeltävien opintojen perusteella. Perusperiaatteena on, että jo tehtyä ja osattua asiaa ei tarvitse enää koulutuksessa uudelleen tehdä.
Suurin osa aikuiskoulutukseen hakeutuneista
on koulutukseltaan laborantteja. Muutama alanvaihtajakin mahtuu vuosittain joukkoon ja luonnontieteiden korkeakoulututkinnon suorittaneita
on myös hakeutunut suorittamaan käytännönläheistä ammattikorkeakoulututkintoa. Laboratorioanalyytikko-aikuiskoulutus on Metropolian kemianalojen aikuiskoulutuksista ollut suosituin.
Metropolian aikuiskoulutuksesta laboratorioanalyytikoksi syksyllä 2012 valmistunut laatuasiantuntija Tiina Kolehmainen Valion Jyväskylän meijeristä kertoo seuraavaa:
Miksi halusit opiskella
laboratorioanalyytikoksi?
Olen aikaisemmalta koulutukseltani laborantti. Laboratorioala on alati muuttuvaa ja kehitys
analyysimenetelmissä sekä laitteissa käy vinhaa
vauhtia, joten halusin päivittää tietojani, sekä
saada ammattikorkeakoulututkinnosta enemmän
potkua urakehitykseeni.
Mikä koulutuksessa oli mukavinta,
entä haastavinta?
Mukavinta oli opettajien joustavuus ja tilannetaju sen suhteen, että yhdistetyt työ- ja koulupäivät
olivat välillä rankkoja ja uusien asioiden oppiminen ei aina välttämättä onnistunut normaalia opiskeluvauhtia. Opintosuunnitelmaa pystyttiin aina
muuttamaan tilanteen mukaan, kuitenkin niin, että kaikki tarvittava tuli tehtyä ajallaan. Haastavinta oli monimuotoinen ja pääosin ilta- sekä viikonloppuisin tapahtunut opiskelu, joka aiheutti välillä haasteita ajankäytön suhteen. Toisaalta se oli
12
Laboratorioanalyytikkoopiskelijat Jenni
Nurmi ja Janika
Holmsten.
myös hyvä puoli, koska pääsi vähän rikkomaan
normaalia ”kahdeksasta neljään” –rutiinia. Itse
olin suurimman osan opiskeluajasta töistä opintovapaalla ja voin todellakin suositella sitä kaikille,
joilla siihen on vain mahdollisuus. Tällöin opintoihin pääsee panostamaan tosissaan.
Miten koulutus vastasi nykyisiä
työtehtäviäsi?
Koulutuksen jälkeen pääsin etenemään uuteen
toimenkuvaan, jossa ammattikorkeakoulututkinto oli yksi valintakriteereistä. Laatuasiantuntijan
tehtävissä nimenomaan esimerkiksi laboratorion
laatuun liittyvät kysymykset tulevat päivittäin vastaan. Koen, että koulu antoi minulle hyvät eväät
uuteen toimenkuvaani.
Laboratorioanalyytikoille erikoistumisopintoja
Metropolia on järjestänyt laboratorioanalyytikoille myös täydennyskoulutusta: Syksyllä 2011
käynnistettiin vuoden kestänyt 30 op:n laajuinen
erikoistumisopinnot ”Laboratorio – Muuttuva työympäristö”. Ryhmä koostui laboratorioanalyytikkojen lisäksi myös bio-ja elintarviketekniikan insinööreistä sekä kemisteistä. Opinnoissa keskityttiin johtamis- ja esimiestaitojen kartuttamiseen,
hankinta- ja kemikaalilainsäädännön tuntemiseen, analyysimenetelmien kehitykseen ja validointiin sekä syvennettiin laboratorioalan ammattitietämystä vapaasti valittavilla opinnoilla. Opintokokonaisuus toteutetaan uudestaan lukuvuosien
2013–14 aikana monimuoto-opetuksena.
Erikoistumisopinnot suorittanut laboratorioanalyytikko Tiina Hannunen Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) teknologiakeskuksen sekvensointilaboratoriosta kertoo seuraavaa:
ANALYYSI 4/2012
Laboratorioanalyytikkoopiskelijat Jani Strengell,
Gina Meder ja Anu
Luoto sisäilmaprojektin
kimpussa.
Mitä hyötyä erikoistumisopinnoista
oli sinulle? Entä mikä oli haastavinta?
Erikoistumisopinnot olivat raikas tuulahdus useita vuosia työelämässä viihtyneelle. Koska töissä usein samat työtehtävät toistuvat viikosta toiseen, oli virkistävää saada aivoille uutta pureskeltavaa. Opintojen myötä lisääntynyt tietoisuus
esimerkiksi ympäristölainsäädännön ja julkisten
hankintojen koukeroista sekä ihmisten johtamisesta on saanut minut ymmärtämään paremmin
kokonaiskuvaa itsestäni työyhteisön ja yhteiskunnan toimivana jäsenenä. Tietenkään ei sovi
unohtaa sitä, että matematiikan salat paljastuivat minulle taas jälleen kerran! Sattuipa työkaveri kysymään yhtenä päivänä onko kukaan koskaan tehnyt excelillä studentin t-testiä... hihkuin
heti että minä! Lupasin kuitenkin vain antaa koulusta saamani materiaalin lainaksi.
Haasteellisimmaksi koin työn, harrastusten ja
koulun yhteensovittamisen. Kun tekee kahdeksan
tuntia töitä viitenä päivänä viikossa, harrastaa
joukkueurheilua neljänä iltana, niin aikaa lorvimiselle ei juuri jää. Onneksi vuosi on lyhyt aika
ja kyllä tuota rumbaa olisi alkushokin jälkeen toisenkin mokoman jaksanut!
Laboratorioanalyytikkoopiskelija
Viivi Malkki.
Mitä haluaisit sanoa niille, jotka
miettivät osallistumista näihin
opintoihin ensi vuonna?
Voin lämpimästi suositella erikoistumisopintoja
etenkin niille joilla on koulun penkillä istumisesta
vierähtänyt hetki. Monet kurssit olivat hyvin yleishyödyllisiä ja sovellettavissa oikeastaan mille
tahansa alalle, joten vaikka työpaikan tai jopa
alan vaihto olisi mielessä, ei koulutus mene missään nimessä hukkaan. Kursseja voi valita omaa
työtään tukemaan tai vaihtoehtoisesti mielen virkistykseksi jotain täysin siitä poikkeavaa. Itse koen myös erittäin positiiviseksi sen, että erikoistumisopintojen loppumisen jälkeen mieltäni kaihertaa jatkuva pieni tiedonnälkä. Sisälläni uinuva
opiskelija ilmeisesti heräsi ja olenkin useasti päätynyt katselemaan sekä avoimen AMK:n että yliopiston kurssitarjontaa, josko sieltä löytyisi jotain
kiinnostavaa millä voisi vielä itseään viihdyttää
ja kehittää. n
Tutustu lisää Metropolia Ammattikorkeakoulun
laboratorioalan koulutusohjelmaan ja sen
opetustarjontaan: www.metropolia.fi
Käsittelemme Analyysissä 1/2013 laajasti koko
laboratorioalan koulutuskenttää. Esittelyssä on
silloin myös laboranttien ja insinöörien tutkinnot.
Lisäksi mukana on opettajien, työnantajien ja
valmistuneiden oppilaiden haastatteluja.
ANALYYSI 4/2012
13
Teksti: Eeva-Leena Tuominen, Koulutuspäällikkö,
Laboratorioalan koulutusohjelma,
Tampereen ammattikorkeakoulu
Kuva: Tiina Kolari-Vuorio
Tulevaisuuden laboratoriossa tarvitaan erikoistuneita moniosaajia
–Laboratorio
Laboratorioanalyytikko-opiskelijat Osku Alanen ja
Hanna Mäkelä Orgaanisten synteesien kurssilla.
L
aboratorioala on sekä monimuotoinen että nopeasti kehittyvä ala, jolla tarvitaan kemiallista ja biotieteellistä erityisosaamista. Monet laboratorioanalyytikoksi valmistuneista ovat työllistyneet tutkimushankkeisiin, joita kymmenen vuotta sitten ei olisi voinut kuvitella olevan olemassakaan. Alan nopea kehitys asettaa haasteita
myös koulutukselle.
