Esite, pdf - Penan Tieto

Pentti Harju
Talotekniikan mittauksia,
säätöjä ja automatiikkaa
Sisältö
1. Talotekniikka, miellyttävävä ja energiatehokas
1.1. Talotekniikan tarkoitus
1.2. Rakennusautomaatiolla apua energiatehokkuuteen
1.3. Huoneilma 1.4. Automaatio, kyllästymätön suorittaja
1.5. Säästöä 2. Säätöautomatiikka kiinteistössä
2.1. Säädön tarve ja sen rajoja
2.2. Mittaus- ja ohjaustoiminnat
2.3. Säätöautomatiikan osia
2.4. Säätöpiirin viritys
2.5. IV-säätöä Ouman-säätimillä
2.6. Erilaisia huonesäätöjä
2.7. Erilaisia rajoitus- ja säätötoimintoja
3. Säätö ja erilaisia säätötapoja
3.1. Yleistä säädöstä
3.2. Säätötapoja
3.3. Säätömuodot 3.4. LVI-prosessin säädettävyys
3.5. Säädön valvonta ja erikoistapauksia
3.6. Kiinteistön lämmitys
3.7. Yhteenveto säädöstä
3.8. Säätölaitteiden huolto 4. Keskitetty kiinteistön valvonta ja tiedonsiirtoverkot
4.1. Keskittämisen edut
4.2. Hallintataso
4.3. Automaatiotaso/alakeskukset
4.4. Kenttätaso 4.5. Hajautettu automaatiojärjestelmä, LonWorks 4.6. OuNet pc-valvomoyhteys
4.7. Datasähköverkkokokeilu
4.8. Mittareiden kaukoluentajärjestelmä
5. Kaikenlaista talotekniikan valvontaa 5.1. Valvontaa, turvaa ja hälytyksiä
5.2. Hälytyksen tuotto
5.3. Tulipalo, savukaasut ja häkä
5.4. Kulunvalvontajärjestelmä
5.5. Erilaisia lukituksia 5.6. Rikosilmoitinjärjestelmät
6. Talotekniikan mittareita ja mittauksia 6.1. Miksi ja miten mitataan?
6.2. Mittarit
6.3. Lämpötilan mittareita
6.4. Huoneilman lämpötilan mittaaminen
6.5. Huoneilman kosteus ja sen mittaaminen
6.6. Ilman tilavuusvirran mittaaminen kanavasta 6.7. Ilmavirran mittaus päätelaitteesta
6.8. Melun mittaus
6.9. Ilman paine ja paine-ero
6.10.Lämmityslaitteiden mittauksia 7. Käyttövesi 7.1. Veden kulutusta ja säästöä 7.2. Vedenkulutuksen mittaaminen 7.3. Vesivuoto
7.4. Lämpimän käyttöveden valmistus ja lämpötilan säätö 7.5. Kaukolämpö ja lämmin käyttövesi
7.6. Huoltoa ja tarkistuksia
8. Eri tavoilla tuotettua lämpöä
8.1. Sähkölämmitys 8.2. Lämpöpumppu 8.3. Aurinkolämmitys 8.4. Öljylämmitys 8.5. Maakaasun käyttö 8.6. Lattialämmitys
6
7
7
9
11
15
16
17
27
28
30
31
32
34
35
37
39
40
40
42
43
43
44
46
46
48
48
49
50
52
53
58
61
61
63
63
65
67
69
70
74
80
81
81
84
85
86
88
92
93
95
97
100
102
118
119
9. 9.1. 9.2. 9.3. 9.4. 9.5.
Patteriverkosto ja sen perussäätö
Patteriverkostoon tuotettu lämpö, kattila
Patteriverkoston lämpö ja kaukolämmön alajakokeskus Pumppu Patterit ja patteriventtiilit Patteriverkoston perussäätö 10. Ilman käyttö kiinteistöissä
10.1. Ilmaa huoneisiin
11. Laitteiston kanavistoja, toimintaa ja osia
11.1. Puhdistusluukut 11.2. Palopelti
11.3. Äänenvaimentimet 11.4. Säätö- ja sulkupeltejä sekä virtaussäätimiä 11.5. Puhallin 11.6. Säätöpelti, sulkupelti 11.7. Ilman suodatus 11.8. Tuloilman esi- tai jälkilämmityspatteri 
11.9. Ilman jäähdytys IV-kojeessa
11.10. Kostutus
11.11. IV-säätökaavio
11.12. Lämmöntalteenotto, LTO
11.13. Nestekiertoinen LTO
11.14. Pyörivä lämmönsiirrin l. kiekkolämmönsiirrin 11.15. Muita LTO-laitteita
11.16. Pientalon ilmalämmitysjärjestelmä
12. Ilman jako huoneisiin 12.1. 12.2. 12.3. 12.4. Sekoittava ilmanjako Syrjäyttävä ilmanjako Kerrostava Stravent-ilmanvaihto IMS-järjestelmä
13. IV-kanavan tiiviyden mittaus
13.1. Lindabin ilmavuotomittari 13.2. Vuotoilmavirran q -mittaus Lifa 2000 -laitteistolla
14. IV-järjestelmän säätö yleensä
14.1. Säätömenetelmiä
121
122
123
128
132
142
145
145
146
147
147
153
153
156
159
162
163
164
167
169
170
172
173
176
178
179
181
181
183
15. Säätölaitteiden huolto- ja tarkastustus
16. Sähkö
16.1. 16.2. 16.3. 16.4. 16.5. 16.6. 16.7. 16.8. Sähköenergian syöttö omakotitaloon Omakotitalon mittauskeskus
187
Kiinteistön sähköjärjestelmät
189
Sulakkeet
190
Sähkölaitteiden käyttöolot l. tilaluokat
191
Sähköjohtoja, piirustuksia ja asennusta 197
Kodin sähkölaitteet 200
Sähköalan turvallisuutta
202
4
Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö
1. Talotekniikka, miellyttävävä ja energiatehokas
1.1. Talotekniikan tarkoitus
Talotekniikan tarkoituksena on tuottaa sellainen sisäilmasto, jossa asukas, asiakas
tai työntekijä viihtyy ja voi hyvin. Tutkimusten mukaan työssä käyvä suomalainen
viettää 21 h vuorokaudessa ajastaan sisällä ja tästä ajasta 16 h kotona. Epäviihtyvyyden kokemus syntyy esim. sopimattoman lämpötilan, vedon tai epämiellyttävän
hajun aistimisena. Energiatehokkuusvaatimusten kiristyminen johtaa ilman muuta
tarpeettoman energiankäytön välttämiseen. Rakennusautomaatio vastaa haasteisiin
säätötavoitteita tarkentamalla. Prosessesseja mukautetaan erilaisiin käyttötilanteisiin ja säätö- ja ohjausmahdollisuudet ulotetaan yhä pienempiin kulutusyksiköihin
esim. huonetasolle asti. Säädön tulee myös toipua nopeasti vika- ja häiriötilanteista.
