Nyky-Tre 24.8.13.pdf - Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestö

1
TÄSSÄ LEHDESSÄ MM:
• Asukkaiden ääni esiin
täydennysrakentamisessa
sivu 8
• Valtion tiehanketta ei ole
koskaan kaadettu
sivu 11
Kokoomuksen Tampereen kaupunkilehti • Syyskuu • 1/2013
s. 4-5
Keskustan silhuetti
saa uusia maamerkkejä
Tule tutustumaan tamperelaiseen huippuosaajaan
Alihankinta-messuille 24.-26.9.2013
Tampereen messukeskukseen osastolle A921
Menestyksen tekijä.
Suomalaisella työllä.
Helpoin tapa käyttää toiminnanohjausjärjestelmää - www.helppokäyttöliittymä.fi
Oscar Software Oy on vastuunkantajan asialla. Tarjoamme sinulle ja
yrityksellesi parhaat ERP-ratkaisut rautaisella ammattitaidollamme. Oscar Software on toteuttanut monipuolisia ratkaisuja
teollisuuden, tukkukaupan, huollon ja palveluiden toimialoille.
Tietojärjestelmien lisäksi tarjoamme asiakkaillemme kattavaa
taloudenhallintapalvelua ja konsultointia. Luotettavana kumppaninasi tuemme liiketoimintasi kehitystä. Tavoitteemme on sinun
yrityksesi menestys.
facebook.com/oscarsoftware
+89,/$
.b00(1
1,(0,
3DDYRODQ
QLHPL/LLUL
P
UDQWDVP
<NVL1lVLMlUYHQSDU
KDLVWDUDQWDSDLNRLVWD/lKHVYHGHQ
SllOOlROHYDVWDUDQWDVDXQDVWDQlN\PlW
OlQWHHQ1lVLMlUYHQXODSDOOHMD9DKDQ
QDQVDDULVWRRQ5DNRLNMlOMHOOl+S
HXU/LVlWLHGRWHWXRYLFRP
5$17$72177(-$1b6,-b59(//$
WRQWWLHQPXRGRVWXVYLUHLOOl
3LWNRQQLHPHQWLH7HUlODKWL.D
SHHNDNVLYLHUHNlLVWlPllUlDODD
PUDNRLN
UYPKSHXU
.RKGHQUR
www.oscar.fi | [email protected]
$VLDNNDDPPHHWVLYlW
DUYRNRKWHLWD
.\V\WW\MlRYDWHULW\LVHVWL
NHVNXVWDMDOlKLDOXHHQ
NHUURVWDORWMDSHUKHDVXQQRW
VHNl1lVL±MD3\KlMlUYHQ
UDQWDNLLQWHLVW|W
,VR.XKPRQWLH7HUlODKWL
.RNRKWHLWDUXQVDDVWLP\|V
0llUlDODPUDNRLN
¶KLOMDLVHVVD¶P\\QQLVVlVRLWD
UYPKSHXU.RKGHQUR
MDN\V\OLVll
/XRWWDPXNVHOOLVHW
,VR.XKPRQWLH7HUlODKWL
\KWH\GHQRWRW
+89,/$ .DNVLYLHUHNNlLVWlPllUlDODD
3$5.$12 PUDNRLNUY
6HSSR.RYDOD±
$XUHMlUYL PKSHXU.RKGHQUR
0DUNNX-RUWLNND±
P
(OLQD.RVNHOD±
UDQWDVDXQD 3HWUL6LLSROD±
6XVLQLHPHQWLH7HUlODKWL.DSHH 0DUYLN6LLSROD±
P
0llUlDODPUDNRLN .DXQLLVVD$XUHMlUYHQUDQWDPDLVHPLVVD UYPKSHXU.RKGHQUR
KXYLODVHNlUDQWDVDXQDNDLNLOODPXND 9lOLW\VSDONNLRPPH
VRSLPXNVHQPXNDDQ
YXXNVLOOD+SHXU.DWVR
0LQLPLSDONNLR(85
OLVlWLHWRMDHWXRYLFRP
2QNLQLHPHQNDWX75(
2
Umpi tunnelissa
Päätöksentekijällä ei ole koskaan kaikkea asiaan liittyvää tietoa käytössään päätöksentekohetkellä. On tärkeää, että hänellä on käytössään kaikki mahdollinen tieto. Puuttuvan tiedon
korvaa intuitio. Intuition liian suuri osuus tai muuttuneet olosuhteet saattavat johtaa siihen,
että jälkiviisaan on mukava naureskella päättäjien kustannuksella.
Yksi demokratian vahvuuksista on ennustettavuus. Vaikka päätöksiä on joskus otettava
uudelleen tarkasteluun, silloinkin on nojattava olemassa olevaan tietoon. Vastuullinen päättäjä ei sulje silmiään käytössä olevilta faktoilta tai kategorisesti kiellä niiden olemassaoloa.
Kokoomus kannattaa rantaväylän pitkän tunnelin rakentamista. Rantaväylän tunnelipäätös
on yksi merkittävimmistä Tampereen tulevaisuutta linjaavista asioista lähiaikoina. Pitkä
tunneli on erottamaton osa viiden tähden keskustaa ja yksi kaupunkiseudun menestyksen
pilareista. Aiheeseen liittyvä ja liittymätön keskustelu on sen sijaan merkillisin näytelmä,
johon olen politiikassa mukana ollessani törmännyt.
Uskokaa tai älkää:
• Vuoden 2012 kuntavaaleissa tamperelaiset äänestivät tunnelin
nurin. (Johtopäätös: tunneliäänestyksen jälkeen suuri osa valtuustosta on tehtävänsä täyttänyt ja voi jättää päätöksenteon
muille.)
• Tunnelia ei kannata rakentaa, koska rakentajat tulevat
Virosta ja Puolasta, jonne myös verorahat valuvat. Ratikan
sen sijaan rakentavat yksin tamperelaiset.
• Valtion lupaamaa 61 miljoonan euron tukea ei kannata
käyttää, koska se on kuitenkin yhteisistä rahoista pois. Ulkomaalaisten työntekijöiden kotimaahansa (?) maksamat
verot sen sijaan eivät sada yhteiseen laariin.
• Meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa 70 miljoonan
tunneliin, mutta 200 miljoonan ratikka voidaan
ilman muuta rakentaa.
• Koska rakennusalan työttömyys kasvaa räjähdysmäisesti vuoden sisällä, pitäisi kiireesti elvyttää esimerkiksi väylähankkeita käynnistämällä. Ei
kuitenkaan Tampereella. Tai aikaisintaan vuosien
kuluttua.
• Riippumattoman selvitys osoittaa, että bulevardivaihtoehdon hinta on laskettu selvästi
todellisuutta kalliimmaksi. Vuosia valmistellun pitkän tunnelin kustannukset on arvioitu
pahasti alakanttiin. Pitää laatia selvityksetkin
itse, kun asiantuntijat eivät osaa.
• Kyllä tässä on selvästi kiristyksen, uhkailun ja lahjonnan maku, kun tutkimukset
eivät osoita sitä, mikä jo ennen tutkimusta
yhdessä päätettiin. Vieläpä kovan keskustelun jälkeen.
Viiden tähden keskusta
– minkä tähden?
Tampere valitaan vuodesta toiseen Suomen suosituimmaksi kaupungiksi kysyttäessä ihmisiltä,
minne muuttaisit, jos jonnekin pitäisi omasta kotikaupungista muuttaa. Tänä vuonna Tampere
valittiin myös suosituimmaksi matkailukaupungiksi Suomessa.
Tämä suosio ei ole sattumaa. Toki meillä on hyvä sijainti, mutta ei se kaikkea selitä.
Tamperetta on kehitetty määrätietoisesti vuosikymmenten ajan näkemyksellisten kaupunginjohtajien ja luottamushenkilöiden johdolla. Voimme vain kuvitella, millainen Tampere olisi
ilman yliopistojamme, Tampere-taloa tai Särkänniemeä. Tampereella elinkeinoelämän rattaat
ovat pyörineet kitkattomasti jo vuosikymmenten ajan. Kaupunki on investoinut rohkeasti,
mikä on tuonut kaupunkilaisille työtä ja houkutellut alueelle uusia yrityksiä. Taloudellinen
toimeliaisuus kaupungissamme on taannut sen, että taloutemme perusta on ollut kunnossa.
Tampere on vireä ja eteenpäin menevä kaupunki. Tampereen talous on edelleen vakaa
monillakin talouden mittareilla mitattuna. Tampereen lainamäärä on suurten kaupunkien
toiseksi alhaisin ja omavaraisuusaste parhaimmasta päästä. Syytä huoleenkin kuitenkin on.
Tulot ja menot eivät ole tasapainossa. Viime vuosina yhteisöverotulot ovat vähentyneet dramaattisesti ja samaan aikaan menot kasvavat väestön ikääntyessä ja lapsimäärän kasvaessa.
Kaupunki saa tuloja vain yrittämisestä ja työstä. Tarvitsemme lisää yrityksiä ja työpaikkoja.
Investoinnit tuovat työtä ja lisäävät taloudellista toimeliaisuutta. Tässä lehdessä esitellään
Viiden tähden keskusta -hanketta. Keskustan kehittämisohjelman tarkoituksena on luoda
maankäytön ja liikenteen kokonaiskonsepti, jolla kehitetään keskustaa viihtyisäksi ja elinvoimaiseksi.
Tampereen kaupunkiseudun väestö kasvaa 90 000 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä.
Liikenteen määrän on ennustettu kasvavan rajusti. Kaupungin keskusta ei pysty välittämään
vuodelle 2030 ennustettua liikennettä. Joukkoliikenteen kehittäminen ja liikenteen sujuvuuden
varmistaminen ovatkin keskustahankkeen keskeisiä tavoitteita. Kaupunkiseudun kasvuun
pitää vastata myös rakentamalla asuntoja uusille tamperelaisille.
Rantaväylän tunneli ja Ranta-Tampellan rakentaminen ovat keskeinen osa keskustan kehittämissuunnitelmaa. Kokoomus on alusta asti kannattanut pitkän tunnelin rakentamista siitä
syystä, että se mahdollistaa uuden kaupunginosan rakentamisen ja ratkaisee tämän kapean
kannaksen liikenneongelmia. Tässä työttömyystilanteessa on myös huomioitava hankkeen
merkittävät työllisyysvaikutukset. Elävä keskusta tarvitsee ihmisiä. Viihtyisyys ja sujuva
liikenne houkuttelevat ihmisiä keskustaan. Ranta-Tampellan rakentamisen myötä Tampereen
keskustassa saadaan yhdeksän kilometriä rantaviivaa kaupunkilaisten aktiiviseen käyttöön.
Kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmä on johdonmukaisesti ollut edistämässä keskustan
kehittämishankkeen toteutumista. Tamperelainen Kokoomus tekee kaikkensa, jotta Tampereen
menestystarina voisi jatkua. Vain elinvoimainen kaupunki pystyy tarjoamaan asukkailleen
laadukkaat palvelut.
Leena Kostiainen
Kokoomuksen ja RKP:n Tampereen
valtuustoryhmän puheenjohtaja
Kysyin eräältä merkittävässä asemassa
olevalta tunnelin vastustajalta, olisiko
hän valmis rakentamaan tunnelin, jos
sen nettokustannuksiksi muodostuisi
yksi euro. Ei ollut.
Kyse on jostain ihan muusta kuin tunnelista. Ikävää, että koston maksajina ovat kaupunkilaiset.
Onneksi vuoden 2016 vaaleissa äänestäjät muistavat sen,
mitä kuluneella vaalikaudella on saatu aikaan tai yritetty
tehdä. Eivät sitä, mitä joku meni lupaamaan 2012.
Toivottavasti tunneliäänestykseen päättyy tietoinen hölmöily tamperelaisessa politiikassa. Toivottavasti tunneliäänestykseen ei pääty Tampereen vastuullinen kehittäminen.
Niin tai näin, eteenpäin! Sekä ystävät että toverit.
Aleksi Jäntti
Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestön
puheenjohtaja
NYKY-TAMPERE
• Kokoomuksen Tampereen kaupunkilehti •
Kustantaja
Kokoomuksen Tampereen
Aluejärjestö ry.
