yhdessä tekemisen meininkiä (Proviisori 3/2010, s. 11) (pdf)

Transcription

yhdessä tekemisen meininkiä (Proviisori 3/2010, s. 11) (pdf)
MUUTTUVA APTEEKKIEN ROOLI SIVU 14 ETÄFARMASIA SIVU 16 PROVIISORIT MÄÄRÄÄVÄT LÄÄKKEITÄ SIVU 20
FARMAKOGENETIIKKA SIVU 22 APTEEKIN KIRJANPITO SIVU 28 SÄÄNTÖUUDISTUS SIVU 34 YHDISTYMISKYSELYN TULOKSET SIVU 36
SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 3 | 2010
FIP 2010
Apteekkien rooli
kehittyy
S
U
U
C
T
T
i
t
O Oresep ä
UTU
man
il
UUDEN AJAN
NÄRÄSTYSLÄÄKE
Pantoloc Control 20 mg
•
•
•
Vaikuttaa suoraan hapon muodostumiseen vatsassa
Vain yksi tabletti päivässä antaa 24 tuntia kestävän
helpotuksen närästyksen oireisiin
Vähemmän interaktioita muiden lääkkeiden kanssa1
LIEVITTÄÄ NÄRÄSTYSTÄ PÄIVIN JA ÖIN
Pantoloc Control® 20 mg -enterotabletti.
Vaikuttava aine on pantopratsoli. Refluksioireiden (esim. närästys, happaman mahansisällön nousu takaisin ruokatorveen) lyhytaikainen hoito aikuisilla. Ei alle 18-vuotiaille. Älä käytä valmistetta, jos olet yliherkkä vaikuttavalle aineelle, soijalle tai apuaineille tai jos olet raskaana tai imetät. Ei saa käyttää samanaikaisesti atatsanaviirin
kanssa. Lääkettä otetaan yksi tabletti päivässä, vähintään 2–3 peräkkäisenä päivänä. Oireet voivat helpottua jo
yhden päivän hoidon jälkeen, mutta tämä lääke ei välttämättä lievitä oireita välittömästi. Hoito lopetetaan, kun
oireet ovat hävinneet kokonaan. Ota yhteyttä lääkäriin, jos oireet eivät helpotu 2 viikon jatkuvan hoidon aikana.
Hoitoa ei saa jatkaa yli 4 viikkoa keskustelematta lääkärin kanssa. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen.
Novartis Finland Oy, Metsänneidonkuja 10, 02130 Espoo
CHCC082010
www.pantoloccontrol.fi
1: BLUME ET AL (2006)DRUG SAFETY 29(9):769-784
`SISÄLTÖ 3 | 2010
5 PÄÄKIRJOITUS
Proviisorijärjestöjen yhdistymishanke.
6–9 AJASSA
Tunnista ylikuormitus.
Sääntelyä lisätään Unkarissa.
STM:n tulevaisuuskatsaus.
K
KANSAINVÄLINEN
FFARMASIAN KONGRESSI
FFIP pidettiin tänä vuonna
merellisessä Lissabonissa. Proviisori
m
ttarjoaa esitelmistä parhaat palat.
SIVUILLA 16–27 ``
S
11 KOLUMNI
Marja Airaksinen kirjoittaa.
12–23 FIP
Apteekkien palvelukehitys.
Etäratkaisut farmasiassa.
Lentoturvallisuuden opit.
Potilaat ja lääkeviranomaiset.
Proviisorit määräävät lääkkeitä.
Farmakogenetiikka.
Kuva-albumi.
24–25 MINÄ MISSÄ MILLOIN
Sirpa Ahtilasta tuli lääkealan moniosaaja.
26 UUSIIN TEHTÄVIIN
Meri Kauhanen työskentelee
Lääketietokeskuksessa.
27 IDEAPAKKI
Valo vaikuttaa käyttäytymiseen.
28–29 TALOUSKOULU
Apteekin kirjanpito.
30–32 VÄITÖKSIÄ
33 JÄSENSIVUT
Osallistu toimintaan!
Ajatus yhteisestä järjestöstä sai vankan
kannatuksen PROVIISORIYHDISTYKSEN JA PROVIISORILIITON YHTEISESSÄ KYSELYSSÄ,
jonka vastausprosentti oli kuitenkin varsin
alhainen, 31. SIVUILLA 40–41 ``
98 %
vastaajista kannatti
yhdistymistä.
TOIMITTAJALTA_
”Sisäinen kelloni alkaa reistailla yleensä jo syyskuun alussa
alussa. Nukuttaa
Nukuttaa, itkettää ja
makea maistuu. Lääkkeet auttavat kaamosmasennukseen, mutta myös kirkasvalo ja
hikiliikunta pitävät oireet poissa.” Lisää valon voimasta SIVULLA 27 ``
PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA
34 PUHEENJOHTAJALTA
Antti Vaara kirjoittaa proviisoreiden roolista
lääketurvatoiminnassa.
34–37 AJANKOHTAISTA
Proviisoriyhdistyksen sääntömuutokset.
Yhdistymiskyselyn tulokset.
38 LAKINURKKA
Tuotannolliset ja taloudelliset syyt.
39 MEDIAKORTTI 2011
JULKAISIJA
ProviisoriViesti Oy, Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 Helsinki
Puh. (09) 177 771 • Gsm 050 352 0771 • Fax (09) 6843 9911 • www.proviisoriyhdistys.net
TOIMITUS
Päätoimittaja Ville-Matti Mäkinen, [email protected] • Gsm 050 352 0771
Toimitussihteeri Maija Rauha (OSG Viestintä), maija.rauha@osg.fi • Puh. 0207 806 886 • www.osgviestinta.fi
TAITTO
Mikko Koistinen (OSG Viestintä), mikko.koistinen@osg.fi • Puh. 0207 806 867
NUMEROA 3/2010 AVUSTIVAT
40–41 KOULUTUSTA
ProviisoriEsimies-koulutusohjelma.
Talouden perusteet proviisoreille.
Farmasian Päivien symposiumit.
42 HALLITUKSEN YHTEYSTIEDOT
Kutsu syyskokoukseen.
Anne Varjo, Sini Eskola, Sirpa Ahtila, Meri Kauhanen, Eija Reinikka, Juha Turunen ja Maria Pöyhönen
PAINO
Kirjapaino Uusimaa • Painos 4 400 kpl
ILMOITUSMYYNTI
Suomen Proviisoriyhdistys ry. Ota yhteyttä toimistolle Ville-Matti Mäkiseen, gsm 050 352 0771.
Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen
virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä.
`PÄÄKIRJOITUS
Yhdistymisajatus sai kannatusta
Mahdollisista seuraavista
askeleista tiedotetaan
aikanaan.
roviisoriyhdistyksen ja Proviisoriliiton keväällä
järjestämän proviisorien yhdistymistä koskevan kyselyn ”Mahtuvatko proviisorit samaan
järjestöön?” tulokset ovat valmistuneet.Vastanneista
lähes jokainen (98 %) on sitä mieltä, että kaikkien
proviisorien tulisi olla samassa järjestössä. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta (89 %) kannatti järjestöjen hallitusten esittämää mallia proviisorien ja
proviisoriopiskelijoiden yhdistymistä ja olisi valmis
liittymään uuteen proviisorijärjestöön.
Proviisorikyselyn tulokset julkaistiin 25.9. Proviisoriliiton johtamiskoulutuksessa, jonka yhteydessä järjestettiin tämän vuoden neljäs proviisoreille
ja proviisoriopiskelijoille suunnattu keskustelutilaisuus. (Tätä kirjoitettaessa on tämä keskustelutilaisuus vielä edessä.)
Kyselyn tulokset kertovat ammattikuntamme
näkemyksen omasta yhteisestä edunvalvonnastaan
selvästi. Kannatusosuudet olivat samaa suuruusluokkaa molempien järjestöjen jäsenten keskuudessa ja myös he, jotka eivät kuuluneet kumpaankaan
järjestöön, kannattivat yhdistymistä voimakkaasti.
Myöskään proviisorien ja opiskelijoiden kannatusosuuksissa ei juuri ollut eroa. Kyselyn varsin yhtenäinen tulos antaa varmasti järjestöjen hallituksil-
P
le ja proviisorien yhdistymisasioita valmistelevalle,
9 proviisorista ja 2 proviisoriopiskelijasta koostuvalle työryhmälle proviisorien ja proviisoriopiskelijoiden
toimeksiannon edetä asiassa – vaikka vastauksia
saatiinkin ainoastaan 669 kappaletta.
Tässä lehdessä julkaistaan kyselyn tuloksista
proviisori, FaT Juha Turusen (Itä-Suomen yliopisto) kirjoittama artikkeli (s. 36). Juha Turunen on
myös suorittanut kyselyn järjestäneiden järjestöjen
valtuuttamana saadun vastausaineiston tilastollisen analyysin. Kyselyn yksityiskohtiin palataan vielä
myöhemmin eri yhteyksissä ja mahdollisista seuraavista askeleista tiedotetaan aikanaan.
Milloin proviisoreilla on sitten vain yksi oma
itsenäinen järjestö? Mikä tämä ajanhetki sitten tuleekaan olemaan, toivon, että se koittaisi mahdollisimman pian. Toivottavasti myös onnistumme hyödyntämään konkreettisesti koko muutoksen ajan
näkemäämme ja oppimaamme omien yhteisten
arvojemme mukaisessa toiminnassa.
Hyvää syksyn alkua proviisoreille ja proviisoriopiskelijoille sekä muille Proviisorin lukijoille!
Ville-Matti Mäkinen, päätoimittaja
5
`AJASSA
TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA DREAMSTIME
Uusi työkalu tunnistaa
ylikuormittumisen
likuormittumisen varhainen tunnistaminen voi estää työntekijän loppuun palamisen. Työterveystalo on kehittänyt kyselyn, jonka avulla työterveyslääkäri pystyy entistä helpommin
tunnistamaan tietotyöläisen ylikuormittumisen.
TyöOptimi-kysely koostuu 17 kysymyksestä, jotka käsittelevät työtilannetta, palautumista työstä sekä mielikuvia omista voimavaroista.
– Kysely on jo osoittautunut erittäin hyväksi seulaksi ylirasittuneisuuden tunnistamiseen. Ylikuormittumisen oireet ovat yksilölliset. Usein työntekijä vain tuntee, ettei ole enää oma itsensä,
kuvaa Terveystalon työterveyshuollon erikoislääkäri Heini Ahvenainen.
Ylirasittuneisuus vaikuttaa ihmisen normaaliin fysiologiaan. Tyypillisimpiä ylikuormittumisen
oireita ovat ärtyisyys, unettomuus, seksuaalinen haluttomuus ja kiputilat.
Työ voi muuttua liian kuormittavaksi, jos työn vaativuus ja käytössä olevat resurssit eivät ole
tasapainossa. Myös tasapaino työpanoksen ja saavutusten välillä on tärkeää. Työkykyä pitävät yllä
positiiviset odotukset: ihmisen tulisi tuntea, että hän pystyy suoriutumaan työstään ja saa tarvittaessa apua. |
Y
6
94%
suomalaisista luottaa apteekkariin.
Vain lentäjiin ja palomiehiin
luotetaan vielä enemmän.
LÄHDE VALITTUJEN PALOJEN LUOTETUIN
MERKKI -TUTKIMUS 2010
Unkarissa lisätään
apteekkialan sääntelyä
SÄÄNTELYN PURKAMINEN EI JOHTANUT TAVOITELTUIHIN TULOKSIIN.
U
nkarin hallitus on kieltänyt uusien
apteekkien avaamisen maassa
vuoden loppuun asti pois lukien
sellaiset alueet, joilla ei ole vielä
apteekkia. Ensi vuoden alussa tulevat voimaan uudet apteekkien
perustamista ja toimintaa koskevat säännökset.
Apteekkialan sääntelyä purettiin Unkarissa vuoden 2007 alussa. Laista poistettiin
silloin muun muassa väestön määrään ja apteekin sijaitsemisalueeseen liittyvät apteekin
perustamisen rajoitukset sekä määräys, että
apteekkien on oltava vähintään puoliksi proviisoriomistuksessa. Samalla sallittiin muun
muassa päivittäistavarakauppojen myydä itsehoitolääkkeitä, joita oli aiemmin myyty vain
apteekeista.
Muutosten seurausvaikutuksena 600 uutta
apteekkia avasi ovensa ja 200 apteekkia lopetti
toimintansa. Pääasiassa uudet apteekit avattiin kaupunkeihin, ja samalla apteekit harvaan
asutuilla alueilla vähenivät. Apteekkien lukumäärä nousi 2 400:aan. Koska reseptimäärä
pysyi suunnilleen samana (150 miljoonaa), oli
tilanne monien apteekkien kannalta kestämätön. Vuoden alussa oli arviolta 400 apteekkia
konkurssin partaalla. Proviisori/Pharma Adhoc (16.8.2010)
Sisämarkkinapääosaston johtavat virkamiehet olivat vierailleet useaan otteeseen
Unkarissa (kuten muissakin samaan aikaan
EU:hun liittyvissä maissa kuten Baltian maissa)
ja esittäneet henkilökohtaisia mielipiteistaan
apteekkitoiminnasta EU:n kantana.
Tuolloin oli vielä vireillä EU:n tuomioistuimessa (ECJ) sekä Saksan ja Italian että Espanjan (Asturia) tapaukset. Sisämarkkinapääosasto katsoi, että apteekkitoimintaan liittyvät rajoitukset olisivat EU-lainsäädännön vastaisia.
Unkarissa uskottiin näihin virkamiehiin ja lainsäädäntö tehtiin heidän mielensä mukaiseksi.
Nyt, kuten tiedämme, EU:n tuomioistuin on yksiselitteisesti katsonut (ratkaisut
19.5.2009 ja 2.6.2010), että apteekkitoiminnan
sääntely kuuluu ensisijaisesti kansallisen toimivallan piiriin ja on jäsenvaltioiden päätettävissä. Eräissä Baltian maissa on menossa samansuuntaisia deliberalisointeja kuin Unkarissa.
Tämä on jälleen hyvä esimerkki siitä, miten
suureksi niin sanottu demokratiavaje on EU:ssa
päässyt. Onneksi tuomioistuin on tehnyt riittävän selväksi sen, miten voimassa olevaa EUlainsäädäntöä on sovellettava. Yksittäiset virkamiehet eivät voi enää esiintyä EU:n mielipiteen tulkitsijana, varsinkaan kun heillä ei ole
minkäänlaista valtuutusta toiminnalleen.” |
Reijo Kärkkäinen kommentoi:
Reijo Kärkkäinen toimii yliopisto-opettajana Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa, sosiaalifarmasian osastolla. Hän jäi vuoden alussa
eläkkeelle Suomen Apteekkariliiton toimitusjohtajan tehtävästä.
”Unkarin apteekkitoimintaa koskeva lainsäädännöllinen soutaminen ja huopaaminen on
peräisin Unkarin EU:hun liittymisen aikaisista
tapahtumista.
Apteekkien perustamista
voidaan rajoittaa EU:ssa
Y-tuomioistuin antoi kesäkuussa päätöksensä Asturia-tapauksessa. Apteekin sijoittautumista tietylle alueelle voidaan päätöksen mukaan rajoittaa alueen apteekkikohtaisen väestömäärän ja lähimmän toisen apteekin sijainnin perusteella, kunhan
rajoitukset eivät ole kohtuuttomia.
Sen sijaan apteekkiluvan myöntämisen esteenä ei voi olla se, että apteekin hoitamiseen tarvittavaa kokemusta ei ole hankittu tietyltä alueelta.
Tapaukseen liittyvä Asturian maakunta sijaitsee Pohjois-Espanjassa. |
E
Fimea
muistuttaa
haittailmoituksista
ääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus
Fimea ohjeistaa lääkäreitä, hammaslääkäreitä, proviisoreja ja farmaseutteja lääkelakiin
perustuen ilmoittamaan Fimealle toteamansa tai
epäilemänsä lääkkeiden käyttöön liittyvät haittavaikutukset. Kaikki tietoon tulleet rokotteiden todetut
tai epäillyt haittavaikutukset tulee ilmoittaa tartuntatautilain nojalla.
Fimea kehottaa terveydenhuollon ammattilaisia ilmoittamaan lääkkeiden haittavaikutuksista
erityisesti silloin, kun lääkkeen käytön epäillään tai
todetaan aiheuttaneen vakavan haittavaikutuksen.
Sellaisia ovat kuolemaan johtaneet, henkeä uhanneet, sairaalahoitoon tai sairaalahoidon pitkittymiseen johtaneet, pysyvään tai merkittävään toimintaesteisyyteen tai -kyvyttömyyteen johtaneet
haittavaikutukset sekä synnynnäiset anomaliat ja
epämuodostumat.
Haitoista kehotetaan ilmoittamaan myös, kun
lääkkeen käytön epäillään tai todetaan aiheuttaneen haitallisen yhteisvaikutuksen toisen lääkkeen
kanssa, kun haittavaikutus on odottamaton (poikkeaa laadultaan tai voimakkuudeltaan lääkkeen valmisteyhteenvedossa mainituista), kun se on uuden,
vähemmän kuin kaksi vuotta markkinoilla olleen
lääkkeen aiheuttama tai sen aiheuttamaksi epäilty
sekä silloin, kun haittavaikutuksen esiintymistiheys
näyttää ilmoittajan mielestä lisääntyvän.
Lääkkeen haittavaikutusilmoituksen tekemiseen
suositellaan Fimean verkkosivuilla olevaa sähköistä
lomaketta, tulostettavissa olevaa pdf-lomaketta tai
painettua lomaketta ”Ilmoitus epäillystä lääkkeen
haittavaikutuksesta”, jonka voi tilata Edita Primasta.
Kaikki rokotteita koskevat haittavaikutusilmoitukset tehdään Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle
käyttäen THL:n verkkosivuilla olevaa lomaketta ”Ilmoitus epäillystä rokotuksen haittavaikutuksesta”
tai tilaamalla painettu lomake Edita Primasta. |
L
7
`AJASSA
”TAVOITTEENA ON TURVATA KANSALAISILLE
KAIKISSA OLOSUHTEISSA HYVÄ LÄÄKKEIDEN
SAATAVUUS JA AMMATILLISESTI TOIMIVA
LÄÄKKEIDEN JAKELUJÄRJESTELMÄ”, SANOTAAN
STM:N TULEVAISUUSKATSAUKSESSA.
STM haluaa turvata
ammatillisen lääkkeiden jakelun
S
osiaali- ja terveysministeriö uusii parhaillaan strategiaansa. Strategiatyön
alustavia linjauksia ja aineistoa on
hyödynnetty hiljattain julkaistussa tulevaisuuskatsauksessa. Sen mukaan
sosiaali- ja terveyspalveluiden kehitystyön tavoitteena on lujittaa hyvinvoinnin
perustaa, turvata kaikille mahdollisuus hyvinvointiin sekä vahvistaa sosiaalisesti kestävää ja
terveellistä ympäristöä.
Terveyden edistämisen ja palveluiden kehittämisen perusta on tulevaisuuskatsauksen
mukaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. ”Esimerkiksi lääkealalla innovaatiot mahdollistavat uusien liikeyritysten ja
työpaikkojen synnyn. Tutkimustiedon vaikuttavuuden lisääminen ja innovaatiotoiminta edellyttävät eri hallinnonalojen ja elinkeinoelämän
yhteistyötä.”
8
Lääkehuollon todetaan olevan kiinteä osa
sosiaali- ja terveydenhuoltoa. ”Lääkehuollon
palvelut ovat osa potilaan hoitokokonaisuutta
ja keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa laadukas, kohtuuhintainen ja kustannusvaikuttava lääkehoito kaikille sitä tarvitseville. Hyvin
toimiva sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä
hyötyy lääkehuollon palveluista ja päinvastoin.
Lääkevalikoiman tulee olla väestön tarpeita
vastaava, jotta potilailla on mahdollisuus tarkoituksenmukaiseen ja vaikuttavaan lääkehoitoon. Tulevaisuudessa haasteena on maantieteellisesti tasa-arvoisen lääkehuollon palveluiden toteutuminen. Tavoitteena on turvata kansalaisille kaikissa olosuhteissa hyvä lääkkeiden
saatavuus ja ammatillisesti toimiva lääkkeiden
jakelujärjestelmä”, katsauksessa sanotaan.
Lääkemenoja tulee katsauksen mukaan
tarkastella osana hoidon kokonaiskustannuk-
sia, jolloin arvioidaan myös muut hoitovaihtoehdot. Maksukattoja käytetään, jotta yksittäisen ihmisen lääkemenot eivät nouse liian
suuriksi. Yhtenäisen lääke- ja terveydenhoitomenojen maksukaton käyttöönoton mahdollisuutta luvataan selvittää.
