Espoonlahti - Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto ry

Espoon kaupunkipolut
ESPOONLAHTI
Espoonlahti
spoonlahti on ollut merkittävä vesitie jo keskiajalla. Se yhdisti Kuninkaantien mereen
Espoon kirkolla ja tarjosi väylän talonpoikaispurjehtijoille. 1870-luvulla helsinkiläinen
huvila-asutus levisi Espoon rannikolle tuoden mukanaan vilkkaan laivaliikenteen. Kesäpurjehduksellaan vuonna 1889 keisari Aleksanteri III seurueineen vieraili Soukanniemellä kolmella huvialuksella kahden sotalaivan saattamana. Kieltolain aikaan (1919–32) lahdella kulkivat salakuljettajien pirtulastit.
Porkkalan vuokra-alueen naapuruus lamaannutti kehityksen vuosina 1944–56. Akateemikko Alvar Aallon saatua tehtäväkseen Espoonlahden itärannan kaavoituksen (1963) hän
esitti heti, että samaan kokonaisuuteen olisi kytkettävä myös länsiranta. Suomen Budapestiksi
nimetty 120 000 asukkaan kaksoiskaupunki ei kuitenkaan toteutunut.
Vanhan huvila- ja kartanokulttuurin lomassa elää nykyään 23 000 asukkaan moderni
kaupunkiyhdyskunta, jota kehitetään yhtenä Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta.
Kivenlahden polku
Espoonlahden keskustan polku
Läns
iväylä
Väste
Marinsatama
Marishamnen
Marinsatama
rlede
n
Kive
nlah
den
Marihamnen
tie
Kivenlahti
Stensvik
n
de
an
str
iv ks
o
Es b
Espoonlahti
Esboviken
Koulumäki
Skolbacken
nv
ka
äy
lä
Sö
onl
Espo ahd
en
tie
en
viksvä
Esbo
u
So
E
Maininki
Dyningen a
nt
ra
en
hd
a
Kipparinmäki
l
n
Skepparback
oo
sp
Ylä-Soukka
Övre Sökö ntie
o
tan
kar
Ylä
uk
an
Ra
Ristiniemi
Korsnäs
gen
Soukka
nta Sökö
tie
Sö
k
ö Strandväg e n
Soukanranta
Sökö strand
Laurinlahden polku
sv ä
So
Laurinlahti
Larsviken
ård
n
ede
köl
Krattivuori
Skrattberget
erg
Öv
Ala-Soukka
Nedre Sökö
Soukan polku
Kaupunkipolut on suunniteltu kuljettavaksi kävellen ja saattavat sisältää metsä- tai mäkiosuuksia, jotka
eivät kaikissa olosuhteissa sovellu liikuntarajoitteisille tai mahdollista kulkua esimerkiksi lastenrattaiden
tai apuvälineiden kera.
2
ESPOONLAHDEN KESKUS
(noin 4 km)
Kive
nlah
dent
ie
u
at
ak
ap
p
Es
a
u
at
im
.k
ö
Ru
or
k
Sö
j.
nk
de
lah
on
po
Es
ri k j
11
vägen
10
iks
v
bo
s
E
9
Keulaku
ja
Laurinlahden
polku
n
h de
rinla
Lau
M Mäki
Yhdyspolku
tie
onlahden
po
tie
Es
Ankkurinvarsi
3
j.
orink
Reht
19
M
. ere
nk
ulk
ija
nk
Ruo . atu
19
.
sg
vik
bo
Es
i nk
.
rn
19
2
18
12
to t.
ar
un
os
K
Espoonlahti
Esboviken
1
ntie
Maenrik sa
pp
Pu
kj.
rin
a
ipp
.
i- kj
er un
M arh
k
i raali
n
13
äylä
M
e
ahd 17
Ki
on l
po
s
E
Am
p u is
t
Martinsilta
Mårtensbro
Vä sterleden
vägen
16
.
nk
de
lah
n-
n
nr a
Stensv
iks
15
ylä
nv
Souka
Ma
u
on
av
po
kr
aa u
Es
M olk
p
n
ini
ie
kit
n
de
an
r
t
ss
vik
o
b
Ul
Kivenlahden
polku
14 Län
sivä
4
5
6 Opet
Oikopolku
1 • Espoonlahdenkatu
Espoonlahden keskuksen ytimen ja samalla
koko suuralueen keskustan muodostaa
avara kauppakatu toreineen. Espoonlahden
keskusta on vanhan Tapiolan ja Meri-Kivenlahden toteuttajan Asuntosäätiön kolmas
projekti Espoossa.
2 • Lippulaiva
Kauppakeskus Lippulaiva valmistui vuonna
1994 ja sen suunnitteli Heikki Koskelo.
Siellä on nykyään 35 liikettä, posti ja
3
R
kaupungin yhteispalvelupiste. Kauppakeskuksen laajennuspäätös hyväksyttiin marraskuussa 2004.
3 • Espoonlahden uimahalli
Osmo Sipari suunnitteli uimahallin jo 1970luvulla, mutta se valmistui asukkaiden pitkän
kampanjoinnin jälkeen vasta 1983. Uimahallissa on 50 metrin allas, lasten allas sekä
400 istumapaikkaa. Hallin tiloissa on monipuolista toimintaa kuntosalista kokoustiloihin ja tilaussaunaan.
4 • Espoonlahden
urheilupuisto
7 • Kauko Räsäsen ateljeetalo
Kuvanveistäjä, taiteilijaprofessori Kauko Räsänen asuu itse suunnittelemassaan ja rakentamassaan talossa. Ateljeetalossa on viisi ateljeeta ja tiloja vuokrataan myös nuorille
kuvataiteilijoille.
öle
Urheilupuisto on tunnettu yleisurheilun kisapaikka erityisesti
heittolajien harrastajien parissa. Siellä on lisäksi Espoon ainoa
pesäpallokenttä, katukoripallokenttä sekä lämmitettävä hiekkatekonurmikenttä. Puistossa
on myös jäähalli ja uimahalli.
Laakson kallioperässä on
mm. sinkkivälkettä, lyijyhohdetta ja rikkikiisua sisältävä malmimineralisaatio ”Soukan malmi”.
8 • Espoonlahden aluepaloasema
de
Aluepaloasema valmistui vuonna 1979. Aiemmin oli muodostettu suuria keskuspaloasemia, nyt alettiin jälleen rakentaa pienempiä
yksiköitä lähemmäs asiakkaita. Henkilökuntaa
paloasemalla on runsaat 30. Vakinaisen palokunnan reservinä toimii vuonna 1949 perustettu Sökö Sommarö FBK VPK.
n
5 • Espoonlahden
koulu ja lukio
Rehtorin
t
8 ie
9 • Espoon liiketalousinstituutti
Espoonlahden kauppaoppilaitos perustettiin
vuonna 1974 ja yhdistettiin Espoon kauppaoppilaitokseen vuonna 1997. Liiketalousinstituutti on Espoon toisen asteen kaupallisen koulutuksen päätoimipiste. Opiskelijoita
on yhteensä 1100 kahdeksassa koulutusohjelmassa. Instituutin pihalla on Kauko Räsäsen
pronssiveistos Sukkula vuodelta 1983.
Opp ilaantie
Osmo Siparin suunnittelema Espoonlahden kouluraken7
nus oli aikanaan Suomen suurin ja modernein, ensimmäinen
.
t
ttajan
luokatonta koulua varten tehty. Se valmistui vuonna 1975.
Itse koulu aloitti toimintansa
Helsingissä vuonna 1923 nimellä Helsingin
suomalainen yksityislyseo. Kun 1970-luvulla lapsimäärä Helsingin keskustassa väheni,
koulu siirtyi Espoon Soukkaan, jonka väkiluku tuolloin kasvoi voimakkaasti. Oppilaita
on nykyisessä yläkoulussa ja lukiossa yhteensä yli tuhat.
10 • Espoonlahden jäähalli
Tekojäärata saatiin Espoonlahteen vuonna
1983. Sen jälkeen alettiin puhua kattamisesta,
joka tapahtuikin 1996. Forum-jäähallissa on
paikkoja 550 katsojalle. Hallilta löytyy myös
kokoustilat ja kahvio. Jäähallin yhteydessä
toimii harjoitushalli.
6 • Koulumäen koulu
Koulumäen koulussa annetaan erityisopetusta
oppilaille, joilla on todettu oppimisvaikeuksia
tai kehitysviivästymä. Koulu toimii oppimisvaikeuksia kuntouttavan opetuksen resurssikeskuksena yleisopetuksen opettajille ja muulle
koulutusalan ammattihenkilöstölle.
11 • Hirvivaara
Vuonna 1995 valmistuneen terveysaseman
tiloissa on osa Helena Pylkkäsen Hirvivaarasarjasta, jonka hän teki 1980-luvulla eri kivimateriaaleihin hakaten.
4
12 • Uusi asutus
16 • Ulappatori
Jukka Turtiainen (Amiraalinmäki) ja Petri
Rouhiainen (asemakaavaluonnos ja muu suurkortteli) suunnittelivat suurkorttelin, jonka
rakenteellisena perusajatuksena on liikennemelulta suojaava kaupunginmuuri. Alueen
sisään on jätetty laaja viheralue.
Funkistyylinen liikekeskus valmistui vuonna
1990 suunnittelijanaan Bror Söderman.
17 • Ankkurin liiketalo
Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema
liiketalo valmistui vuonna 1986. Jalankulku on
suunniteltu tapahtuvan diagonaalisesti tontin
poikki: väylän toinen sivu on luontoa, toinen
on rakennusta. Yksityiskohdat, kuten pergolat, pehmentävät vaikutelmaa.
13 • Amiraalinmäki
Sotien jälkeen mäellä sijaitsi puolustusvoimien sähköteknillinen tutkimuslaitos. Sen
arveltiin todellisuudessa harjoittavan tiedustelua Porkkalan vuokra-alueen suuntaan:
tästä syntyi nimitys Tutkamäki.Vanha kirkkotie kulki mäen halki vielä 1940-luvulla.
18 • Kirkko
Espoonlahden kirkon suunnittelivat Timo ja
Tuomo Suomalainen ja se valmistui vuonna
1980 (laajennus 1997). Kirkossa on sisätori,
jonka läpi saa kulkea kirkon aukioloaikoina.
Salissa ja aulassa on käytetty paikalta louhittua kiveä. Merellistä henkeä tuo mm. salin
puukannatteinen katto. Kannattimet ovat
näkyvissä, sillä arkkitehdit halusivat ihmisten näkevän miten tila rakentuu. Kirkkolaiva
Alma nostettiin paikalleen vuonna 1990. Sen
rakensi Kalevi Saari 1880-luvulta peräisin
olevan kaljaasin mallin mukaan.
14 • Länsiväylä
Etelä-Espoon pääväylä on yksi Suomen vilkkaimmista teistä: sitä käyttää arkisin Helsingin rajalla yli 67 000 ajoneuvoa päivässä ja
tälläkin kohtaa yli 27 000. Ensimmäinen Länsiväylä eli Jorvaksentie avattiin vuonna 1937 ja
muutettiin moottoritieksi vuonna 1965. Länsiväylän kolmas vaihe valmistui vuonna 1995.
Länsiväylän kallioleikkauksessa on graniitissa
nähtävissä tummanpunaisia granaatteja, joista
suurimmat ovat kooltaan yli 5 cm. Granaatit syntyivät noin 1800 miljoonaa vuotta sitten,
samaan aikaan kuin ympäröivä kallio.
19 • Kipparinmäki
Kipparinmäen puoliavoimien kortteleiden
asemakaavat on suunnitellut Bror Söderman. Puiston luoteispuoliset rakennukset
piirrettiin Asuntosäätiössä energiakriisin juuri
puhjettua vuonna 1973, kaakkoispuoleiset
Keskus-Satossa.
15 • Mårtensbro
Entinen Sammalvuon koulu on nykyisin
ruotsinkielinen 350 oppilaan koulu ja päiväkoti. Rakennusten purkamisesta on päätetty:
korvaavan koulun hankesuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa vuonna 2004.
5
KIVENLAHTI (noin 4 km)
Vanha Jorvak
sen
tie
Läns
iväylä
7
t.
Kiven
lahden
tie
am
in
ar
M
Vi
lkk
u
.
po
iju
Ris
2
3
1
22
.
m
sg
ta
M
er
iva
lka
m
a
M
er
Sjö
en
str
kä
.
yn
ti
isa
v ik
en
er
11
23
St
Valo
M
5
4
Stensvik
svä
Meri
iju
po
iju
po
6
Kivenlahde
nk
10
t
sa
an
po
lku
13
14
Me
re
np
eil
i
a
rt
ivi
r
e
M
16
Ty
rs
M
21
17
20
Yhdyspolku
1 • Tiilitehdas
joista naisia 58. Stensvikiin muodostui kokonainen teollisuusyhdyskunta monine palveluineen. Alueelle rakennettiin tehtaan, pääkonttorin ja työväen asuntojen lisäksi mm.
meijeri, leipomo, raamisaha, mylly sekä paja,
ja pidettiin maakauppaa. Tyskaksen tilan hyviltä savimailta tehtaalle johti pienoisrautatie, joka jatkui satamaan.
Stensvikin maalaisympäristössä alkoi uusi
elämä, kun venäläissyntyinen kauppias Teodor
Tschetschulin perusti tiilitehtaan nykyisen
liikekeskuksen paikalle vuonna 1861. Helsingin rakentamisen ansiosta siitä kehittyi
nopeasti suuryritys: vuonna 1890 tuotanto
oli jo 2,9 miljoonaa tiiltä. Työntekijöitä oli 218
6
l
Aa
kj
ky
rs
Ty
i
or
vu
ky
rs
Ty
19
nllo k i
A a erk
m
18
M Mäki
A
15
o
llokk
Aa
ivenlahden nimi tulee keskiaikaisesta kylänimestä Stensvik. Käännös on virheellinen,
sillä Sten ei tarkoita tässä yhteydessä
kiveä. Se oli alueella asuneen kalastajan sukunimi. Hänen reviirinsä oli
Stensviken. Oikea käännös olisi siis
Steninlahti.
Stensvikin kylässä oli vuonna 1540
viisi tilaa. Vuonna 1571 niistä olivat
jäljellä Antas, Heus ja Tyskas. Kylän
kupeessa oli hansojen ja talonpoikaispurjehtijoiden liikennöimä kauppaväylä, Espoonlahti. Espoon kirkolle
johti kylätie.
kyr anta
12
en
m
m
ö
tr
24
ss
av
H
Aa
llo
nh
uip
p
an
Marinsatama
Marishamnen
ök yran ta
9
Hy
8
3 • Kartanon vellikello
Helsingin rakentamiseen kului 1800-luvun
loppuvuosikymmeninä
suuret määrät Stensvikin tiiliä. Tunnetuin
Väst
erled
Stensvikin tiilistä tehty
en
rakennus on Uspensägen
kin katedraali Katajanokalla.
stia a
llokonk.
Stensvikin tiilen tuni
k
Jäl
nuksena oli kruunattu
Aa
S-kirjain. Tiilitehtaan
i
t.
ink 25 inki
toiminta päättyi vuonna
ain
n
i
a
M
M
1939. Viimeisiä Stensvik-leimalla varustettuja
tiiliä saatiin kerätyksi tiiKivenlahti
litehtaan varastokellarin
Stensvik
ink
raunioista 1980-luvulla.
ain
M
Stensvikin kartanon vellikello on nykyisin
Kivenlahdenkadun maamerkki.
4 • Ankkuri
Järeä ankkuri Kivenlahdenkadun länsipuolella symboloi alueen merellisyyttä ja viittaa Espoonlahden vuosisataiseen laivaliikenteeseen.
5 • Ikitammi
m
ai n
Valopoijulta kohti venesatamaa kulkevan
kävelytien vasemmalla reunalla on Stensvikin
kartanon aikainen tammi.
in k
i
e
ait
nt
llo
pu
6 • Tervaleppälehto
7 • Vanha Jorvaksentie
2 • Kahvi-Kaisa
Jorvaksentien linjaus ei ollut itsestään selvä.
Vaihtoehtoina kilpailivat Leppävaara, Kuusisaari ja Lauttasaari. Jälkimmäinen valittiin
mm. siltojen määrästä johtuneen suuremman rakennusaikaisen työllisyysvaikutuksen
perusteella. Jorvaksentie eli ensimmäinen
Länsiväylä avattiin vuonna 1937 ja muutettiin moottoritieksi vuonna 1965.
Merellisen Espoon raitti on yhtenäinen
kevyen liikenteen reitti, joka kulkee rantaa
seuraten Kivenlahdesta Tarvaspäähän.
os
rn
un
.
s
apa
.sa
M
Aa
llo
nk
oh
ina
Stensvikin tiilitehdas
rakennutti talon työntekijöiden lasten koua
nt
luksi vuonna 1881.
ra
n
e
hd
Koulu toimi 1940-luvula
l
on
le asti. Vuodesta 1992
po
s
E
lähtien Kahvi-Kaisa on
Laurinlahden polku
toiminut Kivenlahti–
itie
Stensvik ry:n ja Hyökyvuoren Lapsiteatterin Asukaskahvila- ja Teatteritalona. Kahvi-Kaisan pihapiirissä oleva
toinen puutalo on alkujaan ollut koulun opettajien asuntola, Stensvikin kartanon pehtorin
asunto ja myöhemmin posti. Nyt jo vuosikymmenien ajan Postillassa ovat toimineet seurakunnan lastenkerhot. Paikalla sijaitsi aiemmin
myös Stensvikin kartanon navetta, johon majoitettiin Helsingin maa- ja merilinnoitusta rakentamaan tulleita kiinalaisia (1914–17).
Pu
j.
tu
ka
en
hd
nla
ve
Ki
lto
Kävelytie sukeltaa asutuksen päätyttyä tervaleppälehtoon, jossa viihtyvät satakielet.
8 • Porkkalan vuokra-alueen raja
Moskovassa 19.9.1944 solmitun välirauhan
ehtojen mukaisesti Suomi joutui vuokraamaan Neuvostoliitolle Porkkalan alueen
sotilastukikohdaksi 50 vuodeksi. Vuokraalueelta, johon kuului myös pieniä osia
Espoon kunnasta, evakuoitiin kymmenessä
päivässä 8 300 asukasta.
7
12 • Stensvikin
tiilitehtaan satama
Jorvaksentiellä rajapuomi oli ennen Kirkkonummelle johtavaa siltaa, joka suljettiin
kauttakulkuliikenteeltä. Rantaradan junat saivat kulkea Porkkalan läpi korvausta vastaan
vuodesta 1947 ikkunat peitettyinä.
Porkkalassa oli enimmillään 30 000 neuvostosotilasta. Vuokra-aluetta hallitsivat laivasto ja panssareiden tukemat maajoukot.
Sopimus Porkkalan palauttamisesta ja
YYA-sopimuksen jatkamisesta allekirjoitettiin
Kremlissä 19.9.1955 ja venäläiset poistuivat
22.1.1956.
Tiilitehtaan ja höyrylaivaliikenteen satama
sijaitsi nykyisen Merivalkaman päässä.
13 • Meritorin koulu
Koulu valmistui vuonna 1987 suunnittelijanaan Aarne von Boehm. Rakennus sulautuu
mittakaavaltaan ja yksityiskohdiltaan kadun
puolelta asuintalojen tavoin osaksi miljöötä.
14 • Keinoniemi
Alkuperäiseen Kivenlahti-suunnitelmaan kuului Merenpeilin edustalle rakennettava keinoniemi, jolle olisi sijoitettu kappeli, kylpylä sekä
kasino. Kaavaa sittemmin muutettiin mm. liikennemäärien kasvun välttämiseksi. Risteilyalus Espoon saaristoon lähtee Merenpeilin
laiturista.
9 • Kaupunkisiluetti
Vuonna 1961 Asuntosäätiö osti Stensvikin kartanon. Kivenlahden asemakaavoituksen pohjana oli akateemikko Alvar Aallon laatima Lounaisrannikon yleiskaavaehdotus, joka valmistui
vuonna 1966. Kivenlahden asemakaava vahvistettiin sisäasiainministeriössä vuonna 1971.
Kivenlahden kaupunkisiluetti rakentuu
professori Heikki von Hertzenin vision mukaisesti Meritornista ja kahdesta Marintornin
ja kahdesta Merimarin asuintalosta.
Kirkkonummen sillan tuntumassa elää
harvinainen uposkuoriainen.
15 • Meritori
Suunnittelija Bror Södermanin rantapatio sai
sanomalehti Uuden Suomen valtakunnallisen
ympäristöpalkinnon vuonna 1991. Aluetta hallitsee merelle avautuva tori, jonka keskipisteenä on ilmansuuntia osoittava kompassikuvio.
10 • Marinsatama
16 • Meritorni
Marinsatamassa on satoja venepaikkoja.Valopoijun asuintornien tavoin satama on saanut
nimensä Marintornien tuntumassa asuneelta
Marilta ja hänen torpaltaan (Maris torp).
Suomen toistaiseksi korkeimmassa (70 m)
asuinrakennuksessa on 22 kerrosta. Vuonna
1999 valmistuneen Meritornin suunnitteli
Simo Järvinen.
11 • Uimaranta
17 • Amfin asuntosikermä
Kivenlahdessa on luonnon hiekkaranta. Se
oli kesäisin Stensvikin kartanon väen ja tiilitehtaan työväestön virkistyskohde. Nykyäänkin paikalla on myös talvisin auki pidettävä
katettu avanto ja pukukopit.
Kivenlahden Amfi valmistui vuonna 1986
suunnittelijanaan Simo Järvinen ja Heikki
Koskelo. Portaittain merestä kohti Hyökyvuoren huippua kasvava asuntosikermä tuo
mieleen muinaisen amfiteatterin.
8
18 • Tyrskyvuori
22 • Merenkäynti
Kallio on hyvää tasalaatuista graniittia. Sen
lounaisesta kärjestä avautuu upea näköala
Espoonlahdelle. Kiviröykkiöineen ja istumakallioineen Tyrskyvuori on nuorison mielipaikkoja.
Osin katettu, pienimuotoinen kävelykatu johtaa Meriusvan koululta Meritorille. Merenkäynnin yläpäässä sijaitsee Kivenlahden kirjasto, joka aloitti toimintansa vuonna 1983.
Espoonlahden vanhin nuorisotila aloitti
Kivenlahdessa 1980.
19 • Palvelutalo Merikartano
23 • Meriusvan koulu
Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry:n ylläpitämässä palvelukeskusessa on 112 vuokraasuntoa ja dementiakoti Merihelmi. Merikartanon on suunnitellut arkkitehti Erkki Salmi.
Meriusvan koulu on teknisen keskuksen
omaa suunnittelua ja valmistui vuonna 1979.
Nykyisen koulun paikalla sijaitsi vuonna 1864
valmistunut kaksikerroksinen, puurakenteinen Stensvikin kartanon päärakennus. Kartano perustettiin 1861 yhdistämällä Antaksen
ja Tyskaksen tilat. Porkkalan vuokra-aikana
kartanossa toimi Espoonlahden rajavartioston esikunta. Kartanon lounaisrinteessä oli
asumistarkoitukseen kaivettuja ja lämpimiksi
vuorattuja maakuoppia, joissa elettiin vielä
1960-luvun puolessavälissä. Kartanon päärakennus purettiin vuonna 1977.
20 • Meripuisto
Professori Timo Penttilän suunnittelema Meripuisto oli valmistuessaan (1975) modernin
Kivenlahden ensimmäinen julkinen rakennus.
Nykyään rakennuksessa toimii kongressi- ja
koulutuskeskus Merihotelli.
21 • Hyökyvuori
Tiilitehtaalla oli orkesteri, Stensviks Hornorkester, joka soitti juhlissa ja konsertoi kesälauantaisin nykyisen Hyökyvuoren teatterin
paikkeilla.
Professori Heikki von Hertzenin aloitteesta Hyökyvuorelle rakennettiin vuonna
1983 kesäteatteri esiintymislavoineen ja
katsomoineen. Hyökyvuoren lapsiteatteri
aloitti siellä toimintansa vuonna 1985. Hyökyvuoressa toimii myös Espoon kaupungin rakennuttama asukaspuisto, jossa on ohjattua
ja vapaata toimintaa lapsille ja lapsiperheille.
Asukkaat ja järjestöt voivat käyttää vuonna
2005 valmistuneita tiloja kokouksiin, tapahtumiin ja juhliin.
Kivenlahden ylä- ja alakaupunkia yhdistää
Hyökyvuoren ali louhittu liikennetunneli.
24 • Kiinteistö oy Merisilta
Merisilta valmistui vuonna 1987 suunnittelijanaan Timo Vormala.
25 • Mainingin koulu
Mainingin koulu on Suomen ensimmäinen peruskouluksi suunniteltu rakennus. Se valmistui vuonna 1974 ja sen suunnittelivat Osmo
Lappo ja Juhani Westerholm. Uutta olivat erikoisluokat kuten av-luokka ja oppilaskunnan
huone sekä luokkien väliset lasiseinät. Koulussa on Vaisalan vuonna 2001 lahjoittama
sääasema.
9
LAURINLAHTI (noin 3 km)
5
hen
Keskustan
polku
ku
lki
jan
Esboviksvä
ge
n
ie
im
or
u
R
ku
si
Ank r in var
ja
ku
Keula
r
Kou akuja
a
Haara
kuj
2
7
ie
dent
inlah
r
u
a
L
M
Nä
kki
ontie
12
Me
re
nn
e id
Krattivuorentie
Laurinlahde
nkj.
13
11
s
Pyr
Ristiniementie
i
att
Kr
Kratti
kuja
14
8
Nä k i
1
M Mäki
re
n
k.
4
6
3
Me
tu
ka
Es
Kipparinmäki
Skepparbacken
.
rn
un
os
Pu
Kivenlahden
polku
a
d
hin
lah
ko
n
on
la lo
o
p
A
a
nt
ra
n
e
s
apa
.sa
M
ri
uo
yv
rsk
Ty
uja
yk
sk
r
Ty
ar i
9
10
tökj.
Laurinlahti
Larsviken
n
väge
snäs
r
o
K
nka
M
Soukan polku
Yhdyspolku
1 • Laurinlahden venekerho
seuraavana vuonna. Kerhorakennus valmistui
talkootyönä vuonna 1989.
Kylmän sodan suurvaltojen johtajien välinen ns. kuuma linja Washington–Moskova
kulki Suomen läpi ja sukelsi mereen nykyisen
sataman eteläreunassa. Kaapeli poistettiin
lahden ruoppauksen yhteydessä.
Veneily on aina ollut tärkeä osa laurinlahtelaisten elämää – myös Porkkalan vuokraaikana (1944–56), jolloin veneily Espoonlahdella oli luvanvaraista ja silloinkin veneillä sai
vain tunnuskilvellä varustetulla soutuveneellä.
Lahti ruopattiin ja maatuva ranta täytettiin
vuonna 1987, uudet laiturit otettiin käyttöön
10
2 • Villa Larsvik
7 • Laurinlahdentie
Valtioneuvos Konstantin Saurén rakennutti
talviasuttavan hirsihuvilan omistamansa
Stensvikin kartanon maille vuonna 1905.
Samalla rakennettiin mm. talli, vaunuliiteri
ja viljamakasiini. Sittemmin rakennusta on
jatkettu itäpäästä ja se on korotettu kokonaan kaksikerroksiseksi (nykyasun suunnitteli
Jarl Eklund). Suojeltu rakennuskokonaisuus
on lähes funktionalistinen, mutta alakerran
ikkunat ja portaat ovat selkeästi jugendtyyliä. Nykyisin yksityisomistuksessa oleva talo
saneerattiin vuosina 1978–79.
Laurinlahden huvilayhdyskunta syntyi tilan
maille, kun sen omistaja Pohjoismaiden Yhdyspankin pääjohtaja, lakitieteen tohtori Alexander
Frey lohkoi tilasta 99 tonttia vuonna 1938.
Vuonna 1977 Laurinlahdentie suoristettiin
ja levennettiin vastaamaan Espoon kaupungistumisen vaatimuksia. Sittemmin katua on
kavennettu Yhdyskunnan kirjelmien johdosta
ajonopeuksien hillitsemiseksi. Kadun varren
erilaiset talot ovat omaleimaisia.
3 • Merellisen Espoon raitti
Yhtenäinen kevyen liikenteen reitti kulkee rantaa seuraten Kivenlahdesta Tarvaspäähän.
8 • As. Oy Majakumpare
Italialaisen arkkitehtuuripalkinnon vuonna
1978 saanut Majakumpare valmistui vuonna
1971. Veljesten Timo ja Tuomo Suomalaisen
itselleen suunnitteleman paritalon lisäksi yhtiössä on myös kolmas asunto.Veljekset ovat
suunnitelleet Temppeliaukion kirkon lisäksi
esimerkiksi Espoonlahden kirkon ja nykyisen
Laurean kampuksen. Heidän arkkitehtuurilleen on tyypillistä vapaat muodot, lämpimät
materiaalit, koreilemattomuus ja maastoon
sopeuttaminen.
9 • As. Oy Merenneito
Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema
Merenneito valmistui vuonna 1983.
4 • Kivenkolo
Laurinlahden asukastilassa on mm. koululaisten iltapäiväkerho sekä vapaaehtoistyön
keskus. Kivenkoloa on mahdollisuus varata
käyttöön iltaisin tai viikonloppuisin etukäteistilauksella.
10 • Pronssikautinen
röykkiöhauta
Museoviraston kyltillä varustettu röykkiöhauta on hyvin säilynyt.
5 • Laurinlahden koulu
11 • Merenneidontie 17
Espoon teknisen keskuksen (Tuula Jussila ja
Rauno Usko) suunnittelema koulu valmistui
vuonna 1983.
Rakennus valmistui vuonna 1981 suunnittelijanaan Ilkka Salo. Kuuden talon kokonaisuus
on huomioitu kansainvälisissä arkkitehtuurilehdissä. Salo suunnitteli samantyyppisen
talon myös viereiselle tontille vuonna 1988.
6 • Merisaapas
Vanhan maantien mutkassa oli pehmeä kohta,
jota kutsuttiin Merisaappaaksi – nyt se on
kadunnimi Laurinlahdessa.
11
Laurinlahti
Larsvik
13 • Pronssikautinen röykkiöhauta
Ristinie mentie
Matalalla kalliolla asutuksen keskellä sijaitsee
pronssikautinen hautaröykkiö ajalta 1500–
500 eaa. Röykkiö on merkitty opastaululla.
Vuosien saatossa röykkiöstä on viety kiviä ja
se on osittain vaurioitunut.
Ylempänä Krattivuorella on kaksi muutakin hautaa. Itämeren edeltäjän Litorinameren pinta oli huomattavasti nykyistä Itämerta korkeammalla ja nykyiset kalliot olivat
luotoja kaukana rannasta.
Vieressä on 2004 rauhoitettu Markuksen mänty, jolla on ikää yli 300 vuotta. Ristiniementien kallioleikkauksessa on näkyvissä
kvartsinen maasälpägneissi, joka on syntynyt
sedimenttikivestä osittain sulamalla ja uudesti
kiteytymällä.
Kr
att
i
Laurinlahden
polku
Me
ren
Skrattberget toimi ennen maamerkkinä
Espoonlahdelle pyrkiville merenkulkijoille.
Tarinan mukaan taas merenneito johtaa vuorelta merimiehiä harhaan.
Krattivuorentie
12 • Merenneito-aiheinen nimistö
20
sv
snä
Kor
24
21
23
22
14 • Commune Bonum
Lohkomiensa tonttien lisäksi Alexander Frey
lahjoitti Yhdyskunnalle seurantalotontin nimeltään Commune Bonum ”asujaimiston
henkisten rientojen edistymistä palvelemaan”.
Commune Bonum -tonttia on hoidettu yhä
edelleen talkoilla.
12
SOUKKA (noin 5 km)
14
K
ku art
lm an
a on
-
tie
lah
de
nt
i
6
r
Daggb e
27
30
28
P Portaat
4
31
gss
k.
j.
ank
nr
ore
u
v
te
Kas
u
olk
np
o
n
rta
Ka
u
5
nkj.
ore
ant
atie
ukan
So
Ka s t
aton
ini
M
e Sö
v.
iks
v
kö
32
ögr.
Sök
öv.
Sök
nr
ka
ou
26
12
ösv.
10
Sök 11
3
kan
u
o
9
S de
ah
ev
n k a ari
Soukka
Sökö
S
2
ka
25
1
So u
isk ntie
Ka akso
la
0
Yl
13
Sou
k
e
n ti
33
ntie
ano
t
r
äka
tie
kan
Sou
itti
18
gen
sv ä
d
r
å
erg
Öv
P
ra
kan
Sou
Espoonlahd e
kki
Nä
eidont
ie
Sou nreitti
ka
n
ede
köl
Sö
nn
15
16
17
ylä
19
20
en
väg
pil aantie
nt.
ttaja
Keskustan polku Ope
7
a it t i
8
e
nti
no
a
t
kar
Ala
29
Yhdyspolku
1 • Soukan tori
pääväylä, joka kulkee torilta koulun ja kappelin kautta kirjastolle.
Torialueen on suunnitellut Viatek vuonna
1972. Puolisuljetulla aukiolla on vesialtaiden
ja suihkulähteen muodostama kokonaisuus
nimeltään Waves. Ostoskeskuksessa on torikauppaa ympäri vuoden. Viereisissä kiinteistöissä ovat mm. kaupungin nuortenkeskus
Aleksanteri ja Sökös ungdomslokal, joissa
nuorille on monenlaista toimintaa.
Soukanraitti on Soukan kevyen liikenteen
2 • Soukan palvelutalo
Vanhustenhuollon avopalveluyksikköön kuuluvat monipuolinen palvelukeskus ja 22 palveluasuntoa. Palvelutalon tiloja voi vuokrata
sekä järjestö- että yksityiskäyttöön.
13
3 • Soukan terveysasema
raanitalo on vastaavalla kohdalla Soukantien
toisella puolella.
Terveysasema palvelee Kaitamäen, Soukan ja
Suvisaariston asukkaita. Osa toiminnoista on
Espoonlahden terveysasemalla.
8 • Luhtikäytävätalot
Kaija ja Heikki Sirénin suunnittelemat talot
on esitelty useissa arkkitehtuurijulkaisuissa.
4 • Soukan koulu
Espoon suurin peruskoulu on valmistunut
vuonna 1971 suunnittelijanaan arkkitehtitoimisto Kari Virta. Koulu on suurin Espoon
peruskouluista: alakoulussa on runsaat 600
oppilasta. Rakennuksen ympärillä on jyhkeää
suomalaista peruskalliota.
9 • Siirtolohkare Viipurista
Iso viborgiittinen rapakivigraniittilohkare
on tullut paikalle idästä kellumalla jäävuoren mukana viime jääkauden jälkeen noin
10 000 vuotta sitten.
5 • Soukan kappeli
10 • Haarniskapinta kalliossa
Veijo Martikaisen suunnittelema kappeli
valmistui vuonna 1978. Alttariseinänä on
avattu Soukan peruskallio. Maan kamarasta
nouseva kupariristi kalliota vasten kuvastaa
turvaa elämän myrskyissä. Saarnatuolin tausta on rakennettu paikalta louhituista kivistä.
Kastemalja on Taivassalon punaista rapakivigraniittia. Urut valmisti Kangasalan urkutehdas.
Soukanahde 4 ja 6. Haarniskapinta syntyy kun
kalliolohkot liikkuvat toistensa suhteen esim.
maanjäristysten aikaan.
11 • Sembramänty
Asuntosäätiö lahjoitti Soukka-seuralle männyn, johon liittyi laatta: ”Yhteistyön merkeissä.” Soukka-seura oli sitä ennen lahjoittanut Asuntosäätiölle kiven, jossa puolestaan
oli teksti ”Maisemakaupungin tervehdys puutarhakaupungille”. Soukka-seura istutti puun
keväällä 1970 Soukantien itäpuolelle kevyen
liikenteen väylän varteen. Laatta kivineen on
sittemmin kadonnut, mutta mänty on jäljellä.
6 • Kallioleikkaus
Soukan kallioperän erikoisuus on punaista
graniittia nuorempi, poimuttunut tumma
juoni, joka on näkyvissä koko Etelä-Soukassa
mm. Alakartanontien länsipäässä, Kastevuorenraitilla ja voimakkaasti poimuttuneena
kirjaston bussipysäkin veteraanitalon puoleisessa kallioseinämässä.
12 • Atriumtalot
Etäällä toisistaan sijaitsevien kolmen samantyyppisen talon kokonaisuus on aseteltu suoraan linjaan Soukantien varteen. Atriumtalot
suunnitteli Heikki ja Kaija Sirén.
7 • Soukan kirjasto
Kirjasto ja työväenopiston toimipiste ovat liiketalon ylimmässä kerroksessa. Soukan vete-
14
13 • Suojatie
toimii Lounaisrannikon Ratsastuskoulu, ja siitä hieman etelään kummulla on Öfvergårdin
kartano. Talot mainitaan jo vuoden 1540
kartassa. Molempien päärakennusten vanhimmat osat ovat 1830-luvulta. Öfvergårdin
kivinavetta rakennettiin vuonna 1872. Tilojen maat on sittemmin myyty, mutta kantatilat ovat edelleen sukujen hallussa. Öfvergård
toimi kiinalaisten metsätyömiesten sairaalana
Helsingin linnoitustöiden aikaan (1914–17),
kun venäläiset hakkauttivat kaikki tilan metsät. Kiinalaisten muistoksi on nimetty heidän
tekemänsä Soukanniityn ja Soukansalmentien
yhdistävä Kiinalaistenpolku. Öfvergårdin ja
Yläkartanontien välissä on 1870-luvulla istutettu, ja vuonna 1975 rauhoitettu tammi.
Perimätiedon mukaan Soukan alkuaikoina
Soukka-seura maalasi katuun salaa yöllä suojatien, kun kunnallishallinto ei saanut sitä aikaan.
14 • Soukan seurakuntakoti YKKI
Soukkalaisten ”alkukirkko”, jossa jumalanpalvelukset pidettiin ennen kappelin valmistumista. Uudenvuoden päivänä 1975 Helsingin
piispa Aimo T. Nikolainen vihki seurakunnalle kuuluvan yläkerran kirkkotilaksi ja perimätiedon mukaan vahingossa samalla koko
rakennuksenkin.
15 • Hiilimäki
Lähiseudun merkittävin pulkkamäki ja mäenlaskupaikka talvisin. Vuonna 1995 mäestä löydettiin röykkiöhauta.
19 • Sökövikens skola
Espoon teknisen keskuksen (Reijo Ahtiainen)
suunnittelema koulu valmistui vuonna 1994.
Koulun pohjoispuolella on Espoon pitkäaikaisen kaupungininsinöörin Martti Tieahon
aloitteesta vuonna 2004 rauhoitettu Martin
mänty, jolla on ikää 300 vuotta. Koulun eteläpuolella on leikkipuisto.
16 • Taidepuisto
Soukanreitin risteyksen ja Ystävyyden sillan
välissä on taidepuisto, jossa on vaihtuvia
näyttelyitä.
17 • Ystävyyden silta
Vuonna 1994 valmistuneen sillan suunnitteli
taiteilija Urmas Arike Tallinnan Nõmmesta,
joka on Espoon ystävyyskaupunginosa.Vanha
kirkkotie haarautui näiltä paikkeilta Sökön
maantieltä kohti Espoon kirkkoa vielä 1940luvulla. Se on edelleen nähtävissä kevyen
liikenteen väylänä.
18 • Soukanlaakson kartanot
Sökön kylän laaksoa hallitsee Soukanpohjan
kartano (ent. Nedergård), jonka tallialueella
15
20 • Madamsbacken
Madamsbacken on saanut nimensä rinteellä
asuneen matamin mukaan. Keskellä rinnettä
sijaitsi aiemmin kylälle tärkeä lähde. Nyt paikalla näkyy 1970-luvun aluerakentaminen
talojen rivimäisyytenä, kontrastina ylempänä
mäellä sijaitseville Laurinlahden yksittäistaloille.
21 • Villa Korsnäs
toja. Niiden takana on Perjantaiseuran vapaaajanviettopaikka. Talojen läheisyydessä on
pieni kumpu, jossa ennen poltettiin tiiliä talojen omaan tarpeeseen. Pienessä poukamassa
oli ennen kylän tilojen yhteinen laituri. Nykyinen on yksityisen venekunnan ylläpitämä.
Johtaja Bertel Björkman rakennutti funkistyylisen huvilan vanhemman hirsirungon
päälle vuonna 1935. Jarl Eklundin suunnittelema rakennus on viime vuosina läpikäynyt täydellisen korjauksen. Niemellä oli
jo vuonna 1872 huvilarakennus ja sitä pidetään yhtenä Espoon vanhimpana huvilapaikkana. Villa Korsnäsiä ympäröi suurehko
puistoalue.
26 • Monte Bello
Arkkitehti Yrjö Vaskinen rakennutti kauniiksi
kukkulaksi kutsumalleen paikalle viisi hauskannäköistä ja eriväristä funkistyylistä kesämökkiä. Rannassa oli yhteinen saunarakennus. Nykyinen rivitaloasutus on muodostunut
1970–80-luvuilla.
22 • Ristiniemi
Paikka on ilmeisesti saanut nimensä niemekkeellä olleesta rististä, joka pystytettiin haaksirikon tai hukkumistapauksen muistoksi. Salmen toisella puolella on kolme saarta, joita
kutsuttiin Skotlanniksi, Englanniksi ja Irlanniksi.
27 • Klobbenin
venevalkama ja uimaranta
Manner-Soukasta johti aiemmin puinen silta
Pikku-Klobbenin saarelle. Saarella oli komea
puinen höyrylaivalaituri, venevaja ja uimakoppi. Keskellä saarta asui kalastaja-vartija
pienessä punaisessa mökissä, jonka paikalla
on nykyisin Soukan Venekerhon paviljonki.
Kieltolain 1919–32 aikana paikka oli tärkeä
salakuljetetun viinan lastauspaikka. Klobbenin pohjoisrannalla on avantouintipaikka ja
kopit.
23 • Höyrylaivalaiturin
jäännökset
Helsingin kasvu ja kesähuviloiden rakentaminen pitkin Espoon rannikkoa synnytti säännöllisen höyrylaivaliikenteen kaupunkiin jo
1870-luvulla. Tätä Sandvikin laituria käytettiin laivojen yöpymiseen.
24 • Santalahden niemeke
28 • Staffan
Niemekkeellä sijaitsi aiemmin kalastaja Theodor Holmbergin tila, jolla oli navetta, heinälato ja varasto. Nykyisin paikalla on surffaajien tukikohta. Rantapensaikosta on löytynyt
rauhoitettu hopeapajun kääpiökoi.
Makkarlahden takana häämöttävällä Staffanin saarella (suuri punainen talo) oli laajalti
tunnettua puusepänverstastoimintaa vuosina 1886–1932. Nykyään saarella toimii
Norman Nordbergin veneveistämö ja korjaamo. Vuonna 1941 Staffanilla koulutettiin
neljätoista nuorta virolaista tiedustelijoiksi.
He toimivat Neuvostoliiton miehittämässä
Virossa lähettäen tietoja Suomeen.
25 • Soukanlahden
eteläinen ranta
Soukka-seura ylläpitää rantaniityllä Espoon
kaupungilta vuokraamalla alueella viherpals-
16
29 • Kasavuori
32 • Soukan asukaspuisto
Vuori on ilmeisesti saanut nimensä tulista
(kasoista), jotka sytytettiin varoituksena
muille kylille vainolaisen lähestyessä. Talvisodan aikana huipulla oli tähystystorni, josta
lotat valvoivat ilmatilaa ja ilmoittivat viholliskoneista Helsinkiin.
Soukan alueen asukaspuisto, ”Purtsa”, entinen
leikkipuisto, on ollut vehreässä Puropuistossa
20 vuotta ja tunnetaan Puropuiston nimellä.
33 • Soukan kelomänty
30 • Villa Miniato
Eliel Saarisen suunnittelema ja Knut Selinin
rakennuttama Villa Miniato valmistui vuonna
1904. Rakennustaiteellisesti se on Espoon
arvokkain asuinrakennus ja edustaa samaa
tyyliä kuin hieman aiemmin valmistunut kansallisromanttinen Hvitträsk. Talon julkisivut,
kiinteä sisustus, huonekalut ja ympäröivä
luonnonmaisema muodostavat yhtenäisen
kokonaisuuden. Arkkitehtonisia vaikutteita
on saatu karelianismista, keskiaikaisista linnoista ja jugendista. Keskeinen tila on kahden kerroksen korkuinen halli, jota kiertää
lehteri. Rakennuksessa on useita erikoisia
kaakeliuuneja.
Salaneuvos Alfred Nyberg osti Villa Selinin
1905 ja nimesi sen San Miniaton kaupungissa
Italiassa sijaitsevan kappelin mukaan. Miniato
peruskorjattiin ja entisöitiin vuosina 1981–83.
Tontti on nykyisin jaettu.
Noin 450-vuotiaalla täysin kelottuneella männyllä on korkeutta 20 m ja ympärysmittaa
300 cm. Kaupungin maalla sijaitseva mänty
rauhoitettiin vuonna 1969.
31 • Makkarlahti
Muistona Miniaton loistosta rannan tuntumassa seisoo rivi vanhoja hopeapajuja, joiden läheisyydessä aikoinaan oli tenniskenttä
ja upea omenapuutarha. Makkarlahti oli kyläläisten uimaranta. Nykyään siellä on yksityisen venekerhon venelaituri.
Merellisen Espoon raitti on yhtenäinen
kevyen liikenteen reitti, joka kulkee rantaa
seuraten Kivenlahdesta Tarvaspäähän.
© Espoon kaupunki
Toimittanut: Pauli Saloranta
Editointi ja ulkoasu: Onnion
Painatus: Libris 12.2005
Esite on saatavilla myös ruotsiksi.
17
Näe ja koe kaupunki.
Espoon kaupunkipolut -esitesarja avaa näkökulmia omaleimaiseen
ja monikerroksiseen kaupunkiin. Kaupunkikeskuksissa kiertelevillä
poluilla on läsnä historia ja nykypäivä, vireä kaupunkikulttuuri eri
muodoissaan sekä rikas luonto.
Esitesarja sisältää kaikkiaan 19 polkua Espoon viidessä kaupunkikeskuksessa, joita ovat Espoon keskus, Leppävaara, Tapiola, Matinkylä ja Espoonlahti. Kaupunkipolut-sarja on tarkoitettu nykyisille ja
entisille espoolaisille, Espoosta kiinnostuneille vierailijoille ja
erityisesti kaupungin uusille asukkaille.
Poluilla tavataan!
Yhteistyössä
Espoon kaupunki www.espoo.fi
Uudenmaan liitto www.uudenmaanliitto.fi
Suomen Kotiseutuliitto www.suomenkotiseutuliitto.fi
Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto www.intsys.fi/ekyl
Kivenlahti–Stensvik ry www.intsys.fi/kivenlahti-stensvik
Laurinlahden Yhdyskunta
Soukka-seura www.intsys.fi/soukka-seura
Espoonlahden seurakunta www.espoonlahdenseurakunta.fi
www.espoo.fi/kaupunkipolut