Valtiovallan ohjaus
Vain hyvin rakennetusta kiinteistöstä saadaan energiatehokas. Ympäristöministeriön
taholta on ohjattu rakennuksien energiankulutusta mm. U-arvoilla. 2000-luvulla
mukaan tulivat rakennuksen tiiveys- sekä ilmanvaihdon lämmöntalteenottovaatimukset. Käytännössä suunnittelija suunnittelee rakennuksen ympäristöministeriön
antamien lämpöhäviöiden enimmäisarvojen mukaan. Parempaakin toki saa tehdä.
Suunnitelman valmistuttua tehdään lämpöhäviöiden tasauslaskelma. Sillä osoitetaan,
että talo täyttää vaatimukset niiltä osin. Rakennuslupaa varten tarvitaan lisäksi
energialaskelmat ja energiatodistus.
Nykyiset rakennukset
Rakennukset ovat eristyksen ja höyrysulkujen vuoksi niin tiiviitä, että ainoa toimiva
ilmanvaihto saadaan aikaan koneellisesti. Kuitenkin rakenteissa on rakoja, joista
aiheutuu vuotoilmavirtoja tuulen ja lämpötilaerojen synnyttämistä paine-eroista
johtuen. Rakennuksen vuotoilmakertoimena voidaan käyttää lämmitysenergian
tarpeen laskennassa arvoa 0,16 1/h, ellei ilmanpitävyyttä tunneta. Tämä vastaa
rakennuksen vaipan ilmatiiviyttä kuvaavaa ilmanvuotolukua n50 = 4 1/h. Tulevaisuuden rakenteista halutaan tiiviimpiä.
E-luku
Ympäristöministeriö on luonut luokitusjärjestelmän uusien rakennusten energiatehokkuuden kehittämiseksi ja ohjaamiseksi. Uudet rakentamismääräykset tulivat
voimaan 1.7.2012.
Tämä E-luku saadaan kun rakennuksen vuotuinen ostoenergiankulutus (rakennuksen standardikäytöllä)/lämmitettyä rakennuksen nettoalaa kohden kerrotaan ko.
energiamuodon kertoimella. Luku ilmaistaan yksiköllä kWh/m2 vuodessa. Mitä
pienempi luku, sitä energiatehokkaampi rakennus on. Rakennusten energiamääräyksillä parannetaan energiatehokkuutta ja sitä kautta hillitään hiilidioksidipäästöjä.
Energiatehokkuudessa kertoimilla suositaan uusiutuvaa energiaa kuten maalämpöä
tai pellettejä.
E-lukuun sisältyy kaikki talon vaipan ja ilmanvaihdon lämpöhäviöt, lämpimän
käyttöveden vaatima energia sekä kodin kaikkien sähkölaitteiden tarvitsema energia. Ihmisistä ja auringosta saatava ilmaisenergia vähennetään lämpöhäviöistä. Rakennuksen energiatehokkuuden keskeisimpiä tekijöitä ovat hyvin tehty rakennus,
toimiva kiinteistöautomaatio ja kiinteistön asukkaat/käyttäjät.
Rakennusten lämmöneristysmääräykset 2012,
C3. Lämpimän tilan U-arvot, lyhenne.
-seinä 0,17 W/m2K
-yläpohja 0,09 W/m2K
-maata vastaan oleva rakennusosa 0,16 W/
m2K
-ikkuna, kattoikkuna, ovi 1,0 W/m2K
Ilmanvaihdon poistoilmasta on otettava lämpöä
talteen lämpömäärä, joka vastaa vähintään
45% ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemasta
lämpömäärästä.
Vuotoilmaesimerkki. huoneiden pinta-ala on
yhteensä 130 m2 , huonekorkeus 2,8 m ja
vuotoilma 0,16 1/h.
0,16 (vuotoilma 1/h) x 364 (tilavuus)/3600
= 0,016 m 3 /s ja sen lämmön tarve on (ilman massa tässä 1,2 kg/m3) = 1,2 x 0,016
x (20+29, lämpötilaero) = 0,941kW = 941 W.
Se lisätään huoneiden lämmön tarpeeseen
niiden pinta-alojen suhteessa, jolloin lisäykseksi tulee huoneiden pinta-alan ollessa A=
130 m2; 941/130 = 7,2 n. 7 W/m2 .
Rakennusluvan saannin edellytyksenä ovat
vuotuiset E-luvut, joita ei saa ylittää.
Pientalon e-luvun on sovittava murtoviivan alle
Rivitalo 150 kWh/m2
Asuinkerrostalo 130 kWh/m2
Toimistorakennus 170 kWh/m2
Liikerakennus 240 kWh/m2
Majoitusliikerakennus 240 kWh/m2
Opetusrakennus ja päiväkoti 170 kWh/m2
Sairaala 450 kWh/m2
Penan Tieto-Opus Ky
Primäärienergia on alkuperäinen energialähde
kuten esim. öljy, hiili tai puu.
Ostoenergia on energiaa, joka ostetaan rakennukseen muualta. Omavaraisenergia on
omalla tontilla paikallisesti tuotettua uusiutuvaa energiaa esim. aurinkoenergiaa. Ympäristöministeriö.
Energiamuotojen kertoimet
Aalto-yliopisto on laskenut ympäristöministeriölle energiamuotojen kertoimet. Esimerkki: (ostettu energia kaukolämpö 100
Kertoimien avulla pyritään valtiovallan taholta ohjaamaan polttoainevalintoja kWh/m2 x kerroin 0,7) + (sähkö 50 kWh/m2 +
haluttuun suuntaan. Kertoimet kuvaavat kunkin energian tuotannossa syntyviä kerroin 1,7) = E-luku on 155 kWh/m2
päästöjä, uusiutuvan energian osuutta ja primäärienergian kulutusta.
Kertoimet ovat eri energiamuodoille: sähkö 1,7, kaukolämpö 0,7, kaukojäähdytys
0,4, fossiiliset polttoaineet 1 ja uusiutuvat polttoaineet 0,5.
4
Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa
Talotekniikan automatiikka ja sen laitteita
5
Kanavalämpötila-anturin oikeita asennustapoja.
Lämpötila-anturi, vesianturi (TE)
Vesianturit soveltuvat lämmitys- ja jäähdytysvesiverkostojen lämpötilamittauksiin.