Elinympäristön kehittämiseen liittyen
STM toteaa, että tartuntatautien torjunnan
merkitys on korostunut globaalissa maailmassa. Maailmanlaajuisiin epidemioihin on
varauduttava jatkossakin, mikä edellyttää tiivistä yhteistyötä kansainvälisesti ja hallinnonalojen välillä. Myös sairaalainfektioiden
ja mikrobilääkeresistenssin ehkäisy vaatii uusia ja entistä kattavampia toimia. Resistenssin syntyä ehkäistään järkevällä antibioottien
käytöllä. Tavoitteena on, että tartuntatautilainsäädäntö saatetaan nykyaikaiseen ja selkeään muotoon. |
TAPAHTUMAKALENTERI
LOKAKUU
1.10.
Joka proviisorin
talousseminaari, Helsinki
10.10.
Maailman mielenterveyspäivä
25.–30.10.
Euroopan farmasianopiskelijajärjestö EPSA:n syyskokous, Helsinki
Uusi tietokanta
tukee iäkkäiden
turvallista
lääkehoitoa
IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON TIETOKANNASSA LÄÄKKEET
ON LUOKITELTU SEN PERUSTEELLA, MITEN HYVIN NE
SOPIVAT 75 VUOTTA TÄYTTÄNEILLE.
urvallisemman lääkehoidon tueksi on kehitetty kansallinen iäkkäiden lääkehoidon tietokanta. Perusterveydenhuollon lääkäreiden ja muiden ammattihenkilöiden apuvälineeksi tarkoitetussa tietokannassa on mukana
350 iäkkäiden yleisimmin käyttämää lääkeainetta ja niiden yhdistelmää. Ne on
luokiteltu iäkkäille sopivuuden perusteella.
75 vuotta täyttäneistä suomalaisista lähes joka kolmannella on käytössään vähintään kymmenen eri lääkettä. Suuret lääkemäärät johtavat haitta- ja
yhteisvaikutusten sekä iäkkäillä vältettävien lääkkeiden käytön yleistymiseen.
Myös ikääntymisen aiheuttamat muutokset ja sairaudet herkistävät lääkkeiden
haittavaikutuksille.
Luetteloita iäkkäillä vältettävistä lääkkeistä on aiemmin laadittu muun muassa Pohjois-Amerikassa, mutta niiden lääkeaineista merkittävä osa ei ole käytössä Suomessa. Meillä haluttiin ottaa mukaan vältettävien ohella myös muut
iäkkäiden yleisesti käyttämät lääkeaineet, koska ongelmat eivät rajoitu vältettävien lääkeaineiden käyttöön.
Lääkeaineet ja niiden yhdistelmät on luokiteltu tutkimustiedon ja kliinisen
asiantuntemuksen perusteella konsensusperiaatteella muista terveydenhuollon
tietokannoista tuttuihin ryhmiin A, B, C ja D. Lääkekohtaisissa tiedoissa viitataan
myös muihin sähköisiin lääkehoidon tietokantoihin.
A-luokkaan (iäkkäille sopivat lääkeaineet) kuuluu 102, B-luokkaan (tutkimusnäyttö, käyttökokemus tai teho on vähäistä 75 vuotta täyttäneillä) 15, Cluokkaan (soveltuu varauksin iäkkäille) 142 ja D-luokkaan (vältettävä käyttöä
iäkkäillä) 91 lääkeainetta.
Tietokanta kehitettiin Lääkehoidon kehittämiskeskus ROHDON asettamassa
asiantuntijatyöryhmässä, jonka puheenjohtajana toimi professori Sirpa Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta.Tietokanta on saatavilla Lääkealan turvallisuus- ja
kehittämiskeskuksen verkkosivuilta www.fimea.fi. |
T
MARRASKUU
6.11.
Proviisoriyhdistyksen syyskokous
8.–10.11.
Läkemedelskongressen 2010, Tukholma
10.–11.11.
Turun Lääketiedepäivät
19.–21.11.
Farmasian Päivät, Helsinki
14.11.
Maailman diabetespäivä
14.–18.11.
PSWC 2010, Pharmaceutical Sciences World Congress,
New Orleans, USA
TAMMIKUU
10.–13.1.2011,
Lääkäripäivät 2011,
Helsingin Messukeskus
MAALISKUU
19.3.2011
Proviisoripäivä, Arcada, Helsinki
9
Sampo Pankki Oyj, www.sampopankki.fi
Kuin pankin hyllyltä.
Apteekissakin voidaan paremmin ja ehditään enemmän, kun apteekin
talousasiat ovat kunnossa. Sampo Pankin Apteekkiratkaisu pitää sisällään
kaiken mitä apteekin talouden hoitoon tarvitaan ja vielä vähän enemmän:
rahaa säästäviä etuja sekä oman nimetyn, toimialaa ymmärtävän
yhteyshenkilön Sampo Pankissa – näin aluksi. Lisää täsmälääkkeitä
apteekin talouden hoitoon numerosta 0100 2580 ma–pe 9–17 (pvm/mpm).
10
`KOLUMNI
Ennen apteekeilla oli selkeä visio roolistaan
terveydenhuollon toimijoina, mutta näin ei ole enää.
Lääkepolitiikka 2020
– yhdessä tekemisen meininkiä
uomalaisessa lääkepolitiikassa on eletty vilkasta aikaa. Kaikki toimijatahot
ovat voineet osallistua uusien lääkepoliittisten linjausten tekemiseen niin
paljon kuin ovat halunneet. Samalla on huomaamatta luotu uusi toimintakulttuuri, joka perustuu yhteiseen asioiden valmisteluun.Valmisteluprosessi on
sitouttanut toimijat tehtyihin linjauksiin ja on huomattu, että eri toimijatahojen
visiot tulevaisuudesta ovat hyvin samansuuntaisia. Osallistava toimintatapa on
myös mahdollistanut tutkimuksellisen ja toiminnallisen näytön hyödyntämisen
päätöksenteossa ja suunnan valitsemisessa huomiselle.Toivottavasti tätä hallintokulttuuria jatketaan lääkepolitiikassa ja sille luodaan sopivat foorumit.
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti lääkepolitiikan lähtökohdaksi lääkehuollon toimimisen osana terveydenhuoltoa. Mikä olisikaan kannatettavampaa? Valmistelutyössä lääkepolitiikan keskeisiksi lähtökohdiksi ovat nousseet moniammatilliset toimintakäytännöt sekä lääkehoitoprosessin toimivuus ja turvallisuus.
Edellisestä vuonna 2003 tehdystä lääkepolitiikka-asiakirjasta oli jäänyt sairaalasektorin lääkehuolto pois – nyt sen merkitys on tullut vahvasti esille. Sairaala- ja terveyskeskusfarmasian kehitystä tukemaan on sopivasti käynnistynyt erikoistumiskoulutus. Myös erilaiset potilasturvallisuuden ympärille muodostetut
ohjausjärjestelmät luovat erinomaisen maaperän lääkitysturvallisuuden esille
nostamiselle ja farmasian ammattilaisten osallistumiselle lääkitysturvallisuuden
parantamiseen. Ovathan lääkityspoikkeamat suurin yksittäinen potilasturvallisuuteen vaikuttava tekijä.
Lääkepoliittisten linjausten valmistelussa yksi asia on jäänyt epäselväksi.
Mitä suomalaiset apteekit aikovat jatkossa tehdä? Ennen apteekeilla oli selkeä
visio omasta roolistaan terveydenhuollon toimijoina, joka näkyi myös toimintana.
Näin ei ole enää. Apteekkien edustajilta ei ole tullut suurta painetta lääkepolitiikan valmistelussa muun muassa lääketaksan muuttamiseen palveluperusteiseksi
tai lääkekorvausjärjestelmän muuttamiseksi hoitolähtöiseksi. Nämä muutokset
mahdollistaisivat lääkehoidon tuloksellisuuden kannalta oleellisten toimenpiteiden korvaamisen.Tällaisia palveluja apteekit jo tuottavat nykyisin (muun muassa
verenpaineen mittaus lääkkeen toimittamisen yhteydessä, annosjakelu, lääkehoidon kokonaisarviointi). Tämä ajattelu olisi linjassa omahoidon tukemisen kanssa, joka on nähty terveydenhuollon uutena paradigmana. Muu terveydenhuolto
valmistautuu muuttamaan toimintaansa tähän suuntaan. Myöskään itsehoito ei
tullut vahvasti esille alueena, jota apteekit haluaisivat kehittää terveydenhuollon
näkökulmasta. Silti ne haluavat säilyttää monopolin itsehoitolääkkeiden myyntiin.
Lääkkeiden käyttäjiä tulee olemaan aina ja lääkkeitä tarvitaan ihmisten ja
eläinten hoitoon. Riippuu meistä itsestämme, ketkä lääkehoidon toteuttamiseen
tarvittavat palvelut tuottavat tulevaisuudessa ja millä ehdoilla. Nyt on hetki tarttua tilaisuuteen – vuonna 2020 on liian myöhäistä, kun seuraavaa lääkestrategiaa valmistellaan. |
S
Marja Airaksinen
Professori ja varadekaani, Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta
11
`FIP 2010
12
TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN KUVA FIP
FIP keräsi farmasian
ammattilaiset
merelliseen Lissaboniin
70. MAAILMAN FARMASIAN JA FARMASEUTTISTEN TIETEIDEN KONGRESSI FIP PIDETTIIN LISSABONISSA,
PORTUGALISSA 28.8.–2.9. KONGRESSIIN OSALLISTUI LÄHES 3 000 FARMASIAN AMMATTILAISTA 116 MAASTA.
13
`FIP 2010
Lyhyet
Michel Buchmannista
FIP:n uusi puheenjohtaja
IP:n neuvosto valitsi kokouksessaan 28.8 FIP:lle uuden puheenjohtajan
seuraavalle nelivuotiskaudelle. Sveitsiläinen apteekkari Michel Buchmann
tuli valituksi voitettuaan vastaehdokkaansa Linda J. Stonen äänin 216142. Michel Buchmannin kausi kestää vuoteen 2014 asti. FIP:n edellinen puheenjohtaja, kanadalainen Kamal K. Midha jatkaa FIP:n johtokunnassa edeltävän puheenjohtajan roolissa.
Buchmann on toiminut aiemmin FIP:ssa muun muassa varapuheenjohtajana
kahdeksan vuotta ja FIP:n avoapteekkisektion puheenjohtajana neljä vuotta. |
F
F
IP:n avoapteekkiryhmän, hallinnollisen farmasian ryhmän, nuorten farmasistien ryhmän ja farmasian opiskelijajärjestö IPSF:n yhteistyössä järjestämässä sessiossa pohdittiin erityisesti avoapteekkien tulevaisuuden näkymiä.
Asiantuntijapanelistit olivat poikkeuksetta sitä mieltä,
että avoapteekkien rooli terveydenhuollossa on muuttumassa ja uusia palvelumalleja tarvitaan.
Yleinen mielipide vaikutti olevan, että potilaan tai palvelun käyttäjän ei tulisi olla ainoa maksaja, vaan yhteiskunnan tukea tarvitaan.
Australian farmaseuttisen järjestön (Pharmaceutical Society of Australia) puheenjohtaja Warwick Plunkett esitti joitakin päämääriä neuvotteluille palveluiden rahoituksesta. Hänen mukaansa on pyrittävä
sekä alan sisäisen että ulkoisen ympäristön muuttamiseen suotuisammaksi apteekkien uusille palveluille, jolloin neuvotteluiden lopputulos on farmasistien kannalta suotuisampi. Tärkeänä yksityiskohtana Plunkett mainitsee hyvien ammatillisten suhteiden luomisen
muiden terveydenhuollon vaikuttajien kanssa.
Ulkoinen ja sisäinen ympäristö kuntoon
FIP:n uusi ja vanha puheenjohtaja, Michel Buchmann ja Kamal K. Midha.
Oikeanlaisen ympäristön aikaansaaminen edellyttää Plunkettin mukaan muun muassa kansallisen lääkepolitiikan olemassaoloa ja vahvaa poliittista vaikuttamista, kuluttajien tukea, yhteistyötä muun terveydenhuollon kanssa, tutkimustietoa palveluiden vaikutuksesta ja
arvosta niin taloudellisesta kuin terveydellisestä näkökulmasta sekä
farmasistien roolin ymmärtämistä palvelujen tuottamisen kannalta.
Lisäksi alan sisällä tulee tarjota muutostukea, riittävää koulutusta uusille palvelujen tarjoajille sekä vahvistaa luottamusta ammatilliseen kompetenssiin ja uuteen liiketoimintamalliin. Haasteita
uusien palveluiden kehittämiselle tuo se, että niiden tulisi täyttää
yhteiskunnallisten päättäjien, kuluttajien, terveydenhuollon henkilöstön ja farmasistien tarpeet.
Farmasian kentän yhtenäisyys olennaista
FIP:lle uusi ilme
IP esitteli kongressissa uutta, raikasta
visuaalista ilmettään. Merkittävin uudistuksen osa on järjestön käyttöön ottama uusi logo, jolla se edustaa farmasian ammattilaisia ympäri maailman. Tunnuksessa yhdistyvät vanhat tunnetut
farmasian symbolit, kuten mortteli ja käärme. Nämä yhdistyvät kansainvälisyyttä
symboloivan maapallon muotoon.
Uudella ilmeellä pyritään parempaan yhtenäisyyteen ja tunnistettavuuteen
sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä. |
F
Karin Graf Saksan proviisorijärjestöjen unioni ABDAsta kertoi heidän tekemästään työstä apteekkien hyväksi ja farmasian alan järjestöjen roolista apteekkitoiminnan kehittämisessä. ABDAn suurimpana vahvuutena Graf piti yhtenäisyyttä. ABDA toimii Saksassa
kattojärjestönä, jolla on poliitikkojen ja sidosryhmien suuntaan yksi
vahva mielipide ja suunta, johon asioita halutaan kehitettävän. Saksassa siis ainoastaan ABDA lobbaa farmasian puolesta eikä ala ole
enää erikseen jakautunut alaryhmiin, jotka ajaisivat asioita omasta
näkökulmastaan.
Järjestöjen tulee tukea palvelukehitystä
Ensi vuoden
FIP Intiassa
euraava FIP-kongressi pidetään Intiassa,
Hyderabadissa 2.–8.9.2011. Ohjelman
teemana on ”Compromising Safety and
Quality, a Risky Path”. Ohjelmaan voi tutustua
FIP:n verkkosivuilla www.fip.org.
Myös Amsterdamissa pidettävän vuoden 2012 FIP Centennial -kongressin
valmistelut ovat käynnissä. Kongressi on päätetty pitää Alankomaissa, koska FIP
perustettiin siellä sata vuotta aiemmin. Kongressin ajankohta on poikkeavasti
lokakuussa. Tähän vaikuttaa muun muassa kongressin yhteydessä järjestettävä
ministeritason kokous.
Vuoden 2013 kongressi pidetään Irlannissa. |
S
14
Grafin mukaan farmaseuttisista palveluista tulisi säätää lailla, ei
sopimuksilla. Kokonaisuutena palveluiden tulisi olla niinsanotusti
geneerisiä eli ei vain tietyn lääkkeen käyttäjille tai tiettyä sairautta
sairastaville tarkoitettuja. Järjestöjä tarvitaan valtakunnallisten strategioiden kehittämiseen, yleisten olosuhteiden muuttamiseen palvelukulttuurille myönteisemmäksi ja standardien laatimiseen. Grafin
mielestä kaikki palvelut tulisi standardoida ja arvioida. Lisäksi koko
apteekin roolin tulee muuttua. ABDA yrittää voittaa näitä haasteita
yhdessä saksalaisten farmasistien kanssa. Joitakin palvelukehityskokeiluita on jo tehty.
Esimerkkinä verensokerin mittaus
Esimerkkinä interventiosta, jollaisen toteuttamista on kokeiltu Saksassa, Graf mainitsee tyypin II diabeetikoiden verensokeritasojen
tarkkailun laadun parantamisen (Self-Monitoring of Blood Gluco-
Apteekkipalvelut
ovat kehittymässä
kautta maailman
ASIANTUNTIJAPANELISTIEN MUKAAN APTEEKKIEN ROOLI ON
MUUTTUMASSA KAUTTA MAAILMAN. UUSIEN PALVELUIDEN
KEHITTÄMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO TULEVAT JATKOSSA OLEMAAN
OLENNAINEN OSA AVOAPTEEKIN ARKEA.
TEKSTI ANNE VARJO KUVA DREAMSTIME
se, SMBG). Tavoitteena oli, että joka 4. tai joka
5. apteekki tarjoaisi palvelua. Aluksi määriteltiin, millainen palvelun tulee olla sekä ketä ja
miten sen pitäisi hyödyttää. Tehoa arvioitiin
tutkimuksen avulla. Lisäksi kiinnitettiin huomiota työskentelyn yleisiin oloihin muun muassa laatimalla sopimus Saksan laajimman
terveysvakuutusyhtiön kanssa. Saksan diabetesyhdistyksen mielipidettä ja kommentteja
kysyttiin ja päädyttiin konsensukseen siitä, että
SMBG:n laadun parantaminen on farmaseuttinen tehtävä.
Haasteena palvelun käyttöönotossa oli
muun muassa kaikkien farmasistien informointi ja motivointi, jota ABDA toteutti muun muassa artikkelien ja kick off -tapahtumien avulla. Liitto laati palveluntarjoajille oppaan, tietoa
sokerimittareista ja mittausvirheiden lähteistä,
markkinointityökaluja ja muita palvelun toteuttamista tukevia välineitä.
Prosessin tuloksena 15 prosenttia saksalaisista avoapteekeista allekirjoitti palvelusopimuksen, mutta valitettavasti alle 700 palvelusta
laskutettiin. Alkuun apteekeissa oltiin innostuneita asiasta ja sopimusta ja palvelua pidettiin
toteuttamisen arvoisina. Tuloksia analysoitaessa huomattiin, että farmasistien motivaatio
tarjota palvelua kuitenkin laski äkkiä, kun ei
ollut tarpeeksi asiakkaita. Vain 5–7 prosenttia
asiakkaista kuului projektin kohderyhmään ja
sopivista asiakkaista vain 6 prosenttia hyödynsi palvelua.
Puolen vuoden seurannan jälkeen arvioijapaneeli lakkautti projektin, koska se oli apteekkilaisten mielestä vaikeaa toteuttaa päivittäi-
sessä toiminnassa, asiakasmäärä oli liian pieni
ja projektin prioriteetti oli laskenut alhaiseksi.
Suomessa vastaavia kokemuksia
Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Sirpa Peura kertoi samankaltaisista kokemuksista kuin Saksassa. Tupakoinnista vieroittamispalvelua on yritetty implementoida pitkään,
mutta edelleen vain noin 50 apteekkia tarjoaa
palvelua asiakkailleen eikä palvelun käyttö ole
yleisesti kovin laajaa. Suomalainen poliittinen
tahto on palvelun takana, mutta farmasistien
rooli pitäisi integroida entistä paremmin muuhun terveydenhuoltoon.
Sirpa Peuran mukaan uutta palvelua kehitettäessä on ensisijaisesti varmistuttava siitä,
että palvelulle on tarvetta joko potilaiden tai
terveydenhuoltojärjestelmän näkökulmasta.
Esimerkiksi Saksan mallin mukaiselle glukoosiarvojen mittaukselle ei olisi Suomessa kysyntää, koska julkinen terveydenhuolto hoitaa asian laboratorioissaan.
Lisäksi pitää huolehtia, että palvelu sopii apteekin päivittäiseen toimintaan. Hyvällä apteekista tarjottavalla palvelulla on jotain yhteyttä
farmasistien perustaitoihin ja kompetenssiin,
joskin syvemmälle näillä sektoreilla voidaan toki
mennä. Esimerkiksi lääkehoidon kokonaisarviointi tai annosjakelu ovat esimerkkejä tällaisista
ammatillisista palveluista. Palveluiden kehittäminen on apteekeille strateginen valinta muuttaa toimintaa. Palveluiden suunnittelussa on hyvä hyödyntää farmaseuttisia järjestöjä. Kun palvelukonsepti on luonnosteltu, vasta sitten voidaan keskustella palveluiden rahoituksesta. |
Uusien palveluiden
tulisi täyttää yhtä aikaa
päättäjien, kuluttajien,
terveydenhuollon
henkilöstön ja farmasistien
tarpeet.
15
`FIP 2010
Sähköiset etäratkaisut
tukevat moniammatillista
yhteistyötä
TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN
KUVAT VILLE-MATTI MÄKINEN JA DREAMSTIME
16
ETÄRATKAISUISTA VOI OLLA APUA
FARMASEUTTISTEN ASIANTUNTIJAPALVELUIDEN SAATAVUUDEN
VARMISTAMISESSA, KUN SE EI
OLE PERINTEISELLÄ TAVALLA
KANNATTAVAA. KONGRESSISSA
KUULTIIN TELEFARMASIAN
RATKAISUISTA YHDYSVALLOISSA.
P
ienillä paikkakunnilla ja harvaan
asutuilla alueilla ei ole usein mahdollista tai kannattavaa tuottaa vastaavaa palveluinfrastruktuuria kuin
suurissa kaupungeissa. Esimerkiksi
henkilöstöresursseista voi olla pysyvää tai tilapäistä pulaa alueilla, jotka sijaitsevat
kaukana suurista asutuskeskuksista.
