docLue juttu kokonaisuudessaan Ernie-lehdestä
download 
Report Transcription
Lue juttu kokonaisuudessaan Ernie-lehdestä
EY:n sidosryhmälehti | 1/ 2014 KONSERNIJOHTAJA JAANA TUOMINEN, PAULIG: Jos vastaa kysyntään, on jo myöhässä TOIMITUSJOHTAJA JUSSI PESONEN, UPM: Pakko on muutoksen paras motivaattori Pääkirjoitus Palkittu ja arvostettu EY EY oli toukokuussa 2014 julkistetun Universumin opiskelijatutkimuksen mukaan kaupallisen alan opiskelijoiden ihanteellisin työpaikka Big 4 -yritysten joukossa. Työllä pitää olla merkitystä Tuore korkeakouluopiskelijoille tehty Universumin työnantajakuvatutkimus paljastaa, että työn merkityksellisyys on parissa vuodessa noussut listan pohjalta uratavoitteiden kärkikolmikkoon. Nuoret odottavat, että vastuullinen yritys, ja erityisesti oma työnantaja, kantaa kortensa yhteisen hyvän kekoon. Fokus-seminaarissamme (ks. sivu 4) yritysjohtajat päätyivät samansuuntaiseen päätelmään: yritysvastuu ei ole enää pelkkää päälle liimattua sanahelinää vaan kovaa liiketoiminnan ydintä. Asiakkaat, kuluttajat, työntekijät, sijoittajat ja muut sidosryhmät e dellyttävät yrityksiltä vastuullisia valintoja niin ympäristön, talouden kuin h enkilöstönkin näkökulmasta. Parhaat yritykset ovatkin jo kääntäneet vastuullisen liiketoiminnan kilpailuedukseen fokusoimalla rohkeasti s ellaisiin uusiin toimintamalleihin, tuotteisiin ja palveluihin, joilla edesautetaan maailman luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä samalla ihmistä arvostaen ja hyvää tulosta tehden. EY määritteli viime vuonna uudessa strategiassaan toimintansa tarkoitukseksi rakentaa parempaa työ- ja liike-elämää ja t oimivampaa maailmaa. Maailmaa, jossa pääomamarkkinat toimivat, y ritykset kasvavat kestävästi, työllisyys paranee, kuluttajat kuluttavat ja hyvä luottamus vallitsee. Halusimme haastaa itsemme ja asiakkaamme tekemään valintoja, joilla maailmastamme tulee parempi. Haluamme, että työllämme on merkitystä. Entä miten pärjäsimme opiskelijoiden työnantajamielikuvissa? Olimme jälleen konsultti- ja tilintarkastusyritysten ylivoimainen ykkönen. Se jos mikä osoittaa, että työllämme on merkitystä. EY jatkaa alansa halutuimman työnantajan paikalla jo yhdeksättä perättäistä vuotta, ja sai tutkimuksen julkistamistilaisuudessa ”Alansa Paras 2014” -palkinnon. Saimme toukokuussa myös kansainvälistä tunnustusta International Tax Review -julkaisun ITR European Tax Awards -tilaisuudessa. Suomen EY vastaanotti Tax Firm of the Year- sekä Transfer Pricing Firm of the Year -palkinnot. Ilmoita ehdokkaasi vuoden 2014 EY Entrepreneur of the Year -kilpailuun: www.eoy.fi Käyttäkäämme ansaittu kesäloma lepoon ja uuden energian keräämiseen! Jaakko Hirvola, toimitusjohtaja Kävele Naiselle Ammatti sunnuntaina 14.9.2014! Ey:läiset osallistuvat 14.9. jo toista kertaa Naisten Pankin valtakunnalliseen Kävele Naiselle Ammatti -tapahtumaan. Tuolloin reippailemme hyvän asian puolesta ystävien ja kollegoiden kanssa Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Oulussa, Pietarsaaressa, Porissa, Tampereella, Vaasassa, Varkaudessa ja Turussa. Haastamme Ernien lukijat mukaan kävelemään kanssamme! Tapahtuman avulla kerätään lahjoituksia tukemaan kehitysmaiden naisten koulutusta, toimeentuloa ja yrittäjyyttä. Yksi Naisten Pankin Ammatti maksaa 30 euroa. • www.naistenpankki.fi/tietoa-meista/kavele/ 2 Ernie | 1/ 2014 Ernie | EY:n sidosryhmälehti Toimitus: Päätoimittaja: Hannele Lindell, EY, Alvar Aallon katu 5 C, 00100 Helsinki, Toimituspäällikkö: Jon Paavilainen, EY Taitto: Teija Himberg, Zeeland Painatus: Jaakkoo-Taara Oy, Turku ISSN 1459-7802 Osoitteenmuutokset ja tilaukset: EY, p. 0207 280 190, [email protected] FOKUS EY irrotti Valmetin Metsosta kohti vastuullista liiketoimintaa • sivu 4 UPM:llä vastuullisuus ajaa innovointiin • sivu 14 • sivu 8 Sisältö 4 EY:n ja Ilmarisen Fokus-seminaari: Yritysvastuu on lunastettava teoilla 8 UPM:llä vastuullisuus ajaa innovointiin 0 Huhtamäki valmistaa 1 pakattua vastuullisuutta 11 Taloudellispoliittinen riski ja Venäjä 14 Valmet listautui pörssiin Huhtamäki valmistaa pakattua vastuullisuutta 6 Vahvat brändit ovat 1 Pauligin paras vakuutus • sivu 10 21 Työkykyjohtamisella terveempää liiketoimintaa • sivu 4 22 Johda fiksusti diversiteettiä 24 Päivä asiantuntijan elämässä 27 Telenor: Tietoturvaa yli rajojen 28 EY aloitti yhteistyön Oopperan kanssa 9 Päivi Kärkkäinen on johtajana 2 taiteilijoiden talossa 0 Taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi 3 nivoi oopperan ohjelmistoon ihmisen koko elämän 2 Triathlon haastaa sekä EY:läiset 3 että asiakkaat ylittämään itsensä 4 EY Nordic China Summit: 3 Kiina tienristeyksessä Heia, heia! 35 Tutkimuksia ja julkaisuja Triathlon haastaa sekä EY:läiset että asiakkaat ylittämään itsensä • sivu 32 EY | Assurance | Tax | Transactions | Advisory EY on globaali tilintarkastuksen, verotuksen ja yritysjärjestelyiden asiantuntija ja liikkeenjohdon konsultti. Näkemyksemme ja korkealaatuiset palvelumme vahvistavat luottamusta pääomamarkkinoiden ja talouden toimintaan kaikkialla maailmassa. Kasvatamme huippuosaajia, joiden yhteistyöllä lunastamme lupauksemme ja rakennamme parempaa työ- ja liike-elämää sekä toimivampaa maailmaa asiakkaillemme, omalle henkilöstöllemme ja yhteisöille, joissa toimimme. © 2014 Ernst & Young Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.ey.com/fi Ernie | 1/ 2014 EY:n Helsingintoimisto muuttaa! Uusi osoitteemme on 1.7. alkaen: Alvar Aallon katu 5 C. Tervetuloa tapaamaan meitä Töölönlahden EY-taloon! 3 Ylimmän johdon painopisteet Yritysvastuu on lunastettava teoilla EY:n ja Ilmarisen ylimmälle johdolle suunnattu FOKUSseminaari järjestettiin maaliskuussa jo kuudetta kertaa. Huippujohtajat ja akateemisen maailman edustajat keskustelivat näkemyksistään vastuullisesta liiketoiminnasta. Mielipiteet eivät olleet täysin yhteneväisiä. • Teksti: Juuso Enala • Kuvat: Jouko Keski-Säntti ilaisuuden avannut Ilmarisen toimitus johtaja Harri Sailas vertasi yritysvastuu ta kauneuteen: molemmat ovat katsojan silmässä. Kaunis kuori pitää aina lunastaa teoilla. Sailas liitti yritysvastuuseen tiukasti myös veroparatiisikeskustelun. Hän tarkasteli veroparatiiseja eläkevakuuttajan näkökulmasta ja totesi asian olevan monisyinen ja johtavan helposti mediassa väärinymmärryksiin. – Kansainvälisen sijoittajan on vaikea välttää alhaisen verotuksen maita, jos se haluaa ylläpitää tasapainoista, hajautettua sijoitussalkkua – johon kansainväliset rahastotkin kuuluvat. On selvää, että monin- kertainen verotus ei saa kohdata eläkesijoituksia. Sijoittajat eivät pysty vaikuttamaan yksittäisten maiden veropolitiikkaan. Vain poliittiset päättäjät istuvat pöydissä, joissa verokäytännöistä päätetään. Mutta haluan korostaa, että verojen maksu on osa yritysten yhteiskuntavastuuta. Vastuullisuus on tekoja, ja ne pitää ankkuroida syvälle arvoihin. EY:n hallituksen puheenjohtaja Harri Pärssinen korosti omassa tervetuliaispuheessaan raportoinnin laatua. Pärssisen mukaan on itsestään selvää, että yhteiskuntavastuuraportoinnin tulee olla samaa tasoa kuin mihin on totuttu taloudellisessa raportoinnissa. Hän korosti, että vastuullisuusraportointi on entistä enemmän integroitumassa taloudelliseen raportointiin. Yritysvastuu on kestävän liiketoiminnan edellytys. 4 Ernie | 1/ 2014 – Yritysvastuu liiketoiminnassa sisältää paradigman, koska liiketoimintaan ryhtyminen itsessään on jo vastuullista toimintaa. Seminaarin ohjelma jatkui UPM-Kymmene Oyj:n toimitusjohtaja Jussi Pesosen ja Huhtamäki Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Moision kuulijat vanginneilla vastuullisuusesityksillä. Tilaisuus huipentui EY:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvolan vetämään paneelikeskusteluun: Vastuullinen liiketoiminta – kovaa bisnestä vai korulauseita? Panelisteina nähtiin hallitusvaikuttaja ja vastikään Hankenin professorina aloittanut Anne Brunila, Aalto-yliopiston vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme, Ilmarisen sijoitustoiminnasta vastaava varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ja EY:n yritysverotuksen asiantuntija Tomi Viitala. Mitä elementtejä kuuluu vastuulliseen liiketoimintaan? Mikä on niiden tärkeysjärjestys? • Brunila: Elementeistä lienemme kaikki yhtä mieltä. Vastuulliseen liiketoimintaan kuuluvat taloudellinen vastuu, sosiaalinen vastuu ja ympäristövastuu. Vastuullinen yritys tekee hyvää itselleen, henkilöstölleen ja ympäristölleen. Ennen kuin voidaan ottaa sosiaalista ja ympäristövastuuta, siihen pitää olla taloudelliset edellytykset. En puhuisi kuitenkaan tärkeysjärjestyksestä vaan kokonaisuudesta. • Halme:Asettaisin vastuun eri järjestykseen kuin Anne. Ympäristöasiat ovat ensisijaisia. Ihmisiä ei ole ilman ympäristöä. Taloutta ei ole ilman ihmisiä. Mutta tässä haluan korostaa pitkän aikavälin vastuullisuutta. • Ritakallio: Vastuu on kolmio. Ei sen kolmea elementtiä voi asettaa tärkeysjärjestykseen. Jos kolmiosta ottaa yhden kulman pois, se ei ole enää kolmio. Tomi Viitala: – Suomalaiset yritykset voivat olla hyviä yritysverokansalaisia suomalaisten silmissä, mutta eivät välttämättä BRICmaiden silmissä. Pitäisikö yhteiskuntavastuuraportoinnista tehdä pakollista? Professori Minna Halme: – Pidän tärkeänä, että vastuuraportointi kulkee käsi kädessä taloudellisen raportoinnin kanssa. • Viitala: EU:ssa on hankkeita, joissa vastuuraportti määrättäisiin pakolliseksi joillekin aloille, kuten kaivannaisteollisuuteen. Kotimaisessa me diassa on ollut keskustelua, että valtionyhtiöiden vastuullisuusraportoinnin tulisi olla julkista. Miksi sen pitäisi olla julkisempaa niillä kuin muilla yhtiöillä? Jos valtio haluaa omistajaohjauksen kautta tietoa, niin se on ymmärrettävää, mutta en näkisi syytä, että valtion omistamilla yhtiöille olisi lisäpakkoa. • Halme: Itse pidän tärkeänä, että vastuuraportointi kulkee käsi kädessä taloudellisen raportoinnin kanssa. Sitä pitää käyttää myös sisäisen johtamisen välineenä. • Ritakallio: Olen integroidun raportoinnin kannattaja. Ilmarisen sijoittajakysymyspatteristossa vastuullisuus on isossa osassa. • Brunila: Kannatan integroitua raportointia. • käännä Ernie | 1/ 2014 5 Ylimmän johdon painopisteet Mikä on kantanne aggressiiviseen verosuunnitteluun? • Halme: Puhutaan paljon yrityksen verojalanjäljestä. Verojalanjälkimittari on kuitenkin vain yhden konsulttiyrityksen luoma konsepti. Näkisin, että verojalanjäljestä tulisi keskustella enemmän eri sidosryhmien kesken. Mukana pitäisi olla kansalaisjärjestönäkemystä ja julkisen sektorin edustus. Nyt vähenevän yhteisöveron rinnalle otetaan mukaan kirjava joukko veroja ja veronluonteisia maksuja. Tulkinta on vaikeaselkoista. • Viitala: Olen Minnan kanssa samaa mieltä siitä, että läpinäkyvyyttä tulee lisätä. Yritykset kertovat verojalanjäljestään sidosryhmiensä vaatimuksesta. Maksettua yhteisöveroa ei pidä pitää yksinomaisena mittarina yrityksen yhteiskuntavastuusta. Veropohjat ovat siirtymässä liikkuvista veropohjista liikkumattomiin. Yhteisöveron osuus Suomessa on enää viisi prosenttia verotuloista. On perusteltua ottaa huomioon laaja verojalanjälki. Verojalanjäljestä ei tule koskaan vertailukelpoisista eri toimialat ylittävää mittaristoa. Esimerkiksi tietyt toimialat – kuten energia- ja panimoteollisuus – kohtaavat raskasta välillistä verotusta. Kuka verot viime kädessä maksaa – yritys, omistaja vai joku muu? 6 • Ritakallio: Verojen maksaminen on olennainen osa yrityksen yhteiskuntavastuuta. Ilmarisen sijoituskohteiden tulee kertoa avoimesti suhtautumisestaan veroihin. Verojalanjälki on huonosti määritelty eikä vertailukelpoinen eri toimialojen kesken. Verokysymykseen liittyy myös terminologisia kysymyksiä: Mikä on veroparatiisi? Onko maa automaattisesti veroparatiisi, jos jostakin tuloerästä maksetaan vähemmän veroja kuin katsojamaassa? • Brunila: Kansainvälisen yrityksen pitää maksaa verot kaikissa toimintamaissa. Ei ole vastuullista maksaa veroja vain Suomeen, jos tuloja kertyy monissa maissa. Pitää olla kansainväliset pelisäännöt. • Halme: OECD:lla on määritelmä vero paratiisille. • Viitala: Yhdysvaltojen näkökulmastahan Suomikin on ”veroparatiisi”, koska Suomen yhteisöverokanta on puolet alhaisempi kuin heillä. Ernie | 1/ 2014 Timo Ritakallio: – Verojalanjälki on huonosti määritelty eikä vertailukelpoinen eri toimialojen kesken. Professori Anne Brunila: – Vastuullinen yritys tekee hyvää itselleen, henkilöstölleen ja ympäristölleen. Voiko vastuullisuudesta tulla suomalaisyrityksille kilpailuvaltti? • Ritakallio: Pitää tarkastella yrityskohtaisesti. Suomessa toimii monia maailman johtavia yrityksiä vastuullisuudessa. Suomalaisyritykset ovat keskimääräistä paremmin edustettuina maailman tärkeimmissä vastuullisuusindekseissä. En ajattele, että se olisi Suomelle kilpailuvaltti, mutta yritykselle kyllä. Ja jatkossa se korostuu entisestään. • Brunila: Vastuullisuus ja ympäristövastuu ovat megatrendejä, joihin monet suomalaiset yritykset ovat tarttuneet. Cleantech tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Kilpailuetujen rakentaminen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen Suomeen esimerkiksi ympäristö- ja energia-alalla edellyttää pitkäjänteistä ja johdonmukaista politiikkaa ja sääntely-ympäristöä. Ernie | 1/ 2014 • Viitala: Yritysten kannattaa kertoa hyvä verojalanjälkitarina, jos on positiivista kerrottavaa. Useimmilla suomalaisilla yrityksillä on hyvä verotarina kansainvälisessä vertailussa. Toisaalta suomalaiset yritykset voivat olla hyviä yritysverokansalaisia suomalaisten omissa silmissä, mutta eivät välttämättä BRIC-maiden silmissä, joissa esimerkiksi suuri osa markkinoista on. • Halme: Näen, että Suomen valtiolla on mahdollisuus edistää esimerkiksi ympäristöinnovaatioiden menestystä. Miten helpotetaan markkinoiden syntymistä? Nykyisellään ei ole helppoa kaupallistaa uusia teknologioita Suomessa. Valtio voisi harkita helpotukseksi tukien uudelleen suuntausta ja verotuksellisia keinoja. Ja regulaatiossa Suomi voisi vetää kunnianhimoisempaa linjaa kuin monet muut maat. 7 • Teksti: Juuso Enala • Kuvat: Jouko Keski-Säntti, UPM Vastuullisuus ajaa innovointiin Olemme keskellä historian kuudetta teollista murrosvaihetta. Viisi aiempaa vaihetta ovat rakentuneet pitkälti uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntämiselle. Nykyinen asenneilmasto arvostaa uusiutuvia luonnonvaroja. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen näkee siinä valtavan mahdollisuuden. uosituhannen vaihteessa metsä teollisuuden vastuullisuutta kyseenalaistettiin voimakkaasti. Sitä kritisoitiin vastuuttomista hakkuista, energian tuhlauksesta ja saastuttamisesta. 15 vuodessa paljon on muuttunut. Markkinoiden muutos on vaatinut myös metsäteollisuutta muuttumaan. Koko toimiala on siirtynyt vastuullisempaan raaka-aineen ja energian käyttöön. Tähän on vaikuttanut kaikkein eniten vaatimus kustannustehokkuudesta sekä valveutuneet asiakkaat. UPM:n paperitehtaiden materiaalitehokkuus on parantunut huomattavasti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Puuraakaaineesta 80 prosenttia on sertifioitua, tuotannon vedenkulutus on laskenut kolmanneksen, sähkönkulutus kymmenyksen ja kaatopaikkajätteen tuotto on vähentynyt yli puolella. Vastuullisuutta on pystytty kehittämään merkittävästi aikana, jolloin digitaalisuuden myötä paperin kulutus on laskenut. – Pakko on muutoksen paras motivaattori. UPM on siirtynyt määrätietoisesti metsäteollisuudesta kohti biotaloutta. Muutos on ollut dramaattinen, mutta yhtiön tulevai- suuden kannalta elintärkeä. UPM koostuu tänään kuudesta markkinafundamenteiltaan erilaisesta liiketoiminnasta, joista vain entinen syömähampaamme – Euroopan paperiliiketoiminta – ei ole kasvuala. Olemme olleet teollisuudenalana aikaamme edellä, sillä metsäteollisuus on aina osannut hyödyntää uusiutuvaa raaka-ainetta. Vastuullisuuden vaatimuksien kasvaessa osaamisellemme on tullut laajempi sosiaalinen tilaus. Millä muulla teollisuudenalalla on paremmat mahdollisuudet menestyä tässä ympäristössä kuin teollisuudella, joka hyödyntää vastuullisesti uusiutuvia luonnonvaroja, jonka tuotteet ovat kierrätettäviä ja joka käyttää tuotannossaan uusiutuvaa energiaa, toimitusjohtaja Pesonen kysyy. Vastuullisuus näkyy kaikessa Vastuullisuus kattaa taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristönäkökulman. UPM:ssä on aina pyritty siihen, että nämä näkökulmat ovat tasapainossa keskenään. Monesti vastuullisuudesta puhuttaessa keskitytään pitkälti sosiaalisiin tai ympäristökysymyksiin. Ei pidä unohtaa, että taloudellinen vastuu mahdollistaa 8 Ernie | 1/ 2014 myös sosiaalisen ja ympäristövastuun pitkäjänteisen kehittämisen. Ja päinvastoin. – UPM:n konserninlaajuisen ryhtiliikkeen ansiosta työturvallisuustulokset ovat parantuneet merkittävästi. Olemme saavuttaneet yli 60 prosentin parannuksen tapaturmataajuudessa kahdessa vuodessa. Ja työpaikkatapaturmista johtuneet poissaolot vähenivät viime vuonna 40 prosenttia. Yli 20 000 ihmistä työllistävässä yrityksessä tämä todella näkyy myös taloudellisessa tuloksessa. Ja mikä parasta – työntekijöidemme hyvinvoinnissa. Ympäristövastuu ajaa yhtiötä paitsi raaka-aineen ja energian säästöön, myös uusiin innovaatioihin. Harva meistä tietää, että UPM tuottaa yli viidenneksen Suomen hiilineutraalista sähköstä. Lappeenrannassa on käynnissä parasta aikaa 150 miljoonan euron investointi puupohjaista raaka-ainetta hyödyntävään biojalostamoon. – Olemme tästä hyvin innoissamme. Uusiutuvan dieselin, UPM BioVernon, kaupallinen tuotanto käynnistyy tänä vuonna. VTT:n testit osoittavat, että UPM BioVerno -diesel toimii täysin fossiilisen dieselin tavoin ja täyttää kaikki sille asetetut standardit, mutta sen kasvihuonekaasupäästöt ovat jopa 80 prosenttia pienemmät fossiiliseen dieseliin verrattuna. Meillä on testikäytössä neljä BioVernolla kulkevaa VW Golfia. Olen niitä päässyt ajamaan, ja hyvin kulkee. Mitä on biofore? Maailma on läntisten teollisuusmaiden johdolla siirtymässä kohti kestävää biotaloutta. Ihmiset priorisoivat uudistuvaa energiaa ja raaka-aineita sekä kierrätettäviä tuotteita. Teollisessa tuotannossa toimiville edelläkävijäyrityksille se tarkoittaa teollisuuden ekologisuuden vaatimusta – kestävää ympäristön, talouden ja teknologian yhdistelmää. Resurssien niukkuus on keskeinen kestävän kehityksen haaste, joka vaikuttaa suoraan ja merkittävästi yritysten tapaan toimia. Se vaikuttaa suoraan liiketoiminnan kannattavuuteen ja jopa olemassaoloon. – Metsien biomassan ei siis pitäisi olla niukka resurssi, jos siitä huolehditaan hyvin. Pitää kuitenkin tiedostaa, että raaka-aineiden käytön vastuullisuuden vaade kohdistuu sekä uudistumattomiin että uudistuviin luonnonvaroihin. Uudistuvat luonnonvarat ovat yrityksille kuitenkin suurempi mahdollisuus, – Olemme saavuttaneet yli 60 %:n parannuksen tapaturmataajuudessa kahdessa vuodessa. Ja työpaikkatapaturmista johtuneet poissaolot vähenivät viime vuonna 40 %. Yli 20 000 ihmistä työllistävässä yrityksessä tämä todella näkyy myös taloudellisessa tuloksessa. Ja mikä parasta – työntekijöidemme hyvinvoinnissa. sillä niiden hyödyntäminen pystytään rakentamaan vastuulliseksi. Meillä on vuosisatojen historia metsiemme vastuullisesta hoidosta. Raaka-ainepohjasta riippumatta kaikessa tekemisessä on harkittava materiaalien käytön tehokkuutta, teknologian antamia kehitysmahdollisuuksia ja uusia kulutuskäyttäytymismalleja. UPM on nimennyt vastuullisuutensa Biofore-strategiaksi. – Biofore-strategiamme kulmakivenä ovat uusiutuvia ja kierrätettäviä raaka-aineita käyttävät liiketoiminnot. Vastuullinen liiketoimintamme alkaa riskien hallinnasta ja ennakoinnista. Pitkäaikainen sitoutuminen vastuullisuuteen on näkyvissä koko tuotteiden elinkaaren ajan. Myös resurssitehokkuus on tärkeä osa UPM:n vastuullista toimintaa. Ernie | 1/ 2014 UPM:n kattava asiantuntemus biomassan hyödyntämisestä ja kierrätyksestä luo vahvan perustan uusien liiketoimintojen kehitykselle. Onkin kiehtovaa, miten monia UPM:n nykyisistä ja uusista tuotteista voidaan käyttää vaihtoehtoina uusiutumattomille materiaaleille. Viimeisten 15 vuoden aikana metsäsektori on muuttunut biotalouden edelläkävijäksi. Liiketoimintakonsepteja ja tuoteportfoliota uudistamalla on vastattu globaaleihin trendeihin. Mikä muu ala on pystynyt tällaiseen muutokseen? Mielestäni UPM on erinomainen esimerkki siitä, miten vastuullisuus voi siis olla monen myönteisen asian ajurina, Pesonen päättää. 9 • Teksti: Juuso Enala • Kuvat: Jouko Keski-Säntti, Huhtamäki Huhtamäen toimitusjohtaja Jukka Moisio avasi Fokus 2014 -seminaarin puheenvuorossaan pakkausteollisuuden vastuullisuutta hyvin käytännönläheisin esimerkein. Se oli vahvistus päivän teemalle: vastuu on tekoja, ei korulauseita. Pakattua vastuullisuutta P akkausalalla pitää pystyä reagoimaan nopeasti. Vaikka muutokset eivät erotu välttämättä kuluttajan silmiin, pakkausten keveyden ja ekologisuuden merkitys kasvaa koko ajan. Maailmanlaajuiset brändiasiakkaat vaativat yksiselitteisesti, että pakkaus ei saa olla riskitekijä heidän maineelleen. Laadun lisäksi vaaditaan aktiivista innovointikykyä. – Vaikka kuluttajan silmiin muutos saat- taa näyttää hitaammalta, esimerkiksi Huhtamäen tuoteportfolio uusiutuu kokonaisuudessaan 4–5 vuoden sykleissä. Tuotteen ulkonäkö saattaa pysyä suhteellisen samana, mutta raaka-aine ja valmistustapa saattavat muuttua täysin. Hyvä esimerkki muutoksesta löytyy kaupan hammastahnahyllystä. Muutaman vuoden kuluessa pakkaus on muuttunut paljon. Ennen hammastahnatuubi oli pakattu erilliseen pahvikoteloon. Nyt pahvia ei enää ole ja tuubilaminaatin painoakin on muutamassa vuodessa saatu laskettua kolmanneksella. Kehityksellä on kaikkien käyttämissä kuluttajatuotteissa valtava merkitys hiilijalanjälkeen. – Pakkausvalmistajan tulee innovoida proaktiivisesti. Uusien valmistusmenetelmien ja raaka-aineiden lisäksi keskiössä on käytettävyys. Kuluttajan ja luonnon kannalta on tärkeää, että tuubin koko sisältö on helposti käytettävissä. Kolme tuotelinjaa Huhtamäen tuotevalikoima voidaan jakaa karkeasti kolmeen kategoriaan: jousto-, tarjoilu- ja kuitupakkaukset. Näiden ympäristövaikutuksia pitää arvioida eri näkökulmista. Joustopakkaus, esimerkiksi suklaakääre, on materiaalia, joka lähtee tehtaalta asiakkaalle rullatavarana. Joustopakkaukset ovat tiiveysominaisuuksiensa ansiosta erinomaisia ruuan hävikin minimoinnissa. Joissakin maissa jopa 50 prosenttia ruuasta muuttuu hävikiksi matkalla tuottajalta kuluttajalle. – Joustopakkaukset vähentävät merkittä- 10 Ernie | 1/ 2014 västi hävikkiä, mutta niiden haaste on ollut monikerroksellinen rakenne. Samassa kääreessä on ollut esimerkiksi paperia, muovia ja alumiinia, eikä kuluttaja ole tiennyt, miten kierrättää pakkaus käytön jälkeen. Tulevaisuudessa siirryttäneen entistä enemmän kohti monomateriaaleja, joiden kierrätys on selkeää. Tarjoilupakkaukset, esimerkiksi juomamukit, toimitetaan asiakkaalle valmiiksi käytettävänä. Ne vievät enemmän tilaa ja logistiikka edellyttää tehtaan sijaitsevan suhteellisen lähellä asiakasta. Tarjoilupakkausten suurimpia käyttäjiä ovat kahvila- ja pikaruokaketjut. Tarjoilupakkausten haaste kierrätysnäkökulmasta on se, että kuluttajille ei ole vielä vakiintunutta väylää käytettyjen take-away -pakkausten palauttamiseen. – Resurssimme eivät riitä uusien raakaaineiden kehittämiseen. Siinä tukeudumme yhteistyökumppaneihimme ja koostamme tarjolla olevista vaihtoehdoista asiakkaitamme parhaiten palvelevan ratkaisun. Mutta mitä me voimme innovoida, on esimerkiksi pakkaustemme uusiokäytön tehostaminen. Esimerkiksi monet tarjoilupakkaukset voidaan kerätä uusiokäyttöön cup out, cup in –ideologian pohjalta. Kolmas tuotelinja on kompostoitavat kuitupakkaukset, joissa voidaan hyödyntää kierrätyspaperia ja oman kartonkipakkaustuotannon jätevirtoja. Kuitupakkauksia käytetään muun muassa hedelmien pakkaamisessa ja munakennoissa. Päätöksen helpottamista Pakkausalalla tarpeet tulevat asiakkaalta ja ratkaisut valmistajalta. Se ei tarkoita sitä, etteikö valmistaja olisi myös proaktiivinen innovaattori. Ympäristöystävällisyyden arvioiminen ei kuitenkaan ole aina helppoa. Esimerkiksi maissista valmistettavat biopohjaiset ja biohajoavat muovit (PLA) ovat hyviä ympäristön kannalta, mutta eivät aina eettisesti. – Biomuoveja valmistetaan joskus raakaaineista, jotka kelpaisivat myös ruuanvalmistukseen, mitä voidaan pitää eettisesti ongelmallisena. Parhaimmillaan olemme kuitenkin päässeet PLA:sta valmistettujen tuotteiden kohdalla jopa negatiiviseen hiilijalanjälkeen, kun biomuovi on valmistettu sokeritehtaan elintarvikkeeksi kelpaamattomasta jätteestä. Vastuullisuus ei selvästikään ole yksiselitteistä. Miten asiakkaanne koskaan osaa valita oikein? – Teemme asiakkaalle elinkaariarvioinnin. Siinä arvioidaan tuotteen koko elinkaaren ympäristövaikutukset raaka-aineen hankinnasta pakkauksen hävittämiseen asti. Asiakas saa päätöksenteon pohjaksi selkeää faktaa. • Teksti: EY • Kuva: Shutterstock Taloudellispoliittinen riski ja Venäjä K aikkia Venäjällä toimi via yhtiöitä kosket tavat tavalla tai toisella lainsäädännön muutokset sekä vahva viranomaiskontrolli, joka tietyillä aloilla ulottuu vahvasti yhtiöiden sisäisiin prosesseihin. Myös oikeuksien puolustaminen viranomaisia vastaan oikeuslaitoksessa on useille yhtiöille tuttua ja osa Venäjän liiketoiminnan hallinnollisia prosesseja. – Esimerkiksi kotimaisen tuotannon tukeminen protektionismin keinoin on ollut läsnä pidemmän ajan. Viime aikojen tapahtumat eivät siis ole täysin historian kulusta poikkeava ilmiö. Lähitulevaisuuden tapahtumien kulun merkitystä sille, kuinka syvät ja pitkäkantoiset vaikutukset niillä on talouspoliittisiin suhteisiin, ei voi kuitenkaan korostaa liikaa, EY:n Russia Desk Leader Heli Pellikka toteaa. Venäjän-kaupassa jo kauemmin mukana olleet yhtiöt ovat kokeneet ulkoisten tekijöiden vaikutukset liiketoimintaan useampaan otteeseen. Poliittinen riski ei kuitenkaan ole ollut pitkähkön stabiilin kauden ansiosta monenkaan yrityksen agendan kärkisijalla viime vuosina arvioitaessa Venäjän liiketoimintaa ja maariskiä. Samaan aikaan poliittisen riskin arviointi on ollut tietyillä toimialoilla jatkuva prioriteetti, ja myös sen toteutumisen vaikutukset ovat tuntuneet ajoittain vahvasti – muun muassa maa- ja metsätaloudessa sekä logistiikassa. Lisäksi strategisina nähtävillä toimialoilla, kuten energia-alalla, toimivat yhtiöt ovat joutuneet käsittelemään riskiä merkittävänä osana koko liiketoimintaansa jo sen suunnitteluvaiheessa. Välittömät riskit Venäjän-kaupan professori ja Pan-Eurooppa Instituutin johtaja Kari Liuhto Turun kauppakorkeakoulusta arvioi Venäjän talouspoliittisia riskejä ulkomaalaisille yrityksille peilaten viime aikojen tapahtumia. – Yritysjohto ei yleisesti ottaen pysty ennakoimaan tällaisia tapahtumia. Riskitason tiedetään jo olevan korkeampi tietyillä markkinoilla, ja on muitakin odottamattomia riskejä Ernie | 1/ 2014 tällaisten lisäksi. Välittömistä riskeistä Liuhto pitää ikävimpänä Venäjän talouskasvun hyytymistä ja ruplan arvon heikkenemisen negatiivisia vaikutuksia. – Se heikentää vientiä Venäjälle ja vaikuttaa myös venäläisten ostovoimaan ja matkustamiseen. Samalla se toisaalta vahvistaa yrityksiä, jotka toimivat Venäjän kotimarkkinoilla venäläisillä raaka-aineilla ja muilla hankinnoilla. – Luottamus lännen ja Venäjän välillä on nyt heikoilla kantimilla. Tilanne voi myös rauhoittua, mutta normalisoituminen voi kestää pitkään. Kuinka suhteet saadaan takaisin lähtötilanteeseen? Venäjä diversifioi taloussuhteitaan vahvasti Kiinan suuntaan, mutta prosessi kestää vielä muutaman vuosikymmenen. Venäjä ja länsi ovat toistaiseksi ttaloudellises-ti naimisissa keskenään, Liuhto kuvailee. • 11 Kari Liuhto, Venäjän-kaupan professori ja Pan-Eurooppa Instituutin johtaja: – Luottamus lännen ja Venäjän välillä on nyt heikoilla kantimilla. • Muita välittömiä poliittistaloudellisia riskejä ovat tuonnin hidastuminen lännestä Venäjälle teknisin keinoin sekä byrokraattisen häirinnän lisääntyminen. – Investointihankkeet sekä Venäjältä länteen että lännestä Venäjälle jäädytetään todennäköisesti ainakin siihen saakka, että yritysjohto kykenee paremmin arvioimaan poliittisen riskin tulevan kehityksen. Keskipitkän ja pitkän aikavälin riskit Keskipitkän tähtäimen riskeistä Kari Liuhto nostaa esille ulkomaisten yritysten aseman mahdollisen heikkenemisen Venäjällä strategisiksi koetuilla sektoreilla, kuten energiaalalla. Myös Suomen transitokauppa Venäjälle vähenee jyrkästi. Nykyinen kriisi tulee nopeuttamaan tätä, kun Venäjä haluaa ohjata yhä enemmän liikennettä omiin satamiinsa. Liuhto korostaa, että yritysten kannattaa seurata poliittista keskustelua erityisesti strategisilla sektoreilla. – Nyt kannattaa käyttää aikaa kauppapoliittisen keskustelun, viranomaistoiminnan ja yrityskauppojen seurantaan. Saksan suhteet 12 ovat Venäjälle tärkeät ja kannattaa seurata tarkkaan, miten ne kehittyvät. Retoriikka ja konkreettiset toimenpiteet voivat poiketa toisistaan. Venäjä ei myöskään ole vain Moskova ja Pietari, vaan alueilla tapahtuvaa kehitystä on pidettävä silmällä. Pitkän tähtäimen riskit voivat Liuhdon mukaan esittäytyä muun muassa siten, että Venäjän talouspolitiikka kääntyy sisäänpäin ja protektionismi lisääntyy. Riskinä on Venäjän mahdollinen irrottautuminen WTO:n velvoitteista ja pyrkimys vähentää riippuvuuttaan läntisestä maailmasta, jolloin erityisesti Kiinaa suosiva kauppapolitiikka vahvistuisi. – Kiina on jo Venäjän tärkein kauppakumppani, sen osuus Venäjän ulkomaankaupasta on yli kymmenen prosenttia. Pitkässä juoksussa siitä tulee entistäkin tärkeämpi. Ehkä jatkossa yritysten kannattaa panostaa Venäjänkauppaan jopa Kiinan-toimintojensa kautta, Liuhto pohdiskelee. Lääkkeeksi lisää tietoa omasta liiketoiminnasta ja riskien vaikutuksista Riippumatta viime aikojen tapahtumista Venäjä on osa kansainvälistä taloutta ja sen Ernie | 1/ 2014 kiinnostava sisämarkkina on edelleen kehittymässä Euroopan suurimmaksi kuluttajamarkkinaksi. Kestää myös vuosia ennen kuin paikalliset tuotemerkit kilpailevat kaikilla aloilla samassa sarjassa ulkomaalaisten brändien kanssa. Yritysten kannattaa käyttää aiempaa enemmän aikaa sekä poliittisen riskin että sen eriasteisen toteutumisen vaikutuksien arviointiin käytännön liiketoimintaansa. – Poliittisen riskin arviointi ja hallitseminen voi olla haasteellista, jos liiketoiminnan prosessien tilasta ja paikallisista regulaatiovaatimuksista ei ole riittävän syvällistä tietämystä, Heli Pellikka sanoo. Heli Pellikka, Director, Russia Desk Leader [email protected], 040 541 8717 Lue lisää Russia Deskin palveluista nettisivuiltamme www.ey.com/fi Merkitse kalenteriisi myös syksyn Russia Summit 30.9.2014 Kuka on Entrepreneur of the Year 2014? EY Entrepreneur of the Year on arvostettu tunnustuspalkinto kasvuhakuisille yrittäjille, jotka innostavat muita visioillaan, johtajuudellaan ja saavutuksillaan. Ehdokashaku on käynnissä. Anna vinkki tai ilmoita itsesi osoitteessa www.eoy.fi • Teksti: EY • Kuvat: Valmet, Metso Uusi vaihe V Helsingin Pörssiin astui vuoden 2014 alussa uusi yhtiö, joka oli kuitenkin kaikille vanha tuttu. Valmet syntyi uudestaan Massa, paperi ja voimantuotanto -liiketoimintojen irtautuessa Metsosta. 200 vuoden tarinassa uonna 1999 muodostettu Metso on yksi Suomen tekno logiateollisuuden kulmakivistä. Noin viidentoista vuoden aikana osa yrityksen liiketoiminnoista kasvoi kuitenkin eri suuntiin ja hallitus arvioi sekä a siakkaiden että osakkeenomistajien etujen toteutuvan parhaiten jatkossa erillisinä yrityksinä. Massa, paperi ja voimantuotanto -liiketoi minnat päätettiin irtauttaa Metsosta. Uusi Valmet listautui Helsingin pörssiin vuoden 2014 alussa. EY tuki Metsoa koko p rosessin ajan useiden eri alojen asiantuntijoista rakennetun tiimin voimin. Metso tiedotti jakautumiseen liittyvän strategiaselvityksen aloittamisesta helmi- kuussa 2013. Sen ja listautumisen väliin mahtui monta erillistä projektia, kuten carve out -tilinpäätökset ja due diligence -palvelu. EY:n tiimin avainhenkilöitä olivat tilin tarkastajat Roger Rejström, Mikko Järven tausta, Antti Suominen ja Kristina Sandin, yritysjärjestelyasiantuntijat Lasse Laurio ja Markus Nylund sekä veroasiantuntijat Raimo Hietala ja Tomi Viitala. – Halusimme heti alusta lähtien rakentaa tiimin, jossa olivat kaikki Metson jakautumisessa mahdollisesti tarvitsemat huippuosaajat, toteaa Metson päävastuullinen tilintarkastaja, KHT Roger Rejström. Tilintarkastuksen kohteena olivat esitettä varten Metso-konsernista eriytetyt CFO Harri Nikunen, Metso: – Valmetin listaaminen oli Metsolle merkittävä strateginen hanke. EY:n tiimi oli tiiviisti mukana koko prosessin ajan. Olimme erityisen tyytyväisiä EY:n IPO Due Diligence -palveluun, josta oli hyötyä eriytettäessä Valmetia itsenäiseksi pörssiyhtiöksi. 14 Ernie | 1/ 2014 Listautumisten kehitysnäkymiä Valmetin IFRS-tilinpäätökset eli ns. carve out -tilinpäätökset. Lisäksi tilintarkastustiimi tarkasti jakautumissuunnitelman ja antoi erillisen esitteeseen liitetyn lausunnon pro forma -tiedoista. Töitä Metson kanssa tehtiin Euroopan lisäksi Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä Aasiassa. – Jakautumisprosessi oli todella mielen kiintoinen ja haastava tilintarkastuksen näkökulmasta. Kansainvälinen tilintarkastustiimimme oli hyvin motivoitunut ja tarkastus saatiin hoidettua laadukkaasti ilman yllätyksiä, kommentoi Antti Suominen. EY:n yritysjärjestelyasiantuntijat tuottivat Metsolle IPO Due Diligence -palvelun, jossa uudelle listayhtiölle kriittisiä rakenteita ja toimintoja analysoitiin muun muassa pörssin, Finanssivalvonnan ja arvopaperimarkkinalainsäädännön asettamia edellytyksiä vastaan. – IPO DD -raportointimme laadittiin mahdollisimman yksityiskohtaiseksi ja käytännönläheiseksi, jotta sitä voitiin k äyttää tehokkaasti hyväksi prosessin aikana ja raportista muodostui elävä dokumentti, jota päivitettiin, kun Metson valmistelut etenivät, kertoo IPO DD -palvelusta vastannut Markus Nylund. Veroasiantuntijoidemme osaamista tarvittiin muun muassa jakautumiseen liittyvän ennakkotietohakemuksen laatimisessa. Kuten Raimo Hietala toteaa: – Jakautumisen veroneutraalisuus yhtiön kannalta ensiarvoisen tärkeä asia, jota ei saa vaarantaa. – Valmetin listaaminen oli Metsolle merkittävä strateginen hanke. EY:n tiimi oli tiiviisti mukana koko prosessin ajan. Olimme erityisen tyytyväisiä EY:n IPO Due Diligence -palveluun, josta oli hyötyä eriytettäessä V almetia itsenäiseksi pörssi yhtiöksi, Metson CFO Harri Nikunen kuvailee projektia. EY:n viimeisimmän Global IPO Trends -raportin mukaan vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä yritysten listautumisaktiivisuus oli maailman laajuisesti korkeimmillaan sitten vuoden 2011. Pelkästään tammikuun aikana toteutettiin 101 listautumista yhteensä 18,5 miljardin dollarin arvosta, mikä teki tammikuusta aktiivisimman kymmeneen vuoteen. Vilkkaimmat markkinat olivat Aasiassa, jossa yli 700 yritystä on valmiita listautumaan. Pääoma- ja riskisijoittajien vetämät listautumiset muodostivat koko maailman tasolla 33 prosenttia kaikista listautumisista, ja roolit korostuivat erityisesti Euroopassa ja Yhdysvalloissa. – Odotan listautumisaktiivisuuden jatkuvan läpi vuoden 2014 alkuvuoden globaalin kasvutrendin mukaisesti. Geopoliittisia riskejä lukuun ottamatta vakaa taloustilanne ja maailmanlaajuisesti likvidit markkinat tukevat lukuisia suunnitteilla o levia listautumisia. Näkymät listautumis aktiivisuudelle ovat hyvät y mpäri maailman ja useilla toimialoilla k uten teknologia-, kiinteistö-, energia- ja terveydenhuoltosektoreilla, kertoo Mikko Järventausta. Haluatko lisää tietoa listautumiseen liittyen? Ota yhteyttä: Mikko Järventausta, KHT, partner, EY, p. 040 867 5656, [email protected] Valmet lyhyesti 2014 2013 24.3. Strategiaselvitys alkaa 31.5. Jakautumissuunnitelma 1.10. 31.12. 2.1. Ylimääräinen yhtiökokous hyväksyy jakautumisen Jakautuminen rekisteröidään Kaupankäynti Valmet-osakkeilla alkaa Ernie | 1/ 2014 • Valmet on maailman johtava sellu-, p aperija energiateollisuuden teknologia- ja palvelutoimittaja. Valmetin liikevaihto vuonna 2013 oli noin 2,6 miljardia euroa ja yhtiöllä on 11 000 työntekijää. • Valmetin palvelut kattavat kaiken kunnossa pidon ulkoistuksesta tehtaiden ja voimalaitosten parannuksiin ja varaosiin. T arjooman ytimen muodostavat kokonaiset sellutehtaat, pehmopaperin-, kartongin- ja paperin valmistuslinjat ja bioenergiaa tuottavat voimalaitokset. 15 • Teksti: Kaija Törmä • Kuvat: Paulig Group, Shutterstock Vahvat brändit ovat Pauligin paras vakuutus Paulig-konserni pärjää brändiensä voimalla tilanteessa, jossa tulosvaroitukset ja yt-neuvottelut ovat yritysmaailman arkea. rityksiä kurittaa tunnetusti tiukkojen aikojen ja teknologian mahdollisuuksien kombinaatio, joka on vaikuttanut voimakkaasti siihen, mitä ja kuinka paljon kuluttajat ostavat ja missä he ostoksensa tekevät. Uusi todelli suus on alkanut näkyä nyt myös elintarvikealalla. Päivittäistava rakauppa ry kertoi tammikuussa, että ruokakaupan volyymi laskee jo toista vuotta peräkkäin. Helsingin Sanomat uutisoi helmikuussa, että myynti väheni viime vuonna henkilöstöravintoloissa, mutta myös pikaruokaravintoloissa, joihin taantuma ei iske yhtä herkästi. – Kyllä muutos on vaikuttanut meihinkin. Se näkyy erityisesti hotelli-, ravintola- ja catering-alalla, joskin ala on muita pienempi osa kokonaisliiketoimintaamme. Konserni teki vuonna 2012 hyvän tuloksen, ja viime vuosi oli hieman edellistäkin parempi. Myös tämän vuoden alku näyttää lupaavalta, kertoo Pauligin konsernijohtaja Jaana Tuominen. Lupauksensa pitävä brändi synnyttää lujan siteen Pauligin vahvat, pitkään rakennetut brändit ovat Tuomisen mukaan suurin yksittäinen selitys sille, että eivät edes hinnalla kilpailevat kaupan omat merkit ole pystyneet selättämään Pauligin markkina-asemaa taloudellisesti epävarmoinakaan aikoina. Konsernin kahviliiketoiminnassa Paulig on Suomessa ja Baltiassa markkinajohtaja ja Venäjällä toiseksi suurin paahdetun kahvin toimittaja. Kansainvälisistä ruokakonsepteistaan ja mausteistaan tunnettu Santa Maria on puolestaan Pohjoismaiden suurin mausteiden, grillaustuotteiden, Tex Mex-, Thai- ja Indiatuotteiden toimittaja. – Suomessa noin 20 prosenttia päivittäistavaroista on kaupan omia merkkejä, mutta Englannissa ja Saksassa jo 40 prosenttia. Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö kaupan tuotemerkkien kasvu jatkuisi meilläkin. Tuominen uskoo kuitenkin Pauligin brändien voimaan myös tulevaisuudessa. – Jos brändi on pystynyt pitämään lupauksensa, se synnyttää käyttäjään niin lujan siteen, että se ei helposti katkea. Brändi on kuitenkin pidettävä jatkuvasti elinvoimaisena designista jakelukanaviin. 16 Ernie | 1/ 2014 Brändin asema on usein luotu hyvällä yrityskulttuurilla, jota on vaalittu vuosia. Jaana Tuominen on samaa mieltä. Vuonna 2012 Pauligin yrityskulttuuria vahvistettiin entisestään luomalla konsernille yhteiset arvot ja kirkastamalla yhtiön profiilia yhtenäisellä yritysidentiteetillä. Kantavana voimana on keskittyminen parhaiden makujen etsimiseen konsernin kaikilla liiketoimintaalueilla. Rönsyilyn jälkeen juurille Sinänsä tässä ei ole mitään uutta, sillä maku ja laatu ovat olleet Pauligin keskiössä kuta kuinkin yrityksen perustamisesta lähtien. Pauligin historia alkoi vuonna 1876, jolloin Saksasta Suomeen tullut Gustav Paulig perusti pienen “siirtomaatavarainkaupan” Helsinkiin. Visionäärinen liikemies alkoi tuoda maahan ja myydä “koloniantavaroita”, kuten suolaa, kahvia, mausteita ja jauhoja. Jo tuolloin hän ymmärsi brändin merkityksen ja suunnitteli yrityksen ensimmäisen logon 1880-luvulla. P-merkki painettiin pakkausten kylkeen merkiksi laadusta – ja hyvästä mausta. Gustavin pojanpoika Henrik nosti yrityksen brändiosaamisen kakkospotenssiin. • Konsernijohtaja Jaana Tuominen, Paulig: Brändin asema on luotu hyvällä yrityskulttuurilla, jota on vaalittu vuosia. Ernie | 1/ 2014 17 Konsernijohtaja Jaana Tuominen, Paulig: – Suurin yksittäinen tuotteemme on tortilla. Valmistamme niitä vuosittain yli 70 miljoonaa kiloa. Kahvia paahdetaan 46 miljoonan kilon vuosivauhtia. • Amerikan-tuliaisina hän toi idean Paulasta yrityskuvan hengettärenä. Paula-tytön menestystä seurasi uusi villitys: keräilykorttisarja, joka teki myös pikkuautoilijoista Pauligin kahvien ystäviä. Yhtiön Vuosaaren pääkonttorissa sijaitsevasta viehättävästä museosta löytyy muitakin Henrik Pauligin ideoimia Paulig-oheistuotteita tulitikkurasioista autokirjoihin. Vuosien varrella perheyrityksen tuotevalikoima laajeni peruspaletin lisäksi muun muassa pakasteruokiin, teehen, jäätelöön ja funktionaalisiin elintarvikkeisiin. Nisseniltä ostettiin kahvila- ja kahvikauppaketju.1990luvun laman jälkeen yrityksissä tuli valtavirraksi ydinbisnekseen keskittyminen. Myös Paulig luopui rönsyistään ja palasi juurilleen. miljoonaa euroa ja 514 työntekijää kahdeksassa maassa. Suurin yksittäinen tuote on tortilla. – Valmistamme niitä vuosittain yli 70 miljoonaa kiloa. Kahvia paahdetaan 46 miljoonan kilon vuosivauhtia, kertoo Jaana Tuominen. Tortillojen ja tacojen voittokulku konsernissa käynnistyi vuonna 1989, kun Paulig alkoi kasvattaa omistusosuuttaan Santa Maria AB:ssa. Neljä vuotta sitten ruotsalaisyritys liittyi kokonaan osaksi Paulig-konsernia. – Se oli merkittävä askel yhtiön kansainvälistymisen ja kasvun tiellä, kertoo Tuominen, joka löytyi GE Healthcaren johdosta siirtelemään Paulig-konsernin palikoita uuteen uskoon. Tortilla suurin yksittäinen tuote Suomalaisille Paulig merkitsee ennen kaikkea kahvia. Yhtiön tunnetuimmat ja bränditutkimuksissa toistuvasti kärkeen sijoittuvat kahvimerkit Juhlamokka ja Presidentti ovat melkeinpä osa dna:tamme. Tänä vuonna molemmat merkit täyttävät 85 vuotta. Pauligin suurin bisnes on kuitenkin tortilloissa, tacoissa ja mausteissa. Maailman ruokia ja mausteita edustavan divisioonan liikevaihto vuonna 2013 oli 486 miljoonaa euroa ja sillä oli 1 197 työntekijää 13 maassa. Kahviliiketoiminnassa vastaavat luvut olivat 323 Rasitteena EU:n direktiivitehtailu Elintarvikealalla on Tuomisen mukaan erityisen tärkeää kulutuskäyttäytymisen trendien ja makumieltymysten muutosten seuraaminen. – Jos vastaa kysyntään, on jo myöhässä. Paulig tuokin toistuvasti uusia makuelämyksiä ja konsepteja markkinoille kaikissa tuoteryhmissään. Kahvikulttuurin ja ruokablogien yleistyminen on antanut mukavaa lisäpotkua liiketoiminnalle. Trendeistä yritys on tarttunut luomuun ja sertifioituihin kahveihin. Tosin vastuullisuus on Tuomisen mukaan kuulunut jo pitkään Pauligin periaatteisiin. 18 Ernie | 1/ 2014 Verkkokauppavillityksen myötä Paulig avasi verkkoon Paulig Shopin erikoiskahveilleen, -mausteilleen ja -laitteilleen. Nettiostaminen on kuitenkin vähäistä ja toimii lähinnä päivittäistavarakaupan valikoiman tukipilarina. – Markkinointi ja viestintä ovat siirtyneet paljolti verkkoon, mutta kuten monilla muillakin, meillä on vielä paljon tekemistä digitalisaation kanssa, Tuominen myöntää. Enemmän päänvaivaa Tuomiselle aiheuttaa kuitenkin EU:n direktiivitehtailu. – Vuosittain meille tulee lukuisia elintarviketeollisuutta koskevia direktiivejä milloin mistäkin asiasta. Toinen haasteellinen asia raaka-aineriippuvaisessa yrityksessä on ilmastonmuutos. Tuomisen mukaan se vaikuttaa jo nyt varsinkin kahvinviljelyssä, minkä takia Paulig on kumppaneineen käynnistänyt yhteisen Coffee & Climate -hankkeen auttaakseen kahvinviljelijöitä sopeutumaan ilmaston muuttumiseen. Pauligin haasteisiin voi lisätä myös sen, että yritys on halunnut kautta historiansa pysyä pääkaupungissa. – Tehdas kalliiden asuntojen Helsingissä ei ole helpoin tapa saada henkilökuntaa, Tuominen tietää. Toistaiseksi se on kuitenkin onnistunut. – Uskon, että ihmiset arvostavat perheyritystä ja sitä, että saa tehdä työtä tunnettujen brändien parissa. • Teksti: Kaija Törmä • Kuva: Paulig Group/EY Hyvän kahvin lähettiläs Pauligin kansallispukuinen hyvän kahvin lähettiläs Paula on suomalaisen merkkitavaramainonnan tunnetuimpia hahmoja, joka ihastuttaa ihmisiä edelleen. Paulan juuret löytyvät 110 vuoden takaa. Tarina kertoo, että Gustav Paulig näki viehättävän talontyttären yllä Sääksmäen kauniin kansallispuvun retkeillessään Sääksmäen Visavuoren maisemissa. Näky oli hänen mielestään suomalaisuutta aidoimmillaan. Muistot palasivat Gustav Pauligin mieleen, kun hän ensimmäisenä Suomessa aloitti kahvin paahtamisen vuonna 1904. Samana vuonna piirretty neitonen ilmestyi Pauligin kahvipurkin kylkeen. Ehdokkaana Armi Kuusela Ensimmäinen elävä Paula valittiin vuonna 1950. Näin kertoo hakuilmoitus: ”Jos olette esiintymiskykyinen, hyvävartaloinen ja -ryhtinen, jos luulette omistavanne ns. filmikasvot ja radioäänen, ja jos ikänne on 16–30 vuotta, Teillä on mahdollisuudet tulla valituksi Paula-tytöksi.” Hakemuksia lähetettiin 738. Joukossa oli myös 16-vuotias tuleva Miss Universum Armi Kuusela, joka kuitenkin karsiutui nuoren ikänsä takia. Suomen ensimmäiseksi Paulatytöksi kruunattiin nurmijärveläinen Sinikka Kekki, josta tuli heti toivottu vieras erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Kiinnostus Paulaa kohtaan oli ennennäkemättömän suurta etenkin 1950- ja 1960luvuilla. Koska meillä ei ollut kuninkaallisia, Paula tavallaan korvasi tämän puutteen. Paula-tytöt ovat aina olleet oman aikakautensa edustajia. Hiustyylit ovat vaihdelleen tummasta vaaleaan, lyhyestä pitkään, suorasta kiharaan ja kansallispuvun helmakin lyheni polvipituiseksi 1960-luvun minimuodin aikana. Myös Paulan tehtävät ovat muuttuneet ajan myötä. 2000-luvun Paula on entistä enemmän uudentyyppisten kahvitrendien sekä kahvi- ja kahvilakulttuurin esittelijä ja asiantuntija. Moderni Paula sosiaalisessa mediassa Vuodesta 2004 lähtien Paula on valittu Hyvän kahvin päivänä 6.6., joka on Gustav Pauligin nimipäivä. Viime vuoden kesäkuussa Paulig sai 18. Paulansa, 26-vuotiaan Noora Ylikosken. Kahvin lähettilään työ kiinnostaa edelleen, sillä hakemuksia tuli lähes 200. – Paulan työssä olennaista on kyky olla läsnä ja luoda lämminhenkinen kahvihetki kaikille kahvinystäville. Nooran omistautuminen ja positiivisuus ovat piirteitä, joita Paula tarvitsee jokapäiväisessä työssään ihmisten parissa, kertoo Pauligin kuluttajapalvelupäällikkö Kaisa Junikka. Muun muassa matkaoppaana ja lentoemäntänä työskennellyt vantaalainen Noora on kauniine hymyineen ja pitkine, kahvinvärisine hiuksineen kuin luotu Paulaksi. – Haluan olla omanlaiseni Paula, mutta perinteitä kunnioittaen. Minulla on suuri seikkailu edessä. Työ vie Nooraa ympäri Suomea torikahveilta presidentin pöytään saakka. Moderni Paula kirjoittaa seikkailuistaan myös sosiaalisessa mediassa: Paulan blogissa, Pauligin Facebookissa ja Instagramissa. Facebookissa hänellä on Suomessa noin 80 000 seuraajaa. Pauligin Paula, Noora Ylikoski, kävi EY:n Helsingin-toimistolla maistattamassa tuoreimpia kahvilaatuja Pauligin ja EY:n tilintarkastusyhteistyön juhlistamiseksi. Kupin kuumaa nautti myös KHT Bengt Nyholm, joka vastaa EY:llä Paulig-asiakkuudesta. Ernie | 1/ 2014 19 Chili on maailman suosituin mauste Tiesitkö, että 5,2 miljardia ihmistä syö tänäänkin chiliä jossain muodossa? • Teksti: Kaija Törmä • Kuvat: Paulig Group T ulinen chili on aina ollut erottama ton osa eteläamerikkalaista keittiö tä, mutta nykyisin sillä maustetaan jopa suklaata. Suklaan ja chilin yhdistelmästä syntyykin koukuttava herkku. – Chilipalkojen tulisuus johtuu erityisesti kapsaisiini-nimisestä yhdisteestä. Kun se sitoutuu hermoston reseptoreihin ja aiheuttaa poltetta, vapautuu meissä samalla mielihyvää tuottavaa endorfiinia, kertoo tuotekehityksen asiantuntija Malin Eriksson Paulig-konserniin kuuluvalta Santa Marialta. Paprikakasveihin kuuluvassa chilissä on lukemattomia lajeja, joista viisi on valikoitunut kaupalliseen viljelyyn. Niistä on puolestaan tarjolla tuhansia versioita. Erikssonin mukaan chilien maailmaan tutustuminen muistuttaakin viineihin perehtymistä. Tyypillisin chiliin liittyvä harhaluulo on se, että tulisuus johtuu chilin siemenistä. Tulisin osa on kuitenkin chilin sisällä sijaitseva valkoinen siemenliha, jossa siemenet ovat kiinni. Koska kapsaisiini on rasvaliukoinen yhdiste, poltetta ei voi lievittää vedellä. Se vain levittää kapsaisiinia suussa entisestään. – Juo veden sijaan maitoa tai nauti muita rasvaisia maitotuotteita, kuten jogurttia. Leipäkin auttaa, Eriksson neuvoo. Chilillä terästetty avokadosalaatti 2 viipaloitua avokadoa lohkoiksi leikattuja kirsikkatomaatteja 2 dl keitettyjä maissinjyviä 1 dl paahdettuja pinjansiemeniä 1 kerä roomansalaattia (romaine) 20 Chilikastike 1 Chili Guajillo 1 silputtu valkosipulinkynsi ¼ silputtua sipulia 1 limetin (lime) mehu 1 dl rypsiöljyä ½ teelusikallista suolaa Ernie | 1/ 2014 Uutuutena kokonaiset, kuivatut chilit Chilin tulisuutta arkailevan on hyvä tietää, että on olemassa myös mietoja chilejä. Santa Marian chilivalikoimiin kuuluu erilaisia maustesekoituksia ja kastikkeita sekä nyt myös kokonaiset, kuivatut chilit, jotka tulivat juuri markkinoille. Kuivattu chili on Erikssonin mukaan täysin toinen tuote kuin tuore chilipaprika. Kuivattaessa chili muuttuu sekä näöltään että maultaan ja saa lajikkeesta riippuen aivan uusia, jännittäviä makuvivahteita. Santa Marian kolmesta chiliuutuudesta Chili Ancho on miedoin ja makein. – Siinä voi tunnistaa rusinan ja kuivatun luumun, jossa on aavistus lakritsaa ja kahvia, kuvailee Eriksson, joka on kouliintunut maistaja ja makukonseptien kehittäjä. Myös Chili Guajillo on mieto laji. Siitä Eriksson löytää kuivattuna punaisten marjojen ja vihreän teen vivahteita. Valikoiman kolmas tuote, Chili Chipotle Morita kuivataan tuoreesta jalapenosta. Savunmakuisena se sopii mainiosti pataruokiin, kastikkeisiin ja marinadeihin. – Uutuuschileillämme saat vaikka lihapullat maistumaan erilaisilta. Chili sopii yllättävän moniin ruokiin, Malin Eriksson tietää. Kuumenna öljy kattilassa. Ota varsi pois Chili Guajillosta ja lisää se öljyyn. Kuumenna chiliä öljyssä noin 10 sekuntia, mutta varo polttamasta sitä. Laita lämmin chilipaprika kulhoon, jossa on vettä ja anna chilin levätä jonkin aikaa. Laita kaikki kuiva-ainekset blenderiin ja sekoita ne tasaiseksi massaksi. Lisää jäähtynyt chiliöljy massaan ja sekoita ainekset blenderissä puolella teholla. Mausta suolalla. Laita kastike kulhoon, josta kastiketta voi lisätä salaatin päälle maun mukaan. • Teksti: Anna Rahikainen • Kuvat: Jouko Keski-Säntti, EY Työkykyjohtamisella terveempää liiketoimintaa Miksi yritysjohdon kannattaa kiinnostua työntekijöidensä hyvinvoinnista ja sen edistämisestä? EY:n Liiketoiminnan lait -seminaari pureutui työhyvinvoinnin mittareihin ja työkykyjohtamisen mahdollisuuksiin. K eväisessä seminaarissamme aiheesta keskustelivat Oy Snellman Ab:n henkilöstöjohtaja Timo Ylilauri, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ylilääkäri Jan Schugk sekä ohjelmistotalo Vincit Oy:n henkilöstöjohtaja Johanna Pystynen. Tilaisuudessa puhuivat myös Senior Legal Counsel Kaija Pulkkinen sekä toimitusjohtaja Jaakko Hirvola EY:ltä. Yritysten monimutkaistunut toimintaympäristö on luonut tarpeen systemaattiselle työkykyjohtamiselle. Kiristyvän kilpailun seurauksena työntekijöiden työpanoksella on nykyään entistä suurempi merkitys yritysten menestykselle. Samaan aikaan työelämää leimaavat monilla aloilla pirstaloituneet työajat, vaihtelevat työsuhdemuodot ja vaativat työolot. Modernin työn luonne ja osaltaan eläkeiän nouseminen haastavat pitkän tähtäimen työjaksamisen. – Erityisesti asiantuntijatyössä voi olla vaikea löytää tasapaino sopivan ja liian kunnianhimoisen työkuorman välillä. Työkyky kärsii, jos työstä ei pääse koskaan irti, Jaakko Hirvola totesi. Myös osaavan ja motivoituneen työvoiman rekrytoiminen vaatii yrityksiltä työkykyjohtamisen näyttöjä. Uraansa nyt aloittelevat sukupolvet odottavat työnantajalta konkreettista tukea henkilökohtaiseen kehitykseen ja hyvinvointiinsa. Lisäpotkua työhyvinvointiin työterveyshuollosta Mielekkään työn, vaikutusmahdollisuuksien ja hyvän työympäristön lisäksi yksi työhyvinvoinnin kulmakivistä on työterveyshuolto, joka tarjoaa työnantajalle arvokasta tukea työntekijöiden työkyvyn ylläpitoon ja työkyvyttömyyskustannusten hallintaan. Tämä edellyttää kuitenkin, että ostetut Työkykyjohtamisen benchmark-hanke, Työterveyslaitos: Tekemättömän työn kustannukset vastaavat keskimäärin 7 prosenttia palkoista ≈ 2 900 €/hlötyövuosi. Henkilöstön työkyky vaikuttaa ennen kaikkea yrityksen tuottavuuteen. Työterveyslaitoksen luotsaaman Työkykyjohtamisen benchmarkhankkeen mukaan tekemättömän työn kustannukset aiheuttavat suomalaisyrityksille 4–5 miljardin euron vuosittaisen menoerän. – Jokaisen valveutuneen yritysjohtajan tulisi olla perillä organisaationsa työkyvyttömyyskustannuksista. Luvut havahduttavat johtoportaan usein korjaustoimenpiteisiin, Kaija Pulkkinen painotti. Työkyvyn luominen ja työkyvyttömyyskustannusten hallinta eivät tapahdu itsestään, vaan ne vaativat yritysjohdon tuen. Tätä tukea peräänkuulutti Jan Schugk. – Työkykyä ja työhyvinvointia voi ja pitää johtaa. Yt-neuvottelujen aikana ja irtisanomisten tapahtuessa työhyvinvoinnin edistäminen jää helposti taka-alalle resurssipulan takia. palvelut ja työterveyshuollon vastuuosuus hoitotapauksista vastaavat yrityksen tosiasiallisia tarpeita. – Jotta työterveyshuollon palvelut tukisivat optimaalisesti työntekijöiden työkykyä ja tämän myötä liiketoiminnan tuloksia, tulee laajempia työterveyshuollon kokonaisuuksia ostettaessa tehtävät sopimukset laatia erityisen huolellisesti, EY:n työoikeuden asiantuntija Kaija Pulkkinen tähdentää. – Kokenut työoikeuden tiimimme tarjoaa työnantajille asiantuntija-apua näiden sopi- Ernie | 1/ 2014 Johanna Pystynen, Vincit Oy: – Työkykyä tulee rakentaa koko työyhteisön voimin. Tämä kuitenkin heikentää yrityksen tuottavuutta entisestään. – Työhyvinvointiin pitää satsata sitä enemmän, mitä huonommin yrityksellä menee. Työkyvyn keskeisistä tukipilareista, kuten varhaisen välittämisen mallista tai työurasuunnittelusta, ei saa tinkiä taloudellisesti vaikeinakaan aikoina, Schugk toteaa. Onnistunut työkykyjohtaminen näkyy yrityksen luvuissa. Aktiivisen työkykyjohtamisen ansiosta esimerkiksi Snellmanin henkilökunnan poissaolot ovat tippuneet alle elintarvikealan keskiarvon. – Nyt puhutaan satojen tuhansien eurojen säästöistä, joilla on selkeä vaikutus tulokseemme. Työntekijämme ovat sitoutuneempia ja terveempiä ja jaksavat työssään paremmin aina eläkeikään asti, kertoi Timo Ylilauri. – Työhyvinvointiin sijoitetut resurssit maksavat itsensä pitkällä tähtäimellä takaisin, jos työkykyjohtaminen rakennetaan tarkoin harkittujen mallien ja prosessien varaan. Työhyvinvointi ei ole aina myöskään resursseista kiinni. Vincitin Johanna Pystysen mukaan työkykyä tulee rakentaa koko työ yhteisön voimin. – Tärkeintä on, että järjestetyt toimen piteet vastaavat aidosti työntekijöiden tarpeita, eikä niitä toteuteta vain näön vuoksi. musten laatimisessa ja tarkastamisessa. Toimimme myös työnantajien tukena, neuvonantajana ja kouluttajana työsuhdejuridiikkaan ja henkilöstöhallintoon liittyvissä kysymyksissä. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä Kaija Pulkkinen Senior Legal Counsel 040 825 7930 [email protected] 21 • Teksti: Heidi Hammarsten ja EY • Kuvat: Shutterstock Johda fiksusti diversiteettiä Sukupuolten välinen tasa-arvo on vain pieni osa työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua globaalistuvassa maailmassa. Hyvin johdettuna moninaisuudesta tulee rikkautta, ei ongelmia. ussinkuljettaja haluaa tehdä työtään turbaani päässä, koska päähineen käyttö kuuluu hänen sikhi-uskontoonsa. Työnantajan mielestä turbaani ei kuulu bussinkuljettajan asianmukaiseen työasuun. Tämä julkisuuteen noussut kiista on esimerkki tilanteista, joihin yhä useampi yritys joutuu, kun liiketoiminta ja työelämä globaalistuvat. Kuumia termejä ovat diversiteetti, monimuotoisuus ja siihen liittyvä yhdenvertaisuus. 22 Ernie | 1/ 2014 – Monimuotoisuuteen liittyy paljon tasoja, perinteinen sukupuolten välinen tasa-arvo on vain pieni osa siitä. Monimuotoisuus lähtee jo erilaisista persoonallisuuden piirteistä, lakipalveluiden partner Riitta Sedig EY:ltä hahmottaa. Yhdenvertaisuutta koskee pitkä lista säädöksiä Suomen perustuslaista kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja EU:n Rooman sopimukseen. Konkreettisinta ohjeistusta antavat tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki, joka koskee esimerkiksi ikää, seksuaalista suuntautumista, uskontoa ja toimintakykyä. Sedigin mukaan suomalaisyritysten osaaminen diversiteettikysymyksissä on vaihtelevaa. – Osa globaalisti toimivista yrityksistä on hyvin valmistautunut eri tilanteisiin, mutta monilla on vielä tekemistä erilaisten kulttuurien ja toimintamallien kanssa. Hyvin johdettuna monikulttuurinen tiimi on loistava ja tekee erinomaista tulosta. Selkeiden toimintaa ohjaavien pelisääntöjen ja yhteisten arvojen puuttuessa monimuotoisuus voi myös luoda jännitteitä, jotka johtavat ongelmiin ja ristiriitoihin työyhteisössä. Vakiintuneet tulkinnat puuttuvat Ongelmana on, että vaikka lainsäädäntöä on olemassa, monet tilanteet ovat niin uusia että vakiintuneet tulkinnat puuttuvat. Bussinkuljettajan turbaanista kiisteltiin vuosi ennen kuin työnantaja- ja työntekijäliitot pääsivät sopimukseen siitä, että kuljettaja saa pitää päähineensä. Sedigillä on hyviä neuvoja siihen, miten turbaanikiistan kaltaisia ongelmatilanteita voi ehkäistä tai käsitellä ajoissa. Hän on tiimeineen neuvonut ja kouluttanut niin yritysten ylintä johtoa kuin esimiehiä, HR-ammattilaisia ja koko henkilöstöä. Avainasemassa on ennakoiva johtaminen, jota tarvitaan kaikilla tasoilla hallituksesta esimiehiin. – Yhdenvertaisuuskysymykset lähtevät yrityksen arvoista. Siksi on jopa hallituksen asia, miten niihin kiinnitetään huomiota ja miten ne viedään käytäntöön. Ennen toimenpiteitä yrityksen on kuitenkin oltava tietoinen omasta lähtötilanteestaan. Lähtötilanteen selvittäminen tarkoittaa esimerkiksi henkilöstökartoitusta. Tässä on toki omat haasteensa, koska asiaan liittyy paljon arkaluonteisia tietoja, joita koskee tiukka tietosuojalainsäädäntö. Seuraavaksi on tärkeää luoda arvojen mukaiset työpaikan pelisäännöt. – Tietyt toimintatavat ovat aina työyhteisössä olemassa, olivat ne sitten ääneen lausuttuja tai eivät. On parempi että pelisäännöt ovat virallisesti olemassa ja niiden pitää olla kaikille samat. Kun säännöt ovat olemassa, on helpompi keskustella siitä, toimiiko työnantaja kaikkien työntekijöiden kanssa samalla tavoin. Tarvitaan myös johdon ja esimiesten koulutusta, jotta kaikilla on tarpeeksi tietoa asiasta. – Harvoin kukaan tahallaan rikkoo lakia. Mutta esimiesten kuuluu olla asioista tietoisia ja tunnistaa haastavat tilanteet, Sedig neuvoo. Yhdenvertaisuuskysymykset nousevat usein esiin myös rekrytointi- ja irtisanomistilanteissa. – Enää ei sentään näe rekrytointi-ilmoituksia, joissa olisi laittomia ikä- tai sukupuolivaatimuksia. Mutta paljon kuulee tarinoita rekrytointitilanteessa kysytyistä kysymyksistä, jotka menevät yhdenvertaisuuslain rikkomisen puolelle. Yhdenvertaisuuskysymykset ovat jopa hallituksen asia. Ongelmat esiin ajoissa Irtisanomistilanteissa taas irtisanottu usein nostaa riidan syrjinnästä, vaikka ei olisi työsuhteen aikana valittanut epätasa-arvoisesta kohtelusta. – Työsuhteen aikana kehittyneet kipupisteet nousevat yleensä pintaan työsuhteiden päätyttyä. Näitä tilanteita ehkäisee selkeiden ja yhdenvertaisten pelisääntöjen ohella hyvä työkykyjohtaminen, kuten varhaisen puuttumisen malli. Ongelmia ei pidä piilotella, vaan nostaa ne ajoissa esille ja kääntää vahvuuksiksi. Sedig korostaa, että diversiteetin johtamisessa ei ole kyse vain lain noudattamisesta ja ongelmien välttämisestä. Se on myös tärkeä osa yritysvastuuta ja hyvin hoidettuna mainevaltti. – Jos katsotaan esimerkiksi Kaukoitään, siellä työtekijän asema ja työsuojelu ovat usein aika alkeellisella tasolla. Mutta vaikka suomalaisyritys pystyisikin toimimaan siellä paikallisia oloja vastaavalla tasolla, yritysvastuu ja vastuu koko toimintaketjusta on huomioitava suomalaisen standardin mukaan. Moninaisuutta kannattaa edistää myös siksi, ettei yritys menettäisi rekrytointimarkkinoilla lahjakkaita ihmisiä esimerkiksi ikätai sukupuoliennakkoluulojen takia. Monet tutkimukset vahvistavat, että diversiteetti on rikkautta, jonka ansiosta esimerkiksi tiimityö tuottaa parempaa tulosta. – Myös me EY:llä olemme havainneet, että huippusuorituksiin yltävät tiimit koostuvat yksilöistä, joiden taustat ovat riittävän erilaisia. Ernie | 1/ 2014 Lisämääräyksiä monimuotoisuuden raportointiin Listayhtiöiden selvitykseen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) on tulossa lisämääräyksiä monimuotoisuuden raportoinnista. EU:n parlamentti on hyväksynyt kiintiömääräykset pörssiyhtiöiden hallituksiin. Suomessa tilannetta seurataan kevään yhtiökokousten ajan. Luvassa on kiintiömääräyksiä jo kesällä 2014 siinä tapauksessa, että kevään yhtiökokouksissa ei valita riittävästi naisia. Myös tasa-arvolakia ollaan muuttamassa ja työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmia tarkennetaan sisällyttämällä niihin palkkatasa-arvoa koskevia, miesten ja naisten samapalkkaisuuteen tähtääviä lisämääräyksiä. Näiden uudistusten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta lukien. Verkostoilla tasa-arvoa EY:n 175 000 henkilön globaali yrityskulttuuri perustuu monimuotoisuuteen ja suvaitsevaisuuteen. Ne ovat myös keskeisiä edellytyksiä muodostaessamme luovia ja tehokkaita tiimejä asiakkaidemme toimeksiantoihin. Tuemme näitä perusarvoja muun muassa vetämällä lukuisia naisverkostoja eri puolilla maailmaa valtioiden, yritysten, etujärjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Naisten yhteiskunnallisessa ja talou dellisessa asemassa on globaalisti vielä paljon parannettavaa, ja heidän roolinsa yrittäjinä, tuottajina, kuluttajina ja työntekijöinä vahvistuu tulevan vuosikymmenen aikana erityisesti kasvavien talouksien kehityksen myötä. Tutkimuksemme mukaan maailman naisten tulot kasvavat tuona aikana kaksinkertaisesti verrattuna Intian ja Kiinan yhteenlaskettuun talouskasvuun. Lue lisää EY:n naisverkostoista sivuillamme www.ey.com/women 23 Päivä asiantuntijan elämässä E n nostaisi kriittiseksi tekijäksi niinkään julkisen sektorin kokoa kuin sen tuottavuuden. Vuosituhannen vaihteen jälkeen julkisen sektorin tuottavuus on jatkuvasti alentunut. Kuitenkin juuri tuottavuuskehityksen parantaminen on avainasemassa suomalaisen hyvinvointivaltiomallin säilyttämisessä, Kaj Työppönen sanoo. Jotta samalla rahalla saataisiin enemmän, pitäisi verorahoitteisen palvelutuotannon pitkäjänteisyys ja allokatiivinen tehokkuus saada Työppösen mielestä järkevästi yhdistettyä yksityisen sektorin innovatiivisuuteen, joustavuuteen ja tuotannolliseen tehokkuuteen. – Kummankin kannattaisi pysyä omalla tontillaan ja tehdä sujuvaa yhteistyötä. Julkisen sektorin ei pidä ottaa hoitaakseen tehtäviä, joissa yksityiset yritykset ovat osaavampia – ja päinvastoin. Näiden kysymysten ratkominen täyttää Työppösen työpäivät. Käydään tutustumassa yhteen niistä. 24 Ernie | 1/ 2014 • Teksti: Kaija Törmä • Kuvat: HUS/Markus Sommers, Kaija Törmä ja Kati Työppönen Hyvä, paha julkinen sektori Suomen julkisen sektorin suureksi paisunutta kokoa on toistuvasti päivitelty viime aikojen talousseminaareissa. Mitä siitä sanoo johtaja Kaj Työppönen, joka vastaa julkisen sektorin ja terveydenhuollon liiketoiminnasta Suomen EY:n liikkeenjohdon konsultointipalveluissa ja joka on toiminut johtajana tai asiantuntijana noin sadassa vaativassa julkisen sektorin konsultointitoimeksiannossa. 05.30 Työppönen on aamuihminen, joka säntäisi tarpeen vaatiessa töihin vaikka aamuviideltä. Tavallisesti hän kuitenkin herää puoli kuuden maissa, kun perheen 3-vuotias Knuut-poika kaipaa leikkiseuraa. Nyt Knuut on ihastunut muovailuun, joten isä ja poika ryhtyvät muovailuhommiin. Kun muut asiaan kuuluvat aamutoimet on hoidettu, astuu Kirkkonummella asuva perhe autoon ja lähtee kohti Knuutin päivähoitopaikkaa. Poika jää vilkuttamaan päiväkodin ovelle, vanhemmat jatkavat työpaikoilleen Helsingin keskustaan. 07.45 EY:n Elielinaukion toimitalossa Kaj miehittää ensin vapaana olevan työpisteen ja hakee sitten kupin kahvia. Avotilassa kenelläkään ei ole enää henkilökohtaisia työpöytiä. – Ihan hyvin tähän on tottunut, johtaja vakuuttaa. Asiakastapaaminen on käsillä, joten Kaj käy läpi palaverin aineiston ja viimeistelee esityk- sensä. Sitten soitto Ari Väisäselle, joka toimii it-asiantuntijana EY:llä ja tulee mukaan tapaamiseen. 09.00 Palaveri pidetään asiakkaan tiloissa sairaalassa, jossa miehiä odottaa kymmenen hengen porukka. EY:n toimeksiantona on tukea asiakasta järjestelmähankinnoissa. Neuvottelussa käydään läpi EY:n laatima yhteenveto it-järjestelmän hankintaprosessista ja sen toteutumisesta suunnitellussa aikataulussa. Mutta hetkinen, eikös julkista sektoria ole syytetty juuri siitä, että suuret it-hankkeet on kalliilla rahalla siirretty ulkopuolisten it-konsulttien hoidettaviksi? Siitä huolimatta uudistukset epäonnistuvat säännöllisesti, mistä yhtenä esimerkkinä ovat potilastietojärjestelmät. – EY:n osaamisalue on ict-strategian ja kokonaisarkkitehtuurien määrittämisessä, it-järjestelmien ja kumppaneiden valinnassa, it-hankkeiden johtamisessa ja teknologian hyödyntämisessä. Me emme toimita itse Ernie | 1/ 2014 järjestelmiä emmekä implementoi niitä, korjaa Kaj. – EY on ikään kuin rakennusvalvoja, joka toimii rakentajan eli asiakkaansa edunvalvojana rakennuskohteissa, hän täsmentää. Palaveri menee pitkäksi, mutta sujuu mainiosti, sillä asiakas haluaa jatkaa yhteistyötä kevääseen asti. 11.15 Toimistolla Kaj ei juuri ehdi hengähtää. EY Nordicin julkisen hallinnon ja terveydenhuollon konsulttien videoneuvottelu käynnistyi tunti sitten ja Kajn on määrä olla yksi sen osanottajista. Kollegat ovat Tukholmasta, Oslosta ja Trondheimista. – Tapaamme kyllä yleensä kasvokkain, mutta kun kiire painaa päälle, on videoneuvottelu kätevä vaihtoehto. Kajn mielestä Pohjoismaiden yhdistyminen globaalin EY:n tulosyksiköksi on tiivistänyt kanssakäymistä Pohjoismaiden kesken entisestään. Siitä on hyötyä myös asiakkaalle. • 25 Päivä asiantuntijan elämässä • – Moni julkisen sektorin toimija, kuten oikeuslaitos, poliisi, verohallinto ja Kansaneläkelaitos on maansa ainoa, joten sen on verrattava toimintaansa pohjoismaiseen tai kansainväliseen tasoon. EY:n globalisoituminen antaa meille erinomaiset eväät hyödyntää toistemme tietotaitoa, joka sitten päätyy asiakkaiden käyttöön. 18.00 12.30 Intensiivisen aamupäivän jälkeen Kaj kiirehtii lounaalle. Tänään tankkaus hoituu Elielinaukiolla sijaitsevassa intialaisessa pikaruokalassa. 13.00 Takaisin työpisteeseen ja soitto Valtion yhteishankintayksikkö Hanseliin yhteystietojen päivittämiseksi. – Hansel valitsi EY:n johdon konsultoinnin puitesopimustoimittajaksi vuosille 2013–2017, Kaj kertoo. 14.00 Koska EY:ssä toimitaan pääasiallisesti tiimeissä, riittää päivälle palavereita. Nyt on vuorossa istunto, johon kokoontuvat Työppösen lisäksi konsultit Matleena Pirkkalainen ja Antti Martikainen sekä aamun neuvottelussakin mukana ollut Ari Väisänen. Nelikko alkaa käydä läpi asiakkaan lähettämää tarjouspyyntöä, joka on puitetarjous EY:n tärkeälle asiakkaalle. Tiimin kullakin jäsenellä on oma osaamisalueensa. Kajn vahvuuksia ovat organisaatioiden strategisen suunnan ja organisaatiorakenteiden sekä liiketoiminnan kasvun edellytyksien kehittäminen. 26 15.00 Tarjouspalaverissa nousee esiin ajatus, että työssä hyödynnettäisiin EY:n norjalaisten kollegoiden osaamista. Kaj ottaa puhelun Osloon esimiehelleen Annelle. Anne luettelee saman tien viisi konsulttia, joilla on Suomen-asiakkaan tarvitsemaa erityisasiantuntemusta. Puhelun päättymistä odottelee transformaatioarkkitehti Samuli Lehto, joka on tullut kertomaan Kajlle asiakkaan loppuraporttiin liittyvästä palautteesta. 16.15 Kaj katsoo kelloa ja havahtuu, että on aika lähteä hakemaan Knuut päiväkodista. Poika juoksee iloisesti isää vastaan. Sitten mennään yhdessä ruokakauppaan. Ernie | 1/ 2014 Kaj on innokas kotikokki, joka yleensä valmistaa perheen ateriat. Tänään Knuut haluaa pastaa. Tai oikeastaan hän haluaisi sitä aina, jopa aamulla. – Liian paljon meillä kyllä pastaa syödään, tunnustaa Kaj liiallisen hiilihydraattien saannin haitat tiedostaen. Kati-vaimo palaa työpaikkansa asiakastilaisuudesta ja perhe syö illallisen yhdessä. Sen jälkeen on vuorossa isän ja pojan toinen leikkihetki. Otetaan autot esiin. Kun Knuut on mennyt nukkumaan, katsoo Kaj sähköpostit läpi kännykästä ja näppäilee vastaukset viesteihin. Kymppiuutisten jälkeen väsymys iskee väkisin ja konsultti painelee petiin varsinkin, kun seuraavan päivän ensimmäinen palaveri alkaa jo 7.30. • Teksti: EY, Telenor • Kuva: Telenor Case Telenor Tietoturvaa yli rajojen T ietoturvatestaus on jo vuosikym meniä lukeutunut yritysten vakio käytäntöihin. Sen merkitys liike toiminnan jatkuvuudelle ja riskienhallinnalle kasvaa silti edelleen samassa tahdissa kuin organisaatioiden riippuvuus internetiin kytketyistä järjestelmistä lisääntyy, ja murtautujien tavoitteet ja menetelmät muuttuvat. Murtotestauksella voidaan arvioida nettisovellusten kuten verkkokauppojen ja muiden internetiin kytkettyjen järjestelmien, sisäverkon järjestelmien, IT-infrastruktuurin, teollisuuden automaatiojärjestelmien tai esimerkiksi mobiilisovellusten h aavoittuvuudet tietomurroille. Henkilöstön toimintaa ja tietoturvaosaamista voidaan arvioida testaamalla organisaation kykyä havaita tietomurto tai sosiaalisella hakkeroinnilla, jossa pyritään harhauttamaan käyttäjät ajamaan potentiaalisesti haitallisia ohjelmia tai luovuttamaan hyökkääjälle tietoja, jotka voivat mahdollistaa tunkeutujalle pääsyn organisaation tietojärjestelmiin. puluokan tietotaitoa. Tarvittavan erikoisosaamisen kehittäminen yrityksen tietoturvatarpeita vastaavaksi on usein mahdotonta ilman ulkopuolista asiantuntija-apua. Siksi Telenor teki strategisen päätöksen ulkoistaa tietoturvansa teknisen arvioinnin. Kilpailutuksen jälkeen Norjan Telenor valitsi EY:n yhteistyökumppanikseen vuonna 2013. Myös muut Telenor Groupin yhtiöt voivat hyödyntää EY:n palveluja sopimuksessa mainittujen lisäehtojen mukaisesti. Globaalisti integroidun toimitusmallinsa ansiosta EY pystyy tarjoamaan korkealaatuisia tietoturvapalveluja Telenorin eri liiketoimintayksiköille ympäri maailman. – Saimme EY:stä luotettavan ja asiantuntevan yhteistyökumppanin tietoturvamme testaamiseen niin meillä Norjassa kuin muissa Telenor Groupin yhtiöissä. Vaikutuimme valintaa tehdessämme EY:n globaalista asiantuntijaverkostosta, paikallisosaamisesta, laadukkaista tuotteista sekä kilpailukykyisestä hinnoittelusta, kertoo ICT Security Department Manager Rolv R. Hauge Telenorilta. Ulkopuolinen asiantuntija avuksi Teknisen tietoturvatarkastuksen laajaan ja monipuoliseen kenttään kuuluu lukuisia palveluita ja prosesseja, joiden suorittaminen vaatii alan ammattilaisilta ajantasaista, huip- EY koko konsernin tukena ympäri maailman – Myös suomalaiset asiantuntijamme osallistuvat Telenorin palvelun toteuttamiseen Pohjoismaissa. Asiakkaiden tarve onkin selErnie | 1/ 2014 Telenor valitsi EY:n yhteistyökumppanikseen testaamaan yrityksen alttiuden tietoturvariskeille. Joustava sopimus mahdollistaa jatkossa myös globaalin yhteistyön Telenor Groupin kanssa. västi siirtymässä yksittäisistä ja kertaluonteisista toimeksiannoista tämän tapaisiin jatkuviin ja kattaviin kansainvälisiin palvelu sopimuksiin. Voimme vastaavasti palvella Suomesta käsin kaikkia suomalaisia asiakkaitamme kaikkialla maailmassa globaalin tiimimme kanssa, kommentoi EY:n IT-riskienhallinta- ja tietoturvapalveluista vastaava johtaja Antti Herrala. Palvelumallissa yksittäiset projektit, järjestelmien ylläpitäjät sekä muut yrityksen sisäiset vastuuhenkilöt voivat tilata EY:ltä itsenäisesti tietoturvatarkastuksia sopimusehtojen rajoissa. Kaikki toteutettavat tarkastukset raportoidaan interaktiivisen tilausmallin mukaisesti maan tietoturvayksikölle, joka organisoi testauskokonaisuutta keskitetysti ja osallistuu tarkastusten läpivientiin ja hallintaan tarpeen mukaan. Palvelulle on ollut Telenorissa kysyntää: ensimmäiset testaukset ovat jo hyvässä vauhdissa, ja lisää yhteisiä tarkastushankkeita kaavaillaan parhaillaan sekä Norjassa että muissa Telenorin toimintamaissa. Antti Herrala [email protected] 040 768 8397 27 • Tekstit: Kaija Törmä • Kuvat: Suomen Kansallisooppera Ooppera vetää väkeä Osa ooppera- ja balettilipuista viedään käsistä, ja Suomen Kansallisoopperan täyttöaste oli tämän vuoden alussa 92 prosenttia. – Se tarkoittaa, että esityksissä istui joka ilta 1 216 ihmistä, laskee Oopperan pääjohtaja Päivi Kärkkäinen. Lisää lukuja: viime vuonna Kansallisoopperan ohjelmistossa nähtiin 24 eri ooppera- ja balettiteosta. Lokakuussa ohjelmistoon palaava ihastuttava Lumikuningatarbaletti on ollut suurhitti, jonka lisäesityksetkin on myyty loppuun jo kahtena vuonna. Oopperoista etenkin huikean Karita Mattilan tähdittämä Jenufa pyöri tämän vuoden alussa täysille katsomoille. Kaiken kaikkiaan Kansallisoopperassa oli viime vuonna 433 esitystä, ja toimintaa oli yhteensä 38 paikkakunnalla. Maksuttomissa työpajoissaan ja erityisprojekteissaan Ooppera tavoitti lukemattomia lapsia, nuoria, vanhuksia, pitkäaikaissairaita ja hoiva-alan ammattilaisia. Suomen Kulttuurirahaston ja Oopperan yhteishankkeessa saivat tuhannet 28 Ernie | 1/ 2014 seitsemäsluokkalaiset kokea ilmaisen oopperaelämyksen Kansallisoopperan 100-vuotisjuhlavuonna 2011. Kaikista koululaiskatsojista yli 70 prosenttia lähtisi oopperaan uudelleen. Taiteellisesti korkeatasoisen työnsä ansiosta Kansallisooppera on noussut kansainvälisten toimijoiden joukkoon, ja se on maailmalla haluttu yhteistyökumppani. Tämähän kuulostaa loistavalta! Työvoimavaltaisena taidemuotona oopperan ja baletin tekeminen on kuitenkin erittäin kallista. Yhdessä täysimittaisessa esityksessä voidaan tarvita 270 ammattilaista laulajista, tanssijoista ja orkesterista valaistusmestareihin, pukijoihin ja maskeeraajiin. – Oopperan kokonaismenoista 81 prosenttia on henkilöstömenoja, Päivi Kärkkäinen sanoo. EY:stä Oopperan uusi yhteistyökumppani Toiminnan rahoituksesta vain 20 prosenttia pystytään kattamaan lähinnä lipputuloilla ja näytäntöihin liittyvillä oheispalveluilla. Valtiolta saadaan avustuksina 70 prosenttia ja kaupungeilta 10 prosenttia. Keväällä 2012 Ooppera sai tiedon valtion tuen vähentämisestä. Samalla tuen taso jäädytettiin vuoden 2017 loppuun, vaikka ainakin henkilöstö menot tulevat todennäköisesti kasvamaan. Miten yhtälö ratkaistaan? – Olemme kyseenalaistaneet, kilpailuttaneet, ulkoistaneet, tehostaneet ja moniammatillistaneet toimintatapojamme. Sillä selvittiin viime vuosi, mutta nyt ovat uudet haasteet edessä. Skenaarioita on, mutta eri vaihtoehtojen arviointi on vielä kesken, Kärkkäinen kertoo. Yksi lisä selviytymiskeinoihin ovat uudet yhteistyökumppanit, joista EY liittyi joukkoon viime kesänä. – Oopperan toiminta perustuu huipputiimien yhteispeliin, joka on myös EY:n strategian ytimessä. Samalla toiminta-ajatuksem- me, Building a better working world, pitää sisällään ajatuksen osallistumisesta meitä ympäröivän yhteiskunnan rakentamiseen. Kansallisooppera on arvojemme mukainen tuen kohde ja lisäksi uuden Töölönlahden toimitalomme naapuri, kertoo Suomen EY:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola. Sekä Kärkkäinen että Hirvola haluavat yhteistyön tuottavan lisäarvoa molemmin puolin. Kumppanuus onkin jo antanut EY:n sidosryhmille hienoja uusia elämyksiä. – Entrepreneur of the Year -kilpailun juhlagaala sai Oopperasta upeimmat puitteet ikinä! Lisäksi olemme voineet nauttia ooppera- ja balettiesityksistä yhdessä asiakkaidemme kanssa, kertoo Hirvola, joka harrastajaviulistina pääsi soittamaan muutamia kertoja Kansallisoopperan orkesterimontussa 1990-luvulla. – Taisin silloin olla musiikillisen urani huipulla, siis jos EY House Bandia ei lasketa, hän naureskelee. Pääjohtajana taiteilijoiden talossa Intohimoisesti työhönsä suhtautuvien taiteilijoiden Ooppera ajautui vuonna 2007 tilanteeseen, jossa sekä pääjohtaja että ylikapellimestari erosivat. Talolle oli valittu uusi hallitus, ja talousvaikeuksien sekä näyttämötekniikan remontin vuoksi koko henkilöstö lomautettiin. Kuohunnan keskellä otti Oopperassa vetovastuun Päivi Kärkkäinen. Yleisradiossa ohjelmistopäällikönä Oopperan kriisin aikaan toiminut Kärkkäinen oli viestimistä seurannut johtaja- ja talousvaikeuksissa painiskelevan talon käänteitä, mutta ei mitenkään osannut odottaa, että hän voisi olla ratkaisu talon ongelmiin. Kun johdon suorahakukonsultti soitti, oli Kärkkäisen vastaus tarjottuun tilaisuuteen ensin ei. Sitten kyllä. - Voi olla, että tämä on hulluutta. Sitä tämä varmaan on. Olen kuitenkin hirveän utelias tutustumaan uusiin ihmisiin, verkostoihin ja haasteisiin, perusteli Kärkkäinen tuolloin päätöstään. Myötä- ja vastatuulta Ennen valintaansa pääjohtajakandidaatti esittäytyi henkilöstölle. Puheenvuoron jälkeen kului hetki – ja lämpiö täyttyi taputuk- Ernie | 1/ 2014 sista. Kaikki talon henkilöstöryhmät kannattivat yksimielisesti Kärkkäistä pääjohtajaksi. Se antoi lentävän lähdön uudelle vetäjälle. Vai antoiko? Kärkkäisen pesti poikkesi edeltäjiensä toimenkuvasta niin, että ennen pääjohtaja oli ollut samalla oopperan taiteellinen johtaja. Nyt uusi hallitus eriytti tehtävät toisistaan. Suomen kieltä ja tiedotusoppia opiskellut filosofian lisensiaatti Kärkkäinen oli talon ensimmäinen pääjohtaja, jolla ei ollut taiteellista koulutusta eikä taustaa. Oopperamaail man ulkopuolelta tulleena talon toimintakulttuuri oli hänelle vieras. Johtoryhmä ei tuntenut toisiaan, koska pääjohtajan lisäksi Oopperaan valittiin vuonna 2007 sekä uusi oopperan taiteellinen johtaja että uusi baletin taiteellinen johtaja. • 29 • Teksti: Kaija Törmä • Kuvat: Suomen Kansallisooppera Ohjelmistossa mukana ihmisen koko elämä Oopperan taiteellisen johtajan Lilli Paasikiven mielestä oopperan ohjelmistossa pitää näkyä, kuulua ja tuntua ihmiselämän koko kirjo. – Haluan, että ihmiset vaikuttuvat oopperassa käydessään. Että esitys tuo iloa tai iskee ilmat pihalle. Että se sysää käyntiin ajatusprosesseja, rikastuttaa ihmisten arkea ja lataa pattereitamme ainakin hetkellisesti. Että jokin sinussa ja minussa liikahtaa. Mutta entä jos mikään ei liikahda? Miten teokset avautuisivat sellaiselle, joka pitää oopperaa vieraana taidemuotona? – Suosittelen, että tutustut teokseen etukäteen. Mene esitykseen ilman ennakkoluuloja ja antaudu tarinan vietäväksi. Tarinathan ovat ikiaikaisia. Niissä on samoja vahvoja tunteita, joita me koemme tänäänkin. Rakkautta, intohimoa, surua, vihaa, mustasukkaisuutta. Musiikki tuo tarinaan uuden syvyystason. – Laulu on glorifioitua puhetta ja aaria pysähtymisen hetki, jossa roolihahmo avaa kuulijoille kipeimmät tai hurmioituneimmat tuntemuksensa. Mitä enemmän pääset oopperaan sisälle, sitä enemmän osaat arvostaa solistien taituruutta ja huomaat, miten • – Kyllä tässä ihan pohjalta piti aloittaa. Oli oltava nöyrä, kuunneltava ja kysyttävä. Kohtaamisia opintopiirissä Taloon tutustuessaan Kärkkäinen havaitsi nopeasti, ettei tahtonut saada sanomaansa perille, sillä keskusteluyhteys oli johdon ja henkilöstön välillä päässyt pitkään jatkuneiden ristiriitojen takia rapautumaan. Niinpä Kärkkäinen perusti Oopperaan opintopiirin, jossa talon esimiehet ja henkilöstöryhmien edustajat saattoivat kohdata toisensa ihmisinä olematta rooliensa vankeja. Ennen ajatustenvaihtoa opintopiirissä alusti talon ulkopuolinen asiantuntija. Heistä ensimmäinen oli Lauri Ihalainen, joka kertoi työelämän muuttumisesta. Muita tunnettuja nimiä olivat muun muassa Pirkko Lahti, Kari Uusikylä ja Mato Valtonen. Uusi yhteistyömuoto herätti ensin epäluuloja, mutta melko pian sen edut huomattiin ja opintopiirit avattiin koko henkilöstölle. 30 Ernie | 1/ 2014 Nyt Oopperan opintopiiri kokoontuu muutaman kerran vuodessa. Osa istunnoista on englanninkielisiä, sillä kansainvälisenä työympäristönä Oopperassa on taiteilijoita kymmenistä maista. Kiinnostu ja ole läsnä Toinen Kärkkäisen pääjohtajakaudella käyttöön otettu idea keskustelukulttuurin kehittämiseksi on ”Päivä vaihdokkina”. – Jos oma työ sallii, olemme vuorollamme toistemme Mene esitykseen ilman ennakkoluuloja ja antaudu tarinan vietäväksi. eri tavoin teoksen voi esittää, tietää kymmeniä suuria rooleja laulanut ja maailmallakin meritoitunut mezzosopraano Lilli Paasikivi. Energiaa katsomon ja lavan välissä Ensikertalaiselle Paasikivi suosittelee klassikko-oopperoita, joissa on mukana oopperan koneisto täydessä vahvuudessaan. Kun lavalla on iso orkesteri ja iso kuoro, päästään ”maalaamaan isolla pensselillä”. Se paitsi kuuluu myös tuntuu – puolin ja toisin. – Kokeminen yhdessä yleisön kanssa on upeaa. Se on energiaa, joka väreilee katsomon ja lavan välissä. Se on sähköä, kuvailee Paasikivi värikylläiseen tapaansa. Oopperan kevään ohjelmistossa tällainen klassikko oli jälleen joulukuussa esitettävä Giacomo Puccinin La Bohème. Teos on täynnä kauniita melodioita ja laulullisuutta, ja siitä onkin tullut kestosuosikki kaikkialla. Katariina Lahden ohjauksessa La Bohème sai uuden, mutta aikaa kestävän ja perinteitä kunnioittavan pariisilaishenkisen tulkintansa. me myös madaltaa oopperaan tulemisen kynnystä, perustelee Paasikivi. La Scalan, Metropolitanin, Barcelonan Liceun ja Berliinin Valtionoopperan kanssa. Kivijalan päälle kevyempää Yleisön rakastamat suuret klassikot ovat taiteellisen johtajan mielestä oopperan kivijalka, jonka päälle voi rakentaa vähemmän tunnettua tai kevyempää tuotantoa. Sellainen oli huhti-toukokuussa esitetty Jorma Uotisen isännöimä konsertti Tango, joka kuljetti kuulijat Buenos Airesista Seinäjoelle musiikin ja tanssin siivin. Vuoden 2015 ensi-illassa nähdään Andrew Lloyd Webberin musikaali Oopperan kummitus. Viimeksi musikaali, tuolloin Sweeney Todd, esitettiin oopperan lavalla 16 vuotta sitten. – Pystymme koneistomme avulla toteuttamaan monenlaisia tuotantoja ja spektaakkeleita. Musikaalien avulla voim- Paasikiven politiikka Vuonna 1995 Kansallisoopperaan harjoittelijaksi tullut ja sitten vakituisen solistisopimuksen saanut Lilli Paasikivi aloitti talon taiteellisena johtajana viime vuoden elokuussa. Taiteellisen johtajan sopimus kestää kolme vuotta kahden vuoden optiolla. Sinä aikana Paasikivi laskee pääsevänsä valitsemaan kymmenkunta omaa tuotantoa ja yhtä monta yhteis- tai vuokratuotantoa. Miten hän päätyi ohjelmistopolitiikkaansa? – Kävin ensin läpi mitä Oopperassa on viime vuosina esitetty ja paikkasin puutteita. Monipuolisuus on tärkeää mahdollisimman laajan ja eri ikäluokkia edustavan yleisön tavoittamisessa. Myös suomalaisuus pitää muistaa, jotta kotimainen ooppera eläisi ja kehittyisi. Mitään kovin radikaaleja linjauksia ei voi tehdä, koska Kansallisooppera on Suomen ainoa ammattiooppera. Meidän pitää palvella yleisöä laidasta laitaan. Ideoita teosvalikoimaan Paasikivi on saanut ”pitämällä silmät ja korvat auki”. Erinomainen verkosto on ammatillisten oopperatalojen ja –festivaalien johtava eurooppalainen organisaatio Opera Europa. Taiteellinen johtaja käy myös maailmalla shoppaamassa oopperatuotantoja. Yhteistuotannoista on jo julkistettu mittavin: vuonna 2016 Suomessa nähdään Straussin Elektra yhteistyössä Aix-en-Provencen festivaalin, Milanon ”Yhdessä syntyvä työ on parasta” Kuhunkin Oopperassa esitettävään teokseen Paasikivi valitsee suunnittelutyöryhmän, johon kuuluvat tyypillisesti free-pohjalta toimivat ohjaaja, lavastaja, valaistussuunnittelija ja pukusuunnittelija. – Meillä on oopperassa osaavia ihmisiä, mutta on kuitenkin tärkeää, että työryhmissä on tarpeeksi vaihtuvuutta. Näin voidaan välttää se, että esityksissä toistuisi vuosi vuodelta samojen ihmisten kädenjälki. Toteuttava henkilöstö on sen sijaan oman talon väkeä. Tiimityö on ykkösasia niin koko Kansallisoopperan johtamisessa kuin yksittäisen teoksen valmistumisessa. – Kaikki työ on parasta, kun se syntyy yhdessä. Se on myös ihanaa! Jokainen on osa suurta kokonaisuutta ja jokaisen, joka astuu lavan taikapiiriin on lunastettava yleisön odotukset, Paasikivi sanoo. Yksittäistä esitystä rakennettaessa soittajat, solistit, kuoro sekä näyttämön ja työpajojen väki työskentelevät ensin tahoillaan. Ammattiryhmien välinen yhteistyö kasvaa vähitellen ja viimeisissä näyttämöharjoituksissa kaikki on lavastusta, maskeerausta ja kuiskausta myöten hiottu yhteen. Esirippu aukeaa, esitys voi alkaa. töissä, jotta oppisimme ymmärtämään toisiamme paremmin. Itse olen ollut apumiehenä lavastamossa ja pukijana baletin harjoituksissa. Kerran kuussa Kärkkäinen pitää tiedotustilaisuuden henkilöstölle – oli kerrottavaa tai ei. Pääjohtaja ei myöskään linnoittaudu työhuoneeseensa, vaan kulkee paljon talossa ilman sen kummempaa agendaa. Moninkertaistuneet kohtaamiset ovat parantaneet Oopperan ilmapiiriä selvästi. Sen ker- tovat myös työilmapiiritutkimukset. Kärkkäisen kaudella oopperatalossa onkin ollut rauhallisempaa kuin vuosiin. Mikä Oopperan kaltaisen asiantuntijaorganisaation johtamisessa on tärkeintä? Kärkkäinen miettii hetken. – Kyllä se on viime kädessä läsnäolo ja kiinnostus ihmisten tekemiseen. Siitä syntyy keskinäinen luottamus. Sitten Kärkkäinen herkeää kehumaan työpaikkaansa. – Mikä voisi olla inspiroi- Ernie | 1/ 2014 Tutustu ja ihastu ohjelmistoon ooppera.fi/kalenteri vampi ympäristö kuin kulttuurin keskellä oleva organisaatio, joka on täynnä huippulahjakkaita ihmisiä ja jolla on kaiken lisäksi yhteiskunnallinen tehtävä! Olen hetkittäin oikein kateellinen itselleni, että saan johtaa näin hienoa taloa. 31 • Teksti: EY • Kuvat: Ilkka Järvimäki ja Juha Rahkonen Yhteishengellä triathloniin EY kutsui asiakkaitaan treenaamaan triathlonia varten keväällä 2013. Yhteisen projektin tähtäimessä on Joroisten puolimatka tulevana heinäkuuna. Huippusuorituksiin pyrkiessä harjoittelua tukevat paitsi motivaatio, myös oikeanlainen tekniikka ja ravinto. änä kesänä EY:n triathlon koulun noin 20 hengen ryh mää odottaa Joroisissa 1,9 kilomet riä uintia, 90 kilometriä pyöräilyä ja 21 kilometriä juoksua. Kevääseen tultaessa harjoittelupäiväkirjoihin on merkattu vuoden aikana yhteen sä satoja harjoittelukertoja ja tuhan sia juostuja kilometriä. Yksilöllisten suunnitelmien ja seurannan lisäksi ryhmän jäsenet voivat vertailla ja inspiroitua toistensa suorituksista ja edistymisestä HeiaHeiasovelluksen kautta. Osalle ryhmästä tiivis ja säännöllinen harjoittelu on ollut iso muutos aiempaan liikuntarytmiin. Vaaka Partnersin Juha Peltola ei kuitenkaan lähtenyt harjoittelemaan tyhjältä pöydältä. Mikä sai maailmanluokan suunnistajan mukaan treeneihin? – Entisenä urheilijana olen edelleen jatkanut aktiiviurheilua työn ohessa koko ajan, ja pidän sitä tärkeänä osana jaksamista. Ajattelin, että omaan urheiluun saisi uutta virikettä triathlonkoulusta – pieni ryhmäpaine on aina hyvä motivaattori, Juha sanoo. Puolentoista vuoden valmistautuminen vaatii koko ryhmältä vahvaa sitoutumista, ja hyvä tiimi tuo kaivattua lisäpotkua ras- kaaseen treeniin. – Treenikalenterien jakaminen verkon kautta muiden ryhmän jäsenten tietoon on lisännyt motivaatiota ja positiivista painetta tsempata. On myös ollut hienoa nähdä kuinka monipuolista liikuntaa ryhmä harjoittaa. Se on osaltaan lisännyt omaa haluani kokeilla uusia lajeja, Pekka Vähähyyppä Stockmannilta kommentoi. Vaativa suoritus edellyttää vahvan tahdon rinnalle oikeanlaista tekniikkaa – juoksua, pyöräilyä ja uintia on opeteltava uudelleen. – On ollut hyvä saada ammattiapua ihan perusasioiden kuntoon laittamisessa, lähtien juoksutekniikasta. Paikatkin kestävät näin varmasti paremmin. Myös siitä on ollut paljon hyötyä, että saa treeniohjelmia ja opastusta tekniikkaharjoitteisiin. Esimerkiksi uinnin osalta tämä auttoi todella paljon – aiemmin en tiennyt, millaisilla harjoitteilla kannattaisi kehittää uintitekniikkaa, Pohjola Pankin Ossi Vasala kommentoi. – Olen nähnyt myös oman juoksutekniikkani muuttuneen paljon. Rullaavamman ja lyhyemmän askelen oppiessa huomaa, että pitkillä askeleilla juoksu jarruttaakin itseään. Pyöräilynkin tekniikka avautuu uudella tavalla esimerkiksi pyöritysnopeuden suh- 32 Ernie | 1/ 2014 teen ja ajoasennon kautta, triathlonkoulua isännöivä EY:n partner Mikko Äijälä kertoo. Ammattilaiset ohjaavat harjoittelun oikeaan suuntaan ja sopivassa tahdissa Tekniikan lisäksi ravinnon merkitys urheilusuoritukseen ja kehittymiseen on kiistaton. Oikeanlaisen ja säännöllisen ruokailun myötä harjoittelun hyödyt kasvavat, ja terveellisyys heijastuu muuhunkin elämään. Suureen ponnistukseen harjoittelu vaatii epäilemättä myös tavallista suurempaa panostusta ajallisesti. Kuinka liikunnan, vapaa-ajan ja työn suhteen palapelin saa loksahtamaan kohdalleen? – Kyllä se tuntuu siltä, että kun pääsee Urheilu tuo ehdottomasti virtaa sekä työntekoon että muuhun elämään. säännöllisesti urheilemaan niin on enemmän energiaa kaikkeen muuhunkin – ja mielikin on virkeämpi, Ossi Vasala toteaa. – Itse ajattelin pitkään, että minulla on aikaa enintään 2–3 tuntiin viikossa, mutta nykyinen treenimäärä on 5–7 tuntia viikossa. Tuo aika tulee kyllä takaisin tuplana sekä virkeytenä että toisaalta ajankäytön suunnitelmallisuutena ja tehokkuutena, Mikko Äijälä jatkaa. Triathlonkoulun ohjaajien mukaan tahto ja harjoittelun psyykkinen puoli vaikuttavat suuresti onnistumiseen ja kehittymiseen. – Pitkät harjoitukset jo itsessään opettavat sietämään epämukavuutta ja harjoittavat pitkäjänteisyyttä. Hyvin valmistautuminen poistaa jännitystä ja pelkoa, kun tietää aika tarkkaan mitä on tulossa, personal trainer ja ravitsemustieteen asiantuntija Johanna Tokola sanoo. – Viime kesänä Vierumäellä ajoimme 70–80 kilometriä hyvää vauhtia, vaikka kaikki eivät välttämättä olleet aikaisemmin ajaneet pariakymmentä kilometriä enempää. Treenaamalla huomaa, mikä kaikki on mahdollista. Ryhmän tuki merkitsee tässä paljon, liikuntatieteiden maisteri Ilkka Järvimäki rohkaisee. Suomen olosuhteissa triathloniin harjoittelu vaatii myös hieman mielikuvitusta ja joustavuutta: pyöräilyn sijasta talvella on sivakoitu. Me lukijat jäämme jännityksellä odottamaan ja kannustamaan heinäkuun koitosta Joroisissa. EY:n triathlonkoulun seuraava ryhmä starttaa lomakauden jälkeen. Ernie | 1/ 2014 • Teksti: Henrik Norberg ja EY • Kuvat: Stefan Sigemo Kiina tienristeyksessä Miltä näyttää Kiinan taloudellinen ja poliittinen tulevaisuus? Kuinka suuri riski pankkikriisi on Kiinalle? Nämä ovat esimerkkejä aiheista, joita Oxford Economicsin kasvumarkkinoiden johtava ekonomisti Rain Newton-Smith käsitteli EY:n Nordic China Summitissa. Valtava luottojen kasvu Finanssikriisi vuonna 2008 oli lähtölaukaus valtaville investoinneille muun muassa infrastruktuuriin. Investoinnit rahoitettiin pankkilainoin, mikä tarkoitti suurta luototuksen kasvua. Rain Newton-Smithin mukaan lainojen määrä vastaa jo 200 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kiinassa velkaantuneita ovat kotitalouksien sijasta yritykset, joiden lainojen arvo vastaa 170 prosenttia BKT:stä. Kor- K iina on tienristeyksessä, ja sillä on edessään monta suurta ja tärkeää uudistusta. Tulevia refor meja voi verrata Deng Xiaopingin käynnistämään avoimien ovien politiikkaan. Presidentti Xin tavoitteena on jakaa talouskasvun hyödyt aiempaa tasapuolisemmin, jotta useampi kiinalaisen saisi paremman elintason, Rain Newton-Smith sanoo. Kiinan talouskasvu on perustunut tähän asti suurelta osin investointeihin, mutta Rain Newton-Smithin mukaan jatkossa kotimainen kulutus muodostaa suuremman osuuden BKT:stä. Noin vuonna 2017 kulutuksen osuus ohittaa investointien osuuden. – Kulutuksen kasvua tukee ennen kaikkea reaalitulojen kaksinumeroinen kasvu, hän toteaa. Maan talouskasvun Rain Newton-Smith arvioi pysyttelevän 6,5 prosentissa. 34 Rain Newton-Smith: – Kulutuksen kasvua tukee ennen kaikkea reaalitulojen kaksinumeroinen kasvu. Ernie | 1/ 2014 kea velkaantumisaste yhdistettynä monien yritysten ja jopa paikallishallintojen niin sanotun varjopankkijärjestelmän käyttöön rahoituksessa huolestuttaa Newton-Smithiä. – Kiinan finanssisektori sisältää riskejä, mutta pankkikriisi ei ole väistämätön. Erityisen huolestuttavaa on kuitenkin varjopankkien suuri lainananto – arvioidemme mukaan niiden arvo on 140 prosenttia BKT:stä, hän kertoo. – Sen lisäksi varjopankit, paikallishallin- Tutkimuksia ja julkaisuja Nämä sekä kaikki muutkin julkaisumme ovat nyt helposti ladattavissa iPadille, iPhonelle ja Androidille maksuttomina sovelluksina iTunesista sekä Google Playsta. Voit ladata julkaisujamme myös netistä. EY:n mobiiliapplikaatiot • EY Insights • EY Reporting • EY Capital Insights • EY T Magazine • EY Performance • EY Global Tax Guides • EY Exceptional • EY Citizen Today • EY Forecasts in focus Partnering for performance part 2: the CFO and HR tojen rahoitus sekä kiinteistösektorin luotot ovat kaikki yhteydessä toisiinsa. Kysymykseen vakavan pankkikriisin uhan olemassaolosta hän kommentoi: – Riski on olemassa. Kaikkien yritysten tulisi ottaa sellainen skenaario huomioon riskienhallinnassaan. Pahimman toteutuessa seuraukset voisivat olla vakavia nykyisessä ympäristössä, kun kasvumarkkinoiden riskit ovat muutenkin suhteellisen korkeita. Yrityksen talousjohdon ja henkilöstöjohdon kannattaa toimia lähempänä toisiaan ja pyrkiä löytämään yhteinen näkemys. Panostaminen yhteistyöhön on yrityksille todellinen menestystekijä, sillä tutkimuksen mukaan se parantaa tuloskasvua sekä henkilöstön sitoutumista ja tuottavuutta. Bridging the divide – Highlights from the 2014 Tax risk and controversy survey Kiina Koneen ja Volvon silmin Tilaisuudessa kuultiin myös pohjoismaiden suurimpien teollisuusyritysten kokemuksia. Koneen toimitusjohtajana 1.4. aloittanut Henrik Ehrnrooth sekä Volvon hallituksen varapuheenjohtaja Hans-Olov Olsson keskustelivat yritystensä onnistumisista Kiinanmarkkinoilla. Volvo Cars siirtyi vuonna 2010 toteutuneen yrityskaupan myötä kiinalaisen Geelyn omistukseen, ja Hans-Olov Olsson nimesikin Kiinan tärkeimmäksi yksittäiseksi tekijäksi Volvon kasvussa. Kone on Kiinassa markkina johtaja sekä laitevalmistuksessa että palvelu liiketoiminnassa. Kiinassa toimimisen suurimpana haasteena Ehrnrooth piti osaavan henkilöstön saatavuutta: ilman heitä kasvumahdollisuuksia ei voida hyödyntää. Suurimpana riskinä hän piti sitä, että yritys alkaa pitää tähänastista menestystään annettuna. Neljä viidestä yrityksestä odottaa veroriskien kasvavan seuraavan kahden vuoden aikana. EY:n raportin mukaan yritykset pitävät valtioiden puutteellista koordinaatiota OECD:n BEPS (Base Erosion and Profit Sharing) -projektin ympärillä hyvin suurena riskinä. EY’s attractiveness survey Europe 2014 - Back in the game Suorat ulkomaiset investoinnit Eurooppaan saavuttivat kaikkien aikojen korkeimman tason vuonna 2013. EY:n raportti mittaa sekä ulkomaisten investointiprojektien m äärää että kansainvälisten sijoittajien näkemyksiä eri maiden ja alueiden houkuttelevuudesta. Eniten sijoituksia Eurooppaan tehdään edelleen Yhdysvalloista, mutta BRIC-maat lisäävät jatkuvasti investointejaan. Ernie | 1/ 2014 35 EY:n Helsingintoimisto muuttaa! Uusi osoitteemme on: Alvar Aallon katu 5 C Tapaat meidät 1.7.2014 alkaen toimitiloissamme Töölönlahden EY-talossa. Uusi työympäristömme tukee toimintaa, jossa digitaalisuus, mobiilisuus, joustavasti rakentuvat tiimit ja kansainvälisyys ovat avainsanoja. Tilat mahdollistavat organisaatiomme eri osaamisalueiden ja erilaisten näkemysten kohtaamisen, mikä luo meille edellytykset tuottaa asiakkaillemme ainutlaatuista asiakaspalvelua huipputiimien voimin. Building a better working world EY on globaali tilintarkastuksen, verotuksen ja yritysjärjestelyiden asiantuntija ja liikkeenjohdon konsultti. Näkemyksemme ja korkealaatuiset palvelumme vahvistavat luottamusta pääomamarkkinoiden ja talouden toimintaan kaikkialla maailmassa. Kasvatamme huippuosaajia, joiden yhteistyöllä rakennamme parempaa työ- ja liike-elämää sekä toimivampaa maailmaa asiakkaillemme, omalle henkilöstöllemme ja yhteisöille, joissa toimimme.
