5/lokakuu 2010 (pdf, 8 Mt) - Suomen Lions

Transcription

5/lokakuu 2010 (pdf, 8 Mt) - Suomen Lions
LION
Suomen Lions-liitto r.y.
www.lions.fi
Suomalainen Lions-toiminta 60 vuotta
Suomen ensimmäinen lionsklubi juhli
Saksasta tukea Sri Lankan klinikalle
lokakuu 5/2010
Toimituksen näkökulmasta
Katseet leotoimintaan
T
Helpota yrityksesi
taloushallinnon ja
kirjapidon rutiineja.
Hanki Taksiliiton
Taksikortti.
Maksa yrityksesi
taksimatkat kätevästi
Taksiliiton Taksikortilla
Taksiliiton Taksikortti on yrityksille ja yhteisöille
tarkoitettu valtakunnallinen taksimatkojen maksuvälinee.
Voit valita YritysTaksikortit henkilöille, jotka käyttävät
taksia usein ja KertaTaksikortit satunnaiseen matkanteko
oon.
Puh. 020 7756 822 tai [email protected]
Halutessasi
tessasi saat jokaisesta kortilla
tehdystä matkasta ajoerittelyn,
josta selviää matkan päivämäärä,
kellonajat ja ajetut kilometrit.
oimintakauden alkujaksolla on syytä paneutua entistä tarkemmin
muutamiin asioihin. Jäsenhuolto ja leotoiminta ovat ensi arvoisen
tärkeitä toiminnan jatkuvuuden ja aktivoitumisen kannalta. Ne kulkevat käsi kädessä, sillä nuorissa on meidän tulevaisuutemme.
Kansainvälinen presidentti Sid L. Scruggs III sanoo, että tämän päivän
nuoret ovat huomisen johtajia. – Meidän on paremmin pystyttävä viestimään teini-ikäisten ja nuorten aikuisten kanssa. Se liekki loistaa kirkkaimmin, joka johtaa muita kohti tulevaisuutta. Meidän tulevaisuuttamme.
– Klubeilla on monia tapoja joilla kirkastaa nuorten elämää. Yksi parhaista tavoista on ryhtyä yhteistyöhön paikallisen koulun tai nuorisojärjestön kanssa. Klubinne voi sponsoroida uuden leoklubin paikallisen koulun
yhteyteen jo olemassa olevan leoklubin kanssa yhteisprojektin järjestämiseksi. Mutta anna opiskelijoiden johtaa projektia.
Liiton puheenjohtaja Lauri Vainio vetosi kuvernöörineuvoston ensimmäisen kokouksen avajaisjuhlassa, että jäsenhuollon kannalta varteenotettavana keinona turvata tulevaisuutemme, on suunnata katseemme omaan
nuorisojärjestöömme Leoihin. Heitä tukiessamme saamme heistä tulevaisuudessa varmasti aktiivisia leijonia joukkoomme. Ympäriltämme löytyy
12–30-vuotiaita nuoria ja nuoria aikuisia, jotka haluavat toimia palvelujärjestössä palvellen ja huolehtien lähimmäistemme hyvinvoinnista. Kulkekaa
silmät ja korvat aukinaisina ja ohjatkaa heidät leo-klubeihin tutustumaan
leojen toimintaan. Jos teidän omalla paikkakunnalla tai lähinaapurissa ei
löydy vielä leoklubeja, perustakaa halukkaille nuorille klubi. Ilman toimintaan sitoutuneita leijonia ei leojakaan ole olemassa. He tarvitsevat meidät
taustatuekseen oman toimintansa vakiinnuttamiseksi. Leojen kanssa toiminta antaa konkarillekin uutta sisältöä ja ulottuvuutta toimintaan.
Vireä Leo -lehti
Lion -lehden yhteydessä julkaistaan leojen tiedotuskanavaa, Leo -lehteä. Se
on vireästi toimitettu 6-sivuinen lehti, jota lukemalla pysyy hyvin mukana
leojen toiminnassa. Suosittelen kaikille lioneille, että luette tarkkaan myös
lehden loppuosan, jossa nuoremme kertovat omista arvokkaista asioistaan.
Leo-lehden toimittamisesta vastaa Ida Ståhle yhdessä LeoD Antti Forsellin kanssa. Toki lehden kirjoittamiseen osallistuu suuri joukko muitakin leoja, joten sivut ovat erittäin monipuolisia ja mielenkiintoisia.
Uusia leoja kaivataan
Kuten lionsrintamalla, leotkin kaipaavat uusia jäseniä. Nyt olisi aika perustaa leoklubeja ainakin sellaisille alueille, joissa toimivaa leoklubia ei ole.
Tällainen alue on mm. K-piiri. Neljä aikaisempaa leoklubia ovat kaikki kuihtuneet pois, eikä tällä hetkellä Kuopiossakaan toimi yhtään klubia. Maaseutupiirien ongelmana on se, että nuoret muuttavat viimeistään opiskelujen
päätyttyä muualle töiden perässä. Kun kantajoukko katoaa, loputkin menettävät uskonsa asiaan.
Ilokseni kuulin juuri, että Iisalmessa on vahva halu perustaa leoklubi ja
lähiaikoina asiasta kuultaneen enemmän. Niin kuin puheenjohtaja Lauri
Vainio sanoi, leot tarvitsevat tukeamme.
Annetaan sitä heille!
Nenäpäivä lähestyy
Uusimpana aktiviteettina lionsväki on
lupautunut tukemaan Ylen Hyvä Säätiön neljättä Nenäpäivä -kampanjaa kehitysmaiden lasten auttamiseksi. 5.11.
on suuri televisiolähetys, mutta sitä ennen klubit voivat jo tehdä omia tempauksiaan 15.10. alkaen.
Eikun nenät päähän ja auttamaan!
2 LION 5/10
Lion
7. lokakuuta
Suomi – Finland
Perustettu 20.3.1955
• JULKAISIJA
Suomen Lions-liitto ry.
Kirkonkyläntie 10
00700 HELSINKI
(09) 565 59 510
LION
Suomen Lions-liitto r.y.
www.lions.fi
• TOIMITUS
Raimo Naumanen
Vastaava päätoimittaja
Rahusentie 9 B
70340 KUOPIO
puh. t. 017 3641 349
050 559 5784
e-mail: [email protected]
K
KANNEN
KUVA: Kansainvälinen presidentti Sid L. Scruggs III vieraili puollisonsa Judyn kanssa Suomessa suomalaisen Lions-toiminnan 60-vuotisjjuhlaseminaarissa 25.8. Samalla hänellä oli tilaisuus osallistua Linnanmäeellä Ylen Hyvä Säätiön ja Suomen Lions-liiton yhteistyön käynnistämiseen
5.11. pidettävän Nenäpäivän järjestelyissä. 100 lasta oli kutsuttu SLL:n ja
5
LLasten päivän Säätiön kustantamana Linnanmäelle ja he pääsivät yhdessä
SScruggsien kanssa nauttimaan eri laitteiden vauhdin hurmasta. Kuva: Raimo Naumanen.
m
Uutisaineistot:
[email protected] tai
[email protected]
Bo Lindberg
Svenskpråkig redaktör
Askvägen 11, 21600 Pargas
tel.bus. 02 215 4416
mobile 050 542 6806
fax 02 215 4967
e-mail: [email protected]
[email protected]
LEO-LEHTI
Ida Ståhle
Soidintie 12 D 24,
00700 HELSINKI
puh. 050 340 6585
e-mail: [email protected]
• TALOUS
Markus Flaaming
Kirkonkyläntie 10
00700 HELSINKI
puh. 0500 453 216
e-mail: [email protected]
• OSOITTEEN MUUTOKSET
Marja Pakkanen
puh. 09 565 59 515
e-mail: [email protected]
• ILMOITUKSET
Veli-Matti Wilska
Myynti: Media-ammattilainen Adspace Oy
Isoharjuntie 6
71800 SIILINJÄRVI
puh. 040 73 57 531
fax 09 726 1306
[email protected]
Ilmoitusaineistot:
Ilmoitusaineisto on lähetettävä
sähköisesti osoitteella
[email protected] tai
kirjeitse osoitteella Adspace Oy,
Isoharjuntie 6, 71800 Siilinjärvi.
Lehden vastuu ilmoituksen
julkaisemissa sattuneessa
virheessä rajoittuu ilmoituksesta
maksetun määrän palauttamiseen.
• LION-LEHTI VERKOSSA
www.lions.fi
• SEURAAVAT LIONIT
Vuoden 2010 Lion -lehti
ilmestyy seuraavasti:
nro 6 2.12. (aineistopäivä 9.11.)
Toimitukselle lähetetty aineisto
palautetaan vain pyydettäessä.
Ilmoitusaineisto kuhunkin numeroon
on jätettävä mahdollisimman
hyvissä ajoin ennen lehden viimeistä
aineistopäivää.
Aikakauslehtien
Liiton jäsen
ISSN 0356-5149
5/2010
lokakuu 5/2010
Suomalainen Lions-toiminta 60 vuotta
Suomen ensimmäinen lionsklubi juhli
Saksasta tukea Sri Lankan klinikalle
Sivuilta löydät mm:
Presidentin viesti
Kansainvälisen presidentin viestissä suomalaisille on palvelu etusijalla. Hänen teemansa toivon
merkkivalosta muistuttaa meitä lionsjäsenyytemme velvollisuuksista. Löytäkäämme lioneina aina itsemme palvelemasta muita täysin sydämin. ............................. 4
Lions-toiminta
60 vuotta
Suomalainen Lionstoiminta täytti 60
vuotta. Lions-liiton
järjestämässä juhlaseminaarissa juhlapuhujana oli professori Pentti Arajärvi.
Hän puhui hyvästä yhteiskunnasta. Arajärven mukaan oikeudenmukaisuus yhdistettynä kohtuuteen
sinetöi hyvän yhteiskunnan tavoitteet. Muut seminaarin puhujat olivat kansainvälinen presidentti
Sid L. Scruggs III (kuvassa) ja professori Harri Westermarck. …….......................……………… 10–13
Suomi
johtoon
jatkuu ..………..................................…….. 30
Karavaanaritkin
Vaasaan …..........................................….. 35
KVN koolla
Porissa .............................................. 42–43
Klubien
arkea ja juhlaa ........................….. 44–49
Ystävyysklubitoimintaa ...........................................… 50
Piiripalstalla O-piiri .....................…….. 52
• PAINO
• TOIMITUSNEUVOSTO 2010–2011
Puheenjohtaja: PDG Ossi Kurki
LC Jyväskylä/Lohikoski
(040 848 7635/ [email protected]).
Jäsenet: DC Heimo Turunen LC Oulu/Raatti
(0400 385 281/ [email protected]),
DC Pirkko Kolehmainen LC Paimio/Aallotar
(050 943 328/
[email protected]).
Toimitusneuvostoon kuuluvat myös
kansainvälisen hallituksen viimeisin
suomalainen jäsen (PID Tapani Rahko,
Lions-liiton puheenjohtaja (CC Lauri Vainio)
ja pääsihteeri (PCC Markus Flaaming).
LION -lehti on Lions Clubs Internationalin
virallinen julkaisu, joka julkaistaan hallituksen luvalla 20 kielellä: englanti, espanja,
japani, ranska, ruotsi, italia, saksa, suomi,
flaami, korea, portugali, hollanti, tanska,
kiina, norja, islanti, turkki, kreikka, hindi ja
thai. LION -lehti on LCI:n suomenkielinen
julkaisu.
Uudet jäsenet ........................................ 58
Nenäpäivä 15.11.
60-vuotisen taipaleensa
kunniaksi Suomen Lionsliitto antaa tukensa Ylen
Hyvän Säätiön Nenäpäivä -kampanjalle. SSL kannustaa lähes 1000 klubiaan
osallistumaan Suomen hauskimpaan
avustusoperaatioon kampanja-ajalla
15.10.–5.11.2010. …………….…………. 26–27
Svenska sidor ………………………. 60–69
Leo-sivut ………………. 70–75
5/10 LION 3
Kansainvälisen presidentin viesti
LCI:n hallitus 2010–2011
■ KANSAINVÄLISET PRESIDENTIT:
Presidentti, SID L. SCRUGGS III,
698 Azalea Drive, Vass,
Pohjois-Carolina 28394, USA.
Edellinen presidentti, EBERHARD
F. Wirfs, Am Munsterer Wald 11,
D-65779, Keikheim, Taunus, Saksa.
Ensimmäinen varapresidentti,
Dr. WING-KUN TAM, Unit
1901-2, 19/F, Far East Finance
Centre, 16 Harcourt Road,
Hongkong, Kiina.
Toinen varapresidentti, WAYNE
A. MADDEN, Post Office Box 208,
Auburn, 46706 Indiana, USA.
Menestys ilman
palvelua merkityksetön
M
■ KANSAINVÄLISET JOHTAJAT:
Toisen vuoden johtajat:
LUIS DOMINGUEZ, Mijas Pueblo,
Espanja; GARY B. D’ORAZIO,
Idaho, USA; YASUMASA FURO,
Dazaifu, Japani; K.P.A. HAROON,
Cochin, Intia; CARLOS A. IBANEZ,
Panama City, Panama; RONALD S.
JOHNSON, Maine, USA; BYEONGDEOK KIM, Seoul, Korea; HORST P.
KIRCHGATTERER, Wels/Thalheim,
Itävalta; HAMED OLUGBENGA
LAWAL, Ikorodu, Nigeria; DANIEL
A. O’REILLY, Stickney, Illinois,
USA; RICHARD “DICK” SAWYER,
Overgaard, Arizona, USA; ANNE
K. SMARSH, Colwich, Kansas, USA;
JERRY SMITH, Wauseon, Ohio, USA;
MICHAEL S. SO, Paranaque City,
Philippiinit; RICHARD HAYNES H.
TOWNSEND, Dalton, Georgia, USA,
JOSEPH ”CARL” YOUNG Ontario,
Kanada.
Ensimmäisen vuoden johtajat:
YAMANDU P. ACOSTA, Alabama,
USA, DOUGLAS X. ALEXANDER,
New York, USA, Dr. GARY A.
ANDERSON, Michigan, USA,
NARENDRA BHANDARI, Pune, Intia,
JANEZ BOHORIC, Kranj, Slovenia,
JAMES CAVALLARO,Pennsylvania,
USA, TA-LUNG CHIANG, Multiple
District 300 Taiwan, PER K.
CHRISTENSEN, Aalborg, Tanska,
EDISSON KARNOPP, Santa Cruz
Do Sul, Brasilia, SANG-DO LEE,
Daejeon, Korea, SONJA PULLEY,
Oregon, USA, KRISHNA REDDY,
Bangalore, Intia, ROBERT G.
SMITH, California, USA, EUGENE
M. SPIESS, South Carolina, USA,
EDDY WIDJANARKO, Surabaya,
Indonesia, SEIKI YAMAURA, Tokio,
Japani, GUDRUN YNGVADOTTIR,
Gardabaer, Islanti.
4 LION 5/10
Monet olettavat, että suuriin suorituksiin yltäneet ihmiset juhlivat
henkilökohtaista
menestystään.
Saatat kuitenkin yllättyä huomatessasi, että menestys ilman palvelua
on usein merkityksetöntä. Albert
Einstein sanoi kerran: ”on korkea
aika korvata menestymisen ihanne
palvelun ihanteella”. Menestystä ei
voi rajata pelkkään yksilötason suoritukseen. Kuten Albert Schweitzer on sanonut, “en tiedä, millainen kohtalosi on oleva, mutta sen
tiedän, että ne, jotka ovat menestyneitä, ovat etsineet keinoa palvella
ja löytäneet sen”.
Merkkivalon suunta
on nyt palvelussa
Lionit, tänä vuonna toivon merkkivalo suunnataan palveluumme.
Muistuttakaamme itsellemme, miksi olemme liittyneet lioneihin ja
miksi olemme lioneita vielä tälläkin hetkellä. Onko jäsenyys sinulle pelkkä velvollisuus osallistua kokouksiin vai pikemminkin tilaisuus
palvella ja olla toivon merkkivalona
omassa yhteisössäsi? Anna sitoutumisesi palveluun säteillä suoraan
sydämestäsi ja saa henkilökohtaista
tyydytystä siitä, että olet vaikuttanut jonkun avun tarpeessa olevan
elämään.
Marras-, joulu- ja tammikuussa,
kun vietämme erilaisia perinteiden
mukaisia juhlapäiviä, pyydän lioneita suuntamaan toivon merkkivalon nälkäisten ravitsemiseen. Olen
nähnyt, miten tehokkaita lionit voivat olla tässä suhteessa. Amsterdamissa tapasin kaksi veljestä, jotka olivat perustamassa lionsklubia,
koska he halusivat avata ruokapankin. Kuala Lumpurissa, Malesiassa
tapasin merkittävän naisen. Lion
Uma ja hänen klubinsa tarjoavat
joka päivä ruoan sadalle ihmiselle, joista jotkut ovat sokeita ja kaikki ovat köyhiä. Kun kysyin häneltä,
miten hän lähti alkuun toiminnassaan, hän kertoi minulle: “No, erää-
Kansainväliset presidentit ovat päässeet nauttimaan Suomen kesästä PID
Aimo N.K.Viitalan maaseutuasunnossa Puontpyölissä Perniössä. Sieltä Sid
L.Scruggs III löysi leppoisan paikan riipputuolissa. Kuva: RNen.
nä päivänä näin nuoren pojan penkomassa jätesäiliön sisältöä. Hän
etsi ruokaa perheelleen.“ Uma näki tarpeen ja vastasi siihen.
Palvelulauseesta
totta joka päivä
Tiedämme, että lähes joka yhteisössä on ravitsemukseen liittyviä
tarpeita. Meidän täytyy olla valppaina huomaamaan nämä tarpeet
ja lisäksi halukkaita vastaamaan niihin. Ruokapankin avaaminen tai
sellaiseen lahjoittaminen voi olla
sinun vastauksesi tarpeeseen. Voit
vastata myös viemällä ruokakoreja tai jopa ottamalla omaksesi jonkin perheen juhlapyhien ajaksi. Ole
halukas antamaan omasta yltäkylläisestä ajastasi tai energiastasi jollekin, joka elää puutteenlaista elämää.
Tee palvelutunnuslauseestamme
totta joka päivä. Mahatma Gandhin
mukaan “paras tapa löytää itsensä
on kadottaa itsensä muiden palvelemiseen”. Löytäkäämme lioneina
aina itsemme palvelemasta muita
täysin sydämin. Tehkäämme yhteisöistämme parempia paikkoja elää,
ja olkaamme toivon merkkivalo.
Sid L. Scruggs III
Lions Clubs Internationalin
presidentti
Kunniavieraana entinen kansainvälinen presidentti Sten Åkestam
Suomen 1. lionsklubi vietti 60-vuotisjuhlaansa
Suomen ensimmäinen lionsklubi LC Helsinki/Helsingfors perustettiin
14.8.1950. Klubin perusti kanadan-suomalainen Arne Ritari, joka usean
vuoden ajan teki työtä asian eteen. Suomen päässä tärkeimmät henkilöt
olivat Suomen lion no. 1, René Nyman, Paul Suni, Ludwig Wilenius ja Allan Ahlroth. Tärkeä tuki oli ruotsalainen Hadar Wahrenby, joka tuohon aikaan vastasi laajennuksesta pohjoismaissa.
Klubi vietti perustamisjuhlaansa 22.9.1950 Helsingissä, Kämpin
peilisalissa. Samana päivänä, samassa paikassa 60 vuotta myöhemmin
vietettiin klubin 60-vuotisjuhlaa. Perustajajäseniä ei enää ollut mukana.
Heistä viimeinen Paul-Erik Österlund poistui keskuudestamme muutama
vuosi klubin 50-vuotisjuhlan jälkeen.
Juhlamenojen järjestäjä, PDG Arno Mattsson oli tehnyt juhlasta
arvokkaan, mutta silti jokaiselle miellyttävän. Puheita oli vähän, mutta
vanhojen ystävien tapaamisia sitäkin enemmän. Kunniavieraana oli Lionsjärjestön entinen presidentti Sten Åkestam puolisonsa Märtan kanssa.
Åkestamin kauniin tervehdyksen klubille ja Suomen lioneille esitti hänen
puolisonsa, koska sairaus vaikeuttaa Sten Åkestamin puhumista.
LC Helsinki/Helsingfors on 60 vuoden iästään huolimatta vireä klubi,
joka järjestää menestyksellisiä aktiviteetteja. Se oli myös Sight First II
-kampanjan malliklubi. Perustamisjuhlassaan klubi otti kolme uutta nuorta
jäsentä.
Klubi on tarjonnut myös voimiaan Suomen Lions-toiminnan johtoon.
Maamme ensimmäinen kansainvälinen johtaja Paul Hjelt tuli klubista.
Piirikuvernööreinä ovat toimineet Paul Hjelt, René Nyman, Arno Mattsson
ja Kaj Sjöblom. PDG Arno Mattson on toiminut myös pohjoismaisena
koordinaattorina ja hoitanut vuosikausia menestyksellisesti Suomen
leijonien matkoja Conventioneihin ja muihin Lions-tapaamisiin.
Sillä intensiteetillä millä klubi toimii, voimme olla varmoja, että
vietämme myös Suomen ensimmäisen klubin 100-vuotisjuhlia, sillä LC
Helsinki/Helsingfors on monella tavalla tien näyttäjä – myös sillä, että
jäsenistöstä huolehtiminen takaa jatkuvan elinvoiman.
Harri Ala-Kulju
Kaksi menneitten vuosikymmenien pohjoismaista voimaleijonaa, PIP Sten
Åkestam ja PID Aimo N.K. Viitala tapasivat juhlassa toisensa. Tiet ovat vieneet yhteen ja erilleen, mutta yhteistä muisteltavaa on paljon. Kuva: Riitta-Sisko Stedt.
5/10 LION 5
Puheenjohtajan palsta
Toivon merkkituli-lähettiläät
I
Iltojen hämärtyessä alkavat klubien
kauden tositoimet. Nyt klubeissa
aloitetaan toteuttaa toimintasuunnitelmia, jotka osa klubeista on
jo hyväksynyt huhtikuun vaalikokouksen yhteydessä, kuten uusimpien mallisääntöjen puitteissa tehdään. Monella klubilla on kuitenkin
vielä käytössä vanhemmat säännöt,
jossa huhtikuussa esitetään alustava toimintasuunnitelma ja vasta
vuosikokouksessa hyväksytään kuluvan kauden toimintasuunnitelma. Näin on jo hukattu lähes neljännes toimintavuodesta leijonien
toiminnassa. Toivoisin klubeja vähintään käymään keskustelun sääntöjensä muuttamisesta ajan tasalle.
Elokuun loppupuolella kansainvälinen presidentti Sid L. Scruggs
III vieraili Suomessa. Hän osallistui
lions-toiminnan Suomeen saapumisen 60-vuotisjuhlaan Pörssitalolla.
Hän piti siellä yhden kolmesta seminaariluennosta, professorit Pentti Arajärvi ja Harri Westermark pitivät toiset kaksi. Scruggs toivoo,
että se liekki, joka meissä jokaisessa leijonassa palaa, on todellinen.
Meidän tulee muistaa ylläpitää tätä
liekkiä ja tartuttaa se ympäristömme
muihinkin jäseniin. Mehän olemme
toivon merkkitulia, jotka kaikkien
tulee nähdä meidän omilla paikkakunnillamme. Kansainvälinen presidenttimme oli myös avaamassa
Nenäpäivä-projektia Linnanmäellä yhdessä paikalle kutsuttujen lasten ja heidän huoltajiensa kanssa.
Punainen nenä päässä presidentin
seurue herätti huomiota kulkiessaan laitteesta toiseen.
Uutta ja omaperäistä
Vaikkakin kausi on vasta alussa, Suomeen perustettiin jo tämän
kauden ensimmäinen lions-klubi Lopelle, LC Loppi/MaijaStiinat.
Onnittelut charterpresidentti Eine
Kuisma-Saariolle sekä perustetun
klubin jäsenille. Toivotan heidät
kaikki tervetulleiksi järjestöömme.
Viime kauden lopulla perustettu LC Utajärvi/Isa Asp vietti charter
night-juhliaan perinteisistä juhlapaikoista poiketen luonnon keskellä perinteisessä Kalevalais-kylässä.
Mikä ilahduttavinta, klubin jäsenet
olivat kaikki pukeutuneet juhlapai6 LION 5/10
Kansainvälinen presidentti osallistui Suomen Lions-toiminnan 60-vuotisjuhlaseminaariin ja oli avaamassa Nenäpäivä-projektia. Kuvassa vasemmalta Yhteisösuhteet -toimikunnan puheenjohtaja Reijo Ikäheimonen, presidentti Sid
L. Scruggs III, varapuheenjohtaja Heimo Potinkara, edellinen puheenjohtaja Christer Löfström ja puheenjohtaja Lauri Vainio. Kuva: RNen.
kan mukaisesti sekä paikalla olevat
kutsuvieraat kunnioittivat myöskin
asustevalinnoillaan tilaisuutta. Toivonkin jokaisen klubin järjestävän
juhlansa oman näköisenään yksilöllisenä tapahtumana.
Uudet mahdollisuudet
Tälle kaudelle uudet aktiviteettimahdollisuudet klubeja varten ovat
mm. Koulukaveri-projekti, Turvapäivä sekä Nenäpäivä. Näiden
avulla varmasti saamme positiivista julkisuutta ja mahdollisesti uusia potentiaalisia jäsenehdokkaita
klubeihin. Monet nuorehkot vanhemmat ovat varmasti kiinnostuneita, kun kohdistamme osan voimavaroistamme lapsiin ja nuoriin.
Olkaamme siis myös näissä aktiviteeteissa silmät ja korvat avoimena.
Porin kuvernöörineuvoston kokouksessa kuvernöörineuvoston jäsenet hyväksyivät leojen esityksen
leojen Eurooppa Forumin järjestämisen hakemisesta Suomeen vuodelle 2013. Heti Porin kuvernöörineuvoston viikonlopun jälkeen
saimme tiedon leojen meneillä olevasta Eurooppa Forumista Itävalta-Unkarista, että suomalaiset leot
olivat saaneet järjestettäväksi kokouksen vuonna 2013. Onnittelut leoille sekä työntäyteisiä aikoja järjestelyiden valmisteluissa. Leijonat,
olkaamme heidän auttajina ja tukijoina tulevalle suurelle haasteelle.
Auttakaamme heitä järjestämään
yhtä mahtava ja muistiinpainuva
forum kuin Tampereen Eurooppa
Forum oli meille suomalaisille leijonille.
Pitkään odotettu yhteen paikkaan tehtävä jäsenrekisteri-ilmoitus siis kotimaisen ja kansainvälisen jäsenrekisterin yhdistäminen
on nyt valmistunut. Olkaa ystävällisiä ja tarkastakaa tietojen oikeellisuus pikapuoliin. Lisää tästä asiasta
on lehdessä pääsihteerin kirjoittamana toisaalla.
Katastrofien sattuessa
Katastrofit eivät ota loppuakseen.
Vasta keräsimme huomatavan summan Haitin maanjäristyksen uhreille, sen jälkeen on tapahtunut
suurtulva Pakistanissa. Suomesta
lahjoitettiin ensi alkuun 10 000 $ ja
useat klubit ovat sen jälkeen osallistuneet keräykseen ja suorittaneet lahjoituksen korvamerkittynä
Pakistaniin liiton katastrofi-tilille.
Meidän jokaisen tulee muistaa, että
tämänkaltaisia tapauksia varten on
tili, johonka voi tehdä oma-aloitteisesti lahjoituksen ilman eri pyyntöä
eikä rahoja tarvitse laittaa jonkin
muun järjestön kautta kohteeseen.
Tili on avoimena koko ajan. Keräyslupaa olemme hakeneet ja sitten
kun saamme sen, niin voimme kerätä myös varoja järjestömme ulkopuolisilta henkilöiltä ja yrityksiltä.
Kiitokset teille kaikille niistä tapahtumista, joihin olemme puolisoni Kaisan kanssa saaneet jo
osallistua sekä niistä lukuisista
keskusteluista joita olemme saaneet käydä. Nämä tekevät kaudesta ikimuistoisen. Nyt on hetki aikaa
nauttia syksyisestä metsästä ja sen
antimista. Iltojen hämärtyessä huolehtikaamme myös omasta ja lähimmäisten hyvinvoinnista vaikka
sytyttämällä kynttilä valaisemaan ja
toiminaan meidän jokaisen majakkanamme pimeinä syysiltoina.
Lauri Vainio
puheenjohtaja
Tapahtumakalenteri
LCIF Infoaa
LCIF piirikoordinaattorit ovat saaneet juuri uusimmat tietopaketit LCIF:n toiminnasta Porin KVN:n yhteydessä pidetyssä seminaarissa. Joten heidän tietonsa ovat nyt ajan tasalla.
Jos klubissasi on tarvetta esitelmän pitäjästä, niin tässä olisi yksi hyvä aihe: LCIF:n toiminta tänään. Moniin klubeihin on tullut uusia jäseniä tai tiedot
on muuten vähän ”ruosteessa”. Nyt on mahdollisuus saada LCIF piirikoordinaattorilta viime käden tietoa omasta säätiöstämme. Jokaisella piirikoordinaattorilla on myös DVD:tä säätiön toiminnasta, joita hän voi vieraillessaan näyttää tai antaa klubin katsottavaksi. Jokaisen piirikoordinaattorin tiedot löytyvät
piirin sivuilta kirjasta tai internet sivuilta.
Samoin LCIF piirikoordinaattoreilla on ajan tasalla olevat listat Melvin Jones
jäsenyyksistä ja klubien talletuksista säätiössä. Kehottaisin uusia rahastonhoitajia tarkistamaan, onko omalla klubilla ns vanhaksi meneviä varoja säätiön tilillä. Jos näin on, kannattaisi ehkä miettiä, olisiko klubissa joku uurastaja, jota voisi muistaa arvokkaalla Melvin Jones jäsenyydellä. Muistakaa varata 2–3
kuukautta aikaa anoessanne MJ tai MJF jäsenyyksiä
Uusi tietopaketti LCIF:stä ja sen toiminnasta löytyy Suomen Lions Liiton
nettisivuilta.
Marjo Kiviranta
LCIF-MDC
Pakistan ja Haiti
LCIF -tiimi suosittelee kaikille klubeille, että klubien ulkomaille suunnatut avustukset menisivät Pakistanin auttamiseen ainakin tämän syyskauden loppuun asti. Vuoden vaihteessa tiimi pohtii, jatkammeko avun pyytämistä klubeilta Pakistanin tulvien uhreille, vai siirrymmekö takaisin Haitin auttamiseen. Luonnollisesti jokainen
lion ja klubi itsenäisesti päättää, mitä tai ketä haluavat tukea!
Meidän lionien kautta tulevat lahjoitukset Pakistanin auttamiseksi menevät suoraan LCIF:n kautta avun tarvitsijoille. Pakistanin pääkaupungista Karachista 24
lionsklubia ovat olleet henkilökohtaisesti viimeisen kuukauden aikana jakamassa
mm. ruokapaketteja, vettä ja peittoja tulvien uhreille. He tekevät yhteistyötä Pakistanin armeijan kanssa, minkä turvin he saavat avun menemään varmasti oikeisiin kohteisiin.
LCIF on yhteistyössä useiden kansainvälisesti tunnettujen avustusjärjestöjen
kanssa. Pääsääntöisesti säätiömme kuitenkin suuntaa avun meidän lionien käsien
kautta suoraan tarpeessa oleville! Näin LCIF pitää huolta siitä, että rahat todella menevät sinne minne ne oli tarkoitettukin. Jokaisesta sentistäkin on annettava
tarkka selonteko, minne ne ovat menneet. LCIF:n henkilökunta käy isommissa katastrofeissa paikan päällä, tarkistamassa avun suuruuden tarvetta ja sitä, onko apu
tullut perille.
Haiti on edelleen ja tulee olemaan vielä vuosikausia LCIF:n avustuskohteena.
Minulta on myös kyselty sitä, voiko yksittäinen lion mennä vaikka rakentamaan
Haitille. Olen tästä laittanut kyselyn päämajaan, mutta tätä kirjoittaessani, en ole
vielä saanut kyselyyni vastausta.
Marjo Kiviranta
LCIF-MDC
Avustuspyyntö Pakistanin auttamiseksi
Pakistanissa on runsaista monsuunisateista johtuen syntynyt katastrofaalinen
tilanne. Maassa on pahimmat tulvat 80 vuoteen. Syntynyt hätätilanne koskee jo 20 miljoonaa asukasta ja yli 1 500 ihmistä on saanut surmansa tulvissa.
Suomen Lions-Liiton hallitus on myöntänyt elokuussa 10 000 USD LCIF:n
katastrofitilille.
Suomen LCIF tiimi haastaa kaikki Suomen lions klubit 10 €/jäsen helpottamaan Pakistanin tulvasta kärsivien elämää. Samoin haastamme koko Suomen
Lions-Liiton johdon, hallituksen, PID:t, PCC:t, DG:t, VDG:t, IPDG:t, PDG:t ja
piirien LCIF-koordinaattorit 50 €/jäsen.
Jotta pystymme seuraamaan Suomen lionien antamaa osuutta, pyydämme, että kaikki lahjoitukset Pakistanin hyväksi tehtäisiin Suomen Lions-liiton
katastrofitilille 800019-70829884. Viitteeksi: Pakistan ja klubin nimi. Huomio: Näitä avustuksia ei voi ”korvamerkitä” MJ -jäsenyyksiä silmällä pitäen.
Näytetään maailmalle, että me Suomen lionit teemme lujasti töitä paremman huomisen saamiseksi niille, jotka tarvitsevat nyt meitä. Samalla toiminnallamme helpottakaamme PID Harri Ala-Kuljun pääsyä kansainväliseksi presidentiksi.
Marjo Kiviranta
LCIF-MDc
Kansainvälisiä tapahtumia ja määräaikoja löydät päämajan
nettisivuilta www.lionsclubs.org -> uutiset ja tapahtumat.
Lokakuu
8.10. Palvelupäivä
Klubien vuosikokoukset
15.10. Kansainvälinen valkoisen kepin päivä
21.10. Lions-liiton hallituksen kokous
31.10. Piirikuvernöörien työkokous Tampereella
31.10.–3.11. Senior-lionsjohtajien koulutusinstituutti Bolognassa
Italiassa
Muutokset jäsenrekisteriin
Marraskuu
3.–6.11. Europa Forum Bologna Italia
14.11. Maailman diabetespäivä
15.11. Viimeinen päivä, jona klubit voivat postittaa yhden voittajaksi
valitun rauhanjulisteen (per sponsoroitu kilpailu) oman piirin
kuvernöörille.
19.11. Lions-liiton hallituksen kokous
20.11. Kuvernöörineuvoston kokous Turussa
Alueiden ja lohkojen kokoukset
Muutokset jäsenrekisteriin
Joulukuu
1.12. viimeinen päivä, jona piirikuvernöörit voivat postittaa voittajaksi
valitun rauhanjulisteen kuvernöörineuvoston puheenjohtajalle.
5.12. Kansainvälinen leopäivä
12.12. Lions-liiton hallituksen kokous
31.12. Kv. vuosikokokouksen alennetun ilmoittautumismaksun
viimeinen päivä
Muutokset jäsenrekisteriin
Tammikuu
3.1. Lions-liiton tarvikemyynnistä voi tilata uusia
rauhanjulistekilpailun kilpailupaketteja
3.1. Lions-liiton vuosikokouksen 2011 ilmoittautumissivut avataan
13.1. Lions-liiton hallituksen kokous
13.–19.1. LCIF-viikko
15.1. klubialoitteiden jättäminen piirikuvernöörille piirin
vuosikokousta varten
16.1. klubialoitteiden jättäminen Lions-liiton vuosikokoukselle
klo 15.45 mennessä
56. Eurooppa Forum
kutsuu Bolognaan
4.–6.11.2010 järjestetään Bolognassa Italiassa 56. Eurooppa Forum.
Vielä ehtii ilmoittautua mukaan tähän teemalla Lionit, humanitäärisiä johtajia ja Euroopan kansalaisia pidettävään tilaisuuteen. Ilmoittautumisohjeet löytyvät netistä osoitteesta www.europaforum2010.
it. tai [email protected].
Rekisteröintimaksu on leijonilta 220 euroa, puolisoilta 160 euroa
ja leoilta 50 euroa. Päivämaksu on 74 euroa. Kongressipaikka on Palazzo della Cultura e dei Congressi. PID Tapani Rahko ja pääsihteeri Markus Flaaming ovat eri seminaareissa puheenjohtajina ja LeoD
Antti Forsell yhdessä sihteerinä. GMT-seminaari on lisätty aikaisempaan ohjelmaan.
5/10 LION 7
Suomalainen Lionstoiminta 60 vuotta
Suomen Lions-liiton toimitalo
sijaitsee Malmilla ja on ollut
leijonien kohtauspaikka jo yli
20 vuotta. Kuva: RNen.
Lions-toiminta on lionsklubin muodostamassa yhteisössä tehtävää
vapaaehtoistyötä omalla paikkakunnalla ja yhdessä muiden lionsklubien kanssa kotimaakunnassa,
kotimaassa ja koko maailmassa.
Lionsklubien muodostamaan yhteisöön kuuluu Suomessa 953, Euroopassa 9 600 ja maailmassa 45 900
klubia.
Jokainen Suomenkin lionsklubi
on osallistunut vapaaehtoistyöhön
kaikilla näillä tasoilla.
Suomen lionsklubit avustavat
palvelullaan ja rahalahjoituksillaan
kotimaansa ja maailman apua tarvitsevia arviolta 4–5 milj. eurolla
vuodessa. Maailmassa klubit tekevät arviolta 100 miljoona tuntia vapaaehtoistyötä ja lahjoittavat noin
800 miljoonaa euroa vuodessa.
Vapaaehtoistyön lisäksi lionsklubit kehittävät jäseniään tarjoamalla johtamistehtäviä, esitelmätilaisuuksin ja yritysvierailuin
sekä tarjoamalla kontakteja muihin klubeihin kotimaassa ja maailmalla. Suomalaiset ovat erityisesti
kunnostautuneet Lions-toiminnan
levittämisessä
Itä-Eurooppaan.
Olemme perustaneet ensimmäiset
klubit Unkariin, Viroon, Venäjälle,
Latviaan ja Liettuaan.
Suomen Lions-liitto
Suomen lionsklubit perustivat
24.10.1960 valtakunnallisen kattojärjestön, Suomen Lions-liitto r.y:n
hoitamaan klubien valtakunnallista
yhteistyötä, maanlaajuisia kampanjoita ja tukemaan klubien toimintaa. Liitto harjoittaa julkaisutoimintaa, järjestää nuorisovaihtoa,
kouluttaa ja valmentaa sekä vastaa
Suomen lionsklubien kansallisista
ja kansainvälisistä aktiviteeteista ja
kansainvälisestä yhteistyöstä.
8 LION 5/10
Suomen Lions-liitto on osa kansainvälistä Lions-järjestöä, Lions
Clubs Internationalia.
Jäsenistö
Suomessa toimii 953 lionsklubia,
joissa on yhteensä 26 050 jäsentä.
Näistä yli 700 on perinteisiä paikkakuntakohtaisia miesklubeja. Naisklubeja on 138 ja 71 klubissa on
jäseninä sekä miehiä että naisia. Jäsenistä naisia on 3600 (14%).
Lionien nuorisojärjestönä toimivia Leo-klubeja on Suomessa 17 ja
niissä noin kaksisataa 12–30-vuotiasta jäsentä.
Lions-toiminnan synty
Lions-järjestö, “The International
Association of Lions Clubs” perustettiin 7.6.1917 Chicagossa, Yhdysvalloissa. Järjestön perustaja on chicagolainen vakuutusmies Melvin
Jones. Kantavana ideana oli liikemiesklubin aktiivisuuden suuntaaminen myös hyväntekeväisyyteen.
Järjestön tunnuslauseeksi muotoutui iskulause ”We serve – Me palvelemme”. Järjestö laajeni parissa
vuodessa Kanadaan ja Kiinaan. Sen
jälkeen mukaan tulivat Keski- ja Etelä-Amerikan maat.
