Torju Tartunta esitys 2.pdf

TORJU TARTUNTA
LEIKKAUSYKSIKÖSSÄ
Taina Eskola
Sairaanhoitaja
5.4.2013
Infektion torjunta on jatkuvaa, jokapäiväistä työtä, jota
ei voi erottaa normaalitoiminnasta. Eristys vaatii
normaalitoimintaan nähden enemmän panostusta.
Tarvitaan lisähenkilökuntaa, aikaa ja tarvikkeita kuluu
huomattavasti enemmän. On helpompaa olla
tekemättä eristystä, jos ei ole pakko. Infektion
torjunnassa tarvitaan ajan tasalla olevaa tietoa,
napakat, selkeät toimintaohjeet, joita sitoudutaan
noudattamaan sekä asianmukaiset resurssit.
Esimerkiksi elektiivisiin leikkauksiin tulevilla MRSA
epäily potilailla täytyy olla kaikki näytteet otettu ja
niistä vastaukset saatavilla. Näin vältytään turhilta
eristämisiltä ja kohdennetaan taloudelliset- ja
henkilöresurssit oikein.
2
Tartunnan torjunta on kahden suuntaista. Emme levitä
olemassa olevaa infektiota toisiin potilaisiin,
itseemme, emmekä muuhun henkilökuntaan.
Toisaalta voimme suojaeristyksellä estää erityisen
alttiita potilaita saamasta tartuntaa. Puhtausluokka ei
juurikaan vaikuta leikkausjärjestykseen. Potilaat
leikataan sairauden vaatimassa kiireellisyysjärjestyksessä. Ihannetilanne on, jos käytössä on
infektiosali. Se on sali, joka on valmiiksi riisuttuna,
omalla sisäänkäynnillä, läpiantokaapilla, välinehuoltoja vaatteidenvaihtotilalla.
3
Kosketustartunta
Kosketuksessa tartunta leviää yleensä käsien
välityksellä. Koskettamalla toista ihmistä, eritettä
tai esinettä ja sen jälkeen pesemättömillä käsillä
tai välineellä siirtää taudinaiheuttajat itseensä tai
toiseen ihmiseen. Mikrobit voivat siirtyä esim.
aivastaessa, yskiessä, koskettaessa suuta,
nenää, silmää, näppylöitä tai haavaa. WC-käynnin
yhteydessä voi myös tapahtua kontaminaatio.
4
Pisaratartunta
Pisaratartunta tapahtuu, kun aivastaessa, yskiessä
tai puhuessa pisaroita joutuu suoraan toisen ihmisen
silmään tai suun ja nenän limakalvolle.
Leikkaussalissa pisaroita leviää ilmaan esim. haavan
huuhtelussa tai painepesuria käytettäessä.
Pisaratartunnassa ”tartunta” ja tartunnansaaja ovat
lähellä toisiaan.
5
Ilmatartunta
Ilmatartunnassa mikrobit kulkeutuvat ilman
pölyhiukkasten välityksellä. Pölyhiukkaset
voivat pysytellä ilmassa pitkiä aikoja ja
kulkeutua esim. ilmastoinnin kautta laajalle
alueelle.
6
SUOJAIMET INFEKTIOIDEN
TORJUNNASSA JA HYGIENIA
Työasu
Työpisteasulla tarkoitetaan työpukua, joka
vaihdetaan päivittäin ja johon pukeudutaan ennen
työpisteeseen menoa, lisäksi siihen kuuluu sukat ja
jalkineet. Housujen tulisi olla resorilliset.
Henkilökunta voi liikkua puhtailla sisäkengillä ja
työpisteasulla sairaalan sisällä. Likaantuneet
jalkineet vaihdetaan tai pestään. Vierailijoilta ei
edellytetä työpisteasua, mikäli he eivät liiku
leikkaussaleissa tai varastotiloissa.
7
Suojaimet
Suojaimiin kuuluu: suojatakki, suojaesiliina,
hiussuojus, suunenäsuojus, hengityksensuojain,
silmäsuojukset, leikkauskypärä, suojakäsineet ja
kengänsuojukset. Suojukset ovat kertakäyttöisiä ja
toimenpidekohtaisia. Likaiset suojaimet riisutaan aina
käsineet kädessä. Tärkeää on, että jokainen
työntekijä huolehtii tahriintuneiden asusteiden
vaihtamisesta ja ennen kaikkea käsien
asianmukaisesta desinfektiosta. Suojuksista on
enemmän haittaa kuin hyötyä, jos käsihygienia
unohtuu niitä laittaessa tai pois ottaessa.
8
Henkilökohtaisen hygienian
perusasiat
Puhdas, ehjä iho on kaiken suojautumisen perusta.
Sairaalaan ei kuulu, eikä varsinkaan
leikkausyksikköön, korut ja rakennekynnet. Niistä ja
yski oikein, vältä suun ja nenän koskettelua. Muista,
että lävistykset rikkovat terveen ihon antaman suojan.
Pidä pitkät hiukset sidottuna ja huolehdi, siitä että
hiussuoja peittää kaikki hiukset.
9
VAROTOIMET JA ERISTYSLUOKAT
Tartuntaeristyksen mahdollisuudet infektioiden
torjunnassa ovat rajalliset. Raja varsinkin,
verivarotoimen ja tavanomaisen varotoimen välillä on
liukuva ja epäselvä. Jos käsihygienia toteutuisi hyvin,
voisi olla, että kosketus- ja pisaraeristystä tarvittaisiin
vähemmän.
10
Tavanomaiset varotoimet
Tähän kuuluu työ- ja suojavaatetus, sekä suojaimet,
henkilökohtainen hygienia, aseptisten työtapojen
noudattaminen, käsihygienia – käsidesinfektio ja
suojakäsineiden käyttö. Kaikissa tavanomaisissa,
sekä infektioleikkauksissa on käytössä
eritetahradesinfektio. Oletus on, että kuka tahansa
potilas voi sairastaa, ”mitä tahansa” tautia, itse sitä
tietämättä. Vaihtoehtoisesti potilas syystä tai toisesta
ei kerro, mitä sairastaa.

