docEkotekotallilla tapahtuu s.3 Lasten ajatuksia ympäristön
download 
Report Transcription
Ekotekotallilla tapahtuu s.3 Lasten ajatuksia ympäristön
Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin 1 Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n tiedotuslehti 2012 Ekotekotallilla tapahtuu s.3 Lasten ajatuksia ympäristönsuojelusta s.6 Ekotekotempaus 2012 s.8 2 KIERRÄTYS KOROSTUU LHJ tekee siitä helppoa. Uusi jätelaki astuu voimaan 1.5.2012. Samaan ajankohtaan on ajoitettu jäteasetuksen uudistaminen, joka tulee ohjaamaan jätteiden käsittelyä entistä enemmän EU:n jätehierarkian mukaiseen ensisijaisuusjärjestykseen. Asetustyö on vielä kesken, mutta ennakkotietojen mukaan erityisesti orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto sekä 50 prosentin kierrätystavoite tulevat tarjoamaan haasteita jätehuollolle. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon on kaavailtu astuvan voimaan vuonna 2016. Biohajoavan jätteen lisäksi loppuu polttokelpoisten orgaanisten jätteiden kuten muovien, tekstiilien ja puupohjaisten materiaalien loppusijoitus kaatopaikoille. Käytännössä tämä tarkoittaa hankalasti hyödynnettävän sekalaisen kotitalousjätteen ohjaamista energiakäyttöön. LHJ:ssä strategiana on ollut hyödyntää materiaalihyödyntämiskelvoton jäte joko LHJ:n REF-laitoksen kautta rinnakkaispolttoaineena teollisuuden kattiloissa tai suoraan jätteenä uusimmissa jätevoimaloissa. LHJ on sopinut toimituksista Ekokemin Riihimäen jätevoimalaitokseen ja Lahti Energian laitokseen. Muista jätehuoltoyhtiöistä poiketen yhtiöllämme on siten käytettävissä molemmat energiahyödyntämistavat, joka tarjoaa yhtiöllemme useampia vaihtoehtoja ja sen myötä toiminnallisia ja taloudellisia etuja. Aktiivinen energiahyödyntämisen selvitystyö jatkuu myös varsinaissuomalaisten jäteyhtiöiden kanssa jätevoimalaitosselvityksessä ja opinnäytetyönä tehtävässä energiajätteen erilliskeräysselvityksessä. Yhdyskuntajätteen kierrätykselle ollaan asettamassa 50 % tavoitetta. Harvan asutuksen maassa tavoite on kova. Euroopassa 50 prosentin yli on päästy vain Saksassa, Itävallassa, Belgiassa ja Hollannissa. Ruotsissa materiaalina kierrätetään noin puolet yhdyskuntajätteestä. Kierrätys sisältää jätteen hyödyntämisen materiaalina. Jätteen energiakäyttöä ei lasketa kierrättämiseksi. Suomessa kierrätykseen on pystytty ohjaamaan noin kolmannes jätteestä, ä, joista valtaosan muodostavat muodos paperi, kartonki ja bio biojäte. Kierrätysasteen kasvattamisessa misessa avainasemassa ovat palvelumallit, joiden avulla jätevirrasta voidaan kodeissa lajitella ajitella hyötyjätteitä omiin käsittelyjärjestelmiinsä. Pakkausten kierrätyksessä korostuu jatkossa tuottajien ja maahantu uojien osuus, kun näimaahantuojien den osalle tulee toukokuussaa täysi tuottajavastuu. Palveluiden kehittämisessä LH LHJ on jo nyt hyvässä yhteistyössä kuntien kanssa sa rakentanut kattavan kierrätyspisteverkoston. Jä Jäteasemat, tempaukset ja keräyspalvelut saivat vat alkuvuodesta valmistuneessa asiakastyytyväisyystutkimuksessa yväisyystutkimuksessa hyvät arviot eri puolilla olilla toimialuettamme. Tästä on hyv hyvä jatkaa palveluidemme kehitystyötä. Haluan kiittää kaikkia toimialueemme toimialueemm mme asukkaita tutkitustikin hyvästää laji lajitteluaktiivisuudesta. Kannustan tan k käyttämään ensisijaisesti kierrätyksen kierrät k ja toisena energiahyö ergiahyötykäytön energiahyötykäytön mahdollistavia palvelujamme taas kun keväiset siivoustouhut pääsevät vauhtiin. -palvelu LHJ:n jäteasemat ottavat vastaan ja tarjoavat parhaat kierrätysmahdollisuudet kaikille kodin isoille ja pienille jäte-erille (0-29 € / kuorma). Touko-syyskuussa kaikki asemat ovat avoinna myös joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina, Kiimassuon Jätekeskus jokaisena kesälauantaina. Muista myös asemien risupäivät! Katso sivu 7 -piste LHJ ylläpitää yli 200 kierrätyspistettä. Kierrätyspisteelle voit tuoda pakkauslasin, kaikki pienet metalliesineet ja paperin. Kierrätyspisteistä saadaan talteen korkealuokkaista raaka-ainetta kierrätysteollisuudelle, mikä vähentää raakaainetuotannon ympäristövaikutuksia. www.kierratys.info Hyvää kevättä evättä to toivottaen, Immo Sundholm S Toimitusjohtaja Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy -palvelu Pärinä-palvelu noutaa isot jäte-esineet suoraan kotoasi ja kuljettaa esimerkiksi rakennus- ja remonttijätteet puolestasi kierrätykseen. www.lhj.fi/parina Kysy lisää: [email protected] | (03) 424 26 19 Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n tiedotuslehti kotitalouksiin. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy l Kiimassuontie 127, 30420 Forssa l vaihde (03) 424 2600 Toimitus: Kuvat: Ulkoasu ja taitto: Pasi Kaskinen, Jarno Keskinen Jarno Keskinen Mainossatama Oy Paino: Painos: Jakelu: Forssa Print, Forssa 70 000 kpl Jakelukulma Oy ja Suomen Posti Oy 3 EKOTEKOTALLILLA TAPAHTUU – Mitä vaarallisille jätteille tehdään Kiimassuon Jätekeskuksessa? LHJ keräsi vuonna 2011 lähes 420 tonnia vaaralliseksi jätteeksi luokiteltua jätettä. LHJ ei kuitenkaan käsittele itse kuin pienen osan keräämistään vaarallisista jätteistä. Kuka käsittelee loput ja Toimijan nimi: AkkuSer | Paikkakunta: Nivala miten? Jätejakeet joita lähetetään: Paristot ja pienakut Kuumemittarit, maalit, torjunta-aineet, ammoniakkipitoiset nesteet, painekyllästetty puu, loisteputket, kattilavedet, valokuvausnesteet, pesuaineet, laboratoriokemikaalit, jäähdytin- ja jarrunesteet, öljyt, energiansäästölamput, suodattimet, akut. Muun muassa tällaista tavaraa otetaan maksutta vastaan kotitalouksilta ja maatiloilta kaikilla LHJ:n jäteasemilla, Ekotekotempauksessa ja Ekotekopisteissä. Vanhentuneita lääkkeitä otetaan vastaan apteekeissa. Kaikki kaupat ottavat vastaan paristoja ja jotkut energiansäästölamppuja. LHJ tunnistaa ja lajittelee kerätyt vaaralliset jätteet ja kerää esimerkiksi öljyt suurempiin astioihin. Sen jälkeen vaaralliset jätteet varastoidaan odottamaan noutoa. Mineriitti ja asbesti sekä elektroniikkajäte käsitellään Kiimassuon Jätekeskuksessa LHJ:n tytäryritysten ansiosta, muut materiaalit lähtevät jatkokäsiteltäviksi ympäri Suomea. LHJ käyttää vaarallisten jätteiden käsittelyssä neljää pääasiallista yhteistyökumppania. Valtaosa LHJ:n keräämistä jätteistä käsitellään Ekokemin laitoksella Riihimäellä. Pienakut ja paristot käsitellään AkkuSerin laitoksella Nivalassa. Isommat akut kuljetetaan Kuusakosken laitokselle. Kyllästetyt puut kuljetetaan käsiteltäviksi Demoliten laitokselle Tuulokseen. Mitä jätteille tehdään: AkkuSer Oy:n kehittämän teknologian avulla elektroniikkalaitteiden kuiva-akuista voidaan kierrättää ja uusiokäyttää yli 90 % Kehitetyllä kuivamenetelmällä pystytään erottamaan akuissa olevat hyötymetallit. Akut tunnistetaan alkuaineen mukaan, lajitellaan eräkohtaisesti ja murskataan kahdessa eri vaiheessa. Miten jätteet hyödynnetään: Erotetut metallit, kuten nikkelin, koboltin ja raudan, AkkuSer toimittaa tuotantolaitoksille teollisuuden raaka-aineiksi. Toimijan nimi: Demolite | Paikkakunta: Tuulos Jätejakeet joita lähetetään: Mitä jätteille tehdään: Ekokemillä on käytössään useita erilaisia käsittelytekniikoita eri tyyppisille vaarallisille ja tavanomaisille jätteille. Esimerkiksi maalit, öljyt, liuottimet ja öljynsuodattimet energiahyödynnetään joko korkealämpötilapoltto- tai arinapolttouunissa. Korkealämpötilapoltossa jätteet palavat noin 1300 asteen lämmössä ja arinapoltossa noin 1100 asteen lämmössä. Miten jätteet hyödynnetään: Poltossa syntyy energiaa, joka otetaan talteen. Lisäksi poltossa syntyy kuonaa, jota käytetään rakennusmateriaalina Ekokemin omissa projekteissa, esimerkiksi tien rakennusmateriaalina jätteenkäsittelykeskuksessa. Polton jälkeen kuonasta erotetaan vielä hyödynnettävät metallit. Kuonasta saadaan talteen sekä magneettiset että niin sanotut värimetallit kuten kupari ja alumiini. Öljyjätteet kierrätetään joko regeneroimalla perusvoiteluöljyksi (mustat moottoriöljyjätteet) tai teräketjuöljyksi (kirkkaat hydrauliöljyjätteet). Energiaksi hyödynnetään vain kierrätykseen kelpaamattomat kuten liuottimia tai muita vaarallisia komponentteja sisältävät öljyjätteet. Kyllästetyt puut. Demolite käsittelee noin 20 000 tonnia kyllästettyä puuta vuodessa. Toimijan nimi: Kuusakoski | Paikkakunta: Vantaa ja Rauma Mitä jätteille tehdään: Demolite noutaa LHJ:n keräämät kyllästetyt puut kierrätysterminaaliinsa Tuulokseen. Terminaalissa kyllästetty puu ensin varastoidaan ja sitten haketetaan. Kreosoottikyllästettyjä ratapölkkyjä poltetaan myös jätevoimaloissa. Miten jätteet hyödynnetään: Hake energiahyödynnetään teollisuuden höyrynä, lämpönä ja sähkönä. Höyryä käytetään muun muassa lastulevy- ja MDF-levyjen tuotannossa. Jätejakeet joita lähetetään: Lyijyakut Mitä jätteille tehdään: Akut prosessoidaan keskitetysti joka Kuusakosken Vantaan tai Rauman toimipisteissä. Akut jatkavat matkaansa laitoksille, jotka omaavat lyijyakkujen käsittelyn vaatiman ympäristöluvan. Laitokset sijaitsevat Ruotsin Landskronassa ja Viron Sillamäessä. Käsittelylaitoksissa akut murskataan ja eri materiaalit saadaan eroteltua toisistaan. Miten jätteet hyödynnetään: Toimijan nimi: Ekokem | Paikkakunta: Riihimäki Jätejakeet joita lähetetään: Valtaosa kaikista LHJ:n keräämistä vaarallisista jätteistä. Ekokem energiahyödyntää kahdessa rumpu-uunissa yhteensä noin 80 000 tonnia ja arinapoltossa noin 30 000 tonnia vaarallisia jätteitä vuodessa. Lyijy sulatetaan, muovit kierrätetään raaka-aineena tai hyödynnetään energiana. Akkuhappo pystytään hyödyntämään esimerkiksi kaivosteollisuuden prosesseissa. Akkujen materiaalista pystytään hyödyntämään yli 85 %. VAARALLISEN JÄTTEEN VASTAANOTTOPAIKKOJA OVAT: jäteasemat | ekotekopisteet | ekotekotempaus | lääkkeet apteekkeihin | paristot kauppoihin LHJ ON MUKANA VALTAKUNNALLISESSA VAARALLISEN JÄTTEEN KERÄYSKAMPANJASSA Useat ihmiset kokevat vaarallisen jätteen tuomisen keräykseen tärkeäksi