Ambulanssilehti - Suomen Sairaankuljetusliitto

• Yrittäjyydelle aito mahdollisuus?
• Totisesti – maailma muuttuu!
• Sote-puolella riittää tehtävää
4.2012
Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry:n valtakunnallinen ammattilehti
Moneen lähtöön. Sprinter.
Mercedes-Benz Sprinter on valmiina nopeisiin lähtöihin.
Vakiovarustuksena oleva viimeisen sukupolven ESP-ajovakauden hallintajärjestelmä optimoi auton hallinnan ääritilanteissa, kuten kaarreajossa liukkaalla pinnalla. Uusissa
CDI-dieselmoottoreissa tehoa riittää turvallisiin ohituksiin.
Lisävarusteena saatava automaattivaihteisto lisää turvallisuutta mahdollistamalla paremman keskittymisen ohjaamiseen hälytysajossa.
Vakiovarustukseen kuuluvat mm. ESP-ajovakauden hallintajärjestelmä, ohjauspyörän
säätö, ohjaamoilmastointi, Eberspächer-lisälämmitin, kauko-ohjattava keskuslukitus ja
sähkötoimiset etusivulasit.
www.mercedes-benz.fi/pakettiautot
Veho Group Oy Ab | Ambulanssimyynti | Lommilanrinne 3, Espoo | Puh. 010 569 16
Ambulanssi 4.2012
2
Annettiinko yrittäjyydelle
aito mahdollisuus?
Ensihoitopalvelualan yrittäjiä on koeteltu
kovalla kädellä siitä asti, kun uutta terveydenhuoltolakia alettiin valmistella. Jo valmisteluvaiheessa yksityisen sektorin edunvalvojat ja yrittäjät pyrkivät kaikin mahdollisin keinoin esittämään ne faktat, mihin
kyseinen uusi terveydenhuoltolaki tulisi
johtamaan ja miten se tulisi vaikuttamaan
toimintamahdollisuuksiin. Samalla kerrottiin kylmät faktat kustannusvaikutuksista.
Paljastimme myös totuuden siitä, mitä tulee tapahtumaan maaseudulla ja pienissä
5 000 – 7 000 henkilön taajamissa, missä
viikoittaiset ajomäärät ovat sen verran vähäiset, että yksiköt ajetaan alas. Esitimme
neuvotteluissa, että suunnittelussa pitää ottaa huomioon alueiden elinkeinopoliittinen
rakenne ja ottaa ainakin päätöksen pohjaksi tietynlainen palvelustrategia, hankintastrategia ja yritystoiminnan vaikutusten arviointi. Myös kustannusten olisi pitänyt
olla olennainen osa kokonaisuudistuksesta.
Päättäjät totesivat että ”mikään ei
muutu”, eivätkä kustannukset tule kohoamaan uudistuksessa.
Pyytäisin nyt kaikkia lukioita katselemaan ympärilleen, ketkä oikeasti palvelevat sinun lähitaajamassasi. Mitä näet? Uskon, että melko pian mieleesi tulee esimerkiksi ruokakauppa, kioski, kahvila, parturi
ja ehkä lakitoimistokin. Kaikki yllä luetellut ja lukuisat muut palvelut vaativat yri-
tyksiä ja yrittäjiä. Siksi ei ole yhdentekevää,
millaista elinkeinopolitiikkaa kunta harjoittaa: Entäpä jos aluksi kuvittelemiasi yrityksiä ei olisikaan katukuvassa? Mitä, jos
yksi toisensa jälkeen sulkisi ovensa? Pk-yritykset luovat elinvoimaa kuntiinsa monin
eri tavoin.
Mitä sitten tapahtui? Uusi terveydenhuoltolaki astui voimaan. Vaikka lainvalmistelijat antoivat mahdollisuuden tulla kuulluksi, he eivät kuunnelleet tai ymmärtäneet
kentän viestejä. Vuodenvaiheessa uusi järjestäjätaho, eli sairaanhoitopiirit, ottavat
järjestämisvastuun ja kaiken pitäisi olla
valmista. Monella alueella kustannukset
ovat kuitenkin riistäytyneet käsistä. Tietyillä alueilla asiat alkavat olla kaoottisessa tilassa, eikä tekijöitä löydy. Kuten varoitimme jo lainvalmistelun alussa, suunnitteilla
on myös yksiköiden vähentäminen pieniltä
paikkakunnilta, joissa jäädään ilman palveluita, joko kokonaan tai sitten palvelu
tulee, kun on tullakseen, jostain lähialueen
isommasta taajamasta. Päättäjät tietysti toteavat tähän, että palvelupäätöstä ja lain
vaatimuksia noudatetaan, mutta jokainen
tajuaa, että paikkakunnan oma yksikkö on
aina nopeammin paikalla varallaolosta riippumatta.
Työtuomioistuin on mielestämme marras-
kuussa antanut päätöksen, joka romuttaa
nykyisen työehtosopimuksen hengen ja tarkoituksen. Käytännössä tämä tarkoittaa,
että vaikka nykyinen työehtosopimus on
voimassa ja rahaa löytyisi lisää, sitä ei käytännössä voida sanantarkasti noudattaa,
koska pohja on pudonnut pois sen toimivuudesta. Tekijöitä ei ole saatavilla varsinkaan pohjoisessa, mutta ei myöskään muualla. Sen lisäksi sopimuksen muut kohdat
muuttuivat mahdottomiksi ja esimerkiksi
työaikalaki asettaa tietyt rajat. Sopimus pitäisi neuvotella uusiksi, jotta olisi mahdollista jatkaa ensihoitopalveluita ja palvella
potilaita myös muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Väliajalla työntekijöiltä ja heidän
edustajiltaan TEHY:ltä, työnantajilta, ja
järjestäjätahoilta vaaditaan nyt aitoa joustoa ja neuvottelutahtoa. Ilman niitä ensihoitopalvelut joutuvat lähes kaaosmaiseen tilanteeseen vuodenvaiheessa ja monet
yritykset saattavat joutua lopettamaan järjettömien päätösten takia.
Otsikkona olleeseen kysymykseen:
”Annettiinko yrittäjyydelle aito mahdollisuus”, on helppo ja samalla vaikeata vastata. Jätän kuitenkin tämän kysymyksen
jokaiselle lukijalle vastattavaksi ja pohdittavaksi. Toivottavasti potilasturvallisuus ei
tästä vaarannu!
Hyvät lukijat tämän on myös haikea
hetki päätoimittajalle ja Ambulanssi-leh-
delle. Lehden yli 30 vuoden historia paperilehtenä on tullut tiensä päähän, osittain yhteiskunnan muutosten takia, osittain taloudellisista syistä. Jatkossa pyrimme julkaisemaan lehteä sähköisessä
muodossa ja toivonkin, että lehden lukijat,
jotka ovat kiinnostuneita ensihoitopalveluiden kehityksestä ja yksityisen palvelutuottajan näkemyksestä ilmoittavat sähköpostiosoitteensa liiton toimistoon osoitteessa [email protected].
Lehti on myös luettavissa jatkossa liiton
kotisivuilla www.sairaankuljetusliitto.fi.
Näillä sanoilla kiitän kaikkia ensihoitopalveluiden yrittäjiä, jotka joutuvat lopettamaan yhteiskunnan päätöksistä johtuvista syistä ja toivotan menestystä ja jaksamista uusien haasteiden parissa.
Lehden muille lukijoille ja jatkaville
yrittäjille haluan sanoa, että nostan hattua
teille kaikille, koska olette näyttäneet taistelutahtonne ja toivon, että yrittäjyydelle
annetaan mahdollisuus palvella osaavasti
ja laadukkaasti potilaita myös jatkossa.
Muuta emme pyydä.
Hyvää Joulun odotusta ja parempaa
Uutta Vuotta 2013!
Mikael Söderlund, toiminnanjohtaja
Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry
Kuulemiin ja näkemiin
Tämän tekstin aloittaminen ja kirjoittaminen on vaikeampaa kuin koskaan aikaisemmin. Olen siirtänyt ja siirtänyt kirjoittamisen ajankohtaa, mutta nyt on perälauta edessä, kun lehti menee painoon ja tyhjä
tila odottaa. Tämä on viimeisistä viimeisin
teksti puheenjohtajan roolissa, laskujeni
mukaan 57 teksti. Toivon mukaan jatkossa
voin vierailla lehden nettiversiossa, vaikkapa vieraskynän nimimerkillä. Virallinen
roolini ensihoidon edunvalvonnassa ja yritystoiminnassa päättyy kuukauden kuluttua, mutta aikomukseni ei ole jäädä asiassa
aivan sivuun, vaan tulen seuraamaan ensihoidon kehitystä jatkostakin. Kenties jopa
aitiopaikalta.
