Kotiavain 1/2012 - YH

YH-LÄNSI -KONSERNIN ASIAKASLEHTI 1/2012
Kotosalla
Aurajoen
rannalla
ARA kannustaa
rakentamaan
Sikke
Sumari
Kotikeittiössä
Messutalot
etenevät
vauhdilla
Annika Pihlaja
Parasta
kodissamme
on piha
paljon enemmän kuin pelkkä asunto
Kotosalla on nykyaikainen ja ainutlaatuinen päivittäisen hyvinvoinnin mahdollistava asumismuoto yli
55-vuotiaille.
Kotosalla tarjoaa asukkaalle turvallisen kodin, toimivan ympäristön ja palveluiden sekä harrastusmahdollisuuksien muodostaman laadukkaan
kokonaisuuden.
Laadukkaita vuokrakoteja Aurajoen rannalla
TYYLIÄ, TURVAA & TUNNELMAA
Aurastrandin alueen odotettu Kotosalla-vuokrakohde, Turun Kuunari valmistuu Tuomaansillan
viereen huhtikussa 2012.
Hakuaika asuntoihin on käynnissä!
Lännen YH-Asunnot Oy Turun Kuunari
Helsinginkatu 13, 20500 Turku
Tyyppi
Koko
Vuokra
1h+kk+alk+viherh.
39,0-41,0 m²
532,67-612,75
2h+kk+p
41,0-59,5 m²
544,35-897,75
2h+kk+viherh.
53,5-60,0 m²
688,86-897,75
3h+k+p
78,0 m²
907,73-982,56
Vuokraan sisältyy jäsenpalvelumaksu sekä laajakaistayhteys.
Vesi ja sähkö maksetaan kulutuksen mukaan.
Viihtyisät Kotosalla-kodit sijoittuvat Kuunarin kerroksiin 1 ja 4-8. Talon toiseen ja kolmanteen kerrokseen
valmistuu kaksi nykyaikaista ympärivuorokautista huolenpitoa tarjoavaa hoivakotia pääasiassa ikääntyneille
kehitysvammaisille.
Talon ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat kaikkien
Aurastrandin alueen Kotosalla-talojen yhteiset oleskelu- ja kuntoilutilat.
Lisätietoja:
Nettisivuiltamme osoitteesta www.yhkodit.fi
ja puhelimitse numerosta 010 227 3773
Hakemukset palautetaan liitteineen osoitteeseen
YH Länsi Oy, Humalistonkatu 12, 20100 Turku
Puhelun hinta (sis alv 23%): lankapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 7,0 snt/min. matkapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 17,0 snt/min.
Pääkirjoitus
Lisää asuntoja
YH
Länsi lisää tasaisesti yleishyödyllisten asuntojen rakennuttamista Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.
Parhaillaankin on suunnitteilla tai rakenteilla monia vuokrataloja ja asumisoikeusasuntoja. Ylitimme 3 000 asumisoikeusasunnon rajan tammikuussa. Vuokra-asuntoja on noin 5 000.
Asuntotuotannon lisäämisen kannalla on myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, joka myöntää tänä vuonna korkotukilainaa 7 000 uuden asunnon rakentamiseen. Lisää ARAn toiminnasta tässä lehdessä aukeamalla 10–11.
Kehitämme yli 55-vuotiaille tarkoitettua Kotosalla-asumista yhdessä Kotosalla Säätiön kanssa. Tässä lehdessä kerromme Turun
Aurastrandin alueelle nousseista ja rakenteilla olevista Kotosallaasunnoista. Tampereen Linnainmaalle valmistuivat tammikuussa ensimmäiset Kotosalla-asumisoikeusasunnot.
Näin maaliskuussa alkaa uskoa, että talvi on voitettu. Päivän
pitenemisestä on voitu nauttia jo useampi viikko. Kevättä ja kesää
odotetaan myös Vuoreksen asuntomessualueella, jossa messutalot
nousevat aikataulussaan. Me seuraamme kohteittemme etenemistä aukeamalla 16–17.
Jari Tyvimaa
markkinointipäällikkö
YH Länsi Oy
Nautinnollista kevään odotuksen aikaa!
Tässä lehdessä
4
Kotikeittiössä 6
Pulma&Ratkaisu 7
Nyt 8
Ajatuksia 9
Kotimaisemani
Turun Aurastrand
nousee joen rannalle.
13
ARA kannustaa
10
Kädestä pitäen 12
rakentamaan
Kotosalla Aurajoen rannalla
Kannessa
Pihlajan perhe viihtyy
Linnainmaalla.
4
13
Messutalot etenevät
16
Vuoreksen messualue
valmistuu aikataulussa.
16
Loppusilaus 18
Yhteystiedot 19
vauhdikkaasti
3
Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuva Janne Viinanen
Pihametsikköön seikkailemaan
A
nnika ja Matti Pihlaja muuttivat pienen Paula-tyttönsä kanssa
Tampereen Linnainmaalle asumisoikeuskolmioon vuonna 2008, kun
opiskelija-asunnosta piti luopua. Nyt perhe
asuu saman taloyhtiön rivitaloasunnossa.
Tuulia syntyi vuosi sitten.
”Harkitsimme ensin omistusasunnon
ostamista, mutta asumisoikeus tuntui parhaalta ratkaisulta elämäntilanteessamme.
Omistusasuntoon verrattuna saimme isomman kodin emmekä tarvinneet lainaa. Tämä
oli taloudellisesti turvallinen ratkaisu, koska
olen kotona lasten kanssa.
Päädyimme Linnainmaalle Piettasenkadulle, koska halusimme asunnon Tampereen
itäpuolelta. Ihastuimme heti asuntomme
avariin näköaloihin ja taloyhtiön pihan pieneen metsään, jonne lapset pääsevät leikkimään. Olemme viihtyneet täällä todella hy-
4
vin. Läheltä löytyy metsä lenkkipolkuineen
sekä tärkeimmät palvelut, kuten kaksi ruokakauppaa, apteekki ja posti. Vain lähikirjastoa kaipaamme, mutta onneksi bussilla pääsee hyvin kulkemaan.
Parasta kodissamme on oma piha, joka
on tärkeä asia lapsiperheelle. Nyt olemme tehneet sinne lumiukkoja. Takapihalta
löytyy myös omenapuu ja odotamme, että
saamme omia omenoita ensi syksynä.
Muutimme vuosi sitten marraskuussa
viereisestä kerrostalosta nykyiseen rivitaloasuntoomme. Päätimme muuttaa taloyhtiön sisällä, koska olemme viihtyneet hyvin
ja naapurit ovat tuttuja. Asuntokin oli tuttu,
koska olimme vierailleet tässä ennen asuneen perheen luona. Pidämme asunnon
pohjaratkaisusta.
Olen ollut aikaisemminkin mukana
asukastoiminnassa ja täällä päädyin mu-
kaan asukastoimikuntaan. Meillä on asukaskokousten lisäksi ainakin kevättalkoot
ja toisinaan myös syystalkoot. Yhteisvoimin on pystytetty pihalle uusi liukumäki.
Hallituksen kesken ja isännöitsijän kanssa viestimme sujuvasti sähköpostitse yhtiön asioista.
ASO-asukkaana voi vaikuttaa moniin
asioihin. Meillä on esimerkiksi tartuttu yhdessä aurausongelmiin. Asukkaiden toiveesta ensi kesänä vaihdetaan pihavalaisimia.
On tärkeää, että ongelmakohdista kerrotaan
isännöitsijälle, jotta viestit kulkevat eteenpäin.
Meillä on taloyhtiössä pääosin hyvä yhteishenki. Pihalla jutellaan ja naapurilta voi
mennä lainaamaan vaikkapa kananmunia,
kun lapsi vahingossa rikkoo viimeisen lattialle kesken leipomisen. Saimme naapureilta
apua myös muutossa.”|
Kotimaisemani
Parasta
kodissamme
on oma piha, joka
on tärkeä asia
lapsiperheelle.