ja keväisin aktiivisuus kasvaa tälläkin saralla. Osa kuluttajista ja yrityksistä ei kuitenkaan tiedä miten toimia tai ei muusta syystä tuo vaarallisia jätteitä keräykseen. Kerä- ykseen tuomisen tehostamiseksi Jätelaitosyhdistys (JLY) kokosi valtakunnallisen ”Pieni mutta vaarallinen” -kampanjan, joka on suunnattu kuluttajille ja pkyrityksille. Kuluttajakampanja alkoi 2.4. ja jatkuu eri paikkakunnilla keräysautokierroksien aikataulujen mukaisesti. LHJ oman Ekotekotempaus-kiertueen aikatauluihin voit tutustua tämän lehden takasivulta. Laita aikataulu talteen tai mene osoitteeseen www.lhj.fi ja tarkista itseäsi lähin keräyskiertueen pysäkki. Lisätietoa vaarallisten jätteiden haitoista ja keräyksestä saat valtakunnallisen kampanjan nettisivuilta osoitteesta www. vaarallinenjate.fi tai www.lhj.fi. LHJ:n Ekotekotempaukseen ja vaarallisten jätteiden tuomiseen LHJ:n ylläpitämille jäteasemille ja Ekotekopisteisiin liittyen saat myös LHJ:n neuvonnasta, joko soittamalla (03) 424 2619 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen [email protected]. 4 - LHJ tekee siitä helppoa Ihmiset vaativat entistä kattavampia kierrätysmahdollisuuksia. Samaan aikaan kiristyvä lainsäädäntö ja ehtyvät luonnonvarat ohjaavat jätehuoltoa palauttamaan materiaaleja teollisuuden raaka-aineeksi. Yli 200 kierrätyspistettä, 6 jäteasemaa, ekotekopisteitä, Pärinä-noutopalvelu, kiertävä ekotekotempaus, erilliskeräyspalvelut taloyhtiöille ja yrityksille. Siinä muutama esimerkki LHJ:n keinoista tehdä kierrättämisestä helppoa. LHJ kehittää jatkuvasti palveluitaan ja parantaa niiden saavutettavuutta tehdäkseen kierrättämisen niin vaivattomaksi kuin mahdollis- käyttää tarjolla olevia kierrätysmahdollisuuksia. Yksilöllä on mahdollisuus vaikuttaa valinnoillaan. Tällä aukeamalla tutustutaan muutamiin LHJ:n tarjoamiin kierrätyspalveluihin ja niiden käyttäjien mielipiteisiin kierrätyksestä ja LHJ:n palveluista. ta. Pitkäjänteisen työn tulokset voidaan mitata suoraan erilliskerättyjen, korkeatasoisten kierrätysmateriaalien vuosittaisesta kertymästä. Parhaatkaan palvelut eivät kuitenkaan yksin riitä. Tärkein tekijä kierrätyksen onnistumisessa on kuluttaja, joka tahtoo ”EI OIKEIN LUONTOONKAAN SAISI PISTÄÄ” LHJ kerää vaarallisia jätteitä jokavuotisessa Ekotekotempauksessaan ja kaikilla jäteasemillaan. Lisäksi LHJ ylläpitää vaarallisten jätteiden keräykseen tarkoitettuja Ekotekopisteitä. Ekotekopisteet sijaitsevat usein huoltoasemien yhteydessä, siellä missä useimmat LHJ:n toimialueen asukkaat muutenkin käyvät. Kiikoisten SEO-huoltamon yhteydessä toimii Ekotekopisteen lisäksi myös kierrätyskatos. 49 vuotta saman huoltamon tiskin takana asiakkaitaan palvellut Eelis Järvenpää kertoo Ekotekopisteelle tuotavan vaarallisia jätteitä muutaman kerran viikossa. Kevät ja syksy ovat kiireisempää aikaa. ”Keväällä siivotaan nurkkia ja tavaraa kertyy enemmän, syksyllä samoin. Hyvä että tuovat tänne, kun eihän niitä oikein luontoonkaan saisi pistää. Öljyt ja akut pitää taltioida oikein”, Eelis sanoo. Kiikoisten asukkaat tuntuvat tietävän, missä Ekotekopiste sijaitsee. Tietoisuutta lisää jokavuotinen Ekotekotempaus. Tänä vuonna se pysähtyy Eeliksen huoltamolla 11. päivä kesäkuuta. ”Niin on Savon Tommin kanssa taas sovittu. Tempaus on pysähtynyt tässä vuosia. Silloin tulee kerralla paljonkin jätettä kun perikunnat tai uudet omistajat siivoavat entisten omistajien jäämistöjä. Isot erät onkin hyvä tuoda tempaukseen, Ekotekopistekin tyhjennetään silloin niin että kesän aikana kertyvät jätteet mahtuvat taas varastoon.” Eelis Järvenpään huoltamolla vastaanotetaan kaikki kodin vaaralliset jätteet. Samalla kertaa Ekotekopisteellä vierailun kanssa voi kätevästi tankata auton. ”Tankkaan asiakkaiden autot heidän puolestaan aina kun vaan muilta töiltä ehdin”, Eelis lupaa. 9 vaarallisen jätteen vastaanottopistettä, Ekotekopistettä. 6 vaarallisia jätteitä vastanottavaa jäteasemaa. Jokavuotinen vaarallisten jätteiden keräystempaus, Ekotekotempaus. Kodin ja maatilan vaaralliset jätteet otetaan vastaan aina ilmaiseksi. Tutustu uusiin kemikaalien varoitusmerkkeihin tämän lehden sivulta 7. ”TOTTA KAI KIERRÄTTÄMINEN ON TÄRKEÄÄ” Kohta lähtee. Jäteasemalla voi olla hauskaakin, kuten wcpönttöä kannattelevan Jukka Ratelin ilmeestä näkee. LHJ:n jäteasemille voi tuoda kaikki kotona tai maatilalla syntyvät jätelajit. LHJ kierrättää tai hyötykäyttää valtaosan jäteasemien kautta kerätyistä jätteistä, loppusijoitukseen päätyy aina vain pienempi osa jätteistä. Jäteasemat ovat siirtokuormausasemia, joilla vastaanotettu jäte kuljetetaan pääosin käsiteltäväksi Kiimassuon Jätekeskukseen. Jukka Rateli toi Sastamalan jäteasemalle remonttiprojektissa syntyneitä jätteitä. Huolellisesti lajiteltu jätekuorma sisälsi pääasiassa energiajätteeksi sopinutta materiaalia. Rateli toi tavaraa samalla kertaa kahdelta eri työmaalta. ”Lupasin auttaa veljeä ja kaveria kuljetuksissa, koska minulla on kuljetuskalustoa omasta takaa. Tässä on laattoja