Telefarmasiassa pyritään ratkaisemaan etäisyyksiin liittyviä käytännön ongelmia soveltamalla informaatio- ja viestintäteknologiaa. Tavoitteena on tehdä perinteiseen toimintaan liittyvistä välimatkoista merkityksettömiä. Telefarmasian sovelluksiin keskittyvän Envision Telepharmacyn perustaja ja CEO, yhdysvaltalainen
PharmD, BCPS Emily Alexander kertoi FIPissä,
kuinka etäratkaisut toimivat käytännössä.
Yhtä hyvä tai parempi laatu
Envision Telepharmacyn ratkaisuissa etäproviisorit arvioivat internetin välityksellä esimerkiksi lääkärien tekemiä lääkemääräyksiä
tai valvovat sähköisesti eri työvaiheita, jotka
tekninen henkilöstö tai hoitajat tekevät paikan
päällä sairaalassa. Etävalvonta voi lääkehoitoja
koskevien tarkistusten ohella liittyä esimerkiksi lääkkeiden jakeluun tai steriilivalmisteiden
valmistamiseen.
Valvonta tapahtuu siten, että paikan päällä kuvataan lääkehoitoihin liittyvät dokumentit
ja potilaalle kerätyt lääkkeet. Kuvaaminen tapahtuu sitä varten kehitetyllä työpisteellä. Digitaalinen aineisto kulkee tietoturvallisesti internetin välityksellä ja proviisori voi todeta aineistosta kriittiset asiat visuaalisesti. Järjestelmässä on myös työkaluja, jotka mahdollistavat
kommunikoinnin ja kaikkien kommenttien dokumentoitumisen jäljitettävästi järjestelmään.
Emily Alexanderin mukaan telefarmasian
ratkaisuilla on voitu eräissä tapauksissa säilyttää tai palauttaa apteekkipalveluita, sillä ratkaisut ovat kustannustehokkaita. Etätyöskentelyratkaisuihin liittyy sääntelyä, minkä vuoksi on
laatu ollut vastaava kuin perinteisellä toimin-
tatavalla tai se on jopa parantunut etäkäytön
käyttöönoton yhteydessä – esimerkiksi lääkitysvirheet ovat joissakin tapauksissa vähentyneet. Alexander on itse ollut luomassa telefarmasiaan liittyvää sääntelyä Yhdysvalloissa.
Farmasian alaa pidemmällä etäsovelluksien hyödyntämisessä ollaan (tele)lääketieteen
alalla, jossa käytetään jo monia ratkaisuja. Tällaisia ovat esimerkiksi digikuvien jako tietoverkoissa etädiagnosoinnissa, potilaiden hoitojen etämonitorointi ja lääketieteellinen online-konsultointi.
Etenkin kehittyvissä maissa on lääkkeiden saatavuuteen liittyviä ongelmia ja pulaa
korkeasti koulutetuista asiantuntijoista sekä
sähköisistä lääkeinformaatiotyökaluista. Alexanderin mukaan telefarmasia voi auttaa kolmansien maiden lääkkeiden jakelujärjestelmien
kehittämisessä ja ylläpitämisessä, sillä se mahdollistaa proviisorien asiantuntijuuden käytön
alueilla, joissa näistä on pulaa.
Suomessa toisenlaisia etäratkaisuja
Yhdysvalloissa proviisoreilla (PharmD.) on sellaisia kliinisiä tehtäviä, jotka eivät lukeudu täkäläisten proviisorien toimenkuviin tai rooleihin. Yhdysvaltalaiset kollegat osallistuvat aktiivisesti muun muassa potilaiden lääkehoitojen
säätämiseen ja tekevät monipuolisempaa ja
syvällisempää yhteistyötä muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Näin ollen etäratkaisutkin ovat toisenlaisia.
Suomalainen proviisori ei ehkä voisi tehdä
etätyönä Suomessa muunlaisia tehtäviä kuin
perinteisestikään. Hän voisi kuitenkin työskennellä Suomesta jonkun muun maan terveydenhuollon organisaatiolle, kunhan hänellä on
kyseisen maan lakien edellyttämä koulutus ja
tarvittavat luvat ja muut edellytykset etätoiminnalle ovat kunnossa.
Suomessakin on farmasian alalla käytössä
joitakin etäratkaisuja, kuten ulkoistettuja puhelinneuvontapalveluja. Lääkeneuvontapalvelun
järjestämisessä pienten apteekkien verkkopalvelujen yhteydessä on myös nähty yhtenä ratkaisuna ulkoistaminen. Myös erilaisia etäautomaatteja on esitelty Suomessa joidenkin vuosien ajan.
Monissa työyhteisöissä pidetään kokouksia, joihin yksi tai useampi osallistuja saattaa
osallistua videopuhelinyhteyden välityksellä.
Informaatio- ja viestintäteknologian käyttö on
myös monessa kotitaloudessa arkipäiväistynyt
etenkin nuorimpien keskuudessa.
Informaatio- ja viestintäteknologiaa hyödyntävät etäratkaisut haastavat tulevaisuudessa varmasti perinteisiä toimintamalleja. Ne voivat toimia Suomessa kuten muuallakin osana
farmasian alan palveluprosesseja ja myös moniammatillisen työskentelyn tukena. |
PharmaTrustin automaatilla saa yhteyden apteekkiproviisoriin, joka neuvoo lääkkeiden käytössä.
Etäneuvontaa
lääkkeiden
jakeluautomaatista
täpalveluratkaisuja kehitetään myös apteekkien asiakkaiden ja proviisorien välille. PharmaTrust markkinoi etäpalvelutoiminnolla varustettua MedCentre System -lääkejakelujärjestelmää muun muassa Isossa-Britanniassa. Järjestelmä
ei ole vain automaatti, sillä lääkkeen käyttäjällä on
mahdollista saada sen kaksisuuntaisen videoyhteyden välityksellä apteekissa toimivalta proviisorilta
lääkkeiden käyttöä koskevaa neuvontaa. Automaattiin mahtuu yli 2200 yleisesti määrättyä lääkettä.
Markkinoijan mukaan laite sopii muun muassa harvaan asutuille alueille. Laitetta on testattu torontolaisessa sairaalassa. |
E
17
`FIP 2010
Lentäminen on turvallista
– mitä lääkeala voi siitä oppia?
YKSI KONGRESSIN YLLÄTTÄVIMMISTÄ AIHEISTA OLI LENTOTURVALLISUUS. JOOST GROENENBOOM,
SGI AVIATION, KERTOI GLOBAALIN LENTOVALVONTAVERKOSTON JA SELKEÄN VASTUUNJAKAMISEN EDUISTA
VERRATEN NIITÄ AJATUKSIA HERÄTTÄVÄSTI GLOBAALIIN LÄÄKETURVALLISUUTEEN.
Globaali valvontarakenne parantaa turvallisuutta.
TEKSTI SINI ESKOLA KUVA SHUTTERSTOCK
J
opa yli 1,7 miljoonaa ihmistä kuolee
vuosittain reseptilääkkeen haittavaikutukseen. Vaikka lentokilometrejä kertyy useita satoja miljoonia vuodessa,
lentokoneiden viat johtavat vain 600
ihmisen turmaan vuositasolla. Lääketurvallisuus on nostettu jalustalle monella foorumilla, mutta siitä huolimatta haittavaikutusraporttien määrä kasvaa kovalla tahdilla. Osittain tämä johtunee kiristyneestä valvonnasta ja
monien intressiryhmien aidosta kiinnostuksesta vähentää lääkkeistä aiheutuvia haittatapahtumia. Toisaalta yleistyvät lääkehaitat paljastavat karun totuuden lääkevalvonnasta – jotakin
voisi olla vielä tehtävissä, jotta potilaat säästyisivät kuolemaan johtavilta haittavaikutuksilta.
tisesti kansainvälinen, päättää sen turvallisuutta koskevista asetuksista ja pykälistä yksi
suuri, kaikille yrityksille yhteinen valvontavirasto ICAO (The International Civil Aviation
Organization). Toista on lääkealalla: Euroopan
(EMA) ja USA:n (FDA) suurten lääkevalvontaviranomaisten lisäksi toimii jokaisessa maassa
kansallinen lääkeviranomainen. Suuntaviivat
saattavat olla yhtenäiset, mutta suurta hajontaa löytyy esimerkiksi haittavaikutusten raportoimisen säännöllisyydestä ja myyntilupaan
tarvittavasta dokumentaation määrästä. Tämä
aiheuttaa Groenenboomin mielestä jo itsessään
vaaratekijän lääketurvallisuuden valvontaan ja
nostaa lääkekehitykseen liittyviä kuluja.
Kuka vastaa haitoista ja turmista?
Haetaan yhtä valvontaviranomaista!
Joost Groenenboom nosti mielenkiintoisessa
esityksessään esille globaalin valvontaverkoston tärkeyden. Koska lentoala on automaat-
18
Matkustajan lentoturvallisuudesta vastaa aina
viime kädessä operaattori. Tämä on kirjattu
kansainväliseen lentolakiin ja pätee kaikkiin
yhtiöihin samassa mittakaavassa. Potilaan lää-
keturvallisuudesta vastaavat useat eri tahot eikä monissa tapauksissa lopullista vastuuta välttämättä kanna kukaan.
Lääketeollisuus on joutunut suurennuslasin alle ja on velvollinen toimittamaan myyntilupahakuprosessin alkuvaiheesta lääkkeen
elinkaaren loppupäähän lääketurvallisuusdataa megabittikaupalla. Kukaan ei kuitenkaan
seuraa, ei ainakaan helposti mitattavin keinoin,
miten hoitomyöntyvyys toteutuu ja kenen vastuulla on potilaan lääkkeenkäyttö. Joost Groenenboom suuntasi esityksessään kritiikkiä lääkealan vastuunjaon epämääräisyyteen ja siitä
aiheutuviin haittatapahtumiin.
Kun verrataan lentoturvallisuutta lääketurvallisuuteen, pitää muistaa, että lääke on
aina tekemisissä fysiologisen ja monimuotoisen elimistön kanssa. Toisaalta alaamme joskus vaivaava putkinäköisyys voi lievittyä ja
näköala avartua, jos otamme yksinkertaisia
malleja muilta toimialoilta, jotka nekin painiskelevat ihmisen turvallisuuteen liittyvien
asioiden kanssa.
Lentoturvallisuudesta voimme oppia sen,
että lääketurvallisuuteen kohdistuvat riskit
ovat entisestään vähennettävissä ja globaali
valvontarakenne sekä selkeät vastuunjaot parantavat aina turvallisuutta. |
TEKSTI SINI ESKOLA KUVA DREAMSTIME
Lääkeviranomaisten ovet
avautuvat myös potilaille
MATTI MEIKÄLÄINEN VOI JO SAADA KUTSUN ARVIOIMAAN UUDEN LÄÄKEVALMISTEEN HYÖTYJÄ JA HAITTOJA.
HÄNEN TÄYTYY TOSIN EDUSTAA PUOLUEETONTA POTILASJÄRJESTÖÄ, MUTTA MUUTEN HÄNEN ARVIONSA
ASETTUU SAMALLE VIIVALLE KUIN KENEN TAHANSA ASIANTUNTIJAN.
E
uroopan lääkevirasto (EMA) kuulee nykyisiä myyntilupahakemuksia arvioidessaan yhä enemmän tavallisia kansalaisia asiantuntijapaneelissaan. Viraston perimmäisenä
tehtävänä on suojata kansalaisia
mahdollisilta lääkkeistä aiheutuvilta haitoilta
ja turvata vain tehokkaiden ja turvallisten lääkkeiden pääsy markkinoille. Tätä taustaa vasten
voi hyvin ymmärtää, minkä vuoksi kansalainen,
lääkkeen käyttäjä, voidaan ottaa mukaan päätöksentekoon.
Teresa Alves Health Action Internationalista (HAI) ja Priya Bahri EMA:sta kertoivat toisaalta potilaan tarpeesta tulla kuulluksi lääkkeiden myyntilupa-arvioinneissa ja toisaalta
mahdollisuuksista vaikuttaa lääkeviranomaisen päätöksiin. Bahri valotti, että potilas voi
olla mukana arvioimassa muun muassa lääkepakkauksen tekstiä ja osallistua eri ryhmien
päättäviin elimiin, kuten lääketurvallisuusryhmään (Pharmacovigilance working party), sekä
antaa maallikkolausuntoja tieteelliselle arviointipaneelille (Scientific advisory committee). Alves puolestaan painotti viranomaisten vastuuta
julkaista reaaliajassa muun muassa lääkeyritysten haittavaikutusepäilyraportit.
Yhdysvaltojen lääkeviranomainen FDA reagoi vuonna 1991 nopeuttamalla elintärkeiden
lääkkeiden myyntilupamenettelyä ja mahdollistamalla laajemman ryhmän osallistumisen
muun muassa uusien AIDS-lääkkeiden kliinisiin kokeisiin. EMA seurasi perässä ja nopeutti
omaa myyntilupamenettelyprosessiaan vuonna
1995. Nykyään EMA:lla ja potilasryhmillä on
aktiivista yhteistyötä uusien AIDS-lääkkeiden
arvioinnissa tavoitteena nopeuttaa niiden pääsyä markkinoille.
Farmasisteilla on näkyvä rooli
Kuulumalla kansainvälisiin tai kansallisiin farmasian alan järjestöihin voi yksittäinen farmasisti saada äänensä kuuluville järjestönsä
lausuntojen kautta. Lääkeviranomaisen pallilla istuu myös leipätyötä tekeviä farmasian
alan ammattilaisia niin asiantuntijoina kuin
myyntilupahakemusmenettelyssä. Jokaisen farmasistin tärkein tehtävä on kuitenkin toimia
aktiivisena tiedonvälittäjänä haittavaikutustapahtumien raportoinnissa riippumatta siitä,
työskenteleekö hän sairaala- tai avoapteekissa,
teollisuudessa tai tutkimuksessa. Näin ainakin EMA:a edustavan Priya Bahrin mukaan. |
Myyntilupamenettelyä
nopeutettiin AIDSpotilaiden vaatimuksesta.
Potilas vaikuttaa viranomaispäätöksiin
HIV-lääkkeiden tuotekehitystä sekä myyntilupamenettelyä on värittänyt potilaiden aktiivinen osallistuminen. Kun AIDS vuoden 1980
tienoilla puhkesi epidemiaksi ja HI-virus pystyttiin tunnistamaan, ei tähän tappavaan tautiin ollut hoitokeinoa. Vuoden 1987 aikana
azidotymiini (AZT) sai myyntiluvan Yhdysvalloissa. Vain murto-osa HI-virusta kantavista oli
päässyt hoidettavaksi kliinisissä kokeissa pari
vuotta tätä ennen, ja vain harvalla oli mahdollisuutta ostaa kallista lääkettä sen tullessa
markkinoille.
AIDS-potilaiden näyttävä kampanja
”silence=death”, hiljaisuus on kuolema, sai aikaan laajan keskustelun elintärkeiden lääkkeiden saatavuudesta ja korkeasta hinnasta.
Sanottua
”Euroopan lääkevirastolla (EMA) on elintärkeä rooli markkinoille tulevien ja markkinoilla olevien lääkevalmisteiden valvonnassa. Lääkeviraston päätöksillä ja työllä on
suora vaikutus eurooppalaisten terveyteen,
jonka vuoksi on elintärkeää taata mahdollisimman laaja ja avoin pääsy lupahakemusdokumentteihin. Lääkeviraston tehtävänä on
ennakoivasti tiedottaa lääkkeistä ja niiden
mahdollisista haitallisista vaikutuksista.”
EUROOPAN OIKEUSASIAMIES
P. NIKIFOROS DIAMANDOROUS
19
`FIP 2010
Proviisorit määräävät
lääkkeitä ja annostelevat
injektioita
KLIINISEN KOULUTUKSEN SAANEET PROVIISORIT VAIKUTTAVAT AKTIIVISESTI LÄÄKEHOITOIHIN KANADASSA
MUUN MUASSA MUUTTAMALLA JA KIRJOITTAMALLA RESEPTEJÄ. NORJASSA PROVIISOREILLA OLI LUPA MÄÄRÄTÄ
VIRUSLÄÄKKEITÄ SIKAINFLUENSSAPANDEMIAN AIKANA.
TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN KUVA DREAMSTIME
LÄHTEET
• FIP 2010. IMPLEMENTING AUTHORITY FOR PHARMACISTS TO PRESCRIBE AND ADMINISTER DRUGS BY INJECTION IN ALBERTA. GREG EBERHART, DALE COONEY, KHEAN MURPHY, ALBERTA COLLEGE OF PHARMACISTS.
• FIP 2010. PHARMACISTS, EDMONTON, CANADAFIP 2010. PHARMACIST PRESCRIBING OF ANTIVIRALS IN NORWAY – KEY STATISTICS. TORE REINHOLDT, NORWEGIAN PHARMACY ASSOCIATION.
• FIP 2010. PHARMACIST PRESCRIBING OF TAMIFLU AND RELENZA IN NORWAY. AGNES GOMBOS, NORVEGIAN PHARMACY ASSOCIATION
K
anadassa Albertan osavaltiossa
tuli vuonna 2007 voimaan laki,
joka antoi kaikille proviisoreille
oikeuden kirjoittaa reseptejä ja
annostella lääkkeitä injektioina.
Albertan noin 4 000 proviisoria
voivat myös muuntaa muiden terveydenhuollon ammattilaisten kirjoittamia reseptejä, esimerkiksi muuttaa annoksia, formulaatioita ja
kuureja sekä substituoida keskenään saman
terapeuttisen ryhmän lääkkeitä. Lisäksi proviisorit voivat jatkaa aloitettuja lääkehoitoja.
Hätätilanteissa he voivat myös kirjoittaa reseptejä, kun muuta terveydenhuollon ammattilaista ei ole tavoitettavissa tai jos lääkkeet on
saatava välittömästi. Kaikilla Albertan osavaltion proviisoreilla on järjestelmään riittävä kliininen koulutus.
100 kirjoittaa uusia reseptejä
Noin sata proviisoria, joille on myönnetty lisälupa, voivat aloittaa itsenäisesti uusia reseptejä
ja kirjoittaa myös reseptejä kroonisesti sairaille
potilaille. Lisäluvan saamiseksi on käytävä Alberta College of Pharmacists:n (ACP) lupamenettely, jossa arvioidaan hakijoiden kliinisiä ja
muita taitoja.
Kandidaatin tulee arviointivaiheen aikana työskennellessään laatia kolme lääkehoitosuunnitelmaa. Arvioinnissa käytetään kriteeristöä, jossa kiinnitetään huomiota muun
muassa proviisorin potilassuhteen muodostamiseen ja ylläpitoon sekä potilaan arviointiin, lääkehoitosuunnitelmien kehittämiseen ja
implementointiin, potilaan seurantaan ja monitorointiin, dokumentointiin ja kommunikointiin muiden terveydenhuollon ammattilaisten
kanssa sekä potilaiden turvallisuuteen ja haluttujen tavoitteiden saavuttamiseen liittyvien
päätösten tekoon.
Lupaprosessin aikana proviisorit ovat määränneet yleisimmin verenohennuslääkkeitä, sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien lääkkeitä, diabeteslääkkeitä ja muita endokrinologisten sairauksien lääkkeitä sekä infektiotautien lääkkeitä. Kandidaateista lähes puolella
on työkokemusta 10–20 vuoden ajalta ja noin
neljänneksellä alle 10 vuotta. Yhdeksälle kymmenestä hakijasta on myönnetty lisälupa.
Lähes 1 000 annostelee injektioita
Albertassa työskentelevät proviisorikollegat
toimivat läheisessä vuorovaikutuksessa potilaiden kanssa, sillä noin 900:lla heistä on myös
lupa annostella injektioita. Joulukuun 2009 ja
Näin proviisoreiden reseptinkirjoitusoikeus eteni Kanadassa Albertan osavaltiossa.
4/2007
Proviisoreille lupa kirjoittaa
reseptejä ja annostella lääkkeitä
injektioina.
20
8/2007
28 proviisoria pilotoi
harjoitteluohjelmaa, jota
edellytetään reseptinkirjoittamisen
lisäoikeuksien myöntämiseksi.
12/2007
ACP:n neuvosto hyväksyy
vertaisarviointiprosessin ja
harjoitteluohjelmat proviisoreille,
jotka hakevat reseptinkirjoittamisen lisäoikeuksia.
3/2008
Ensimmäinen proviisori saa luvan
annostella lääkkeitä injektiona.
Näin proviisoreiden reseptinkirjoitusoikeus eteni Norjassa.
30.10.2009
Viruslääkkeiden määrääminen
apteekeista keskusteluihin.
2.11.2009
Kuuleminen uudesta lakiehdotuksesta. Tekniset
ratkaisut kehitettiin.
tammikuun 2010 aikana proviisorit annostelivat yli 24 000 H1N1- ja kausi-influenssaan tarkoitettua rokotetta. Muita proviisorien annostelemia injektioita ovat lääkkeet, joita käytetään vitamiini- ja hivenainepuutossairauksissa,
hormonikorvaushoidossa, jäykkäkouristuksen
ehkäisyssä, matkustettaessa ja erilaisissa ennalta ehkäisevissä tarkoituksissa.