5
Kotikeittiössä
Koonnut Johanna Pelto-Timperi Kuvat Benjamin Ilmoni ja Dreamstime
srittarit
a
o
t
h
c
n
Freremmat köyhät
alla
i kotois
sa pitäis
s
o
k
iä
ii
h
v
y
isi kö
kerran
i rakasta
e
hintään
ä
a
v
p
a
tä
k
s
iele
a. Ja ku
marin m
lkiruoka
Sikke Su
myös jä
ta
o
rj
a ta
nhaa
illallisell
ivän va
iten pä
!
lu
a
ie
it
m
re
,
rita
ullaa
ää tai p
ista leip
o
lk
a
v
letta
4 viipa
nmuna
a
n
a
1k
itoa
1 dl ma
keria
aniljaso
v
s
ripau
eria
nelisok
1 rkl ka
iseen
i
aistam
ttavaks
voita p
aahdote
v
a
a
rm
vispike
era
a ja
hillon k
sokerill
tarjoile
in
e vanilja
n
ta
s
le
u
o mm
ja ma
aleet m
puolelta
ja maito
in
ullaviip
a
k
p
a
n
i
u
lt
ta
a
m
m
ä
a
it
m
ip
o
u
le
k
k
e
a
S
Kasta
voiss
kerilla.
ista ne
kaneliso
on ja pa
o
it
a
i.
s
m
ik
a
un
reunais
puolin m
a,
ja rapea
i
s
ik
e
k
ja hilloll
s
ahdolla
kullanru
a
v
a
rm
et ke
t viipale
paistetu
le
te
is
e
.|
Viim
pihdata
tarvitse
joita ei
eli pa
6
Pulma&Ratkaisu
S
Ruoka
maistuu
hyvässä
seurassa
ikk SSumarin
ikke
i alkuvuodesta
lk
ilmestynyt ja järjestyksessä jo seitsemäs keittokirja, Sikke – ruokaa
rakkaudella, syntyi Siken oman tv-ohjelman kuvausten yhteydessä Italian Toscanassa Cretin kylässä. Keittokirjassa on kotoisasti sovussa Italian
ja kotimaan herkkuja. Kuvat kirjaan on ottanut
Siken poika Benjamin Ilmoni.
Siken ruokafilosofian punaisena lankana on kotoisa ateria, joka tuo hyvän mielen, jos ulkomaailma käy liian kovaksi
ja vaativaksi. Hänen keittiössään valmistettu lohturuoka on
rakkaudella laitettua kotiruokaa, jota nautitaan hyvässä seurassa rennosti, rauhallisesti ja hitaasti.
Kirjasta voi valita pitkään ja hartaasti kypsennettäviä
ruokaohjeita tai pikaisesti loihdittavia aterioita. Siken mielestä ruuanlaiton lopputulosta ei mitata keittiössä vietetyn ajan
perusteella, koska kaikkein tärkein ja alati mukana kulkeva
raaka-aine sekä maailman paras mauste on rakkaus valmistajalta nautiskelijalle.|
Teksti Simo Arvo Kuva Abloy
Ne avaimet...
YH Länsi Oy:n YH Kotien isännöitsijä
Anna-Maija Vuollet kertoo, mitä
kannattaa tehdä, jos jää lukkojen taakse.
Mitä asukkaan pitää tehdä,
jos avain unohtuu kotiin?
Kiinteistöhuoltoyhtiöillä on maksullinen ovenavauspalvelu. Avauksen
hinta määräytyy yleensä vuorokaudenajan mukaan. Huoltoyhtiön
tiedot ovat talon ilmoitustaululla ja lisäksi yhteystiedot näkee yleisesti käytetystä pienestä tarrasta esimerkiksi ulko-ovessa. Monet
asukkaat antavat tutulle naapurille, ystävälle tai lähellä asuvalle sukulaiselle kotiavaimensa, jotta avain olisi saatavilla, jos oma avain
jää kotiin. Ovimaton alle en suosittele avainta piilottamaan.
Mikä on talonkirja?
Talonkirja on asukasluettelo, johon kirjataan kaikki asunnossa asuvat
henkilöt henkilötunnuksineen. Talonkirjaa pitää yleensä huoltoyhtiö. Tätä tietoa tarvitaan, kun avain jää kotiin ja joudutaan tilaamaan
kiinteistöhuollolta oven avaus. Huoltomies päästää sisään ainoastaan talonkirjassa olevan henkilön tarkistettuaan ensin hänen henkilöllisyytensä.
100
K
suosituinta
ruokablogia
eittokirjojen lisäksi reseptejä ja ruokatunnelmia on tarjolla netissä. Esimerkiksi osoitteessa top100ruokablogit.com, kerrotaan, mitkä ovat Suomen suosituimmat ruokablogit juuri nyt. Sivusto listaa kuumimmat ruokablogit, ja sijoitukset muuttuvat päivittäin. Listaa ylläpitää itsekin aktiivinen ruokabloggaaja Ankerias Vipunen, jonka
oma sivusto on osoitteessa ankeriasvipunen.blogspot.com.
Kannattaa käydä tutustumassa esimerkiksi Pastanjauhantaa-blogiin osoitteessa
www.pastanjauhantaa.blogspot.com, jossa kerrotaan oululaisen pariskunnan ruokakokemuksista. Toinen suosittu sivusto on valokuvaaja ja ruokabloggaaja Jenni Häyrisen ylläpitämä Liemessä osoitteessa liemessa.blogspot.com. Kokeiltavia reseptejä löytyy myös osoitteesta siskotkokkaa.blogspot.com.|
Voiko luvan oven avaamiseen antaa
myös jollekin muulle kuin asunnon asukkaalle?
Voi antaa, mutta siihen tarvitaan valtakirja asunnon asukkaalta.
Pelkkä puhelinsoitto ei tässä tapauksessa riitä.
Miten asunnon avaimista voi teettää lisäkappaleen?
Vanhoja Classic-avaimiahan saa teetettyä lukkosepällä, mutta niitä ei taida enää monessakaan asuntoyhtiössä olla. Yleisimpiä avainmalleja ovat Abloyn Exec tai Sento, jotka ovat mustaperäisiä avaimia. Niitä ei voi teettää itse lukkosepällä, vaan avaintilaukset on
tehtävä isännöitsijätoimiston kautta. Isännöitsijällä on lukoston tunnukset ja tilauskohtaiset tunnusluvut, joiden avulla tilaus lähetetään
lukkoliikkeen kautta lukkotehtaalle.|
7
Nyt
Koonnut Johanna Pelto-Timperi
Ensimmäinen
ASO-kohde valmistui
yli 55-vuotiaille
Yli 3 000
ASO-kotia
YH
Lännellä on suunnitteilla tai rakenteilla 13 asumisoikeuskohdetta,
joista 6 on Pirkanmaalla ja 7 Varsinais-Suomessa. Valmiita kohteita
yhtiöllä on kaikkiaan 104, joissa on yli 3 000 asuntoa.
YH-Asumisoikeus Länsi Oy on Pirkanmaalla selvä markkinajohtaja asumisoikeusasuntojen omistamisessa noin 61 prosentin osuudella. |
T
ampereen Linnainmaalle valmistui tammikuun lopussa
YH Länsi Oy:n ja Kotosalla Säätiön ensimmäinen yli 55-vuotiaille tarkoitettu asumisoikeuskohde. Mäentakusenkadulla
olevassa Pistaasimantelissa on 69 laadukasta kerrostalokotia.
Yli 55-vuotiaille tarkoitettuja asumisoikeusasuntoja alettiin
suunnitella YH Lännessä ja Kotosalla Säätiössä kaksi vuotta sitten,
kun asukkailta tuli toiveita asuntokannan laajentamiseen. Aikaisemmin Kotosalla-asunnot ovat olleet vuokrakohteita. |
Vuoreksen Welhon
asumioikeusasuntoihin päästään
muuttamaan
kesäkuussa.