Yllättäen valtakunnan ykkösmediat
YLE ja MTV ovat aktivoituneet tämän viikon aikana uutisoimaan ensihoidon tilanteesta. Olen antanut lausuntoja kameran ja
mikrofonin edessä toimittajia ja toivon mukaan myös suurta yleisöä kiinnostavasta
asiasta, eli ensihoitopalvelun tilasta ja toimintaedellytyksistä kuukauden kuluttua,
kun järjestämisvastuu siirtyy sairaanhoitopiireille. Toimittajat käyttävät haastatteluissa termejä sekasorto ja kaaos, kun he
kuvaavat asian keskeneräistä, vellovaa tilaa. Omatkaan ajatukset eivät liiku kovin
kaukana edellä kuvatuista termeistä. On
vaikea antaa kuvaa, ”että kyllä tämä tästä”
kun toiminnan käynnistymiseen on aikaa
nyt tasan kuukausi ja lehden ilmentymis-
ajankohtana paljon vähemmän. Niin moni
asia on kesken ja eri alueet etenevät kovin
eri aikataululla. Toimittajia kiinnostaa se,
kuinka näin tärkeä asia ja sen valmistelut
on päästetty tilanteeseen, jossa vielä tässä
vaiheessa lasketaan rahoja, rukataan valmiuksia ja viskotaan ensihoitoyksiköitä
sivuun. SIIS KUUKAUTTA ENNEN HHETKEÄ. Kysymykseen ei liene yhtä ainutta syytä. Varmaan ulos tulleissa haastatteluissa käy selville oma kantani, jotka toki
olen tuonut esille jo lakia valmistelleessa
työryhmässä ja sen jälkeen liki joka kerta,
kun on ollut tarvetta asiasta keskustella.
Tähän voisi jatkaa sarkastisesti, että kaikki
ei mene aina niin kuin lääkäri määrää.
Jätetään politikointi ja sanotaan kiitos,
kuulemiin ja näkemiin, mutta sitä ennen
pieni historiakatsaus siihen, miten minusta
tuli minä. Syyn voin laittaa edesmenneen
tätini tiliin. Hän oli hoitaja sielustaan ja
sydämestään, tekevä ja kantaaottava. Hän
antoi kipinän alan opiskeluun ja sillä tiellä
olen. Olen tehnyt työtä sairaalassa, sairaalan ulkopuolella, mutta liki koko työuran
kuitenkin akuutti- tai opetustyössä. Yritystoimintaan ja yrittäjiin laajemmin tutustuin
niin sanotuilla ”kontiokursseilla”, kun
kiersin ympäri maata kirjoineni ja kalvoineni puhumassa, kouluttamassa ja antamassa kipinää kouluttautumiseen. Kaikkiaan päivän koulutussessioita oli noin 40
ympäri maata. Niillä reissuilla tutustuin
yrittäjiin ja heidän työntekijöihinsä aika
laajalti. Useiden kanssa ystävyys on kantanut näihin päiviin saakka. Oma yrittäjyys
oli alkaa jo 1985, mutta se siirtyi kuitenkin
liki 10 vuodella eteenpäin. Tuon väliajan
opiskelin, hoidin sairaita ja opetinkin.
SSK:ssa, silloisen Oulu-Lapin lääninyhdistyksen toiminnassa, olin mukana lähes
heti, kun yritystoiminta alkoi. Koulutusta,
sihteerin tehtäviä, puheenjohtajuutta: kaikkia sopii näihin 18 vuoteen edunvalvonnassa ja järjestötoiminnassa. Tehtävä on vienyt
näköalapaikoille seuraamaan koko suomalaisen yhteiskunnan toimintaa. Kela, STM,
Hätäkeskuslaitos, Kuntaliitto – vain muutama mainitakseni. Näinä vuosina on eri tahoilla syntynyt paljon ystävyyssuhteita, joiden soisin jatkuvan tulevaisuudessakin. Olisi mukava rupatella, muistella menneitä
sekä parantaa maailmaa.
Ketään unohtamatta nostan kuitenkin
esille muutaman nimen ja erään yhteisön.
Terveisiä ja kiitokset Kekin Kallelle sinne
Savonrantaan. Muistan sinun visiosi ja persoonallisen tapasi tuoda esille eri näkökulmia asioihin. Aisaparilleni Klasulle kiitokset saumattomasta yhteistyöstä, kaveruudesta, ajatuksista sekä peliteoriasta.
Mikaelille hetkistä, joita on vietetty puhelimessa, kun on purettu turhautumia vaikeiden asioiden yhteydessä sekä tietty kaveruudesta. Tähän voisi luetella pitkän listan
loistavia persoonia ja ihmisiä vuosien var-
silta, mutta heille yhteiset kiitokset ja hyvät
jatkot. Yhteisö, jolle menee erityiskiitos, on
perheeni, joka on joutunut luopumaan monista yhteisistä hetkistä, kun olen rientänyt
paikasta toiseen hyvinkin tiiviisti viimeisten
vuosien aikana. Olen luvannut, että papan
roolissa aikani ei ole enää kortilla ja siitä
aioin nauttia tulevia vuosina, jos Luoja suo
päiviä ja terveyttä.
Terolle toivotan onnea ja menestystä
tulevassa roolissa liiton puheenjohtaja. Tämän hetken tilanne ei tuo helppoja hetkiä
ja päivänpaistetta, mutta tulevaisuus on
kuitenkin tehtävissä.
Teille yrittäjät, toivon onnea ja menestystä jatkoon. Menestys on kovan työn takana, mutta uskon että saavutettavissa.
Kaikille ”Karhun kaatoon osallistuneille” pohjoisen tytöille ja pojille hirvittävä
kiitos. Karhu istuu ja tarkkailee elämän
menoa pihassa.
Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta kaikille
tämän lehden lukijoille.
Iloisiin kuulemiin ja näkemiin.
Teuvo Kontio
puheenjohtaja
Ambulanssi 4.2012
3
Uusi puheenjohtaja Tero Vainio:
Elämä on opiskelua ja työtä,
mutta perheellekin on paikkansa
Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry:n uusi puheenjohtaja Tero
Vainio, 47, on kulkenut monelle tutun tien. Alalle tullessaan 1985
Vainiolla oli sairaankuljettajan koulutus ja hän teki keikkahommia.
Sairaanhoitajaksi hän valmistui kymmenen vuotta myöhemmin
opistoasteelta, nyt loppusuoralla on sairaanhoitaja amk -tutkinto.
Yrittäjä Vainiosta tuli vuonna 2001.
– Tarjoutui hyvä tilaisuus, jota ei voinut
jättää käyttämättä.
Sormia napsauttamalla tämä ei tietenkään tapahtunut. Tähän asti Vainio oli tehnyt töitä – ja paljon – ensihoidossa ja sairaankuljetuksessa.
– Tuohon aikaan alalla tehtiin keikkahommien kanssa ihan yleisesti jopa 80tuntista työviikkoa.
Perheyrittäjä Länsi-Uudeltamaalta oli
jo pidempään etsinyt yritykselleen jatkajaa.
Vanhemmat kollegat kertoivat asiasta Tero
Vainiolle sekä hänen liikekumppanilleen
Vesa Rissaselle ja toimivat ”puhemiehinä”.
– Ala kiinnosti, yrittäjyys houkutti ja
halusin tuoda oman panokseni alan kehittämiseen.
Yritys kasvaa
Nyt Tero Vainio on ollut 12 vuotta yrittäjänä. Mutta paikalleen hän ei ole mitenkään jäänyt. Opiskelijana Vainio on ollut
tavanomaista aktiivisempi. Tällä vuosituhannella hän on suorittanut Arcadassa
hoitotason pätevyyden, ensihoidon johtamiskoulutuksen ja viimeisimpänä potilasturvallisuuden erikoistumisopinnot sekä
muita lyhytkursseja. Oman koulutuksensa
lisäksi hän on tietysti kouluttanut myös sidosryhmien työntekijöitä. Näin yrityskin
kehittyy.
Tietyllä tavalla Vainio on saanut palkinnon aktiivisuudestaan. Hänen yrityksellään on uusi 5 + 2 -vuotinen sopimus sairaanhoitopiirin kanssa. Toisin sanoen edessä on viisi varmaa työvuotta, joiden ansiosta yritys on voinut laajentaa, palkata lisää
henkilöstöä ja hankkia uutta kalustoa.
– Nyt meillä on liikenteessä sopimuksella vähintään kaksi autoa. Vuoden vaihteessa autoja on kahdeksan välittömässä lähtövalmiudessa. Lyhyemmällä sopimuksella
tällaisia investointeja ei olisi voinut tehdä.
Vainio pitää kilpailutusten mukanaan
tuomia laadullisia selvityksiä ja muita vaatimuksia periaatteiltaan hyvinä. Ne pitävät
yrittäjän virkeänä ja auttavat kehittämään
toimintaa. Harmillista on, jos ostajapuolella niitä ei osata verrata, arvioida ja arvostaa.
Samat laatu-, raportointi- ja analysointivaatimukset pitäisi tietysti olla kaikilla.
Vainio huomauttaa, että myös pelastuslaitos ja sairaanhoitopiiri ovat liikelaitoksia,
joilla on liikelaitokset tuottavuusvaatimukset.
Tämä unohdetaan usein, kun puhutaan
julkisesta ja yksityisestä palvelusta. Yrittäjyyteenkin lyödään virheellisiä leimoja suuresta voitontavoittelusta.
– Tavallinen pienyrittäjä tähtää toimin-
nan kehittämiseen ja sitä kautta sen ylläpitämiseen. Kulurakenteet pienissä, keskisuurissa ja isoissa yrityksissä ovat erilaisia.
Yrittäjä on erimies
Yrittäjänä Tero Vainio on myös työnantaja.
Työntekijöille maksetaan tietysti kaikki lakisääteiset maksut. Kun kysyn, kuuluuko
Vainio työttömyyskassaan, hän on pienen
hetken hiljaa.
Ei, hän ei kuulu työttömyyskassaan.