14
Aidosti työelämälähtöistä koulutusta
Laboratorioanalyytikon työ edellyttää yhä enemmän projektinhallinta- ja tiimityötaitoja. Tämä
asettaa uudenlaisia haasteita oppimisympäristöille ja opetusmenetelmille. Muuttuvat osaamistarpeet on huomioitu uudistetussa, syksyllä 2013
käyttöön otettavassa, osaamisperustaisessa ope-
ANALYYSI 4/2012
analyytikoita TAMKista
tussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmatyön pohjaksi tehtiin laaja työelämä- ja alumnikysely, jonka avulla kartoitettiin työelämän ja työelämässä toimivien laboratorioanalyytikkojen
osaamistarpeita ja kokemuksia. Opetussuunnitelmatyötä tehtiin yhteistyössä alan yritysten ja
muiden toimijoiden sekä muiden laboratorioalan koulutusta tarjoavien ammattikorkeakoulujen kanssa.
TAMKin laboratorioanalyytikko-opiskelijat
luovat yhteyksiä työelämään erilaisten projektien avulla ja harjoittelun aikana sekä tekemällä työelämälähtöisen opinnäytetyön. Keväällä
2013 kolmannen vuoden analyytikko-opiskelijat
ovat mukana pilottiprojektissa, jossa opiskelijat
tekevät useamman eri alan opiskelijoista koostuvissa ryhmissä työelämälähtöisen projektin. Projektien aiheet voivat liittyä esimerkiksi kehittämiseen, testaamiseen tai vaikka tilaisuuden järjestämiseen. Ideana on, että opiskelijat oppivat
projektityöskentelyä ja työelämätaitoja aidoissa
työelämän projekteissa.
Projektityöskentelyn lisäksi yhteistyö työelämän kanssa näkyy perinteisinä harjoittelujaksoina sekä yhteistyökumppaneille tehtävinä opinnäytetöinä. Yhdessä TAMKin laboratorioalan
opiskelijoiden ainejärjestö Happo ry:n kanssa
suunnitellaan ja toteutetaan vuosittain ekskursioita alan yrityksiin sekä vieraillaan messutapahtumissa. Yhteistyökumppanit ovat koulutusohjelmalle tärkeitä. Lahjoituksina saaduille laitteille
ja lasivälineille löytyy aina käyttöä. Tänä syksynä Fermion Oy teki merkittävän laboratoriotak-
ANALYYSI 4/2012
kien lahjoituksen, josta on ollut paljon hyötyä
esimerkiksi TAMKiin saapuville laboratorioalan
vaihto-opiskelijoille.
Osaavia ihmisiä kansainvälisiin
työympäristöihin
Työelämä tarvitsee laboratorioalan osaajia, jotka pystyvät työskentelemään myös vieraalla kielellä. Yhä useammassa laboratoriossa työkielenä on englanti. Laboratorioanalyytikoita on
työllistynyt esimerkiksi yliopistojen tutkimusryhmiin, joissa työskentelee asiantuntijoita ympäri
maailmaa.
TAMKissa laboratorioalan kansainvälistyminen on otettu huomioon opinnoissa. Kielitaitoa
vahvistetaan varsinaisten kieliopintojen lisäksi
käyttämällä opinnoissa pääasiassa englanninkielisiä oppikirjoja ja tarjoamalla englanninkielisiä opintojaksoja. Laboratorioalalla vierailee säännöllisesti asiantuntijaluennoitsijoita ulkomaisista korkeakouluista. Opiskelijoilla on
myös mahdollisuus suorittaa osa tutkinnostaan
ulkomailla esimerkiksi osallistumalla kansainväliselle intensiivikurssille, suorittamalla opintojaksoja tai harjoittelun ulkomailla.
Monialaisuus koulutusohjelman vahvuutena
Laboratorioanalyytikkokoulutus antaa laaja-alaisen luonnontieteellisen perusosaamisen sekä
teoriassa että käytännössä. Valmistumisen jälkeen opiskelijalla on osaamista, joka mahdollis-
15
>>
>> taa työskentelyn monen tyyppisissä laboratorioissa. Tampereelta laboratorioanalyytikoiksi valmistuneet ovat työllistyneet esimerkiksi lääke-, elintarvike-, puunjalostus- ja kemian teollisuuden laboratorioihin sekä ympäristöalan, kaivosalan ja
biotieteiden tutkimuslaboratorioin. Opintojen tavoitteena on myös antaa opiskelijalle valmiudet
kehittää itseään tulevassa työtehtävässään niin,
että hän voi toimia työelämässä oman alansa
asiantuntijana.
Laboratorioanalyytikoita koulutetaan nykyisin Helsingissä ja Tampereella. Opintojen sisältö
vaihtelee jonkin verran ammattikorkeakoulujen
välillä. Sekä Tampereella että Helsingissä analyytikkokoulutuksen painopistealueena on kemiallinen ja biotieteellinen analytiikka. TAMKin laboratorioalan koulutuksessa ei ole suuntautumisvaihtoehtoja, mutta yhteisten opintojen jälkeen
opiskelija syventää osaamistaan suorittamalla
oman kiinnostuksensa mukaisia kursseja. Laboratorioala tarjoaa syventäviä kemian ja laiteanalytiikan opintoja, bioteknologian sekä elintarvikeanalytiikan opintoja. Opiskelija voi valita myös
syventäviä opintoja myös Paperi-, tekstiili ja kemiantekniikan koulutusohjelmasta ja Environmental Engineering -koulutusohjelmasta.
Pirkanmaan ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhdistymisen jälkeen
uusi ammattikorkeakoulu TAMK on investoinut
uusiin oppimisympäristöihin. Vuonna 2011 otet-
tiin käyttöön uudet laboratoriotilat. Yhteistyö tiloja käyttävien koulutusohjelmien välillä on lisääntynyt. Uusissa tiloissa sijaitsevat uudistetut prosessi-, tekstiili-, paperi- ja ympäristötekniikan sekä kemian laboratoriot ja kasvihuone. Nykyaikaisen bioteknologian opetuslaboratorion suunnittelu on käynnissä. Laboratorioon on tarkoitus tehdä esimerkiksi erilliset tilat soluviljelylle ja
puhdastilatyöskentelylle. TAMK on hankkinut uusia laitteita laboratorioihin vuosittain. Investoinnit
takaavat sen, että laitekanta pysyy ajanmukaisena, ja huoltosopimuksien ansiosta laitteet ovat
toimintakuntoisia pidempään. Tämä mahdollistaa osaltaan ajanmukaisen opetuksen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden paremman toteuttamisen myös tulevaisuudessa.
Tampereen ammattikorkeakoulussa laboratorioalan koulutukseen hakijamäärät ovat vuosittain
kasvaneet. Yhä useammalla koulutuksen aloittavalla on jo aiempi tutkinto tai korkeakouluopintoja takana. Usein perusteluna analyytikkokoulutukseen hakeutumiseen on halu päästä käytännönläheiseen työhön laboratoriossa. Syksylle 2013
aloituspaikkojen määrää lisätään 28:aan. Lisäyksellä pyritään vastaamaan työelämän tarpeisiin
myös muualla kuin Pirkanmaan alueella. n
Tutustu lisää Tampereen ammattikorkeakoulun
laboratorioalan koulutusohjelmaan ja sen
opetustarjontaan: www.tamk.fi
Kurssilla Mansessa nääs
P
irkanmaan Laboratorioalan
yhdistys ry järjesti elintarvikealan koulutuksen Tampereella. Olin yksi 17 osallistujasta,
joita oli ympäri Suomea, aina
Oulusta ja Kajaanista saakka.
Olimme kuuntelemassa elintarvikealan ammattilaisten pitämiä luentoja.
Luennoilla käsiteltiin elintarvikealaa monipuolisesti. Saimme tietoa esimerkiksi ruokamyrkytyksen aiheuttavista bakteereista sekä niiden määrittämisestä elintarvikkeista, glu-
16
teenittomien elintarvikkeiden
valvonnasta sekä muuntogeenisiä elintarvikkeita koskevista
lainsäädännöistä. Tutustuimme
myös muun muassa luminometriaan ja sen sovelluksiin, joilla
mikrobien määrittäminen elintarvikkeista on saatu entistä nopeammaksi.