Tänä päivänä Kansainväliseen
Lions-järjestöön kuuluu 206 maata
tai itsehallinnollista aluetta. Lioneja on maailmassa 1 340 000. Lionsjärjestö on yksi YK:n peruskirjan
allekirjoittajista ja sen talous- ja sosiaalineuvoston (ECOSOC) jäsen.
Yritykset valitsivat vuonna 2007
Lions-järjestön parhaimmaksi yhteistyökumppanikseen (Financial
Times 2007). Järjestö oli paras rahankäytön luotettavuudessa, josta
se sai täydet pisteet, avustusohjelmien toteuttamisessa, sisäisessä ja
ulkoisessa viestinnässä, ohjelmien
soveltuvuudessa ympäröivään yhteisöön sekä tukijoidensa tavoitteiden ymmärtämisessä.
Lions Suomessa
Euroopan ensimmäinen lionsklubi perustettiin Tukholmaan vuonna
1948. Suomeen Lions-toiminta tuli
14.8.1950, kun maan ensimmäinen
lionsklubi, LC Helsinki -Helsingfors
perustettiin. Suomi oli maailman
29. Lions-maa. Suomen Lions-toiminnan perustajana pidetään kanadansuomalaista matkatoimiston
omistajaa Arne Ritaria, joka järjestäessään matkoja Helsingin Olympialaisiin samalla kokosi joukon
suomalaisia perustamaan ensimmäistä lionsklubia.
Seuraavina
vuosikymmeninä Lions-järjestö kasvoi yhdeksi maamme suurimmasta vapaaehtoistyötä tekevistä järjestöistä.
Suomen Lions-toiminnan laajentuminen:
Vuosi
1950
1960
1970
1980
1990
2000
2010
Klubeja
1
148
512
708
838
922
953
Lioneita
24
3550
14500
23803
28770
28145
26050
Tänä päivänä Suomi on maailman
12. suurin Lions-maa ja Euroopas-
sakin edellemme menevät vain Italia, Saksa ja Ranska.
Mistä Suomen Lionit
tunnetaan?
Suurin osa lionsklubien palvelutyöstä tapahtuu omalla paikkakunnalla, omassa lähiyhteisössä.
Tyypillisiä aktiviteetteja ovat nuorten harrastusten tukeminen (esim.
partiotyö), vanhusten auttaminen
esim. remontoinnilla, polttopuiden
hankinnalla ja kuljetuksin, lähiympäristön kunnostus, veteraanien tukeminen, konserttien ym. yleisötapahtumien järjestäminen jne.
Kaikille Suomen lionsklubeille
yhteisiä aktiviteetteja ovat:
Nuorisovaihto. Suomen lionsklubit lähettävät vuosittain noin
300 nuorta nuorisovaihtoon perheisiin eri puolille maailmaa. Vastaavasti Suomen lionsklubit vastaanottavat 200–300 nuorta muualta
maailmasta nuorisoleireille ja vierailuun suomalaisissa perheissä.
Lions Quest. Lions Quest on
Lions-järjestön maailman laajuinen
koululaisnuorten elämänhallinnan
tukemisohjelma. Suomen lionsklubit ovat kouluttaneet yli 15 000
opettajaa toteuttamaan ohjelmaa
Suomen kouluissa. Lions Questin tavoitteena on opettaa nuorille
oman elämänhallinnan taitoja, vahvistaa sosiaalisuutta ja nuoren itsetuntoa, kasvattaa toisen kunnioit-
tamiseen, välittämiseen, vastuun
ottamiseen ja huolehtimiseen sekä
antaa eväitä ristiriitojen hallintaan.
Leot. Leot ovat lionsklubien oma
maailmanlaajuinen nuorisoaktiviteetti. Toiminta tapahtuu Leo-klubeissa, joita tukevat ja auttavat
niiden perustajina toimineet lionsklubit. Leot ovat 12–30-vuotiaita
nuoria henkilöitä. Leo-toiminnan tavoitteena on kasvattaa nuoria palveluun sekä antaa klubien jäsenille tilaisuuksia kehittää itseään ja saada
kokemusta johtamis- ja palvelutehtävissä.
Suomessa toimii 17 Leo-klubia,
joissa on noin 200 jäsentä.
Rauhanjulistekilpailu. Joka vuosi
Suomen lionsklubit kutsuvat oman
toiminta-alueensa 12–13-vuotiaita
koululaisia mukaan kansainväliseen
rauhanjulistekilpailuun. Kilpailun
voittaja saa palkintonsa vuosittain
YK:ssa vietettävänä Lions-päivänä.
Rauhanjulistetöitä on julkaistu mm.
YK:n postimerkeillä.
Projekteja Suomessa
Lionsklubien yhteiset projektit alkoivat Suomessa 1954, jolloin
pääosin lionien keräämin varoin
perustettiin Suomen Silmä- ja Kudospankkisäätiö. Neljä vuotta myöhemmin järjestettiin tempaus partiotoiminnan tukemiseksi. Se tuotti 4
miljoonaa silloista markkaa ja summalla saatiin Partiosäätiö alkuun.
Tämän jälkeen valtakunnalliset
varainkeräyshankkeet toteutettiin
Punaisen Sulan tuotemerkillä.
keräys, 2,6 miljoonaa markkaa, jolla kaikki Viron Suomen pojat saivat
kuntoutusviikon Suomessa
• Viron Suomen poikien kummiaktiviteetti, jolla kaikilla virolaisilla veteraaneilla tai heidän omaisillaan on
säännöllinen avustustuki suomalaiselta lionsklubilta
• Veteraanikeräyksien tukeminen,
jossa lionsklubit ovat vastanneet
suurelta osin varusmieskerääjien autokuljetuksista
• Veteraanien perintö -kirjasen levittäminen Suomen oppilaitoksiin
Yhteiset projektit muiden
pohjoismaiden lionien kanssa:
Orkester Norden on vuosittain
harjoitteluleirille koottava täysi sinfoniaorkesteri, jossa soittavat
17–25-vuotiaat pohjoismaiset nuoret soittajat. Orkesterin alkuvaiheessa kapellimestarina toimi pitkään
Okko Kamu. Pohjoismaiden lionsklubit antavat orkesteriin valituille
soittajille stipendit.
Projektit Itä-Euroopassa
1990 Koti vammaisille lapsille
Gorsowiin, Puolaan
1993 Hoitokoti psyykkisesti
sairaille Blachowniaan, Puolaan
1994 Kooliatlas, ensimmäiset
vironkieliset maailmankartat
Viron kouluihin
1995 Lastenkoti Moskovan
Friazinoon, Venäjälle
1999 Psyykkisesti sairaiden hoitokoti Daugavpilsiin, Latviaan
2000 Koti katulapsille Daugavpilsiin, Latviaan
2001 Kuntoutuskeskus Vilnaan,
Liettuaan
2003 Maarjaküla – koti vammaislle
lapsille Tarttoon, Viroon
2005 Hoitokoti syöpäsairaille
lapsille Minskiin, Valko-Venäjälle
2006 Casa Minunata, vammaisten
valmennuskeskus Oradeaan,
Romaniaan
Suomen Lions-klubien
viimeisimpiä kotimaisia
projekteja ovat olleet:
• Turvapäivä 2003
• Digiprojekti, jossa sadat lionit
asensivat ”digiboxin” lähes 10 000
ikäihmisen televisiovastaanottimiin
ja antoivat neuvontaa kirjastoissa
noin 5000:lle
• Koulukaveriprojekti
• Nuorisobändikilpailu, SKEBA
Suomalaisia projekteja
-Nuorten bändiskaba
kehitysmaissa ja lähialueilla
1987 Clinica oftalmologiga
Työ sotiemme veteraanien
Finlandia, Silmäklinikka Ecuadoriin
hyväksi:
1993 Kamerunin kaivot, 150
• Sirpale Peruskalliosta-kampan- syväkaivoa pumppuineen Kameruja 1980, jolla tuettiin Kaunialan so- nin maaseudulle
tavammasairaalan rakentamista 1,3 1990– Sri Lankan kummilapsimilj. mk:lla
projekti, 1700 lapsen koulunkäyn• Punainen Sulka 1984, jolloin luo- nin rahoittaminen
vutimme veteraanijärjestöille 26 mil- 2010 Silmäsairaala Ratnapuraan,
joonaa markkaa.
Sri Lankaan
• Pohjolan Punainen Sulka 1999
veteraaneille ja vanhuksille. Sen 30 Katastrofiapu
miljoonan markan tuotosta puolet Suomen Lions-liitolla on oma kajaettiin veteraaneille veteraanijärjes- tastrofirahasto, jota kautta lionstöjen ja lionsklubien kautta
klubit lahjoittavat rahaa äkillisten
• Lions Club Kauhavan käynnistä- katastrofien sattuessa. Tänä vuonmä Viron veteraanien kuntoutus- ne olemme lahjoittaneet Haitiin
Suomalaisten leijonien kesäinen
suurkatselmus on vuosikokous, joka kokoaa kaikkialta maasta tuhansia osanottajia. Tämä kuva on Lappeenrannan vuosikokouksesta, jossa
esiintyjinä olivat perheen pienimmätkin. Kuva: RNen.
200 000 €. Vuoden 2004 Tsunamikatastrofiin kerätyillä klubien lahjoituksilla rakensimme 20 taloa kotinsa
menettäneille.
Punainen Sulka ja Sight First
Punainen Sulka on Suomen lionsklubien valtakunnallisten varainkeräysten tuotemerkki. Punaisen sulan merkeissä olemme järjestäneet
kuusi valtakunnallista keräyskampanjaa. Sight First on taas kansainvälisen Lions-järjestön ohjelma, jolla kerätään varoja näönsuojeluun
kehitysmaissa. Kahdessa kampanjassa (1994, 2008) maailman lionsklubit ovat keränneet noin 320 milj.
euroa näönsuojeluun. Näönsuojelu on Lions-järjestön kansainvälinen
nimikkoprojekti.
Lionien tuki oli ensiarvoisen tärkeää rakennettaessa Kuurosokeiden Toimintakeskusta Tampereelle
1984. Toimintakeskuksen tukeminen jatkuu edelleen.
Suomessa
toteutetut
Punainen Sulka ja Sight First
varainkeräyskampanjat:
Punainen sulka ja Punainen sydän
ovat olleet Lions-liiton tavaramerkkejä vuosikymmenten ajan.
Me palvelemme
huomennakin
Lions-aatteen peruspilarit palvelumissio, työ lähiyhteisössä, yhteistyö
kotimaan ja maailman Lions-klubien kanssa sekä jäsenten kehittymisen tukeminen ovat Lions-toiminnan perussisältö huomennakin.
Työ nuorten hyväksi yhdessä heidän kanssaan nousee keskeisempään asemaan, toteutamme entistä
enemmän projekteja myös kehitysmaissa.
Lionsklubit muuttuvat entistä
enemmän perinteisistä liikemiesyhteisöistä naisklubeiksi ja perhe-klubeiksi. Naisten lukumäärä järjestössä kasvaa voimakkaasti.
Lionsklubi tarjoaa tänä päivänä
naisille ja miehille mahdollisuuden
auttaa lähimmäisiään ja kehittää itseään kyvykkäässä, innovatiivisessa ja ihmisen kehittymistä tukevassa ystäväpiirissä.
Harri Ala-Kulju
Vuosi Kampanja
Kohde
Tulos
1972
Punainen Sulka
Syöpä
0,9 milj. € 6,0 milj. €
561
17256
1975
Punainen Sydän Sydänsairaat
1,8 milj. € 8,1 milj. €
605
19658
1984
Punainen Sulka
Sotaveteraanit
4,5 milj. € 8,4 mill. €
768
26231
Tulos 2009
rahassa
Klubeja Lioneja
1990
Punainen Sulka
Vammaiset
4,1 milj. € 5,7 milj. €
838
28770
1994
Sight First
Kv. Näönsuojelu 0,7 milj. € 0,9 milj. €
876
28665
1999
Punainen Sulka
Vanhukset
5,4 milj. € 6,4 mill. €
919
28427
2006
Punainen Sulka
Lapset ja nuoret
3,8 milj. € 4,1 milj. €
953
26835
2008
Sight First II
Kv. näönsuojelu 1,8 milj. € 1,8 milj. €
954
26079
5/10 LION 9
Professori Arajärvi Lions-toiminnan
60-vuotisjuhlaseminaarissa
Oikeudenmukaisuus
kohtuuden kanssa sinetöi
hyvän yhteiskunnan
tavoitteet
– Vapaudet tarvitsevat yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, muuten vapaus on vain valinnan vapautta.
Tasa-arvo tarvitsee vapautta jotta
yksilöt voivat toteuttaa itseään, ja
toteuttaa itseään myös osana yhteiskuntaa ja yhteisöä. Yhteisvastuu merkitsee vapauden hallittua
käyttöä ja tasa-arvoon pyrkimisen
todellisuutta. Oikeudenmukaisuus
yhdistettynä kohtuuteen sinetöi
hyvän yhteiskunnan tavoitteet.
Näin totesi professori Pentti Arajärvi suomalaisen Lions-toiminnan
60-vuotis- ja Suomen Lions-liiton
50-vuotisseminaarissa Helsingissä. Hänen juhlapuheensa aiheena
oli Hyvä yhteiskunta. Pörssitalon
juhlasali oli ääriään myöten täynnä kutsuvieraita, yhteistyökumppaneita sekä lioneja eri puolilta maata.
– Hyvää yhteiskuntaa voi lähestyä kovin monesta näkökulmasta. Varmasti käypä lähtökohta on
pyrkiä kuvaamaan niitä arvoja, joiden pohjalta se voidaan rakentaa.
Näkökulma voisi olla John Rawlsin oikeudenmukaisuutta koskevan
väittämän mukainen: Yhteiskunta
jossa eriarvoisuudet ovat hyväksyttäviä vain, jos ne liittyvät tilanteisiin jotka ovat mahdollisia kaikille
tavoitella, ja jos erot lopulta koituvat yhteiskunnan huono-osaisten
hyväksi.
– Tässä tulikin jo määriteltyä yksi hyvän yhteiskunnan arvo – oikeudenmukaisuus. Oikeudenmukaisuuden kysymys on aina
kiinnostanut muun muassa oikeustieteen harjoittajia, olen juristi mikä
on teidän ongelmanne. Heti perään
on todettava, että oikeudenmukaisuus esiintyy lainsäädännössä hyvin harvoin oikeudellisena käsitteenä. Perustuslaissa se mainitaan
kaksi kertaa: perusoikeuksiin kuuluvana vaatimuksena oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä ja yh10 LION 5/10
teiskunnan perustavanlaatuisena
arvona kun se liittyy pyrkimykseen
oikeudenmukaisuuteen
yhteiskunnassa. Oikeudenmukaisuus on
eräällä tavalla oikeusjärjestelmässä
sisäänrakennettu periaate, parhaassa tapauksessa.
Miten periaatteet
ja arvot toteutetaan?
Arajärvi sanoi, että eräässä mielessä koko sosiaaliturva rakentuu yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteelle. Vammaisille
annetaan muihin ihmisiin nähden
ylimääräisiä etuja, jotta heidät voidaan saattaa yleisesti ottaen yhdenvertaiseen asemaan. Kouluissa annetaan eri tavoin vammautuneille
oppilaille erityisopetusta, jotta he
saavuttavat vähintäänkin saman
vähimmäistason kuin muut oppilaat.
– Seuraava ja paljon tärkeämpi
kysymys on miten arvot ja periaatteet on kyetty toteuttamaan. Ehkä
laajin indikaattori on Yhdistyneiden
Professori Pentti Arajärvi puhumassa Pörssitalossa suomalaisen Lions-toiminnan 60-vuotisseminaarissa hyvästä yhteiskunnasta. Kuva: RNen.
Kansakuntien ylläpitämä yhteisindeksi. Se mittaa monia tekijöitä yli
sadalla indeksillä, hyvinvointia alkaen englanninkielisessä aakkosjärjestyksessä, aikuisten lukutaidosta päätyen vuoteen jona naiset
saivat oikeuden äänestää. Mukaan
mahtuu lasten aseman mittaamista monessa suhteessa, tuloja, koulutustasoa, erikseen mitattua naisten lukutaitoa, äitiyskuolleisuutta,
erilaisia talouden, köyhyyden, työllisyyden ja työttömyyden, tuloerojen, elinajan ja lapsikuolleisuuden,
koulutukseen ja terveydenhuoltoon
käytettyjen varojen, naisten osuutta parlamentissa ja hallituksessa,
maastamuuton ja pakolaisuuden
indeksejä.
– Yhteisindeksin kärjessä vuonna 2009 on Norja, toisena Australia ja kolmantena Islanti. Suomi on
sijalla 12 Luxemburgin ja Yhdysvaltojen välissä. Erityisesti miesten
elinikä pudottaa Suomen sijoitusta. Hyvin samankaltaisia tuloksia
muun muassa onnellisuuden ja
koetun hyvinvoinnin välisestä yh-
teydestä antavat muun muassa monet YK-tutkimusten tulokset. Niitä
on lukuisia eri yliopistojen tutkimuslaitosten ylläpitämänä. On todettava että esimerkiksi niin sanottavan Happy Planet – indeksin
kärjessä on sellaisia maita kuin Costa Rica, Jamaika ja Dominikaaninen
tasavalta, kun Pohjoismaat sijoittuvat 50. sijan tietämille.
– Nykyaikaista hyvinvointiyhteiskuntaa ei luoda hyväntekeväisyydellä tai armeliaisuudella mutta yhteiskunta ei myöskään tule
toimeen ilman niitä. Ne ovat asennetta ilmaisevana toimintana välttämättömiä, kiistämättömiä, tulostensa lisäksi. Edellytykset tällaiselle
toiminnalle on kuitenkin luotava,
tai ainakaan niitä ei saa poistaa.
Edellä mainittujen perustavanlaatuisten arvojen pohjalta voimme
siis todeta, että ihmisarvot vapaus,
oikeudet, oikeudenmukaisuus ja jopa velvollisuudet, joiltain osin oikeastaan sisältävät ranskalaisen vallankumouksen periaatteet Egalité,
Liberté, Fraternité.
Pörssitalon juhlasali täyttyi juhlaseminaarin osanottajista. Eturivissä kansainvälinen presidentti Sid L. Scruggs III
puolisonsa Judyn kanssa, professori Pentti Arajärvi ja CC-puoliso Kaisa Vainio. Kuva: RNen.
Lapset ja nuoret sydäntä lähellä
Arvokkaan suomalaisen Lions-toiminnan 60-vuotisseminaarin avauspuheessaan liiton puheenjohtaja
Lauri Vainio kertoi lionstoiminnan
saapuneen lion Arne Ritarin tuomana 14.8.1950. Samana päivänä
perustettiin Suomeen ensimmäinen
lionsklubi LC Helsinki-Helsingfors.
Tämän jälkeen toiminta on laajentunut Suomessa jokaiseen kuntaan
ja kaupunkiin. Tällä hetkellä maassamme toimii noin 26 000 lionia
950 klubissa.
Suomalaiset lionit ovat kohdistaneet runsaasti aktiviteettejään vanhuksiin ja sotaveteraaneihin. Olemme lahjoittaneet heille rahaa, mutta
mikä tärkeintä olemme auttaneet
heitä fyysisesti palvellen mm. korjaamalla ja rakentamalla taloja,
maalaamalla niitä ja kunnostamalla
pihoja jne. Digi-projektin aikana sadat lionit asensivat digiboxin lähes
10 000 vanhukselle.
Lapset ja nuoret ovat myös olleet
sydäntämme lähellä niin suoraan
kuin välillisestikin. Lions Quest, on
lionsien oma ohjelma, jonka avulla
olemme kouluttaneet lähes 15 000
opettajaa ja kasvattajaa tukemaan
lasten ja nuorten kasvamista. Questin tavoitteena on opettaa nuorille
oman elämänhallinnan taitoja, vahvistaa sosiaalisuutta ja nuorten itsetuntoa, kasvattaa toisten kunnioittamiseen, välittämiseen, vastuun
ottamiseen ja huolehtimiseen sekä
antaa eväitä ristiriitojen hallintaan.
Joka vuosi lähetämme Suomesta
nuorisovaihtoon noin 300 nuorta
eri puolille maailmaa sekä vastaanotamme noin 200 nuorta isäntäperheisiin ja leireille.
Maailmanlaajuinen aktiviteettimme Leot toimivat omissa klubeissaan lionsklubien tuella. Leotoiminnan tavoitteena on kasvattaa
nuoria palveluun sekä antaa klubien jäsenille tilaisuuden kehittää
itseään ja saada kokemusta johta-
mis- ja palvelutehtävissä. Tällä hetkellä Suomessa toimii 17 leoklubia,
joissa on 220 jäsentä.
Punainen Sulka on Suomen
lionsklubien valtakunnallisten varainkeräysten tuotemerkki. Punaisen Sulan merkeissä olemme järjestäneet kuusi valtakunnallista
kampanjaa, joilla on kerätty rahaa
yli 44 miljoonaa euroa.
Tulevaisuudessa meidän peruspilarimme on palvelumissio, työ lähiyhteisössä, yhteistyö kotimaan
ja maailman lionsklubien kanssa.
Työ nuorten hyväksi yhdessä hei-
Lions-liiton puheenjohtaja Lauri Vainio toivotti kutsuvieraat, yhteistyökumppanit ja lionit tervetulleiksi
60-vuotisen työn juhlaan. Kuva: RN.
dän kanssaan nousee keskeisempään asemaan. Lionsklubit muuttuvat entistä enemmän perinteisistä
liikemiesyhteisöistä naisklubeiksi
ja perheklubeiksi. Lionsklubi tarjoaa tänä päivänä naisille ja miehille
mahdollisuuden auttaa lähimmäisiään ja kehittää itseään kyvykkäässä, innovatiivisessa ja ihmisten kehittymistä tukevassa ystäväpiirissä.
Kansainvälinen presidentti Scruggs:
Lionit hyvän yhteiskunnan puolesta
Kansainvälinen presidentti Sid L.
Scruggs III sai muiden vieraiden
kanssa Ylen Hyvä Säätiön kanssa
solmitun yhteistyösopimuksen kunniaksi punaisen nenän. Kuva: RNen.
Kansainvälinen presidentti Sid L.
Scruggs III totesi tervehdyksessään 60-vuotisjuhlaseminaarissa,
että suomalaiset lionit toimivat aktiivisesti hyvän yhteiskunnan puolesta, josta professori Arajärvi kertoi
niin hienosti. Scruggs kertoi tarinan
miten ihmiset voivat vaikuttaa toisten ihmisten elämään. Tarina kertoi
kaloista, joita oli ajautunut maalle.
Eräs poika otti yhden kalan kerrallaan ja yritti heittää niitä takaisin
mereen. Paikalle tuli toinen henkilö joka sanoi, että onko tuolla mitään merkitystä, et voi kuitenkaan
niitä kaikkia saada pelastettua? Poika otti vielä yhden kalan, heitti sen
ja sanoi: Ainakin tähän voin vaikuttaa, tähän yhteen.
– Meidän täytyy auttaa ihmisiä yksi kerrallaan, kohdata lähimmäinen ja sillä tavalla me voimme
muuttaa koko maailmaa paremmaksi.
Scruggsin teemana on Toivon
merkkituli, jonka kautta me voimme toimia toivon merkkitulina muille ihmisille, auttaa ja viedä heidän
elämäänsä eteenpäin. Tuoda toivoa
heille, antaa apua ja mahdollisuuksia, yksilöinä. Ja meidän täytyy yksilöinä ottaa vastuuta ja vaikuttaa
henkilökohtaisesti.
– Lastensuojelun Keskusliitossa kuulimme jäsenjärjestöjen hienoja kertomuksia siitä, mitä he ovat
saaneet aikaan lastensuojelussa ja
myöskin sillä rahalla, jota Punainen
Sulka -keräyksellä on saatu. Tällä
tavalla voimme auttaa näitä nuoria
elämässä eteenpäin. Jos ei ole saanut rakkautta, ei voi myöskään mitään antaa. Me voimme antaa rakkautta.
Suomalaiset leijonat ovat vaikuttaneet jo 60 vuotta klubeina,
moninkertaispiirinä Suomen mittakaavassa ja kansainvälisesti Pohjoismaissa ja maailmanlaajuisesti.
Viimeisin suuri apu maailmanlaajuisesti on annettu Haitiin ja siihenkin suomalaiset ovat osallistu-
neet aktiivisesti. Me voimme antaa
apua lisää jatkossa ja tulevaisuudessa.
Presidentti kiitti siitä, että suomalaiset leijonat ovat johtajia ja
samalla kumppaneita. Hän antoi
muistoesineen suomalaiselle lionstoiminnalle 60-vuotisjuhlan kunniaksi. Siinä on kuva patsaasta, joka seisoo kansainvälisen päämajan
pihassa. Kuvassa on poika taluttamassa kepillä sokeaa isää. Tekstinä
on ”Maailmanlaajuinen johtaja palvelutyössä”.
Scruggs sanoi, että olette Suomessa olleet mukana vaikuttamassa siihen, että lionsjärjestöstä on
tullut maailmanlaajuinen palvelutyön johtaja. Hän kiittää ja kunnioittaa meidän työtämme. Ja lopuksi hän kiitti vielä tämän kauden
piirikuvernöörejä, jotka sitten johtavat suomalaisia lioneita, lionsklubeja ja he toimivat omilla alueillaan
toivon merkkitulina, joka on hänen
teemansa, ja toivotti hyvää jatkoa
suomalaisille lioneille myöskin tulevaisuudessa.
Arvokkaan juhlan aikana kansainvälisellä presidentillä oli aikaa myös suomalaisille lioneille. Tässä presidentin kanssa neuvonpidossa entinen kansainvälisen hallituksen jäsen Tapani Rahko sekä pääsihteeri Markus Flaaming. Kuva: RNen.
5/10 LION 11
Harri Westermarck juhlaseminaarissa:
Suomi muuttuu – muutummeko me?
Suomea, niin kuin kaikkia muitakin Pohjoismaita, on pidetty hyvinvointiyhteiskuntina, joissa korkealla verotuksella sekä valtion ja
kuntien toimenpiteillä on huolehdittu siitä, että ihmisillä on terveyttä, koulutusmahdollisuuksia ja työtä. Kansalaisia on pidetty enemmän
yhteiskunnan asiakkaina kuin aktiivisina osallistujina, jotka rakentaisivat omalta osaltaan hyvinvointia.
Tilanne on kuitenkin muuttumassa 2000 -luvulla osittain Euroopan
Unionin ja osittain yleisemmän globalisaation myötä. Sitran asiantuntijaryhmä totesi pari vuotta sitten,
että Suomen täytyy ja myös kannattaa muuttua.
Muutosvalmiutta koskevat arvot vahvistuivat selvästi 1980- luvun lopulla, mutta alkoivat professori Klaus Helkaman mukaan
heiketä 2000 -luvulla. Tällaisia arvoja ovat ajatuksen vapaus, uteliaisuus ja kiinnostus uusiin asioihin.
Ne luovat pohjan myös taloudelliselle kehitykselle ja kilpailukyvylle. Olemme nykyisin yhä enemmän
suuntautuneet omiin paikallisyhteisöihimme. Vaikka ihmisten koulutustaso ja elintaso ovat nousseet,
pelko oman elämän hallinnan menettämisestä on lisääntynyt Helkaman mukaan. Voidaan siis kysyä,
onko Suomen muutos suunnitelmallista vai suunnittelematonta.
Kyllä ja ei. Yhteiskunnan luokkaerot kovenevat ja apua tarvitsevien
ryhmä suurenee. Esimerkkinä ovat
pidentyneet leipäjonot, sosiaaliavustuksia saavien määrän lisääntyminen ja köyhtyminen.
Vapaaehtoistyötä
vain työajalla?
Löytyykö nykyisin ihmisiä, jotka haluavat vaikuttaa, auttaa toisia ja rakentaa yhdessä parempaa Suomea?
Kansallisareenan 2010 tekemässä
tutkimuksessa selvisi, että yli kolmannes suomalaisista olisi halukas tekemään yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä työajallaan. Eniten
kiinnostusta muutamaan päivään
vuodessa on alle 35-vuotiailla sekä
pienituloisilla. Kysymykseksi jää,
paljonko yritykset olisivat valmiita tekemään yhteiskuntavastuutyötä yhdessä järjestöjen kanssa oman
paikkakuntansa hyväksi. Meillä lei12 LION 5/10
Professori Harri Westermarck puhui 60-vuotisjuhlaseminaarissa ajankohtaisesta aiheesta Suomi muuttuu – muutummeko me? Kuva: RNen.
jonilla on tästä yhteistyöstä jossain
määrin hyviä kokemuksia. Jos järjestön brändi on arvolähtökohdiltaan
tarpeeksi hyvä, yritykset haluavat
tulla mukaan, ei niinkään tukemaan
järjestöä, vaan niitä jaloja päämääriä, joita varten järjestö on perustettu ja siten toteuttamaan omaa yhteiskuntavastuuohjelmaansa.
Arvoja, joihin perustajat ovat uskoneet, ei tulisi muuttaa, mutta niiden tulkintaa nykyisen kolmannen
vuosituhannen yhteiskuntaan tulee uudelleen arvioida. Arvot ovat
kuin raamattu, ja niiden tulkintaa
tulisi tehdä katekismuksen puitteissa. Kansalaisjärjestöjen tulisi uudelleen miettiä omaa arvolupaustaan,
miksi kannattaa liittyä jäseneksi.
Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on
niin kova. Naisleijonat ovat selkeästi osoittaneet, että myös nelikymppisiä ja siitä nuorempiakin uusia jäseniä voidaan saada mukaan
toimintaan. Miesten kohdalla tilanne ei ole sama. Leijonien keski-ikä
on lähes 58 vuotta. Ehkä meidän tulisikin selkeästi pyrkiä tavoittamaan
eläke-ikää lähestyviä uusia jäseniä,
joilla on enemmän vapaa-aikaa.
Mutta kuka tulee meidän jälkeemme, jos emme huolehdi nuorten
mukaan saamisesta? Miten olemme
onnistuneet tavoittamaan ja saamaan uusia jäseniä lähes 300 000
työttömästä? Olemmeko onnistuneet tai edes pyrkineet saamaan jäseniksi maahanmuuttajia?
On nähtävä edistämisen
ja edistymisen ero
Toiminnallemme olisi nykyistä paremmin asetettava vaikuttavuustavoitteita sekä tuloksia myös mitattava. Jos järjestö ei osaa selkeästi
nähdä edistämisen ja edistymisen
välistä eroa, ts. ei ymmärrä ulkoisen vision merkitystä, tulee toiminnasta vain puuhastelua usein
ilman suurempaa vaikuttavuutta. Tärkeätä olisi siis lausua ensin
halutut päämäärät ja johtaa niistä muutostavoitteet oppimiselle ja
toiminnalle. Meidän tulisi leijonissa huolehtia nykyistä paremmin
myös omasta henkisestä sisäisestä hyvinvoinnistamme, jotta jaksaisimme myös tulevaisuudessa tehdä ulkoista palvelutyötä asetettujen
päämäärien saavuttamiseksi. Tulokset pitäisi pystyä ennakoivasti määrittelemään tavoitteissa.
Hyvin koulutettu uusi sukupolvi
haluaa sitoutua merkittäviin tulosodotuksiin. Mitä useamman arvolähtökohdan mukaan lopputulokset
voidaan määritellä arvokkaiksi, sitä
houkuttelevampia ne ovat. Turhan
sokeuden poistuminen on tärkeä
päämäärä, mutta mitä muita uusia
arvokkaita tulosodotuksia ihmisten
elämään aukeaa sen kautta?
Jokaisen järjestön tulee pitää
kiinni omasta ainutkertaisuudestaan ja liputtaa sen puolesta. Voimme kuitenkin onnistua paremmin
sitoutumalla jäsenistöjemme yhteisiin strategisiin päämääriin ja kanavoimalla oma osaaminen ja jäsenistön motiivit mitattavissa olevien
palvelu- ja toimintatavoitteiden savuttamiseksi. Kukaan ei ole tarpeeksi vahva tullakseen toimeen
yksin. Meidän tulee saada enemmän mielekkäitä onnistumisen
tunteita ja kokemuksia, jotka motivoivat pitkäaikaiseen työhön nykyistä paremman Suomen rakentamiseksi.
IP-pari tapasi 24.8. Punainen Sulka -kampanjan yhteistyötahoja. Kuvassa (oikealla) Lastaensuojelun Keskusliiton
toiminnanjohtaja Seppo Sauro esittelee järjestöään.
Kuva: Antti Tuomikoski.
DG-pari Tuomo ja
Kaija Holopainen
toivottavat IP Sid
ter vetulleeksi paits
L. Scruggs III
i Suomeen niin my
ös N-piiriin. Helsi
lentokenttä nimitt
nki-Vantaan
äin sijaitsee N-pii
rin alueella. Kuva
: Antti Tuomikosk
i.
IP Scruggsin mukana nähtyä
Suomen Ilm
ailumuseoss
a 25.8. Van
Juhani Paajan
taalla kaupun
en esitteli V
ginjohtaja
antaata ja se
vieras tutust
n jälkeen ka
ui Ilmailum
nsainvälinen
useon kone
isiin. Kuva:
RNen.
Linnanmäellä 100 eri puolilta Suomea tullutta sijaiskotilasta pääsi ensimmäistä kertaa nauttimaan puiston mukavuuksista. Samalla käynnistettiin virallisesti Ylen Hyvä Säätiön kehitysmaiden lasten hyväksi järjestettävän Nenäpäivä-kampanjan yhteistyö Suomen Lions-liiton
kanssa. Myös kansainvälinen presidentti seurueineen saivat punaiset
nenät. Kuva: RNen.
IP Sid L. Scruggs oli silminnähden kiinnostunut LC Helsinki-Pakilan ja useitten
muitten N-piirin klubien yhteisestä hankkeesta rakentaa näkövammaisille
lapsille kuntoutuspiha Näkövammaisten Keskusliiton pihapiiriin.
Kuva: Antti Tuomikoski.
DG-pari Tuom
o ja Kaija Holo
painen saatteliv
IP-parin suoraa
at
n Linnanmäeltä
N-piirin syyska
avaukseen. Ku
uden
va: Antti Tuom
ikoski.
PID Aimo N.K.Viitala esitteli presidentille
maaseutukodissaan Puontpyölissä mm. laajoja
mitalli- ja kirjakokoelmiaan. Kuva: RNen.
Suomen Lions-toiminnan 60-vuotis- ja Suomen
Lions-liiton 50-vuotisjuhlaseminaarissa presidentti
Sid Scruggs III luovutti päämajan muistolahjan
pääsihteeri Markus Flaamingille ja puheenjohtaja
Lauri Vainiolle. Kuva: RNen.
5/10 LION 13
Kunnat ja kaupungit
onnittelevat
60-vuotiasta Lions-toimintaa!
Ilomantsin kunta onnittelee
60-vuotiasta Lions-toimintaa!
Tervon kunta onnittelee
60-vuotiasta
Lions-toimintaa
www.tervo.fi
Parikkala
– Kansainvälinen rajakunta
–
–
–
–
vilkas, eloisa, palveleva
joustava ja uudistuskykyinen
kansainväliset kuntalaiset ja yritykset
useilla rajoilla yhteistyökykyisesti
toimiva
Harjukuja 6
59100 PARIKKALA
Puh. 0400 851 951 Faksi 05 430 136
S-posti: etunimi.sukunimi@parikkala.fi
Kotisivut: www.parikkala.fi
14 LION 5/10
Onnittelut
kuusikymppisille leijonille
SIILINJÄRVI
Miehikkälän ja Virolahden kunnat
www.oripaa.fi
Tiedätkö
miksi?
– oripääläisillä ei ole terveyskeskusmaksuja
k k
k j
– terveysasemalla on uusi EKG-kone
– uusi hieno kulttuurikohde Syrjämän ateljeekoti on voitu avata yleisölle...
Nyt tämä ilmoitustila loppuu pahasti kesken. Vastaus on Oripään Lions Club ja
heidän järjestämänsä mahtava maatalousnäyttely Okra. Kiitos ja kumarrus syvä.
MULTIA,
miellyttävä uuden ajan
maaseutukunta asua, elää ja yrittää
Multia on viihtyisä, ympäristöystävällinen sekä
monipuolisia ja laadukkaita peruspalveluja
tarjoava kunta, jossa arvostetaan yrittäjyyttä.
Etsiessäsi elämisen laatua, rauhallisuutta ja
vireää asuinympäristöä niin loma-asumiseen kuin
ympärivuotiseen asumiseen ota heti suunnaksi Multia!
Erikokoisia tontteja löytyy kaava-alueelta ja kyliltä.
Näistä kaikista saat lisäinfoa:
040 3016 200 www.multia.¿
Kittilän kunta
onnittelee
60-vuotiasta
Lions-toimintaa
Rautalampi
450 vuotta
vuonna 2011
5/10 LION 15
Kunnat ja kaupungit
onnittelevat
60-vuotiasta Lions-toimintaa!
16 LION 5/10
Askolan Kunta
Juupajoen Kunta
Hailuodon Kunta
Jyväskylän Kaupunki
Halsuan Kunta
Kajaanin Kaupunki
Haminan Kaupunki
Karttulan Kunta
Iisalmen Kaupunki
Karvian Kunta
Iitin Kunta
Keiteleen Kunta
Inarin Kunta
Keminmaan Kunta
Kiuruveden Kaupunki
Lapuan Kaupunki
Kolarin Kunta
Laukaan Kunta
Konneveden Kunta
Leppävirran Kunta
Kuhmoisten Kunta
Liedon Kunta
Kurikan Kaupunki
Liperin Kunta
Kustavin Kunta
Loimaan Kaupunki
Kuusamon Kaupunki
Luumäen Kunta
Kärsämäen Kunta
Malax Kommun/Maalahden Kunta
Laitilan Kaupunki
Marttilan Kunta
5/10 LION 17
18 LION 5/10
Maskun Kunta
Pedersören Kunta
Mustasaaren Kunta
Perhon Kunta
Muuramen Kunta
Petäjäveden Kunta
Mynämäen Kunta
Pielaveden Kunta
Nousiaisten Kunta
Pomarkun Kunta
Nurmeksen Kaupunki
Polvijärven Kunta
Nurmijärven Kunta
Pornaisten Kunta
Oulaisten Kaupunki
Pukkilan Kunta
Parkanon Kunta
Punkalaitumen Kunta
Pyhtään Kunta
Suonenjoen Kaupunki
Pyhäjoen Kunta
Sysmän Kunta
Pyhäjärven Kaupunki
Taivalkosken kunta
Ristiinan Kunta
Tammelan Kunta
Saarijärven Kaupunki
Tervolan Kunta
Siikaisten Kunta
Teuvan Kunta
Simon Kunta
Tohmajärven Kunta
Siuntion Kunta
Toivakan Kunta
Soinin Kunta
Tuusniemen Kunta
5/10 LION 19
Utajärven Kunta
Ylitornion Kunta
Uuraisten Kunta
Ylivieskan Kaupunki
Vaasan Kaupunki
Ypäjän Kunta
Vesannon Kunta
Äänekosken Kaupunki
Vihannin Kunta
Viitasaaren Kaupunki
KUNNIAMERKIT
KUNTOON
‡8XGHWQDXKDWMDPHUNNLHQDVHWWHOX
RLNHDDQMlUMHVW\NVHHQRPSHOX
‡3LHQRLVNXQQLDPHUNNLHQVRONLHQMD
NXQQLDPHUNNLQDSSLHQP\\QWL
Vimpelin Kunta
Virtain Kaupunki
627$,19$/,',(19(/-(6/,,772
3XKMD
9DLKGH)D[L
Vöyri-maksamaan Kunta
20 LION 5/10
5$7$0(67$5,1.$78&
+(/6,1.,
NHVNXVWVWR#VRWDLQYDOLGLW¿
ZZZVRWDLQYDOLGLW¿
Onnittelemme
60-vuotiasta Lions-toimintaa!
Aviris-apuvälinemyymälä
Avoinna ma, ke-pe klo 12 -16, ti 12 – 18
Marjaniementie 74 Iiris-keskus Helsinki
(09) 3960 4700 www.aviris.fi [email protected]
Lämpimät onnittelut 60-vuotiaalle
Suomen Lions-toiminnalle
OPASKOIRAYHDISTYS RY
www.opaskoirayhdistys.fi
Kuntoutumiskeskus Apila
Reumantie 6, 36200 Kangasala
puh. (03) 2716 11
www.kuntoutumiskeskusapila.fi
info@kuntoutumiskeskusapila.fi
Apilassa arjen kiireet katkeaa!
www.kuuloliitto.fi
09 5803 830
Ilveskoti
onnittelee
60-vuotiasta
Lions-liittoa
eee`OgTW
www.valli.fi
5/10 LION 21
Onnittelemme
60-vuotiasta Lions-toimintaa!