Lähtökohtahan on se, ettei hän koskaan
tule olemaan työtön. Palkansaajan näkökulmasta asia voi olla hieman vaikea ymmärtää. Jollekin voisi tulla mieleen, että
yrittäjä laiminlyö niitä maksuvelvollisuuksia, joita palkansaajalla on. Mutta käytännössä yrittäjä voi olla työtön vasta, kun
hänen yrityksensä kaatuu. Yrittäjä on siis
viimeiseen asti työssä. Ja jos yritys kaatuisi,
vaihtoehto ei paljon työtätekevälle ole työttömyys, vaan työ jossain muualla, jonkun
toisen palveluksessa tai yrittäminen jollain
muulla alalla, kuten tämän lehden muistakin artikkeleista on luettavissa.
Eläkekassa on toinen juttu. Yrittäjän
on itse huolehdittava sosiaaliturvastaan,
kukaan muu ei siitä huolehdi. YEL:in
mukaan määräytyvät myös muut etuudet,
kuten äitiys- ja isyyspäivärahat sekä sairaspäivärahat.
– Kannattaa pitää tavoitteenaan, että
maksaa itselleen yhdenvertaista eläketurvaa palkansaajan kanssa.
Kaikki eivät tähän pysty, tai eivät tätä
tee. Yrittäjän työpanos yrityksessä on usein
todella suuri, eikä itselle pysty maksamaan
palkkaa tai sosiaaliturvaa kuin puolesta
tehdyistä työtunneista.
– Yrittäjän työpanos on yritykselle kullan arvoinen ja edellytys yrityksen pyörimiselle.
Painopistettä perheeseen
Tero Vainiolla on vaimo, vuoden ikäinen
tytär ja kaksi schäferiä. Perheeseen tulemme, kun pohdimme yrittäjyyden ja elämän
mielenkiintoisuutta sekä sitä, kuinka aina
löytyy uusia haasteita, uusia oppimismahdollisuuksia.
– Mutta itselleenkin on osattava laittaa
rajat, ettei arki muutu liian stressaavaksi.
Tero Vainio sai mahdollisuuden huilata
työtapaturman ”ansiosta”. Vuoden alussa
tapahtuneen vamman parantumiseen tarvittiin kahdeksan kuukauden sairasloma.
Ensimmäiset viisi viikkoa hän joutui viettämään neljän seinän sisällä.
– Tyttäremme oli juuri syntynyt ja pääsin näkemään hänen kehityksensä. Mutta
oma avuttomuuteni stressasi, kun kotona
olisi juuri silloin kaivattu apuja.
Sairasloman aikana oli pakko pysähtyä
ja näin ajatuksillekin jäi aikaa.
– Opin, ettei laput silmillä kannata
juosta, itsestä on huolehdittava, jotta voisi
huolehtia läheisistään, eikä turhista asioista
kannata ottaa stressiä.
Katto Kassisen lausahdus: ”Sehän on
vain maallista”, alkoi tuntua suurelta elämänviisaudelta.
Tällä hetkellä Tero Vainio tekee listoilla
toistaiseksi vähintään puolikasta tuntimäärää, mutta päälle tulevat yrittäjyys ja
lukuisat luottamustehtävät, kuten SSK:n
ja Uudenmaan alueyhdistyksen puheenjohtajuus.
Yhtiökumppanin kanssa on jaettu tehtävät niin, että toinen hoitaa talouden,
TES:in ja kaluston, toinen sopimukset,
sidosryhmätyön, henkilöstön ja muut käytännön työt. Öisin Vainio ei vastaa puhelimeen, ellei soittajana ole liikkeellä oleva
auto tai joku muu toimintaan oleellisesti
liittyvä ihminen.
Tero Vainio epäilee, että ensihoidossa tapahtuneet
muutokset heijastuvat laajemminkin sote-alalle.
Kunnat ottavat yhä suuremman osan palveluista
hoitaakseen.
Vainio asuu perheineen Nummelassa, Vihdissä, mutta vapaa-ajan he
viettävät mökillä tunnin ajomatkan
päässä kotoa.
– Olemme mökillä niin paljon kuin
mahdollista. Saatan käydä siltä käsin
töissäkin.
Mökki on kuivanmaan rintamamiestalo, jossa riittää nikkarointia ja pihatöitä. Niitä hommia tehdään jatkuvasti ja nauttien.
TEKSTI JA KUVA KATJA HOLOPAINEN
Ambulanssi 4.2012
4
Totisesti – maailma muuttuu!
Miesten ilmeet ovat vakavia. Kyseessä on SSK:n väistyvien ja uuden
puheenjohtajan sekä toiminnanjohtajan tehtävänsiirtopalaveri.
Läsnä ovat Teuvo Kontio, 55, Claus Harju-Jeanty, 58, Tero Vainio, 47
ja Mikael Söderlund, 49.
Teuvo Kontio, Claus Harju-Jeanty,
Tero Vainio ja Mikael Söderlund sekä
kartta, jossa näkyvät liiton jäsenyritykset muutamien vuosien takaa.
taitoinen konsultaatio on yleistynyt joka
puolella Suomea. Hoitoonohjaus on parantunut ja turhat kuljetukset ovat vähentyneet.
Yrittäjä ymmärtää taloutta
Viisi vuotta sitten liittoon kuului yli 200
jäsenyritystä, mutta yritysten on määrä
vähentynyt vuosi vuodelta. Tänä vuonna
jäseniä oli 104. Radikaali muutos tapahtuu vuoden vaihteessa. Marraskuun 21.
päivä 2012 miehet ynnäävät jäljellä olevia
jäseniä ja saavat ensi vuodelle luvuksi 55.
Yritysten määrä on pudonnut neljännekseen. Samalla yritysten koko on kasvanut. Aikaisemmin oli paljon yhden auton
perheyrityksiä, nyt autoja on keskimäärin
2 – 3.
Sairaankuljetusyrittäjille on käynyt vähän samaan tapaan kuin maataloudessa
aikanaan. Yhteiskunnan rakenne on muuttunut suurempia sairaankuljetusyrityksiä
suosivaksi.
– Enää ei ole veijon Essojakaan, vaan
pelkkiä ABC-keskuksia, Kontio toteaa.
Hän ehdottaa, että kaikki suomalaiset voisi
asuttaa pääkaupunkiseudulle kerrostaloihin, niin olisivat palvelut lähellä. Maaseudulla ne ovat kaukana.
Terveyskeskus- ja sairaalapäivystykset
ovat keskittyneet ja näin kuljetusmatkat
ovat pidentyneet. Potilaat ovat ikääntyneet
ja tehtävien määrä on kasvanut.
Tekniikka korvaa monessa paikassa ihmisen. Kontio arvelee, että pian verensokerimittarista liian matala tai korkea arvo
kulkee suoraan lääkärin koneelle ja tekee
hälytyksen.
– Sitten voivatkin ensihoitajat lähteä
liikkeelle. Tai taksilla kulkevat entiset sairaankuljetusyrittäjät.
Maaseudun pienissä kunnissa pelastavia enkeleitä voivatkin olla monenlaiset
monitoimiammattilaiset. Kontio näkee monialaisuuden maaseudun ratkaisuksi.
Ero maaseudun ja kaupunkien välillä
on suuri. Silti muutosta on tapahtunut
koko maassa.
– Vielä 10 vuotta sitten kukaan ei odottanut, että meillä Suomessa voisivat ensihoidossa kilpailla yritykset, joilla on ulkomaalainen omistaja.
Ala on kehittynyt
Viime vuosina sairaankuljetuksessa on tapahtunut monia hyviä asioita. Ensihoitajien koulutustaso on noussut huomattavasti. Vuonna 2005 sairaankuljetusyritysten
henkilöstöstä 36 prosenttia oli sairaanhoitajia, 33 prosenttia lähi- tai perushoitajia ja
17 prosenttia lääkintävahtimestareita. Nyt
henkilöstöstä noin 60 prosenttia on sairaanhoitajia tai ensihoitaja amk -tutkinnon
suorittaneita ja 35 prosenttia lähihoitajia.
Henkilöstön koulutuksen rinnalla osaaminen oli lisääntynyt muutenkin. Ammatti-
Puhe aaltoilee kansantaloudesta yritystalouteen ja koulutuksesta työmoraaliin.
Yrittäjä ymmärtää sen, ettei yhteiskunnalle tule tuloja tyhjästä, tarvitaan veronmaksajamaksaja ja veronmaksajan tulee
saada rahalle vastinetta. Sairaankuljetusyrittäjänkin täytyy saada päivystäjille sekä
kalustolle jotain työtä, jos keikkaa ei tule.
Jotta käyttöaste olisi toivottavat 60 –70
prosenttia, hätäajon lisäksi tarvitaan tehtäviä esimerkiksi kotisairaanhoidossa.
Yrittäjällä työharjoittelussa oleva nuori
oppii tekemään työtä. Syntyy mielenkiintoinen keskustelu työmoraalista. Nuoret
työntekijät tuntuvat unohtaneen, että työaika on työn tekemistä varten.
– Ikäpolvi on muuttunut. Nuoret haluaisivat ison liksan, vähän töitä ja paljon lomaa, ensihoidon opettajana toimiva Kontio
kertoo.
Huolimatta koulutuksen lisääntymisestä, nuorilla ei tunnu olevan samanlaista
työn tekemisen ja vastuun kulttuuria kuin
aikaisemmin. Fyysinen kuntokin on heikentynyt.
Teuvo Kontio tuli hallitukseen
vuonna 1994, jolloin hän myös
aloitti yrittäjänä.
Monet liittoon kuuluvat yrittäjät olivat kuitenkin hänelle
jo tuttuja, sillä hän oli ehtinyt
kouluttaa yrittäjiä lähes 50
kurssilla ensihoidon taidoissa.