Harjannostajaiset
Vuoreksen Welhossa
Tampereen Linnainmaan Pistaasimantelissa on
69 asumisoikeusasuntoa.
Pirkka 6 -opiskelijatalossa
on 16 kerrosta.
T
ampereen asuntomessualueelle rakennettava Vuoreksen Welho on kohonnut harjannostajaisvaiheeseen. Pääurakoitsija Visura Oy aloitti kohteen rakentamisen kesäkuussa. Harjannostajaisia juhlittiin 23. Helmikuuta Tampereella.
– Vuoreksen Welho edustaa uudenlaista asumisoikeusasumista. Samalla tontilla on valittavana kolme eri talotyyppiä, jotka kaikki tarjoavat mahdollisuuden
turvalliseen ja luonnonläheiseen asumiseen. Alueen valmistuttua vuoden 2020
paikkeilla Vuoreksessa on yli 13 000 asukasta. Alueelle rakennetaan myös liike- ja toimistorakennuksia ja tavoitteena on, että tulevaisuudessa Vuorekseen syntyy tuhansia työpaikkoja,
kertoi YH Länsi Oy:n rakennuttajapäällikkö Arto Teittinen tilaisuudessa.
Paikalla oli YH Asumisoikeus Länsi Oy:n hallituksen jäsenistä asukasedustaja Pasi Collander sekä YH Lännen Mikko Laurila ja Raili Siiskonen. Mukana olivat myös Tampereen
kaupungin tonttipäällikkö Reino Pulkkinen ja asuntosihteeri Tarja Lampinen ja Vuoresprojektin edustajana projektijohtaja Pertti Tamminen.
Vuoreksen Welhoon tulee kerros-, rivi- ja paritalokoteja. Valmistumassa on yhteensä 52
tilavaa, tyylikästä ja varustustasoltaan laadukasta asuntoa. Kerrostalon kodit on muuttovalmiita tulevana kesänä ennen asuntomessujen alkamista. Rivi- ja paritaloasuntoihin pääsee
muuttamaan elokuun lopulla, sillä osa asunnoista on messukäytössä. Toiseen messuasuntoon järjestetään sisustussuunnittelukilpailu kierrätyshuonekaluteemalla.
Soita ja tilaa esite puh. 010 227 3027. |
Vuokra-asuntoja
Tampereelle ja
Kangasalle
T
8
ampereelle Sorakuopankatu 3:een valmistuu keväällä 2013 kerrostaloon 42
vuokra-asuntoa. Kohde sijaitsee Raholan kaupunginosassa.
Kangasalan Vääränkallionkuja 4:ään valmistuu lokakuun loppuun mennessä 29 kerrostaloasuntoa. Kesäniityn asunnot ovat varattavissa loppukesästä. |
YH Länsi rakennutti
Tampereen
korkeimman
asuintalon
P
irkan Opiskelija-asunnot Oy:n ja YH Länsi Oy:n yhdessä rakennuttama opiskelijatalo Pirkka 6 on Tampereen korkein
asuinkerrostalo. 55 metriä korkeassa tornitalossa on yhteensä 16 kerrosta ja 108 asuntoa. Talo valmistui joulukuussa.
– Talon ulkopuolelle on rakennettu muun muassa kierreportaikko, joita saa käyttää vain hätätilanteissa. Joka toiseen kerrokseen on
tehty vesipisteet palomiehille, kertoo YH Lännen rakennusvalvoja
Riku Hakala korkean asuintalon turvallisuusasioista.
Urakoitsijana rakennusprojektissa toimi Lemminkäinen Talo Oy,
ja arkkitehtisuunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto Ahonen & Kangasvieri Oy.
Pirkka 6 on ensimmäinen Hervannan valtaväylän varteen rakennettavista kolmesta tornitalosta, jotka muodostavat uuden sisääntulonäkymän kaupunginosaan. |
Ajatuksia
Sirpa Numminen on helsinkiläinen toimittaja ja kolumnisti.
Kuva Markku Ojala
Vaikka paikat repsottavatkin,
asunnolla tuntuu olevan sielu.
Remontin paikka?
O
len kuulemma taloyhtiömme vanhin asukas. En halua tietää, tarkoittaako tämä biologista ikää vai
asuinikää. Kotimme on vanhan
kerrostalon vinttiasunto, jonka remontointi on joskus vilahtanut mielessä, mutta minä
ja mieheni emme ole remontti-ihmisiä.
Syksyllä kaatosateiden aikaan katosta
alkoi vuotaa vettä. Hain ämpärin putouksen
alle ja soitin isännöitsijän ovikelloa. Meillä
on vielä sellainen harvinaisuus: isännöitsijä, joka on ihmisyksilö eikä toimisto. Mukava mies.
Isännöitsijä tiiraili kanssamme kattoa niska kenossa ja sanoi, että pitää pyytää mies siirtämään sitä peltiä. Savupiipun
juuressa on kuulemma pelti, joka tuulessa liukuu pois paikoiltaan. Me nyökkäilimme, vaikka ajattelimme väristen, että pellin
alla on siis jonkinlainen kuoppa, jonne vesi
kerääntyy ja alkaa lopulta tihkua meille ja
ties minne.
Tätä ajatellessamme tuli pakkanen ja
vedentulo loppui. Päätimme soittaa keväällä
uudelleen isännöitsijän ovikelloa. Ehkä silloin on syytä katsoa pellin alle. Kenties koko
sisäkatto pitää repiä.
JONKIN AJAN KULUTTUA meillä kyläili nuori
mies, joka ei ollut koskaan nähnyt antiikkista vessaa, jossa on yläsäiliö ja naru. Narusta tempaistaan, kun halutaan huuhtoa vessa. Pitää osata vetäistä narua juuri sopivasti,
jotta mekanismi toimii. Tämä nuorukainen
ei osannut, joten vessa mykistyi.
Oli perjantai-ilta, kuten aina on, kun
jokin menee rikki tai joku sairastuu. Mistään ei löytynyt päivystävää putkifirmaa,
eikä huoltoyhtiön päivystysnumero vastannut. Viikonlopun käytimme ämpäriä vessan
huuhtelemiseen. Systeemi toimi osittain.
Maanantaina soitin huoltoyhtiöön, josta
toimitettiin mies tutkimaan pulmaa. Vessa
on niin pieni, että tikkaat eivät mahdu sinne, mutta neuvokas mies onnistui kurotta-
maan baarijakkaran päältä sen verran, että
äkkäsi vian korkealla killuvassa säiliössä: uimuri oli hajonnut. Mies lupasi ryhtyä metsästämään uutta, vaikka epäili suuresti onnistumistaan.
JATKOIMME ÄMPÄRIPELIÄ, kunnes meidän
mies ei pystynyt enää pidättelemään. Hän
päätti soittaa putkifirmaan, jonka spesialisti
oli vuosia sitten onnistunut korjaamaan saman lakkoilleen vessan. Spesialisti tuli, totesi tikasprobleeman, mutta kiipesi sitten
ällistyttävästi jalkojaan seiniin tukien säiliölle. Sama diagnoosi: uimuri sökönä. Tällä
miehelläpä sattui olemaan autossa kaivattu varaosa, luultavasti Suomen toiseksi viimeinen.
Kohta vessa toimi kuin enkeli – suokaa
anteeksi vertaus. Soitin huoltoyhtiöön huohottaen, että pysäyttäkää edellinen putkimies, vessa on jo kunnossa. Kahden päivän
kuluttua voitonriemuinen ensimmäinen putkimies soitti: ”Uusi uimuri on löytynyt!” Mies
oli korvin kuullen pettynyt ja hiukan syyttävä kuullessaan kilpailijan onnistumisesta. Sen
hyvin ymmärrän. Ammattimiehillä on ammattiylpeytensä. Olin noloudesta kiemurassa,
vaikka vikahan oli huoltoyhtiön tiedonkulun.