Kuninkaankatu 13 B
33210 TAMPERE
Puh. 050 564 5054
Ilmoitukset
Seppo Kovala
P. 0400 630188
Päätoimittaja
Aleksi Jäntti
Painos
88.000 kpl
Toimitus ja ulkoasu
Plenty´s Oy
Painopaikka
Suomen Lehtiyhtymä, 2013
Jakelu
Tamperelaisiin koteihin ja
julkisiin tiloihin
3
Pirkanmaalle haetaan
Jyrki Otilan työn jatkajaa
Eurooppalaiset valtiot ja alueen
asukkaat ovat syvien haasteiden
edessä. Noin kuusi vuotta jatkunut
talouskriisi on herättänyt toivottomuutta ja kielteisiä ajatuksia
ympäri Eurooppaa. Työttömyyden
kasvu uhkaa horjuttaa yhteiskunnallista vakautta.
Epäreiluuden tunne on lisääntynyt sekä kriisimaissa että niitä
auttavissa maissa. Myös kritiikki EU:ta kohtaan on lisääntynyt.
Toisten mielestä unioni ei tee tarpeeksi ja toisten mielestä se tekee
liikaa. Kriisin tuoma epäreiluuden
tunne on nostattanut äärimielipiteet esiin.
Toisten mielestä kaikki valtioiden ja inhimillisen elämän ongelmat johtuvat EU:sta. “Missä EU
– siellä ongelma”. Toisen ääripään
mielestä ainoa keino pitää Eurooppa kasassa on luoda Euroopan
Yhdysvallat. Molemmat ääripäät
tarjoavat mustavalkoisia, yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Itse en usko näistä
vaihtoehdoista kumpaankaan.
Seuraavat Euroopan parlamentin jäsenten vaalit eli europarlamenttivaalit toimitetaan kaikissa EU:n jäsenvaltiossa
vuonna 2014. Vaalien toimittamisajanjakso on 22.-25.5.2014,
jona aikana kunkin jäsenvaltion on järjestettävä vaalit oman
kansallisen lainsäädäntönsä puitteissa.
Europarlamenttivaalien säännönmukainen toimittamisajanjakso vuonna 2014 olisi ollut 5.-8.6., mutta koska 8.6.
on helluntai Suomen tapaan useimmissa jäsenvaltioissa, EU:n
neuvosto siirsi vaaliajanjakson edellä mainittuun ajankohtaan.
EU:n vaalisäädöksen nojalla neuvosto voi siirtää vaalien ajankohdan normaalista enintään kahta kuukautta aiemmaksi tai
yhtä kuukautta myöhemmäksi.
Joulukuussa 2009 voimaan tulleen Euroopan unionin uuden perussopimuksen – Lissabonin sopimuksen – mukaisesti
Euroopan parlamentin jäsenten enimmäismäärä on 751. Kullakin 28 jäsenvaltiolla voi olla enintään 96, mutta vähintään
6 jäsentä. Uutena jäsenvaltiona vaaleihin osallistuu Kroatia.
Suomesta valittavien EP:n jäsenten määrä 13. Aiemmissa
europarlamenttivaaleissa Suomesta valittiin EP:n jäseniä
seuraavasti: 16 jäsentä vuonna 1996, 16 jäsentä vuonna 1999
ja 14 jäsentä vuonna 2004.
Eri jäsenvaltioiden paikkamäärät vaalikaudelle 2014-2019
ovat seuraavat (suluissa muutos nykyiseen paikkamäärään):
Itävalta ..................18 (-1)
Saksa ......................96 (-3)
Bulgaria .................17 (-1)
Ranska ....................74
Tanska ....................13
Yhdistynyt
Slovakia .................13
kuningaskunta .....73
Italia .......................73
Suomi ................ 13
Espanja ...................54
Irlanti ...................... 11 (-1)
Puola ...................... 51
Kroatia ................... 11 (-1)
Romania ................32 (-1)
Liettua .................... 11 (-1)
Alankomaat ..........26
Slovenia ................... 8
Kreikka ................... 21 (-1)
Latvia ........................ 8 (-1)
Belgia ..................... 21 (-1)
Viro ............................ 6
Portugali ................ 21 (-1)
Kypros ...................... 6
Tshekki ................... 21 (-1)
Luxemburg .............. 6
Unkari .................... 21 (-1)
Malta ........................ 6
Ruotsi .....................20
Yhteensä .......... 751 (-15)
Lainaus pääministeri Jyrki Kataisen
päiväkirjasta 3.heinäkuuta 2013.
Euroopan Unioni ja sen haasteet
ovat tulleet koko ajan lähemmäksi
osaksi suomalaisen arkea. Euroopan parlamentin valta ja vastuu
on myös kasvanut paljon Suomen
jäsenyyden aikana.
Vuonna 1996 Tampereelta valittiin Mepiksi, eurokansanedustajaksi toimittaja Jyrki Otila, joka
edusti aktiivisesti paitsi Suomen
myös merkittävästi Pirkanmaata.
Edesmenneen Jyrkin toiminta näkyi monen pirkanmaalaisen kuuntelemisena ja asioiden eteenpäin
Euroopan parlamentti
viemisenä Brysseliin ja Strasbourgiin.
Jyrki osasi lobata. Tarvitsemme
pirkanmaalaisten asioiden ajajaa
seuraavaan EU-parlamenttiin.
Otilan työn jatkajaa.
Ensi vuoden toukokuussa
(25.5.) pidetään Euroopan Parlamentin vaalit. Pirkanmaa tarvitsee
oman kokoomuslaisen Mepin.
Jari Porraslampi
toiminnanjohtaja
Pirkanmaan Kokoomus ry
Suomen uudistuttava rakenteita myöten
Suomen talous ja tulevaisuus puhuttavat. Pitkästä aikaa talous- ja elinkeinopolitiikka ovat
olleet polttavia keskustelunaiheita. Näkemyksiä ja ajatuksia löytyy useilta
eri toimijoilta. Tämä on sinänsä
myönteistä.
***
Tosin vastapainoksi täytyy
sitten todeta, että keskustelua
käydään varsin vakavassa
tilanteessa. Hallituskauden alussa myönteiseksi
ennustettu talouskehitys ei
ole toteutunut. Ei tullut itse
asiassa edes keskimääräistä talouskasvua, vaan huomattavasti
ennakoitua vaikeammat ajat. Kyse
ei ole perimmiltään suhdanneluontoisesta ongelmasta. Suomen elinkeinoelämä on rajussa
rakennemuutoksessa. Vanhat
taloutemme veturit ja kivijalat,
metsäteollisuus ja ict-sektori
Nokian johdolla, ovat menettäneet tuhansia työpaikkoja.
Iso osa näistä menetyksistä on
pysyviä. Mikään suhdannekäänne
ei tuo näitä työpaikkoja takaisin.
***
***
Suomi on ollut pahemmassakin pinteessä.
Me pystymme nousemaan hankalasta tilanteesta. Se vaatii kuitenkin realistista tilannekuvaa, paljon uutta yrittäjyyttä ja työntekoon
kannustamista kaikin mahdollisin keinoin.
Suomi on ison uudistumishaasteen edessä.
Konepajayhtiö Metso ilmoitti kesällä 750 työpaikan vähentämisestä vain yhden esimerkin
mainitakseni. Jo pelkästään tällaisen aukon
korjaamiseen vaaditaan lukuisia onnistumisia,
kymmeniä yrityksiä niin teollisuuden kuin
palvelusektorinkin puolelta.
***
Yksi alueiden ja valtion yhteisharjoituksista
on ensi vuonna alkava Innovatiiviset kaupungit
eli INKA-ohjelma. Ohjelman tarkoituksena on
kannustaa kaupunkeja rakentamaan hankkeita, joilla elinkeinoelämämme voi uudistua ja
kehittyä. Paikallisista vahvuuksista toivotaan
myös kansallisesti hyödyttäviä hankkeita. Yhdeksi ohjelman veturikaupungiksi on valittu
Tampere teemaanaan älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus. Teema korostaa osuvasti,
kuinka paljon odotuksia Tampere ja koko Pirkanmaan seutu osakseen saavat. Alueella on
nähty paljon uudistushenkisyyttä ja osaamista
– nyt näistä vahvuuksista tulee vielä yhdessä
jalostaa konkreettisia hankkeita.
***
Suomi ei uudistu hetkessä. Elinkeinoelämämme ei pysty olennaisesti muuttamaan
rakennettaan ennen seuraava kehysriihtä tai
edes seuraavia eduskuntavaaleja. Rakennemuutos vaatii pitkän aikavälin osaamista ja
kärsivällisyyttä. Pidetään kuitenkin yhdessä
huoli, että työ aloitetaan välittömästi.
Vapaavuori
Vain terveellä pohjalla olevat kannattavat
yksityisen sektorin työpaikat pitävät Suomen hyvinvointivaltion pystyssä. Julkisella
vallalla – valtiolla ja kunnilla – on myös
oma roolinsa. Valtio ei voi yrittää yrittäjän
puolesta. Sen sijaan julkisen puolen tehtävänä on luoda mahdollisimman kannustava
toimintaympäristö.
Jan Vapaavuori,
elinkeinoministeri
4
NÄSIJÄRVI
YDINKESKUSTA
KESKUSTA
KESKUSTA
Yliopisto/
Tampere-Talo
PYHÄJÄRVI
Viiden tähden keskustan kehittämiskonsepti. Järvenrantakaupunki (uutta asumista, sininen), tiivistyvä asuinkeskusta (ruskea), työpaikka-alue (pinkki), kampuskaupunki (lila), elävä ydinkeskusta (punainen), kävelijän viherverkosto (vihreä) sekä liikenne (musta, keltainen).
Pormestari Anna-Kaisa Ikonen:
Kaupungin keskusta on
TAMPEREEN VETURI JA KASVOT
– Tampereen keskustaa ollaan kehittämässä
merkittävästi. Rakentamista tiivistetään, uudenlaiselle asumiselle, vapaa-ajalle ja liikkumiselle
tehdään mahdollisuuksia. Tavoitteena on viiden
tähden keskusta, sanoo pormestari Anna-Kaisa
Ikonen.
Suurimat muutokset näkyvät lähivuosina aseman
seudulla ja Eteläpuistossa.
– Tampereen keskustalla on hieno historia, kaunis
keskustamme on yksi tunnetuimmista paikoista
Suomessa. Sitä tunnelmaa emme halua muuttaa.
T
ampereen
ytimessä
k o h t a ava t
työ, kulttuuri, palvelut ja asuminen. Kaupunkiympäristö on tiivis ja ehjä kokonaisuus Näsijärven rannasta
Pyhäjärven rantaan.
– Keskustan uudistetussa ilmeessä säilytetään Tampereen
identiteetti: teollisuuskaupungin rosoisuus. Keskusta on ko-
toisa, elämyksellinen paikka,
jossa halutaan myös oleskella,
sanoo Anna-Kaisa Ikonen.
– Tulevaisuuden keskusta on
entistä monipuolisempi ja suositumpi asiointi- ja ostoskeskus.
Lukuisat kulttuuririennot ja tapahtumat houkuttelevat väkeä.
Hämeenkadun varren kortteleiden katutason ja sisäpihojen
uudistunut käyttö tuo keskustaan uutta luovaa virkeyttä myös
talvisin.
– Tammerkosken maisemareiteillä ja puistoissa viihdytään
vapaa-ajalla. Keskustaan täytyy
päästä helposti julkisilla välineillä, pyörällä ja autollakin.
Keskustalla täytyy olla vetovoimaa, sen on oltava elinkeinoelämän arvostama sijaintipaikka ja suosittu asuinpaikka.
– Keskusta on kaupungin
kasvot. Keskustan silhuetti saa
uusia maamerkkejä, muun muassa ratavarren hotelli, Sorin
sillan kohdan uusi kaupunginosa Kansi ja tapahtumien ja jääkiekon Areena. Tammerkosken
kansallismaisemaa halutaan silti erityisesti vaalia, sanoo AnnaKaisa Ikonen.
– Hämeenkatu halutaan pitää
houkuttelevana, koko Pirkanmaan nykyaikainen pääkatuna.
Aseman seudusta
uudenlainen alue
– Aseman seutu ratapihoineen
on ollut keskustaa jakava alue.
Nyt olemme erottamisen sijaan
tekemässä siitä uudenlaista aluetta, sanoo Anna-Kaisa
Ikonen.
Jo nyt on rakenteilla 25-kerroksinen hotelli ja muutenkin
radanvarresta on kasvamassa
korkean rakentamisen vyöhyke.
Kansi ja areena ovat osa sitä.
– Asema on edelleen yksi
liikenteen keskipiste, jota voidaan korostaa tekemällä siitä
kaikenlaisen liikkumisen ja
matkustamisen keskus.
– Keskustan painopiste on
herkästi siirtymässä lähemmäksi yliopistoa, mutta myös
keskustan läntisen puolen kehittämistä on mietittävä.
Kunkun parkki, uusi maanalainen pysäköintiluola, sijoittuu Tammerkosken ja Hämeenpuiston välille. Eteläpuiston
pian kilpailuun tuleva suunnittelualue koskee myös koko
Hämeenpuiston eteläpäätä.
– Hämeenpuisto on saatu
elvytettyä aktiiviseksi toimintapuistoksi. Pääkirjasto Metso on kehittymässä remontin
mukana, Muumilaakso ei palaa
enää kirjaston kellariin, museon
palvelumahdollisuudet muun
muassa nuorten kirjastona ovat
parantumassa. Tampereen
Taidemuseo saa käyttöönsä
entisen tilansa Muumilaakson
siirtyessä Tammerkosken tuntumaan. Teatterit, taidemuseot ja lukuisat taiteen yritykset
ovat näkyvä osa länsikeskustaa.
Pyynikintori kaipaa selkeämpää toimintaideaa, sanoo AnnaKaisa Ikonen.
Tampere on
järvikaupunki
– Tampere on järvikaupunki,
rantarakentamisen mahdollisuuksia en ehkä tuhlattukin,
mahdollisuuksia on paljon.
Ranta-Tampellan ja Näsijärven
rannan ja Eteläpuiston rannoilla
on yhdeksän kilometriä rantaa.
Ne ovat ainutlaatuisia kohteita,
joita on kehitettävä harkiten,
sanoo pormestari Anna-Kaisa
Ikonen.
Projektiark
kitehti
Kay Bierga
nns ja han
kejohtaja
Tero Tenhu
nen ovat p
u
olueisiin
sitoutumatt
omia ja hei
tä on
haastateltu
keskustasu
unnittelun asiantu
ntijavirkamiehinä.
Viiden tähden
keskusta
• Tampereen kaupunkistrategiaa ja kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaa toteuttava
Tampereen keskustan kehittämisohjelma
• pitkäjänteisen kehittämisen työkalu päättäjille, virkamiehille, sidosryhmille ja kaupunkilaisille
• hyväksytty kaupunginhallituksessa 12/2011,
päivitys hyväksytty 6.5.2013
• visiona elävä ja vetovoimainen keskusta
• yhdistää jo toteutuneet, meneillään olevat
ja suunnitellut kehitystoimet ja -hankkeet
yhtenäiseksi kokonaisuudeksi
• sisältää keskustavision, kehittämistavoitteet, kehittämiskonseptin ja kuvauksen
tärkeistä kehittämishankkeista
• ohjaa maankäytön ja liikenteen suunnittelua
• keskustan ensimmäisen strategisen yleiskaavan perusta.
• www.tampere.fi - > Viiden tähden keskusta
5
ELÄVÄ KESKUSTA
on tapahtumien paikka
– Yksittäin tarkasteltuina jotkin keskustan
kehittämishankkeet
voivat vaikuttaa ylimitoitetuilta, mutta
ne ovat päinvastoin
hyvinkin realistisia.
Esimerkiksi nykyiset
isot hankkeet vastaavat toteutuessaan
työpaikka- ja väestövaikutuksiltaan
jokseenkin tarkoin 20
viime vuoden nettokasvua, sanoo kehittämisohjelmasta vastaava projektiarkkitehti
Kay Bierganns.
B
iergannsin
tarkoittamia isoja
hankkeita
ovat Ratapihankadun alue, Tullin alue,
Ratinan kauppakeskus ja Tampereen kansi työpaikka-alueina sekä uutena asuinalueena
Ranta-Tampella ja Tammelan
ja Amurin täydennysrakenta-
minen asuinalueina. Näiden toteutuminen synnyttäisi 20 seuraavan vuoden aikana ne 3500
uutta työpaikkaa ja kodit 10 000
asukkaalle, jotka Tampereen
keskustan kehityksen säilyttäminen nykytasolla edellyttää.
Keskustan kehittämisohjelma on kuin jättimäinen palapeli, jota tamperelaiset kokoavat
vaiheittain pitkän ajan kuluessa.
– Usein muutokset kulminoituvat maankäyttöön ja
liikenteeseen. Niitä koskevat
suunnitelmat herättävät kyllä
tunteita ja mielipiteitä, mutta
jäävät helposti kaupunkilaisten
ja päättäjienkin mielissä perusteettomiksi ja irrallisiksi.
Bierganns painottaa, että on
tärkeää näyttää ihmisille kokonaiskuva: mihin pyritään ja
miksi. Silloin esimerkiksi ajatus maanalaisesta pysäköinti- ja
huoltoverkostosta voi alkaa tuntua hyvältä keinolta helpottaa
palveluiden saavutettavuutta ja
ottaa samalla tila autoilta ihmisille.
Kokonaisuuden hahmottamista helpottaa ohjelman eri
teemat yhdistävä keskustan
kehittämiskonsepti. Se on
linkki vision ja lukuisten isojen
ja pienten hankkeiden välillä
maankäytön ja liikenteen näkökulmasta.
Asiakasvirtoja
keskustaan esteitä
poistamalla
– Muuttuvassa maailmassa
menestyvät ne kaupungit, jotka sitoutuvat pitkään kehityspolkuun. Se tarkoittaa kehittämissuunnitelmien toteuttamista
vaihe vaiheelta kohti visiota
pitkäjänteisesti, budjetti- ja valtuustokaudesta toiseen, toteaa
Tampereen kaupungin Keskustakehityksen hankejohtaja Tero
Tenhunen.
Tampereella on Tenhusen
mukaan paljon kehityspotentiaalia, ja keskustaa kehitetään
vahvuudet ja haasteet tunnistaen.
Yksi keskeinen tavoite on
luoda edellytyksiä keskustan
palvelujen lisääntyvälle käytölle. Suunnitelmassa asiakasvirtojen kulkemista helpotetaan muun muassa poistamalla
keskustaa pilkkovien väylien
kuten Rantatien ja rautatien
aiheuttamaa estevaikutusta.
Palveluiden saavutettavuus on
keskustan elinvoiman kannalta
kriittisen tärkeää.
– Rantaväylän estevaikutuksen poistumisen myötä Särkänniemeä on mahdollista kehittää
osana keskustaa.
– Tampereen kansi puolestaan liittää yliopistokampuksen
ja Tullin alueen osaksi keskustaa. Kansi toimisto- ja liiketiloineen ja Areenan tapahtumat
tuovat keskustaan työpaikkoja
ja palveluiden käyttäjiä. Kansi
samoin kuin uutena työpaikkaalueena kehitettävä rautatieaseman lähiympäristö Tullin alue
mukaan lukien ovat lisäksi
helposti saavutettavissa joukkoliikennevälinein.
– Kannen rakentaminen
on nyt asemakaavan puolesta
mahdollista aloittaa, ja myös
neuvottelut valtion kanssa etenevät hyvässä hengessä. Kansi
on juuri sellainen rohkea hanke,
jollaisia Tampereella on ennenkin saatu toimeksi ja jotka ovat
tehneet Tampereesta menestystarinan.
Sekä Särkänniemen että tulevan Keskusareenan asiakkaat
halutaan myös keskustan muiden palveluiden käyttäjiksi.
Uudistunut ympäristö
vakuutti yrittäjän
Liikennejärjestelyt
torikaupalle tärkeimmät
Lopetetaan säätäminen ja
pannaan toimeksi!
Kun ravintoloitsija Fouad
Hanafi-Eweissille ehdotettiin
kebabravintolan perustamista
uuteen Foodstation-ravintolamaailmaan rautatieaseman
tuntumaan , miestä ei juuri
tarvinnut taivutella.
– Näin heti, että siitä tulee
hyvä vilkas paikka ravintolalle. Olin jo eläkkeellä, mutta
eläkepäivät eivät sovi minulle. Nautin työstä ja ihmisistä,
68-vuotias pitkän linjan yritYrittäjä Fouad Hanafitäjä kertoo.
Eweissilla on vahva
Hanafi-Eweissin vuonna
usko kotikaupunkiinsa.
1982 perustama legendaariUusi Abu Fuad avautuu
nen Abu Fuad oli Tampereen
elokuun lopussa kesensimmäinen kebab-ravintola.
kustassa, toinen ravinUusi Abu Fuad ja koko seitsetola on tulossa keväällä
män ravintola- ja kahvilayriLielahtikeskukseen.
tyksen Foodstation avautuvat
elokuun lopussa Matkakeskustunnelin ja Asematunnelin
väliin rakennetussa uudessa tunnelissa, josta on yhteys myös
Itsenäisyydenkadulle.
Asema ja sen ympäristö ovat Hanafi-Eweissin mielestä
muuttuneet 2000-luvulla oikeaan suuntaan ja ajatukset alueen
kehittämisestä lupaavat hyvää niin asukkaille ja matkustavaisille kuin yrityksillekin.
– Olen nähnyt, miten Tampere on 40 vuodessa vilkastunut
ja tullut elävämmäksi, ja uskon, että sama kehitys jatkuu. On
hyvä, että kaupungissa suunnitellaan asioita tulevaisuutta
ajatellen ja että muutoksia tehdään ajoissa, kun niitä vielä
pystyy tekemään.
– Keskustan kehittämisessä
meitä kauppiaita kiinnostaa
eniten liikennepolitiikka,
sillä liikennejärjestelyt ovat
asiakasvirtojen kannalta se
kaikkein tärkein asia. Joukkoliikennekin toki tuo asiakkaita, mutta torille pitäisi päästä
myös omilla autoilla, sanoo
kauppias Tiina Kopra.
– Kun autoliikenne Hämeenkadulta Alarantaan aikoinaan katkaistiin, jäimme
Kopran suku on tehnyt
tänne aika lailla mottiin ja tunkauppaa Laukontorilla
tui että kaupantekokin loppui
kohta 50 vuotta. - Tänä
siihen. Onneksi ihmiset ovat
päivänä Laukontori on
vuosien mittaan oppineet löyhyvin toimiva kauppatämään meidät. Mutta kyllä
tori, Tiina Kopra sanoo.
sen eteen on töitäkin tehty.
Laukontorin sesonki alkaa
keväällä kalamarkkinoista ja
päättyy niihin syksyllä. Kauppaa tehdään aamusta iltaviiteen. Kuluva kesä on ollut Laukontorilla vilkas, ja asiakkaita
on riittänyt ostoksille. Yksi vilkastuttaja on Laukonsilta, joka
ohjaa jalankulkijoita ja pyöräilijöitä torille.
Tiina Kopra toteaa, että tapahtumat ja festarit ovat hyväksi
myös kaupan palveluille.
– Ne elävöittävät kaupunkia ja kehittävät sitä myös kauppapaikkana, niin että ihmiset voivat löytää keskustasta kaiken
tarvitsemansa.
– Viiden tähden keskusta on
mahtava suunnitelma. Todella
toivon, että se toteutuu minun elinaikanani. Lopetetaan
vihdoin säätäminen ja tehtyjen päätösten vääntäminen ja
pannaan toimeksi.
Kauppias ja keskusta-asukas
Erika Hildén on toiminut Tampereen keskustassa vaatekauppiaana 20 vuotta ja seurannut
tiiviisti keskustan erilaisia kehittämissuunnitelmia yhtä kauTakkitalo Hildénin
an. Hänen mielestään Viiden
kauppias Erika Hildén
tähden konsepti tekisi toteupatistaa vauhtia kestuessaan keskustasta sen mitä
kustan isojen hankkeise voisi ja sen pitäisi olla niin
den toteutukseen:
asukkaille kuin yrityksillekin.
- Tervetuloa tunneli,
– Mitä houkuttelevampi kesmaanalainen pysäköinkusta on kuljeskeluun ja shopti- ja huoltoverkosto,
Tampereen kansi ja
pailuun, sitä parempi kaupalle
ratikka.
ja muille keskustan palveluille.
Meidän yrittäjien pitäisi nähdä
tämä ja jouduttaa keskustan kehittämistä eikä jarruttaa sitä.
Vaikuttamisen kanavana yrittäjille ja kiinteistönomistajille
toimii muun muassa Tampere Tunnetuksi ry, joka on saanut
tehtäväkseen keskustan kaupallisen konseptin kehittämisen.
Isoja uudistuksia odotellessa keskustan vetovoimaa voidaan
parantaa hetikin.
– Nykyiselläänkin meillä on kiva ja dynaaminen keskusta,
joka on lisäksi helposti saavutettavissa joka suunnalta eri kulkuvälinen. Parkkipaikkojakin on. Mutta emme ole osanneet
viestiä tätä. Siksi moni tamperelainenkin kaihtaa keskustaa ja
menee ostoksille muualle.
6
Kunnallissihteerin aika ei käy pitkäksi
Maanantainen
päivä Kokoomuksen
toimistolla
Maanantaiaamu alkaa normaaleissa merkeissä. Selailen Aamulehden ja
käyn läpi päivän poliittiset uutiset ja soitan niiden pohjalta muutaman
puhelun. Keskustelua käydään jälleen kaupungin taloudellisesta tilanteesta
ja tulevista rakennushankkeista.
Päivä jatkuu sähköpostien läpikäynnillä. Vastaan saapuneisiin kysymyksiin Kokoomusta ja järjestöämme kohtaan ja teen samalla tila- ja
tarjoiluvaraukset tulevan viikon kokouksiin. Samassa yhteydessä lähetän
viestit puheenjohtajistolle tulevien viikkojen esityslistoja koskien.
Kello alkaa olla melkein puoli yksi ja maanantain kokoukset alkavat.
Ensin kokoontuu työvaliokunta, joka koostuu kymmenestä erikseen valitusta aluejärjestön hallituksen jäsenestä. Työvaliokunnassa käydään läpi
aluejärjestöä koskevat asiat sekä käsitellään järjestön linjaukset piakkoin
alkavan kaupunginhallituksen esityslistan asioista. Työvaliokunnan jälkeen
kokoontuu puolestaan kaupunginhallitusryhmä.
Kahden viikon kuluttua Keskustorilla järjestetään jälleen perinteiset
Maanantaimarkkinat, johon hoidan meille tarvittavat varaukset. Tämän
jälkeen olen yhteydessä kaikkiin lähes kolmeenkymmeneen yhdistykseemme ja lähden etsimään markkinoille isäntää. Samalla teen muut tarvittavat
varaukset ja hankinnat. Teema alkaa hahmottua ja valtuutettujakin on
tiedotettu asiasta.
Seuraava viikko tulee olemaan kiireinen kokouksien osalta, lähetän
kokouskutsut ja ratkon samalla mahdolliset selvitykseen jääneet asiat.
Konsultoin käytännön asioissa tarvittaessa muiden puolueiden kunnallissihteerejä ja muiden kuntien kollegoja.
Nyky-Tampereen ilmestyminen alkaa olla jo lähellä, kerään vielä
yhteen saamani materiaalit ja lähetän ne edelleen päätoimittajalle. Muistuttelen vielä viimeisiä kirjoittajia unohtuneista teksteistä. Postitan vielä
jäsenkirjeen yli 1500 jäsenellemme tulevista tapahtumista ja tuoreimmat
puheenjohtajan terveiset.
Kello alkaa olla pian neljä ja valtuuston kokous alkaa tunnin kuluttua.
Työpäivä venyy tänään vähän pitkäksi, mutta tämä on todellakin sen
arvoista ja lomaahan ehtii pitää sitten kesälläkin.
laisten
e
r
e
p
m
a
t
ä
t
ö
y
T
iseksi
m
ä
ä
s
li
in
n
in
o
hyvinv
arjun
KOOMUS RY (H
O
K
N
JU
R
A
H
30:sta
> TAMPEREEN
mista Tampereen
im
ur
su
si
yk
on
nsa
Kokoomus)
vuosien toiminta
n
ie
en
m
m
Ky
ä.
st
kunnallisia
paikallisjärjestö
sut merkittäviä
us
no
tä
is
ve
ri
n
aikana on se
sia vaikuttajia.
njuuritason”
ja valtakunnalli
tehdään ”ruoho
a
ss
se
uk
om
ko
KokooHarjun Ko
in lisäämiseksi,
nn
oi
nv
vi
hy
n
te
is
kä kokootyötä tamperela
illetuomiseksi se
es
an
ilm
aa
m
vo
muksen ar
tukemiseksi.
edistämiseksi ja
n
yö
it
al
va
en
is
työhakuista
musla
vireätä ja yhteis
on
ta
in
im
to
sekä
Jäsenistön
nssa. Tapaamisia
ka
n
je
tö
es
rj
jä
skustorin
muiden paikallis
llisuuksia on Ke
do
ah
m
to
et
vi
konan
yhteisiä aj
ntavierailuista ja
ku
us
ed
a,
st
oi
in
taisimmaanantaimarkk
atkoihin. Ajankoh
nm
aa
m
ko
ul
ta
is
iin Mosel
serttimatko
Saksan Cochem
ka
at
m
on
lä
el
ww.
pana tällä hetk
.10.2013. Kts. w
28
.
25
e
ill
hl
viiniju
-joen laaksoon
omus
reenharjunkoko
pe
/m
om
.c
ok
bo
ialistalla on
face
tämän syksyn as
a
ss
le
el
ot
od
tä
amisen
Vaalityö
kosivujen uudist
rk
ve
en
in
am
st
allistumisen
näkyvyyden no
n verkostoihin os
ia
ed
m
en
lis
aa
sekä sosi
arkku Airaniemuodossa.
htajana toimii M
jo
en
he
pu
n
se
mo Salo.
Hallituk
i ja sihteerinä Si
m
m
la
ko
ak
Ka
jo
alto,
mi, varalla Rei
2013 ovat Eila A
na
on
vu
t
ne
se
jä
a Perälä
Muut hallituksen
Tiia Kallio, Helen
,
en
yn
yn
H
nu
Erkki Axén, Han
.
ja Pirjo Rauhala
Kirjoittaja on Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestön
kunnallissihteeri Hanna Kallio-Kokko
isten
Aktiivisten na
tehoverkosto
hittyy
ja ke
a
a
v
s
a
k
a
t
n
Herva
40 vuotta.
nä.
tänä vuonna
än ensi kevää
ä
ä
ik
tä
n
yt
a
a
tä
m
ta
sa
n
see
ginosan
Herva
OOMUS pää
istyö kaupun
K
te
O
K
yh
N
en
A
st
N
ty
N
> HERVA
osavaltuusta eri yhdis
ollut ominais
lla kaupungin
n
vu
o
u
e
-l
ll
0
a
8
n
9
n
1
va
varojen
tiin
Her
nnassa kokeil
lkeen toiminta
va
jä
er
en
H
.
d
o
sä
vu
es
is
n
kehittäm
ti muutama
iminta lopah
to
a
tt
u
m
,
n
osittua
toaki
vuosittain su
t
su
is
a
.
lk
n
ju
ee
n
kuin
is
aja
puuttum
teiskunnalliset
on 35 vuoden
yh
s
n
u
ii
m
n
o
–
ko
t
o
u
K
nnan palvel
uolisia
Hervannan
kertoo Herva
alueen monip
ka
n
ä
jo
ä
,
a
m
st
tä
a
p
yt
O
kä
Hervanta
ntalaisia
osittaen herva
su
–
n
ki
et
is
upunginty
yksi
ja kehittyvä ka
va
a
sv
ka
n
o
.
a
nta
nnassa
palveluit
stasta. Herva
upunki” Herva
u
a
sk
rk
ä
ke
yt
n
”t
ee
ä
ll
er
tutustua
Tällä hetke
etriä Tamp
an kannattaa
itsemän kilom
ta
se
n
e
va
se
er
it
H
ja
.
si
9
4
0
tornista.
osa, joka
öpaikkoja 12
vannan näkö
ty
er
H
ja
4
en
1
9
yd
2
2
kä
isten
kä paikalla
on asukkaita
jen kautta se
etulleeksi yhte
rv
vu
si
te
.fi
et
n
ta
n
se
jä
va
www.her
ottaa uudet
okoomus toiv
K
n
a
n
n
va
er
H
282,
tämiseen.
, (p. 0456758
en
in
p
p
em
asioiden kehit
K
hteeri on Pirjo
bus.fi)
Yhdistyksen si
pinen@kolum
p
em
.k
jo
ir
p
:
email
Y on 30-vuoSEN NAISET R
K
U
M
O
O
K
O
K
n suurim> PIRKAN
anut Pirkanmaa
sv
ka
na
ka
ai
a
hetkellä 112.
tisen toimintans
Jäseniä on tällä
i.
ks
se
yk
st
di
yh
sta vaamaksi nais
nteet onnistunee
ri
pe
ät
tk
pi
on
Yhdistyksellä
ia on tottunut
lä aktiivisia nais
äl
nt
ke
tö
es
rj
jä
osto kerää
lityöstä ja
Tehokas naisverk
.
lla
so
ta
la
el
on
lttuuvaikuttamaan m
la Tampereen ku
al
m
sa
e
ke
tu
ja
sa
nserttilipvaroja toimintaan
ia teatteri- ja ko
is
ila
er
i
st
ra
ke
ria myymällä ah
lkoomaalauspuja.
joulukellojen ta
n
ee
un
st
ni
on
lle.
Yhdistys teki
tti Sauli Niinistö
en
id
es
pr
s
yö
m
njan
ia säännölja myyntikampa
ilaisia tapahtum
er
än
tä
te
es
rj
jä
liittiJäsenistölle
ankohtainen po
aj
n
ai
tt
si
au
uk
ku
ouksien
lisesti, lähetetään
dossa ja vuosikok
uo
m
en
je
ir
nk
se
lisia ja
nen katsaus jä
politiikan paikal
at
ov
t
ja
hu
pu
at
houkuttelevimm
kärkivaikuttajia.
a
valtakunnallisi
seen!
iviseen yhdistyk
ti
ak
n
aa
uk
m
Tervetuloa
lynen
Ritva Asula-Myl
7
Kaksi askelta
edellä
ALUEN TAMPEREEN
TE
R
O
U
N
N
SE
tys
> KOKOOMUK
orten kattoyhdis
nu
us
om
ko
ko
ikkien
it liittyä
JÄRJESTÖ on ka
distyksiimme vo
yh
e
m
em
ks
ne
olet
Tampereella. Jäse
orten jäsenenä
nu
us
om
ko
Ko
s.
vuotia
ollessasi 15–29n jäsen.
yös Kokoomukse
m
ti
es
is
tt
aa
m
amaan eturivin
auto
me pääset tapa
am
ss
na
in
im
to
oran vaikuMeidän
ikuttajia, saat su
va
än
äm
el
us
lo
mpepoliitikkoja ja ta
voit osallistua Ta
ja
in
ih
ijö
ek
nt
ökse
päätöksentuskanavan päät
imme Tampereen
im
To
.
iin
is
le
bi
reen parhaisiin
ä asemissa.
politiikan sateossa keskeisiss
nteisesti olleet
ri
pe
at
ov
et
or
HaluKokoomusnu
Kokoomukselle.
e
lu
uo
op
em
iä
ttäj
ralla suunnannäy
lta edellä.
kuntaa kaksi aske
is
te
yh
la
ol
e
m
am
innassa!
Nähdään toim
Ilkka Sasi
jestö
puheenjohtaja
mpereen Aluejär
Ta
en
rt
uo
N
n
Kokoomukse
mat
Opiskelijoilla o
at
vaikutuskanav
IJAT (Tyko) &
OMUSOPISKEL
O
K
O
K
N
EE
R
kT) Tyko ja
> TAMPE
EEKKARIT (Tko
ST
U
M
O
O
K
O
K
eakouTAMPEREEN
ajattelevia kork
in
ta
it
is
la
us
om
koko
ilaisia asiataTkokT edustavat
Järjestämme er
.
la
el
re
pe
m
Ta
luopiskelijoita
loa.
rentoa yhdessäo
ja vaikuttapahtumia sekä
kouluille vierailu
ea
rk
ko
et
ne
tä
es
Stubb
Olemme järj
an ja Alexander
km
Vi
a
fi
So
,
tö
is
Niin
jilta, mm. Sauli
me.
tapahtumissam
ovat vierailleet
me!
aan toimintaam
Tervetuloa muk
sta
ä löytyy osoittee
Lisätietoa meist
opiskelijat.fi.
www.kokoomus
eisin
Ystävällisin terv
Jenni Vartiainen
aja,
Rakentava uudist
pani
kuunteleva kump
rpeet
a
t
n
e
id
a
k
k
u
s
A
huomioon
isista lähon kokoomusla
Y.
R
S
U
M
O
O
OK
us> PYYNIKIN K
, erityisesti Kesk
en
ue
al
en
re
pe
iva, Tam
yhdistys.
tökohdista toim
huomioonottava
ta
ei
rp
ta
en
id
ka
päättäjien
ta-Pyynikin asuk
allispoliittisten
nn
ku
ia
im
to
on
välittäjinä.
Tavoitteena
en näkemysten
id
ka
uk
as
en
ue
al
uoyhdyssiteenä ja
neeksi tavaksi m
tu
in
ki
va
lle
si
ntelee
kulttuurin,
Yhdistys työske
istealueidensa –
op
in
pa
en
st
ei
si.
sk
in – edistämisek
toutuneiden ke
nn
oi
nv
vi
hy
n
se
stykselli
uuksia ja
liikunnan ja sivi
tutustumistilais
e
m
m
tä
es
rj
jä
e
tieto-taitoa.
Näille osa-alueill
me jäsentemme
em
ks
ää
nt
ve
sy
tapahtumia
Puheenjohtaja:
n,
Raimo Tihveräine
[email protected]
pyynikin.kokoom
Sihteeri:
saunalahti.fi
rpa.lehtimaki@
si
i,
äk
im
ht
Le
a
Sirp
yhdistys/735
mukseen.fi/KOK/
oo
ok
yk
it
.li
w
w
http://w
nhin
. on Pirkanmaan va
RY
US
M
O
KO
KO
> TAMPEREEN
si vuonna jo
. Vaikka juhlimme en
ys
ist
hd
sy
lli
ika
pa
in
me
ja suur
aatteen hyväksi, em
us
om
ko
ko
e
m
äm
öt
95-vuotista ty
Olemme
yneet paikoillemme.
ht
sä
py
ja
t
ee
un
ist
llaan
ole kang
rävöitämme parhai
te
ja
,
ija
im
to
s
ka
no
aktiivinen ja in
vaatimuksia.
aamaan uuden ajan
st
va
e
m
m
aa
gi
te
ra
skustemm. st
vieläkin parempi ke
e
m
m
lle
ni
se
jä
la
ol
Haluamme
ssä.
mpereen kehittämise
Ta
a
av
an
sk
tu
iku
va
lu- ja
emailtoja
ä kuukausittaisia te
Jatkamme perinteisi
ustuksilla ja
iden asiantuntija-al
io
as
en
st
ai
ht
ko
an
a mah9.9 aj
a. Haluamme saad
st
ia
as
.
ko
ä
ss
de
yh
keskustellen
atuksiamme
aa viedä yhteisiä aj
hj
po
aa
aj
la
an
m
dollisim
ekoon.
asioista päätöksent
seen joukkoon,
Tule mukaan aktiivi
me kotisivultamme,
katso tapahtumiam
omus.fi
www.tampereenkoko
Ota yhteyttä
i Salo,
Puheenjohtaja Heikk
.fi tai 0400 623232
heikki.salo( ät ) hssc
,
Hannele Strömberg
Varapuheenjohtaja
5075333
t)tampere.fi tai 0400
(a
rg
be
m
to
e.s
el
nn
ha
8
Rakenteita
ja toimintatapoja ravisteltava
Tampereen kaupungin talous on tiukoilla, mikä näkyy luonnollisesti myös Tampereen lasten ja nuorten lautakunnan
työskentelyssä. Menojen kasvua pitäisi pystyä hillitsemään
mahdollisimman pienin haitoin. Samalla kuitenkin tiukka
taloustilanne antaa mahdollisuuden myös tarkastella totuttuja
toimintatapoja ja rakenteita uusin silmin. Löysä raha kun
useasti laiskistaa kehitystä. Parhaimmillaan palvelukokemusta
saadaan parannettua aiempaa pienemmillä kustannuksilla.
Hyvänä esimerkkinä tällaisesta toiminnasta ovat esimerkiksi
maksuttomat kerhopaikat päivähoitoikäisille lapsille tai jo
vanha tuttu Tampere-lisä. Molemmilla tavoilla kannustetaan
vanhempia olemaan enemmän pienten lastensa kanssa, jos
se vain muutoin on mahdollista. Uutena asiana tuloaan tekee
tuntiperusteinen päivähoidon laskutus, joka kannustaa pitämään lasta hoidossa vain sen aikaa, mikä todella on tarpeen.
Erilaisia tuen muotoja voidaan myös kehittää ja sovittaa
kulloiseenkin tarpeeseen paremmin sopivaksi. Esimerkiksi
lastensuojelun laitossijoituksia lyhentämällä ja suuntaamalla
toimintaa muun muassa perhesijoituksiin, saadaan todennäköisesti lapsen ja nuoren kokemaa palvelua parannettua, kun
samalla kustannukset ovat pienemmät.
Kaikkea ei myöskään kannata kaupungin tehdä itse. Useita
palveluita, kuten laadukasta päivähoitoa, on saatavilla usealta
yksityiseltä tuottajalta kustannustehokkaasti. Palvelusetelijärjestelmän laajentaminen yhä useampaan palveluun antaa
palvelun kuluttajalle aidon mahdollisuuden valita itselleen
sopivin tuottaja. Luontainen kilpailu esimerkiksi laadulla
lisääntyy, kun samalla palvelut tuotetaan edullisemmin kuin
perinteisellä toimintamallilla. Kaikki voittavat.
Niukoista ajoista huolimatta voin pienten 3- ja 4-vuotiaiden
lasten isänä todeta, että olen ollut erittäin tyytyväinen kaupunkimme tarjoamiin lasten palveluihin.
Jarno Lahtinen,
ekonomi
Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan jäsen
Hoitojonoja
mahdollista
lyhentää!
Tampereen kaupungin asukasta kohti lasketut terveydenhuollon kustannukset ovat kaksinkertaistuneet 2000-luvun
kuluessa. Samaan aikaan, kun kustannukset kasvavat, myös
hoitojonot pitenevät. Tätä yhtälöä yritämme lautakunnassa
parhaillaan ratkaista.
Jokaisen tamperelaisen tulisi tulotasostaan riippumatta päästä
nopeasti tarvitsemiensa terveyspalveluiden piiriin. Kukaan
ei parane hoitojonoissa, tilanne odotellessa vain pahenee ja
tulee kalliimmaksi.
Erikoissairaanhoidon tilauksesta sovitaan kaupungin ja sairaanhoitopiirin kanssa käytävissä sopimusneuvotteluissa.
Tämä käytössä oleva menettely ei takaa tamperelaisille riittävän nopeaa pääsyä näihin palveluihin, eikä hillitse kustannuskehitystä. Siksi olen tehnyt aloitteen, jossa erikoissairaanhoidon avohoitopalveluissa siirryttäisiin palvelusetelikilpailutukseen.
Kokoomus edistää palvelusetelejä, sillä ne lisäävät kuntalaisten valinnanvapautta, lyhentävät hoitojonoja ja luovat
työpaikkoja.
Tampereella asiassa tulisi edetä vaiheittain. Kaupunki voisi
ottaa vuodelle 2014 tavoitteeksi ohjata 10 prosenttia erikoissairaanhoidon avohoitopalvelujen asiakkaista yksityisille. Tämä
tulisi kohdentaa pisimpiin hoitojonoihin ja saada kaupungille
näin jopa 10 M€ tuottavuushyödyn. Tamperelaisille tämä
näkyisi nopeampana hoitoon pääsynä – laadusta tinkimättä.
Matti Helin
Kaupunginvaltuutettu, Terveyttä ja toimintakykyä edistävien
palvelujen lautakunnan varapuheenjohtaja
www.mattihelin.fi
Hyvinvointia hyvässä hengessä
Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnan kokoonpano uudistui vaalikauden alussa täysin. Kokemusta uudestakin
ryhmästä silti löytyy, mukana ovat esimerkiksi niin kaupungin entinen apulaispormestari kuin entinen tilaajajohtajakin.
Kokoomusta lautakunnassa edustavat
varapuheenjohtaja Minna Talonen, Siina
Autio ja allekirjoittanut. Lautakunnan
puheenjohtajana toimii apulaispormestari Olli-Poika Parviainen ja esittelijänä
tilaajapäällikkö Lauri Savisaari.
Lautakunta on seudullinen, sillä työväenopistoa koskevissa asioissa mukana on
Ylöjärven kaupungin edustaja.
Päätöksenteko on toistaiseksi sujunut
erittäin hyvässä hengessä ja miksei sujuisi – lautakunta päättää pääsääntöisesti
mukavista asioista mahdollistaessaan kuntalaisille laadukkaita kulttuuri- ja vapaaaikapalveluita.
Muutama ikävämpi päätös on jouduttu
tekemään, mutta niissäkin on ollut kyse
lähinnä palvelujen uudelleenorganisoinnista. Lamminpään ja Lentävänniemen
kirjastot suljettiin, mutta tulevaan Lielahtikeskukseen tulee ensi vuonna aukeamaan
uusi, huomattavasti suurempi kirjasto.
Kalevan uimahalli suljettiin tilapäisesti,
mutta siellä kyse on välttämättömästä peruskorjauksesta, eli molemmissa tapauksissa palvelutaso tulee pitkällä aikavälillä
paranemaan.
Tapahtumien järjestämisen kaupungissa
lautakunta haluaa mahdollistaa edelleenkin, mutta tapahtumien rahallisia avustuksia organisoitiin hieman uudella tavalla,
kun avustus poistettiin voittoa tavoittelevilta suurtapahtumilta kuten Tammerfest,
Sauna Open Air ja Tammerkosken sillalla.
Ilmaistapahtumien hankinta näiltä festivaaleilta on kuitenkin edelleen mahdollista, jolloin kaupunki maksaa suoraan siitä
mitä on tilannutkin.
Avustusjärjestelmää tullaan uusimaan
myös kokonaisuutena, työn alla on esimerkiksi urheiluseurojen avustuksien uudelleenmäärittely. Kaupungin palvelustrategian mukaisesti erityistä huomiota tullaan
kiinnittämään palvelujen vaikuttavuuteen.
Liikuntapuolella huomiota ovat
saaneet ja tulevat
saamaan lisäksi harrastajamääriään voimakkaasti kasvattaneet lajit, kuten BMX-pyöräily, skeittaus ja frisbeegolf. Näiden lajien
harrastamiseen tulee pyrkiä turvaamaan
asianmukaiset olosuhteet.
Palvelujen järjestämistä ajatellen toivomuslistalla olisi myös Keskusareenahankkeen eteneminen mahdollisimman
pian, turhan moni asia jumittaa nyt sen
takia. Areenahankkeen osalta tehtävät ratkaisut mahdollistavat koko muun palveluverkon kunnossapidon ja kehittämisen
tarkoituksenmukaisella tavalla, eivätkä
rakennukset suotta rapistu käsiin.
Kuten kulttuurirakennuksista Näsilinna
jo melkein teki, mutta onneksi sekin päätettiin vihdoin peruskorjata.
Ilpo Rantanen
Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen
lautakunnan jäsen
Tampere tarvitsee uusia hankkeita
Tammikuussa valittu osaamis- ja elinkeinolautakunta on päässyt työn touhuun heti
ensimmäisen puolivuotisensa aikana. Eräs
keskeisimmistä asioista toisen asteen koulutuksesta vastaavan lautakuntamme toimialalla on ollut ammatillisen koulutuksen fuusio: Pirkanmaan koulutuskonserni
-kuntayhtymä ja Tampereen ammattiopisto yhdistyivät vuodenvaihteessa, jolloin
syntyi uusi oppilaitos, Tampereen seudun
ammattiopisto Tredu.
Kaupungin kehnon taloustilanteen johdosta menoleikkauksia on pakko tehdä,
sillä ennusteen mukaan tilikauden tulos
muodostuisi ilman tasapainottamistoimenpiteitä 45,1 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous päätti huhtikuussa noin 22,7 miljoonan
euron säästöistä, joista 300 000 euroa
kohdennettiin osaamisen ja elinkeinojen
kehittämisen ydinprosessille. Näitä säästöjä ei kohdenneta ammatilliseen koulutukseen koulutuksen järjestämisestä solmitun
yhteistoiminta-aluesopimuksen nojalla.
Säästökohteiksi jäivät siis lukiokoulutus
(johon kohdennettiin 60 000 euron säästöt)
sekä elinkeino- ja työllisyyspalvelut (joista
päätettiin säästää 240 000 euroa).
Lukiokoulutukselle säästöt tarkoittavat
kurssitarjonnan vähenemistä likimain sadalla kurssilla. Opetuksen järjestämistä
koskevien rakenteellisten muutosten ja
opiskelijamäärän lievän laskun johdosta
leikkaus ei supista kurssitarjontaa oleellisesti, ja kurssimäärän suhde opiskelijamäärään säilyy nykyisellä tasolla. Asiaa
käsiteltäessä toin esille huoleni vieraiden
kielten opetuksen tarjonnasta; mielestäni
on kestämätöntä vähentää nuorille tarjottavaa kieltenopetusta alati globalisoituvassa
maailmassa. Onneksi tämä leikkaus ei
heikentäne kaupungin lukioiden kielitarjontaa.
Elinkeino- ja työllisyyspalvelujen säästöistä 130 000 euroa kohdistuu Työllisyydenhoidon palveluyksikköön ja 75 000
euroa avustuksiin ja muihin palveluihin
varattuun määrärahaan. Tämä tarkoittaa
tiukkoja aikoja ja kaikesta
”ylimääräisestä”
karsimista. Edellisen
osalta voidaan kuitenkin
todeta, että alentuneiden asiakasmäärätoteumien johdosta säästö ei vaikuttane
palveluiden toteutumisvolyymiin tänä
vuonna.
Elinkeinopoliittisesti merkittävä seikka on Tohloppiin toteutuva Mediapolishanke, joka tuo alueelle runsaasti uusia
työpaikkoja ja osaamista. Juuri tällaista
kehitystä Tampere tarvitsee. Toivoa sopii,
että hanke huomioidaan kunnallispolitiikan muillakin sektoreilla, kuten liikennesuunnittelussa ja joukkoliikenteen linjoja
vedettäessä.
Petri Rajala
Osaamis- ja elinkeinolautakunnan jäsen
Täydennysrakentamisessa
kuultava asukkaita
Talouden lamaa toistavat joukkoviestimet. Yhdyskuntalautakunnassa kuitenkin
kaavoja valmistellaan entiseen malliin eri
puolille kaupunkia. Rakennuslupiakin on
haettu ja myönnetty kiitettävästi. Tottahan
on, että suhdanteet ovat yleisesti alamaissa,
mutta varsinkin Tampereella asunto- ja
toimitilarakentamisessa on nyt myönteinen ilmapiiri. Tämän hyvän tamperelaisen
suhdanteen toivoisi jatkuvan.
Rakentamisen osalta suuri haaste on saada
kaavoitus ja rakentamisen lupamenettely
mahdollisimman nopeaksi ja joustavaksi.
Asia ei ole aivan yksinkertainen. Yhteiskunta ja asukkaat oikeutetusti haluavat
osallistua ja toisaalta ratkaisut pitää perustaa riittäviin selvityksiin. Avoin vuoropuhelu ja selvitykset vievät väistämättä
aikaa. Tässä tilanteessa onkin taito keskittyä oleelliseen ja tarpeelliseen sekä pitää
toimintatapa mahdollisimman joustavana.
Luottamushenkilönä pyrin kaikin keinoin
vaikuttamaan nopeaan ja joustavaan sekä
avoimeen kaavoitukseen ja lupakäsittelyyn. Siitä hyötyvät kaikki tamperelaiset.
Eräs merkittävä osa rakentamista ja kaupungin kasvua on keskustan täydennysrakentaminen. Tammelaa on käytetty esimerkkinä sinne laaditun yleissuunnitelman
puitteissa. Tammelan asukkailta on tullut
vastustusta yleissuunnitelman ratkaisuille.
Ymmärrän hyvin Tammelassa nousseen
kritiikin. Kaupunginosien täydennysrakentaminen pitää tapahtua asukkaita kuullen,
eikä suunnittelijoiden ideoina. Asukkaat
ovat investoineet asuntoihinsa ja ovat ymmärrettävästi kiinnostuneita mitä heidän
lähiympäristössään tapahtuu.
Joukkoliikenne myös on Tampereella myötätuulessa. Osittainen syy hyviin tunnus-
lukuihin voi olla
seudullisen joukkoliikennelautakunnan, jossa joukkoliikennettä voidaan tarkastella laaja-alaisemmin
kuin pelkästään Tampereen näkökulmasta.
Joukkoliikenteen osuus liikenteen kulkumuodoista on vuodesta 2005 vuoteen 2012
kasvanut 16 prosentista 19 prosenttiin.
Bussiliikenne pelaa siis Tampereella hyvin. Oletettavaa onkin, että rakennetaan
ratikka tai ei, niin joukkoliikenne Tampereella kasvattaa osuuttaan. Tähän vaikuttaa
erityisesti Tampereen hallittu maankäytön
suunnittelu, jossa joukkoliikenne otetaan
mukaan suunnitteluun jo kaavoituksen
käynnistyessä.
Matti Höyssä
Yhdyskuntalautakunnan
varapuheenjohtaja
9
KOKOOMUS KANNATTAA TUNNELIA
ja haluaa Näsijärven rannan ihmisten käyttöön
!
Kaikkiaan tunnelin ja asuinrakentamisen seurauksena syntyy noin miljardin euron rahaliikenne.
Kaupungin menot ovat siis 69 miljoonaa, jolla syntyy noin miljardin liikevaihto, 11 000 työvuotta ja
keskustaan tulee kaupungin kannalta pienillä kustannuksilla uusia veronmaksajia.
Näsijärven rannan rantaväylä on yksi Suomen vilkkaimmista teistä.
Tien välityskyky on jo nykyisin äärirajoilla, tie ruuhkautuu helposti.
Tiellä kulkee 45 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, eikä ilman parannustoimenpiteitä sinne juuri enempää mahdu.
L
iikennemäärien on
ennustettu
k a s vava n
vuoteen
2030 jopa
70 000 autoon vuorokaudessa.
Silloin ruuhka-ajat pitenevät ja
lisääntyvä liikenne siirtyy muualle, esimerkiksi Hämeenkadulle, Hämeenpuistoon, Satakunnankadulle, Pispalan valtatielle,
Nuolialantielle tai kehätielle.
Nykyinen tie rajoittaa kaupungin keskustan ja Näsijärven ranta-alueiden käyttöä ja
kehittämistä. Tieliikenteestä
aiheutuu virkistystoiminnalle
huomattavia ympäristöhaittoja.
Jos syyskuussa kaupunginvaltuusto päättää aloittaa tunnelin rakentamisen, työt alkavat
heti. Myös kaupungin talouden kannalta tärkeät työllli-
syysvaikutukset alkavat heti.
Rakentamisen maksavat kaupunki ja valtio. Kaupunki saa
asuintalojen rakentamisesta
maankäyttökorvauksia ja maanmyyntituloja, jolloin kaupungin
nettokuluksi jää 69 miljoonaa
euroa. Tunnelin vuosittaiset
käyttökustannukset ovat 2 miljoonaa, josta kaupungin osuus
on 600 000 euroa.
Vapautuva maa
kaupungille
Tunnelin rakentamisen seurauksena vapautuva rakennusmaa
tulee kaupungin omistukseen.
Silloin Ranta-Tampellan rakennusmaasta kaupunki omistaa
puolet ja YIT puolet. Ilman tunnelia koko Ranta-Tampellan uusi
rakennusmaa on yksin YIT:n
omistuksessa. Myös Onkinimeen tulee uutta rakennusmaata.
Rakentamisen aikana ja seurauksena syntyy yhteensä 11.000
henkilötyövuotta, joista tamperelaisten osalta kaupunki saa
kunnallisveroja ja kaupungin
korkea työttömyysaste laskee.
Ranta-Tampellaan saadaan
asuntoja noin 3500 uudelle
asukkaalle, jotka maksavat pysyvästi kunnallisveroja Tampereelle. Rakennuksista kaupunki
saa kiinteistöveroja. Särkänniemeä ja Mustaalahtea päästään
kehittämään aivan eri tavoin
kuin nykyisin.
Tampellan alueen rakentaminen on kaupungille huomattavasti halvempaa kuin kokonaan
uusien asuinalueiden rakentaminen. Keskusta-alueen asukasmäärä kasvaa, jolloin keskustan palvelut lisääntyvät ja
monipuolistuvat.
Tunneli on 2,3 kilometriä
!
pitkä, se poistaa useita valoristeyksiä. Tunnelin päihin rakennetaan eritasoliittymät, joista
päästään ajamaan asuinalueille
ja keskustaan, mm. Sepänkadulle ja uudelle Ratapihankadulle.
Nykyinen rantaväylä eli Paasikiven-Kekkosentie muuttuu
läpiajotiestä kapeammaksi, rauhallisemmaksi ja hitaammaksi
kaupunkikaduksi Naistenlahden ja Santalahden välillä.
Ranta-alueet Tampellassa,
Mustassalahdessa, Onkiniemessä ja Santalahdessa saadaan
rakentamiselle ja tamperelaisten virkistysalueiksi. Rantaan
saadaan kävelytiet.
AJANKOHTAISTA
Muumilaaksolle haetaan hyvää tilaa
Pormestari Anna-Kaisa Ikonen on nimennyt Tove Jansson 100 vuotta ja muumit -työryhmän ja antanut sille tehtäväksi juhlistaa arvostetun taiteilijan juhlavuotta erilaisin tapahtumin ja julkaisuin. Tehtävänä on myös tuoda Tampereen kaupunkia muumien kotikaupunkina paremmin esille.
– Muumeille on samassa yhteydessä tärkeää löytää arvoisensa, hyvä tila, Ikonen sanoo.
Työryhmään kuuluvat apulaispormestari Olli-Poika Parviainen puheenjohtajana, tilaajapäällikkö Lauri
Savisaari, vastaava tuottaja Saara
Saarteinen, museolehtori Elina Bonelius ja erityisavustaja Mikko Närhi.
Tampereen Taidemuseon Muumilaakso on kirjailija ja taiteilija Tove
Janssonin alkuperäisiä muumiteoksia
ja muumikuvaelmia esittelevä museo,
johon kuuluu noin 2000 teosta.
Muumilaakso on Tampereen kau-
pungin omistuksessa ja toimii nyt
Tampereen taidemuseon kellarikerroksessa. Aikaisemmin se oli kirjastotalo
Metson alakerrassa.
– Muumi-kokoelma on Tampereelle
erittäin tärkeä. Kokoelma on taiteellisesti korkealaatuinen, kansainvälisestikin arvostettu ja kiinnostava. Muumilaakso on Tampereelle merkittävä
matkailukohde. Muumi-kirjallisuus,
muumikuvitus ja kolmiulotteiset muumikuvaelmat ovat kiehtovaa lasten ja
aikuisten kulttuuria. Tälle hetkellä
muumit ovat liian pienessä ja epäkäytännöllisessä tilassa, pormestari AnnaKaisa Ikonen sanoo.
– Muumeille on tärkeää löytää arvoisensa, hyvä tila. Uusi sijaintipaikka
osoitetaan juhlavuoden 2014 aikana.
Kaupungin taidelaitosten toimipaikoissa on otettava huomioon myös
kustannukset ja tilojen tehokas käyttö.
Esillä on ollut erilaisia vaihtoehtoja.
mm. Tammerkoksen rannan Koskitam-
mi, entinen Tampellan rakennus. Yhtenä varteenotettavana mahdollisuutena
pidän kaupungin omistuksessa olevaa
ja ensi vuoden aikana vapautuvaa
Vanhaa kirjastotaloa, sanoo pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Siellä voisi
kiehtovalta tavalla hyödyntää myös
ympäröivää puistoa.
Apulaispormestari Olli-Poika Parviaisen mielestä Tampereella on vahva
perinne muumikulttuurissa.
– Tove Janssonin juhlavuosi antaa meille hyvän tilaisuuden tuoda
esille juuri Tampereella olevaa Tove
Janssonin suurta kokoelmaa, muumioriginaaleja. Tove Jansson halusi, että
hänen kokoelmansa on esillä juuri
Tampereella, Parviainen sanoo.
Keskustorin laidalla oleva Vanha
Kirjastotalo on valmistunut vuonna
1925, ja kerrosneliöitä on yli 4000.
Rakennuksessa on toiminut kaupunginvaltuusto, työväenopisto ja pääkirjasto. Tällä hetkellä rakennuksessa on
kaupungin virastoja, kokous- ja näyttelytiloja.
Muumilaakson taideteokset ja muu
aineisto on Tove Janssonin Tampereen
kaupungille lahjoittama kokonaisuus.
Museo perustuu Tove Janssonin muumikirjoihin, niiden alkuperäisiin kuvituksiin sekä kymmeniin käsityönä
tehtyihin kolmiulotteisiin kuvaelmiin.
Muumilaakson vieraslista on erittäin
kansainvälinen. Museon yhteydessä
on myös muumimyymälä.
Vuonna 2014 tulee kuluneeksi 100
vuotta Tove Janssonin syntymästä.
Tampereella halutaan järjestää juhlavuoteen liittyen Tove Janssonin
elämäntyötä ja muumeja esitteleviä
tapahtumia, julkaisuja ja näyttelyitä.
10
Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän
vastaanoton valmistelut etenevät Tamperetalossa aikataulun
mukaisesti. Aiempien
vuosien juhlista poiketen luvassa on myös
konsertti, mutta muusta tilaisuuden sisällöstä vaietaan edelleen
visusti.
T
a s ava l l a n
presidentti Sauli
Niinistö
isännöi
puolisonsa Jenni Haukion kanssa 6.
joulukuuta pidettävän juhlavastaanoton Tampere-talossa,
sillä presidentin linnassa on
meneillään pari vuotta kestävä
peruskorjaus.
– Olemme valmistautuneet
vastaanottoon jo tämän vuoden
alusta lähtien. Työjako on luonteva: presidentin kanslia määrittelee yhdessä presidenttiparin kanssa tilaisuuden sisällön,
Tampere-talo on toteutuksen
asiantuntija, Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas
kertoo.
Presidentin kanslia on ilmoittanut tiedottavansa ohjelmasta
syksyn kuluessa. Itsenäisyyspäivän vastaanotolle kutsutaan
yleensä noin 1800 vierasta.
Kanslian tiedon perusteella tilaisuuteen kutsutaan tänä vuonna
Tänä itsenäisyyspäivänä
seurataan Linnan juhlien sijaan Talon vastaanottoa, ja kansakunta
suuntaa huomionsa
Tampere-taloon.
Itsenäisyyspäivän vastaanottoon vain runsaat kolme kuukautta
Tampere-talo valmistautuu
huolella h-hetkeen
erityisesti maakuntien edustajia.
Tampere-talon valinta juhlapaikaksi on riemastuttanut tamperelaisia.
– Samoin henkilöstömme on
järjestämisvastuusta erittäin innoissaan ja ylpeä Tampereen ja
koko Pirkanmaan puolesta. Tilaisuus tukee seudun näkyvyyttä
ja imagoa sekä antaa piristysruiskeen paikalliselle majoitus-,
ravintola- ja muulle palvelualalle, Ahokas sanoo.
– Olemme kuulleet, että
vastaanotto on jo innostanut
muita paikallisia tahoja suun-
nittelemaan omia itsenäisyysjuhlia. Myös Tampere-talossa
järjestetään itsenäisyyspäivän
jälkeisenä viikonloppuna useita
konsertteja ja muita tapahtumia.
Niissä yleisö pääsee nauttimaan
presidentin vastaanoton juhlavista puitteista, hän kertoo.
Juhla-astiasto jo hankittu
Samaan aikaan presidentin vastaanoton järjestelyjen
kanssa jatketaan talon muun
toiminnan kehittämistä. Viime
keväänä tehdyn päätöksen mukaisesti talon ravintolatoiminta
on liitetty Tampere-talon omiin
toimintoihin. Sen seurauksena
ravintoloiden ilmettä päivitetään
ja astiastoja ja kattauksia uudistetaan. Isoja hankintojakin on
jo tehty: itsenäisyyspäivän vastaanotolla käytetään talon uutta,
brändinmukaista juhla-astiastoa.
Uudistus tuo mukanaan myös
uusia väliaikapalveluja ja ruokatuotteita, kuten Tampere-talon
nimikkoleivonnaiset ja jäätelöt,
muun muassa mokka-aromisen
Presidentin.
– Luvassa on myös ruokaaiheisia tapahtumia, kuten ohjelmallisia teemailtoja, joissa
ruoka ja viini nostetaan musiikin rinnalle. Syksyllä jatkuvat
suositut viinitastingit, joissa tutustutaan myös harvinaisuuksiin
asiantuntevan oppaan johdolla,
Ahokas kertoo.
Kulttuuripalveluja kaikille
Syksyn toinen merkittävä
kehittämisprojekti on Etäeventhanke, jolla toteutetaan käytännössä talon uuden strategian
mukaista lupausta viedä kulttuuripalveluja kaikille kohderyhmille.
– Kaikki henkilöt eivät voi
olla läsnä tilaisuuksissamme
fyysisesti liikunta- tai jonkin
muun rajoitteen takia. Etäevent
on suunnattu juuri heitä varten.
Nykyisellä kamera- ja lähetystekniikalla voidaan luoda kustannuksiltaan järkevä palvelumalli, johon liitetään etäyleisöä
osallistavia toimintoja, Ahokas
kertoo.
Tampere-talo pilotoi sosiaalisia etätapahtumia yhteistyössä
Taysin nuorisopsykiatrian vastuualueen sekä Pispan ja Pappilanpuiston palvelukeskusten
kanssa.
Maanalainen armeija kiehtoo ja lumoaa
Terrakottasotilaita ja Kiinan keisarien maailmaa
Vapriikissa joulukuun alkuun saakka
”Sykähdyttävää!”
”…vuoden merkittävin
kulttuurihistoriallinen
näyttely Suomessa.”
”Loistavaa, Vapriikki,
kiitos!”
Vapriikin Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet -näyttely on
ollut huikea katsojamenestys: kesäkuun puolivälissä avatun näyttelyn
oli elokuun puoliväliin
mennessä nähnyt jo yli
40 000 vierasta.
− Tunnelmat ovat tosi
positiiviset. Uskon, että
80 000 näyttelyvieraan
tavoitteemme saavutetaan, sanoo näyttelypäällikkö Marjo-Riitta
Saloniemi Vapriikista.
Saloniemi kuvaa tällaisen
näyttelyn tekemistä jokaisen
museon unelmaksi. Mutta ei
sitä mikä tahansa museo saisi
tehtäväkseen.
− Vapriikki täyttää kansainväliset kriteerit näyttelypaikkana ja sillä on näyttöjä kansainvälisestä yhteistyöstä. Kiinalaiset vakuuttuivat, että osaamme
tehdä tämän näyttelyn. Näyttely
on myös sulka hattuun, se lisää
Vapriikin tunnettuutta maailmalla – ja Suomessakin. Moni
vieras on terrakottasoturien
houkuttelemana tullut ensimmäistä kertaa Vapriikkiin.
Näyttelyn järjestämisessä on
myös kova työ. Ensimmäiset
neuvottelut käytiin maaliskuussa 2011 Xianissa. Tiivis työskentely alkoi vuoden 2012 alkupuolella. Näyttelyn100 esinettä
tulevat yhdeksästä kiinalaisesta
museosta ja arkeologisesta instituutista. Kuraattorina toimi
muinaisen Kiinan kulttuurin
Terrakottasotilaiden löytyminen mullisti käsityksen siitä,
että kiinalainen veistotaide ei olisi kuvannut ihmishahmoja.
Kuva Vapriikki/Reetta Tervakangas
asiantuntija Carol Michaelson
British Museumista.
Tässä elämässä ja sen jälkeen
Kiinan ensimmäinen keisari
Qin Shihuangdi (259−210 eaa)
on yksi maailman mahtavimpia hallitsijoita kautta aikojen.
Yli 2000 vuotta sitten hän loi
valtakunnan, jonka perustalta
kehittyi nykyinen Kiina. Qin
Shihuangdi halusi elää ja hallita ikuisesti, ja rakennutti itselleen valtavan maanalaisen
hautakompleksin. Hautaa vartioi monen tuhannen sotilaan
terrakotta-armeija. Hauta löytyi
sattumalta vuonna 1974. Kolmessa eri kaivannossa 56 neliö-
kilometrin alueella on arvioitu
olevan 8000−9000 sotilasta ja
hevosta, joten keisaria tuonpuoleisessa elämässä puolustavat
soturit saattavat esittää kokonaista armeijaa.
Vapriikin näyttely esittelee
Kiinan ensimmäisen keisarin
molemmat valtakunnat: maanpäällisen ja tuonpuoleisen. Armeija on Vapriikinkin näyttelyn
vetonaula, mutta näyttely kertoo myös, miten Kiinasta tuli
Kiina, miten Qin-valtio nousi
Kiinan yhdistäjäksi ja kuinka
keisarikunta vakiinnutti asemansa seuraavan Han-dynastian aikana.
− Kiinan ensimmäisen keisarin tavoitteena oli yhdistää kansa, yhtenäistää mitta-, paino- ja
rahajärjestelmä sekä standardoida kirjakieli. Vaikka ideologiat ja nimet ovat vaihtuneet,
Kiina on yhä paljon sitä, mitä
Qin- ja Han-dynastioiden aikana aloitettiin, Saloniemi sanoo.
Näyttely on avoinna
1.12. saakka,
ti–su klo 10–18.
Tulossa on luentosarja
näyttelyyn liittyen.
Luennot pidetään
keskiviikkoisin alkaen
18.syyskuuta.
www.tampere.fi/vapriikki/
! UUTTA NÄYTTELYSSÄ ON
Terrakotta-mobiiliopas,
jota voi käyttää omassa
älypuhelimessaan tai
tabletissaan.
Laitteen voi myös
lainata Vapriikista.
Se sisältää ääniopastuksia ja lisätietotekstejä näyttelyn
esineistä ja aiheista, ja
opastus on saatavissa
suomeksi, englanniksi ja
venäjäksi.
11
Tampereen kaupunginvaltuusto tekee lopullisen päätöksen syyskuussa Rantaväylän rakentamisesta. Sujuvammalla väylällä on suuri merkitys kaupungin keskustan kehittämiselle.
Ratkaisulla on myös merkitystä valtion ja Tampereen yhteistyölle jatkossa. Valtion liikennehankkeista päätetään valtion budjetissa ja sen puolestaan käsittelee eduskunnan valtiovarainvaliokunta.
Valiokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi on huolissaan Pirkanmaan hankkeiden eteenpäin
viemisestä, jos Rantaväylä valtuustossa hylätään.
Koskaan Suomessa
ei ole kaadettu
valtion tiehanketta
SE oli kovan työn tulos. Liikenneministerikaudellani käynnistettiin Tampereen läntinen
ohitustie. Sen jälkeen moni oli
sitä mieltä, että Tampere oli nyt
saanut osuutensa ja enemmänkin
tiehankkeista. Olemme kuitenkin
pyrkineet siihen, että jokaisessa
liikennepoliittisessa selonteossa – eli 8 vuoden aikana – olisi
ainakin yksi suurempi liikennehanke Pirkanmaalle. Kun osoitimme, että Rantaväylän hyödyt
ovat suuret ja tuottojen vuoksi
kaupunki voi osallistua taloudellisesti hankkeeseen, liikenneministeri Leena Luhtanen (sd)
innostui vuonna 2005 asiasta ja
liikennepoliittinen ministeriryhmä hyväksyi hankkeelle valtion
rahoituksen. Se vahvistettiin syksyllä 2011 eduskunnassa.
Osallistuuko valtio
vastaaviin hankkeisiin?
VALTION tehtävä on huolehtia
liikenteen sujuvuudesta. Hankkeet kuitenkin asetetaan hyödyn
suhteen kiireellisyysjärjestykseen ottaen huomioon valtakunnan tasapuolinen kehittäminen.
Hankkeita on tehty viime aikoina enemmän kasvukeskuksissa. Siksi Rantaväyläratkaisu oli
luonnollinen. Selvää on myös,
että kasvukeskuksissa kunnat
joutuvat osallistumaan väylien
kustannuksiin. Tosin Helsingin
keskustatunnelin Helsinki joutuisi maksamaan kokonaan itse.
Mitä tapahtuu, jos valtuusto hylkää Rantaväylän?
JOS valtuusto sanoo EI rantaväylälle, purkautuu sitä koskeva
sopimus valtion kanssa ja Tampere vastaa siitä aiheutuvista
taloudellisista kustannuksista
eli lähinnä 6,5m euron suunnittelukustannuksista. Valtiovarainvaliokunta poistaa väylän
rakentamisvaltuuden ensi vuoden budjetista. Hanke poistuu
siten valtion toteutettavista liikennehankkeista. Jos asiaan halutaan palata, tapahtuu se vasta
seuraavan eduskunnan aikana
hyväksyttävässä seuraavassa
liikennepoliittisessa selonteossa. Väylä tulisi parhaassa tapauksessa hankejoukon hännille
eli rakentaminen voisi alkaa
aikaisintaan vasta noin vuonna
2025. On myös mahdollista,
että valtion rahoitusosuus on
tuolloin nyt päätettyä pienempi
valtion kasvaneen velan vuoksi.
Onko budjetin raha siirrettävissä johonkin toiseen
tamperelaiseen hankkeeseen?
EI. Valtion raha 61 miljoonaa
euroa on korvamerkitty vain
Rantaväylän rakentamiseen.
Rahaa ei voida käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen.
Näin ollen Tampere ja tamperelainen rakennustoiminta menettävät tuon rahan.
Vaikuttaisiko hylkäävä päätös valtion ja kaupungin välisiin
suhteisiin?
Se, että jokin kunta sanoo
sille budjetissa myönnetylle
tiehankkeelle EI, on aivan poik-
Yliopistoilla vaalisyksy
Kun kunnallisvaaleista on vasta selvitty ja Europarlamenttivaalit ovat vasta tuloillaan, keskitytään opiskelijakentällä vuoden 2013 edustajistovaaleihin. Tampereen kokoomusopiskelijat
(Tyko) lähtevät näihinkin vaaleihin varmalla ja
tarmokkaalla otteella. Tavoitteena on tuoda keskustelun piiriin hyvin yksinkertaisia ja opiskelijaa lähellä olevia teemoja. Käytännönläheisen ja
realistisen ajattelumaailman pohjalta on helppo
perustella omaa agendaa.
Ylioppilaskunnassa, Tyko näyttäytyy asiantuntevana ja rentona
yhteisönä, jonka toimintaan on helppo lähteä mukaan.
Jos missä vaaleissa niin näissä, tarvitaan tekemistä ja näkyvyyttä, jotta kokoomuslainen ja kriittinen opiskelijapolitiikka voisi
kehittyä eteen päin.
Edustajisto on ylioppilaskunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä
40-jäseninen konklaavi. Edustajistovaalit käydään kahden vuoden
välein. Näissäkin vaaleissa ehdokkaita tulee erinäisiltä listoilta
jotka osa ovat sitoutumattomia ja, osa valtakunnallisten puolueiden
piirissä toimivia opiskelijaryhmiä.
Tämän vuoden edustajistovaaleissa Tampereella keskustelua
herättäviksi vaaliteemoiksi tulevat nousemaan mm. vanhan ylioppilastalon tulevaisuuden järjestelyt sekä Ylioppilaslehti AVIISI:n
tulevat muutokset. Kestäviä teemoja edustajistovaaleissa ovat ylioppilaskunnan taloudenhoito ja kannanotto poliittisiin teemoihin.
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi huolissaan
Rantaväylä-hankkeen hylkäämissuunnitelmista
Kuinka Rantaväylä saatiin
valtion liikennehankkeeksi
ja budjettiin?
AJANKOHTAISTA
keuksellista. En muista oman
30-vuotisen parlamenttiurani
aikana kertaakaan tapahtuneen
näin. On myös selvää, että kun
seuraavan kerran yritämme saada Tampereelle jotain valtion
hanketta tai erityisesti tiehanketta, sanotaan meille, että eiväthän aikaisemmatkaan rahat
ole meille kelvanneet. Tampereen edunvalvonta käy hyvin
hankalaksi. Lisäksi luottamus
Tampereeseen sopimuskumppanina heikkenee. Valtio joutuu
aina miettimään, että toteutuuko hanke lopulta varmasti.
Mitkä ovat ensi vuoden
budjetin painopisteet?
VALTIO pyrkii käynnistämään
mahdollisimman nopeasti nimenomaan rakennushankkeita. Rakennusalan työllisyys on
heikentynyt ja ns. elvytys on
tarkoitus täsmäkohdistaa juuri
rakentamiseen. Tiestön peruskorjaukseen tullaan osoittamaan hieman aiemmin sovittua
enemmän rahoitusta.
Lauri Koponen
Tampereen Yliopiston Ylioppilaskunnan
hallituksen jäsen,
Järjestövastaava
Tampereen Kokoomusopiskelijat
hallituksen jäsen
IN INTERNATIONAL BUSINESS
MANAGEMENT, 120 cr
MBA-ohjelma soveltuu kansainväliseen liiketoimintaan tai hallintoon suuntautuville henkilöille ja se järjestetään yhteistyössä Tallinnan teknillisen yliopiston kanssa. Ohjelmassa voidaan hyödyntää aikaisempaa työ- ja koulutuskokemusta. Opinnot suoritetaan
työn ohessa.
Uudistunut ja laajempi Executive MBA -ohjelma
käynnistyy 20.9.2013
Haku
2.9.2013 mennessä
Hinta
9 900 € (sis. alv 24 %)
Lisätietoja Virpi Heinonen
p. 0400 209 907
YLUSLKHLQRQHQ#WDPNÀ
ZZZWDPNÀPED
Täydennyskoulutus ja myytävät palvelut
12
Uusi koti on
hyvä valinta
Tutustu upeisiin NCC Tähtikoteihin Kaukajärvellä. Viihtyisät ja käytännölliset pohjaratkaisut. Laadukasta asumista
järven rannalla. On tilaa, valoa
ja tyyliä. Uusi koti toimii aina.
Tampere, Vehmainen
Muuttovalmis
Huoletta
uuteen kotiin:
ncc.fi/
asumisturva
HUONEISTOESIMERKKEJÄ:
86,5 m2
A1
3H+KT+SAUNA
MH 150.290 €
VH 299.070 €
D7
3H+KT+SAUNA
101,5 m2
MH 211.120 €
VH 385.700 €
132,0 m2
G13
4H+KT+SAUNA
MH 298.320 €
VH 525.360 €
K16
5H+KT+SAUNA
132,0 m2
MH 294.360 €
VH 521.400 €
J15
5H+KT+SAUNA
151,5 m2
MH 330.270 €
VH 590.850 €
S-ETUKORTTI VISAN,
VERKKOPANKKITUNNUSTEN
SEKÄ KÄYTTÖTILIN VUOSI
JA KUUKAUSIMAKSU
Käteisnostot ja -talletukset
Tiliote verkkopankissa ja
asiakaspalvelupisteessä
Saldotieto sähköpostiin
Harva meistä tykkää
palvelumaksuista.
Siksi S-Pankissa
peruspankkipalvelut
ovat S-Etukortin
käyttäjille maksuttomia.
Ota kaikki hyöty irti
ja ohjaa palkkasi tai
eläkkeesi S-Pankkiin.
lisätietoa s-pankki.fi
ncc.fi/valke
KAUKAJÄRVEN VÄLKE
Ryötinkatu 1 / Sipinkuja 1, Tampere
Kaksitasoiset pari- ja erillistalot ovat
juuri valmistuneet Kaukajärven rannalle. Kodeissa laadukkaat materiaalit,
laattalattiat eteisessä ja keittiössä sekä
ilmalämpöpumput. Viihtyisät puuterassit
ja katokselliset parvekkeet. Asukkaiden
käytössä on oma ranta ja laituri. Muuttamaan pääsee vaikka heti. Tutustu netissä
ja varaa oma esittelyaika.
Muuta vaikka heti uuteen
ihanaan kotiin Kaukajärven
rantamaisemiin.
NCC Rakennus Oy, ASUNTOMYYNTI
puh. 050 593 6172, 050 593 6166
Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 C, Tampere
Katso kaikki uudet NCC Tähtikodit ncc.fi/asunnot
Tasokasta ja turvallista
rrakentamista Pohjolassa
Saat K-Plussaa
yli 3000 ostopaikasta.
K-Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä.
3BLF
3BLFOOVTUPJNJTUP
1PIKPMB 0Z PO WVPOOB QFSVTUFUUV
QJSLB
QJSLBONBBMBJOFO QFSIFZSJUZT 5VPUBNNF NPOJQVPMJTUB
BTVJO
BTVJOSBLFOUBNJTUBMJJLFKBUVPUBOUPUJMBSBLFOUBNJTUBTFLÊ
LPSKBVTSBLFOUBNJTUB0MFNNFUVPUUBOFFUKPZMJBTVOUPB
LPSKB
ZNQÊSJ4VPNFO"TVOUPNNFTJKBJUTFWBUIZWJMMÊQBJLPJMMBKB
ZNQÊ
OJJIJOWBMJUBBOMBBEVLLBJLTJKBLFTUÊWJLTJUPEFUVUUFLOJTFU
OJJIJ
SBULB
SBULBJTVU
TFLÊ NBUFSJBBMJU -JJLFWBJIUPNNF WVPOOB PMJ
PMJNJMKPPOBBFVSPB
Ota yhteyttä, niin kerromme lisää alla
olevista ja muista sijoitusasunnoistamme!
As Oy Tampereen Luhtavilla
Tampereen uuden Vuoreksen asuinalueen sisarmaastoon, Mäyränmäkeen nousee kahden luhtitalon ja kahden 3-asuntoisen rivitalon As Oy Luhtavilla. Vuoreksen palvelut karttuvat koko ajan ja
Hervannan jo valmiiksi laajat ja kattavat palvelut
ovat lähietäisyydellä.
As Oy Hämeenlinnan Arjanlinna
Idylliseen Wetterhoffin kortteliin, Hämeenlinnan
ydinkeskustaan saneerataan asuinhuoneistoiksi
1930-luvulla rakennettu entinen toimisto- ja oppilaitosrakennus. Arjanlinna ja siitä kohoava Torni
tarjoavat yhteensä 28 yksilöllistä asuntoa yksiöistä
kolmioihin.
As Oy Jyväskylän Ahjotar
Ahjotar on uusin kolmen kerrostalon kokonaisuudesta. Tontti sijaitsee Jyväskylän kaupungin
keskusta-alueen itäpuolella rauhallisella alueella,
julkisten liikenneyhteyksien varrella sekä kauppaja liikekeskittymän läheisyydessä.
Tarjoustakuu K-Plussatarjouksissa aina vähintään
— 10%
Lisäksi K-Plussapisteillä etusi jopa
— 5%
3BLFOOVTUPJNJTUP1PIKPMB0Zt*UTFOÊJTZZEFOLBUV"t5BNQFSFtQVI̓t XXXQPIKPMBSBLGJ