Ambulanssi 4.2012
5
Tero Vainio liittyi ensin alueyhdistykseen, mutta tuli pian mukaan
hallitukseen vuonna 2009.
Tähän mennessä yksityisellä puolella
tehtäväkenttä on ollut laajempi kuin julkisella puolella. Miehet ovat varmoja siitä,
että kustannukset nousevat siellä, missä
sairaankuljetus siirtyy julkisen sektorin
toiminnaksi. Ensinnäkin on kuntien eläkevaje, josta Ismo Partanen puhuu toisaalla
tässä lehdessä. Toiseksi on julkisen toiminnan ”tahmeus”, josta esimerkki on lomittaminen:
– Aikaisemmin julkisella ja yksityisellä
töissä olevat ovat voineet lomittaa toisiaan
ristiin. Kun kaikki palvelu on julkista, lomittaminen ei enää ole mahdollista. Lain
mukaan lisätyö tulee tehdä ylityönä, joka
taas tulee työnantajalle kalliiksi, Vainio
kertoo.
Julkisella puolella lomia on enemmän,
ainakin sairaslomia. Siinä missä yksityisen
palveluksessa sairastetaan 14 päivää, niin
julkisella puolella ollaan työstä pois 20 sairaspäivää vuodessa. Pienissä yrityksissä
vastuu on jakaantunut tasaisemmin kuin
suurissa organisaatioissa. Haasteita riittää
molemmissa.
Uutta on se, että työntekijöitä on liian
vähän tarpeeseen nähden. Lisäksi työntekijöistä yhä suurempi osa on hentoja naisia,
mutta potilaista entistä enemmän on aikai-
sempaa huonompikuntoisempia iäkkäitä
ja painavampia monisairaita.
Kuka valvoo virkamiestä
Teuvo Kontion mukaan tähän mennessä on
valitettu, että yksityistä sairaankuljetusta ja
sen laatua on ollut vaikea valvoa. Tulevaisuudessa julkinen sektori tuottaa yhä suuremman osan palvelusta ja tilaaja valvoo
itse itseään.
– Käykö kuten Talvivaarassa?
Miehet toteavat virka-asemaan liittyvän virkavastuun. Silti valvontaa tarvitaan.
– Aluehallintoviranomaisten rooli valvonnassa kasvaa, kun toiminta siirtyy julkiselle puolelle.
Vainio on luottavainen. Hyvinvointi ja
peruspalvelut yksikön päällikkö Kirsti Riihelä Etelä-Suomen aluehallintovirastosta
on tarttunut ongelmaan ja puhunut vakuuttavasti asiasta muun muassa yksityisen
terveydenhuollon päivillä.
Tilanne on päivitetty. Tero Vainio on
valmis haasteisiin.
TEKSTI JA KUVAT KATJA HOLOPAINEN
Claus Harju-Jeantystä tuli ensin alueyhdistyksen sihteeri
vuonna 1988. Hän muistelee, kuinka sai attaseasalkullisen
papereita ja kassillisen mappeja selvitettäväkseen,
myöhemmin riemua nostatti muovikassillinen kuitteja.
Mikael Söderlund
aloitti toiminnanjohtajana syksyllä
2005.
Ambulanssi-lehti siirtyy nettiin
Ambulanssi-lehden tilauksenne voitte lähettää osoitteeseen: [email protected]
Tarkemmin sivulla 11 ff
6
Ambulanssi 4.2012
Aatos Manninen sai taksiluvat myös sairaankuljetukseen soveltuvalle matalalattiataksilleen keväällä 2012.
AATOS MANNINEN:
Paikallistuntemus
hyötykäyttöön
Pitkän linjan sairaankuljetusyrittäjä Aatos Mannisella Yli-Iistä riittää tulevaisuudenideoita. Ammattitaitoisen ja alueensa tuntevan yrittäjän ei tarvitse jäädä pyörittelemään
peukaloitaan.
Aatos Mannisen palkkalistoilla on vielä
neljä työntekijää. Lakiuudistuksen ja kilpailutusten jälkeen hänen yrityksensä ei
enää jatka sairaankuljetustehtävissä. Mutta
elämä jatkuu. Työntekijöille on muualla
töitä tarjolla. Manninen itse tekee jo nyt
töitä taksiyrittäjänä. Lisäksi hänellä on
monenlaisia sosiaali- ja terveystointen rajoja ylittäviä yrittäjäsuunnitelmia.
Aatos Manninen on varma, että moni
sairaankuljetusyrittäjä haluaa jatkaa yrittäjänä, vaikka töitä olisi tarjolla kilpailijoillakin.
Manninen sai taksiluvat myös sairaankuljetukseen soveltuvalle matalalattiataksilleen keväällä. Tuki- ja liikuntaelinpotilaat pystyvät itse kävelemään takaluukun
liuskaa pitkin autoon, tilaa on sekä paareille että pyörätuolille.
– Muualla maailmassa on tämän tyyppisiä potilaankuljetusautoja, miksei meilläkin?
Manninen toteaa, että taksilla voidaan
hoitaa kotisairaanhoidon perustehtäviä.
Sairaankuljetustehtävistä vapautuneilla
IDEOITA MUILLE JAETTAVAKSI
Sairaankuljetustehtävistä vapautuneilla ambulansseilla voisi hoitaa
vaativampia tehtäviä, kuten laboratorionäytteiden ottoja, verenpaineja verensokeriseurantoja, ekg:n
mittaamisia, happihoitoja sekä
turvapuhelinhälytyksiä.
Lisäksi Aatos Manninen näkee
yrittäjällä mahdollisuuksia myös
apuvälinelainojen välittäjänä ja
niiden asentamisessa tai käytön
opastamisessa.
Ja vielä, alan ammattilainen kelpaa
luennoitsijaksi, vaikka yritysten tilaisuuksiin, joissa käsitellään toimintaa
liikenneonnettomuudessa.
Ambulanssi 4.2012
ambulansseilla voisi hoitaa vaativampia
tehtäviä, kuten laboratorionäytteiden ottoja, verenpaine- ja verensokeriseurantoja,
ekg:n mittaamisia, happihoitoja ja turvapuhelinhälytyksiä.
– Kun kerran laitteet ja ammattitaito on
olemassa, niin niitä kannattaa käyttää hyväkseen.
Toimialan vaihto sujuu helposti ilmoituksella kaupparekisteriin, varmuuden
vuoksi toimialan voi laajentaa koskemaan
kaikkea laillista liiketoimintaa. Sitten tulee
saada sopimuksia, esimerkiksi hakeutumalla oman alueensa palvelusetelituottajaksi.
– Asiakassuhteiden luominen vie tietysti
oman aikansa, mutta paikallistuntemuksesta ja kokemuksesta on tässä varmasti hyötyä.
Kotisairaanhoidon palveluiden tarjoaminen on helpompaa kuin sairaankuljetusvalmiuden ylläpitäminen. Toiminta keskittyy arkipäiviin, joihin voi sijoittaa kaikki
seurantatehtävät ja lääkkeiden jaot.
– Viikonlopun työn yrittäjä voi hoitaa
7
itse, Manninen toteaa.
Entisenä ambulanssiyrittäjänä Manninen tuntee terveyskeskuksen käytännöt,
suuren osan asiakkaista ja liikennöinnin
alueella.
– Terveyskeskustyö kuului meidän sopimukseemme kunnan kanssa. Pienellä
paikkakunnalla sairaankuljetus yksin ei
työllistä. Terveyskeskus oli paitsi koulutuksellinen paikka, siellä pysyi kaikin tavoin
ajan hermoilla ja kohtasi samoja potilaita
kuin sairaankuljetuksessa.
Mannisesta sillä ei ole merkitystä jatkuuko työ ihmisten parissa omassa yrityksessä vai toisen palveluksessa.
– Tärkeintä olisi se, että osaaminen ja
alueen tunteminen eivät katoaisi.
Tilaajakin hyötyy uudesta yrittäjästä,
jolla on konkarin taidot ja välineet paikallistuntemuksen lisäksi.
Silti uuden alueen valtaaminen ei ole
helppoa. Yritystoiminnan käynnistäminen
vaatii aina aikaa ja sitoutumista, myös siihen on valmistauduttava, ettei alku ole
välttämättä kovin tuottoisaa.
AATOS MANNINEN on
alunperin lääkintävahtimestari,
nykyiseltä koulutukseltaan leikkausanestesia sairaanhoitaja.
•
30 vuotta työtä
ambulanssissa
•
17 vuotta yrittäjänä
•
Oulun ja Lapinläänin
SSK:n alueyhdistyksen
puheenjohtaja vuodesta
2008
•
Kuntapäättäjä, valtuutettu
Alueyhdistykset
hyötykäyttöön
Liiton tulevaisuuden kannalta
alueyhdistyksillä ei ole enää sääntömuutosten jälkeen merkitystä, kun
jokainen yrittäjä on itsenäisenä toimijana liiton jäsen. Paikallisesti
alueyhdistysten nykyiseltä toiminnalta putoaa pohja, kun sairaankuljetusyrittäjät joutuvat lopettamaan
oman alansa yritystoiminnan. Aatos
Manninen on kiinnostunut vihtiläisen Vesa Rissasen ehdottamasta ajatuksesta: alueyhdistyksiä voitaisiin
hyödyntää jo rekisteröityinä yhdistyksinä laajentamalla niiden toiminta-aluetta yleisemmin palvelualalle.