Kaikkien potilaiden hoidossa
11
Verivarotoimet
Suojaudutaan vereltä ja eritteiltä. Olennaista on
pisto- ja viiltotapaturmien välttäminen. Tartuntateitä
ovat kontaminoituneiden neulojen, veitsien ja
terävien esineiden pistot. Riskitilanteita ovat
neulojen hylsytys, kanyylin laitto, näytteiden otto,
leikkausveitsien ja muiden terävien esineiden
ojentaminen, roiskevaara leikkauksen aikana, sekä
jätteiden käsittely.
12
Yleisimmin veritapaturmia sattuu kiireessä,
väsyneenä ja kokemattomille. Infektiovaaraa lisääviä
tekijöitä ovat, jos veri on suoraan potilaasta, neulan
onttous, piston / viillon syvyys ja altistuksen
aiheuttama veren määrä sekä mikrobipitoisuus.




Hepatiitti B
Hepatiitti C
HIV
CJD
13
Kosketuseristys
Potilashoidossa käytetään aina suojakäsineitä ja
takkia, muut suojaimet tarpeen mukaan






Moniresistentit bakteerit MRSA, VRE, ESBL
Haavainfektiot, runsaasti erittävä
Suolistoinfektiot
Vyöruusu, vesirokko
Märkärupi
Täi, syyhy
14
Pisaraeristys
Suojaudutaan pisaroilta. Vältetään pisaroiden
tuottamista.



Influenssa
Sikotauti, vihurirokko, hinkuyskä, kurkkumätä
Meningokokin aiheuttama meningiitti, pneumonia, tai
sepsis
15
Ilmaeristys





Leikkaussalin ilmanpaine säädetään alipaineelle.
Tartunta vaiheessa olevaa keuhkotuberkuloosipotilasta hoidettaessa joudutaan käyttämään erityistä
FFP hengityssuojainta. Ilmaeristysleikkauksissa
noudatetaan myös kosketuseristystä ja tarpeen
mukaan myös pisaraeristystä.
Keuhkotuberkuloosi
Vesirokko, vyöruusu yleistynyt
Tuhkarokko
Lintuinfluenssa
Sikainfluenssa H1N1
16
TOIMET ERISTYSLEIKKAUKSESSA








