docVuoden HSO 2012 Leena Tammi on ylpeästi perinteinen
download 
Report Transcription
Vuoden HSO 2012 Leena Tammi on ylpeästi perinteinen
Ay-liike digiajan haasteissa s. 4 Maailma muuttuu – assistentin työ mukana s. 13 Ammattiliitto tuo turvaa arkeen s. 18 Aito HSO ry:n jäsenlehti No. 4/2012 40. vuosikerta Vuoden HSO 2012 Leena Tammi on ylpeästi perinteinen sihteeri s. 10 Tilaa HSO-paita! s.31 SiSällyS 16 18 22 24 – assistentin työ mukana Syyskokouksen päätöksiä 2012. Jäsenmaksu alenee ja opiskelijajäsenmaksukäytäntö selkiytyy Uuden ajan ay-liike. Amattiliitto tuo turvaa arkeen Kielen kiemurat. Kielenhuollon työkaluja HSOille Ajassa. Salla Huttunen – valppaana kohti muutosten aikaa HSO-päivä vei vieraat satumaisiin tunnelmiin Uutiset 26 30 Tulipa testattua: 32 Lounaalla 33 Kolumni. Sydänten joulu 34 Joulutarinoita Ilmestyy 4 kertaa vuodessa 40. vuosikerta Päätoimittaja Marina Paulaharju 050 560 4230 marina.paulaharju @merimieselakekassa.fi Numero 4/2012 kannen kuva Teemu ullgrén 2 AitO 4/2012 Toimitussihteeri Maarit rapp [email protected] (toimituksellinen aineisto) SIvu 13. Maailma muuttuu, myös assistentin työ. SIvu 26. HSO-päivä vei satumaisiin tunnelmiin. kuvA: mAriA mAHAr 3 Puheenjohtajalta. Joulun toiveita… ajan ay-liike. 4 Uuden Ay-liike digiajan haasteissa 8 Yhteistyössä. Renssanssimies Jaso Sasaki jäsenen terveiset. 9 Hallituksen Verkostoissa on voimaa! HSO 2012 Leena Tammi: 10 Vuoden Ylpeästi perinteinen sihteeri muutoksessa. 13 Työympäristö Maailma muuttuu SIvu 34. Hyvää joulua, toivottaa jäsenlehti Aidon toimitus! Toimituskunta Sini Ala-kanto Petra Nikkinen Anni Piipponen krista Tirkkonen Marjo valjakka Tommi vanha karoliina viitasalo Susanna Winqvist Ilmoitusmyynti Aito HSO ry (09) 586 5020 [email protected] Ilmoitusaineistot [email protected] Painosmäärä 3 000 kpl HSO-missio: Aito HSO ry:n tavoitteena on valvoa jäsenten etuja työmarkkinoilla ja edesauttaa verkostoitumista. Järjestö vahvistaa HSO-identiteettiä ja edistää HSOiden tunnettuutta. Painopaikka Libris Oy Taitto Nymandesign Oy ISSN 0783-4942 Aikakausilehtien Liiton jäsen AITO HSO rY Eerikinkatu 20 C 37 00100 Helsinki Puhelin (09) 586 5020 [email protected] www.aitohso.fi Jäsenmaksu vuonna 2012 1,15 %. kannatusjäsenmaksu 65 euroa. Yhdistyksen pankkitili Nordea 155530-100728 IBAN: FI0615553000100728 BIC: NDEAFIHH HSO-visio 2013: Aito HSO ry on yli 3000 tyytyväisen jäsenen tunnettu järjestö. HSO on brändi, joka tarkoittaa arvostettua ja laadukasta osaamista. HSO-identiteettiä kuvaavat ominaisuudet: ainutlaatuinen / aktiivinen / avoin / kehittyvä / osaava / rohkea / yhteisöllinen PUHEENJOHTAJAlTA kuvA: PETri JUNTUNEN Joulun toiveita… NäIN JOuLuN ALLA päätin kertoa teille omista joulutoiveistani. Toiveeni eivät ole vaatimattomia ja niiden toteutuminen edellyttää meiltä kaikilta toimia. Olen kuitenkin toiveikas toiveitteni toteutumisesta. Suomen kansa on ennenkin selvinnyt hankalista tilanteista, miksei nytkin. ENSIMMäINEN TOIvEENI on, että työelämän tuottavuuden nousun mahdollistava yhteistoimintalain henki olisi työpaikoillamme osa jokapäiväistä työarkea. Yhteistoimintalain henki ja keskeinen tavoite on, että yritysten toiminta ja tuottavuus paranevat ja avoin vuorovaikutus työnantajan ja työntekijän kesken lisääntyy. Tarkoituksena on myös edistää eri henkilöstöryhmien keskinäistä yhteistoimintaa työpaikolla. Se ei siis ole irtisanomislaki, vaikka laissa on toki myös säädetty tästä menettelystä. Lakia on noudatettava yli 20 hengen yrityksissä mutta valveutunut pienempikin yritys hyödyntää lain kirjauksia. Tutkimusten mukaan nimittäin yritykset, joissa yt-laki on osa työpaikan arkea ovat onnistuneet tuottavuuden ja kannattavuuden kasvussa. on, että työmarkkinaosapuolet unohtaisivat historian jännitteet ja alkaisivat aidon ja kaikkia osapuolia hyödyttävän keskustelun suomalaisen työelämän kehittämisestä. Heidän pitäisi tehdä päätöksiä, jotka oikeasti kantavat pitkälle tulevaisuuteen. Ymmärrän ja täytyykin olla niin, että omien jäsenten etuja ajetaan puolin ja toisin, mutta omaan napaan katsomisen ja kaikenlaisen nokituksen sijaan voisi miettiä, millä keinoin saamme yhdessä rakkaan kotimaamme takaisin kasvun tielle. kOLMAS TOIvEENI on, että suomalainen työväestö haluaisi kantaa oman kortensa kekoon näissä tulevaisuuden talkoissa antamalla valtakirjan ammattiyhdistysliikkeelle työsuhdeasioidensa ajamiseen myös tulevaisuudessa. Mitä enemmän työikäiset siirtyvät pelkän työttömyyskassan jäseneksi, sitä vähemmän ammattiyhdistysliike voi vaikuttaa suomalaisen työelämän laadulliseen kehittämiseen. On hyvä muistaa, että työelämän kehittäminen on tehty valtaosaltaan ammattiyhdistysliikkeen toimesta. Suomessa ei olisi vuosilomalakia, lomarahoja, tasa-arvolakia, yt-lakia, perhevapaita puhumattakaan jokaisen puolesta neuvotelluista palkankorotuksista. Tämän kehittämisen hinta on ay-liikkeen jäsenyys. Olemalla jäsen kantaa jo korttaan melko pitkälle. »On hyvä muistaa, että työelämän kehittäminen on tehty valtaosaltaan ammattiyhdistysliikkeen toimesta.» NELJäS JA viimeinen toiveeni on, että meillä jokaisella olisi mielenkiintoinen työ, jonka pysyvyyteen voisimme luottaa. Että vapaa-aikamme täyttäisi läheiset ihmiset ja asiat, jotka antavat meille voimia sekä että terveytemme riittäisi pitkään ja hyvään elämään. TOINEN TOIvEENI me aidot HSOt olemme valmiita talkoisiin Suomen työelämän hyvinvoinnin puolesta. Minä ainakin olen. TOIvON, ETTä HYvää JOuLuA kaikille Aidon lukijoille! n Marina Paulaharju puheenjohtaja [email protected] 050 560 4230 AitO 4/2012 3 TEEmA: UUdEN AJAN Ay-liikE TEkSTI: SUSANNA WiNqviST kuvAT: JOHANNA kANNASmAA Digicowboyt ja verkkokuraattorit Ay-liike digiajan haasteissa Ammattiyhdistysliike painii uudenlaisten haasteiden parissa muuttuneessa mediamaailmassa. Kuinka toimia yhteisöllisessä digiajassa, miten tavoittaa digicowboyt. Mediatoimisto Toinen Helsingin luova johtaja Jani Halme pohdiskelee, millä keinoin ay-liike voisi vastata näihin haasteisiin. digicowboyt eivät ole kuulleetkaan tammikuun kihlauksesta, pamauttaa Jani Halme. Siis mitä? Valotetaanpa asiaa hieman. Tammikuun kihlaus tapahtui vuonna 1940, jolloin silloinen työnantajajärjestö antoi julistuksen. Se tunnusti ammattiliitot ja keskusjärjestö SAK:n neuvotteluosapuoliksi työmarkkinoita koskevissa kysymyksissä. Digicowboy-käsite puolestaan on TietoEnatorin entisen toimitusjohtajan Pekka viljakaisen lanseeraama termi, jota Halme mielellään käyttää. Halme kuvailee digicowboyta henkilöiksi, jotka ovat syntyneet nettiaikaan. Näillä nuorilla miehillä ja – NYkYPäIväN 4 AitO 4/2012 naisilla, diginatiiveilla, on aina ollut työkalut tiedon etsimiseen, omien mielipiteidensä esille tuomiseen, samoin kuin keinot ja halua verkostoitua lokaalisti ja globaalisti. HALME kErTOO, mistä erottaa diginatiivin ja digimaahanmuuttajan. Aivan kuten perinteinenkin maahanmuuttaja, joutuu digimaahanmuuttaja opettelemaan uuden ympäristönsä kielen, kulttuurin ja tavan kommunikoida. – Maahanmuuttaja muistaa hetken jolloin hän ensimmäisen kerran meni nettiin. Diginatiivi puolestaan ei kunnolla edes ymmärrä termiä ”mennä nettiin”. Digicowboyt ovat aina käyttäneet verkkoon kytkettyä tietokonetta, he ovat netissä koko ajan, toteaa Halme ja muistelee itse kaihoisasti ensimmäistä surffaushetkeään Netscapella. Halme ei siis itsekään ole digicowboy, mutta työnsä puolesta tekemisessä heidän kanssaan. Hän ei hämmästele sitä, että ammattiyhdistysliike jää etäiseksi nettisukupolvelle. Halme kritisoi ay-liikkeen roolia nykyaikana, erityisesti luovilla asiantuntija-aloilla, joissa työsopimukset syntyvät hyperlokaalisti, silmästä silmään. Halmen mukaan aivotyöläisillä on monesti mahdollisuus vaikuttaa omiin työehtoihinsa niin hyvin, että heillä ei ole tarvetta perinteiselle ay-liikkeelle. – Digicowboylla ei ole samaa lojaalisuutta työnantajaa kohtaan kuin hänen vanhemmillaan oli. Digicowboylta voi puuttua lojaalisuus ylipäätänsä koko työntekoa kohtaan. Tämä luo haasteita työnantajille. Nämä samat sitoutumisen haasteet koskevat luonnollisesti myös ammattiyhdistysliikkeitä. ja asiantuntijatyöntekijät ovat Halmelle tuttuja maisemia, joista hän myös mielellään puhuu. Hän myöntää, että LuOvAT ALAT vaikka luovat alat kuten esimerkiksi peliteollisuus on kasvava ala, niin toki tulevaisuudessakin löytyy edelleen duunareita, meistä huolen pitäviä sairaanhoitajia ja roskiksemme tyhjentäviä roskakuskeja. Näillä henkilöillä ei jatkossakaan liene mahdollisuuksia vaikuttaa sopimuksiinsa hyperlokaalisti tai downshiftata aina kun siltä tuntuu. He ovat kuitenkin nettisukupolvea. Sukupolvea, jotka ovat tottuneet kahdensuuntaiseen viestintään. – Internetin muutos viimeisen kymmenen vuoden aikana koskee meitä kaikkia. Siltä ei kukaan ole turvassa. Toiset ovat sen huomanneet aikaisemmin kuin toiset, Halme toteaa. Halme kertoo, että vuonna 2005 Suomen Top-5 -verkkopalvelut olivat yhdensuuntaista sisältöä tuottavia palveluita kuten televisiokanavien ja lehtien sivustoja. Vuonna 2010 Top-5 -listalta löytyi ainoastaan kaksisuuntaista viestintää tarjoavia palveluja kuten google.fi, YouTube ja Facebook. Digicowboyt ovat tottuneet käyttämään kahdensuuntaista viestintää hyödyntäviä sosiaalisen median kanavia. He ovat kiinnostuneita jakamaan mielipiteitä, oli sitten kyse omista mielipiteistä tai muiden esittämistä ajatuksista, ja ottamaan kantaa. »Internetin muutos koskee meitä kaikkia. Kukaan ei ole turvassa.» AitO 4/2012 5 TEEmA: UUdEN AJAN Ay-liikE Jani Halme vinkkaa »Mitäpä, jos joskus tarjottaisiin oikeasti mahdollisuus vaikuttaa?» Kuinka toimia digimedian viidakossa kAIkENkATTAvAA TEMPPukIrJAA SoMen hallitsemiseen ei ole. Kanavan (mm. Facebook, LinkedIn, Twitter) valintaa tärkeämpää on löytää oikea käyttökonventio. Mieti kunnolla, mitä kaikkea palvelustasi haetaan, onko se mahdollisuus keskustella, osallistua päätöksentekoon, hakea tietoa jne. vErTAISTukI- JA tieto kasvattavat jatkuvasti merkitys- tään. Perinteisen massamedian säännöt eivät enää päde. Tarkkaile toimintaympäristöä avoimin silmin. EI LIIkAA kampanjoita ja tempauksia. Mene rohkeasti asian kovaan ytimeen. INFOrMAATIOTA uSEIN ja pienissä paloissa enemmin kuin liian kauan hierottuna valmiina pakettina. Anna ihmisille mahdollisuus vaikuttaa keskeneräisiin asioihin. YMMärrä JA hyväksy, että digicowboyt ajattelevat ja toimivat eri lailla kuin aiemmat sukupolvet. n 6 AitO 4/2012 Halme kehottaa ay-liikettä hyödyntämään diginatiivien tapaa viestiä. – Erityisesti kolmikantaviestintää pitäisi todella uudistaa. Varmasti joku alan asiantuntija voisi pitää esimerkiksi selkokielistä ja mielenkiintoisesti kirjoitettua blogia neuvottelujen