NYT KÄSITTELEMME vessaa erityisen hellästi, kattovuodosta muistuttavat vain vähäiset vesijäljet. Ei ole akuuttia tarvetta ryhtyä
remonttiin. Kävin kuitenkin hiukan mietteliääksi, kun ystävän keittiö renoveerattiin
perusteellisesti, vaikka se oli minun silmissäni täydellinen kuin kauneussalonki.
Rajansa tietenkin kaikella, mutta eivätkö useimmat remontit olekin turhaa puleerausta, kuin vasta pikkuisen ikääntyneiden
kasvojen kohotus? Koetan katsoa kämppäämme kriittisesti. Se on ikääntynyt samaan tahtiin kuin minäkin. Silti se miellyttää minua. Vaikka paikat repsottavatkin,
asunnolla tuntuu olevan sielu.
Seuraavaksi menen peilin eteen.|
9
Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuva Dreamstime
ARA tukee uusien asuntojen rakentamista kasvukeskuksiin ja pääkaupunkiseudulle asuntotilanteen
helpottamiseksi. Tänä vuonna korkotukilainaa
myönnetään 7 000 uuden asunnon rakentamiseen.
kannustaa
rakentamaan
A
sumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus eli
ARA on ympäristöministeriön hallinnonalan virasto, joka vastaa valtion asuntopolitiikkaan liittyvistä toimenpiteistä. Sen
tärkein tehtävä on kestävän ja kohtuuhintaisen asumisen edistäminen, ja siihen liittyen ARA myöntää tukia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamiseen.
– Tarkoituksena on, että valtion tuella rakennetaan asuntoja juuri sinne, missä on suurin kysyntä. ARA myös ohjaa ja
valvoo valtion tuella rakennettujen vuokra- ja asumisoikeusasuntojen käyttöä. Lisäksi viraston vastuulla on asuntojen rakentamisen ja korjaamisen kehittäminen, kertoo erikoissuunnittelija Kimmo Huovinen.
Valtion tuella rakennetuissa eli ARA-asunnoissa on rajoituksia, joilla varmistetaan, että asunnot ovat tarkoituksenmukaisessa käytössä. ARA valvoo, että valtion tuki hyödyttää asukasta ja asuminen pysyy kohtuuhintaisena. Omistajien
pitää myös kehittää asuntoja ja taloja aktiivisesti.
ARAn toimipaikka on Lahdessa, ja virastossa työskentelee 50 henkeä.
Valtiolta lisää kannustimia
Valtio on yleensä aktiivisesti mukana rakentamisessa laskusuhdanteen aikana, kun markkinaehtoista rakentamista on
vähän. 2000-luvulla rakennettiin Suomessa reilut 30 000 uutta
asuntoa vuosittain. Viime vuonna alkoi 32 000 uuden asunnon
rakentaminen, joista 6 700 oli ARA-tuotantoa.
Huovisen mukaan asuntojen hinnat ja vuokrat ovat kuitenkin nousseet etenkin pääkaupunkiseudulla voimakkaasti,
eikä tuotanto ole riittävää kysyntään nähden.
– Lopulta vain rakentamalla aiempaa enemmän uusia
asuntoja voidaan kestävästi vaikuttaa kasvukeskusten ja
pääkaupunkiseudun asuntotilanteeseen. Vaikka ARA-tuo-
10
tanto painottuu rakentamisen laskusuhdanteeseen, on tärkeää, että vuokra- ja asumisoikeusasuntoja rakennetaan koko
ajan riittävästi ja siihen on myös kannustimia.
Huovinen kertoo, että ARA-asuntotuotannon lisäämiseksi
on parannettu niin sanottujen normaalien vuokra-asuntojen
rakentamisen tukiehtoja ja lisätty korkotukilainavaltuutta.
– Tavoitteenamme on kannustaa kuntien yhtiöitä ja yleishyödyllisiä omistajia rakentamaan lisää asuntoja. Korkotukilainavaltuutta on kasvatettu viime vuoteen verrattuna ja se
mahdollistaa noin 7 000 uuden asunnon rakentamisen. Näistä
puolet on tavallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja ja puolet
erityisryhmille kuten vanhuksille ja kehitysvammaisille tarkoitettuja asuntoja.
– Määrä on mielestäni hyvä, jos sitä verrataan 2000-luvun
puoliväliin, jolloin rakennettiin vuosittain vajaat 4 000 ARAasuntoa. Tosin ainakin pääkaupunkiseudulla asuntotuotantoa
pitäisi olla nykyistäkin enemmän.
ARA-asuntoja 450 000
Yleishyödyllisten rakennuttajien asuntotuotanto on Huovisen mielestä merkittävä osa asuntotarjontaa, ja sen merkitys
korostuu, koska vuokrat ja käyttövastikkeet eivät määräydy
markkinaehtoisesti.
Tärkein tehtävä on
kestävän ja kohtuuhintaisen asumisen edistäminen.
ARA keskittyy valtion tukeman
asuntotuotannon lisäksi asumisen
kehittämiseen ja uudistamiseen.
Kuntien ja yleishyödyllisten yhteisöjen omistamia ARAasuntoja on noin 450 000.
– On tärkeää, että asuntomarkkinoilla on tarjolla vapaarahoitteisten asuntojen lisäksi myös erityisesti pieni- ja keskituloisille suunnattuja asuntoja, toteaa Kimmo Huovinen.
Asuntotuotanto 1993–2012
vapaarahoitteinen ja ARA-tuotanto
As. kpl
40 000
ARA mukana muutoksessa
– Asumisen kehitystyön haasteet ovat nykyään toisenlaisia
kuin aiemmin, jolloin painopisteenä oli vain rakentaa lisää
asuntoja. Uusia asuntoja tarvitaan edelleenkin, mutta nyt toimintamme keskeisiä haasteita ovat myös ympäristöystävällinen rakentamisen ja asuminen edistäminen. Korjaustarvetta
on paljon, etenkin 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa taloissa on edessä mittavat saneeraukset.
Hyviä yksittäisiä kehittämishankkeita muun muassa energiatehokkaan rakentamisen osalta on jo toteutettu. Kimmo
Huovisen mielestä olisi tärkeää, että yksittäisistä hankkeista päästäisiin laajempaan uudistamiseen ja tätä ARA myös
tavoittelee.
Hän toteaakin, että ARAn rooli on muuttunut pelkästä tukien myöntäjästä aiempaa laajemmaksi toimijaksi esimerkiksi asumisen ja rakentamisen kehittämistarpeiden
toteuttajana.|
35 000
30 000
25 000
20 000
15 000
10 000
5 000
93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12
––– ARA-asunnot ––– aloitetut asunnot ––– vapaarahoitteinen tuotanto
11
Kädestä pitäen
1
Teksti Maija Rauha Kuvat Jasmin Rauha
Jääkaapin siivous
Jääkaappi on hyvä siivota aina, kun se
näyttää likaiselta, kun sinne on kertynyt
huurretta tai muutaman kuukauden välein.
SÄÄNNÖLLINEN PUHDISTUS pidentää jääkaapin ja jääkaappi-pakastimen käyttöikää ja pienentää sen energiankulutusta. Käyttöohje
kertoo, pitääkö laite kytkeä erilliseen sulatusasentoon vai kokonaan
pois päältä (1). Tarkista, ettei laitteen poistovesiaukko ole tukkeutunut, puhdista se tarvittaessa vanupuikolla ja aseta sen alapuolelle
astia sulatusvettä varten, jos tarpeen.
2
3
TYHJENNÄ JÄÄKAAPPI. Heitä pilaantuneet ruoat ja viimeisen käyttöpäivänsä ohittaneet tuotteet pois (2) ja siirrä muu sisältö viileään
mahdollisuuksien mukaan. Jos laitteessa on paljon huurretta, nopeuta sen sulamista asettelemalla tyhjille hyllyille astioita, joissa on
kuumaa vettä. Älä käytä teräviä esineitä huurteen poistoon.