Albertan osavaltion proviisoreista 75 prosenttia toimii avohuollon apteekeissa. Vain
kahdeksan prosenttia proviisoreista omistaa
apteekin. Albertassa on 3,7 miljoonaa asukasta, joista 55 prosenttia asuu Edmontonissa ja
Calgaryssa.
Norjassa poikkeusluvalla viruslääkkeitä
Norjassa päätettiin antaa viruslääkkeiden Tamiflu ja Relenza määräämisoikeus proviisoreille terveydenhuoltojärjestelmän paineiden helpottamiseksi sikainfluenssapandemian aikana.
Väliaikaisesti 5.11.2009–1.7.2010 voimassa ollut
laki säädettiin pikaista vauhtia: muutamassa
päivässä siitä, kun asia oli otettu keskusteluun,
laki hyväksyttiin, ja kaksi päivää myöhemmin
proviisorien määräämisoikeus alkoi.
Proviisorien lääkkeenmääräysoikeus osoittautui tehokkaaksi menetelmäksi lisätä lääkkeiden saatavuutta. Yhdessä hetkessä proviisorit määräsivät yli 75 prosenttia viruslääkkeistä. Ensimmäisellä viikolla tänä aikana näiden lääkkeiden jakelu apteekeista lisääntyi 20
prosentilla.
Proviisorit saivat määrätä viruslääkkeitä,
kun potilaalla oli tyypilliset influenssan oireet
ja silloin, kun potilas kuului riskiryhmään ja
oli ollut läheisessä kontaktissa influenssapotilaan kanssa. Potilas täytti apteekissa lomakkeen, jonka perusteella proviisori arvioi, täyttyvätkö kriteerit.
Norjan apteekkiliiton mukaan asiakkaat
ja proviisorit olivat hyvin tyytyväisiä poikkeusjärjestelyyn. Pikaisen järjestelyn teki mahdolliseksi apteekkisektorin hyvä organisointi, ja
proviisorit hoitivat tehtävän ammattimaisesti.
Norjan apteekkariliiton mukaan kokemukset
voisivat toimia mallina kehitettäessä tulevaisuudessa proviisorien lääkkeiden määräämisestä jokapäiväistä käytäntöä. |
3.11.2009
Uusi laki hyväksyttiin.
Lääkkeenmääräämiskäytännöt
kehitettiin.
4.11. 2009
Suunnittelu apteekeissa.
Tekniset ratkaisut
implementoitiin.
5.11. 2009
Proviisoreille väliaikainen lupa
määrätä viruslääkkeitä.
12/2009
3/2009
H1N1-pandemia puhkeaa.
Proviisorit annostelevat
kausiflunssa- ja H1N1rokotteita maakuntaohjelmien
rahoituksella.
7/2010
Proviisoreille lupa määrätä
laboratoriokokeita.
21
`FIP 2010
Pitäisikö proviisorin
hallita farmakogenetiikkaa?
FARMAKOGENETIIKKA ON VERRATTAIN NUORI TIEDE, JOKA TUTKII, MITEN
GENEETTISET TEKIJÄT VAIKUTTAVAT LÄÄKEVALMISTEESEEN. IHMISEN GENOMIN
SELVITTÄMISEN JÄLKEEN FARMAKOGENETIIKALTA ON ALETTU ODOTTAA
ENTISTÄ ENEMMÄN.
TEKSTI ANNE VARJO KUVA DREAMSTIME
H
eyo Kroemer Greifswaldin yli-
opistosta Saksasta väitti, ettei ole
selkeää vastausta siihen, miten
relevantteja farmakogeneettiset
tekijät tällä hetkellä ovat yksilöllisiä lääkehoitoja suunniteltaessa. Personoitu lääkehoito tähtää yksittäisen
potilaan tarpeiden mukaan räätälöityihin hoitosuunnitelmiin, joissa on otettu huomioon
muun muassa perinnölliset tekijät lääkevasteessa ja farmakokinetiikassa. Farmakogenetiikka on yksi personoidun lääketieteen osa.
Kroemerin mukaan niin Suomessa kuin
Saksassakin demografia haastaa yhteiskuntaa, kun huoltosuhde heikkenee ja vanhusväestön suhteellinen osuus kasvaa. Demografinen kehitys yhdessä teknisen kehityksen
kanssa tuottaa tarpeen kehittää personoitua
lääketiedettä. Lähes kaikkialla muuallakin
personoitu lääketiede on sairauksien ehkäisyn
ohella yksi terveydenhuollon megatrendeistä
tällä hetkellä.
Personoitu lääketiede
on yksi lääketieteen
megatrendeistä.
Hyödyt riippuvat yksilöstä
Geneettisiä eroja on tunnettu jo kauan, kuten
CYP2D6:n suhteen hitaita metaboloijia. Tähänkin yhden entsyymin kautta tapahtuvaan lääkeaineen poistumiseen elimistöstä vaikuttavat
useat erilaiset variantit ja geneettiset tekijät.
Myös varfariinin farmakokinetiikan vaihteluihin yksilöiden välillä ovat syynä variaatiot useissa geeneissä. Yksilölliset, geenitestin
perusteella määriteltävät annostukset johtavat
22
nopeammin haluttuun pitoisuuteen elimistössä, mutta Kroemerin mielestä saattaa olla, että varfariini korvautuu uusilla lääkeaineilla jo
ennen kuin geenitestien tekeminen tulee kustannustehokkaaksi.
Farmakogeneettiset tekijät vaikuttavat lisäksi muun muassa tamoksifeenin pitkäaikaistehoon, klopidogreelin bioaktivoitumiseen
ja statiinien haittavaikutusprofiiliin. Farmakogenetiikan hyöty lääkehoitoja suunniteltaessa
riippuu sairaudesta, lääkkeestä ja annostuksesta. Seuraava askel olisi siirtää tutkimus käytännön toimintaan.
Syöpähoitoja kohdentamalla tuloksia
Ross McKinnon Etelä-Australian yliopistosta
kertoi 2010-luvun syöpähoitojen poikkeavan
suuresti vuosikymmenen takaisista hoidoista. Nykyisin voidaan kohdentaa oikea lääke oikealla annoksella oikealle potilaalle ja oikeaan
kasvaimeen.
McKinnonin esimerkin mukaan 25 prosenttia HER-2-positiivisista rintasyöpäpotilaista voi
hyötyä trastsutsumabista, mutta jos diagnostista geenitestiä ei tehtäisi ja lääkettä käytettäisiin
myös HER-2-negatiivisille potilaille, ei taloudellisesti arvioiden olisi järkevää edes käyttää
koko lääkettä, koska niin harva hyötyisi siitä.
Syöpähoitojen kohdentamisen potentiaalisia hyötyjä ovat parempi lääkehoito ja säästöt
terveydenhuoltojärjestelmälle. Kun syöpähoitoja aletaan kohdentaa, tullaan kuitenkin vaikeiden kysymysten eteen. Mihin vedetään raja?
Keitä lääke hyödyttää eniten? Toisaalta päätöksenteko potilaan ominaisuuksien perusteella
on McKinnonin mukaan standardikäytäntö.
Esimerkiksi HbA1c-arvo vaikuttaa diabeteslääkityksen valintaan. Avointen kysymysten
ratkaisu vaatii lisää vertailevia tutkimuksia.
Osaksi sairaala-apteekin arkea
Wilhelmiinan sairaalassa Assenissa toimii kansallinen farmakogenetiikan konsultointipal-
velu. Toistaiseksi palvelusta ei peritä erillistä
maksua. Sairaala-apteekin proviisoreilta kuluu
noin 20 tuntia viikossa kysymyksiin vastaamiseen. Yleisimpiä syitä pyytää potilaasta genotyyppianalyysi ovat huono vaste ja/tai epätoivottu seerumikonsentraatio, haittavaikutukset
ja potilaan pyyntö. Wilhelmiinan sairaalassa
tehdään myös rutiininomaisia genotyypityksiä muun muassa hitaiden metaboloijien tunnistamiseksi.
Hans Mulder Wilhelmiinan sairaalasta on
työssään sairaala-apteekissa törmännyt käytännön haasteisiin farmakogeneettistä informaatiota sovellettaessa. Esimerkiksi joillakin
genotyypeillä on eroa paroksetiinin eliminaatiossa, muttei mirtatsapiinin. Kuitenkin eräät
geenit vaikuttavat siihen, miten helposti kukin potilas lopettaa mirtatsapiini- tai paroksetiinihoidon ennen aikojaan. Pulmatilanteista
huolimatta psykiatrit ovat kiinnostuneita farmakoterapian yksilöllistämisestä.
Kliinisessä työssä on mietittävä, mitä ja ketä kannattaa genotyypittää siten, että saatava
hyöty on mahdollisimman suuri suhteessa kustannuksiin. Tällä hetkellä farmakodynamiikkaan vaikuttavat geneettiset tekijät ovat liian
monimutkaisia sovellettavaksi päivittäisessä
sairaalatyössä. Farmakokineettisten vaikutusten osalta geneettisten tekijöiden selvittäminen
ja tulosten soveltaminen on helpompaa.
Erityisesti psykiatrisia lääkehoitoja toteutettaessa Mulder on havainnut, että CYP2D6:n
metaboliassa on eroja hyvin monen potilaan
kohdalla yleisesti käytetyillä lääkkeillä. Hitaita
metaboloijia ei ole ilman genotyypitystä helppoa tunnistaa kuin vasta jälkikäteen.
Aina ongelmat lääkevasteessa tai seerumikonsentraatiossa eivät johdu geneettisistä tekijöistä. Esimerkiksi tupakoinnin pakkolopettaminen osastolle tullessa voi johtaa yllättävän
vahvaan sedaatioon monia rauhoittavia lääkkeitä käyttävällä potilaalla entsyymitoiminnan
hidastuessa. |
FIP 2010 kuva-albumi
KUVAT FIP JA VILLE-MATTI MÄKINEN
2
1
3
4
1
5
6
7
1 FIP:n uusi ilme näkyi lääkealan näyttelyssä. 2 Kongressiin kokoontui lähes 3 000 osallistujaa eri puolilta maailmaa. 3 Fado-esitys sävähdytti avajaisissa. 4 Luennoilla käytiin aktiivista keskustelua muun
muassa proviisorien rooleista tulevaisuudessa. 5 Jäsenjärjestöjen edustajista koostuvassa neuvostossa
tehtiin FIP:n toimintaa koskevia päätöksiä. 6–7 Suomen Proviisoriyhdistys järjesti perinteisen cocktailtilaisuuden, jonka jälkeen vierailla oli mahdollisuus tutustua apteekkimuseoon.
23
`MINÄ, MISSÄ, MILLOIN?
Sirpa Ahtila uskoo pystyvänsä apteekkarina hyödyntämään
monipuolista kokemustaan alan
kehittämiseen ja tarvittavien
muutosten toteuttamiseen.
TEKSTI SIRPA AHTILA KUVA VILLE-MATTI MÄKINEN
L
apsuus- ja kouluvuodet olen elänyt ja asunut Kokemäellä, joka on
maatalousvaltainen paikkakunta
Satakunnassa. Sotaveteraani-isän
ja Karjalan evakon tyttärenä opin
kovaan työntekoon aivan pienestä
pitäen ja maatalon työt tulivat enemmän kuin
tutuiksi. Koulutaival taittui ensin kansakouluun
pyörällä, suksilla, kelkalla tai jalan lumihangessa auraamattomia teitä kahlaamalla. Oppikouluun matkustin lättähattujunalla tai höyryveturin vetämissä ruskeissa junanvaunuissa.
Minulla oli kiinnostusta sekä luonnontieteisiin että kielten opiskeluun. Farmasiaa opiskelemaan pääsin ensimmäisenä ja niin sitten
löysin itseni farmasian laitokselta vuonna 1973.
Sen verran apteekista tiesin, että luokkatoverini
isoisä oli Kokemäen apteekkari. Ensimmäisessä harjoittelupaikassani työntelin kottikärryillä
tukkukaupasta tilattuja jälkitilaustavaroita linjaautoasemalta talvipakkasessa pitkin kaupungin
raittia lähes päivittäin. Apteekin juoksutyttö tunnettiin! Tämän kokemuksen jälkeen apteekkiala
ei suuremmin houkutellut.
Opintoja työn ohella
Parikymppisenä pääsin opiskelurahoja tienaamaan Alkoon, joka oli siihen aikaan hyvin suosittu osa-aikatyöpaikka ja hyvä palkanmaksaja, parempi kuin apteekki. Farmaseuttina
lähdin vakituisesti työelämään ensimmäiseen
työpaikkaani lääketeollisuuteen lääke-esittelijäksi. Samoihin aikoihin tutustuin mieheeni
Pekkaan, joka opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa. Vauhdilla menimme naimisiin, opiskelimme vuorotahtia, teimme töitä ja rakensimme omakotitalon Espooseen. Lasten vuoro tuli aikanaan, jopa sukulaisten yllätykseksi,
kun kyselyt perheenlisäyksestä olivat jo aikoja
sitten loppuneet.
Ura lääkehuollossa urkeni, työt ja työpäivät
olivat vaihtelevia ja niissä oli sykettä, uuden oppimista ja kansainvälisyyttä. Jatkoin työn ohella
opintoja, mutta en aluksi tähdännyt proviisoriksi. Siirryin kemian laitokselle, suoritin luonnontieteen kandidaatin tutkinnon ja menin sen
jälkeen biologian laitokselle. Sieltä sain filosofian maisterin paperit. Välillä opiskelu oli vuosia
hyllyllä odottamassa aikaa parempaa. Proviisoriksi valmistuin vuonna 1992.
Farmakologia oli lääketeollisuuden tutkimustehtävien kautta muodostunut niin mielenkiintoiseksi, että pääaineen valinta ei ollut vaikeaa. Erityiskiitokset menevät professori Liisa
Ahteelle, joka kannusti työhön liittyvän gradun
tekemiseen, opintojen loppuunsaattamiseen
ja tinkimättömään työntekoon. Työskentelin
silloin Orionissa Parkinsonin tautiin kehitetyn entakaponivalmisteen tutkimusprojektissa.
24
Apteekin
juoksutytöstä
tuli lääkealan
moniosaaja
– TUNNEN ITSENI LÄÄKEALAN JOKAPAIKANHÖYLÄKSI, SEN VERRAN
PITKÄÄN OLEN MONISSA ERI TEHTÄVISSÄ TOIMINUT, KIRJOITTAA
VASTIKÄÄN APTEEKKILUVAN SAANUT PROVIISORI SIRPA AHTILA.
Riittävästi haasteita
Kansainvälinen ja kotimainen lääketeollisuus
tarjosivat riittävästi haasteita, monipuolisia
työtehtäviä ja toimintaa yli neljännesvuosisadan ajan lääkkeiden myynnin, markkinoinnin,
kliinisen lääketutkimuksen ja hallinnollisten
asioiden, kuten myyntilupien, hinta-, korvattavuus-, patentti-, tavaramerkki-, lisenssi- ja lääkelogistiikan tehtävissä, liiketoimintojen kehittäjänä sekä vastuunalaisena johtajana.
Toimin myös jonkin aikaa hallintovirkamiehenä Lääkelaitoksessa Suomen liityttyä
EU:hun vuonna 1995. Uudet myyntilupajärjestelmät ja EU-byrokratia veivät mennessään.
Onkin ollut todella tärkeää toimia sekä lääketeollisuudessa että viranomaistehtävissä, sillä
sitä kautta on mahdollista ymmärtää asioiden
vuorovaikutusta ja suurempia kokonaisuuksia.
Pelkästään asioiden tarkastelu yhdeltä kantilta
olisi johtanut kapea-alaisuuteen.
Odotan alalle
uutta aikakautta ja
terveydenhuollon
kokonaisvaltaista
yhteistyötä.
Mottonani työelämässä on ollut uuden kehittäminen, eteenpäin katsominen ja luovien
ratkaisujen etsiminen. Huolenpito ihmisistä
ja kaikkien näkökantojen huomiointi mahdollisuuksien mukaan on ollut keskeistä esimiestehtävissä toimiessani.
Resursseja hukataan!
Yli 30 vuoden tauon jälkeen palasin apteekkiin
proviisoriksi ja apteekinhoitajaksi. Apteekkien
toimintamalli oli sinä aikana muuttunut yllättävän vähän. Ainoa muutos on se, että silloin
lääkkeistä ei saanut antaa mitään informaatiota, kun nyt se on lakiin kirjattu velvollisuus.
Ala on ollut liian kauan vain lääkejakelun
toimipiste. Harmittaa todella resurssien hukkaus. Farmasistien, lääkehuollon asiantuntijoiden, osaamisesta jää paljon hyödyntämättä!
Apteekkien liiketoiminnan kuuluisi olla mitä
saumattomimmin osa terveydenhuoltoa, mutta
missä ne tänä päivänä kohtaavat? Lääkehoidon
onnistuminen on monesti arpapeliä ja siinä on
monta muuttujaa. Miksi farmasistit eivät ole
mukana potilaiden lääkehuollon toteuttamisessa? Potilaiden lääkehoidon onnistumiseksi
ei ole paljon tehtävissä ja siihen ei päästä nykyisellä toiminnalla. Uusia tietojärjestelmiä, ereseptiä ja yhteistyötä muun terveydenhuollon
kanssa on odotettu liian kauan.
Apteekit eivät yksinään voi muuttaa kaukaa
periytyviä toimintamalleja. Muutoksen tulee lähteä yhteiskunnan tarpeista. Halutaanko edelleen
ammattiapteekkeja vai sekatavarakauppoja?
Asiakkaat ovat kyselyjen mukaan apteekista saamaansa palveluun tyytyväisiä. Apteekki
7
SANAA
SYKSY
RESEPTORI
UUTISET
KEKSINTÖ
IKKUNA
MUUTOS
INNOSTUS
sienimetsä ja hirvikärpäset
herkkä
joka päivä
tulevaisuus
näköala
elämä
aina mukana
tulee kuitenkin ymmärtää samalla myös liikeyrityksenä, jonka toimeentulo on turvattava
saamalla vastike antamastaan osaamisesta terveydenhuollon ketjun osana. Odotukseni kohdistuvat konkreettisiin tuloksiin STM:n nimeämältä työryhmältä, joka pohtii parhaillaan avohoidon apteekkitoiminnan kehittämistarpeita.
Apteekkilupajärjestelmä nykyisellään ei kaikilta osin vastaa tämän päivän tarpeita.
Kokemus käyttöön apteekkarina
Haasteita on tiedossa edelleen, sillä Fimea
myönsi minulle apteekkiluvan heinäkuussa.
Apteekkarin ammatti on arvostettu ja luotettu, mikä tuli esille tuoreessa kyselyssä eri ammattien arvostuksesta. Nyt olen todella iloinen
valitsemastani ammatista, sillä uskon vahvasti,
että voin käyttää pitkän linjan osaamistani ja
näkemyksiäni ja samalla myös vuosien varrella tulleita sidosryhmäverkostoja keskusteluun
alan kehittämiseksi ja tarvittavien muutosten
toteuttamiseksi.
Kun lähdin lääketeollisuudesta, näköpiirissä oli lääkealan murros, joka on vaikuttanut
niin lääketeollisuuteen kuin apteekkeihin. Lääketutkimus on ollut jo pitkään kasvavien viranomaisvaatimusten paineessa, eikä uusia suuria
lääkeinnovaatioita ole tulossa. Lääkekehitys
siirtyy uuden teknologian myötä täsmälääkkeisiin, jotka ovat todella kalliita, mutta jotka
tuovat tullessaan lääkehoidon oikean kohdentamisen sitä tarvitseville potilaille. Apteekit
tuskin tulevat selviämään tulevaisuudesta pelkällä lääkejakelulla, vaan odotan alalle uutta
aikakautta ja sen myötä terveydenhuollon kokonaisvaltaista yhteistyötä.
Tunnen itseni lääkealan jokapaikanhöyläksi, sen verran pitkään monissa eri tehtävissä
olen toiminut. Nyt ihan viimeiseksi olen työskennellyt myös Apteekkariliitossa projektitehtävissä.
Elämääni kuuluu sentään muutakin kuin
työtä. Upea, rentouttava kesä kului pääasiassa
mökillä ja järvessä vilvoitellen. Aikuiset pojat
ovat muuttaneet jo vuosia sitten omiin oloihinsa, joten aikaa jää jo vähän itsellekin. Liikunta
kaikissa muodoissa on mukana elämässäni päivittäin. Kuntosalilla pitää pistäytyä ja viimeiseksi olen hurahtanut zumbaamaan. |
25
`UUSIIN TEHTÄVIIN? KERRO MEILLE!
HALUAMME PYSYÄ AJAN TASALLA HENKILÖVAIHDOKSISTA JA KERTOA NIISTÄ MUILLEKIN.
