M - ITELLA OYJ - Näsijärven Purjehdusseura

M - ITELLA OYJ
Mikäli vastaanottajaa ei tavoiteta. pyydetään palauttamaan osoitteella:
Jänissaarenkatu 14, 33410 Tampere
ÄNNÄ
2/2011
Näsijärven Purjehdusseura Näsijärvi Segelsällskap ry.
Kommodorin mietteitä
Veneilykesä 2011 alkaa pikkuhiljaa olla
syksyn puolella, mutta kausi tietysti jatkuu
edelleen. Virallisestihan kausi päättyy vasta
lipunlaskuun.
Menestystä kilpailuissa on tullut roppakaupalla useimmillekin veneilijöillemme. Päällimmäisenä tietenkin Marko Dahlbergin ja
Rikard Bjurstömin kesän sijoitukset. 2.4mRveneiden MM kisoista Norjasta Markolla oli
tuomisinaan hopea ja Rikellä pronssi. Hienosti sujuivat myös Suomen mestaruuskilpailut joissa Rike Bjurström voitti mestaruuden Markon ollessa hienosti kuudes.
Unohtaa ei pidä myöskään H-veneitä. Petro
Pälviranta voitti Hangon regatan ja sijoittui Tampereella järjestetyissä SM-kisoissa
kuudenneksi. Tämänkin luokan Suomen
mestaruuskilpailuissa Rike Bjurstöm näytti
osaamisensa sijoittuen viidenneksi.
Ei tämä kesä kuitenkaan ole ainoastaan kilpailua ollut. Seuran paviljonki on saanut
takaisin vanhan ilmeensä. Ulkopuoliset
kunnostukset on tehty loppuun.
Satamassa on jäljellä pikku ponnistus loppujen poijujen uudelleen sijoittelu ja linjaus.
Jänissaaressa on sen jälkeen tauon paikka
ja uusien suunnitelmien teko, tärkeimpänä
hankkeena lämmitystavan muutos. Öljy on
syytä hylätä ja siirtyä muihin vaihtoehtoihin.
Muutos ei kuitenkaan ole vielä kauden 2012
asia.
Kesän uusi hanke oli yhteinen toiminta Pidä
Saaristo Siistinä yhdistyksen kanssa. Keväällähän saimme Roope satama statuksen.
Tämän yhteistyön muodossa saimme paljon
hienoa jälkeä aikaan eritoten retkisatamissamme.
Erityiset kiitokset Silvennoisen Yrjölle ja
PSS ry:lle.
Kauden 2011 loppu vääjäämättä lähestyy.
Veneet nostetaan talvitelakoille. Telakoinnissa pitää noudattaa satamakapteenin ja
-mestarin ohjeita.
Vielä vähän tulevaisuudesta. Näsijärven
Purjehdusseuran jäsen määrää pitää saada
kasvatettua. Meillä on edelleen jaettavana
hyviä venepaikkoja jäsenillemme. Talvipaikoista ei myöskään Jänissaaressa ole pulaa.
Retkisaariin ja kilparadoille mahtuu lisää
väkeä.
Hyvää syksyä
KOMMODORI
PAULI HAKALA
2
ÄNNÄ 2/2011
ÄNNÄ lehti
2/2011
Näsijärven Purjehdusseura - Näsijärvi Segelsällskap ry
Jäsentiedotuslehti
ISSN 1455-6731
Toimitus:
Sisällys:
Päätoimittaja:
Pauli Hakala
Toimituskunta:
Pauli Hakala, Jyrki Itävuori,
Kari Kivento,
Taitto:
Marja Talvitie
Painopaikka:
Kopijyvä Oy
Levikki:
1 000
Kansikuva
Hannu Pääkkönen
2
3
4
5
6
7
8
10
12
13
14
15
16
19
Kommodorin mietteitä
Syyskokous, toimitus
Juniori kuulumisia
Syyskauden tapahtumat, kuvia Nässyn
Regatasta
Lipunlasku 2011
Säynästen uusi laituri, Satamasta
Koulutuskuulumisia
Rosinante selviytyi Fastnet Racesta
Jätteiden käsittely retkitukikohdissa
PSS toimii myös sisävesillä
Täydenkuun lohenloimutus Säynässaaressa
Kalastusviikonloppu Kipparissa
Jänissaaren kiinteistöjen kunnostus
Yhteystiedot
Seuraava lehti ilmestyy joulukuun alussa
aineistot marraskuun 30.päivään
mennessä
SYYSKOKOUS
Sääntömääräinen syyskokous pidetään ke 23.11.2011 klo 19.00
Käsiteltävänä sääntöjen 10 § määräämät asiat.
HALLITUS
ÄNNÄ 2/2011
3
Junnut voivat purjehtia myös
omalla ajalla
Kesän jollakoulun ja junnuiltojen ohessa on
kyselty mahdollisuuksia purjehtia omalla
ajalla ilman ohjausta.
Ännä tarjoaa jollakoulun käynneille juniorijäsenille mahdollisuuden käyttää harjoitusjollia myös oman aikataulun mukaan.
Eikä mikään kiellä vanhempia kokeilemasta
myös...
Jollakoulussakin käytetyt neljä harjoitusjollaa ovat junnujen käytettävissä koko purjehduskauden ajan. Tällä hetkellä tosin käytettävissä on väliaikaisesti vain kolme jollaa,
koska yksi odottaa korjausta jollakoulun
vahingon jäljiltä.
Huom: vastuu lasten toiminnasta on aina
aikuisilla, tässä tapahuksessa junnun vanhemmilla!
Ennakko vaatimuksena on jollakoulun
käynti, jotta turvallisuusasiat, seuran tavat
ja tavaroiden paikat ovat tiedossa. Mukavia
purjehduselämyksiä syntyy vain kun tilanne
on hallinnassa..
Käytettävissä olevat jollat ovat itäsatamassa,
junnulaiturin juuressa olevan puutelineen
päällä. Siitä voi valita itselleen mieluisen
veneen, rikata sen kuntoon ja käydä purjehtimassa.
Jollan rikkaus lyhyesti:
- Käännä jolla ja katso mastotuhdossa oleva
numero (1-8).
- Tarkista että jollan kellukkeissa on ilmaa,
puhalla lisää tarvittaessa.
- Pura skuuttiköyden sidonta mastotuhdosta.