Osallistujat esittivät luentojen jälkeen kiitettävästi kysymyksiä. Asiantuntijat olivatkin
hyvillään, kun luennot herättivät niin runsaasti mielenkiintoa. Muutenkin päivillä oli ren-
to ja vapautunut tunnelma.
Järjestelyt toimivat esimerkillisesti ja kaikki, niin luennot
kuin tapahtuman järjestäjätkin,
pysyivät aikataulussa. Hotelli Cumuluksen tarjoama auditorio tarjosi hyvän luentokokemuksen ja palvelu pelasi niin
ruokailun kuin kahvinkin suhteen. Osallistujien toiveissa olikin saada lisää vastaavia koulutuksia. n
Jukka Pohja
ANALYYSI 4/2012
TILAA AMMATTISI TUNNUSMERKIT
Sormus 14 karaatin kultaa, kokokultainen.
Sormusta on saatavana myös hopeisena.
Mallisormuksia saatavana esittelyyn.
Tiedustelut ja tilaukset:
Marianne Lehtonen, Kolkankatu 20 A 5, 15140 Lahti
Puh. koti 040 718 1274, [email protected]
Koe Lapin lumo! • Varaa majoitus ajoissa!
Liiton kautta voi vuokrata lomahuoneistoa, joka sijaitsee
Saariselällä, Kaunispään rinteellä 0,8 km Saariselän
keskustasta. Huoneistossa on takkatupa, keittiö, makuuhuone, parvi (jossa kaksi sänkyä) ja sauna. Hyvin varustellussa huoneistossa on astiasto, mikroaaltouuni, astianpesukone, cd-soitin, televisio, pyykinpesukone ja kuivauskaappi. Osake soveltuu parhaiten 2–4 henkilölle.
Liiton kautta vuokrattavan lomahuoneiston
jäsenetuun oikeuttavat säännöt:
- jäsenetu korvaus 50 a maksetaan vain kerran/jäsen
- jäsenetu vaatii vähintään vuoden jäsenyyttä
- jäsenetuhinnat on tarkoitettu vain jäsenetuun oikeutetuille
- viikot annetaan varausjärjestyksessä
Muutamia ohjeita lapinlomalle lähtijälle:
- vuokraaja suorittaa loppusiivouksen (korvausvastuulla)
- lemmikkejä ei allergioiden vuoksi saa viedä huoneistoon
- solmion käyttö on ehdottomasti kielletty!
- huoneistossa olevat CD-levyt on tarkoitettu
kaikkien käyttöön, ei mukaan vietäväksi
- varastossa olevat puut ovat omistajan
(ei yleisessä käytössä)
ANALYYSI 4/2012
- mikäli huoneistossa särkyy jotakin lomasi aikana, ilmoita siitä aina yhteyshenkilölle tai Matti Mäkiselle
Tiedustelut ja varaukset:
Matti J. Mäkinen, puh. 0500 735 155,
[email protected]
VIIKKOHINNAT (vain Slal-jäsenille)
Sesonkiviikot..................................550 c/vko
- kevät: vkot 8–16
- ruska: vkot 36, 37, 38
- kaamos: vkot 47, 52, 1
Sesongin reunat .............................500 c/vko
- kevät: vko 17
- ruska: vkot 35, 39
- kaamos: 48, 49, 51
Kesäviikot (26–31) ........................300 c/vko
Muut..............................................300 c/vko
Viikkohintoihin eivät sisälly liinavaatteet.
Takkapuita voit käyttää kopallisen/vko. Puita voi
ostaa tarvittaessa lisää Maunolta (numero mökillä).
17
Hyvinvointia elämäntaidonvalmennuksesta ja enneagrammeista
– pienin askelin
P
ääsimme kuulemaan mielenkiintoista ja ajatuksia herättävää luentoa Turussa. Elämänmuutoksen
tehnyt laborantti Henna Tupasela luennoi meille Elämtaidonvalmennuksesta ja enneagrammeista.
Positiivinen ajattelu voi saada ihmeitä aikaan ja oman ja muiden
käyttäytymisen ymmärtäminen helpottaisi paljon elämäämme. Mistä tässä on oikein kyse. Annetaan
Hennan kertoa lisää.
Kuka olet ja miten kiinnostuit elämäntaidonvalmennuksesta?
Olen 53-vuotias naimisissa oleva
kahden nuoren aikuisen poikalapsen äiti. Olen työskennellyt laboratorioissa erilaisissa tehtävissä vuodesta 1982 lähtien. Ensin Turun
yliopistolla mikrobiologisessa laboratoriossa, jonka jälkeen menin
Raisio yhtymään viideksi vuodeksi, tai niin kuvittelin siinä vaiheessa. Todellisuudessa tuo viisi vuotta
vaihtui 24 vuodeksi.
Yrityskauppojen myötä tuli suuret muutokset ja työni päättyi Raisiossa 2007. Silloin iski kriisi, että
mitäs nyt? Jotenkin kuitenkin luotin,
että aina löytyy uusia mahdollisuuksia. Menin työllisyyskurssille Merkonomin tutkintoa varten. Se oli sellainen peruskurssi ja totesin, ettei sillä
saralla työllisty, eikä se ole minun
juttuni. Sitten yksi nuoruuden tuttavani laittoi s-postia tuosta elämän-
18
ANALYYSI 4/2012
Teksti: Henna Tupasela ja Jaana Vainio
suuriin muutoksiin
taidonvalmennuskoulutuksesta, ja kysyi että mitä tiedän siitä. Vastasin, etten mitään, mutta otan selvää. Selvitin asiaa, ja
olin innoissani, että kuulostaapa
mielenkiintoiselta. Laitoin hakukaavakkeen eteenpäin ja pääsin haastatteluun. Haastattelun
jälkeen huomasin olevani innostavassa porukassa ja kohti uudenlaisia ajatuksia sekä haasteita. Laitoin viestin tuttavalleni
ja kiitin häntä, että hän oli antanut minulle tiedon tuosta koulutuksesta. Ja niin tämä matka alkoi… Nykyään sanonkin:
Oli elämä ennen lapsia ja lasten syntymän jälkeen. Samoin
oli elämä ennen ETV-koulutusta
ja sen jälkeen…
Mikä oli parasta koulutuksessa? Mikä vaikeinta?
Parasta koulutuksessa on sen
myönteisyys ja positiiviset mielikuvaharjoitukset. Niiden kanssa luodaan uudenlaisia näkökulmia, toisinaan hyvinkin
haasteellisissa tilanteissa. Eli
tapahtuu niin sanottuja voimaantumisia. Mielenkiintoisinta oli oppia täysin uudenlainen
näkökulma koko ympäröivästä
maailmasta ja sen myötä itsestään sekä kanssaihmisistään.
Mielenkiintoista oli myös oppia
todella arvostamaan itseään ja
mahdollisuuksiaan sekä uskoa
ANALYYSI 4/2012
niihin tinkimättömästi. En osaa
sanoa kuinka vaikeaa se oli,
pikemminkin se oli haasteellista mutta kuitenkin innostavaa.
Monet epäilivät esittämääsi kädennostotemppua, jossa ajatuksen voima vaikutti henkilön fyysiseen voimaan. Kerroitkin, että mielestäsi maailma ei ole vielä valmis teoriaan, että ajatuksen voima vaikuttaa kehoomme.
Kerrotko hieman tästä?
Tuo kädennostotemppu, jonka näytin on sellainen, joka aina epäilyttää ihmisiä. Minulla
oli eräs mieshenkilö ”harjoitusasiakkaana” koulutukseni aikana ja hän epäili sitä suuresti ja
luuli minun huijaavan. Hän sanoikin, että olin sopinut asiasta
etukäteen. Myöhemmin kysyin
häneltä, että haluaako hän
ihan henkilökohtaisesti testata tuota asiaa minun kanssani.
Hän vastasi myöntävästi ja niin
näytin hänelle ajatuksen voiman vaikutuksen hänen fyysiseen kehoonsa. Hän ällistyi ja
osallistui valmennuksiini. Hän
oli taloudellisesti tosi tiukoilla, mutta hänellä oli haaveena
päästä Intiaan. Valmensin häntä Intian matkasta (itse asiassa
suhteesta rahaan ja sen ansaitsemiseen) ja muutama kuukau-
si myöhemmin sain ihanan postikortin Intiasta, jossa oli vain
minun nimeni ja kotikuntani,
koska hän ei tiennyt osoitettani. Hän alkoi uskomaan ja luottamaan ajatukseen voimaan ja
sai haaveensa toteutettua. Ajatuksen voima on todellakin suurempi kuin uskommekaan. Sen
on jo tiedekin todistanut.