Vesianturi asennetaan putkistoon siten, että upotusputki osoittaa virtaussuuntaa
vastaan. Asennuskohdassa veden tulee olla hyvin sekoittunutta. Lämmityksen
säädössä menovesianturi asennetaan n. 1 m päähän sekoituspisteestä. Asennuksen
aikana varmistetaan, että anturille jää tilaa irrotusta ja korjausta varten. Anturissa
on suojatasku. Kuva on alla.
Käyttöalue -50 °C...+130 °C (vesi, jäähdytysnesteet ja aggressiiviset vedet. Ei sovellu
klooripitoisiin vesiin). Suojausluokka IP 54,
paineluokka PN 16 ja aikavakio < 5 s. Suojataskun kierre R ½”.
Vesianturin sijoittaminen suojataskuun hidastaa lämmön siirtymistä vedestä anturiin,
mutta haittaa voidaan vähentää kontaktitahnan käytöllä.
Suojataskuun asennettu anturi voidaan vaihtaa tyhjen­tämättä putkistoa.
Huonelämpötila-anturi (TE)
Antureita käytetään huonelämpötilan mittaukseen huoneissa, joissa käytetään huonekohtaista säätöä. Ouman huoneanturi (TMR) sijoitetaan noin 150 cm korkeudelle
esim. seinälle, jossa se mittaa huoneiston keskimääräistä lämpötilaa. Huoneanturia ei saa asentaa auringonpaisteeseen eikä lämmönlähteen lähelle. Aikavakio ≤ 6
min.Huoneantureiden asennuskorkeus on yleensä 1,8 m. Tiloissa joissa on anturin
rikkoutumisvaara, ne suojataan kestävällä ja huonetilaan sopivalla siistillä suojalla.
Huoneanturi asennetaan siten, että sen mittaustulos edustaa mahdollisimman hyvin
huoneen olosuhteita. Anturi ei saa jäädä huoneen kalusteiden taakse.
Antureita on monenlaisiin mittauskohteisiin.
Esim. jäätymissuoja-anturi asennetaan ilmastointikoneen lämmityspatterin ripaputkeen paluuvesipuolelle niin, että upotusputki osoittaa
virtaussuuntaa vastaan.
Jos se tunnistaa veden jäätymisvaaran, se
hälyttää, pysäyttää puhaltimen ja lisää ehkä
veden virtaamaa ja lämpötilaa.
Kosteusanturi (ME)
On myös pintatermostaatti, IP40, jota käytetään esim. lattialämmitystaloissa kiertovesipumpun pysäytystermostaattina (turvatoiminta
ylilämpötilanteessa).
Kosteusanturin toiminta perustuu ilmasta vesimolekyylejä itseensä imevään kalvoon.
Ilmankosteuden pienetessä kalvo luovuttaa niitä takaisin ilmaan. Kondensaattorin
vaihtosähkökenttä kulkee polymeerikalvon ja pintaelektrodien kautta. Kalvon vesimolekyylit muuttavat eristevakiota ja sitä kautta kapasitanssia. Lähetin mittaa kapasitanssia lähettäen jänniteviestin. Kosteusantureita ja -mittareita ei saa sijoittaa liian
voimakkaaseen ilmavirtaukseen, jolloin mittaustulos vääristyy tai mittari vaurioituu.
Penan Tieto-Opus Ky
Kuvassa vasemmalla on huonelämpötilaanturi ja oikealla kosteusanturi. On olemassa
myös kastepisteantureita.
Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa
5
6
Talotekniikan säätö
Aikavakio
Aikavakio kuvaa sitä aikaa, jossa säätösuure saavuttaa uuden jatkuvuustilan arvon,
esim. nopean asetusarvomuutoksen jälkeen. Useimmissa LVI-prosesseissa nousuaika on
käytännössä se aika, jolloin säätösuure on saavuttanut 63,2 % kokonaismuutoksesta.
Huonelämpötilasäädössä prosessin kuollut aika ja nousuaika määritetään lisäämällä
huoneen lämmityspatterin virtaamaa ja mittaamalla huonelämpötilan muutos.
Viiveen muodostuminen ja aikavakio
Säädettävyys
Prosessin säädettävyys riippuu säätöventtiilin mitoituksesta, (järjestelmän ominaisuudet), säätötavasta (säätölaitteiston ominaisuudet) ja tulevan ilman lämpötilan
tai paineen muutoksista (ulkoiset häiriöt). Säädön yleisiä ehtoja ovat järjestelmän
vakaus, (ei jatkuvaa värähtelyä), säädön vaimennus on riittävää, säätöpiiri on nopea,
mutta ei kuitenkaan reagoi herkästi häiriöihin ja säädettävän suureen arvot pysyvät
halutuissa rajoissa. Laitteiston mitoitus ja säätöventtiilin valinta on tehtävä oikein,
sillä hyväkään säätölaitteisto ei pysty toiminnalla poistamaan prosessin virheitä.
Hyvän säädön vaatimuksia
Lämpölaitosyhdistys ry asettaa hyvälle säädölle seuraavia vaatimuksia:
Suurin pysyvä poikkeama asetusarvosta on enintään 2 °C.
Lämmityksen säätöjärjestelmien suurin hetkellinen poikkeama asetusarvosta on
enintään 5 °C.
Ilmastoinnin ja käyttöveden säätöjärjestelmien suurin hetkellinen poikkeama asetusarvosta on enintään 10 °C.
Käyttöveden säätöjärjestelmien sallittu jatkuvan huojunnan amplitudi on enintään 2 °C. Muiden säätöjärjestelmien sallittu jatkuvan huojunnan amplitudi on
enintään 0,5 °C.
Vasemmalla on hyvin viritetty säätö.
Penan Tieto-Opus Ky
Kuvassa ovat epäherkkä säätö ja yliherkkä
säätö, joka ilmenee säädön huojumisena.
6
Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa
7
Erilaisia talotekniikan verkkoja
4. Keskitetty kiinteistön valvonta ja tiedonsiirtoverkot
Tehokkaat, monipuoliset ja taloudellisesti edulliset tiedonsiirtomahdollisuudet ovat
talotekniikka-automaatiojärjestelmän toiminnan edellytys. Kunnat, kaupungit,
seurakunnat ja muut yhteisöt tai yksityiset kiinteistöjen omistajat keskittävät kiinteistön hoitoa ja pyrkivät näin parantamaan kustannustehokkuutta.
Tällainen keskusvalvomo, keskitetty kiinteistövalvonta, tarjoaa yleensä tasokkaan
rakennusautomaatiojärjestelmän sekä hyvän asiantuntemuksen kiinteistöjen ongelmatilanteiden hoitoon. Yhteydet valvomoon hoituvat yleensä 3G-modeemin avulla,
internetin kautta tai asiakkaan oman LAN-verkon avulla.