- Hae mastovajan oviseinällä olevasta kölitelineestä jollan numeroa vastaavalla numerolla varustetut peräsin ja köli.
- Hae kölitelineen vierestä lähin riki
(masto, puomi ja purje) sekä spiirapuomi
4
ÄNNÄ 2/2011
Huom: rikitelinneen vasemmassa reunassa
säilytetään yksityisten jäsenten omia rikejä.
- Aseta masto paikalleen ja kiinnitä maston
varmistin (joko erillinen hela, tai varmistusköysi), joka estää mastoa irtoamasta
paikaltaan jos jolla sattuu kaatumaan.
- Nosta jolla varovasti vesille.
- Peräsin ja köli paikalleen.
- Skuutti kiinni puomiin.
- Sitten vain nauttimaan purjehduksesta!
Vesiltä tultaessa puretaan em. rikkaus käänteisessä järjestyksessä ja laitetaan tavarat
paikoilleen. Muistetaan rullata skuuttiköysi
ja sitoa se kiinni mastotuhtoon, jotta köysi
ei makaa maassa likastumassa kun jolla on
käännettynä paikoillaan.
Junnuilloissa voi sitten hakea lisäoppia ja
kokeilla muitakin jollia ohjaajien opastuksella - junnuillat jatkuvat torstaisin syyskuun
loppuun asti!
Terveisin
Junnuvastaava Antti A-T
Kuva: Antti Ala-Tala
Kuvia
Näsijärven
Regatasta
Syyskauden
tapahtumia
1.10. Veneiden yhteisnosto klo 9.00
8.10. Lipunlaskujuhla klo 18.00
23.11. Vuosikokous klo 19.00
26.11. Pikkujoulujuhla klo 16.00
Kuvat: Matti Vuorinen
Purjehduskilpailut alkavat olla purjehdittu,
tältä kaudelta. Ännä järjestää vielä 17.-18.9.
Näsijärven Kevytveneregatan johon kilpailukausi sitten päättyy.
ÄNNÄ 2/2011
5
LIPUNLASKU
8.10.2011 klo 18.00
Tule ja tuo venekuntasi lipunlaskujuhlaan
sitovat ilmoittautumiset 27.9. mennessä
puh. 0400 - 566 997 tai
[email protected]
ohjelmassa:
: palkintojen jako kauden kilpailuista
: ansiomerkkien jako
: illallinen (omat juomat)
: muistellaan kesää ystävien kanssa jne.
: tanssia, orkesterina: Moon Dance (Reke&Tuoppi)
Illallisen hinta: 28.00 € sisältäen tervetulomaljan
(Nordea 114630-873353, tai käteismaksu illan aikana.)
6
ÄNNÄ 2/2011
Säynästen uusi
laituri
Säynästen venelaiturin uusi osa
tuli tänä keväänä valmiiksi
Suunnitteluaikaan tuli käytettyä monta
vuotta. Useamman asian loksahdettua paikalleen alkoi hahmottua ratkaisu rungon
aikaansaamiseksi aikoinaan seuran rantaan
ajautuneista kyllästetyistä pylväistä. Laituriin haettiin toimenpidelupa ja se saatiinkin
hyvin nopeasti. Ensimmäiset rungon osat
saatiin paikoilleen kallioon kiinnitetyksi
rautapannoilla isännöitsijä Tommi Syrjäsen
toimikaudella. Tommin jättäessä isännöitsijän tehtävät jatkettiin laiturin rakentamista Simo Valkaman isännöidessä. Laiturin
rakentamiseen osallistui monta seuran jäsentä ja tahti oli lopussa sitä luokkaa, ettei
meinannut saada tarvikkeita saareen siinä
tahdissa, kun työ eteni. Turvallisuus syistä
kansi tehtiin kallioon saakka umpeen, jolloin
ei tarvitse suunnitella minkäänlaista kaide
ratkaisua. Tosiasiassa nykymääräykset määrittelevät asian siten, että jos putoamisvaara
voidaan poistaa kuoppa täyttämällä tai peittämällä tulee se toteuttaa siten. Jos tätä ei
voi tehdä tulee putoaminen estää muulla
tavalla, kuten kaiteella. Tässä tapauksessa
peittäminen oli helpompi ratkaisu ja saatiin lautirille mukava tasainen alue. Myös
naisväki osallistui talkoisiin laittamalla talkooväelle hernesoppaa ja leipää, jota vielä
jälkikäteen on muisteltu mukavana asiana.
Laiturin valmistuttua on siitä tullut paljon
kiitosta, joka kuuluu laiturin talkooväelle.
Laiturille on tehty viranomaistarkastus ja
näin on saatu laiturille virallinen käyttöönotto hyväksyntä. Moitetta tuli yhden kerran
laiturin kannessa olevasta loivasta kuopasta
ja ulkokulman laskusta. Todettiin kuitenkin,
etteivät ne haittaa laiturin käyttöä. Sehän
tiedetään, että kyllästettyjen pylväiden pitkittäistyöstäminen on kielletty, joka antoi
työlle hiukan lisähaastetta. Laituria on jo
hyödynnetty yhtisen lauluhetken ja ohjatun
aamupäivän jumppaankin.
Satamasta
Veneilykausi lähenee loppuaan ja on aika
miettiä veneiden nostoja ja talvitelakointia.
Ennen veneen nostoa tulee jokaisen veneen
omistajan tehdä varaus talvisäilytyspaikasta
hyvissä ajoin ennen veneen talvitelakointia
toimistoon puh. 0400-566 997 tai käynti paikalla.
Pukit pitää tuoda saareen hyvissä ajoin ennen nostotapahtumaa, pukkitalkoo päivä
on 28.9. klo 17.00. Pukit tulee sijoittaa niille
sovituille paikoille.
Yleinen veneiden nostopäivä on 1.10.
klo 9.00 alkaen.
Aikataulut päivälle:
klo 9.00 itäsatama
klo 11.00 nosturin alue
klo 12.00 h-veneet ja (muut alueelle
tulevat veneet)
klo 13.00 pohjoissatama
klo 14.00 mantereen aitaus
isot veneet mantereen nostojen jälkeen!
Varaudu päivään niin, että ylläolevat aikataulut voivat venyä jonkin verran.
Talkootyötä tarvitaan myös nostopäivänä:
- kirjuri joka kirjaa nostettavat veneet
- nosturikuljettajalle merkkien antaja
- nostoliinojen asettelua
- veneen ohjaamista pukille ym.