Sinulla on myös omakohtaisia kokemuksia, miten
ajatuksen voima voi vaikuttaa esimerkiksi sairauksista paranemiseen?
Tuo suhde terveyteen on hyvin henkilökohtainen. Minulla se on toteutunut siten, etten
enää saa ns. kausiflunssia samoin kuin ennen, sillä niiden
takana on uskomus, että meille tulee joka syksy flunssa jne.
Nuorempi lapsenikin sanoi jossain vaiheessa, että ”Äiti oletko huomannut, että emme ole
juuri koskaan enää sairaana!”
Tämä on mielenkiintoinen asia
ja aiheuttaakin paljon ajattelemisen aihetta.
Miten enneagrammitestaus eroaa muista esimerkiksi usein työnhaussa käytetyistä persoonallisuustesteistä?
Tuohon eroavuuteen en voi vastata, koska tiedän käytetyissä
19
>>
>>
testeissä olevan arvokasta ja
pätevää tietoa ihmisistä ja erilaisuudestamme. Ne vastaavat
hyvin kysymykseen minkälaisia
olemme.
Enneagrammitietous pureutuu syvälle ihmisyyteen: se ei
lokeroi, ei vertaile vaan kertoo koko uskomattoman potentiaalin mitä meissä kaikissa
on. Se antaa vastauksen myöskin kysymykseen Miksi käyttäydymme niin kuin käyttäydymme. Käyttäytymisemme motiivit tulevat ymmärrettäviksi. Enneagrammitietouden kautta oppii kääntämään omat heikkoudet vahvuuksiksi ja vasta silloin
voimme hyödyntää meissä jokaisessa olevat huikeat lahjat
ja mahdollisuudet.
Onko sinulla hyviä esimerkkejä enneagrammien
käytöstä?
Enneagrammi-persoonallisuustieto on nopeasti leviävä ja
suosiotaan kasvattava tiedonala. Työelämässä enneagrammin tuntemus säästää valtavasti
aikaa ja turhautumista. Se auttaa merkittävästi tuomaan jokaisesta parhaat piirteet ja voimavarat esille. Enneagrammitietoutta voidaan käyttää muutamia esimerkkejä mainitakse-
ni: tiimityöskentelyn parantamisessa, myynnissä, markkinoinnissa ja henkilöjohtamisessa.
Miten stressi vaikuttaa
tyyppiin?
Stressin vaikutus jokaisen tyypin käyttäytymiseen on suorassa suhteessa henkilön stressitasoon. Jokaisella enneagrammityypillä on stressisuunta, jolloin hän alkaa ilmentämään itseään enemmän stressisuuntaisen tyyppinsä mukaisesti, kuin
oman tyyppinsä mukaisesti. Esimerkiksi tyyppi kakkonen, joka
on avulias ja ystävällinen saattaakin stressaantuessaan muuttua vaativaksi ja töykeäksi. Kun
taas kasvusuuntaansa eli positiiviseen kehityssuuntaan mennessä jokainen tyyppi saa omien myönteisten ominaisuuksien lisäksi myös kasvusuuntansa
myönteiset ominaisuudet käyttöönsä. Se on huikeaa.
Mitä elämäntaidonvalmennus on ja mitä se tarjoaa Sinulle?
Elämäntaidonvalmennuksen
avulla keskitytään nykyisyyteen
ja toivotun tulevaisuuden luomiseen. Valmennus on ratkaisukeskeistä ja käytännöllistä. Sen
tarkoituksena on löytää myön-
teisten mielikuvien avulla uusia
näkökulmia elämään. Valmennus auttaa sinua myös elämän
haasteellisissakin muutostilanteissa. Sen avulla voit löytää uusia
näkökulmia, joiden avulla voit
päättää mihin suuntaan lähteä.
Kukaan ei voi muuttaa menneisyyttään. Mutta jokainen voi
luoda visioita ja tavoitteita tästä päivästä tulevaisuuteen; elät
tässä hetkessä ja luot tulevaisuutesi nyt. Tavoitteiden avulla löydät ratkaisuja unelmasi toteuttamiseksi. Ja kuin huomaamatta,
alat elää unelmaasi todeksi.
Valmennuksen avulla pystyt luomaan innostavia tavoitteita yksityis- ja työelämässäsi, jotka auttavat sinua menestymään. Valmennus kannustaa oman mielen uskomattomien voimavarojen hyödyntämiseen ja löytämään omat kyvyt ja mahdollisuudet. Haluatko siis ryhtyä oman elämäsi
käsikirjoittajaksi. Haluatko olla oman elämäsi toimitusjohtaja vai alainen?
Valmennus auttaa sinua
nauttimaan enemmän päivittäisestä elämästäsi ja parantamaan ihmissuhteitasi. n
Lisätietoja valmennuksesta:
www.namaste.fi/valmennus
Mikä ihmeen ENNEAGRAMMI?
Enneagrammi on itsetuntemuksen väline, joka
avartaa ymmärrystä itsestä ja muista. Se vastaa kysymykseen MIKSI toimimme niin kuin toimimme. Enneagammi auttaa meitä tunnistamaan
omat tunteemme ja toimintatapamme, sekä niiden taustat. Toimintamme motiivien tunteminen
antaa hyvät lähtökohdat kehitykselle.
Enneagrammin tavoitteena on oppia ymmärtämään itseämme yhä paremmin. Lisäksi sen avul-
20
la pystymme hyväksymään itsemme ja oppia ottamaan itsemme hieman kevyemmin ja nauramaan
itsellemme. Kun tuntee itsensä, on helpompi ymmärtää myös toisia. Tämä auttaa ja vapauttaa arjessa ja elämän vaihtuvissa käänteissä.
Enneagrammin avulla pystymme kääntämään heikkoutemme vahvuuksiksi, jolloin löydämme sisimmästämme sen upean timantin, joka
siellä loistaa. Lisäksi pystymme suuntaamaan voi-
ANALYYSI 4/2012
mavaramme oikein ja jakamaan hyvää ymmärtämällä muita ja elämällä sopusoinnussa heidän
kanssaan. Enneagrammin avulla saamme sisäistä viisautta ja voimavaroja.
Mikä enneagrammityyppi sinä olet?
Voit käydä testaamassa sen sivuilla
http://www.namaste.fi/enneagrammi/
enneagrammi-testi
ENNEAGRAMMITYYPIT
1. PERFEKTIONISTI
• Muita nimityksiä:
uudistaja,omantunnontarkka,
laaduntakaaja, tuomari
• Parhaimmillaan: ahkera, realistinen, vastuullinen
• Joskus: liian kriittinen,
vihainen, kireä, ehdoton
2. AUTTAJA
• Muita nimityksiä: uhrautuja, huolehtija, antaja
• Parhaimmillaan: lämmin, huolehtivainen, ystävällinen, myötätuntoinen
• Joskus: liian omistushaluinen, syyllistävä, manipuloiva, tukahduttava
3. MENESTYJÄ
• Muita nimityksiä: suorittaja, uranrakentaja, voittaja
• Parhaimmillaan: tehokas, määrätietoinen,
motivoiva, energinen
• Joskus: liian laskelmoiva, juonitteleva,
ulkokohtainen, tunteeton
4. ROMANTIKKO
• Muita nimityksiä: individualisti, luova, kaipaaja
• Parhaimmillaan:
luova, herkkä, omaperäinen, aistikas
• Joskus: liian dramaattinen, erikoinen, arvaamaton, itsepäinen
ANALYYSI 4/2012
5.TARKKAILIJA
• Muita nimityksiä:
pohdiskelija, oma­varainen, katselija
• Parhaimmillaan:
analyyttinen, viisas,
ymmärtäväinen, looginen
• Joskus: liian sooloileva, sulkeutunut, eristäytynyt, ylimielinen
7. SEIKKAILIJA
• Muita nimityksiä:
optimisti, nautiskelija,
visionääri
• Parhaimmillaan:
innostunut, seurallinen,
hauska, spontaani
• Joskus: liian pinnallinen, impulsiivinen,
levoton, kuriton
8. ITSEVARMA
• Muita nimityksiä:
johtaja, vaikuttja,
päällikkö
• Parhaimmillaan:
energinen, vahva,
peloton, pätevä
• Joskus: liian komenteleva, dominoiva,
hyökkäävä, äänekäs
Kuva: www.namaste.fi/enneagrammi
6. KYSELIJÄ
• Muita nimityksiä: kyseenalaistaja, epäilijä, turvaaja
• Parhaimmillaan: luotettava, vastuullinen, kunniallinen, suunnitelmallinen
• Joskus: liian epäileväinen, pelokas, päättämätön, turvallisuushakuinen
9. SOVITTELIJA
• Muita nimityksiä:
rauhanrakentaja,
mukautuja, viipyilijä
• Parhaimmillaan:
rauhallinen, tasapuolinen, suvaitsevainen, sovinnollinen
• Joskus: liian päättämätön, sitoutumaton,
salavihainen, etäinen
Seuraavalla sivulla
työpaikkojen
enneagrammityypit >>
21
Enneagrammityypit työpaikoilla
1. LAADUNVALVOJA /
IDEALISTINEN
UUDISTAJA
”Minua motivoi se, että
saan tehtyä asiat hyvin ja
oikein, ja saan asetettua
korkeita tavoitteita työlleni.