Järjestelmissä voidaan myös huonekohtaisten
säätimien avulla lukea ja asetella huoneiden
lämpötiloja ja ilmavirtoja valvomosta käsin.
Toimintavarmuuden maksimoimiseksi automaatiojärjestelmissä on pitkälle kehitetyt
itsediagnostiikkaohjelmat.
Laitoksessa voi olla myös kulunvalvontajärjestelmä työaikojen seurantaan ja asiattomien
sisään pääsyn estämiseen. Murtohälytysjärjestelmä valvoo kulkuväyliä, ovia ja ikkunoita.
Rakennusautomaatiojärjestelmässä voi olla
kolme tasoa, esim. hallintataso, automaatiotaso ja kenttätaso.
4.1. Keskittämisen edut
Samalla järjestelmällä voidaan keskitetysti hoitaa yhdestä paikasta kaikki kiinteistön
tekniset toiminnat, jolloin energia- ja henkilöstökustannukset alenevat ja erityisammattimiehiä vapautuu rutiinitöistä sekä työn mielekkyys kasvaa.
Energiankäytön parantuminen
Lämmitys-, jäähdytys- ja sähköenergian käyttö voidaan optimoida sekä huipputehoja voidaan seurata ja kartoittaa. Lämpötiloja, suhteellista kosteutta, pumppuja ja
puhaltimia valvotaan ja ohjataan jatkuvasti. Kaikesta edellisestä johtuen rakennusten
sisäilmasto paranee sekä viihtyvyys- ja terveysvaikutukset lisääntyvät.
Henkilöitä vapauttavat toimet
Automatiikan avulla ohjataan ja valvotaan ovia, valaistusta, saunan kiukaiden toimintaa, toteutetaan kulunvalvontaa sekä palo-, murto- ym. turvallisuusvalvontaa
ilman käyttöhenkilökuntaa. Valvonnan oheistuotteina saadaan erilaiset ajantasaraportoinnit, huolto- ja kunnossapitoraportointi sekä hälytysraportit.
Pienempiä kokonaisuuksia, asuintalot
Asuintalojen automaatiojärjestelmä valvoo, mittaa ja säätää kiinteistön lämmitystä
sekä koneellisen ilmastoinnin eri toimintoja. Lisäksi poistoilman lämpö otetaan
talteen ja sitä käytetään tuloilman lämmitykseen. Myös lämpimän käyttöveden
lämpötilaa mitataan ja säädetään. Veden määrää ja veden lämmitykseen käytettyä
energiaa mitataan myös laskutusta varten. Jos automatiikka havaitsee laitteiden
toiminnoissa vikaa, se suorittaa hälytyksen.
Muita kiinteistön ohjattavia toimintoja ovat
esim. porrasvalot, ulko-ovien sähkölukitus,
saunojen lämmitys ja autopaikkojen lämmityspistokkeet. Lisänä voi vielä olla murtohälytys.
Isompia kokonaisuuksia, virastot ja koulut
Penan Tieto-Opus Ky
Isommissa kokonaisuuksissa, esim. virastoissa, on aivan samoja säätöautomatiikan Ilmastoinnissa voi olla tuloilman lämmityktoimintoja kuin asuintaloissakin. Automatiikka voi olla kuitenkin huomattavasti sen lisäksi myös ilman jäähdytys ja kostutus.
monipuolisempaa. Suuren rakennustilavuutensa takia kiinteistöjen energian kulutus on suuri. Automatiikan avulla lämmitys suoritetaan oikein ja oikeaan aikaan.
Lämmönsäätöautomatiikassa on optimointitoiminto, jonka avulla huoneiden ilmanvaihto ja lämpötilat pidetään työaikana riittävän suurina. Yöllä ja viikonloppuisin
säätimen lämmönpudotusautomatiikka vähentää tyhjien huoneiden lämpötilaa sekä
ilmanvaihtoa ja nostaa ne taas sopivaksi työpäivän alkuun mennessä.
4.2. Hallintataso
Hallintotaso toimii käyttäjärajapintana järjestelmään päin ja käytännössä se tarkoittaa
PC-valvomoita. Hallintatasoon kuuluvat paikallisvalvomot ja kauko/etävalvomot.
Valvomon tietotekniikka
Valvomon laitteet ovat yleensä PC-pohjaisia ja käyttöjärjestelmänä on lähes poikkeuksetta Windows, XP, Vista ja Windows 7. Yksinkertaisessa valvomossa on vain
PC-tietokone ja tulostin. Tietokoneen avulla saa yhteyden alakeskuksiin. Järjestelmät ovat yleensä hiiren avulla ohjattavia PC-pohjaisia järjestelmiä.
Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa
7
8
Talotekniikan valvontaa
ABLOY® -palonsulkujärjestelmät mahdollistavat esteettömän päivittäisen henkilöliikenteen,
mutta sulkevat osastoivat ovet luotettavasti ja
nopeasti tulipalon sattuessa.
Abloy -palonsulkujärjestelmän toiminta
Savunilmaisin (1) reagoi alkavaan tulipaloon ja antaa hälytysimpulssin ovea avoimena
pitävälle aukipitolaitteelle (2). Aukipitolaite vapauttaa oven toiminnan ja ovensuljin
(3) sulkee oven nopeasti. Lukko salpaa oven. Hälytysimpulssi voi tulla paloilmoitinjärjestelmältä tai yksittäisen oven järjestelmässä suoraan savunilmaisimelta aukipitolaitteelle. Kun vetolaite on asennettu sähköhydraulisen aukipitolaitteen kanssa ja
jännite on kytketty, oven avausvastus on ensimmäisellä kerralla kuten normaalilla
ovensulkimella avattaessa (avattava vähintään 70°). Tämän jälkeen avausvastusta ei
ole ja ovi voidaan halutessa sulkea tai jättää auki. Kun jännite katkeaa esim. savunilmaisimen reagoidessa savuun, ovi sulkeutuu.
5.4. Kulunvalvontajärjestelmä
Kulunvalvontärjestelmällä voidaan valvoa kaikkia ovia, puomeja, hissejä ja ohjata Päätteeltä välittyy keskusyksikön kautta työsvalaistusta, lämmitystä sekä ilmastointia. Kulunvalvontajärjestelmiä käytetään mm. säolotiedot neuvontaan, palkanlaskentaan ja
yritysten ja virastojen työtilojen valvontaan.
työaikaraporttiin.
Kun henkilö saapuu aamulla kiinteistöön, hän luettaa etätunnisteensa lukijalaitteessa ja tieto saapumisajasta kirjaantuu muistiin. Järjestelmä poistaa hälytykset niistä
osista rakennusta, joihin hänellä on kulkuoikeus. Järjestelmään voi myös määritellä,
mitkä valot on sytytettävä juuri tämän henkilön kulkureitin valaisemiseksi. Samalla
henkilön työtilan ilmastointi käynnistyy näin haluttaessa.