IRROTA HYLLYT ja lokerot ja pese ne astianpesualtaassa tiskiharjaa
ja käsiastianpesuainetta käyttäen tai pyyhi ne kostealla mikrokuituliinalla (3). Nosta ne valumaan pyyhkeen päälle ja kuivaa ne lopuksi astiapyyhkeellä.
PYYHI JÄÄKAAPIN sisusta kostealla mikrokuituliinalla (4). Jos haluat käyttää pesuainetta, kostuta liina vedellä, jossa on hieman
käsiastianpesuainetta. Pyyhi myös ovi ja sen tiivisteet. Älä käytä
hankausainetta, soodaa tai hapanta puhdistusainetta, koska ne voivat laikuttaa muovia.
VEDÄ JÄÄKAAPPI ulos seinästä, irrota sähköpistoke ja imuroi kaapin takaosan ritilä (5). Tämä on tärkeää, koska lauhduttimen ympärille kertynyt pöly muodostaa tulipalovaaran. Lisäksi imurointi muutaman kuukauden välein vähentää laitteen energiankulutusta. Jos
jääkaappisi sulamisvesi kertyy kompressorin päälle haihdutusaltaaseen, tarkista samalla, että vesikouru ja allas ovat ehjät. Kytke pistoke takaisin, työnnä jääkaappi paikoilleen ja kytke virta. Järjestä tavarat takaisin jääkaappiin.|
12
5
4
Teksti Pirkko Soininen Kuva Mikael Soininen
Kotosalla
Aurajoen rannalla
Tammikuun loppupuolella
Aurastrandin alue oli
vielä työmiehiä kuhiseva
rakennustyömaa.
Turkuun on valmistumassa merkittävä uusi
Kotosalla-kohde, Aurastrand. Ensimmäiset
asukkaat pääsevät muuttamaan koteihinsa
jo huhtikuun lopussa.f
13
Marjo Jaakkola ja Marjo Vahlsten vierailivat työmaalla tammikuun
loppupuolella. Aurastrandin sijainti on ihanteellinen.
A
urastand sijaitsee kulttuurihistoriallisesti merkittävällä paikalla Aurajoen rannalla. Kolmion
mallinen kortteli rajoittuu Aurajokeen, Helsinginkatuun ja rautatiehen. Rakennuskokonaisuus sisältää vanhoja entisöityjä tehdasrakennuksia, joihin sijoittuu toimistotiloja sekä kolme
uutta Kotosalla-asuinrakennusta. Osa asunnoista on vuokrattavia ja osa omistusasuntoja.
– Tämä on merkittävä rakennuskokonaisuus. Olen tavattoman iloinen siitä, että saimme vihdoin myös Turkuun Kotosalla-korttelin, toteaa aluepäällikkö Marjo Jaakkola YH Kodista.
Sijainti on ihanteellinen, sillä torille on matkaa vain vajaa
pari kilometriä. Myös rautatie- ja linja-autoasemat ovat parin kilometrin säteellä, joten julkisillakin pääsee vaivattomasti kulkemaan. Vaikka kohde sijaitsee vilkkaasti liikennöidyssä
paikassa, meluaita ja rakennukset suojaavat piha-aluetta ääniltä. Myös asuntojen suunnittelussa on monin eri ratkaisuin
minimoitu melun kantautuminen asuntoihin.
Positiivinen kyläyhteisö
Kotosalla on enemmän kuin asunto. Se on yli 55-vuotiaille
suunnattu asumisen malli, jossa ihminen asuu itsenäisesti,
mutta yhteisön jäsenenä.
– Monet iäkkäät ihmiset ovat yksinäisiä, mutta Kotosallayhteisön osana he voivat halutessaan nauttia muiden seurasta.
Toisten tuki, kuuntelevat korvat ja olkapää, ovat lähellä, toteaa Kotosalla Säätiön palvelujohtaja Tuija Kanto-Hannula.
Hyvän elämän elementit ovat Kotosalla-kohteissa lähellä. Kukaan ei tule ilman lupaa kotiisi, mutta apu on lähellä,
jos tarvitset jotain. Itsemääräämisoike-
Kotosalla on
enemmän
kuin asunto.
14
us säilyy ja kotiovesta ei kukaan kävele pyytämättä sisään.
Kun oman talon väki tulee tutuksi, turvallisuuden tunne
lisääntyy. Taloissa järjestetään monipuolista viikko-ohjelmaa:
kahvitteluhetkiä, jumppia, lukupiirejä ja käsityökerhoja.
– Palveluohjaaja tekee ohjelman asukkaiden toiveiden mukaiseksi. Jossain on kirjallisuuspiiri kutsunut kirjailijan kertomaan työstään, toisessa on rakennettu omin käsin maitolaitureita, Kanto-Hannula kertoo.
Kotosalla-kodissa voi osallistua yhteiseen ohjelmaan juuri
omien tarpeiden ja voimavarojen mukaisesti. Joskus elämäntilanne muuttuu kesken asumisen, puoliso kuolee, jäädään eläkkeelle tai lapset muuttavat pois kotikaupungista. Silloin ohjattua toimintaa kaipaakin ehkä enemmän kuin aikaisemmin.
– Kotosalla vallitsee parhaimmillaan vanha hyvänajan kylämeininki, Kanto-Hannula tiivistää.
Upea kokonaisuus
Aurastrand tarjoaa nyt Turun seudun 55+ ihmisille mahdollisuuden uudentyyppiseen asumiseen.
Jo huhtikuussa asukkaat pääsevät muuttamaan Kuunariin, Fregatti valmistuu heinäkuussa ja Kreijarinkin rakentaminen pyritään aloittamaan vielä tämän vuoden puolella.
Yhdyskäytäviä pitkin pääsee kulkemaan talosta toiseen ja
esimerkiksi lounasravintolaan, joka sijaitsee viereisessä toimistoiksi saneeratussa vanhassa tehdasrakennuksessa.
– Talojen suunnittelussa on kiinnitetty huomio siihen,
että sekä niiden sisä- että ulkotilat olisivat ikääntyvien näkökulmasta toimivia, turvallisia ja viihtyisiä. Toimivuus näkyy asunnoissa esimerkiksi oviaukkojen ja huoneiden mitoituksessa, kynnysten minimoimisessa, vetimissä ja kahvoissa
sekä korotetuissa wc-istuimissa ja kaiteellisissa pesualtaissa,
Jaakkola kertoo.
Aurastrand
pähkinäkuoressa
Kuunari, valmistuu huhtikuun lopussa
90 Kotosalla-vuokra-asuntoa
Fregatti, valmistuu heinäkuussa
27 Kotosalla-omistusasuntoa
Kreijari, rakentaminen alkaa tänä vuonna
noin 35 Kotosalla-asuntoa (hallintamuotoa ei ole päätetty)
– Esimerkiksi Fregatin asunnot eivät ole tyyppihuoneistoja, vaan yksilöllisiä ja hyvinkin erikoisia pohjaratkaisuja hyödyntäviä koteja. Joitakin asuntomalleja on vain yksi. Tulevat
asukkaat tuntuvatkin arvostavan sitä, että heidän kotinsa on
yksilöllinen, sanoo asuntomyyjä Marjo Vahlsten.
Aurastrandin yhteistilat, kuten esimerkiksi Messiksi nimetty olohuone ja ylimmän kerroksen saunaosasto takkahuoneineen, sijoittuvat Kuunariin. Saunatiloista pääsee isolle terassille, josta on upeat näköalat yli kaupungin kattojen aina
Tuomiokirkolle saakka. Myös palveluohjaajan toimisto, talopesula ja kuntosali löytyvät Kuunarista.
Rakennusten rajaamalle suojaisalle sisäpihalle valmistuu
vehreä piha-alue, jonne sijoitetaan oleskeluryhmiä ja keinuja.
Asukkaat voivat halutessaan myös hoitaa puutarhaa.