Toivottavaa olisi että kun oma vene on nostettu, autetaan myös muita!
Tukikohtavastaava: Hannu Pääkkönen
ÄNNÄ 2/2011
7
Koulutuskuulumisia
Veneilykoulutus on tällä hetkellä hyvässä
kurssissa. Niin nuoret kuin iäkkäämmätkin
veneilijät janoavat tietojen ja taitojen kartuttamista.
Itse olen purjehdustaitojen alkeet oppinut
yrityksen ja erehdyksen kautta, kouluiän
kynnyksellä istahdin Valkeekivenlahden
perukoilla optimistijollaan ihmettelemään
kuinka voisin päästä haluamaani suuntaan.
Kyllähän sekin toimii vaan ei varmasti ole
kovin tehokasta eikä täysin riskitöntä niin
oman terveyden tai veneen kunnon kannalta. Tänään nuoren purjehtijan tilanne on
itseeni verrattuna kadehdittava, seuralla on
upea toimiva jollakoulu jossa nuoret saavat
asiantuntevaa ohjausta ilman että kaikkea
pitää itse keksiä.
Veneilykurssi
Aikuisille seura on jo pitkään järjestänyt veneilykursseja, tämän vuoden veneilykurssi
järjestettiin perinteisesti kesäkuun alkupuolella ja kurssilaisia oli tutulta kuulostava
määrä 24.
Koulutuksen tavoitteena on että kurssin
käytyään veneilijä voi toteuttaa mm. turvallisen retken suojaisilla vesialueilla, esimerkiksi Näsijärvellä.
Kurssin sisältö
Kurssin sisältönä on kaksi - kolme teoria
iltaa ja kaksi käytännön harjoitusta Näsiselällä. Ensimmäisen teoriaosuuden sisältönä käsitellään veneilytaitoja, turvallisuutta,
kulkusääntöjä, navigointia ja neljä tärkeintä
solmua käytännössä.
Toisen teoria illan tavoite on oppia purjehduksen periaatteet. Kuinka purjeet säädetään kun tavoite on päästä juuri tiettyyn
paikkaan tai purjehtia tiettyyn suuntaan.
Kolmannen oppitunnin aiheena on moottoriveneily ja siihen liittyvät erityiskysymykset.
Kurssin huipennukseksi käydään pienryh-
8
ÄNNÄ 2/2011
missä kertaamassa teoriassa opittuja asioita
seuran kokeneiden kippareiden matkassa.
Tässä vaiheessa tahdon jälleen kiittää niitä
kippareita jotka omalla ajallaan, ja veneillään ovat opastamassa uusia veneilijöitä
hienon harrastuksen pariin.
Kurssin palaute
Kurssin käytyään veneilijät ovat erityisen
kiinnostuneita käytännön lisäharjoittelusta.
Kuitenkin jossain vaiheessa pitää ottaa härkää sarvista ja lähteä omatoimisesti harjoittelemaan.
Kaikki aiheet joihin kurssilaiset halusivat
lisäoppia olivat hyviä, rahkeiden riittävyys
vielä kuitenkin mietityttää.
Poliisin purjehduskurssi
Seuramme on ylpeänä osaltaan kouluttamassa vesillä liikkuvaa LP ryhmää. Poliisi
on hankkinut jo ennakkoon teoriatiedot
navigoinnista ja tietenkin hallitsevat moottorikäyttöiset vesikulkuneuvot hienosti.
Seuramme kouluttajat lisäävät poliisin tietämystä purjeveneen käsittelystä teoriassa
ja käytännössä. Kuinka purjeveneeseen on
turvallista nousta ja tarvittaessa yhteistyökyvyttömän kipparin purjevene saadaan
hallintaan. Eli perusmanööverit pitää hallita. Syyskuun puolivälissä on seuraava koulutus.
Purjeiden säätöä ja rantautumismanöövereitä
Tällä hetkellä suunnitelmissa on että koulutustarjonnan satsaukset kohdistetaan seuran jäsenistölle.
Aiheina ensi toukokuussa jäsenille voisi olla
mm. purjeiden säätäminen, spinaakkeri
purjehdus, ja rantautuminen. Käytännön
harjoitukset viedään läpi kesäkuussa jolloin
tuuliolosuhteet ovat ehkä paremmat.
Jos olet kiinnostunut aiheista niin lähetä jo
nyt ennakkoilmoitus seuran toimistoon.
Veneilijän
pelastautumiskurssi
Meriturva järjestää Ännäläisille perjantaina
16.3.2012 Lohjalla hienoissa tiloissa veneilijän pelastautumiskurssin. Karkeasti kurssi
käsittelee seuraavia aiheita; pelastusliivit,
huviveneiden pelastuslautat, kiipeämistekniikat, mies yli laidan tilanne, vedessä selviäminen, toiminta pelastuslautalla ja helikopteripelastus.
Lähtekää kokeilemaan myrskyolosuhteita
turvallisesti sisätiloissa.
koulutus käynnissä Tommi ja Kasperi
Kuva: Sakari Mansikkamäki
Kurssi kestää yhden arkipäivän ja ryhmän
koko on 16 henkilöä. Kun on täysi ryhmä
niin kurssin hinta on 122€ / henkilö + matka
ja ruoka.
Sitovat ilmoittautumiset veneilijän pelastautumiskurssille 31.1.2012 mennessä.
Lisätietoja löytyy osoitteesta:
www.meriturva.fi .
Meriturvan kursseilla opetellaan ”oikeissa”
olosuhteissa pelastautumista
Sakari Mansikkamäki
ÄNNÄ 2/2011
9
Rosinante selviytyi Fastnet Racesta
Tanu-Matti Tuomisen Swan 371-vene Rosinante on tehnyt taas purjehdushistoriaa: vene seilasi elokuussa ensimmäisenä
tamperelaisena veneenä läpi maailman
vanhimman ja tunnetuimman avomeripurjehduskilpailun Fastnet Racen. Vain
neljätoista suomalaista venettä on ennen
Rosinantea purjehtinut tämän avomerikisan, jonka historia alkoi jo vuonna 1925.
Onnekseen he löysivät toisensa ja sitoivat
itsensä yhteen. Viisikko onnistuttiin pelastamaan kahden ja puolen tunnin kuluttua,
jolloin yksi viidestä kärsi hypotermiasta.
Hän kuitenkin selviytyi.