Potilas ohjataan suoraan saliin tai omaan
odotustilaan
Tyhjennä sali kaikesta tarpeettomasta
Suojaa muovilla ne koneet mitä ei voi siirtää pois
esim. pendelit, diatermia, kännykkä, näppäimistö
Suojaa anestesiakone, ota käyttöön potilaskohtainen
suodatin, kertakäyttöiset anestesialetkut ja -välineet
Suositaan puudutuksia, mikäli toimenpiteen kannalta
mahdollista
Informoi etukäteen laitos- ja välinehuoltajia
Salin ulkopuolelle merkki: eristysleikkaus
Kerää kaikki tarvittava välineistö saliin, jätä
ulkopuolelle mahdollisesti käytettävät välineet
17










Ulkopassari
Käytä suojaimia, instrumenttihoitajalla vahvistettu
takki, kaksinkertaiset käsineet (indikaattori),
visiirimaski, leikkauskypärä, tossut tai pestävät
kengät ym.
Varaa salin ulkopuolelle varusteita salissa asioiville
Vältä liikennettä salissa
Älä aukaise salin kaappeja, vaan käytä ulkopassaria
ja läpiantokaappeja
Instrumentoi pöydän kautta katsekontaktissa
Varo aiheuttamasta roiskeita, käytä painepesuria
muovipussin sisällä
Merkitse näytteet ja pidä näyteastian ulkopuoli
puhtaana
Desinfioi heti eritetahrat
Merkintä potilastietoihin eristyksestä
18
TOIMET ERISTYSLEIKKAUKSEN
JÄLKEEN






Potilas hoidetaan postoperatiivisesti salissa ja
siirretään salista suoraan osastolle / kotiutukseen
Välinehuoltoon tieto infektion aiheuttajasta
Instrumentit auotaan instrumentti- / pesukoreihin
valmiiksi, niin ettei välinehuoltajien tarvitse enää
käsitellä instrumentteja
Pesuun menevät korit kääritään
infektioinstrumenttikääreeseen (pesukoneessa
liukeneva keltainen muovi)
Välinehuollossa instrumentit pestään kahteen
kertaan, ensimmäisen pesun jälkeen tarkistetaan mm
onteloinstrumentit
Välineet, jotka eivät kestä konepesua, kuljetetaan
peitettyinä välinehuoltoon puhdistettavaksi ja
desinfioitavaksi
19






Puhdistettaville salin tavaroille löydyttävä oma
sijoituspaikka – ei lattialle! Esim. tyynyt, tuet, mansetit
Roskat kerätään suoraan roskikseen, sekajätteisiin,
levittelemättä niitä lattialle
Neulat ym. muut terävät laitetaan särmäisjäteastiaan,
joka suljetaan käytön jälkeen
Valuvat taitokset, kudokset ja imupussit laitetaan
muovilla suojattuun tukevaan pahvilaatikkoon ja siitä
haudattaviin jätteisiin
Verta valuva pyykki pakataan sulavaan muovipussiin
ja sen jälkeen pyykkipussiin
Laitoshuoltajille ilmoitetaan leikkauksen loppumisesta
ja eristyksen aiheuttajasta
20
CREUTZFELDT-JACOBIN TAUTI









Taudin aiheuttaja prioni on vastustuskykyinen tavallisille
desinfektio- ja sterilointimenetelmille. Käytetään kertakäyttöisiä
välineitä niin paljon kuin on mahdollista
Korkean tartuntariskin kudoksia ovat mm. aivot, dura, selkäydin,
silmä ja matalan tartuntariskin kudoksia mm. maksa, likvor,
imusolmuke, keuhko, istukka, veri
Monikäyttöiset välineet hävitetään, jos niillä on käsitelty
korkeanriskin kudoksia
Sähköiset porat ym. erittäin kalliit laitteet suojataan roiskeilta
steriilillä muovilla.
Poranterä pakataan ongelmajätepakkaukseen
Monikäyttöiset välineet esiliotetaan välittömästi käytön jälkeen
esim. kloorissa 20 000 ppm kaksi tuntia
Pestään desinfioivassa pesukoneessa
Sterilointilämpötila 134° C ja 60 min tai lyhyemmällä
sterilointiajalla kolmeen kertaan
Jätteet tartuntavaarallista, toimitetaan hävitettäväksi Ekokemille
21
Kesää ja kukkia odotellessa
KIITOS
22