Muotomainos Oy
Valtimon Sähkötyö Oy
Helsinki
Nurmes
Kennel Pakaste Oy
Ruoveden Sorajaloste Oy
Ikaalinen
Mustajärvi
Toivola-Luotolan Vanhustenkotiyhdistys ry
Turku-Bus/Lehtisen Linja
Kemi
Paattinen
Sähköse-Vi
Kalaherkut Oy Nygren
Kustavi
Tampere
Neste Kiltatie
Taksiautoilija Timo Miettinen
Kuusankoski
Tohmajärvi
AR Rakennuspalvelu
Neste Toijala
Lieto
Toijala
Vaikuttavaa vanhustyötä
Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki
Puh. 09 3508 600, faksi 09 3508 6010
Kotipalvelua
Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki
Puh. 09 3508 6070
www.vtkl.fi
22 LION 5/10
Sotainvalidien Veljesliitto
onnittelee
60-vuotiasta
Lions-toimintaa
Suomen Reumaliitto
PDG, Lion-liiton hallituksen jäsen
Asko Merilä ja Kaisu
onnittelee Lion-lehteä ja
Suomen Lions-liittoa arvokkaasta työstänne
Onnittelevat kaikkia Suomen Leijonia ja
kiittävät äänestäjiään.
Kesän 2011 varapuheenjohtaja -kampanja
käynnistynyt
asko.merila@utajarvi.fi www.lions.fi
LC Utajärvi
+358(0)500 298 042 (050 382 0206 Kaisu)
+358(0)8 542 1128 (Merilän Kartano)
ME PALVELEMME - VI TJÄNA - WE SERVE !
tuki- ja liikuntaelinsairaiden asialla
www.reumaliitto.fi
SUOMALAISEN TYÖN LIITTO
www.avainlippu.fi
Ajattele, jos voisit
muuttaa maailmaa!
Tule kuukausilahjoittajaksi katastrofirahastoon.
Onnittelemme
60-vuotiasta
Saat lisätietoja ja valtakirjan lähettämällä
tekstiviestin: KKL oma nimi osoite ja
syntymäaika numeroon 173175.
Voit täyttää valtakirjan myös netissä.
Lions-toimintaa
ja
kiitämme äänestäjiämme
Esko ja Tiina
www.lahjoita.fi
5/10 LION 23
Sotaveteraanit onnittelevat 60-vuotiasta Lions-toimintaa,
kiittävät pitkäaikaisesta ja merkittävästä tuesta sekä
toivottavat menestystä tuleville vuosille.
Suomen Sotaveteraaniliitto ry
Yli 50 vuotta työtä sotaveteraanien hyväksi
www.sotaveteraaniliitto.fi
Lämpimät onnittelut 60-vuotiaalle Lions-liitolle
WWW.KEH ITYSVAMMALI ITTO.FI
Erityiskiitos LC Tampere Härmälä ja Wivi Lönn
PETÄJÄKOTIKESKUS
Hyvä Lion!
The LION -lehden 2.12.2010 ilmestyvässä joulunumerossa on
uutuutena joulutervehdyssivut, joissa yksittäiset jäsenet tai
perheet voivat lähettää joulutervehdyksensä Lionseille.
Joulutervehdyksen koko on Hyvää Joulua ja Onnellista tulevaa vuotta -otsikon alla 92 x 30 mm.
Joulutervehdyksen hinta on 60 €.
Lähettämällä joulutervehdyksesi The Lion -lehden välityksellä tuet samalla omaa jäsenlehteäsi.
Joulutervehdyssivuille tulevat ilmoitukset voi lähettää sähköpostilla:
[email protected] tai soittamalla numeroon 050 341 9878
9.11.2010 mennessä
24 LION 5/10
Tervetuloa Teatteriin
Lempeästi laulava nykykomedia – kevyesti sivaltava keittiösatiiri
Käsikirjoitus Ilpo Tuomarila, ohjaus Jussi Helminen
Rooleissa Matleena Kuusniemi, Miia Nuutila, Miina Turunen,
Henry Hanikka, Taisto Reimaluoto ja Pedro Hietanen
Kantaesitys Espoon Kaupunginteatterissa 3.11. 2010
Liput p. 09 439 3388 tai Lippupiste 0600 900 900 (1,75 €/min+pvm)
www.espoonteatteri.fi
Parasta
viiden jälkeen
@tH>@>G?D>IJH?6D=?6JHEVh^AVbeZaV
GDDA:>HH6?VccZ=nni^~^cZc!A^^hVBjhidcZc!
:g``^HVVgZaV_VE^V6cYZghhdc
IZViiZg^?jg``V!K^gdc`Vij,!=Zah^c`^
ej]#%.&(*+&++qlll#_jg``V#Ä
5/10 LION 25
Lionsit nenät punaisena
Lionsklubeissa Nenäpäivän
suunnittelu käy kiihkeänä
SM-tason jääpallojoukkue Porin Narukerä näytti vuonna 2009 Suomen
urheilumaailmalle, että hyvää asiaa
voi edistää läpi kauden vaikkapa kypärätarralla. Kuva: Porin Narukerä.
Olemalla mukana Nenäpäivässä lionit myös antavat merkittävän
tuen pitkäjänteiselle kehitysyhteistyölle ja ovat mukana muokkaamassa suomalaisten asenteita myönteisemmiksi kehitysmaita kohtaan.
Suomen Lions-liiton ja
Suomen hauskimman
avustusoperaation yhteistyö yllätti monet kesätauolta palaavat klubit. Se
ei kuitenkaan ole estänyt
innokkaimpia löytämään
allakasta tilaa nenäilylle.
Suomen Lions-liiton pääsihteeri Markus Flaamingin esimerkki osoittaa,
että nenä pukee komeatakin lionia.
Kuva: Terho Anttolainen.
26 LION 5/10
Elokuun lopussa Helsinkiin kokoontui 14 Nenäpäivän kampanjapäälliköitä lionspiireistä ympäri maan.
Mikä ihmeen Nenäpäivä ja miten
klubit voivat siihen osallistua, olivat kysymyksiä, joihin Ylen Hyvä
Säätiön ja SLL:n koulutustilaisuudessa haettiin vastauksia. Nenäfaktoja salkussa kampanjapäälliköt
lähtivät takaisin piireihinsä houkuttelemaan klubeja mukaan.
Mukana
koulutustilaisuudessa oli lionsien Nenäpäivä-tiedottaja Pertti Harju LC Pori/Koivistosta.
Hän huomauttaa, että tämän vuoden Nenäpäivä-kampanja on Suomen Lions-liitolle pilottiprojekti:
– Ensi vuonna pääsemme jo aiemmin liikkeelle. Nekin klubit, joiden toimintasuunnitelmiin uusi
projekti ei mahtunut, voivat sisällyttää Nenäpäivän kalentereihinsa
ja pohtia, millä tavalla sen toteuttavat marraskuussa 2011.
Pertti kertoo, että monessa klubissa on kyselty, miksi leijonat ovat
mukana Nenäpäivässä. Vastaus on
hänen mielestään yksinkertainen.
– Me leijonat saamme mahtavan näkyvyyden toiminnallemme,
ehkä tehokkaimman mitä koskaan.
Voimme avata yhteistyön ja luoda
verkoston muun muassa Yleisradion maakuntaradioihin, jotka kuuluvasti tukevat Nenäpäivää. Lisäksi saamme käyttöömme uuden, jo
valmiin palveluaktiviteetin. Tämä
helpottaa uusien jäsenten saamiseen mukaan hienoon järjestöömme, Pertti summaa.
Kuopiossa lionit
yhyttivät yhteen nenän
ja lätkän
PDG Pertti Harju on kokenut nenäilijä. Entisessä siviilitoimessaan YLE
Satakunnan radion toimittajana
hän pääsi lähelle Suomen hauskinta avustusoperaatiota, ja hänen kokemuksensa ovat olleet pelkästään
positiivisia:
– Nenäily on mukavaa! hän vakuuttaa.
Satakunnassa nenäkästä yhteistyötä ovat tehneet seurakunta, urheiluseurat, maakuntaradio ja monet muut tahot. Porin tapaus on
hyvä esimerkki siitä, mitä elokuun
koulutusiltaisuudessa painotettiin:
kannattaa tutkailla potentiaalisia
tapahtumia, joihin klubi voisi nenä
edellä pyrkiä mukaan.
Tätä linjaa toteutetaan K-piirissä, jossa Kuopion klubit ovat virittäneet yhteistyön jääkiekkojoukkueen kanssa.
– Yhteistyö KalPan suuntaan on
meille uusi avaus, kertoo LC Kuo-
paremman maailman puolesta
pio/Päivärannasta alueenpuheenjohtaja Kari Kinnunen, joka koordinoi tuoretta kumppanuutta.
Kuinka moni kaupungin kahdeksasta klubista lähtee Nenäpäivätouhuihin mukaan, on vielä auki.
Mikä jo tiedetään on, että lauantaina 30.10. SM-sarjan ottelu KalPa-HPK, ellei nyt pelata, niin ainakin aloitetaan Nenäpäivä-hengessä.
– On sovittu, että Nenäpäivä ja
lionit tuodaan esille ennen ottelua
ja että lionien lipaskerääjät kiertävät
yleisön joukossa väliajalla. Pelaajiakin nähdään punanenäisinä, mutta tuomareiden huumorintajusta ei
vielä ole tietoa, Kari paljastaa.
Entä onko klubien jäsenillä uskallusta suorittaa lipaskeräys punainen pallukka kasvoja kaunistamassa?
– Ihan varmasti! lupaa klubin entinen puheenjohtaja.
– Eikä lipaskeräys vain rajoitu otteluun. Todennäköisesti järjestämme keräyksen myös Nenäpäivänä.
Lisäksi olemme informoineet maakuntaradiota suunnitelmistamme.
Nenäpäivän vietto kuopiolaiseen malliin on helposti toteutettava muuallakin. Ideaa saa siis vapaasti kopioida. Osoitteessa www.
nenäpäivä.fi on lisää vinkkejä Nenäpäivän varainkeruuseen sekä
esimerkkejä aikaisempien vuosien
tapahtumista. Lisätietoa osallistumisesta ja tuoton tilittämisestä antavat piirien kampanjapäälliköt.
Piirien nenäpäälliköt Pasilassa
Kaikki 14 kampanjapäällikköä eri
puolilta Suomea kokoontuivat
31.8.2010 Pasilan Isossa Pajassa
saamaan Nenäpäivä-tietoa lisää.
Suomen Lions-liitto järjesti yhdessä Ylen Hyvä Säätiön kanssa
elokuun lopussa päivän mittaisen
koulutuspäivän piirien kampanjapäälliköille.
Tiiviin paketin aloitti Yleisradion
suomenkielisen televisiotoiminnan
johtaja Olli-Pekka Heinonen. Hän
kertoi mm. siitä miten Yleisradiota pidetään luotettavana mediana.
Samanlainen luotettavuus heijastuu myös leijonien työssä. Yleisradio arvostaakin yhteistyötämme ja
kun molemmat antavat, molemmat
myös saavat.
Pääsihteeri Markus Flaaming kertasi, miksi me leijonat olemme mukana tulevassa Nenäpäivässä. Yhteistyökuviomme ovat koko ajan
lisääntymässä. Etsimme ja olemme löytäneet uusia yhteistyökumppaneita, saamme lisää näkyvyyttä,
voimme luoda verkostoa mm. Ylen
maakuntaradioihin, joka tuo näkyvyyttä myös pitkällä tähtäimellä ja saamme uuden nopeatempoisen palveluaktiviteetin. Kaikki tämä
tähtää uusien jäsenten hankintaan.
Hän korosti vielä, että osallistuminen on klubeille ja piireille vapaaehtoista.
Ylen Hyvä Säätiön toiminnanjohtaja Riikka Kämppi halusi kannustaa meitä leijonia globaaliin vas-
tuuseen ja kansainväliseen apuun.
Nenäpäivän avustuskohteet ovat
pitkäjänteisiä projekteja, joissa lapset ovat aina etusijalla.
Tämänvuotinen Nenäpäivä on
meille leijonille pilottikeräys ja jos
se onnistuu kohtuullisesti, olemme
mukana myös tulevaisuudessa. Euromääräisiä tavoitteita ei meille aseteta.
Nenäpäivän tuottaja Miika Ranne valotti, mitä tapahtuu radiossa ja televisiossa Nenäpäivänä
5.11.2010. Varmaa on, että leijonat
ovat hyvin esillä.
Kampanjapäälliköille kerrottiin
vielä käytännön seikkoja. Mitä kampanjassa tehdään, käytössä olevat
materiaalit, kampanjapäällikön toimenkuvat, tilitykset, paikalliset yhteistyökumppanit, aikataulut ym.
Ryhmätöissä pohdittiin vielä,
miten piirit voisi organisoida Nenäpäivään ja minkälaista toimintaa
voisi Nenäpäivän tiimoilta järjestää.
Koulutuspäivän anti oli vahva.
Kassi täynnä esitteitä ja pää täynnä
ideoita kampanjapäälliköt lähtivät
aktivoimaan piirejään ja klubejaan.
Pertti Harju, nenätiedottaja
Ryhmätöissä tutustuttiin myös Nenäpäivä-esitteisiin. Kuva: Pertti Harju.
www.nenapaiva.fi
www.lions.fi
Teksti: Tanja Railo
Nenäpäivän tuella kohti
parempaa elämää
Nenäpäivän keräystuotto jakautuu yhdeksälle merkittävälle kehitysyhteistyöjärjestölle. Yksi niistä on Suomen Punainen Risti, joka käyttää osuutensa Nenäpäivä-varoista entisten lapsisotilaiden ja sotaorpojen tukemiseen Sierra Leonessa.
Maan viidessä CAR-keskuksissa apua saavat 14–20-vuotiaat nuoret. Osa heistä on pakotettu lapsisotilaiksi, osa on jäänyt orvoksi,
osa on kokenut väkivaltaa tai he ovat jääneet sodan vuoksi ilman
koulutusta.
Nuoria autetaan antamalla heille peruskoulutusta. Heille opetetaan lisäksi ammattitaitoja. Joukossa on myös teiniäitejä, jotka muiden mukana tarvitsevat tukea hyvän ja turvallisen elämän rakentamiseen äärimmäisen köyhässä ja rikkirevityssä maassa.
Kuva: Jussi Hyttinen
5/10 LION 27
Pääsihteerin palsta
Uutta toimintaa – yksi jäsenrekisteri
J
Jäsenrekisteri
Jäsenrekisteriasiassa klubien edustajat ovat päivittäneet tietojaan
mallikkaasti. Viime viikot ovat
osoittaneet, että yhden rekisterin
käyttö on paikallaan. Monilta klubeilta on puuttunut kotimaan rekisteristä virkailijat, joita nyt on
täydennetty. Käyttöosoite on tuottanut kysymyksiä. Jäsenrekisteriä
käytetään osoitteessa www.lions.
fi/rekisteri. Jäsenkeskuksen puolelta pääsee myös käyttämään jäsenrekisteriä osoitteesta Jäsenrekisteri
-> Kirjautuminen.
Käyttäjätunnus on kunkin henkilön oman nimen kohdalla vuosikirjassa. Numeroita tulee olla kahdeksan, joten eteen tulee lisätä
riittävä määrä nollia, jotta numeroiden määrä on oikea.
Seuraavaksi laajennamme käyttäjien määrää. Olemme jo nyt
antaneet käyttöoikeudet varapiirikuvernööreille piireissä ja rahastonhoitajille ja jäsenjohtajille
klubeissa. Pyydän kaikkia tarkistamaan oman klubinsa tiedot ja
muuttamaan tiedot oikeiksi, jos havaitsette virheitä.
Jäsentietojen päivitys tapahtuu
siis vain kotimaan rekisteriin. Sieltä tiedot syötetään automaattisesti
päämajan rekisteriin.
Aktiviteetti-ilmoitusten kohdalta etenemme seuraavaksi. Tässä
vaiheessa pyydän klubitietojen päivittäjiä tallettamaan itsellään raportit tai syöttämään ne piirin raportointiin. Kun saamme rakennetuksi
kotimaan rekisteriin uuden aktivi-
teettiosan, siirrämme kaikki sinne
syötetyt tiedot päämajan vastaavaan rekisteriin.
Olkaa yhteydessä, jos käyttöoikeudet eivät avaudu.
tai-illalla 29.1. on talven kohokohta Hyvinkäällä, jolloin ravintolassa
pidettävässä gaalaillassa näkee hyvän ohjelman ja tapaa tuttuja, joiden kanssa voi vaihtaa ajatuksia.
Verotus
Kirjanpito-ohjelma
Verotukseen liittyviä pyyntöjä on
tullut useille klubeille. Asiantuntijamme kehottaa jokaista vastaamaan ajoissa ja lähettämään verottajalle tämän pyytämät tiedot.
Jälkeenpäin voimme lähteä asiantuntijamme opastuksella laatimaan
oikaisupyyntöä, jonka tekemiseen
on aikaa jopa 5 vuotta. Pyydänkin kaikkia klubeja, joille on tullut verottajan selvityspyyntöjä lähettämään minulle pyynnöt, jotta
voimme ryhtyä oikaisemaan verotustietoja.
Edelleen olen saanut soittoja Ytunnuksen puuttumisesta. Lionsliitto suosittaa Y-tunnuksen hankkimista. Se selkeyttää monia asioita
meille maksavien yritysten osalta.
Verottaja lähettää Y-tunnuksen saamisen jälkeen veroilmoituksen, joka
tulee palauttaa täytettynä pyynnön
mukaisesti aikataulussa.
Kirjoitan vielä uudelleen sen, että
välitämme klubien käyttöön Taserikirjanpito-ohjelmaa. Siinä on lionsklubeille räätälöity tilikartta, joka
helpottaa kirjanpitotoimintaa huomattavasti. Ohjelman hinta on 175
€ (sis. alv), jos ohjelmaan ei haluta
budjettiosuutta ja kustannuspaikkakäyttöä. Jos taas budjetti ja seuranta halutaan, hinta on 195 € (sis.
alv). Tilitietoja voi muuttaa.
Pohjoismaiden lionien
kokous – NSR
NSR-kokous on tulevan vuoden
alussa eli 28.–30.1.2011 Hyvinkäällä Suomessa. Ohjelma on mielenkiintoinen. Seminaareista saa
klubitoimintaan uusia virikkeitä ja
kokouksessa voi vaikuttaa yhteispohjoismaiseen toimintaan. Lauan-
Valokuvauskilpailu
Kuvernöörineuvosto hyväksyi valokuvauskilpailun järjestelyt, joten
toivon aktiivista osallistumista kilpailuun. Tarkemmat ohjeet saatte
lokakuun aikana nettisivuiltamme.
Eurooppa Forum 2010
Bolognassa
Osanottajia on lähdössä Suomesta kohtalainen määrä. Vielä voi ilmoittautua ja lähteä mukaan mielenkiintoiseen Italian kaupunkiin.
Ohjeet löytyvät netistä osoitteesta
www.europaforum2010.it.
Toimenpiteitä
yhdistysrekisteriin
Selvyyden vuoksi kerron taas, että nykyinen hallitus allekirjoittaa tilinpäätöksen. Tämä johtuu siitä, että nykyisellä hallituksella on vastuu
klubin toiminnasta. Presidentillä
on nimenkirjoitusoikeus, mikäli nimenkirjoittajien muutokset on tehty yhdistysrekisteriin.
Seattle 2011
Kansainvälinen vuosikokous eli
convention järjestetään Seattlessa
USAssa vuonna 2011. Ajankohta
on 4.–8.7.2011. Ilmoitamme myöhemmin mahdollisesta yhteismatkan järjestelystä.
Tapahtumakalenteri
Olen koonnut tapahtumakalenteriin ajankohtaisia asioita klubien
käyttöön. Ilmoittakaa minulle, mikäli haluatte vielä laajemman tapahtumakalenterin.
Toivotan kaikille antoisaa
syyskautta!
Markus Flaaming
pääsihteeri
Tietoisku Quest-leijonalle
• Lähetä yhteystietosi piirin Quest-puheenjohtajalle.
• Lähetä hänelle myös tieto klubisi rahoitusvalmiudesta.
Me palvelemme Leijonia
쐍
쐍
쐍
Yritysliput
Viirit
Kansallisliput
Pöytäliput
쐍
쐍
Banderollit
Pöytästandaarit
Mainoskankaat
Lipputangot 쐍 Tanko-osat 쐍 Asennukset 쐍 Suunnittelutuki
• Seuraa Quest-sivuja Lion-lehdestä ja www-sivuilta.
• Koulutuksen hinta on 360 euroa (sis. alv) / osallistuja.
• Yleensä klubit eivät maksa osallistujille muita kuluja kuten
matkoja tai sijaisia, mutta se ei tietenkään ole kiellettyä.
• Pidä matalaa kynnystä yhteydenotoissa piirisi Quest-työryhmän
puheenjohtajaan sekä liittotoimiston Quest-henkilökuntaan.
• Quest-sihteeri 09 5655 9517, [email protected]
Leijonien luotettava toimittaja
jo vuosikymmenien ajan.
• Quest-koordinaattori Ulla Sirviö-Hyttinen 040 850 724
[email protected]
Flagmore: Kumpulantie 1, 8. krs, 00520 Helsinki, 020 762 5200
28 LION 5/10
LIONS QUEST
YHDESSÄ KASVAMISEN OHJELMA
Koulutusaikataulu 2010-2011
Aika
Kurssityyppi
SYYSKUU 2010
18.9
MaMu
20.-21.9.
AK
20.21.9.
EO/AK
Piiri
Paikkakunta
30.-31.3.
E
N
M
Tampere
Helsinki
Pori
LOKAKUU
4.-5.10.
7.-8.10.
11.-12.10.
18.-19.10.
20.-21.10.
28.-29.10.
I
B+N
F
B
N
D
Haukipudas
Helsinki
Kauhajoki
Espoo
Helsinki
Hamina/Kotka
HUHTIKUU
4.-5.4.
AK
4.-5.4.
AK/YK
11.4.
MaMu
11. - 12.4.
2. aste
12.4.
Täydennys
13.-14.4.
AK
18.-19.4.
AK/YK,
ruotsinkielinen
MARRASKUU
1.-2.11.
AK
1.-2.11.
AK
1.-2.11.
AK
8.-9.11.
AK
8.-9.11.
AK
16.-17.11.
AK
22.-23.11
AK
24.-25.11.
AK
26.11.
Täydennys
26.11.
Täydennys
29.-30.11.
YK
C
K
G
A
L
O
N
E
E
H
E
Järvenpää
Kuopio
Jyväskylä
Paimio
Rovaniemi
Kokkola
Helsinki
Tampere
Tampere
Joensuu
Tampere
TAMMIKUU 2011
31.1.-1.2.
Erityisopetus
G
Jyväskylä
HELMIKUU
7.-8.2.
14.-15.2.
14.-15.2.
14.-15.2.
16.-17.2.
21.-22.2.
21.-22.2.
25.2.
28.2.-1.3.
AK
YK
AK
AK
EO/AK
EO/AK
AK/YK
YK
AK
AK/YK
YK
AK/YK
YK
Täydennys
AK/YK
MAALISKUU
4.3.
Täydennys/Mamu
7.-8.3.
AK
7.-8.3.
2. aste
9.3.
Täydennys
10.-11.3.
YK
14.-15.3.
YK
14.-15.3.
2.aste
16.-17.3.
AK
16.-17.3.
AK/YK
18.3.
Täydennys
21.-22.3.
AK/YK
21.-22.3.
2. aste
23.-24.3.
2.aste
24.-25.3.
2. aste
28.-29.3.
AK
M
K
N
D
C
I
L
D
H
Kokemäki
Kuopio
Helsinki
Haminan/Kotka
Kerava
Oulu
Rovaniemi
Mikkelinseutu
Savonlinna
A
B
E
E
F
B+N
H
N
G
D
I
M
N
K
C
Espoo
Tampere
Tampere
Seinäjoki
Helsinki
Joensuu
Helsinki
Jyväskylä
Hamina
Kajaani
Rauma
Helsinki
Kuopio
Lahti
AK/YK
A
Paimio
K
O
B
F
B
N
Kuopio
Kokkola
Espoo
Seinäjoki
Espoo
Helsinki
A, B, N
Kirkkonummi
Kurssityyppi
AK = alakoulun Vatupassi- ja Kompassi-ohjelmat
YK = yläkoulun Passi-ohjelmat
EO = esiopetuksen Vatupassi-ohjelma
Täydennys/Mamu = seminaari maahanmuuttajaoppilaiden opettajille
2. aste = koulutus ammatillisten oppilaitosten opettajille
7LHGXVWHOXWMDLOPRLWWDXWXPLVHW
6XRPHQ/LRQVOLLWWRU\4XHVWVLKWHHUL
.LUNRQN\OlQWLH+HOVLQNL
ilmoittautuminen osoitteessa
www.lions.fi ->lions quest tai
sähköpostilla quest@lions.fi
puhelimitse (09) 5655 9517
/\K\HVWL4XHVWNRXOXWXNVHVWD
Lasten ja nuorten terveen kasvun tukeminen ja riskikäyttäytymisen – kuten päihteiden käytön ennaltaehkäisy – on pitkäjänteistä, jatkuvaa ja suunnitelmallista
työtä. Quest-ohjelmat sisältävät valmiiksi suunnitellut
viikottaiset oppituntiehdotukset 5 -17-vuotiaille seuraavista aihepiireistä:
• turvallinen luokkayhteisö ja toisen
kunnioittaminen
• itsetunto ja päätöksentekotaidot
• tunnetaidot
• vuorovaikutus ja ristiriitojen ratkaisu
• terveellinen elämä
Ohjelmaa lasten ja nuorten kanssa soveltavat opettajat ja muut aikuiset tutustutetaan terveen kasvun
tukemisen pääperiaatteisiin, Quest-materiaaliin ja ohjelman työtapoihin kaksipäiväisen koulutuksen aikana.
Tällöin osallistujat saavat käyttöönsä valmiin opetusmateriaalin ylläolevista aiheista.
Päivitetty koulutuskalenteri löytyy
osoitteesta www.lions.fi ->quest
Muutokset mahdollisia
5/10 LION 29
Suomi johtoon:
Ei vielä 2010!
Kansainvälinen presidentti Sid L. Scruggs III keskusteli Suomen vierailunsa aikana useasti PID Harri Ala-Kuljun kanssa. Viestinä tuleviin presidenttikeskusteluihin oli: ”Pysy aktiivisena, vuorosi voi tulla pikemminkin kuin arvaatkaan”. Kuva: RNen.
Hämeenlinnan vuosikokous antoi
minulle kannatustodistuksen 2. varapresidentin tehtävään kansainvälisten sääntöjen edellyttämällä tavalla kahdeksi vuodeksi. Tämä
kannatustodistus lähetettiin kansainväliseen päämajaan vahvistettavaksi kesäkuun lopussa.
Me suomalaiset kävimme Lionsjohdon haastattelussa maaliskuussa 2010. Saamamme palaute esittäytymisestä oli erittäin positiivinen
Ehdokkaita oli Suomen lisäksi Australiasta, Intiasta, Koreasta,
Libanonista ja Uudesta Seelannista. Lisäksi Euroopasta kiinnostuneita ehdokkaita oli Belgiasta, Englannista ja Italiasta. Myös osaa heistä
haastateltiin kevään kuluessa.
Asetelma kuvastaa kansainvälisessä järjestössä tällä hetkellä val30 LION 5/10
litsevaa ongelmallista tilannetta.
365 000 jäsenen Yhdysvallat ottaa
joka toisen vuoron ja 1000 000 jäsenen koko muu maailma kamppailee keskenään siitä toisesta vuorosta.
Järjestön johtotoimikunta (presidentti, edellinen presidentti ja varapresidentit) piti elokuussa ennätyspitkän kokouksen suositeltavan
ehdokkaan valitsemiseksi. Lopulta
he päätyivät ehdottamaan australialaisen PID Barry Palmerin valintaa
vuonna 2011. Ne jotka osallistuivat
Tampereen Eurooppa Forumiin näkivät hänet siellä markkinoimassa
vuoden 2010 kansainvälistä vuosikokousta Sydneyssä, Australiassa.
Totesin presidentti Scruggsille,
että tämä päätös voidaan perustella. Australia on suurin lions-maa,
josta ei vielä ole ollut presidenttiä, jäseniä on lähes 28 000 ja lukumäärä kasvoi 500:lla viime vuonna.
Barry Palmerilla on myös näyttöä
johtamistaidoista. Hän oli mm.
Sydneyn vuosikokouksen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja. Koko
vaalipiirissä (Australia, Uusi-Seelanti, Indonesia, Papua-Uusi-Guinea ym.) ei ole elossa olevaa entistä presidenttiä. Totesin Scruggsille
myös sen, että tällä samalla logiikalla Suomen tulee väistämättä olla seuraava.
Entä tästä eteenpäin?
Suomen Lions-johto käsitteli kampanjatilannetta
kokouksessaan
6.8.2010. Asiasta on annettu yksityiskohtainen info kuvernööreille
sekä raportoitu asiasta kuvernöörineuvoston kokouksessa 21.8.2010.
Yksimielinen johtopäätös tilanteesta on:
– Suomen kampanja jatkuu tavoitteena valinta mahdollisimman
pian (2013, 2014, 2015)
– Koetamme vaikuttaa kaikin keinoin siihen, että vuosi olisi
2013.
– Pidämme aktiivisesti yhteyttä Lions-johtoon tämän tavoitteen
saavuttamiseksi.
Tällä hetkellä vaikein asia aikataulun suhteen on odottamattoman ehdokkaan ilmaantuminen Japanista. Heillä on 100 000 jäsentä,
he lahjoittavat vuosittain miljoonia
järjestölle ja mm. Sight First keräyksessä Japanin leijonat lahjoittivat
50 000 000 USD. Heillä ei myöskään ole ollut presidenttiä 1980-luvun alun jälkeen. Tämän asian suhteen joudumme tekemään eniten
työtä.
Viesti, jonka presidentti Scruggsilta lopulta sain oli: ”Pysy aktiivisena, vuorosi voi tulla pikemminkin
kuin arvaatkaan”.
Kiitokset
Haluan antaa suurkiitokset Suomen leijonille. Heidän tukensa ja
mukanaolonsa saa jaksamaan tässä
vuosikausien lobbaamisen ja epävarmuuden rumbassa. Paras tapa,
millä he voivat kampanjaa edelleen
tukea on huolehtia jäsenmäärästä ja
raportoinnista unohtamatta LCIFää.
Kaikki se näkyy ulospäin koko maailmaan ja tukee tavoitteitamme.
Harri Ala-Kulju
PID
Puhelin 050 64 684
Sähköposti:
[email protected]
Kansainväliset
Lions-arvot klubin käytössä
työsi niin,
kutsumuksena ja hoida
• Pidä päivätyötäsi
a.
että herätät luottamust
kohtuulliseen
tettu
Olet oikeu
menestyksellisesti.
a etuja.
• Pyri tekemään työsi
epäoikeudenmukaisi
i, mutta älä tavoittele
korvaukseen vaivoistas
Ole vilpitön ja
ilön kustannuksella.
henk
n
toise
äsi
le itsellesi.
• Älä lunasta menestyst
illesi ja rehellinen omal
luotettava lähimmäis
n,
lään menettelevän vääri
äästi. Jos Sinun epäil
toivot hänen
kuin
• Toimi aina epäitsekk
niin
an
mäistäsi kohta
käyttäydy silloin lähim
itseäsi kohtaan.
käyttäytyvän Sinua
ei vaadi
leena. Tosi ystävyys
.
tteena, ei välikappa
• Pidä ystävyyttä tavoi
keskinäisistä palveluista
se ole riippuvainen
mitään itselleen eikä
a
Sanoin ja teoin osoit
tesi.
llisuu
velvo
et
an.
• Täytä yhteiskunnallis
ja yhteiskuntaasi kohta
i ja rehtiytesi maatasi
oikeudenmukaisuutes
sevat
saan; surevat tarvit
heidän koettelemuksis
si.
iäsi
mäis
tukea
vat
lähim
paile
Auta
•
t ja vaikeuksissa kamp
myötätuntoasi, heiko
ias kiitoksessasi.
teluissasi, mutta antel
.
• Ole varovainen arvos
mielessä, ei hajoittaen
Toimi rakentavassa
NATIONAL
LIONS CLUBS INTER
– Järjestön arvokeskustelussa
on kysymys arvojen tekemisestä läpinäkyviksi, jäsenet ottavat niihin
oman suhteensa, tekevät muutoksia ja parannuksia ja ennen kaikkea sisäistävät vuorovaikutuksessa
syntyneen tuloksen, totesi Aaltoyliopiston organisaatiot ja johtaminen aineen vastaava professori Kari
Lilja aiheesta äskettäin käymässämme päivällispöytä-keskustelussa.
Arvokeskustelussa on kysymys ensisijaisesti järjestön sisäisestä vuoropuhelusta mieluummin kuin filosofioimisesta. Mietitään tekemisiä,
miten pitäisi toimia jotta täytetään
nykyiset arvot tai pitäisikö tehdä
kokonaan muuta jolla vastataan paremmin ympäristön muuttuneisiin
tarpeisiin, professori Lilja täsmensi.
Keskustelun pohjaksi
Tulosta leijonien kansainvälinen eettinen koodi
klubisi käyttöön osoitteesta www.lionharria-k.com
Käynnistä keskustelu lions- arvoista ja koodin
ohjeiden sisällöstä, anna palaute Harrin nettisivuilla.
Hämeenlinnan vuosikokouksessa
päätettiin käynnistää arvokeskustelu suomalaisten leijonien keskuudessa.
PDG Ossi Eloholma avasi keskustelun esittelemällä muutama
vuosi sitten tehdyssä selvityksessä esille tulleita suomalaisia Lionsarvoja, joita ovat mm. isänmaa ja
maailma, luotettavuus, palveluhalu, talkootyö ja ihmisläheisyys.
Kansainvälisen järjestön toiminta rakentuu myös yhteisten arvojen
ympärille. Yli 200 eri kansakunnan
ja useiden uskontojen järjestössä
yhteisen arvopohjan määritteleminen on vaikeaa. Kirkko ja kaupunki
-lehdessä käsiteltiin eri uskontojen
yhteisiä periaatteita ja löydettiin yhteinen piirre, joka kristityillä on saanut muodon: ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”.
– Edellä esitetyn lisäksi voidaan
uskonnoille yhteisinä piirteinä pitää
tietoisuutta korkeamman voiman
olemassaolosta ja ihmisen yhteisöllisyyden korostamista, toteaa lion,
kirkkoherra Jukka Nevala. Muilta
osin uskontojen välillä on suuriakin
eroavaisuuksia, lion Jukka jatkaa.
Suomi johtoon -työryhmä tuotti
”Eettisen koodin” huoneen taulun
muotoon klubien käyttöön. Arvokeskustelussa tarvitaan konkreettinen lähtökohta, mistä puhutaan.
Kansainvälisessä järjestössä sellaisen muodostaa järjestön julkistama
arvomaailma, jonka yksi ilmaisu on
eettinen koodi, Lions-periaatteet.
Käytännön tasolla arvokeskustelu
on julkaistujen periaatteiden pohtimista ja niiden päivittämistä Suomeen, omaan toimintaympäristöön
ja tähän ajankohtaan sopiviksi.
Olemme viemässä yhteisellä
päätöksellä suomalaista ehdokasta
järjestömme kansainväliseksi presidentiksi. Suomessa Lions-toiminta
on juurtunut yhteiskuntaan paremmin kuin missään muualla. Meissä suomalaisissa on jokin piirre tai
useampiakin, joiden saaminen koko
järjestön käyttöön voisi auttaa paljon keskustellun kysymyksen järjestön palveluvoimasta (jäsenmäärästä) myönteisessä ratkaisemisessa.
Ei odotella toimettomina, kunnes PID Harri Ala-Kuljun vuoro tulee. Voimme kirkastaa suomalaisen
Lions-toiminnan arvot ja sitä kautta mahdollisesti löytää jotain uutta
kerrottavaa maailman leijonille tukeaksemme omaa ehdokastamme
kansainväliseksi presidentiksi.
Markku Talvio
Eettinen koodi
Kroatiassa LC Split-Dioklecijan’ in
kokous aloitetaan yhteisellä seremonialla. Klubi kuuntelee seisomaan nousten, kun yksi jäsen lukee
ääneen tekstin. Sen jälkeen lausutaan yhteen ääneen jotain. Vierustoverini selitti, että luettu teksti
oli leijonien eettinen koodi, ja pyrkimyksensä sen noudattamiseen
omassa elämässään jokainen leijona vahvisti lausumalla ääneen ”me
palvelemme”. Eettinen koodi löytyy
meidänkin vuosikirjastamme sivulta A 8 nimellä Lions-toiminnan periaatteet.
Lionsklubi Dioclecijan Split’in kokous avataan siten, että klubi kuuntelee seisaalleen nousten, kun yksi jäsen lukee ääneen Lions-periaatteet. Päätteeksi
lausutaan yhteen ääneen ”me palvelemme”.
5/10 LION 31
Kuva: Tapani Mäkipää, LC Vantaa/Pähkinärinne.
Maailman paras maa
Suomi sai elokuussa kansainvälistä tunnustusta, kun suurilevikkinen
amerikkalaislehti Newsweek julkaisi useiden kuukausien työn tuloksena synnyttämänsä selvityksen maailman parhaista maista. ”Unohda
World Cup, olympiakisat ja jopa
Miss Universum – pulmuset. Tässä ovat maailman todelliset kansalliset mestarit”, lehti aloittaa juttunsa, joka on otsikoitu ”Maailman
parhaat valtiot”.
– Jos syntyisit tänään, mikä valtio tarjoaisi sinulle parhaan mahdollisuuden elää tervettä, turvallista,
kohtuullisen varakasta ja myönteisesti kehittyvää elämää? kysyy
lehden toimittaja Rana Foroohar
asiantuntijoiden selvitystä koskevan laajan selvityksen johdannossa. Hän esittelee toimittajien tukena
olleen kansainvälisen asiantuntijaraadin ja toteaa, että käytetyt tiedot
perustuvat vuosien 2008 ja 2009
saatavissa oleviin lukuihin.
Pienempi on
usein parempi
Menetelmää kohtaan esitettynä kritiikkinä toimittaja toteaa, että rikkaat mutta pahasti velkaantuneet
maat kuten USA ja Britannia kärsivät tästä menetelmästä. Tämä ker32 LION 5/10
too kuitenkin myös kiinnostavan
tosiasian maailman maista: pienempi on usein parempi asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Kaikkien Pohjoismaiden eduksi toimittaja toteaa
hyvän ja laaja-alaisen koulutusjärjestelmän merkityksen. Pohjoismaiden eduksi hän mainitsee myös, että ”kun on pieni ja rikas, sijoittuu
hyvin”. Voittajat ovat löytäneet hyvin erilaisia tapoja kehittää elinvoimaisia, terveitä ja jos uskalletaan
sanoa, onnellisia yhteiskuntia.
Asiaa on käsitelty runsaasti tiedotusvälineissä, mutta kertaan kuitenkin sadan valtion listan kärkitusinan.
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
Suomi
Sveitsi
Ruotsi
Australia
Luxemburg
Norja
Kanada
Alankomaat
Japani
Tanska
USA
Saksa
Meille suomalaisille leijonille tässä on kuitenkin myönteinen viesti.
Olemme toimineet oman lähialu-
eemme hyväksi 60 vuotta. Toimintamme on otettu yhteiskunnassa
vastaan niin hyvin, että leijonien
kotoutumisaste Suomessa on reippaasti parempi kuin missään muussa isommassa Lions-maassa. Suomen menestys kansainvälisessä
vertailussa johtuu ensisijaisesti jo
useamman vuode3n jatkuneesta tilanteesta, jossa suomalaiset koululaiset menestyvät kansainvälisessä
oppimistulosten vertailussa, PISA.
