Lisäksi - Suomen Hopealinja Oy

Transcription

Lisäksi - Suomen Hopealinja Oy
Suomen Matkustajalaivayhdistys – Passagerarfartygsföreningen i Finland ry
suomen hopealinja oy
postikortti / slhy
m/s birger jaarli hankittiin vara-alukiseksi saksasta vuonna 1949.
erillinen ravintola 24 hengelle. Roine valmistui keväällä 1950 ja pääsi aloittamaan
kauden heti kesän alusta reitillä Hämeenlinna – Kangasalan kaivanto.
Hopeanhohtoisia hetkiä
vuosikymmenien ajan
Suomen Hopealinja Oy
Laiva Oy Matkailu on perustettu 1939
risteilemään hotelli Aulangolta niin Hämeenlinnaan kuin Vehoniemen automuseoon Kangasalle. Talvisota kuitenkin
muutti nopeasti matkailun muodon heti
yrityksen perustamisen jälkeen ja s/s
Into – höyrylaiva kuljetti matkustajia
ja tavaroita (mm. viljaa, maitoa, kalaa,
eläimiä ja muuttotavaroita). Laiva risteili Hämeenlinnasta Sääksmäen pappilan
rantaan sekä sunnuntaisin Valkeakos46 : : LAIVA 1/2014
kirjoittaja Liisa Väkiparta
Suomen hopealinja Oy
kelta Vehoniemen rantaan kangasalle.
Esimerkiksi saksalaiset sotilaat käyttivät
näitä palveluita lomaillessaan Aulangolla
ja nauttiessaan Suomen järvimaisemista.
Huvimatkojakin tehtiin, vaikka tällaiseen ylellisyyteen oli harvemmin varaa.
Sodan päätyttyä kuorma- ja linja-autokalusto palasi liikenteeseen ja tavaran kuljetukset päättyivät. Laiva jatkoi risteilyjään syksyyn 1947 asti, jonka jälkeen sitä
vuokrattiin ja yritettiin huutokaupata. s/s
Into päätyi lopulta 1949 Hämeenlinnan
Sairion telakalle romutettavaksi.
Kesän ja järviristeilyjen nähtiin
kuitenkin kuuluvan yhteen, jolloin toimikunnan työn tuloksena Laiva Oy
Matkailu perustettiin uudelleen 1949.
Tällöin alettiin järjestämään risteilyjä vesibusseilla Vanajavedellä; Hämeenlinnan
ja Kangasalan Vehoniemen välillä sekä
myöhemmin myös Lempäälän kanavan
kautta Tampereelle. Hopealinja-nimitystä käytettiin tuolloin reitin markkinointitarkoituksiin, mikä kuvasi Vanajaveden
hopeahohtoista kimaltelua. Laiva Oy
Matkailun kalustoksi hankittiin käytettyinä 50-paikkainen m/s Birger Jaarli
Saksasta ja 28-paikkainen m/s Vanaja
Tukholmasta vara-alukseksi. Molemmat
laivat saatiin vesille ja asiakkaita palvele-
m/s Tammerkoski Laukontorin satamassa Tampereella lähdössä kohti Viikinsaarta.
maan samana kesänä, toinen juhannukseksi ja toinen heinäkuussa.
Alussa varsinkin hämeenlinnalaisten
kiinnostus oli hyvin suurta ja matkat olivatkin loppuunmyytyjä. Tamperelaiset
olivat puolestaan vaisumpia, sillä reittiristeilyt useaan kohteeseen olivat heille
jo arkipäiväistä. Kuitenkin ensimmäisen
kesän liikennöinti oli hyvin kannattavaa
ja reitit loppuunmyytyjä koko kesän. Laiva Oy Matkailu uskalsi lisätä kalustoaan
enemmän reitille sopivin aluksin, joihin
saatiin myös ravintolapalveluita. Teräsrunkoisen m/s Roineen hankinta aloitettiin jo
syksyllä 1949, jolloin sen rakentaminen alkoi Porissa Oy Teljän tehtaalla. Roineesta
tuli isompi kuin aikaisemmista aluksista,
sillä se sai ottaa 121 matkustajaa ja siinä oli
Kaluston uusiminen jatkui, sillä
nyt tarvittiin uusi alus liikennöimään Hämeenlinnasta Tampereelle. Keväällä 1952
tuotiin Suomeen uusi alus Hollannista,
alumiinirakenteinen m/s Aulanko, johon
mahtui 185 henkilöä. Ensimmäisen kesänsä alus risteili Hämeenlinnasta Kaivantoon
m/s Roineen kanssa ja tämän jälkeen m/s
Aulanko aloitti reitin Hämeenlinnasta
Tampereelle. Kun molemmille reiteille oli
saatu uudet ja sopivankokoiset alukset, ei
kaluston uusimiselle ollut sinällään enää
tarvetta. Matkustajamäärät reiteillä kasvoivat kuitenkin vauhdilla ja laivojen kapasiteetit kävivät nopeasti liian pieniksi.