– Näin yhdistys voisi olla muutakin kuin viihteellinen ompeluseura.
KATJA HOLOPAINEN
JANI KIURU, Huittisten ambulanssipalvelu:
Sote-puolella
riittää tehtävää
Jani Kiuru Huittisten ambulanssipalvelusta haluaa vastata kysyntään,
jopa ennen kuin palvelun ostaja on havainnut kyseistä palvelua tarvittavan.
Lokakuun 12 päivänä Huittisissa on pilvipoutainen ilma, lehdet ovat pudonneet,
maisema syksyinen. Jani Kiurun perjantaiaamu on kiireinen, toimistolle hän ehtii
puolen päivän jälkeen.
Sairaanhoitajaksi valmistunut Jani Kiuru meni pian armeijan jälkeen töihin Huittisten ambulanssipalveluun. Homma maistui. Jani halusi olla mukana vaikuttamassa
ja oli valmis sitoutumaan, pian hänestä
tulikin osakas yritykseen. Elettiin vuotta
1998.
– Koko tämän ajan ensihoitomaailmassa
on ollut kilpailua ja muutoksia.
Jani vakuuttaa, että kysyntää riittää,
kun palvelun taso pidetään korkealla, asiat
hoidetaan hyvin ja täsmällisesti.
– Sosiaali- ja terveyspalveluissa kaikkein
tärkeintä on asiakkaan tyytyväisyys.
Huittisten ambulanssipalvelulle asiakkaat tarkoittavat potilaita, palveluitten
käyttäjiä ja palveluita ostavia kuntia sekä
yrityksiä.
Alueella onkin oltu tyytyväisiä sairaankuljetusyrittäjien toimintaan: Satakunnassa
palvelurakenneuudistusta on lähdetty kehittämään nykyiseltä pohjalta. Monituottajamalli jatkuu. Näillä näkymin sopimukset
ovat siirtymässä sellaisinaan sairaanhoitopiirille. Tilaaja tietää, mitä niillä saa: sairaanhoitopiiri on tähänkin asti kehittänyt
toimintaa yhdessä alueen yrittäjien kanssa
ja heitä kouluttaen.
Kasvu tähtäimessä
Huittisten ambulanssipalvelun tavoitteena
on kasvu, jotta yritys pystyisi vastaamaan
kilpailutilanteeseen.
– Meillä on ammattitaito, paikallistuntemus ja ”paikallinen isännän vastuu” –
alueen hyvinvointi kiinnostaa henkilökohtaisesti ja meidän työmme on osa sitä.
Jani Kiuru on itse sitoutumaton, mutta
sen verran verkostoitunut kuntapäättäjien
kanssa, että keskusteluyhteys toimii. Päättäjilläkin on matala kynnys kysyä asioita, kun
tunnetaan puolin ja toisin.
Kiuru toivoisi, että kunnat ja sairaanhoitopiirit suosisivat erilaisia yrityksiä palvelun tarjoajina. Kun ei olla yhden varassa,
palvelun käyttäjänkin valinnan mahdollisuudet paranevat. Hän toivoisi myös palveluseteleiden käytön lisääntyvän: asiakkaan
eduksi.
Kiuru toteaa, ettei suuri valtakunnallinen yritys tuo mitään lisäarvoa toimintaan.
Kuntien tulisikin suosia paikallisia yrityksiä, joista rahaa (ei pelkästään veroeuroja)
jää omalle alueelle enemmän kuin kansallisista saati ylikansallisista yrityksistä.
Huittisten ambulanssipalvelu on ostanut muita yrityksiä ja laajentanut toimintaansa asumispalveluitten puolelle.
– Suurten ikäluokkien myötä sote-puolella riittää kysyntää.
Jo nyt yritys tekee ambulansseilla kotisairaanhoitokäyntejä, joilla laitetaan esimerkiksi sairaalasta kotiutetulle antibioottia suoneen. Jani kertoo, että aloite toimenkuvan laajentamiseen tuli heiltä osana palvelun kehittämistä. Tällaisten tehtävien
määrä on lisääntymään päin.
Monella paikkakunnalla vaativan ensihoitopalvelun tuottaa sairaanhoitopiiri itse.
Huittisissa tästä vastaa Jani Kiuru kumppaneineen. Yrityksen työntekijöistä suuri osa
on sairaanhoitajia tai ensihoitaja amk -tutkinnon suorittaneita. Janin mukaan työntekijät ovat kaiken ikäisiä – vanhin on jo
viisissäkymmenissä. Kaikkia koulutetaan
yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa säännöllisesti.
Huittisten sairaankuljetus on perheyritys.
– Monen miesyrittäjän rinnalla on fiksu
vaimo, joka tukee arjessa, Jani kiittelee
omaa ja vähän muittenkin vaimoja.
Jani Kiuru on huomannut
kilpailutustilanteissa jonkinlaista yleistä muutosta
asenteissa.
Nyt poliittiset päättäjät
tuntuvat arvostavan paikallisuutta ja viranhaltijat
osaajia.
– Tämä tuo mahdollisuuksia pienille ja keskisuurille
yrityksille.
Ambulanssi 4.2012
8
Sairaankuljettajien palkankorotukset
KOROTUKSET VOIMAAN 1.5.2013 ALKAEN
Tämä työehtosopimus on voimassa
1.4.2012–30.4.2014 (25 kuukautta).
Sopimuksen valtakunnallinen kokonaiskustannusvaikutus ajalle 1.4.2012–30.4.2013
(13 kuukautta) on 5,2 prosenttia.
Sopimuksen valtakunnallinen kokonaiskustannusvaikutus ajalle 1.5.2013–30.4.2014
(12 kuukautta) on 5,9 prosenttia
Näiden vähimmäispalkkojen lisäksi työntekijälle maksetaan palvelusvuosista kertyvää
vuosisidonnaista takuulisää seuraavasti:
10 vuotta korotus vähintään 13 prosenttia
LISÄ
269,62 euroa
YHTEENSÄ
2343,62 euroa
4 palvelusvuoden täyttyessä
vähintään 6 prosenttia
3. Paikallinen järjestelyerä 0,7 prosenttia
Maaliskuun 2013 palkkasummasta lasketaan
paikallinen järjestelyerä. Palkkasummassa
otetaan huomioon varsinaiset säännöllisen
työajan palkat, mutta ei vaihtuvia tuntikohtaisia lisiä kuten ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaikorotuksia. Palkalliselta poissaoloajalta, kuten
vuosi- tai sairauslomalta, maksetut palkat
otetaan huomioon ilman tuntikohtaisia lisiä.
Vastaavasti palkallisella poissaolojaksolla olevien työntekijöiden sijaisten palkkoja ei oteta
huomioon. Lomarahoja ei oteta huomioon.
Erän suuruus on 0,7 prosenttia. Paikallisen
erän toteutuksesta neuvotellaan paikallisesti
yritystasolla huhtikuun 2013 loppuun mennessä. Mikäli paikallisesti ei päästä sopimukseen erän jaosta, kohdennetaan erä ensisijaisesti työntekijöiden tehtäväkohtaisiin erityistekijöihin työnantajan päätöksen mukaisesti.
7 palvelusvuoden täyttyessä
yhteensä vähintään 10 prosenttia
(6 + 4 prosenttia)
KOROTUKSET 1.5.2013
1. Palkkaohjelman mukaiset korotukset
60 euroa / 90 euroa
Palkkaohjelman mukaisesti sairaankuljettajien työehtosopimuksen piirissä olevien
työntekijöiden tehtäväkohtaisia taulukkopalkkoja korotetaan perustasolla 60 eurolla ja
hoitotasolla 90 eurolla.
10 palvelusvuoden täyttyessä
yhteensä vähintään 13 prosenttia
(6 + 4 + 3 prosenttia)
Uudet palkankorotusten minimit ovat siten
1.5.2013 alkaen seuraavat
PALKKARYHMÄ PERUSTASO
2. Yleiskorotus 1,2 prosenttia
Palkkaohjelman mukaisen taulukkokorotuksen jälkeen sairaankuljettajien työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan
1,2 prosenttia.
Henkilökohtaisten palkkojen korottaminen
tarkoittaa sitä, että työntekijän palkan sisältäessä 1.5.2013 vaativuusryhmän peruspalkan ja vuosisidonnaisen lisän lisäksi jotakin
muuta palkkaa (esimerkiksi erityistekijöistä
johtuvaa tai henkilökohtaista palkanosaa),
korotetaan 1.5.2013 lukien kaikkia kuukausipalkan osia, eli työntekijän kokonaiskuukausipalkka nousee 1,2 prosenttia.
1864,66 euroa = tehtäväkohtainen palkka
4 vuotta korotus vähintään 6 prosenttia
LISÄ
111,88 euroa
YHTEENSÄ
1976,54 euroa
7 vuotta korotus vähintään 10 prosenttia
LISÄ
186,47 euroa
YHTEENSÄ
2051,13 euroa
10 vuotta korotus vähintään 13 prosenttia
LISÄ
242,41 euroa
YHTEENSÄ
2107,07 euroa
PALKKARYHMÄ HOITOTASO
Mikäli työntekijän palkka on muodostunut
suoraan vaativuusryhmän vähimmäispalkan
ja mahdollisen vuosisidonnaisen lisän yhteissummasta, ovat perus- ja hoitotason palkat
ilman vuosisidonnaisia lisiä 1.5.2013 seuraavat:
Perustaso
Hoitotaso
1864,66 euroa
2074,00 euroa
2074,00 euroa = tehtäväkohtainen palkka
4 vuotta korotus vähintään 6 prosenttia
LISÄ
124,44 euroa
YHTEENSÄ
2198,44 euroa
7 vuotta korotus vähintään 10 prosenttia
LISÄ
207,40 euroa
YHTEENSÄ
2281,40 euroa
Kaikki on levällään
Liiton toiminnanjohtaja Mikael Söderlund
kertoo puhelimen soineen viime viikkoina
taukoamatta. Puhelut ovat vieneet niin paljon virtaa, että akku, joka kestää normaalitilanteessa vuorokausia, on loppunut.