Suomalaiset Lions-klubit ovat kouluttaneet Lions-Quest ohjelmassa
lähes 15 000 opettajaa. Ei varmaankaan ole liian omahyväistä arvella, että myös tällä työllä on tuntuva merkitys maamme hyvin voinnin
lisääjänä.
Miksi Pohjoismaat
vertailujen kärkeä?
– Miksi Pohjoismaat aina hallitsevat tällaisten vertailujen kärkeä,
kysyy toimittaja Andrei Codrescu
raportin omassa osuudessaan. Poliittinen ympäristö on parempi, kun
hallinto pidetään yksinkertaisena
ja kun ulkona on liian kylmä jotta
lähdettäisiin kaduille rettelöimään.
Kylmyys vaikuttaa myös siihen,
että ihmiset ovat oppineet taloudellista dynaamisuutta liikkumalla
maksimaalisesti minimaalisesti kaloreja kuluttaen. Suomalaisten hyvinvointi johtuu myös heidän historiallisesta maineestaan raivokkaina
ja diplomaattisina, he ovat joutuneet sekä sotimaan että sovittelemaan niin Venäjän kuin Saksankin
kanssa, toimittaja Codrescu kuvailee.
Suomalaisen Lions-toiminnan
suuri haaste on löytää maailman
parhaasta hyvinvointivaltiosta ne
kohteet, joissa apua kuitenkin tarvitaan. Tiedämme, että niitä löytyy
paljon. Monet suomalaiset myös
torjuvat ajatuksen, että Suomi on
maailman paras maa asua, ”väärin
tutkittu”.
Voimme kuitenkin ihan rauhassa
ammentaa vahvistusta itsetunnollemme tästä myönteisestä tuloksesta. Mitään leuhkimista ei kaivata,
mutta kaikki myönteiset tavat kertoa kansainväliselle Lions-yhteisölle suomalaisten keinoista menestyä
tukevat Suomi johtoon hankkeen
päämäärää: PID Harri Ala-Kulju
kansainväliseksi presidentiksi.
Markku Talvio
PDG
Sri Lankan Ystävien piiriorganisaatio
Sri Lankan Lions-ystävien seura tukee ensimmäisenä hankkeenaan
Ratnapuraan rakennettavaa silmäklinikkaa, jonka toteutus tapahtuu
pääasiassa Suomen valtion ja LCIF:n varoin.
Seuran piiriorganisaatio käynnistettiin Kuvernöörineuvoston
kokouksen jälkeisenä päivänä Porissa 22.8.2010. Seuran toimintaan
voi liittyä sekä henkilö-jäseneksi, klubi-jäseneksi että yritysjäseneksi.
Jäsenmaksut ovat 30,– / henkilö, 100,– / Lions-klubi ja 200,– / liikeyritys. Toiminnan tukemiseksi klubi myy kunniatauluja, joiden arvo on
porrastettu saadun tukisumman mukaan
– yhden tähden taulu
500,– euroa
– kahden tähden taulu 1000,– euroa
– kolmen tähden taulu 2000,– euroa
Henkilöjäsen saa halutessaan lunastaa jäsenmerkin hintaan 5,– / kpl.
Sri Lankan Lions-ystävien piirivastaavat ovat:
Piiri
A
B
C
D
E
F
G
H
I
K
L
M
N
O
Piirivastaava
Erkki Ääritalo
Seppo Haario
Reijo Oksanen
Risto Sihvola
Timo Ikkala
Hermanni Sippola
Eero Räty
Erkki Lääperi
Osmo Lappalainen
Eero Ipatti
Paavo Rautio
Veikko Valavuo
Veikko Teerioja
Karl Gustav Anderson
[email protected]
hti.fi
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
Markku Talvio, PDG
Saksasta 5 000 euroa suomalaisten silmäklinikalle Sri Lankaan
Saksojen yhdistyttyä vuonna 1990
käynnistyi entisessä Itä- Saksassa voimakas Lions- toiminta. ”We
serve” -aate otettiin innostuneena
vastaan. Klubeja perustettiin nopealla aikataululla. Lions-piiri 1110 (O= Ost eli Itä) kasvoi ja laajeni
niin, että jo vuonna 1994 piiri voitiin jakaa kolmeksi piiriksi. Näistä piiri 111-OS on vuodesta 2006
alkaen Suomen N-piirin ystävyyspiiri. Dresdenissä juhlittiin itäisen
Saksan 20-vuotista Lions- toimintaa 18.9.10. Juhliin osallistuivat DG
-pari Tuomo ja Kaija Holopainen
sekä ystävyyspiirisuhteita N-piirissä tällä kaudella hoitava PDG Otfried Blümchen puolisonsa Aunen
kanssa.
Juhlatapahtumiin liittyneissä piirihallituksen ja piirin kokouksissa DG Tuomo Holopainen esitteli
suomalaista Lions-toimintaa N-pii-
107 N -piirin piirikuvernööri Tuomo Holopainen esittämässä ystävyyspiirin tervehdystä 20-vuotisjuhliaan viettävälle D 111-OS piirillle Dresdenissä. Pöydän ääressä DGe Dr.Marianne Risch-Stolz, DG Henning Diestel, piirin
sihteeri Jörg Lässig ja rahastonhoitaja Werner Schul. Kuva Otfried Blümchen.
rin näkökulmasta ja PDG Otfried
Blümchen esitteli Sri Lankan Lionsystävien seuran puheenjohtajan
ominaisuudessa Suomen leijonien
Ratnapuraan rakennettavaa Sight
First silmäsairaalaprojektia. Kumpi-
kin esitys sai miellyttävän vastaanoton.
111-OS -piirin hallitus esittikin
seuraavan päivän piirikokoukselle,
että OS -piiri avustaisi lahjana ystävyyspiirinsä 107-N kautta Ratnapu-
ran silmäsairaalaprojektia viidellätuhannella (5000) eurolla. Piirikokous
hyväksyi esityksen yksimielisesti.
Tämä on upea osoitus nauttimastamme arvostuksesta leijonilta, joilla tällä hetkellä on runsaasti erilaisia
avustuskohteita mm. kesällä Puolaa
ja Tsekinmaata kohdanneiden pahojen tulvien vuoksi.
Piirien välinen ystävyyssopimus
on vaikuttanut siihen, että useat Npiirin klubit ovat kuluneiden vuosien varrella löytäneet ystävyysklubin
111-OS piiristä. Viime kesänä ystävyystoiminta sai konkreettisia muotoja, kun ystävyysklubit toteuttivat
keskinäisen koululaisten vaihtoohjelman. Saksassa valmistellaan
myös nuorten ammatilliseen koulutukseen liittyvää maittemme välistä
yhteishanketta.
Markku Talvio
Sponsori silmälasien kuljetukseen
Käytettyjen silmälasien kierrätys
toimii mielekkäästi silloin, kun siihen kohdistuvat kustannukset saadaan minimoitua. Suomalaiset
leijonat tarjoavat asukkaille mahdollisuuden silmälasien kierrättämiseen. Sri Lankan leijonat luovuttavat lasit niitä aidosti tarvitseville.
Noin 5800 silmälasia lähti elokuussa 2010 kohti Sri Lankaa. Näiden laatikoiden kuljetuksen ja kuljetuksesta aiheutuneet kustannukset
hoiti Hacklin- yhtiöt. Tästä saamme kiittää johtaja Petri Kaijanmäkeä, joka on vuodesta 2002 alkaen
ollut aktiivisesti mukana Rotary-toiminnassa. Hacklin- yhtiöissä ymmärretään yhteistyön merkitys eri
tahojen kanssa ja siksi he osallis-
tuvat erilaisten projektien toteuttamiseen. Johtaja Kaijanmäki katsoo, että avustus- työn tulisi olla
osa kaikkien yritysten toimintaa,
sillä se antaa myös liiketoiminnalle eettistä arvopohjaa. Rotaryjen ja
leijonien yhteistyömuotoja tulisikin
hänen mielestään pohtia avoimesti
klubeissa.
Otto Werner Hacklinin perustamien yhtiöiden liiketoimintaa on
harjoitettu jo reilun sadan vuoden
ajan. Se on keskittynyt pääasiassa
länsirannikolle. Konsernin pääpaikka on Porissa. Yritysryhmän täyden
palvelun konsepti kattaa kaikki satamatoiminnot ja niihin liittyvät
kuljetukset maailman laajuisesti
niin maalla, merellä kuin ilmassa-
kin. Viime kesänä satamaoperaattori Hacklinin omistukseen siirtynyt Stella Logisticsin liiketoiminnan
myötä yritys pystyy tarjoamaan aikaisempia pidempiä palveluketjuja.
Yhtiön palveluksessa on noin 260
työntekijää, joista 200 työskentelee Porissa.
Lionsklubeille yhteistyö yritysten kanssa tarjoaa mahdollisuuden
saada pienennettyä hyväntekeväisyydestä aiheutuvia kustannuksia.
Yrityksille yhteistyö lionsklubien
kanssa tarjoaa luotettavan kanavan
hyväntekeväisyyteen.
Otfried Blümchen
PDG
Oy Hacklin Ltd’n myynti- ja markkinointijohtaja Petri Kaijanmäki yhtiön perinnenurkkauksessa. Vanhat
työvälineet ja muistoesineet antavat perspektiiviä myös tulevaisuuden suunnitteluun.
5/10 LION 33
Leirin suunnittelusta
vastannut Lauri Martiskainen testasi ryhmien
karttatuntemusta ja
kompassin käyttöä sekä retkikeittimen käyttöönottoa.
Eräleiri
yhteistyöllä
nuorten
hyväksi
Yhteistyö osoittautui hedelmälliseksi voimaksi Torniossa. Kaksi
lionsklubia LCTornio/Raja ja LCTornio/Pudas tekivät koulujen suuntaan aloitteen nuorisoleirin järjestämisestä. Kivirannan koulu tarttui
tarjoukseen. Leiriohjelman suunnitteluun ja toteuttamiseen avun antoivat nuorisotyöhön suuntautuvat
Humakin yhteisöpedagogiopiskelijat.
Leirin valvontaan osallistuivat
tietenkin luokkien opettajat ja kuuluipa maastosta myös muutaman
tyytyväisen leijonan urahteluja.
Leijonat huolehtivat muuten kustannuksista iltaruokailujen, materiaalikulujen sekä vuokraamansa linja-auto kuljettajana talkoillen.
Perustaitoja
luonnossa liikkumiseen
Vuorokauden mittainen leiri tarjosi noin 40:lle ala-asteen kuudennen
luokan oppilaalle tiiviin eräretkeilijän paketin. Päivän rastitehtävät palauttelivat mieleen tärkeät luonnossa liikkujan perustaidot ensiapu,
jokamiehen oikeudet, tulen tekeminen aina kiehisten vuolemisesta
retkikeittimen, kartan ja kompassin
käyttämiseen. Tätä täydensi illan
”minivaellus” läheisen Nivavaaran
huipulle 125 metrin korkeuteen.
Suurimmalle osalle tämä oli myös
ensimmäinen telttayö erämaaolosuhteissa.
– Tarkoitus on, että reissusta jäisi jotain käteen ilman elektroniikkaa. Teemana oli luonnonlä-
heisyys ja luonnossa liikkumisen
taidot. Tuntuisi tosi hölmöltä vain
käydä metsässä heilumassa ja käristämässä makkarat ja lähteä sitten
kotia, tiivisti leirin sisällön suunnitellut yhteisöpedagogiksi valmistuva Lauri Martiskainen.
Oltiin paikalla, johon ranskalainen Maupertuisin retkikunta
jo vuonna 1736 Tornionjokilaakson retkellään nousi tekemään
historiallisia kolmiomittauksiaan
suuntaamalla mittalaitteensa yli
30 kilometrin päähän kohti Tornion kirkon tornia.
Riemukkaan päivän päätteeksi tietenkin iltanuotio perinteieisin käristelyin ja letun paistamisisineen. Täysin uutena kokemuksena
na
useimmalle seurasi jännittävä teltlttayö erämaassa, jossa tarinoiden
en
mukaan tiedettiin liikkuvan moonenkokoisia eläviä aina käärmeisstä hirviin asti.
Kuvat ja tekstii
Kari Heikkilä, LC Tornio/Pudas
Jännittävä hetki, kun yhden tikun
piti riittää nuotion sytyttämiseen. Kaikkien esivalmistelujen
jälkeen Jeminan raapaisemana
tuli roihahti iloisesti palamaan
ja tehonaru katkesi muutaman
sekunnin jälkeen.
SALMUTEX OY
30 vuotta
Klubiasut, smokit ja frakit
Mittaukset sopimuksen mukaan
esim. klubi-iltoina
Yrjöläntie 16 / PL 1
44401 Konginkangas
salmutex@salmutex.fi
34 LION 5/10
Puh.
GSM
Faksi
014 584 661
0400 541 866
014 584 220
Kiehisten valm
istaminen on yk
si oleellinen os
tähän Akseli,
a varmalle sytty
Niko ja Matia
s vuolivat ensik
miselle – ja niiertalaisiksi hy
vään tahtiin.
5/10 LION 35
08,67$
/LRQ-RXOXNRUWLW
KWWSZZZOLRQVÀLQGH[SKSÀNRUWWLPDOOLW
LIONS-JOULUKORTIT 2010
Korttimyynnin tuotolla tuetaan Suomen Lions-liiton nuorisotyötä
TFLÊZIUFJTQPIKPJTNBJTJB/43
QSPKFLUFKB
Osallistuneet klubit saavat aktiviteetin tuotosta
LÊZUFUUÊWÊLTJPNJJOBLUJWJUFFUFJIJOTB
Lions-liiton kotisivuilla www.lions.fi on korttimallit,
jotka on myös postitettu klubeille. Kortteja on saatavana postikortteina tai taittokortteina, johon tulee mukaan
kirjekuori. Korttien myyntihinnat ovat:
t 1PTUJLPSUJUħLQMħLQM
t 5BJUUPLPSUJUħLQMħLQM
sis. kuoren
,PSUUJNBMMJBLPIEFOWÊIJNNÊJTUJMBVTPOLQMTVVSFNmat määrät kymmenellä jaollisia.
Lisäksi on saatavana rajoitettu määrä taiteilija Kimmo
1ÊMJLÚO LPSUJO LFSÊJMZWBMJLPJNB BJFNNJMUB WVPTJMUB
,FSÊJMZMBKJUFMNBOIJOUBPOFVSPB
Kortit tilataan merkitsemällä tilauslomakkeen asianomaiseen ruutuun halutun kortin ja tervehdyksen mukainen määrä. Klubin korttivastaava kerää yksittäiset
tilaukset ja kokoaa ne tilauslomakkeelle, joka lähetetään
alla olevaan tilausosoitteeseen kirjeenä, faksina tai sähLÚQPTUJOBWJJNFJTUÊÊOLBIUB
WJJLLPBFOOFOLPSUUJUPJNJUVTUB5JMBUVULPSUJUUPJNJUFUBBOLPSUUJWBTUBBWBMMFLBIden viikon kuluessa tilauksen saapumispäivästä lukien.
Mitä klubille jää käytettäväksi paikallisesti
Aktiviteettiin osallistuneet klubit saavat korttimyyntinsä
UVPUPTUBLÊZUFUUÊWÊLTJPNJJOBLUJWJUFFUUFJIJOTB
)60.
Klubit keräävät maksut korttien tilaajilta täysimääräisesti. Lions-liitto laskuttaa tilaukset klubeilta vähennettynä
klubille jäävällä tuotto-osuudella. Klubit maksavat laskun
liiton tilille laskuun merkittyä viitenumeroa käyttäen.
Lisätietoja: 4FQQP-BQQBMBJOFOQVI‫ڀ‬
e-mail: [email protected]
5ÊNÊOWVPEFOLPSUUJUBJUFJMJKBUPWBU1ÊJWJ.BOTJLLBBIP
+BBOB"BMUP1FOUUJ,PJWJLLPKB7JSQJ5BMWJUJFTFLÊWBMPLVvaaja Riku Karhunen.
7BMJUUBWBOBPWBUTFVSBBWBUUFSWFIEZLTFU
)ZWÊÊ+PVMVBKB0OOFMMJTUB6VUUB7VPUUB
(PE+VMPDI(PUU/ZUU¯S
Tilausohjeet ja yhteystiedot
www.lions.fi/index.php/fi/joulukortit
)ZWÊÊ+PVMVBKB0OOFMMJTUB6VUUB7VPUUB
(PE+VMPDI(PUU/ZUU¯S
5JMBVTPTPJUF
Painomerkki Oy
3BUBWBSUJKBOLBUV)FMTJOLJ
GBY
QVI
[email protected]
*MNBOUFSWFIEZTUÊ
)60.&3*,0*45*-"6,4*--"0/
5"7"/0."*45"1*%&.1*50*.*564"*,"
+PVMVLPSUJU4VPNFO-JPOTMJJUUPSZ+PVMVLPSUUJUZÚSZINÊ
LIONS-JOULUKORTIT 2010
E
A
C
G
B
F
D
JOULUKORTIT - POSTIKORTIT
(koko 147x104 mm)
ALPSUUJ i&OLFMJw7JSQJ5BMWJUJF
BLPSUUJ i+PVMVUVMFFw1ÊJWJ.BOTJLLBBIP
CLPSUUJ i1JLLVLBVQVOLJMBJTJBw1FOUUJ,PJWJLLP
DLPSUUJ i1PSPUPLLBw+BBOB"BMUP
ELPSUUJ i1JSUJO+PVMVw+BBOB"BMUP
FLPSUUJ i5POUUVKBQPSPUw7JSQJ5BMWJUJF
JOULUKORTIT - TAITTOKORTIT
(koko 147x104 mm taitettuna)
CLPSUUJ i1JLLVLBVQVOLJMBJTJBw1FOUUJ,PJWJLLP
DLPSUUJ i1PSPUPLLBw+BBOB"BMUP
GLPSUUJ i,FTLJQÊJWÊOBVSJOLPw3JLV,BSIVOFO
HLPSUUJ i1JJMPQJSUUJw+BBOB"BMUP
38 LION 5/10
H
LIONS-JOULUKORTIT YRITYKSILLE 2010
Yrityskortteina käytetään yllä olevia korttimalleja I ja J. Yrityksiä palvellaan
myös yrityskohtaisin kortein, jos painomäärät ovat riittävän suuria (min.
1000 kpl).
Yrityskorttien hinta on 2,00 € / kpl ( = 200 € / 100 kpl). Yrityskorteissa on
kirjekuori. Kortteihin saa veloituksetta yrityksen tunnuksen tai logon (tunnuksesta/logosta originaali + värimääritys) korttitilauksen yhteydessä.
Myös pienemmissä tilausmäärissä yritystunnuksen painaminen on mahdollista erillistä lisäveloitusta vastaan.
Toimitusaika on kaksi (2) viikkoa oikovedoksen hyväksymisestä.
Tilausohjeet ja yhteystiedot ZZZOLRQVÀLQGH[SKSÀMRXOXNRUWLW
Tilausosoite: Painomerkki Oy, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki
fax 09-229 29822, puh 09-229 29810, e-mail: [email protected]
I
J
KORTTIKOKO
TAITTOKORTTI
189x139 mm
Yrityskortteihin painetaan seuraava tervehdysteksti:
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta
God Jul och Gott Nytt År
Merry Christmas and a Happy New Year
Fröhliche Weihnachten und ein Gutes Neues Jahr
Joyeux Noël et Bonne Nouvelle Année
JOULUKORTIT - PÄLIKKÖ -LAJITELMA 2010
Rajoitettu määrä taiteilija Kimmo Pälikön 7 kortin keräilyvalikoima aiemmilta vuosilta.
Keräilylajitelmapakkauksen hinta on 5 euroa.
Kortit tilataan merkitsemällä tilauslomakkeen asianomaiseen ruutuun halutun mukainen määrä pakkauksia.
Klubin korttivastaava kerää yksittäiset tilaukset ja kokoaa
ne tilauslomakkeelle, joka lähetetään alla olevaan tilausosoitteeseen kirjeenä, faksina tai sähköpostina viimeistään kahta (2) viikkoa ennen korttitoimitusta. Tilatut
kortit toimitetaan korttivastaavalle kahden viikon kuluessa tilauksen saapumispäivästä lukien.
Tilausohjeet ja yhteystiedot
www.lions.fi/index.php/fi/joulukortit
Tilausosoite:
Painomerkki Oy, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki
fax 09-229 29822, puh 09-229 29810
NRUWLW#SDLQRPHUNNLÀ
Villasta langaksi
Arkipäivän lähihistoriaa
Lumilyhdyn valossa
Arkipäivän lähihistoriaa
Pihakaivolla
Arkipäivän lähihistoriaa
40 LION 5/10
Joulukuusi tukkimetsästä
Arkipäivän lähihistoriaa
Heiniä Jouluksi
Arkipäivän lähihistoriaa
Lyhde linnuille
Arkipäivän lähihistoriaa
Halkoja Jouluksi
Arkipäivän lähihistoriaa
LAHJAPAKETTIKORTIT 2010
A4 arkillinen jouluisia pakettikortteja.
Arkista voit repäistä yksipuolisen pakettikortin joululahjaan. Arkin hinta 5 euroa.
Kortit tilataan merkitsemällä tilauslomakkeen asianomaiseen ruutuun haluttu määrä arkkeja. Klubin korttivastaava kerää yksittäiset tilaukset ja kokoaa ne tilauslomakkeelle, joka lähetetään alla olevaan tilausosoitteeseen
kirjeenä, faksina tai sähköpostina viimeistään kahta (2)
viikkoa ennen korttitoimitusta. Tilatut kortit toimitetaan
korttivastaavalle kahden viikon kuluessa tilauksen saapumispäivästä lukien.
Tilausohjeet ja yhteystiedot
www.lions.fi/index.php/fi/joulukortit
Tilausosoite:
Painomerkki Oy
Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki
fax 09-229 29822, puh 09-229 29810
NRUWLW#SDLQRPHUNNLÀ
5/10 LION 41
Kuvernöörineuvosto aloitti työnsä Yyterissä
Palveluaktiviteetit avainasemassa
Sydneyn maailmankongressissa virkaansa vahvistettu kuvernöörineuvosto kokoontui kauden ensimmäiseen kokoukseensa Porin Yyteriin
21.8.2010 ja valmistautui samalla Lions-toiminnan 60-vuotisjuhlaseminaariin. Kansainvälinen presidentti Sid L. Scruggs III ei tällä
kertaa ollut mukana, koska hän
osallistui seuraavalla viikolla liiton
järjestämiin juhlallisuuksiin.
Lions-liiton uusi puheenjohtaja
Lauri Vainio välitti kuitenkin kansainvälisen presidentin ajatuksen
suomalaisille lioneille. Hän totesi, että palvelutyöhön meitä kannustaa IP Sruggs teemassassaan
a Beacon of Hope. Presidentti toivoo meidän toimivan toivon merkkitulina. Hän haluaisi jokaisen klubin löytävän tämän vuoden aikana
uuden palveluaktiviteetin jo olemassa olevien lisäksi. Kuunnelkaa,
katselkaa ja keskustelkaa apua ja tukea tarvitsevien lähimmäisten kanssa, kohteita löytyy varmasti. Monet
ikäpolvet tarvitsevat apua kaupassa
käyntiin, pihan haravointiin ja ylläpitoon. Nuoret lapsiperheet olisivat varmasti kiitollisia naapuriavusta tai varamummoista tai -vaareista
lastensa kanssa. Nykymaailmassa
monien nuorten perheiden omat
vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla ja kontaktit ovat vähäisiä pitkien välimatkojen vuoksi. Me leijonat
voimme tarjota heille omaa aikaamme olemalla varaisovanhempina ja
antaa tuleville sukupolville mahdollisuuden tutustua eri-ikäisiin ihmisiin.
– Tällä kaudella tulemme jatkamaan viime kaudella esiin nostettua
Liiton puheenjohtaja Lauri Vainio ja pääsihteeri Markus Flaaming muistivat edellistä puheenjohtaja Christer Löfströmiä liiton lahjoilla 65-vuotismerkkipäivän johdosta. Kuva: RNen.
asiaa – lionsnäkyvyyttä. Näkyvyys
omilla paikkakunnillamme tuo meille tunnettuutta, meidät halutaan
yhteistyökumppaneiksi yhä useammin. Näkyvyyden lisääntyminen
palvelee myös jäsenhankintaamme
ja kiinnostus palvelujärjestöämme
kohtaan kasvaa. Aktiviteetit ovat
loistava paikka esitellä toimintaamme laajemmallekin yleisölle. Tärkeätä on myös kertoa, että kaikki varat,
joita keräämme lahjoitamme lyhentämättöminä’ suoraan sovittuihin kohteisiin niin paikallisesti kuin
kansainvälisestikin.
Vainio muistutti myös, että on
tärkeää pitää erillään niin aktiviteetti- kuin hallinnollinen tili. Hallinnollista tiliä käytetään jäsenistön kulujen peittämiseksi.
– Katastrofeja on tsunamin jälkeen ollut monia, mm. Haiti, jonne
lionsklubit kantoivat kortensa kekoon lahjoittamalla varoja runsaasti. Viimeisimpänä tuli Pakistanin
tulvat, johon liiton hallitus reagoi
avustuksella nopeasti. Nyt toivonkin klubeja sekä lioneja antamaan
apua tulvan uhreille. Tuen voi suorittaa liiton katastrofitilille korvamerkittynä Pakistan.
Haaste Pakistanin
hyväksi
Leijonaväelle esiintyi Luvian Naiskuoron ryhmä. Kuva: RNen.
42 LION 5/10
Pakistanin tulvien uhrien auttamiseksi kuvernöörineuvosto uudisti haasteen, klubit auttavat 10 euroa/jäsen. Sen lisäksi PDG:t ja muu
Lions-johto avustaisivat 50 euroa/
henkilö. LCIF-koordinaattori Marjo Kiviranta vetosi klubeihin, että avustukset menisivät pelkästään
järjestömme kautta. Liiton katastrofitili on 800019-70829884. Viime
kaudella klubien avustus LCIF.lle oli
378 406 euroa, josta liiton katastrofirahaa oli 55 000 euroa. Keskimäärin avustettiin 14,5 euroa/jäsen.
Eniten keräsi N-piiri, mutta hyvässä tuntumassa olivat A- ja B-piirit
KVN-kokousten
lukumääräksi hyväksyttiin tälle kaudelle viisi.
Lisäksi päätettiin, että kuvernöörineuvosto pitää alustavasti kolme
nk. työkokousta. Hämeenlinnan
vuosikokouksessa hyväksytyn klubialoitteen mukaisesti käynnistetään valtakunnallinen lionsaktiviteettiaiheinen valokuvauskilpailu.
Kilpailu päättyy 15.5.2011 ja vuosikokouksen osanottajat valitsevat
kolme parasta työtä toisen kokouspäivän alkuun mennessä. Liittotoimisto laatii tarkemmat säännöt ja
ne julkistetaan liiton nettisivuilla.
LeoD Antti Forsell ja varapresidentti Vili Urpilainen kertoivat
leojen Eurooppa Forum-hankkeesta Suomeen. Hallitus on käsitellyt asiaa ja tukee esitystä niin, että
leojen Eurooppa Forum järjestettäisiin Suomessa joko 2013 tai 2014.
Kokouksen jälkeen tuli tieto, että
leojen EF on myönnetty Suomelle
vuonna 2013.
Uusi hallitus
Lions-liiton hallitukseen kuuluvat
liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, edellinen puheenjohtaja
PID Tapani Rahko ja PDG Maija-Liisa
Heikkilä arpoivat jäsenkyselyn voittajat. Kuva: RNen.
sekä neljä jäsentä. DG-jäseniksi piirikuvernöörit ovat valinneet DG Pirjo Järven (107-K) ja Sakari Rahkalan
(107-O. Kuvernöörineuvosto valitsi viidestä hakijasta PDG-jäseniksi
PDG Eija Kiljalan LC Pihtipudas/Emmit ja IPDG Asko Merilän LC Utajärvi. Ensi keväänä PDG-jäsenten hakuaika hallitukseen on 31.5.2011.
Hyväksyttiin toimikunnat ja työryhmät kaudelle 2010–2011. Puheenjohtajat julkaistiin jo viime numerossa.
PID Tapani Rahko esitteli LCI:n
raportin, joka on julkaistu edellisessä lehdessä. IPCC Christer Löfström
selvitteli VK/Hämeenlinnan –raporttia ja toimenpiteitä päätösten
pohjalta. Vuosikokouksen päätösten pohjalta tuetaan LCIF:n työtä
ja käsitellään liiton arvoja klubeissa, piireissä ja liittotasolla vuoden
ajan. Sen jälkeen tehdään uusi kysely ja päivitetään sen pohjalta arvot. KVN:n kokouksia tällä kaudella
on vielä Turussa, Hyvinkäällä, Iisalmessa ja Vaasassa. Seuraavalle kaudelle KVN-paikkakuntaesitykset on
tehtävä 15.10. mennessä. Piirien rekisteröinnin haittojen ja hyötyjen
selvittely annetaan työryhmän tehtäväksi.
Jäsenohjelma- ja koulutustoimikunnan puheenjohtaja MD-MERLC
Pekka Sarvanto totesi, että tulevan
kauden tavoite on yksinkertainen,
jokaiseen piiriin yksi uusi klubi sekä liitännäisklubi. Hämeenlinnan
vuosikokouksessa tehdyn jäsenkyselyn voittajiksi arvottiin Pirjo Vuori LC Turku/Aurora ja Erkki Varonen
LC Nastola.
MD-YC Kari Isorinne totesi raportissaan, että kolmas nuorisotyöseminaari pidetään Tampereella
9.10. Se on rakennettu Lions Ques-
tin ympärille ja sinne voivat osallistua muutkin kuin leijonat.
MD-PRC Auvo Mäkinen esitteli uutta graafista ilmettä. Lions-toiminnan ulospäin näkyvä graafinen
ilme on uudistettu. Logon ilme on
nykyaikaistettu ja Lions-lehti on
saanut uuden ilmeen. Aikaisemmin tunnusvärinä ollut purppura
on poistettu ja värit ovat sininen ja
keltainen.
Suomi johtoon -kampanjaa esitteli PID Harri Ala-Kulju. Asiasta
enemmän sivulla 30. PDG Seppo
Lappalainen esitteli joukorttiprojektia, jonka tavoitteena on 400 000
kappaleen myynti. Joulukorteista
enemmän sivuilla 35–41.
Bändiskabaan
semifinaali
Yhteisösuhteiden toimikunnan puheenjohtaja, PCDG Reijo Ikäheimonen kertoi Skeban, Nuorten
bändikisan sääntömuutoksista. Piirikilpailujen voittajille järjestetään
nyt 14.5. semifinaali, josta valitaan
kuusi parasta loppukilpailuun. Loppukilpailu on 10.6.2011 Vaasassa.
Ikäheimonen kertoi myös uudesta aktiviteetista, Ylen Hyvä Säätiön
Nenäpäivästä 5.11. 2010. Tapahtumasta enemmän sisäsivuilla.
PDG Reijo Oksanen kertoi Koulukaverit-aktiviteetista. Hän totesi,
että asia tuli niin nopeasti eteen, et-
tä tämä kausi pidetään pilottikautena. Vapaaehtoisesti klubit voivat
seurata pienten koululaisten selviytymistä liikenteessä ja samaan
aikaan esitellä hyvän toveruuden
edistämistä, josta palkittaisiin hymyveistoksilla.
VCC Heimo Porinkara esitteli
muut raportit. Lions Quest täyttää
20 vuotta ja juhlapäivä on helmikuussa. Leoilta on tulossa infopaketti leijonille ja Orkester Norden
on jatkanut harjoituksia. Esiintymisiä tällä kaudella on Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Pääsihteeri Markus Flaaming totesi talousasioissa,
että hissiremontti on valmistunut.
Liiton talous näyttää kohtuulliselta.
Hallituksen sähköpostikokouksessa
päätettiin jatkaa pääsihteerin työsuhdetta 30.6.2012 saakka.
Pääsihteeri Markus Flaaming
esitteli myös partiolaisten telttaprojektia. Partiolaiset pyytävät tukea telttojen hankintaan. Samalla
pyydetään tiedottamista klubeille
hankkeeseen mukaanmenosta. Klubit voivat maksaa summansa liiton
käyttelytilille. Hallitus on hyväksynyt yhden teltan maksamisen korttivaroista.
Seuraava KVN:n kokous pidetään 2011.2010 Lounais-Suomen
Syöpäyhdistys ry:n Meri-Karinassa
Turussa.
Raimo Naumanen
Leikkimielisessä ”Rantaleijona”-kilpailussa voittajaksi selvisi DG Börje Träsk ennen DG Kalle Ylistä ja DG Pirkko Vihavaista. Kuva: RNen.
5/10 LION 43
Klubien arkea ja juhlaa
Kajaanilaiset klubit juhlivat yhdessä vuosijuhliaan
DG Jorma Soikkeli kiinnitti yhden
ruusukkeen ansiomerkit LC Kajaani/Linnan lionien
Jaakko Sarlinin ja
Iikka Pääkkösen
rintapieleen.
LC Kajaani/Linna 45 vuotta; LC Kajaani/Vuohenki 40 vuotta ja LC Kajaani/Pietari 20 vuotta viettivät yhteisiä juhlia 22.5.2010. Klubien jäsenten
lisäksi juhlissa oli mukana liiton puheenjohtaja Christer Löfström ja piirikuvernööri Jorma Soikkeli puolisoidensa kanssa. Tämä oli jo kolmas kerta,
kun klubit viettivät yhteisiä juhlia. LC Kajaani/Linna on LC Kajaani/Vuohengin kummiklubi ja LC Kajaani/Vuohenki LC Kajaani/Pietarin kummiklubi.
Juhlat aloitettiin jo aamupäivällä perinteisellä yhteisen seppeleen laskulla
sankarihaudalla ja sen jälkeen vierailuilla perustajajäsenten haudoilla ja siellä kukkatervehdyksen laskien.
Päivällä pidettiin klubien juhlakokoukset, joissa tehtyjä päätöksiä alettiin
heti seuraavan viikon vaihteessa toteuttaa. LC Kajaani/Linna päätti lahjoittaa ja tehdä kehitysvammaisten päivä- ja työkeskus Pihlajalle Grillikodan.
Grillikodan rahoitukseen saatiin avustusta Arne Ritari -säätiöltä. Lisäksi kokouksissa jaettiin vuosimerkit ja otettiin juhlakuvat.
Juhlapäivä huipentui yhteiseen iltajuhlaan, jossa julkistettiin lahjoitukset, jaettiin ansioituneille ansiomerkit ja LC Vuohengista lyötiin ritariksi
Pekka Lakcman. Ilta päättyi yhteiseen juhlaillalliseen ja tanssiaisiin.
Juhani Alanen
Leijonat tukevat Toivalan
tekonurmihanketta
Grillikota toimintakeskus
Pihlajalle
LC Siilinjärvi/Sandels haluaa kantaa oman kortensa ToU:n tekonurmiprojektiin. Leijonat lahjoittivat 1000 euroa Toivalan Urheilijoiden keräykseen
tekonurmen saamiseksi Tanhulan kentälle Toivalaan.
Siilinjärven kunta omistaa Tanhulan kentän, mutta tekonurmi on ToU:n
hanke. Toivalassa on yli 300 jalkapalloilijaa eri ikäluokissa, tänä vuonna 13
joukkueessa. Tekonurmihanke on Etelä-Siilinjärven alueen nuorison kannalta erittäin tärkeä investointi tulevaisuuteen, koska entinen nurmikenttä
on varsin huonossa kunnossa.
LC Siilinjärvi/Sandelsin yhtenä tärkeänä kohteena ovat nuoret. Leijonien tavoitteena on tukea nuoria ja pyrkiä parantamaan nuorten elämänlaatua omalla paikkakunnallaan.
LC Kajaani/Linnan juhlakokouksessa 22.5.2010 tekemän päätöksen mukaisesti grillikodan pystytys aloitettiin seuraavana viikonloppuna
29.5.2010. Käyttökunnossa se oli seuraavalla viikolla. Grillikodan juhlallinen luovutus tapahtuu myöhemmin syksyllä. Projektista vastasi edellisen
kauden presidentti Mikko Seppänen.
Alkukesästä rakennettu grillikota luovutettiin virallisesti toimintakeskus
Pihlajalle 1.9.2010, jolloin ojensimme heille lahjakirjan sekä kiinnitimme
seinään ARS- ja klubimme laatan. Samassa tilaisuudessa paljastettiin myös
grillikodan nimi Leijonan kita, josta oli ollut kilpailu asiakkaiden kesken. Klubien presidentit vasemmalta LC Kajaani/Vuohenki Erkki Peura, LC Kajaani/Pietari Ossi Rautiainen ja LC Kajaani/Linna Ismo Kaasinen laskemassa
seppelettä sankarivainajien muistomerkille.
Juhani Alanen
ToU:n puheenjohtaja Arja Mertanen kiittää ”Sotamarsalkka Sandelsia” leijonien rahalahjoituksen johdosta.
Klubin työvuorossa olleet jäsenet nostamassa kotaa harjakorkeuteen.
44 LION 5/10
Asikkalan markkinat
olivat jo 40. kerran
Firstlady Päivi Lehtisaari, presidentti Pekka Heurlin , Viron kuvernööri Kalle
Elster ja kansainvälinen yhteyshenkilö Erkki J. J. Laine.
Nakkilassa vireää puolisotoimintaa yli rajojen
Nakkilan puolisot järjestivät, firstlady Päivi Lehtisaaren johdolla hyväntekeväisyysmatkan Viron Haapsaluun 22.–25.4.2010. Ensimmäisessä kohteessa Haapsalun Sanatoorne Internaat -koulussa lahjoitimme kolme lasten
pyörätuolia. Lisäksi LC Nakkila lahjoitti rahalahjan, jolla koulu saa ostettua henkilönostolaitteen. Koulussa opiskelee vammaisia lapsia ympäri Viroa. Meidät otettiin koululla sydämellisesti vastaan ja saimme nauttia lasten huikeista musiikkiesityksistä. Esitysten jälkeen meille esiteltiin koulun
tiloja ja toimintaa.
Toinen avustuskohteemme oli Vönnun kyläyhdistys, jonne veimme puolisojen keskuudestaan keräämiä vaatteita, kenkiä, lastenleluja, urheiluvarusteita ja yhden lastenpolkupyörän. Tavaraa oli ison linja-auton alakerta
täynnä. Kyläkoulullakin meidät otettiin sydämellisesti vastaan ja meille oli
varattu muistoksi heidän omatekemiään käsitöitään ja meille esiteltiin monipuolisesti kylätoimikunnan toimintaa.
Illalla kokoonnuimme ja söimme yhdessä Haapsalun Lionsklubin Valge Daam:in kanssa. Valge Daam on naisklubi, joka on toiminut parisen
vuotta. Kerroimme heille klubitoiminnastamme ja erityisesti ladytoiminnastamme. Yövyimme Tallinnassa hotellissa, jossa pidettiin samana viikonloppuna Viron lionsien vuosikokous ja saimme tutustua Viron kuvernööri Kalle Elsteriin.
Olemme saaneet vielä matkan jälkeenkin mieltä lämmittäviä kiitoksia
avustuskohteiltamme, varsinkin lastenpolkupyörä oli saanut kaksi sisarusta
hyvin iloisiksi. Tunsimme jo matkan aikana ja tunne on vain vahvistunut,
että olimme tärkeällä ja hyvällä asialla.
Pekka Heurlin
LC Asikkalan vuosittainen voimannäyte ja pääaktiviteetti Anianpellon
Markkinat toteutettiin nyt 40. kerran. Vuonna 1970 klubin uudelleen synnyttämä Markkinatapahtuma on kasvanut maakunnalliseksi kesätapahtumaksi, jossa perinne-, markkina- ja kotiseutukulttuuri kohtaavat ainutlaatuisella tavalla. Tapahtuman kautta saa suuri yleisö Leijona-aatteesta mitä
parhaimman vaikutelman.
Vesijärven rantaan Vääksyyn oli 13.–14.8. saapunut suuri kauppiaiden ja markkinaväen paljous. Leijonat ladyineen valmistelivat markkinoita yli puoli vuotta markkinapäällikkö Pentti Nikulan johdolla. Varsinaiset
markkinapäivät onnistuivatkin hyvin – edes lauantain ukkosrintaman tuoma sademyräkkä ei lannistanut mieliä. Vuodesta 1728 alkanut Anianpellon
Markkinaperinne antaa uskoa jatkuvuudelle ja ylpeydellä Leijonat kantavat
markkinaperinnettä tulevillekin sukupolville.