Kesäksi 1957 tilattiin uusi, entisiä paljon suurempi alus Wärtsilä Oy:n telakalta
Vaasasta. m/s Tampere sai ottaa 240 henkilöä ja siitä löytyi 70-paikkainen ravintolasali. Alus tuotiin rautateitse Vaasasta
Toijalan satamaan. Laiva toimi myös ravintolana talvisin Alarannassa, Tampereella. m/s Tampere risteili kesät ja toimi
ravintolana talvisin aina 1970-luvulle
asti, jolloin pelkän ravintolan ylläpito talvisin tuli vähenevän tuoton vuoksi hyvin
kalliiksi ja tästä palvelusta luovuttiin.
Laiva Oy Matkailun toiminta vakiintui
1960-luvulla ja matkustajamäärät pysyivät
30 000 henkilön tuntumassa kesä toisensa
jälkeen. Toimintaa pyöritettiin pääsääntöisesti matkustajilta saaduin tuloin, sillä valtionavustuksia ei sisävesimatkailulle juuri
saatu. Matkustajista noin puolet olivat ulpostikortti / slhy
m/s roine tilattiin uutena porilaiselta telakalta ja valmistui kesäksi 1950.
LAIVA 1/2014 : : 47
postikortti / slhy
m/s aulanko ostettiin uutena Hollannista vuonna 1952.
m/s tampere tilattiin Wärtsilän Vaasan konepajalta kesäksi 1957.
rami wirrankoski
suomen hopealinja oy
suomen hopealinja oy
kastella kaluston toimivuutta. Suomessa
ei ollut tehty aikoihin yrityksen tarpeita
vastaavaa kalustoa ja tuona aikana ei
voinut ajatella uuden laivan rakentamista. Näin ollen sopivan kokoinen vuonna
1966 rakennettu Nordstrand-rannikkoalus löytyi Saksan rannikolta.
Alus tuotiin Suomeen jo syksyllä 1983,
jonka jälkeen sitä muokattiin toimivammaksi uuteen tarkoitukseensa. Liikennöinnin 199-paikkainen m/s Silver Star
aloitti kauden 1984 alussa. Laivaa nimetessä pyrittiin huomioimaan myös ulkomaalaiset asiakkaat ja nimestä tulikin ulkomaalaisia houkuttelevampi.
Vuonna 1985 Laiva Oy Matkailu myi
m/s Aulangon Tampereen Laivamatkapalvelu Tmi:lle. Samalla vuosikymmenellä kysyntää oli myös pienemmälle tilausristeily- ja edustuskäyttöön tarkoitetulle
alukselle. Sellainen löytyikin Sulkavalta
1987, jolloin ostettiin valmistumassa ollut
60-paikkainen m/s Silver Swan yrityksen
käyttöön. Näin myös ulkomaalaisille kiinnostavampi Silver-linja laivojen nimissä
sai jatkoa.
Hopealinjan seuraava laivahankinta
tapahtui vuonna 1996, jolloin katamaraanityyppinen kaksirunkoinen moottorialus valmistui Vaasassa ja aloitti kautensa
Tampereella. Alus oli hyvin suuri sisävesien mittakaavassa ja sen tarkoituksena oli
nostaa palvelujen laatutasoa niin kotimaisille kuin ulkolaisille asiakkaille. Laiva sai
nimekseen m/s Silver Moon ja sen maksimikapasiteetiksi tuli 250 henkilöä.
m/s ratina on entinen Suomen Hopealinjan Aulanko, joka saatiin takaisin laivastoon yrityskaupan yhteydessä vuonna 2008.
suomen hopealinja oy
Yrityksen toimintaa ovat aina tuke-
m/s silver star hankittiin kätytettynä Saksasta vuonna 1984.
komaalaisia, ja valuuttakurssien vaihtelut,
varsinkin Ruotsissa ja Saksassa vaikuttivat
yrityksen toimintaan huomattavasti. Suomalaiset puolestaan matkustivat enenevässä määrin ulkomaille, joten ulkomaalaiset
matkustajat olivat hyvin toivottuja. Vuonna
1965 laivojen ravintolatoiminta ulkoistettiin
ja Laiva Oy Matkailu keskittyi järjestämään
risteilypalveluita.
