docOoppera & Baletti 2/2014 - Suomen Kansallisooppera
download 
Report Transcription
Ooppera & Baletti 2/2014 - Suomen Kansallisooppera
Nro 2 / 2014 Ooppera & Baletti TERO SAARINEN WAGNER OVELA KETTU Kullervo juhlii Sibeliusta Nürnbergin mestarilaulajat Värikäs koko perheen ooppera Suomen Kansallisoopperan ja Kansallisbaletin asiakaslehti 21. vuosikerta STAFFAN SUNDSTRÖM Yhdessä olemme enemmän Suomen Kansallisoopperan ja Kansallisbaletin asiakaslehti 2/2014 Vastaava toimittaja HEIDI ALMI Toimitussihteeri HELI RISLAKKI Toimitus HEIDI ALMI, JUSSI ILTANEN, JUHANI KOIVISTO, HELI RISLAKKI [email protected] Tätä numeroa avustivat ANU AHOLA, STEFAN BREMER, HARRI KUUSISAARI, AULI SÄRKIÖ Ulkoasu AGENCY LEROY Kannessa TERO SAARINEN Kansikuva VILLE VARUMO Ilmoitusmyynti Sari Salaja [email protected] (09) 4030 2458 Painos 55 000 kpl Painopaikka FORSSA PRINT ISSN 2341-8907 (Painettu) ISSN 2341-8915 (Verkkojulkaisu) SUOMEN KANSALLISOOPPERA Helsinginkatu 58 PL 176, 00251 Helsinki (09) 403 021 www.ooppera.fi Ooppera & Baletti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy huhtikuussa 2015. O opperaa ja balettia ei synny ilman tiivistä yhteistyötä eri ammattiryhmien kesken. Yhteistyö tuottaa iloa ja oppimisen mahdollisuuksia laajemminkin, ja Kansallisooppera haluaa siksi elää yhteydessä myös muihin alan toimijoihin. Helmikuussa koettavan Kullervo-suurtuotannon toteuttamiseen osallistuvat Tero Saarinen Company ja Helsingin filharmoninen kuoro. Odotamme SIBELIUKSEN juhlavuoden kantaesitystä suurella innolla! Kullervosta voi nauttia myös television välityksellä, sillä Ylen kanssa käynnistynyt yhteistyö tuo jatkossa ooppera- ja balettituotantojamme koteihin koko maassa – ja myös ulkomaille. Boris Godunov radioitiin lokakuussa Suomen lisäksi muun muassa Espanjaan, Kroatiaan ja Tanskaan. Myös kansainväliset yhteistuotannot ovat tätä päivää.Tästä esimerkkinä on Elektra, joka nähdään meillä 2016. Mukana on kuusi oopperataloa maailman huipulta, kuten Milanon La Scala ja New Yorkin Metropolitan. Olemme hienossa seurassa! Taloudellista ja tehokasta on myös teosten vuokraaminen. Tänä vuonna tuotantojamme on nähty Kööpenhaminassa,Tokiossa ja Los Angelesissa, ja itse olemme ensi kevääksi vuokranneet Spoletosta Émilieoopperan ja Zürichistä Nürnbergin mestarilaulajat. Teemme paljon muutakin yhteistyötä. Yksi syksyn riemullisimmista kokemuksista oli Mestarien messissä -konsertti, jossa yli 100 nuorta musiikinharrastajaa soitti orkesterimme kanssa päänäyttämöllä. Jo harjoitusten seuraaminen toi vedet silmiin; niin tiivis tunnelma syntyi mestareiden ja oppilaiden välillä. Uusia näkymiä avaa myös yhteistyö nykymusiikkifestivaali Musica nova Helsingin kanssa sekä talossamme vierailevat kotimaiset oopperaseurueet ja tanssiryhmät. Kiitokset myös yleisölle kaikesta palautteesta – sekin on yhteistyötä. Kaikki palautteet luetaan huolella, ja suhtaudumme niihin suurella kunnioituksella. Yhteistyö on voimaa – ja samalla iloa, riemua, yhteisiä etsimisen ja oppimisen kokemuksia! Päivi Kärkkäinen Pääjohtaja Tässä numerossa Ooppera & Baletti Nro 2/2014 6 8 12 16 20 24 www.ooppera.fi Anna palautetta Tilaa lehti (09) 4030 2210 [email protected] www.ooppera.fi > Anna palautetta Tilaa Kansallisooperan asiakaslehti maksutta kotiosoitteeseesi: [email protected] tai (09) 4030 2210 www.facebook.com/ooppera www.youtube.com/oopperakanava MIRKA KLEEMOLA 70-vuotias oopperakuoro lähikuvassa — Ovela kettu: Ihmisten ja eläinten maailmat kohtaavat — Kullervo: Tero Saarinen matkalla mieheyden ytimeen — Nürnbergin mestarilaulajat: Komedia Wagnerin tapaan — Émilie: Vahvojen naisten ooppera — Muumipeikko ja pyrstötähti Kellon ympäri Illan hämärryttyä Boris Godunov -oopperan lapsikuoro valmistautuu vuoroonsa. Äänenavauksen jälkeen kaikki 24 lasta pukeutuvat ja maskeeraavat itsensä valvojien opastuksella. Lapsikuoron osuus sijoittuu teoksen loppupuolelle, ja klo 22 mennessä kerjäläisjoukko on jo kotimatkalla pestyin kasvoin. Lapsikuoroon kuuluu yhteensä 60 iältään 10–15-vuotiasta laulajaa. VILLE VARUMO 21:05 Suuri kuorogaala 22.–23.4. 2015 Kuoro Yksilöiden joukko Oopperakuoro ei ole laulava massa, vaan ammattilaulajien yhteisö, joka taipuu lavalle moneksi. Kokopäivätyö oopperalaulajana vaatii jatkuvaa mukautumiskykyä ja pelottomuutta uuden edessä. Nykymuotoinen Kansallisoopperan kuoro syntyi 70 vuotta sitten. Keväällä sitä juhlistetaan suurella kuorogaalalla. Teksti AULI SÄRKIÖ Kuvat STEFAN BREMER 70-vuotias oopperakuoro K Suuri kuorogaala 22.–23.4. 2015 un puhutaan suomalaisesta ammattikuorokentästä tai sen puutteesta, mainitaan aina, että Kansallisoopperan kuoro on Suomen ainoa kuukausipalkkainen kuoro. Vaikka oopperakuoro laulaa myös perinteisiä kuorokonsertteja ja ylikapellimestari MICHAEL GÜTTLERIN toiveena onkin yhä lisätä niitä, tavallisesta kuorosta ei ole kyse. Kuvaavasti oopperakuoron laulajat eivät puhu itsestään kuorolaisina – ikään kuin yhtenäisenä soivana massana – vaan kuoron oopperalaulajina tai kuoron jäseninä. ”Se kuvaa työtämme paremmin”, toteaa sopraano PÄIVI KARJALAINEN. Oopperakuoro muuttuu jokaisessa teoksessa erilaiseksi joukoksi, ja yhtenäisenä kansanakin kuoron laulajat ovat aina yksilöitä. ”Kuoron kokoonpano ja luonne vaihtelee teoksen ja ohjaajan mukaan”, kertoo tenori JOONAS ELORANTA. ”Mutta aina kannattaa rakentaa oma henkilö, niin kaikki toimii paremmin.” Monet ohjaajat rakentavat kuorosta huolellisesti erilaisten tyyppien joukon. Karjalainen ja Eloranta muistelevat innostuneesti JANÁČ EKIN Jenu° fan viime talvena ohjannutta OLIVIER TAMBOSIA, joka otti yksilöitä esiin ja täytti väkijoukon tapahtumilla. Tytöt kinastelivat, miehet mahtailivat. ”Tambosin energia tarttui. Löysimme paljon sävyjä kyläläisiin. Eiväthän ihmiset koskaan ole kasvotonta massaa!” laulajat huomauttavat. Usein kuoroa silti ajaa yhteinen päämäärä ja yksilöt yhdistävät voimansa, kuten Peter Grimesin hurjissa joukkokohtauksissa. Tällaiset suurkuorot jäävät yleisön mieleen, mutta saman teoksen sisällä kuoron työ vaihtelee paljon: usein se jakaantuu pienempiin ryhmiin, ja kuoron laulajilla voi olla myös soolorepliikkejä. Monet kuoron jäsenet nousevat silloin tällöin myös solistikaartiin tehden pienempiä, joskus isompiakin rooleja. Oopperan maailmassa kuorolaulajan ja solistin raja on aina häilyvä. ”Kuoron jäsenet ja solistit ovat käyneet saman laulukoulutuksen, ja moni tekee myös solistin töitä”, Joonas Eloranta täsmentää. Solistihautomona hän ei silti kuoroa näe. Sillä on oma tehtävänsä. Kuorolta vaaditaan musiikillisesti suurta mukautumiskykyä. ”Jotta suuri joukko kuulostaisi oikeasti hiljaiselta, täytyy osata laulaa paljon pehmeämmin kuin solistina”, Eloranta antaa esimerkin. ”Etenkin uudemmassa musiikissa täytyy laulaa myös suoralla äänellä, johon ei koulutus ole oikeastaan antanut eväitä. Kuorossa vaaditaan jatkuvasti venymistä!” Karjalainen sanoo. ”Kaiken pohjana on kuitenkin solistinen ääni ja vahva tekniikka. Jos ääni on kunnossa, pystyy muuntautumaan.” Venymistä vaatii myös kuorotyön laajuus. Laulajat työstävät jopa kuutta teosta samaan aikaan ja joutuvat hallitsemaan valtavan määrän ohjelmistoa, jonka tyyli vaihtelee MOZARTISTA moderniin. Kuorostemmojen oppiminen on haastavaa, eikä oma ääni välttämättä jää heti mieleen monimutkaisen kudelman keskeltä. ”Kuoron laulajilta vaaditaan paljon vastuunottoa ja omaa aktiivisuutta. Monet käyvät jatkuvasti laulutunneilla ja kouluttavat itseään”, Päivi Karjalainen kertoo. ”Meille tarjotaan työpaikalla myös lisäkoulutusta. Saamme tällä hetkellä tanssiopetusta, jota