Pyrin koko parantamaan itseäni ja työsuorituksiani. Tavoittelen täydellisyyttä.”
2. MENTORI /
AVULIAS
YHTEYSHENKILÖ
”Minua motivoi se, että työpaikalla on mukava ilmapiiri, ihmisillä on kivaa yhdessä, saan olla tarpeellinen
ja ihmiset muistavat kiittää
minua aina silloin tällöin.”
3. NOPEA TEKIJÄ /
TEHOKAS SUORITTAJA
”Minua motivoi se, että saan suoritettua asetetut tavoitteet tehokkaasti ja hyvin. On hienoa
saada tunnustusta työstäni ja nautin siitä, että pääsen eteenpäin urallani.”
4. TUNTEIKAS SUUNNITTELIJA / LUOVA
INDIVIDUALISTI
”Minua motivoi se, että saan olla toteuttamassa itseäni ainutlaatuisella ja luovalla tavalla. Pidän siitä, että työni jälki
on yksilöllistä. Aistin herkästi työpaikan tunnelman
ja ihmisten mielialat.”
5. TIETOPANKKI /
TUTKIVA
ASIANTUNTIJA
”Minua motivoi se, että
saan paneutua asioihin rauhassa ja perinpohjaisesti. En pidä tunteenpurkauksista, vaan toivon asiallista työskentelyilmapiiriä.”
9. SOVITTELIJA /
SOPEUTUVA
RAUHANRAKENTAJA
”Minua motivoi sopuisa
ilma­piiri, leppoisa tahti ja
innostava tiimityöskentely. On mukavaa, jos työlleni on selvät ohjeet ja tiedän, mikä on olennaista.”
6. LUOTTOHENKILÖ /
USKOLLINEN
KYSEENALAISTAJA
”Minua motivoi se, että
voin olla luottamuksen arvoinen. Minulle on tärkeää varmistaa ja turvata asiat, siksi olen yleensä ensiksi epäilevä uusien asioiden suhteen.”
7. VISIONÄÄRI /
INNOSTUVA
SUUNNITTELIJA
”Minua motivoi se, että
pääsen suunnittelemaan
uusia juttuja. Nautin innostavista ideoista ja tuoreista mahdollisuuksista sekä vauhdikkaasta
tekemisen meiningistä.”
8. VASTUUHENKILÖ /
VAHVA VAIKUTTAJA
”Minua motivoi se, että pääsen päättämään
ja tekemään suuria juttuja. En jaksa kuunnelle lässytystä ja selittelyjä. Pidän oman luottoporukkani puolta vaikka viimeiseen saakka.”
Parhaimmillaan opimme kaikkien yhdeksän
tyypin upeista lahjoista. Yhteisöllinen harmonia lisääntyy kun
erilaisuuden arvostus
kasvaa. Lisäksi oivalletaan, että jokaisella
työntekijällä on oma,
ainutlaatuinen lahjansa kokonaisuudelle.
Henna Tupasela, MB-Master-Coach
• Elämäntaidonvalmennus • Enneagrammiohjaukset / tyypitykset • Tunnevalmennus
Puh. 044 279 3680, [email protected], vapauspuu.yhteystietopalvelu.com
22
ANALYYSI 4/2012
S u do ku
Sudoku
Ruudukon jokainen vaakaja pystysuora rivi sekä
3x3 ruudun laatikko on
täytettävä numeroilla 1–9
niin, että jokainen numero
esiintyy rivissä tai laatikossa
vain kerran.
Numeroitujen ruutujen
ratkaisunumerot voi lähettää
Analyysin toimitukseen
30.1.2013 mennessä:
jaana.vainio@
laboratorioalanliitto.fi
Tehtävän ratkaisu ja
Sudokun ratkaisun voittaja
julkaistaan seuraavassa
lehdessä 1/2013.
Edellisen sudokun ratkaisu JA
voittaja löytyy sivulta 27!
Olemme nyt myös Facebookissa.
Käy tykkäämässä!
Arvomme palkintoja tykkäävien jäsenten kesken.
Seuraavat Luentopäivät ovat Jyväskylän
Laajavuoressa 25.–26.4.2013. Lue lisää Analyysin
seuraavasta numerosta ja www.laboratorioalanliitto.com
ANALYYSI 4/2012
23
Y h d is t y ks e t t o imiv at
Tekstit: Jouko Marttila, Risto Hamila ja Timi Tanskanen
Kuvat: Anja Lehtonen
Helsingin laboratorioalan yhdistys ry
Terveisiä Immersbystä
ÄÄ.
TYKSEN PUOLESTA TAHDON KIITT
DIS
YH
ALA
ON
LIIT
LAN
IOA
OR
AT
SUOMEN LABOR
T RIITTÄÄ.
ITÄ, JOITA VARMASTI TÄÄLLÄ NY
IJÖ
TEL
HIT
KE
IN
MÄ
TEL
NE
ME
YSI
TEITÄ ANALY
ES SÖDERKULLAAN.
TTUA MUKAAN, TERVETULOA LÄH
HU
PU
TU
SAA
ON
IN
AK
EIT
OR
NS
JOITAIN SPO
Ä TÄÄLLÄ JÄÄKÄÄN KUKAAN,
ILMAN JUHLASEURAA TÄNÄÄN EIP
LLAAN.
KYLLÄ VARMASTI TOIMEEN ME TU
IMME
N EN MÄ LUKEUDUKAAN, KAI VO
OO
IST
IMM
HA
PAR
N
JIE
HU
PU
A
KOSK
SIIRTYÄ KAHVIIN JA PULLAAN…
N
äillä laulun sanoilla avasin Helsingin laboratorioalan yhdistyksen 50-vuotis juhlat Sipoon Immersbyn kylässä 15.9.2012. Kuvat puhukoot puolestaan!
Lämmin kiitos kaikille osanottajille ja tukijoillemme, kuten Siljanderin lasinpuhaltamo, Berner
24
Oy, Oy G. W. Berg & Co Ab, Oy Eurodot Ab ja
Ammattiliitto Pro. Lisäksi lukuisat yhdistykset ovat
muistaneet meitä kortein ja lahjoituksin.
Helsingin laboratorioalan yhdistyksen puolesta:
Jouko Marttila (pj)
ANALYYSI 4/2012
yyskuun viidestoista kokoontui bussilastillinen
uteliaan oloisia juhla-asuisia ihmisiä Mellunmäen metroasemalla. Toiset olivat jo ennestään
tuttuja ,toiset eivät, tai eivät vielä.
Suuntasimme ensin Vanhalle Porvoontielle,
kunnes käännyimme pienelle sivutielle. Pian näkyi pelkkää korpea; se oli Sipoonkorpea. Jonkin aikaa ajettuamme saavuimme pienen kylän
laitaan ja käännyimme Palokunnantalon pihaan.
Olimme juhlapaikalla keskellä kaunista maalaismaisemaa, Immersbyssä. Astuimme sisään kauniisti koristeltuun juhlasaliin.
