Kabulin kaduilla pelolle ei saa antaa valtaa

Comments

Transcription

Kabulin kaduilla pelolle ei saa antaa valtaa
8
Uusi Rovaniemi
Perjantaina 12.8.2011
Ihmiset
A Thaimaasta kävin täällä lomilla lypsämässä
lehmät, jotta vanhempani saivat pidettyä lomaa.
Kuka?
Airi Kangas
■ 62-vuotias Airi Kangas
työskentelee konsulina Suomen Afganistanin
suurlähetystössä Kabulissa.
■ Toiminut ulkoministeriön alaisuudessa aikaisemmin Filippiineillä ja
Petroskoissa. Sitä ennen
pätevöityi alalle miltei
vuosikymmenen ajan
Suomen Thaimaan suurlähetystön palveluksessa
90-luvulla.
■ Syntynyt Rovaniemen
maalaiskunnassa ja käynyt
kansakoulun Sinetässä ja
oppikoulun Rovaniemellä.
Kirjoitti ylioppilaaksi 1967
Lyseonpuiston lukiosta.
■ Opiskeli Oulun yliopistossa luonnontieteen kandidaatiksi ja toimi 70-luvulla matematiikan opettajana Pohjois-Suomessa. Jatkoi opettajan uraa
Thaimaassa lähetysjärjestön palveluksessa vuosina
1977-1987, jonka jälkeen
palasi lyhyeksi aikaa opettajaksi Rovaniemelle.
■ HELTEESEEN TOTTUNUT. Airi Kangas kirjoitti aikoinaan ylioppilaaksi Lyseonpuiston lukiosta. Nyt hän työskentelee konsulina Kabulissa Suomen Afganistanin suurlähetystössä.
Kabulin kaduilla
pelolle ei saa antaa valtaa
Airi Kangas on äitihahmo
suurlähetystön afgaanimiehille
Iisakki Härmä
Henkilö
■ ”Afganistanissa kaikki kuvat
retusoidaan niin pitkälle, ettei niistä enää oikein tunnista,
kuka on kyseessä”, Airi Kangas kertoo poseeratessaan kameralle Lyseonpuiston lukion edessä.
Täältä ylioppilaaksi valmistuttuaan hän aikoinaan lähti
19-vuotiaana ensimmäiselle ulkomaanmatkalleen kalatehtaalle Norjan Hammerfestiin, sitten opiskeluajaksi Englantiin ja lopulta 70-luvun lopulla Thaimaahan lähetysjärjestön palvelukseen. Esimerkkiä maalaistalon tytölle näytti
oma eno, joka asui Thaimaassa aikanaan 50 vuotta.
”Lapsesta saakka halusin ulkomaille, vaikka me asuttiin
täällä metsässä. Tykkäsin lukea kaikkia kirjoja, joissa kä-
siteltiin ulkomaiden ihmisiä”,
Kangas muistelee.
Nyt hän on työskennellyt
maailmalla puolet elämästään. Rovaniemelle lapsuuden ja nuoruuden maisemiin
hän palaa aina aika ajoin.
”Lukioaikana opettelin lypsämään lehmät ja alkuvuosina olin kaikki kesälomat täällä Suomessa. Vielä Thaimaassa
ollessani kävin täällä lomillani lypsämässä lehmät ja hoitamassa tilaa, jotta vanhempani
saisivat pidettyä lomaa. Olen
siis toiminut myös maatalouslomittajana”, elokuun puolivälissä lomalta Kabuliin palaava
Kangas kertoo.
ei ole saatu minulle seuraajaa, niin nyt minun pitäisi tulla Suomeen ensi vuonna. Siitä
tulee neljä ja puoli vuotta yhteensä”, Kangas laskee.
Sotatilassa olleelle alueelle
hakeutuminen ei tuottanut hänelle vaikeuksia, päin vastoin.
Kangas kertoo innostuvansa
vaikeista maista juuri niiden
haasteellisuuden vuoksi.
”Muistan, kun tulin ulkoministeriöön vuonna 2000, hallinnolta sanoivat minulle, että sinun ei tarvitse edes unelmoida, että pääsisit Eurooppaan mihinkään lähetystöön.