Sopimukset sairaanhoitopiirien kanssa
ovat monin paikoin vielä levällään. Huonoin tilanne on Pirkanmaalla ja PohjoisPohjanmaalla. Lisäksi on monia paikkoja,
joiden tilanteesta liitossa ei ole tietoa.
– Emme saa sairaanhoitopiireistä vastauksia. Emme tiedä onko sopimuksia allekirjoitettu tai ollaanko niiden kanssa menossa markkinatuomioistuimeen.
Mutta ei tässä kaikki. Nekin, joilla sopimukset ovat kunnossa ja kaikki vaikutti hyvältä, ovat nyt pulassa. Työtuomioistuimen
päätöksellä työvuorolistat tulee täyttää aktiivisella ajalla. Tästä seuraa se, että varallaolovuorot muuttuvat suoraan ylitöiksi.
– Kustannukset nousevat ainakin 20 –30
prosenttia yksikköä kohden ja meidän yrit-
täjistämme suurimmalla osalla on varallaoloa, Söderlund huomauttaa.
Työtuomioistuimen päätös tuli voimaan heti. Vaikka jo julkaistut työvuorolistat sai tehdä loppuun vanhalla systeemillä,
niin päätöstä ei tietenkään osattu ottaa
huomioon kilpailutuksissa, eikä sopimuksissa, jotka on jo allekirjoitettu. Nyt näistä
lisäkustannuksista tulee neuvotella uudelleen sairaanhoitopiirin kanssa. Ja tämänkin
jälkeen ongelmaa riittää.
– Mistä saamme tekijät näille ylitöille,
kun työaikalaki rajoittaa ylitöiden tekemistä!?
Söderlund kertoo, että ongelmia on
ollut ratkomassa kymmenen hengen selvittelyryhmä, johon on kuulunut kuusi juristia ja neljä yrittäjää. Ratkaisuja kysymyksiin ei ole saatu.
– Jotta toiminta yleensä jatkuisi, neuvotteluissa vaaditaan joustavuutta sekä
yrittäjiltä että työntekijöiltä.
Tehtäväkohtaiset erityistekijät ovat aina
seikkoja, jotka liittyvät työtehtävään ja sen
sisältöön työn suorittajasta riippumatta.
Henkilökohtainen palkanosa taas liittyy aina
tavalla tai toisella työtä tekevän henkilön
työssä suoriutumiseen, henkilökohtaisen
osaamiseen tai muihin henkilökohtaisiin
ominaisuuksiin.
Paikalliseen erään perustuva palkankorotus
on 1.5.2013 voimaantulevasta yleiskorotuksesta erillinen korotus. Jos työntekijä saa
paikallisessa jaossa esimerkiksi 40 euron korotuksen, tämä osa palkankorotuksesta ei
korotu samaan aikaan voimaan tulevalla
yleiskorotuksella. Myöhemmät yleiskorotukset tulevat luonnollisesti aikanaan korottamaan tätäkin palkanosaa.
Paikallisen erän tavoitteena on kohdistaa osa
työehtosopimuksen mukaisesta palkankorotuksesta työpaikan kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Palkkaerän jakamisen
on siis tapahduttava työpaikan omista lähtökohdista ja työpaikan tarpeiden mukaan.
Työehtosopimuksen mukaan ensisijaisesti on
harkittava paikallisen erän käyttämistä tehtäväkohtaisiin erityistekijöihin, jos niitä sisältyy
työpaikan työtehtäviin. Tavoitteena on, että
ensisijaisesti kompensoiduiksi tulisivat työtehtävien väliset vaativuuserot, jos tällaisia
eroja on. Jos tehtävien vaativuuksissa ei ole
eroja, jotka olisi perusteltua ottaa huomioon
palkkauksessa, voidaan paikallinen erä käyttää kokonaisuudessaan henkilökohtaiseen
palkanosaan.
Paikallinen erä toteutetaan siten, että työpaikalla lasketaan paikallisen erän kokonaiseuromäärä ja tämä potti jaetaan työntekijöiden kuukausipalkkojen osaksi työpaikalla
päätettävien jakoperiaatteiden mukaisesti.
Paikallisen erän toteuttaminen edellyttää
ensinnäkin työpaikalla käytettävissä olevan
palkkapotin suuruuden laskemista. Koska
korotus kohdentuu sairaankuljettajien työehtosopimuksen piirissä oleville henkilöille,
myös jaettavan erän suuruus lasketaan sairaankuljettajien työehtosopimuksen piirissä
olevan henkilöstön säännöllisen työajan
palkkasummasta. Palkkasumman laskentapohjaksi on sovittu maaliskuu 2013.
Maaliskuun 2013 palkkasummassa otetaan
huomioon työehtosopimuksen piirissä olevan henkilöstön varsinaiset säännöllisen
työajan palkat, mutta ei vaihtuvia tuntikohtaisia lisiä, kuten ilta-, yö-, lauantai- ja
sunnuntaikorotuksia. Palkalliselta poissaoloajalta, kuten vuosi- tai sairauslomalta maksetut palkat, otetaan huomioon ilman tuntikohtaisten lisien osuutta. Vastaavasti palkallisella poissaolojaksolla olevien työntekijöiden sijaisten palkkoja ei oteta huomioon.
Lomarahoja ei oteta huomioon. Myöskään
varallaolokorvaukset eivät ole pottiin kuuluvaa säännöllisen työajan palkkaa.
Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry
Pohjois-Pohjanmaalla kilpailu mitätöitiin
Teuvo Kontio kertoo, ettei Pohjois-Pohjanmaalla vieläkään tiedetä, kuka
ensi vuonna tuottaa alueen ensihoitopalvelut. Sairaanhoitopiirin järjestämän tarjouskilpailun voittajaksi Pohjanmaalla selvisivät MedGroup ja
9Lives.
– Nousi hirveä haloo, kun päättäjille selvisivät kustannukset ja sairaanhoitopiirin hankintatoimisto keskeytti hankinnan eli suomeksi sanottuna
kilpailu mitätöitiin.
Nyt sairaanhoitopiirin pitäisi tehdä väliaikaiset sopimukset vuodelle
2013 ja järjestää ensi vuonna uusi kilpailutus.
Pirkanmaalla on hirveä hätä
Eero Kulju vastaa puhelimeen marraskuun viimeisellä viikolla kesken
lounaan. On tiistai 27.11.
– Huomenna päättyy tarjouskilpailu.
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri sai kuukauden alussa palvelutasopäätöksen valmiiksi ja tarjouskilpailu lähti heti käyntiin. Toiminta siirtyy vuodenvaihteessa sairaanhoitopiirin järjestettäväksi ja nykyiset sopimukset raukeavat.
– Täällä on kauhea hätä.
Eero Kulju luottaa, että sairaanhoitopiiri saa käsiteltyä tarjoukset joulukuun ensimmäisellä viikolla, jolloin Ambulanssi-lehti on painossa. Toiminnanjohtaja Mikael Söderlund lupaa päivittää tilannetta jäsentiedotteilla,
kuten tähänkin asti.
Ambulanssi 4.2012
9
Ismo Partanen LPY ry
on huolissaan
terveyspalvelujen
saatavuudesta ja
laadusta
Nykyistä sosiaali- ja terveysjärjestelmää uudistetaan,
koska nykymenolla rahat eivät riitä. Ismo Partanen pelkää,
että suunnitellut mallit ovat taloudellisesti yhtä kestämättömiä eikä yrittäjyydelle ole toimintaedellytyksiä.
Politiikkaa ja
peiteltyjä virheitä
Sosiaalipalveluissa on arkipäivää, että kunnat ostavat vaativia palveluita, kuten päihdehuoltoa, kuntoutusta ja vanhustenhuoltoa. Helpommat palvelut, kuten päivähoidon, kunnat hoitavat itse.
Terveyspuolella suuntaus näyttää aivan
toiselta. Yhä enenevässä määrin kunnat
tuottavat esimerkiksi ensihoidon palvelut
itse tai ostavat ne suoraan omalta pelastuslaitokseltaan.
– Miksi terveyspalveluissa ei ajatella samalla tavalla tuottavuutta, onko kyse ideologisista, poliittisista ratkaisuista, Partanen
ihmettelee.
Tuotantotavan ei pitäisi olla itseisarvo.
– Ei ole mitään uskottavia laskelmia,
joiden perusteella julkinen ensihoito tulisi
edullisemmaksi kuin yritysten tuottama.
Työllistämisvaikutuskaan ei ole mikään
peruste, työllistäähän yrityskin.
Ideologian lisäksi taustalla vaikuttavat
taloudelliset seikat, joista julkisesti ei juuri
puhuta. Partanen kertoo, että kuntien eläkekassoilla on viiden miljardin vaje. Tämän
takia kuntien eläkevakuutuksen piirissä olevien työntekijöiden ei haluta vähenevän.