Järjestelmä raportoi, missä ja milloin työntekijät ovat liikkuneet. Kun lukulaite on
tunnistanut henkilön etätunnisteen ja/tai sormenjäljen, hän syöttää painikkeiden
avulla liikkumisen tarkoituksen. Lukijan näytöstä hän voi tarkistaa kokonaistyöaikansa, onko hän alittanut vai ylittänyt tavoitetyöajan.
Penan Tieto-Opus Ky
Kulunvalvonta ei ole vain tarkkailua ja valvomista, se on myös palveleva ja kiinteistössä
liikkumista helpottava järjestelmä niille, joilla
siihen on lupa.
8
Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa
9
Talotekniikan mittauksia
Vasemmalla on lämpömittarin säteilysuojaus.
Pitkäaikainen lämpötilaseuranta toteutetaan
keskimmäisellä iLog lämpötila-kosteusloggerilla. Teknocalor Oy.
Lämpökamera
Kameralla muodostetaan kuva esineen tai olennon pintalämpötilasta sen lähettämän
infrapunasäteilyn perusteella. Lämpökameralla voidaan mitata ainoastaan kiinteiden
aineiden lähettämää lämpösäteilyä. Lämpötila, mikä on yli absoluuttisen nollapisteen (-273 °C) lähettää lämpösäteilyä eli infrapunasäteilyä. Infrapunakamera mittaa
pintalämpötilojen eroja. Rakennusten infrapunakuvaus onnistuu parhaiten talvella.
Jos mitattavan pinnan emissioarvo ja taustalämpötila tunnetaan, lämpökuvasta
voidaan määrittää kohteen pintalämpötila asteina. Koska eri materiaalit emittoivat lämpösäteilyä eri tavoin, lämpökameran kuvaan vaikuttaa lämpötilan lisäksi
kohteen pintamateriaali.
Lämpökameroita käytetään ihmisten jäljittämiseen, erilaisiin pelastustehtäviin,
teollisuuden prosessien ja koneiden huollon tarpeen seuraamiseen. Esim. huono
sähköliitos hehkuu kameran ruudulla selkeästi ja helposti jäljitettävissä isommankin
johtovyyhdin keskeltä. Kaukolämpöverkon vuotokohdat, kaikenlaiset kiinteistöjen
lämpövuodot, kosteusvauriot ja eristeiden viat havaitaan lämpötilaerojen perusteella.
RT- kortti numero 14-10850 sisältää ohjeet
ja tietoa lämpökuvauksesta. Jos liittää lämpökuvat esim. asunnon kuntoraporttiin, on
käytettävä sertifioitua kuvaajaa.
Suomessa koulutetaan lämpökuvaukseen
rakennusalaan perehtyneitä henkilöitä Ratekon ja Infradex Oy:n järjestämillä kursseilla.
Infrapunakamera ja näytössä oleva kiinteistö.
Infrapunakuva koostuu tuhansista pisteistä,
joista jokainen esittää lämpötilaa. Tietokoneella kuvaa käsiteltäessä ja tarkastellessa
lämpötilaeroista saa erittäin kattavan käsityksen. Teknocalor Oy.
Kameran avulla nähdään tulevan ongelman
syy jo ennakkoon.
Infrapunasäteily
Se on osa elektromagneettista spektriä, johon sisältyvät radioaallot, mikroaallot,
näkyvä valo, ultravioletti, gamma- ja röntgensäteet. Jokainen kappale lähettää
energiaa tällä alueella. Infrapuna sijoittuu spektrissä näkyvän valon ja radioaaltojen
väliin (0,7–1000μm), käytännössä 0,7–14μm kaistaa käytetään erilaisissa infrapunamittauksissa (käsimittarit 8–12μm).
Lämpösäteily (MW, LW)
Se on infrapunasäteilyä, jota lähettää jokainen kappale, jonka lämpötila on yli
absoluuttisen nollapisteen (-273,16°C). Lämpösäteily liikkuu valon nopeudella,
kuten muukin sähkömagneettinen säteily. Säteilyn voimakkuus korreloi kappaleen
todelliseen lämpötilaan.
Infarapunakuvassa pohjana on tavallinen
kamerakuva ja sen päällä keskitettynä lämpötilailmaisimen muodostama ”lämpökuva”.
IR-mittari kerää näkymättömän infrapunaenergian kaikista kappaleista, joiden lämpö
on yli absoluuttisen nollapisteen (fokusoituu
vastaanotto-osaan).
Kuvat voi tallentaa eri formaateissa, mutta
niiden jatkokäsittely onnistuu vain kameran
ja siihen liittyvän, tietokoneessa toimivan raportointiohjelman omassa formaatissa.
Kappaleen pinta
Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa
Penan Tieto-Opus Ky
Täydellistä mustakappaletta (=täydellinen säteilijä) lukuunottamatta jokainen kappale heijastaa myös muista lähteistä tulevaa säteilyä. Kappaleen pintamateriaalirakenne määrittelee, kuinka suuri osa kappaleen säteilystä on sen itsensä lähettämää
(emittoimaa). Metalliset paljaat pinnat heijastavat enemmän ympäristön energiaa
kuin itse lähettävät. Tästä johtuen kiiltävien metallipintojen mittaus on vaikeaa ja
joskus lähes mahdotonta erityisesti matalissa lämpötiloissa (alle 100 °C). Kappaleen säteilemän energian osuus kappaleen kokonaisenergian määrästä ilmaistaan
emissiivisyytenä. Se on desimaaliluku nollan ja yhden välillä. Mitä suurempi emissiivisyys, sitä vähemmän kappale heijastaa ympäristön energiaa ja sitä enemmän
kappale säteilee lämpöä.
9
10
Vesi, veden lämmitys, säätö ja mittaus
Vexve-verto, huoneistokohtainen vedenmittausjärjestelmä
Järjestelmään kuuluvat keruuyksikkö, virtausanturit, huoneistoyksiköt ja -näytöt
sekä Internetissä toimiva kulutustietojen seurantatyökalu VertoLive.
Huoneistoyksikön ja -näytön välinen tiedonsiirto on langaton, kuten myös tiedonsiirto
huoneistoyksiköstä pilvipalveluun. Kokonaisuuden ainoa johdotusta vaativa yhteys
kulkee virtausantureista huoneistoyksikköön, joka tarvitsee myös sähkönsyötön.
Vesiverto-keruuyksikkö varustetaan kaukoluentayksiköllä, jonka yhteyteen tarvitaan
laajakaista- tai GSM-liittymä.
Huoneistossa olevalta digitaaliselta näyttölaitteelta asukas voi seurata sekä lämpimän
että kylmän veden kulutustaan.