kulusta, toimia niin sanottuna verkkokuraattorina. Nyt pukumiehet vilahtavat uutisissa ja murahtavat kameralle jotain epäselvää salassapitovelvoitteisiin vedoten. Ketä se motivoi ottamaan kantaa tai kiinnostumaan asioista, Halme pohtii. DIGINATIIvIT OvAT tottuneet toimimaan yhteisöllisesti. Esimerkkinä Halme kertoo viime kevään Hyvänmielenosoituksesta. Tapahtumassa kierrettiin yhden päivän aikana kaikki Helsingissä toimivat suurlähetystöt ja kiitettiin jokaista maata siellä tehtyjen hyvien asioiden puolesta. Tapahtuma syntyi, eli ja kasvoi netissä. Nuoret helsinkiläiset tapahtuman takana kutsuivat tempaustaan kansalaisdiplomatiaksi. Syyksi tapahtumalle he kertoivat sen, että liian usein hyvät asiat tuppaavat jäämään huonojen uutisten varjoon. Päivän ohjelmaa pystyi seuramaan luonnollisesti netistä ja kaapelitelevisiosta. Päivä sai hyvin mediajulkisuutta perinteissäkin medioissa. Digiajassa massamedian pelisäännöt eivät enää päde. Julkaisukynnys on madaltunut, julkaisuvoima kasvanut ja hierarkia puuttuu. Digicowboyt ovat tottuneet siihen, että he saavat äänensä kuuluviin ja voivat vaikuttaa asioihin. Halmen mukaan ay-liikkeen kiinnostuvuutta voisi parantaa se, että jäsenille ja potentiaalisille jäsenille annettaisiin mahdollisuus vaikuttaa asioihin jo niiden suunnitteluvaiheessa. Sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuden kommentoida asioita, mutta ne ovat monesti liian valmiiksi pureskeltuja. Mieluummin enemmän pientä ja useammin, kuin liian kauan hierottuja dokumentteja ja suunnitelmia. Mitäpä, jos joskus tarjottaisiin oikeasti mahdollisuus vaikuttaa, Halme haastaa. vErTAISTIETO JA -tuki kasvattavat jatkuvasti merkitystään. Halmen kaavailemassa uuden ajan ay-liikkeessä samassa elämäntilanteessa olevat jakaisivat kokemuksiaan ja ratkaisivat tilanteita yhteisöllisesti yhteistyössä. Meillä on jo TripAdvisor, josta matkaa suunnitteleva voi tarkistaa, mihin hotelliin kannattaa majoittua ja mitä loukkoja on parempi välttää. Löytäisivätkö diginatiivit helpommin itseään kiinnostavan ja itselleen sopivan uuden ajan ay-liikkeen, jos meillä olisi ay-advisor? – Sehän on fantastinen idea! Ay-advisor voisi olla kaikkien kaikkien ay-järjestöjen yhteinen palvelu, josta jokainen löytäisi helposti oman jäsenjärjestönsä, asiasta innostunut Halme maalailee pilke silmäkulmassa. n MIKSI KANNATTAA VALITA PUBIT? www.pubit.fi Pubit.fi on täysin kotimainen painopalvelu jonka taustalla toimivat alan konkarit Markku Aaltonen ja Kimmo Wirén. Tavoitteenamme on helpottaa painotyön tilausprosessia laadusta tinkimättä. Panostamme helppouteen, nopeuteen ja luotettavuuteen. Painotuotteet valmistuvat Helsingissä Malmilla Erweko Oy:n tiloissa josta ne singahtavat ympäri suomea. Tee siis itsellesi palvelus ja kokeile jo tänään! Ensitilaajan etu: -20% (voimassa 31.12.2012 asti) www.pubit.fi Markku Aaltonen 040 849 3418 Kimmo Wirén 040 503 3883 AitO 4/2012 7 JASO SASAkIA voi tilata esiintymään yritystilaisuuksiin ja muihin tapahtu- yHTEiSTyöSSä: JASO SASAki miin sosiaalineuvos Markku Savijärven kautta, puhelin: 0500 513337, sähköposti: [email protected]. TEkSTI: kriSTA TirkkONEN kuvA: HEikki TUUli Renessanssimies Jaso Sasaki Palkittu, taiteellisen tohtorintutkinnon suorittanut viulisti Jaso Sasaki on mielenkiintoinen tuttavuus. Musiikin saralla hänen saavutuksensa ovat 36 vuoden iästä huolimatta mittavat: kolmas palkinto Yfrah Neaman -kilpailussa, finaalisijoja Kuopion viulukilpailussa ja Suomen Kulttuurirahaston apuraha, muutamia mainitakseni. tarttui viuluun 4-vuotiaana eikä ole otettaan siitä hellittänyt sen jälkeen. Nykyään käsissä on Taidesäätiön Ferdinandus Gagliano -arvoviulu vuodelta 1767. Ensimmäisen arvoviulun, Carlo Antonio Testoren, hän on saanut jo 12-vuotiaana käyttöönsä OP-Pohjolalta ja on ollut onnekas saadessaan soittaa niitä siitä asti. – Hyvä soitin pystyy auttamaan viulistia. Siitä voi saada irti sellaisia sävyjä ja nyansseja, joita tavallisesta viulusta ei löydy. Se on myös kantavampi kuin huono soitin, Jaso kuvailee. JASO SASAkI TOukOkuuSSA SIBELIuS-AkATEMIASSA tarkastetussa tohtorintutkinnossaan Jaso tutki kuuden 1900-luvun alkuvuosien viulistin elämäntyöhön perustuen, liittyykö aikakauteen soittotekniikoita, joita ei enää käytetä. Tutkimus kattoi tekniikoiden ja soittotyylien lisäksi soittajien elämään tutustumisen. Opinnäytetyö koostui viiden konsertin sarjasta. Jaso avasi uusia uuria myös tekemällä levytyksiä 1900-luvun alun laitteistoilla saadakseen selville, miten ne muuttivat alkuperäistä soitantaa. –Vanhat mestarit kuulostavat niin erilaiselta kuin soitto nykyisin. Minua kiinnosti tietää, kuinka paljon se on kiinni soittotekniikasta ja kuinka paljon muusta, kuten rahinasta, Jaso selittää. Hän kertoo, että tapa, jolla muusikot joutuivat soittamaan varhaisiin äänityslaitteisiin, vaikutti myös konserttisoittamiseen. Levyttäessä viulistin piti soittaa akustisen äänitorven lähellä, jotta äänitys onnistui. Tämä ei voinut olla vaikuttamatta myös soittotekniikkaan konserteissa. Toki viulunsoitto on muuttunut ajan myötä. Jaso vertaa sitä puheessa tapahtuneisiin muutoksiin: –Puheen fraseeraus on nykyään aivan erilaista kuin esimerkiksi Pekka Puupään vanhoissa elokuvissa. 8 AitO 4/2012 mielenkiinnon kohteet eivät ole klassisen musiikin ammattilaiselle ihan perinteisimmästä päästä. Savikiekkoammunta ja jousiammunta ovat johtaneet juuri suoritettuun metsästäjätutkintoon. Taustalla häämöttää muutenkin suuri luonnon ystävä ja luonnossa liikkuja. Kalastus, sienestys ja marjastus ovat intohimoja. Jaso on tehnyt jopa vaappuja ja lohiperhoja. Hän toteaakin: –Taitojen hankkiminen on minulle tärkeää. Haluan opetella, mitä en osaa. Seuraavaksi vuorossa on hitsaaminen. Ruoka, musiikki ja viini kuuluvat Jason mielestä olennaisesti yhteen. Tämä lienee vaikuttanut hänen opintovalintoihinsa. Perhon kokkikoulussa on opintoja jäljellä 1,5 vuotta. Ruoan pariin hänet on johdattanut ruoka kotona: – Meillä kotona muut söivät elääkseen, minä elän syödäkseni. Ajattelin, että jotakin on tehtävä. Se on omin käsin onneen, jos aikoo saada hyvää ruokaa. JASON MuuTkAAN JASO SASAkI on monitaituri. Puheen rytmi on muuttunut, ja sama on tapahtunut soitolle. laajalti kokemusta myös klassisen musiikin ulkopuolelta. Hänen nimensä löytyy yhtä lailla Kristina från Duvemålan kuin Posetiivifestivaalien esiintyjäkaartista. Posetiivari hän ei kuitenkaan ole: – Soitin Stroh-torviviululla duoja posetiivarien kanssa kadulla. Halusin kokea improvisaatiokulttuuria. Jaso kertoi, että häntä on aina kiinnostanut kaikki musiikki. Kiinnostusta ei voi rajata millekään alueelle. Kuten hän toteaa, monet kuuluisat klassistit ovat jossain vaiheessa hypänneet sivuraiteille. Jasolle elämän suola on halu oppia lisää ja laajentaa ymmärtämystä. vIuLISTI HAkEE riitä renessanssimiehelle. Kiinnostus historiaan näkyy myös vallan toisen tyyppisessä harrastelussa, klassikkoautojen kunnostuksessa. – Tässä on myös filosofiaa takana. Ei pelkkää kulutuskulttuuria. Ennen tavarat tehtiin kestämään. Tähän samaa kuuluu rehtiys, rehellisyys, kunnianhimo, jotka näkyvät tavassa elää, Jaso maalailee. Musiikkitutkijana Jaso jatkaa samalla linjalla. Seuraavaksi vuorossa on 1800-luvun lopun suomalaisen viulunsoittokulttuurin tutkiminen. Edessä on myös reissu Transsilvaniaan paikallisten mustalaisten musiikkiin tutustumaan. He edelleen soittavat torviviuluilla omaa kansanmusiikkiaan. Jaso toteaakin elävänsä koko ajan toinen jalka tulevassa, toinen historiassa. n JA EIHäN MIkääN HAlliTUkSEN JäSENEN TErvEiSET kuvA: ANTErO SAlmiNEN Verkostoissa on voimaa! ELäMME MAAILMASSA, jossa asiat muuttuvat koko ajan huimaa vauhtia ja jossa uutta tietoa tulee jatkuvana virtana - ihmisen on täysin mahdotonta yksin hallita kaikkea. Eihän siinä toki olisi mitään järkeäkään, emmehän me ole mitään koneita vaan jokainen meistä on yksilö, omine arvokkaine tietoineen ja taitoineen. Onko meillä siis mitään mahdollisuuksia selvitä tässä tiedon tulvassa? Kyllä on, ja siinä meitä auttavat kollegamme, osaavat ja asiantuntevat HSOt, niin omissa yrityksissämme ja yhteisöissämme kuin näiden ulkopuolellakin. Olen herännyt huomaamaan verkostojen merkityksen vasta kokemuksen myötä. Nuorena sitä osasi tai ainakin luuli osaavansa ja halusi myös tehdä itse kaiken. Kunnianhimoa pitää totta kai olla, mutta ihan kaikkea tässä assistentin työssä vaadittavaa ei vaan voi hallita. Osaan toki jotain, ja kun jaan nämä tiedot verkostoni kanssa samalla kun verkoston muut jäsenet puolestaan jakavat omat tietonsa muiden kanssa, säästymme kaikki turhalta työltä – sitä pyörää ei tarvitse ihan joka kerta keksiä uudelleen. Tässä on verkostojen todellinen voima, kun kaikkien osaaminen laitetaan yhteen, se on paljon enemmän kuin yhden yksittäisen henkilön tiedot ja taidot. toimivuus edellyttää aina sitä, että sen jäsenet ovat valmiita jakamaan omaa tietämystään muiden kanssa. Usein, ikävä kyllä sanoa, me HSOt, TOkI, vErkOSTON kuvittelemme, että tieto on valtaa. Kun pidämme jonkun asian vain omana tietonamme, se tekee meistä tärkeitä omille yhteisöillemme, olemme jotenkin korvaamattomia. Tämä ei kuitenkaan enää toimi. Se, että jaat tietosi muiden kollegojen kanssa, ei tee sinusta yhtään vähemmän tärkeää kuin aikaisemmin. Se, joka tänä päivänä jakaa tietoa, kommentoi ja vaikuttaa, on tärkeä, ei se, joka panttaa kaiken tiedon itsellään. »Asiantuntemuksen lisäksi verkostot tarjoavat myös vertaistukea.» ASIANTuNTEMukSEN LISäkSI verkostot tarjoavat myös vertaistukea. Kun verkosto koostuu samantyyppistä työtä tekevistä, samassa projektissa työskentelevistä tai vaikkapa saman koulutustaustan omaavista (kuten me HSOt), se tarjoaa erinomaisen kanavan kokemusten ja ajatusten vaihtamiseen. Aina ei ole kyse pelkästä tiedon jakamisesta, verkoston jäsenet voivat myös tukea ja kannustaa toisiaan. Samanlainen tilanne tai tausta antavat tähän hyvät mahdollisuudet. Verkosto voi toimia niin kasvokkain kuin esim. sosiaalisessa mediassakin. Tärkeintä ei ole tapa, vaan avoimuus, halu osallistua ja jakaa tietoja ja kokemuksia. Verkostoissa on voimaa! Ollaan kuulolla ja nähdään, niin Aito HSOn tapahtumissa kuin Facebook- ja LinkedIn-ryhmissäkin – tervetuloa mukaan! n Liisa Siren-Salminen Aito HSOn hallituksen jäsen Liisa LinkedInissä AitO 4/2012 9 UrATAriNA: vUOdEN HSO 2012 TEkSTI: mArJO vAlJAkkA kuvA: TEEmU UllgréN YLPEäSTI HSO. Leena tammi korosti nimityspuheenvuorossaan HSO-brändin merkitystä. Kuvassa myös puheenjohtaja Marina Paulaharju. 