Minua halutti sanoa silloin, että ei minua kyllä kiinnosta tippaakaan”, Kangas nauraa.
Afganistanissa Kangas on
työskennellyt konsulina Suomen suurlähetystössä vuodesta 2008.
”Sääntöjen mukaan olisin
saanut olla siellä vain kaksi vuotta, mutta koska sinne
Turvallisuustilanne Afganistanissa on kiristynyt myös Kabulin osalta, vaikka siellä on
edelleen suhteellisen turvallista maakuntiin verrattuna. Vielä alkuvaiheessa Kangas pystyi
liikkumaan kaupungilla yksityisen autonkuljettajan kyyditsemänä, mutta nyt hän siirtyy
paikasta toiseen suurlähetystön panssaroidulla ajoneuvolla, jota ajavat lähetystön oman
kuljettajat.
Kun hän käy asioimassa jollakin Kabulin ostoskaduista,
auto seuraa vierellä. Vaarana
on joutua kidnappauksen tai
terrori-iskun kohteeksi.
”Emme voi kävellä kaupungilla vapaasti. Se on se suurin
ongelma, koska liikunta on
tärkeä. Itse tykkäisin metsässä kasvaneena liikkua ja kulkea. Liikunta rajoittuu nyt siihen, että juoksen koiran kanssa ympäri taloa illalla”, Kangas kertoo.
Lähin raketti-isku on osunut
200 metrin päähän kodista ja
lähettyvillä on räjähtänyt myös
kaksi isoa autopommia.
”Kyllähän sitä säikähtää,
kun semmoinen tulee yhtäkkiä. Sitä ei koskaan tiedä, että
jos jotkut pääsevät tulemaan
turvatoimien läpi. Ei sitä ajatusta sulje pois, mutta ei sitä
myöskään pohdi. Eihän siellä voisi olla, jos eläisi pelossa tai ajattelisi, että kohta jossain räjähtää”, Kangas kertoo
rauhallisesti.
Emme voi
kävellä
kaupungilla
vapaasti.
Liikunta
rajoittuu nyt
siihen, että
juoksen koiran
kanssa ympäri
taloa illalla.
Suomen suurlähetystössä
työskentelee Kankaan lisäksi viisi suomalaista, joista yksi
on sijoitettu suomalaisjoukkojen keskuuteen Mazar-i-Shariffiin. Palkkalistoilla on lisäksi parisenkymmentä afgaania
muun muassa vartijoina ja toimistotyöntekijöinä. Siivoojia
lukuun ottamatta kaikki heistä ovat miehiä.
”Minun edeltäjäni oli kuulemma toivonut, että hänen
seuraajansa olisi mies, että
olisi helpompi tulla toimeen
afgaanityökavereiden kanssa.
Meidän afgaanipojat siellä toimistossa sanovat, että he kunnioittavat ja kohtelevat minua
kuin olisin äiti. He sanovatkin joskus äidiksi tai isoäidiksi. Minulla ei ole ollut mitään
ongelmaa siitä, että olen nainen, vaikka heidän kulttuurissaan naisella onkin tietty asema”, Kangas kertoo.
Hänet on useaan kertaan kutsuttu vieraaksi paikallisiin häihin, joita juhlitaan iloisissa
mutta jakautuneissa tunnelmissa.
”Naiset ja miehet saattavat istua eri puolilla siten, että siinä on sermi välissä, on
musiikkia ja syödään. Afgaanit tanssivat siellä yleensä siten, että naiset tanssivat keskenään omalla puolella ja miehet omalla puolella”, Kangas
kuvaa.
Vanhoista kahlitsevistakin
traditioista huolimatta Kangas
jaksaa vielä uskoa, että lukuja kirjoitustaidon myötä myös
naisten asema paranee.
”Afgaanit ihmisinä ovat
niin kuin muissakin maissa.
He ovat erittäin sydämellisiä ja vieraanvaraisia. Siis aivan fantastisia ihmisiä”, Kangas kehuu.