Mekaanisten mittareiden runkoon on merkitty asennusasentoa ja virtaussuuntaa
kuvaavat symbolit. Näitä merkintöjä on noudatettava mittarin toiminnan varmistamiseksi. Vedenmittausta haittaavien epäpuhtauksien välttämiseksi rakennuksen
syöttövesijohtoon asennetaan patruunasuodatin. Esim. katuvesijohtoja suljettaessa
irtoaa putkistosta epäpuhtauksia, jotka virtaavat kiinteistön vesijohtoverkkoon.
Järjestelmän toimintaa seurataan ja tieto
mahdollisista vikatilanteista ohjataan huoltoyhtiölle. Jos kulutus on jatkunut yli 4 tuntia.
GSM-modeemilla tieto saadaan huoltomiehen
matkapuhelimeen.
Myös omaa vedenkulutushistoriaansa voidaan seurata päivä-, kuukausi- ja vuositasolla
havainnollisten graafien ja raporttien avulla.
Markkinoilla on myös langattomia mittausmenetelmiä. Niiden hyöty on mm. saneerauskohteissa, jolloin vältytään kaapelonnilta.
Kuvassa on huoneistokohtainen kylmän ja
lämpimän veden mittaus. Asukas maksaa
vain käyttämästään vedestä.
7.3. Vesivuoto
Vuoto on yleensä kuukausia kestänyt tapahtuma, jossa talo voi menettää arvoaan
ja asukkaat terveytensä. Joissakin tapauksissa kiinteistön asukkaiden jatkuva sairastelu on johtunut piilossa olevan kosteuden kasvattaman homeen vaarallisista
homeitiöstöä. Pitkäaikainen altistus homeitiöille voi aiheuttaa koko loppuelämän
kestävän astman tai allergian.
Vesivahingot ovat vakuutusyhtiöille suuri menoerä ja yhtiöt antavat usein alennusta
vakuutusmaksuihin, kun kiinteistön riskikohteet on suojattu vakuutusyhtiöiden
hyväksymällä kosteus- ja vuotohälyttimellä.
Asukkaille vesivahinko on iso koettelemus. ”Evakossa” olo voi kestää useita kuukausia rakenteiden kuivatuksen ja/tai purkamisen takia. Mikäli vakuutus ei kata
kuluja, ollaan ongelmissa.
Turvaa
Nykyisissä vedenmittausjärjestelmissä on liian pitkää veden virtausta varten olemassa hälytysraja. Raja voi olla joitakin tunteja, jonka jälkeen tapahtuu mahdollisesti
järjestelmässä olevan magneettiventtiilin sulkeutuminen ja hälytys. Pienemmissä
laitoksissa on vain hälytysmahdollisuus. Jos vuoto on pieni, mittari ei sitä välttämättä noteeraa ja pieni pitkäaikainen vuoto tekee tuhoaan ja näin tarvitaan muita
turvajärjestelyjä.
Vesivuoto- ja kondenssianturit
Penan Tieto-Opus Ky
Rakennuksiin asennetaan lisääntyneiden kosteusvahinkojen vuoksi yhä enemmän
erilaisia kondenssi- ja vesivuotohälyttimiä.
Vesivuotoanturi
Anturi tunnistaa resistanssimuutokseen, joka tapahtuu silloin, kun vesi oikosulkee
anturin lähekkäin olevia johtimia.
Kondenssianturi
Anturi voi olla toiminnaltaan vesivuotoanturin kaltainen. Se voi mitata myös
ilman suhteellisen kosteuden ja jäähdytysyksikön pintalämpötilan. Sitten anturi
laskee, kuinka lähellä kondensoitumisriskiä ollaan. Koneellinen jäähdytys lisää
kondenssiriskiä.
10
Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa
11
Eri tavoin tuotettua lämpöä
Kattilahuone, sisäsäiliö ja kattila kytkentöineen saattavat näyttää tällaiselta.
Kevytöljylämmityslaitos. Putkitus venttiileineen
on esitetty kaaviollisesti.
Polttimen valinnassa huomioidaan esim. tarvittava lämmitysteho, kattilan teho, laitoksen
polttoöljy tai kaasu, sen koostumus sekä
viskositeetti. Yleensä halvempi ja vaikeammin poltettava polttoaine vaatii parempia ja
kalliimpia polttolaitteita. Laitokselle asetetut
rikki-, typpioksidi- sekä pölypäästörajat vaikuttavat käytetyn öljyn ja polttimen valintaan.
Penan Tieto-Opus Ky
Viereisessä taulukossa on eri tehoille sopivia
polttimia. Kuvassa on myös viitteellisesti kevyen ja raskaan öljyn polton raja. Höyryhajotteinen, ilmahajotteinen ja pyörivähajotteinen
poltin on yleensä moduloiva poltin.
Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa
11
12
Patteriverkosto ja sen perussäätö
9. Patteriverkosto ja sen perussäätö
9.1. Patteriverkostoon tuotettu lämpö, kattila
Alajakoinen pumppukiertoinen kaksiputkijärjestelmä on ehkä yleisin käytössä oleva Tässä osuudessa lämpö on tuotettu kiinteistön
lämmitysjärjestelmä. Kuvan rakennuksessa on useita kerroksia ja pattereiden määrä kattilalaitoksella tai kaukolämmöllä.
on symbolinen. Laitoksessa on kaksi kattilaa ja kaksi pumppua. Toinen pumpuista
voi olla varalla ja pumppuja on käytettävä vuorotellen, jotta ne molemmat ovat toimintakunnossa sekä kuluvat tasaisesti. Lämpö tuotetaan kiinteistön kattiloilla.
TE
1
TE
Termostaattinen
patteriventtiili
2
Patteri
Lattialämmitysverkoston kytkentä
Patteri
Patterin
sulkuyhde
TC
TE
2
2
PI
P3
PI TV
2
EY
TV
TI
1
1
PI
P1
LJ-meno
LJ-paluu
TI
ES
1
ES
2
K1
PI
TI
VM
LJ-paluu
KV
P4
KV
P2
K2
ÖP
1
Käyttöveden
kytkentäkaappi
Linjasäätöventtiili
PI
PS
TI
LJ-paluu
TE
TC
1
PI
LJ-meno
TI
Patteriverkoston täyttö
LV
LVK
LV
LVK
Väh. 600 mm
Kuvan laitoksessa lämpö tuotetaan kattilan ja öljypolttimen avulla. K1 Kattila no
1, K2 Kattila no 2, ÖP Öljypoltin, TV Lämmityksen 3-tiemoottoriventtiili, TC
Lämmityksen säätökeskus, TE1 Menovesitermostaatti, TE2 Ulkoilmatermostaatti,
PI Vedenkorkeusmittari, TI Lämpömittari, PS Paisuntasäiliö, P1 Lämmityksen
kiertopumppu, P2 Lämmityksen kiertopumppu. Miksi laitoksessa on kaksi ulkolämpötilatermostaattia?