LC Asikkalalla oli kunnia saada Lions-liiton uusi puheenjohtaja Lauri
Vainio heti toimikautensa alkutaipaleella avaamaan markkinat. Puheenjohtajan avaussanat tavoittivat markkinaväen ja kauppiaat.
Monipuolisen ohjelmaan sisältyi mm. viihdetaiteilija Eki Liikasen ohjelmatuokio, perinteisen Anianneitokisan valinta, juoksu- ja hirrensyöksykilpailut, markkinahartaudet ja Pauligin Paula-tytön vierailu. Anianpellon
paikallishistoriaan oleellisesti kuuluvan kirjailija Aleksis Kiven vierailusta
Markkinoilla esitelmöi professori Pekka Laaksonen.
Muun ohjelman kevennyksenä nähtiin markkina-alueelle Paula-tyttö jakelemassa kahvia.
LC Kerava
suojatiepäivystyksessä
LC Kerava osallistui elokuussa Mannerheimin Lastensuojeluliiton järjestämään suojatiepäivystystapahtumaan. Sen tarkoituksena oli muistuttaa autoilijoita siitä että liikenteessä on lomien jälkeen taas tuhansia kokemattomia pikkuihmisiä. Yhtä lailla pyrimme kertaamaan lapsille oikean
liikennekulttuurin periaatteita.
Päällimmäiseksi kokemukseksi jäi että autoilijat osaavat kyllä noudattaa tarvittavaa varovaisuutta. Värikkäillä liiveillä varustetuilla suojatiepäivystäjillä oli varmasti tässä sananmukaisesti hyvinkin näkyvä merkitys. Sen
sijaan lasten liikennekäyttäytymisessä ja asenteissa havaitsimme yllättävän
paljonkin kehittämisen tarvetta. Päätimmekin veljien kanssa että teemme
aktiviteetista jatkumon. Sen lisäksi haluamme miettiä millä keinoin ja keiden kanssa palvelua voidaan laajentaa myös esim. ennakoivan asennekasvatuksen puolelle.
Kokemus oli kerta kaikkiaan palkitseva. Kun ekaluokkalainen pikkumies
tarjoaa kättään lyödäkseen oppaan kanssa ”ylävitosen” voi tuntea aidosti
olevansa oikealla asialla!
Leijona ja pennut suojatiellä!
5/10 LION 45
LC Tampere/Lassinlinnan
juhlavuosi
Geriatrisen tuolin luovutustilaisuuteen osallistuivat laitoshoidon johtaja
Anna-Maija Veijola, sairaanhoitaja Marja-Liisa Ranta, Maija-Liisa Turunen,
past.presidentti Jarkko Kaisanlahti ja PDG Timo Hyvärinen.
LC Tampere/Lassinlinnan perustajajäseniä. Matti Ahola, Ilkka Arha, Heikki
Niemi, Matti Maijala, Yrjö E.Seppälä, Markku Pihkala, Kari Viita, Erkki Vartinen ja Timo Välimäki klubin 20-vuotisjuhlassa.
LC Tampere/Lassinlinnan perustamisen 20-vuotisjuhlaa vietettiin 24.10.
2009 Kangasalan Kisapirtillä. Tunnelmallisessa juhlapaikassa presidentti
Juhani Sirainen piti tervehdyspuheen ja nostettiin onnittelumaljat aikuisikään ehtineelle klubille.
Ohjelmassa oli lisäksi historiikki, musiikkia sekä jonglöörausta. Ilta jatkui illallisen ääressä ja lopuksi tanssittiin elävän musiikin tahdittamana.
Juhlavuotensa kunniaksi klubi teki rahalahjoituksen Päiväsairaala 3:lle
nuorten mielenterveyskuntoutujien hyväksi. Merkkivuotta juhlistettiin
myös Unkariin suuntautuneella kevätretkellä toukokuussa 2010.
Unkarissa useita vuosia työskennellyt lion Ilkka Arha järjesti vaimonsa
Seijan kanssa ikimuistoisen ohjelman klubilaisille Komaromissa, missä sijaitsee mm. teollisuuspuisto. Pääsimme vierailemaan Nokian matkapuhelimia valmistavaan tehtaaseen ja pinnoituksia tekevään Savcorin tehtaaseen.
Yhtenä päivänä oli junamatka Györin kaupunkiin ja tutustuttiin sen nähtävyyksiin. Lisäksi pistäydyttiin myös Slovakiassa tutustumassa mm. paikalliseen viinitilaan. Mukana olleille jäi mukavia muistoja kaikesta siitä nähdystä ja koetusta.
LC Viaporin viettelykset
Jokainen klubi miettii aina tasai-sin väliajoin uusia toimivia ak-tiviteettejä joiden tuotolla voisii
rahoittaa tärkeitä kohteita. LC
C
Helsinki/Viaporin sihteeri Tar-ja Nyberg toteutti eläkepäivien
n
unelmansa omasta keittokirjasta jolla olisi myös yleistä hyötyä
klubin lionstoiminnassa.
Joulun jälkeen alkoi ripeä reseptien kokoaminen jäsenistöltä, kevät ja alkukesä kuluivat
kirjan sivuja työstäessä. Innokkaana kotikokkina ja ruokien
kuvaajana tiedetyn sihteerin
tiedostoista löytyi upea kuvitus valtaosalle kirjan resepteistä. Kirja on 36-sivuinen, jossa
on 39 testattua reseptiä.
Kirjan tuotto käytetään pääasiallisesti Kallion yksinäisten vanhusten joulujuhlaan, joka on jo 16 vuoden ajan ollut klubin pääaktiviteetti.
Kirjaa voi tilata sihteeriltä [email protected] 25 euroa/kpl.
46 LION 5/10
Männikön palvelukotiin geriatrinen tuoli
Lions club Ivalo lahjoitti Männikön palvelukotiin geriatrisen tuolin, jonka
arvo oli 1 200 €. Laitoshoidon johtaja Anna-Maija Veijola kertoi luovutustilaisuudessa kuinka tärkeästä lahjoituksesta on kysymys.
Palvelukodissa asuu entistä huonokuntoisempaa väkeä ja juuri heille tällainen tuoli on erittäin kätevä. Tuolia voi säädellä eri asentoihin, siinä voi
syödä, istua mukavasti ja ottaa vaikkapa päiväunet. Tuoli on myös turvallinen, sillä siitä ei voi tippua lattialle.
Kuva ja teksti Inarilainen/Jaakko Peltomaa
LC Loimaa/Sinikellot
haastaa muut naisklubit
Kun Loimaan seudulla viime kesänä järjestetty Lions SM-golfkisa oli vasta suunnitteilla, Sinikellojen klubi alkoi jo kerätä omaa golf-joukkuettaan.
Mukaan kisaan ilmoittautui jo hyvissä ajoin peräti seitsemän Sinikelloa,
joista kisan aikanaan sitten pelasi 6 naisleijonaa. Viisi pelasi pistebogey-sarjassa ja yksi seniorisarjassa.
Joukkue edusti klubiaan yhtenäisissä asuissa. Pikeepaidat tilattiin jo kevväällä ja niiden vasempaan hihaan brodeerattiin klubin viirissä käytetty tyylitelty sinikello ja klubin nimi. Liekö paitojen ansiota vai mitä, mutta tuli
lokset olivat hyvää keskitasoa superhelteestä huolimatta.
lo
Sinikellot suosittelee lämpimästi muillekin naisklubeille golf-kisajoukkkueen perustamista, hauskaa oli ja myös asuja oli kiva puuhata yhdessä. Ensi vuonna kisa järjestetään Hartolassa, Sinikellot toivovat näkevänsä monta
muutakin naisjoukkuetta pelaamassa silloin.
m
Lions SM-golfkisa käytiin kahdella eri kentällä kahtena peräkkäisenä päivänä, oheisessa kuvassa osa joukkueesta Alastaro Golfin klubitalolla, vasemmalta Kaarina Sulonen, Anneli Mikkola ja Riitta Haapanen.
Kaijasta Vuoden leijona
Viime vuoden voittaja Anita Hakaoja luovuttaa palkinnon Kaija Ipatille. Keskellä presidentti Risto Rissanen.
Jo toisen kerran peräkkäin LC Kuopio/Päivärannan klubikokous valitsi
Vuoden leijonaksi puolison. Vuosi sitten valinta kohdistui Anita Hakaojaan
ja nyt kiertopalkintona olevan Thai-leijonan sai Kaija Ipatti. Kaija on kunnostautunut Quest-nallen pukujen suunnittelussa ja ompelemisessa. Onpa
suomalaisittain pukeutunut nalle päässyt päämajaan saakka.
Thai-leijona on PDG Timo Särkelän kuvernöörikaudellaan julistama
”ryöstöleijona”, jonka klubi sai omakseen.
Mahtavaa
Leijonanäkyvyyttä
Tavoite leijonien näkyvyydestä toteutui suunnitelmallisen tiedotustoiminnan vuoksi. LC Vaasa/Meri on järjestänyt Silakka- ja Siikamarkkinoita 21
vuotta, aina syyskuun ensimmäisenä tai toisena viikonloppuna. Tänä syksynä halusittiin Lions -näkyvyyttä erityisen paljon. Aktiivinen yhteys tiedotusvälineisiin, hyvin jäsennelty viesti sekä sanoman sisällön tarkka mietintä
toi paljon myönteisyyttä toimintaamme kohtaan. Paikallisradiossa olimme
”äänessä” moneen kertaan yhteensä n. 10 minuuttia, YLE :ssä kolmesti 10
minuuttia. Paikallisissa ja maakunnallisissä lehdissä useaan kertaan yhteensä noin 10 000 palstamilliä, joista kaksi kuvallista juttua etusivulla. Vaasan sisääntuloteiden ja torin varrella oli lisäksi 4 kpl mainostauluja, kooltaan 150x75 cm.
– Leijonakynttilää ei kannata pitää vakan alla. Meidän toimintaamme
arvostetaan paljon enemmän kuin me itse ymmärrämme. Kysymys on siitä,
miten haluamme näkyä ulospäin, annammeko ihmisille mahdollisuuden
kiinnostua toiminnastamme. Luommeko heille halua hakeutua jäseneksi
klubiimme. Jokaisessa leijonan kannattaisi miettiä mistä klubi tunnetaan ja
mistä haluamme meidän toimintamme tunnettavan. Myönteisen mielikuvan luominen on tulevaisuuden ja toiminnan jatkumisen turva. Jos yhden
klubin yksi aktiviteetti saa näin valtavasti myönteistä julkisuutta, niin kuinka paljon saakaan 950 klubia ja 27 000 leijonaa. Siihen tarvitaan viestintäsuunnitelma ja itse asiassa aika vähän viitseliäisyyttä.
Juhani Luopajärvi
Tiirismaalle historiikki
LC Lahti/Tiirismaan kirjan toimituskunta Kari Eronen, Tuulo Lehtinen ja
Juhani Melanen ovat koonneet klubinsa 50-vuotisen toiminnan ajalta erikoisen historiikin. Kirjan kansikuva on 1960-luvun Lahdesta ja sisältö käsittelee klubihenkeä eri vuosikymmeniltä. Erikoiseksi teoksen tekee se, että
se sisältää harvinaisen vähän tekstiä, vuosikymmenten tapahtumat on koottu kuvien välityksellä.
Klubipresidentti Heimo Seppälä (2009–2010) sanoo klubistaan seuraavaa: Se on turvallinen, mukava ja reilu ystäväpiiri. Veljiä, joiden kanssa viihtyy ja joiden kanssa yhdessä tekeminen on mielekästä. Perustajajäsen, PDG
Jaakko Heikinheimo sanoo, että vallitseva hyvä klubihenki on se perusta, jolla toimintaa jatkossakin voidaan rakentaa. PDG, kanslianeuvos Timo
K.Tikka puolestaan antaa ohjeita runsaan kokemuksensa äänellä: Joustavuutta tarvitaan ja hyvä esittely ennen valintaa on omiaan luomaan vakuuttavuutta uuden jäsenen hyväksymiseksi. Kummin tehtävänä on huolehtia
että uusi veli löytää paikkansa yhteisössä.
Mielenkiintoinen kirja noudattelee järjestön uusia graafisia ohjeita. Tiirismaan klubi on tiettävästi Suomen suurin, 55 jäsentä, vaikka viime lehteen vuosijuhlauutiseen oli päässyt virheellisesti luku 65 tiedottajan kirjoitusvirheen takia.
LC Lahti/Tiirismaan juhlakirjan kansi kertoo 1960-luvun Lahdesta.
Lipputanko Partiokämpälle
LC Kempele/Sampola piti kauden 2010-2011 ensimmäisen kuukausitapaamisen Kempeleen partiolaisten Partiokämpällä. Klubi lahjoitti kämpälle lipputangon ja Suomen lipun. Uuden lipputangon nostoa olivat juhlistamassa klubin jäsenet ja puolisot yhdessä partiolaisten kanssa.
Lipputangon lahjoitus oli jatkoa klubin ja partiolaisten yhteistyölle.
Aikaisemmin klubi on rakentanut laavun Partiokämpälle.
Taustalla näkyy rakenteilla oleva uusi kämppä. Partiolaisten tavoitteena on,
että uudistettu pihapiiri olisi kokonaisuudessaan valmis alkukesällä 2011.
5/10 LION 47
Kuin säveltä kuunnellen
Nykyinen Melvin Jones -jäsen Harry Permanto oli vuonna 1968 perustamassa Lahden Mukkulan lionsklubia. Vuonna 1977 hän muutti Ruotsiin
ja liittyi Sundbybergin Lions Clubiin. Eläkepäiviään hän viettää Gotlannissa Sliten Lions Clubin jäsenenä. Nyt on tehty elämäkerta miehestä, joka parhaita leijonaperinteitä noudattaen ei koskaan lannistunut vaan teki
elämästään seikkailun.
Monien lahtelaisten mielestä Mukkulan Kartanohotellin kukoistuskausi osui aikaan, jolloin Harry Permanto 1960- ja 1970-luvulla isännöi kartanoa.
Harry Permanto on mies, joka teki elämästään seikkailun. Annika Ardin
ja Veikko Sonninen ovat koonneet Harryn elämäkertaan parhaat palat matkan varrelta! Kirjaa myydään kirjakaupoissa ja mm. verkkokaupoissa www.
kustannustaito.fi ja www.adlibris.com.
LC Kuopio palkitsi
kultamurron vihjeistä
kuopiolaisopiskelijan
Kipupumppuja
terveyskeskussairaalaan
Arne Ritari Säätiön tuella
LC Mikkeli/Naisvuori lahjoitti 4200,00 Mikkelin terveyskeskussairaalalle
kahden kipupumpun hankintaan. Lahjoitus tapahtui syksyllä 2009. Kipupumppu helpottaa kipu- ja syöpäpotilaiden hoitoa myös kotona. Lahjoitus
koettiin myös vastaanottajan puolelta hyvin tarpeelliseksi ja kipupumput
ovat olleet kovassa käytössä. LC Mikkeli/Naisvuori sai Arne Ritari säätiöltä
avustuksen kipupumppujen hankintaan.
LC Janakkala/Idoille lippu
Iloiset Idat (kuvasssa) jatkoi ahkeraa leijona-harrastustaan järjestämällä mm.
kauneusiltapäivän muotinäytöksineen Turengin koululla.
Lions Club Janakkala/Idat juhlistivat 5-vuotispäiviään ottamalla käyttöön
oman klubilippunsa. Lipussa kuvainnollisesti yhdistyvät kolme jokea Puujoki, Tervajoki ja Hiidenjoki leijona-logon alla yhdeksi isommaksi virraksi.
Lipun siunasi pastori Kirsi Kniivilä, joka muistutti puheessaan vapaaehtoistyön merkityksestä ympäristön parhaaksi. Puheen lipulle piti lippu- ja juhlatoimikunnan puheenjohtaja Kati Arkkila, joka kertoi kuinka
ajatus lipun ulkoasusta kehittyi valittuun muotoon. Kati luovutti lipun
presidentille, klubin käyttöön. Illan juhlapuheen piti Suomen Lions- liiton puheenjohtaja Christer Löfström, joka puhui juhliville Idoille lämmöllä tekemästämme palvelutyöstä kehitysvammaisten lasten ja nuorten kanssa
niin Janakkalassa kuin Hausjärvelläkin. C-piirin tervehdyksen toi piirikuvernööri Vesa Rauttu, joka kertoi energisistä naisista ja klubista, joka on
tunnettu toiminnastaan piirin joka kolkassa.
48 LION 5/10
Lions club Kuopion presidentti Antti Kiviranta luovutti lahjakortin Kalle
Kauppiselle Poliisin päivän juhlassa Kuopion kauppatorilla. Ohessa myös
Who cares -kampanjan logo
Poliisin päivän yhteydessä 28.8. Pohjois-Savon poliisilaitos palkitsi ansioituneita siviilihenkilöitä ja yksi heistä oli Kalle Kauppinen. Vartiointialaa
opiskellut nuorukainen oli kiinnittänyt huomionsa vapaa-aikanaan Iisalmessa 7.12.2009 puolenyönaikaan epämääräiseen ulkomaankilvillä olleeseen autoon. Hän päätti kirjata auton tunnuksen ylös tietämättä sitä, että
hänen havaintonsa ole ratkaiseva tekijä kellosepän liikemurron selviämiseen. Samana yönä nimittäin murtauduttiin kultasepänliikkeeseen aamuyöstä ja vietiin arvoesineitä yli100 000 euron arvosta. Tuon pienen havainnon ja vaivannäön ansiosta lain koura nappasi tekijät kiinni muutamaa
päivää myöhemmin Latvian ja Liettuan rajalta.
LC Kuopio halusi palkita tuon pienen suuren teon muistutuksena siitä,
kuinka välittämällä yhteisestä turvallisuudesta voimme jokainen vaikuttaa
rikosten selvittämiseen ja näin kohottaa turvallisuuden tunnetta. Lions club
Kuopio on aktiivisesti osallistunut Pohjois-Savossa välittämisen hengessä
toimivaan Who cares -kampanjaan, johon liittyen Kalle Kauppinen sai lahjakortin fyysisen kunnon ylläpitämiseksi nykyisessä vartijan ammatissaan.
Viitaniemestä nuorten
hyväksi 6 000 euroa
LC Jyväskylä/Viitaniemi vietti 20.2.2010
30-vuotis Charter Nightia. Juhlassa kolmelle
veljelle luovutettiin Melvis Jones -jäsenyydet.
Lahjoitimme juhlavuotenamme 8 600 euroa,
josta suurin yksittäinen lahjoitus oli lasten ja
nuorten mielenterveystyölle 6 000 euroa. Kuvassa palkitut veljet Tapio Karsio,
Eero Lilja ja Raimo Partanen.
Itä-Helsingistä Drug Free Zone
LC Helsinki/Vartiokylä on perustettu 1961 ja on siitä saakka toiminut
oman alueen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä.
Vuosien varrella toiminnan painopisteeksi on tullut huumeiden vastainen toiminta. Klubi on hankkinut Itä-Helsinkiin huumeambulanssin, Suomen ensimmäiset huumetesterit Helsingin poliisille, mahdollistanut Lions
Quest – nuorten elämänhallinnan koulutuksen alueen opettajille, tukeneet
Irti Huumeista -toimintaa sekä pitäneet Irti Huumeista infoja.
2008 suunnattiin toiminta entistä enemmän ylä-asteikäisille nuorille ja
nimenomaan ennalta ehkäisevään tiedottamiseen.
Alkusysäyksen muutokselle antoi tieto, että poliiseilla ei ole enää mahdollisuus kiertää luennoimassa huumetilanteesta kouluissa.
Klubi käynnisti ja rahoitti nuorille profiloidun Drug Free Zone -kampanjan yhdessä Itä-Helsingin lähipoliisin ja Helsingin Poliisilaitoksen huumepoliisin kanssa. Huumepoliisin konstaapeli teki opinnäytetyönään
luentomateriaalin, joka toimi hänen vetämän luennon runkona. Esitysmateriaali muokattiin myös A4 kokoisen lehden muotoon, joka lisäksi jaettiin
10 000 talouteen Itä-Helsingissä.
Drug Free Zone luentosarja on toteutettu nyt kahtena vuotena tavoittaen yhteensä yli 1000 7,8 ja 9-luokkalaista. Luento karsii kaikki harha-
kuvat huumeiden tuomasta glamourista ja rikkauksista. Luento
opettaa nuorille miten huomioida ystävissä ja kavereissa tapahtuvia muutoksia ja pyrkiä varhaiseen puuttumiseen.
Ihanteena on Huumeista
vapaa Itä-Helsinki ja uskomme Huumepoliisin luentojen
olevan tehokas tapa pysäyttää
nuori näkemään huumeiden
käytön seuraukset. Vastaavanlainen Drug Free Zone -luentosarja ja julkaisu toteutetaan
keväällä 2011.
Drug Free Zone – Huumeista vapaa Itä-Helsinki
Oppilaiden oma-aloitteisuus palkittiin
LC Elimäki jakoi syyskuun klubikokouksessa erityisavustuksen kahdelle oppilasyhdistykselle, Pro Elimäen lukiolle ja Elimäen lukion oppilaskunnalle.
Avustus oli suuruudeltaan 500 euroa jakautuen tasan yhdistysten kesken.
LC Elimäki oli kiinnittänyt huomiota oppilasyhdistysten aloitteellisuuteen
ja asiallisesti hoidettuun kampanjointiin oman lukion toimintaedellytysten
ja elinkaaren jatkamisen turvaamiseksi. Oppilasyhdistysten tavoitteena on
ollut markkinoida ja kehittää lukion toimintaa opiskelijalähtöisesti yhdessä koulun kanssa niin, että aloittavien opiskelijoiden määrä kääntyisi nousuun ja oppilaitoksen tulevaisuus olisi turvattu. Jaetulla avustuksella halutaan kannustaa ja herätellä klubin toiminta-alueen nuoria vastaavanlaisiin,
koko yhteisöä hyödyttäviin aktiviteetteihin.
LC Elimäen Vesa Suokas (edessä), Matti Puonti ja Teuvo Aalto luovuttivat
erityisavustuksen Pro Elimäen lukion Jenni Jokirannalle ja oppilaskunnan
edustaja Salli Soljelle.
LC Oulu/Raatti juhli
45. toimintavuottaan
arvokkaasti perhepiirissä
LC Oulu/Raatti toimintaan on 45 vuoden ajan kuulunut vanhuksien kirkkokyyditys ensimmäisenä adventtina, kertoi klubin presidentti avatessaan
klubin juhlailtaa. Alkuvuosina Oululaisia vanhuksia kuljetettiin naapurikuntien kirkkoihin, ilmeisesti vaihtelun vuoksi. Viimeiset noin 30 vuotta
kirkkona on ollut Oulun tuomiokirkko. Ja palveluaktiviteetti jatkuu; vanhuksen haetaan kotoa, viedään kirkkoon, sieltä ohjelmallisille kirkkokahville ja vienti takaisin kotiin.
Klubin perustajajäsen ja vahvasti edelleen mukana oleva Matti Vasala
vastaanotti pitkäaikaisesta ja aktiivisesta palvelutyöstä kiitokseksi ja kunnian osoitukseksi Melvin Jones -arvon ja siihen liittyvän kunniakirjan. Aktiivinen klubilainen, monessa mukana ja useimmat klubivirat hoitanut ja alkaneen kauden piirisihteeri Eero Heikkinen lyötiin Lions-ritariksi klubin
vuosijuhlassa perinteisin menoin.
Piirisihteeri Eero Heikkisen ritariksi lyöntiä suorittamassa PCC Pekka Rautakorpi ja todistamassa uuden ritarin taustalla toisten jäsenten joukossa Raatti-klubin toinen PCC, Eero Kokko.
5/10 LION 49
Ystävyysklubitoimintaa
Tapaamiseen osallistuneet LC Vantaa/Rajakylän ja LC Lappeenranta/Rakuunan lionit ladyineen ryhmäkuvassa. Edessä polvella stipenditaulu kädessään Suomen Meripelastusseura Etelä-Saimaa ry:n puheenjohtaja Juha Ronkainen. Kuva: Markku O. Virtanen
Ystävyysklubistako puhtia?
Kun LC Vantaa/Rajakylä perustettiin lähes 25 vuotta sitten ja sen
toiminta oli muutama vuosi myöhemmin jo jotakuinkin uomissaan,
ehkä jossain määrin rutiiniakin,
alettiin klubissa miettiä sopivaa ystävyyskumppania. Kriteereinä käytettiin mm. ystävyysklubin samanikäisyyttä, sopivaa ikärakennetta ja
mahdollisia vierailuja ajatellen kohtuullista maantieteellistä etäisyyttä. Katseet kääntyivät vilkkaiden ihmisten Etelä-Karjalaan, josta löytyi
pari vuotta myöhemmin perustettu
LC Lappeenranta/Rakuuna.
Ystävyystoiminta käynnistettiin
vuorovierailuilla, aluksi urheiluteemojen, kuten lentopallo-ottelujen,
soutukilpailujen ja illanviettojen
muodossa. Kipeitä lihaksia ja lieviä
vammojakin tuli, mikä aiheutti molemmissa klubeissa jonkin verran
keskustelua. Hauskoissa illanvietoissa voitiin vaihtaa muutama sananen itse lionstoiminnastakin, jos
muistettiin. Toisiimme tutustuen
tehtiin 90-luvulla yhteinen Vironmatkankin ja vierailtiin toistemme
klubikokouksissa.
Sitten tuli muutaman vuoden
Meripelastuseura Etelä-Saimaa ry:n pelastusnäytökseen osallistui myös Pv
Willimies pätevine vapaaehtoismiehistöineen. Näytöstä seurattiin neljältä ”leijona-alukselta” ja jälkeenpäin tutustuttiin sekä pelastusveneeseen että seuran toimintaan. Kuva: Juha Tuominen
50 LION 5/10
hiljaiselo ilman sen kummempaa
yhteydenpitoa. Kumpikin klubi ehkä haki vielä itseään ja se suuri alkuaikojen kipinä hieman hiipui,
sanalla sanoen vedettiin henkeä lukuisten aktiviteettien lomassa.
Nähtävä yli rajojen
Reilu vuosi sitten yhteydet solmittiin uudelleen, kun taas muistettiin,
että on nähtävä yli rajojen. Niinpä
rajakyläläiset kutsuttiin Lappeenrantaan viettämään keväistä maaliskuun lauantaita. Tutustuttiin muun
muassa teknilliseen yliopistoon ja
Wolkoffin talomuseoon sekä nautittiin Kasinon lounas. Äänekkään
ja hauskan ruokailun aikana heräsi ajatus kokoontua tänä vuonna
Lappeenrannassa teemana ”Kesäilta Saimaalla”. Rakuunat kävivät
vielä tätä ennen rajakyläläisten vieraina pääkaupunkilauantaita viettämässä. Ohjelmassa olivat tuolloin
muun muassa Ylläs-halliin tutustuminen, maaseutulaisille eksoottista metrolla ajelua, Pablon loistava
näyttely Ateneumissa sekä kaiken
kruunannut illanvietto hotelli Tornin terassilla ilotulituksineen. Olivatko raketit vieraita varten vasiten tilattu? Joka tapauksessa, tästä
visiitistä puhuttiin Lappeenrannassa pitkään.
Tänä vuonna LC Lappeenranta/
Rakuuna kutsui rajakyläläiset norpan kotivesille 14.–15.8. 2010 viikonlopputapaamiseen, jossa meitä
oli yhteensä lähes 50 ladyä ja leijonaa. Neljällä rakuunaveljen aluksella upeassa elokuun säässä tehtiin
Pien-Saimaan risteily. Sen aikana
tutustuttiin tällä kertaa aiempaa
vähäleväisempään vesistöön, nähtiin yllätyksenä Suomen Meripelastusseura Etelä-Saimaa ry:n pelastusnäytös sekä tutustuttiin siinä
mukana olleeseen Willimies-alukseen ja hieman itse seurankin toimintaan. LC Rakuunan presidentti
Mikko Tykkyläinen lahjoitti rantautumisen jälkeen stipendin seuran
nuorisotoimintaan käytettäväksi.
Lahjoituksen otti vastaan yhdistyksen puheenjohtaja Juha Ronkainen.
Tapaamispaikassa Etelä-Saimaan
Invalidit ry:n kuntoutus- ja kokouskeskus Marjolassa saunottiin ja uitiin vielä lämpimässä Saimaassa.
Illan mittaan myös nautittiin maisemalaavulla lionveli Juha Suuntalan apulaisineen loihtima maittava
kipparinpihvi tarpeellisine lisukkeineen.
Kilpailuja ja laituriparlamentin yöistunto
Tälläkään kertaa ei vältytty illan kilpailulta, mutta nyt lihakset eivät olleet tietämän mukaan jälkeenpäin
kipeinä. Sekajoukkuein käydyssä
hauskassa rastikilpailussa testattiin tietoja, taitoja ja verestettiin
aiemmista tapaamisissa syntyneitä ystävyyssuhteita sekä tärkeänä
sivutuotteena tietenkin vahvistet-
Kurkistuksia
Isot ilot ja pienet teot
Illalla järjestettiin hiihdot sekajoukkuein, tällä kertaa Saimaan hiekkarannalla. Oikea voitelu ja voittajatiimikin löytyivät. Kuva: Markku O. Virtanen
tiin tiimi- ja lionshenkeä. Palkinnot jaettiin puoliyöhön kestäneessä Beach Partyssa, jonka jälkeen
epävirallinen laituriparlamentti vetäytyi syventävään yöistuntoonsa. Muutamat ehtivät hieman levätäkin ennen aamiaista ja vieraiden
bussin lähtöä.
Entä nyt? Totesimme, että vuodet vierivät ja ystävyyssuhteemme
perustamisen ajoista monen tukan
väri on vaihtunut. Olemme toisaalta saaneet kosolti kokemusta ja näkemystä, toisiltammekin. Olemme
vielä hyvässä toimintaiässä olevia aktiivisia ja aikaansaavia klubeja. Meillä on myös samoja haasteita
kuten jäsenten ikääntyminen, eläkeläisten osuuden lisääntyminen ja
nuorten jäsenien aktivointi, nämä
vain esimerkkeinä. Klubien väliset
tapaamiset niistä saatuine uusine
ajatuksineen toisaalta rikastuttavat
toimintaa ja toisaalta vahvistavat
omia jo vakiintuneita, joskus myönteisessäkin mielessä luutuneita toimintatapoja.
Kuinka usein? Klubimme ovat
tavanneet nyt parin viime vuoden
aikana useamman kerran, mutta
olemme yhtä mieltä siitä, että pitkällä aikavälillä harvemmatkin tapaamiset antavat lisäpontta joskus
arkiseenkin palvelutyöhön. Ystävien tapaamisen merkitystäkään ei
saa unohtaa. Yhtä mieltä olemme
erityisesti siitä, että klubiemme välisen ystävyystoiminnan tulee jatkua. On nähtävä yli rajojen.
Esko Rautiainen
Kuljen työmatkat julkisella liikennevälineellä
älineelllää
Helsingissä. Tänä aamuna raitiovaunuu oli
melko täynnä ja istumapaikkoja ei ollenenkaan. Sisään astuessani istuuduin aino-alle tyhjälle penkille. Seuraavalla pysäkille sisään astui vanha huterasti
kävelevä mies. Nousin oitis ja tarjosin
hänelle paikkani. Mies oli yllättynyt ja
epäuskoinen eikä halunnut ottaa tarjoamaani paikkaa. Suostui kuitenkin
lopulta istumaan ja kiitti monta kertaa
ja ihmetteli ääneen, että miten kohteliaita ihmisiä oli edelleenkin olemassa.
Minulle teko oli luonnollinen ja mellkein itsestäänselvyys. Kun huomasin avun
un
/ paikan tarpeessa olevan henkilön, annoin
nnoin
sen ajattelematta.
Me lionit olemme yhdessä, jotta voisimme
mme aauttaa
uttaa
ihmisiä, jotka sitä tarvitsevat. Teemme asioita, jotta toisten
elämä olisi helpompi tai vähän parempi. Jokainen, jolla on leijonansydän,
on varmaan myös yhtä avulias kuin minä. Meitä yhdistää yksi ja sama
ajatus auttamisesta ja palvelemisesta.
Muualla maailmalla kulkiessani olen huomannut, että lionien seurassa on aina mukava olla, ei tarvitse jännittää eikä tarvitse pelätä nolaavansa itsensä. Tuntuu, että kaikkialla ihmiset, joilla on lionsmerkki
rinnassa, ovat samanlaisia tai jakavat ainakin samoja arvoja. Lionien
kesken on omanlainen kieli ja omanlainen käyttäytymiskoodi ja myös samanlainen huumorintaju.
Kesäkuussa jouduin (pääsin!) matkustamaan Tanskan vuosikokoukseen ilman ennakkovaroitusta. Kun yksi lion sairastuu, toinen lion astuu oitis remmiin! Niin tein minäkin ja hyvin mielelläni. Kahden päivän
varoitusajan jälkeen olin jo koneessa lentämässä kohti Kööpenhaminaa.
Minua jännitti koska olin ihan yksin ja menossa tapaamaan ihan uusia
ihmisiä ja lisäksi joutuisin kuuntelemaan tanskalaisella aksentilla englantia. En tiedä kumpi jännitti minua enemmän.
Perillä sitten edustustehtäväni olikin menestys. Minun ei tarvinnut tehdä mitään kun vastassa olivat tanskalaiset lionit isolla leijonansydämellä, palveluhalulla ja huumorilla varustetut sellaiset. Ihan samanlaiset
kuin suomalaiset lionit.
Tunsin oloni kotoisaksi ja mukavaksi ja huomasin miten iloista porukkaa kaikki ovat. Myöhään sateisena yönä ajoimme vuoristoradalla
huvipuistossa ja viljelimme sanaleikkejä kun jokaisen englannin ääntäminen oli vähän miten sattuu. Kukaan ei kuitenkaan loukkaantunut kenenkään huumorista. Eräs herrasmies osoitti jopa erityistä huolellisuutta:
Huvipuistokiertelyn jälkeen palasimme joukolla ravintolaan jossa olimme
aikaisemmin syöneet. Lähdin käymään naistenhuoneessa ja pyysin herrasmiestä odottamaan minua. Kun tulin takaisin ulos, herrasmies ei ollut
missään ja lähdin muiden kanssa kohti porttia ja bussikuljetuksia. Perillä hotellissa kävin huoneessani vaihtamassa vaatteet ja palasin baariin
muiden seuraksi. Siellä huomasin seurassani olleen herrasmiehen juoksevan hätäisenä ympäriinsä märkä päällystakki päällään ja hiukset märkänä. Hän kyseli kaikilta vastaantulijoilta: ”Have you seen Eeva?” Menin
taputtamaan häntä olkapäille ja sitten sain kuulla, että hän oli odottanut
minua naistenhuoneen luona ja myöhästynyt bussikuljetuksesta ja joutunut palaamaan junalla hotelliin ja kastunut sateessa läpimäräksi. Mikä
lion ja mikä leijonansydän ja auttamishalu!(Olin tullut toisesta ovesta
ulos enkä ollut nähnyt häntä).
Sitä on olla lion, tehdä pieniä palveluksia niin tuntemattomille kuin tutuillekin, auttaa apua tarvitsevia ja saada hyvä mieli niin kuin minä sain
tänään sen raitiovaunun vanhan herran ansiosta.
Isot ilot ovat pienistä teoista kiinni!
Eeva Suomenaro
5/10 LION 51
Piiripalsta
Yhdessä auttaen
O-piirissä
O- piirissä on kolme aluetta, jotka
sijoittuvat Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle. Piirimme on perustettu vuonna 1977. Ensimmäinen piirikuvernööri oli Olavi J. Siekkinen.
Klubeja on tällä hetkellä 54, joista
nuorin on Kannus/Helmi, joka on
perustettu keväällä 2010.
Kansainvälinen nuorisovaihto
on ollut perinteisesti piirissämme
vilkasta, siitäkin huolimatta että
meillä ei tällä hetkellä toimi yhtään
Leo-klubia. Tavoitteena onkin tällä
kaudella saada toimintaan ainakin
yksi Leo-klubi.
Piirin alueella toimitaan monella
eri sektorilla lähimmäisten hyväksi.
Laajempien kotimaisten ja kansainvälisten aktiviteettien ohella monet
klubit toteuttavat palveluaktiviteettiä vanhusten, veteraanien, lasten
tai vammaisten parissa toimien.
Toiminta sopii hyvin myös kauteni
teemaan ”Yhdessä auttaen”. Auttaminen ei välttämättä vaadi suurta
O-piiri piirikuvernööri
Sakari Rahkala.
rahallista panosta. Klubilaiset laittavat peliin oman itsensä, tuottamalla hyvää mieltä esim. auttamalla
vanhuksia tai toimimalla varamummoina ja varavaareina lapsille jotka
O-piiri
pähkinänkuoressa
asuvat kaukana isovanhemmistaan,
tai jossakin muussa valitsemassaan
kohderyhmässä toimien, avun ja
hyvän mielen tuojina.
Talkoohenki on piirimme alueella ollut aina voimakasta. Tämä on
voimavara, jonka ei soisi sammuvan tällä eikä tulevillakaan kausilla. Yhteen hiileen puhaltamista tarvitaan kaikissa Leijona- toiminnan
aktiviteeteissa. Klubien yhteiskokoukset voivat parhaimmillaan toimia
tällaisen yhteistyön ja talkoohengen vauhdittajana, emmehän toimi
toistemme kilpailijoina, vaan vierekkäin yhdessä palvellen.
Toimikaamme siis yhdessä auttaen ja palvellen, niin paikallisesti,
kuin kansainvälisestikin.
O-piiri sijaitsee Pohjanlahden
rannalla Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Piirin suurimmat
asutuskeskukset ovat Pietarsaari, Kokkola, Ylivieska,
Haapavesi ja Halsua.
Piirissä on:
– kolme aluetta ja 8 lohkoa
– 54 klubia
– lioneita yhteensä 1502
– piirikuvernööri Sakari Rahkala LC Ylivieska
– 1. varapiirikuvernööri Pekka
Siekkinen LC Nykarleby
– 2. varapiirikuvernööri Kerttu Illikainen LC Ylivieska/
Savisilta
– piirisihteeeri Heikki Hemmilä LC Ylivieska
– rahastonhoitaja Markku
Nyman LC Ylivieska
– edellinen piirikuvernööri
Hilkka Kopsa LC Kokkola/
Kokkotar
– piirikuvernöörin teema: Yhdessä auttaen – Hjälpa tillsammans
Sakari Rahkala
piirikuvernööri
Kokemusta ja kielitaitoa
koko isäntäperheelle
Kesäisin Suomeen saapuu LC–nuorisovaihdon merkeissä noin parisataa nuorta eri puolillta maailmaa.
Nuoret asuvat isäntäperheissä ja
useimmiten vierailu päättyy piirien yhteisiin nuorisoleireihin. Vaihto kestää noin 3-4 viikkoa ja on suurenmoinen kokemus niin nuorelle
kuin isäntäperheellekin.
– Perheemme yhteinen aika belgialaisen vaihtonuoren Sien Vergauwen kanssa vastaa vähintäänkin ulkomaanmatkaa – kaikki samat
tuntemukset löytyvät. Kielitaito kohentuu, vieraan kulttuurin tuntemus kasvaa, ja ennen kaikkea on
löytynyt uusi ystävä, tiivistää Matti Kaivosoja kokkolalaisesta isäntäperheestä.
Kaivosojien perheeseen kuuluvat isä-Matin ohella äiti-Eeva ja
mm. vielä kotona asuvat kaksostytöt Elena ja Milja, jotka käyvät lukiota sekä peruskoululainen Tuomo.
LC-nuorisovaihto on perheelle tut52 LION 5/10
tua jo entuudestaan, sillä viime kesänä heillä oli vaihtarina wisconsinilainen Hayleigh Buechel ja tänä
kesänä belgialainen Sien Wergauwe Molemmat ovat 17-vuotiaita
tyttöjä.