ja wcpönttö vessaremontista ja tapettia ja Haltex-levyä pintaremontista, toinen erä on rivitalosta ja toinen omakotitalosta. Wcpönttö on ihan uutta vastaavassa kunnossa, sen olisi joku voinut vielä hyvin ottaa käyttöön”, pakettiauton ja peräkärryn kanssa liikkeellä ollut Rateli kertoi. Rateli luottaa siihen, että LHJ hoitaa asiakkailta keräämänsä jätteet kunnolla. ”Kierrättäminen on totta kai tärkeää. Luotan, että LHJ tekee hyvää työtä. Ainakin täällä Sastamalan asemalla on vakuuttava palvelu ja infra kunnossa”, Rateli kiittää. Sastamalan aseman käyttäjien kannattaa muista tämän kevään risupäivä 5.5. Silloin asemalle saa tuoda pihalta ja puutarhasta kertyneet risut ja haravointijätteet ilmaiseksi. Risupäivänä asemalta saa myös neuvontaa ja kahvipannu on kuumana aamu-yhdeksästä alkaen. 6 jäteasemaa. Jäteasemien käyttöaste nousi yli 15 prosenttia vuonna 2011. Risu- ja siivouspäivät jäteasemilla touko-kesäkuussa, tutustu aikatauluun tämän lehden sivulta 7. 5 ”ENEMMÄNKIN PITÄISI KIERRÄTTÄÄ” LHJ ylläpitää noin kahta sataa kierrätyspistettä toimialueellaan. Kierrätyspisteisiin voi tuoda kaikki kotona syntyvät pienet metalliromut ja pakkauslasin sekä paperin. Lisäksi osassa kierrätyspisteitä otetaan vastaan myös kartonkia ja tekstiilejä. LHJ hoitaa kierrätyspisteiden metalli- ja lasijätteen keräystä, paperinkeräyksestä vastaa Paperinkeräys Oy. Lasin- ja metallinkeräys on nykyisin helppoa, sillä lasinkeräykseen sopivat kaikki pakkauslasit väristä riippumatta. Metallinkeräykseen taas voi laittaa kaikkia pieniä metalliesi- neitä riippumatta siitä, onko metalli esimerkiksi rautaa tai alumiinia. Raimo Akkanen toi Forssan keskustan kierrätyspisteelle pakkauslasia ja pieniä metalliesineitä. Akkanen poikkeaa kierrätyspisteellä melko usein, sillä omassa taloyhtiössä Tölöllä ei ainakaan vielä kerätä metallia ja lasia erikseen. Taloyhtiöstä löytyy kuitenkin paperinkeräysastia sekajäteastian lisäksi. ”Keräyksen laajentamista muihinkin jätelajeihin on kyllä ehdotettu, mutta ainakaan vielä se ei ole ottanut tuulta alleen”, itsekin taloyhtiönsä hallituksessa istuva Akkanen harmittelee. Miehen mielestä kierrättämistä pitäisi tehostaa. Myös ihmisten viitseliäisyydessä on toisinaan parantamisen varaa. ”Täällä kierrätyspisteelläkin näkee, ettei ihan kaikki täällä oleva jäte kuulu tänne. Kierrätystä saisi olla enemmänkin, olisi syytä kierrättää raaka-aineet ennen kuin ne alkavat olla ihan kortilla. Kaikki pitäisi saada talteen, mutta tuskinpa siihen koskaan päästään”, Akkanen miettii. Hyvin saavutettava kierrätyspiste. Raimo Akkanen kehuu Vesihelmen viereisen kierrätyspisteen sijaintia itselleen sopivaksi. ”Vielä kun kaikki pisteen käyttäjät laittaisivat oikeat jätteet oikeaan astiaan.” Yli 200 kierrätyspistettä. Kaikkia kodin ja maatilan kierrätyskelpoisia materiaaleja voi tuoda myös LHJ:n jäteasemille, hyötyjätteistä ei peritä maksua. LHJ hoitaa kierrätyspisteiden lasin- ja metallinkeräystä. Paperinkeräyksestä vastaa Paperinkeräys Oy. Kaikki kierrätyspisteet www.kierratys.info ”ISOISSA TALOYHTIÖISSÄ MAHDOLLISUUS SÄÄSTÄÄ” LHJ tarjoaa taloyhtiöille mahdollisuutta liittyä esimerkiksi energia-, lasi- ja metallijätteen erilliskeräykseen. Näiden lisäksi yli viiden asunnon taloyhtiöiden tulee liittyä biojätteen keräykseen ja paperinkeräys on vakiintunut käytäntö. Isännöitsijä Jari Sava Realia Isännöinti Oy:stä pitää useiden jätelajien erilliskeräystä keinona säästää jätehuoltokustannuksissa, ainakin jos taloyhtiö on riittävän iso. ”Pienemmissä taloyhtiöissä ei ehkä voida säästää kovin paljon, koska sekajäteastia pitää kuiten- Oikein lajiteltu. Jari Sava tietää, että varsinkin suuremmissa taloyhtiöissä jätteiden lajittelulla voi oikeasti säästää. Samalla hyötyy ympäristö. kin olla. Mutta isoissa taloyhtiöissä voidaan saavuttaa isoja säästöjä. Meilläkin on isännöinnissä yksi oikein esimerkillinen taloyhtiö, jossa kerätään erikseen melkein kaikki pattereita myöten. Siinä yhtiössä on noin puolet pienemmät jätehuoltokustannukset kuin vastaavissa taloyhtiöissä joissa ei lajitella”, Sava sanoo. Säästöjen ohella muita hyviä syitä lajittelun lisäämiselle ovat taloyhtiön suuren asukasmäärän aiheuttamat ympäristövaikutukset. Jos taloyhtiössä ei lajitella, ympäristövaikutukset ovat monikymmenkertaiset verrattuna omakotitaloon, jonka asukkaat eivät lajittele jätteitään. Taloyhtiön pihalla sijaitseva lajittelukatos olisi myös hieno mahdollisuus, jollaisen moni omakotitaloasukaskin mielellään ottaisi. ”Oman haasteensa kerrostaloasukkaan erilliskeräykselle asettavat myös vanhat keittiöt. Niiden suunnittelussa ei ole otettu huomioon useamman jätelajin keräämisen vaatimaa tilaa. Remontoiduissa keittiöissä tätä tilaongelmaa ei enää ole”, Sava toteaa. LHJ myy erilliskeräyspalveluita bio-, energia-, lasi- ja metallijätteelle. Taloyhtiöille myös lajitteluohjekyltit ja -tarrat. Palvelut saatavilla myös yrityksille. ”PÄRINÄ VOISI SOPIA HUONEISTOREMONTTIIN” LHJ:n Pärinä-palvelu noutaa