– Tuo vaje tulee hoitaa yhdessä verovaroin, mutta sen perusteella ei saa tehdä huonoja ratkaisuja palvelurakenteeseen, Partanen jyrähtää.
Kuva Mikko Käkelä
– Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä on tavoiteltu kaksiportaista järjestelmää, mutta vielä on ratkaistavana paljon
kysymyksiä, joista ei ole päästy poliittiseen
yksimielisyyteen, Partanen kertoo.
Nykyinen järjestelmä on virallisesti kolmiportainen, mutta Partasen mukaan käytännössä neliportainen. Esimerkin Partanen
ottaa Pirkanmaalta.
– Ensimmäinen porras on kunta, toisena
tulee Pirkanmaa, kolmantena Sote-piiri ja
neljäntenä Erva- tai yliopistosairaala-piiri.
Partasesta uudistuksen yksi perusongelmista on se, ettei alun alkaen tunnustettu,
ettei puhtaaseen kaksiportaiseen malliin
voida päästä. Suomi on maantieteellisesti
liian suuri ja väestöltään liian pieni.
Järjestämisvastuu
erilleen tuotannosta
Partanen toteaa, että palveluiden laatu,
saatavuus ja kustannustehokkuus vaarantuvat, jos järjestämisvastuussa oleva organisaatio myös tuottaa palvelut.
Järjestelmä tulee uudistaa niin, että järjestämisvastuu kuuluu demokraattisesti valituille luottamusmiehille ja valvotuille viranomaisille, jotka huolehtivat laadusta ja
tehokkuudesta, mutta eivät itse tuota palvelua.
Palvelun tuottajat taas tulee saattaa samaan asemaan kilpailussa.
– Tarvitsemme useita tuottajia, jotta kilpailu toimisi.
Toki on olemassa muutamia palveluita,
joissa julkinen monopoli on ainut toimiva
vaihtoehto, esimerkiksi erityisvaativa sairaanhoito. Partanen mainitsee elintensiirrot
ja vaativat palovammat. Sen sijaan kaikkia
”Tarvitsemme useita tuottajia,
jotta kilpailu toimisi.”
syöpähoitoja ei voi keskittää muutamaan
yliopistosairaalaan, muun muassa sytostaattihoidot on saatava kohtuullisen matkan päästä.
Vaihtoehdot
lisäävät valinnanvapautta
Ismo Partanen luennoi Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry:n syyskokouksessa Levillä.
Tällä hetkellä meillä on terveydenhoidossa
käytössä useita vaihtoehtoisia palveluiden
rahoitusmalleja. Ensinnä mieleen tulevien
ostopalveluitten ja palveluseteleitten lisäksi
meillä on perinteikäs ja parjattukin Kelakorvausjärjestelmä sekä yksityiset vakuutukset.
Ostopalveluissa, palvelusetelissä ja julkisessa palvelussa kunnan viranomaiset toimivat portinvartijoina ja määrittelevät,
kuka on oikeutettu palveluun. Ostopalvelussa viranomainen sanelee milloin ja mitä
palvelua kuntalainen saa. Palveluseteli antaa kuntalaiselle suuremman mahdollisuuden valita erilaisten palvelupaikkojen ja
ajankohtien välillä.
Kela-korvaus ja yksityiset vakuutukset
laajentavat valinnan mahdollisuuden jopa
niin, että asiakas pääsee itse määrittelemään omat tarpeensa. Omavastuussa asiakas maksaa valinnanvapaudesta.
Partanen toivoo, että asioita hoidettaisiin tulevaisuudessa enemmän asiakaslähtöisesti, ei ylhäältä alaspäin määräten.
– Ihmisten tarpeet ovat kuitenkin loputtomat ja yhteiskunnan on jotenkin määriteltävä julkisesti rahoitettavien hoitojen rajat. Turvaverkko on oltava jokaiselle olemassa.
Tutkimusten mukaan kansalaisetkin haluavat lisää valinnanvapautta, kuten palvelusetelien laajempaa käyttöönottoa.
Palvelurakenteen uudistus ei tarkoita
konkreettista kuntarajan siirtoa, vaan palvelumarkkinoiden kehittämistä ja kilpailun
lisäämistä. Monopoleja tulee välttää ja kilpailutuksia pilkkoa, jotta pienilläkin yrityksillä olisi mahdollisuus osallistua, ja menestyä niissä.
– Hyvin hoidetut kilpailutukset ovat ostajan velvollisuus; yhden armoille ei saa
heittäytyä.
Palvelun tuottajan nimellä ei ole merkitystä: tärkeintä on laatu, kustannustehokkuus, saatavuus ja vaikuttavuus.
KATJA HOLOPAINEN
Ambulanssi 4.2012
10
TULEVAN VUODEN MAKSUJA ON VAHVISTETTU
S eulottuja tiedonjyviä
KOONNUT KATJA HOLOPAINEN
Matkakustannusten
omavastuu nousee
Sairausvakuutuksesta korvataan
matkakustannuksia, jotka potilaalle aiheutuvat matkasta lääkäriin, sairaalaan tai kuntoutukseen. Potilas maksaa matkastaan
vain matkakohtaisen omavastuun. Matkakohtainen omavastuu nousee viidellä eurolla 9,25
eurosta 14,25 euroon. Matkakustannuksilla on myös vuosittainen
omavastuu (niin kutsuttu matkakatto), joka vastaa 17 yhdensuuntaisen matkan kustannuksia.
Matkakatto täyttyy edelleen 17
yhdensuuntaisen matkan kustannuksista, joten se nousee 157,25
eurosta 242,25 euroon. Laki tulee
voimaan 1.1.2013.
myysvakuutusmaksu on samoin
edelleen 0,8 prosenttia liiketoiminnasta maksettujen palkkojen
määrästä, jos palkkasumma on
korkeintaan 1 990 500 euroa. Sen
ylittävältä osalta maksu on 2,05
prosenttia palkasta.
Ainoastaan yliopistojen työttömyysvakuutusmaksua korotetaan vuonna 2013. Yliopistojen
työttömyysvakuutusmaksu on 0,8
prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 1 990 500
euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu on 2,35
prosenttia palkasta. Yliopistojen
ylempi työttömyysvakuutusmaksu nousee 0,15 prosenttiyksikköä
vuodesta 2012.
Sairausvakuutusmaksut
nousevat
Työttömyysvakuutusmaksuihin ei muutosta
Palkansaajan ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksuihin ei tule
muutoksia vuonna 2013. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu
on edelleen 0,6 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on edelleen 0,8 prosenttia palkasta, jos palkkasumma
on korkeintaan 1 990 500 euroa.
Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu on 3,2 prosenttia
palkasta.
Myös yrityksen osaomistajan
työttömyysvakuutusmaksut pysyvät samoina kuin vuonna 2012.
Yrityksen osaomistajan maksama
palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on ensi vuonna 0,2 prosenttia palkasta ja osaomistajasta
maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,8 prosenttia palkasta.
Valtion liikelaitoksen työttö-
Vakuutettujen sairaanhoitomaksu
on ensi vuonna 1,30 prosenttia
kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta. Verotettavista
eläke- ja etuustuloista perittävä
maksu on 1,47 prosenttia. Molemmat maksut nousevat vuoden
2012 tasosta 0,08 prosenttiyksikköä.
Työnantajan sairausvakuutusmaksu on 2,04 prosenttia, ja palkansaajien sekä yrittäjien päivärahamaksu 0,74 prosenttia palkasta tai työtulosta. Molemmat
maksut laskevat 0,08 prosenttiyksikköä vuodesta 2012.
Yrittäjän eläkelain mukaisesti
vakuutettujen yrittäjien maksama
lisärahoitusosuus on 0,14 prosenttia. Lisärahoitusosuus laskee
vuoden 2012 tasosta 0,01 prosenttiyksikköä.
Valtioneuvosto vahvistaa sairausvakuutusmaksujen maksuprosentit vuosittain annettavalla
asetuksella. Nyt annettu asetus tulee voimaan vuoden 2013 alussa
ja on voimassa vuoden 2013 loppuun.
Sairausvakuutusmaksut kerätään verotuksen yhteydessä. Verohallinto tilittää vuonna 2013
maksujen tuottoina arviolta noin
3 490 miljoonaa euroa Kelalle
käytettäväksi sairausvakuutusetuuksien maksamiseen. Lisäksi
valtio rahoittaa sairausvakuutuksen kuluja vuonna 2013 arviolta
noin 1 229 miljoonalla eurolla.
Työeläkevakuutusmaksut
pysyvät samoina
Sosiaali- ja terveysministeriö on
vahvistanut vuoden 2013 työeläkevakuutusmaksut. Vuonna 2013
työntekijän eläkelain mukainen
keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 22,8 prosenttia palkasta.
Alle 53-vuotiaiden työntekijöiden eläkemaksu on ensi vuonna 5,15 ja 53 vuotta täyttäneiden
työntekijöiden eläkemaksu 6,50
prosenttia palkasta. Työnantajan
maksu on vuonna 2013 keskimäärin 17,35 prosenttia. Sekä
työntekijän että työnantajan maksut pysyvät samoina kuin vuonna
2012.
Maatalousyrittäjän eläkelain
mukainen perusprosentti ja yrittäjän eläkelain mukainen työeläkevakuutusmaksuprosentti ovat
ensi vuonna alle 53-vuotiailla
22,50 prosenttia ja 53 vuotta
täyttäneillä 23,85 prosenttia.