Toinen yritys onnistui
Fastnet Racen pituus on vähän yli 600 merinpeninkulmaa eli reilut 1 100 kilometriä.
Kisa starttaa Englannin etelärannikolta Cowesin kaupungin edustalta. Wightin saarella sijaitseva Cowes on maailman purjehdusurheilun kehto. Vuonna1826 käynnistynyt
Cowes Week on maailman vanhin yhtäjaksoisesti järjestetty regatta ja Cowesin vesillä
purjehdittiin ensimmäinen America´s cup
vuonna 1851.
Myös Fastnet Racen historia on pitkä ja maineikas. Kisan osanottaja- ja voittajalistat vilisevät purjehduskuuluisuuksia.
Rosinante kirjoitti tamperelaista purjehdushistoriaa jo neljä vuotta sitten voittamalla luokkansa ARC-kilpailussa, jossa
purjehditaan yli Atlantin Kanarialta Karibialle.
Fastnet Racessa Rosinante sijoitus oli vaatimaton - 181:s kaikkiaan 277 IRC-luokan
veneestä, mutta tässä kilpailussa tärkeintä
onkin selviytyä. Sekä säät että mahtavat
vuorovesivirrat tekevät kilpailusta haastavan. Rosinante yritti purjehtia Fastnet Racen jo neljä vuotta sitten, mutta joutui sillä
kerralla keskeyttämään. Myrsky ajoi turvasatamiin tuolloin 210 muutakin venettä.
Vain 60 venekuntaa suoriutui maaliin.
Joka toinen vuosi purjehdittavan Fastnet Raceen liittyy paljon tragiikkaa. Koko
maailman kilpapurjehduksen järkyttävin
murhenäytelmä oli vuoden 1979 Fastnet
Race. Myrskyisässä kilpailussa hukkui 15
purjehtijaa.
Draamaa riitti myös tämän vuoden kilpailussa. Useat veneet joutuivat keskeyttämään välinevaurioiden takia. Pahin onnettomuus sattui valtavan kokoiselle amerikkalaiselle Rambler 100-veneelle, jonka
köli katkesi lähellä kilpailun kääntöpistettä
Fastnet Rockin majakkaa Irlannin eteläpuolella. Miehistön 16 jäsentä onnistui
kiipeämään ympäri kääntyneelle veneelle,
mutta viisi huuhtoutui mereen.
10
ÄNNÄ 2/2011
Huippujen seurassa
Cowesista Fastnet-veneet purjehtivat Englannin etelärannikkoa länteen ja sitten Atlanttia Irlannin rannikolle, missä ne kiertävät
Fastnet Rockin majakan. Englantiin veneet
palaavat Scilly-saaret kiertäen. Maali on Plymouthissa.
Niin Rosinanten miehistölle kuin muillekin
purjehtijoille Fastnet Race on suuri elämys
ja mahdollisuus olla mukana kisassa, jossa
samalla radalla seilaavat myös avomeripurjehduksen maailmanhuiput.
Tämän vuotiseen kisaan osallistuivat esimerkiksi Volvo Ocean Race - kipparit Ian Walker
ja Seb Josse sekä muissa maailmanympäripurjehduksissa menestyneet Franck Cammas, Jean-Pierre Dick ja Bernard Stamm.
Rosinante kiersi Fastnet Racen noin viidessä
vuorokaudessa. Kippari Tanu-Matti Tuomisen (N) lisäksi miehistössä olivat Hannu Hyttinen (N ja TaPs), Erkki Itävuori (N), Jussi Karjalainen (TaPS), Antti Torpo (N), Oula-Matti
Tuominen (N) ja Janne Viljamaa (TaPs).
Siinä se nyt on! Rosinante on kolme vuorokautta seilattuaan päässyt Fastnet Rockin
luo. Oula-Matti Tuominen (kesk.) ikuistaa
majakkaa kamerallaan. Kote Itävuori (vas.) ,
Antti Torpo (keulassa) ja Tanu-Matti Tuominen valmistautuvat spinun nostoon.
Teksti: Hannu Hyttinen
Kuvat: Janne Viljamaa
Avomeripurjehtijoille Fastnet Rock on maailman merkittävin majakka. Tätä Atlantin
reunalla Irlannissa sijaitsevaa jylhänkarua
luontoa on kierretty kilpaa vuodesta 1925
alkaen joka toinen vuosi.
Kuvia Rolex Fastnet Racesta on nettisivulla:
www.regattanews.com/photo.aspx?eid=
187&cid=17891
ÄNNÄ 2/2011
11
Jätteiden käsittely
retkitukikohdissa
Kuluneena kesänä on laituriparlamenteissa
käsitelty retkitukikohdissa syntyvien jätteiden käsittelyä.
Vuosikirjasta löytyvät tukikohtien järjestyssäännöt mainitsevat kohdassa 3:
” Jokainen venekunta vie roskansa ja jätteensä pois tukikohdasta, sekä huolehtii
alueen siisteydestä.”
Keskustelua on herättänyt erityisesti grilleissä polttamalla hävitetyt talousjätteet.
Eija Alakangas ja Heikki Orvainen, VTT
Prosessit polttotekniikka, ovat julkaisseet
tutkimustuloksia erityisesti muovijätteiden
hävittämisestä polttamalla. Lainaan suoraan heidän tekstiään tutkimusraportista:
”Mikäli poltettava muovi sisältää klooria, voi
huonoissa ja huonosti hallituissa palamisolosuhteissa muodostua erittäin myrkyllisiä
furaaneja ja dioksiineja.”
Tukikohtiemme grillit toimivat yleisesti ruoan valmistusta palvellen. Henkilökohtaisesti
suosittelen niissä polttamalla hävitettäväksi
ainoastaan paperijätettä. En usko kenellekään olevan onglema tuoda muut jätteet
pois tukikohdista ja toimittaa ne asiankuuluviin jäteastioihin.
Hannu Vesterinen
”Yleensä ei suositella jätteiden polttoa tulisijoissa, koska niiden polttaminen vaatii
polttolaitokselta hyviä ominaisuuksia, hallittua palamista sekä savukaasujen puhdistusta. Jotta jätteet palavat mahdollisimman puhtaasti ja jotta haitta-aineita ei
muodostu, on tulipesän lämpötilan oltava
korkea, 850 - 900 C.