suuret jäte-esineet kuten sohvat ja kodinkoneet suoraan kotoa. Uusi AstiaPärinä tuo kotiin jäteastiat esimerkiksi suursiivouksessa, remontoinnissa tai muutossa syntyviä suuria jäte-eriä varten. Jopa 600-litrainen jäteastia sopii kulkemaan useimmista väliovista ja mahtuu usein jopa hissiin. Tämä mahdollistaa Pärinä-astioiden tilaamisen suoraan kotiin, täyttämisen vaikka kylpyhuone- tai keittiöremon- tissa syntyvillä jätteillä ja kuljettamisen vaivattomasti alas. Pärinä-palvelut ovat saatavilla yksityisille, yrityksille ja taloyhtiöille. ”Pärinä voisi sopia juuri remonttia taloyhtiössä tekeville. Toisinaan taloyhtiöissä joudutaan tilaamaan ylimääräinen tyhjennys, kun joku asukas on laittanut taloyhtiön jäteastioihin muuton tai remontoinnin yhteydessä syntyneitä jätteitä. Taloyhtiön jäteastia on niille ehdot- tomasti väärä paikka ja joskus olemme laittaneet ylimääräisestä tyhjennyksestä laskunkin asukkaalle, jos jätettä on ollut paljon”, isännöitsijä Jari Sava Realia Isännöinti Oy:stä sanoo. Pärinä sopii myös taloyhtiöille silloin kun jätettä syntyy kerralla paljon. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi yhteisten tilojen kuten vinttien siivous tai pihatalkoot. Pärinä noutaa minkä tahansa jätteen. Taloyhtiön jätekatokseen tuotu mutta sinne kuulumaton romu on vain yksi syy tilata Pärinä-palvelu. Pärinä-palvelu noutaa suuret esineet, tuo tarvittavat jäteastiat vaikka remonttityömaalle ja jätekontit isompiin projekteihin kuten rakennuksille. Pärinä tarjoaa perinteistä sekajätelavaa paremmat mahdollisuudet toimittaa materiaalit kierrätykseen tai energiahyötykäyttöön. www.lhj.fi/parina 6 KIERRÄTYS JÄI MIELEEN! Perttulan koulussa Ypäjällä vietettiin maaliskuussa ympäristöviikkoa koko koulun voimin. Tekstit ovat 6. luokan oppilaiden ajatuksia ympäristöviikosta. biojäte- kerrottiin Kiimassuon historiasta ja kierrätyksestä. Sen jälkeen entistä viisaampina lähdimme kiertämään aluetta oppaan johdolla. Neniä nyrpistäen seurasimme opasta eri jätteenkäsittelypisteille. Oli hurjaa, että silti sitä roskaa joutui niin paljon sinne kaatopaikalle, vaikka kaikki mahdollinen lajittelu, erottelu jne. oli tehty. Biojäte kuulemma on se ongelma. Ajattelin kuitenkin, että se paikka olisi ollut pahempi. Aika hyvin oli saatu pidettyä se roskavuori aisoissa.” “Kävimme vierailemassa Kiimassuolla, tutustumassa kaatopaikkaan. Ensiksi meille pidettiin luento, jossa “Oli huojentavaa nähdä, että suurin osa jätteistä voidaan hyödyntää uudelleen.” “Tämän vuoden teemaviikon aiheena oli kierrätys. Tutustuimme kierrätyksen ihmeelliseen maailmaan erilaisten töiden, tehtävien ja ajatusten avulla. Sen tärkeys tuli hyvin esiin viikon aikana.” “Täytyy myöntää, että aluksi ajatus ympäristöviikosta ei minua paljonkaan kiinnostanut, mutta viikko olikin tosi mukava ja opin paljon uutta.” “Innostuin tekemään pusseja myös kotona.” “Meille näytettiin, miten jätteitä käsitellään. Meille myös kerrottiin, miten kaikki sai alkunsa ja näytettiin Kiimassuosta video. Videosta näki, kuinka nopeasti asiat ovat menneet parempaan päin.” “Kuulemma ennen jätteistä meni 100% kaatopaikalle, mutta nyt menee vain 30%.” “Meille kerrottiin, että jos alamme jotain kierrättämään, niin se olisi metalli, koska siitä saadaan kaikkein eniten takaisin. Myös biojätteet olisi hyvä erotella sekajätteistä, koska muuten sekajätteitä ei pystytä hyödyntämään.” “Kiimassuolla oli myös jätteiden lajittelupisteet, mutta haju olisi saanut olla parempi, mutta sekin oli vain sekajätteeseen laitettujen biojätteiden syytä.” “Opin ympäristöviikolla kaikkea uutta roskista ja miten kierrätyssysteemi toimii. Jotenkin mieleeni jäi se, että sipsipussin voi laittaa metallinkeräykseen.” “Meillä oli myös draamaseikkailu. Siinä menimme aikamatkan tulevaisuuteen. Tulevaisuudessa roskia oli kertynyt mahdottomasti. Saimme tehtävän tehdä ryhmissä videoita. Niiden aihe oli “Roskaamisen on loputtava.” “Ympäristöviikon ansiosta olen nyt kiinnittänyt huomiota siihen, etten osta aina uusia vaatteita ja lehtiä. Onhan kirpputori ja kirjasto keksitty!” “Itse pidin ympäristöviikkoa hyödyllisenä ja kannattavana, koska opimme paljon uusia asioita, pidimme hauskaa ja autoimme maailmaa. Minusta ihmiset saisi- vat aloittaa energian säästämisen, kierrätyksen ja voisivat käyttää enemmän jalkoja kuin autoa. Minäkin taidan alkaa kierrättämään entistä enemmän, olla säästeliäämpi sähkön kanssa, kävellä enemmän kuin kulkea autolla ja kehottaa muitakin tekemään näin, jotta ympäristö säilyisi hyvänä ja ehjänä.” “Aamunavauksessa saimme kuulla opettavaisen tarinan, missä lapset rupesivat tekemään ekotekoja, jotta ilmasto ei lämpeäisi. Saimme myös viikoksi lapun, johon kirjoitimme, mitä ekotekoja olemme tehneet.” “Teimme paljon asioita. Käsitöissä teimme vinyylilevyistä upeita kulhoja ja aikakauslehdistä tulppaaneita Taittelimme sanomalehdestä biojätepusseja ja erilaisia hattuja. Lajittelimme jätteitä eri jäteastioihin ja teimme paperia paperimassasta.” LOIMI-HÄMEEN JÄTEHUOLTO NOSTAA HYÖTYKÄYTTÖASTETTA SASTAMALAN JÄTTEISTÄ HYÖDYNNETTIIN YLI 90 PROSENTTIA Sastamalan jäteasema on hyötykäytön edelläkävijä. Vastaanotetuista jätteistä yli 90 prosenttia pystyttiin ohjaamaan hyödynnettäväksi. Tulevaisuudessa myös muut LHJ:n jäteasemat seuraavat Sastamalan esimerkkiä. Sastamalalaisten jätteistä syntyy kaukolämpöä ja sähköä. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy (LHJ) toimittaa valtaosan Sastamalan alueelta kerätystä sekajätteestä energiahyödynnettäväksi Ekokemin jätevoimalaan Riihimäelle. Vaihtoehtoisesti Sastamalan alueen jätteet kuljetetaan käsiteltäviksi Kiimassuon Jätekeskukseen Forssaan. Yksikään Sastamalan jäteasemalle kipattu jätekuorma Puristettu jäte mahdollistaa järkevän siirtokuormauksen. Sastamalan jäteasemalla pakkaavan jäteauton tai vaikkapa kaupan jätepuristimen kuorma siirretään siirtokuljetusrekkaan. Puristimien ansiosta jätevoimalaan kuljetetaan vain tiivistettyjä kuormia ja hiilidioksidipäästöä per jätetonni syntyy kuusi kertaa vähemmän kuin saman matkan ajamisesta pakkaavalla jäteautolla. ei siis päädy sellaisenaan loppusijoitukseen kaatopaikalle, vaan kaikki jätteet joko energiahyödynnetään tai käsitellään ja kierrätetään. Sastamalan alueella on hyvät edellytykset tehokkaaseen jätteiden hyötykäyttöön, LHJ:n käyttöpäällikkö Mika Helkearo kertoo. ”Jätevoimaloiden kapasiteetit ovat tällä hetkellä täydessä käytössä, eli kaikelle LHJ:n toimialueella syntyvälle jätteelle ei ole tilaa voimaloissa. Sastamalan alueen sekajätteet olemme kuitenkin voineet toimittaa Riihimäen jätevoimalaan, koska Sastamalan jäteaseman siirtokuormauskalusto mahdollistaa luontevan ja tehokkaan tavan viedä suuria jäte-eriä suoraan hyötykäyttökohteeseen.” LHJ nostaa poltettavan jätteen toimitukset koko toimialueeltaan jätevoimaloihin 10 000 tonniin vuodessa kun Ekokemin toinen jätevoimala on käytössä vuonna 2013. Jätteen hyödyntäminen jätevoimalassa sopii erityisen hyvin kierrätykseen kelpaamattomalle sekajätteelle josta on jo lajiteltu erikseen kaikki kierrätykseen kelpaava. Tiheän kierrätyspisteverkoston ja entistä aktiivisempien kuluttajien ansiosta kotitalouksissa nykyisin syntyvä jäte on juuri tällaista syntypaikkalajiteltua sekajätettä. ”Kiimassuon Jätekeskuksen käsittelylaitoksella kotien sekajätteestä saadaan eroteltua metallit, biohajoavat materiaalit ja polttokelpoiset jätteet. Metallit kierrätetään, bioaines hyödynnetään ja polttokelpoisesta jätteestä valmistetaan REF 3 -luokan polttoainetta. Energiahyödyntäminen vähentää merkittävästi kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää”, Helkearo sanoo. Ekokemin jätevoimalassa sekajäte sekoitetaan erilaisten teollisuusjätteiden kanssa. Näin paljon kosteutta sisältävä sekajäte saadaan palamaan tehokkaammin ja samalla varmistetaan tehokas savukaasujen käsittely. Prosessi toimii pääosin automaattisesti. Jätteestä tehdään tasalaatuista syötettä sekoittamalla se ennen polttoa. Näin savukaasutkin ovat tasalaatuisia ja puhdistusprosessi toimii. Kaukolämmön tuottaminen jätteitä polttamalla synnyttää 33 kiloa vähemmän hiilidioksidipäästöä per jätetonni kuin saman kaukolämmön tuottaminen polttamalla maakaasua. Kun Ekokemin toinen, myös sähköä tuottava jätevoimala otetaan käyttöön, hiilidioksidipäästöä syntyy yli 400 kiloa vähemmän per jätetonni kuin tuottamalla vastaava määrä kaukolämpöä ja sähköä polttamalla maakaasua ja kivihiiltä. 7 ONGELMAJÄTEPALVELUT OVAT NYT EKOTEKOPALVELUITA LHJ:n perinteinen Ongelmajätetempaus tunnetaan nykyisin nimellä Ekotekotempaus. Uusi nimi otettiin käyttöön heti viimeisen Ongelmajätetempauksen päätyttyä viime vuoden kesäkuussa. Ensimmäinen Ekotekotempaus alkaa toukokuussa 2012 ja kerää edeltäjänsä tapaan vaarallisia jätteitä kuten öljyjä, öljynsuodattimia, akkuja, paristoja, loisteputkia, energiansäästölamppuja, maaleja, liuottimia, torjunta-aineita ja niin edelleen. Tutustu ensimmäisen Ekotekotempauksen aikatauluun ja pysähdyspaikkoihin tämän lehden takasivulla. Samalla ongelmajätepisteet muuttuivat Ekotekopisteiksi. Jätelaitosyhdistys JLY:n suosituksesta ongelmajäte tunnetaan jatkossa vaarallisena jätteenä. Termimuutoksen taustalla on uusi jätelaki, jossa puhutaan ongelmajätteen sijaan vaarallisesta jätteestä. Termin vaihtuminen ongelmajätteestä vaaralliseksi jätteek- VAROITUSMERKINNÄT UUDISTUIVAT Kevään risu- ja siivouspäivät lähestyvät. Risupäivinä puutarhajätteet otetaan vastaan maksutta kello 9-13 välisenä aikana. Päivät järjestetään tänä vuonna kolmena eri ajankohtana. Risupäivät järjestetään Akaan, Sastamalan ja Loimaan asemilla 5. toukokuuta. Viikkoa myöhemmin 12. toukokuuta on vuorossa Kiimassuon risupäivä Forssassa. Someron ja Urjalan siivouspäivää vietetään 2. kesäkuuta. Somerolla ja Urjalassa ei oteta vastaan risuja, mutta asemat ovat auki lauantaina kello 9-13. si ei vaikuta käytännön keräystoimintaan. Vaarallisen jätteen vastaanottopisteet säilyvät entisillä paikoillaan, samoin