10 AitO 4/2012 Vuoden HSO 2012 Leena Tammi Ylpeästi perinteinen sihteeri – Tämä on todella huikeaa. Leena Tammi seisoo hieman häkeltyneenä mutta varmasanaisena Linnanmäen ravintola Caruzellon tunnelmallisessa juhlavalaistuksessa, kun Aito HSO ry:n puheenjohtaja Marina Paulaharju on julistanut hänet vuoden HSOksi. – kuNNIANOSOITuS on kiitos perinteiselle tuli ystävänsä vinkkaamana uuden toimitusjohtajan ja tämän sihteerin vaihduttua. – Ensimmäisen vuoden aikana saimme toimitusjohtajan kanssa jo paljon aikaan ja pikkuhiljaa opimme yhdessä yrityksen prosessit, Leena muistelee kuuden vuoden takaisia aikoja sihteerin työlle, mutta myös hieno osoitus siitä, että meitä HSOita on iso ja monipuolinen joukko. Me olemme ylpeitä siitä, mitä teemme ja osaamme ja meillä on mahdollisuus kehittyä ammatillisesti siihen suuntaan kuin haluamme, Leena toteaa juhlatunnelmissa. Ilta valokarnevaaleilla jatkuu iloisella mielellä ja juhlien päätteeksi Leena lähettää viestin myös esimiehelleen, jolta tulee välittömästi onnittelut. Viikon päästä tapaan Leenan hänen työpaikallaan Ciscolla Espoossa, jossa hän toimii johdon assistenttina. ”Esimieheni tiedotti heti asiasta työyhteisössämme ja jo maanantaina juhlistimme nimitystäni. Olen saanut vielä pitkin viikkoa onnittelu- LEENAN MONIPuOLISEEN tehtäväkentja, Leena hymyilee ja kertoo, että kunnia- tään kuuluu toimia toimitusjohtajan henkirja on luonnollisesti nyt kunniapaikalla kilökohtaisena assistenttina. Vähintään hänen työpisteellään. kerran päivässä hän lukee toimitusjohtajan Vuonna 1985 HSO-sihteeriksi valmis- postit ja sähköpostit ja reagoi niihin. Litunut Leena on työskennellyt kansainvä- säksi hän auttaa Suomen ja Baltian myyntilisessä tietoliikenneyrityksessä Ciscossa organisaatiota mitä erilaisimmissa asioissa. vuodesta 2006 lähtien. Yritykseen hän – Nyt aamupäivällä olen esimerkiksi tehnyt »Me olemme ylpeitä siitä, mitä teemme ja osaamme.» Intian viisumihakemusta, lähettänyt salassapitosopimuksen tarkastettavaksi Ruotsiin lakimiehille ja käynyt hyväksymässä erikoishintapyynnön, Leena kertoo. Hän toimii myös sihteerinä johtoryhmän kokouksissa ja muistuttaa ihmisiä asialistan asioista ja kokoaa niihin tarpeelliset aineistot ja työstää yhtenäiset esityspohjat. Puhumattakaan muista yleishallinnollisista tehtävistä, kuten veroasioiden kääntämisestä ja laskujen selvittämisestä. Iso osa hänen tehtäviään on myös henkilöstöhallinnon tehtävät, koska Suomen ja Baltian Ciscon Suomen henkilöstöpäällikkö työskentelee Tanskassa. työn teosta ja myöntää, että työ on vienyt hänet mukanaan. Koska Ciscon pääpaikka sijaitsee San Josessa USAssa, vaatii aikaero usein sitä, että töitä on tehtävä kotona iltaisin. – Se ei kuitenkaan häiritse minua, sillä varaan etukäteen työlle sopivaksi katsomani ajan. Normaalin työpäivän jälkeen ehdin hyvin käydä koirien LEENA PITää AitO 4/2012 11 Aito HSO:n jäsenetu: Evento vuodeksi puoleen hintaan 6 2012 h i n ta 1 1 ,5 0 € a m m at t i l e h t i t i l a i s u u k s i e n J a ta Pa h t u m i e n J ä r J e s tä J i l l e Duudson Jukka: Kaikki lähtöö rohkeudesta olla oma ittensä evento awards palkitsee tapahtumaosaajat 28€ Viestiseinä tuo osallistujien äänen kuuluviin * 360-panoraamakuvaus lisää näkyvyyttä teknologia haastaa palaverikulttuurin 6 numeroa norm.hinta 56 € * Tilaushinta voimassa 31.12.2012 asti, jonka jälkeen jäsenhinta 29,50 €, normaalihinta 59 €. Ammattilehti kokousten, tilaisuuksien, tapahtumien tilaajille ja järjestäjille. 6x vuodessa parhaat ja ajankohtaisimmat • kokouspaikat • kouluttajat • ohjelmapalvelut UrATAriNA: vUOdEN HSO 2012 kanssa ulkona, ruokailla, käydä jumpissa ja sen jälkeen ottaa yhteyden tarvittaviin ihmisiin maailmalla. Leena aloittaa usein työpäivänsä jo kotona tarkistamalla sähköpostit ja kännykän viestit. Töihin tullessaan hän keittää kahvit ja laittaa läppärin telakkaan. – Sähköpostien läpikäynnin jälkeen katson, missä menee päivän prioriteetit. Esimiestä koskevat asiat ovat aina tehtävälistalla ensimmäisenä ja sen jälkeen myynnin tukeminen, ihmisiin liittyvät henkilöstöasiat ja muut tehtävät. Jos tilanne sallii, voin kuitenkin hyvin pitää vaikka pidemmän ruokatunnin ja korvata kotona tehtyä työtä. GLOBAALISSA LäHES 70 000 työntekijän muodostamassa yrityksessä toimii yhteensä hieman yli tuhat assistenttia, joten verkostoituminen on tärkeää. Assistentin työssä painotetaan verkostoja, osaamista, työkalujen tuntemista ja sosiaalisia taitoja. – Lisäksi on hyvä osata viestiä mahdollisimman monella kielellä ja erottaa se, milloin se olen minä, joka viestin ja milloin viestin esimiehen puolesta, Leena lisää. Leena on tarkoituksella hakeutunut erilaisiin Ciscon kansainvälisiin assistenttien virtuaalitiimeihin. – On tärkeää, että työssäni on myös jotain omaa, jota voin kehittää, Leena kertoo. Etäneuvotteluyhteydet ja videolaitteet ovat arkipäivää Ciscolla, joten assistenttien ei tarvitse juuri matkustella. Samoin pikaviestimet ovat jokapäiväisessä käytössä. Erilaisia koulutuksia myös järjestetään säännöllisesti. Ciscon Administrator Learning Forum kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Foorumilla on aineistoa, chattimahdollisuus ja videostremiä iltaisin Suomen aikaa. – Esimerkiksi viime keväänä oli mielenkiintoinen paneeli assistentin kiperistä tilanteista, Leena kertoo. pojan ja 20-vuotiaan tyttären äiti suhtautuu mielenkiinnolla. – Lapseni ovat valmistuneet aivan erilaiseen työelämään kuin minä aikanaan ja maailma muuttuu koko ajan. Työn tekeminen on nykyisin parhaimmillaan ajasta ja paikasta riippumatonta ja se antaa mahdollisuuden oman ajankäytön jakamiseen ja joustavuuteen. Tämä työ on juuri sitä, mitä haluan tehdä ja olen ylpeästi HSO-sihteeri, vuoden HSO 2012 summaa tyytyväisenä. n TuLEvAISuuTEEN 24-vuOTIAAN • catering-palvelut • tapahtumatuottajat … ja paljon muuta! Tilaa tekstiviestillä Evento (välilyönti) HSO (välilyönti) ja yhteystietosi numeroon 13535 Tai meilaa tilauksesi [email protected]. Lisää tunnus HSO. Surffaa www.eventolehti.fi/hso Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 12 AitO 4/2012 vErkOSTOITuk A A, sanoo vuoden HSO 2012 Leena tammi. kuvA: mAriA mAHAr Seuraava leht013i ilmestyy 6.2.2 TyöymPäriSTö mUUTOkSESSA TEkSTI JA HENkILökuvAT: SiNi AlA-kANTO Maailma muuttuu – assistentin työ mukana Maailma muuttuu ja työelämä sen myötä. HSO-sihteeri 30 vuoden takaa sekä tuoreempi tradenomi, HSO kertovat näkemyksistään assistentin roolista ja työnkuvan muutoksesta. kuvA: THiNkSTOck INvALIDILIITON TIEDOTTAJA kaija Pulli valmistui HSO-sihteeriksi vuonna 1980. Hänellä oli ennen opintojaan jo jonkin verran kokemusta sihteerin työstä muun muassa 4H-kerhossa, joten haku Sihteeriopistoon tuntui järkevältä vaihtoehdolta. Tuolloin oli Pullin mukaan hyvin paljon tarvetta perinteisille sihteereille. – Sihteerin toimenkuva oli tuolloin perinteisempi johtajan apulainen, toisin kuin nykyään, jolloin assistentti usein erikoistuu itsenäisempiin tehtäviin. Ei silloinkaan tosin ihan johtajan polvella sentään istuttu. Sihteerin tuli hallita monipuolisia konttoritöitä sekä tekniikkaa, joka tosin oli vielä hyvin vaatimatonta, lähinnä kirjoituskoneet ja teleksit. Lisäksi tarvittiin joustavuutta, tarttumista työhön kuin työhön, hyvää ihmistuntemusta ja pitkää pinnaa. Asianajotoimisto Borenius Oy:n assistentti Suvi vuori on valmistunut tradenomi, HSOksi alkuvuonna 2010. Johdon assistentin koulutusohjelmassa Vuorta houkuttivat kielet sekä mahdollisuus ottaa juridiikka pääaineeksi. Vuoren käsityksen mukaan assistentin toimintakenttä on hyvin laaja ja monipuolinen. Koulutus valmentaa moneen erilaiseen tehtävään ja työnkuva määrittyy pitkälti sen mukaan, missä työskentelee. »Itsenäinen työnkuva edellyttää kykyä priorisoida ja aikatauluttaa.» AitO 4/2012 13 TyöymPäriSTö mUUTOkSESSA »Erilaiset tietojärjestelmät sekä sosiaalinen media vaativat osaamista ja jatkuvaa kehityksen perässä pysymistä.» Maailma muuttuu... vIIMEISEN 30 vuoden aikana työelämä on jo muuttunut paljon. Pulli kokee, että perinteinen työnkuva on hajonnut. – Sen sijaan, että johtaja sanelee ja sihteeri kirjaa, hoidetaan koko työprosessi itse. Esimiehetkin osaavat ottaa kopioita ja assistentit erikoistuvat omiin itsenäisempiin tehtäviin. Kiire on merkittävästi lisääntynyt – apua ei pyydetä niin helposti vaan ongelmat ratkotaan itse. Myös henkilökohtainen kanssakäyminen on vähentynyt. Omia asioita ei entiseen tapaan ruodita käytävillä tai yhteisillä kahvitauoilla, vaan keskustelut kollegojen välillä ovat lyhyitä ja työkeskeisiä. Työntekotapoihin ja välineisiin suurimman muutoksen on tuonut tekniikan kehitys. – Kun sähköpostia ei vielä ollut, tärkeä elementti sihteerin työssä oli puhelin ja siihen liittyen puhelinluettelo. Myös kirjeitä tehtiin paljon ja niiden standardit opeteltiin tarkkaan. Sähköpostin tultua 14 AitO 4/2012 puhelinkontaktit ovat vähentyneet ja kirjeet lähes kokonaan hävinneet, toteaa Pulli. Muuttuneessa työympäristössä assistentilta odotetaan jo uudenlaisia taitoja. – Erilaiset tietojärjestelmät sekä sosiaalinen media vaativat osaamista ja jatkuvaa kehityksen perässä pysymistä. Kansainvälistyneessä työkentässä myös kielitaito voi olla entistä tärkeämpää. Itsenäinen työnkuva edellyttää kykyä priorisoida ja aikatauluttaa, Pulli luettelee. Vuoren työura on vasta alkumetreillä. Assistentille tärkeitä taitoja ja ominaisuuksia miettiessään hän pohjaa ajatuksensa työnantajansa vaatimuksiin. – Etenkin meillä assistentilta vaaditaan tarkkuutta, huolellisuutta, isojen kokonaisuuksien hallintaa sekä kykyä oppia uutta nopeasti. Erilaisia tietoteknisiä järjestelmiä tulee hallita laajasti. uuSIEN vAATIMuSTEN vastapuolella osa vanhoista käytännöistä on hävinnyt. ASSISTENTIN MuuTTuvASTA työnkuvasta on tekeillä HAAGA-HELIAssa selvitys, joka julkaistaan 12.12. Tutkimuksen tuloksia esitellään tarkemmin Aidon seuraavassa numerossa. INTOHIMOINEN kIrJOITTAJA. tiedottajan työnsä lisäksi JATkuvA A kEHITT YMISTä. Suvi Vuorta palkitsevat uudet Kaija Pulli harrastaa kirjoittamista myös vapaa-aikanaan. haasteet ja kehittyminen. kAIJA PuLLI aloitti Invalidiliitossa projektisihteerinä 15.10.1980. Hän työskenteli MTV:n Toivotaan, toivotaan -ohjelman parissa, jossa Invalidiliitolla oli kussakin jaksossa varainkeräysosuus. Määräaikaisen suhteen päätyttyä Invalidiliitossa tuli avoimeksi tiedotussihteerin paikka, johon Pulli siirtyi. Vuosien varrella hänen työtehtävänsä ovat vaihdelleet varainhankintapuolen ja viestinnän välillä. Nyt Pulli toimii Invalidiliiton viestintäosastolla tiedottajana ja on kaksi päivää viikossa osa-aikaeläkkeellä. – Ensisijainen vastuualueeni on järjestölehtemme ja järjestöpalstan kirjoittaminen, kokoaminen ja siihen liittyvä trafiikki. Lisäksi osallistun tiedottamiseen, messuille ja erilaisiin vammanehkäisykampanjoihin, kuten ajankohtaiseen liukastumiskampanjaan. Toimenkuvarajamme