Kuunarin vuokra-asuntoihin voi hakea edelleen ja myös
Fregatin omistusasuntoja on vielä tarjolla. Myös vuokraasuntojonoon kannattaa ilmoittautua, jos haaveilee lähitulevaisuudessa Kotosalla-asumisesta. ARA-rahoitteisten asuntojen haussa otetaan huomioon tulo- ja varallisuusrajat. |
Kuunari-talon päätyä koristaa kaunis meriaiheinen
kuva.
Kutomokadun yläkerrassa on yhteistilat, joista on hulppeat näköalat yli Turun
kattojen. Uusi Aurastrandin alue näkyy tänne asti, samoin kuin Tuomiokirkko,
Tähtitorninmäki ja yliopiston rakennukset. Aurajoki virtaa lähes talon vierestä.
– Keväällä täällä on varmasti huikean kaunista, Sinikka Hämäläinen povaa.
Sinikka arvostaa
turvallisuutta
K
otosalla-kodissa on turvallista asua.
En ole niin yksin kuin tavallisessa asuintalossa, vaan voin osallistua
toimintaan sen verran kuin haluan,
sanoo Sinikka Hämäläinen, joka muutti
Turun ensimmäiseen Kotosalla-kohteeseen
Kutomonkadulle, kun se valmistui viime lokakuussa.
Kutomonkadun aulassa on kova tohina.
Naisporukka on juuri lähdössä jokaviikkoiselle sauvakävelylenkille ja palveluohjaaja
saattelee heitä matkaan. Kaikki huikkaavat toisilleen hyvät huomenet ja nauru täyttää eteisen.
– Täällä on ihan erilainen henki kuin tavallisessa kerrostalossa. Kaikki tervehtivät
toisiaan ja pysähtyvät vaihtamaan muutaman sanan, Sinikkä Hämäläinen kertoo.
Hän muutti Turkuun seitsemäntoista
vuotta sitten ja on asunut siitä lähtien vuokralla yksityisellä, viime viisi vuotta Majakkarannassa.
– Halusin turvallisemman asumismuodon, sillä yksityisellä asuessa takaraivossa
jumputtaa aina pelko siitä, että tulee häätö.
Tiedän, että hakijoita tähän Kotosalla-kohteeseen oli paljon. Minulla kävi siis hyvä tuuri.
Sinikka Hämäläinen on innokas
lukija, viikossa menee parikin
dekkaria. Kutomonkadun
yhteistiloissa on kirjahylly, josta
voi lainata luettavaa.
Lähellä palveluita
Sinikka Hämäläinen asuu 50,5 neliön kaksiossa viidennessä kerroksessa. Huoneisto on
avara, sillä eteinen, keittiö ja olohuone ovat
kaikki yhtä tilaa. Vain makuuhuone on erotettu ovella.
Kutomokadun sijaintia hän kehuu.
– Tästä kävelee kymmenessä minuutissa torille ja linja-autoasema on lähellä. Se
on mukavaa, sillä reissaan aika paljon. Myös
lenkkimaastot ovat vieressä ja Aurajoen rantapenkereillä kulkevat kävelytiet.
Hän kiittelee palveluohjaan järjestämää
vapaa-ajan toimintaa: sauvakävelyä, jumppia, kahvitteluhetkiä, peli-iltoja, käsityöpiiriä
ja lenkkisaunoja. Tosin hän ei itse ole vielä
ehtinyt mukaan kovin moneen, sillä vapaaaika kuluu pitkälti Turun Seudun Työttömien
senioritoiminnassa. Tämä toiminta vie paljon aikaa.
– Meillä on 5-10 hengen porukka, joka
teki viime vuonna 1 500 tuntia vapaaehtoistyötä vanhusten palvelutaloissa. On kuitenkin hienoa, että täälläkin järjestetään
kaikenlaista. Jossain vaiheessa kunto ehkä
heikkenee, enkä jaksa enää käydä muualla
harrastamassa.
Kutomonkadun kuntosali oli vielä tammikuun lopussa remontin kourissa, mutta Sinikka Hämäläinen aikoo aloittaa harjoittelun
heti, kun sali valmistuu.
– Meistä pidetään hyvää huolta, sillä
terveydenhoitaja on paikalla aina keskiviikkoisin ja hän tekee lisämaksusta myös kotikäyntejä. Jos ei jaksa itse tehdä ruokaa,
kadun toisella puolella on Verkahovin kiinteistö, jossa on ravintola sekä kahvila.
– Uskon, että tästä kehittyy erittäin viihtyisiä asuinyhteisö, kunhan opimme vielä
paremmin tuntemaan toisemme, hän sanoo
hymyillen. |
15
Messutalot etenevät
vauhdikkaasti
Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuvat Janne Viinanen
Vuoreksen asuntomessualueen asumisoikeustalojen
ja ryhmäkodin rakentaminen etenevät aikataulussa.
Rakentajat odottavat työtahdin kiihtyvän kesää ja
messuja lähestyttäessä.
-Asumisoikeus Länsi Oy rakennuttaa asuntomessualueelle 52 asumisoikeusasunnon kokonaisuuden, johon kuuluu kerrostaloasuntojen lisäksi rivitalo ja paritalo. Messukohteina esitellään yksi paritaloasunto
ja yksi rivitaloasunto. Vuoreksen Welhon rakentaminen on sujunut aikataulussa. Harjannostajaisia viette
ettttii
i n 233. he
helm
lmikuuta.
Lä
L
änn
nen
en YH
H--A
Assun
unno
not Oy
y rak
aken
e nu
utt
ttaa
taa
aa aluee
ee
ell
l e kehitysvam
mmaisille tar
arrko
k ii
tetu
te
t n rry
yhm
hmäkod
äk
kod
din
n, jo
jonk
jonk
nka oon
n tar
a kooittus vaallmist
miissttua
m
ua tou
uk
kooku
oku
k usssa.
sa
a. Lä
Lämm
Lämm
mmin
in syk
ykssy
y
ja lop
ja
ppu
puv
vu
uos
o i on
on aut
uttaanu
nutt ra
rake
ak
keent
ent
n am
a issen ete
tene
nemi
mist
s ä.
Vu
uoorrek
ekse
kse
s nW
Weelhon
lh
hon
on rak
akeen
ntta
aa Vi
Visu
sura
rra
a Oy ja
a vas
asta
taavan
ta
aav
van
na m
meessttar
arin
in
ina
na on M
Miikk
kko
o
Ku
K
ulm
ulm
lma
allla
a. R
Ry
yhm
yhm
hmäk
hmäk
äkood
din
in rak
aken
entta
aja
j on Ak
Aki Hy
Hyrk
rk
kk
kööne
nen
en Oy
Oy ja vaast
staaava
van
naa mesesstari
ta
riin
naa toi
oimi
miii Sami Old
den
n.
– Yhteistyö on sujjun
nu
utt hyvin
yvin
yv
i rak
aken
e nu
en
n tt
ttaj
ajan
aj
an
n kanss
an
nss
ssa.
ssa.
a. Par
aras
ras
asta
ta on se
elk
lkeä
eätt
pelisäännöt eli tiedet
etäään k
ku
ukaa tek
kee
e mittäk
äkin
in
n, Sami Old
den
n sel
elit
itttä
äää.
ä.
ä.
– YH
YH-A
Asumi
su
umi
missooiik
keus
eus Lä
eu
Länsi
nssi Oy
O :n kan
anss
sssa on
on teeh
hty
ty enn
nnen
enki
kin tö
töittä.
ä Vissur
u a
Oy hoi
oita
taaa su
uu
un
nn
niittellus
ustta
ta läh
ähti
hti
tien
n koh
hte
teen
n valmi
alm
al
miiiik
iksi
ik
kssii, ke
keert
rrtttoo
oo Mik
oo
i ko
o Kul
ulma
mala
la..
la
Asuntome
esssuj
ujen
jeen
n tee
eem
eema
ma
aana
na on mo
na
mode
od
deern
rni pu
rni
puut
utarrha
haka
kaup
upun
un
nki.
kii. Al
Alue
lu
ueeel
ella kor
ella
o oosstetaan
a viherra
r ke
ken
nttam
missen
n lissäk
äksi
s eko
kologi
g su
gi
suut
uttta
ta,, en
nerrgi
giat
ateh
hok
kaassta rak
ken
enta
tamista ja uusiu
utu
uva
van
n en
nerrg
giiaan
n kääy
ytt
ttöä
öä.