Virallisen alkuseremonian jälkeen verryttelimme ulkona leikkimielisten kilpailujen parissa aurinkoisessa syyssäässä. Voittajien selvittyä heidät
palkittiin, tietenkin protestien saattelemina. Sitten
jatkettiin perinteisesti hyvän ruoan ja juomien kera. Vähitellen pääsi kahden miehen orkesterimme tekemään "sound check`iä" ja pian näppäi-
Vesilinjalla…
Isot kiitokset järjestäjille!
Risto H.
Kokopäivätoiminen luonnontarkkailija
Keitä ne on ne sankarit...
Onnittelulaulu muilta yhdistyksiltä.
M
eille Laborexinin tirehtööreille oli kunnia
päästä mukaan arvostetun yhdistyksen 50 v
juhliin. Laborexin Oy:lla on erittäin pitkät perinteet laboratorioalan yhdistyksen toiminnasta. Onhan edesmennyt toimitusjohtajamme Veikko Siltala ollut perustamassa Suomen Laboranttiliittoa.
Erkki Kallio/haitari, Jouko/Kitara ja Dingo/laulu.
ANALYYSI 4/2012
li puheenjohtaja Jouko upouudella "Stratocasterillaan" Apachea oikein miehekkäästi. Muun orkesterin ja laulusolistin päästyä mukaan olikin sitten juhlakansa pian tanssin pyörteissä. Sitten alkoivatkin kaikki olla taas tuttuja keskenään ja perinteinen lämmin tunnelma nousi.
Illan pimennyttyä ja kellon käydessä jo lähelle puoltayötä siirryimme hitaasti, mutta varmasti tilausbussiimme, joka yön pimeydessä kiidätti meidät Helsingin keskustaan, kenet minnekin.
Kauan tämän liiton toiminnassa mukana olleena
aina uudestaan ihmettelen sitä hyvää ja lämmintä tunnelmaa mikä näissä tilaisuuksissa on. Enkä
ole yksin mielipiteineni.
Tuplajuhlat. Yhdistyksen puheenjohtajalle ojennettiin liiton viiri hänen
50-vuotispäivänsä kunniaksi.
Ja asiaan. Mellunmäen metroasemalla juhlaväkeä odotteli linja-auto, jonka kuljettaja paljastui
myöhemmin illalla oivaksi haitarin soittajaksi. Linja-auto kuljetti väen juhlapaikalle ja siellä puitteet
olivatkin hulppeat. Tervetuliaismaljojen jälkeen
juhlijoita odotti notkuva herkullinen seisovapöytä,
josta kaikille löytyi varmasti mieluisaa purtavaa.
Siitä eteenpäin ilta kului kilpailujen ja livemusiikin
parissa. Juhlissa vallitsi lämmin tunnelma ja Jouko
Marttila piti paketin kasassa tuttuun tyyliinsä. Intoutui hänkin musisoimaan linja-autoilevan haitaristin kanssa ja jälki oli komeaa. Laborexinin oma
poika Hans Sällströmkin antautui tunnelman vietäväksi ja laulaa lurautti Dingoa. Kaikenkaikkiaan
tunnelma oli mahtava ja tarjoilut loistavat. Harmi,
että yhdistyksen 50 v juhlia vietetään vain kerran.
Syysterveisin:
Timi Tanskanen, toimitusjohtaja, Laborexin Oy
25
Y hdis t y ks e t t o imiv at
S
Y h d is t y ks e t t o imiv at
Tekstit: Marjaana Honkanen ja Erkki Savoni
Kuvat: Marjaana Honkanen
Satakunnan laboratorioalan yhdistys
Satakunnan laboratorioalan
yhdistyksen 40-vuotisjuhlat
S
atakunnan laboratorioalan yhdistys, eli Sat Lab ry juhlisti 40-vuotistaivaltaan13.10.2012 Porin entisen
Puuvillatehtaan tiloissa, Kahvila-Paahtimo Cafe Solossa hyvän ruuan, seuran ja yllätysten parissa. Sateinen sää ei ollut onneksi juhlakansaa karkottanut paikalta, vaan meitä oli
saapunut tilaisuuteen satakuntalaisten lisäksi ympäri Suomea
Kemistä Helsinkiin.
Tilaisuuden aluksi skoolasimme tilaisuuden arvolle sopivasti kuohuviinillä ja yhdistyksen puheenjohtaja, Karoliina
Ritola piti puheen ja muisti lahjoin yhdistyksessä pitkään aktiivisena toiminutta Ari Nummea.
26
Tämän jälkeen meitä onniteltiin
mm. liiton puheenjohtaja Jaana Nousiaisen toimesta ja vapaamuotoisempi tilaisuus alkoi
alkuruuan merkeissä. Pääruokaan mennessä tilan oli jo täyttänyt iloinen puheensorina, kun
toisilleen tutut päivittävät kuulumisiaan ja uudet tutustuivat
muihin jäseniin. Itse olin ensimmäistä kertaa yhdistyksen toiminnassa mukana ja oli helppo lähteä ensikertalaisena mukaan, koska ihmiset olivat niin
avoimia ja iloisia tälläistä noviisia kohtaan.
Illan jo pimetessä juhlahumua latisti yhtäkkiä paikalle saapunut konstaapeli joka
tiukkasi tuimaan sävyyn huvi-
lupaa ja uhkasi lopettaa juhlat
jos sellaista ei pikapikaan löytyisi. Onneksi mies osoittautuikin valepoliisiksi ja huviluvaksi riitti puheenjohtamme drinkki
joka hävisi konstaapelin suihin
ja irrotti miehen kielenkannasta niin sisäisen Mauri Antero
Nummisen kuin Rauli Badding
Somerjoenkin. Illan jo pimetessä ja suklaakakun täyttämien
vatsojen siivittämänä juhlat jatkuivat tanssilattialla.
Kiitos vielä kerran hienosta illasta kaikille mukana olleille ja
onnea aktiivisille ja vetreälle
nelikymppisille!
Marjaana honkanen
ANALYYSI 4/2012
lin Helsingin 50-vuotisjuhlissa. Siellä tuli puheeksi, että mikä yhdistys täyttää seuraavaksi vuosia, no Satakunta täyttää 40v. Tuli kutsu, että tulethan sie Porin juhliin ja minä sanoin että
kyllä. Mie pähkäilin, että millä sitä lähtee ja ketä sinne on lähdössä. Ei ollut innokkaita lähtiöitä,
menenkö junalla vai autolla. Katselin juna-aikatauluja, olivat vähän hankalat, joten päätin lähteä autolla ja yksin.
Hain autoliikkeestä “tiqu­aanin” koeajolle.
Lauantaiaamu klo 8.15 starttasin taipaleelle. Pääsin Kemistä 10 km, pistin vinkkarin ja päälle satoi
vettä melkein koko matkan. Sammutin vinkkarin
60 km ennen Poria. Nyt vois käydä kaffeella.
Odottelin huoltamoita, mutta sattuivat olemaan
aina väärällä puolella. Päätin käydä kaffeella
ennen hotelliin kirjautumista Porin sellillä klo klo
14.05. Muuten matka meni hyvin.
Menin juhlapaikalle ja siellä minut otettiin hyvin vastaan. Juhlat oli hyvät ja ruoka maukasta.
Ratsia oli hauskin tapahtuma, kun konstaapeli
haastatteli Karoliinaa.
Hyvää syksyn loppua ja talven tuloa!
Terveisin Eki
TAPAHTUMIEN ABC
Tapahtuma, tiedot
Järjestäjä, ilmoittautumiset
Tammi-
Tutustuminen eri tanssilajeihin
Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry
Helmikuu
Lisätiedot [email protected]
25.–26.2.
Kokonaisvaltainen työhyvinvointi
Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry /
2013
laboratoriossa, Oulu
Suomen Laboratorioalan liitto ry. Ks. lisätiedot s. 2
25.–26.4.
Luentopäivät, Jyväskylä
Suomen Laboratorioalan liitto ry
2013
Ks. koulutusohjelmat netistä vuoden alussa.
Sudokun 3/2012 ratkaisu
Sudokun 3/2012 voittajaksi arvottiin
Nina Ståhlberg, Vantaa.
Analyysin toimitus
onnittelee voittajaa!
ANALYYSI 4/2012
27
Y hdis t y ks e t t o imiv at
O
Pu he e njo ht ajal t a
Onko työmme tärkeys unohdettu?