Elintarvikepakkauksissa käytetään useita
erilaisia muovilaatuja, joista osa voidaan
hävittää polttamalla. Tällöin kuitenkin edellytetään, että turvallinen polttolämpötila
toteutuu. Samaisessa VTT:n tutkimuksessa
mainitaan erikseen, että makkaroiden pakkauksissa yleisesti käytetyt eri muovilaatujen yhdistelmää ei suositella hävitettäväksi
polttamalla. Ongelma meillä retkeilijöillä
on juuri polttolämpötilan alhaisuus. Varsinkin rasiat, joissa marinaadi vielä tahrii
muovipakkauksen, sitoo nesteen höyrystyminen lämpöä ja itse muovin palaminen
vaikeutuu. Edelleen lainatakseni VTT:n raporttia on huomioitava:
12
ÄNNÄ 2/2011
Säynässaarten grillikatos.
Kuva: Pauli Koskinen
PSS toimii myös sisävesillä
Pidä Saaristo Siistinä r.y. on laajentanut toimintaansa myös sisävesille. Kuten varmaan
kaikki olemme huomanneet pyrkii seuramme tukikohtiin kertymään vuosien saatossa
erilaisia pois vietävää romua kuten rautaprofiileja, vanhoja poikjuja ja niiden kettinkejä, saunan kiukaita ja eri mittaisia painekyllästettyä puuta olevia laudanpätkiä.
Yrjö Silvennoinen m/s Hamina veneineen
on tullut kuluneen kesän aikana meille kovin tutuksi. Yrjö edustaa PSS r.y.Ltä Kokemäenjoen vesistön alueella. Hänen reviiriinsä
kuuluu Näsijärvi Tampere, Virrat ja Vilppulan
alueella, Pyhäjärvi Tampere, Lempäälä, Hämeenlinna ja Längelmävesi alueena sekä
Kokemäenjoki Kulovesi, Rautavesi ja Liekovesi mukaan lukien.
Olemme saaneet näyttöä PSS:n toiminnasta
tukikohtiemme siivoamisessa. Säynässaarilta tuotiin noin 1000 kg rauta- ja muoviromua Jänissaareen, joka edeleen PSS:n
toimesta hoidettiin kierrätykseen. Puosunmaalta kertyi täysi lasti kaikkea mahdollista
ja mahdotonta ja vielä jäikin noudettavaa
tuleville vuosille. Viitasaari ja Rasvasaari on
tarkoitus ottaa kohteeksi ensi vuonna. Kipparinmaan isännöitsijä toi jo viime kesänä
yhden venelastillisen rautaromua ja vanhoja poijuja Jänissaareen. Jatkossa on tarkoitus erikseen sovittavina ajankohtina kerätä
tukikohtiin kertyvä ylimääräinen roina valmiiksi laiturille noutoa varten. Yrjö liikkuu
usein yksin ja veneen lastaaminen pitää
yrittää järjestää mahdollisimman helpoksi.
PSS:N tavoite on lisätä yhteistyötä sisävesillä toimivien veneseurojen kanssa. Toiminta
helpottaa kohteiden pitämistä edustuskunnossa ja samalla tehdään ympäristöä kunnioittavaa ja suojelevaa toimintaa.
Meillä Jänissaaressa on PSS:n omistama
veneen pohjien kunnostukseen käytettävä
maalin poistoon solveltuva laitteisto. Erillinen keräilyastia, johon hiontapöly kerätään,
mahdollistaa sen toimittamisen asiallisesti
muovipussiin suljettuna maalijätteiden vas-
taantopisteeseen. Näin vältymme aiheuttamasta ympäristöongelmaa. Marja pitää
kirjaa laitteen lainaajista ja samoin itse laitetta lukitussa tilassa. Hiomalaikat laitteeseen jokainen hankkii itse. Hiomalaitteesta
on jo saatu viime syksynä hyviä kokemuksia
Jänissaaressa.
Meillä N:n jäsenillä on mahdollista omalla
panoksellamme tukea PSS:n toimintaa. Liittymällä jäseneksi ja maksamalla vuotuinen
jäsenmaksu, autamme taloudellisesti peittämään kuluja, joita toki talkoilla työtä tekeville aktiiveille siitä huolimatta syntyy. Kun
satumme olemaan tukikohdissa samaan
aikaan Yrjön saapuessa noutamaan lastia,
autamme tietenkin oma-aloitteisesti lastin
käsittelyssä.
Puhdas, viihtyisä ympäristö lienee meille
kaikille veneilijöille yhteinen tavoite!
Terveisin
Hannu Vesterinen
N:n ympäristövastaava
PSS:n Kokemäenjoen vesistön aluevastaava
Yrjö Silvennoinen.
Kuva: Hannu Vesterinen
ÄNNÄ 2/2011
13
Täydenkuun Lohenloimutus
Säynässaaressa 13.8.2011
Elokuun 13. järjestettiin perinteikäs lohenloimutus tapahtuma, Inkeri ja Heikki Rantasen aloittama perinne jatkui upeassa ja aurinkoisessa säässä. Illalla kirkkaasti loistanut
täysikuu kruunasi mukavan päivän.
Veneitä oli saapunut paikalle lähes kaksikymmentä täyttäen pitkän laiturin täysimittaisesti. Myöhemmin illalla saapuneet veneet kinnittyivät toisten veneiden perään ja
s/y Tahitia ja m/y Aleksandra ankkuroituivat
redille. Venekunnat olivat innolla ja täysimääräisesti mukana päivän tapahtumissa ja
järjestelytalkoissa. Kiitos siis kaikille päivän
onnistumisesta!
Lohenloimutus aloitettiin klo 11.45 s/y
”Limoncina”n gastiharjoittelija Elina Hirvosen vetämällä venyttely-ja verryttelyharjoituksella johon osallistuttiin laiturin täydeltä!
Hauskaa ja terveellistä!
Uusi levennetty laiturinosa mahdollistaa
monenlaista toimintaa isollakin väkijoukolla.
Päivän aktiviteeteissa mitattiin erinomaisesti testitulokset laiturin ominaisuuksista. Ohjattu verryttely tuntui niin mukavalta, että
se toistettiin vielä sunnuntainakin. Tosin
hieman rauhallisemmalla tahdilla... Kaikki
venekunnat lähtivät uteliaina ja innokkaina
luontopolulle. Visaisiksi luonnehditut kysymykset liittyivät veneilyyn, Näsijärveen,
loheen, suomalaiseen ja pirkanmaalaiseen
kulttuuriin sekä ruokaan. Neljän kärki oikein
vastanneiden kesken oli pisteiden osalta tasainen ja voittajaksi kuroutui puolen pisteen
erolla s/y ”Tahitia”. Jaetulla toisella sijalla olivat molemmat ”Synday´t”, Pokit ja Koskiset.
S/y ”Elysion” oli komeasti tänä vuonna neljätenä yhden pisteen erolla kärkikolmikkoon.
Samaan aikaan luontopolun kanssa kilpailtiin tikan- ja mölkynheitossa sekä hyppynarun hyppäämisessä.
Uuden laiturin reunalla oli kiva seurata urheilusuorituksia. Koskisen Helena innosti
lapsia kivien maalaamiseen sekä tallenta-
14
ÄNNÄ 2/2011
maan mukavia kokemuksia kesän varrelta
piirrustuskilpailussa.
Lohenloimutus alkoi perinteisesti klo 19 rantakalliolla komean nuotioringin äärellä. Tilaisuuteen toi eurooppalaisen tuulahduksen
saksalaiset vierailijat. Heille oli elämys kokea
ja opetella lohen loimutusta avotulella. Vieraat alkoivat toteuttaa saman kotipihallaan
Etelä-Saksassa. Ohjeistusta loimutukseen
jaettiin usealta taholta runsaasti. Loimutettu lohi maistui erinomaiselta. Venekunnat
olivat varustautuneet ruokailuhetkeen huolella valmistaen ja tuoden salaatit ja lisukkeet mukanaan. Valkoviinilaatuja vertailtiin:
Sopiiko saksalainen vai etelä-afrikkalainen
lohen kanssa paremmin? Uusi idea oli jakaa
omia hyviä lohireseptejä toisille veneilijöille.
Loimutuspäivä huipentui Penttisen Reken ja
tyttärentyttärensä Eevin vetämään yhteislauluhetkeen laiturilla. Reke innosti laulajia
sympaattisesti ja ammattitaidolla, kaikille
annettiin mahdollisuus loistaa! Laiturilla
oli tunnelmaa laulun raikuessa täydenkuun
valossa. Kuunsilta loisti järvellä ja lyhdyt
välkkyivät veneiden takaharuksissa. Edellisiltana sairauteen menehtyneen laula Topi
Sorsakosken muistolle Täysikuu-tango soi
haikeasti illan pimentyessä.
Väsymys johdatti väen yöpuulle veneisiin
puolen yön jälkeen. Sunnuntain mainiossa,
aurinkoisessa, tuulessa palasimme hyvillä
mielin takaisin Ännälle ja kotiin. Elokuinen
lohenloimutustapahtuma on ollut mukava
joka vuosi. Ensi vuonna tapahtuman organisoi tuomariston päätöksellä s/y ”Tahitia”.
Maarit ja Jouni Hirvonen
Kalastusviikonloppu
Kipparinmaalla 6.-7.8.2011
Lomaansa ja muuta vapaa-aikaa vesillä retkeillen viettävä purjehtija- ja veneilijäjoukko
tuntuu kaipaavan muutakin puuhastelua
harrastuksensa rinnalle. Kalastus, varsinkin
kun tuloksena on kaikkien terveydestään
huolta pitävien himoitsema retkieväs, puhdas ja tuore järvikala, saa veneilijät kiinnostumaan aiheesta. Tänäkin vuonna Kipparinmaalle saapui 15 venekuntaa kuuntelemaan,
katselemaan ja itse kokemaan kalastuksen
tarjoamia elämyksiä.
Tilaiduusen isännät, Mansikkamäen Sakke
ja Vesterisen Jussi pitivät taas mielenkiintoiset alustukset niin lainsäädännöstä, Näsijärven kalalajeista kuin myös erilaisista pyyntimenetelmistä. Seuramme tukikohdissa on
hankittuna kyseisten alueiden verkkokalastukseen oikeuttavat luvat. Verkkojen mitat,
silmäkoot ja niiden käsittely ei ole vaikeaa
omaksua ja saalisvarmuus on aloittelijalle
verkoilla paras. Jos varsinkin haluaa kraavata tuoretta siikaa leipänsä päälle on tämä
kalalaji käytännössä saatavissa ainoastaan
verkoilla. Tästä aiheesta Sakke jakoi kuvilla varustettuja selkeitä ohjeita halukkaille.
Ehkä helpoin ja vähiten veneessä tilaa vaativa kalastusmuoto on vapakalastus. Vetämällä uistinta veneen perässä on meistä
moni onnistunut saamaan jopa järviemme
lohikaloja pannulla paistettavaksi. Erityisesti Näsijärven kestosuosikki kuha on vapavälineillä tavoitettavissa kaikkina vuorokauden
aikoina. Jigillä kuha löytyy pakoilta (järven
pohjalta selvästi ylempänä olevien kumpareiden päältä). Pakkojen löytäminen kartan
ja kaikuluotaimen avulla taas onnistuu joka
veneellä. Heinä- elokuussa vesien lämmetessä 4..8 m:n syvyys on osoittautunut kuhien viihtymissyvyydeksi päiväsaikaan. Kuha
hämäräaktiivisena kalana nousee yöllä pintaan syönnökselle. Silloin tehokkain tapa
saada saalista on uistelu pinnan tuntumassa. Tästä kaikesta saimme käytännön kokemuksia viikonlopun aikana.
Jussi vei väkeä jigikalastukseen, Sakke viritteli verkkoja eri syvyyksiin ja eri kohdekaloja
tavoitellen. Lisäksi mukana olleet kokeilivat
omilla veneillään varsinkin öistä vetouistelua todella hyvällä menestyksellä. Saalista
saatiin jälleen kerran riittävästi. Kalojen perkaus ja fileointi käytiin läpi ahvenien, kuhien
ja jopa lahnan avulla. Yhteinen illanvietto
erilaisia kala-aterioita naittien ei häiriintynyt rankoista sadekuuroista huolimatta.
Kipparinmaan mainio grilli tarjoaa isollekin
väkimäärälle suojaa sateelta. Jälleen kerran
Mansikkamäen Sakke yllätti meidät uusilla
eksoottisilla mausteilla, joita kalaruokiin ei
ennen ole osattu yhdistää. Yllätti hän myös
Vesterisen Jussin taideteoksella, jossa veneessä istuva kaveri pitää jigionkea kädessään. Teoksen tekijä on alan amatööri, mutta aikaa kehittyä ammattilaiseksi hänellä
on. Sen takaa yhteisö, jonka hyvinvoinnista
Sakke työnsä puolesta pitää huolta.