Asuntome
esssut jär
ärje
jest
sttet
etään 13.7.–112
12.88.201
20122. |
Parasta
on selkeät
pelisäännöt eli
tiedetään kuka
tekee mitäkin.
16
Messualueelle rakentaminen lisää Mikko Kulmalan
mielestä kohteen mielenkiintoa. Welhon autokatosten
julkisivuun tulee Puistokadulle päin hieno taideteos,
joka jo sinänsä on näkemisen arvoinen. Koska Welhossa
on niin kerrostaloja, rivitalo kuin paritalokin, on se
kohteena mielenkiintoinen ja pitää rakentajan hereillä
erilaisine haasteineen.
Mikko Kulmala kertoo, että Vuoreksen Welhon
rakentaminen on sujunut hyvin. Jos messujen aikataulua
ei kiristetä, niin aikataulussa pysytään. Projekti on
edennyt hyvässä hengessä. Seuraavana on vuorossa
sisäpuolella parkettien asennukset ja sen jälkeen
ovien asennus ja listoitustyö. Maaliskuussa alkaa myös
autokatosten ja ulkovarastojen rakentaminen.
Messujen aikataulu ei vaikuta ryhmäkodin
rakentamiseen, vaan aikataulusta on sovittu Lännen
YH-Asunnot Oy:n kanssa. Sami Olden uskoo, että keväällä
messualueella alkaa kova touhu, kun katujen ja muun
infrastruktuurin rakentaminen käynnistyy. Hän odottaa
mielenkiinnolla, miten kaikki etenee.
Sami Olden kertoo lämpimän
loppuvuoden suosineen
ryhmäkodin perustusten
tekemistä. Lämpö saatiin
rakennukselle pari viikkoa
myöhässä, mikä kiristi lattioiden
pinnoituksen aloittamista. Nyt
vauhti on päällä, ja seuraavana on
vuorossa mattotyöt. Ryhmäkodin
esteettömyysvaatimukset otetaan
huomioon kaikissa työvaiheissa
ja erikoisratkaisuja tehdään
esimerkiksi peseytymistiloihin.
17
Loppusilaus
Koonnut Maija Rauha Kuvat Dreamstime ja Vileda
Siistiä vähemmälläkin
K
evätsiivouksessa pääsee pitkälle
muutamalla välineellä ja aineella. Pinnat lähtevät puhtaiksi mikrokuituliinalla ilman pesuainettakin, mutta jos välttämättä haluaa
käyttää jotakin, käsiastianpesuaine sopii lähes kaikkeen. Liotus ja lämpimän
veden käyttö parantavat puhdistustulosta.
Tiukimpia tilanteita varten voidaan tarvita emäksistä (pH yli 8) tai hapanta (pH
alle 6) puhdistusainetta. Emäksisyys lisää
lianirrotuskykyä, kun taas hapan aine irrottaa kalkkisaostumia. Pinnat on huuhdeltava hyvin näiden aineiden käytön jälkeen,
koska ne ovat voimakkaita ja voivat vahingoittaa pintoja. Kannattaa lukea käyttöohje! Monissa siivouskaapeissa on myös wc:n
puhdistusainetta, jonka voi halutessaan korvata sitruunanmehulla. Kaikkia aineita tulee
annostella ohjeen mukaan, mieluummin vähemmän kuin enemmän.
Imuri löytynee joka taloudesta. Lattiat
voi puhdistaa myös kuivalla tai kostealla
mopilla, parkettiliinalla tai lastalla riippuen
lattian materiaalista ja likaisuuden asteesta. Matoilta roskat voi harjata pois. Hankaussienestä on hyötyä keittiössä ja kylpyhuoneessa. Keraaminen taso puhdistetaan
erityispesuaineella tai -sienellä ja terävällä
puhdistuslastalla.
Jotkut pitävät suihkepulloa välttämättömänä, toiset eivät tiedä, mitä sillä tekisivät. Myös ikkunanpesun suhteen välineiden
käyttötottumukset vaihtelevat. Yhdet luottavat ikkunaliinaan, toiset tarvitsevat pesimen
ja lastan. Wc-harja ja tiskiharja tarvitaan
joka taloudessa. Sanko on tarpeen ainakin
ikkunoita pestessä. |
Kevät kotiin
S
iisti koti saa viimeisen silauksen keväisestä koristelusta.
Asettele maljakkoon tulppaaneja tai narsisseja, kylvä laakealle alustalle rairuohoa tai ohraa ja koristele pajunoksat
värikkäillä höyhenillä. Helpoimman pöytäkoristeen saat asettelemalla muutaman muhkean sipulin kulhossa valoisaan paikkaan.
Ne alkavat pian työntää kauniita, vihreitä versoja.
Näyttääkö sohva kuluneelta? Heitä sen päälle viltti, sängynpeite
tai muutama tyyny keltaisen, oranssin, beigen, vihreän ja valkoisen
sävyissä. Näppärimmät virkkaavat tyynyt tai jopa rahin itse paksusta langasta isolla koukulla. Jotkut vaihtavat kevääksi myös ohuemmat verhot. Keltainen tuo auringon huoneeseen ja vaaleat värit
valaisevat.|
Puhdasta jälkeä
ihmemopilla
Ekovinkki
Tuuleta taiten. Ilma vaihtuu parhaiten ristivedolla, jolloin avatut ikkunat ovat
kulmittain toisiinsa nähden. Yhtä tehokas on läpiveto, jolloin vastapäätä
toisiaan olevat ikkunat ovat auki. Tuuleta nopeasti, jotta lämpöä ei karkaa
harakoille ja energiaa säästyy. Sulje patterit tuuletuksen ajaksi. Älä jätä
tuuletusikkunoita raolleen koko päiväksi.