Mutkatonta yhteiseloa
– Aluksi vaihtoon tulevan nuoren
tulo jännittää ja puolin ja tosin saattaa olla myös ennakkoluuloja. Mutta meidän tapauksessa molemmat
tytöt, niin Hayleigh kuin Sien, sopeutuivat alusta alkaen aivan erinomaisesti perheemme rytmiin, eikä
mikään ollut vaikeaa, kertoo Eeva
Kaivosoja.
Tänä kesänä vaidossa ollut Sien
Wergauwe saa lisäksi vallan erinomaiset arvosanat. Hän oli kuin
oma perheenjäsen, raikas ja myönteinen, eikä ongelmia ollut minkäänlaista. Meille on tullut jo ikävä Sieniä.
Parhaimmillaan LC-nuorisovaihto voi yhdistää koko perhettä uudella tavalla. Kuvassa Kaivosojien perhe vasemmalta: isä-Matti, äiti-Eeva, Tuomo Kaivosoja, Sien Wergauwe, Milja Kaivosoja, Jonna Kerola, Mikko Kaivoja, Elena Kaivosoja ja Sanna Kaivosoja.
– Kyllä Sienin vierailun eräänä parhaista piirteistä on ollut kielitaidon kohentuminen. Tämä on
koskettanut niin minua kuin vaimoanikin ja luonnollisesti tyttäriäni, mutta unohtaa ei sovi myös-
kään nuorinta poikaamme Tuomoa
(11-v). Hänkin on nuoresta iästään
huolimatta rohkaistunut avoimesti
käyttämään englantia, arvioi Matti Kaivosoja.
Tyttärien Elenan ja Miljan mie-
lestä Hayleighin ja Sienin vierailut
ovat kohentaneet arkista kielitaitoa
ja tuoneet uusia ystäviä eri puolilta maailmaa. Myös maailmankuva
on laajentunut. Kirjeenvaihto sähköpostin ja facebookin välityksellä
on jatkuu edelleen.
Unohtumattomia
kokemuksia nuorelle
Sien Wergauwe pitää vierailuaan
Suomessa onnistuneena. Hänestä
pidettiin hyvää huolta Kaivosojien
ja Pennasten isäntäperheissä, ja
hän sai osallistua kaikkeen toimintaan niin ruuanlaittoon, kaupassakäynteihin kuin itse perheen harras-
tuksiin. Yksi kokemus on kuitenkin
ylitse muiden.
– Olen tähän asti pelännyt kaikkia eläimiä. Mutta Kaivosojilla onnistuin ystävystymään heidän koiransa ja kahden hevosensa kanssa.
Tämä on jotain aivan uutta ja mullistavaa minulle, kertoo Sien Wergauwe.
Miellyttäviä muistoja Sienillä on
myös LC-piirien yhteisestä nuorisovaihtoleiristä Villa Elbassa elokuun
puolivälissä. Leirillä oli mukana 27
nuorta pääosin Euroopasta.
– Jännitin aluksi leirin onnistumista, mutta aivan alusta asti syntyi mahtava yhteishenki. Riippu-
matta siitä mistä tulimme, olimme
ystäviä ja puhuimme kaikki toisillemme kuin parhaat ystävät konsanaan. Sitä yhteistä henkeä olen
jäänyt kaipaamaan, ja tietysti suomalaista metsää, järviä, saunaa ja
kesämökkiä, Sien tiivistää kokemuksiaan.
Sienin ohjelmaan kuului myös
tutustuminen suomalaiseen lukioon. Mitään kovin erilaista suomalaisen ja belgialaisen lukion välillä ei ole. Merkittävintä on ehkä se,
että suomalaiset ovat vähän enemmän arkoja.
Sien palasi takaisin kotimaahansa elokuun lopulla vietettyään tääl-
lä muiden nuorten tapaan kolme
viikkoa
Kesällä 2011 on Suomeen tulossa taas satoja nuoria eri puolilta maailmaa, ja isäntäperheitä tarvitaan edelleen. Tarkempia tietoja
isäntäperheeksi hakemisesta saa
klubien nuorisovaihtoasiamiehiltä.
Hakuaikaa on maaliskuuhun asti.
– Myös jouluksi on tulossa Malesiasta ja Kauko-idästä nuoria Suomeen ja heillekin tarvitaan isäntäperheitä. Näistäkin tietää klubien
nuorisovaihtoasiamiehet, kertoo
nuorisovaihtotyön päällikkö Tuula
Ranta-Eskola (YCED).
Raimo Lammi
Kulttuurien kohtaaminen
Pohjanlahden rannalla
Olemme kaikki aloittelijoita ensin…
Suunnitelmia tehdään…
O-piirin lionklubien järjestämä Coast & Sea-leiri Kokkolan Villa Elbassa alkoi 9.8.2010 kansainvälisissä
merkeissä. Viikon kestävällä nuorisovaihtoleirillä oli osanottajia 16 eri
maasta ja kaukaisimmat olivat saapuneet Meksikosta, Israelista sekä
Japanista. Leiri koostui 27 nuoresta,
leiriohjaajista ja vapaaehtoistyöntekijöistä. Nuorimmat leiriläiset olivat 16-vuotiaita ja vanhimmat ylsivät 21 ikävuoden paikkeille.
Maanantaina nuoret saapuivat
leirille ja päivä kului toisiin tutustuessa ja mökkeihin majoittuessa.
Tiistaina leiriläiset kävivät tutustumaan paikallisen sinkkitehtaan toimintaan. Myös Kokkolan keskusta tuli päivän aikana tutuksi, kun
nuoret saivat hiukan vapaa-aikaa
kaupoissa kiertelyyn. Illalla nuoret
esittivät oman maansa kulttuuria ja
tapoja toisilleen.
Kalajoella vierailtiin keskiviikkona, jolloin ensimmäiseksi saavuttiin meriluotokeskukseen. Pienen
esittelykierroksen jälkeen nautimme maukkaat buffet-ateriat läheisessä ravintolassa, mistä siirryimme
sauvakävelemään. Kävimme myös
testaamassa puttaustaitojamme läheisellä golfkentällä. Rankan urheilupäivän jälkeen rentouduimme SaniFani-kylpylässä. Kalajoki-reissun
jälkeen maaesittelyt jatkuivat Villa
Elbassa ja illalla nuoret vielä pulahtivat Pohjanlahteen.
Torstaipäivä alkoi skräppäyksellä, ja askartelimme upeat minialbumit. Tämän jälkeen suuntasimme kohti Tankar-saarta. Jenny-alus
kuljetti meidät tuolle pienelle majakkasaarelle, jossa saimme pienen
esittelykierroksen pullakahveineen.
Illalla oli vuorossa monenlaista aktiviteettia; musiikkia, tanssia, nuo-
tiolla oleskelua ja lentopallon peluuta.
Perjantaina pääsimme tutustumaan Pietarsaareen ja sen moniin nähtävyyksiin. Fäboda-rannalla
kävimme
nauttimassa
kauniista merimaisemista ja herkullisista possumunkeista. Päivänpaisteesta suuntasimme hiukan arktisempiinolosuhteisiin,Nanoq-museoon.
Siellä
pääsimme tutustumaan
Grönlannin elämään. Täytimme
vatsamme kiinalaisella ruoalla ja
vierailimme As-
pegrenin puutarhassa. Tämän jälkeen vuorossa oli shoppailukierros
Pietarsaaren keskustassa.
Lauantaina kokeilimme kanootteja meressä ja kävimme pienellä
kierroksella lähialueilla. Illalla vuorossa oli jäähyväisjuhlat, joihin
myös nuorten isäntäperheet osallistuivat. Nautimme perinteisen
suomalaisen riista-aterian ja vietimme viimeisen illan yhdessä krokettia ja mölkkyä pelaten sekä nuotiolla makkaroita paistaen.
Vapaa-ehtoinen
Johnny
Symes’in kuvakollaasi löytyy ositteessa http://www.youtube.com/
watch?v=h1MeMcDtUUQ
Jaana Matila ja Noora Ketolainen,
LEO-nuoria
Valokuvat Johnny Symes
Sauvakävely oli
uutta melkein
kaikille
5/10 LION 53
54 LION 5/10
DG-kurssi
2006–2007
Hailuodossa
Kurssi kokoontui 23.–25.7.2010 kesätapaamiseen Hailuotoon. Tapaaminen oli kuvernöörivuotemme jälkeen neljäs.
Hailuodon kunnan pinta-ala on
198 km2 ja asukkaita 1030. Lauttamatka saareen tekee heti alkuun
vierailusta merellisen. Vain muutamat kurssista olivat aikaisemmin
käyneet siellä. Saareen tutustuminen kiinnostikin, kun tapaamisen
järjestelyvuorossa olleet Aarne ja
Kyllikki Karvonen esittivät kokoontumista Hailuotoon.
Lauantaina tutustuttiin saareen LC Hailuodon lion Eino Merilän johdolla. Aamupäivällä tutustumiskohteena oli Luotsihotellissa
Entiset piirikuvernöörit lähdössä Luotsihotellin pihalla tutustumaan saareen.
sijaitseva mielenkiintoinen luontonäyttely ja merellinen Marjaniemi
eri palveluineen. Lounaalla kuultiin kunnanjohtaja Matti Sorosen
alustus kuntapalveluista ja tulevaisuuden odotuksista kunnassa. Iltapäivällä matkasimme Hailuodon
kansallismaisemiin. Päivä oli kaiken
kaikkiaan leppoisaa yhdessä oloa
uuden ja vanhan näyttäytyessä saa-
ren eri käyntikohteissa. Sauna ja pulahdus mereen kuului tietysti lauantai-illan ohjelmaan.
Sunnuntain aamupäivä oli varattu yhteisille asioille. Kesätapaamisten jatkumista pidettiin tärkeänä.
Veikko ja Sirpa Valavuo ottivatkin järjestelyvastuun ensi kesän tapaamisesta Raumalla. Luotsihotelli
tarjosi erinomaiset puitteet majoi-
tuksen, ruokailun ja kokoontumistilojen osalta.
Yksi erityispiirre Hailuodon leijonatoiminnasta. Klubissa on 33 jäsentä. Leijonatiheys asukasta kohti
on suuri. Jos koko Suomessa päästäisiin samaan määrään asukasta
kohti, jäsenmäärä kasvaisi huomattavasti.
Aarne Karvonen
Leijonat hätiin kun partiolaisilta oli mennä talo
Työ on tehty ja se luovutetaan. Vas Meri-Porin partiolaiset ry;n Asko ja Tiina
Lehti sekä lippukunnanjohtaja Ilkka Tuomola. Meri-Porin Lions clubin Raimo
Järvinen, Matti Niekka ja Viljo Sankari.
Paljon nähnyt ja kokenut Meri-Porin partiolaisten kokoustalo Rottix
Porin Pihlavan Kappalemaassa oli
tulla pitkän matkansa päähän, kun
kävi ukaasi että saniteettitilojen tulee olla ajan ja pykälien vaatimusten mukaiset.
Vanhaan rakennukseen kun ei
tullut vettä, eikä sitä mennyt uloskaan. Tokihan partiolaiset osaavat
pystyttää riu`un ja rakentaa vanhan kunnon ajan ulkokäymälänkin.
Mutta kun ollaan kaupunkialueella
ja tätä päivää eletään, niin se ei vain
yksinkertaisesti käy.
Pori/Meri-Porin leijonat päättivät tulla apuun. Hyvää oppia oli
jo saatu, kun klubi kunnosti Porin
Kyläsaaren kylätalon. Toukokuussa leijonaklubi lähestyi Arne Ritarisäätiötä, joka avustaa tämän tyyppisissä hankkeissa. Säätiö näytti
vihreää valoa ja ryhdyttiin kustannuslaskelmien tekoon. Partiolippukunnalla oli omia varoja lupamaksuja ja liitostöitä varten, mutta
paljon tarvittiin lisää.
– Työhän se on joka tänä päivänä
maksaa, toteaa leijonien tämän aktiviteetin nokkamies Raimo Järvinen.
– Onneksi klubistamme löytyi
juuri sellaisia ammattimiehiä, joita
tähän tarvittiin, sanoo Järvinen.
Lisäksi työhön osallistui tiukka
joukko talkooporukkaa ja muutama
alan yrityskin tuli reilusti vastaan.
Tarjouspyyntöjen,
suunnitelmien ja erilaisten laskelmien jälkeen
töihin päästiin tosissaan heti kesän
kynnyksellä. – Itse asiassa odotimme malttamattomina roudan sulamista, että päästään kaivamaan, sanoo muuan talkoolainen.
Vesijohtoja ja viemäreitä vedettiin, sähköpuoli tuli kuntoon ja vessa ja sen suuri eteinenkin, kertoo
Raimo Järvinen.
Huolellisen työn tulos nähtiin
heti. Budjetti piti ja työ valmistui
ennätysajassa eikä lopputarkastajillakaan ollut huomauttamista. Valmis työ luovutettiin käyttöön 23.8.
– Jos meillä partiolaisilla on tunnuksena Ole valmis, niin kyllä leijonaklubin iskujoukkokin oli nopea.
Teillähän on tunnuksena, että palvelette ja näin kävikin. Ilman leijonien apua satapäinen lippukuntamme
olisi joutunut evakkoon. Enkä kyllä
tiedä edes minne, sanoi lippukunnanjohtaja Ilkka Tuomola luovutustilaisuudessa.
Johnny-Kai Forssell
Esko Lehti ja Ilkka Tumola seuraavat tarkasti, ettei leijonien varapresidentti Lassi Väkiparta lyö peukaloonsa, kun Arne Ritari-säätiön kylttiä naulataan upouudelle seinälle. Aktiviteetin alun presidentti Pauli Laurila on taustalla tarkkana.
5/10 LION 55
Poisnukkuneita jäseniä kunnioittaen
Jouko Holopainen
Ikävä suruviesti saavutti LC Kajaani/Vuohengin jäsenet
aurinkoisena elokuun päivänä. Pidetty ja kaikkien arvostama PDG, rakennusmestari Jouko Holopainen oli
nukkunut pois sairauskohtaukseen kotonaan Kajaanissa
9.8.2010. Jouko oli syntynyt Ruskealassa 11.11.1932.
Hän teki pitkän uran suunnittelutoimialalla
TVL:ssä, nykyisessä Tielaitoksessa, rakentaen Kainuun
tieverkostoa. Järjestöasiat olivat Joukon sydäntä lähellä, joista leijona-aate oli
hyvin tärkeä osa hänen elämässään. LC Kajaani/Vuohenkin jäsenenä hän toimi monissa tehtävissä vuodesta 1976 alkaen. Jouko toimi I-piirin piirikuvernöörinä toimikaudella 1994-95, jolloin hän oli perustamassa uutta Kajaani/
Pietari klubia Kajaaniin. Hän sai toiminnastaan Melvin Jones -tunnustuksen.
Joukon äkillistä ja yllättävää poismenoa jäävät kaipaamaan puoliso Laina
ja kaksi lasta perheineen, sukulaiset sekä laaja ystäväpiiri.
Sakari Ikävalko
LC Imatran jäsenistöä kohtasi yllättävä suruviesti, kun
toisen polven leijona Sakari Ikävalko kuoli sairauskohtaukseen kotonaan 19.8.2010. Hän ennätti täyttää 56
vuotta 11.8. Sakari kutsuttiin LC Imatran jäseneksi
1996. Hänen isänsä Reino Ikävalko oli Lions-toiminnan käynnistäjä Imatralla 1954. Tätä perintöä Sakari hoiti kunniakkaasti niin rivijäsenenä kuin klubin
viroissa presidenttinä 2006, lohkon puheenjohtajana 2008 ja alueen puheenjohtajana juuri päättyneellä kaudella. Hän oli Hatakka Oy:n palveluksessa koko työuransa ajan yli 35 vuotta. Kodinkonetekniikan erikoismyyjänä hänen
ammattitaitonsa korostui erityisesti Lions-liiton digiboksikampanjan yhteydessä. Sakari muistetaan aloitteellisena ja poikkeuksellisen ystävällisenä ihmisenä ja leijonana.
Erkki Jokinen
Lionveli Erkki ”Eki” Jokinen poistui keskuudestamme
3.5.2010. Erkki oli klubin perustajajäsen toimien aktiivisesti ja tunnollisesti klubissa. Erkin perusteellisen
suunnittelun ja toteutuksen konkreettisia hedelmiä ovat
klubiviiri ja- lippu, jota hän oli ahkerasti kantamassa
eri tilaisuuksissa. Myös hänen insinööritaitonsa jäi pysyvästi näkyviin, kun Leijonaharja-pulkkamäen portin rakentaminen toteutettiin yhteisvoimin. Perustajajäsenenä hänellä oli myös
merkittävä rooli klubihengen luomisessa. Aktiviteetteihin osallistumisen tärkeyttä kuvaa Erkin osalta hyvin se, että 25.4. oli klubin Kevätrieha ja Erkin voimien jo ehtyessä perhe tuli paikkaamaan.
Erkki oli myös Melvin Jones -jäsen, jota jäämme muistamaan lämmöllä.
ja lady Karinin vieraiksi Inkooseen. Melvin Jones -jäsenyys hänelle myönnettiin 1.2.1995. LC Hiekkaharju – Sandkulla ry:n. Kalalauta nro 23 annettiin
Paul Lintuselle vuonna 1999. Klubiveljet kunnioittivat Paulin muistoa Pyhän
Laurin kirkossa pidetyssä siunaustilaisuudessa. Paulia jäivät kaipaamaan lady
Karin sekä poika ja tytär perheineen.
Stig-Erik Sahlberg
LC Helsinki/Vartiokylän veljeskunta kohtasi suruviestin, kun klubin pitkäaikainen veli AR -ritari Stig-Erik
”Stigu” Sahlberg kuoli 31.7.2010 Helsingissä. 4.9.1943
syntynyt Stigu liittyi klubiin 1983 ja omaksui Lions-aatteen välittömästi. Hänen esimerkillinen sitoutuminen
yhteisiin tavoitteisiin ja paneutuminen jäsenhankintaan
jatkui aivan viime kuukausiin asti. Stigu toimi vuosien
aikana noin 20 uuden veljen kummina. Ritariksi hänet aateloitiin vuonna 2001. Lohkon puheenjohtajana hän toimi 1995-96 ja toimikunnan puheenjohtajana 1996-97. Stigu oli stadin kundi ihanteellisimmillaan. Hyväntuulinen, muut huomioiva, osallistuva herrasmies kiireestä kantapäähän. Hänen toimintatarmonsa ja käyttäytyminen oli
ja on esimerkkinä monelle nuorelle veljelle. Elämäntyönsä autokaupan alalla toiminutta Stigua jäivät kaipaamaan laajan ystäväpiirin lisäksi puoliso Anja, joka on toiminut Stigun rinnalla myös pitkään Lions -toiminnassa sekä
tytär perheineen. Lionsyhteisö menetti Stigun kuoleman myötä yhden parhaistaan. Hänen myönteinen esimerkkinsä kannustaa jatkamaan Lions -toimintaa alueellamme. Tuomo Salo
Kesän ollessa hehkeimmillään, juhannuksen alusviikolla, meidät saavutti suruviesti. Klubiveli ja suuresti arvostettu kapteeni evp. Tuomo Salo oli saanut
iäisyyskutsun kesäpaikassaan Kuusamossa vaikean sairauskohtauksen uuvuttaman. Lion Tuomo oli LC Oulu/
Avaimen perustajajäsen, lion vuodesta 1975. Häneltä
aina riitti ystävällinen sana jokaiselle ja osallistui klubin toimintaan, vaikka sairaus jo uuvuttikin. Tuomo teki pitkän ja menestyksekkään uran Puolustusvoimien palveluksessa kouluttajana, komppanian vääpelinä, prikaatin toimistoupseerina ja toimistopäällikkönä. Lion Tuomolla oli
valoisa elämänkatsomus, hän oli ahkera, rehti ja auttavainen. Tuomoa jäivät
kaipaamaan vaimo Kerttu ja kolme lasta perheineen. Lion Tuomossa klubi menetti monitaitoisen, suurisydämisen ja karismaattisen jäsenen.
Kustaa Lassila
LC Lapuan lion Kustaa Lassila poistui keskuudestamme pitkään sairastettuaan 29.5.2010. Hän oli syntynyt
15.3.1925 Lapualla, missä hän hoiti aktiivisesti maanviljelystilaansa sairastumiseensa saakka.
Lion Kustaa kutsuttiin lionstoimintaan v. 1963 heti LC Lapuan perustamisen jälkeen. Lionstoiminta kesti 47 vuoden ajan, jonka kuluessa hän hoiti klubin tärkeimmät hallitusvirat, ollen presidentti kaudella 1973-74. Muistamme Kustaa
Lassilaa lämpimänä ihmisenä, jolla oli aina aikaa toiselle ihmiselle. Suremaan
jäivät lady Raili, lapset ja lastenlapset sekä suuri joukko ystäviä.
Esko Tapola
Heinäkuun helteet uuvuttivat 92-vuotiaan suunnittelupäällikkö Esko Tapolan 25.7.2010 Imatralla. Hän
oli syntynyt 10.1 1918. Esko kutsuttiin leijonaksi Haminassa 1956. Muutettuaan Imatralle hänestä tuli LC
Imatran jäsen 1959. Hän oli klubin vanhin jäsen niin
iältään kuin Lions-vuosiltaankin. Talvisodassa kätensä
22-vuotiaana menettänyt Tapola kouluttautui paperiteknikoksi ja korkean ammattitaitonsa ansiosta yleni Enso-Gutzeit Oy:n suunnittelupäälliköksi. Vaikka Esko Tapola ei pitkän Lions-jäsenyytensä aikana toiminut klubin virkatehtävissä, hän uskollisella kokouksiin osallistumisellaan ja
aktiivisuudellaan näytti nuoremmille loistavaa esimerkkiä todellisesta leijonahengestä. Eskon poikkeuksellisen mittava työ sotainvalidien hyväksi heijastui
myös LC Imatran toimintaan monien hänen aloitteestaan tehtyjen aktiviteettien muodossa.
Paul Lintunen
LC Hiekkaharju-Sandkulla ry:n perustajajäsen ja kunniajäsen nro 5 Paul William Lintunen poistui joukostamme nopeasti edenneen sairauden jälkeen 1.8.2010
Tammisaaren sairaalassa. Hän oli syntynyt 10.8.1926.
Paul oli klubin perustajajäsen, ja klubin presidentin tehtävät lankesivat hänelle kaudella 1969–70. Hän toimi
palveluhakemistotoimikunnassa ja veti useita kertoja
Punainen sulka/sydän-kampanjoita. Ostettuaan Inkoon Strömsistä kartanon
ja aloitettuaan siellä maatilan pidon niin vielä 1990-luvulla hän kävi aktiivisesti klubin kokouksissa Vantaalla. Teimmepä jopa klubin kevätretken Paulin
Hannu Virtanen
LC Pertunmaan perustajajäsen, kauppias Hannu Virtanen menehtyi pitkällisen sairauden murtamana
5.5.2010. Hän oli syntynyt 14.1.1933 Kärkölässä.
Hannu oli perustamassa Pertunmaan lionsklubia vuonna 1970, toimien aktiivisesti mukana klubin toiminnassa kunnes sairaudet rajoittivat osallistumista.
Hän oli luomassa kansainvälistä ystävyysklubi- ja
kummilapsitoimintaa Sri Lankan Hikkaduwa -klubin kanssa. Hannu Virtanen sai Melvin Jones –jäsenyyden vuonna 2008. Hannua jäivät kaipaamaan
puoliso Anja ja tytär Anneli perheineen.
56 LION 5/10
LC Hyvinkää/
Viertolan 30-vuotisjuhla Tallinnassa
LC Hyvinkää/Viertolan vuosijuhlamatkat ovat pääosin suuntautuneet etelään tai poikkeustapauksissa itään. Tämä johtuu osittain siitä,
että kustannukset saadaan silloin
pidettyä kohtuullisina.
Nyt kun yhdistys täytti 30 vuotta matka suuntautui Tallinnaan ja
vuosijuhla pidettiin Mustapeade
Majassa osoitteessa Pikk 26. Juhlassa klubin presidentti piti liikuttavan
tervetuliaispuheen ja sen jälkeen
klubin ensimmäinen presidentti Olli Rauhakoski piti yhteenvedon klubin toiminnan alkuvaiheista. Ennen
ruokailua marssitettiin esille klubin
Melvin Jones-jäsenet ja nimitettiin
yksi uusi MJ-jäsen, Pekka Ranta.
Kaikki ladyt kukitettiin ja kiinnitettiin ladyille uudet juhlarintamerkit
eli leijona.
Juhlatilaisuuden jälkeen tutustuttiin seuraavana päivänä Kadriorgin linnaan, jonka rakennutti Pietari
suuri. Kolmantena päivänä tutustuttiin pieneen kaupunkiin Paldiskiin, missä neuvostoliiton aikana
paikallinen väestö poistettiin ja paikasta muodostettiin armeijan ydinsukellusveneiden pääsatama kou-
lutuslaitoksineen. Tällä hetkellä
asukkaita on noin 1000 ja alueella on mm. tulliviraston tuontiautojen varastoalueet. Säännöllinen
sähköjunaliikenne Padiskin ja Tallinnan välille on houkutellut asukkaita kaupunkiin. Oli myös avattu
Taverna, joka mainoksen mukaan
oli aloittanut toimintansa jo vuonna 1734. Luterilainen ja katolinen
kirkko toimivat myös kaupungissa.
Juhlavuoden
lahjoitus
LC Hyvinkää/Viertola antoi juhlavuoden kunniaksi 3 000 euron suuruisen lahjoituksen Hyvinkään sairaalan lasten sairauksien osastolle.
Lahjoituksella hankitaan lasten
neurologian polin odotustiloihin
taulutelevisio pikkupotilaiden iloksi, sekä hoidossa olevien vauvojen äideille nojatuoleja mm. imetyskäyttöön.Lisäksi hankitaan lastensa
tukena yöpyviä vanhempia varten
taitettavia laverisänkyjä. Näihin
hankintoihin sairaala ei saa budjettirahoitusta.
MD-MERLC:N VALINTA
KAUDELLE 2011–2014
Liiton nykyisen jäsenohjelmajohtajan (MD-MERLC) toimikausi
päättyy 30.6.2011. Tulevan MD-MERLC:n toimiaika on
1.7.2011–30.6.2014. Seuraaja valitaan kuvernöörineuvoston
kokouksessa Turussa 20.11.2010.
Kelpoisuusvaatimuksena tehtävään on hyvä kokemus sekä
jäsenohjelma-, koulutus- että johtajuustehtävissä vähintään
piiritasolla. Lisäksi kelpoisuusvaatimuksena on riittävä kielitaito
(ruotsi ja englanti).
MD-MERLC:n tehtävänä on mm:
– johtaa jäsenohjelma- ja koulutustoimikuntaa omine
työryhmineen
– kuvernöörineuvoston, hallituksen ja toimikuntaohjeen
mukaisesti opastaa ja neuvoa piirien jäsen- ja
koulutustoimikuntien puheenjohtajia
– kehittää uusia mahdollisuuksia jäsentoimintaan.
Lisäksi puheenjohtajan tulee
– osallistua puheenjohtajana tai jäsenenä niihin liiton
toimikuntiin tai työryhmiin, joihin hänet nimetään
– vastata toimialansa toimintasuunnitelmasta ja -kertomuksesta
– raportoida toiminnastaan liiton hallitukselle ja
kuvernöörineuvostolle.
Kirjallisten hakemusten tulee olla liittotoimistossa viimeistään
maanantaina 1.11.2010 toimiston aukioloaikana. Kuoreen merkintä
”MD-MERLC”.
SUOMEN LIONS-LIITTO R.Y.
Lauri Vainio
puheenjohtaja
Markus Flaaming
pääsihteeri
Jarl Borgman
Palkittu lion Kalle J. Tulkki ja kukitettu puoliso Tuula.
Kalle J. Tulkista MJ-jäsen
Lion Jarl Borgman, presidentti Juha Puputti ja lion Olli Rauhakoski olivat luovuttamassa lahjoitusta Hyvinkään sairaalalle. Vastaanottajina olivat Anne
Kuri, Kirsti Sirkiä ja Marjaana Hanhirova.
LC Pyhtää-Pyttis palkitsi toukokuun klubikokouksessaan klubin perustajajäsenen Kalle J. Tulkin Melvin Jones -jäsenyydellä Pyhtään Patruunatalossa.
Kokouksessa olivat mukana myös puolisot tapahtumaa juhlistamassa.
1.varapiirikuvernööri Olli Katila luovutti plaketin lion Kalle J. Tulkille saatesanojen kera.
5/10 LION 57
Tervetuloa Suomen Lions-liiton jäseniksi
Kauden 2008–2009 piirikuvernöörit viettivät yönsä eristysellissä.
Kauden 2008–2009 DG:t
viettivät yön vankilassa
Kauden 2008–2009 DG:t joutuivat
yllättäen Katajanokan vankilaan ja
heidän aikuiset seuralaisensa viettivät yön myös samaisessa vankilassa. Toistaiseksi vahvistamattomien
tietojen mukaan syynä näyttäisi
olevan istuvan CC:n ikään liittyviä
epäselvyyksiä. Järjestömme istuva CC kuuluu myös samaan porukkaan ja oli muiden mukana Katajanokan vankilassa 28.–29.8.2010.
Nimettömäksi jääneen lähteen mukaan istuva CC olisi ollut kuulemma
alaikäinen tullessaan valituksi Hämeenlinnassa CC:ksi. Vahvistamaton lähde väittää, että uusien määräysten mukaan CC:ksi voisi valita
ainoastaan yli 60-vuotiasta henkilöä.
Kauden 2008–2009 DG-porukka oli kutsuttu aurinkoiseen ja syksyiseen Helsinkiin N-piirin PDG Jorma Laurilan toimesta. Toistaiseksi
on vielä epäselvä oliko Jorma mukana juonessa kutsuessaan ympä-
ri Suomea kaikki kurssikaverinsa ja
edesauttaessaan heidän joutumisensa vankilaan. Onneksi kuitenkin
pidätetty kurssi pääsi tutustumaan
Helsinkiin mereltä käsin vankilan
musta-valkoraita paidat päällään.
Turvallisuussyistä vankeja ei päästetty maihin.
Osa kurssista oli kuitenkin saanut vihjeen tulevasta lusimisesta
ja oli lähtenyt joko Tallinnaan tai
Lappiin karkuun. Palveluhaluiset
kauden 2008–2009 piirikuvernöörit viettivät yönsä karussa eristyssellissä ja lohduttivat toisensa mitä kummallisimmilla tavoilla…(joka
jäi epäselväksi). Kuvasta voitte kuitenkin päätellä, että heitä tilanne ei
näyttänyt huolettavan.
Tällä hetkellä koko kurssi on vapaalla jalalla maksettuaan vaadittavat takuumaksut ja ovat päättäneet
olla tulematta Helsinkiin vuoteen
2022 asti.
Eeva Suomenaro
7 000 euron lahjoitus Mikkelin vanhustyölle
Mikkeliläiset lionsklubit LC Mikkeli/Naisvuori, LC Mikkeli/Savonjousi + ladyt, LC Mikkeli ja LC Otava lahjoittivat 7 000 euroa Mikkelin kaupungin
vanhustyölle. Avustus käytetään ulkoiluun sopivien pyörätuolien hankintaan.
Lahjoitus suoritettiin 24.5.2010. Lahjoittamassa Juhani Kärjes (LC
Mikkeli), Saara Isorinne (LC Savonjousi/Ladyt), Outi Pulliainen (LC Naisvuori), Matti Pulliainen (LC Savonjousi), Pirjo Laitala (LC Naisvuori) sekä Mikkelin kaupungin vanhustyön edustajat vastaanottamassa shekkiä.
Kuva ja teksti: Outi Pulliainen
58 LION 5/10
Uudet jäsenet 1.7.–13.9.2010
Jan-Erik Andersson LC Lahti/Laune
Cristina Bjon LC Jakobstad-Pedersöre/Linneor
Jaana Elomaa LC Aura/Sisu
Seppo Haapamäki LC Pirkkala/Naistenmatka
Jartte Halonen LC Jyväskylä
Seppo Heikkilä LC Helsinki/Pakila
Antti Helminen LC Pirkkala/Naistenmatka
Sirkku Hiltunen LC Oulu/Pokkitörmä
Sisko Honkala LC Kälviä/Lucina
Erkki Huuskonen LC Vieremä
Riitta Hynynen LC Iisalmi/Yläsavottaret
Ossi Jokinen LC Karstula
Merja Juhannusvuori LC Aura/Sisu
Risto Kalliainen LC Toijala
Arto Karpelin LC Toijala
Mikko Kauppinen LC Viitasaari/Porthan
Iiris Komulainen LC Iisalmi/Yläsavottaret
Matti Koppanen LC Toijala
Marko Korhonen LC Kaavi
Mika Koskinen LC Lapinlahti/Viertäjät
Sakari Kronqvist LC Karstula
Eija Kuokka LC Kokemäki/Jokilaakso
Anneli Lehtimäki LC Aura/Sisu
Kimmo Länsitie LC Kempele/Sampola
Marja-Leena Matikainen LC Utajärvi/Asp
Seija Maunonen LC Aura/Sisu
Jarmo Mikkola LC Jämijärvi
Sakari Mikkola LC Evijärvi
Reijo Moilanen LC Oulu
Liisa Myllymaa LC Aura/Sisu
Riitta Mynttinen LC Aura/Sisu
Markku Mäkinen LC Karstula
Harri Natunen LC Rauma/Reimari
Olavi Nissinen LC Lapinlahti
Thuong Pham LC Helsinki/Malmittaret
Jukka Piispanen LC Karstula
Outi Putko LC Kokemäki/Jokilaakso
Arto Revonkorpi LC Jyväskylä/Äijälä
Pertti Rytkönen LC Vieremä
Hannu Räihä LC Hämeenlinna
Katri Saarinen LC Uusikaupunki/Family
Elsi Salovaara LC Oulu/Pokkitörmä
Eero Savolainen LC Lapinlahti
Kaisa Sotisaari LC Oulu/Pokkitörmä
Kalle Suokas LC Lahti/Laune
Ritva Tirkkonen LC Siilinjärvi/Tarina
Mika Toivonen LC Tampere/Metsäveljet
Pekka Turkka LC Oulu
Ari Tuulenkari LC Haapajärvi
Pertti Vesala LC Evijärvi
Carina Väisänen LC Utajärvi/Aspo
Uusia klubeja 1.7.2010 jälkeen
LC Loppi/Maijastiina
Ystävyyttä kolmella kielellä
Virolainen LC Halinga, suomenruotsalainen LC Korsnäs ja suomenkielinen LC Lehtimäki kohtasivat ystävyystapahtuman merkeissä Viron Halingassa, sekä ainutlaatuista saaristolaiskulttuuria vaalivalla Kihnun saarella heinäkuun lopulla. Sekä Halinga, että Korsnäs ovat LC Lehtimäen ystävyysklubeja. Tässä unohtumattomista päivistä kirjoittavat viroksi (Ülle Vapper), ruotsiksi (Lis-Britt Södergran) ja suomeksi (Heikki Honkola):
LC Korsnäs tillbringade några trevliga sommardagar i juli tillsammans
med lionsmedlemmar från vår inhemska vänklubb LC Lehtimäki och lions
från LC Halinga.
LC Halinga och Halinga kommun (28 km norr om Pärnu) stod som
värdar i Estland och vi fick bl.a. möjlighet att besöka ön Kihnu som ligger
strax utanför Pärnu i bukten.
Ön Kihnu har ca 500 invånare och vi fick guidning runt hela ön
på en lastbilsflak och besökte bl.a. begravningsplatsen, kyrkan,
hembygdsmuseet och fick dessutom sång och dansuppvisning av Kihnudamer i traditionella dräkter.
Likheten med vår egen kultur, folkdräkter och leverne var slående. Vi
är tacksamma och glada att vi blev inbjudna till Estland och sänder en
varm tackhälsning till våra lionsvänner i Lehtimäki och Halinga. Nästa år
bjuds till svarsvisit i Korsnäs!
Korsnäsin, Halingan ja Lehtimäen lioneita ja perheenjäseniä Munalaiun satamassa. Kuva: Ari Berg.
Halinga lionsklubil oli selle aasta juulikuus meeldiv vastu võtta Lehtimäki
LC sõprusklubi ja omakorda nende sõprusklubi Körsnasi liikmeid. Juba
eelmisel suvel pidasime Lehtimäki sõpradega meie suvepäevadel ühist
plaani, et sellel aastal külastame üheskoos ühte Pärnumaa kena saart
nimega Kihnu, mis on oma unikaalse kultuuri ja rahvatraditsioonide
poolest kantud UNESCO raamatusse.
Ühised hetked Kihnus möödusid kiiresti, saime uudistada tervet saart,
sealsete inimeste tegevusi ja kombeid. Rääkisime oma klubide tegevusest,
plaanidest. Üheskoos tänati klubide aktiivsemaid liikmeid.
Meie seltskond sellel saarel oli tõeliselt rahvusvaheline, räägiti eesti,
soome, rootsi, inglise ja sekka ka saksa keeles. Suureks abiks oli meile tõlk
Heikki Honkola, kes kõiki keeli valdas ja kui kuidagi hakkama ei saadud,
tuli appi kehakeel. Tähtis on see, et me kõik oleme koondunud ühte
lionsorganisatsiooni ja meie kõigi eesmärk on heategevus. Jätkugu meil
kõigil ka edaspidi suurt südant jõudu aidata hädasolijaid!
Palju jõudu ja tegusat alanud lionsaastat uutele presidentidele ja
kõikidele teistele lionsklubi liikmetele ning uute kohtumisteni!
Kihnulainen “bussi“. Kuva: Lis-Britt Södergran.
LC Korsnäsin presidentti Ann-Sofi Backgren (keskellä vas.) ja kunnanjohtaja
Anita Ismark luovuttavat kunnan pöytästandaaria LC Halingalle, jota edustaa Halingan kunnanjohtaja Ülle Vapper. Tulkkina LC Lehtimäen Heikki Honkola (vas.). Kuva: Lis-Britt Södergran
Kihnussa oli lehtimäkeläisiä, korsnäsiläisiä ja halingalaisia yhteensä
noin 30 hengen sympaattinen joukko. Mukana oli myös leijonaperheiden
lapsia. Opimme paljon Kihnun kulttuurista, folkloresta ja käsitöistä,
söimme todella hyvin, ja halingalaiset ystävämme pitivät meistä
uskomattoman hyvää huolta.
Ensimmäisenä iltana meillä oli ulkona ruokokatosten alla
tapahtuneen aterian yhteydessä tilaisuus, jossa LC Halinga piti
presidentinvaihtoseremonian: Allan Maidla antoi vitjan uudelle
presidentille, lääkäri Marina Simm:ille. Lausuttiin puolin ja toisin
tervehdyksiä, jaettiin monia lahjoja ja muistamisia. Itse muistimme mm.
Halingan ja Korsnäsin entisiä ja uusia presidenttejä, jotka kaikki olivat
paikalla. Korsnäsiläiset kutsuivat myös halingalaisia ensi kesän Korsnäsin
maapäiville. Kolmen ystävyysklubin kohtaaminen voi näin toteutua myös
vuonna 2011!
Matkasta jäi paljon hyviä muistoja. Samalla tutustuimme lisää hyviin
ystäviimme halingalaisiin ja korsnäsiläisiin. Olemme onnekas klubi, kun
olemme saaneet ystäviksemme niin hienoja ihmisiä! Lehtimäen klubissa
aiomme panostaa siihen, että ystävyyskohtaamisiin osallistuisi joka vuosi
myös mahdollisimman monta ”ensikertalaista“ klubijäsentä, näin yhä
useampi meistäkin pääsisi kokemaan ystävyysklubivierailujen verratonta
tunnelmaa.
5/10 LION 59
Svenska sidor
Hjälpinsatser är det
viktigaste för Lions
F
För några år sedan deltog jag i en
glasögonresa. Några av de äldre
människor vi hjälpte hade inte sett
bra på flera år. Du kan tänka dig så
glada de blev när de såg bra igen.
Jag glömmer aldrig den äldre mormor som fick sina första glasögon
någonsin och som sedan tittade på
bilder av sina barnbarn. Tårar rann
nedför hennes kinder. Jag var också
rörd av detta ögonblick. Det finns
ingen bättre känsla än när man kan
se hur man har hjälpt en annan
människa. Denna mormor såg bra
igen och jag hade möjlighet att se
det stora värdet av våra hjälpinsatser och betydelsen av Lions återanvändning av glasögon.