Risteilyreittejä pyrittiin myös laajen48 : : LAIVA 1/2014
tamaan 1960-luvulla ja täten 1963 kokeiltiin m/s Aulangon reittiä suuntautuen
Längelmävedelle Kaivannosta, Kangasalta eteenpäin aina Orivedelle asti. Reitti oli kuitenkin kannattamaton Oriveden
tasokkaiden majoituspaikkojen puutteen
vuoksi. Yritys jatkoi monta vuotta tutulla
toiminnallaan ja vahvisti asemaansa sisävesiristeilyjen järjestäjänä. Kalusto kuitenkin vanheni ja 1982 oli aika taas tar-
neet hyvät yhteistyökumppanit reittien
varrelta. Ensimmäisiä merkittäviä yhteistyökumppaneita oli Sääksmäen siltojen
kupeeseen valmistunut Viidennumeron
matkailukeskus, jonka kanssa yhteistyö
aloitettiin 1965. Seuraavana kuvanveistäjä Emil Wikströmin taitelijakoti ja ateljee
liitettiin Hopealinjan reitteihin ja yhteistyö jatkuu yhä tänä päivänä. Hopealinjan
reiteillä matkustavista asiakkaista reilusti yli puolet vierailevat Visavuoressa
kesä toisensa jälkeen. Reittien varrella on
myös muita hyviä vierailu- ja nähtävyyskohteita kuten Pyynikin kesäteatteri sekä
Lepaan viinitila. Yhteistyökumppanit
ovat tärkeitä Hopealinjan toiminnassa.
Laiva Oy Matkailu vuokrasi vuonna
2007 Elias Lönnrot -siipiratasaluksen
Keuruun kaupungilta ja alkoi järjestää
sillä risteilyitä ja ravintolapalveluita Keuruun ja Mänttä-Vilppulan alueella.
Elias Lönnrot valmistui vuonna 1986
Turussa Valmetin Laivateollisuus Oy:n
telakalla ja sen matkustajakapasiteetti on
150 henkilöä. Laiva on aito siipirataslaiva, jonka liikkuminen ja ”manöveeraus”
m/s silver moon tuotiin maanteitse Vaasasta Tampereelle 1996. Laivan myötä yhtiön palvelujen laatutaso nousi huomattavasti. Aluksella on katamaraanirunko.
tapahtuvat siipirattailla. Laivassa ei ole
ohjaus-, työntö-, veto- eikä muitakaan
potkureita (Elias Lönnrot, Suomen viimeinen siipirataslaiva, Jorma TuomiNikula - Erkki Koskinen, Keuruu 1986).
Samana vuonna Laiva Oy Matkailu otti
hallintaansa myös laivojensa ulkoistetut
ravintolapalvelut.
Vuonna 2008 yrityksen nimi muuttui Laiva Oy Matkailusta Suomen Hopealinja Oy:ksi. Samana vuonna yhtiö
osti Tammer Line Oy:n kaikki alukset ja
aloitti liikennöinnin myös Viikinsaareen.
Yritys vuokrasi Tampereen kaupungilta
myös Viikinsaaren ravintolan sekä kioskin ja jatkoi näiden ravintolatoimintaa.
Aluksiksi kaupassa tulivat vuonna 1990
käyttöönotettu 40-paikkainen m/s Rosendahl, vuonna 1994 käyttöönotettu 199paikkainen m/s Tammerkoski, vuonna
1952 käyttöönotettu 185-paikkainen m/s
Ratina (ent. m/s Aulanko) sekä vuonna
1966 käyttöönotettu 80-paikkainen m/s
Kulkuri. m/s Kulkuri myytiin heti yritysoston jälkeen Turkuun.
Nykyään Suomen Hopealinja Oy on
Suomen suurin sisävesivarustamo. Varustamolla on tällä hetkellä käytössään seitsemän sisävesilaivaa ja laivat kuljettavat
n. 75 000 matkustajaa vuosittain. Varustamon alukset risteilevät Hämeenlinnan,
Valkeakosken ja Tampereen välisellä vesialueella sekä Keuruun ja Mänttä- Vilppulan alueella. Vuonna 2013 yritys myi
m/s Tampereen Koskiravintolat Oy:lle.
Suomen Hopealinja on tehnyt myös
uuden kalustohankinnan ja vuonna 2014
Tampereelle tulee risteilemään m/s Silver
Sky. Laivaa rakennetaan parhaillaan Turkissa Ustaoglun telakalla, Mustanmeren
rannalla, Ereglin kaupungissa. Laivaan
saa ottaa 250 matkustajaa ja sinne tulee
170 ravintolapaikkaa sisätiloihin. Lisäksi
vuonna 2014 Viikinsaaren toiminta uudistuu ja sinne tulee muun muassa uusi
katettu kesäteatteri, Teatteri Viikinsaari.
Suomen Hopealinja Oy järjestää kesäkaudella 2014 risteilyjä Tampereelta Visavuoren kautta Hämeenlinnaan,
ravintolalaivan lounas-, iltapäivä- ja
illallisristeilyitä Tampereella, reittiliikennettä sekä erilaista ohjelmaa kaiken
ikäisille Viikinsaaressa, risteilyitä Keuruun ja Mänttä-Vilppulan välillä sekä
erityisristeilyjä kuten juhannusristeilyjä
ja musiikkiristeilyjä eri kaupungeista. Lisäksi järjestetään tilausristeilyjä ja saunaristeilyjä jäiden tuloon asti. Yritys tarjoaa
myös ravintolapalveluita kaikilla laivoilla
sekä Viikinsaaressa.
LAIVA 1/2014 : : 49