voimme hyödyntää esimerkiksi ensi syksynä ensi-iltaan tulevassa Oopperan kummitus -musikaalissa. Nykyään järjestetään useammin myös tilaisuuksia, joissa kuoron laulajat voivat esittäytyä oopperan johdolle ja ilmaista halukkuutensa solistitehtäviin. On motivoivaa, kun pääsee näyttämään omaa osaamistaan. Ylipäätään kuoron laulajien vastuu on urani aikana lisääntynyt.” Vakautta ja vaihtelua Oopperaorkesterin tavoin kuorolla on kaksiosainen työaika. Aamuisin on harjoituksia, illalla näytöksiä. ”Voi olla, että työpaikalle täytyy tulla yhdeksän kertaa viikossa”, Karjalainen täsmentää. Usein täytyy raskaan iltanäytöksen jälkeen olla jo seuraavana aamuna laulamassa. Uusia teoksia harjoitellaan ohjaajan kanssa huolellisesti, mutta repriisit eli ohjelmistoon palaavat produktiot tehdään 11 70-vuotias oopperakuoro hyvin nopeasti, ja opettelusta on huolehdittava itse. Vuonna 2011 kuoroon tullut Joonas Eloranta sai kokea tämän kantapään kautta. ”Tulokas joutuu tekemään myös paljon itsenäistä työtä oppiakseen kaiken musiikin, ja ensimmäiset teokseni tuntuivat aikamoisilta seikkailuilta. Onneksi pystyn säestämään itseäni pianolla ja nopeuttamaan näin opettelua!” tenori toteaa. Eloranta lauloi ensin oopperan lisäkuorossa. Silloin tuli tunne, että oopperakuoro voisi tarjota mielekkään työpaikan. ”Tämä on hyvä vaihtoehto laulajalle ja mahdollistaa myös solistisemman työskentelyn”, hän sanoo. Päivi Karjalainen on samaa mieltä. ”Oopperatyön sovittaminen perheelämään ei aina ole helppoa, mutta tämä oopperakuorossa laulaminen on minulle sopiva työ”, hän kertoo. ”Näin on mahdollista elää aika normaalia, vakaata elämää ja silti tehdä täysipäiväisesti työtä laulajana.” Rutinoitumista ei tarvitse pelätä. Jokainen vuosi täyttyy erilaisista teoksista ja ohjauksista. Oopperakuoro on värikäs porukka, joka puhaltaa yhteen hiileen. ”Ikähaarukka on melko laaja, meitä on montaa kansallisuutta ja erilaisista ammattitaustoista”, laulajat kertovat. ”Nuoria tosin kaipaisimme lisää.” Näyttämötyöhön kuuluu paljon muutakin kuin vain laulamista. Jokaiseen teokseen liittyy oma turvallisuusinfo, jossa kuorolle kerrotaan, missä lavalla voi liikkua ja milloin. ”Tämä on tarkkaa, sillä monissa teoksissa on pudotuksia tai nousevia ja laskevia tasoja”, laulajat huomauttavat. Näin suuri joukko huolehtii pääosin itse myös omien näyttämömaskiensa tekemisestä. Oman onnensa nojaan kuoroa ei silti jätetä. ”Olemme saaneet jonkun verran maskikoulutusta, ja meillä on tarkat ohjeet maskien tekemiseen joka teoksessa”, Karjalainen sanoo. ”Kampaaja-maskeeraajat auttavat tietenkin tarvittaessa. Täällä on kaikille tärkeää, että lopputulos on hyvä. Siksi tämä onkin niin ihana työpaikka!” Päivi Karjalainen, sopraano Kuorossa vuodesta 1997 Joonas Eloranta, tenori Kuorossa vuodesta 2011 Lempimuistosi? ”Boris Godunov oli ensimmäisiä isoja kuoroteoksiani, ja olen laulanut sitä ensi-illasta alkaen. Siinä saa kokea koko ihmiselämän kirjon ylhäisöstä köyhiin ja kapinalliseen kansanjoukkoon ja laulaa suuressa joukossa sekä lähes solistisesti. Friedrich MeyerOertelin ohjaus on kestänyt aikaa.” ”Doctor Atomicin musiikki oli tajunnanräjäyttävä, ja saksalainen ohjaaja oli opetellut meidän kaikkien nimet! Leffafriikkinä minua kiehtoi myös ohjauksen 30–40-lukujen elokuvamainen maailma.” Vapaa-aikasi? ”Tärkeitä ovat koti-illat perheen kanssa, yhdessä saunominen ja leffojen katsominen. Urheilen mielelläni, lenkkeilen ja harrastan kuntopotkunyrkkeilyä.” ”Nautin elokuvista, läheisten kanssa oleilusta ja jalkapallon seuraamisesta.” 13 Ovela kettu Ihmisten ja eläinten maailmat kohtaavat Ovela kettu on sadunomainen ja visuaalisesti näyttävä ooppera, joka tarjoaa myös syvällisiä pohdintoja ihmisen ja luonnon suhteesta. Tulkinta lähti liikkeelle Klaus Haapaniemen herkullisista eläinkuvista. Teksti JUHANI KOIVISTO Kuvat KLAUS HAAPANIEMI, VILLE VARUMO I MMO KARAMAN ja FABIAN POSCA olivat kaksi vuotta sitten Wiesbadenissa ohjaamassa Aidaa, kun LILLI PAASIKIVI pyysi heitä toteuttamaan Ovelan ketun. Lähtökohta oli poikkeuksellinen, sillä visuaaliseksi suunnittelijaksi oli jo valittu astioistaan ja kuvituksistaan kansainvälisesti tunnettu KLAUS HAAPANIEMI. ”En tuntenut Haapaniemeä, joten aloin etsiä netistä tietoa ja siemailin samalla kahvia”, Immo Karaman kertoo. ”Pian tajusin, että suosikkimukini, josta juuri join, oli hänen suunnittelemansa! Siinä hetkessä oli taikaa.” Karaman ja Posca eivät koskaan olleet lähteneet liikkeelle visuaalisesta suunnitelmasta, ja tuotannon suunnitteleminen tässä järjestyksessä olikin kiinnostavaa ja opettavaista. Ovelaan kettuun lähtökohta sopi, sillä itse teoskin lähti liikkeelle kuvista. LEOŠ JANÁČ EK kiinnostui vuonna 1920 sanomalehdessä ilmestyneestä jatkokertomuksesta, joka perustui STANISLAV LOLEKIN piir roksiin. Lehden toimittaja RUDOLF TESNOHLÍDEK oli kirjoittanut niiden pohjalta pieniä tarinoita eläinten ja ihmisten maailman kohtaamisesta. Janáček oli juuri säveltämässä Katja Kabanováa, ja kuvat eläinten elämästä innoittivat hänet suunnittelemaan tragedian jälkeen jotain uudenlaista. Kuvia metsän elämästä ”Klaus Haapaniemen taide on ornamentteineen ja kuvioineen kaksiulotteista, ja ensimmäinen haaste olikin tehdä siitä kolmiulotteinen näyttämökuva ilman, että se menettäisi taikansa”, Immo Karaman sanoo. Yhteistyössä lavastaja MARK VÄISÄSEN kanssa luotiin lopulta eräänlainen huone. Se ei ole realistista luonnon jäljittelyä, vaan siinä säilytettiin maalauksellisuus. Lavastuksessakin näkyy yksi Ovelan ketun perusajatuksista, elämän kiertokulku. ”Huone on tehty puusta, joten se on osa luontoa, mutta ei alkuperäisessä muodossa”, Fabian Posca sanoo. Toinen haaste on ollut oopperan erikoinen rakenne. Leoš Janáček koosti libreton tekstikatkelmista, joista ei muodostu yhtenäistä juonta. ”Ovela kettu ei ole dramaattinen tarina”, Immo Karaman kuvaa. ”Siinä on vain yksityiskohtia elämästä metsäs- sä ja metsän lähellä. Lyhyen oopperan aikana koetaan kuitenkin paljon. Metsänvartija pääsee kosketuksiin eläinten maailman kanssa viedessään kotiinsa ketunpoikasen. Kettu joutuu ihmisten maailmaan, mutta säilyttää eläimen vaistot ja palaa luontoon. Oopperassa eläinten elämä näyttää kiinnostavammalta kuin majatalossa keskustelevien ihmisten.” Elämän kiertokulku Alkuperäisessä tekstissä kettu selviytyy kaikesta oveluudellaan, mutta Janáčekin versiossa kettu ammutaan. Silti lopussa on toiveikkuutta: metsänvartija näkee unessa ketunpoikasen, joka on aivan emonsa näköinen. Elämän kiertokulku jatkuu. ”Tässä ei ole oopperan perinteiseen tapaan kuolemaa dramaattisena huipennuksena”, Immo Karaman sanoo. ”Kettu kyllä kuolee, mutta tapahtuma on vain osa luontoa. Todellinen huipennus koetaan lopussa, kun metsänvartija ymmärtää olevansa osa elämän kiertokulkua.” Ovelan ketun välittämä kuva luonnon ja ihmisten samanlaisuudesta ja elä- Ovela kettu Leoš Janáč ek Ovela kettu Ensi-ilta23.1.2015 Musiikinjohto Dalia Stasevska Ohjaus Immo Karaman Koreografia Fabian Posca Ovela kettu, ensi-ilta 23.1.2015 Visuaalinen kokonaisilme Klaus Haapaniemi Lavastuksen ja puvustuksen toteutus Mark Väisänen Valaistus Immo Karaman, Matti Leinonen män kiertokulusta oli Leoš Janáčekille läheinen. Siksi hän toivoi hautajaisissaan esitettäväksi metsänvartijan loppumonologin, jossa keijut palaavat toukokuussa ja “jakavat onnen kastehelmiksi ja sadoiksi kukiksi, esikoiksi, valkovuokoiksi, leijonankidoiksi ja ihmiset kumartavat päänsä tajutessaan ylimaallisen autuuden kulkeneen ohitse”. Tilaa tanssille Leoš Janáček oli Ovelan ketun säveltämisen aikaan jo kansainvälisesti tunnettu oopperasäveltäjä. Hän oli kehittänyt aivan oman tyylinsä, joka perustui ihmisten ja eläintenkin puhemelodioihin. ”Vuosia olen kuunnellut eläimiä ja painanut mieleeni niiden puhetta: olen kotonani niiden kanssa”, Janáček kirjoitti. Luonto ja eläimet saavatkin oopperassa osakseen vielä vaikuttavampaa musiikkia kuin ihmiset. Heti luontokuvan maalaava alkusoitto soi lavean koskettavasti, ja vangitun ketun valitus on sydäntäsärkevän murheellista. Orkesterin välisoitot ovat Janáčekia aivan hienoimmillaan, ja ne antavat ohjaajalle ja koreografille paljon mahdollisuuksia. Immo Karaman ja Fabian Posca Metsänvartija Jaakko Kortekangas / Ville Rusanen Metsänvartijan rouva Jeni Packalen Rehtori Juha Riihimäki / Aki Alamikkotervo Pastori Nicholas Söderlund Harašta Waltteri Torikka / Jussi Merikanto Kettuneiti Hanna Rantala / Kaisa Ranta Kettu Mari Palo / Hanna-Leena Haapamäki Lapák Katariina Heikkilä haluavat töissään sulauttaa ohjauksen ja koreografian. Siihen Ovela kettu on sopiva, sillä harvassa oopperassa on näin paljon tilaa tanssille. ”Siitä tulee ooppera yhtä paljon kuin pantomiimi”, Janáček itsekin kertoi oopperaa tehdessään. ”Orkesteriosuuksien aikana voi kertoa tarinoita ja päästä kosketuksiin luonnon vaihtelun kanssa”, Immo Karaman sanoo. Tavoitteena kaikille sopiva esitys Immo Karamanille Ovelan ketun ohjaaminen on aivan erityinen haaste, sillä tämä oli ensimmäinen ooppera, jonka hän näki. Hän oli silloin vasta viisivuotias eikä esityksen jälkeen näyttänyt todennäköiseltä, että hänestä tulisi oopperaohjaaja. ”Sen jälkeen en suostunut edes menemään oopperaan viiteentoista vuoteen”, hän naurahtaa. Ehkä vika oli silloisessa esityksessä. Nyt tavoitteena on tehdä koreografian, rikkaiden kuvien ja tarkan ohjauksen kautta esitys, joka tarjoaa aikuisille älyä ja tunnetta ja lapsille kauneutta ja leikkisyyttä. Immo Karaman lupaa, että tällä kertaa Ovela kettu on kaikille sopiva ooppera. Täydellinen roolilista osoitteessa www.ooppera.fi Metsänvartija ja kettuneiti Metsänvartija saa kiinni nuoren tyttöketun ja vie sen kotiinsa lemmikiksi. Kettu ei sopeudu vankeuteen vaan tappaa kukon, puree liekansa poikki ja pakenee metsään. Siellä se huijaa mäyrältä pesän. Välillä siirrytään ihmisten maailmaan, jossa koulumestari, pappi ja metsänvartija puhuvat elämästä ja rakkauksistaan. Metsässä taas kettuneiti kohtaa urosketun ja he aloittavat yhteiselämän. Myöhemmin ketulle laitetaan ansa, mutta se huomaa vaaran ja varoittaa pentujaankin. Laukaus osuu kuitenkin kettuun. Loppukohtauksessa metsänvartija näkee unessa ketunpoikasen, joka on juuri kuin hänen kettuneitinsä. Ohjaaja Immo Karaman, koreografi Fabian Posca Kullervo Matkalla mieheyden ytimeen Kullervo, kantaesitys 13.2.2015 Koreografi Tero Saarinen jatkaa Sibeliuksen musiikkiin tekemässään Kullervossa miehenä olemisen tutkimista – tällä kertaa sen nurjimmalta puolelta. Vaikka Kullervo on luuserin arkkityyppi, koreografi yrittää välttää perisuomalaista synkistelyä ja itsesääliä ja nähdä tarinassa mahdollisuudet myös kasvuun ja vapautumiseen. Teksti HARRI KUUSISAARI Kuvat PERTTU SAKSA, VILLE VARUMO ” Kai tämä sitä viidenkympin kriisiä on – vaikka etukäteen ajattelin, ettei sellaista varmaan tule”, merkkipäiviään syyskuussa viettänyt TERO SAARINEN huokaa. Hän viittaa tuoreiden teostensa tematiikkaan, maskuliinisuuden uudelleenarviointiin ja miestanssijana olon käsittelyyn. ”Totta kai tällainen kumpuaa myös tarpeesta katsoa itseäni peiliin.” Elokuussa nähtiin Kansallisoopperan lavalla Saarisen tuorein teos Morphed, yhteistyössä Helsingin juhlaviikkojen kanssa. Musiikkina oli ESA-PEKK A SALOSEN teoksia, jota maestro itse saatiin johtamaan, ja Tero Saarinen Companyn tanssijoina oli eri-ikäisiä miehiä. Teos lähtee Euroopan-kiertueelle kevätkaudella 2015, jolloin se nähdään uudelleen myös Helsingissä. ”Minua kiinnosti Morphedissa se, että esiintyvä mies voi olla paitsi herooinen ja alistava, myös sensuelli, herkkä ja tasokkaalla tavalla haluttava. Tällaiset maut ovat olleet harvinaisia vallitsevassa mieskuvassa. Teoksessani päällimmäisenä oli usko muutokseen, paranemiseen ja kypsymiseen”, hän kertoo. Kalevalan Kullervo-tarina on kiinnostanut Saarista jo pitkään, mutta hän ei ole itse uskaltanut tarttua siihen. Ratkaiseva sysäys tuli, kun Kansallisoopperan taiteellinen johtaja LILLI PAASIKIVI pyysi häntä tekemään SIBELIUKSEN Kullervosinfoniaan perustuvan tanssiteoksen. Totta kai, Saarinen vastasi. Helmikuinen tuotanto on Kansallisoopperan suurin panos Sibelius-juhlavuoteen. Lavan täyttää satakunta esiintyjää, kun Kansallisbaletin ja Tero Saarinen Companyn tanssijat kohtaavat kaksi solistia sekä 60-henkisen mieskuoron. JUKKA-PEKKA SARASTE ja PIETARI INKINEN vuorottelevat kapellimestareina. Kullervoja on kaikkialla Tero Saarinen kokee Kullervon Morphedin sukulaisena, sillä se jatkaa samaa miehisyyden teeman käsittelyä, mutta nyt peilin nurjalta puolelta. ”Mikä tämä epäonnistumisen kierteeseen jääneen suomalaisen miehen arkkityyppi on? Miksi keskellämme on tänäkin päivänä niin paljon syrjäytymistä? Emmekö lähellä olevina näe, kun pitäisi auttaa?” Toisaalta hän arvelee, että myytin suomalaisuus on osaksi vain fiksaatio, sillä samanlaisia tarinoita on maailma täynnä. Ja lisää tulee, kun sodat riehuvat. ”En halua ruokkia perisuomalaista itsesääliä ja negatiivista asennetta Kullervo Kullervo 19 elämään, vaan jättää ilmaan mahdollisuuden. Kysymys on pitkälle isoisiltämme periytyvistä sodan traumoista. Voisiko niiden kierre loppua vaikka viidennessä sukupolvessa”, koreografi pohtii. Vaikka Saarinen haluaa irrottaa Kullervon kansallisesta perinteestä ja korostaa sen universaaliutta, Kalevalan runo ja Sibeliuksen musiikki ovat antaneet hänelle voimakkaita makuja, tuntoja ja luonnekuvia. Ne liittyvät myös positiivisiin asioihin kuten luonto, lahjakkuus ja ”utelias iho” – yksi Saarisen lempitermeistä. ”Kullervo-sinfonian rakenne on jännittävä: kaksi ensimmäistä osaa ovat orkesterin kerrontaa, kunnes kolmannessa laulavat roolihahmot tulevat mukaan, ja draama kulminoituu. Alkuosissa tanssi luotaa Kullervon nuoruutta orpona ja orjana sekä hänen suhdetta kadotettuun sisareensa – tuota syklistä elämänkiertoa, joka vie eroon, saattaa yhteen ja aiheuttaa insestidraaman.” Laulaen ja tanssien Peruskysymys on, missä suhteessa tanssivat ja laulavat roolihahmot, Kullervo ja hänen sisarensa ovat toisiinsa. Saarisen versiossa molemmat ovat fyysisesti läsnä koko ajan, ja myös laulajat liikkuvat näyttämöllä. Harjoitusajasta riippuu, miten pitkälle idea voidaan viedä. ”He kertovat samaa tarinaa orgaanisesti yhdessä, hieman eri perspektiiveistä. Laulavat roolihahmot joutuvat elämään virheensä uudelleen. Tanssiosissa on mukana vielä tietty viattomuus ja herkkyys, mutta raakuus tulee mukaan oopperakerronnan kautta”, hän kertoo. Kolmannen kohtauksen jälkeen Saarinen halusi väliajan, sillä muuten Kullervon sotaan lähtö seuraisi liian nopeasti sisaren raastavan valituksen jälkeen. Suunnitelmiin kuuluu myös pohjustaasotakuvaa äänettömällä tanssikohtauksella. ”Haluan kysyä teoksella, miksi Kullervolla kaikki meni pieleen. Hänhän oli komea ja vahva mies, jolla oli kaikki mahdollisuudet. Loppuun haluaisin löytää jonkun elementin, joka jättäisi Kullervon kuoleman jälkeen oven raolleen. Syrjäytymisen ja epätoivon syklin voi myös katkaista.” Saarinen on lukenut ennen tätä projektia Kalevalaa viimeksi koulussa. Kun hän nyt syventyi Kullervo-runoon uudelleen, sieltä löytyi paljon uutta. ”Kuka muistaa esimerkiksi sen, että Kullervolla on ollut myös veli ja kaksi siskoa? Mietin, voisiko heitä sisällyttää kerrontaan, vaikkapa jonkinlaisina kontrapunktia ja toivoa tuovina kaksoisolentoina. Se on myös vielä auki, otanko mukaan Kimmo-ystävän, joka on peräisin ALEKSIS KIVEN näytelmästä ja joka mm. AULIS SALLISEN oopperassa saa tärkeän roolin.” Miten aiemmat Kullervon näyttämöversiot ovat koreografiin vaikuttaneet? ”Totta kai kaikki nähty vaikuttaa, mutta en ole lainaillut mitään vaan halusin löytää oman tulkintani. Aina kun lähtee sorkkimaan klassikkoja, olennaisinta on löytää niihin intuitiivinen suhde, jonka myötä alitajunta alkaa syöttää ideoita. Vain tätä kautta lopputuloksesta tulee orgaaninen.” ”Luomisprosessissa liikutaan herkillä vesillä. En tiedä vielä, mihin suuntaan ideat harjoitusperiodin aikana lähtevät. Selvää kuitenkin on, että tyyli on selkeän kerronnallinen – ehkä enemmän kuin missään aiemmassa teoksessani. Mikään abstrakti idea ei sovi tällaiseen aiheeseen. Sibeliuksen musiikki antaa valtavasti kuvia ja tunnetiloja, joita ei voi kuin seurata.” Tero Saarinen Kullervo Kantaesitys13.2.2015 Musiikki Jean Sibelius Musiikinjohto Jukka-Pekka Saraste / Pietari Inkinen Lavastus ja valaistus Mikki Kunttu Puvut Erika Turunen Suomen Kansallisbaletin ja Tero Saarinen Companyn tanssijat Suomen Kansallisoopperan orkesteri ja kuoro Helsingin filharmoninen kuoro Laulusolistit Suomen Kansallisoopperan ja Tero Saarinen Companyn yhteistuotanto Esiintyjä saa väistyä Yksi melankolinen juonne 50-vuotisjuhliin on liittynyt: tietoisuus siitä, että oman tanssimisen vuodet alkavat olla takana. ”Suhde kroppaan tuntuu jo erilaiselta. Toisaalta olen saanut olla 30 vuotta esiintyjänä lavalla, mikä on jo enemmän kuin koskaan kuvittelin”, Saarinen toteaa. Kevätuhriin perustuvan Huntsoolon hän on jo jättänyt sen raskauden vuoksi, mutta esimerkiksi Vox Balaenae -teoksessa hän vielä esiintyy. Saarinen muistuttaa, että hänen buto-opettajansa KAZUO OHNO esiintyi vielä 95-vuotiaana. Fysiikkansa Saarinen haluaa pitää jatkossakin ainakin sillä tasolla, että pystyy demonstroimaan ajatuksiaan ja välittämään asioita seuraavalle sukupolvelle liikkein ja sanoin. ”Tämä transmissio minua nyt kiinnostaa erityisen paljon. Haluaisin vaikuttaa siihen, että miestanssijuus kehittyisi, ettei kaikkien tarvitsisi keksiä ympyrää uudelleen. Tanssista puuttuu sellainen henkilökohtainen mentorointiperinne kuin mitä vaikkapa laulajilla on. Sitä haluaisin tuoda lisää. Jokaisen täytyy löytää oma tiensä, mutta välineitä voi jakaa.” Kullervo on nähtävissä myös Yle Teemalla 27.2.2015. Jaakko Kortekangas / Ville Rusanen, Lilli Paasikivi / Ann-Marie Heino sibelius150.fi Nürnbergin mestarilaulajat 21 Nürnbergin mestarilaulajat Nürnbergin mestarilaulajat, ensi-ilta 13.3.2015 Komedia Wagnerin tapaan ”Nürnbergin mestarilaulajat on hieno komedia, sillä hyvässä komediassa on hulluttelun vastakohtana aina myös traagisia puolia”, sanoo mestariohjaaja Harry Kupfer. Teksti JUHANI KOIVISTO Kuvat JUDITH SCHLOSSER / ZÜRICHIN OOPPERA W AGNERIN oopperassa Nürnbergin mestarilaulajat on paljon hauskaa, mutta takana on koko ajan suuria kysymyksiä elämästä, taiteesta ja taiteilijan asemasta. Ne nousevat esiin varsinkin mestarilaulaja Hans Sachsin roolissa. ”Taiteilijan on vaikeaa myöntää, että ei enää olekaan suurin”, HARRY KUPFER kuvaa mestarilaulajista suurimman eli Hans Sachsin roolia. ”Sachsin on pakko tunnustaa nuoren ja säännöistä piittaamattoman Waltherin paremmuus, ja samalla hän joutuu luopumaan myös nuoresta Evasta.” Hans Sachs on kuitenkin suuri taiteilija ja siksi hän ymmärtää Nürnbergin laulukilpailuihin tulleen uuden laulajan merkityksen. Taiteen on uudistuttava. ”Kaksinkertainen luopuminen toisen hyväksi osoittaa hänen suuruutensa ihmisenä”, Harry Kupfer sanoo. Mestariohjaaja Nürnbergin mestarilaulajat ohjaava Harry Kupfer on yksi aikamme merkittävimmistä oopperaohjaajista. Hän aloitti uransa jo 1958 ja on sen jälkeen toteuttanut parisataa ohjausta kaikissa Euroopan suurimmissa oopperataloissa. Wagneria hän on ohjannut mm. Bayreuthissa. Helsingissä on hänen ohjaamanaan nähty aiemmin Parsifal, jota kiitettiin yhdeksi Kansallisoopperan vaikuttavimmista tuotannoista. Harry Kupferin ohjaus Nürnbergin mestarilaulajista sai ensi-iltansa Zürichissä marraskuussa 2013. Esitys oli yleisömenestys ja arvioissa kiitettiin erityisesti henkilöohjausta. Kupfer onkin kiinnittänyt erityistä huomiota Hans Sachsin ja Evan suhteen kehittymiseen. Tässä ohjauksessa tapahtumat sijoittuvat keskiajan sijaan 1900-luvulle ja sodanjälkeiseen Saksaan. Mestarilaulajien kokoontumispaikkana oleva Katharinenkirche on pommitusten jäljiltä raunioina ja rakennustelineiden peitossa. Taustalla näkyvät Nürnbergin rauniot muuttuvat vähitellen, sillä oopperan kuluessa jälleenrakennus edistyy. Samalla tarinassa päästään sopuun ja kohti uutta aikaa. Vaikka muuten eletään nykyaikaa, viimeisen näytöksen suuressa käsityöläiskulkueessa on perinteisiä pukuja. Loppukohtaus on näyttävä suurine ihmisjoukkoineen. Aihe historiasta Nürnbergin mestarilaulajien aihe ja useimpien henkiöiden nimetkin ovat suoraan historiasta. Mestarilaulajien kiltoja alkoi syntyä 1300-luvulla, kun käsityöläisten keskuuteen levisi intohimoinen runouden harrastus. Runoille kehitettiin tarkat säännöt, joita kisällit opiskelivat varsinaisen ammattiinsa ohella. Kuuluisimpia laulajista oli Hans Sachs. Hän johti mestarilaulajia 1500-luvulla ja kirjoitti jopa 6 000 runoa. Harry Kupfer halusi sitoa oopperan saksalaisen taiteen historiaan. ”Keskiaikainen Nürnberg edusti Saksan historian positiivisinta vaihetta reformaatioineen ja siitä lähteneine muutoksineen”, Kupfer sanoo. ”Käänne heijastui myös taiteeseen. Myöhemmin Nürnberg edusti rotulakeja ja natsismia, mutta sitä Wagner ei voinut tietää.” Hans Sachsin loppupuheessa on nationalismia, mutta Kupfer muistuttaa, että Wagner viittaa nimenomaan aikakauden positiiviseen saksalaisuuteen. Naurua virheenetsijälle Nürnbergin mestarilaulajien komiikka kulminoituu virheitä etsivän ja sääntöjä pilkuntarkasti noudattavan Beckmesserin hahmossa. On arveltu, että Wagner viittasi hänessä kriitikko EDUARD HANSLICKIIN. Nürnbergin mestarilaulajat, ensi-ilta 13.3.2015 Nürnbergin mestarilaulajat Wagnerhan oli Waltherin tavoin uudistaja, joka teki vanhoista säännöistä piittaamatonta uutta taidetta ja sai kritiikkiä konservatiiveilta. ”Beckmesseristä ei kuitenkaan pidä tehdä naurettavaa, ohjaajan ei tarvitse karrikoida häntä lisää”, Kupfer sanoo. ”Hän on viisas mies ja häntä arvostetaan Nürnbergissä, hän on vain sokaistunut Evasta ja hermostuu. Kun hän seuraa taiteellisia sääntöjä, hänestä tulee taiteen vihollinen.” Perinteen ja uutuuksien vastakkainasettelun ohella keskeistä tematiikkaa oopperassa on yksilön ja yhteiskunnan suhde. Alussa ollaan yhtenäisiä, toisessa näytöksessä syntyy kokonainen joukkotappelu, mutta kolmannessa näytöksessä löydetään taas yhteenkuuluvaisuuden siteet. Mestarilaulajien maailma kuvastaa Kupferin mielestä muuttuvaa yhteiskuntaa. ”Kaikista ristiriidoista huolimatta pitää taas päästä takaisin inhimilliseen harmoniaan. Wagner esittää, miten ihmiset voivat elää yhdessä kaikesta huolimatta. Se on utopia, jota ei koskaan kohdata”. 23 Aihe odotti 16 vuotta Richard Wagner törmäsi Nürnbergin mestarilaulajien aiheeseen sävellettyään Tannhäuserin. Muistelmissaan hän kertoo, että lukiessaan keskiaikaisista laulajista hän suunnitteli jo ”huvittavaa kohtausta, jossa suutari vasaralla ja lestillä antaisi kirjurille käytännön oppitunnin”. Libreton ensimmäinen versio syntyi nopeasti, mutta sen jälkeen aihe jäi sivuun 16 vuoden ajaksi. Kesken mahtavan Nibelungin sormus -sarjan säveltämisen Wagner kirjoitti modernin Tristan ja Isolden, ja vasta sen jälkeen oli koomisen suuroopperan aika. Alkusoitto syntyi matkalla Venetsiasta Wieniin 1861, ja lopullisen muotonsa ooppera sai Luzernissa. Ensiesityksestään 21.6.1868 lähtien Nürnbergin mestarilaulajat on ollut säveltäjänsä suosituimpia oopperoita. Kansallisoopperassa se on kuitenkin ollut harvoin esillä. Ensimmäinen tuotanto tehtiin jo vuonna 1921, mutta sen jälkeen esityksiä on kertynyt vain 25. Viimeisestä esityksestä on kulunut jo yli 60 vuotta. Harry Kupferin ajatukset ovat Kathrin Brunnerin Zürichin ensi-illan yhteydessä tekemästä haastattelusta. Richard Wagner Nürnbergin mestarilaulajat Ensi-ilta13.3.2015 Veit Pogner Jyrki Korhonen Musiikinjohto Michael Güttler Kunz Vogelgesang Juha Riihimäki Ohjaus Harry Kupfer Konrad Nachtigall Jukka Romu Lavastus Hans Schavernoch Sixtus Beckmesser Michael Kraus Fritz Kothner Jussi Merikanto Puvut Yan Tax Balthasar Zorn Jyrki Anttila Valaistus Jürgen Hoffmann Augustin Moser Aki Alamikkotervo Koreografia Derek Gimpel Hermann Ortel Hannu Forsberg Hans Schwartz Nicholas Söderlund Hans Foltz Koit Soasepp Walther von Stolzing Mika Pohjonen David Tuomas Katajala Zürichin oopperan tuotanto Eva Tiina-Maija Koskela Magdalena Niina Keitel Yövartija Heikki Aalto Laulukisa korkein panoksin Ooppera kertoo keskiaikaisessa Nürnbergissä pidetyistä laulukilpaluista, joissa palkintona on kultasepän tytär Eva. Nuori Walther von Stolzing on rakastunut Evaan ja haluaa osallistua kilpaan vaikka ei tunne runouden mutkikkaita sääntöjä. Evalle olisi muitakin ottajia, leskeksi jäänyt mestarilaulaja Hans Sachs sekä lauluesitysten virheitä merkitsevä Beckmesser. Beckmesser löytää Waltherin tekemän laulun ja esittää sen omanaan, mutta joutuu nolatuksi sotkiessaan sanat. Kun Walther esittää itse laulunsa, hän saa Evan sekä mestarilaulajan arvon. Nürnbergin mestarilaulajat Émilie 25 Émilie Émilie ja kirkastettu yö Émilie, ensi-ilta 2.4.2015 Émilie du Châtelet’n poikkeuksellinen elämä, Kaija Saariahon säkenöivä musiikki ja Camilla Nylundin ainutlaatuinen tulkinta. Émilie on vahvojen, ainutlaatuisten naisten ilta, joka vie yleisönsä ihmiselämän perimmäisten kysymysten äärelle. Teksti ANU AHOLA Kuvat STEPHANIE BERGER / SPOLETON FESTIVAALI, MAARIT KYTÖHARJU É (1706–1749) oli merkittävä valistuksen ajan ranskalainen fyysikko ja kirjailija. Hänen isänsä, LUDVIG XIV:n hovin korkea virkamies, tarjosi tyttärelleen vastoin ajan yleisiä käytäntöjä parhaan mahdollisen koulutuksen ja kannusti Émilietä pienestä asti tieteen pariin. Émilien saavutuksiin lukeutuu mm. ISAAC NEWTONIN merkkiteoksen Philosophiae Naturalis Principia Mathematica (Luonnonfilosofian matemaattiset perusteet) ranskankielinen käännös kommentteineen. Tieto ja tiede eivät olleet kuitenkaan Émilie du Châtelet’n intohimon ainoita kohteita. Hän rakasti palavasti myös miehiä, koruja ja uhkapelejä. Émilien rakastajiin kuuluivat mm. filosofi, kirjailija VOLTAIRE sekä runoilija JEAN FRANÇOIS DE SAINT-LAMBERT , ja aviomiehensä markiisi FLORENT CLAUDE DU CHASTELLET’n kanssa hän sai kolme lasta. Kaikki nämä miehet kannustivat Émilietä hänen urallaan. Émilie-ooppera kertoo päähenkiMILIE DU CHÂTELET lönsä viimeisestä yöstä.Viimeisillään raskaana oleva Émilie yrittää kuumeisesti saada valmiiksi Newtonin suurteoksen käännöstyön, sillä hänellä on pahoja aavistuksia siitä, että lähestyvä neljäs synnytys tietää hänelle kuolemaa. Yön yksinäisyydessä Émilie käy läpi elettyä elämäänsä. Hänen ajatuksissaan risteilevät niin tutkimustyö, rakkaudet ja intohimot kuin vielä syntymätön lapsi, jonka isä on Saint-Lambert. Monologioopperan on säveltänyt aikamme merkittävimpiin säveltäjiin kuuluva KAIJA SAARIAHO. Ensi-iltansa teos sai Lyonissa maaliskuussa 2010. Tiedon palo, rakkauden tuli Kaija Saariaholla oli monta hyvää syytä valita oopperansa aiheeksi juuri Émilie du Châtelet. ”Tartuin tähän hahmoon, koska Émilie oli niin ainutlaatuinen henkilö ja hänen elämänsä todella dramaattinen. Toisaalta hänen taistelunsa mies- ten maailmassa on asia, johon naiset voivat edelleen samaistua, ja vaativan kutsumusammatin ja vanhemmuuden yhdistäminen on edelleen useimmiten naiselle paljon hankalampaa kuin miehelle. Ooppera puhuu Émilie du Châtelet’sta, mutta sen voi nähdä paljon yleisemmällä tasolla. Aihe on ajaton ja yleismaailmallinen.” Vaikka oopperassa korostuu lahjakkaan naisen rakkaus tietoon ja tieteeseen, ei Émiliekään välty elämän muilta suurilta kysymyksiltä, joihin pohdinnat rakkaudesta ja äitiydestä lukeutuvat. Keitä olen todella rakastanut? Mitä äitiys on minulle merkinnyt, ja entäpä jos alku merkitsee myös loppua? Kaija Saariaho on myös kertonut halunneensa säveltää sopraanoroolin, joka olisi moniulotteisempi kuin esimerkiksi SCHÖNBERGIN Erwartungin tai POULENCIN Ihmisen äänen tarjoamat naiskuvat. Émilien musiikki pyrkiikin tuomaan esiin päähenkilön persoonallisuuden ristiriitaisetkin puolet 27 Émilie, ensi-ilta 2.4.2015 Émilie sekä koko tunneskaalan. Esimerkiksi Émilien henkilökohtaisesta elämästä kerrottaessa sävelkieli on rytmillisesti oikukasta ja aistillista. Kun huomio kääntyy Émilien tieteellisiin kirjoituksiin, muuttuu musiikki abstraktimmaksi. Fyysinen olemus on vähemmän läsnä myös musiikissa. Saariahon musiikissa soivat valo, värit, universumi ja tuli – elementit, jotka olivat merkittäviä myös Émilie du Châtelet’n tieteellisissä tutkimuksissa. Keskeisessä osassa on cembalo, jota Émilie oikeassa elämässään itsekin soitti. 24-jäseninen kamariorkesteri seurailee säveltäjän omien sanojen mukaan Émilien hengityksen tahtia. Tärkeä osansa on niin ikään elektroniikalla, joka muokkaa hetkittäin laulajan, toisinaan taas soitinten ääntä. Sopraanon suurenmoinen haaste Émilie ei päästä helpolla sopraanosolistiaan, joka on yksin näyttämöllä teoksen alusta loppuun ja kannattelee tulkinnallaan koko tarinaa. Tämän myöntää myös CAMILLA NYLUND, joka odottaa innolla ensimmäistä yhteistä projektia Saariahon kanssa. Viimeksi syksyllä 2013 Kansallisoopperan Die tote Stadtissa yleisön ja kriitikot valloittanut Nylund vastaa puhelimeen Saksan kodissaan. ”En ole koskaan ennen laulanut Kaija Saariahon teoksia, ja on ihanaa saada tehdä tämä rooli juuri Suomessa”, hän sanoo. ”Saariahon musiikki sopii erittäin hyvin laulajan suuhun, ja hänen tavastaan säveltää ranskan kieltä kuuluu tietysti hänen vahva suhteensa siihen. Teksti ja musiikki kulkevat käsi kädessä ja ovat yhtä”, Nylund kuvailee. Émilie Oopperan kuvaama erityislaatuinen tilanne – nainen pohdiskelemassa elämäänsä yksin yön pimeydessä – selittää Nylundin mielestä hyvin sen, miksi Saariaho on säveltänyt vahvana ja vaativanakin naisena tunnetulle Émilielle niinkin meditaationomaista musiikkia. Myös Kaija Saariaho odottaa paljon Suomen ensi-illalta: ”Camilla on energinen taiteilija, nainen ja äiti, jolla on jo paljon kokemusta, ja luulen että hänen tulkintansa Émiliestä tulee olemaan erityisen vahva ja elävä.” Èmilie on kuultavissa myös Yle Radio 1:llä 11.4.2015. Kaija Saariaho Émilie Ensi-ilta2.4.2015 Libretto Amin Maalouf Musiikinjohto André de Ridder Ohjaus Marianne Weems Lavastus Neal Wilkinson Puvut Claudia Stephens Valaistus Allen Hahn Äänisuunnittelu Dan Dobson Videosuunnittelu Austin Switser Émilie Camilla Nylund Spoleton festivaalin tuotanto ”Tartuin hahmoon, koska Émilie oli niin ainutlaatuinen henkilö ja hänen elämänsä todella dramaattinen.” Tuottaja Miia Lallukka Töissä taidetehtaassa Miten tulit Kansallisoopperalle? Opiskelin yliopistolla teoreettista filosofiaa, mutta olin lapsesta asti tehnyt puheteatterissa kaikenlaisia hommia. Sibelius-Akatemian Arts management -koulutus oli tuolloin juuri alkanut, ja ajattelin, että se voisi antaa ammatin. Opiskelut olivat tuskin alkaneet, kun jo päädyin tuottamaan HÄNDELIN Rodelindaa VILLE SAUKKOSEN kanssa Helsingin konservatoriolle. Se oli mahtavaa, olen aina rakastanut oopperaa ja köyhänä filosofianopiskelijanakin laitoin ruokarahani ensi-iltalippuihin. 90-luvulla kentällä ei vielä ollut kauheasti tuottajia, ja sain nopeasti lisää töitä. Savonlinnan Oopperajuhlien ja Sibelius-Akatemian oopperatuotannon kautta päädyin Kansallisoopperaan ensin ohjausassistentiksi, sitten pääjohtajan assistentiksi ja lopulta tuottajaksi. Millaista tuottajan työ on? Se on hyvin käytännönläheistä ongelmanratkaisua, kukaan ei oikeastaan ole kertonut miten tätä työtä pitäisi tehdä, vaan työssä on mentävä persoona edellä. Tuottaja työskentelee pitkäjänteisesti: monille oopperalaisille produktio tapahtuu kuuden viikon ohjausperiodin aikana, mutta tuottaja on siihen mennessä tehnyt työtä jo kaksi vuotta. Pöydällä on aina monta eri vaiheessa olevaa teosta: nyt on lähimpänä Ovela kettu, mutta eniten työllistää Oopperan kummitus, jonka ensi-ilta on syksyllä 2015. Tuottajan täytyy tuntea sekä teos että siitä tekeillä oleva tuotanto läpikotaisin ja olla tietoinen kaikkien työpajojen ja talon ammattilaisten toiminnasta. Perustyökalu on kohtausluettelo, johon kootaan kaikki tarvittava, näyttämökuva, pukuvaihdot, tekniset tiedot ja ajoitukset. Toisaalta valvon, että tuotanto pysyy sovituissa aikarajoissa ja resursseissa, toisaalta taas pyrin mahdollistamaan taiteellisen työryhmän ideat. Tuottaja on eri osastojen ja taiteellisen työryhmän välinen linkki, ja työnkuvani on lopulta ongelmien ennakointia ja valtavan työmäärän koordinointia. Jos esityksessä käytetään esimerkiksi soihtuja ja vettä, pitää varmistaa, että puvut kestävät vettä ja että lavasteet palosuojataan. Testaan myös usein itse stuntit. Tuottaja huolehtii, että kaikki ihmiset ja asiat ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Mikä on työssäsi haastavinta? Mistä nautit eniten? Tiedon jakaminen on suuri haaste. Harjoituksissa kiertelen ympäriinsä ja kirjoitan jatkuvasti viestejä eri osastoille. Parasta on se, että olen tekemisissä koko talon kanssa ja kohtaan eri alojen huippuammattilaisia. On aina palkitsevaa myös nähdä valmis esitys ja saada itse niitä elämyksiä, joita annamme yleisölle. Teksti AULI SÄRKIÖ Kuvat VILLE VARUMO Millainen on tyypillinen työpäiväsi? Eilen, 11.9., tammikuussa ensi-iltaan tulevan Ovelan ketun työryhmä oli talossa käymässä. Yhteen päivään mahtui todella paljon: organisoin Ovelan ketun koeesiintymisiä, kävin ohjaajan kanssa läpi solistitietoja, päivitin harjoitussuunnitelman ja kohtausluettelon ja järjestin talon väelle teosesittelytilaisuuden, johon tarvittiin pukuluonnokset ja valmiiksi koottu lavastepienoismalli. Kokoustan jatkuvasti eri osastojen ja ohjaajan kanssa. Tuottaja on se ihminen, joka katsoo asioita kauempaa ja ajattelee kokonaisuuden näkökulmasta. Hienoin muistosi? Upeita kokemuksia ovat työvoitot, kuten Herttua Siniparran linnan image mapping -teknologia, joka vaikeuksien jälkeen saatiin toiminaan upeasti osana tarinankerrontaa, tai korkeita paikkoja pelkäävä sopraano, joka lopulta lauloi lentolaitteessa. Yleisö ei tiedä mitään vaikeuksista eikä sen pidäkään tietää, mutta minä riemuitsen. Tuottajan työ on näkymätöntä. Siksi täytyy osata antaa arvo omalle työlleen ja ymmärtää olevansa tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Aitiopaikka Kulttuuria kotiin kannettuna Muumipeikko baletin maailmassa M uumipeikko ystävineen päätyy tiettävästi ensimmäistä kertaa balettinäyttämölle maaliskuussa, kun Alminsalissa saa ensi-iltansa Muumipeikko ja pyrstötähti. Koreografian balettiin on tehnyt Kansallisbaletin tanssija ANANDAH KONONEN, joka on aiemmin vienyt näyttämölle mm. Ruman ankanpoikasen. Musiikin balettiin on säveltänyt PANU AALTIO. Muumipeikon ja pyrstötähden tarina on yksi TOVE JANSSONIN varhaisimmista muumitarinoista. Se vie Muumipeikon ystävineen jännittävälle matkalle kohti tähtitornia. ”Muumipeikko nähdään myös baletissa samanlaisena tuttuna hahmona, kuin hänet on totuttu näkemään. Vaikka Muumipeikon keho ei taivukaan aivan balettikoreografiaan, pääsee myös hän näyttämään tanssitaitojaan. Klassisen baletin liikekieltä nähdään muun muassa monien matkalla vastaantulevien hahmojen tanssimana”, kertoo Kononen. Kuinka Muumilaakson käy? Osuuko uhkaava pyrstötähti laaksoon? Vastaus selviää maaliskuussa Alminsalin näyttämöllä. 1 tunnin 40 minuutin pituista esitystä suositellaan yli 4-vuotiaille. Kansallisooppera ja Yle ovat aloittaneet yhteistyön, joka tuo oopperaa ja balettia joka kotiin. Kolmen ja puolen vuoden mittainen sopimus sisältää yhden radioja yhden televisiotaltioinnin vuodessa. Lokakuussa Boris Godunov välitettiin kotimaan lisäksi eurooppalaisille kuulijoille, ja alkuvuodesta radioidaan KAIJA SAARIAHON Émilie. Televisiossa nähdään ensimmäisenä Kullervo, koreografi TERO SAARISEN uutuus SIBELIUKSEN musiikkiin. Syyskauden konsertit ovat puolestaan koettavissa maksutta suoratoistona. E-concerthouse-portaalin välittämän konserttien sarjan aloittaa RICHARD STRAUSSIN 150-vuotisjuhlakonsertti, pyhäinpäivänä kuullaan VERDIN Requiem ja päätteeksi Oopperan joulu -kiertueen konsertti Lohjan kirkosta. Konsertit ovat suorien lähetysten jälkeen verkossa kuuden kuukauden ajan. HEIKKKI TUULI Zaida Bergrothin oopperadebyytti Kansallisooppera on yksi Musica nova Helsinki -festivaalin pääjärjestäjistä Helsingin juhlaviikkojen, Helsingin kaupunginorkesterin, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian,Ylen ja Tapiola Sinfoniettan rinnalla. Osana nykymusiikkifestivaalin ohjelmistoa nähdään Alminsalissa helmikuussa EDGAR ALLAN POEN mystisten tekstien innoittama ilta. Tanskan tunnetuin nykysäveltäjä POUL RUDERS on säveltänyt Poen runon Dreamland, jossa kuvataan matkaa ajan ja paikan tuolle puolen. Poen runoelma The Raven kertoo rakkaushuolien painaman nuoren miehen luo joulukuisena yönä ilmaantuvasta puhuvasta korpista. Japanilainen TOSHIO HOSOKAWA on luonut runoelmasta jännitteisen monodraaman, jonka ilmaisuasteikko ulottuu kuiskauksista huutoihin. The Ravenin ohjaa elokuvistaan tunnettu ZAIDA BERGROTH, joka samalla debytoi oopperaohjaajana. SILVI KAARAKAINEN HEIKKKI TUULI © MOOMIN CHARACTERS TM Aitiopaikka Muuv innostaa tanssimaan! Kansallisbaletti ja Pieni Suomalainen Balettiseurue ovat käynnistäneet Muuv-projektin, jonka tavoitteena on innostaa suomalaisia tanssimaan. Muuvin ydin on nettisivusto muuv.fi, jonne kuka tahansa voi ladata omat tanssivideonsa. Videoissa tärkeintä ei ole tekninen osaaminen vaan hyvä fiilis. Suosituimmat videot palkitaan kuukausittain balettilipuilla. Sivustolla on myös baletista katutanssiin ulottuva liikepankkiosio, jonka avulla voi tutustua ja kokeilla erilaisia liikkeitä. Osana projektia So You Think You Can Muuv? -työpajat innostavat 6.-luokkalaisia liikkumaan. VILLE VALKOSEN nuoria varten tekemä koreografia yhdistää klassista balettia katutanssilajeihin.Työpajoja on syksyn aikana pääkaupunkiseudulla yhteensä 28. Ohjelmistossa 2.5.2015 alkaen Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas – Jouluinen suosikki koko perheelle Notaari Falke on jätetty juhlien jälkeen kaupungille lepakoksi puettuna. Kostoksi hän järjestää sarjan väärinkäsityksiä, jotka vievät koko juhlajoukon vankilaan, ja hilpeässä loppuselvittelyssä huomataan, että kaikki oli samppanjan syytä. Ohjaaja–lavastaja MARCO ARTURO MARELLI lupaa JOHANN STRAUSSIN odotetussa Lepakossa väriä, liikettä, iloa ja kaleidoskooppimaisia pyörteitä – aidolla wieniläisvalssin kepeydellä. Kahta mestariteosta yhdistää tarina vanhenevan miehen ja nuoren naisen suhteesta ja repivästä mustasukkaisuudesta. KATARIINA LAHDEN ohjaama PUCCININ Viitta on oopperarealismia vahvimmillaan, todentuntuinen kuvaus tapahtumista jokilaivalla. VILPPU KILJUSEN tulkinta LEONCAVALLON Pajatsosta vie puolestaan teatterimaailmaan, jossa raja toden ja teatterin välillä katoaa huimalla tavalla. HEIKKI TUULI MIRKA KLEEMOLA SAKARI VIIKA HEIKKI TUULI Viitta & Pajatso – Kaksi teosta mustasukkaisuudesta Fotosoppa – Riemukas nykytanssiteos lapsille Talvitanssit – Jalalla koreasti pakkasessa Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas palaa yleisön toiveesta parin vuoden tauon jälkeen Kansallisbaletin ohjelmistoon! Talvisessa Porvoossa asuva Klaara pääsee jouluyönä satumaiselle matkalle, jossa hän kohtaa niin hiiriarmeijan, eksoottisia kaukomaiden vieraita kuin pähkinänsärkijäksi taiotun prinssinkin. Suositellaan yli 5-vuotiaille. Suositun sopparavintolan siivooja Sofia unelmoi tarjoilijan paikasta. Kun Sofialle koittaa tilaisuus kokeilla siipiään haaveittensa ammatissa, kaikki ei menekään aivan suunnitelmien mukaisesti. Pian on valmiina sellainen soppa, että sen selvittämiseksi tarvitaan koko porukan yhteistyötaitoja. SARA SAVIOLAN riemukasta Fotosoppaa suositellaan 6–9-vuotiaille. Nyt tanssitaan puna poskille ja hymy huulille! Talvitanssit on iloinen ulkoilmatapahtuma oopperatalon piazzalla Mannerheimintien puolella. Tanssiorkesterin solisteina on tuttuja laulajatähtiä. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Ohjelmistossa 5.12.2014 alkaen Ohjelmistossa 10.11.2014 alkaen Talvitanssit 28.2.2015 Ohjelmistossa 12.11.2014 alkaen Ensi-ilta 28.11.2014 La Bohème – Nuoruuden hurma ja rakkaus Pariisin talvi on kylmä, kattojen yllä loistaa kuu. Nuoria boheemeja lämmittää taide ja rakkaus, ja katsojaa PUCCININ sydämeen käyvä musiikki. Mimìn kylmät kädet sytyttävät Rodolfossa tunteiden roihun, mutta onnen hetket kiitävät pian ohi. Rakastettu La Bohème on saanut uuden todenmakuisen tulkinnan KATARIINA LAHDEN ohjauksessa. Ohjelmistossa 12.12.2014 alkaen SAKARI VIIKA Rakkaus Aidaan saa sotapäällikkö Radamesin pettämään maansa, mutta rakastavaiset saavat toisensa vasta kuolemassa. Egyptiläisaihe innoitti GIUSEPPE VERDIN luomaan loistokasta musiikkia. Aida muistetaan näyttävistä tapahtumista ja suurista joukkokohtauksista, jotka viittaavat niin faaraoiden aikaan kuin nykymaailman konflikteihin. Samalla teos on intiimi kuvaus kielletystä rakkaudesta. Lepakko – Kuplivan kuohuva operettiklassikko STEFAN BREMER Aida – Maanpetturin kielletty rakkaus Ohjelmistossa JONAS LUNDQVIST HEIKKI TUULI Ohjelmistossa Don Quijote – Espanjan kuuman auringon alla Surullisen hahmon ritari Don Quijote ja tanakka palvelijansa Sancho Panza saapuvat kastilialaiseen kylään juuri kun ritarillista apua tarvitaan. Ihanaa Kitriä ollaan naittamassa Camacholle, vaikka tyttö rakastaakin köyhää Basiliota. Alkaa kiihkeä takaa-ajo, ja kaiken keskellä Don Quijote uneksii palvomastaan Dulcineasta. Don Quijoten upea visualisointi ja taiturimaiset numerot vangitsevat yhä uudelleen. Ohjelmistossa 16.1.2015 alkaen Kellon ympäri Näyttämöharjoitusten tauolla lounasta jonottaa monennäköistä ruokailijaa. Oopperatalon henkilökunnan ruokalassa syödään noin 300 ateriaa ja palvellaan 500–700 asiakasta päivässä – ulkonäköön katsomatta. Suuri osa talon henkilökunnasta työskentelee kahdessa vuorossa, joten kahviokin on auki aamuvarhaisesta iltamyöhään. MIRKA KLEEMOLA 12:40 Huippusuoritukset syntyvät yhteistyöllä Oopperalaulajien ja balettitanssijoiden lailla asiantuntijammekaan eivät menesty yksin. Myös me ey:läiset toimimme huipputiimeissä, jotka tarjoavat ensiluokkaista asiakaspalvelua. Siksi olemme Suomen Kansallisoopperan pääyhteistyökumppani. Yksi tarina, kaikki näkökulmat — jo vuodesta 1889 Helsingin Sanomat + HS Verkkopalvelu joka päivä 42,50 €/kk. HS.fi/tilaa © 2014 Ernst & Young Oy. All Rights Reserved. www.ey.com/fi Menestys tulee niille, jotka uskaltavat uudistua. KLAUS HAAPANIEMI Liput Lippujen hinnat päänäyttämön esityksissä 2. 3. Yksityiskohtainen katsomokartta osoitteessa www.ooppera.fi/liput Alminsalin, lämpiöesitysten sekä konserttien ja vierailujen hinnat vaihtelevat teoskohtaisesti. Lisätietoja osoitteesta www.ooppera.fi tai www.lippu.fi sekä Oopperan lipunmyynnistä. Lipunmyynti Puhelinpalvelu ma–pe 9–18, la 12–18 (09) 4030 2211 Palvelupiste avoinna ma–pe 12–19, la 12–18 Ryhmämyynti Ryhmät, kausikortit ja kiertokäynnit [email protected] (09) 4030 2210 ma–pe 9–16 Lippupiste 0600 900 900 (1,98 e/min + pvm) joka päivä 7–22 www.lippu.fi Väliaikatarjoilut Kanresta Oopperaravintolat Puhelinpalvelu (09) 4030 2377 ma–pe 9–11 ja 12–16 Palvelupiste avoinna oopperatalon Töölönlahden puoleisessa aulassa ma–pe 12–16 [email protected] Verkkomyynti (viim. 48 t ennen esitystä) ja lisätiedot www.ooppera.fi/palvelut/ ravintolapalvelut tulevaisuuden haasteisiin. Pidäthän huolta henkilökunnastasi. Meiltä saat lakisääteisten vakuutusten lisäksi monipuoliset ja helppokäyttöiset sähköiset työkalut paremman arjen ja toimivan työkykyjohtamisen tueksi. TUTUSTU VARMAAN: miksi.varma.fi Kullervo Permanto 60,50–80,50 e 1. parvi 60,50–94,50 e 2. parvi 31,50–65,50 e 3. parvi 16–43,50 e Permanto 76,50–104,50 e 1. parvi 76,50–118,50 e 2. parvi 36,50–89,50 e 3. parvi 24–51,50 e La Bohème Lepakko Permanto 65,50–88,50 e 1. parvi 65,50–107,50 e 2. parvi 33,50–76,50 e 3. parvi 19–44,50 e Permanto 76,50–106,50 e 1. parvi 76,50–125,50 e 2. parvi 36,50–99,50 e 3. parvi 24–51,50 e Don Quijote Lumikuningatar Permanto 60,50–80,50 e 1. parvi 60,50–94,50 e 2. parvi 31,50–65,50 e 3. parvi 16–43,50 e Permanto 65,50–88,50 e 1. parvi 65,50–107,50 e 2. parvi 33,50–76,50 e 3. parvi 19–44,50 e Permanto 1. Parvet Ole viisas ja reagoi nopeasti, jotta yrityksesi olisi valmis Aida Oopperan kummitus myyntiin! Syksyn 2015 Oopperan kummitus -esitysten yksittäiset liput tulevat myyntiin tiistaina 11.11.2014. Hinnat ja esityspäivät löytyvät osoitteesta www.ooppera.fi/oopperankummitus Émilie Nürnbergin mestarilaulajat Permanto 40–50 e 1. parvi 40–60 e 2. parvi 20–40 e 3. parvi 16–25 e Permanto 83,50–106,50 e 1. parvi 83,50–125,50 e 2. parvi 38,50–89,50 e 3. parvi 26–51,50 e Kesäyön unelma Ovela kettu Permanto 65,50–95,50 e 1. parvi 65,50–114,50 e 2. parvi 33,50–83,50 e 3. parvi 19–48,50 e Permanto 76,50–104,50 e 1. parvi 76,50–118,50 e 2. parvi 36,50–89,50 e 3. parvi 24–51,50 e Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas Permanto 65,50–88,50 e 1. parvi 65,50–107,50 e 2. parvi 33,50–76,50 e 3. parvi 19–44,50 e Satumainen Sibelius Permanto 30 e, perhelippu 80 e (2 aikuista ja 2 lasta) 1. parvi 30–34 e 2. parvi 18–22 e 3. parvi 16–18 e Suuri kuorogaala Permanto 35–45 e 1. parvi 35–50 e 2. parvi 20–35 e 3. parvi 16–25 e Viitta & Pajatso Permanto 60,50–80,50 e 1. parvi 60,50–94,50 e 2. parvi 31,50–65,50 e 3. parvi 15–43,50 e Alennukset ja myyntiehdot Alennukset ovat voimassa rajatuilla paikoilla permannolla sekä 1. ja 2. parvella, ellei toisin mainita. Alennukset myönnetään päänäyttämön esitysten normaalihinnoista teoskohtaisesti, eivätkä ne koske ensi-iltoja tai vierailunäytäntöjä. Alennus ei koske lipun sisältämää palvelumaksua (1,50–3,50 e), vaan alennusprosentti lasketaan lipun hinnan