Patterilämmityksessä pattereille menevän veden lämpötila voi kovalla pakkasella olla 70 °C.
Jos kiinteistössä on patterilämmitys sekä
lattialämmitys, putkissa kiertää sama, mutta
erilämpötilaiseksi säädetty vesi.
Penan Tieto-Opus Ky
Kuvassa on erilaisia lämmitysvaihtoehtoja.
Järjestelmävaihtoehtoja ovat lattialämmitys,
patterilämmitys ja katossa olevat säteilylämmittimet.
Kattosäteilijät voivat olla grafiittivalun sisällä,
jolloin lämpökamerallakaan ei saada näkyviin
lämmintä putkikierukkaa. Säteilijän pintalämpötila on kauttaaltaan sama.
Säteilijöitä voidaan käyttää myös jäähdytykseen. Katossa oleva tumma suorakaide on
säteilijä ja sen vieressä olevat putkilenkit kuvaavat ainoastaan säteilijän näkymättömissä
olevaa sisusta.
Samassa säteilijässä voi olla sekä lämmitys
että jäähdytysputkisto.
12
Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa
13
Ilmastointi
12. Ilman jako huoneisiin
Eräiden tutkimusten mukaan voidaan kerrostavalla tai syrjäyttävällä iv-järjestelmällä
saavuttaa noin 10-15 % energiansäästö sekoittavaan ilmanvaihtoon verrattuna. Kokeellisesti on osoitettu, että käytettäessä tehokkaampaa ilmanjakoa tullaan toimeen
pienemmällä ilmamäärällä.
Tulo- ja poistoilmalaitteet mitoitetaan ja sijoitetaan huonetilaan siten, että ilma
vaihtuu tehokkaasti oleskeluvyöhykkeellä.
Asuinrakennuksissa ilma jaetaan puhtaaseen huoneeseen tuloilmaventtiilin kautta
ja käytetty ilma poistuu likaisen huoneen poistoilmaventtiilistä. Jos ilma virtaa tuloilmaventtiilistä suoraan poistoon huuhtelematta huonetilaa, ilmanvaihtoratkaisu
on huono. Ilman on virrattava epäpuhtauslähteistä kohti poistoilmaelimiä.
Erilaisia ilmanjakotapoja
Tapoja ovat sekoittava ilmanjako, oikosulkuvirtaus, syrjäyttävä ilmanjako, laminaarinen ilman virtaus sekä kerrostava ilman jako. Tuloilmalaitteiden sijoituspaikkoja
ovat lattia tai ikkunapenkki, käytäväseinä, ulkoseinä tai katto.
Kaikilla ilmanjakotavoilla huoneeseen muodostuu pystysuuntainen lämpötilojen
kerrostuminen. Syrjäyttävässä ja kerrostavassa ilmanjakotavassa tämä pyritään
saamaan aikaan tuomalla alilämpöistä ilmaa oleskeluvyöhykkeen alaosaan. Kun
huoneeseen saadaan aikaan lämpötilakerrostuma, voidaan pienemmällä jäähdytysteholla tuottaa tilassa oleville ihmisille samat lämpöolosuhteet kuin sekoittavassa
ilmanjaossa. Tämä perustuu siihen, että poistoilman lämpötila on suurempi huoneessa, jossa on suurempi lämpötilakerrostuma ja siihen, että vain oleskeluvyöhyke
pidetään halutussa lämpötilassa. Sisäilmastoluokitus sallii nilkan (0,1 m) ja niskan
(1,1 m) välille S1-luokassa 2 °C ja S2-luokassa 3 °C lämpötilaeron.
Poistoilmaventtiili vaikuttaa ilman virtauksiin
vain välittömässä läheisyydessään ja sen
merkitys ilmastointiin on sisäänpuhallusventtiiliä vähäisempi.
Poistoventtiilienkin sijainnit on suunniteltava
huolellisesti ja asennettava hyvin.
Hyväksyttävän CO2 –pitoisuuden saavuttamiseksi (esim. 1000 ppm). Perinteiset ilmanvaihto-ohjeet suosittelevat 8 l/s/henkilöä kohti
käytettäessä hitaasti virtaavan tuloilman jaon
periaatetta ja 10 l/s henkilöä kohti nopeasti
virtaavan tuloilmanjaon periaatetta.
12.1. Sekoittava ilmanjako
Siinä tuloilma pyritään sekoittamaan huoneilmaan nopeasti ja tasaisesti. Tähän
päästään käyttämällä suurinopeuksisia ilmasuihkuja, joissa ilman nopeus on useita metrejä sekunnissa. Tuloilman tullessa ylhäältä saavutetaan lämmittäessä tai
jäähdyttäessä vain 30-40-% ilmanvaihdon tehokkuus. Sekoittavan ilmanvaihdon
tehottomuus johtuu siitä, että ilmanvaihto tapahtuu väärässä paikassa. Ylhäällä
katon rajassa kaukana lämpökuormista ilmanvaihto heikkenee, kun ylöspäin suuntautuvat konvektiovirtaukset törmäävät alaspäin kulkeutuvaan tuloilmaan. Koko
huonetilavuus ilmastoidaan, jopa huoneen katonraja oleskelualueen yläpuolella.
Oikosulkuvirtauksessa
osa tuloilmasta kulkeutuu suoraan poistoilmalaitteeseen, eikä tämäkään ole hyvä
vaihtoehto.
Tuloilmaelinten sijoittelussa
huomioidaan huoneen ikkunan ja lämmityspatterin aiheuttamat virtaukset, mahdolliset
esteet sekä todennäköinen työskentelypaikka.
Tavoitteena on vedottoman tasalämpöisen
oleskeluvyöhykkeen aikaansaaminen.
Tuloilmalaitteiden erilaiset sijoituspaikat ovat
lattia tai ikkunapenkki, käytäväseinä, ulkoseinä tai katto.
Puhallus ulkoseinältä
Puhallus saa aikaan tasaisen virtauksen koko huoneessa. Menetelmää käytetään suu- Vedon tunne muodostuu ilman virtauksen
rissa tiloissa kuten ravintoloissa, neuvotteluhuoneissa tai avokonttoreissa. Se soveltuu turbulenttisuusasteesta, virtausnopeudesta
lämmitykseen tai jäähdytykseen. Ikkunaveto estetään esim. ikkunan alla olevilla ja lämpötilasta.
patterilla. Heittopituuden on ulotuttava sisäseinälle asti, jotta lämmitystilanteessa
vältetään ilman kerrostuminen ja ilma sekoittuu riittävästi.
Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa
Penan Tieto-Opus Ky
Tuloilmalaite voi olla rei´itetty kanava, rakoventtiili, kartio- tai reikähajotin. Ilmanjakosuunnitelmat on tehtävä mahdollisuuksien mukaan toimivan ja kalustetun huoneen
ehdoilla, koska kalustus, siirrettävät maisemakonttorin seinämät tai katon palkit aiheuttavat ongelmia sisäänpuhallussuihkun tasaiselle leviämiselle. Kattoa pitkin kulkeva
ja esteen kohtaava ilmavirta voi käyttäytyä yleistäen kolmella eri tavalla. Ilmavirta
seuraa matalan esteen pintaa, ilmavirta irtoaa katosta esteen kohdalla, mutta palaa
kattoon esteen jälkeen. Korkean esteen vaikutuksesta ilmavirta irtoaa katosta kokonaan palaamatta takaisin katon pintaan. Vaihtoehtoihin vaikuttavat ilman nopeus,
esteen suuruus ja etäisyys.
13
14
Sähkö
Sähköalan töitä tekevän henkilön tulee olla tehtävään ja sen sähköturvallisuutta koskeviin vaatimuksiin perehtynyt tai opastettu (KTMP 516/1996 9§). Edelläolevan lau-
seen avulla pyritään maksimoimaan asennustyötä tekevän ja asennusta käyttävän
henkilön turvallisuutta.
Käyttötoimenpiteet ja niihin verrattavat huoltotyöt
Käyttötoimenpiteestä riippuen työtehtävän voi suorittaa tehtävään perehdytetty
kiinteistönhoitaja tai sähköalan ammattihenkilö.
Sähköasennuksessa käytettävät työkalut
ovat eristettyjä, ns. jännitetyökaluja. Kuvassa näet eron kärkeen saakka eristetyn
sähköasentajan ruuvimeisselin ja tavallisen
ruuvimeisselin välillä.
Kuvassa olevia ”tavallisia” ruuvimeisseleitä ei saa käyttää sähköasennuksissa!
Opastusta saatetaan vaatia esim. käyttökytkimen ohjaukseen, lampun ja asunnon sulakkeen vaihtoon.
Tehtävään opastettu henkilö
Hän on henkilö, jonka ammatti-ihmiset ovat opastaneet siten, että hän kykenee Opastusta harjoitteluineen jatketaan,
välttämään sähkön aiheuttamat vaarat (SFS 6002; 3.2.4) Opastuksen intensiteetti kunnes opastaja on vakuuttunut tehtävän
riippuu opastettavan lähtöammattitaidosta, käyttötoimenpiteiden vaikeusasteesta oikeasta ja turvallisesta suorituksesta.
sekä syntyvistä vaaratilanteista työn ja laitteen käytön aikana. Opastus annetaan
todellisessa työtilassa ja todellisilla laitteilla tai vastaavissa olosuhteissa. Opastuksessa on selvitettävä, miksi toimenpide tehdään neuvotulla tavalla ja mitä vaaroja
muulla tavoin tekemiseen liittyy.
Käyttötoimenpiteet
Sähkölaitteiston käyttötoimenpiteitä ovat esim. katkaisijan, kytkimen ja erottimen
ohjaus sekä releen ja ilmaisimen palautus. Niitä voi tehdä jännitteeseen kytketyssä laitteistossa sillä edellytyksellä, että toimenpide on sinänsä vaaraton. Voi myös
käyttää sellaista määräystenmukaista apuvälinettä, jota oikein käytettäessä vaaraa
ei ole. Myös riittäviin turvallisuustoimenpiteisiin on ryhdytty. Räjähdysvaarallisessa tilassa ei lampun vaihtoa tai muuta jännitteisen osan paljastamista edellyttävää
toimenpidettä saa suorittaa virtapiirin ollessa jännitteisenä.
Kiinteistön sähkölaitteiden tarkastus
Laitteet ja asennukset kuluvat käytössä. Sähkölaitteistojen määräaikaistarkistuksia
saavat tehdä vain ns. valtuutetut laitokset ja valtuutetut tarkastajat. Laitteiston haltija
huolehtii siitä, että tarkistukset tulevat tehdyiksi!
Sähkönkäyttäjän sallitut sähkötyöt
Sähkönkäyttäjä saa vaihtaa asunnon tulppasulakkeen ja saattaa esim. johdonsuojakatkaisijan takaisin toimintakuntoon. Saa vaihtaa valonsäätimessä (himmentimessä)
olevan sulakkeen, valaisimen lampun ja sytyttimen. Saa vaihtaa rikkoutuneen suojamaadoitetulla tai tavallisella pistotulpalla varustetun sähkölaitteen liitäntäjohdon
tai pistotulpan. Saa korjata tai tehdä jatkojohdon. Rikkoontuneen suojaeristeisen
laitteen pistotulpan saa vaihtaa suojamaadoitettuun pistotulppaan. Pistotulpassa
oleva suojamaadoitusliitin jätetään kytkemättä. Jännitteettömien pistorasioiden ja
kytkimien kannet saa vaihtaa tai irrottaa maalaamisen ja tapetoinnin ajaksi. Saa
vaihtaa valaisimen liitäntäjohdon rikkoutuneen välikytkimen. Saa liittää sisustusvalaisimen valaisinliittimellä eli sokeripalalla tai valaisinliitinpistorasialla sekä saa
vaihtaa vioittuneen valaisinliitinpistorasian. Saa asentaa valaisinpistotulpan ja vaihtaa
vioittuneen tulpan. Saa todeta jännitteettömyyden hyväksytyllä jännitteenkoettimella.
Penan Tieto-Opus Ky
Jokaiselle sähkönkäyttäjälle sallittuja muita töitä
Omakotitalon antennin saa asentaa ohjeiden mukaan. Mikrotietokoneen piirikortin
voi vaihtaa edellyttäen, että laitteen kosketussuojaus ei muutu. Harrastustoiminnassa saa koota elektroniikan rakennussarjan. Tällöin edellytetään, että työn tekijä on riittävästi perehtynyt tehtäviin tai työ perustuu yksityiskohtaisiin ohjeisiin.
Sähkölaitteiden mekaanisten osien korjaaminen, esim. pesukoneen letkun vaihto
edellyttäen, että laitteen kosketussuojaus, vesisuojaus mukaan lukien, ei muutu.
Luotettavasti ja kokonaan jännitteettömiksi tehtyjen sähköasennusten purku.
Kaapeliojan kaivaus ja kaapelin veto maahan. Ennen kaapeliojan peittämistä on
sähköalan ammattilaisen todettava, että työ on tehty asianmukaisesti.
14
Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa