SATAKIELI - Vantaan Steinerkoulu

SATAKIELI
Jäsentiedote 2 • 2011
V A N T A A N S E U D U N S T E I N E R K O U L U
STEINERPÄIVÄKODIT METSÄTÄHTI, PIKKUKARHU JA POHJANTÄHTI
lukuvuosi 2010–2011 vantaan seudun steinerkoulussa
Luokanopettajat
1. Oksanen Tuomo
2. Helenius-Talvitie Mervi
3. Luotonen Mika
4. Hertell Liisa
5. Numminen Ewy
6. Kaivola-Karvinen Tiina
7. Nieminen Paula
8. Perkiömäki Sirpa
Onnea kevään 2011
ylioppilaille!
Jormola Aarni
Kolttola Jenna
Lehtinen Juulia
Oikarinen Aaro
Oikarinen Juho
Palonen Samuli
Porthén Viivi
Aineenopettajat
Federer-Rahkonen Claire
Honkavirta Kosti
Järvelä Outi
Kaartinen Eveliina
Kannisto Riina
Kautiainen Anne
Kiskola Anu
Koivumies Sanna
Koskimies Kai
de Leeuw van Weenen Pia (hoitovapaa)
Lukkarila Sinikka
Mailander-Jauhiainen Mia
Paalasmaa Jarno
Rousu Outi
Selvenius Maija
Telsavaara Pauli
Uusimäki Jukka
Vitikka Marja-Leena
Ylimartimo Laura
Peruskoulun jakauma kunnittain
Hausjärvi 1
Nurmijärvi 4
Helsinki 5
Sipoo 15
Järvenpää 11
Tuusula 34
Kerava 28
Vantaa 105
Mäntsälä 3
Muu opetushenkilöstö
Hirvelä Heidi
Laine-Wager Kirsi
Peltonen Sirppa
Toiviainen Mia
Lukion jakauma kunnittain
Helsinki 4
Sipoo 3
Järvenpää 5
Tuusula 9
Kerava 11
Vantaa 29
Pornainen 1
Muu henkilökunta
kouluisäntä Ilkka Hänninen
siviilipalvelumies Antti Hakama
kanslia: taloussihteeri (osa-aikainen)
Teija Sideri, koulusihteeri Ritva Seuna
keittiö: Kari Hakkarainen, Hannele Kuusisto, Sanna Nuorala
terveydenhoitaja Nina Lindholm
koululääkäri Paula Nyman
terapialääkäri Sauli Siekkinen
siivous: Pohj. Rakennushanke & Best
Oy/ Kaija Uzun
Kouluajat
Syyslukukausi 16.8–22.12.2010
korvaava koulupäivä
la 25.9. keski-aikamarkkinat
syysloma viikko 42
joulujuhla 22.12.
Oppilasmäärä 268
(peruskoulu 206 ja lukio 62)
Oppilasmäärä luokittain:
1. lk 25 8. lk 17
2. lk 26 9. lk 28
3. lk 21 10. lk 19
4. lk 20 11. lk 10
5. lk 24 12. lk 22
6. lk 24 13. lk 11
7. lk 21
Kevätlukukausi 10.1.–4.6.2011
korvaava koulupäivä
22.1. Avoimet ovet
hiihtolomaviikko 8
korvaava koulupäivä
26.3. eurytmiakatselmus
kevätjuhla 5.6.
Johtokunta v. 2011
Varsinaiset jäsenet
Salonen Juulia puheenjohtaja
Palviainen Jaana varapuheenjohtaja
Anttila Jyri
Colliander Laura
Jormola Jukka
Ojala-Kinnunen Kirsi
Mouhu Tommi
Pohjalainen Soili
Sarström Rainer
Tikkanen Maila
Uusimäki Asko
Vuorinen Juha
opettajajäsen
Varajäsenet
Gustafsson Jouni
Hietala Juha
Jetzinger Jaana
Jetzinger Uli
Pitkänen Tuuli
Vuorinen Tuija
Johtokunnan alaiset työryhmät
kokoonkutsujineen
Iltapäiväkerhoryhmä
Colliander Laura
Johtokunnan valmisteleva ryhmä
Salonen Juulia
KuHa Kulttuuri- ja harrasteryhmä
Mouhu Tommi
Organisaatioryhmä
Jetzinger Uli
Raharyhmä
Vuorinen Juha
Rakennusryhmä
Sarström Rainer
Tiedotusryhmä
Jetzinger Jaana
Vanhempainkunta
Ojala-Kinnunen Kirsi
a
8. luokk
si
it
tulk
W illiam earea.
Shakesp –13.
Sivut 12
pääkirjoitus
Tämän kädessäsi olevan numeron myötä jätän haikeat hyvästit
Satakielen toimittamiselle ja annan tilaa toisille. Toivon näin lehden
uudistuvan ja löytävän jälleen uutta ilmettä.
Hyvin sujuneesta yhteistyöstä kiitän eityisesti Niina Mälkiää, joka
omasta puolestaan luovuttaa lehden taittamisen edelleen uusille
tekijöille. Kiitän myös kaikkia niitä, jotka tavalla tai toisella ovat
auttaneet juttujen hankinnassa vuosien varrella.
Ja ennen kaikkea kiitän sinua, arvoisa lukija!
Virkistävää ja rentoa kesää!
Tuomo Oksanen
Sisällysluettelon
ja yhteystiedot löydät lehden viimeiseltä sivulta.
lukuvuosi 2010–2011
JOHTOKUNNAN KUULUMISIA
Lukuvuosi on päättymässä ja kesälaitumet odottavat. Tässä vielä terveisiä
johtokunnan kokouksista tältä keväältä:
Kouluyhdistyksen kevätkokuksessa hyväksyttiin vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä myönnettiin vastuuvapaus johtokunnalle.
Koulun nettisivut uudistuvat. Uudet sivut palvelevat entistä paremmin
tiedotuskanavana sekä ulospäin että koulun perheille. Uudet sivut tulevat
käyttöön kesän aikana.
Olemme saaneet opetushallitukselta 9000 euron avustuksen kerhotoiminnan kehittämiseen. Syksyllä tulossa uusia harrastuskerhoja!
F-rakennuksen suunnitelmat etenevät monella taholla: Ely-keskuksen ja
Uudenmaan liiton edustajat kävivät koululla 27.4.2011 arvioimassa
F-rakennuksen rakentamisen kiireellisyyttä. Rakennusryhmä puolestaan
kävi tutustumassa Tampereen steinerkoulun rakennuksiin ja arkkitehti
Maarit Holttinen on tehnyt uudet luonnokset rakennukselle. Luonnosten
pohjalta käydään keskustelua ja hiotaan suunnitelmaa vielä paremmaksi.
Rajakulmantien puoleisen parkkipaikan muuttamista turvallisemmaksi
selvitetään. Tien päätyyn tulossa mahdollisesti kääntöpaikka tai parkkipaikalle läpiajomahdollisuus.
Kesän suursiivoukset lähestyvät. Opettajat tiedottavat vanhemmille
mahdollisesta avun tarpeesta, kuten kukkien ”kesähoidosta” tai verhojen ja
mattojen pesusta.
Koulu aloittaa iltapäiväkerhotoiminnan koulun tiloissa syksyllä. Ohjaajien
rekrytointi on käynnissä.
Muistakaa osallistua ja ilmoittautua kesän talkoohommiin! Seuraa ilmoittelua sähköpostissa, nettisivuilla ja reppupostissa.
Koululla on vilskettä kesäkuussa heti koulutyön loputtua: Samalla viikolla
koulussa majoittuu Hollanti-koulu ja Snellman-korkeakoulun opiskelijaryhmä. Lisäksi koululla toimii kesäleiri kahden viikon ajan.
Johtokunnan puolesta,
Juulia Salonen pj.
[email protected]
ensimmäinen kouluvuosi
Huhtikuun lopussa ensimmäisen luokan oppilaat saivat tehtäväkseen kirjoittaa
lyhyitä tekstejä ensimmäisestä kouluvuodestaan. Heidän piti kertoa, mistä aineista
he ovat erityisesti pitäneet ja millaiselta koulunkäynti ylipäätään on tuntunut.
Ensimmäinen luokka leikkii ”sokeaa isäntää ja laiskaa renkiä”.
Minä pidän eniten käsitöistä ja opettajan halaamisesta. Piirtäminen on
myöskin kivaa ja uskonto. Tykkään
myös englannista, saksasta ja laulamisesta.
Sofia
Koulussa on ollut kivaa. Minä olen
oppinut aika paljon. Minä olen pitänyt
kaikesta, mutta eniten olen pitänyt
käsitöistä. Minä olen saanut paljon
uusia kavereita. Poikienkin kanssa on
ollut kiva leikkiä. Minusta on ollut
kivaa käydä uimahallissa. Minä olen
tykännyt käydä metsäretkillä. Minä
olen tykännyt laulaa ja soittaa huilua.
Laura
Olen tykännyt maalata ja myös tehdä
käsitöitä. Matematiikan laskut ovat
olleet sopivia, ja kirjoittaminen on
sujunut yhä paremmin. Lempiruokani
koulussa on kalapuikot ja perunamuussi.
Noora
Olen tykännyt käsitöistä ja huilunsoitosta.
Aatos
lukuvuosi 2010–2011
Koulussa on ollut kivaa, kaikki on ollut
hauskaa. Kavereitten kanssa on voinut
tehdä kaikkea hauskaa, ja keinuminen
on ollut todella kivaa. Olen oppinut
paremmin lukemaan ja kirjoittamaan.
Olen tykännyt kaikista luokkatovereistani ja kaikista tunneista.
Aino K.
Minä tykkään tehdä pihkaveneitä
koulun lätäkköön. Minun lempituntini
on käsityö. Leikin yleensä Aatoksen,
Atson ja Sebun kanssa. Kerran leikittiin koko luokan kanssa poliisia ja
rosvoa!
Ohto
Minä tykkään piirtää ja maalata. Tykkään
myös matematiikasta ja huilunsoitosta
ja kaikesta.
Loviisa
Minä olen tykännyt olla ulkona ja
olen tykännyt myös uimisesta. Olen
oppinut lukemaan. Tykkään piirtää ja
tehdä laskuja.
Ropi
Olen saanut koulusta kivoja kavereita.
Tykkään käsitöistä. Leikin useimmin
Jennan kanssa. Olen tykännyt myös
uimisesta. Minulla on kiva opettaja.
Tiiu
Minä tykkäsin tehdä käsitöitä. Sain
uusia ystäviä. Minä leikin yleensä
maailmanvalloitusta. Minä tykkäsin
retkistä.
Atso
Minä olen tykännyt käsitöistä ja siitä
kun piirrettiin oma kuva. Olen saanut
kaverin nimeltä Taija. En yleensä syö
paljoakaan. Opin koulussa tavuttamaan.
Aino M.
Minä olen tykännyt muotopiirustuksesta, maalaamisesta, piirtämisestä,
huilunsoitosta, laulamisesta ja uskonnosta.
Jenna
Kuvat: Tuomo Oksanen
Ulkona voi leikkiä vaikkapa mustekalaa.
Kuva: Stock Xchng
yökoulu täysikuun aikaan
Toinen luokka vietti jännittävää
torstai-iltaa 17.2.2011. Pulkkien kyydissä vedettiinkin tällä kertaa patjoja,
makuupusseja ja reppuja.
Pulkat tyhjentyivät ylimääräisistä
tavaroista, kun oppilaat etsivät
luokkatilastamme itselleen sopivat
makuupaikat. Tämän jälkeen oppilaat menivät pulkat kolisten koulun
läheisyydessä olevaan Kuusimäkeen.
Vauhdikasta kyytiämme valaisi vain
pimeällä yötaivaalla kumottava
täysikuu, ja paukkuva pakkanen säesti
rytmikästä menoamme.
Mäen laskusta siirryimme hiljaiseen
ruokalaamme nauttimaan iltapuurosta.
Tämä kokemus oli varmasti vertaansa
vailla, sillä tähän vuorokaudenaikaan
ruokalassamme oli varsin hämärää ja
hiljaista.
Iltapuurosta kylläisinä matkasimme
omaan koulurakennukseemme
iltapesulle. Iltatoimien jälkeen
kurkistelimme vielä suurista luokkatilamme ikkunoista kirkasta yötaivasta.
Iltasadun aikaan alkoi jo kuulua unista
tuhinaa. Vähitellen raukeus tarttui
myös niihin oppilaisiin, jotka olivat
arvelleet valvovansa koko yön.
Aamulla oppilaat heräsivät huilun
kaihoisaan soittoon. Onnellisesti
huokaisten tuumasimme, että tällä
kertaa kukaan ei ainakaan myöhästynyt koulusta, kun olimme jo valmiiksi
luokkatilassamme. Aamutoimien
jälkeen siirryimme nauttimaan
ruokalaamme aamupalaa. Väsymystä
oli hieman ilmassa, mutta kokemus
oli kuitenkin sen arvoinen. Yökoulustamme tallentui taas mieliimme
ja aikavakan sivuille yksi yhteisistä
muistoistamme.
Mervi Helenius-Talvitie
lukuvuosi 2010–2011
kolmannen luokan
metsätyöpäivä
Meidän luokka pääsi tutustumaan
”miesten hommiin” (niin kuin eräät
innokkaat oppilaat asian ilmaisivat)
3. luokan rakennusprojektin yhteydessä. Samoin tehtiin myös 150 vuotta
sitten Metsälän tilallakin parhaimpien
paukkupakkasten aikoihin. Puiden
ollessa kovien pakkasten kuivaamia,
lähtivät maatilojen miehet hirsien
kaatoon.
Meidän 3-luokkalaisten tavoitteena
on kevään aikana harjoitella hirsien
käsittelyä kaatamisesta rakentamiseen
asti. Nyt olemme päässeet harjoittelemaan puun kaatamista kahteen kertaan
oikean metsurin opissa Pohjois-Sipoon
kuusikossa. Laurin hyvällä opastuksella
ja Tepsu-koiran avustuksella 3-luokkalaiset osaavat nyt kaataa, karsia ja pätkiä
puut todella hienosti. Kohtalainen kasa
kolmen metrin pituisia harvennuskuusia odottavat työrupeaman seuraavaa
vaihetta. Tässä oppilaiden tunnelmia
ensimmäisen kaatopäivän jälkeen:
Me kaadettiin puita meidän ryhmän
kanssa. Ryhmään kuului: Eetu,
Tuomas M., Otava ja tietenkin minä.
Me kaadettiin kahdeksan puuta. Ai niin
oli isäkin mukana. Sitten me syötiin
makkaraa ja juotiin mehua. Sitten me
lähdettiin kotiin. Se oli yksi hauskimmista koulupäivistä.
Tuomas C.
Meidän luokka meni metsätöihin puita
hakkaamaan. Kun me tultiin sinne
kaikki menivät heti Tepsu-koiran luo.
Me vietiin reput nuotiopaikalle ja sitten
kuunneltiin ohjeet, eli kuultiin miten
puita kaadetaan. Me mentiin ryhmiin
ja meidän piti löytää puita, joissa on
punainen nauha. Ensiksi otettiin kirves
ja otettiin alaoksia pois. Sitten sahattiin
pieni vako puuhun. Sitten otettiin kirves ja hakattiin niin kauan puuta pois,
ettei vakoa enää näkynyt. Sen jälkeen
otetaan saha ja sahattiin puu melkein
kokonaan ja sitten se kaadettiin. Sen
jälkeen puu karsittiin ja kannettiin
kasaan. Sitten me lähdettiin takaisin
koululle.
Heidi-Maria
Ajoimme metsään. Ensin Lauri näytti
miten puu kaadetaan. Sitten meidät
jaettiin ryhmiin. Meidän ryhmän
johtaja oli Heidi ja siihen kuuluivat
Reetta, Saana, Laura ja minä. Sitten
Tuulikki tuli vähän myöhässä ja sitten
oli tauko, jossa paistettiin makkaraa ja
minä join myös teetä. Meidän ryhmä
kaatoi viisi puuta. Minulla oli kirves ja
vesuri. Lopuksi sanoimme loppurunon
ja Mika jakoi kaikille domino-keksit.
Sitten ajoimme koululle ja äiti haki.
Åsa
Oltiin metsän kaato hommissa.
Tuulikki ja minä kaadettiin kaksi puuta
ja me karsittiin kaikki oksat ja sahalla
mitattiin kolme metriä ja sahattiin
se kolme metriä pois. Kivointa oli
metsähommissa huutaminen kun puu
kaatuu ja oksien karsiminen ja se että
metsänomistajalla oli niin ihana koira.
Kaisla
Tulin kouluun, valittiin kyydit ja sain
Emilin serkun kyydin, siinä kyydissä
oli: Eetu, Nikolai ja Emil. Sitten kun
oltiin perillä metsässä, niin metsuri
opetti miten kaadetaan puu. Sitten
meidät jaettiin ryhmiin ja jokaiseen
ryhmään tuli yksi aikuinen. Meidän
ryhmään tuli: Lassi, Emil, Jasper ja
minä itse. Sitten me mentiin kaatamaan
puita. Puu piti ensin kaataa, sitten
karsia ja pilkkoa kolmen metrin osiin.
Sitten oli evästauko. Evästauon jälkeen
mentiin taas kaatamaan puita. Lopuksi
me laskettiin kuinka monta puuta oltiin
kaadettu.
Tulokseksi tuli 9 puuta. Sitten me
ajettiin samoilla kyydeillä kouluun.
Eeti
Minä kaadoin puun kirveellä ja sahalla.
Sitten kun se oli kaadettu, se karsittiin vesurilla. Sitten kun oltiin tehty
hommat, mentiin tauolle. Mukavinta oli
se kun sai kaataa puun ja se kun oltiin
nuotiolla ja paistettiin makkaraa. Sillä
metsänomistajalla oli ihana koira.
Auratar
Meidän luokka lähti metsätöihin vanhempien kyydeillä. Ensin Lauri näytti
miten puu kaadetaan ja karsitaan, sitten
me karsittiin se puu loppuun. Sitten me
sahattiin vähän sitä puuta ja hakattiin
kirveellä lovi, sitten se puu sahattiin
toiselta puolelta silleen että siihen jää
sarana, sitten sitä työnnettiin ja sitten
se puu kaatu. Kun se oli karsittu, niin
se sahattiin kolmen metrin kokoisiksi
pölkyiksi ja kannettiin ne pinoon.
Reetta
Kuva: Tuomo Oksanen
Hirsistä nousee hyvää vauhtia
komea rakennus koulun pihalle.
lukuvuosi 2010–2011
kohokohtia
viidenneltä luokalta
Luokka esitti Saapasjalkakissan.
Näytelmän tekeminen oli kivaa!
Yhteistyö luokan ja opettajien kanssa
sujui hyvin. Näytelmän tekoon ja näyttelemiseen liittyvät asiat oli helppo oppia,
kun teki tarpeeksi työtä. Kivointa oli,
kun sai naurattaa ihmisiä. Helpointa oli,
kun ei ollut liikaa vuorosanoja. Välillä
oli vaikeaa muistaa kummasta ovesta
piti mennä ja koska.
Sofia
Autoimme toisiamme näytelmän teossa.
Vuorosanat oli helppo oppia. Kivointa
oli itse näytteleminen.
Peppi
Kuvat: Ewy Numminen
10
Keskiviikko oli tosi kiva päivä.
Seikkailijan niksikoulu oli parasta
tänään. Oli tosi kivaa!
Leirikoulussa luokka oli 2.5.-5.5.
Eerikkilän urheiluopistossa Forssan
lähellä. Jännittävään vuoteen kuuluivat
myös Olympialaiset Espoon koulun
kanssa toukokuun lopulla.
Alina
Eerikkilässä oli tosi kivaa. Siellä oli
hyvää ruokaa. Bingosuunnistus oli
kivointa! Kävin järvessä uimassa.
Siellä oli kylmää vettä! Meillä oli yhteistä illanviettoa ja se oli kivaa.
Jasmin
Mahtava paikka tämä Eerikkilä!
Ohjattuna tekemisenä oli esim.
polttopalloa, yleisurheilua, jousiammuntaa, uimista ja koripalloa. Ruoka
oli tosi hyvää. Minulle sattui pieni
venähdys, mutta mitäs pienistä! Minä
tykkäsin eniten uinnista.
Anni
Olimme leirikoulussa Eerikkilässä
luokan kanssa. Siellä oli mukavaa.
Pelasimme jalkapalloa, polttopalloa,
ammuimme jousipyssyillä ja meillä
oli bingosuunnistusta. Uimme ja
saunoimme. Viimeisenä iltana uimme
järvessä. Ruoka oli tosi hyvää!
Ville
11
lukuvuosi 2010–2011
kahdeksas luokka lavalla
Kahdeksas luokka esitti huhtikuussa Shakespearen näytelmän Juhannusyön uni.
”Eipä kulu kauan
kun yö nielee päivät,
ja yöt itse uneksivat
pois tuon ajan;
silloin kuu,
taivaallaan kuin hopeinen jousi,
näkee meidän juhliemme illan.”
Esitimme näytelmän nimeltä Juhannusyön uni. Sen tunnetumpi nimi on
Kesäyön unelma, ja sen on kirjoittanut
William Shakespeare.
Näytelmän tapahtumat tapahtuvat
Ateenassa ja sen laajoissa metsissä.
Näytelmässä ihmisten ja keijujen maailma
sekoittuu, kun keijukuningas sekantuu
Puckin (kelpo menninkäinen) kanssa ihmisten rakkaushuoliin aiheuttaen samalla
12
sekamelskan. Lopuksi kaikki kääntyy
parhain päin, mutta alusta loppuun on
aina pitkä matka. Tällä kertaa siihen
sisältyi taikuutta, ihmisaasi, ilkeitä menninkäisiä, keijuja, hieman yksinkertainen
näytelmäseurue sekä kuninkaallisia.
Näytelmässä oli paljon rooleja, joten
mikään niistä ei ollut periaatteessa
päärooli.
Näytelmän harjoitteleminen ja kaikenlainen sen parissa työskentely oli ihan
mukavaa, ja tavallisuudesta poikkeavaa.
Oma roolini, Puckin rooli, oli hauska
ja värikäs osa näytelmää. Oli myöskin
mukavaa irtoutua arjesta ja eläytyä
näytelmän maailman huolettomuuteen.
Aarni (Puck)
Kuvat: Sirpa Perkiömäki
Teimme näytelmän Juhannusyön uni.
Aluksi luimme näytelmää luokassa ja
jaoimme roolit. Minun piti ollaa palkeidenpaikkaaja Paavo Puhku., joka esitti
myös naista, Thisbeä.
Mielestäni näytelmänteko oli yksi
hauskimmista projekteista tänä
vuonna. Esityksiä meillä oli kolme.
Näytökset menivät hyvin ja yleisölläkin
näytti olevan ihan hauskaa.
Elias (Paavo Puhku/Thisbe)
Saimme tietää noin kuukausi ennen
harjoitusten alkua roolimme. Itse sain
esittää keijukunigatar Titaniaa. Harjoittelimme näytelmää kolme viikkoa intensiivisesti. Meidän piti oppia mahdollisimman nopeasti omat vuorosanat ulkoa,
sillä vasta sitten pystyimme kunnolla
heittäytymään näytelmään.
Minusta oli ihanaa näytellä Titaniaa.
Mietin ja keksin hänen historiansa ja
siksi oli helpompaa olla hänen osassaan.
Tiesin tavallaan hänen menneisyytensä,
kun olin rakentanut sen näytelmässä
olevien asioiden perusteella.
”Käsikkäin kun lennetään,
kerro, kuinka kävikään
niin että tänne nukahdin
kuolevaisten joukkoon minäkin.”
Anna-Sofia (Titania)
13
lukuvuosi 2010–2011
luovaa rakentelua
arkkitehtuurin historiassa
Koulussamme lukion päättöluokkalaiset
(12. luokka) suorittavat Arkkitehtuurin
historia -nimisen soveltavan historian
kurssin. Kurssi on aina ollut opettajan
kannalta inspiroiva, koska siinä voi
käsitellä koko ihmiskunnan kehityshistorian tietystä rajatusta näkökulmasta
eli rakennustaiteesta lähtien. Arkkitehtuurin avulla pystyy konkretisoimaan
rakennuttajien arvo- ja ajatusmaailmaa.
Historialliset rakennustyylit heijastelevat
hyvin omien aikakausiensa aatevirtauksia. Aiempien kurssien pohjalta tiesin,
että osaa opiskelijoista voi olla haasteellista motivoida steinerkoulun perinteiseen vihkotyöhön, jossa opiskelijat myös
havainnollistavat eri arkkitehtuurityylejä
piirtäen vihkoonsa.
Tänä vuonna opiskelijoille oli tarjolla
vaihtoehtoisia suoritustapoja. Kaikille
yhteinen osa kurssia oli lähiopetukseen
osallistuminen sekä arkkitehtuuria
ja Suomen historiaa konkretisoiva
päiväretki Helsinkiin. Tämän lisäksi
opiskelijat saattoivat valita pienoismallin
rakentamisen, vihkotyön, kurssikokeen
tai näiden yhdistelmän välillä. Käsityöprojektia silmällä pitäen ja kierrätyshengessä kouluisäntä Ilkka oli säästänyt
erilaista arkkitehtonisen pienoismallin
tekemisessä käyttökelpoista materiaalia.
Pienoismallin sai toteuttaa yksilö- tai
ryhmätyönä, haluamastaan materiaalista,
joko jotakin tunnettua rakennusta jäljitellen tai kokonaan itse luodun suunnitelman pohjalta. Ideointivaihe aloitettiin
luokassa selailemalla erilaisia arkkitehtuurikirjoja, ja sen jälkeen oli vuorossa
alustava hahmotelma paperille eli suunnitteluvaihe. Kolmas eli valmistusvaihe
toteutui kädentöiden luokassa. Arviointi
tehtiin yhdessä, kun työt olivat valmiit.
Keskiaikaisen linnan työvaiheita.
14
Kuvat: Jarno Paalasmaa
Nähdäkseni käsityön
kokonaisprosessiluonne toteutui pienoismalliprojektissa
hyvin. Tästä näkökulmasta oleellista on,
että sama henkilö
tekee käsityöprosessin
kaikki vaiheet eli tuotteen ideoinnin, esteettisten ja teknisten
ominaisuuksien suunnittelun ja itse valmistamisen aina arviointiin asti. Opiskelijat
olivat motivoituneita ja
työskentelivät itsenäisesti pienoismalliprojektiensa parissa.
Jarno Paalasmaa
Ylhäällä:
Postmodernin ajan funktionalistista asuintaloarkkitehtuuria.
Keskellä:
Kaksi opiskelijaa teki
yhteistä työtä lähtöinspiraationaan
Golden Gate -silta.
Alhaalla:
Rakennus ja ympäröivä
piha muodostavat yhtenäisen japanilaisvaikutteisen kokonaisuuden.
15
metsätähdessä on aikaa
lapsuudelle... ja juhlalle
Koivukylässä, pääradan itäpuolella
maisemaa hallitsevat korkeat kerrostalot.
Vuosien saatossa ne on opittu tuntemaan
opiskelijoiden asuintaloina, joskus jopa
hieman rauhattomina sellaisina.
Nykyisin talojen pihapiirissä tapaa
opiskelijoiden lisäksi lapsia ja nuoria,
työssä käyviä ja eläkeläisiä, kotiäitejä ja
-isiä... lyhyesti: kaikenlaisia ihmisiä.
Nykyisin alueella on rauhallista. Ja Rasinkatu 13:n alimmassa kerroksessa niin
on ollut jo pitkään. Siellä toimii Steinerpäiväkoti Metsätähti.
ja lasten välillä. Aikuisen aito läsnäolo
tilanteessa luo tärkeää turvallisuutta ja
hyvän ilmapiirin.
Turvallisuutta luo myös se, että työntekijät ovat koko vuoden tutuissa vuoroissa ja tehtävissä. Esimerkiksi tänä vuonna
Sini on paikalla aamulla, kun lapset tulevat. Hänen kanssaan lapset saavat valmistella aamupuuron. Arja on läsnä muun
muassa lepohetkessä lounaan jälkeen, ja
Kyllikin kanssa ulkoillaan ja hoidetaan
pihan kasveja aamu- ja iltapäivällä.
Auttaminen on osa kasvua
Metsätähdessä eletään kuin kotona.
Ruoka valmistuu omassa keittiössä, tilat
siivotaan ja pyykitkin hoituvat omin
voimin. Petivaatteet tosin pestään kuukausittain jokaisen lapsen omassa kodissa,
jotta niihin jää tuttu kodin tuoksu.
Lapset tekevät myös itse, he esimerkiksi
ripustavat ulkovaatteet eteisen naulakkoon, kukin ikätasonsa mukaisesti. Isot
auttavat pienempiä. Se on osa kasvatusta:
auttaessa vahvistuvat itsetunto ja sosiaaliset taidot, joita tarvitaan, kun koulu alkaa.
Aikuisten esimerkki kasvattaa sekin.
Kun Arja vetää sängyssään peiton korvilleen, joukon pieninkin huomaa, että nyt
on aika hiljentyä lepäämään. Ja se, millä
mielellä henkilökunta on, näkyy nopeasti lapsissa. Siksi Sini, Kyllikki ja Arja
pyrkivätkin jättämään henkilökohtaiset
arkihuolet aamuisin päiväkodin portilla
taakseen. Arvokas taito meille kaikille.
Leikkiä omaan tahtiin
Metsätähdessä kolmen varhaiskasvattajan
Sini Koskisen, Kyllikki Jantusen ja Arja
Ruuskan huomassa on 14 lasta. Tilaa on
reilusti, samoin aikaa.
Nykyajan valtavassa viriketulvassa
lapsillakin on kiire ehtiä, nähdä, kuulla
ja kokea. Metsätähdessä kiireen ja ylimääräisten virikkeiden annetaan jäädä portin
ulkopuolelle. Täällä lapset saavat levätä,
leikkiä omaan tahtiinsa haluamiaan
leikkejä ja elää, niin, lapsuuttaan. Leikin
lomassa joku voi myös haluta auttaa
esimerkiksi keittiössä, jossa joka-aamuinen puuha on jyvämyllyn pyörittäminen.
Aamupuuroa varten speltinjyvät jauhautuvat pienellä myllyllä tuoreiksi hiutaleiksi.
Tuttuus luo turvallisuutta
Aamupuuron, leikkihetken ja saduilla
ryyditetyn aamupiirin jälkeen lähdetään
ulos. Ulkoiluun valmistautuminen vessakäynteineen ja pukeutumisineen on yksi
päivän tärkeistä kohtaamisista aikuisten
Onnea 15-vuotiaalle!
Toukokuun viimeisenä lauantaina
16
Ylhäällä vasemmalla: Jyvämyllyssä speltti
pyörähtää ketterästi puurohiutaleiksi.
Ylhäällä oikealla: Pian mennään sisälle,
jossa odottaa luomuraaka-aineista valmistettu
kasvislounas ja pieni makoisa jälkiruoka.
Oikealla: Lapset saavat itse päättää, kuluuko
lepohetki majaverhon takana vai jätetäänkö
verhoon ”ikkuna”.
Metsätähdessä juhlitaan. On perinteisen
kevätjuhlan aika, mutta juhlan aiheena on
myös päiväkodin 15-vuotinen taival.
1990-luvun alussa työryhmä aloitti
toimitilan etsimisen, ja tammikuussa 1996
Metsätähti aloitti Koivukylässä. Ilman rahaa, ilman huonekaluja, ilman kattiloita...
Nyt Rasinkatu 13:ssa on kerrossängyt ja
keinuhevoset, viihtyisä juhlahuone, kodikas ruokailutila ja tavaraa, joka kuulemma
joutaisi jo poiskin. Rahakaan ei ole enää
kynnys, sillä Vantaan kaupungin ostopalvelun ansiosta päivähoito Metsätähdessä
maksaa vanhemmille saman verran kuin
kaupungin päiväkodeissa.
28. toukokuuta Metsätähden kodikkaissa tiloissa nautitaan vanhempien
leipomista herkuista, musiikkiesityksistä,
eurytmiasta ja juhlarunosta. Sekä hyvästä
mielestä ja tunnelmasta. Mutta niitä täällä
onkin tarjolla aina – ihan joka päivä.
Niina Mälkiä
17
koulua kahdessa vuorossa
Bolivian pääkaupungissa La Pazissa kaikki lapset eivät mahdu kouluihin yhtäaikaa. Siksi koulua
käydään kahdessa vuorossa. Satakieli-lehden avustaja sai olla mukana menossa, kun Unidad
Educativa Club de Leones -koulun iltavuoron ekaluokkalaiset juhlivat kansallista Lastenpäivää.
Yllä: Opettaja Marina
Cabrera de Paz
ja ekaluokkalaiset.
Luokkakuvaan
pääsi myös Marinan
3-vuotias lapsenlapsi
Emiliano.
Vasemmalla: Meillä
soitetaan nokkahuilua,
Boliviassa panhuilua.
Alhaalla: Opettajat ja
vanhemmat esittävät
morenoa, bolivialaista
kansantanssia.
Andien vuoristoalueella Etelä-Amerikassa sijaitseva Bolivia on yksi Latinalaisen
Amerikan köyhimmistä maista. Sen väestö
on voimakkaasti jakautunut: eurooppalaisten
siirtolaisten jälkeläiset asuvat trooppisella
sademetsäalueella ja ovat rikkaampia kuin
vuoristoalueilla elävät alkuperäiskansat. Maan
pääkaupunki La Paz kuuluu jälkimmäiseen, se
lepää lähes neljän kilometrin korkeudessa.
Lasten osuus Bolivian väestöstä on suuri ja
kasvaa jatkuvasti, joten suurissa kaupungeissa
koulua joudutaan käymään kahdessa vuorossa.
Puolet lapsista opiskelee aamupäivällä, toiset
tulevat kouluun kello kaksi iltapäivällä.
Ilonpilkahdus arjen keskellä
Lasten asemassa ei Boliviassa ole hurraamista.
Koulun ohella pienetkin voivat joutua kadulle
myymään erilaisia tuotteita tai kerjäämään.
Isommat lapset hoitavat yleensä kodin ja
pikkusisaruksia, koska vanhemmat tekevät
pitkiä työpäiviä.
Huhtikuussa La Pazin lapsilla oli ikioma
juhlapäivä, kun Boliviassa vietettiin virallista
Lastenpäivää. Club de Leones -koulussa opettajat olivat suunnitelleet lapsille ohjelmaa ja
askarrelleet herkkukoreja, joihin jokainen toi
jotain pientä nyyttikestien tapaan.
Yllätysvieras, hullutteleva taikuri oli lasten
suuri suosikki. Mutta voiton veivät silti opettajat. Kun he tanssivat vauhdikkaita kansantansseja värikkäissä puvuissaan, lapset olivat
yhtä hymyä. Eikä se hymy ollut ollenkaan
ilkikurista vaan tulvillaan iloa.
Niina Mälkiä
18
SISÄLTÖ
Vantaan seudun steinerkoulun lukuvuosi 2010–2011 ..........................................2
Pääkirjoitus ...............................................................................................................3
Johtokunnan kuulumisia .........................................................................................4
Ensimmäinen kouluvuosi ......................................................................................5
Yökoulu täysikuun aikaan .......................................................................................7
Kolmannen luokan metsätyöpäivä .......................................................................8
Kohokohtia viidenneltä luokalta .........................................................................10
Kahdeksas luokka lavalla ......................................................................................12
Luovaa rakentelua arkkitehtuurin historiassa ....................................................14
Metsätähdessä on aikaa lapsuudelle... ja juhlalle ...............................................16
Koulua kahdessa vuorossa ..................................................................................18
Sisällysluettelo ........................................................................................................19
Yhteystiedot ...........................................................................................................19
Vantaan seudun steinerkoulu
Satakielentie 5, 01450 Vantaa
Puh. toimisto (09) 8386 480
Puh. opettajat (09) 8386 4818
www.vantaansteinerkoulu.fi
Steinerpäiväkoti Metsätähti
Rasinkatu 13, 01360 Vantaa
Puh. (09) 874 2835
Steinerpäiväkoti Pohjantähti
Kirkkotie 8, 04300 Tuusula
Puh. (09) 273 3290
Kouluun ilmoittautuminen:
Ritva Seuna, puh. (09) 8386 480
Steinerpäiväkoti Pikkukarhu
Osoitteenmuutokset ja
Kukkakatu 6, 04430 Järvenpää
ilmoitusmyynti:
Puh. 050 443 0238
[email protected]
Jäsentiedote 2/2011. Toimitus: Tuomo Oksanen. Taitto: Niina Mälkiä.
19 Niina Mälkiä. Painopaikka: Savion Kirjapaino Oy.
Etukansi: Tuomo Oksanen. Takakansi:
rentoa ja virkistävää kesää!
toivottaa satakielen toimitus
Vantaan seudun steinerkoulu,
satakielentie 5, 01450 Vantaa
20