eivät ole kovin tarkkoja, vaan tehtäviä hoidetaan laidasta laitaan. Osaamistaan hän on kehittänyt muun muassa kouluttautumalla MTi-tiedottajaksi ja käymällä erilaisissa tiedotus-, markkinointi- ja kirjoituskoulutuksissa. – Olen Ylä-Savon seura ry:n puheenjohtaja ja kirjoitan kolme kertaa vuodessa seuran jäsenlehteen. Lisäksi osallistun vuosittain erilaisille työväenopiston kursseille, kirjoitan runoja ja käyn Runopiirissä. Kirjoittaminen on intohimoni ja olenkin harkinnut pyrkimistä Kriittiseen korkeakouluun nyt, kun minulle jää osa-aikaeläkkeellä hieman enemmän aikaa. n Internet on tiedonlähteenä osittain korvannut painetut lähteet, kuten tieto- ja sanakirjat, kirjoitusoppaat ja puhelinluettelot. Pulli kokee, että hänen ikäluokkansa HSOilla on myös hiljaista taitoa, jota nuoremmilta uupuu. Kun hän aloitti työuransa, oli esimiehen ja alaisen välinen asema SuvI vuOrI on yhä ensimmäisessä alan työpaikassaan, assistenttina Asianajotoimisto Borenius Oy:ssä. Hän aloitti assistenttiharjoittelijana, minkä jälkeen hän jäi osa-aikaiseksi assistentiksi opintojen ohella. Tällöin hän työskenteli lähinnä iltakeskuksessa ja toisinaan hoiti muita avustavia assistentintöitä. Loppuvuodesta 2009 Vuori sai vakituisen paikan assistenttina Boreniuksen Intellectual Property Rights (IPR) -ryhmässä. Keväällä 2012 Vuoren esimiehestä tuli IPR-ryhmän vetäjä ja Vuoresta sen kautta ryhmän ykkösassistentti. Vuori toimii kahden juristin assistenttina. Työ on osaltaan perinteistä henkilöassistentin työtä, kuten kalenterin hallintaa, matkajärjestelyjä sekä avustamista toimeksiannoissa ja laskutuksessa. Lisäksi työnkuvaan kuuluu HRpainotteisia ryhmän ykkösassistentin tehtäviä. Palkitsevimmaksi työssään Vuori kokee sen, että saa uusia haasteita ja voi kehittää itseään. – Minulla on käynyt siinä mielessä hyvä tuuri, että vaikka olen työskennellyt koko ajan saman yrityksen sisällä, työnkuvani on säännöllisesti kehittynyt. Aloitettuani vakinaisena tein ensin vuoden yleisassistentin tehtäviä, sitten praktiikan sihteerin tehtäviä ja nyt ryhmän assistentin tehtäviä. Ryhmän assistentin työssä haasteita tuovat työpariasiat sekä se, miten voisin parhaiten toimia ryhmän eduksi ja kehittää ryhmäämme. Kehitysideoita voin viedä suoraan omalle esimiehelleni. n jyrkempi: kohteliaisuus oli tärkeää ja esimiehiä teititeltiin. – Työ on tullut vapaammaksi. Nuoremmilta saattavat unohtua yksinkertaiset käytöstavat kuten sanat “huomenta”, “kiitos” ja “päivää”. Oma sukupolveni on oppinut, että toisen ammattitaitoa tulee arvostaa riippumatta siitä, mikä hänen koulutus- tai työtaustansa on. Sihteerin pitää myös itse tarttua toimeen kuin toimeen, eikä ajatella olevansa ylipätevä johonkin tehtävään. Vaikka työtovereitaan ei voi valita, kaikkien kanssa pitää tulla toimeen ja erilaisia ihmisiä pitää ymmärtää. n AitO 4/2012 15 SyySkOkOUkSEN PääTökSiä 2012 Jäsenmaksu alenee ja opiskelijoiden jäsenmaksuk TEkSTI: mAAriT rAPP kuvAT: SUSANNA WiNqviST Aito HSO ry:n syyskokouksen päätöksiä Aito HSO ry:n syyskokouksessa Park Hotel Käpylässä tehtiin lauantaina 24.11. historiallisia päätöksiä. kOkOuS PääTTI alentaa yhdistyksen AE-jäsenten jäsenmaksua 1,15 prosentista 1,10 prosenttiin vuoden 2013 alusta. Samalla selkiytettiin jäsenmaksukäytäntöjä työssäkäyvien opiskelijajäsenten osalta. Aatteellisten jäsenten jäsenmaksu säilyy samana kuin kuluvana vuonna ja on 65 euroa vuonna 2013. – Akavan Erityisalat on laskenut omaa jäsenmaksuosuuttaan ja me halusimme tuoda tämän alennuksen suoraan omille jäsenillemme. Yhdistyksen talous on myös hyvässä kunnossa muutaman hieman taloudellisesti raskaamman vuoden SALONkIMuSIIkkIA jälkeen. Luotamme siihen, että HSOiden hyvän työmarkkinatilanteen ansiosta myös tulevat vuodet näyttävät valoisilta sekä jäsenmäärän kasvun että HSOiden ansiokehityksen osalta, toteaa Aito HSOn puheenjohtaja Marina Paulaharju. Opiskelijoiden jäsenmaksun osalta uuSIA JA TuTTuJA. Yhteiskuvassa Annette Wikström (vas.), Hanna Puura, Annukka Hälinen ja Annika Karjalainen. 16 AitO 4/2012 käytännöt selkiytyvät. Uusia ja tuttuja jäseniä hallitukseen. LOuNAALLA. Jaso Sasaki viihdytti kokousvieraita viulumusiikilla. astuu vuoden 2013 alussa voimaan uudistus, jonka mukaan työssäkäyvät opiskelijajäsenet maksavat 1,10 prosenttia jäsenmaksua kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta. Ei-työssäkäyvät opiskelijat ovat edelleen jäsenmaksusta vapautettuja. Ainejärjestö HSOY ry:n tuore puheenjohtaja Julia Anjala, joka toimii myös Aito HSO ry:n hallituksen opiskelijaedustajana, pitää opiskelijoihin kohdistuvaa uudistusta tervetulleena: – Monet HSO-opiskelijat tekevät töitä opiskelujen ohessa, Julia sanoo. – Uudistuksen myötä säästymme vihdoin sumplimiselta ja laskemiselta. Uudistus on ehdottomasti selkeämpi kuin vanha käytäntö. Marina Paulaharju muistuttaa, että opiskelijat ovat oikeutettuja samoihin etuihin kuin päätoimista työtä tekevät jäsenet: – Tarjolla on etuja ja palveluja alkaen edunvalvonnasta aina konkreettisiin yksittäisiin ostoetuihin. Opiskelijajäsenet saavat kattavat lakimiespalvelut, ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja he pääsevät jo opiskeluaikana vaikuttamaan oman ammattijärjestön asioihin, hän sanoo. Opiskelijajäsenmaksun käytännöistä tiedotetaan tarkemmin kaikille opiskelijajäsenille vielä ennen vuodenvaihdetta. n Uusia ja tuttuja jäseniä hallitukseen tulevaksi kaksivuotiskaudeksi valittiin uudelleen nykyinen varapuheenjohtaja Hanna Puura. Hallituksen jäseniksi valittiin Annukka Hälinen, Petra Nikkinen ja Annette Wikström. Lämpimät onnittelut kaikille valituille ja kiitos myös hallituspestinsä vuodenvaihteessa jättävälle Annika karjalaiselle! n HSO-HALLITukSEEN vArAPuHEENJOHTAJAkSI MAINE rATk AISEE. Vuoden HSO Leena tammi puhui HSO-brändistä. Vuoden HSO 2012: Kaikki mukaan bränditalkoisiin! vuODEN HSO 2012 Leena Tammi käytti syyskokouksessa mieleenpainuvan puheenvuoron HSO-brändistä. Hän painotti, että omaa HSO-taustaa kannattaa aina tuoda esiin positiivisessa mielessä, osaamisen ja ammattitaidon kautta. – Minua HSO-koulutuksessa houkutti aikoinaan juuri monialaisuus ja olen siitä hyötynyt paljon työelämässä. Olen saanut monipuolisesti kehittää omaa osaamistani ja tehdä juuri niitä töitä, joita haluan tehdä, Leena sanoi. Vaikka koulutus on vuosikymmenten saatossa muuttunut paljonkin, on HSO-brändi kestänyt hyvin muutosten tuulissa. Myös tämä on osoitus hyvästä brändistä – sillä on vahvat juuret ja se kestää muutoksia, jopa hieman kolhuja. Leena myös muistutti HSO-verkostoista, jotka kantavat työelämässä: – Olemme hyviä verkostoitumaan ja auttamaan toinen toisiamme. Itsekin mielelläni avaan ovia HSOille aina silloin, kun se on mahdollista. Varmasti moni muukin on saanut vinkkejä kiinnostavista työpaikoista HSO-verkoston kautta tai ollut mukana rekrytoimassa HSO-kollegaa. – HSO merkitsee minulle ehdottoman tasaista ja hyvää laatua. HSO on suuri arvolupaus, jonka haluan joka päivä omassa työssäni lunastaa. Haluankin haastaa kaikki HSOt mukaan talkoisiin rakentamaan entistä vahvempaa HSO-brändiä. Ollaan ylpeitä omasta osaamisestamme ja koulutuksestamme ja tehdään yhdessä töitä entistä vahvemman HSO-brändin eteen, Leena kehottaa. n TEkSTI: mAAriT rAPP AitO 4/2012 17 TEEmA: UUdEN AJAN Ay-liikE TEkSTI: ANNi PiiPPONEN kuvA: THiNkSTOck Etuudet eivät ole itsestäänselvyyksiä Ammattiliitto tuo turvaa arkeen Viisipäiväinen työviikko, palkallinen vuosiloma, 8-tuntinen työpäivä… Itsestäänselvyyksiä vai ay-liikkeen aikaansaannoksia? nykyään valtavan paljon jäsenetuja, joilla ei ole juuri mitään tekemistä sinänsä koko ammattiyhdistysliikkeen kanssa. On matkavakuutusta, tapaturmavakuutusta ja alennuksia saa liikuntaharrastuksista, hotelleista, kylpylöistä ja laivayhtiöistä huoltoasemiin asti. Alun perin ammattiyhdistysliike on tarkoittanut jäsenilleen jotain ihan muuta. Eräs jäsenemmekin totesi, etteivät ammattiliiton tarjoamat erilaiset alennukset ja koulutukset vaikuta syihin kuulua ammattiliittoon. Mikä sitten vaikuttaa? AMMATTILIITOT TArJOAvAT 18 AitO 4/2012 Miksi liittoon kuulutaan? on tutkinut maaliskuussa 2012 SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta työmarkkinapoliittista mielipideilmastoa. Tutkimuksen mukaan suurin syy kuulua ammattiliittoon on ansiosidonnainen työttömyysturva (89 %). Muita syitä ovat palkka- ja työsuhdeturva (86 %), suuren jäsenistön tuoma tehokkuus jäsenetujen ajamisessa (76 %) sekä yleensä jäsenyyden tuoma turvallisuus (74 %). Parilta jäseneltämme kysyttäessä tuli heillekin heti ensimmäiseksi mieleen työttömyysturva eli ansiosidonnainen päiväraha. Tutkimuksen mukaan ansiosidonnainen työttömyysturva onkin aiempaa useammalle tärkein jäsenyysperuste. TNS GALLuP jäsenet mainitsivat ammattiliiton lakimiehet, joihin voi turvautua, jos työpaikalla tulee ongelmia tai työsopimuksesta on jotain kysyttävää. Tarvetta edellä mainittuihin ei kuitenkaan ole vielä ollut: – Mitään muutahan en itse ole käyttänyt kuin palkkasuosituksella joskus pöytää paukuttanut. Mutta ihan mielelläni niitä liiton maksuja makselen, jos vaikka joskus jotain lakiapua tarvitsee. Ja ylipäätään liittoihmiset neuvottelevat meille yötä myöten etuja niin kuin nyt raamirahat. HETI SEurAAvANA työttömyysturva onkin ammattiyhdistysliikkeen aikaansaannoksia, on myös tärkeämpiä syitä kuulua ammattiliittoon. n vAIkkA ANSIOSIDONNAINEN Mihin ammattiyhdistysliike vaikuttaa? tehnyt ja tekee edelleen muutakin kuin tarjoaa lakimiespalveluja ja takaa työttömyyskassan kautta työttömyysturvan. Palkansaajajärjestöt (Akava, SAK, STTK) ovat mukana valmistelemassa työlainsäädäntöä ja niiden vaikutus ulottuu myös sosiaalipolitiikkaan. Yhteiskunnallinen asema on saavutettu korkealla järjestäytymisasteella. AMMATTIYHDISTYSLIIkE ON »Suomalaisten järjestäytymisaste on kansainvälisesti edelleen todella korkea, noin 70 prosenttia.» SuOMALAISTEN JärJESTäYTYMISASTE on kansainvälisesti edelleen todella korkea, noin 70 prosenttia, jonka takia ammattiyhdistysliikkeellä on ollut vahva yhteiskunnallinen asema ja neuvotteluvoimaa. Lähes kaikki työelämään liittyvä lainsäädäntö valmistellaan edelleen kolmikantaisesti eli saman pöydän ääressä istuvat edustajat työnantaja- ja palkansaajajärjestöistä ja valtiolta. Jokainen jäsen lisää liiton painoarvoa neuvottelupöydässä ja on sitä kautta vaikuttamassa työelämään. Kuten Akava toteaa, ilman yhteisöllisyyttä ja yhteistä toimintaa ei ole voimaa. n AitO 4/2012 19 TEEmA: UUdEN AJAN Ay-liikE Saavutuksia 2000-luvulla on tehty monia uudistuksia aiemmin saavutettuihin työelämää parantaviin lakeihin, muun muassa työsopimus-, työturvallisuus- ja vuosilomalakiin. Pari vuotta sitten parannettiin työttömyysturvaa lyhentämällä työssäoloehtoa 43 viikosta 34 viikkoon. Samalla vakinaistettiin 2000-LuvuN AIkANA vuorotteluvapaajärjestelmä. Vuonna 2011 tehtiin raamisopimus, jonka ansiosta palkankorotusten lisäksi esimerkiksi isien perhevapaat tulevat pitenemään, suunnitellut vuorotteluvapaaleikkaukset perutaan ja työttömyysturvaa parannetaan jälleen. n Poimintoja ammattiyhdistysliikkeen aikaansaannoksista vuosien varrella »Jokainen jäsen lisää liiton painoarvoa neuvottelupöydässä ja on sitä kautta vaikuttamassa työelämään.» 20 AitO 4/2012 1895 1917 1922 1923 1939 1948 1958 1960 1965 1967 1971 1973 1977 1978 1980 1984 1985 1987 1995 1996 1998 Tapaturmakorvauslaki 8 tunnin työaikalaki Työsopimuslaki Työehtosopimuslaki Vuosilomalaki Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki. Työturvallisuuslaki Työttömyysvakuutuslaki Siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan Lomapalkkasopimus Vähimmäispalkkalaki Työsuojelunvalvontalaki Talviloma Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää. Opintovapaalaki Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä. Laki kotihoidontuesta Tasa-arvolaki Vuorotteluvapaa. Työaikalaki. Päivähoitolaki Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen Miten Akavan Erityisalat valvoo sinun etujasi? Palkka- ja palvelussuhdeneuvonta n jäsensivuilla on palkkapuntari, joka kertoo keskiarvopalkat n tilastollista palkkaneuvontaa saa puhelimitse ja sähköpostitse n työehtosopimuksiin liittyvää palkkaneuvontaa n liitosta saa tietoa työsopimuksiin, työehtosopimuksiin ja työlainsäädäntöön liittyvistä asioista Sopimusedunvalvonta n Akavan Erityisalat on Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n jäsen ja osallistuu niiden kautta sopimusneuvotteluihin Ammatillinen edunvalvonta LäHTEET: http://www.helsinki.fi/jarj/hyhy/ayliike.html | www.akavanerityisalat.fi n Jäsenyhdistykset edustavat ja välittävät eri ammattikuntien näkemyksiä ja tavoitteita liitolle n Akavan Erityisalat vaikuttaa työelämän lainsäädäntöön, koulutus-, työvoima ja elinkeinopolitiikkaan Palkka työstä – Ay-liike ja edunvalvonnan uudet muodot, Park Hotel Käpylä on oivallinen kokouspaikka – Helsingin keskustan tuntumassa, kuitenkin ruuhkien ulkopuolella. yös than m Muista n saunaä viihtyis me ja valmiit m o t s a s o ! aketit p a n sau Meille on helppo saapua omalla autolla ja maksutonta pysäköintitilaa löytyy helposti hotellia ympäröiviltä kaduilta. Uudistetut tilamme keskellä idyllistä PuuKäpylää tarjoavat viihtyisän ympäristön onnistuneelle kokoukselle. Tutustu kokouspaketteihin nettisivullamme www.park.fi, varaukset [email protected] tai 09 799 755. Tervetuloa kokousvieraaksemme! Käpy Puudisti kok pohja äpylä K l e t o H ! ark oustilansa tuohi Mika Helander ja Mats Nylund (toim.) 2012 Pohjolankatu 38 ● 00600 Helsinki ● Puh. (09) 799 755 ● www.park.fi AitO 4/2012 21 JäSENEHTI AIDON ensi numerosta alkaen tällä palstalla käsitellään kieliasioi- ta visaillen. Visa sopii kisattavaksi vaikkapa työpaikan kahvitauolla. kiElEN kiEmUrAT ! ? , TEkSTI: lEENA JAAkkOlA, vArPU JASkArA JA SANNA kUkkONEN Kielenhuollon työkaluja HSOille Yhteen vai erikseen, pilkku vai ei? Vastaus löytyy kielenhuollon oppaista, mutta mikä niistä sopisi parhaiten työkäyttöön? ammattikorkeakoulussa käytetystä lehtori Riitta Miestamon Kielineuvosta on otettu painoksia peräti 20 vuoden ajan (1985–2005). Säännöt ja suositukset kuitenkin muuttuvat. Kielikello – painettuna tai verkkoversiona – pitää HSOn ajan tasalla. Sen lisäksi pakkiin tarvitaan hyvä kieliopas. Kokosimme avuksi luettelon muutamasta tarjokkaasta, joista se oikea löytyy vertailemalla. n SIHTEErIOPISTOSSA JA TäLLä kErrALLA keskitymme painettuihin oppaisiin. Mikä on oma suosikkisi? Jaa vinkkisi Aito HSO:n Fb-sivuilla. kIELEN kIEMurAT -palstaa toimittavat tulevia johdon assistentteja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa opettavat Sanna Kukkonen (vas.), Leena Jaakkola ja Varpu Jaskara. Kiitämme Moitimme Suosittelemme Harmanen, Minna, Kaipainen, Suvi & Murto, Mervi. Uusi apulainen. Kieli opas. • Laatusana. Helsinki 2009. Opas käsittelee rinnakkain kielioppia ja kielenhuoltoa ja painottaa näin sääntöjen ymmärtämistä. Se kuvaa tiiviisti suomen kielen rakenteen äännetasosta lauseisiin ja asiatyyliin. Kielenhuollon ohjeet ovat ajan tasalla. Pehmeäkantinen kirja on edullinen. Hakemiston puuttumisen vuoksi opasta on hankala käyttää hakuteoksena. Äidinkielen opettajina toimivien kirjoittajien esimerkit ovat paikoin koulumaisia: ”Lapset hätistelivät porsaan takaisin karsinaansa.” kirja sopii kielitiedon päivitykseen. Käyttömukavuutta voi testata sisällysluettelon avulla: jos sen kielioppitermit eivät sano mitään, kirja jää todennäköisesti käyttämättä. Iisa, Katariina, Oittinen, Hannu & Piehl, Aino. Kielen huollon käsikirja. • 7., laajennettu ja päivitetty painos. Yrityskirjat. Helsinki 2012. kirja on uusi ja ajan tasalla: siinä on otettu huomioon myös verkkoviestintään liittyviä seikkoja. Kirja esittelee paitsi kielenhuoltoa myös tekstilajeja ja niiden erityispiirteitä. Esimerkit sopivat tähän aikaan. Käteviä listoja löytyy muun muassa tutkinto- ja ammattinimikkeiden lyhenteistä ja -ottaa/-oittaa-verbeistä. Hakemisto auttaa löytämään oikean sivun, ja sisällysluettelo on selkeä ja helppokäyttöinen. kirja on käsikirjaksi varsin kookas, ja kielenhuollon ja kieliopin termistö on hyvä osata, jotta löytäisi oikeat ohjeet. kirjasta on iloa ja hyötyä, jos haluaa päivittää käytännöllistä suomen kielen tietämystään tai tarvitsee hakuteosta päivittäin. Asiat on esitetty helppotajuisesti ja esimerkein selventäen. Myös tavallisimpien asiakirjojen laatimiseen saa apua. Assistentin asiantuntemukselle asiakirjaosuus tosin on enimmäkseen liian perustasoa, mutta muistin virkistämiseksi sitäkin voi silmäillä. 22 AitO 4/2012 Kiitämme Moitimme Suosittelemme Itkonen, Terho & Maamies, Sari. Uusi kieliopas. • 4., tarkistettu painos. Tammi. Helsinki 2011. kielenhuollon klassikkoteos jatkaa tuttuun tyyliinsä uudistettunakin. Uusimmassa painoksessa on otettu huomioon uudet suositukset. Jos on epävarma esim. lyhenteistä tai sivistyssanojen tarkoista merkityksistä, 450-sivuinen hakemisto on erinomainen pika-apu. Yleisvaikutelma on uusista alaotsikoista huolimatta edelleen vaikealukuinen tai ainakin vaatii totuttelua; ilmeisesti painavaan sisältöön luotetaan ulkoasun kustannuksella. Hakemisto on itsenäinen osa kirjaa, eikä siinä ole viittauksia kirjan muihin osiin, joissa kuitenkin voisi olla lisätietoa. Sisällysluettelon otsikointi tuntuu vanhanaikaiselta: Oikeinkirjoitusoppia, Taivutusoppia, Lauseoppia. Oivallinen teos ”edistyneille”, jotka hallitsevat termistön. Mielenkiintoisia typografisia vinkkejä ja täsmäohjeita oikeinkirjoitukseen. Kankaanpää, Salli, Heikkilä, Elina, Korhonen, Riitta, Maamies, Sari & Piehl, Aino (toim.). Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas. • Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Helsinki 2009. Oppaasta löytyvät lähes kaikki oikeinkirjoituksessa askarruttavat asiat aakkostuksesta yhdyssanoihin. Hakusanaluettelo on selkeä, mikä tekee oppaasta todella helppokäyttöisen. Erilaiset luettelot ja havainnolliset esimerkit auttavat myös pulmatilanteissa. Opas on vain oikeinkirjoituksen apuväline, siitä ei löydy kielioppisääntöjä. Esimerkiksi pilkkusääntöjen yhteydessä puhutaan lauseenvastikkeesta, josta on vain yksi esimerkki, joten lukijan on etsittävä tietoa siitä toisesta teoksesta. kuten oppaan takakannessa sanotaan, opas sopii kaikille suomeksi kirjoittaville. Ei tarvitse osata kieliopin termistöä käyttääkseen tätä teosta tehokkaasti. Jokaisen assistentin oiva työkalu. Kortesuo, Katleena & Patjas, Liisa-Maria. Pilkun paikka. Kielioppia kaikille. • Karisto. Hämeenlinna 2011. kirja välttää kielioppitermejä ja pyrkii selittämään asiat nyrkkisäännöin ja yksinkertaisin esimerkein. Taitto on väljä ja helppolukuinen, ja etenkin inforuudut ovat havainnollisia. Kirjoittajat korostavat nykyteksteissä esiintyviä tyypillisiä kielivirheitä ja antavat myös käyttökelpoisia Word- vinkkejä. kirjoittajat asettuvat kilpaileviksi auktoriteeteiksi ja esittävät omia mieltymyksiään rinnan suomen kielen lautakunnan suositusten kanssa, mikä voi johtaa lukijaa harhaan. Ohjeet ovat yleisluontoisia ja usein liian kategorisia: ”Älä käytä puolipistettä.” Esimerkkien huumori on väkinäistä: ”En ole assistentti, vaikka olen pitkä ja kaunis.” Opas sopii harjaantumattomalle kirjoittajalle, joka saa puistatuksia kielioppitermeistä. Assistentti osaa todennäköisesti oikoa yleisimmät kielivirheet kirjaa lukemattakin. Leino, Pirkko. Pilkulleen. Opas välimerkkien käyttöön. • Otava. Helsinki 2006. Tässä kirjassa esitellään perusteellisesti ja hauskasti kaikki välimerkit. Kuvitus keventää. Välimerkkejä voi myös kerrata kirjassa olevien harjoitusten avulla, joiden oikeat vastaukset löytyvät lopusta. Alun kertaus virkkeistä ja lauseista on valaiseva. ulkoasultaan kirja poikkeaa paljon perinteisistä kielenoppaista: tässä ei ole juurikaan taulukoita. Pitkät selostukset voivat haitata tiedon nopeaa etsimistä ja käytettävyyttä. kirja on hyvä lisä muiden oppaiden rinnalle, ja se sopii hyvin itseopiskeluun. Luukkonen, Marsa. Hauskaa kielen huoltoa! Kirjoitta jan opas. • WSOY. Helsinki 2006. kieltä tarkastellaan elävänä, muuttuvana ja käyttöympäristöään heijastavana. Esimerkkiaineisto on laaja ja ajankohtainen, ja sen parissa saa myös nauraa: ”Morsiusneidot kulkevat morsiusparin jäljessä 1–2 metrin päässä hunnusta tai laahuksesta riippuen.” Esimerkeistä annetaan korjausehdotuksia, ja kirjan käyttökelpoisuutta lisäävät asiahakemisto ja kielioppisanasto. Esimerkit toimivat paremmin harjoitustehtävinä koulutuksessa kuin luettuina. Kielioppitermeistä kerrotaan vanhat, suomenkieliset nimet mutta ei Ison suomen kieliopin (2004) suosittelemia termejä. Kenelle työikäiselle ovat tuttuja esimerkiksi vajanto, ulko-olento tai epämääräinen asemo? kirja sopii lukijalle, jota kielen ilmiöt kiinnostavat: se sisältää kielenhuollon ohjeiden lisäksi artikkeleja suomen kielestä. Ne tyydyttävät paitsi tiedon myös viihtymisen tarpeita. Nopean käyttötiedon etsijälle yli 400-sivuinen opas on liiankin monipuolinen. Muikku-Werner, Pirkko (toim.). Kie lipoliisin käsikirja. • Tammi. Helsinki 2005. viihdyttävä ja humoristinen kielenhuollosta kertova teos, joka saa lukijan vakuuttumaan siitä, että kielenhuollolla on väliä. Esimerkit ovat hauskoja: ”Ulkomaalaisten grillaaminen voi alkaa jo aamuyöstä.” Lopussa on myös harjoituksia. Ei sovi peruskieliopiksi, vaan parhaiten sellaiselle, joka jo tietää kielenhuollosta ja oikeinkirjoituksesta. Kielenhuollon teemoja ei esitetä kattavasti. Mainiota lukemista bussiin tai junaan työmatkalle. Ei tosikoille eikä sellaisille, jotka etsivät vain faktaa. AitO 4/2012 23 OPiSkEliJAT TEkSTI: kArOliiNA viiTASAlO Valppaana kohti muutosten aikaa HAAGA-HELIAn Johdon assistentti- ja toimittajakoulutusyksikkö sai uudeksi johtajakseen filosofian tohtori Salla Huttusen. SALLA TuLI HAAGA-HELIAan keväällä 2012 yliopettajaksi tehtyään sitä ennen muun muassa 12-vuotisen uran Nokialla, viimeksi viestintäjohtajan tehtävissä. Tänä syksynä Salla kuitenkin haki ja hänet valittiin Asto-yksikön johtajaksi edellisen johtajan Merja Karppisen siirryttyä Ammatilliseen opettajakorkeakouluun. Edellinen tehtävä Communication Management –YAMK-ohjelman peräsimessä kulkee rinnalla syksyn, sillä seuraaja aloittaa vasta tammikuussa 2013. Uudessa tehtävässään Salla on näköalapaikalla ja tärkeänä vaikuttajana, sillä HAAGA-HELIA on muiden ammattikorkeakoulujen tavoin suurten muutosten edessä. Hallitusohjelmaan sisältyvä ammattikorkeakoulu-uudistus ja siihen liittyvät lainsäädännön muutokset tuovat monia uusia haasteita toiminnalle. HAAGA-HELIA ON Sallalle mieluisa työpaikka, sillä hän on itsekin opiskellut lähes koko työuransa ajan. Korkeakoulumaailma on kokenut suuren muutoksen viime vuosikymmeninä. Yliopistojen rinnalle on tullut AMK-sektori ja opetus- ja opiskelumenetelmät ovat muuttuneet huimasti. Korkeakoulut ja työelämä ovat tiiviissä yhteydessä, sillä molemmat osapuolet tarvitsevat toisiaan. Toista oli 1980-luvun kauppaopistossa, jossa Salla opintonsa aloitti. Tuolloin ei ollut vierailevia luennoitsijoita, 24 AitO 4/2012 työelämäprojekteja tai harjoittelujaksoja – saati internetiä, sähköpostia, etäkursseja tai sähköisiä oppimisalustoja. Salla on suorittanut maisteri- ja tohtoritutkinnot töiden ohessa, joten yhteys työelämään on ollut koko ajan olemassa taustalla. Itse opinnot eivät kuitenkaan sisältäneet kovin suoria linkkejä töihin. Tässä tuleekin esiin korkeakoulujen erilainen rooli ja tehtävät. »Neljä tärkeintä: kyky viestiä ja tehdä yhteistyötä sekä luovuus ja joustavuus.» – Ammattikorkeakoulut ovat hyvin käytännönläheisiä toimintaympäristöjä ja projektit tähtäävät lyhyemmässä ajassa tuloksiin, yliopisto keskittyy tutkimukseen ja teoreettisempaan opiskeluun. Yhteistä molempien opiskelijoille on uuden ajan teknologiat; sosiaalinen, digitaalinen ja mobiili, jotka tuovat joustavuutta, vapautta ajasta ja paikasta, mutta myös vastuuta. Deadlinet ovat olemassa, vaikkei koulupäivä alkaisi kello kahdeksan. Arki on muuttunut niin koulussa kuin töissäkin tämän myötä, Salla summaa. Uudet työskentelytavat vaikuttavat väistämättä myös assistenttien työhön ja osaamisvaatimuksiin. Salla tutustui keväällä IBM:n Learning Through Connections -tutkimukseen, jossa haastatellut toimitusjohtajat kertoivat näkemyksiään tulevaisuuden työntekijän ominaisuuksista. – Neljä tärkeintä olivat kyky viestiä ja tehdä yhteistyötä sekä luovuus ja joustavuus. Nämähän sopivat usein juuri HSOihin, Salla muistaa todenneensa. Tämä antoi Sallalle uskoa HSO-tutkinnon hyvään asemaan jatkossakin. Salla näkee muutoksia myös ihmisissä, siinä, mitä odotetaan työnantajilta ja esimiehiltä. – Raportoinnista, mittareiden seurannasta ja numeroanalyyseistä mennään keskustelun suuntaan. Pitää olla kykyä antaa ihmisille tilaa kasvaa omissa rooleissaan ja tehdä töitä motivoituneesti. Suomessa esimieskulttuuri tullee muuttumaan, esimiesten on osattava johtaa ihmisiä asioiden sijaan. Valmistava teollisuus ei ole tulevaisuuden leipäpuu, menestys perustuu ihmisten osaamiseen ja luovuuteen. Samalla hän muistuttaa, että tutkinto itsessään on kuitenkin käypää valuuttaa työmarkkinoilla. Opinnot kannattaa viedä loppuun, tämä ei ole muuttunut vuosien varrella. Opiskella pitää ja osaamista on pidettävä yllä, Salla muistuttaa. ry:llä ja HAAGA-HELIAlla on partnerisopimus, jonka puitteissa tehdään monipuolista yhteistyötä. Tavoitteena on linkittää työelämä ja alumnit vahvasti assitenttikoulutuksen arkeen. Aito HSO järjestää kouluun muun muassa työelämäkummit, HSO-paneelin, vierailevia luennoitsijoita kursseille sekä opiskelijainfoja ja osallistuu opetussuunnitelma- ja työelämän neuvottelukuntatyöhön. AITO HSO Sallan mielestä hyvät työelämäsuhteet ovat ylipäätään loistava asia. – Alumnien kiinnostus osallistua koulutuksen kehittämiseen on hienoa – he ovat saaneet aikanaan hienon koulutuksen, ovat päässeet kiinnostaviin tehtäviin ja haluavat nyt antaa jotain takaisin. Ilman näitä kaikkia yhteistyömuotoja opiskelu olisi todella paljon teoreettisempaa, hän toteaa. Salla toivookin aktiivista yhteistyötä Suomessa ja ulkomailla asuvien alumnien kanssa. paljon kerrottavaa, omia tarinoitaan, joilla voidaan antaa paljon opiskelijoille. – Alumnit eivät aina muista, kuinka kiinnostavia esimerkiksi uratarinat ovat – mihin kaikkeen voi päätyä ja minkälaisten mutkien kautta. Sattuma puuttuu peliin usein ja se on ihan okei! Vaikkapa yhden ihmisen tapaaminen voi muuttaa uran tai elämän suunnan. Näille on hyvä pitää silmät auki. Näin kävi minullekin, Salla innostuu. Sallan oma ensimmäinen työpaikka maisteriksi valmistumisen jälkeen nimittäin tuli tuttavan suosituksen kautta. TYöSSäkäYvILLä ON -järjestöön Salla tutustui ensi kerran keväällä käytyään HSO-olohuoneessa kertomassa HAAGA-HELIAn viestintäkoulutuksesta. – Opiskelijoille järjestö on kanava yhteydenpitoon. Valmistumisen jälkeenkin on valmiina oma yhteisö, johon voi liittyä opiskelijayhteisön jälkeen. Jossain on ihmisiä, jotka ymmärtävät minua ja tietävät, mitä osaan. Koulussa tutustutaan parin vuosikurssin ihmisiin, alumnien joukossa voi tavata jo paljon laajemman ikäjoukon. HSO-alumnien joukko vaikuttaa hyvin aktiiviselta ja järjestö pitää tiiviistä yhteyttä jäseniin. Myös osallistuminen opiskelijajärjestöjen toimintaan on erittäin hyvä tapa saada kokemusta ja hyötyjä. Suomi on niin pieni maa, että verkostot ovatkin aika näkyviä ja niistä on hyvä pitää huolta. Saattaa olla, että erilaisten uusien teknologioiden myötä verkostot tulevat eri lailla näkyviin ja korostuvat, Salla pohtii ja mainitsee esimerkkeinä LinkedInin ja Facebookin. AITO HSO luomisen ei kuitenkaan pidä olla pakkomielteistä ja maanista, kannattaa olla avoimin mielin ja antaa verkostojen syntyä hyvällä, ei väkisin. Verkostot voivat syntyä myös sattuman kautta ja niiden kautta voi tulla paljon hyvää – ihan sivutuotteena. Luonteva, tasapuolinen kanssakäyminen on tuloksellista, Salla mainitsee. n – vErkOSTOJEN vErkOSTOT kuNNIA AN. HSO-alumnien joukko vaikuttaa hyvin aktiiviselta ja järjestö pitää tiiviistä yhteyttä jäseniin. AitO 4/2012 25 HSO-Päivä TEkSTI: mAriA mAHAr kuvAT: mAriA mAHAr, TEEmU UllgréN JA liNNANmäki Osallistujien mielipiteitä HSO-päivästä NIIN SIISTIä! (Sofia Lileyko) HYvää ruOkAA ja hyvää seuraa. Kiva nähdä tuttuja ja vanhoja opiskelukavereita. (Teea Pulkkinen) TAPAHTuMALLA ON kiva ympäristö. (Mirka Tabell) ON OLLuT tosi kivaa, tultiin suoraa töistä yhtä matkaa työkavereiden kanssa. Sellainen luo yhteisöllisyyden tunnetta. On ollut mukava nähdä vanhoja opiskelukavereita sekä muita tuttuja. (Anne Liljestrand) ON OLLuT tosi kivaa. Ruoka on todella hyvää, ja on mukava oppia uutta Linnanmäen kokous- ja konferenssipalveluista. (Sari Soinoja) kIvA TuNNELMA, mukava käydä Lintsillä pitkästä aikaa. Valokarnevaaleissa en olekaan ollut koskaan aiemmin. (riikka Ilmonen) ON OLLuT mukava ilta. Linnanmäki on minulle tuttu, mutta HSO:n tilaisuuksissa en ole ollut aikaisemmin. Hyvin järjestetty tapahtuma, mukavan rento tunnelma. Löysin täältä jopa vuoden 77-kurssikaverini, oli mukava nähdä pitkästä aikaa. Kaikin puolin onnistunut tapahtuma, joka toimi hyvin kaamoksen katkaisuna. Vaikka syksyn hämärä antaa suojaa, kyllä sitä valoa silti kaipaa. (Eila Ollila) vALOkArNEvAALI OLI kiva idea, kun vähän alkoi jo tuo pimeys vaivuttaa horrokseen. Järjestelyt olivat sujuvat, ja erityisesti Sea Lifessa oli mukava käydä. Oli kiva päästä välillä jaloittelemaan, eivätkä esittelyt olleet liian pitkiä. Ilta on ollut kaikin puolin toimiva. (Tuula Jokela) TäMä OLI ensimmäinen kertani Aito HSO:n tilaisuudessa, ja heti löytyi yksi kurssikaveri. Täällä on kiva olla ja on hienoa, että mukana on näin paljon porukkaa. (Hilkka vuorenmaa) n kOONNuT: JEMINA HärköNEN 26 AitO 4/2012 vALOA PIMEY TEEN. HSO-ystävien tapaaminen ja Linnanmäen huvitukset houkuttel HSO-päivä vei vieraat satumaisiin tunnelmiin Sateinen sää ei haitannut menoa, kun reilut 200 HSOta kokoontui työviikon päätteeksi Linnanmäen Valokarnevaaleille viettämään ensimmäistä HSO-päivää. HSO-päivä yhdistää aiemmin kansainvälisen sihteeripäivän yhteydessä vietetyn SoHSO-tilaisuuden ja opiskelijoiden Aito-illat yhteiseksi illanvietoksi ja verkottumistilaisuudeksi. ILLAN TEEMANA oli kepeän 20-luvun jazz-iltamat ja juhlapaikka ravintola Caruzello oli sisustettu tyyliin sopivaksi. Iloinen puheensorina hukutti alleen taustalla svengaavat sävelet sitä mukaa kun vieraita alkoi kerääntyä saliin ja kohdattiin vanhoja opiskelutovereita ja työtovereita vuosien varrelta. Paikalla ollut valokuvaaja otti halukkaista ryhmä- ja kaverikuvia muistoksi mukavasta illasta. livat HSO-päivään. AitO 4/2012 27 HSO-Päivä LäMPIMäT ONNITTELuT. Leena tammi on Vuoden HSO 2012. JärJESTöN PuHEENJOHTAJA Marina Paulaharju avasi tilaisuuden kiittämällä juhlien järjestelyistä vastannutta toimikuntaa ja kuluihin osallistunutta Akavan Erityisaloja, jonka puolesta tervehdyksen HSOille esitti lakimies kari Eskola. Hän iloitsi aidosti aktiivisesta jäsenjärjestöstä, jonka jäsenet osaavat myös irrotella! Linnanmäen yritysmyynnin Kauniit ja Rohkeat esittäytyivät Mari Tuomikosken johdolla ja toivottivat vieraat tervetulleiksi. Alkupuheiden jälkeen oli aika paljastaa Vuoden HSO -valinta. Marina Paulaharju kuvaili häntä pitkän linjan HSOksi, aktiiviseksi järjestön jäseneksi ja kovaksi kansainvälisessä yritysmaailmassa toimivaksi ammattilaiseksi. Vuoden HSO on Leena Tammi. Kiitospuheessaan Leena kiitti järjestöä vahvan brändin eteenpäin viemisestä ja tukemisesta, ja jokaista HSO-kollegaansa tämän brändin antamien kovien lupausten lunastamisesta jokapäiväisessä työelämässämme. Leenan haastattelu löytyy tämän lehden sivulta 10. ILTA JATkuI kierroksella Sea Life -näyttelyssä, jossa reilut 1000 merenelävää tekee vedenalaista maailmaa tutuksi kävijöille. Sinihämyisissä, erilaisten akvaarioiden reunustamissa saleissa voi myös järjestää illallisia tai cocktail-tilaisuuksia haiden seurassa tai vaikkapa diskon meduusojen kanssa. Taatusti tavallisuudesta poikkeava tunnelma! Linnanmäen yrityspalveluiden esittelyssä ainakin itselleni tuli yllätyksenä se, että tilaisuuksia ja kokouksia järjestetään Linnanmäellä ympäri vuoden eli ei vain huvipuiston laitteiston aukiolokaudella. Kierrokselta palasimme ravintola Caruzelloon, jossa keittiömestari esitteli meille illan menun, joka oli yksi esimerkki tarjolla olevasta 700 erilaisesta menukokonaisuudesta. Kolmesta ruokaisasta salaatista koostuva illallinen oli herkullinen ja kuohuviini ja vaahtokarkit sopivat kepeään tunnelmaan mainiosti. Illallisen loppuvaiheilla saliin ilmestyi kummia vieraita, mekaanisesti liikkuvia nukkemaisia hahmoja, jotka jähmettyivät välillä liikkumattomiksi ja välillä heräsivät eloon hetkeksi esittämään akrobatiaa, tanssia tai puhkesivat kauniiseen lauluun 28 AitO 4/2012 ISäNTäväkI vAuHDISSA. Lintsin isännät ja emännät esittäytyivät humoristisesti. AINEJärJESTöN T Y TöT. HSOY ry oli hyvin edustettuna HSO-päivässä. ennen kuin jähmettyivät jälleen ennen seuraavaa henkiinheräämistä. Esitys oli omituinen, hypnoottinen ja kaunis, salissa kuului tuskin hiiskahdustakaan ohjelman hiljaisten hetkien aikana. Nukkehahmot poistuivat esityksensä jälkeen iloisesti tiehensä loikkien yhtä yllättäen kuin saapuivatkin ja lumous haihtui. vIErAAT ALkOIvAT pikkuhiljaa siirtyä huvipuiston puolelle, olihan jokainen osallistuja saanut saapuessaan lippuja laitteisiin ja peleihin. Huvipuisto oli satumaisen kaunis illan pimeydessä täydessä valoloistossaan. Sadekin oli sopivasti tauonnut, mutta Linnanmäen valot saivat vielä märän maan loistamaan kaikissa sateenkaaren väreissä ja myyntikojujen tuoksut ja hupilaitteiden musiikki toivat muistoja mieleen lapsuudesta. Mukava nostalgiahetki. Hieno päätös hienolle illalle! n AitO 4/2012 29 lyHyESTi 4/2012 TEkSTI JA kuvAT: ANNETTE WikSTröm, SUSANNA WiNqviST JA SirkUSTAlO WOlTTi Sirkusta – Jeah! MArrASkuISEN HArMAANA lauantai-iltapäivänä joukko HSO-jäseniä jälkikasvuineen suunnisti, hieman ehkä varovaisesti mutta kuitenkin uteliaina, Helsingin Lauttasaareen tutustumaan Sirkustalo Woltin tiloihin ja toimintaan. Kaksi tuntia myöhemmin talosta poistui iloinen joukkio posket punaisina ja taatusti jotain aivan uutta kokeneena. Taisipa joku samantien kysellä sirkuskursseille ilmoittautumisestakin! Sirkustalo Woltti on liikunta- ja viihdepalveluita, esiintymiskoulutusta ja tiimivalmennuksia yrityksille ja yksityishenkilöille tarjoava yritys, jonka tarjonnasta löytyy sirkuskursseja kaikenikäisille harrastajille sekä erilaisia ohjelmavaihtoehtoja työyhteisöjen ja juhlaväen innostamiseen. Woltin omat tilat koostuvat erikokoisista viihtyisistä saleista, saunatiloista, keittiöstä sekä ruokailu- ja oleskelutiloista, joita voi yhdistää kunkin tilaisuuden tarpeisiin. Puitteet sekä joustava asenne, joista ei iloa puutu, takaavat varmasti kaikkia puhuttelevan tapahtuman! n Lisätietoja: www.woltti.com 30 AitO 4/2012 HSO-shopista väriä talveen! on HSO-paita? HSO-shopista löydät uudet tyylikkäät t-paidat. Väreinä raikas valkoinen ja tyylikäs ruskea. Muotoonleikattu malli, materiaali laadukasta kampapuuvillaa. Hihansuussa HSO-logo ja selässä teksti Hyvä sijoitus osaamiseen. T-paidan hinta 25 euroa. Nyt voit ostaa HSO 4O-vuotisjuhlapaidan edullisesti. Myymme viimeiset juhlalogolla varustetut t-paidat 10 eurolla. Juhlavuoden paita on omenanvihreä, selkäpuolella teksti Aito HSO – vältä kopioita. Shopissa myynnissä myös kaunis HSOille suunniteltu Apila-korusetti. Kalevala Koru valmistaa Apila-riipuksen ja korvakorut käsityönä sterling-hopeasta. Riipuksen hinta 82 euroa ja korvakorujen 52,50 euroa. Kuvat ja lisätietoja kaikista tuotteista löydät HSO-shopista. Toimituskulu 5 €/lähetys. n JOkO SINuLLA HElSINgIN YlIOpISTO KOuluTuS- JA KEHITTÄmISKESKuS pAlmENIA www.HElSINKI.fI/pAlmENIA Aito HSO ry:n verkkosivut uudistuvat vuodenvaihteessa verkkosivut kokevat kasvojenkohotuksen vuodenvaihteessa, kun järjestö siirtyy käytössä olevalta Innofactor-alustalta uudelle Poutapilvi-alustalle. Vaikka kyseessä on tekninen uudistus, tuo se mukanaan jäsenten kannalta paljon tervetulleita uusia ominaisuuksia. Uudistus parantaa sivuston käytettävyyttä ja tuo entistä paremmin esille palveluita ja etuja. Alustanvaihto merkitsee Aito HSOlle myös merkittäviä kustannussäästöjä nykyiseen ratkaisuun verrattuna. – Järjestön AE-jäsenille uudet sivut mahdollistavat sen, että he voivat kirjautua samalla kertaa sekä Aito HSOn että Akavan Erityisalojen extranet-palveluun. Tätä uudistusta on meiltä paljon toivottu ja nyt pääsemme sen vihdoin toteuttamaan yhteistyössä Akavan Erityisalojen kanssa, kertoo Aito HSOn järjestöpäällikkö Maarit rapp. – Muun muassa jäsentilaisuudet ja uutiset ovat uudella sivustolla nykyistä paremmin esillä. Etusivulta löytyvät myös sosiaalisen median keskustelut ja ajankohtaiset uutislinkit Akavan Erityisalojen sivuille. Uudet verkkosivut julkaistaan vaiheittain vuoden alussa. Avoimet sivut julkaistaan viikolla 53 ja extranet-osio viikolla 2. Uudistuksesta tiedotetaan tarkemmin Aitoa asiaa –jäsentiedotteessa. n AITO HSON VIESTINTÄ I - TIEDOTTAJAN TYÖ 13.3. - 21.5.2013, Lahti Oletko kiinnostunut työelämän viestinnästä? Kuuluuko tiedottaminen työtehtäviisi? Kurssi antaa hyvät valmiudet yhteisöviestinnästä sinulle, joka olet kiinnostunut tiedottajan työstä tai ehkä jo hoidatkin viestintätehtäviä oman toimesi ohella. Kurssi antaa hyvän tuen myös monien muiden viestintätoimien hoitamiselle. Suosittu koulutuksemme järjestetään Lahdessa päiväopetuksena. Jaksojen välillä tehdään kirjallinen välitehtävä ja tutustutaan alan perusteokseen. Tiedottajan työ -koulutus koostuu kahdesta lähijaksosta: viestivä yhteisö ja tiedOttaminen 1. jakso 13.-14.3.2013 Ensimmäisellä jaksolla käydään läpi yhteisöviestinnän perusteita, tavoitteita ja tehtäviä. Jakson aikana perehdytään myös siihen, miten viestinnän prosessi etenee suunnittelusta käytäntöön. teKstistä juLKaisuKsi eLi painOtyön prOsessi 20.-21.5.2013 Toisen lähijakson aiheita ovat muun muassa yhteistyö kirjapainon kanssa, sosiaalinen media sekä verkko. Jaksolla käsitellään myös alan ajankohtaisia ja tulevia trendejä. Koulutuksen hinta on 900 euroa. Mukaan otetaan 24 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. hakuaika päättyy 27.2.2013. Koulutukseen ilmoittaudutaan Palmenian verkkosivuilla. tiedusteLut: Suunnittelija Tiina Rintala-Siira, [email protected] p. 050 3175 560 Tälle koulutukselle on tulossa jatkoa syksyllä 2013: viestintä ii - Lahden XXviii tiedOttajaKOuLutus 23.9.-28.11.2013, Lahti ilmoittautuminen ja lisätiedot osoitteessa: www.helsinki.fi/palmenia/koulutus AitO 4/2012 31 TUliPA TESTATTUA: lOUNAAllA NAM NAM. Aurabroileri kutkuttaa makuhermoja. PErJANTAIHEMMOTTELuA rAvINTOLA SuNNISSA ILMAN PurkkIMuONA A. Suussa sulavaa kalaa. CAFé TALO TArJOA A TuOrEITA MAkuJA vIIkONLOPuN vIETTOON voi virittäytyä jo perjantain lounaalla, kun vAIkkA OLIN monta kertaa käynyt Hämeentien alkupäässä sijaitvalitsee maittavan ruoan ja arvokkaan miljöön lounasravintolaksi. sevassa ravintola Sävelessä lounaalla, oli viereinen Café Talo jäänyt Tällainen paikka on Helsingin sydämessä uusittuun Torikortteliin pitkään huomaamatta. Ensimmäistä kertaa kävin Talossa lounaalla perustettu ravintola Sunn. Vanha rakennus on saanut parisen vuotta alkukesästä, jolloin tarjolla oli vain salaattibuffet ja päivän keitto. sitten kokonaan uudet tilat ja yläkerroksessa oleva ravintola on lou- Tuolla kokoonpanolla mentiin koko kesä ja taisi jokunen viikko nasaikaan usein täynnä. Siten pöytävaraus on suositeltava. Tarjolla mennä ilman lounastarjoiluakin. Syksyn saapuessa päivän keiton ja on päivittäin neljä eri vaihtoehtoa ja jokaisella annoksella on eri hinta. salaattibuffetin lisäksi tarjolle tuli päivittäin vaihtuva lämmin ruoka. Olen suuri homejuuston ystävä, joten valinta on helppo. Café Talo mainostaa tarjoavansa tuoretta ja ”purkitonta” louValitsen aura-broileria ja endiivi-saksanpähkinäpaistosta (13,00 e). nasta. Ja siltä kyllä maistuikin, kun kävin syömässä lohta valkoTässä homejuusto maistuu juuri kutkuttavasti, sillä joskus täytyy viinissä. Kala oli suorastaan suussa sulavaa. Lisukkeena tarjottiin oikein miettiä, onko homejuusto unohtunut koko annoksesta. Nyt pariisinperunoita ja tartar-kastiketta. Tarjolla oli kahdenlaista sitä ongelma ei ole. Lisäkkeenä olevat erilaiset kasvikset sekä suovihersalaattia, joista toisessa on krutonkeja ja parmesanlastuja. Muutaman täytevaihtoehdon lisäksi salaattia voi tuunata erilaisillatut ja uunissa paistetut saksanpähkinät ovat mahtavia. Annoksen la siemenillä ja kastikevaihtoehdoilla. Muistaakseni joka kerralla kruunaa dijonsinappikastike. Erinomainen perjantailounas. lounastaessani on tarjolla ollut myös ihania marinoituja herkku Lounaaseen kuuluu myös runsas leipäpöytä ja yksinkertainen, sieniä. Keitto ei ole painunut mieleeni yhtä vahvasti, joten ehkä mutta toimiva, salaattipöytä. Lollorosso antaa perusvihreään pelkästään sen takia ei Taloon kannata mennä. salaattiin mukavan värin ja annokseen saa makua oliiviöljyllä, Talo on sisustettu persoonallisesti ja lounaalla käydessäni ei suolalla ja pippurilla. Oliiviöljyä kannattaa lorauttaa salaattiin ole koskaan ollut ruuhkaa. Itse asiassa olen tainnut olla päivän runsaasti, sillä siinä voi kastaa ravintolan omasta uunista tulevaa ensimmäinen asiakas yhdentoista aikoihin saapuessani. juustolla kuorrutettua leipää. Tarjolla on myös kirnuttua voita. Taustalla soiva rauhallinen musiikki virittää viikonloppuun, ja Vaikka annokset eivät näytä mitenkään erityisen ihmeellisiltä, on mikäli haluaa heittäytyä vapaalle jo lounasaikaan, voi kyytipojaksi maku ollut ainakin tähän asti aivan omaa luokkaansa. Salaattibuffet ottaa lasillisen hyvää viiniä. Annokseen olisi sopinut aromikas ja on suppeahko, mutta hyvä. Café Talossa laatu korvaa määrän. n puolimakea valkoviini. n TOMMI vANHA ANNI PIIPPONEN PLuSSAT | Miljöö, palvelu, itse tehty leipä | MIINukSET | Salaattipöydän yksipuolisuus, ruuhka-aikaan hieman meluisa 32 AitO 4/2012 PLuSSAT | Hyvin tilaa, maukas ruoka | MIINukSET | Ei aina kasvisvaihtoehtoa kOlUmNi Tradenomi, HSO Petra Nikkinen on työskennellyt Suomen suurimmassa korualan yrityksessä 15 vuotta. Hän irtisanoutui markkinoinnin ja viestinnän vetäjän paikalta kesällä 2011 viettääkseen enemmän aikaa perheensä kanssa. Petra vierailee lehdessämme kolumnistina vuoden ajan. Sydänten joulu ON vuOSI 1994. Ensimmäinen joulu yhdessä. Jännitti ihan kamalasti. Mitä ihmettä ostaa ihanalle miehelle, joka on napannut sydämesi ja säilönyt sen sisuksiinsa. Mennäkö turvallisella ja neutraalilla valinnalla vai kääriäkö pakettiin rohkeasti jotain uutta ja eksoottista. Totta puhuen, en enää muista, mitä ostin. Sen tunteen muistan, kun hän avasi lahjapaketin, hymyili leveästi, kiitti lahjasta ja suuteli hellästi. Sen muistan, mitä minulle annetusta paketista ilmestyi. Ensimmäisenä yhteisenä jouluaattoaamuna kuusen alta löytyi pieni paketti. Pienet puiset ja kirkaanpunaiset käsintehdyt sydänkorvakorut. Merkki rakkaudesta. Jossain vaiheessa mentiin kihloihin, sitten naimisiin. Syntyi tytär. Joulusta muodostui meidän näköisemme. Aamulla koristeltiin kuusi ja syötiin joulupuuro. Jännitettiin, kuka löytää tänä vuonna puurostaan mantelin. Päivällä lämmitettiin sauna ja laitettiin juhlavaatteet kuntoon. Joulupukki vieraili joka joulu. Välillä joulua vietettiin Espanjassa, välillä Suomessa. Korvakorut matkasivat aina mukana, pienessä rasiassa. »Liikenneympyröihin on istutettu satoja punaisia joulutähtiä ja kadunvarsia koristavat lukuisat jouluvalot.» Tänä jouluna katselemme joulun maisemaa Mijaksen terassiltamme. Edessä aukeaa ei ehkä jouluinen, mutta kauniin kumpuileva vuoristomaisema, lähikaupungin vilkkuvat valot ja Välimeri. Pikkukylämme on valmistautunut huolella ja hyvissä ajoin jouluun. Liikenneympyröihin on istutettu satoja punaisia joulutähtiä ja kadunvarsia koristavat lukuisat jouluvalot. Tunnelma on taianomainen. Naapurit ja kyläläiset toivottavat hyvissä ajoin toisilleen hyvää joulua. Vaikka ON vuOSI 2012. ei olekaan pakkasta eikä lunta, joulutunnelma täällä Etelä-Euroopan pikkukylässämme tulee valoista, joululauluista ja lähestyvästä odotuksesta. Jouluun valmistaudumme samalla tavalla, kuten jo 18 vuoden ajan. Koristelemme kuusen, lämmitämme glögin. Tänä vuonna pöytä on katettu vain meille kolmelle. Joulupöydästä löytyy sekä paikallisia uusia että tuttuja kotoisia makuja. Pientä ja hyvää – ja paljon. Oliiveja, ilmakuivattua kinkkua, rapuja, chorizoa. Sopuisasti mukana kinkkua, perunalaatikkoa, rosollia ja graavattua lohta. Suomalaista glögiä ja espanjalaista punaviiniä. Jälkiruuaksi manteliherkkua turronia, suomalaiset konvehdit vierellään. Levyllä soivat vuorotellen suomalaiset ja espanjalaiset joululaulut. Joulupukkikin on käynyt aiempina vuosina Espanjassakin asti, mutta nyt 11-vuotias Lotta toivoi, että tänä vuonna pukki voisi jäädä viettämään joulua oman perheensä kanssa. Suomme sen pukille mieluusti. Viimeiset paketit sujautetaan aidon kuusen alle. Tänä jouluna se on normaalia pienempi, silti suurin jonka onnistuimme alueen puutarhaliikkeistä löytämään. Sytytetään kynttilät, istutaan alas, toivotetaan hyvää joulua. Rakkaimmat on koolla. Lotta kurkkaa vielä nopeasti, onhan äiti sydämet korvissa. Ovat ne. ON OLLuT ILO JA kuNNIA kirjoittaa tätä kolumnia kaikille teille, hyvät hosolaiset. Haluan toivottaa teille ja rakkaillenne hyvää ja levollista joulua. ¡FELIz NAvIDAD! n AitO 4/2012 33 lUkiJOilTA Aito toivottaa lukijoilleen kOONNuT: mAAriT rAPP Joulutarinoita Ikimuistoinen joulu voi olla yllättävä, surullinen tai äärimmäisen onnellinen – tai jotakin ihan muuta. Kiitos teille kaikille ihanille HSOille, jotka lähetitte joulumuistojanne julkaistavaksi. Tässä kolme erilaista tarinaa, joiden myötä toivotammme kaikille lämpöistä joulua. Ikimuistoinen joulu vuONNA 1998 vietin joulun tuoreen aviomieheni kanssa hänen veljensä perheen seurassa heidän vanhemmiltaan perityllä kesämökillä Kärkölässä. Kaikista ihanista perhejouluista erityisesti juuri tuo joulu on jäänyt mieleeni kolmestakin eri syystä. Jouluaattona, sinisen hämärän jo laskeutuessa, osallistuimme jouluhartauteen Kärkölän pienessä puisessa kyläkirkossa. Ensinnäkin on melko harvinaista että edes joulunaikaankaan käymme kirkossa, ja toiseksi kirkossa oli kertakaikkiaan niin harras tunnelma, että se on painunut lähtemättömästi mieleni syövereihin. Kirkossa ei ollut lainkaan sähköjä, joten siellä istuttiin täysissä talvitamineissa (pappi antoi luvan istua koko hartauden ajan jottei penkki viilenisi!), lukuisten kynttilöiden valossa. Iltasella ollessamme kaikki tuvassa kokoontuneina lautapelin ääreen, koputettiin yllättäen mökin oveen ja sisään astui, kukas muu kuin itse Joulupukki! Vierailu meni mukavasti: Joulupukki oli kovin puhelias ja istuskeli luonamme hyvän aikaa (hieman miestäväkevämmästä) glögistä nauttien, vaikkakin kytyni esimurrosikäiset tytöt hieman nolostelivat, ja vaikkei tämä pukki lahjoja laisinkaan tuonutkaan. Pukin lähdettyä tytöt sättivät meitä kaikkia vuorollaan, että mitä olitte Joulupukin heille, isoille tytöille, vielä tilanneet, ja me neljä aikuista yhtälailla ihmettelimme kuka meistä oli moisen yllätyksen keksinyt järjestää! Ei auttanut kuin uskoa Joulupukin itsensä kertomaan: hän oli ollut käymässä naapuritalon leikki-ikäisten lasten luona ja poikkesi samalla reissulla kaikkiin niihin tienvarren mökkeihin joissa valon näki palavan. Itse Joulupukin persoona jäi meille hieman arvoitukseksi, vaan niinhän sen oikeasti kuuluukin... Mieleenpainuvin tuon joulun tapahtumista oli kuitenkin se kun joulusaunan lempeissä löylyissä kerroin miehelleni odottavani esikoistamme, voi sitä ilonsekaista hämmennystä! Raskaustestin olin tehnyt aiemmin samana päivänä, sormet kohmeessa mökin kylmässä ulkohuussissa, pariinkin eri otteeseen sillä pelkäsin kovan pakkasen vaikuttavan lopputulokseen, mutta oikeaksi tuo tulos onneksi osoittautui, siitä todisteena oheinen, esikoisemme ottama tunnelmakuva. n Rauhallisen joulun toivotuksin, Teija T. 34 AitO 4/2012 lämmintä joulua ja oikein hyvää uutta vuotta! Erilainen joulutarina minunkin suvussani ollut aina hyvin perhekeskeinen juhla jouluruokineen ja -lahjoineen, suvun päihde- ja mielenterveysongelmista huolimatta. Lapsuuteni jouluihin liittyy jotakin selittämätöntä ahdistusta. Ehkä se oli sitä viinan kanssa juhlimista, ehkä sisarusten riitoja ja kateutta toistensa lahjoista, mutta yksi joulu aikuisuuden kynnyksellä oli ahdistavuudessaan ylitse muiden. Äitini nimittäin otti ja lähti muutama päivä ennen aattoa ja jätti minut ja sinä päivänä 15 vuotta täyttävän pikkuveljeni keskenään, eikä vain jouluksi vaan lopullisesti. Olin 19-vuotias ja aivan valmistautumaton tilanteeseen. Minunhan vuoroni se oli lähteä kotoa, enkä todellakaan olisi tehnyt sitä juuri joulun alla. Veljeni löysi joulunviettopaikan kavereidensa luota, mutta omasta joulustani muistan vain yksinolon ja yksinäisyyden sekä sen, että makasin veljeni sängyllä itkeskellen ja apaattisena katsellen televisiotaan aivan tapojeni vastaisesti, sillä se oli kotimme ainoa televisio ja hänen käytössään. En muista jouluaattoa, en jouluruokia, en joulupäivää enkä tapaninpäivää enkä mitä joululahjoja sain vai oliko niitä. Myöhemmin oman perheen perustettuani jouluista tuli aina vaan ahdistavampia, kun niihin liittyi vielä aikuisen stressi kaiken ajoissa valmiiksi saamisesta sekä kaikkien traditioiden muistamisesta ja noudattamisesta. Tilannetta ei helpottanut se, että vaikka mieheni myös oli päihde- ja mielenterveysongelmaisesta kodista, olivat hänen lapsuutensa joulut olleet aina perheen parasta aikaa. Silloin oli isä ollut juomatta ja hyvällä tuulella ja kovasta köyhyydestä huolimatta oli joulupaketteihin laitettu omenoita tai muita pieniä tarpeellisia asioita. Vanhimman isoveljen mentyä töihin saattoi paketista ilmestyä jopa luistimet. Mieheni juhlisti joulua mielellään lasillisella punaviiniä jouluaterian painikkeeksi, mutta itse en kyennyt alkoholia jouluisin nauttimaan. Viime joulun vietimme viimeisen kerran yhdessä perheenä. Olimme mieheni kanssa muuttaneet erilleen puoli vuotta aikaisemmin ja palasin jouluaattoillaksi entiseen kotiini, johon mieheni oli yrittänyt laittaa herkullisen ja kauniin joulun. Naisen käden jälki puuttui kuitenkin. Ja minua itketti. En kaivannut takaisin, mutta itkin parinkymmenen vuoden yhteisen historian päättymistä oikein sydämeni pohjasta. Tulevasta joulusta toivon jo erilaista. Ja vietän ainakin osan siitä ihanien lasteni kanssa omassa namikodissani. n JOuLu ON Surullinen siili Joulu tulee… perunakattila kainalossa?! vuODEN TAkAISEEN Tapaninpäivään osui yksi pahimmista talvimyrskyistä miesmuistiin. Omilla kotikulmillani Espoossa kuitenkin Tapaninaamuna nautimme kaikista nykyajan mukavuuksista, kaukolämmöstä, juoksevasta vedestä ja sähköllä toimivista laitteista. Facebookista lueskelimme läntisen Uudenmaan kärvistelystä myrskytuhojen keskellä samalla kun mussutimme pukinkontista tulleita suklaakonvehteja television äärellä. Iltapäivän puolella aloimme valmistella toisen joulupäivän ateriaa, johon olimme kutsuneet mukaan lasten mummin, oman äitini. Varsin helppoa ruoanlaittoa, jääkaapista vain esille kylmät kalaherkut ja kinkkukin tarjottaisiin kylmänä. Tarvittaisiin vain lämpimät laatikot ja tietenkin höyryävän kuumat keitetyt perunat. Ja naps – sitten menivät sähköt! Puolen tunnin toiveikkaan odotuksen jälkeen piti ryhtyä toteuttamaan varasuunnitelmaa. Kaasugrillin sivukeittimellä perunat ehkä olisi saanut keitettyä pihassa, mutta grillin kaivaminen metrisestä kinoksesta ja tulen valvominen möyryävässä myrskyssä ei houkuttanut. Olikohan sähkökatko Espoossa kovinkin laaja? Soitto vielä kotonaan olevalle Mummille ilahdutti mieltä: hänellä oli sähköä ja siis myös toimiva liesi. Mummi laittoikin sitten perunat kiehumaan omassa kodissaan ja niiden kypsyttyä pakkasi kuuman kattilan peitteisiin ja hyppäsi taksiin. Niin saapui jouluvieraamme lämmin perunakattila kainalossaan tunnelmalliselle kynttiläaterialle. Nautimme lämminhenkisen perheaterian hämärtyvässä iltapäivässä. Kuin tilauksesta saimme sähkötkin takaisin siinä vaiheessa iltaa, kun kahvihammasta alkoi kolottaa ihan tosissaan. Mummin sankariteko jää varmasti osaksi perheemme joulutarinoita, joita on mukava muistella vielä vuosienkin jälkeen. n Sirpa P. »Puolen tunnin toiveikkaan odotuksen jälkeen piti ryhtyä toteuttamaan varasuunnitelmaa.» AitO 4/2012 35 Tervetuloa perinteiseen hyväntekeväisyyskonserttiin Helsingin Vanhaan kirkkoon, Lönnrotinkatu 6, 00120 Helsinki sunnuntaina 16.12.2012 klo 17.00. TIXIBAND kONSErTISSA ESIINT Y väT • Tikkurilan Soittokunta TixiBand • sopraano Michaela Heimsch säestää TixiBand • sopraano Anna Tuohino säestää Nelli Erma • Espoon musiikkiopiston pianonsoiton oppilaita: Jason Hu, Ester Viljanen ja Jamin Hu • posetiivari Markku Savijärvi ottaa vieraat vastaan kirkon portailla joulumusiikilla. MIcHAELA HEIMScH ANNA TuOHINO NELLI ErMA Konsertti on ilmainen, mutta tilaisuudessa kerätään kolehti sydänsairaiden lasten hyväksi. Tuotto lahjoitetaan lyhentämättömänä Lastenklinikan sydänosaston käyttöön. Voit halutessasi tehdä lahjoituksen suoraan hyväntekeväisyystilille Nordea FI3515973000107848 (Esiintyvät taiteilijat). Konsertin järjestävät yhteistyössä Aito HSO ry, Akavan Erityisalat ry, EUMA Finland sekä Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ ry.