Myös nämä maksuprosentit ovat
samat kuin vuonna 2012.
Keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu olisi noussut 0,4
prosenttiyksikköä, mutta koska
tasoitusmäärän purkamiseksi teh-
dään samansuuruinen alennus,
perittävä työeläkevakuutusmaksu
pysyy edellisen vuoden tasolla.
Tasoitusmäärä on vakuutusliikkeen riskipuskuri, jonne kertyneitä varoja on purettu eri tavoin lähes koko 2000-luvun.
Elinaikakerroin pienentää
vanhuuseläkkeitä
Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti tänään 15. marraskuuta elinaikakertoimen vuodelle 2013.
Elinaikakerroin on 0,97914.
Nyt vahvistettu elinaikakerroin pienentää vuonna 1951 syntyneiden vuonna 2013 tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä noin kaksi
prosenttia. Elinaikakerroin pienentää myös vuonna 2013 myönnettäviä työeläkelakien mukaisia
työkyvyttömyyseläkkeitä lukuun
ottamatta niihin sisältyvää tulevan ajan eläkkeen osuutta, johon
elinaikakerrointa ei sovelleta. Lisäksi elinaikakerroin vaikuttaa
ensi vuonna myönnettäviin työeläkelakien mukaisiin perhe-eläkkeisiin ja luopumistukiin.
Elinaikakertoimen tarkoituksena on sopeuttaa alkavien työeläkkeiden tasoa ja eläkemenoa
sen mukaan, miten odotettavissa
oleva keskimääräinen elinikä
muuttuu. Jos keskimääräinen
elinikä jatkaa nousuaan, elinaikakerroin pienentää kuukausieläkkeitä.
Elinaikakerrointa sovellettiin
ensimmäisen kerran vuonna 2010.
Tavoitteena on, että työntekijät
korvaisivat elinaikakertoimen eläkettä pienentävää vaikutusta olemalla työelämässä nykyistä pidempään.
Sähköiset potilastiedot käyttöön
Sähköisen potilastiedon arkiston
(eArkisto) suunnitellaan avautuvan alueellisesti alkaen 29.11.
2014. Julkisen terveydenhuollon
toimintayksiköt liittyvät potilastiedon arkiston käyttäjiksi 1.9.2014
mennessä. Potilastiedon arkiston
teknisestä toteutuksesta vastaa
Kela. Vastuu käyttöönottojen
alueellisen yhteistyön koordinoinnista on sairaanhoitopiireillä.
Käyttöönottojen valtakunnallinen
ohjausvastuu kuuluu THL:lle.
Liittymisen jälkeen kansalaisella on mahdollisuus omien potilaskertomustietojensa katseluun
Omien tietojen katselu -palvelun
kautta, mikä vahvistaa hänen
aktiivista roolia oman terveytensä
edistämisessä ja hoitamisessa.
Kansalainen voi antaa suos-
tumuksen tai kieltää potilastietojensa käytön kansallisesti yhdenmukaisilla käytännöillä. Lisäksi
tiedonkulku tukee kansalaisen
mahdollisuutta valita palveluntuottajansa.
Kansalaiset ja ammattilaiset
hyötyvät
Potilastiedon arkiston odotetaan
tuottavan hyötyjä niin kansalaisille, terveydenhuollon ammattilaisille kuin organisaatioillekin.
Potilasturvallisuus ja hoidon laatu paranevat, kun tiedot ovat niihin oikeutettujen käytettävissä
potilaan hoitoprosessin eri vaiheissa. Lisäksi voidaan välttää
päällekkäisiä tutkimuksia, mikä
nopeuttaa hoitoprosesseja. Potilastiedon arkistoon sisältyvän tie-
donhallintapalvelun avulla koostetaan potilaan keskeiset terveysja hoitotiedot, kuten diagnoosit ja
riskitiedot. Jatkossa nämä ovat
helposti ammattilaisen saatavilla.
Tietojen siirtäminen potilastiedon arkistoon auttaa myöhemmin
potilastietojärjestelmien vaihtoa ja
avaa kilpailun mahdollisuuksia.
Palveluiden järjestämistapoja voidaan kehittää ja organisaatiouudistukset helpottuvat, kun potilastieto on kansallisessa arkistossa
ja tieto siirtyy organisaatioiden
välillä.
Potilastiedon arkisto on toiminnallinen potilastiedon arkisto.
Samalla toteutuu potilaskertomusten sähköinen pitkäaikaisarkistointi lain edellyttämällä tavalla.
Potilastiedon arkistoon liittyminen vaatii terveydenhuollon
organisaatioilta merkittävää toiminnallista muutosta, jota tuetaan
koulutuksella. Potilastietojen joustava hyödyntäminen edellyttää,
että terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät valmiita nimikkeistöjä, otsikoita ja luokituksia, kun
he kirjaavat potilastiedot. Vapaan
tekstin osuus kirjaamisessa vähenee. THL laatii potilastiedon arkiston käyttöön kansalliset toimintamallit ja luo kansallisen
koulutusrakenteen, jota täydennetään tietojärjestelmien valmistajien ja potilasarkistoon liittyjien
omilla koulutuksilla.
Ambulanssi 4.2012
11
Ambulanssi-lehti siirtyy nettiin
Ensihoidon professuuri Suomeen
Medi-Heli ry ja Ensihoidon tukisäätiö ovat päättäneet lahjoittaa Helsingin yliopistolle summan, joka mahdollistaisi ensihoidon professuurin perustamisen.
Neuvottelut professuurista ovat kesken yliopiston kanssa ja asiasta on olemassa Medi-Heli ry:n hallituksen päätös.
Tällä hetkellä Suomessa erikoislääkäri voi suorittaa ensihoitolääketieteen
erityispätevyyden, mutta suoraan ensihoitoon erikoistuminen ei ole mahdollista. Ensihoidon professuuri vahvistaisi ensihoidon kaipaamaa professionaalisuutta ja mahdollistaisi suoran erikoistumisen alalle.
Medi-Heli ry:n ja Ensihoidon tukisäätiön lahjoitus jatkaa molempien aikaisempaa linjaa. Aikanaan Medi-Heli perustettiin lääkärihelikopteritoiminnan
käynnistämiseksi ja käynnissä pitämiseksi. Ensihoidon tukisäätiö perustettiin
12 vuotta sitten yksityishenkilön lahjoittamilla varoilla. Molempien toiminnan
perusajatus on ollut ensihoidon kehittäminen ja tukeminen.
Nyt kun valtio vastaa lääkärihelikopteritoiminnan taloudellisesta vastuusta,
Medi-Helin ja Ensihoidon tukisäätiön varojen sijoittaminen ensihoidon professuuriin on luonteva tapa jatkaa 20 vuotta jatkunutta ensihoidon tukityötä.
Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry on päättänyt siirtyä sähköiseen maailmaan myös
Ambulanssi-lehden osalta. Tämä lehti on viimeinen paperinen Ambulanssi-lehti.
Vuodesta 2013 lukien sähköinen lehti julkaistaan uudessa muodossaan kaksi kertaa
vuodessa liiton kotisivuilla. Jos haluatte lehden sähköpostiinne lähettäkää sähköpostiosoitteenne liittoon tämän vuoden aikana, niin saatte lehden tai viestin lehden julkaisemisesta
suoraan sähköpostiinne. Sähköisen lehden tilaaminen on maksutonta.
Ambulanssi-lehden tilauksenne voitte lähettää osoitteeseen:
[email protected]
www.sakuyrittajat.fi
YKSITYINEN SAIRAANKULJETUS TUTUKSI
Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry
ja sen jäsenyritykset toivottavat
Hyvää Joulua ja
Onnellista Uutta Vuotta 2013
Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry:n
valtakunnallinen ammattilehti
Päätoimittaja:
Mikael Söderlund
Nuijamiestentie 7, 00400 Helsinki
puh.
09 587 9390
faksi
09 587 9905
[email protected]
Toimitus ja ilmoitukset:
Nuijamiestentie 7 C, 00400 Helsinki
puh. 09 587 9390 | faksi 09 587 9905
[email protected]
Vuodesta 2013 lukien sähköinen
lehti julkaistaan uudessa muodossaan
kaksi kertaa vuodessa Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry:n kotisivuilla.
Taitto: [email protected]
Ambulanssi 1.2013
ilmestyy verkossa keväällä
Paino:
Pirkanmaan Lehtipaino oy | Tampere 2012
Osoitteet: [email protected]
Aikakauslehtien Liiton jäsen
Ambulanssi 4.2012
12
Hälytysajokoulutusta
- ettei kävisi näin!
Ilmarinen
on yhtä
lähellä kuin
lähin
Kuva: Jaakko Kyyrönen
Järjestämme ajokoulutusta yhteistyössä SSK ry:n
kanssa ajoharjoitteluradoilla eri puolilla Suomea.
Sairaankuljettajien koulutuksesta vastaavat
kokeneet ajokouluttajat.
Koulutus sisältää hälytysajo-ohjeiston ja siihen liittyvän
lainsäädännön, ajoneuvon käsittelyharjoituksia radalla ja
ajoharjoittelua liukkaalla pinnalla.
Koulutetut saavat kurssista virallisen todistuksen ja
yrittäjä oman todistuksen kilpailutusta varten.
Tutustu tarkemmin sivuillamme: www.dare.fi
Yhteydenotot:
D.A.R.E.-Product Oy:
Hannu Jore +358 500 591 952
SSK ry:
Mikael Söderlund +358 50 439 4773
Yhteistyökumppanit: