docNuorisokiihdytin* raportti - Kaupunki
download 
Report Transcription
Nuorisokiihdytin* raportti - Kaupunki
NUORISOKIIHDYTIN* tilapäiset käytöt kehittämisen voimavarana Panu Lehtovuori Vesa Peipinen Mathias Wahlberg 10.5.2012 Sisällysluettelo Johdanto Inledning Introduction 2 3 4 5 1. NUORISOTYÖN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Helsingin nuorisotyön vaiheita Nuorisotalo tilana ja toimintaympäristönä Kaupunki muuttuu Nuorten omaehtoinen toiminta muuttaa arjen ehtoja 6 6 7 8 10 2. TILAPÄISET KÄYTÖT MAHDOLLISUUTENA TAVOITE: tilapäiset käytöt osaksi nuorisotoimen tilakonseptia Kaupunkikiihdytin* – Nuorisokiihdytin* Kaupunki muuttuu tekemällä Tilapäiset käytöt ovat mahdollisuus 12 12 13 14 15 3. ESIMERKKEJÄ JA IDEOINTIA Kansainvälisiä esimerkkejä uudentyyppisistä nuorten tiloista NUORISOKIIHDYTIN* -TYÖPAJAT 18 18 28 Keskusta Herttoniemi Ryhmähaastattelu 14.2.2012 4. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Kirjallisuus 30 32 34 36 38 Johdanto Tilapäisillä käytöillä tarkoitetaan kestoltaan määrä aikaisia ja luonteeltaan kokeellisia käyttöjä. Niille tarjoutuu tilaa muuttuvilla teollisuus- ja satamaalueilla, mutta myös eri tilanteissa vanhan kaupunkirakenteen sisällä. Tilapäiset käytöt ovat siirtymässä kaupunkisuunnittelun -ja politiikan ytimeen. Miten nuorisotyössä voitaisiin hyödyntää tätä potentiaalia? Pika-analyysi tilapäisistä käytöistä nuorisotyön kehittämisen välineenä on tehty keväällä 2012 osana Helsingin nuorisoasiankeskuksen tila- ja toimintastrategian kehittämistä. Analyysin tulos, NUORISOKIIHDYTIN*, on väline tunnistaa ja tunnustaa tilapäiset käytöt ja niiden mahdollisuudet. Analyysin taustalla on tieto siitä, että sekä kaupunkitila että nuorten tavat käyttää kaupunkia ovat muutoksessa. Nuorisotyö tarvitsee uusia tapoja synnyttää muuntuvia ja kustannustehokkaita tiloja nuorten käyttöön. Tilapäisten käyttöjen kautta syntyy kiinnostavia, aktiivisia ja houkuttelevia paikkoja. Uusi ja yllättävä kulttuuri, kuten kokeellinen teatteri ja musiikki tai nuorten omaehtoinen kulttuuri- ja kansalaistoiminta, menestyy tilapäisissä tiloissa. Tilapäiset käytöt ja niiden kautta syntyvä ainutlaatuinen, luonteeltaan ja säännöiltään tavallisesta poikkeava toiminta ovat osa moniarvoista kaupunkikulttuuria. NUORISOKIIHDYTIN* on toimintamalli, joka tarjoaa sekä uusia tapoja luoda tiloja että uusia mahdollisuuksia nuorten omaehtoiselle toiminnalle. Raportti kertoo tilapäisten käyttöjen kirjosta, käytännöistä ja hyödyistä. Se esittelee ulkomaisia ja kotimaisia esimerkkejä tilapäisten käyttöjen kehityskaarista ja ehdottaa, miten Helsingin nuorisotyössä voitaisiin parhaiten hyödyntää rakennusten, kaupunkitilan ja alueiden tilapäiskäyttöä. Tilapäiskäytöt tarjoavat välineitä laajemminkin nuorisotyön kehittämiseen, nuorten osallistumiseen ja osallistamiseen, uusien kohderyhmien tavoittamiseen ja toiminnan nopeaan aloittamiseen uusilla kaupunkialueilla. ideoiden edistäjänä. Oleellista on ottaa nuoret mukaan ja hioa yhteiskehittelyn tapoja. Parhaiten tämä onnistuu käytännön kokeiluhankkeiden kautta. Kiitokset Lasse Siuralalle, Leena Ruotsalaiselle, Lauri Jääskeläiselle, Erik Niemiselle sekä pika-analyysin työpajan osallistujille. Helsingissä 10. toukokuuta 2012 Tekijät Nuorisoasiainkeskukselle tilapäiset käytöt ovat mahdollisuus. Kokoamalla omat kykynsä ja tietonsa se voi profiloitua tilapäisten käyttöjen asiantuntijana. Se on hyvä pohja verkottua muihin kaupunkikehittämiseen vaikuttaviin virastoihin ja kiinteistöjen omistajiin. Nuorisotoimi voi toimia välittäjänä ja uusien 3 Inledning Med lokaler för tillfälligt bruk avses nyttjande som är tidsbegränsat och experimentellt till sin natur. I bland annat industri- och hamnområden där en förändringsprocess pågår blir sådana lokaler tillgängliga, men i olika lägen kan det också ske inom existerande stadsstruktur. Temporärt bruk och tillfälliga lösningar blir i dagsläget allt viktigare inom stadsplanering och inom kommunalpolitik. Hur kan den här potentialen alltså tas till vara inom ungdomsarbetet? kan användas på olika sätt. Genom tillfällig bruk skapas intressanta, aktiva och attraktiva lokaler. Ny och överraskande kultur, som till exempel experimentell teater och musik eller kultur- och medborgarverksamhet på ungdomars villkor, trivs i tillfälliga lokaler. Tack vare tillfällig bruk skapas verksamhet som är enastående, unik och avvikande i fråga om både karaktär och regler. Det är verksamhet som bidrar till en pluralistisk stadskultur. En snabbanalys gällande temporärt bruk som metod för att utveckla ungdomsarbetet gjordes våren 2012 som en del av Helsingfors stads ungdomscentrals strategiska utvecklingsarbete. Resultatet av analysen, den så kallade UNGDOMSACCELERATORN (fi. NUORISOKIIHDYTIN*), fungerar som ett redskap för att identifiera och notera sådant tillfällighetsbruk och de möjligheter det för med sig. UNGDOMSACCELERATORN är en verksamhetsmodell som både ger möjlighet att skapa nya lokaler och ger unga förutsättningar för verksamhet på deras egna villkor. Den här rapporten beskriver den mångfald som finns i fråga om lokaler för tillfälligt bruk, men också praxis och nyttoaspekter. Här presenteras såväl finländska som utländska exempel på hur tillfälliga bruket har utvecklats, men rapporten ger också förslag på hur man inom ungdomssektorn i Helsingfors bäst kunde använda sig av byggnader, stadsrummet och olika områden för tillfälligt bruk. Tillfällig bruk kan vara ett redskap för utveckling av ungdomsarbetet i en vidare bemärkelse, för integ- Analysen är baserad på vetskapen om de förändringar som pågår i själva stadsrummet och i ungdomarnas sätt att använda sig av det. Inom ungdomsarbetet behövs det nya förfaringssätt för att kunna erbjuda ungdomar kostnadseffektiva lokaler som 4 rering av ungdomar och för att få dem att engagera sig, för att nå nya målgrupper och för att snabbt få i gång verksamhet i nya stadsområden. För Ungdomscentralen innebär lokaler för temporärt bruk en öppning. Genom att sammanföra sina starka sidor och sin kunskap kan Ungdomscentralen profilera sig som expert på lokaler i tillfälligt bruk. Det är en god grund för ett kontaktnät till andra ämbetsverk som är involverade i stadsutveckling och till olika fastighetsägare. Ungdomscentralen kan verka som förmedlare och främja nya idéer. Det är viktigt att ungdomarna engageras i processen och att praxisen i fråga om samskapande finslipas; sådant lyckas bäst i konkreta testprojekt. Ett varmt tack till Lasse Siurala, Leena Ruotsalainen, Lauri Jääskeläinen, Erik Nieminen och deltagarna i workshoppen för snabbanalys. Helsingfors den 10 maj 2012 Skribenterna Introduction The concept of temporary use refers to use that is short-term in duration and experimental in nature. It can be accommodated in former industrial and harbour areas undergoing transformation, but in some situations within the existing urban fabric as well. Temporary use is becoming a core element of urban planning and policy. How might youth work exploit this opportunity? A rapid analysis of temporary uses as a vehicle for developing youth work was carried out in spring 2012 as part of the City of Helsinki Youth Department’s space and action strategy. The results of the analysis, presented in NUORISOKIIHDYTIN*, offer a tool for identifying and giving recognition to temporary uses and the possibilities they offer. Underlying the analysis is the awareness that both urban space and the way young people use it are undergoing transformation.Youth work needs new ways of generating flexible and cost-effective spaces for young people to use. The use of temporary spaces produces interesting and active places that are attractive to young people. New and unexpected cultural activities, such as experimental theatre and music, or young people’s self-directed cultural and civic effort, flourish in temporary venues. Temporary use and the unique activities it generates, which do not fit the mainstream in character or organization, are part of pluralist urban culture. rary use is an opportunity. By drawing together its own skills and knowledge base, it can create a profile for itself as having expertise in temporary use. This will form a strong base from which to establish links with other municipal departments and property owners influencing urban development. NUORISOKIIHDYTIN* offers a model of action, which includes both new ways to produce space as well as new opportunities to develop young people’s self-directed and autonomous activities. The report outlines the variety of existing temporary uses and considers their practices and benefits. It presents examples of how it has developed both overseas and in the domestic setting, and suggests how Helsinki’s youth work might make the best of the temporary use of buildings, urban space and the city’s spatial resources. Temporary uses offer tools for youth work more broadly: for facilitating and encouraging young people’s participation, for reaching new target groups and for speedy initiation of programmes in new urban sites. Youth work can operate as a mediator and vehicle for progressing new ideas. The important thing is to work together with young people and to further develop methods of cooperation. The best way to do this is through practical experimental projects. Our thanks to Lasse Siurala, Leena Ruotsalainen, Lauri Jääskeläinen, Erik Nieminen and to all who participated in the rapid analysis workshop. Helsinki, 10.05.2012 The Authors For the City of Helsinki Youth Department tempo- 5 1 NUORISOTYÖN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Helsingin nuorisotyön vaiheita Helsingissä kaupungin nuorisotyö alkoi sotien jälkeen vuonna 1948 kun ensimmäiset kerhotilat perustettiin Mäkelään, Käpylään ja Vallilaan. 1950 -luvulta alkaen suuret ikäluokat muuttivat yhteiskuntaa voimakkaasti. 1960-luvulla alkoi suurimittainen maaltamuutto ja Suomi kaupungistui – tunnetulla tavalla myöhään mutta nopeasti. Helsinki pääkaupunkina kasvoi muita keskuksia nopeammin. Nuoret alkoivat erottua omaksi ryhmäkseen, ja nuorisokulttuurit tulivat näkyväksi ilmiöksi. Helsingin nuorisotyön merkittäviä käännekohtia ovat olleet jälleenrakentamiskauden maaltamuutto ja lähiörakentaminen, suurten ikäluokkien yhteiskunnallinen herääminen ja nuorten radikalisoituminen 1960-luvulla, politisoitumisen kausi 1970-luvulla sekä 1990-luvun lama ja sen seuraukset. (Ilves 1998) Helsingin nuorisotyö on muutoksien edessä. Edelleen jatkuva kaupungistuminen (toisen sukupolven kaupunkilaisuus), kansainvälistyminen, ver- 6 kottuminen ja nuorten kokemuspiirin laajeneminen, maahanmuuttajanuorten määrän kasvu, uudet osallistumisen muodot sekä palvelujärjestelmien logiikan muutokset luovat uusien toimintamallien tarvetta. Palvelukonseptin uudistamisen tarve on kirjattu myös nuorisotoimen strategiaan 2012-16. 2000 –luvulla helsinkiläisen nuorisotyön keskeisiksi sisällöiksi ovat nousseet osallisuus, nuorten oma luovuus, aktiivisen kansalaisuuden tukeminen, uusien sosiaalisten taitojen oppiminen, toimijuuden merkitys ja käyttäjälähtöisyys. Nuorisotyö nähdään myös oppimisympäristönä, jossa nuorten omaehtoisella tekemisellä on keskeinen rooli. Nuorten luovuus, visionäärisyys, innovatiivisuus, yhteisöllinen oppiminen ja osaamisen jakaminen, sekä vuorovaikutuksen, yhteisen innostuksen ja unelmien merkitys on tunnistettu nuorisotyön ja nuorten oman toiminnan kehittämisen keskeisiksi lähteiksi. Tästä on esimerkkinä esimerkiksi Helsingin nuorisotoimen Ruuti- hanke, ”helsinkiläisten nuorten yhteisen ideoinnin ja tekemisen paikka”. (http://www.ruuti.net/) http://www.ruuti.net/ruuti/ Nuorisotalo tilana ja toimintaympäristönä Tällä hetkellä Helsingin nuorisotoimella on noin 60 erillistä tilaa. Niiden yhteispinta-ala on 43 000 m2. Nuorisotilojen laajempi ja järjestelmällinen rakentaminen alkoi lähiörakentamisen myötä 1970-luvulla. Nuorisotilojen rakentamista ohjasivat vuoden 1973 nuorisolaki ja nuorisotilojen suunnitteluohjeet (RT-kortisto). Nuorisotilojen rakentaminen Anna Autio oli tarkkaan säänneltyä. Tavoitteet olivat määrällisiä: väestöennusteisiin perustuen kaupunki pyrki varmistamaan tietyn neliömäärän nuorisotilaa jokaiselle asuntoalueelle. Pinja Mero semmille alueille keskustan ja keskustan lähialueiden jäädessä vähemmälle. Vaikka nuorisotilojen verkko on kattava, juuri nyt 2010-luvulla nopeasti kehittyvillä keskustan reuna-alueilla saattaa olla tavallista enemmän kehittämistarpeita. Sörnäisten Happi on jo hieno avaus tähän uuteen tilanteeseen. Nuorisotilojen sijainti vaikuttaa myös niiden toimintaan ja erilaisten kohderyhmien tavoittamiseen. Yleisenä huolena on ollut nuorisotilojen kävijämäärien lasku (mm. Keskinen & Nyholm, 2011). Helsingin kaupungin kaltaisessa isossa organisaatiossa nuorisotilojen rakentaminen on hidasta ja usein kallista. Nuorisotilojen konseptointi vaatii uusia ajatuksia. Havaintomme on, että nuorisotyön keskiössä ovat olleet nuorisotyön sisällöt, ei itse tilakonseptin kehittäminen. Tilojen rakentaminen painottui uusille ja etäi- 7 Kaupunki muuttuu Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat. Helsingin väestönkasvu on vuodesta 1991 alkaen ollut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta 1-1,5 prosenttia vuodessa; ympäröivät kunnat kasvavat hieman nopeamminkin.Väkeä muuttaa muualta Suomesta ja ulkomailta, ja myös syntyvyys on suhteellisen nuoren väen asuttamassa Helsingissä suurta. Kunkin kasvun tekijän osuus on tällä hetkellä karkeasti kolmannes. Noin 64 000 helsinkiläisen äidinkieli oli vuonna 2010 muu kuin suomi tai ruotsi, ja maahanmuuttajataustaisten nuorten osuus on jo nyt hyvin merkittävä. Tilallinen näkökulma kaupunkimuutokseen korostaa toisaalta kaupungin ja seudun fyysisen rakenteen muutosta – Helsinki laajenee, tiivistyy ja monimuotoistuu – ja toisaalta tilan käytön ja käyttäjien sille antamien merkitysten muutosta – kaupunkia käytetään joustavasti ja monirytmisesti. Nuoret ovat tässä muutoksessa etulinjassa. Uutta kaupunkikulttuuria ja tilan käytön kulttuuria luodaan päivittäin. Nuorisotyön toimintaympäristö ja nuorten tavat 8 käyttää kaupunkitilaa ovat muuttumassa. Sekä (asuin-)alueiden rajat että kaupunkitilan totutut käytön ajat ja tottumukset kyseenalaistetaan, samoin julkisen ja yksityisen tilan raja. Kaupunkitutkimuksen ja -suunnittelun piirissä on jo pitkään puhuttu verkostokaupungista. Käsite viittaa toisaalta ihmisten liikkuvuuteen ja kaupungin monikeskuksisuuteen: Kaupunki on yksilöllisten valintojen kenttä, josta poimitaan itselle merkittävät tilat ja toiminnat. Toisaalta verkostokaupunki viittaa moniin ulottuvuudeltaan ja tärkeydeltään erilaisiin sosiaalisiin verkostoihin ihmisten elämänpiirin ja identiteetin määrittäjänä: Fyysisestä sijainnista ja liikkeestä riippumatta olemme koko ajan mukana monessa – ilmiö, jota emme kännykkä- ja tablettiarjessa edes osaa ihmetellä. Muuttuva kaupunki ja seutu ovat monenlaisen suunnittelun ja kehittämisen kohteena. On helppo ennakoida että merkittävät rakennushankkeet, kuten metron jatkaminen länteen ja itään, rataverkon ja Malmi Malminkartano Pihlajamäki Lintuvaara Kannelmäki Leppävaara Kontula Maunula Myllypuro Itäkeskus Vanha Vuosaari Tapiola Yliskylä Lauttasaari 1950-1970 - luvuilla kaupunki rakentui keskustasta riippuvaisina lähiöinä. Itäkeskus Tapiola Sörnäinen Kalasatama Herttoniemi Kamppi Matinkylä Nyt kaupunki rakentuu seudullisina, kuntarajat ylittävinä tiivistymisen vyöhykkeinä, esimerkkinä ”metro-Helsinki”. metron suora linkitys Hakaniemessä, suurten kauppakeskusten laajeneminen sekä satamien ja metron varren uudet urbaanit kaupunginosat, vaikuttavat tulevaisuudessa kaupunkilaisten arkeen ja samalla nuorisotyön toimintaympäristöön. Kuntarajojen merkitys todennäköisesti vähenee edelleen. Jos seudun kunnat yhdistyvät, Nuorisoasiainkeskuksella on entistä parempi pelipaikka dynaamisen muutoksen osaajana ja heikkojen signaalien kuuntelijana. Kevyt tilapäisyys mahdollistaa kokeilut, riskinoton ja epätyypilliset hankkeet. Saavutettavien ja keskeisten, mutta samalla ei-kaupallisten ja erilaisuudelle avoimien sallivien tilojen synnyttäminen dynaamiselle metrovyöhykkeelle on tärkeä ja kasvava tehtävä. Kokonaisuutena voidaan todeta että Helsinkiin on muodostumassa uusi, dynaaminen, koko seudulle ulottuva ”metrovyöhyke”. Tämä vyöhyke on myös nuorisotyön kannalta entistä tärkeämpi, sillä nuoret käyttävät nimenomaan sen hyvin saavutettavia ja uudella tavalla sosiaalisesti keskeisiä tiloja. Nuorten kokemusmaailmassa metrovyöhyke saattaa ohittaa oman asuinalueen ja sen tarjoaman sosiaalisen verkoston merkityksen. Tilapäiset tilat ja käytöt ovat luonteva vastaus toiminnan alustoiksi nopeasti muuttuvassa kaupungissa. Väliaikaiskäyttö on tuonut väriä ja elämää Kalasataman alueelle. 9 Nuorten omaehtoinen toiminta muuttaa arjen ehtoja Perinteinen järjestötoiminta ja hierarkkiset rakenteet eivät enää vedä nuoria puoleensa samalla tavalla kuten ennen. Nuoret toimivat yhä enemmän epämuodollisissa verkostoissa tai väliaikaisten hankkeiden ympärille syntyvissä ryhmissä. Nuorten poliittisen toiminnan ja osallistumisen omaehtoistuminen ovat tutkimusten mukaan voimistuva tendenssi. (Rinne 2010) Skeittarit, graffitimaalarit, mopomiitit sekä uudet kaupunkiliikkeet, kuten kaupunkiviljely, kadunvaltaukset ja pyöräilyaktivismi tai maailmanlaajuinen Occupy-liike ovat esimerkkejä kaupunkitilaa uusin tavoin valtaavista ja käyttävistä ryhmistä. http://www.templace.com/project-pool/onedc69.html?prj_id=3718 Permanent Breakfast tempaukseen osallistuvia aamiaisella. Johannes Grönvall Kadunvaltaus Helsingissä. 10 Samalla on signaaleja siitä että nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen on saanut uusia muotoja. Nuoret kaupunkilaiset ottavat itse kaupunkia ja kaupunkitilaa haltuun mitä erilaisimmin keinoin. Panu Lehtovuori Kaupunkiviljelyä Kalasatamassa. Tarvitaan uusia väyliä ja muotoja nuorten osallistumiselle, vaikuttamiselle ja omaehtoiselle toiminnalle. Myös nuorten näkökulma tulee nostaa kaupunkisuunnittelun keskiöön. Uudet osallistumisen ja vaikuttamisen muodot haastavat käsityksiä edustuksellisesta demokratiasta ja tuovat esiin millaista nuorten toiminta voi tulevaisuudessa olla. Nuorten suhde kaupunkitilaan on muutoksessa. Kaupunki- ja nuorisotutkimuksessa on kiinnitetty huomiota siihen että suurista kauppakeskuksista on tullut nuorten suosimaa tilaa, jossa julkisen ja yksityisen tilan rajat hämärtyvät. Helsingin keskustassa Kampin kauppakeskus ja Sinebrychoffin puisto ovat esimerkkejä tiloista, joissa nuoret haastavat ”hengailullaan” julkisen ja puolijulkisen tilan käyttäytymiskoodeja. (Tani 2011, Keskinen & Lehtonen & Leino, 2011) Tämä vaatii totuttujen toimintatapojen ja työkulttuurin uudelleentarkastelua. Missä nuorisotyötä tehdään, kenen ehdoilla, kenen kanssa? Tarvitaan uusia toimintamalleja ja uusia kumppanuuksia. Nyt on aika luoda mahdollisuuksia nuorisotyötä myönteisesti uudistavien tavoitteiden toteuttamiselle. Sektorikohtaisista palveluista on syytä siirtyä hallintokuntien ja virastojen yhdessä tuottamiin palveluihin.Yhteiskehittämisen kautta nuoret otetaan mukaan toiminnan ja tilojen suunnitteluun. Omien tilojen rakentamisen ja ohjelmoinnin sekä itseä ja omaa viiteryhmää kiinnostavien ja kokoavien tapahtumien järjestämisen kautta yhteiskehittely on kaikkein suorinta ja konkreettisinta. Kaupunkimaantieteessä tilallisten konfliktien yhteydessä puhutaan tiukoista ja väljistä tiloista. (Tani & Kuusisto-Arponen 2011). Tiukat tilat ovat toiminnallisesti ja esteettisesti kontrolloituja homogeenisesti Timo Rossi, http://www.panoramio.com/photo/24448785 Hengailua Sinebrychoffin puistossa. teemoiteltuja tiloja, joissa mitään odottamatonta ei saa tapahtua.Väljät tilat elävöittävät kaupunkia ja antavat luvan sattumanvaraisille kohtaamisille, spontaaniudelle, monimuotoisuudelle ja yllätyksellisyydelle. (ibid.) 11 2 TILAPÄISET KÄYTÖT MAHDOLLISUUTENA TAVOITE: tilapäiset käytöt osaksi nuorisotoimen tilakonseptia Nuorten tilojen kehittäminen vaatii uutta ajattelua ja nuorten omaehtoisen toiminnan tunnistamista! Vaatimus Helsingin nuorisotoimen tila- ja toimintakonseptin uudelleentarkastelusta on todettu myös nuorisotoimen strategiassa, jossa palvelukonseptin uudistuminen – tilat, toiminta ja sen tuottaminen – on nostettu yhdeksi neljästä fokuksesta. Tärkeällä sijalla strategiassa on myös nuorten osallistaminen kaupunki- ja aluesuunnitteluun. Nuorisokiihdytin* tarjoaa osaltaan keinoja näihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Tilapäiset käytöt ovat yksi tilakonseptin uudistamisen väline. Ne antavat uusia eväitä nuorten omaehtoiseen ja muuttuviin tarpeisiin reagoivaan tilojen tuottamiseen, yhdessä Nuorisoasiankeskuksen ja muiden ammattilaisten kanssa. Omien tilojen rakentamisen ja ohjelmoinnin sekä itseä ja omaa viiteryhmää kiinnostavien ja kokoavien tapahtumien järjestämisen kautta yhteiskehittely on kaikkein suorinta ja konkreettisinta: 12 puhumisen sijasta tehdään, ja tulos on heti koettavissa. Helsingin nuorisotoimella on jo monipuolisia kokemuksia tilapäiskäyttöihin liittyvistä hankkeista mm. Kalasatamassa (Kalasatama Temporary). Helsingin nuorisotoimi on ottanut aktiivista roolia tukemalla nuorten omaehtoisia tilahankkeita (esim. nuorten sosiaalikeskushankkeet, Suvilahden skeittipuistohanke, pyöräilyhankkeet). Tilapäiskäyttöä kehittänyt Oranssi ry on nuorisotoimen pitkäaikainen yhteistyökumppani. Myös monilla nuorisotiloilla on kertynyt merkittävää kokemusta kaupunkitilojen käytöstä ja alueellisista hankkeista, joissa nuorisotoimella ja paikallisella nuorisotilalla on ollut merkittävä rooli (mm. Harjun nuorisotalo, Kallio kukkii, alueelliset kulttuuritapahtumat). Kalasataman skeittipuisto keväällä 2012. Kaupunkikiihdytin* – Nuorisokiihdytin* Kaupunkikiihdytin* -pika-analyysi (Lehtovuori ja Ruoppila 2011, 2) määrittelee tilapäiset käytöt kestoltaan määräaikaisiksi ja luonteeltaan kokeileviksi käytöiksi, joille tarjoutuu tilaa muuttuvilla teollisuusja satama-alueilla mutta myös eri tilanteissa vanhan kaupunkirakenteen sisällä.Ympäristöministeriön tukeman analyysin keskeinen tulos oli se, että tilapäisten käyttöjen kautta voi syntyä toimintamalleja ja palvelualustoja, joilla on niin sosiaalista, kulttuurista kuin taloudellistakin merkitystä. Tilapäiset käytöt "ovat toimiva tapa tuottaa houkuttelevia kulttuurisia ytimiä, eri ryhmiä yhdistäviä avoimia tiloja, työpaikkoja ja uutta liiketoimintaa." (ibid.) Tämä uudenlaisiin ja innovatiivisiin kaupunkitiloihin viittaava tulos on Nuorisokiihdytin* -työn tärkeä lähtökohta. Ajatuksemme on, että tilapäisten käyttöjen kautta voitaisiin toisaalta vastata nuorten muuttuneisiin tapoihin käyttää kaupunkia ja toisaalta monipuolistaa nykyisten tilojen käyttöä. Niiden kautta voidaan luoda uusia toimintamuotoja, tavoittaa uusia käyttäjäryhmiä, kattaa nuorisotyön katvealueita ja käynnistää toiminta nopeasti uusilla alueilla. Tilapäisten käyttöjen mahdollisuuksiin kuuluvat myös kaupunkikulttuurin esille tuominen ja kulttuurinen nuorisotyö. Sekä tilallisesta että toiminnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna tilapäiset käytöt ovat Nuorisoasiankeskukselle yhtä aikaa kehittämisen väline ja sen tulos. julkisen tahon tuki omistaja välittäjä käyttäjä väliaikainen käyttö 13 Kaupunki muuttuu tekemällä Tilapäisten käyttöjen kenttä ulottuu hetkellisistä tapahtumista pitkäjänteiseen kaupunkitilan kehittämiseen. Tilapäisyyden kirjoon kuuluvat mm. kadunvaltaukset, yhteisötaide, happeningit ja kantaa ottava kaupunkitaide (new genre public art), konsertit ja http://www.flickr.com/photos/annegossie/6236956719/ Ravintolapäivä helsingissä. 14 kaupalliset tapahtumat, projisoinnit, pop-up -ravintolat ja -kaupat, arkisten kaupunkitilojen elävöittäminen, unohtuneiden teollisuusympäristöjen uusiokäyttö ja tilapäiset puistot. (Lehtovuori ja Ruoppila 2011, 4) Nuorisotoimelle tilapäiset käytöt tarjoavat laajan paletin ideoita ja työvälineitä, joiden avulla voi tavoittaa uusia käyttäjäryhmiä ja viedä toimintaa sinne missä nuoret ovat. Tilapäisyyden kirjon ääripäiden – hetkellisten tapahtumien ja pitkäjänteisen kehittämisen – edellytykset ja vaatimukset poikkeavat toisistaan, mutta parhaimmillaan kaikilla tilapäisillä käytöillä on uutta luovan impulssin luonne: ne auttavat näkemään kaupungin toisin. Ravintolapäivä on mahtava esimerkki itseorganisoituvan tilapäisyyden voimasta. Kalasatama Temporary, jossa myös Nuorisoasiankeskus on ollut aktiivisesti mukana, puolestaan osoittaa tilapäisten käyttöjen mahdollisuuksia uuden kaupunginosan rakentumisessa ja sen sosiaalisten verkostojen muodostumisessa. http://kalasatamanvaliaika.fi/archives/395 Ihana kahvila oli osa Kalasataman väliaikaa vuonna 2011. Kaupunki muuttuu tekemällä, ja nimenomaan nuorilla pitäisi olla nykyistä suurempi rooli uuden Helsingin synnyttämisessä. Tilapäiset käytöt ovat mahdollisuus Kaupunkikiihdytin* -analyysissä löytyi paljon ideoita sekä toimintamalleista että paikoista, joissa tilapäisten käyttöjen kautta voisi luoda uutta kaupunkikulttuuria ja tuottaa myös taloudellista lisäarvoa. Suurimmaksi esteeksi hahmottui kaupunkien monimutkainen ja osin ristiriitainen byrokratia, jonka minkä tahansa käytön vastuullinen järjestäjä joutuu kohtaamaan. Saattaa olla lähtökohtaisesti epäselvää mitä lupia tarvitaan, tai virastoilla voi olla asiasta ristiriitainen näkemys. Ainakin Helsingissä kaavoitusprosessia pidettiin tilapäisten käyttöjen kannalta liian sitovana ja jäykkänä. Myös uusien tai virastojen TAPAHTUMA TAPAHTUMA perustoimintaan kuulumattomien käyttöjen vastuukysymyksissä on epäselvyyttä. (Lehtovuori ja Ruoppila 2011, 15) Ratkaisuksi ehdotimme uudenlaista paikkasidon naista ja määräaikaista kehittämisvälinettä, Kaupunkikiihdytintä*, joka madaltaisi eri toimijoiden kynnystä ottaa tiloja uusiin luoviin käyttöihin. Kaupunkikiihdytin* voisi palvella myös nuorten muodostamien ryhmien tai perustamien yhdistysten ja yritysten tarpeita. Oheinen kaavio esittää idean roolin kaupunkirakentamisessa. PYSYVÄ RAKENTAMINEN KAUPUNKIKIIHDYTIN* PYSYVÄ RAKENTAMINEN Rakennusvalvonnan näkökulma Suomen lainsäädäntö ja Helsingin kaupungin käytännöt antavat jo nykyisellään ainakin kolme mahdollisuutta nopeuttaa ja keventää lupamenettelyjä. Näitä ovat tilapäinen ja määräaikainen rakennuslupa sekä neuvoteltu lupamenettely (Jääskeläinen 2012). Tilapäisen rakennusluvan mahdollisuus on poikkeus, josta säädetään Maankäyttö- ja rakennuslain 23. luvussa (MRL 176§) (Jääskeläinen 2008, 29). Tilapäinen lupa myönnetään viideksi vuodeksi, ja sen avulla voidaan viranomaisen harkintavallan puitteissa myöntää hyvinkin monenlaisia ja tilapäisten käyttöjen kannalta oleellisia poikkeuksia. Toisin kuin tilapäinen, määräaikainen lupa ratkaistaan pysyvän rakennusluvan myöntämisedellytysten kautta. Se voi tarjota kompromissin tilanteissa joissa lupaviranomainen on epävarma luvan edellytyksistä (ibid., 30). Tälläkin mahdollisuudella voi olla luovien ja kokeellisten käyttöjen kentässä merkitystä. Neuvoteltua menettelyä käytettiin muun muassa Kaapelitehtaan uudiskäy- 15 tön ja siihen liittyvien korjausten kohdalla 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Neuvoteltu menettely on selvästi olemassa, mutta sitä ei ole Helsingissä formalisoitu (Jääskeläinen 2012). Kuva: Gregorius http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Kaapelitehdas_2010.jpg Kaapelitehtaan uudiskäytön ja siihen liittyvien korjausten kohdalla käytettiin neuvoteltua menettelyä. 16 Asuntotuotannon helpottamiseen tähtää lisäksi Laki kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta (1257/ 2010). Tätä edellisen asuntoministeri Vapaavuoren ”normitalkoisiin” pohjaavaa lakia ei voine suoraan soveltaa nuorisotiloihin tai julkisen kaupunkitilan ilmiöihin, mutta se on kiinnostava esimerkki tiettyihin kaupunkeihin sovelletusta ja kokeiluihin kannustavasta erityislainsäädännöstä. Laki on voimassa vuodet 2011-2013. Se antaa Helsingille, Espoolle,Vantaalle ja Turulle osan muutoin valtiolle (ELY-keskuksille) pysyvien säännösten mukaan kuuluvasta poikkeamistoimivallasta sekä muitakin prosessien keventämisen ja nopeuttamisen mahdollisuuksia. Nykyinen hallitus mahdollisesti haluaa laajentaa lain soveltamista. (Jääskeläinen 2012) Tilapäinen rakennus tai käyttötarkoitus voi periaatteessa poiketa kaikista rakentamista koskevista määräyksistä. Henkilöturvallisuus on kuitenkin oleellista aina varmistaa, muista vaatimuksista voidaan tapauksittain joustaa. Invalidien esteettömyydestä on Helsingissä ollut lakia tiukempi tulkinta. Myös elintarviketurvallisuutta vaalivat viranomaiset ovat yleensä varsin ehdottomia. Kaikkineen lisääntyvä turvakulttuuri ja erilaisten juridisten vastuiden huolellisempi punninta on viime aikoina vähentänyt joustoja ja tapauskohtaista harkintavallan käyttöä. Kansainvälisessä vertailussa Suomen ja Pohjois maiden lait ja laintulkinnat ovat viime aikoina tiukentuneet. Pohjoismaiden ulkopuolella kehitys kulkee ainakin osittain sallivampaan suuntaan. (Jääskeläinen 2012) Berliini lienee paras esimerkki kaupungista, jossa tilapäiset käytöt ovat näkyviä ja niillä on jopa strateginen rooli uudenlaisen (Berliinin tapauksessa boheemin, luovan ja taloudellisessa mielessä vaihtoehtoisen) kaupungin tuottamisessa. Berliinissä sekä viralliset tahot että yritykset ja voittoa tuottamattomat vapaat toimijat ovat olleet mukana luomassa uusia toimintatapoja, sääntöjen tulkintoja, sopimusmalleja, tietopankkeja ja välittäjiä. Kiinteistötoimen näkökulma Kiinteistötoimi näkee tilapäiset käytöt osana normaalia viraston toimintaa ja kiinteistöjen ylläpidon strategiaa. Erilaisia tilapäiskäyttäjiä ovat esim. kau- pungin omat virastot, erilaiset yhteisöt, yhdistykset ja yritykset. Tilojen määräaikaista ja lyhyaikaista vuokrausta tehdään jo nyt. Kiinteistötoimen hallinnassa on tiloja jotka odottavat purkua tai uudiskäyttöä. Näiden tilojen tyhjillään pitäminen ei ole taloudellisesti järkevää, jos niille on suorat kulunsa kattavaa käyttöä. Kiinteistötoimen näkökulmasta tilapäiskäyttöön soveltuviin tiloihin liittyy usein suunnittelemattomuus. Tilanteet ovat yllättäviä ja odottamattomia, esim. kunnostusta ja uusiokäyttöä odottava tila saattaa yllättäen tyhjentyä ja rakennuksen tai tilojen uusiokäytön suunnittelu saattaa kestää pitkään, varsinkin jos uusiokäyttö edellyttää uutta asemakaavaa tai käyttötarkoituksen muutosta. Kiinteistötoimen näkökulmasta tilapäiskäyttöön soveltuvat tilat ovat usein myös puutteellisia ja niiden käyttöönotto vaatii toimijalta erityistä asiantuntemusta. työkumppanina. Kiinteistötoimesta korostetaan että tilapäiskäytön edellytyksenä on että nuorisotoimella on valmius ja asiantuntemusta tilojen käyttöönottoon ja toimintoja jotka soveltuvat tällaisiin tiloihin. (Nieminen 2012) Väliaikaista käyttöä Suvilahdessa. Kiinteistötoimen tavoitteena on synnyttää myös pilottihankkeita eri tahojen kanssa, joissa tilapäiskäyttöjen hyötyjä voitaisiin käytännössä kokeilla. Myös nuorisotoimi nähdään potentiaalisena yhteis- 17 3 ESIMERKKEJÄ JA IDEOINTIA Kansainvälisiä esimerkkejä uudentyyppisistä nuorten tiloista Muualla Euroopassa ja maailmalla on koko joukko esimerkkejä uudentyyppisistä tiloista ja toimintamalleista, joissa tilapäisyys on tavalla tai toisella ollut keskeisessä roolissa ja joissa nuoret ovat ottaneet aloitteen omiin käsiinsä. Esittelemme tässä joitakin hankkeita. Edullista tilaa merikonteista Merikontteja voi käyttää nopeasti pystytettävien ”pop-up” tilojen alustana tai edullisina muutamia vuosia toimivina tiloina. Esimerkkejä: opiskelijaasuntoja NDSM-telakan vieressä Amsterdamissa, Lift 11 –projektin katutaidegalleria Tallinnan satamassa 2011, Ihana-kahvila Kalasatamassa 2011. Platoon Kunsthalle on hyvin dynaaminen kansainvälinen toimijaverkosto joka on rakentanut konteista muutamia vuosia kestäviä kulttuuri- ja toimintakeskuksia mm. Berliiniin ja Söuliin. http://www.kunsthalle.com/ 18 Kafe Respect – ungdomskafé och klub Maahanmuuttajanuorten aloitteesta syntynyt nuorten kulttuurikahvila ja tapaamispaikka, musiikkitila ja studio Rinkebyn asuinalueella Tukholmassa paikallisessa Folkets Husetissa. Nuoret ylläpitävät itse tiloja ja toimintaa. Toiminnasta on alun tilapäisyyden jälkeen vakiintunut.Vastaavaa toimintamallia on sovellettu Oranssin toiminnassa Herttoniemessä. http://rinkeby.nu/ Herttoniemen nuorisostudio Nuorisostudion perustajat ovat itähelsinkiläisiä nuoria, jotka aloittivat murrosiässä vuonna 2006 musiikin ja videoiden tekemisen vaihtoehtona kadulla maleksimiselle.Vanhetessaan nuoret alkoivat kantaa huolta alueella asuvista vailla tekemistä ja vapaa-ajan viettopaikkaa olevista nuorista.Vuonna 2011 nuoret lähtivät itse pyörittämään musiikkistudiota alle 25-vuotiaille monikulttuurisuustaustaisille nuorille. Nuoret rakensivat itse talkoovoimin studion väliaikaiseen tilaan Herttoniemen teollisuusalueella, uusi tila avautuu kesällä 2012 Herttoniemen metroaseman läheisyyteen. Hanke on saanut EU-rahoitusta Youth In Action –ohjelmasta sekä Helsingin nuorisotoimesta. Kalasataman väliaika Kalasataman väliaika / Kalasatama Temporary on väliaikaiseen ympäristötaiteeseen ja ympäristöihin keskittynyt projekti, joka toimii Kalasataman alueella sen rakentamisaikana. Projektin tavoitteena on tehdä Kalasataman alueesta elävä osa kaupunkia jo rakennusaikana ja hyödyttää tulevia asukkaita luomalla miellyttävää väliaikaista ympäristöä. Hanke tuo alueelle väliaikaista ympäristötaidetta yhteistyössä taidekoulujen, itsenäisten taiteilijoiden tai taiteilijaryhmien sekä muiden asiasta kiinnostuneiden kanssa. Nuorisoasiankeskus on ollut vahvasti mukana Temporary Kalasatama –hankkeessa. Alueella on toiminut mm. graffitiaita, kulttuuritoimintaa konttikylässä, ilmaiskonsertteja jne. Toiminta jatkuu kesällä 2012. http://kalasatama.blogspot.com/ neliön tontille rakennetaan talkoovoimin pääkaupunkiseudun suurinta betoniskeittiparkkia. Skeittipuisto on yksi Worls Design Capital -hankkeista. Skeittipuiston rakentaminen jatkuu edelleen. http://wdchelsinki2012.fi/ohjelma/2011-11-06/kalasataman-skeittipuisto Kalasataman skeittipuisto - Suvilahti DIY Park Kalasataman alueella sijaitseva omaehtoinen betoniskeittipuisto edustaa skeittipuistojen uutta linjaa. Helsingin kaupungin tilakeskukselta saadulle 900 Anssi Paukkunen 19 Annikin puutalokortteli Annikinkadun puukorttelin asukkaat perustivat vuonna 1994 yhdistyksen ajamaan talojen suojelua. Eräs Annikin Tähti ry:n toiminnan suurista voitoista oli Annikin korttelin suojelu kaavalla vuonna 2001.Yhdistyksen työ palkittiin, kun maaliskuussa 2007 Tampereen kaupunki päätti myydä korttelin Pirkanmaan yhteisöasujien kokoamalle ostohankkeelle. Rakennusia kunnostetaan parhaillaan. Vuonna 2001 yhdistys muuttui asukasyhdistyksestä yleishyödylliseksi yhdistykseksi, johon voivat kuulua muutkin kuin talojen asukkaat. Annikin Tähti ry:n tarkoituksena on vaalia Tampereen kaupungin omistuksessa olevassa ”Annikin puutalokorttelissa” säilynyttä kulttuuri- ja asumishistoriaa. http://www.annikinkatu.net/ Pro Manillasäätiö Turun Manillaan 1990-luvun alussa kotiutunut Aurinkobaletti perusti vuonna 1997 Pro Manilla säätiön, jonka tavoitteena oli kulttuurihistoriallisesti 20 arvokkaan Manillan suojelu ja kunnostaminen kulttuurikeskukseksi.Vuonna 2000 tehdyllä kaupalla tehdaskiinteistö siirtyi Pro Manillasäätiön hallinnoimalle Kiinteistö Oy Turun Manillalle. Muutaman vuoden kuluessa Manillan tehdas on täyttynyt taide- ja kulttuurialojen yrityksistä. Turun kaupunki on tukenut hanketta. Manillan tiloja vuokrataan myös lyhytaikaiseen tapahtuma- ja kulttuurikäyttöön. http://www.manillantehdas.fi/ Oranssin nuorten asumistoiminta Talonvaltausliikkeenä vuonna 1990 toimintansa aloittanut helsinkiläinen Oranssi ry on kunnostanut Helsingin kaupungin omistamia rakennuksia nuorisoasunnoiksi. Useat Oranssin kunnostamat kohteet ovat olleet purku-uhan alla ja näin saaneet uutta käyttöä ja suojeltu. Oranssin kehittämää nuorten omaehtoisen asumisen mallia voisi soveltaa myös laajempaan käyttöön. Oranssin asumistoiminnasta vastaa toimintaa varten perustettu yhtiö Oranssi Asunnot Oy. Oranssin asuinyhteisöissä asuu n. 120 nuorta ja nuorta perhettä. http://www.oranssi.net/asuminen Ungdomshuset Dortheavej Kööpenhamina Stengade Kööpenhamina Kööpenhaminassa Norrebron kaupungiosassa sijaitseva Stengade 18 on esimerkki käyttäjälähtöisestä ja omaehtoisesta musiikki- klubi- ja konserttitoimintaan perustuvasta tilasta. Toiminta alkoi tilapäisissä tiloissa ja vakiintui myöhemmin. Tila on kunnostettu ja sitä ylläpidetään pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Kööpenhaminassa Norrebron kaupunginosassa sijaitseva Stengade 18 on omahetoiseen musiikkiklubi- ja konserttitoimintaan perustuva tila. Tila on kunnostettu ja sitä ylläpidetään pääasiassa vapaaehtoisvoimin. http://www.ungeren.dk/ http://www.stengade.dk/ Hirvitalo - Pispalan nykytaiteen keskus Pispalan nykytaiteen keskus, eli kotoisemmin Hirvitalo, on vuonna 2006 perustettu kulttuuritila. Hirvitalo pyrkii edesauttamaan mahdollisimman monipuolisen ja elävän kulttuuririntaman muodostumista ja hyvinvointia Tampereella ja erityisesti Pispalassa. Hirvitalo on Pispalan kulttuuriyhdistyksen ylläpitämä. Toiminta loppui rakennuksen kunnostukseen toukokuussa 2012. http://www.hirvikatu10.net 21 L´Ateneu Nou Barris Barcelona 22 • Vuosi: 1977- • Sijainti: Nou Barris, Barcelona, Espanja • Toimijat: Kulttuurikeskus on itsenäinen ja autonominen, tilaa hallinnoi paikallisten asukkaiden ja tilan käyttäjäryhmien hallinnoima yhdistys (l'associació Bidó de Nou Barris). Hanke saa rahoitusta Espanjan valtiolta ja Barcelonan kaupungilta. • Kuvaus: L´Ateneu Nou Barris on Barcelonan pohjoisosassa Nou Barriksen asuinalueella vanhassa sementtitehtaassa sijaitseva kulttuurikeskus. Asukkaiden valtaamasta sementtitehtaasta on kehittynyt kansainvälisesti merkittävä kulttuurikeskus. Paikalliset asukkaat vaativat asuinalueen keskellä sijainneen tehtaan lopettamista ympäristösyistä 1970-luvun loppupuolella ja valtasivat lopulta tyhjilleen jääneen tehtaan. • Vaikutukset: L´Ateneu on erikoistunut sirkustaiteeseen, tiloissa toimii mm. lasten ja nuorten sirkuskoulu. Toiminnassa korostuu vahva alueellinen identiteetti, yhteisöllisyys ja osallisuus, tila on Nou Barriksen asuinalueen sosiaalisen toiminnan keskus. Toiminta on kohottanut köyhän asuinalueen identiteettiä. • Uudet toimintamallit: Toiminnassa korostuu paikallisten asukkaiden aktiivisuus ja osallisuus sekä kulttuuritoiminta paikallisen identiteetin rakentamisen, sosiaalisen toiminnan ja koulutuksen välineenä. • Yhteystiedot/lisätietoa: http://ateneu9b.net/ 23 ROTE FABRIK 24 • Vuosi: 1980- • Sijainti: Seestrasse 395, Zurich, Sveitsi • Toimijat: IG Rote Fabrik (Interest Group Rote Fabrik) • Kuvaus: on Sveitsissä vanhan silkkitehtaan tiloissa toimiva kulttuurikeskus, jonka päätavoitteena tarjota vaihtoehto perinteiselle kulttuurin harjoittamiselle ja tarjonnalle, nykykulttuurin ja kriittisen ajattelun edistäminen. Nuorten vuonna 1980 valtaamassa vanhassa tehtaassa harjoitetaan monipuolista kulttuuritoimintaa ja siitä on muodostunut Sveitsin kulttuurikeskusten lippulaiva. Toiminta on monipuolista klubitoiminnasta kaupunkitapahtumiin ja teatteriin. Tiloja ovat Aktionshalle, Clubraum ja Fabriktheater. • Vaikutukset: Rote Fabrik on Euroopan suurimpia omaehtoisia kulttuurikeskuksia. Tehdas on muodostunut paikallisen asuinalueen alueelliseksi vetovoimatekijäksi. Toiminnassa korostuvat tasa-arvo, suvaitsevaisuus ja kulttuuritoiminnan saavutettavuus. • Uudet toimintamallit: Rote Fabrikin toiminta perustuu ruohonjuuritason demokratiaan ja käyttäjien hallintoon. Rote Fabrik on sateenvarjo-organisaatio, jonka suojissa toimii tusinan verran muita kulttuuriyhdistyksiä ja -yhteisöjä. • Yhteystiedot/lisätietoa: http://www.rotefabrik.ch 25 Oranssin Valvomo • Vuosi: 2010- • Sijainti: Suvilahti, Helsinki • Toimijat: Oranssi ry, Arkkitehtitoimisto Livady Oy • Kuvaus: Syksyllä 2008 Helsingin Suvilahdessa nähtiin oranssihaalarisia nuoria siivoamassa purkuun tuomittua kaasulaitoksen valvomorakennusta. Syntyi idea itäisen ja läntisten kaupunginosien kohtaamispisteessä sijaitsevasta nuorten toimintakeskuksesta,Valvomosta.Valvomo-rakennus kunnostetaan ja otetaan käyttöön vaiheittain vuosien 2010-2013 aikana osana Suvilahden urbaania kulttuurikeskittymää. Ensimmäiset tilat julkiseen käyttöön valmistuvat syksyllä 2012. Hanketta rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö, RAY sekä Helsingin nuorisoasiainkeskus. • Vaikutukset: Nuorten yhteiskehittelyllä ja talkootyönä itse rakentaen tehdään nuorten toimintakeskus osaksi Suvilahtea. Toiminnassa yhdistyy nuorten ja ammattilaisten yhteistyö. Hankkeessa korostuu nuorten itse tekeminen. • Uudet toimintamallit: Nuorten toimintakeskus Valvomon kunnostushanketta ja toimintaideaa on kehitelty yhteiskehittelyn keinoin työpajoissa Oranssin aktiivien, nuorten sekä kaupunkisuunnittelun ja nuorisotyön ammattilaisten kanssa;Yhdessä on tuotettu visio rakennuksen tulevalle käytölle. • Yhteystiedot/lisätietoa: 26 http://www.oranssi.net/valvomo Kunnostetaan nuorten toimintakeskukseksi 2010-2013. www.oranssi.net Rakennuttaja: Oranssi ry Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Livady Oy Rakennuttajakonsultointi: Procofin Oy 27 Porin Annantalo ”Annis” • Vuosi: • Sijainti: • Toimijat: • Kuvaus: 1980- • Vaikutukset: ”Annis” on sosiaalinen kulttuurikeskus, joka on vuodesta 1980 asti antanut mahdollisuuden nuorille toteuttaa omia taiteellisia visioitaan talon luomassa vapaassa ilmapiirissä. Kulttuurikeskus on vuosikymmeniä toiminut taiteen tekemisen laboratoriona ja nuorten henkisenä kotina. ”Anniksen” tehtävänä ei kuitenkaan ole ollut kouluttaa pelkästään taiteilijoita vaan auttaa lapsia ja nuoria löytämään kulttuurista elämäänsä rikastuttavia sisältöjä, taiteen tekemisen kautta. Annankadulla on tarjottu myös koulutusta lasten ja nuorten parissa toimiville ohjaajille. • Uudet toimintamallit: ”Anniksesta” on muodostunut elävä kulttuurikeskus, jonka nuorisokulttuurinen merkitys on ollut Porin kaupungille merkittävä. Nyt Porin kaupunki on havainnut ”alakulttuurien” arvon jopa kaupungin markkinoinnissa – Annis on tämän skenen kiteytymä Porissa. • Yhteystiedot/lisätietoa: http://www.pori.fi/annis.html Annankatu, Pori Porin Teatterinuoret, Porin kaupunki Annankatu 6 eli ”Annis” on Porin kaupungin omistama entinen teollisuuskiinteistö, joka luovutettiin nuorten teatteriharrastajien käyttöön vuonna 1980. Porin kaupunki myönsi nuorille samana vuonna korjausavustuksen ja rakennusta korjattiin talkootöinä kaupungin avustuksella. 1996 Porin kaupunki teki päätöksen Annankatu 6:n peruskorjaamisesta. http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Annankatu_6_%28Pori%29.jpg 28 http://www.pori.fi/annis/historia.html http://www.pori.fi/annis/annankatu6.html http://www.porinteatterinuoret.net/galleria.html http://www.panoramio.com/photo/3713985 http://www.vihreateatteri.net/?page_id=49&album=1&gallery=3 29 NUORISOKIIHDYTIN* -TYÖPAJAT Järjestimme 14.2. työpajan Nuorisoasiainkeskuksen tiloissa (osallistujalista raportin lopussa). Työpajassa oli kaksi osaa: avoin ryhmähaastattelu ja tiettyyn paikkaan tai kaupunginosaan keskittyvä paikkalähtöisen kehittämisen simulaatio. Paikoiksi valikoituivat Helsingin keskusta - Töölönlahti ja Herttoniemen metroasema - Roihupelto. Nämä osallistujien 30 kiinnostuksesta nousseet valinnat kuvaavat hyvin nuorisotyön tämänhetkisiä dynaamiseen ”metro-Helsinkiin” tiivistyviä haasteita ja mahdollisuuksia: miten tuottaa kutsuvaa ja sosiaalisesti keskeistä ei-kaupallista tilaa Helsingin ydinkeskustaan ja miten löytää toimintamalli nopeasti muuttuviin aluekeskuksiin ja asuinkaupunginosiksi muuttuville tai tiivis- tyville esikaupunki- ja teollisuusalueille. Seuraavassa lyhyt tiivistelmä paikkalähtöisen kehittelyn löydöksistä. Vetovoiman tunnistaminen - pienellä investoinnilla tai nuorten omana talkootyönä alkuun - houkutteleva paikka, skene ________________________________________________________________________ Toimijat ________________________________________________________________________ Mitä tehdään ________________________________________________________________________ NK:n rooli ________________________________________________________________________ Budjetti ja aikataulu Vetovoiman jalostaminen – vaihe 1 ________________________________________________________________________ - Onnistumisen yhteiskehittelyn kautta uusia ideoita kriteerit - cultural mapping - näkyvyys, tunnettuus - tilapäiset käytöt ja hetkelliset rakenteet Vetovoiman jalostaminen – vaihe 2 - ideoiden bifurkaatiot - uusia toimijoita mukaan - toiminnan vakiintuminen - korjaustoimia, täydentäviä rakenteita ________________________________________________________________________ Toimijat ________________________________________________________________________ Mitä tehdään ________________________________________________________________________ NK:n rooli ________________________________________________________________________ Budjetti ja aikataulu KÄÄNNEPISTE ________________________________________________________________________ Onnistumisen kriteerit - onko syntynyt sellaista uutta joka alkaa vaikuttaa alueen profiiliin tai NK:n toimintaan? - seuraavan vaiheen yhteiskehittely uudelta pohjalta - taktisesta strategiseen ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ Toimijat Arviointi ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ Toimijat Arviointi ________________________________________________________________________ Mitä tehdään ________________________________________________________________________ Mitä tehdään ________________________________________________________________________ NK:n rooli ________________________________________________________________________ NK:n rooli Innovaation jalostaminen - sosiaaliset yritykset - spin-offs - idean levittäminen ________________________________________________________________________ Toimijat ________________________________________________________________________ Mitä tehdään ________________________________________________________________________ NK:n rooli ________________________________________________________________________ Budjetti ja aikataulu ________________________________________________________________________ Onnistumisen kriteerit Työpajojen kohteiden, keskusta ja Herttoniemi, ideoinnissa ________________________________________________________________________ Arviointi käytettiin tätä vähittäisen kehittämisen mallia 31 Keskusta Työpajan lähtökysymys oli miten keskustan alueella nuorille suunnattuja toimintoja ja tiloja voisi kehittää. Erityisesti nousivat esille Keskusta-Kampin sekä Töölönlahden alue. Työpaja pureutui Töölönlahdella sijainneiden VR:n tavaramakasiinien raunion mahdollisuuksiin toimia uudenlaisen keskustan nuorisotilan katalysaattorina ja yhteiskehittelyn alustana. Tilapäiskäytöt koettiin mahdollisuudeksi, ja työpajan pohjaksi ehdotettu vaiheittainen, tilapäisiin käyttöihin perustuva ideointi osoittautui tuottavaksi. 0.Vetovoiman tunnistaminen Keskustan alueella on hyvät liikenneyhteydet, alueelta kuitenkin puuttuu nuorille suunnattua toimintaa ja tiloja. Esimerkiksi Kampin alue vetää nuoria puoleensa. Ongelmaksi on muodostunut myös julkisuudessa esiin noussut nuorten ulossulkeminen Kampin keskuksesta (vrt. ”hengailun maantiede”). Yhteistyömahdollisuuksia tarjoavat mm. vanha linjaautoasema, joka on kaupungin omistama, tiloissa toimii mm. kaupunkisuunnitteluviraston Laituri sekä Walkersin tilat, alueelle aloittaa toimintansa Kappeli sekä Pyöräkeskus. Töölönlahden alueella on hyviä kokemuksia nuorisotoimen järjestämästä purjehdus- 32 toiminnasta, jossa kevyellä organisaatiolla on kyetty järjestämään toimintaa nuorille. Narinkkatori suurena tilana tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia tilapäisille nuorille suunnatuille tapahtumille. Töölönlahden alue olisi sopiva erilaiselle kesätoiminnalle, alueen luonne kansalaistorina myös tukee nuorisotoimen läsnäoloa alueella. Työpajassa pohdittiin miten VR vanhat makasiinit voisivat kevyellä kunnostuksella soveltua tilapäisluonteiseen toimintaan, jota voivat olla esimerkiksi kesäkonsertit tai kesäkahvila, talviaikaan alueelle sopisi esimerkiksi lumiramppi. 1.-2.Vetovoiman jalostaminen Toiminta olisi mahdollista yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.Vanhan linja-autoaseman tilat, esimerkiksi Laituri ja yhteistyö kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Narinkkatorin alueelle sopisi esimerkiksi konteista väliaikaisluonteisia tapahtumia. Muita kevyellä infralla toteutettavia pop-up tapahtumia voisi olla esimerkiksi Kalasataman tapainen Ihana kahvila, näyttelytoiminta, musiikki- ja kulttuuritapahtumat ja skeittaus. Tilakeskus voisi kunnostaa VR:n vanhat makasiinit puolilämpimäksi tilaksi, jossa olisi tapahtumatoimintaa ja yleisemmin Kansalaistorin toimintaa tukeva kevyt infra (wc, vesi, kevyt keittiö). Töölönlahden alueelle sopisi erilaista toimintaa, mm. kesäkahvila, musiikkia ja teatteria.Yhteistyötä voisi tehdä esimerkiksi Musiikkitalon opiskelijoiden kanssa. Alueelle sopivaa talvitoimintaa voisi olla esimerkiksi lumilautailu. 4. Innovaation jalostaminen Työpajan ehdotuksen toteuttaminen edellyttää yhteistyömahdollisuuksien kartoittamista alueella ja uuden toimintastrategian synnyttämistä. Työpajassa olennaisena asiana painottui kaupunkitilan käyttö ja haltuunotto. Esiin nousi Nuorisoasiainkeskuksen asiantuntemuksen vahvistaminen kaavoituksessa ja kaupunkitilan suunnittelussa ja sen rooli nuorten edunvalvojana kaupunkitilan suunnittelussa, josta on jo hyviä kokemuksia (esim. Kalasatama). 3. Käännepiste Tilapäiset käytöt toisivat Kampin ja Töölönlahden alueelle uutta toimintaa ja elämää.VR:n Makasiinien säilyttäminen ja uusiokäyttö kohtuullisin kustannuksin tukisi näitä tavoitteita. Nuorisotoimen näkyvyys Keskusta-Kampin alueella lisääntyisi. Nuorisoasiainkeskuksen rooli olisi kehittää uutta toimintaa keskustan alueelle. 33 Herttoniemi Työpajan lähtökysymys oli se, miten saadaan nuorisolle tilaa aivan Herttoniemen metroaseman viereen, kehittyvään paikkaan joka on hyvin saavutettava paitsi vanhasta Herttoniemestä ja Herttoniemenrannasta myös Roihuvuoresta, Tammisalosta, Laajasalosta ja tulevasta Kruununvuoresta. Herttoniemi ympäristöineen on esimerkki uudesta alueesta, jossa on paljon nuoria (vrt. case Viikki jossa on odotettu tiloja vuosikymmen). Tilojen puute johtaa menetettyihin mahdol- lisuuksiin, nuoriin, jotka jäävät palvelujärjestelmän ulkopuolelle. Tilapäiskäytöt ovat tässä mahdollisuus, ja työpajan pohjaksi ehdotettu vaiheittainen, tilapäisiin käyttöihin perustuva ideointi osoittautui tuottavaksi. 0.Vetovoiman tunnistaminen Vetovoimainen on erityisesti vanha 1950-luvun Herttoniemi, jota luonnehtii vahva sosiaalisuus. Yhteisön keskeisiä pisteitä ovat mm. pihakirppikset, Erätorin kioski ja Osuuskunta Ruokapiiri. Tulossa olevat suuret muutokset luovat toisentyyppistä potentiaalia: Herttoniemen metrokeskuksen pitäisi avautua 2017. Kruununvuoren uudet asukkaat ja uusi joukkoliikenteen suunta lisäävät käyttäjävirtoja ja laventavat sosiaalista kirjoa. Kysyntään vaikuttaa myös se, että lähialueella, mm. Herttoniemenrannassa, on pulaa nuorten tiloista. Työpajan löytö olivat Metso Oy:ltä aivan äskettäin tyhjiksi jääneet Tulppatien teollisuushallit 34 Roihupellossa. Suuret hallit nähtiin mahdollisuutena luoda esikaupunkiin uusi versio Kaapelitehtaan dynamiikasta.Vetovoimaan vaikuttavat Siilitien palveluiden mahdollinen häviäminen, Heltecin ammattikoulu jossa on nuorta jengiä ja monia taitoja ja resursseja, sekä myöhemmin raiteille siirtyvä Jokeri-linja, joka tekee Tulppatiestä seudullisesti saavutettavan. 1.-2.Vetovoiman jalostaminen Ensimmäinen toimenpide olisi Tulppatien tyhjien hallien haltuunotto, jossa Nuorisoasiainkeskuksen kontaktit saattavat olla ratkaisevia. Haltuunotossa ja ensi vaiheen keskusteluissa Nuorisoasiainkeskus toimii uskottavana ovien avaajana. Tulppatien hallien ohjelmana olisi ”skeitti, graffiti ja musa”. Päätyyn tehtäisiin lava kaikelle esittämiselle, myös tanssille jolta puuttuu riittävän suuria ja korkeita tiloja. Käytön vakiintuessa NK:n rooli olisi kuratoida toimintaa ja tunnelmaa esimerkiksi valitsemalla käyttäjäryhmiä tai rytmittämällä käyttöä. Samaan aikaan Tulppatien prosessin kanssa nuorisotoimi aloittaa Herttoniemen metroaseman kehittelyn yhdessä kirjaston kanssa ideana minkä tahansa lainaustoiminta, ei vain kirjat ja musa. Tavoitteena olisi uudentyyppinen yhteistila, jonka kautta samalla saadaan tiiviit yhteydet alueen suunnitteluun. Metroasemalle tai sen viereen voisi syntyä ”pystypaikka”, lyhyiden käyntien alueellinen kontaktipiste, josta on henkilötason yhteys Tulppatielle. Pystypaikka voisi toimia osuuskuntana tai tilaajamallin kautta osana jonkin yksityisen kivijalkaliikkeen (esim. Metropesu) toimintaa. Nuorisoasiainkeskuksen rooli on tehdä aloite – itse toiminta on jonkin kaupallisen sivujuonne. kaksisuuntaisen syötön. Tämän tilanteen tunnistaminen on käännepiste, jossa nuorisotoimi voi todeta saaneensa aikaan jotakin uutta ja dynaamista, jotakin joka alkaa elää omaa elämäänsä ja synnyttää uusia ideoita ja kontakteja. Käännepisteessä on oleellista löytää uudentyyppisen nuorisotilan kehittämisen seuraava vaihe, seuraava laadullinen hyppäys, ja välttää jämähtäminen paikoilleen. Juuri ”kaksipaikkaisuus” voisi olla uudistamiseen liittyvä innovaatio, jota voisi myös levittää muihin kohteisiin. Käytännössä tärkeää on pohtia käyttäjäryhmien taloudellista asetelmaa. Mitkä ovat nuorten perustamien yritysten näkymät ja Tulppatien tilan käytön kaupallinen intressi? 3. Käännepiste 4. Innovaation jalostaminen Parhaimmillaan syntyy toimiva kaksipaikkainen nuorisotila rakentuvan metrokeskuksen tiiviin pystypaikan ja Tulppatien vapaasti kehittyvän hallin välille. Tilapari mahdollistaa käyttäjien ja ideoiden Uusien löytöjen tunnistamisen jälkeen täytyy löytää toisaalta tapa varmistaa hyvien toimintamallien ja syntyneiden verkostojen tulevaisuus ja toisaalta exit strategy, se että NK myös pääsee eroon suurista tila- ja toimintavastuista.Valtavia Tulppatien halleja kun ei voi ottaa pysyvästi osaksi Nuorisoasiainkeskuksen tilakantaa.Yksi työpajan idea oli vähittäisen kaupallistamisen ja ulosvuokrauksen strategia, kuitenkin niin että nuorisoasiainkeskus pitää kuratoinnin hallussaan melko kauan ja ylläpitää omaa (pientä) tilaa halleissa (Kaapelitehtaan malli). Mahdollisia suurehkoja, semi-kaupallisia vuokralaisia olisivat Suomen Rullalautaliitto, tanssikoulut ja ammattikoulut. Innovaation jalostamisvaiheen vaikeutena ovat nuorisotyön kaupallistamiseen liittyvä paine muuttaa koko perusidea tasa-arvoisesta ja julkisesta palvelusta. Missä määrin kuvaan kuuluvat esimerkiksi pääsymaksut NK:n tiloihin tai nuorten omat firmat ja sponsorointi? Voiko julkinen ja avoin tila todellisuudessa olla osa kaupallista tilaa? 35 Ryhmähaastattelu 14.2.2012 (lista haastattelussa mukana olleista raportin lopussa) –– Haastattelu eteni vapaamuotoisesti. Teemoina olivat toisaalta Nuorisoasiankeskuksen tilojen ja toiminnan nykytila ja toisaalta uudet tiloihin ja toimintamalleihin liittyvät ideat ja esimerkit. –– Puhuttaessa nykytilanteesta, haastatellut totesivat, että tilat sitovat. Nykyisistä tiloista on vaikea luopua. Taustalla on poliittisesti hyväksytty pyrkimys tarjota kaikille alueille tasaväkisesti toimintaa. Myöskään lyhytaikaisesti nuorisotaloa ei tule helposti jätettyä tyhjilleen (tai suljettua) ja lähdettyä esimerkiksi ulos sopivassa tilanteessa. –– Nuorisoasiainkeskuksen toiminnassa ja toimijuudessa on kiinnostavia ja tilapäisten käyttöjen kannalta hyviä piirteitä. NK:n organisaatio on vapaamielinen, avoin uudelle eikä rajoita toimintaa. Esimerkiksi Siilitien musatilan ”valtaus” 2011 tai toiminta välittäjänä Kalasatamassa (Kalasatama Refresh) osoittaa, että kaikkien (turhien) sääntöjen noudattamatta jättäminen, tietty anarkia on mahdollista. On myös pitkää historiaa tilapäisten käyttöjen parissa, esim. Kokoksen ja Korjaamon alkuvaiheet. NK:n verkostot ja kunkin alueen tuntemus ovat selviä vahvuuksia: tunnetaan alueen asukkaiden tarpeet, toiveet ja ongelmat. –– Tilojen yhteiskäyttö synnytti runsaasti keskustelua.Vantaan esimerkki tilojen yhteiskäytöstä mainittiin, ja kysyttiin voisiko NK:n tilojen käyttöä jakaa eri yhdistysten ja toimijoiden kesken. Tilojen luovuttamista muille tahoille (avainten nouto, Oranssin malli) on jo kokeiltu mm. Roihuvuoressa, hyvin tuloksin. Freiburgin malli, jossa uudet julkiset rakennukset suunnitellaan valmiiksi monikäyttöisiksi, nousi esiin.Voisiko NK hyödyntää muiden toimijoiden tiloja tällä periaatteella? Jos kaupungin tiloja koordinoitaisiin kokonaisuutena, voitaisiin niitä käyttää nykyistä paremmin: yksittäisen viraston ei aina tarvitse omistaa tilaa, vaan rakentaa kumppanuuksia ja yhteistyösuhteita. Betania Punavuoressa (sosiaaliviraston perhetalo) toimii alueellisena kohtaamispaikkana, jossa NK vetää nuorisotoiminnan ja rahaa ei tarvitse liikuttaa. Taivallahden leikkipuisto on puolestaan iltaisin nuorison käytössä ja vuokrat sovitaan vuosittain. –– Roihuvuoren esimerkki, jossa NK on avannut ovet kaikelle paikalliselle 36 toiminnalle (ei pelkästään nuorisolle), osoittaa että myös nuorison kävijämäärät kasvavat, kun on saatu aikaan vilkas ja sosiaalisesti keskeinen tila. Riskejäkin on: jos paikalliset toimijat ottavat vastuulleen toimintoja, vaarantuvatko NK:n työntekijöiden työpaikat? Pohdittiin myös kehittämisen motivaatiota: onko työntekijöillä halua kehittää toimintaa tähän suuntaan, jos he sen takia menettävät työnsä? –– Myös tilojen kausiluonteinen käyttö nousi esiin. Etenkin keväällä säiden lämmetessä nuorisotalojen kävijämäärät romahtavat ihmisten siirtyessä ulos.Voisiko tilat antaa kausiluontoisesti muuhun käyttöön, jolloin työntekijät vapautuisivat liikkumaan nuorten parissa kaupungilla? Toisaalta talvella katettu ja lämmin tila on välttämättömyys. –– Monet nuorten ryhmät haluavat järjestää vain yksittäisiä tapahtumia, eivätkä ole kiinnostuneita pitkäaikaisesta toiminnasta. Kulttuuritarjontaa on Suomessa monelta taholta, ja jopa henkilökohtainen käyttö esimerkiksi perhejuhliin voisi olla mahdollista. Myös erilaisilla verkkoyhteisöillä on tarve tavata kasvotusten, mutta heiltä puuttuu luontevia kohtaamispaikkoja. –– Kiinnostava keskustelu käytiin nuorison paikkojen ”henkisestä tilasta”, eli ympäristön ja käytön yhdessä luomasta tunnelmasta joka voi olla kutsuva ja salliva tai sen vastakohta. On olemassa päätös siitä, että tilat ovat ilmaisia helsinkiläisille järjestöille. Järjestökäyttäjiltä on toisaalta tullut palautetta, että NK:lla on ”lapsileima” ja 13-16 vuotta vanhemmat ikäryhmät vierastavat NK:ta. Kontulan skeittihallissa käyttäjäkunta vaihtelee 6-40 vuotiaisiin, ydinporukka 15-22 vuotiaita. Käyttäjien ikää ei ole katsottu tarpeelliseksi rajoittaa.Vanhemmat nuorisotilojen käyttäjät ovat usein ”taloon kasvaneita”, eri tahot pyörittävät omia teemavuorojaan. –– Uusia tilankäytön ideoita edustavat radanalustilat ja muut infrastruktuurien maisemat, joita voisi ottaa tilapäiseen käyttöön vuodenaikojen mukaan. Mopoilun lisääntyessä NK:n työntekijät ovat jalkautuneet mopoilijoiden tapahtumiin. Uusi idea olisi liikkuva mopojen korjaus- ja tuunauspaja. Toisaalta julkisten rakennus- ten tilojen iltakäyttö on mahdollisuus. –– ”Nuorisobisnes” eli selvästi kaupallinen toiminta ei uppoa NK:n toimintamalleihin. Parikymppiset nuoret ovat kiinnostuneita kokeilemaan tapahtumien järjestämistä tai omaa yritystoimintaa, mutta sellaisen toiminnan tukemiseen NK:lla ei nyt ole eväitä. Kysyttiin voisiko ajatella tukea esim. taloushallinnon hoitamiseen – ei rahoitusta vaan esimerkiksi apua kirjanpitoon? Kiinnostava rajatapaus oli purjehduspiste Töölönlahdella, jossa tehtiin yhteistyössä purjehtijoiden ja kioskinpitäjän kanssa. Lupia ei haettu ja piste toimi 10 vuotta: pienellä panoksella saatiin hyviä tuloksia kun osattiin tunnistaa maantieteellinen potentiaali, ja yhteistyötahot. Toisaalta Hietsu viime kesänä ei toiminut. –– Kaupungin ja myös poliisin byrokratia on kankeaa, eikä ole ehtinyt mukautua uusiin ilmiöihin. –– Lupien perään kysytään vasta, jos jotain menee pieleen. Pelko tapaturmista ja vastuista on kuitenkin myös NK:lle suuri pelote ja rajoittaja toiminnassa. Esimerkkejä ilman pääjärjestäjää tehdyistä tapahtumista, joissa NK ollut mukana ovat Mopomeetit ja Kallio kukkii. 37 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET 1. Nuorisokiihdytin* -pika-analyysi osoitti, että tilapäiset käytöt tarjoavat hyvän mahdollisuuden Nuorisoasiankeskuksen tilakonseptin uudistamiseen. Potentiaalia on runsaasti nuorisotoimen toimintatavoissa ja työntekijöissä, uusissa yhteistyömalleissa, kumppanuuksissa ja verkostoissa, muuttuvassa kaupunkitilassa ja erityisesti nuorissa itsessään. 2. Nuorisoasiainkeskuksen on syytä kirkastaa tilojen tuottamiseen liittyvä asiantuntemuksensa ja profiloitua nuorten edunvalvojana kaupunkisuunnittelun ja –kehittämisen prosesseissa. Työpajat ja haastattelut osoittivat, että Nuorisoasiainkeskuksella on paljon asiaan liittyvää tietoa, kokemusta ja taitoa – tämä kokemus vain pitää koota ja levittää hyödyttämään koko organisaatiota. NK:lla voisi olla tietoinen ja strateginen rooli nuorten uutta luovan näkökulman edistäjänä, hyvinä esimerkkeinä toiminta Kalasatamassa ja Ruuti-hanke. 3. Seuraava askel on ottaa aktiivinen rooli Helsingin eri virastojen ja muiden viranomaisten välisten yhteyksien luojana ja tilapäisiin käyttöihin liittyvänä välittäjänä. Helsingin rakennusvalvonnan mukaan 38 uudentyyppisiin tai normeja kyseenalaistaviin hankkeisiin liittyvä neuvottelumenettely on jo olemassa, joskaan sitä ei ole formalisoitu. Suurena ja luotettuna virastona NK:lla on erinomainen mahdollisuus ottaa aktiivinen neuvotteleva ja heikkoja toimijoita tukeva rooli ja avata väyliä luoville hankkeille. Virastojen välisyys ja yhteistoiminta on myös koko kaupungin strateginen tavoite, jota voi erinomaisesti toteuttaa tilapäisten projektien kautta. 4. Uusissa tilahankkeissa on annettava tila ja ääni nuorille: heissä on valtava potentiaali. Nuorten osallisuus ja itse tekemisen hienous saavat parhaan ilmaisunsa omien tilojen rakentamisessa ja omaa viiteryhmää kokoavien tapahtumien järjestämisessä. Yhteiskehittelyn ja 1:1 demoamisen, eli ideoiden suoran toteuttamisen ja arvioinnin, hyviä menettelyjä on syytä edelleen hioa kotimaisin ja kansainvälisin voimin. Tilapäiset käytöt tarjoavat tähän mahdollisuuden toisin kuin pysyvien tilojen raskaat prosessit. 5. Kaupunkisuunnittelun ja kaupunkitilan uusi asiantuntijuus mahdollistaa pilottien käynnistämisen. Dynaaminen Metro-Helsinki, esimerkiksi Kalasatama tai Herttoniemi, tai alueet, joilla jo on tilapäisiin käyttöihin liittyviä tavoitteita, esimerkiksi Kruununvuori, olisivat luontevia pilottikohteita. Eteenpäin päästään verkottumalla KSV:n ja Tasken projekteihin, järjestämällä edellä raportoitujen hyvien kokemusten pohjalta uusi monialainen työpaja ja ottamalla jokin uusi tila käyttöön yhdessä nuorten kanssa. Kaupunki muuttuu tekemällä! TILAPÄISET KÄYTÖT OVAT MAHDOLLISUUS! 1 2 Kokoa NK:n omat kyvyt – Profiloidu asiantuntijana Verkotu muihin virastoihin ja omistajiin – Toimi välittäjänä 3 5 4 Käynnistä pilotteja – Puheen sijaan 1:1 demoja Ota nuoret mukaan – Hio yhteiskehittelyn tapoja 39 Kirjallisuus Ilves, Kirsi (1998). Stadi ja sen nuoret. Nuorisotyötä Helsingissä 1948-1997. Helsingin kaupungin Nuorisoasiankeskus. Edita: Helsinki. Lampinen, Jari (2011). Ekologisen ja turvallisen yleisötapahtuman järjestämisen opas. Suomen ympäristö- ja terveysalan kustannus. Jääskeläinen, Lauri (2008). Tilapäinen vai määräaikainen. Rakennettu ympäristö 1/2008, 29-31. Lehtovuori, Panu ja Ruoppila, Sampo (2011). Kaupunkikiihdytin. Tilapäiset käytöt kehittämisen voimavarana. Raportti <http://www.livady.fi/livady. php?val=303&cat=9> Keskinen, Kalle & Lehtonen, Sanna & Leino, Mari (2011). Kaikki tiet vievät Hansaan – nuorten ajanvietto osana kauppakeskuksen arkea. Nuorisotutkimus 29:4 (2011). ss.19-31. Nuorisotutkimusseura ry. Hakapaino: Helsinki. Keskinen,Vesa & Nyholm, Anna-Sofia (2011). Nuoret Helsingissä 2011. Helsingin kaupungin Tietokeskus. Koskela, Hille (2010). Pelkokierre. Pelon politiikka, turvamarkkinat ja kamppailu kaupunkitilasta. Gaudeamus. Laki kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta 1257/2010. http://www.finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/2010/20101257 40 Lieberg, Mats (1995). Teenagers and public space. Communication research 22:6, 720–744 Mäenpää, Pasi (2010). Helsinki takaisin jaloilleen. Edita. Helsinki. Rinne, Jarmo 2011. Henkilökohtaistuva politiikka. Tutkimusmatkoja refleksiiviseen kansalaistoimintaan. Tampereen yliopisto. Tani, Sirpa (2011). Oikeus oleskella? Hengailua kauppakeskuksen näkyvillä ja näkymättömillä rajoilla. Alue ja Ympäristö 40:2 (2011). ss 3-16. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012- 2015. http://www.minedu.fi/export/sites/default/ OPM/Julkaisut/2012/liitteet/OKM06.pdf?lang=fi Nuorisotyölaki. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060072 Haastattelut Rakennusvalvontaviraston päällikkö Lauri Jääskeläinen 12.3.2012 Erik Nieminen, Kiinteistöviraston tilakeskus 26.4.2012. Leena Ruotsalainen 1.2.2012 Valokuvat Kaikki valokuvat, joiden kuvaajaa tai lähdettä ei ole erikseen mainittu kuvan yhteydessä, ovat tekijöiden omia. Työpajan 14.2. osallistujat Osoitteet: [email protected] Tuomas Nyyssönen Itäinen nuorisoyksikkö/skeittihalli Timo Laukkanen Malminkartanon nuorisotalo Tero Talvitie Nuorten kansalaistoiminnan tsto Pirjo Mattila Happi Kristiina Rouhiainen Eteläinen nuorisoyksikkö Tiina Antila-Lehtonen KSV/NK Anssi Salminen Happi Pekka Mönttinen Gloria Nordin Ben Hamidou Harju Harri Taponen Hallintopalvelut/Kehittämistiimi Ulla Laurio-Mäkinen Kulttuurisen nuorisotyön tsto Ilkka Luoma VR:n makasiinien rauniot voisivat olla yksi mahdollinen yhteiskehittelyn ja työpajan kohde. Antti Sappo Alueelliset palvelut 41