Löfte om att fortsätta
tjäna
I oktober ber jag alla lionmedlemmar att ge ett löfte om att fortsätta tjäna. Lions visar lysande exempel på humanitära insatser, men
medlemmarna och klubbarna kan
föra våra hjälpinsatser till ännu
högre höjder. Vi gör ett utmärkt
jobb, men vi kan göra mer.
Löftet om att fortsätta tjäna kompletterar de globala servicekampanjerna under detta år. Jag ber alla
medlemmar att tillhandahålla ännu
mer hjälpinsatser inom områdena
ungdom, syn, hungersnöd och miljö vid specifika tillfällen under året.
Våra hjälpinsatser bringar verkligen
en strimma av hopp.
Känn glädje i att hjälpa
andra
Vi måste hela tiden påminna oss
själva om att det handlar om hjälpinsatser. För några av oss var det
kanske kamratandan som en gång
gjorde att vi blev medlemmar och
vi ska inte underskatta hur givande
det är att ha vänner i Lions, men de
flesta medlemmar förblir medlemmar tack vare den tillfredsställelse de upplever när de hjälper andra
människor. Om vi inte gör en skillnad i andra människors liv är vi inte
60 LION 5/10
annorlunda än andra sociala organisationer. Vårt motto ”Vi tjäna” är
vår uppgift och våra insatser berättar vilka vi är.
Därför ber jag alla medlemmar
att under oktober månad fatta ett
medvetet beslut att bli ännu mer
engagerade i klubbarnas serviceaktiviteter. Du kan på ett formellt
sätt bekräfta ditt nya engagemang
på webbplatsen genom att fylla i
ett löfte om att fortsätta tjäna. Att
avge löftet kommer att göra dig extra motiverad att bli mer involverad
i hjälpinsatser. Slutresultatet kommer bli att någon, eller några, kommer att kunna leva ett bättre liv och
du kommer att känna tillfredsställelse över att du har gjort en skillnad.
De internationella presidenterna har fått njuta av den finska sommaren hos
PID Aimo N.K. Viitala på hans lantställe i Puontpyöli i Bjärnå. Där fick Sid L.
Scruggs III en avkopplande stund i hängstolen. Foto: RNen
Nya aktiviteter
Alla klubbar bör delta i servicekampanjerna genom att bedöma nuvarande hjälpinsatser, behov i samhället och åtgärder som kan vidtas
för att utöka hjälpinsatserna. Varje klubb bör särskilt fokusera på
ett viktigt projekt eller genomföra
ett sådant om detta inte görs i dag.
Varje klubb bör ha ett projekt som
gör klubben känd och skapar god
PR. Dessa angelägna projekt gör att
Lions uppmärksammas mer, ökar
stoltheten bland medlemmarna
och är ett skäl till att medlemmarna
stannar kvar i sina klubbar.
Låt oss nästa månad göra vårt
allra bästa som medlemmar i Lions
och engagera oss ytterligare i hjälpinsatser. Låt oss visa allmänheten
vilka vi är genom att understryka vårt engagemang för vårt motto
”Vi tjäna”.
Sid L. Scruggs III
President
The International Association of
Lions Clubs
Vädjan
om hjälp till Pakistan
På grund av de rikliga monsunregnen befinner sig Pakistan i en
katastrofal situation. Översvämningarna är de värsta på 80 år. Den
uppkomna nödsituationen berör redan 20 miljoner innevånare och
över 1 500 människor har dött i översvämningarna.
Finlands Lionsförbunds styrelse har i augusti beviljat 10 000
USD till LCIF:s katastroffond.
Finlands LCIF-team utmanar alla lionsklubbar i Finland med
10E/medlem för att hjälpa de som drabbats av översvämningarna
i Pakistan. Vi utmanar också hela ledningen för Finlands
Lionsförbund, styrelsen, alla PID:n, PCC:n, DG:n, VDG:n, IPDG:n,
PDG:n och distriktens LCIF-koordinatorer med 50 €/medlem.
För att vi skall kunna följa upp bidragsgivandet från de
finländska lionen, ber vi att alla donationer för att hjälpa Pakistan
skulle betalas in på Finlands Lionsförbunds katastrofkonto 80001970829884. I meddelandefältet: Pakistan och klubbens namn.
Observera att dessa donationer kan inte ”öronmärkas” med tanke
på Melvin Jones-medlemskap.
Låt oss visa världen att vi finländska lions idogt arbetar för en
bättre morgondag för dem som nu behöver oss. Låt oss samtidigt
med vår verksamhet göra det lättare för PID Harri Ala-Kulju att nå
posten som internationell president.
Marjo Kiviranta
LCIF-MDc
Ordförandens spalt
Ambassadörer för En Strimma av Hopp
D
Då kvällarna mörknar inleder man
i klubbarna verksamhet på allvar.
Man börjar nu förverkliga verksamhetsplanen som man godkände på
valmötet i april såsom de nya modellstadgorna påbjuder. Många
klubbar följer äldre stadgar som säger att man i april presenterar en
preliminär verksamhetsplan och
först på årsmötet godkänner verksamhetsplanen för det pågående
året. På det här sättet har man redan slösat bort nästan en fjärdedel av verksamhetsåret som kunde ha använts till lionsverksamhet.
Jag hoppas att klubbarna åtminstone skulle diskutera en uppdatering
av stadgarna med en strävan att få
dem i tidsenligt skick.
Den internationella presidenten Sid L. Scruggs III besökte Finland i slutet av augusti. Han deltog i förbundets jubileumsfest i
Börshuset. Han höll där ett av tre
seminarieföredrag där professorerna Pentti Arajärvi och Harri Westermark höll de två andra. Scruggs
hoppas att den eld som brinner i
oss alla lions är verklig. Vi bör komma ihåg att hålla elden brinnande
och få den att sprida sig till andra i
vår omgivning. Vi för ju med oss en
strimma av hopp som borde synas
för alla på våra hemorter. Vår internationella president öppnade också Näsdagsprojektet på Borgbacken tillsammans med inbjudna barn
och deras vårdnadshavare. Prydda
med röda näsor väckte presidenten
och hans följe uppmärksamhet då
de gick från attraktion till attraktion.
Nytt och originellt
Trots att vi bara är i början av perioden grundades redan verksamhetsårets första lionsklubb LC Loppi/
MaijaStiinat. Gratulationer till charterpresidenten Eine Kuisma-Saario
och medlemmarna i den nygrundade klubben. Jag önskar dem alla
välkomna till vår organisation.
LC Utajärvi/Isa Asp, som grundades i slutet av senaste period, firade sin charter night, avvikande
från det vanliga, mitt i naturen i en
traditionell Kalevalaby. Det som var
det mest glädjande var att klubbens
all medlemmar var klädda efter festplatsen och att de inbjudna gästerna även med sitt klädval hedrade
Den internationella presidenten deltog i Finlands Lionsförbunds 60-årsjubileumsseminarium och öppnade Näsdagsprojektet. På bilden från vänster ordförande för kommittén för samhällsrelationer Reijo Ikäheimonen, president Sid L.
Scruggs III, viceordförande Heimo Potinkara, föregående ordförande Christer Löfström och ordförande Lauri Vainio.
Foto: RNen
tillfället. Jag hoppas att varje klubb
skulle ordna sin fest som ett eget
identitetsskapande evenemang.
Nya möjligheter
Nya aktivitetsmöjligheter för den
här perioden är bl.a. Skolkamratprojektet, Säkerhetsdagen och Näsdagen. Med dem får vi säkert positiv
publicitet och möjligtvis nya potentiella medlemskandidater till klubbarna. Många unga föräldrar är säkert intresserade då vi inriktar våra
resurser på barn och ungdomar. Låt
oss således också i dessa aktiviteter
hålla ögon och öron öppna.
Vid guvernörsrådets möte i Björneborg godkände guvernörsrådets
medlemmar framställningen från
leos att man skulle ansöka om att
få arrangera Leo Europa Forum i
Finland år 2013. Genast efter mötet
fick vi meddelande från det pågående Leo Europa Forum i Österrike-Ungern att finländska leos hade fått arrangörsskapet för mötet
år 2013. Gratulationer till våra leos
samt arbetsdryga tider då man förbereder organiseringen av mötet.
Lions, låt oss hjälpa och stöda dem
i den stora kommande utmaningen.
Låt oss hjälpa dem att arrangera ett
lika mäktigt och minnesvärt forum
som Tammerfors Europa Forum var
för oss finländska lions.
Det som vi länge väntat på, nämligen att anmälningar till medlemsregistren gör till ett ställe d.v.s.
sammanslagningen av det inhemska och internationella medlemsregistren, är nu verklighet. Var vänliga
och kontrollera så snart som möjligt att uppgifterna stämmer. Generalsekreteraren skriver mera om detta på annan plats i tidningen.
Då det inträffar
katastrofer
Katastroferna tar inte slut. Nyligen
samlade vi in en betydande summa
för offren för jordbävningen i Haiti.
Efter det har det skett en storöversvämning i Pakistan. Från Finland donerades det till en början
med 10 000 $ och flera klubbar har
efter det deltagit i insamlingen och
betalat in donationer på förbundets
katastrofkonto öronmärkta för Pakistan. Vi bör alla komma ihåg att
det för sådana händelser finns ett
konto till vilket man på eget initiativ kan inbetala donationer utan
särskild begäran och pengarna behöver inte styras till mottagaren via
någon annan organisation. Kontot
är alltid öppet. Vi har sökt insamlingstillstånd och när vi får det kan
vi också samla in pengar från personer som står utanför vår organisation och från företag.
Tack till er alla för de tillställningar som jag tillsammans med
min maka Kaisa redan har fått delta i samt för de talrika diskussioner
som vi fått föra med er. Allt detta
gör att perioden blir oförglömlig.
Nu är det tid för att njuta av den
höstliga skogen och dess håvor. Då
kvällen skymmer skall vi också sköta om vårt eget och våra närståendes välbefinnande. Det kan vi göra
genom att tända ett ljus för att lysa
upp vår omgivning och också för att
fungera som vår egen fyrbåk under
mörka höstkvällar.
Lauri Vainio
Ordförande
5/10 LION 61
Jubileumsåret firades med
seminarium i Helsingfors
I olika sammanhang firar man i år
att den finländska lionsverksamheten fyller 60 år. Finlands första
lionsklubb, Lions Club HelsinkiHelsingfors, började sin verksamhet 14.8.1950. Redan vid årsmötet i
Tavastehus bjöds deltagarna på jubileumskaffe med tårta och 25.8.
hölls i Helsingfors, på Börshuset,
en jubileumsmottagning kombinerat med ett seminarium. Internationella presidenten Sidney L. Scruggs
III med makan Judy hedrade tillställningen med sin närvaro. Festföredraget hölls av professor Pentti
Arajärvi och som tema och frågeställning hade han valt ”Det goda
samhället”. Professor Harri Westermark hade rubricerat sitt föredrag
”Finland förändras – förändras vi?”.
Samverkan och
gemensamt ansvar
Professor Arajärvi konstaterade
inledningsvis att resonemangen
kring begreppet ”det goda samhället” kan följas tillbaka i tiden ända
till antikens Grekland och en entydig beskrivning är svår och t.o.m.
omöjlig att ge.
Man kan närma sig ”det goda
samhället” ur många olika synvinklar och ett av de kanske gångbaraste
sätten är att försöka beskriva de värden som ger en möjlighet att bygga
Professor Harri Westermark talade om de utmaningar som samhällsutvecklingen innebär för bl.a. lionsorganisationen. Foto: RNen
upp ett sådant samhälle. Professor
Arajärvi tog upp allmängiltiga värden som ansluter sig rättvisa, personlig frihet, integritet och trygghet
och påpekade samtidigt att då man
nämner rättigheter bör man även se
på de skyldigheter som samhällsmedborgaren får ikläda sig. Att ha
rättigheter men samtidigt inse sina skyldigheter mot samhället och
sina medmänniskor kan vara ett
sätt att bygga upp det goda sam-
Deltagare i jubileumsseminariet på Börshuset i Helsingfors. På främsta raden fr. v. DG Helena Rahko, internationella presidenten Sid. L. Scruggs III och hustru Judy, professor Pentti Arajärvi och lion Kaisa Vainio. Foto: RNen
62 LION 5/10
hället. I grund och botten kan det
goda samhället byggas upp endast
genom att verka tillsammans och
att bära ett gemensamt ansvar.
Beträffande rättigheter och skyldigheter noterade professor Arajärvi att dessa i de flesta fall grundade
på lag i kontrast till vad som frivillig verksamhet. Han konstaterade
också att det moderna välfärdssamhället inte kan skapas genom frivilligarbete eller barmhärtighet och
medkänsla men samhället klarar sig
inte heller utan dessa.
Professor Arajärvi tog även upp
Finlands framgångar då det gällt att
rangordna världens länder bl.a. den
av Newsweek nyligen publicerade
undersökningen där Finland placerade sig på första plats. Finland har
i allmänhet lyckats väl i motsvarande undersökningar men trots det
kan man även hos oss se ökande
inkomstklyftor och en ökning i relativ fattigdom. Ifall vi lever i den bästa av världar, hur ser det ut i resten
av världen? Avslutningsvis konstaterade professor Arajärvi att rättvisa
kombinerad med måttfullhet befäster målen för det goda samhället.
Värderingar och
förändringar
Professor Harri Westermark noterade i sitt föredrag att den officiella
förändringsstrategin i Finland ofta
formuleras på högsta politiska nivå.
För att nå de uppställda målen räcker inte detta till utan här behövs insatser från medborgarorganisationer. Man kan dock ställa frågan
ifall organisationerna endast är aktiva i att följa med nya problem och
megatrender eller kan de hjälpa till
att få de ofta negativa samhälleliga
trenderna att ändra riktning och gå i
en uppåtriktad spiralrörelse. Professor Westermark frågade sig också
hur vi med våra egna värderingar kan öka medvetenheten hos oss
själva och hur förändrar de i så fall
vår verksamhet. Framtiden får utvisa ifall de för en tid sedan publicerade lionsvärderingarna kommer att
ge ett mervärde åt oss och vår verksamhet.
En annan fråga som ställdes var
om det nuförtiden finns människor
som vill vara med och påverka, hjälpa varandra och tillsammans bygga
ett bättre Finland. Det finns exempel på samhällsengagemang från företagens sida. Frågan blir här i vilken omfattning företagen är villiga
att samarbeta med olika frivilligorganisationer. Här har organisationens ”varumärke” en stor betydelse. Ifall den är stark engagerar sig
företagen, inte i att direkt stöda organisationen men tar till sig de ädla
syften som organisationen representerar och använder dem i sitt
eget samhällsansvarsprogram.
Professor Westermark framhöll
även att passion och förnuft bör gå
hand i hand i allt som vi gör och att
de värderingar som grundarna i tiden haft för sin verksamhet inte behöver ändras men tolkningarna av
deras innebörd bör hållas dagsaktuella.
Frågan ställdes även om vi har en
sådan värdegrund att det lönar sig
att bli medlem? Har vi utnyttjat alla
de befolkningsgrupper som finns då
vi tävlar om nya medlemmar; äldre som går in i pensionsåldern, arbetslösa, invandrare etc. Varje organisation borde ha sina särdrag, vara
unik och bygga sina värderingar på
den kompetens som finns hos medlemskåren. Verksamheten bör grunda sig på att varje medlem får uppleva verklig delaktighet och att man
lyckas i det som man gör. Avslutningsvis tackade professor Westermark närvarande representanter för
andra organisationer och konstaterade att ingen är tillräckligt stark för
att klara sig på egen hand. Vi bör
eftersträva och få uppleva mera av
känslan av att lyckas som i sin tur
motiverar till ett långsiktigt arbete
för att bygga ett bättre Finland.
Det minsta
har betydelse
I sin hälsning gratulerade den internationella presidenten Sidney
L. Scruggs III de finländska lionen
med anledning av jubileet och för
det arbete som utförs för att skapa
ett bättre samhälle. Som ett exempel på hur vi i positiv bemärkelse
kan inverka på andra människor liv
berättade han följande historia som
handlade om en mängd fiskar som
hade sköljts upp på stranden och
hur en pojke tog en fisk i taget och
kastade dem tillbaks i sjön. En man
frågade pojken ifall det hade någon
betydelse, du kan ju inte rädda alla
fiskar. Pojken tog en fisk och sade:
för den här har det i alla fall en betydelse, för denhär enda. Så bör vi
också tänka. Om inte annat så hjälper vi en människa i taget och på
det sättet kan vi i längden göra världen bättre.
Temat ”En strimma av hopp”skall
ge få våra sämre lottade medmänniskor en möjlighet att uppleva att
vi kan och vill hjälpa dem och på så
sätt ge dem ett bättre liv. Ge dem ett
hopp, ge dem hjälp och möjligheter som individer. Vi själva bör också som individer personligen ta ansvar och påverka, konstaterade den
internationella presidenten.
Planeringen av Näsdagen går på
högvarv i klubbarna
Samarbetet
mellan
Finlands
Lionsförbund och Finlands roligaste biståndskampanj överraskade många klubbar då de återvände
från sommarpausen. Detta har ändå
inte hindrat de mest ivriga att i kalendern hitta tid för Näsaktiviteten.
I slutet av augusti sammankom 14 kampanjchefer för Näsdagen från lionsdistrikt runt om i
landet. Vad för en Näsdag och hur
kan klubbarna delta i den, var de
frågor som man sökte svar på vid
Stiftelsen Ylehjälpens och FLF:s utbildningstillfälle. Med näsfakta i
portföljerna återvände kampanjcheferna till sina distrikt för att locka
klubbarna att delta.
Lionens Näsdagsinformatör
Pertti Harju, LC Pori/Koivisto var
med på utbildningstillfället. Han
påpekar att Näsdagskampanjen detta år är ett pilotprojekt för Finlands
Lionsförbund:
– Nästa år kommer vi tidigare i
gång. Även de klubbar i vars verksamhetsplaner det nya projektet
inte rymdes med kan notera Näsdagen i sin kalender och fundera
över hur den förverkligas i november 2011.
Pertti berättar att man i många
klubbar har frågat varför lions deltar i Näsdagen. Enligt honom är
svaret enkelt.
– Vi lions får en fantastisk synlighet med vår verksamhet, kanske
den effektivaste någonsin. Vi kan
öppna dörren till samarbete och
skapa ett nätverk med bl.a. YLE:s lokalradior som ljudligt stöder Näsdagen. Därtill får vi tillgång till en ny
och färdig serviceaktivitet. Det underlättar rekryteringen av nya medlemmar till vår fina organisation,
summerar Pertti.
Genom att vi är med på Näsdagen ger lions även ett betydande
stöd till ett långsiktigt utvecklingssamarbete och är med om att
forma finländarnas inställning till
utvecklingsländerna i en positiv
riktning.
I Kuopio för man
samman näsa och puck
PDG Pertti Harju är en erfaren näsaktivist. I sitt tidigare civila arbete
som redaktör vid YLE Satakunta radio kom han att nära bekanta sig
med Finlands roligaste biståndsoperation och hans erfarenheter
har enbart varit positiva:
– Det är trevligt att vara med,
försäkrar han.
I Satakunda har församlingen,
idrottsföreningarna,
lokalradion
och många andra aktörer deltagit
i nässamarbetet. Björneborg är ett
bra exempel på vad man poängterade vid utbildningstillfället: det lönar
sig att spana efter potentiella evenemang som klubben med näsan i
spetsen kunde försöka komma med på.
Denhär linjen förverkligar man i Kdistriktet där klubbarna hat gått in
för att samarbeta med ett ishockeylag.
– Samarbetet
med KalPa är en ny
öppning för oss, berättar regionordföranden Kari Kinnunen, LC
Kuopio/Päiväranta, som
koordinerar det färska kompanjonskapet.
Hur många av stadens åtta klubbar kommer med i Näsdagskampanjen är ännu en öppen fråga. Det
som man redan vet är att lördag
30.10. kommer FM-seriematchen
KalPa – HPK, om inte att spelas så i
alla fall inledas i Näsdagsanda.
– Man har kommit överens om
att Näsdagen och lions presenteras före matchen och att lionens
bössinsamlare går runt bland publiken under pauserna. Även spelarna kommer att ha röda näsor men
om domarnas sinne för humor räcker till vet vi inte i detta skede, avslöjar Kari.
Och har klubbmedlemmarna
mod nog att genomföra en bössinsamling med röd liten boll som förskönar ansiktet?
– Alldeles säkert! lovar klubbens tidigare ordförande.
– Och bössinsamlingen begränsas inte bara till matchen Troligtvis
ordnar vi en insamling även på Näsdagen. Vi har även informerat lokalradion om våra planer.
Att fira Näsdagen enligt Kuopiomodellen kan lätt förverkligas också
på andra orter. Idén kan alltså fritt
kopieras. På adressen www.nenäpäivä.fi finns flera vinkar för hur
Näsdagens medelinsamling kan gå
till samt exempel på evenemang under tidigare år. Tilläggsinformation
gällande deltagande och hur inkomsterna redovisas ges av distriktens
kampanjchefer.
Tanja Railo
5/10 LION 63
Verksamhetsårets första
guvernörsrådsmöte på Ytterö
Guvernörsrådet höll sitt första möte för året på Ytterö 21.8.2010. Vid
öppningsfesten hälsade DG-paret
Tuula och Mikko Karisjoki de närvarande välkomna och berättade i ord
och bild om Ytterö och dess historia. I förbundets hälsning redogjorde ordföranden Lauri Vainio för den
internationella presidentens tema
”En strimma av hopp”. Varje klubb
borde komma på en ny aktivitet för
att läggas till dem vi redan har. Det
finns säkert målgrupper för varje aktivitet som vi genomför. Synligheten är även en sak som ständigt bör lyftas fram. Synligheten
gör oss kända och tjänar samtidigt
medlemsrekryteringen. Ordföranden nämnde även i sitt tal att förbundets styrelse har beviljat 10 000
USD ur katastroffonden för hjälp till
offren för översvämningarna i Pakistan. Luvian Naiskuoro uppträdde
med sång med melodier från 60 år
tillbaks i tiden.
Styrelsen
kompletterades
Vid själva guvernörsrådsmötet
kompletterades styrelsen med tidigare distriktsguvernörer. Valda blev
IPDG Eija Kiljala, LC Pihtipudas/Em-
PCC Christer Löfström uppvaktas med anledning av 65-årsdagen av CC Lauri Vainio och GS Markus Flaaming.
Foto: BVL
mit och PDG Asko Merilä, LC Utajärvi. Sittande guvernörer i styrelsen är Pirjo Järvi (107-K) och Sakari
Rahkala (107-O).
PID Tapani Rahko redogjorde för
den internationella styrelsens beslut som också finns redovisade i
den föregående LION-tidningen.
Han påpekade att de som är intresserade, kan styrelsens beslut hittas på huvudkontorets webbsidor
med sökorden ”executive summary” och ”board policy”.
MD-MERLC Pekka Sarvanto rapporterade om de mål som uppställts för bl.a. distriktens medlems-
utveckling. I varje distrikt borde det
grundas minst en ny klubb och en
klubbfilial. Beträffande utbildning
kommer man i framtiden att rikta in
sig på region- och zonordföranden.
I samband med behandlingen av
medlemsärenden lottades vinnarna
bland dem som deltagit i medlemsenkäten vid årsmötet i Tavastehus.
Fru Fortuna gynnade Pirjo Vuori LC
Turku/Aurora och Erkki Varonen, LC
Nastola.
PCC Christer Löfström gav en
rapport från årsmötet i Tavastehus
och vilka åtgärder man vidtagit utgående från de beslut som fattades
där.
Ny grafisk profil
Luvian Naiskuoro uppträdde vid öppningsfesten med sånger från 50-talet. Foto: BVL
64 LION 5/10
MD-PRC Auvo Mäkinen redogjorde för förbundets nya grafiska profil
som borde få en täckande tillämpning från papper och kuvert till elektroniska media. Lionslogon har fått
ett något ändrat utseende och färgerna är nu blått och gult (PMS 287
ja PMS 7406).
LCIF-koordinatorn PDG Marjo Kiviranta berättade om insamlingssituationen för översvämningsoffren
i Pakistan och den utmaningskampanj som startas bland lionsklubbarna och enskilda lions i olika positioner inom organisationen.
Kampanjen ”Finland
i toppen” fortsätter
PID Harri Ala-Kulju berättade om
processen och dagsläget där det
bl.a. framkom att man intervjuats av den internationella ledningen och att responsen varit positiv.
Kampanjen fortsätter oförtrutet och
det påmindes om vad varje enskild
klubb kan göra för att främja kampanjen; värna om medlemsrekryteringen, sköta rapporteringen och i
mån av möjlighet stöda LCIF.
Kortförsäljningen på
tapeten
Beträffande kortförsäljningen konstaterade PDG Seppo Lappalainen
att målet ännu är 400 000 kort och
euro. Julkorten är en enkel inkomstbringande aktivitet för klubbarna.
I framtiden kan det finnas behov
att se över situationen beträffande
kortförsäljning.
Vid guvernörsrådet möte överräcktes internationella presidentens PVDG Reijo Ikäheimonen,
PCC Christer Löfström MD-PRC Auvo Mäkinen och CC Lauri Vainio.
Därtill uppvaktades PCC Christer Löfström med anledning av
65-årsdagen med förbundets miniatyrflagga..
Under veckoslutet 21–22.8. ordnades inte endast guvernörsrådets
möte på Ytterö. Söndagen var reserverad bl.a. för seminarium om
medlemsutveckling och utbildning.
Förbundets LCIF-team höll möte liksom även Finlands Sri Lanka Lionsvänner. Sammantaget blev det ett
intensivt och intressant veckoslut.
Bo Lindberg
PDG Seppo Lappalainen redogör för årets julkortskampanj på guvernörsrådets möte. Foto: BVL
Guvernörskursen 04–05
samlades i Juga och Koli
Fredagen den 24 augusti 2010 samlades vi guvernörer med partners jämte vårt CC-par Timo och Maija-Liisa i Juga och Koli. Det var idel glada miner bland deltagarna då vi hade förmånen att få träffas än en gång. Vårt
värdpar, Jouko Soukka och Kaija Siilin, tog emot oss i Jugas ämbetshus
där kommunen bjöd på välkomstkaffe och kommundirektören Pekka Pietiäinen berättade om Juga kommun bl.a. om näringsstrukturen och befolkningsutveckling i kommunen och regionen.
Efter välkomstkaffet fortsatte vi till Nunnalahti och ”Jugas industripärla” Tulikivi. Otroligt hur man där tillverkar kakelugnar och – spisar i sten
som till stor del exporteras inom Europa och även till USA. Vi fortsatte sen till Koli där vi även bodde under träffen. På kvällen samlades vi på
den lokala andelsbankens sommarstuga där vi hade knytkalas och trivdes
till långt in på småtimmarna.
Lördagen började med att vi bekantade os med Naturcentret Ukko
och fortsatte med en båtutfärd på Pielinen. Vi gjorde strandhugg på
Kelvänsaari där vi åt lunch och fick ta del av museiområdet och dess historia. På eftermiddagen besökte vi Mattila gård i nationalparken. På söndagsmorgonen var vi uppe på Ukko- och Akkakoli och fick se ett hisnande vackert landskap. Efter tre dagars gemenskap styrde vi alla glada och
nöjda hemåt. Nu ser fram emot nästa års kursträff i Borgå 2011.
Guvernörskursen 04-05 på Kelvänsaari i Pielinen under sin
sommarträff 2010.
PR-Sven
Här var det plankor och spik i mängder. Bilden visar viadukten i Gunnar
by i Jeppo, en av tre som LC Jeppo skulle ta hand om.
Spikutdragning som en
annorlunda aktivitet
Den här sommaren har för Jeppolions varit den arbetsintensivaste i klubbens fyrtiofyraåriga historia. Förutom bl.a. skrotinsamling och Tjärrodd har
vi dragit ut spik. Statens järnvägar förbättrar stambanan och det medför
bland annat att de måste byggas viadukter. Tre sådana finns inom Nykarlebys område. Skanska är byggnadsentreprenör åt SJ. Då viadukterna var
klara revs betongformarna och spik skulle dras ut för att virket skall kunna användas på nytt. LC Jeppo åtog sig uppdraget och skrev kontrakt med
Skanska. Det var fråga om 26 km virke. Virkesdimensionerna var allt mellan 32 mm x 5 tum till 6 x 6 tum. Vissa plankor kunde vara tio meter långa.
Klubbens medlemmar började dra ut spik 29 juni och jobbet var klart den
14 september. Vi satsade nästan 600 aktivitetstimmar och roligt hade vi.
Det var en aktivitet som sammansvetsade klubben, även partners var med
och drog ut spik. Aktiviteten ger klubbens kassa ett tillskott på ca 3 000
euro. PR-Sven
5/10 LION 65
De internationella lionsvärderingarna
finns till för oss alla
niin,
uksena ja hoida työsi
• Pidä päivätyötäsi kutsum
että herätät luottamusta.
kohtuulliseen
isesti. Olet oikeutettu
tyksell
menes
työsi
eudenmukaisia etuja.
• Pyri tekemään
mutta älä tavoittele epäoik
korvaukseen vaivoistasi,
ja
nuksella. Ole vilpitön
i toisen henkilön kustan
tystäs
menes
a
itsellesi.
lunast
• Älä
i ja rehellinen omalle
luotettava lähimmäisilles
väärin,
televän
menet
än
sti. Jos Sinun epäillä
• Toimi aina epäitsekkää äistäsi kohtaan niin kuin toivot hänen
käyttäydy silloin lähimm
kohtaan.
käyttäytyvän Sinua itseäsi
a. Tosi ystävyys ei vaadi
eena, ei välikappaleen
äisistä palveluista.
• Pidä ystävyyttä tavoitt
keskin
ainen
se ole riippuv
mitään itselleen eikä
si. Sanoin ja teoin osoita
isuute
velvoll
iset
n.
• Täytä yhteiskunnall
si ja yhteiskuntaasi kohtaa
maata
esi
rehtiyt
ja
oikeudenmukaisuutesi
n; surevat tarvitsevat
heidän koettelemuksissaa ailevat tukeasi.
• Auta lähimmäisiäsi
ja vaikeuksissa kampp
heikot
si,
tuntoa
myötä
s kiitoksessasi.
eluissasi, mutta antelia
• Ole varovainen arvost
sä, ei hajoittaen.
Toimi rakentavassa mieles
ATIONAL
LIONS CLUBS INTERN
För att användas i din klubb kan du skriva ut lionens
internationella etisk kod från sidan www.lionharria-k.com
Inled en diskussion om lionsvärderingarna och kodens
innehåll och ge respons till Harri på hans webbsida.
Vid årsmötet i Tavastehus beslöt
man att bland de finländska lionen
inleda en diskussion om värderingar. PDG Ossi Eloholma inledde diskussionen genom att beskriva de
finländska lionsvärderingar som
kommit fram i en utredning som
gjordes för några år sedan. Dessa
är bl.a. fosterlandet och världen,
pålitlighet, servicevilja, talkoarbete
och människonärhet.
Diskussion om
värderingar
Den internationella serviceorganisationens verksamhet bygger mycket
på gemensamma värderingar. I en
organisation i vilken det finns över
200 olika nationer och många stora och ännu flera mindre religioner
är det svårt att definiera en gemensam värdegrund. I tidningen Kirkko
ja Kaupunki, som kom ut senaste
sommar, behandlade man gemensamma principer i olika religioner
och man fann ett gemensamt drag
som hos de kristna har fått formen
av uppmaningen” Du skall älska din
nästa som dig själv”
– Förutom det ovannämnda
66 LION 5/10
k man som ett gemensamt ddrag
kan
för religioner nämna två principer som man kunde beskriva som
en medvetenhet om en högre makt
och betonandet av människan som
samhällelig varelse, konstaterar kyrkoherden i Tavastby församling Jukka Nevala. Till övriga delar finns det
stora skillnader mellan religionerna,
tillägger lion Jukka.
För ett par år sedan gjorde jag ett
klubbesök i Kroatien hos LC SplitDioklecijan. Mötet inleddes med
en gemensam ceremoni där kubben stående hörde på när en av
medlemmarna högt läste en text på
kroatiska. Därefter sade man högt
tillsammans någonting. Min kamrat som satte bredvid mig förklarade vad det var fråga om. Det som
lästes upp var lionens etiska kod
och genom att därefter tillsammans
högt säga vårt tema ”Vi tjäna” försäkrade var och en att i sitt eget liv
sträva efter att efterfölja temat. Jag
kände igen den etiska koden i vår
årsbok som åtta principer för lionsverksamheten. I Kroatien poängterar man principerna kraftigt vid
klubbens alla möten, hos oss i Finland har de kommit i skymundan
och har i våra ceremonier ersatts av
marschen ”Leijonandan”.
– Då man diskuterar om organisationens värderingar är det fråga
om att göra dem genomskinliga,
medlemmarna tar dem till sig på
sitt eget sätt, gör ändringar och förbättringar och framför allt tar till sig
de resultat som uppkommit genom
inbördes växelverkan, konstaterade
professor Kari Lilja, som svarar för
ämnet organisation och ledarskap
vid Aalto-universitetet, i en diskussion som vi nyligen förde vid middagsbordet. I diskussionerna om
värderingar är det mera fråga om en
dialog inom organisationens än om
filosoferande. Man funderar över
vvad man skall göra, hur man borde
vverka så att man skulle uppfylla de
nuvarande värderingarna eller borde man göra någonting helt annat
med vilket man bättre skulle svara
på omgivningens ändrade krav, preciserade professor Lilja.
Hustavla som
påminnelse
Tillsammans med VCC Heimo Potinkara har vi låtit göra den ”Etiska koden” i form av en hustavla för
att användas av de finländska lionsklubbarna. I värdediskussionerna
behöver man ett konkret utgångsläge som diskussionsunderlag. Ett så-
dant bildar den internationella organisationen värdesystem som sätts i
ord i den etiska koden, lionsprinciperna. På ett praktiskt plan är värdediskussionen ett utbyte av tankar
och samtidigt en uppdatering av
dessa så att de lämpar sig för verksamhetsomgivningen och nuläget.
Hustavlan kan man skriva ut för
klubbarnas bruk från N-distriktets
webbsida www.lions.fi >> piiri N
>>ajankohtaista>>arvokeskustelu.
Vi finländska lions har fattat ett
gemensamt beslut att föra fram en
finländsk kandidat till posten som
internationell president. I Finland
har lionsverksamheten slagit rot i
samhället bättre än någon annanstans. Hos oss finländare finns det
något eller t.o.m. flera drag, som
om vi får dem att slå rot i hela organisationen, kunde hjälpa till att lösa
det mycket omtalade frågan om organisationens servicestyrka (medlemsantal). Vi bör inte vänta overksamma tills PID Harri Ala-Kulju står
i tur. Vi kan göra de värderingar som
styr den finländska lionsverksamhetens klarare och genom det möjligtvis finna någonting nytt att berätta
för världens lions vilket i sin tur stöder vår egen kandidat att nå posten
som internationell president.
Markku Talvio
PDG
Lions Club Split-Dioklecijans möte öppnas så att klubben stående lyssnar på
då en av medlemmarna högt läser upp lionsprinciperna. Som avslutning säger man unisont ”Vi tjäna”.
Generalsekreterarens spalt
Nya processer– ett medlemsregister
M
Medlemsregistret
Då det gäller medlemsregistret har
klubbarnas representanter uppdaterat sina uppgifter exemplariskt. De
senaste veckorna har utvisat att användningen av ett register är på sin
plats. I det inhemska registret har
det saknats uppgifter om funktionärer som nu har kompletterats. Adressen till registret har förorsakat frågor. Medlemsregistret finns zunder
adressen
www.lions.fi/rekisteri.
Man kommer till medlemsregistret
även via Medlemscenter till Medlemsregister -> Logga in.
Användarkoden finns noterad i
årsboken vid respektive medlems
namn. Det bör finnas åtta nummer varför man framför siffran bör
lägga till ett tillräckligt antal nollor så att numrens antal är korrekt. Som följande åtgärd utökar
vi antalet användare. Vi har redan
gett användarrättigheter åt distriktens viceguvernörer och till klubbarnas kassörer och medlemsledare. Jag ber att alla kontrollerar den
egna klubbens uppgifter och rätta dem ifall ni noterar felaktigheter.
Uppdateringen av medlemsuppgifter sker således bara i det inhemska
registret. Därifrån överförs uppgifterna automatiskt till huvudkvarterets motsvarande register.
Beträffande
aktivitetsanmälningarna förfar vi på följande sätt.
I detta skede ber jag att dem som
uppdaterar klubbens uppgifter att
själva registrera och arkivera dessa
eller att utnyttja distriktets rapporteringssystem. När vi i det inhemska registret får konstruerat en ny
aktivitetsrapporteringsdel, överför
vi alla de uppgifter som matats in i
det till huvudkontorets motsvarande register.
Ta kontakt ifall inloggningen inte
lyckas.
Skatteärenden
Flera klubbar har fått begäran om
utredning som gäller beskattning.
Vår expert uppmanar alla att svara i tid och att sända skattemyndigheterna de uppgifter som de begär. Efter det kan vi med hjälp av
vår expert göra upp rättelseyrkan
för vilket vi har tid ända upp till 5
år. Jag ber alla klubbar som har fått
begäran om utredning från skattemyndigheterna att sända dessa till
mig så att vi kan börja rätta till beskattningsuppgifterna.
Fortsättningsvis har jag fått telefonsamtal gällande avsaknandet
av FO-nummer. Lionsförbundet rekommenderar att man skaffar sig ett
FO-nummer. Det gör det i många
hänseenden lättare för de företag
som sänder betalningar till oss. Efter det att man fått sitt FO-nummer
sänder skattemyndigheterna skattedeklarationsblanketter som man
ifyllda bör returnera inom utsatt tid.
Nordiska lionsmötet
– NSR
NSR-mötet hålls i början av det
kommande året eller 28–30.1.2011
i Hyvinge, Finland. Programmet är
intressant. På seminarierna får man
nya impulser för klubbverksamheten och vid mötet kan man påverka den nordiska verksamheten. Lördagskvällen 29.1. utgör vinterns
höjdpunkt i Hyvinge då man under
galakvällen får följa med ett fint program och träffar bekanta med vilka
man kan utbyta tankar och idéer.
Bokföringsprogrammet
Jag påminner på nytt om att vi förmedlar Tasari-bokföringsprogrammet till klubbarna. Programmet
innehåller en kontoplan som skräddarsytts för lionsklubbar och som i
hög grad underlättar bokföringsarbetet. Priset på programmet är 175 €
(inkl. moms) om man till programmet inte vill ha en budgeteringsdel
och eller möjlighet att använda sig
av kostnadsställen. Ifall man vill ta
med budgetering och uppföljning är
priset 195 € (inkl. moms). Kontouppgifterna kan ändras.
Fotograferingstävlingen
Guvernörsrådet har godkänt organiseringen av fotograferingstävlingen
varför jag hoppas på ett aktivt deltagande i tävlingen. Noggrannare direktiv får ni under oktober på våra
webbsidor.
Europa Forum 2010
i Bologna
Från Finland deltar ett tämligen stort
antal lions och partners. Man kan ännu anmäla sig och fara med och bekanta sig med en intressant italiensk
stad. Direktiv finns på Internetadressen www.europaforum2010.it.
Åtgärder gällande
föreningsregistret
För att göra det klart nämner jag
igen att den sittande styrelsen undertecknar bokslutet. Det beror på
det att den nuvarande styrelsen ansvarar för klubbens verksamhet.
Presidenten har rätt att teckna klubbens namn ifall ändringarna gällande namntecknarna har gjorts till föreningsregistret.
Seattle 2011
4–8.7.2011. Vi meddelar senare om
eventuella gemensamma researrangemang.
Händelsekalendern
För klubbarna att notera har jag i
händelsekalendern samlat aktuella ärenden. Meddela mig ifall ni vill
ha en mera omfattande händelsekalender.
Jag önskar er alla en givande
höstsäsong!