Palautteesta päätellen tapahtumaa kannattaa jatkaa myös tulevina vuosina. Tulemme jatkossa käyttämään enempi aikaa itse
kalastukseen. On se vaan niin hyvää, tuore
kala!
Kiitos vielä kerran kaikille mukaan ehtineille!
Hannu Vesterinen
ÄNNÄ 2/2011
15
Jänissaaren kiinteistöjä
kunnostettiin
Vuoden alussa, kun uusi hallitus aloitti työnsä, laadittiin investointisuunnitelma myös
kiinteistöjen osalta. Listasta tuli melko pitkä vaikka aikaisemmat isännötsijät olivatkin
tehneet hyvää työtä ja paljon. Jänissaaressa
on yllättävän paljon kiinteistöä ja kunnossapitovelkaa on päässyt syntymään vuosien
varrella.
Jänissaaren seurapaviljongin ulkomaalaus on ollut suunnitelmissa jo pitkään. Tätä
lähdettiinkin selvittelemään ihan ensimmäisenä. Kahvilan terassi, joka on rakennettu
1974, alkoi olla jo vaarallisen lahossa olotilassa. Samoin pääovien terassin irronneet
rappuset olivat pelottavassa kunnossa. Verholaudoitus oli monin paikoin alapäästään
pehmennyt sadevesien ja lumen kastellessa
niitä. Etelän puoleinen seinä oli auringon
paahteessa halkeillut ja edellinen huoltomaalaus hilseili komeasti. Itäseinä olikin
kunnostettu jo edellisenä kesänä vaihtamalla seinään uudet laudat ja maalaamalla
ne. Miten homma hoidetaan, olikin mielenkiintoinen kysymys. Maalattavaa pintaa oli
paljon n. 550 neliötä ja päätyseinien harjat
olivat korkealla. Vanha pinta piti puhdistaa
jotenkin ja maalauksenkin olisi hyvä onnistua kerralla ja valmistua mielellään ennen
kesäkuun veneilypäivää. Suuresta työmäärästä ja korkeista työskentelypaikoista johtuen katsottiin, että hommaan piti saada
ammattilaiset. Tarjouspyyntövaihe osoittautui yllättävän tuskalliseksi. Tarjoukset olivat liian kalliita tai toteutustapa ei ollut
Kuva: Marja Talvitie
16
ÄNNÄ 2/2011
sellainen kuin haluttiin. Lopulta Jari ”Jaska”
Jokinen otti urakan vastuulleen juuri niillä
ehdoilla kuin seura halusikin. Työmaa lähti
käyntiin heti vapun jälkeen vanhan maalipinnan esipuhdistuksella, mikä tehtiin
pesemällä talo homeenpesuaineella ja painepesurilla. Tällä saatiin pinnasta lika ja homeet sekä irtoava aines pois. Pesun jälkeen
talo sai kuivua rauhassa muutaman viikon.
Pesun jälkeen talo näyttikin jo ihan toisenlaiselta, mutta olihan se kuitenkin pakko
maalata...
Vanha sadevesijärjestelmä, eli vesikourut ja
rännit purettiin pois. Vanhat rännit kastelivat seinää, mutta otsalaudat olivat onneksi
pysyneet kuivina ja ehjinä, joten niitä ei tarvinnut vaihtaa. Kevään mittaan selvisi myös
että etelän puoleisen seinän verholaudat oli
vaihdettava. Niissä ei olisi maali enää pysynyt ja suurin osa oli alapäästään lahonnut.
Myös pohjoisen puoleisella seinällä oli lahoja ja haljenneita lautoja, jotka myös piti uusia. Pääoven terassin lahonneet kaiteet sekä
rappusien irronneet askelmat purettiin niin
ikään pois. Ja olihan se kahvilan lahonnut
terassikin purettava. Vaikka periaatteessa
pitikin vain maalata taloa, eihän sitä siihen
voinut jättää.
Talkootyötäkin tehtiin. Pari sataa verholautaa maalattiin pohjamaalilla Junnulan huoltohallissa sateelta suojassa. Porukkaakin oli
paikalla ihan mukavasti ja maalaustekniikka
kehittyi siinä työtä tehdessä aivan optimiin.
Suuret kiitokset kaikille jotka olivat mukana.!
Kuva: Lauri Rajala
Terassin puutavaratkin maalattiin samalla
konstilla kahteen kertaan. Tässä vaiheessa
väkeä oli jo vähemmän paikalla. Pitihän ne
veneet saada vesiin käyttökuntoon ja olihan
sitä jääkiekkoakin seurattava televisiosta.
Alkukesä on Jänissaaressa haasteellista aikaa talkoiden kannalta, mutta parasta aikaa maalaamiseen. Kertaalleen pohjaväriin
maalatut verholaudat asettuivat seinään
Jaskan tehokkaan tiimin toimesta hetkessä.
Pääoven terassiin tehtiin uudet ja turvalliset
kaiteet sekä vähän myöhemmin entistä paremmat askelmat. Varsinaisen maalauksen
tekivätkin sitten maalausfirman ammattilaiset. Maalia sudittiin ja ruiskutettiin korkeapaineruiskulla seiniin kymmeniä litroja.
Arton hankkima henkilönostin oli kovassa
käytössä ja joudutti työtä, kiitokset Artolle.
Ja ihan keltainenhan siitä paviljongista tuli,
värisävy on 80 % keltaista ja 20 % punaista.
Muista nyansseista voi kysyä Lahden Penalta, jolle kiitokset neuvoista ja avusta. Maalivalinta muuten oli ammattimaalarinkin
mielestä onnistunut. Oli hvyää maalata eikä
lähtenyt sormista millään, tuskin irtoaa seinistäkään ihan äkkiä. Onneksi kelit suosivat
kohtuullisesti ja maalaus valmistui aikataulussa. Maalareiden touhutessa päärakkennuksen kimpussa Jaska tiimi purki rantasaunan vanhan laiturin ja rakensi tilalle uuden ja
entistä paremman. Sen nokkaan oli mukava
ruuvata tuliterät uimaportaat jotka myös yltivät venteen asti voimallisesta säännöstelystä huolimatta. Nyt kehtaa myös saunaa
esitellä potentiaalisille vuokraajille.