KUN SIIRRYT UUSIIN TEHTÄVIIN TAI YRITYKSESI PALKKAA UUTTA VÄKEÄ, LÄHETÄ VINKKI
TOIMITUKSEEN OSOITTEELLA [email protected]. KIITOS!
TEKSTI MERI KAUHANEN KUVA RISTO KAUHANEN
Siitä on apua,
että itsekin ymmärtää
MERI KAUHANEN SIIRTYI PUOLISEN VUOTTA SITTEN
APTEEKKIPROVIISORIN TEHTÄVISTÄ LÄÄKETIETOKESKUKSEEN
PROJEKTIPÄÄLLIKÖKSI TEKEMÄÄN JULKAISUJA JA KOULUTUSTA.
1
Missä olet töissä?
Olen töissä Lääketietokeskus Oy:ssä.
Liiketoimintamme kivijalan muodostavat lääketietokannat ja julkaisut sekä lääkealan ja terveydenhuollon täydennyskoulutus. Toimitamme ja julkaisemme Pharmaca Fennica® -tuoteperhettä, hallinnoimme pohjoismaista vnr-rekisteriä ja toimitamme e-reseptilääketietokantaa Kelalle. Laadukasta ja ajantasaista alan koulutusta tuotamme seminaarien, teemakoulutusten, valmennusten ja verkkokoulutuksen muodossa. Kuluttajille suunnattuja tuotteita ovat
esimerkiksi Kodin Lääkeopas™ ja Lääkekortti.fi
-sivusto. Yrityksessä työskentelee yhteensä noin
20 farmasian, koulutuksen ja talouden ammattilaista.
2
Millainen työhistoriasi on?
3
Millä tavalla työsi muuttui?
Olen työskennellyt eri apteekeissa proviisorina. Mukaan mahtuu myös apteekkiketjun koulutusproviisorin pesti. Tähänkin työhön
siirryin apteekkiproviisorin tehtävästä.
Käytännöllisesti katsoen kaikki muuttui. Varsinaista asiakaspalvelua ei ole nyt ollenkaan. Työn tekemisen rytmi on aivan toinen. Koulutussuunnittelu ei ollut aivan vierasta
aikaisemman koulutusproviisorikokemuksen
myötä. Pääsen esimerkiksi Terveysmessuille
ja Lääkäripäiville töihin, näkemään messujen
tuottamispuolen asiakasnäkökulman sijaan.
Odotan myös mielenkiinnolla tulevaa Pharmaca Fennica® -teoksen tekemistä, olenhan aikaisemmin ollut sen loppukäyttäjänä.
NIMITYKSIÄ
4
Mitä teet tavallisena työpäivänä?
Proviisori TUULA TEINILÄ on nimitetty Suomen
Apteekkariliiton asiantuntijaproviisoriksi 6.9. alkaen vastuualueenaan lääkeinformaatio, itsehoitosuositukset ja apteekkien diabetesohjelma.Teinilä toimi
aiemmin apteekkiproviisorina Helsingin Oulunkylän
apteekissa.
5
Mitä tietoja, taitoja ja
ominaisuuksia tarvitset?
Proviisori SISKO LAMPELA on nimitetty proviisoriksi Kelan Pohjois-Suomen aluekeskukseen Ouluun
19.7 alkaen.
26
Päivään sisältyy sähköpostiliikennettä,
palavereja, koulutusten ja projektiluontoisten
töiden suunnittelua sekä toteutusta.
Suunnittelutaitoja, laajojenkin kokonaisuuksien ymmärtämistä ja hallintaa, toisaalta nopeaa päätöksentekotaitoa. Organisointitaidoista, aloitekyvystä, kyvystä viedä asiat loppuun,
hyvistä kommunikointitaidoista ja joustavuudesta on hyötyä työssäni.
Meri Kauhanen tapaa työssään asiantuntijoita ja
kollegoita ja oppii itsekin uutta.
6
Miten proviisorin koulutus tukee
sinua uudessa tehtävässäsi?
7
Mikä on työssäsi parasta ja
nautittavinta?
8
Mikä uudessa työssä yllätti?
9
Mikä sinulle on työssäsi tärkeää?
Koulutuksissa vastuullani ovat muun muassa kliiniset lääketutkimukset, myyntiluvat ja
vastuunalaiset johtajat. Vaikka suunnittelun
apuna ovat asiantuntijaryhmät, kovasti on
apua siitä, että itsekin ymmärtää. Lisäksi lääkealan ja toimintaympäristön ymmärtäminen on avuksi.
Saan olla todellisella näköalapaikalla lääkealalla. Tapaan alan asiantuntijoita, proviisorikollegoita ja monia mielenkiintoisia ihmisiä. Opin
itsekin paljon uutta joka päivä.
Se, miten tärkeätä työtä täällä tehdään
koko Suomen lääkehuollon ja -turvallisuuden
kannalta. Koulutusten osalta laajat, asiantuntevat ja suunnitteluun sitoutuneet verkostot.
Työ on itsenäistä ja vastuullista, oma
kädenjälki näkyy toteutuksessa. Toisaalta
teemme tiimissä läheistä yhteistyötä. On hienoa työskennellä dynaamisessa asiantuntijaympäristössä fiksujen ihmisten kanssa. |
`IDEAPAKKI
TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT LAITEVALMISTAJAT SEKÄ TAMPERE TUNNETUKSI RY
LÄHDE ANI ENGLUND JA TIMO PARTONEN: VALON VAIKUTUS TERVEYTEEN, DUODECIM 2009
Tulkoon valkeus!
VALO VAIKUTTAA KÄYTTÄYTYMISEEN, UNEN JA VALVEEN RYTMIIN, MIELIALAAN JA VIREYTEEN. SIISPÄ TULKOON VALKEUS PIMENEVÄÄN SYKSYYN.
V
alo vaikuttaa hermosoluihin, jotka sijaitsevat näköhermoristin
yläpuolella hypotalamuksen etuosassa. Nämä solut muodostavat
elimistön keskuskellon. Silmän
verkkokalvon gangliosolut välittävät valotietoa hypotalamukseen. Ne ovat erityisen herkkiä aistimaan aamu- ja iltahämärässä vallitsevia sinisen valon aallonpituuksia, jotka
siis antavat keskuskellolle aikamerkin.
Silmiin osuva valo johtaa keskuskellossa
tunnin aikana noin 60 eri geenin ilmentymi-
seen. Tiettyjen proteiinien tuotanto alkaa, ja nämä avainmolekyylit sitten aktivoivat kehon eri
toimintoja. Valo vaikuttaa solunjakautumiseen,
aineenvaihduntaan, hormonien eritykseen, hermosolujen välittäjäaineisiin ja kasvutekijöihin
sekä uneen ja mielialaan.
Sisäisen kellon rytmihäiriöt liittyvät esimerkiksi masennukseen, diabetekseen ja dementiaan. Avainmolekyyleihin ja niiden reitteihin
liittyviä lääkkeitä on käytössä ja kehitteillä.
Myös oikein ajoitetulla ja oikeanlaisella valolla
voidaan hoitaa. |
SARASTUSVALO HERÄTTÄÄ LEMPEÄSTI
Sarastusvaloa kokeillut harvoin palaa herätyskelloon. PHILIPSIN sarastusvalo voimistuu puolen tunnin aikana ja herättää lopulta linnunlauluun. Herkkäuninen tosin herää jo muutamassa minuutissa.
VALOHOITOA IHOLLE
Tulehdukselliset ihosairaudet rauhoittuvat valohoidossa. Parantava vaikutus on ultraviolettisäteillä. Valohoitoa otetaan yleensä 2–3 kertaa
viikossa noin 15 hoitokertaa. Hoitoaika voi olla
sekunteja tai minuutteja.
TEE JETLAG-AJASTUS NÄIN:
Kun ajastat sisäisen kellosi auringonvalon tai kirkasvalolampun avulla, aikaerorasitus väistyy noin kaksi kertaa nopeammin kuin ilman valohoitoa. Tehokkainta se on perilletulopäivänä.
Esimerkki on matkasta New Yorkiin ja takaisin (aikaero 7 tuntia):
• Menomatkalla perillä valoa klo 15–21 paikallista aikaa. Pimeää klo 22–4.
• Paluumatkalla perille tultua valoa klo 12–18 Suomen aikaa ja pimeää klo 5–11.
• SUP. Kevyin, UVA- ja UVB-säteitä. Sopii atoopikoille ja akneen.
• UVB. Lyhytkestoinen hoito atoopikoille, ekseemohin ja psoriaasiin.
• PUVA. UVA-valo yhdistettynä valolle herkistävään psoraleeniin. Muun muassa vitiligoon
ja punajäkälään.
Kun olet lentänyt länteen, siirrä valohoitoa ensimmäisen vuorokauden jälkeen joka päivä tunnin verran myöhemmäksi. Kun olet lentänyt itään, aikaista valohoitoa tunti vuorokaudessa.
LISÄTIETOJA MATKAILIJAN TERVEYSOPAS, THL
KIRKASVALOA MASENNUKSEEN
Puoli tuntia kirkasvaloa puolen metrin
etäisyydeltä aamuisin tahdistaa sisäisen
kellon ja auttaa kaamosmasennukseen.
Teho on tyypillisesti 2500 luksin tienoilla.
Innosol valmistaa sisustuselementiksikin sopivia kirkasvaloja, kuten
Eero Aarnion suunnittelemaa Origoa (kuva vasemmalla) ja pyöreää seinävalaisinta
nimeltä Rondo Bright. Himmennettävää
Origoa voi siirrellä kantokahvasta.
Philipsin matkamalli goLITE BLU
säteilee sinistä LED-valoa ja lieventää aikaerorasitusta.
Ad-Luxin nettikaupassa on myynnissä muun muassa edullinen, pieni
Litebook-valaisin.
Valotainan Päivänsäde-lamppuja
on pöydälle, seinälle ja lukuvaloksi.
1
TAPAHTUMA
Tampereen valoviikot
29.10. alkaen 10 viikon
ajan. Perinteisiä valokuvioita kaupungin ytimessä.
2
3
4
27
`TALOUSKOULU
Kirjanpito
apteekkitoimialalla
TEKSTI EIJA REINIKKA, PRETAX YHTIÖT
KUVA DREAMSTIME
YKSI JA SAMA TAPA HOITAA
TALOUSHALLINTO EI SOVI KAIKILLE,
MUTTA LAIN MÄÄRITTELEMIÄ
YHTEISIÄ VAATIMUKSIA ON
NOUDATETTAVA.
TIESITKÖ TÄMÄN?
Verotarkastuksia tehdään vuosittain tuhansiin eri
toimialojen yrityksiin. Apteekkien verotarkastusten
painopiste on lähinnä apteekin ja apteekkarin keskinäisten liiketoimien sekä henkilöstöetuuksiin liittyvien erien tarkastuksessa.
28
T
ilitoimistot tuottavat asiakkailleen
kuukausittain tietoa yritysten taloudellisesta tilanteesta. Taloushallinnon tarpeet vaihtelevat toimialoittain sekä yrityskoon mukaisesti. Näin ollen yksi ja sama
tapa hoitaa taloushallintoa ei sovellu kaikille,
mutta lain määrittelemiä yhteisiä vaatimuksia
on noudatettava.
Laista tulevien vaatimusten lisäksi apteekeilla on toimialaan liittyviä kirjanpidon erityispiirteitä, jotka vaikuttavat taloushallinnon
hoitoon. Esimerkiksi osa-aikaisten työntekijöiden ja vuokratyöntekijöiden korkea määrä on
toimialalla normaali ilmiö. Kirjanpidossa huomioitavia asioita ovat muiden muassa myynnistä laskettavan apteekkimaksun tilitysvelvollisuus, pakolliset apteekki-ilmoitukset sekä
velvollisuus erottaa kirjanpidossa lääkkeiden
sopimusvalmistus ja -myynti terveydenhuoltoalan laitoksille.
Toimita tositteet kuukausittain
Vaikka toimialaan liittyykin omia erityispiirteitä, kaiken perustana on lakisääteisen kirjanpidon noudattaminen. Kirjanpitomateriaalin
tarkoituksena on tuottaa kokonaiskuva yrityksen tuotoista, kuluista, omaisuudesta, omista
varoista ja veloista. Tämä toteutuu, mikäli kirjanpitäjälle toimitetaan liiketapahtumiin liittyvien tositteiden lisäksi myös sopimukset sekä
tiedot vastuista ja vakuuksista.
Varsinainen kirjanpitoaineisto muodostuu erilaisista tositteista, joita ovat esimerkiksi lasku, tiliote, kuitti käteis- tai korttimaksusta ja kassayhteenveto. Kirjanpitoaineisto voi
olla myös sähköistä, esimerkiksi viitteellisten
suoritusten tiedosto tai sähköinen ostolasku.
Kirjanpitomateriaali tulee toimittaa tilitoimistoon kuukausittain, jotta lain edellyttämät vaatimukset saadaan täytetyiksi.
Täsmäytys paljastaa virheet
Kuukausikirjanpidon hoitoon liittyvät luottokorttisaamiset, kassat, myynnit ja ostot, pankkitilit sekä verotili tulee täsmäyttää. Ilman täsmäytystä mahdolliset virheet suorituksissa tai
muut epäselvyydet esimerkiksi käteiskassassa
jäävät huomaamatta, ja näin ollen suoritukset
voivat jäädä saamatta. Etenkin nykyisen tiukentuneen arvonlisäverolain myötä kuukausittaiset täsmäytykset ovat entistä tärkeämpiä,
jotta vältytään korjausilmoitusten lisäkustannuksilta.
Kuukausittain tehdyllä työllä on vaikutuksensa tilinpäätöksen joutuisuuteen; esimerkiksi
Kuukausittain tehty säntillinen työ
on avuksi tilinpäätösvaiheessa.
tase-erittelyn liitteeksi tulevat myyntisaamiset
ovat näin nopeammin selvitettyinä. Kuukausitasolla oikein oleva kirjanpito on myös ainoa
oikea ennusteiden ja niiden pohjalta tehtävien
päätösten peruste.
Kun yhteistyö alkaa
Kun tilitoimisto aloittaa yhteistyön uuden apteekin kanssa, tarvitsee tilitoimisto tietyt dokumentit kirjanpidon perustaksi. Toiminta käynnistyy hieman eri tavalla riippuen siitä, onko
kyseessä täysin uuden apteekin perustaminen
vai tilitoimiston vaihdos.
Apteekkarin perustaessa ensimmäistä apteekkiaan on tärkeää olla yhteydessä tilitoimistoon jo hyvissä ajoin. Apteekin perustaminen
edellyttää erilaisia viranomaisilmoituksia, sopimuksia ja niiden siirtoja sekä ehtoja. Viranomaiskäsittely vie viikkoja, joten ajoissa aloitettu yhteistyö ja suunnittelu tuottaa hyvän
lopputuloksen.
Tilitoimiston vaihtuessa lähetetään uuteen
toimistoon kaupparekisteriote sekä viimeksi vahvistetusta verotuksesta saatu verotuspäätös, josta tilitoimisto pystyy todentamaan
omaisuuserien jaon apteekin ja apteekkarin
kesken. Mikäli tilitoimistoon on yhteydessä
useampi henkilö, on näiden henkilöiden vastuualueiden erottaminen tärkeää. Lisäksi kaikista kirjanpitoon liittyvistä sopimuksista tulee toimittaa kopio tilitoimistoon, esimerkiksi
leasing- tai vuokrasopimuksista sekä pankkilainoista. Vanhoista kirjanpitomateriaaleista
tarvitaan viimeisin tuloslaskelma, tase ja tase-erittelyt.
Jos uusi tilitoimisto aloittaa kesken apteekin tilikauden, tulee kuluvalta tilikaudelta lähettää kuukausikohtaiset kirjanpidon raportit
erillisten sopimusten mukaisesti. Vertailutietojen siirrosta ja niiden määrästä on syytä sopia erikseen.
Tämän jälkeen kirjanpitäjälle toimitetaan
kuukausittain pankin tiliotteet (paperinen tai
sähköinen), normaalit kirjanpidon tositteet sekä apteekkitoimialaan liittyviä tositteet, kuten
lääketukkujen arvonlisäveron yhteenvetolomake, tilierittely ennakkomaksusta (Tamro ja
Oriola) sekä Kelan tilitys lääkemyynnistä.
On hyvä muistaa, että kaikki paperit ja
tiedostot, jotka syntyvät, kun toimitaan toisten yritysten, asiakkaiden, pankkien tai viranomaisten kanssa, ovat kirjanpitoaineistoa.
Erikseen sovittavan aikataulun mukaisesti kirjanpitäjälle lähetetään myös tiedot varastosta
ja sopimuksen mukaan lomapalkoista ja palkkaveloista.
Tilinpäätöksen koittaessa
Tilikaudelta laadittava tilinpäätös kertoo apteekin tuloksen ja varallisuusaseman sekä muutoksen edelliseen tilikauteen. Tilinpäätökseen
kuuluvat tuloslaskelma, tase ja liitetiedot.
Tilinpäätöksen suorittaminen edellyttää,
että kuukausittainen kirjanpito on tehty asianmukaisella tavalla. Sen lisäksi tarvitaan muun
muassa varastoinventaario, avoinna olevat saatavat myös sivuapteekkia ja lääkekaappia koskien, Kelan tilitykset, rahoituslaitoksiin liittyvät
saldot ja velat sekä rahasto-osuudet.
Palkat ja niihin laskettavat etuudet tilikaudelta sekä yksityisotot tulee myös ilmoittaa, mikäli niitä ei ole ilmoitettu kuukausittain. Tilikauden aikana pidetty ajopäiväkirja
tai muu selvitys matkakuluista on osa kirjanpitomateriaalia.
Tilinpäätöksen mukana oleva tase-erittely
on lain edellyttämä tilinpäätöksen osa, vaikka
se ei ole julkinen dokumentti. Tase-erittelyissä
tulee olla yksityiskohtainen luettelo jokaisen
taseen tilin sisällöstä. Esimerkiksi ostovelat
ja myyntisaamiset eritellään laskukohtaisesti.
Kuukausittain tehty säntillinen työ edesauttaa
tase-erittelyn tekoa. |
Kirjoittaja on tiimiesimies Pretax Yhtiöissä.
MUISTA KUUKAUSITTAIN:
1 Kassan täsmäytys
2 Myyntisaamisten täsmäytys
3 Ostojen täsmäytys
4 Luottokorttisaamiset
5 Alv ja verotili täsmäävät
29
`VÄITÖKSIÄ
KOONNUT MAIJA RAUHA
Tuoretta tutkittua
Helsingistä ja Kuopiosta
PROVIISORI JULKAISEE LYHYITÄ
KUVAUKSIA TÄNÄ VUONNA
VÄITELLEIDEN PROVIISOREIDEN
VÄITÖSTUTKIMUKSISTA. YLIOPISTOT
YLLÄPITÄVÄT KATTAVAA E-THESISJULKAISUSARJAA VERKOSSA, JOTEN
LÖYDÄT LISÄTIETOJA HELPOSTI
NETISTÄ HELSINGIN JA ITÄ-SUOMEN
YLIOPISTOJEN VERKKOSIVUILTA.
TAINA STEN
”Stereoselectivity of the Human UDPglucuronosyltransferases: Studies on
Androgens and Propranolol Glucuronidation”
Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta,
farmaseuttinen kemia, tammikuu 2010
Väitöskirjatyössä on tutkittu UGT-entsyymien substraattiselektiivisyyttä käyttäen malliaineina molekyylien stereoisomeereja. Tutkimuksessa käytetyt
ihmisen UGT-entsyymit on tuotettu geeniteknologian avulla hyönteissoluissa. Selektiivisyyttä tutkittiin
ensivaiheen kokeissa yhden tai muutaman näyteainepitoisuuden avulla, ja aktiivisista yhdiste-UGTpareista määritettiin reaktion entsyymikineettiset
parametrit. Lisäksi tutkittiin, kuinka reaktiossa läsnä
oleva toinen yhdiste vaikutti tiettyjen tutkimusyhdisteiden kinetiikkaan. Pääasiallisia tutkimusyhdisteitä olivat propranololi sekä testosteroni ja sen useat ensimmäisen vaiheen aineenvaihduntatuotteet.
Tutkimuksessa saatiin uutta tietoa UGT-entsyymien
substraattispesifisyydestä. Tulokset myös valaisivat
kliinisesti havaittuja seikkoja tutkimusyhdisteiden
glukuronidikonjugaattien erittymisestä virtsaan. Tuloksilla voi olla merkitystä myös dopinganalytiikassa, sillä urheilussa kiellettyjen aineiden toteamiseksi määritetään tiettyjen merkkiaineiden pitoisuutta virtsassa, ja olisi edullista löytää sellainen aine,
jonka erittymiseen ei liity voimakasta ihmisten välistä vaihtelua.
30
KWAME BUABENG
”The Role of the
Pharmaceutical Sector in
Malaria Control in Ghana”
Itä-Suomen yliopiston
terveystieteen tiedekunta,
farmasia, tammikuu 2010
Väitöstutkimuksessa selvitettiin lääkehuollon toimivuutta sekä farmaseuttisen henkilöstön asemaa
ja valmiuksia osallistua malarian vastaiseen työhön
Ghanassa. Lääkehuollon henkilöstöön kohdistunut
tutkimus tehtiin Etelä- ja Pohjois-Ghanassa 130
lääkehuollon toimipaikassa. Toimipaikkojen resurssit ja toimintaolosuhteet olivat tyydyttävät ja henkilöstön koulutustausta kirjava. Lääkepuotien henkilöstöllä ei ollut juuri lainkaan terveydenhuollon
koulutusta. Apteekeissa oli sekä koulutettua että
kouluttamatonta henkilöstöä. Yleensä henkilöstöllä
oli hyvät tiedot malarian oireiden tunnistamisesta
ja tartunnan ehkäisemisestä. Sen sijaan tiedoissa
tehokkaiden lääkehoitojen valitsemisesta oli huomattavia puutteita. Tehokkaiden malarialääkkeiden
saatavuudessa oli puutteita. Yksityisellä sektorilla
apteekeissa ja lääkepuodeissa oli tarjolla runsaasti
ei-suositeltuja lääkkeitä. Uusia ja myös kalliimpia
artemisiinipohjaisia lääkkeitä oli saatavilla vähän.
Myös rekisteröimättömiä, laadultaan kyseenalaisia
lääkkeitä oli myynnissä. Tutkimus antoi uutta tietoa
farmaseuttisen perus- ja jatkokoulutuksen kehittämiseen sekä kansallisen malariaohjelman kattavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseen.Tutkimuksen
yhteydessä aloitettiin myös Ghanan Kumasin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston välinen opettaja- ja
opiskelijavaihto.
SANNA KAIVOSAARI
”N-Glucuronidation of Drugs
and Other Xenobiotics”
Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta,
farmaseuttinen kemia, helmikuu 2010
Työssä tutkittiin N-glukuronidaatiota eli UDPGA:n
konjugoitumista lääkeaineen aminoryhmään käyt-
tämällä malliaineina joukkoa 4-aryylialkyyli-1Himidatsoleita kuten deksmedetomidiinia, jota käytetään tehohoidossa potilaiden kivunlievitykseen
ja nukutukseen. Lisäksi tutkittiin nikotiinia, joka on
tupakan riippuvuutta aiheuttava kemikaali, sekä tämän päämetaboliittia kotiniinia. In vitro -tekniikoiden avulla pyrittiin selvittämään lajien välisiä eroja
N-glukuronidaatiossa sekä sitä, mitkä ihmisen UGTentsyymit metaboloivat malliaineita. Tutkimuksessa
havaittiin, että malliaineiden metabolia N-glukuronideiksi oli ihmisen maksassa tehokkaampaa kuin
millään tutkituista eläinlajeista. Tutkituista ihmisen
16 UGT-entsyymistä UGT1A4 ja UGT2B10 metaboloivat malliaineita. Etenkin UGT2B10 osoittautui
tärkeäksi sekä deksmedetomidiinin että nikotiinin
metaboliassa ihmisen maksassa. Tutkimustulokset
auttavat ymmärtämään N-glukuronidaation välityksellä metaboloituvien lääkeaineiden metaboliassa
havaittuja suuria lajieroja, joiden tunteminen on tärkeää muun muassa lääkeaineiden turvallisuustutkimusten tulosten tulkitsemisessa.Tutkimuksessa kehitetyt in vitro -menetelmät soveltuvat myös muiden
lääkeaineiden metaboliaominaisuuksien seulontaan
lääkekehityksen alkuvaiheessa.
PAULA LEHTO
”Mechanistic Studies of Drug Dissolution
Testing: Implications of solid phase
properties and in vivo prognostic media”
Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta,
helmikuu 2010
Väitöskirjatyössä selvitettiin lääkeaineiden kiinteän
tilan ominaisuuksien vaikutuksia ominaisliukenemisnopeuteen käyttämällä uudenlaista lähestymistapaa;
kiinteän tilan muutoksia seurattiin Raman spektroskopian avulla yhtäaikaisesti (in situ) liuenneen aineen konsentraation määritysten kanssa. Saavutettu
molekyylitason tietämys lääkeaineen kiinteän tilan
ominaisuuksien vaikutuksesta liukenemiskäyttäytymiseen soveltuu apuvälineeksi uusien lääkekandidaattien valinnassa sekä auttaa selittämään ja
kontrolloimaan lääkeaineiden käyttäytymistä lääkevalmisteessa. Väitöskirjatyössä tutkittujen yksin-
kertaistettujen, in vivo liukenemista ennustavien
väliaineiden käyttö voi auttaa lyhentämään lääkevalmisteiden kehitysaikaa ja säästämään kehityskustannuksissa.
MARIKA
POHJANOKSA-MÄNTYLÄ
Ä
”Medicines information
sources and services for
consumers: A special focus
on the Internet and people
with depression”
Helsingin yliopiston farmasian
tiedekunta,
ian tiedekunta
huhtikuu 2010
Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa taustatietoa
kuluttajille suunnattujen lääketiedon lähteiden ja
lääkeinformaatiopalveluiden kehittämiseen Suomessa. Lääkärit ja apteekkien farmaseuttinen henkilökunta osoittautuivat tutkimuksessa kuluttajien
pääasiallisiksi lääketiedon lähteiksi. Masennuksesta
ja muista mielenterveyden häiriöistä kärsivät hakivat
lääketietoa muuta väestöä yleisemmin internetistä,
puhelinpalvelusta sekä lääkkeiden pakkausselosteista. Internetin etuna ryhmäkeskusteluihin osallistujat
pitivät mahdollisuutta kuulla vertaisten kokemuksia
masennuslääkkeiden käytöstä sekä mahdollisuutta
saada tietoa intiimeistä ja leimautumisen pelkoa
aiheuttavista asioista nimettömänä ja kasvottomana. Osa kuitenkin koki, ettei heillä ole riittäviä valmiuksia arvioida verkosta löytämänsä tiedon laatua. Haastateltavat arvostivat mahdollisuutta saada
luotettavaa lisätietoa lääkkeistään internetin kautta
terveydenhuollon ammattilaisilta.
MANU EEVA
”Plant secondary metabolites in Peucedanum palustre
re
and Angelica archangelica
and their plant cell cultures””
Helsingin yliopiston
farmasian tiedekunta,
farmaseuttinen biologia, toukokuu
ukokuu 2010
Suomessa luonnonvaraisina kasvavien suoputken
Peucedanum palustre L. (Moench) ja väinönputken Angelica archangelica (L.) var. archangelica sisältämien kumariinien erottamiseksi ja tunnistamiseksi kehitettiin analyysimenetelmä Turbo Method
Development® and DryLab® -menetelmänkehitysohjelmien avulla. Käänteisfaasi-suuren erotuskyvyn nestekromatografia (RP-HPLC) yhdessä ilmakehänpaineessa tapahtuvan kemiallisen ionisaation
massaspektrometrian (APCI-MS) kanssa mahdollisti
viidentoista kumariinirakenteisen yhdisteen tunnistamisen kummastakin kasvista, joista ksantotoksiini,
isopimpinelliini ja pimpinelliini löydettiin ensimmäistä
kertaa suoputkessa. Tutkimus on myös ensimmäinen
raportti suoputken kukinnon kumariinikoostumuksesta. Spontaanisti embrygeeninen solulinja saatiin aikaiseksi väinönputken taimien muodostamasta haavasolukosta. Ilmastetussa bioreaktorissa saatiin tuotetuksi taimia, jotka voitiin istuttaa suoraan multaan.
Uudesta solulinjasta lisättyjen ja kasvatettujen kasvien
laadullinen ja määrällinen kumariinikoostumus vastasivat luonnonvaraisia kasveja. Kasvisoluviljelmien
kasvatusolosuhteiden optimointiin kehitettiin matemaattinen tietokoneavusteinen malli CELLOP, joka
perustuu desirabiliteettifunktioiden käyttöön kolmiulotteisessa koejärjestelmässä. Optimoiduissa olosuhteissa väinönputken kuivamassa oli 24,7 % ja
kumariinipitoisuus 40,5 % korkeampi ja suoputken
kuivamassa oli 61,8 % ja kumariinipitoisuus 58,1 %
korkeampi kuin vertailukasvualustassa.
SATU LAKIO
”Towards real-time
understanding of processes
in pharmaceutical powder
technology”
Helsingin yliopiston
farmasian tiedekunta,
farmasian teknologia, toukokuu
okuu 2010
Väitöstyötutkimuksessa seurattiin reaaliaikaisesti kolmea farmasian teknologian prosessia: kuivausta, sekoitusta ja tabletointia. Kuivaustutkimuksessa käytettiin lämpöindikaattoriaineita, jotka vaihtavat väriään
lämpötilan muuttuessa. Niiden avulla tutkittiin, kuinka
lämpö etenee kuivauskammiossa ja missä ovat kriittiset kohdat lämpöherkkien lääkeaineiden hajoamisen
kannalta. Jauheiden sekoitusta tutkittiin sekoittamalla
lääke- ja apuainetta keskenään eri nopeuksilla. Massojen sekoittumisaste mitattiin lähi-infrapunaspektroskopialla suoraan sekoitusastiasta. Lisäksi esitellään,
kuinka tabletointiprosessia voi seurata reaaliajassa
paininten voimatietojen perusteella. Tabletointitutkimuksessa selvitettiin, kuinka erilaiset rakeiden ominaisuudet vaikuttavat siihen, minkälaisia tabletteja
syntyy rakeita puristettaessa. Väitöskirjassa tutkittiin
myös tablettien murtolujuutta Raman spektroskopian
avulla. Mittaus ei vahingoita tablettia millään tavoin,
joten tabletti voidaan käyttää normaalisti mittauksen
jälkeen. Mittaus on niin nopea, että sillä voidaan tutkia kaikki puristetut tabletit reaaliajassa.
NIINA KIVIKERO
”Granulation in
Miniaturised Fluid Bed
Using Electrostatic
Atomisation”
Helsingin yliopiston
farmasian tiedekunta,
toukokuu 2010
Väitöskirjatutkimuksessa on kehitetty rakeistusnesteen sumutusmenetelmä pienen mittakaavan leijukerroslaitteistoon. Rakeistusprosessissa tarvittavan
nesteen sumutustekniikka perustuu sähköstaattiseen atomisointiin eli sähkösumutukseen, jossa
pisaroita saadaan aikaan sähköjännitteen avulla.
Tutkimuksessa on perehdytty siihen, miten erilaiset
leijukerrosrakeistuksen prosessiparametrit vaikuttavat muodostuneiden rakeiden keskikokoon. Arvioiduista prosessiparametreista rakeistusnesteen
lisäysnopeus vaikutti eniten muodostuneiden rakeiden keskikokoon, mutta myös atomisointijännitteellä
ja rakeistusnesteen sideainepitoisuudella oli siihen
vaikutusta. Väitöskirjatutkimuksessa käytetyllä pienen mittakaavan leijukerroslaitteistolla on mahdollista tutkia erilaisten farmaseuttisten materiaalien
rakeistumista nopeasti ja tehokkaasti.
31
`VÄITÖKSIÄ
TIINA HEIKKILÄ
Miniaturization of Drug
Solubility and Dissolution
Testings
Helsingin yliopiston
farmasian tiedekunta,
farmasian teknologia,
kesäkuu 2010
Väitöskirjatyön tavoitteena oli kehittää lääkeaineiden liukoisuus- ja liukenemiskokeet perinteisistä
menetelmistä 96-kuoppalevylle, jolloin pienemmillä
lääkeainemäärillä saataisiin tietoa lääkekandidaatin soveltuvuudesta jatkokehitykseen jo lääkesuunnittelun alkuvaiheessa. Farmakopeassa kuvattujen
liukenemisnopeuskokeiden ja ravisteluliukoisuuskokeen miniatyrisointi 96-kuoppalevyille onnistui.
Väitöskirjatyössä kehitettiin ensimmäinen todellinen
tasapainoliukoisuutta mittaava 96-kuoppalevymenetelmä, jota voi hyödyntää myös lääkeaineen liukenemisen tutkimisessa. Menetelmä testattiin puskuriliuosten ohella myös ihmisen suoliliuoksella, joka
saattaa olla tärkeä väliaine hyvin niukkaliukoisille
lääkeaineille. Pintajännitykseen perustuvaa mikrotensiometriä hyödynnettiin ensimmäistä kertaa
kineettisen liukoisuuden mittaamiseen esimerkiksi
sellaisille lääkeaineille, jotka eivät sovellu UV-analyysiin. Kanavavirtausmenetelmää tutkittiin lääkevalmisteiden, kuten tablettien, liukenemisprosessin
alkuvaiheen seurannassa. Väitöskirjatyössä tutkitut
ja raportoidut uudet menetelmät nopeuttavat lääkeaineiden tutkimusta ja parantavat liukoisuus/liukenemisilmiön ymmärrystä lääkekehityksessä sekä
lisäävät menestysmahdollisuuksia lääkekehityksen
myöhemmissä vaiheissa.
AKI HEIKKINEN
”Interplay of Passive and
Active Drug Disposition
in in vitro Models of
Drug Absorption and
Distribution”
Itä-Suomen yliopiston
terveystieteiden tiedekunta,
biofarmasia,
a biofarmasia
kesäkuu 2010
Väitöskirjatyössä selvitettiin lääkeaineiden eri imeytymismekanismien, passiivisen kulkeutumisen ja aktiivisen kuljetuksen, yhteistoimintaa soluviljelmissä
kasvatetuilla soluilla. Tutkimuksessa osoitettiin koeolosuhteiden vaikuttavan merkittävästi havaittuun
lääkeaineiden läpäisykykyyn ja aktiivisen kuljetuksen pitoisuusriippuvuuteen.Tämä havaittiin sekä soluviljelmissä kasvatetuilla soluilla suoritetuissa läpäisykokeissa että eristetyillä solukalvoilla suoritetuissa
kuljetusproteiinin aktiivisuuskokeissa. Lisäksi kehitettiin uusia matemaattisia malleja imeytymismeka-
32
nismien yhteistoiminnan analysointiin. Tutkimuksen
tuloksia voidaan hyödyntää lääkeaineiden ruoansulatuskanavaimeytymisen ennustamisessa lääkekehityksen alkuvaiheessa.
KATI-SISKO VELLONEN
”Cellular and
computational methods in
corneal drug permeability,
active transport and
cytotoxicity studies”
Helsingin yliopiston
farmasian tiedekunta, biofarmasia
rmasia ja
farmakokinetiikka, lääketutkimuksen keskus,
elokuu 2010
Väitöskirjatyössä kehitettiin laskennallisia malleja
ennustamaan lääkeaineiden imeytymistä sarveiskalvon läpi silmään. Kehitetyt laskentamallit kertovat,
miten lääkeaineen rakenne vaikuttaa sen imeytymiseen. Kemiallisesta rakenteesta laskemalla voitiin
ennustaa lääkeaineen imeytyminen silmään tietokoneen avulla lähes yhtä tarkasti kuin kokeellisten
koe-eläintutkimusten avulla. Uutta laskentamenetelmää voidaan käyttää silmälääkkeiden kehityksen
apuvälineenä ja osin koe-eläinkokeita korvaavana
menetelmänä. Työssä tutkittiin myös lääkeaineiden
imeytymisen mekanismeja sarveiskalvon epiteelissä.
Ihmisen silmän pinnan epiteelistä löydettiin lääkekuljetukseen vaikuttavia proteiineja. Silmälääkkeiden imeytymistutkimuksiin aiemmin kehitetyn solukasvatusmallin havaittiin myös ilmentävän näitä
proteiineja, mutta enemmän kuin normaali silmä.
Lääkeaineiden turvallisuustestauksessa käytetään
laajasti MTT-menetelmää ja soluja.Tässä työssä havaittiin, että kemikaaleja soluista ulos pumppaavat
proteiinit voivat vääristää MTT-menetelmän tuloksia
aliarvioiden testiaineiden soluille aiheuttamaa haittaa. Tämä on tärkeä tieto ja syytä ottaa huomioon
testiä käytettäessä.
NATALJA GENINA
”Ultrasound-assisted
surface engineering of
pharmaceutical powders”
Helsingin ja Tarton
yliopistojen ja farmasian
tiedekunnat, farmasian
teknologia, syyskuu 2010
Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli kehittää uusi
ultraääntä hyväksikäyttävä nesteen sumutusmenetelmä, jonka avulla olisi mahdollista muokata/pinnoittaa erilaisia jauhemaisia lääke- ja apuaineita
siten, että niiden jatkoprosessoitavuus ja viime kädessä myös lääkevalmisteen laatu paranisivat. Tut-
kimuksessa ultraääntä on käytetty muodostamaan
vesi-höyrysumua joko päällystysaineen kanssa tai
ilman sitä. Työssä kehitetyn uuden jauheenkäsittelytekniikan avulla oli mahdollista muokata huonosti
valuvien ja karkeapintaisten jauhepartikkelien pintoja suoraan veden avulla ja vähentää niiden välistä
kontaktipinta-alaa.Tulosten mukaan jauheiden pintojen hallittu muokkaus ultraääniavusteisesti antaa
lupaavan mahdollisuuden jatkossa parantaa kiinteiden lääkemuotojen, kuten esimerkiksi jauheinhalaatiovalmisteiden ja suorapuristeisten tablettien, prosessoitavuutta ja vaikutusta elimistössä.
LEENA POHJALA
”Screening Tools for the
Identification of Alphavirus
Inhibitors”
Helsingin yliopiston
farmasian tiedekunta,
farmaseuttinen biologia,
bioteknologian laitos, lääketutkimuksen
keskus, syyskuu 2010
Hyttysten levittämät virustaudit ovat viime vuosina
nousseet uudelleen kansainväliseksi terveysriskiksi.
Väitöskirjatyössä on kehitetty laboratoriokäyttöön
soveltuvia menetelmiä, joiden avulla voidaan etsiä
alfavirusten (Alphaviridae) sukuun kuuluvia viruksia estäviä yhdisteitä lääkekehityksen lähtömateriaaliksi. Väitöskirjassa on kuvattu kaksi erillistä menetelmää, joista ensin kehitetyssä käytettiin hyväksi eniten tutkittua alfavirusten heimon mallivirusta
Semliki Forest -virusta (SFV). Menetelmän pohjana
on viruskanta, jonka perimäainekseen lisättiin valoa tuottavaa lusiferaasiproteiinia koodaava geeni.
Toisessa kehitetyssä menetelmässä tuotettiin pysyvä solulinja, johon on siirretty Chikungunya-viruksen RNA-replikoni eli viruksen replikaatioproteiineja
koodaavat sekvenssit. Myös tähän sovellukseen lisättiin lusiferaasia koodaava sekvenssi sekä lisäksi
vihreää fluoresoivaa proteiinia koodaava alue jakautumissyklin eri vaiheiden seuraamista varten, ja
menetelmä sopeutettiin lääkeaineseulontaan soveltuvaan miniatyrisoituun muotoon. Kumpaakin menetelmää käytettiin erityyppisten yhdistekokoelmien
seulomiseen uusien antiviraalisten yhdisteiden löytämiseksi, ja näissä kokeissa tunnistettujen yhdisteiden
selektiivisyys virusta kohtaan tutkittiin. Antiviraalisesti aktiivisiksi osoittautuivat muun muassa koivun kaarnasta eristetyn betuliinin puolisynteettiset
johdannaiset sekä flavonoidit apigeniini ja naringeniini. Lisäksi osoitettiin eräiden psyykenlääkkeiden
omaavan alfaviruksia estäviä vaikutuksia.Tunnistetut
yhdisteryhmät avaavat uusia mahdollisuuksia alfavirusten aiheuttamien sairauksien tutkimuksessa ja
hoidossa. |
`JÄSEN- JA KOULUTUSSIVUT
TÄLLÄ KERTAA KERROMME MUUN MUASSA, MITEN PROVIISORIYHDISTYKSEN SÄÄNTÖJÄ SELVENNETTIIN KEVÄTKOKOUKSESSA.
PROVIISORIJÄRJESTÖJEN YHDISTYMISTÄ KOSKEVAN POSTIKYSELYN
TULOKSET OVAT VALMISTUNEET. NÄYTÄMME TARKAT TULOKSET.
LAKINURKASSA PUHUTAAN TÄLLÄ KERTAA IRTISANOMISISTA.
HUOM!
Proviisoriyhdistyksen
syyskokous
Helsinki 6.11.
TAPAHTUMIA
Uusien proviisoriopiskelijoiden ilta
Kuopio 4.10.
Helsinki 6.10.
Talouden perusteet
proviisoreille
Helsinki 27.–28.10.
ProviisoriEsimieskoulutusohjelma
Helsinki 24.11. alkaen
Kuopiossa järjestetyssä, valmistuville proviisoreille suunnatussa tilaisuudessa kuultiin proviisorien esityksiä
kokemuksistaan työelämässä ja esimiehenä toimimisesta. Tilat olivat käydä ahtaiksi suuren osallistujajoukon vuoksi.
Ota yhteyttä järjestösihteeri Susan Salm
Salmeen, kun tarvitset lisätietoa jäseneduista tai työsuhdeasioista.
[email protected] • Puh. (09) 177 771 • Gsm 040 532 7468
33
`PUHEENJOHTAJALTA
Proviisoreiden ammattitaitoa
järkevää hyödyntää
lääketurvatoiminnassa
JULKISUUDESSA VELLONUT KOHU sikainfluenssarokotusten turvallisuudesta osoittaa selkeästi, miten
tärkeää on, että kaikki terveydenhuollon ammattilaiset ymmärtävät oman roolinsa lääketurvatoiminnassa. Lääkkeiden mahdolliset haitat tulee ilmoittaa, raportoida, arvioida ja tunnistaa mahdollisimman
nopeasti, jotta lääkkeen käyttöön mahdollisesti liittyvät riskit voidaan tunnistaa
ja laajemmat haitat ehkäistä.
LÄÄKETURVATOIMINTAA (PHARMACOVIGILANCE) TEHDÄÄN koko lääkkeen elinkaaren ajan aina tutkimusvaiheesta markkinoilta poistumiseen asti.
Mutta lääketurvatoiminnan näkyvin osa lienee myyntiluvan myöntämisen jälkeinen esille tulleiden haittavaikutusten ilmoittaminen, raportoiminen, haittavaikutustiedon kerääminen ja arviointi. Lääkkeen saama myyntilupa ei automaat-
`AJANKOHTAISTA
tisesti tarkoita sitä, että lääkkeen kaikki haittavaikutukset olisivat tulleet esille
kliinisissä lääketutkimuksissa.
SEKÄ RESEPTI- ETTÄ ITSEHOITOVALMISTEITA ON vedetty pois markkinoilta valmisteisiin liittyneiden haittavaikutusten vuoksi: joitakin vuosia sitten
markkinoilta vedettiin pois uuden sukupolven tulehduskipulääkkeitä, kun haittavaikutusraporteista saatiin signaaleja, joiden perusteella lääkkeiden mahdolliset
riskit osoittautuivat hyötyjä suuremmiksi. Itsehoitopuolelta muistamme ainakin jo
vuodesta 1961 markkinoilla olleen klobutinolin, jonka valmistaja veti pois markkinoilta vuonna 2007, kun sen havaittiin aiheuttavan hetkellisiä rytmihäiriöitä.
Eikä ole pitkä aika siitäkään, kun yleisesti turvallisena pidetty antihistamiini terfenadiini jouduttiin vetämään pois itsehoidosta, kun sen ja sienilääke itrakonatsolin välinen hengenvaarallinen rytmihäiriöön johtava yhteisvaikutus havaittiin.
TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN
Proviisoriyhdistyksen hallituksen
rivit tiivistyvät vuonna 2012
PROVIISORIYHDISTYKSEN SÄÄNTÖJÄ MUUTETTIIN KEVÄTKOKOUKSESSA 29. TOUKOKUUTA.
S
uomen Proviisoriyhdistyksen kevätkokouksessa päätettiin yhdistyksen sääntömääräisistä asioista. Kokouksessa muutettiin
yhdistyksen sääntöjen pykäliä 8 ja 9 vuoden 2011 alusta alkaen
sääntömuutostoimikunnan valmistelun ja hallituksen esityksen mukaisesti. Kokous hyväksyi sääntömuutokset yksimielisesti. Sääntömuutokset koskevat muun muassa hallituksen
kokoa ja luottamushenkilöiden valintaa hallituksen jäsenten ja varajäsenten keskuudesta.
Vuoden 2011 syyskokouksesta alkaen yhdistyksen jäsenet valitsevat
hallitukseen puheenjohtajan lisäksi 8 varsinaista jäsentä ja 8 varajäsentä, kun nykyään valitaan 10 varsinaista jäsentä ja varajäsentä. Säännöistä poistettiin rajoitus, jonka mukaan hallituksen jäsen tai varajäsen voi
toimia jäsenenä tai varajäsenenä vain 2 kaksivuotiskautta peräkkäin.
Lisäksi uusien sääntöjen mukaan hallituksen varajäsenestä tulee varsinainen jäsen, mikäli varsinainen jäsen keskeyttää kautensa. Myös luot-
34
POTILASTURVALLISUUDEN KANNALTA ON äärimmäisen tärkeää, että koko
ketju haittavaikutusten raportoinnissa toimii. Sekä viranomaiset että myyntiluvanhaltijat etsivät ja arvioivat saamistaan haittavaikutusilmoituksista signaaleja.
Signaalien etsinnässä on oleellista, että terveydenhuollon ammattilaiset, myös
proviisorit ja farmaseutit, täyttävät velvollisuutensa ja ilmoittavat tietoonsa saamansa epäilyt lääkkeen aiheuttamista haittavaikutuksista.
FARMASIAN ALAN AMMATTILAISTEN tulee mielestäni ottaa aikaisempaa
vahvempi rooli erityisesti itsehoitolääkkeiden lääketurvatoiminnassa. Apteekkilaiset kohtaavat lääkkeiden käyttäjät useammin kuin lääkärit. Itsehoitolääkkeidenkään osalta ei voida tuudittautua ruususen uneen ja olettaa, että itsehoitolääkkeillä ei ole odottamattomia haittavaikutuksia. Erityisesti uuden tuotteen
siirtyessä itsehoitoon on apteekkihenkilökunnan rooli lääketurvatoiminnassa
mielestäni korostunut. Haittavaikutusten ilmoittaminen ja lääketurvatoiminta
laajempana kokonaisuutena on asia, joka tulisi ottaa voimakkaammin esille itsehoitolääkkeiden myyntikanavasta käytävässä keskustelussa. Onko kaupan tai
huoltoaseman kassalla ammattitaitoa tunnistaa tai raportoida edelleen mahdolliset tietoonsa saamat haittavaikutukset? Ei ole!
TÄRKEÄ OSA LÄÄKETURVATOIMINNAN ylläpitoa on apteekkien toimintaohjeiden luominen ja ylläpito sekä henkilöstön kouluttaminen. Apteekeissa tulisi
olla lääketurvatoiminnasta vastaava henkilö.Tämän vastuuhenkilön rooli lankeaisi luontevasti proviisorille. Proviisorin ammattitaidolla pystytään paitsi luomaan
toimintaohjeita ja kouluttamaan henkilökuntaa, myös arvioimaan viranomaisten
ja tieteellisiä kannanottoja ja lausuntoja. Olisi järkevää luoda apteekkeihin maan
tamushenkilöiden valintaa hallituksen jäsenten ja varajäsenten keskuudesta koskevaa sääntöä selvennettiin.
Pienempi hallituksen koko soveltuu hyvin yhdistyksen toimintaan,
sillä varajäsenillä on myös tärkeä rooli hallitustoiminnassa. Varajäsenten rooli selkiintyy, sillä uusissa säännöissä on määritelty myös varajäsenten valinta luottamustehtäviin, kuten taloudenhoitajan tai koulutusvastaavan tehtävään.
Varapuheenjohtajat valitaan hallituksen jäsenten keskuudesta kuten nykyäänkin.
Kaksivuotiskausien rajoitusten poistaminen tasaa suurta jaksoittaista vaihtelua, joka liittyy hallitukseen valittavien henkilöiden määrään eri
vuosina. Syksyllä 2009 valittiin hallitukseen uudelle kaksivuotiskaudelle
8 henkilöä. Tästä johtuen tänä syksynä tullaan valitsemaan uudelle kaksivuotiskaudelle mahdollisesti vain 2 henkilöä.
Muutetut säännöt (muutokset kursiivilla):
8 § Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi kahdeksan
varsinaista jäsentä. Jokaisella varsinaisella jäsenellä on henkilökohtainen
varajäsen. Mikäli varsinainen hallituksen jäsen keskeyttää toimikauden,
nousee henkilökohtainen varajäsen hallituksen varsinaiseksi jäseneksi.
Kesken toimikauden ei varajäsenen paikkaa tarvitse täyttää. Mikäli henkilökohtainen varajäsen keskeyttää toimikauden, ei hänen tilalleen tarvitse
valita uutta varajäsentä. Varajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa. Varajäsen on äänivaltainen ainoastaan siinä tapauksessa, että häntä vastaava hallituksen varsinainen jäsen on poissa.
Puheenjohtajan toimikausi alkaa vaalia seuraavan toimintavuoden
alusta ja kestää yhden vuoden. Puheenjohtaja voidaan valita enintään
neljäksi kaudeksi peräkkäin. Hallituksen varsinaisten jäsenten ja vara-
Apteekkilaiset kohtaavat lääkkeiden
käyttäjät useammin kuin lääkärit.
kattava, harmonisoitu toimintaohjeisto ja koulutusmateriaali, joka takaisi haittavaikutusten yhdenmukaisen ilmoittamisjärjestelmän ja korkean laadun. Tällöin
lääketurvajärjestelmän kehittäminen ja ylläpito olisi helpompaa ja se kuormittaisi vähemmän apteekkien ylikuormitettuja resursseja.
PROVIISOREIDEN ROOLIN VAHVISTAMINEN lääketurvatoiminnassa edellyttäisi voimakkaampaa panostusta lääketurvatoiminnan koulutus- ja tutkimustyöhön. Lääketeollisuudelle lääketurvatoiminta on lakisääteinen tehtävä, mutta
valmiita osaajia ei näihin tehtäviin kouluteta. Proviisoriopintojen erikoistumisvaiheessa voisi olla järkevää pystyä suuntautumaan lääketurvatoimintaan. Jos
tehdään oikeita ratkaisuja, yhä suurempi joukko proviisoreita voisi työllistyä
tehtäviin, joissa tarvitaan lääketurvatoiminnan osaamista. Lääketurvallisuuden
parantumisesta hyötyisivät ennen kaikkea potilaat ja suomalainen yhteiskunta.
On meidän kaikkien yhteinen etu, että lääketurvatoiminta saa alallamme kaiken sen ansaitseman huomion.
Antti Vaara
jäsenten toimikausi alkaa vaalia seuraavan toimintavuoden alusta ja
kestää kaksi vuotta.
9 § Yhdistyksen hallitus
• valitsee varsinaisista jäsenistään kaksi (2) varapuheenjohtajaa
• valitsee varsinaisista tai varajäsenistään taloudenhoitajan, ulkoasiainhoitajan, koulutusvastaavan ja muut tarpeellisiksi katsomansa luottamushenkilöt
• valitsee yhdistyksen edustajat omistamiensa yhtiöiden hallituksiin
• toimii 2 §:ssä määriteltyjen yhdistyksen tavoitteiden toteuttamiseksi
• johtaa yhdistyksen toimintaa näiden sääntöjen ja yhdistyksen kokousten päätösten mukaan
• hoitaa yhdistyksen varoja ja muuta omaisuutta sekä huolehtii kirjanpidosta ja tilinpäätösten valmistamisesta
• päättää yhdistyksen omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta tai kiinnittämisestä
• valitsee yhdistyksen toimihenkilöt ja vahvistaa heidän palkkauksensa
ja tehtävänsä
• hyväksyy ja erottaa yhdistyksen jäsenet
• jakaa yhdistyksen myöntämät avustukset ja apurahat sekä valvoo niiden käyttöä
• kutsuu koolle yhdistyksen kokoukset ja valmistelee niissä käsiteltäviksi tulevat asiat
• laatii vuosittain kertomuksen yhdistyksen toiminnasta sekä toimintasuunnitelman.
Kokouksen pöytäkirja ja vuoden 2009 toimintakertomus löytyvät
verkkosivuiltamme jäsenalueelta. |
35
`AJANKOHTAISTA
Proviisorien
yhdistyminen samaan
järjestöön saa
kannatusta
PROVIISORILIITON JA PROVIISORIYHDISTYKSEN HALLITUKSET OVAT KÄYNEET JO YLI VUODEN AJAN
ALUSTAVIA KESKUSTELUJA KAIKKIEN PROVIISORIEN SAAMISEKSI SAMAAN JÄRJESTÖÖN. TOUKOKUUSSA
JÄRJESTETYN POSTIKYSELYN TULOKSET OVAT NYT VALMISTUNEET.
TEKSTI JUHA TURUNEN
A
lustavaa mallia ”Uuden proviisorijärjestön” perustamisesta esiteltiin viime kevättalven aikana kahdessa tilaisuudessa Helsingissä ja
yhdessä tilaisuudessa Kuopiossa
sekä internetissä jaetulla videolla.
Toukokuussa 2010 Proviisoriyhdistys ja Proviisoriliitto toteuttivat postikyselyn, jolla pyrittiin selvittämään, haluaisivatko proviisorit, pois lukien
apteekkiluvan haltijat, kuulua yhteen ja samaan
ammattijärjestöön.
Tavoitteena oli toteuttaa kysely kokonaisotantana kaikille suomalaisille proviisoreille ja
proviisoriopiskelijoille, lukuun ottamatta apteekkiluvan haltijoita eli apteekkareja. Opiskelijoiden
osoitetiedot saatiin yliopistoilta, mikäli opiskelija ei ollut kieltänyt tietojensa luovuttamista.
Laillistettujen proviisorien osoitetiedot saatiin
Valvirasta. Vastaanottajista karsittiin pois apteekkarit Fimeasta ja Apteekkariliitosta saatujen
listojen perusteella. Postikysely lähetettiin Proviisorilehden mukana 1889 proviisorille ja 244
proviisoriopiskelijalle. Lisäksi kahdeksan kyselylomaketta lähetettiin erikseen henkilöille, jotka eivät olleet saaneet kyselyä, mutta ilmoittivat
sähköpostitse haluavansa osallistua.
36
Tätä kysyttiin
Kyselylomakkeen mukana tulleessa saatekirjeessä kerrottiin, että kyselyn tarkoituksena on
kerätä mahdollisimman monen proviisorin ja
proviisoriopiskelijan mielipide mahdollisesta
proviisorien yhdistymisestä samaan järjestöön.
Lisäksi saatekirjeessä esiteltiin malli ”Uuden
proviisorijärjestön” ja akavalaisen ”Farmasiaunionin” perustamisesta (katso kuva viereisellä
sivulla). Vastaajilta kysyttiin taustatietoja sekä
seuraavat kysymykset: ”Haluaisitko, että kaikki Suomen proviisorit, pois lukien apteekkiluvan haltijat, kuuluisivat samaan ammattijärjestöön?” ja ”Olisitko valmis hyväksymään saatekirjeessä esitetyn mallin ja liittymään Uuteen
Proviisorijärjestöön?”. Lisäksi kyselylomakkeessa oli tilaa avoimille vastauksille, joissa pystyi
ehdottamaan muutoksia esitettyyn järjestömalliin, perustelemaan vastauksiaan sekä kirjoittamaan vapaasti ajatuksiaan yhdistymisestä
ja ehdotetusta mallista.
He vastasivat
Kaikista 2 141 lähetetystä kyselylomakkeesta palautui asianmukaisesti täytettynä 669 kappaletta
eli vastausprosentti oli 31,2. Näiden 669 vastanneen taustatiedot on koottu oheisen taulukon
ensimmäiseen sarakkeeseen. Suurin osa heistä
kuului joko Proviisoriyhdistykseen tai Proviisoriliittoon. Vastaajista 83 prosenttia oli naisia.
Suuri osa vastaajista työskenteli apteekissa, asui
Etelä-Suomessa ja oli iältään 25–44-vuotiaita.
Vastanneista vain yksi oli iältään 65 vuotta tai
vanhempi. Anonymiteetin turvaamiseksi hänen
vastauksensa on käsitelty yhdessä 55–64-vuotiaiden vastaajien kanssa. Vastaavasti vuosina
1977–1979 proviisoriksi valmistuneet yhdeksän
vastaajaa yhdistettiin samaan ryhmään 1980-luvulla valmistuneiden kanssa. Lisäksi ainoan ahvenanmaalaisvastaajan tiedot on jätetty pois
taulukosta, mutta huomioitu kokonaistuloksissa. Muutama vastaaja oli jättänyt yksittäisiä
taustatietojaan ilmoittamatta, oletettavasti tunnistamisen välttämiseksi.
Valtaosa kannatti
Vastanneista 97,8 prosenttia ilmoitti haluavansa kaikkien proviisorien kuuluvan samaan järjestöön. Kolmetoista vastaajaa (1,9 prosenttia)
vastusti ajatusta ja kaksi vastaajaa (0,3 prosenttia) ei ollut ottanut kantaa yhdistymiseen kyllä/
ei-asteikolla, vaan oli jättänyt lomakkeen kyseisen kohdan tyhjäksi. Taulukon keskimmäisessä sarakkeessa on esitetty samaan järjestöön
kuulumisen kannatusprosentti. Kannatus oli
lähes kaikissa vastaajaryhmissä välillä 96–100
prosenttia. Työttömien vastaajien 91 prosentin
kannatus ei eronnut tilastollisesti merkitsevästi
opiskelijoiden 100 prosentista. Vaikka kannatus
oli korkeinta nuorimmilla, opiskelijoilla ja vastavalmistuneilla, eivät erot vanhimpiin ja pidemmän aikaa sitten valmistuneisiin verrattuna olleet tilastollisesti merkitseviä. Ainoa merkitsevä ero oli muihin ammatillisiin järjestöihin
kuin Proviisoriliittoon tai Proviisoriyhdistykseen kuuluvien alhaisempi kannatusprosentti.
Kaikista vastanneista 89 prosenttia oli valmis hyväksymään esitetyn mallin, 4 prosenttia
vastasi ”Ei” ja 4 prosenttia esitti oman muokatun mallinsa, jonka olisi itse valmis hyväksymään. Kahdeksan henkilöä (1,1 prosenttia) ei
ollut ottanut kantaa esitetyn mallin hyväksymiseen. Lisäksi yksi vastaaja oli kirjoittanut lomakkeen monivalintakysymyksen viereen kannattavansa mallia ”mahdollisesti”. Yhdistymistä
vastustaneet 13 vastaajaa eivät vastanneet kysymykseen esitetystä mallista. Taulukon viimeisessä sarakkeessa ovat esitetyn mallin hyväksymisprosentit. Vaikka esimerkiksi joidenkin
asuinalueiden ja työskentelysektoreiden välillä on yli kymmenen prosenttiyksikön eroja
hyväksymisprosentissa, oli ainoa tilastollisesti
merkitsevä ero muiden ammatillisten järjestöjen kuin Proviisoriliiton ja Proviisoriyhdistyksen jäsenten suhteellisen alhainen hyväksymisprosentti.
Kannustava tulos
Lähes 98 prosentin kannatus ajatukselle proviisorien kuulumisesta samaan järjestöön on kannustava tulos hankkeen suunnittelijoille. Esitetyn mallin oli valmis hyväksymään lähes 90 prosenttia vastaajista. Kyselyn vastausprosentti, 31,
on kuitenkin niin alhainen, että ei voida olettaa
vastanneiden edustavan kaikkia suomalaisia
proviisoreja ja proviisoriopiskelijoita. Kysely ei
edes tavoittanut aivan kaikkia opiskelijoita tietojenluovutuskieltojen vuoksi. Vastanneet olivat varsin nuoria ja yli puolet ei työskennellyt
apteekkisektorilla. Näin vankka kannatus ja hyväksyntä yli neljäsosalta koko ammattikunnasta
ei kuitenkaan jätä spekuloinnin varaa.
Avoimissa vastauksissa esitettiin paljon kysymyksiä ja kommentteja mallin eri yksityiskohdista ja käytännön toteutuksesta. Avoimien
vastauksien käsittely on kuitenkin vielä kesken.
Ne luokitellaan ja koodataan kvantitatiivisen
sisällönanalyysin menetelmin. Yhteenveto kannattajien ja vastustajien perusteluista sekä esitettyyn järjestömalliin ehdotetuista muutoksista
ja muista kommenteista julkaistaan talvella. |
Sukupuoli
Mies
Nainen
Ikäluokka
Alle 25 v.
25–34 v.
35–44 v.
45–54 v.
55 v. tai yli
Tieto puuttuu
Asuinalue (entinen läänijako)
Etelä-Suomi
Länsi-Suomi
Itä-Suomi
Oulun lääni
Lappi
Tieto puuttuu
Proviisoriksi valmistumisvuosi
Proviisoriopiskelija
2000–2010
1990–1999
1989 tai aikaisemmin
Tieto puuttuu
Päätoiminen työskentelysektori
Opiskelu
Työtön
Apteekki
Valtio tai yliopisto
Kunta
Teollisuus, tukku, yksityinen
Jokin muu
Tieto puuttuu
Ammatillisen järjestön jäsenyys
Ei minkään jäsen
Proviisoriyhdistys
Proviisoriliitto
Jokin muu
Kaksoisjäsen
Tieto puuttuu
Osuus* kaikista
vastanneista
(n=669)
Yhdistymisen
kannatusprosentti
vastaajaryhmittäin
Esitetyn mallin
hyväksymisprosentti
vastaajaryhmittäin
17 %
83 %
98 %
98 %
89 %
89 %
7%
40 %
34 %
14 %
3%
1%
100 %
99 %
98 %
97 %
96 %
96 %
90 %
87 %
86 %
87 %
54 %
21 %
20 %
4%
1%
0,30 %
98 %
97 %
98 %
96 %
100 %
88 %
90 %
92 %
76 %
83 %
14 %
46 %
29 %
11 %
0,40 %
100 %
98 %
98 %
96 %
95 %
91 %
85 %
84 %
13 %
2%
43 %
12 %
7%
21 %
3%
0,30 %
100 %
91 %
97 %
100 %
98 %
98 %
100 %
94 %
91 %
89 %
92 %
81 %
88 %
78 %
9%
42 %
40 %
2%
7%
0,30 %
98 %
99 %
98 %
86 %
100 %
77 %
92 %
88 %
64 %
96 %
*Pyöristysten vuoksi kaikki prosenttijakaumat eivät summaudu tasan sataan prosenttiin.
Ehdotettu yhdistymismalli
Kirjoittaja on proviisori, FaT ja työskentelee
Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksella
yliassistenttina.
37
`LAKINURKKA
TEKSTI MARIA PÖYHÖNEN KUVA VILLE-MATTI MÄKINEN
ASIANAJAJA MARIA PÖYHÖNEN VASTAA PROVIISORIN JÄSENSIVUILLA PROVIISORIYHDISTYKSEN JÄSENIÄ ASKARRUTTANEISIIN TYÖOIKEUDELLISIIN KYSYMYKSIIN. VOIT LÄHETTÄÄ
AIHE-EHDOTUKSIA TAI KYSYMYKSIÄ OSOITTEESEEN [email protected]
Irtisanominen taloudellisin
ja tuotannollisin perustein
KUN TYÖ VÄHENTYY, TYÖNTEKIJÄ VOIDAAN IRTISANOA TALOUDELLISIN JA TUOTANNOLLISIN PERUSTEIN.
PELKKÄ SÄÄSTÄMISEN TARVE EI KUITENKAAN RIITÄ IRTISANOMISEN PERUSTEEKSI.
I
rtisanomiset voidaan jakaa individuaaliperusteisiin, joissa on kysymys työntekijän henkilökohtaisista ominaisuuksista
tai hänen käytöksestään, sekä kollektiiviperusteisiin, jotka johtuvat työntekijän
ulkopuolisista olosuhteista. Irtisanominen taloudellis-tuotannollisin perustein on aina kollektiiviperusteinen.
Taloudellis-tuotannollinen peruste edellyttää muutoksia itse työssä ja sitä, että näissä
muutoksissa on aina kyse asiallisista ja painavista seikoista. Perusteena voidaan pitää itse
työn pysyvää ja olennaista vähentymistä. Lisäksi edellytetään, ettei työnantajalla ole tarjota työntekijälle muuta työtä eikä järjestää sen
mahdollisesti edellyttämää koulutusta.
Lisäedellytyksenä on myös, ettei työnantaja ole ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uutta työntekijää samankaltaisiin tehtäviin
ja että töiden uudelleen järjestelystä on aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä.
Ovatko työt vähentyneet?
Myös proviisorit ovat joutuneet ajoittain irtisanotuiksi taloudellis-tuotannollisin perustein.
Joskus irtisanomiset ovat liittyneet apteekkarin
vaihtumiseen, jolloin irtisanomista on saatettu perustella sillä, että uusi apteekkari on itse
ottanut proviisorin työt hoitaakseen tai sitten toimintaa on uudelleen järjestetty muun
muassa siirtymällä käyttämään vuokratyövoimaa tai palkkaamalla proviisorin paikalle farmaseutteja. Näillä toimilla pyritään saamaan
38
kustannussäästöä lähinnä palkkausmenoihin
samalla kun apteekin kannattavuuden väitetään heikentyneen muun muassa viitehintajärjestelmästä johtuen.
Usein kuitenkin unohtuu taloudellis-tuotannollisen irtisanomisperusteen keskeisin elementti eli töiden tosiasiallinen väheneminen,
jonka tulee olla vielä pysyvää ja olennaista.
Pelkkä säästöjen saaminen ja kannattavuuden
tavoittelu ei ole riittävää.
Taloudelliset ja
tuotannolliset syyt eivät
saa olla tekosyy raskaana
tai hoitovapaalla olevan
työntekijän irtisanomiseen.
Farmaseutin palkkaaminen proviisorin paikalle voi säästää palkkausmenoissa, mutta jos
farmaseutin työtehtävät ovat sellaisia, joita
proviisori on tehnyt aikaisemmin tai joita hän
joka tapauksessa pystyisi tekemään, työtehtävät eivät ole vähentyneet eikä irtisanomisoike-
utta ole. Vuokratyövoiman käyttöäkään ei ole
kielletty ruuhkahuippujen ja sesonkien aikana, mutta pysyvästi käytettynä voidaan kysyä,
ovatko työt todella vähentyneet ja minkälaista
kustannussäästöäkään tästä lopulta saadaan.
Ei saa käyttää tekosyynä
Sillä, että taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet ovat todellisia, pyritään myös
estämään se, ettei näillä perusteilla verhota
riittämättömiä henkilökohtaisia eli individuaaliperusteisia irtisanomisia.
Taloudelliset ja tuotannolliset syyt eivät
saa olla tekosyy raskaana olevan tai hoitovapaalla olevan työntekijän irtisanomiseen yhtä
vähän kuin sairaan työntekijän irtisanomiseen
taikka sellaisen kokeneen ja vuosikausia apteekkia palvelleen proviisorin irtisanomiseen,
jonka ammattitaitoa ei jostakin syystä enää arvosteta tai korkea ammattitaito koetaan suorastaan uhaksi uudelle apteekkarille.
Korvausta tulee vaatia ajoissa
Oikeus vaatia korvausta perusteettomasta irtisanomisesta vanhenee kahdessa vuodessa
irtisanomisesta. Vahingonkorvaus vastaa enintään 24 kuukauden palkkaa, josta vähennetään
mahdollinen työttömyyspäiväraha eräin poikkeuksin ja tämä osa tilitetään sen maksaneelle
työttömyyskassalle. Käytännössä korvauksia
määrättäessä on mahdollisuus harkintaan, jonka seurauksena korvaukset harvoin ovat maksimimääräisiä. |
Suomen Proviisoriyhdistyksen lehti
Mediakortti 2011
Media, jolla tavoitat apteekkien päättäjät!
PROVIISORI tavoittaa laajan ja kohdennetun jakelunsa ansiosta tehokkaasti
apteekkien hankintapäätösten tekijät. Sen vuoksi se on erinomainen kanava
tuotteista ja palveluista ilmoittamiseen. Lehden avulla tavoitat nykyiset ja tulevat
apteekkien päättäjät neljästi vuoden 2011 aikana.
Muista varata ilmoituspaikkasi! Varmistat silloin näkyvyyden edelleen kehittyvässä Proviisorissa, joka on jo vakiinnuttanut asemansa ja tunnettuutensa laadukkaana
farmasian alan ammattijulkaisuna.
TOIMITUS JA
ILMOITUSMYYNTI
ProviisoriViesti Oy
Kaisaniemenkatu 1 Ba 7. krs
00100 Helsinki
puh. (09) 177 771
fax (09) 6843 9911
Päätoimittaja
Ville-Matti Mäkinen
GSM 050 352 0771
ville-matti.makinen@
proviisoriyhdistys.net
Toimitussihteeri
Maija Rauha, e-mail:
maija.rauha@osg.À
Ilmoitusaineiston toimitus
proviisori@osg.À
PAINOPAIKKA
Uusimaa Oy
Teollisuudentie 19
06150 Porvoo
PAINOS JA JAKELU
Painos on 4 200 kappaletta.
Lehti postitetaan kaikille Suomen
apteekkareille, proviisoreille ja
proviisoriopiskelijoille sekä kaikkiin apteekkeihin. Lehden jakelu
kattaa myös sairaala-apteekit,
lääkeyritykset ja lääketukkukaupat, lääke- ja terveydenhuollon
viranomaiset ja farmasian koulutusyksiköt sekä median edustajia.
Proviisori lähetetään kaikille jakelun piiriin kuuluville maksutta.
Proviisori on lääkealan ammattilehti ja merkittävä media Suomen Proviisoriyhdistyksen jäsenja sidosryhmäviestinnässä. Lehteä julkaisee Suomen Proviisoriyhdistyksen viestintäyhtiö
ProviisoriViesti Oy.
Proviisori välittää lukijoilleen hyvää ammattitaitoa ylläpitävää tietoa, seuraa lääke- ja
apteekkialan kehitystä, uutisoi alan tapahtumista ja toimii julkisena farmaseuttisten ja
lääkepoliittisten asioiden keskustelufoorumina. Lehden kohderyhmänä ovat erityisesti
proviisorit, apteekkarit ja proviisori-opiskelijat.
ILMOITUKSET (Hintoihin lisätään arvonlisävero 23 %. )
Koko
Takakansi
Sisäkannet
Pääkirjoituksen viereinen sivu
1/1
1/2 pysty
1/2 vaaka
1/3 pysty
1/4
1/8
Ilmoituskoot marginaalein (lev. x kork.)
215 mm x 260 mm
215 mm x 290 mm
215 mm x 290 mm
215 mm x 290 mm
106 mm x 290 mm
215 mm x 144 mm
68 mm x 144 mm
106 mm x 144 mm
106 mm x 72 mm
Liitteiden hinnat sopimuksen mukaan.
Alennukset Toisto- ja vuosisopimuksiin on neuvoteltavissa alennuksia. Mainostoimistoille annetaan 15 %
alennus. Koulutus- ja työpaikka-ilmoituksiin annetaan
20 % alennus.
Aineistovaatimukset Kaikkiin ilmoituksiin pitää lisätä 5 mm leikkuuvarat. Logoja ja tekstiä ei saa asettaa 8
mm lähemmäs ilmoituksen reunoja.
Aineisto toimitetaan painovalmiina PDF-tiedostona
osoitteeseen proviisori@osg.À. Valmiit liitteet toimitetaan suoraan kirjapainoon sopimuksen mukaisesti.
Hinnat, 4-väri (€)
2850
2600
2600
2350
1750
1750
1550
1500
1200
Proviisorissa on mahdollista mainostaa myös reseptilääkkeitä.
Tekniset tiedot
Lehden koko
Painopinta-ala
Palstojen lukumäärä
Palstan leveys
Painomenetelmä
Sidonta
Sävykuvien resoluutio
Rasteritiheys
215 x 290 mm
180 x 250 mm
2–3 kpl
57 mm
offset
stiftaus
300 dpi
60
Ilmoitus on peruttava kirjallisesti viimeistään ilmoitusten varauspäivänä. Reklamaatiot on annettava 7 vuorokauden kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoituksesta maksettuun hintaan. Lehti ei vastaa
ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta materiaalista, puutteellisesta tai
virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta tai puhelimitse annetusta ilmoituksesta.
AINEISTOAIKATAULU
Nro
Varauspäivä
Aineistopäivä
Ilmestyy
1
17.1.
31.1.
18.2.
2
4.4.
18.4.
6.5.
3
29.8.
12.9.
30.9.
4
7.11.
21.11.
9.12.
Proviisorin verkkosivu: www.proviisoriyhdistys.net > proviisori
ProviisoriEsimies -koulutusohjelma
24.11.2010-9.3.2011
Käytännönläheinen valmennus kehittymishaluisille
proviisoriesimiehille
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus
on yhdessä Suomen Proviisori-yhdistyksen kanssa
kehittänyt proviisoreille suunnatun esimiesohjelman.
Hyödyt koulutuskokonaisuudesta:
tVVTJBPJWBMMVLTJBKBOÊLÚLVMNJBFTJNJFTUZÚIÚO
tWBSNVVUUBQÊJWJUUÊJTKPIUBNJTFOUJMBOUFJTJJO
tLÊZUÊOOÚMMJTJÊNBMMFKBKBUZÚLBMVKBFSJMBJTJJO
johtamistilanteisiin
tMJTÊÊJUTFUVOUFNVTUBKBTFONZÚUÊZNNÊSSZTUÊ
erilaisuudelle
tIBSKPJUVTUBLFIJUZTLFTLVTUFMVJIJOKPIUBNJTFOWJFTUJOOÊO
ja kannustamisen välineenä sekä kehität viestintä- ja
vuorovaikutusvalmiuksia johtamisen välineenä
Toteutus
Koulutus järjestetään Pienyrityskeskuksen tiloissa Helsingin
ydinkeskustan tuntumassa esimiestyön huippuasiantuntijoiden johdolla. Oppimisen menetelminä ovat mm. interaktiiviTFUMVFOOPULFTLVTUFMVUTFLÊZLTJMÚKBSZINÊIBSKPJUVLTFU
Koulutusohjelman laajuus on 4 op.
Koulutuksen hinta on Proviisoriyhdistyksen jäsenille 1180
euroa (arvonlisäveroton koulutuspalvelu). Muille hinta on
1490 euroa (arvonlisäveroton koulutuspalvelu). Hinta sisältää
WBMNFOOVLTFOQW
PQQJNBUFSJBBMJOPIKBVLTFOLFIJUZTsuunnitelman laatimiseen ja sen purun sekä Integron Peili®
-analyysin.
*MNPJUUBVUVNJTFUNFOOFTTÊ1SPWJJTPSJZIEJTUZLTFFO4VTBO4BMNJQVI
[email protected].
-JTÊUJFUPKBLPVMVUVLTFTUB"BMUPZMJPQJTUPOLBVQQBLPSLFBLPVMVO1JFOZSJUZTLFTLVT"JSB%BWJETTPO
QVIBJSBEBWJETTPO!ITFm
,
,
,
$%** **"!%
$#
&& **"!% %&$%!$%#%!! *+&$%
#*%** $&$%&%#') **&!! #!%&$'%!!$%
,
,
$&$% #%!! %#"$%#!!$%** !#
%! %&!%% *)%%* *
"!% %*$!% $$ ** !#%!"'& $&& %%&$$%&!%%$$$!!# ! $$%&$&!!
!%%&%& %"%&&(((#$ "'%.$'& &%%
$$%&$$&&#!'
$$%&$$&& %&
* !#!%&$
$!%%$%(((#$ "'%.+)*%%# ! !%%&%&$! `HALLITUKSEN YHTEYSTIEDOT
Hallituksen varajäsenet
Teemu Ali-Kovero
Decem Pharma ja Tapiolan Otso apteekki
teemu.ali-kovero@fimnet.fi
Puheenjohtaja
Antti Vaara
Oy AGA Ab, Linde Healthcare, 050 551 2080
antti.vaara@fimnet.fi
[email protected]
Varapuheenjohtaja
Kerstin Carlsson
HUS-Apteekki, 040 521 2883
kerstin.carlsson@hus.fi
Varapuheenjohtaja, taloudenhoitaja
Tatu Johansson
Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy, 050 560 4344
tatu.johansson@omaplus.fi
Viestintävaliokunnan puheenjohtaja
Timo Toivonen
ratiopharm Oy, 050 590 8988
timo.toivonen@fimnet.fi
Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja
Petri Kröger
Itä-Suomen yliopiston apteekki, 040 834 4059
petri.kroger@uef.fi
Kutsu syyskokoukseen
TERVETULOA PROVIISORIYHDISTYKSEN
SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN SYYSKOKOUKSEEN
HELSINKIIN LAUANTAINA 6.11.2010
SCANDIC SIMONKENTTÄÄN, SIMONKATU
9, KLO 13 LÄHTIEN.
okouksessa käsitellään toimintasuunnitelma
ja talousarvio vuodelle 2011. Luvassa ovat
myös mielenkiintoiset puheenjohtajan, hallituksen jäsenten ja varajäsenten vaalit. Lisätietoja
hallitustoiminnasta antavat toiminnanjohtaja VilleMatti Mäkinen (050 352 0771) ja puheenjohtaja
Antti Vaara (050 511 2080). Muistathan, että voit
ilmoittaa myös kiinnostuksesi osallistua seuraavien
valiokuntien toimintaan: talousvaliokunta, koulutusvaliokunta sekä viestintävaliokunta.
Kokoukseen osallistuja voi edustaa poissaolevia jäseniä korkeintaan kolmella valtakirjalla. Osallistujalla on tällöin äänestyksessä käytettävissä oman äänensä lisäksi korkeintaan kolme ääntä. Valtakirjamallia voi kysyä toimistolta
([email protected]).
K
Ulkoasianhoitaja
Mika Mäki-Jouppila
ratiopharm Oy, 041 436 6432
mika.maki-jouppila@fimnet.fi
Hallituksen jäsenet
Tiiamari Gröndahl
Raunistulan apteekki, 040 571 1454
[email protected]
Asko Heikkilä
HY 4. vuosikurssi, 050 543 7372
asko.heikkila@helsinki.fi
Sanna Heikkilä-Tuderman
GSK, 050 420 0451
sanna.p.heikkila@kolumbus.fi
Mikaela Pammo
Yliopiston Apteekki, 0400 893271
[email protected]
Laura Salmelainen
Profare Oy, 050 300 4803
[email protected]
Henna Halonen
Espoon Leppävaaran Elixir apteekki, HY 5. vuosikurssi
henna.halonen@fimnet.fi
Antti Hyytiäinen
Fimea
antti.hyytiainen@fimnet.fi
Kristiina Kaste
HILA/STM
kristiina.kaste@fimnet.fi
Saija Leikola
HY ja Lohjan 1. apteekki
saija.leikola@iki.fi
Timo Mohnani
RPS Finland Oy
[email protected]
Juha Päivärinta
Kouvolan Salpa apteekki
juha.paivarinta@apteekki.fi
Charlotta Sandler
Yliopiston Apteekki
[email protected]
Anne Varjo
Provanom Oy
[email protected]
Risto Välimaa
Rovaniemen 3. Kairatien apteekki
[email protected]
Päivän ohjelma 6.11.2010:
klo 13.00 Suomen Proviisoriyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous
ESITYSLISTA:
1§ Kokouksen avaus
2§ Kokouksen puheenjohtajan valinta
3§ Kokouksen sihteerin valinta
4§ Kahden pöytäkirjantarkastajan ja ääntenlaskijan valinta
5§ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
6§ Kokouksen esityslistan vahvistaminen
7§ Hallituksen laatiman yhdistyksen toimintasuunnitelman hyväksyminen seuraavaksi toimintavuodeksi.
8§ Hallituksen puheenjohtajan ja muiden hallituksen jäsenten kokouspalkkioista ja matkakorvauksista
sekä tilintarkastajien palkkioista päättäminen.
9§ Yhdistyksen jäsenmaksun suuruudesta ja kantotavasta päättäminen
10§ Yhdistyksen vuoden 2011 talousarvion hyväksyminen
11§ Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan valinta vuodelle 2011
12§ Hallituksen varsinaisten jäsenten vaali erovuoroisten tilalle
13§ Hallituksen henkilökohtaisten varajäsenten vaali erovuoroisten tilalle
14§ Kahden tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valinta
15§ Muut mahdolliset asiat
16§ Kokouksen päättäminen
klo 15.00 Iltapäiväkahvit ja pieni suolainen
klo 15.30 Yhteistyökumppanin järjestämä koulutus
klo 16.30 -> Illallinen ja vapaata yhdessäoloa.
Ilmoittaudu tarjoilujen vuoksi yhdistyksen toimistolle torstaihin 28.10. mennessä
[email protected] tai soittamalla numeroon (09) 177 771.
9/2010
FLUDENT
TAVOITTEENA VAHVAT
HAMPAAT LÄPI ELÄMÄN
Oletko Fressannut
tänään?
Fludent Fresh ja Fludent Fresh Junior
Hyvänmakuiset fluori-ksylitolihuuhteet hammaskarieksen ehkäisyyn
Huolehdi riittävästä fluorinsaannista, jos:
• hampaittesi puhdistus on puutteellista
• hampaissa on paljon reikiä
• ruokavaliosi sisältää paljon makeaa tai virvoitusjuomia
• käynnissä on oikomishoito
• kärsit suun kuivuudesta, juurikarieksesta tai vetäytyneistä ikenistä
VAIN APTEEKEISTA
Klovinpellontie 3, 02180 Espoo, Puh (09) 348 233, www.actavis.fi
Raikkaat maut
Fruitmint &
Coolmint!
www.vahvathampaat.fi
Influenssan
oireisiin
www.burana.fi
Burana-C lievittää virusten aiheuttaman nuhakuumeen
ja influenssan oireita, kuten kuumetta, lihaskipuja,
nivelkipuja ja päänsärkyä.
Neuvottele lääkärin kanssa, jos olet yliherkkä jollekin särkylääkkeelle, jos sairastat mahahaavaa tai muuta ruuansulatuskanavan verenvuodoille altistavaa sairautta tai jos olet raskaana.
Ei raskauden viimeisellä kolmanneksella. Burana-C sopii yli 4-vuotiaille (20 kg) lapsille. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Pakkauskoot 10, 20 ja 30 tabl. Apteekista.