kaikille LHJ:n jäteasemille otetaan jatkossakin vastaan vaarallisia jätteitä. Kodin ja maatilan vaaralliset jätteet otetaan jatkossakin vastaan maksutta. Vaarallisen jätteen tunnistaa varoitusmerkistä. Vanhat varoitusmerkinnät poistuvat käytöstä. Jatkossa esimerkiksi pesuainepullon tai maalipurkin kyljessä on vanhan tutun oranssin varoitusmerkinnän sijasta uusi, puna-valko-musta varoitusmerkintä. Tutustu uusiin varoitusmerkintöihin, LHJ on julkaissut uudet varoitusmerkinnät myös nettisivuillaan www.lhj.fi. ALUEKERÄYSJÄRJESTELMÄ MUUTTUI SOMEROLLA JA ORIPÄÄSSÄ – KONTEISTA KIINTEISTÖKOHTAISIIN ASTIOIHIN Kotitalousjätteen aluekeräyskontit on poistettu Somerolta ja Oripäästä. Muutos johtuu Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n osakaskuntien tekemästä päätöksestä korvata kaikki toimialueensa aluekeräyskontit kiinteistökohtaisilla astioilla. LHJ kehottaa niitä alueen kiinteistön haltijoita jotka eivät vielä ole järjestäneet kiinteistönsä jätehuoltoa olemaan pikaisesti yhteydessä joko paikalliseen jätteenkuljetusyrittäjään tai LHJ:n asiakaspalveluun jätehuollon järjestämiseksi. Kuntakohtaiset tiedot jätteenkuljettajista ja aluekeräysjärjestelmään liittymisestä löytyvät LHJ:n nettisivuilta osoitteesta www.lhj.fi. Jatkossa kiinteistöjen jätehuollon järjestämiseksi on tarjolla kolme vaihtoehtoa: oma astia kiinteistölle ja sopimus paikallisen jätteenkuljetusyrityksen kanssa, kimppa-astia lähinaapurin kanssa tai LHJ:n järjestämä aluekeräys. Mikäli kotitalous ei halua jäteastiaa kiinteistölle, jätteet voi LHJ:n aluekeräysmaksua vastaan kuljettaa LHJ:n ylläpitämille jäteasemille niiden aukioloaikoina. Tällöin jäteasemalle voi tuoda yhden jätesäkillisen sekajätettä kerrallaan, yhden säkin viikossa. LHJ:n neuvonnan yhteystiedot ovat (03) 424 2619, [email protected] Muutoksia myös paperinkeräykseen Lasin, metallin ja paperin kierrättämiseen tarkoitetut kierrätyspisteet säilyvät aluekeräysjärjestelmän muutoksesta huolimatta entisillä paikoillaan Somerolla. Paperinkeräyksessä tapahtuu kuitenkin muutoksia keräysvälineiden osalta. Paperinkeräyksestä vastaava Paperinkeräys Oy on siirtynyt käyttämään Someronkin alueella suuria, muutaman kuution kokoisia pintakeräysastioita. Astiamuutos on aiheuttanut epäselvyyttä ja kyselyitä paperinkeräyksen jatkumisesta Somerolla. Keräys jatkuu normaalisti ja uudet, entistä suuremmat astiat löytyvät LHJ:n kierrätyskatosten vierestä MUISTA KEVÄÄN RISUJA SIIVOUSPÄIVÄT! Kiimassuon Jätekeskus Kiimassuontie 127, Forssa (03) 242 2620 Avoinna ma-pe 7-18 touko-elokuussa la ja 1.9. klo 9-13 Akaan jäteasema Hirsikangas, Hämeentie 521, Toijala (03) 542 2851 Avoinna ma 11-20, ti ja to 11-18, pe 12-16 touko-syyskuussa kk:n 1. la klo 9-13 Sastamalan jäteasema EKOTEKOPISTEET Ekotekopisteet vastaanottavat kodin vaarallisia jätteitä: Pesurinkatu 179, (03) 511 6831 Avoinna ma-pe 11–18 touko-syyskuussa kk:n 1. la klo 9-13 Loimaan jäteasema Loimaa (Alastaro) TB-huolto J. Lehtilä puh. (02) 764 1163 Avoinna parillisina viikkoina ke 15–17 Kirveskallio, Myllykyläntie 120 (02) 763 2713 Avoinna ma-ti 10-18, ke-to 8-16, pe 8-12 touko-syyskuussa kk:n 1. la klo 9-13 Jokioinen Someron jäteasema jätevedenpuhdistamo puh. (03) 418 2267 vastaanotto kuukauden 1. ja 3. keskiviikko klo 15–17 Salontie 91, 050 586 7878 Avoinna ma ja ke 12–18, pe 8-14 touko-syyskuussa kk:n 1. la klo 9-13 Kiikoinen Urjalan jäteasema SEO, puh. (02) 553 1075 Järveläntie 30 (kunnan varikko) 050 402 1693 Avoinna ke 12–18, pe 8-11 touko-syyskuussa kk:n 1. la klo 9-13 Oripää jätevedenpuhdistamo puh. 050 569 9440, ke 15–17 Punkalaidun Jari Pitkänen, puh. 0400 121 768, to 16–18 Tammela kunnan varikko, puh. (03) 412 0511 Vastaanotto sopimuksen mukaan Pöytyä (Yläne) Ari Markkula Oy puh. 0400 235 746 tai 040 515 6199 Sastamala (Äetsä) Kiikka Neste puh. (03) 513 5291 Vain akut, öljyt ja öljynsuodattimet Avoinna liikkeen aukioloaikoina Tmi Mauri Virtanen puh. (03) 513 33212 Vain akut, öljyt ja öljynsuodattimet Avoinna liikkeen aukioloaikoina TILAA E-ÄMPIS! Ämpäri Ympäri alkaa ilmestyä nyt myös netissä. Kerran vuodessa ilmestyvä Ämpäri Ympäri saa seurakseen postituslistalle jaettavan E-Ämpiksen. E-Ämpis on lehteä suppeampi, mutta kertoo jätehuollon asiakkaille ajankohtaiset asiat useita kertoja vuodessa. Liity E-Ämpiksen postituslistalle LHJ:n nettisivuilla www.lhj.fi. Napsauta etusivulla olevaa linkkiä ja jätä tietosi, niin E-Ämpis kolahtaa jatkossa sähköpostilaatikkoosi! E-Ämpis tarjoaa lukijoilleen tiedon lisäksi myös etuja. Toukokuun loppuun mennessä tilanneet saavat risusetelin. • Ekotekotempaus on tarkoitettu kotitalouksien ja maatilojen vaarallisille jätteille. illle. • Keräyksessä ei oteta vastaan sähkö- ja elektroniikkalaitteita eikä yritysten vaarallisia a aarallisia jätteitä. • Kun öljyjätettä on yli 400 litraa, ota yhteyttä suoraan Ekokemin valtakunnalliseen is seen öljyjätehuoltoon, puh. 010 7551 572 • Vaarallisia jätteitä ovat: öljyt, öljynsuodattimet, akut, paristot, loisteputket, maalit, m