L
aborantin perustutkintoon sisältyy kemiallisia,
mikrobiologisia, fysikaalisia, biokemiallisia
ja aistinvaraisia määrityksiä. Tästä listasta voi
jo päätellä, että koulutus on vaativaa ja tämä
kaikki sisällytetään 120 ov. Laborantin on oltava moniosaaja, kun ajatellaan hänen sijoittumistaan työelämässä. Työpaikka voi olla teollisuudessa, kuntien ja valtion, ympäristö- ja elintarvikevalvonnan, tutkimuslaitosten, tullivalvonnan,
yliopistojen ja korkeakoulujen laboratorioissa.
Laboratorioala vaatii työntekijöiltä koko ajan
uusien asioiden oppimista ja sisäistämistä. Lisäksi laboratoriotyössä täytyy hallita isoja kokonaisuuksia ja vaativia työtehtäviä, kuten työturvallisuus, laadunvalvonta, englanninkieli, hyvät vuorovaikutustaidot, asiakaspalvelua ym. Päivittäisessä elämässä ei aina tule ajateltua, että jokaiseen elämän osa-alueeseen on tehty monia tutkimuksia eri laboratorioaloilla.
Liian harvoin nostetaankin esille laboratoriotyön merkitys ja tärkeys. Miten takaamme, että
saamme tulevaisuudessakin korkeatasoisia ja laadukkaita laboratoriopalveluita? Kilpailu on kovaa
joka paikassa. Henkilökuntaa vähennetään, koulutuksia karsitaan, materiaalikustannuksissa säästetään, laitteisiin
ei investoida, tutkittavien analyysien määriä vähennetään. Ammattikuntamme pitäisi kehittää ja olla usein tutkimusten edelläkävijöitä, tai vähintään
ajan tasalla. Miten se on nykyisin mahdollista?
28
Henkilökuntaa vähennettäessä, lähtijät ovat aika
usein käytännön työtä tekevästä porukasta, jolloin jäljelle jääneillä vastuu lisääntyy ja kiireen
myötä myös henkinen kuormittuminen kasvaa.
Laboratoriotyö on tarkkaa ja vaativaa ja työn
tuloksella on suuri merkitys. Eri teollisuuden aloilla voidaan kärsiä suuria taloudellisia menetyksiä,
jos laboratoriotulokset eivät tule riittävän nopeasti. Veden ja elintarvikkeiden mikrobiologisten
näytteiden analysoimisessa on kyse ihmisten terveydestä. Kaikesta huolimatta työnarvostus ei ainakaan palkassa näy. Vai onko vieläkin kyse, että ammattiamme ei tunneta?
Nämä ajatukset ovat viime aikoina pyörineet mielessäni. Jopa niin paljon että, näin painajaista vai onkohan se tulevaisuutta, että ”istuin laboratoriossa ja minulle tuli isoja paketteja Kiinasta, joissa oli siistissä pinossa tutkimustodistuksia”. Uni oli niin todellinen. Siitä puuttui
ainoastaan työnjohtaja joka olisi kysynyt tuloksia. Ja jos olisin vastannut, että en ymmärrä Kiinaa niin hän olisi sanonut, että ”kyllähän nyt jokaisen Laborantin täytyy Kiinaa osata!”. Kuulostiko tutulta? n
Haluan vielä kiittää kuluneesta vuodesta liittohallitusta, liittovaltuustoa sekä yhdistysten puheenjohtajia, jotka tekivät mahdolliseksi tutustua heidän johtokuntiinsa yhdistysvierailulla. Lisäksi erityiskiitos
liiton taloudenhoitajalle, joka on opettanut ja neuvonut minua monissa liittoa koskevissa asioissa.
Lämmintä ja rentouttavaa Joulua kaikille ja
energistä Uutta Vuotta!
Juhlavin talviterveisin
Jaana Nousiainen
ANALYYSI 4/2012
Työkyvyttömyyden ehkäisyyn tarvitaan
näkökulman muutosta
S
airausvakuutus- ja työterveyshuoltolait muuttuivat kesäkuun 2012 alusta. Uudistuksen
tavoitteena on ehkäistä suomalaisten työkyvyttömyyden pitkittymistä. Uusi laki myös vahvistaa työterveyshuollon roolia töihin paluun tukemisessa.
Vuosittain Suomessa noin
40 000 henkilöä on pitkittyneillä, eli yli 90 päivää kestävillä
sairauslomilla. – Mikään työterveyshuolto ei pysty ratkomaan
ongelmia yksin. Tiivis vuorovaikutus työterveyshuollon, työnantajan ja työntekijän kesken
on avainasemassa töihin paluun tukemisessa. Lisäksi tarvitaan eri lääkärikuntien välistä
verkostoitumista ja paikallista
yhteistyötä, painottaa Työeläke­
vakuuttajat TELAn asiantuntijalääkäri Tiina Kaarne.
Työkyvyttömyyttä koskevaan ajatteluun tarvitaan Kaarneen mukaan koko maassa
isoa näkökulman muutosta.
Osatyökyvytön on myös osatyökykyinen, mikä usein unohdetaan.
– Meillä yhteiskunnassa on
vallalla ajattelu, että ihminen
on pääsääntöisesti vain joko
sairas tai terve, ilman välimuotoja. Osa-aikainen työskentely
ehkäisisi kuitenkin poissaolon
pitkittymistä ja helpottaisi töihin paluuta.
Kaarne arvioi, että jopa
neljännes työkyvyttömyysjaksojen pitkittymisistä voitaisiin vält-
ANALYYSI 4/2012
tää aktiivisilla töihin paluun tukitoimilla. Lakimuutoksen mukaan työnantajan pitää työterveyshuollon ja työntekijän
kanssa selvittää mahdollisuudet työn tai työolojen räätälöintiin, jos sairauspoissaolot toistuvat tai pitkittyvät.
– Kuntoutuksen tarvetta ja
osa-aikatyön mahdollisuuksia
tulisi arvioida jo sairauspäivärahakaudella, sen sijaan että
odotellaan kauden päättymistä ja vasta sitten aktivoidutaan.
On kaikkien osapuolten etu, ettei työkyvyttömyys pitkity ja pahimmassa tapauksessa johda
ennenaikaiseen eläköitymiseen.
Hyvällä työkyvyllä
pidempiä työuria
Suomalaisten keskimääräistä
eläkkeellesiirtymisikää laskee
erityisesti juuri työkyvyttömyyseläkkeiden suuri määrä ja aikainen alkaminen. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien keskiikä on vain noin 52 vuotta, mikä pudottaa kaikkien eläkkeelle siirtyneiden keski-iän 60,5
vuoteen. Tavoitteena on nostaa eläkkeellesiirtymisikää vähintään 62,4 vuoteen 2025
mennessä. Työkyvyttömyyseläkkeellä on tällä hetkellä työeläkejärjestelmästä kaikkiaan noin
199 000 henkilöä.
– Hyvä työkyky on yksi tärkeimpiä tekijöitä työurien pidentämisessä sekä edelleen suo-
malaisten eläkkeellesiirtymisiän
nostossa, Kaarne korostaa.
Uuden lain mukaan työterveyshuollon on arvioitava työntekijän työkykyä ja selvitettävä
töihin paluun mahdollisuudet,
jos sairauspoissaolot toistuvat
tai pitkittyvät.
Työntekijän on toimitettava työterveyslääkärin lausunto
Kelaan viimeistään, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90
päivältä. Lausunnossa arvioidaan jäljellä olevaa työkykyä
ja töihin paluun mahdollisuuksia. Uuden lainsäädännön mukainen menettely on parhaillaan siirtymässä käytäntöön,
kun ensimmäiset 90 päivän sairauspäivärahajaksot ovat täyttymässä. n
Lisätietoja:
• Telan asiantuntijalääkäri,
työterveyshuollon erikoislääkäri Tiina Kaarne,
puh. 050 560 7285
• Telan verkkosivuilla
http://www.tela.fi/
tyoelakeala/tyokyky/
yhdessa_tyokyvyn_tukena
Työeläkevakuuttajat TELA
ry on kaikkien Suomessa toimivien työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö. Telan jäseninä
ovat kaikki lakisääteistä
työeläketurvaa hoitavat
työeläkevakuuttajat.
