Maanmuokkausmenetelmät

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT
VESIENSUOJELU JA
YMPÄRISTÖNHOITO
Jouni Räty
29.3.2012
1
SISÄLTÖ
• Maalajin merkitys maanmuokkauksessa
• Muokkausmenetelmän valinta
• Vesiensuojelu ja ympäristönhoito
2
1
Maalajit ja kasvupaikat
• Moreenit ovat lajittumattomia maalajeja, eli sisältävät
useaa keskenään sekoittunutta maalajitetta.
• Varsinkin moreenimailla voi esiintyä monenlaisia
metsätyyppejä, vaikka vallitseva maalaji on sama.
• Lajittuneet maalajit ovat veden mukanaan kuljettamia.
Niiden aines on huuhtoutunutta ja raekoko tasainen.
• Lajittuneilla maalajeilla metsätyypin riippuvuus
maalajista on yleensä moreeneja voimakkaampi.
3
Maalajit metsätyyppien rinnalle
muokkauksen menetelmävalinnassa
• Kivennäismaat jaetaan keskimääräisen raekoon
perusteella metsänuudistamisen kannalta kolmeen
maalajiryhmään:
– karkeat, keskikarkeat ja hienot maalajit
• Maalaji määrää uudistamisen kannalta oleellisia
tekijöitä:
– vedenläpäisevyys, ilmavuus, routiminen ja ravinteiden
saatavuus
4
2
Maalajitteet ja maalajiryhmät
Maalaji- Lajittuneet
ryhmät
maalajit
Karkea
Keskikarkea
Hieno
Moreenit
Sora
Soramoreeni
Hiekka
Karkea hieta Hiekkamoreeni
Karkea hietamoreeni
Hieno hieta
Hiesu
Saves
Hieno hietamoreeni
Hiesumoreeni
Savimoreeni
Tuntomerkit
Raekoko arvioitavissa
silmin
Yksittäiset rakeet voi
erottaa paljain silmin,
rakeet irrallisia
Rakeita ei erota silmillä,
hieno hieta ja hiesu
(siltti) märkänä valuvaa
ja erittäin routivaa. Kuivana kokkaroituu. Kosteana saa kämmenten
välissä pyöritettyä alle
4 mm:n pötkön
5
Maalajin vaikutus routivuuteen
• routimattomat maalajit:
• sora, hiekka, karkea hieta ja soramoreenit
• lievästi routivat maalajit:
• savi, karkea hieta, hiekkamoreenit ja karkea hietamoreenit
• erittäin routivat maalajit:
• hieno hieta, hiesu, hienoaineksiset moreenit
• pintarouta eli rouste:
• kostean silttipitoisen maan jäätyessä jääneulaset/pilarit nostavat
maan pintakerrosta kasvaessaan alapäästään
6
3
Uudistamismenetelmän valinta
kangasmailla
Kasvupaikka
Maalaji
Männyn
luont.
Kuiva
Karkea
0
kangas
Keskikarkea
0
Kuivahko
Karkea
Ä/L
kangas
Keskikarkea
Ä/L
Tuore kangas
Lehtomainen
kangas
Männyn
kylvö
Männyn
istutus
Kuusen
istutus
Koivun
istutus
Keskikarkea
M
Ä/L
Hieno
M
Karkea
M
M
Keskikarkea
M
M
Hieno
M
Ä/L
Hieno
L/M
Karkea
L/Ä
7
Maanmuokkausmenetelmät
• Maanmuokkausmenetelmän tulee olla mahdollisimman
kevyt, mutta sen tulee toisaalta turvata tehokas
metsänuudistaminen.
• Maanmuokkauksen vesiensuojelussa olennaista on
käytetyn menetelmän sopivuus kohteelle.
• Mahdollisimman kevyt muokkaus on vesiensuojelun
näkökulmasta toivottavin menetelmä.
• Mitä järeämpi muokkausmenetelmä, sitä järeämpiä
pitää vesiensuojeluratkaisujenkin olla.
• Suojakaistan maanpinta pitää olla ehjä.
8
4
Laikkumätästys
•Kivennäismaat, tuoreet ja lehtomaiset kankaat.
•Laakea mätäs 50 x 70 cm,
päällä kivennäismaata 5-10 cm.
•Tiivistetään, jos viljely samana kesänä.
9
Istutussyvyys
10
5
Kääntömätästys
•Kuusen uudistusaloilla, joilla ei
vesitalouden järjestelytarvetta.
•Maisemallisesti arat alueet.
•Rinteet.
11
Naveromätästys
•
•
•
•
Hienojakoiset ja soistuvat kangasmaat.
Navero-ojasta kaivettavat maat mättäiksi noin 2,5 m:n etäisyydelle
toisistaan.
Tarkoituksena ei ole johtaa vesiä pois uudistusalalta kasvupaikan
kuivattamiseksi.
Mättäitä ei hakkuutähteiden päälle!
12
6
Ojitusmätästys
•
•
•
•
Veden vaivaamat soistuvat kankaat ja turvemaat
Ei sovellu kivisille maille eikä savikoille.
Osa mätäsvaoista kaivetaan kuivatusojien kokoisiksi.
Ojien pohjalla mahdollisesti olevaa maatumatonta turvetta,
hiesua ja savea ei pidä käyttää mätäsmateriaalina.
• Ojitusmätästyksessä on huolehdittava vesiensuojelusta
vastaavin menetelmin kuin kunnostusojituksessa.
• HUOM. Metsäsertifiointi (PEFC) kieltää vesitaloudeltaan ja
puustoltaan luonnontilaisten soiden ojittamisen.
13
Laikutus
• Kiviset rinnemaat, karkeat lajittuneet maat, tärkeät
maisemakohteet, ei vedenvaivaamille maille.
• Luontaisessa uudistamisessa suuret laikut.
• Laikut maaston korkeimpiin kohtiin.
14
7
Vesiensuojelu
15
Eroosioon vaikuttavat tekijät
• Eroosion aiheuttaa lumen sulamisesta ja sateista johtuva
pintavalunta.
• Eroosion suuruuteen vaikuttavat mm:
–
–
–
–
–
–
maalaji
maanpinnan laatu
maan kaltevuus
rinteen pituus
maan vedenläpäisykyky
valuma-alueen koko
16
8
Vesiensuojelu
= estä eroosio ja ravinteiden huuhtoutuminen
• Valitse kohteelle sopiva
muokkausmenetelmä.
• Jätä riittävä suojakaista
(5 – 30m), suojakaistaa ei
muokata.
• Rinteessä äesjälkeen
muokkauskatkoja.
• Muokkausta ei uloteta
ojiin saakka.
17
Vesiensuojelu
• Vesiä ei johdeta suoraan vesistöihin eikä
vesistöihin johtaviin ojiin.
• Vedet johdetaan ensisijaisesti pintavalutuksen
kautta eteenpäin.
• Naveroihin ja ojiin kaivetaan tarpeen mukaan
lietekuoppia ja jätetään kaivukatkoja.
• Navero- tai ojitusmätästystä ei käytetä
pohjavesialueella, jos naverot tai ojat ulottuvat
kivennäismaahan.
18
9
Kaivukatkot uudistamisessa
• Naveroiden päissä saa olla ajoittain seisovaa vettä,
koska naveroilla ei tavoitella pysyvää
kuivatusvaikutusta.
19
Vesiensuojelu
• Ojitusilmoitus: vesilain 5 luvun 6 §:n perustelut.
• Ojitusilmoitus oli ennen vapaaehtoinen, nyt pakollinen
sakon uhalla.
• Muusta kuin vähäisestä ojituksesta on ilmoitettava, mutta
vähäisen ojituksen määritelmää ei ole tarkasti tehty.
• Ojitusmätästys vaatii samoja vesiensuojelumenetelmiä kuin
kunnostusojitus.
• Vanhojen ojien perkaaminen edellyttää
vesiensuojelusuunnitelmaa.
20
10
Esimerkki metsänuudistamisesta:
Mitä vesiensuojelutoimia on käytetty?
21
Ympäristönhoito
22
11
Ympäristönhoito
• Arvokkaita elinympäristöjä ei muokata, niiden yli
ajeta, eikä niihin johdeta muokkausalueen vesiä.
• Säästöpuiden ja puuryhmien ympärille jätetään
vähintään 2 m muokkaamaton vyöhyke.
• Pesät säästetään.
• Polkuja ei muokata.
• Maapuut ja pökkelöt kierretään.
• Ei ajeta ojien tai purojen yli.
23
Ajourasuunnittelu
24
12