År 2011 arrangeras det internationella årsmötet eller Convention i Seattle, USA. Tidpunkten är
Markus Flaaming
Generalsekreterare
Händelsekalender
Internationella evenemang och tidsfrister hittar du på huvudkontorets
webbsida www.lionsclubs.org -> Nyheter och evenemang
Oktober
8.10. Servicedag
Klubbarnas årsmöten
15.10. Internationella vita käppens dag
21.10. Lionsförbundets styrelsemöte
31.10. Distriktsguvernörernas arbetsmöte i Tammerfors
31.10.–3.11. Lions ledarskapsinstitut för seniorledare i Bologna, Italien
Ändringar införs i medlemsregistret
November
3–6.11.2010 Europa Forum Bologna, Italien
14.11. Världsdiabetesdagen
15.11. Sista datum för en klubb att skicka en vinnande fredsaffisch (för
varje sponsrad tävling) till distriktsguvernören i det egna distriktet.
19.11. Lionsförbundets styrelsemöte
20.11. Guvernörsrådets möte i Åbo
Region- och zonmöten
Ändringar införs i medlemsregistret
December
1.12. Sista datum för distriktsguvernörerna att skicka en vinnande
fredsaffisch till guvernörsrådets ordförande
5.12. Internationella Leodagen
12.12. Lionsförbundets styrelsemöte
31.12. Sista datum för nedsatt anmälningsavgift till internationella
årsmötet
Ändringar införs i medlemsregistret
Januari
3.1. Beställningar av nya tävlingspaket för fredsaffischtävlingen kan
göras från Lionsförbundets klubbmaterialförsäljning
3.1. Anmälningssidorna för Lionsförbundets årsmöte 2011 öppnas
13.1. Lionsförbundets styrelsemöte
13.–19.1. LCIF-veckan
15.1. Inlämning av klubbmotioner till distriktets årsmöte till
distriktsguvernören
16.1. Inlämning av klubbmotioner till Lionsförbundets årsmöte senast
kl. 15.45
5/10 LION 67
LC Oripää och lantbruksutställningen
Okra visar vad lions kan uträtta
Vartannat år ordnar LC Oripää på
ortens flygfält lantbruksutställningen Okra som i år var den 16:e i ordningen. Utställningen, som i tiden
började som ett auktionstillfälle,
har för varje år vuxit sig större och
större. I år räckte utställningen fyra
dagar mot att den tidigare varit ett
tredagars evenemang. Utställningsområdet sträckte sig över 160 hektar
och längs landningsbanan byggdes
en bulevard som var 300 meter lång
och kantades av täckta utställningsoch informationsavdelningar. Utställarnas antal uppgick i år till över
400.
Utställningen är i sitt slag ett av
Finlands och t.o.m. Europas största
och den riktar sig speciellt till fackmänniskor inom lant- och skogsbruk. Man glömmer ändå inte bort
att ge även de minsta besökarna tillfälle att bekanta sig med bl.a. husdjur och gamla lantbruksmaskiner. I
sommar uppgick besökarantalet till
över 50 000.
Okra-utställningen ställs i ordning och drivs som talkoarbete . Utställningschefen, lion Jukka Isotalo
berättar att en lionsklubb med 37
medlemmar omöjligt själva kan kla-
rat större summor bl.a. till regionsjukhuset i Loimaa.
Nytt för i år var även att lionsdistriktet 107-A fanns bland utställarna. Som sådan ger LC Oripääs
aktivitet en bra synlighet åt lionsverksamheten men en alldeles egen
lionsavdelning bidrar säkert till att
utställningsbesökaren kan få en
ytterligare aha-upplevelse.
Stora maskiner och fladdrande fanor
på Okra2010. Foto: BVL
Föregående distriktsguvernör Pekka
Kontturi (t.h.)var en av lionsavdelningens informatörer på Okra-utställningen. Foto: BVL
ra av allt som har med utställningen att göra.
Trots det har man endast två
avlönade i organisationen, resten
av arbetsinsatserna görs av klubbmedlemmarna och 500 andra föreningsaktiva. Ett samarbete som i
förlängningen gagnar alla medverkande. Genom sin aktivitet har LC
Oripää kunnat stöda hemkommunens innevånare genom betalda
hälsocentralavgifter och även done-
Arktis och slagfält på PDG-träff
Veckoslutet 28–29.8.2010 samlades PDG-kursen 1996-97 till sedvanlig årsträff. Vi var 17 deltagare som njöt av gemenskap och samvaro. Inkvarteringen var Pörkenäs lägergård, ett lugnt och fridfullt
ställe med mycket god betjäning. På lördagens program stod besök
på Nanoq museiområde. Pentti Kronqvist, grundare av museet guidade oss. Hans kunnande och intresse för expeditionerna till Grönland fängslade oss alla.
Lördagskvällen kunde vi tillsammans njuta av fri samvaro i Pörkenäs lägergårds konferensutrymme. Efter söndagens frukost styrde vi
kosan mot Oravais slagfält och det uppbyggda furirbostället. Där såg
vi film föreställande hur slaget hade utförts och guidades i området.
En lyckad träff avslutades här. Alla tog farväl och hemresan för deltagarna fortsatte härefter.
LC Kimito-Kemiö uppvaktade
100-åriga Alma-hemmet
Börje Kullman
Deltagarna i PDG
kursens 1996-97
sommarträff utanför den nybyggda
kyrkan på Nanoq
museiområdet i
Jakobstad.
68 LION 5/10
LC Kimito-Kemiö har uppvaktat Alma-hemmet som fyllde 100 år i början
på sommaren genom att donera en 46 tums platt-TV som skall förgylla åldringarnas boende på åldringshemmet. På bilden fr.v. sekreterare Ralf Nummelin, åldringshemmets föreståndare Daniela Eklund och president Magnus Nyman.
5/10 LION 69
SUOMEN LEOT
Ida Ståhle
ANTTI FORSELL
Suomen Leijonat ja
L
Leot
ovat lähteneet mukkaan Ylen Hyvä Säätiön
Nenäpäivään, joka on
N
huumorin ja viihteen keinoin maailman köyhimmissä oloissa asuvien
m
la
asten ja aikuisten auttamiseksi varoja keräävä
m
ka
ampanja.
Nenäpäivä
järrjestetään kerran vuode
essa loka-marraskuun
aikkana. Kampanjan symbolina on punainen Nenä.
Leijonien
L
kampanja
on käynnissä 15.10.–
5.11.2010.
Vuoden
201
10 virallista Nenäpäivvää vietetään perjanttaina 5.11. Voisiko
Nen
näpäivä liittää klubisi Hyvänmielenpäivän
aktivviteettiin? Nauru ja
huum
mori tuovat hyvää mieltä ja juuri se on kansallisen
päivä
ämme tavoite. Klubi voi
osalllistua esimerkiksi ostama
alla kaikille jäsenilleen
puna
aiset kampanjanenät,
joita klubi käyttää esimerkiksi hautausmaalla mehua
jakae
essaan. Nämä kaksi
kampanjaa sopivat toisilleen
LEO
LEH
5/20 TI
10
Syysauringosta ja lapsille järjestetystä
estetys
ety
Linnanmäki-illasta nauttivat suomalaiset leot ja leijonat yhdessä
kansainvälisen presidentin Sid L. Scruggs III ja vaimo Judyn kanssa.
kuin – no – nenä päähän.
Klubisi voi osallistua kampanjaan myös monella muulla
tavalla. Voitte lahjoittaa rahaa,
ostaa kampanja tuotteita, järjestää klubin yhteisen pöljäilyta-
pahtuman tai osallistua jonkun
muun järjestämään Nenäpäivä-tapahtumaan, liittyä Nenäpäivän Facebook-ryhmään tai
vain hymyillä vastaantulijoille ja
tartuttaa iloa muihin. Tee jokaisesta päivästä Nenäpäivä piris-
tämällä lähimmäistesi päivää.
Katso lisää tietoa kampanjasta osoitteesta www.nenapaiva.
¿WDL/LRQOHKGHQQXPHURQ
VLYXLOWD±
Neuvoston suusta
presid
dentti Riikka Mustonen
Osallistu leoneuvoston toimintaan
O
lemme tällä kaudella
leoneuvostossa
lähteneet
liikkeelle
hieman
n eri pohjalta, kuin aikaisem
mpina vuosina, sillä toteutamme kaikki suurimmat
hankkeemme
projekteina.
Projektiit keskittyvät jäsenmäärän kassvattamiseen, uusiin ja
ajanmukkaisiin sääntöihin sekä klubitoiminnan helpottamiseen. Tu
ulemme kauden aikana
keskittym
mään kuuteen suureen
projektiin
n: leoklubien perustamisprojekti, matrikkeliprojekti,
sääntömuutosprojekti, materiaaliprojekkti, koulutuspakettiprojekti ja projekti uudeksi kansalliseksi akttiviteetiksi.
Leo Eurropa Forumin seminaarissa Evolvve or Dissolve kävi esille, että jä
äsenistömme johtamistaidott ovat puutteellisia. Leot
ymp
päri Eurooppaa ovat
70 LION 5/10
huomanneet, että muun muassa klubipresidentit eivät osaa
johtaa kokouksia tehokkaasti
tai delegoida ja antaa vastuuta
muille klubilaisille. Leoneuvoston projektityöskentelyn yksi
taustasyy on johtamismahdollisuuksien antaminen mahdollisimman monelle neuvokselle.
Johtajuus on yksi järjestömme
kivijaloista ja sen oppii parhaiten käytännössä. Jokaiselle
projektille on oma johtajansa,
joka on vastuussa projektin
vetämisestä ja läpiviemisestä. Varapresidentin tehtävänä
on puolestaan varmistaa, että
projektit etenevät ja että projektijohtajat ovat tietoisia projektinsa tavoitteista ja aikataulusta.
Mitä muita syitä työskentelytapojen muuttamiselle on?
Projektiluontoisuus antaa leoneuvoksille
mahdollisuuden
osallistua juuri niihin hankkeisiin, jotka tuntuvat itsestä
mielekkäiltä.
Pienemmässä
projektiporukassa kaikkien jäsenten panostus on tärkeää ja
näkyy lopputuloksessa, mikä
antaa lisämotivaatiota neuvostotyöhön. Suurten hankkeiden
hallitseminen on helpompaa,
kun tavoitteet ja aikataulut
ovat kirkkaita ja vastuuhenkilöt kaikkien tiedossa. Pienryhmätyöskentelyssä uudet ideat
pääsevät paremmin esiin ja
sen seurauksena myös leoneuvoston kokoukset tiivistyvät ja
tehostuvat.
Osaamista ei
kannata heittää
hukkaan
Eräs tärkeä taustasyy projekteille on osallistumismahdolli-
suuksien antaminen muillekin
kuin leoneuvoston jäsenille.
Jäsenistöstämme – sekä leoista että leijonista – löytyy paljon
osaamista, jota ei kannata heittää hukkaan. Haluaisitko sinä
olla mukana esimerkiksi ideoimassa uutta leomateriaalia,
tai kehittämässä järjestömme
sääntöjä, entä haluatko uutta
ilmettä matrikkeliin tai olla etsimässä uutta yhteistä avustuskohdetta Suomen leoille? Nyt
projektiryhmät etsivät osaavia
ja innokkaita jäseniä, jotka
haluavat olla mukana kehittämässä Suomen leotoimintaa!
Lisätietoa projekteista ja työryhmistä saa leoneuvoston
projektikoordinaattori
Jukka
Mäkitalolta.
Tehokasta ja aikaansaavaa
kautta kaikille!
M
Klubisähkeitä
illä kyljellä leomaailma makaa? Kuka on
tehny mitä ja missä? Lue tämä palsta ja
pysyt kärryillä. Jutut on kerätty pääosin
piiriedustajien/-presidentin neljännesvuosiraporteista ja omia sähkeitä saa lähettää tuttuun osoitWHHVHHQOHROHKWL#OHRFOXEV¿
Kerännyt Ida Ståhle
Leolehti on saanut paljon
vinkkejä leomaailman tapahtumista. Toimitus kiittää kaikkia
vinkkaajia! Monelta suunnalta
kuuluu uusien klubien perustamishankkeista sekä uusista
innokkaista jäsenistä. Onnea
kaikille uusille leoille!
Pitkään toiminut Leo Club
Tampere/Tohloppi on kuopattu. Leolehden korviin on
kuitenkin kantautunut huhu,
jonka mukaan uusi Leo Club
Tampere perustettaneen pian
tämän murheellisen tapahtuman jälkeen.
Myös Vihdissä, Lempäälässä ja Valkeakoskella puuhaillaan uuden leoklubin perustamisen parissa. Molemmat on
tarkoitus saada pystyyn tämän
kauden aikana.
Suomen Leot saivat Leo
Europa Forumissa Unkarissa
eurooppalaisten leojen yksimielisen kannatuksen LEF2013
järjestämiseksi
Suomessa.
Samoin Lions-liiton hallitus ja
kuvernöörineuvosto puolsivat
hanketta. Orgateamia kasataan parhaillaan.
ensi keväänä. Juhlia vietetään 11.–13.3.2011 ja niiden
yhteydessä pyritään lisäksi
järjestämään G-piirin Skeba¿QDDOL
Leo Club Helsinki/Itäväylän kausi lähti käyntiin
10.9. Vuosaaren ravintola
Suomen vanhin yhtäjak- ClubHousessa, jonne klubisoisesti toiminut leoklubi Leo laisia ja kaksi uutta kasvoa
Club
Jyväskylä/Lohikoski kerääntyi klubikokoukseen ja
MXKOLL YXRWLVFKDUWHUHLWDDQ viettämään aikaa yhdessä.
/HRUDKDVWRQMDNR±
/HRUDKDVWRQ KDNX ±
2011 päättyi 30.6.2010. Määräaikaan mennessä saapui kuusi hakemusta, joista kaikkien
perusteella pystyttiin myöntämään avustusta kansainvälisiin
leotapahtumiin.
Avustuksista viisi ensimmäistä myönnettiin Sopronin
Leo Europa Forumiin 2010 ja
YLLPHLQHQ6\GQH\Q/LRQV,QWHUnational Conventioniin. Kesän
jaossa annettiin avustuksia yhWHHQVlHXURD
Haku LEF 2011
Delegation
Leaderiksi
Leoneuvosto hakee Delegation Leaderia (DL) Romaniassa
13.–20.8.2011
järjestettävään Leo Europa
Forumiin. Kirjallinen hakemus on osoitettava leoneuvostolle 30.11. mennessä.
DL:lle korvataan osallistumis- ja matkakuluja leoneuvoston päätöksen mukaisesti.
DL:n tehtäviin kuuluu:
‡(GXVWDD YLUDOOLVHVWL 6XRmea Forumissa
‡ ,QIRUPRLGD 6XRPHQ OHRMD
tapahtumasta ja järjestelyistä ennen tapahtumaa
‡ 2VDOOLVWXD
PDKGROOLVXuksiensa mukaan 21.–
23.1.2011 järjestettävään
SUHIRUXPLLQ
‡ 2OOD YDVWXXVVD 32&WDSahtuman Suomen ständin
tarjonnasta
‡ <ULWWll KDQNNLD \KWHLVW\|kumppaneita ja sponsoreita LEF:iin
‡ +RLWDD PDWNDMlUMHVWHO\LWl
olla yhteydessä järjestäviin leoihin
‡ /RSXNVL NLUMRLWWDD UDSRUWWL
Forumista ja tekemästään
työstä
Lähetä
hakemuksesi
eräpäivään mennessä leoneuvoston presidentille Riikka Mustoselle osoitteeseen
3DOODNVHQWLH % Helsinki. Lisätietoja DL:n
tehtävistä saa seuraamalla
sleo-listaa ja leojen nettisivuja.
ZZZOHRFOXEV¿
Avustuksia saivat seuraavat
leot:
‡ Mirka Keränen, Leo Club
/LPLQND/XPLMRNL
‡ Ville Savilampi, Leo Club
/LPLQND/XPLMRNL
‡ Karri Lehto, Leo Club Hä-
meenlinna
‡ Tommi Partanen, Leo
Club Hämeenlinna
‡ Annemari Päivärinta,
Leo Club Hämeenlinna
‡ ,GD6WnKOH/HR&OXE
Järvenpää
Leorahaston
KDNX±
Leoneuvosto
julistaa
avatuksi leorahaston haun
±MDWRLYRRSDOMRQ
hakemuksia talven ja kevään
tapahtumiin. Leorahastosta
voi hakea avustuksia kansainvälisen leotapahtumien
osallistumiseen.
Talven
jaosta voi saada avustuksia
kevään 2011 tapahtumiin.
Kevään haussa jaettavaa on
HXURD
Hakemukset tulee toimittaa kirjallisina (ei sähköpostitse) leoneuvoston varapresidentti Jukka Mäkitalolle
30.11.2010 mennessä. Osoite on:
+HOYLQWLH&&
0500 Jyväskylä.
Tammikussa järjestetään
Hyvinkäällä yhteispohjoismainen leo- ja leijonatapah-
tuma NSR (Nordsika
VDPDUEHWVUnGHW MRND
kokoaa leoja myös
muualta Euroopasta.
Samalla tapahtuman
yhteydessä
HelVLQNL,WlYl\OlQ
OHRW
järjestävät perinteiset
C-piirin Talvipäivät.
Lisäksi talvella on
Leo Europa Pre Forum 2011 Romaniassa ja myöhemmin
kevään mittaan useita
eri maiden vuosikokouksia.
Lisätietoa kevään
kansainvälisistä leotapahtumista
saa
,/2$QWWL+XRSDQDOta ja hakemuspohjat
löytyvät leojen nettisivuilta osoitteesta
ZZZOHRFOXEV¿
5/10 LION 71
SUOMEN LEOT
Kansainvälinen presidentti tukee leoja
Teksti Ida Ståhle
K
ansainvälinen presidentti Sid L.
Scruggs III vieraili Suomessa elokuun lopulla. Hänen vierailuaikataulunsa oli tiukka, mutta hän ehti
antaa haastattelun
Leolehdelle ennen
matkansa jatkumista Tanskan ja Ruotsin kautta Intiaan.
Leolehti tapasi presidentti Scruggsin Linnanmäellä leojen ja leijonien
yhteisen Nenäpäivä-tempauksen merkeissä. Tapahtumaan oli kutsuttu
lastensuojelun piirissä olevia lapsia eripuolilta pääkaupunkiseutua. Lapsille
tarjottiin hauska ilta Linnanmäellä ja hieman tietoa
Lastenpäiväsäätiöstä, Nenäpäivä-kampanjasta sekä leijonista ja leoista. Presidentti Scruggskin pääsi
kokeilemaan
Linnamäen
laitteita. Suosikikseen hän
ilmoitti vanhan kunnon vuoristoradan. Presidentti kehui
vierailunsa järjestelyjä Suomessa. Hän oli erityisen iloinen
siitä, että hän oli päässyt näkemään leijonien projekteja ja tapaamaan leijonien suomalaisia
yhteistyötahoja.
Nuorisotyö ja leot
lähellä sydäntä
Nuorisotyö on erityisen lähellä Scruggsin sydäntä. Hän harmitteli sitä, etteivät ihmiset ole
tietoisia kaikista hienoista projekteista, joita leijonat ja leot
tekevät nuorison hyväksi. Leijonien pitäisi kertoa rohkeammin tekemästään työstä omalla paikkakunnallaan. Hän kiitteli
myös Suomen Leojen Lämpöä
Karjalan Lapsille – keräystä
(LKL). Scruggsin mukaan LKL
on hienoin leoaktiviteetti, josta
hän on kuullut.
Scruggsin oman leijonaklubinsa Vass Lions Club toimii
taustaklubina kahdelle leoklubille. Molemmat klubit ovat koulupohjaisia, kuten Yhdysvalloissa
on tapana. Toinen klubi on yläkouluikäisille nuorille ja toinen
lukiolaisille. Yhteistyö molempien klubien kanssa sujuu hyvin,
koska molempien klubien pre-
sidentit
osallistuvat kaikkiin leijonaklubin kokouksiin. Näin
tieto kulkee leoilta ja leijonille ja yhteistyöt voidaan parantaa jatkuvasti.
Yksi Vass Lions Clubin nuorisoaktiviteetti on nimeltään
%DFNEDJ %XGGLHV $MDWXNVHna on auttaa lapsia, jotka eivät
saa tarpeeksi ruokaa kotonaan
YLLNRQORSSXLVLQ ,OPL| RQ WXWtu myös Suomessa, koulujen
keittiöt ovat usein kertoneet lehdissä siitä, kuinka kouluruokaa
kuluu maanantaisin aina enemmän kuin viikon muina päivinä.
%DFNEDJ%XGGLHV±SURMHNWLVVD
tarpeessa olevat oppilaat saavat leijonilta perjantaina repun,
jossa on heille ruokaa viikonlopuksi. Ruoka on kätketty koulukirjojen alle, joten luokan muut
oppilaat eivät saa tietää luokkakaverinsa kotiongelmista.
Kansainvälinen presidentti Sid L. Scruggs
III ja vaimo Judy Yhdysvalloista
iloitsivat Nenäpäivästä ja nauttivat
palveluaktiviteetista Linnanmäellä.
Paljon terveisiä
Suomen Leoille
Presidentti Scruggs haluaa
rohkaista leoja yhteistyöhön
leijonien kanssa, vaikka se joskus tutuisikin hankalalta. Leoilla on paljon hyviä ideoita, valtavasti energiaa ja innovaatiota.
Leijonat tarvitsevat kaikkea tätä. Leotoiminta valmistaa johtajuuteen leijonissa. Scruggs
kannustaa kaikkia leoja liittymään leijoniin, kun leojen yläikäraja täyttyy.
Kuulumisia Ranskasta
Teksti Sarah Maillet, Ranskan ILO 2008-2010
Olen ollut leo 12 vuotta ja
olen elänyt ja kokenut palMRQ IDQWDVWLVLD DVLRLWD QlLGHQ
menneiden vuosien aikana.
Haluaisin kertoa teille kansainvälisistä leokokemuksistani
muutamalla rivillä.
Liityin Leo Club Maubeuge
Odysée’hen Ranskassa vuonna 1998 ja todella pian, jopa
ennen käyntiä ensimmäisessä
Ranskan leojen vuosikokouksessa, otin osaa Leo Eurooppa
Forumiin (LEF:iin). EnsimmäinHQ /()LQL ROL (XSHQLVVD %HOgiassa vuonna 1999. Mahtava
viikko sai minut jatkamaan toimintaa! Viikkoon kuului yli 200
leoa yli 15 eri maasta, työpajoja,
rikkaita keskusteluita, kulttuurivierailuita sekä myös unohtumattomia illanviettoja.
Osallistuin myös Leo Europa
)RUXPLLQ %HUOLLQLVVl YXRQQD
2000 ja Antalyassa 2001 ja
päädyin samaan lopputu-
ORNVHHQ0,(/(7g17b7LHWHQ- vastaanottaa eurooppalaisia
kään leot eivät ole koko elämäni Leoja 2006, joten minulla oli
vaikkakin ne muodostavat ison entistä suurempi syy osallistua.
osan siitä ja opintoni ovat vi- Menin siis Ljubljanaan 2005
ivästyneet
ennen elämistä
muutamia vuoLEF:in ”pimeälsia… Tuntui
OlSXROHOOD´%HJ
kummalliselta
Meilissä. Mikä
olla
osalliselämys olikaan
tumatta teidän
järjestää tämä
järjestämääntapahtuma!
ne
LEF:iin
9XRGHVWD Saariselällä
muodostui taas
3\Kl
vuosi
ilman
LEF - minulle
LEF:ia, mutta
sanottiin. Aivakaana aikovan kuin Joumuksenani oli
lupukkikin olisi
elää seuraava
ollut
siellä.
vuosi uudella
Se oli minulle
WDYDOOD,WVHDVLliikaa ja minun Sarah innostui kansainvälisestä
assa matkuspiti palata Leo harrastuksesta jo 12 vuotta sitten, tin Nevsehiriin
mutta harmittelee ettei ollut mukana
Europa
Fo- Suomen LEF:ssä 2004.
,/2QD YXRQQD
rumien pariin!
2008.
Ranskan leot aikoivat suunUusi rooli, uudet tavoitnata suureen seikkailuun ja teet, uudet kokoukset, mutta
aina yhtä paljon unohtumattomia ja ainutlaatuisia hetkiä!
,/2QD ROHPLQHQ RQ DQWDQXW
minulle myös mahdollisuuden
osallistua uusiin tapahtumiin
kuten PreForumiin (LEPF),
mutta myös Euroopan Lions
Forumiin (Lions EF). Tämän
NDKGHQYXRGHQ,/2NDXGHQMD
seitsemännen LEF:ini jälkeen,
joka järjestettiin Sopronissa
tänä kesänä, haluan edelleen
osallistua muihin kansainvälisiin leotapahtumiin.
Minulle on myös vihjattu,
että vuonna 2013 saatetaan
MlUMHVWllQ ¿QWDVWLQHQ /() (Q
aio varmasti jäädä siitä paitsi!
Toivotan teille onnea tässä
suuressa seikkailussanne ja
toivon tapaavani teitä sitä ennen LEF:ssa Romaniassa tai
%HOJLDVVD
VXRPHQWDQXW$QQDgUOLQJ
Leotoimintaa Down Under
Teksti Riikka Mustonen
RIIKKA MUSTONEN
Ystävyyttä yli manteireiden.
Y
ksi järjestöm-me
hienoimmista asioista on se, että leoja löytyy ympäri maapalloa. Minä matkustin
mahdollisimman kauas
katsomaan, miten leoasiat hoidetaan pallon
toisella puolella – Australiassa!
tätä kautta mukaan toimintaan.
Leot ovat tunnettuja leijonaklubien piirissä ja yhteistyö on
loistavaa.
Koordinointi leojen välillä on
Australiassa ongelmallisempaa. Välimatkat ovat erittäin
pitkiä, joten yhteisiä tapaamisia on vaikeaa järjestää. Australiassa ei ole leoneuvoston
kaltaista keskitettyä leohallintoa, joka olisi vastuussa maan
leotoiminnan kehittämisestä.
Täten klubit eivät tiedä, mitä
muut leot puuhaavat tai missä
leoklubeja ylipäätänsä edes on.
Käsitykseni mukaan läheiset
klubitkaan eivät tee paljoa yhteistyötä. Toiminta on selkeästi
omaan elinympäristöön keskittynyttä.
Toinen ongelma nousee, kun
leoklubien jäsenet valmistuvat
kouluistaan. He ovat vielä liian
nuoria menemään leijonaklubiin, mutta paikkakunnilla ei
ole leoklubeja, johon eri koulujen leoklubit jättäneet jäsenet
voisivat liittyä. Muutamilla paikkakunnilla tälläisia ”community
based” -klubeja on jo perustettu, joten haaste on otettu vastaan.
Mikä se leo-leijona
oikein on?
,KPHWWHOLQllQHHQNXQQlLQ
vanhempien leojen rinnuksissa vierekkäin sekä leo- että
leijonapinssit. Tom osasi kertoa, että hän ja monet muutkin parikymppiset leot ovat
leo-leijonia. He siis kuuluvat
sekä leo- että leijonaklubiin
ja puuhaavat molemmissa
aktiivisesti. Molempiin klubeihin kuuluminen antaa
kuulemma paljon, sillä siinä
pystyy hyvödyntämään molempien klubien vahvuuksia
sekä näkemään järjestömme kahdesta erilaisesta
näkökulmasta. Leo-leijonajäsenyys selvästi myös parantaa yhteistyötä leojen ja
leijonien välillä ja auttaa siirtymisessä leosta leijonaksi.
Ehkäpä me täällä Suomessa voimme jatkossa
hyödyntää pallon toiselta
puolelta löytyviä vahvuuksia. Voisimme esimerkiksi
kokeilla leoklubien perustamista lukioiden yhteyteen tai leo-leijona-jäsenyyden lanseeraamista.
Foundationin perustaja Col
Reynolds, joka puhui innostavasti lastensyövän vastaisesta
taistelusta. Pääaktiviteetti oli
leomainosten suunnitteleminen
ja kuvaaminen pienemmissä
leoporukoissa. Tarkoituksena
oli kehittää leojen näkyvyyttä ja
antaa uusia vinkkejä jäsenhankintaan. Kaikki osallistujat olivat
Tutustuin Sydneyssä leijo- todella innoissaan mainosten
QLHQ ,QWHUQDWLRQDO &RQYHQWLR- kuvaamisesta ja kaikista videnissa paikallisiin leoihin ja sain oista näkyi tekemisen riemu.
Järjestelytoimikunta oli paQueensland Leo Councilin preRIIKKA MUSTONEN
sidentiltä Tom Porterilta kutsun nostanut iltajuhliin paljon ja
Queenslandin Leo Conventio- koristelut olivat sen mukaiset.
niin, mikä pidettiin Proserpi- Teemana oli Hollywood ja illan
QHVVl .RVND aikana yleisö sai äänestää mm.
satuin olemaan lähettyvillä, parasta leomainosta, parasta
otin kutsun mielelläni vastaan näyttelijää ja parhaiten pukeuMDSHUMDQWDLQDO|\VLQLWVHQL WXQXWWD OHRD %LOHHW ORSSXLYDW
istumasta Tomin autossa mat- yhdeltätoista ja kaikki lähtivät
istuskelemaan
kalla kohti leiripaikkaa, jossa tyytyväisinä
ulos tai nukkumaan. Hieman
Convention pidettiin.
Tapahtumaan oli ilmoittautu- erilainen lopetus illalle, kuin
QXWSllOOHOHRDMRLVWDVXXULQ suomalaisissa leojuhlissa, misRVDROLDOIDLNlLVLl9DUWWXQHHP- sä leot soittavat musiikkia ja
paan leoporukkaan tottuneena tanssivat yömyöhään.
olin yllättynyt siitä, että olin vanhin leo paikalla. Vielä enemmän
Erilainen maa,
yllättynyt olin siitä, miten loistaerilaiset haasteet
vasti tapahtuma oli järjestetty,
vaikka sitä oli jouduttu siirtämän
Australian leojen vahvuudet
kuukaudella
pyörremyrskyn
ja haasteet ovat täysin erilaiset
vuoksi. Aikataulutus piti täydelkuin Suomessa. Klubeja on pallisesti ja ohjelma oli mielenkiinjon (päälle 200) ja niitä syntyy
toista ja hauskaa. Herätys lauvaivattomasti leijonien johdolantaiaamuna oli jo 6:30, mistä
la. Klubeja perustetaan lähinkukaan ei tuntunut vikisevän!
nä koulujen yhteyteen ja leot
Ottakaa aamu-uniset suomatoimivat pääasiassa koulunsa
laiset leot tästä oppia. Järjestäympäristössä. Jäsenhankinta
vät leot valittelevat ainoastaan
on tällöin helppoa, sillä leot ovat
osanottajien vähyydestä, mikä
vahvasti näkyvillä kouluissaan.
alunperin oli yli 80 leoa.
Oppilaat myös näkevät leojen
Lauantain pääpuhujaksi oli
työn hyvät tulokset ja haluavat
Kaikki auttoivat keittiössä. Ruokana australialainen meat pie.
valittu Oncology Children’s
ZZZOHRFOXEV¿
SUOMEN LEOT
Leo Europa Forum 2010
Sopron, Unkari
Teksti Jenni Jäppinen
T
ämän vuoden Leo Europa Forum
järjestettiin Unkarin ja Itävallan
leojen yhteisellä
ponnistuksella.
Niinpä järjestävässä porukassa oli
Unkarin leojen uutta intoa ja Itävällan
leojen kokemusta.
Molemmat
olivat
selvästikin tarpeen
ja viikko onnistuikin erinomaisesti.
Osallistujia oli yhteensä 250 leoa ympäri Eurooppaa ja
Suomen delegaatio
oli neljäntoista leon
suuruinen. LEF:iin
ensimmäistä kertaa
osallistui leijonien
päämajasta nuorisoohjelmien johtaja.
Viikko oli tapahtumia ja
aktiviteetteja täynnä. Pääaktiviteetti oli niin sanottu kenNlODDWLNNRNHUl\V HOL 3HUIHFW
Day. Tempauksen ideana
oli kerätä joululahjoja romanialaiseen lastenkotiin ensi
jouluksi. Aktiviteetin kautta pystyisimme antamaan
lastenkodin lapsille täydellisemmän joulun. Jokainen
osallistuja toi mukanaan kenkälaatikon, johon oli kerätty
pieniä lahjoja yhdelle lapselle.
Tämän lisäksi unkarilaiset ja
itävaltalaiset leijonat antoivat
lahjoituksia. Myös leot, jotka
eivät päässeet osallistumaan
LEF:iin olivat lähettäneet leluja, karkkia, vaatteita ja ihan
kaikkea mahdollista, mitä lapset tarvitsevat. Kokonaistulos
ROLNLQ \KWHHQVl XSHDW joululahjapakettia paketoituna
ja pakattuna kuorma-autoon
kohti Romaniaa ensi jouluksi.
Joululahja-aktiviteetin lisäksi
viikon aikana järjestettiin konsertti
varainkeruuaktiviteettina. Konsertin pääsylipputulot
ja väliajan virvokemyynnin
tuotto lahjoitettiin myös or-
EZIO DORIGUZZI
ANNEMARI PÄIVÄRINTA
Suomen delegaatio
avajaisseremonian jälkeen.
pokodille. Konserttiin osallistui
leoja ja leijonia yhteensä 500.
Leot olivat hankkineet virvokkeet sponsorointi periaatteella
ja maksu tehtiin niin sanotusti
omantunnon mukaan. Tämä
toimi hyvin myös viikon aikana
parissa muussa vierailukohteessa. Oli hienoa huomata,
että yrityksistä lähdetään mukaan sponsoroimaan tapahtumaa, kun tarkoitus on hyvä ja
asia osataan esittää oikein.
Forumin osallistujat toivat mukanaan lahjoja, jotka paketoitiin forumaktiviteettina yhteensä 2400 lahjaksi lastenkotien lapsille.
Tapahtuman järjestäjät olivat
tehneet viikon eteen kaikkensa
ja voidaankin sanoa, että homma toimi. Me kaikki suomalaiset osallistuimme workshoppiin
jonka aihe oli: Kuinka järjestää
LEF? Täällä kuuntelimme kokemuksia ja opetuksia siitä,
miten asiat kannattaa hoitaa ja
mitä kaikkea pitää ajatella kun
tällaista isoa kansainvälistä ta-
Keskustelin viikon aikana
ulkomaalaisten leojen kanssa, suurin osa heistä mainitVHH 6DDULVHOlOOl SLGHW\Q
LEF:in parhaimmakseen. Hienoa, että Suomen leojen maine on edelleen korkealla kansainvälisesti. Toivotan leoille
tsemppiä, ahkeruutta ja onnistumisen elämyksiä, kun suunnittelette LEF:ä Suomeen!
pahtumaan järjestetään. Kaikkien suomalaisten osallistuminen oli erityisen tärkeää tähän
workshoppiin, koska Suomi
äänestettiin järjestämään LEF
vuonna 2013. Leot saivat tähän
kannatuksen Suomen leijonilta
ja Euroopan leoilta. LEF:in järjestäminen tulee varmasti vaatimaan kova työtä, mutta antaa
vielä enemmän.
Kiitos loistavasti viikosta koko delegaatiolle ja ensi vuonna
suunnistamme LEF:iin Romaniaan!
EZIO DORIGUZZI
Gaalailtaan valmistautuivat
Atte Luomala, Jenni Jäppinen,
Chris Lloyd, Jukka Mäkitalo
ja Heli Ketola
EZIO DORIGUZZI
Yhteiseurooppalainen piknik pidettiin paikassa, jossa rautaesirippu avattiin ensimmäisen kerran.
,/2VDQRPD<.QSllPDMDVWD
Teksti Antti Huopana
V
uosituhannen
alussa järjestettiin huippukokous,
jossa
Yhdistyneiden
kansakuntien jäsenvaltiot muotoilivat uutta
visiota YK:n tulevaisuutta varten. Huippukokousta seurasi yleiskokous jonka päätteeksi
hyväksyttiin
päätöslauselma, joka tunnetaan myös YK:n vuosituhatjulistuksena. Tämä
julistus sisältää useita
maailmaa koskevia kehitystavoitteita, jotka
jäsenmaat ovat sitoutuneet täyttämään vuoteen 2015 mennessä.
Tärkeimmät kahdeksan
kehityspäämäärää tunnetaan
vuosituhattavoitteina (Millenium
Development Goal).
Yhdistyneet kansakunnat haluavat myös nuoret tiedostamaan ongelmat, tarttumaan
niihin ja tukemaan vuosituhattavoitteiden täyttymistä. Niinpä
elokuussa järjestettiin jo seitsemännen kerran Youth AssembO\NRQIHUHQVVL<.QSllPDMDVVD1HZ<RUNLVVD.RQIHUHQVVLQ
teemoina olivat sosiaalinen yritWlM\\VMDMRKWDMXXV.RQIHUHQVsiin osallistui satoja nuoria, nykyisiä ja tulevia johtajia, jotka
haluavat antaa oman panoksensa tehdäkseen maailmasta
paremman paikan elää.
Tutustuttuasi tavoitteisiin, huomaat aiheiden olevan tuttuja
jokapäiväisessä uutisoinnissa. Me suomalaiset elämme
Leolehden toimitus
Päätoimittaja
,GD6WnKOH
6RLGLQWLH'
+HOVLQNL
SXK
Toimituskunta
Heli Ketola
2RQD6WnKOH
Antti Forsell
minulle tutuksi leijonien kautta, projektin tavoitteena mahdollistaa peruskoulutus luonnonmullistusten tai muiden
ongelmien runtelemilla alueilla asuville lapsille.
.RQIHUHQVVLQ DLNDQD NHVkityttiin hienojen tavoitteiden
sijasta myös käytännöllisempiin asioihin. Auttaminen tapahtuu pääsääntöisesti jonkin
projektin kautta, mikä vaatii
työtä ja aikaa. Haastavimpia
vaiheita ovat usein varainhankinta,
mainostaminen
ja tietoisuuden nostaminen
sekä projektinhallinta. Hetken mietittyäsi varmasti
huomaat, että omasta leoklubistasi saat avun kaikkiin
edellämainittuihin.
Vuosituhattavoitteet lyhyesti ovat:
1. Puolittaa äärimmäinen köyhyys
2. Taata peruskoulutus kaikille
3. Edistää tasa-arvoa
9lKHQWllODSVLNXROOHLVXXWWD
5. Parantaa odottavien äitien terveydentilaa
6. Hidastaa tautien leviämistä
7XUYDWDNHVWlYlNHKLW\V
8. Sitoutua globaaliin kumppanuuteen
Katso lisää:
www.unassembly.eu
ZZZYXRVLWXKDWWDYRLWWHHW¿
hyvinvointivaltiossa, mutta nämä samat ongelmat voivat olla meille jokapäiväisiä ellemme
auta kanssaihmisiämme kehitysmaissa ja muualla maapallollamme.
Yksittäiselle ihmiselle auttaminen muuten kuin raha-avus-
Leolehden deadlinet
vuonna 2010
/HKWL
Maanantai 1.11.
Leojen jäsenrekisteri
Jenni Leskinen
3DOVWDWLH%
-\YlVN\Ol
SXK
OHROHKWL#OHRFOXEV¿
ZZZOHRFOXEV¿
Kaikille ei ole tarjottu
mahdollisuutta vaikuttaa tavoitteiden saavuttamiseen.
Sinulle tarjous on voimassa oman klubisi kautta.
Miettimällä
klubillenne
tärkeintä tavoitetta ja aktiviteettia, jolla voitte viedä
apua eteenpäin, keräät
samalla itsellesi tärkeitä
kokemuksia myöhempää
elämää varten. Ehkäpä
juuri Sinä osallistut seuUDDYDDQ NRQIHUHQVVLLQ
New Yorkissa?
tuksilla, on erittäin haasteellista. Mikäli olet selaillut tämän
lehden sivuja aiemmin, huomaat usean leojen ja leijonien
avustusprojekteista tähtäävän
vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen - tietoisesti tai tiedostamattaan. Esimerkiksi Schoolin-a-box -projekti on tullut
Leoneuvoston
presidentti /
Lion-yhteyshenkilö
Riikka Mustonen
3DOODNVHQWLH%
+(/6,1.,
SXK
HWXQLPLVXNXQLPL#OHRFOXEV¿
(Toimii kaikilla leoilla)
Seuraavan lehden
deadline:
1.11.2010
Hymyile,
virnistele
ja naura!
Tartuta ilo
muihinkin!