liuottimet, torjunta-aineet jne. • Kaikki ympärivuotiset vastaanottopaikat löydät osoitteesta www.lhj.fi -> palvelut alvelut 8 Ethän tuo vaarallisia jätteitä tempauspysäkeille etukäteen! e een! EKOTEKOTEMPAUS 2012 Forssa ma 14.5.2012 Somero to 25.5.2012 16.30-17.00 17.15-17.45 18.00-18.45 19.00-19.30 20.15-20.45 17.00-17.30 18.00-18.30 19.00-19.30 20.00-20.30 Ent.Suonpään kauppa Pietilän kauppa, Koijärvi Matkun Kylätalo Peräjoen kylätalo Vieremän-Uitontien risteys Pitkäjärven koulu Häntälän koulu Ollilan koulu Puunkulj.Helinius ky, Härkätie 496 Akaa ti 15.5.2012 Somero ma 28.5.2012 16.00-16.30 16.45-17.15 17.30-18.15 18.30-19.00 17.00-17.30 Terttilän koulu 18.00-18.30 Oinasjärven koulu 19.00-19.30 Somerniemen torin paikoitusalue Nahkialan koulu Ellilän Kievari, Tyriseväntie Kirkkotori Rasin koulun piha (painisalin parkkipaikka) 19.15-19.45 Keskustan ala-aste, parkkipaikka Jokioinen ke 16.5.2012 17.00-17.30 Kari-Matti Heikkilä, Murronkulmantie 206 17.45-18.15 Vaulammin Urheilutalo 18.45-19.15 Kalakosken ala-aste 19.30-20.00 Latovainion urheilukenttä Tammela ti 29.5.2012 16.00-16.30 Portaan ent. kyläkauppa 16.45-17.15 Liesjärvi, työväenyhdistyksen talo 17.45-18.30 Letkun Puoti 19.00-19.30 Torro, Sohkasen kuivuri 20.00-20.30 Riihivalkaman koulu Loimaa a ti 5.6.2012 17.00-17.45 7 7.45 Propax Agro Oy, kunnan ent ent.varasto varasto 18.15-18.45 Kojonkulma, Kojontupa 19.15-19.45 Orisuo, Kerhotupa 20.15-20.45 Metsämaa, Kalliohovi Loimaa ke 6.6.2012 17.00-17.30 18.00-18.30 19.00-19.30 20.00-20.30 Niinipirtti Pappinen, Eskolan kuivuri Piltola, Hulsin piha Kauhanoja, Lieskiven paja Tammela ke 30.5.2012 Sastamala to 7.6.2012 17.00- 17.30 Kakkostien levähdyspaikka 18.15-18.45 Venäjän kenttä 19.00-19.45 Seurojentalo 17.00-17.30 18.00-18.30 19.00-19.30 19.45-20.30 20.45-21.15 15.00-15.45 Ratakatu, P-alue, jäähallia vastapäätä 16.15-16.45 Karkun koulu 18.00-18.30 Ellivuoren tienhaara, Shell 19.00-19.45 Illon koulu, alakenttä Ypäjä ti 22.5.2012 Urjala to 31.5.2012 Kiikoinen ma 11.6.2012 17.00-17.30 Ypäjänkylä, Seurojentalo 18.15-19.15 Ypäjän paloasema, keskusta 19.30-20.00 Forssantie, Palikkalan levähdysalue 15.00-15.30 Halkivaha, Seuraintalo 16.15-16.45 Urjalankylä, Kaunisto 17.15-17.45 Tursa, Paperinkeräys Oy, Punkalaitumentie 1481 18.15-19.00 Lasitehtaan parkkipaikka 19.45-20.15 Menonen, VPK 20.45-21.15 Paloasema 16.00-16.45 Lasistudio J.Torstensson, Kiikostentie 8 17.00-18.00 Kiikoisten SEO, Jaarantie 11 18.30-19.00 Jorma Jalonen, Niemenmaantie 785 Humppila ma 21.5.2012 Punkalaidun ke 23.5.2012 15.30-16.00 Pohjoisseudun nuorisoseurantalo 16.30-17.00 K-Huoltopiste Koskioinen Ky, Urjalantie 621 17.30-18.00 Kiertolan koulu, Murronharjuntie 890 18.45-19.15 Parkkipaikka Kauppakadun ja Puistotien kulmassa 19.45-20.15 Kunnan parkkialue, Kanteenmaa Saaren koulu Manttaalitalo Teuron koulu Susikkaan kylätalo Teboil, Tammela Kylmäkoski ma 4.6.2012 14.00-14.30 14.45-15.15 15.30-16.00 17.00-17.30 18.00-18.30 Riisikkala / Tapiola Sotkia, Nuorisoseurantalo Elecster Oy, Sontulantie 382 Kirkonkylän ala-aste Savikoski, Kari Ruokolan kuivuri 19.00-19.30 Maamiesseurantalo, Taipaleentie 19.45-20.15 Asemankoulun piha Sastamala ti 12.6.2012 15.00-15.30 16.00-17.00 17.30-18.15 18.30-19.00 19.30-20.00 Kiimajärven kylätalo Vähähaaran kotiseututalo Äetsän koulu ja Sarkia-lukio Pehula, tori Keikyän koulu Loimaa ke 13.6.2012 (ent. Alastaro) 15.00-15.45 Kahvila Karoliina, jäätelökioskin vieressä 16.15-17.00 Autokorjaus J.Hulsi, Tammiaistentie 117 17.30-18.00 Asko Aalto, Rannantie 155 18.30-19.15 Keskusta, SIWA 19.30-20.00 Palkeispirtti Loimaa to 14.6.2012 (ent. Mellilä) 17.00-17.30 Pentti Oksasen tila 17.45-18.30 Isoperän ala-aste 18.30-19.15 Mellilän keskusta, rata-alue Pöytyä ma 18.6.2012 (ent. Yläne) 14.00-14.30 Heinijoen vanha koulu 15.00-15.30 Rannanmäen levähdys-/ parkkipaikka 16.00-16.30 Seppo Henrikssonin kuivuri 17.30-18.00 Kirkonkylä (keskustori) 18.30-19.00 Paimenenmäki, Keihäskoski, Tourulantie 466 Koski ti 19.6.2012 17.00-17.30 Teboil, Koskentie 18.00-18.30 Hongiston kylä, Pohjolan tienhaara 19.00-19.45 Keskusta, Paloasema Oripää ke 20.6.2012 17.00-17.30 Myllykylä, Saarelaisen kuivuri 17.45-18.15 Latvan kylätalo 19.00-19.45 Paloasema Tiesithän, että otamme kodin ja maatilan vaaralliset jätteet vastaan maksutta tempauksessa ja jäteasemilla? Keksi jäteasemalle nimi! LHJ:n jäteasemilla ei ole nimeä. Keksi jäteasemalle pirteä nimi ja voita kylpylälahjakortti. Palkintoina 5 kpl 50 euron arvoisia lahjakortteja. Lähetä nimiehdotuksesi 25.5.2012 mennessä. 1. Nimiehdotuksesi Postimaksu on maksettu 2. Ehdotuksen perustelut (ei pakollinen) 3. Vapaamuotoinen palaute Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n toiminnasta Nimi: Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Vastauslähetys Tunnus 5013341 FIN – 30003 VASTAUSLÄHETYS Puhelinnumero: Osoite: Osoitetietoja ei käytetä markkinointiin eikä niitä luovuteta ulkopuolisille.