29
To im ih e n k ilö t ja y hdis t y ks e t
YHDISTYKSET
HELSINGIN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS – HeLab ry
Puheenjohtaja: Jouko Marttila
Iltapäiväntie 7 D, 02210 Espoo
puh. 050 490 6787
[email protected]
Jäsensihteeri: Eija Koskela
Päijänteentie 43 A 2, 00510 Helsinki
[email protected]
puh. 040 576 7076
ITÄ-SUOMEN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS ISLab ry
Puheenjohtaja: Miia Martiskainen
puh. 040 832 9602,
[email protected]
Sihteeri/tiedottaja: Maria Laatikainen
puh. 050 413 9532,
[email protected]
KESKI-SUOMEN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS K-S Lab Ry
Puheenjohtaja: Marja-Liisa Puttonen
Kaakkoiskaari 25,
40530 Jyväskylä
puh. koti: 040 845 0296
[email protected]
Sihteeri: [email protected]
PIRKANMAAN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS PirLab ry
Puheenjohtaja: Marja-Leena Mattila,
Vellamontie 11, 37800 Toijala,
puh. koti 040 519 4117,
puh. työ (03) 5654 4422,
[email protected]
Sihteeri: Hanna-Liisa Suominen,
Jänislahdenkatu 3 B 30, 33410 Tampere,
puh. koti 040 829 2141,
[email protected]
POHJOIS-SUOMEN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS ry
Puheenjohtaja: Kaisu Ruumensaari
[email protected]
Sihteeri: Auli Järvelä
Perttusenkatu 52, 94600 Kemi,
puh. 040 732 4675,
[email protected]
Jäsensihteeri: Erkki Savoni
Haapalankatu 3 A 7, 94100 Kemi,
puh. koti 040 504 4456,
[email protected]
PORVOON
LABORATORIOALAN
YHDISTYS ry
Puheenjohtaja: Tuula Tummala,
Pohjoispellontie 1 C 12, 06450 Porvoo,
puh. koti 040 545 3844,
puh. työ 050 458 2361,
[email protected]
Sihteeri ja tiedotussihteeri:
Merja Heimala,
Harjutie 6 F 16, 06750 Tolkkinen,
puh. koti 040 501 6540
[email protected]
PÄIJÄT-HÄMEEN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS PäijätLab ry
SATAKUNNAN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS SatLab ry
Puheenjohtaja: Karoliina Ritola,
Kivitaskuntie 49, 28220 Pori,
puh. 050 545 3209,
[email protected]
Sihteeri: Eeva Wahrman
Hallituskatu 7 B 8, 28100 Pori
[email protected]
Jäsensihteeri: Helena Kytöluhta,
Kaaripiha 7 as 1, 28600 Pori,
puh. työ 020 529 3140,
gsm 044 071 9131,
[email protected]
VARSINAIS-SUOMEN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS ry
Puheenjohtaja: Jaana Vainio
Lepomäentie 4, 21380 Aura,
puh. 044 284 9199,
[email protected]
Sihteeri: Ann Sofie Wierda,
Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto,
puh. 050 338 7410,
[email protected]
Jäsensihteeri: Toini Turtiainen,
Rätiälänkatu 11 C 34, 20810 Turku,
puh. 040 542 5395,
[email protected]
Puheenjohtaja: Raija Nissinen
Kariniemenkatu 28 B 69, 15140 Lahti
[email protected]
Jäsensihteeri: Anu Liukkonen
Markankatu 11, 15240 Lahti
[email protected]
POHJOIS-SAVON
LABORATORIOALAN
YHDISTYS ry
Puheenjohtaja ja jäsensihteeri:
Irja Hiekkamäki,
Rissalantie 34 A 4, 70910 Vuorela,
puh. työ 044 720 1457,
puh. koti 050 342 5634
[email protected]
Sihteeri: Tiina Kortelainen,
Kasurilanmäentie 175,
71800 Siilinjärvi,
puh. työ 020 772 4964,
puh. koti 050 348 7034
[email protected]
30
ANALYYSI 2/2012
Puheenjohtaja: Jaana Nousiainen
Miilukatu 5 D 17,
94720 Kemi,
puh. 040 523 8816,
[email protected],
[email protected]
Varapuheenjohtaja: Elsi Saarenpää
Lottakuja 6,
91410 Jokirinne,
puh. 050 306 5186
[email protected]
Sihteeri: Auli Järvelä
Perttusenkatu 52, 94600 Kemi,
puh. koti 040 732 4675,
puh. työ 020 463 4547,
[email protected]
[email protected]
II Sihteeri: Päivi Vesala
Kalervontie 9 C 39,
90570 Oulu,
puh. 040 720 2003,
[email protected]
Tiedottaja: Margit Häkli
Yläruukintie 7 as 1
28610 Pori
puh. 050 321 4153
[email protected]
Taloudenhoitaja: Tuula Nieminen
Mahlamäentie 14 B 9,
01900 Nurmijärvi,
puh. koti 040 715 0457,
[email protected]
Jäsensihteeri: Toini Turtiainen
Rätiälänkatu 11 C 34,
20810 Turku,
puh. 040 542 5395,
[email protected]
Jäsenmaksut: Riitta Pesonen
Hiekkalantie 17,
80170 Joensuu,
puh. koti 050 400 9516,
[email protected]
To imihe nkil ö t ja yh dis tyk se t
SUOMEN LABORATORIOALAN LIITTO RY:N
TOIMIHENKILÖT 2012
Koulutusvastaava:
Irja Hiekkamäki
Rissalantie 34 A 4,
70910 Vuorela,
puh. koti 050 342 5634,
puh. työ 044 720 1457,
[email protected],
[email protected]
Luentopäivät:
Merja Lehtinen
Ikurintie 67,
33340 Tampere,
puh. koti 040 514 1173,
[email protected]
Sormukset ja ammattimerkit
Marianne Lehtonen
Kolkankatu 20 A 5,
15140 Lahti
puh. koti 040 718 1274
[email protected]
Analyysin ja Suomen Laboratorioalan
liiton palvelukortti.
Ilmoitan muuttuneista tiedoista
OSOITE
uusi osoite:
vanha osoite:
Suomen Laboratorioalan Liitto ry
Toini Turtiainen
NIMI
entinen nimi:
TYÖPAIKKA
Rätiälänkatu 11 c 34
20810 Turku
Nimeni:
Syntymäaika
ANALYYSI 4/2012
/
31
LABOREXIN OY
Lasinpuhaltamo Siljander
LABOREXIN OY on monipuolinen toimittaja laboratorioalalla:
• Kattava valikoima laboratoriolaitteita ja -tarvikkeita
Mm. Shimadzu-vaa'at, GFL:n hauteet, tislaimet, taso ravistelijat, inkubointikaapit, syväjääkaapit ja -arkut.
Lasiset- ja digitaaliset lämpömittarit, Sentekin pH-, johtokyky-,
DO²-, Redox-, Ioniselektiiviset mitarit. Laboratoriolasit laidasta
laitaan, kvartsituotteet, Lasi- ja kvartsikyvetit.
Kartellin muovituotteet, Nabertherm laboratoriouunit,
Ultraäänipesulaitteet, Smeg-laboratoriopesukoneet,
• Selecta-autoklaavit, sentrifugit, lämpö- ja kuivauskaapit.. jne..
• Valmistamme laboratoriovaunuja ja -pöytiä asiakkaan toiveiden
ja mittojen mukaan.
• Toimitamme tunnettujen valmistajien biokemikaaleja:
Seerumeita ym. soluviljelyyn tarkoitettuja kittejä.
Lasinpuhaltamo Siljander valmistaa piirustusten mukaisia laboratorio lasi- ja kvartsituotteita. Korjaamme myös rikkoutuneita laseja.
Valmistamme mm. eri analyysilaitteiden lasisia tarvikkeita
J.P. Selecta s.a. on ISO 9001-sertifioitu kansainvälinen laboratorio laitteita ja -tarvikkeita toimittava yritys, jonka tuotteden
laatu täyttää kaikki alalla vallitsevat vaatimukset.
LABOREXIN OY on toiminut J.P. Selectan edustajana
Suomessa vuodesta 1985 lähtien.
Lataa oma Selectan luettelo nettisivuiltamme!
Olkaa hyvä ja ottakaa yhteyttä, niin saatte asiantuntevaa palvelua.
PL 224, 00811 HELSINKI
Puh. +358 (0)9-780 633
Fax. +358 (0)9-781 393
[email protected]
www.laborexin.fi