palvelumaksuttomasta osuudesta. Alennukseen oikeuttava todistus tulee olla mukana esitykseen tultaessa. Ryhmäalennukset ovat voimassa maanantaista torstaihin. Alennus 20 henkilön ryhmille 5 e/lippu ja 30 henkilön ryhmille 10 e/lippu. Oopperan kummituksen ryhmälipuissa on poikkeavat ehdot. Koululaisalennus 50 % alle 16-vuotiaille. Opiskelija-alennus 50 % alle 30-vuotiaille opiskelijoille. Saman päivän esityksiin liput 12,50 e rajatuilla paikoilla permannolla ja 2. parvella (ei varauksia, ei koske peruutuspaikkoja). Alle 25-vuotiaat, työttömät, varusmiehet ja siviilipalvelusmiehet: Saman päivän esityksiin liput 12,50 e rajatuilla paikoilla permannolla ja 2. parvella (ei varauksia, ei koske peruutuspaikkoja). Etu koskee myös alle 30-vuotiaita opiskelijoita. Edun saa vain henkilökohtaisesti. Eläkeläisalennus 5 e/lippu rajatuilla paikoilla permannolla ja 1. parvella. Matkanjärjestäjäalennus 10 % myönnetään vastuullisille matkanjärjestäjille (väh. 10 hengen ryhmille). Maksettuja lippuja ei vaihdeta eikä lunasteta takaisin. Ohjelmistonmuutostapauksissa tai jos näytäntö perutaan ylivoimaisen esteen sattuessa (force majeure) lipun hinta palautetaan pääsylippua vastaan kuukauden sisällä muutoksesta tai perumisesta. Toimitusja palvelumaksuja ei palauteta. Muista kuluista Ooppera ei vastaa. Palvelu- ja toimitusmaksut Palvelumaksu Ilmoitettu lipun hinta sisältää palvelumaksun (1,50–3,50 e). Oopperan lipunmyynnissä noudatetaan Lippupisteen palvelumaksuhinnoittelua. Toimitusmaksu Mikäli lippu ostetaan Lippupisteen myyntipaikasta tai Oopperan lipunmyynnistä, hintaan ei lisätä toimitusmaksua. Kun lippu ostetaan verkkokaupasta, toimitetaan laskulla tai veloitetaan luottokortilta, hintaan lisätään toimitusmaksu. Lisätietoa toimitusmaksuista osoitteesta www.ooppera.fi ja www.lippu.fi. Ohjelmisto la 20.12. LOKAKUU pe 24.10. la 25.10. Muutokset mahdollisia. Viimeisimmät tapahtumatiedot verkkosivuilla www.ooppera.fi 19:00 Richard Strauss 150 vuotta 14:00 Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas 18:00 Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas la 27.12. 14:00 Lepakko ma 29.12. 19:00 La Bohème 14:00 Lumikuningatar 18:00 Lumikuningatar ke 29.10. 19:00 Lumikuningatar to 30.10. 19:00 Lumikuningatar TAMMIKUU pe 31.10. 19:00 Lumikuningatar pe 2.1. 19:00 Lepakko la 3.1. 14:00 La Bohème MARRASKUU ke 31.12. 19:00 Lepakko HUHTIKUU to 2.4. 19:00 Émilie la 4.4. 14:00 Nürnbergin mestarilaulajat ma 6.4. 14:00 Émilie ke 8.4. 19:00 Don Quijote to 9.4. 19:00 Émilie pe 10.4. 19:00 Don Quijote la 11.4. 14:00 Nürnbergin mestarilaulajat to 6.11. 19:00 Lumikuningatar to 8.1. 19:00 La Bohème la 18.4. 14:00 Nürnbergin mestarilaulajat la 8.11. 14:00 Lumikuningatar pe 9.1. 19:00 Lepakko ke 22.4. 19:00 Suuri kuorogaala Lumikuningatar la 10.1. 19:00 La Bohème to 23.4. 19:00 Suuri kuorogaala Viitta & Pajatso pe 16.1. 19:00 Don Quijote pe 24.4. 19:00 la 25.4. 19:00 Kesäyön unelma 18:00 ke 12.11. 19:00 to 13.11. 19:00 pe 14.11. 19:00 la 15.11. 14:00 Lumikuningatar 18:00 Lumikuningatar 19:00 Viitta & Pajatso to 20.11. pe 21.11. 19:00 la 17.1. 19:00 Don Quijote Lumikuningatar to 22.1. 19:00 Don Quijote Viitta & Pajatso pe 23.1. 19:00 Ovela kettu su 26.4. 18:00 Tanssioppilaitosten BalettiPaletti la 24.1. 14:00 Don Quijote ti 28.4. 19:00 Kesäyön unelma ti 27.1. 19:00 Ovela kettu ke 29.4. 19:00 to 29.1. 19:00 Ovela kettu pe 30.1. 19:00 Don Quijote to 30.4. 19:00 la 31.1. 14:00 Ovela kettu Lumikuningatar la 22.11. 19:00 Viitta & Pajatso ti 25.11. 19:00 Lumikuningatar HELMIKUU ke 26.11. 19:00 Viitta & Pajatso to 5.2. 19:00 Ovela kettu to 27.11. 19:00 Lumikuningatar la 7.2. 19:00 Ovela kettu pe 28.11. 19:00 Lepakko ti 10.2. 19:00 Ovela kettu la 29.11. 14:00 Lumikuningatar to 12.2. 19:00 Ovela kettu 18:00 Lumikuningatar pe 13.2 19:00 Kullervo la 14.2. 19:00 Kullervo ke 25.2. 19:00 Kullervo pe 27.2. 19:00 Kullervo la 28.2. 14:00 Ovela kettu JOULUKUU ti 2.12. 19:00 Lepakko ke 3.12. 19:00 Viitta & Pajatso to 4.12. 19:00 Lepakko pe 5.12. 19:00 Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas ma 8.12. 19:00 Lepakko ti 9.12. 19:00 Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas KANTAESITYS Oopperan teetanssit Fotosoppa ma 10.11., ti 11.11. klo 11:30 ke 12.11., ma 27.4., ma 4.5. klo 11:30 ja 13:00 Lasten taidetuokio 17.–18.11., 9.–10.12, 13.–14.1., 2–3.2., 2.–3.3., 7.–8.4. ja 18.–19.5. klo 14:00 Musiikkia lämpiössä 19:00 Kesäyön unelma Avoimien ovien päivä 12:00 Satumainen Sibelius la 21.3. klo 10:00–15:00 19:00 Aida 12:00 Satumainen Sibelius 12:00 Satumainen Sibelius pe 31.10. 19:00 Kesäyön unelma la 1.11. 12:00 Satumainen Sibelius Kansallisbaletti kylässä 19:00 Aida ma 11.5. ti 12.5. ke 13.5. la 22.11. klo 15:00 Vauvojen taidetuokio MUUT ESITYSPAIKAT 19:00 Kullervo 19:00 Kullervo pe 6.3. 19:00 Ovela kettu pe 15.5. 19:00 Kesäyön unelma la 1.11. su 15.2. su 1.3. la 16.5. 19:00 Aida Fotosoppa la 14.3. 19:00 Kullervo ALMINSALI 14:00 ti 17.3. 17:00 Nürnbergin mestarilaulajat ke 12.11. 18:00 Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas ke 18.3. 19:00 Ovela kettu Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas pe 20.3. 19:00 Ovela kettu 19:00 la 21.3. 19:00 Don Quijote ke 25.3. 17:00 Nürnbergin mestarilaulajat 19:00 Don Quijote 19:00 Don Quijote la 28.3. 19:00 Don Quijote www.ooppera.fi www.facebook.com/ooppera www.youtube.com/oopperakanava ma 17.11. ke 19.11. 19:00 Keijukaiskuningatar (Vanemuine-teatteri) to 13.11. 18:30 Riihiukko (Vanemuine-teatteri) ke 19.11. to 20.11. la 22.11. 18:00 18:00 14:00 18:00 Balettioppilaitos esittää: Arjen aherrusta ja tanssin taikaa 18:00 15:00 Balettioppilaitos esittää: Workshop 19:30 Dreamland & The Raven pe 30.1. la 31.1. ti 10.2. 16:00 VAPAA PÄÄSY Musiikkitalon alalämpiö Verdi: Requiem to 5.3. La Bohème VAPAA PÄÄSY Kuule, minä sävellän! ti 3.3. pe 27.3. VAPAA PÄÄSY la 9.5. MAALISKUU to 26.3. VAPAA PÄÄSY ma 3.11., ma 8.12., ke 7.1., ke 4.2., ke 4.3., ke 1.4., ke 6.5. klo 15:00 pe 8.5. Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas Suomen Kansallisooppera Helsinginkatu 58 PL 176, 00251 Helsinki LÄMPIÖT 25.–29.11. klo 10:00, 11:30, 13:00 ja 14:30 24.–27.2., 24.–26.3., 14.–17.4. klo 9:30, 11:00 ja 13:00 19:00 Lepakko ma 25.5. ti 26.5. ke 27.5. Satumainen Sibelius pe 12.12. 19:00 Balettioppilaitoksen kevätjuhla 19:00 Nürnbergin mestarilaulajat pe 19.12. 18:00 14:00 17:00 18:00 18:00 18:00 to 7.5. Kullervo Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas pe 22.5. la 23.5. Kesäyön unelma 17:00 19:00 Dance on: Kansallisbaletin tanssijoiden workshop Aida 14:00 to 18.12. 19:30 14:00 18:00 19:00 pe 13.3. Lepakko ke 13.5. la 16.5. 19:00 la 7.3. La Bohème Par(r)asvaloissa esittää ke 6.5. Lepakko 19:00 18:00 14:00 ti 5.5 Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas 19:00 pe 24.4. la 25.4. Aida 19:00 ti 16.12. Muumipeikko ja pyrstötähti 19:00 19:00 ke 17.12. Kesäyön unelma 18:00 18:00 18:00 18:00 14:00 18:00 18:00 la 2.5. ke 10.12. ma 15.12. Kesäyön unelma TOUKOKUU to 11.12. la 13.12. Kesäyön unelma pe 6.3. la 7.3. to 12.3. pe 13.3. la 14.3. ti 17.3. ke 18.3. 19:00 Johanneksen kirkko, Helsinki Kuopion Musiikkikeskus Jyväskylä Imatra 10:00 12:00 10:00 12:00 Tikkurilan lukion auditorio, Vantaa Rauma-sali, Rauma Oopperan joulu ke 19.11. pe 21.11. ti 25.11. la 29.11. 19:00 19:00 19:00 19:00 Mäntsälän kirkko Pyhän Laurin kirkko, Lohja Pyhän Laurin kirkko, Vantaa Pyhän Laurin kirkko, Janakkala 15:30 Oopperatori Talvitanssit la 28.2. VAPAA PÄÄSY Kympin baletit la 23.5. pe 29.5. 19:00 19:00 Helsingin jäähalli Oulun jäähalli