Vanhat valokatteet hyödynnettiin ja ne ovat
nyt retkitukikohdissa. Myös Junnulan terassi päätettiin uusia. Se olikin jo taivasalla
seistessään lahonnut ja mustunut eikä siitä
ollut mitään suojaa junnuille. Tilan toiminnallisuuden kannalta oli välttämätöntä tehdä tilalle katettu terassi. Nyt pysyvät junnut
varusteineen kuivempina ja lisätilakin on
varmaan tervetullutta.
Uusi sadevesijärjestelmä asennuksineen
päärakennukseen hankittiin JM Saloselta. Hyvin asennetut ja laadukkaat kourut
toivottavasti pitävät jatkossa sadevedet rakennuksen seinustoilta loitolla. Muutenhan
iso remontti menee osittain hukkaan! Seurataan miten järjestelmä toimii, pysyvätkö
laudat kuivina.
Samassa yhteydessä uusittiin myös sataman ja mantereen puolen huoltopistokkeet
säädösten mukaisiksi. Työ tilattiin SähköMakelta. Kiitokset Kulosen Juhanille, joka
oli apuna hankinnassa. Pistorasiakoteloissa
on nyt sekä johdonsuoja-automaatit että
vikavirtasuojat. Turvallisuus paranee! No,
tässä kohtaa taidettiin mennä hieman satamakapteenin tontille, mutta ei se Arto varmaan pahastu.
Maalauksen valmistuttua uusi kahvilan terassi valmistui ripeästi ja uudistetun rakenteensä ansiosta kestää varmasti pidempään
kuin edeltäjänsä. Ja tulihan siitä ihan heinokin.
Kuva: Marja Talvitie
Kuva: Marja Talvitie
ÄNNÄ 2/2011
17
Urakka valmistui, ainakin pääsosin, ennen
veneilypäivää ja olihan se kiva esitellä seuraa vierailijoille kun paikat oli laitettu kuntoon. Suuret kiitokset Jaskalle, jonka tiimi
tekii hyvää työtä. Yhteistyö oli sujuvaa ja
urakka pysyi hyvin hallinassa. Pientä viimeistelyä pitää vielä tehdä, mutta niitä
ehtii ensi keväänä. Maalaus saatiin tehtyä
suunnitelman mukaan ja kustannuksetkin
olivat siltä olsin kilpailijoita edullisemmat.
Remonttia tehtiinkin sitten huomattavan
paljon suunniteltua enemmän. Tämä näkyi luonnollisesti kokonaiskustannuksissa.
Kaikki työt olivat kuitenkin investointisuunnitelman mukaisia, ne tehtiin kerralla pois
koska ne sopivat kokonaisuuteen ja osaavaa
työvoimaa oli käytettävissä. Useammalle
vuodelle jaettuna kustannusrasite olisi ollut
kevyempi, mutta oma hommansa on töiden käynnistämisessäkin. Tässä kohtaa on
hyvä kiittää myös Koskisen Paulia aktiivisesta avusta hankintatoiminnassa sekä talouskommodorina rauhallisesta suhtautumisesta kustannusten paisumisesta huolimatta.
Jänissaaressa on paljon kiinteistöjä, niitä
käytetään ympäri vuoden ja niistä aiheutuu
jatkuvasti kustannuksia. Tällaisen kiintieistömassan kunnossapito saattaa muodostua
raskaaksi yhdistykselle, jollei paikkoja pidetä
kunnossa aktiivisesti ja suunnitelmallisesti.
Kiinteistöjä pitää myös kehittää vastaamaan
paremman toiminnan tarpeita. Tiojen pitää
olla siistissä ja houkuttelevassa kunnossa
jotta ne pysyisivät sellaisina ja jotta varainhankinta tiloja vuokraamalla sujuu.
Jänissaaren isännöitsijä
Lauri Rajala
Kuva 1: Ammattilainen näyttää miten pitää
toimia...
Kuva 2: ja opastuksen jälkeen harjoittelemaan
Kuva 3: lastenkin on hyvä tietää kuinka
vene- tai muussa palossa toimitaan
Kuva 4: myös sammutuspeitteen käyttöä
neuvottiin ja harjoiteltiin
Kuvat: Marja Talvitie
18
ÄNNÄ 2/2011
Sammutuskurssi
YHTEYSTIEDOT:
NÄSIJÄRVEN PURJEHDUSSEURA NÄSIJÄRVI SEGELSÄLLSKAP RY.
Postiosoite: Jänissaarenkatu 14
33410 Tampere
Puhelin:
0400 566 997
HALLITUS-STYRELSE 2011
Sähköpostiosoite: [email protected]
Internet: www.nasijarvenpurjehdusseura.fi
Pankkitili Nordea 114630-873353
puh.
Kommodori:
Pauli Hakala, Karkonmäenkatu 4 C, 33580 Tampere
045-7880 1371
Varakommodori talous:
Pauli Koskinen, Jänislahdenkatu 6 E 79, 33410 Tampere
0400-635 525
Varakommodori urheilu:
Mika Keinonen, Sommerinkatu 8 A 1, 33180 Tampere
040-869 3477
Jäsenet:
Arto Nännimäinen, Lielahdenkatu 31 B 15, 33410 Tampere
0400-237 117
Sakari Mansikkamäki, Vetikonkatu 23, 33400 Tampere
040-772 4161
Antti Ala-Tala, Teiskontie 11 A 9, 33500 Tampere
044-280 9222
Ove Enbom, Pellervontie 5, 39100 Hämeenkyrö
0400-251 946
Hannu Pääkkönen, Kukkarokorventie 35, 34130 Ylinen
050-518 4614
Lauri Rajala, Majakatu 16, 37130 Nokia
045-631 7431
Sihteeri:
Jyrki Itävuori, Välttikatu 10, 33340 Tampere
050-351 1060
TOIMIHENKILÖT - FUNKTIONÄRER
Toimistosihteeri:
Marja Talvitie, Jänissaarenkatu 14, 33410 Tampere
Satamakapteeni:
Arto Nännimäinen, Lielahdenkatu 31 B 15, 33410 Tampere
Isännöitsijä Jänissaari:
Lauri Rajala, Majakatu 16, 37130 Nokia
0400-566 997
0400-237 117
045-631 7431
ÄNNÄ 2/2011
19