K
uraiset jalan- ja tassunjäljet lähtevät helposti lattioilta uudella Vileda
1.2. Spray -mopilla, jonka varressa
on säiliö vedelle tai valmiille puhdistusaineliuokselle. Kahvan painallus, ja
neste suihkuaa mopin eteen, suoraan tahroille. Ihmemoppi sopii myös miesten ja
lasten käteen.|
Juttuideoita asukastoiminnasta
Kerro osoitteeseen kotiavain@yhkodit.fi juttuideoita Kotiavain-lehteen. Toimitus ottaa mielellään vastaan aiheita
esimerkiksi asukastoiminnasta. Voit myös kirjoittaa itse lyhyitä tekstejä tai lähettää valokuvia talkoista ja tapahtumista. |
18
Yhteystiedot
Pirkanmaa
Pohjanmaa
Varsinais-Suomi
Vuokrat ja vastikkeet
Vuokrat ja vastikkeet
Vuokrat ja vastikkeet
YH Länsi Oy
etunimi.sukunimi@yhkodit.fi
Lakea Oy
etunimi.sukunimi@lakea.fi
Brita Korkia-aho
YH Länsi Oy
etunimi.sukunimi@yhkodit.fi
Seija Hartikainen
Vuokravalvonta
Tiina Rantanen
010 227 3036
Vuokravalvonta, vakuuden vapautukset
Päivi Vuori
010 227 3074
Perintä
Mirja-Liisa Yrjölä
010 227 3028
Isännöinti
Isännöinti
Lakea Oy
etunimi.sukunimi@lakea.fi
Pasi Oksanen
YH Länsi Oy
etunimi.sukunimi@yhkodit.fi
Isännöinti
Asunnoista tietoa
YH Länsi Oy
etunimi.sukunimi@yhkodit.fi
Lakea Oy
etunimi.sukunimi@lakea.fi
www.lakea.fi
Isännöinti:
isannointi.tampere@yhkodit.fi
Ritva Haapanen
Merja Lemmetyinen
Kari Luomanperä
Minna Mäkinen
Ismo Niiniharju
Stefan Stortz
Katariina Tuhola
010 227 3142
010 227 3110
010 227 3116
010 227 3170
010 227 3114
010 227 3173
010 227 3179
Kiinteistösihteerit:
Raisa Lehikoinen
Päivi Rikala
010 227 3177
010 227 3178
040 186 2646
Vuokra-asunnot:
Kokkola
Tarja Partanen
Marleena Tilus
Seinäjoki
Brita Korkia-aho
Vaasa
Kim Dahlbacka
040 559 5759
050 302 3753
0400 285 336
Asumisoikeusasunnot:
aso.tampere@yhkodit.fi
Kirsi-Maarit Asplund
Tuula Högman
Helena Otsamo
010 227 3027
010 227 3050
010 227 3039
040 705 9772
Vuokra-asunnot:
vuokraus.tampere@yhkodit.fi
Palvelunumero
Soile Itkonen
Tuija Kiviaho-Koski
Maarit Koivisto
Päivi Rajala
Tuija Rauhala
Tarja Seeslahti
010 227 3022
010 227 3043
010 227 3018
010 227 3011
010 227 3017
010 227 3051
010 227 3013
Opiskelija-asunnot:
opiskelija-asunnot@yhkodit.fi
Suvi Mironoff
Minna Raivio
010 227 3054
010 227 3049
Omistus- ja Kotosalla-asunnot:
myynti.tampere@yhkodit.fi
Marianne Soikkeli
Outi Nikama
010 227 3019
010 227 3076
(02) 621 2429
(02) 621 2413
010 227 3713
010 227 3705
YH Länsi Oy
etunimi.sukunimi@yhkodit.fi
010 227 3700
010 227 3726
010 227 3709
Asumisoikeus- ja vuokra-asunnot
(myös Kotosalla):
aso.turku@yhkodit.fi
vuokraus.turku@yhkodit.fi
Palvelunumero
010 227 3773
Katri Aro
010 227 3718
Tuula Envall
010 227 3714
Johanna Jokinen
010 227 3726
Marjo Keto
010 227 3708
(02) 621 2412
Asunnoista tietoa
Porin YH-Asunnot Oy
etunimi.sukunimi@pori.fi
Pirjo Läntinen
Pirkko Puolamäki
Susanne Viitala
Kiinteistösihteeri:
Leila Launto
Fiona Nurminen
Omistus- ja Kotosalla-asunnot:
Myynnin asiakaspalvelu
Johanna Jokinen
Marjo Vahlsten
Isännöinti
Porin YH-Asunnot Oy
etunimi.sukunimi@pori.fi
Toni Wahlman (IAT)
010 227 3777
010 227 3710
010 227 3705
010 227 3704
Asunnoista tietoa
Satakunta
Porin YH-Asunnot Oy
etunimi.sukunimi@pori.fi
Pirjo Läntinen
Virpi Mäkitalo
YH Länsi Oy
etunimi.sukunimi@yhkodit.fi
Isännöinti:
isannointi.turku@yhkodit.fi
Palvelunumero
Marja Aaltonen
Fiona Nurminen
Anna-Maija Vuollet
040 186 2646
Vuokrat ja vastikkeet
Asunnoista tietoa
010 227 3020
www.yhkodit.fi
(02) 621 2429
(02) 621 2421
(02) 621 2418
YH Länsi Oy:n asiakaslehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa • kotiavain@yhkodit.fi
Julkaisija YH Länsi Oy, Aleksis Kiven katu 26, 33200 Tampere, p. 010 227 3000 • www.yhkodit.fi Päätoimittaja Jari Tyvimaa, jari.tyvimaa@yhkodit.fi
Toimitusneuvosto Mikko Laurila, Jari Tyvimaa, Johanna Pelto-Timperi ja Toni Perez Toimitus ja taitto OS/G Viestintä, www.osgviestinta.fi
Painos 8 800 Paino PunaMusta Oy Paperi Novapress Gloss 115 g/m2. Tuote täyttää Joutsenmerkkivaatimukset.
19
YH-Asumisoikeus Länsi Oy
UUSIA ASUMISOIKEUSASUNTOJA
Kangasalan Kesätuuli
Vääränkallionkuja 2, 36220 Kangasala
Kangasalan Suoramalle rakennettava Kesätuuli on
42 viihtyisää asumis-oikeusasuntoa käsittävä kohde.
Yhtiöön tulee yksi viisikerroksinen kerrostalo sekä
kolme kaksitasoista rivitaloa.
Kangasalan keskustan palvelut ovat vain parin
kilometrin päässä ja hyvät ulkoilumaastot lähes
kotiovella.
tyyppi
m2
aso-maksu
alk. €
vastike
alk. €/kk
1h+kt
2h+kt
40,5
15 669
447,43
46
17 154
489,85
2h+kt
53
18 993
542,37
2h+kt+s
57
20 231
577,72
2h+kt+s
63
22 141
632,26
3h+kt+s
66
22 955
655,49
3h+kt+s
72,5
24 688
704,98
Rivitalot
Arvioitu valmistumisaika 4/2012
3h+k+s
79,5
27 376
781,74
SOITA JA TILAA ESITE: Puh. 010 227 3039
4h+k+s
88
29 675
847,39
Vuoreksen Welho
Nokian Pähkinälehto
Lagerlöfinkatu 3, 33870 Tampere
Metsä-Purrankatu 1–3, 37150 Nokia
Tampereen asuntomessualueelle valmistuva
kohde, johon tulee sekä kerros-, rivi- että paritalokoteja, yhteensä 52 asuntoa.
Alueelle tulee palveluja kuten lähikauppa ja
päiväkoti. Särkijärven silta ja tulevat linjaautoyhteydet helpottavat kulkemista kaupungin
keskustaan. Luonto ja upeat lenkkeilymaastot
sekä hyvät kulkuyhteydet ovat merkittäviä valtteja tällä uudella asuinalueella.
Täällä asut laadukkaasti, sillä asuntoihin tulee parkettilattiat, laatoitetut kosteat tilat, astianpesukoneet
ja lasitetut parvekkeet. Kerrostaloon pääset muuttamaan jo ensi kesänä ennen messuja. Rivi- ja paritaloasuntoihin pääsee muuttamaan elokuun 2012 lopulla, sillä osa niistä on messukäytössä.
SOITA JA TILAA ESITE: Puh. 010 227 3027
Esimerkkejä huoneistotyypeistä
Pähkinälehtoon tulee 29 ajanmukaisesti varusteltua, yksikerroksista rivitaloasuntoa. Kolmenkulman
kautta kulkeva ohitustie tarjoaa sujuvat yhteydet
kaikkiin suuntiin Nokian, Ylöjärven, Sarankulman ja
Lielahden kauppakeskuksiin. Nokian keskustaan on
matkaa viisi kilometriä ja Tampereen keskustaan
kymmenen kilometriä.
tyyppi
m2
aso-maksu alk. €
vastike alk. €/kk
2h+kk
43,0
15 939
544,66
2h+kk
46,0
17 067
583,22
Arvioitu valmistumisaika 8/2012
SOITA JA TILAA ESITE: Puh. 010 227 3027
2h+kk+s
52,0
18 724
639,86
kpl
tyyppi
m2
3h+kk+s
65,0
22 039
753,13
aso-maksu
alk. €
vastike
alk. €/kk
3h+k+s
71,5
24 366
832,66
9
2h+kt+s
52
18 533
585,53
3h+k+s
75,0
25 424
868,81
10
3h+kt+s
70
23 275
735,34
4h+k+s
81,5
27 363
935,08
10
4h+kt+s
85
27 416
849,28
Tutustu tarjontaamme nettisivuillamme www.yhkodit.fi
Puhelun hinta (sis alv 23%): lankapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 7,0 snt/min. matkapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 17,0 snt/min.
YH Länsi Oy
Aleksis Kiven katu 26
33200 Tampere
Puh. 010 227 3000